Hommaforum Testi

QuoteKOLUMNI: Maahanmuuttopolitiikkaa, nyt!
julkaistu tänään klo 14:26, päivitetty tänään klo 17:31

Ykkösaamun kolumnisti Fatbardhe Hetemaj kaipaa hallitukselta selkeää maahanmuuttostrategiaa.

Muistan kuin eilisen sen, kuinka seisoin Helsingin vastaanottokeskuksen metalliaidan takana katselemassa ohikulkevia ihmisiä. Olin 7-vuotias ja kysyin nyt edesmenneeltä isältäni, miksi nuo ihmiset katselevat meitä aidan takaa niin pitkään, kummastellen.

Isäni sanoi, etteivät he olleet vielä tottuneita meihin. Seitsemänvuotiaalle ei voisi vaikeaa ilmiötä paremmin purkaa: Suomalaiset tarvitsivat siis vain aikaa tottua uuteen - niin kuin me kaikki uuden edessä tarvitsemme.

20 vuotta myöhemmin minusta ajoittain tuntuu, että minulla on samat kengät jalassa ja välissämme oleva metallinen aita tuntuu päivä päivältä kuvaavammalta. Jos isäni olisi vielä elossa, ei hänestä olisi enää vastausta antamaan.

Ilmiö ei ole täysin maailmanlaajuinen. Itse asiassa länsimaissa se tuntuu välillä rajoittuvan vain Suomen rajojen sisäpuolelle.

Globalisaation jäljet näkyvät täälläkin katukuvassa, mutta toisin kuin monissa muissa maissa, ne jäävät katutasolle, leviävät sinne, eivätkä ulotu täyttämään potentiaaliaan, korkeisiin virastorakennuksiin.

Opiskelin päätoimisesti ulkomailla enkä voinut kuin ihailla esimerkiksi Englannissa työelämän monimuotoisuutta. Ihmiset ovat niin paljon pidemmällä kuin täällä, mitä tasa-arvoiseen ja oikeudenmukaiseen työelämään tulee. Menestys työelämässä ei katsonut kansalliseen identiteettiin.

Englanti ei toki ole täysin vertailukelpoinen, koska pääkielenä puhutaan kuitenkin englantia, jonka oppimisesta ainakin osin voidaan kiittää globalisaatiota.

Kanadassa toimii maahanmuuttostrategia, jonka pääperiaatteisiin kuuluu toimivien rakenteiden takaaminen ja työvoimatarpeiden ennakointi. Kanadassa haalitaan ulkomaalaisia osaajia, joista on taloudellista hyötyä.

Aktiivinen maahanmuutto-ohjelma piristää taloutta ja pitää työelämärakenteet tasaisina. Tähän meidän tulisi Suomessakin pyrkiä, vaikka keinot siinä onnistumiseen ovatkin huomattavasti haastavampia, mutta eivät missään nimessä mahdottomia.

Mielestäni ei ole järkevää aloittaa ulkomaalaisten työntekijöiden houkuttelua vasta silloin, kun tarve on suurin. Maahanmuuttopolitiikan tulee olla ennen kaikkea vastuullista, kuten Kanadassa, missä ulkomaalaisten työntekijöiden kysyntä kohtaa tarjonnan.

Vastuullisuus edellyttää sitä, että erilaisia käytäntöjä ja toimintamalleja harjoitellaan ja hiotaan niin kauan, että niissä onnistutaan. Suomen tilanne ei kuitenkaan ole täysin toivoton - varsinkin kun otetaan huomioon suomalaisten yritysten kansainvälistymistavoitteet - mutta tulevaisuuskuva on vielä osin sumun peitossa.

Suomalaisilla yrityksillä on vahva tarve kansainvälistyä, ja se taas edellyttää syvällisempiä asiakasnäkökulmia ja verkostojen punomista kohdemarkkinoilla.

Tälläkin hetkellä aivan liian pieni osa suomalaisista pk-yrityksistä harjoittaa aktiivisesti kansainvälistä liiketoimintaa. Tämä taas toimii ulkomaalaisten osaajien palkkaamista vastaan, koska kysyntää ei silloin ole.

Kysynnän puute ei ole ainoa ongelma maahanmuuttajien työmarkkinoilla Suomessa, vaan myös syrjinnällä on tilanteessa oma osuutensa. Vaikka empiirisiä kokemuksia ei voi missään mielessä pitää luotettavina, mainittakoon, että minulla on useita maahanmuuttajatuttuja ympäri maailmaa, joista vain Suomessa elävät kokevat työelämässä selvää syrjintää kansalaisuutensa takia.

Afrikasta kotoisin oleva ja Englannissa asuva tuttavani kertoi, kuinka hänen kansallisuutensa huomioidaan useimmiten positiivisena aspektina rekrytointitilanteissa.

Kosovolainen ystäväni täällä Suomessa taas kokee olevansa epäonnistunut, koska ei ole korkeakoulututkinnostaan huolimatta päässyt mukaan työelämään hänelle kuuluvalle paikalle, vaikka suomen kieli ei ole esteenä.
[...]

Koko juttu:
http://yle.fi/uutiset/nakokulmat/2011/08/maahanmuuttopolitiikkaa_nyt_2778257.html

Samaa mieltä siitä, että maahan pitäisi päästää minimissään englantia osaavia ja jonkun koulutuksen omaavia muuttajia, poislukien kiintiöpakolaiset, joiden valinnassa tulisi myös harjoittaa tarkempia kriteerejä.

Kunnon pisteytyskäytäntö voimaan Kanadan, Australian ja Tanskan malliin, niin maahanmuuttoshoppailu saadaan kuriin.

QuoteAfrikasta kotoisin oleva ja Englannissa asuva tuttavani kertoi, kuinka hänen kansallisuutensa huomioidaan useimmiten positiivisena aspektina rekrytointitilanteissa.

Ihan kiva lukea tällaistakin noin niinkuin vastapainoksi sille, millaisia uutisia viime päivinä on saanut Englannista lukea ja nähdä (http://www.dailymail.co.uk/news/article-2023932/London-riots-Powerless-police-let-mob-seize-streets-loot-start-fires-violence-spreads.html)   :-\

Niinhän se on, että luovuutta on kahdenlaista:
on niitä, jotka keksivät pyörän ja on niitä, jotka keksivät pyörää uudestaan mutta eri tavoin. Valitettavasti Fatbardhe ja muu luova monikulttuurinuoriso kuuluu tähän jälkimmäiseen joukkon, siksi luulen, että englatilainen ja amerikkalainen mediasta tyrkytettävä roska houkuttelee. Toiseksi maahanmuuttajalle helpointa on etsiä vaikuttimia kulttuureista ja maista, joissa omat lähtökohdat koetaan kilpailutilanteessa edullisiksi. Olettaisi Fatbardhen ymmärtävän, että tasa-arvoisessa yhteiskunnassa ihmisiä työskentelee koulutukseensa sopimattomissa duuneissa eikä se, että tämän kohtalon kohteena on maahanmuuttaja, ole minkäänlainen merkki rasismista, ainoastaan kovasta kilpailusta ja henkilön sopimattomuudesta tehtävään. Koen myös mielipuoliseksi sen, että meidän pitäisi luoda työpaikkoja nimenomaan houkutellaksemme maahanmuuttajatyövoimaa Suomeen. En myöskään näe, että globaaleilla markkinoilla menestyminen vaatii sitä. Lähinnä ko. retoriikka luo minulle kuvan ulkomaailman jännittävyydestä haltioituneesta tyttösestä, lampaasta ja orjamentaliteetista, jollaiselle kyllä löytyy töitä ihan mistä tahansa maailman kolkasta mutta lähinnä palvelusektorilta. Yleisesti olen vaikuttunut aistimastani oikeistolaisesta puolesta Fatrbadhen kirjoituksessa mutta olisin tietysti toivonut konkretiaa, tälläisenään kirjoitus jää jonkinlaiseksi julistukseksi ilman substanssia. Olen onnellinen, että häntä ei valittu eduskuntaan.

"
Kosovolainen ystäväni täällä Suomessa taas kokee olevansa epäonnistunut, koska ei ole korkeakoulututkinnostaan huolimatta päässyt mukaan työelämään hänelle kuuluvalle paikalle, vaikka suomen kieli ei ole esteenä."


Montakohan ihan natiivia korkeakoulututkinnon suorittanutta ei ole koulutustaan vastaavassa työssä tai ylipäätään työssä. Siis kun kosovolainen/mamu tms. käy korkeakoulun, hänelle kuuluu jokin työpaikka?

Joo, ei mitään nähtävää, hajaantukaa. :facepalm:

Ainakin minä olen liikkeellä nimenomaan sen käytännöllisen tavoitteen puolesta, että Suomelle lopultakin tulisi maahanmuuttopolitiikka.

Quote from: skrabb on 09.08.2011, 20:05:29
Kosovolainen ystäväni täällä Suomessa taas kokee olevansa epäonnistunut, koska ei ole korkeakoulututkinnostaan huolimatta päässyt mukaan työelämään hänelle kuuluvalle paikalle, vaikka suomen kieli ei ole esteenä.

Mikä instanssi Suomessa määrittelee maahanmuuttajien paikat?
Eikö työnantajalla kuitenkin edelleen ole oikeus rekrytoida omasta mielestään paras työnhakija?

'Mulle kuuluu sitä ja mulle kuuluu tätä'.
Tuohon törmää melko usein mokuraatiokeskusteluissa ja se saattaakin olla VOK -peräistä hokemaa.

Quote from: MoonShine on 09.08.2011, 21:08:53
'Mulle kuuluu sitä ja mulle kuuluu tätä'.
Tuohon törmää melko usein mokuraatiokeskusteluissa ja se saattaakin olla VOK -peräistä hokemaa.

Ja tuo "mulle kuuluu" on yksi juopaa mamujen ja kantisten välille aiheuttava hokema.

Kun tuossa nyt Kanadan mallia taas hehkutettiin, niin jokin laatulehti voisi ottaa muutamia esimerkkitapauksia Suomalaisten maahanmuuttajien joukosta, pisteyttää heidät sitten Kanadan kriteereillä ja kommentoida maahanpääsyn mahdollisuuksia.

Itse en kannata edes Kanadan mallia mutta olisi se tietysti selvä parannus nykyiseen.:)

Quote20 vuotta myöhemmin minusta ajoittain tuntuu, että minulla on samat kengät jalassa ja välissämme oleva metallinen aita tuntuu päivä päivältä kuvaavammalta.

Aika moni kyllästynyt suomalainen varmasti ajattelee, että tämäkin "menestynyt" mamu voisi pakata kamppeensa ja muuttaa vähin äänin takaisin Kosovoon. Ammattimarisijaa aika harvalle tulee ikävä.

QuoteSuomalaiset tarvitsivat siis vain aikaa tottua uuteen - niin kuin me kaikki uuden edessä tarvitsemme.

Juu, aikaa tarvitsemme. Nyt olemme puoli vuosituhatta yrittäneet totutella romaneihin. Ja vielä taitaisi olla hieman totuttelu kesken. Johtuisiko siitä, että tulijat itse eivät totu suomalaisiin tapoihin? Niihin, jotka tottuvat itse, totutaan.

QuoteOpiskelin päätoimisesti ulkomailla enkä voinut kuin ihailla esimerkiksi Englannissa työelämän monimuotoisuutta. Ihmiset ovat niin paljon pidemmällä kuin täällä, mitä tasa-arvoiseen ja oikeudenmukaiseen työelämään tulee.

Englannissa ne todella tuntuvat olevan paljon pidemmällä kuin me. Muuta ei voi ajatella, kun katselee viime päivien hirmukuvia etnolähiöiden mellakoista.

QuoteKanadassa haalitaan ulkomaalaisia osaajia, joista on taloudellista hyötyä.

Tuota voisimme tosiaan kokeilla. Tähän saakka olemme kokeilleet suuressa mittakaavassa vain sosiaalihuollon kestoasiakkaiksi tulevia, mitään osaamattomia ulkomaalaisia. Tosin niitä koulutettuja voimme ottaa vasta sitten kun tästä satojatuhansia ihmisiä koskevasta työttömyydestä on päästy eroon.

QuoteMaahanmuuttopolitiikan tulee olla ennen kaikkea vastuullista, kuten Kanadassa, missä ulkomaalaisten työntekijöiden kysyntä kohtaa tarjonnan.

Ei ole mahdollista, että tulijat loppuisivat. Se on toki mahdollista, että hyödyllisistä tulijoista on pulaa - niitä muita on sitten tulossa sitäkin enemmän.

QuoteSuomen tilanne ei kuitenkaan ole täysin toivoton

Ei minustakaan. Jos vielä tällä vuosikymmenellä saamme haitallisen maahanmuuton padottua, meillä saattaa olla pienoinen mahdollisuus säilyä kansakuntana tai ainakin tuho siirtyy 2100-luvulle.

QuoteAfrikasta kotoisin oleva ja Englannissa asuva tuttavani kertoi, kuinka hänen kansallisuutensa huomioidaan useimmiten positiivisena aspektina rekrytointitilanteissa.

Selvää rasismia. Miksi ei-afrikkalaisia näin syrjitään?

QuoteKosovolainen ystäväni täällä Suomessa taas kokee olevansa epäonnistunut, koska ei ole korkeakoulututkinnostaan huolimatta päässyt mukaan työelämään hänelle kuuluvalle paikalle

Emme elä suunnitelmataloudessa emmekä totalitariassa. Kukaan yksilö ei siis voi sanoa jonkun tietyn paikan kuuluvan hänelle. Tosin kollektiivisessa mielessä voidaan katsoa moraalisesti perustelluksi, että Suomessa olevat työpaikat kuuluvat ensisijaisesti suomalaisille.

Quote from: Mika on 09.08.2011, 21:24:43

Quote20 vuotta myöhemmin minusta ajoittain tuntuu, että minulla on samat kengät jalassa ja välissämme oleva metallinen aita tuntuu päivä päivältä kuvaavammalta.

Aika moni kyllästynyt suomalainen varmasti ajattelee, että tämäkin "menestynyt" mamu voisi pakata kamppeensa ja muuttaa vähin äänin takaisin Kosovoon. Ammattimarisijaa aika harvalle tulee ikävä.

Hillitön hehkutus ja ylistäminen on luonnollisesti noussut FH:lle päähän, joten hän ajattelee aidosti olevansa kaltaistensa kanssa jotain korvaamatonta Suomelle.

Minä en edes tiedä, kuka tämä Fatbardhe on tai mitkä hänen yhteiskunnalliset meriittinsä ovat. Sen olen hänen teksteistään lukenut, että hän asettaa ulkomaalaiset ja ulkomaat suomalaisten ja Suomen yläpuolelle. Ei heru myötätuntoa tuolla asenteella.

Quote from: Uuno Nuivanen on 09.08.2011, 21:40:25

Quote from: Mika on 09.08.2011, 21:24:43

Quote20 vuotta myöhemmin minusta ajoittain tuntuu, että minulla on samat kengät jalassa ja välissämme oleva metallinen aita tuntuu päivä päivältä kuvaavammalta.

Aika moni kyllästynyt suomalainen varmasti ajattelee, että tämäkin "menestynyt" mamu voisi pakata kamppeensa ja muuttaa vähin äänin takaisin Kosovoon. Ammattimarisijaa aika harvalle tulee ikävä.

Hillitön hehkutus ja ylistäminen on luonnollisesti noussut FH:lle päähän, joten hän ajattelee aidosti olevansa kaltaistensa kanssa jotain korvaamatonta Suomelle.

No tottakai hän on korvaamaton, ollaanhan Englannissa meitä paljon edellä oikeastaan kaikessa.

Voi anteeksi Fatrbadhe ettemme tajunneet aikaisemmin. Saat töitä.

Itseäni ihmetyttää, miksi näinkin menestynyt ja ulkomaillakin itseään sivistänyt mamu ei mene sellaiseen maahan missä on kivempaa?
Jatkaa vaan narinaansa, kunnes on apu-hanna II.

QuoteKosovolainen ystäväni täällä Suomessa taas kokee olevansa epäonnistunut, koska ei ole korkeakoulututkinnostaan huolimatta päässyt mukaan työelämään hänelle kuuluvalle paikalle, vaikka suomen kieli ei ole esteenä.

Tämä kertoo juuri siitä luokkayhteiskunta-ajattelusta ja elitistisestä näkemyksestä, mikä monissa kulttuureissa vallitsee. Eli matalapalkka-aloilla ja vähän koulutusta vaativissa töissä olevat ihmiset ovat hädin tuskin ihmisiä, ja ainakin vähempiarvoisia. Heille kuuluu orjan rooli.

Sitten tällä luokitteluasenteella tullaan Suomeen, missä perinteisesti on arvostettu kaikkea rehellistä työtä ja niiden tekijöitä - tosin viime vuosina sekin on ollut romuttumassa. Luokkayhteiskunnassa pääasiassa vain eliitin jälkikasvulla on varaa kouluttautua yliopistoissa ja valmistuttua hyväpalkkainen työ lohkeaa melkein itsestään. Tällaiseen maailmaan tottuneena jotkut alkavat pitää itseään jo lähtökohtaisesti ns. "parempana" ja oikeutetumpana korkeasti palkattuun ja arvostettuun työhön.

Fade olisi voinut kertoa ystävälleen, että Suomessa ei syntyperäinen suomalainenkaan voi lunastaa itselleen mitään perintöosaa korkeakoulututkinnolla tai muullakaan meriitillä automaattisesti: siitä pitää kilpailla muiden korkeastikoulutettujen kanssa. Suomalaista arkitodellisuutta on se, että koska korkeasti koulutettuja on liikaa suhteessa asiantuntija- ja johtotehtäviin, suuri joukko joutuu työskentelemään tehtävissä, jotka eivät vaadi korkeaa koulutustasoa. Onko tämä sitten joku häpeä? Tiedoksi Fatbardhelle ja hänen kosovolaiselle ystävälleen, että suvussani on ollut pienipalkkaisia naisia, jotka ovat olleet taloudenhoitajina, siivoojina tai myymäläapulaisina 40 vuottakin ja jääneet siitä kunniallisesti aikanaan eläkkeelle, eikä sitä kukaan ole pitänyt säälittävänä. Jos siis syntyperäisen suomalaisen kohtalo on tämä, miten maahanmuuttajakaan voisi lähtökohtaisesti odottaa jotain "parempaa".

Tämä nainen ei ole koskaan kokenut mitään alistamista, koulukiusaamistakaan. On jossain vaiheessa vain huomannut olevansa jotenkin erityinen. Käyttää sitä nyt hyväkseen mitä törkeimmällä tavalla. Eli rupeamalla sorrettujen puolestapuhujaksi. Saa sillä julkisuutta. Pelkkää pisnestouhua.

Loppua lukuunottamatta ihan asiallinen kirjoitus. Luulin jossain vaiheessa (http://professorinajatuksia.blogspot.com/2010/11/kummallinen-ajattelu-vaikeuttaa.html) että Hetemaj olisi ymmärtänyt, että järkevä maahanmuuttopolitiikka olisi hänenkin etunsa. Voi olla että ymmärtääkin, mutta tämän kirjoituksen loppu ei nyt oikein viitannut siihen. Kyllä jokaisen pitää itse raivata tiensä kapitalistisilla työmarkkinoilla - koulutus on vain työkalu menestyksen tiellä, ei mikään autuaaksitekevä pääsylippu paratiisiin.

Yksi henkilö sanoi kerran, että yliopistotutkinto on vasta alku oppimiseen. Toinen sanoi, että arvosanat ja tutkinto kertovat, millaista tietoa ihminen omaksuu luontevasti ja mistä hän on kiinnostunut.

Elämä on vasta se varsinainen opettaja.

Quote from: P on 09.08.2011, 20:50:07
"
Kosovolainen ystäväni täällä Suomessa taas kokee olevansa epäonnistunut, koska ei ole korkeakoulututkinnostaan huolimatta päässyt mukaan työelämään hänelle kuuluvalle paikalle, vaikka suomen kieli ei ole esteenä."


Montakohan ihan natiivia korkeakoulututkinnon suorittanutta ei ole koulutustaan vastaavassa työssä tai ylipäätään työssä. Siis kun kosovolainen/mamu tms. käy korkeakoulun, hänelle kuuluu jokin työpaikka?

Toden totta.

Olen itse todella allerginen tälle "minulle kuuluu sitä ja tätä" -ajattelulle, Hetemaj ilmeisesti ei ole.

Vastareaktio on voimakas ja välitön, ja moisen sanojan sanomisiin kannattaa suhtautua suurella varauksella muutenkin.

Fathbarde on eteensä katsova tyttö, joka valitsee sanottavansa ihan oman hyödyn periaatteella. Hänen diskurssinsa saattaa hyvinkin lisätä vuosituloja, niinkuin on varmaan jo aiempina vuosina tehnytkin.

Kuinka pitkään uhriutumisideologia kestää, jää kuitenkin nähtäväksi. Englannin tapahtumien pohjalla suosittelisin kuitenkin diskurssin varovaista reivaamista kantaväestön tuntojen suuntaan.

 

Quote from: skrabb on 09.08.2011, 20:05:29Muistan kuin eilisen sen, kuinka seisoin Helsingin vastaanottokeskuksen metalliaidan takana katselemassa ohikulkevia ihmisiä. Olin 7-vuotias ja kysyin nyt edesmenneeltä isältäni, miksi nuo ihmiset katselevat meitä aidan takaa niin pitkään, kummastellen.

Isäni sanoi, etteivät he olleet vielä tottuneita meihin. Seitsemänvuotiaalle ei voisi vaikeaa ilmiötä paremmin purkaa: Suomalaiset tarvitsivat siis vain aikaa tottua uuteen - niin kuin me kaikki uuden edessä tarvitsemme.

20 vuotta myöhemmin minusta ajoittain tuntuu, että minulla on samat kengät jalassa ja välissämme oleva metallinen aita tuntuu päivä päivältä kuvaavammalta. Jos isäni olisi vielä elossa, ei hänestä olisi enää vastausta antamaan.

On hyvin vaikea ymmärtää sitä, että miten suomea ja ruotsiakin hyvin taitava Hetemaj voi kokea noin, omiin suoriin kokemuksiinsa nojaten, ilmeisen hyvin kotoutuneena ja työllistyneenä. Uskaltaisin väittää, ettei luultavasti suurin osa suomalaisista koe tuota Hetemaj:n kokemaa aitaa itsensä ja hänen välissään. Hetemaj taitaa kaivata lämmintä ryhmähalia.

Ellei Hetemaj sitten ole itse tuonut kahdenvälisissä keskusteluissa taustaansa jatkuvasti julki, sitä ja siihen liittyviä asioita - tehden itse sitä aitaa ja eroa - painottaen, muutenkin kuin aikaisemmassa roolissaan vuoden pakolaisnaisena. Toki sen tuoman julkisuuden ja tunnettavuuden myötä tulee helposti kirojakin, mutta pitääkö muutamien kenties äänekkäiden mätien omenoiden vuoksi kokea ulkopuolisuutta?

Quote from: skrabb on 09.08.2011, 20:05:29Suomalaisilla yrityksillä on vahva tarve kansainvälistyä, ja se taas edellyttää syvällisempiä asiakasnäkökulmia ja verkostojen punomista kohdemarkkinoilla.

Tälläkin hetkellä aivan liian pieni osa suomalaisista pk-yrityksistä harjoittaa aktiivisesti kansainvälistä liiketoimintaa. Tämä taas toimii ulkomaalaisten osaajien palkkaamista vastaan, koska kysyntää ei silloin ole.

Kysynnän puute ei ole ainoa ongelma maahanmuuttajien työmarkkinoilla Suomessa, vaan myös syrjinnällä on tilanteessa oma osuutensa. Vaikka empiirisiä kokemuksia ei voi missään mielessä pitää luotettavina, mainittakoon, että minulla on useita maahanmuuttajatuttuja ympäri maailmaa, joista vain Suomessa elävät kokevat työelämässä selvää syrjintää kansalaisuutensa takia.

Tässä asiassa Hetemaj ei ole aivan oikeassa. Ulkomaalaisille osaajille on kysyntää. Jopa suomalaisia osaajia enemmän. Riippuu täysin alasta. Korkeakoulutetuille maahanmuuttajille voi olla vähän vaikeaa, mutta niin voi olla taustasta riippumatta: Taantuma ajanut ennätysmäärän korkeakoulutettuja kortistoon (http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Taantuma+ajanut+enn%C3%A4tysm%C3%A4%C3%A4r%C3%A4n+korkeakoulutettuja+kortistoon/1135258591504).

Duunareille on sen sijaan kysyntää.

Ulkomaiset urakoitsijat ovat vallanneet pääkaupunkiseudun taloyhtiöiden julkisivu-, katto- ja saneerausurakat. Virolaisyritykset hankkivat urakoita myös suoraan, ilman suomalaisia välikäsiä.

Kun taloyhtiöiden työmailla tehtiin keväällä tarkastuskierros, kymmenestä kohteesta yhtä lukuun ottamatta kaikilla oli pelkää ulkomaista työvoimaa. Myös suomalaisyritykset teettävät töitä virolaisilla ja venäläisillä aliurakoitsijoilla. Lisäksi ne palkkaavat itselleen virolaisia, venäläisiä ja puolalaisia rakennusmiehiä. Rakennusteollisuuden arvion mukaan rakennusalalla oli joulukuussa töissä kaikkiaan 30 000 ulkomaista työmiestä.

- Ulkomaiset yritykset ovat vallanneet urakoita pääkaupunkiseudulta (http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/ulkomaiset_yritykset_ovat_vallanneet_urakoita/)

Toisekseen ei ole aivan perusteltua väheksyä pienten ja keskisuurten yritysten (http://fi.wikipedia.org/wiki/PK-yritys) resurssien suuntautumista yksinomaan kotimaahan, todella kilpaillun kansainvälisen liiketoiminnan sijaan.

QuoteTarvitsemme parempia työkaluja, joilla käsitellä muuttovirtausta, sillä lisääntyvien maahanmuuttajien myötä lisääntyvät myös tämänhetkisten toimimattomien menettelytapojen seurauksena aiheutuvat ongelmat.

Fat Bardhe on asian ytimessä. Mikäli oikein tulkitsen tätä albaani-intellektuellia, niin muuttovirtauksen käsittely helpottuu asianmukaisilla työkaluilla. Ei mikään ihme, että Jykä on kutsunut neitokaisen puolueensa kunniajäseneksi.

Hetemaj siirtyy syksyllä suomalaisen vuokravälitysfirman palvelukseen, jossa hänen tehtävänsä on omien sanojensa mukaan muuttaa Suomea maahanmuuttomyönteisemmäksi. En huomannut Ylen puffijutussa mitään mainintaa tästä.

Quote from: Professori on 09.08.2011, 22:19:15
Loppua lukuunottamatta ihan asiallinen kirjoitus.

Aika huonosti ajotettu ton ensimmäistä käskyä rikkovan saarivaltakunnan ihailun kanssa tosin......

Mutta kirjoitus oli sekä tyyliltään että sisällöltään aika tyypillistä paremman väen paskaa jonka oleellinen anti oli kertoa kuinka paljon lukijoitaan parempi kirjoittaja on. Ihan on opiskeltu ulkomailla, kukapa ei olisi? Kaikuja Simo Salmisen rotestilaulusta....

Loppukoukku oli tosiaan mahtava, sanoisin vähintäänkin kovin etnospesifi (jos moista sanaa on edes olemassa) kuulumisineen.

Nepotismia ei muuten kannata sotkea rasismiin. Nepotismia Suomessa sitten taitaa piisata yli kotitarpeen, mutta ei se Suomesta kaiketi poikkeuksellista tee.

Quote from: Jouko on 09.08.2011, 22:06:11
Tämä nainen ei ole koskaan kokenut mitään alistamista, koulukiusaamistakaan. On jossain vaiheessa vain huomannut olevansa jotenkin erityinen. Käyttää sitä nyt hyväkseen mitä törkeimmällä tavalla. Eli rupeamalla sorrettujen puolestapuhujaksi. Saa sillä julkisuutta. Pelkkää pisnestouhua.

Samaan tulokseen minäkin päädyin. En ymmärrä, miten tämä hyväosainen naikkonen kehtaa puhua jostakin syrjinnästä, ihan kuin olisi muka itse sitä kokenut. Ei muuten ole. Missään vaiheessa (muuten olisi kai itkenyt siitäkin).
Hetemaj on suomalainen. Hän puhuu suomea ja hänellä on Suomen kansalaisuus. Hän ei ole uniikki lumihiutale, vaikka yrittääkin itsestään sellaista vääntää.
Ärsyttää kaikenmaailman ammatti-inisijät.

QuoteIsäni sanoi, etteivät he olleet vielä tottuneita meihin. Seitsemänvuotiaalle ei voisi vaikeaa ilmiötä paremmin purkaa: Suomalaiset tarvitsivat siis vain aikaa tottua uuteen - niin kuin me kaikki uuden edessä tarvitsemme

Impivaara-klisee alkumetreillä on varmaan jokin uusi ennätys. Minä olen kyllä tottunut monikulttuuriseen yhteiskuntaan ja sen mukanaan tuomiin ilmiöihin enemmän kuin haluaisinkaan.

QuoteKosovolainen ystäväni täällä Suomessa taas kokee olevansa epäonnistunut, koska ei ole korkeakoulututkinnostaan huolimatta päässyt mukaan työelämään hänelle kuuluvalle paikalle, vaikka suomen kieli ei ole esteenä.

Lauseella ei valitettavasti ole minkäänlaista informaatio- tai todistearvoa ilman hieman tarkempaa määrittelyä siitä, minkä sortin korkeakoulututkinnosta on oikein kyse. Avaisi huomattavasti enemmän jos tietäisi, onko kyseessä joku opiskeluajan ryypäten vietetty ja ykkösillä ja kakkosilla arvosteltu liiketalouden tradenomin tutkinto tai höpöhöpötieteiden maisterin (sivuaineena pseudologia) paperi vai ihan oikeasti hyödyllinen tutkinto.  :facepalm:

Kyllä Fatbardhelta ihan järkeviäkin pointteja löytyy, esimerkiksi se, että täällä tarvitaan ihan oikeasti selkeästi erillisenä kokonaisuutena määriteltyä maahanmuuttopoliittista ohjelmaa. Työperäisen maahanmuuton tärkeydessä ja oikeasti osaavan työvoiman houkuttelemisen tärkeydessä olen myös samoilla linjoilla, kunhan työperäisen maahanmuuton määrä ja laatu määrittyy ihan oikean tarpeen mukaan eikä sitä käytetä peitteenä humanitääriselle maahanmuutolle tai kotimaisen työvoiman palkkausta ja työehtoja polkevalle halpatyövoimareserville.

Quote

Kosovolainen ystäväni täällä Suomessa taas kokee olevansa epäonnistunut, koska ei ole korkeakoulututkinnostaan huolimatta päässyt mukaan työelämään hänelle kuuluvalle paikalle, vaikka suomen kieli ei ole esteenä.

Minä olen joutunut korkeakoulututkinnon jälkeen hakemaan työpaikkoja. Nöyrästi. En ihmettele, jos neiti Hetemajn kosovolainen ystävä ei ole mukana työelämässä. Asenneongelma.

Quoteei ole korkeakoulututkinnostaan huolimatta päässyt mukaan työelämään hänelle kuuluvalle paikalle, vaikka suomen kieli ei ole esteenä.

Onpa röyhkeä ja ylimielinen asenne balkanin prinsessalla. Eipä kantaväestöönkään kuuluvat akateemiset ihmiset välttämättä pääse heille "kuuluville" työpaikoille, työttömyys on rajua akateemisilla aloilla.

QuoteFatbardhe Hetemaj aloittaa VMP:ssä kansainvälisen rekrytoinnin yhteyspäällikkönä

Fatbardhe Hetemaj on nimitetty henkilöstöpalvelualan konserni VMP Groupissa yhteyspäälliköksi. Hänen vastuualueeseensa kuuluvat kansainvälinen rekrytointi ja yhteiskuntasuhteet. VMP rekrytoi Suomeen vuosittain satoja ulkomaalaisia työntekijöitä.

Vuoden 2009 pakolaisnaiseksi valittu Fatbardhe Hetemaj, 26, on erityisen innostunut uudesta työstään VMP:ssä, koska hän pääsee yhdistämään siinä oman kansainvälisen taustansa, henkilöstöhallinnon opintonsa ja toiveensa edistää konkreettisin toimin suomalaisen työelämän monimuotoisuutta.

– Suomalaisilla yrityksillä on entistä suurempi tarve kansainvälistyä, ja myös väestörakenteemme kehitys edellyttää ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytointia. Ulkomaalaisten työntekijöiden houkuttelu Suomeen tuntuu kuitenkin olevan vielä juhlapuheiden asteella. Siksi on hienoa päästä työskentelemään yrityksessä, jossa aidosti pyritään tarjoamaan ratkaisuja suomalaisen työelämän haasteisiin, Hetemaj sanoo.

VMP:n toimitusjohtaja Mika Kaukonen kertoo, että moni työnantaja saattaa edelleen arastella ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytointia.

– Kansainvälistä rekrytointia tarjoavien ulkomaalaisten yritysten toiminta on ollut villiä: lakeja ja työntekijöiden oikeuksia poljetaan. Tämä on valitettavasti johtanut siihen, että moni suomalaisyritys painiskelee mieluummin työntekijäpulan kanssa kuin rekrytoi ulkomailta. Hetemajn ja VMP:n yksi tärkeistä tehtävistä on muistuttaa suomalaisia työnantajia siitä, että tarjolla on myös vastuullisesti toteutettuja kansainvälisen rekrytoinnin malleja, Kaukonen kertoo.

Suomelta puuttuu maahanmuuttostrategia

Kaukonen ja Hetemaj toivovat, että myös poliittiset päättäjät heräisivät pohtimaan, kuinka ovella kolkuttava työvoimapula voitaisiin estää. Jotta vanhushuoltosuhde pysyisi nykyisellään, pitäisi eri arvioiden mukaan Suomeen saada houkuteltua satojatuhansia tai jopa 2 miljoonaa maahanmuuttajaa.

– Taloudellisesta tilanteesta johtuen monikaan ei uskalla tällä hetkellä puhua ulkomaalaisten työntekijöiden tarpeesta. Kysyntää ulkomaalaistaustaiselle työvoimalle on kuitenkin koko ajan enemmän. Rakennusalalle, hoiva- ja hyvinvointialalle sekä kausiluontoisiin tehtäviin ei tälläkään hetkellä löydy tarpeeksi ammattitaitoisia suomalaisia työntekijöitä ja esimerkiksi terveydenhuollossa työntekijöiden puute on saattanut johtaa jo tiettyjen osastojen sulkemiseen. Mahdollinen lama ei tule korjaamaan asiaa. Tilanne tulee muuttumaan entistä kestämättömämmäksi talouden taas lähdettyä kasvuun, Kaukonen kertoo.

– Suomessa pitäisi nyt luoda konkreettinen strategia siitä, miten me houkuttelemme tänne maahanmuuttajia. Työtä ei voida aloittaa vasta silloin, kun tarve on suurin. Mallia voisi ottaa vaikka Kanadasta, missä ulkomaalaisten työntekijöiden kysyntä kohtaa tarjonnan. Vastuullisuus edellyttää myös sitä, että erilaisia käytäntöjä ja toimintamalleja harjoitellaan ja hiotaan, Hetemaj korostaa.

Hetemaj on valmistumassa kauppatieteiden maisteriksi syksyllä 2011 Svenska handelshögskolanista pääaineenaan henkilöstöhallinto. Aiempaa työkokemusta HR-tehtävistä hänellä on Logica Suomesta, jossa hän toimi vuosina 2009–2010 HR-koordinaattorina. Hän toimii vuoteen 2014 asti luottamustehtävissä kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio CIMOssa.

Tiedote (http://www.vmp.fi/Suomi/fi/VMP_Group/Ajankohtaista/Suomi/fi/VMP_Group/Ajankohtaista/?10005_ni=11166&10005_newsList_t=readNewsItem&) 1.9.2011

Väestörakenteemme vinoumia ei voida korjata massamaahanmuutolla. Tai voidaan, mutta se aiheuttaa vieläkin pahempia ongelmia toisaalla. Tiedotteessa puhutaan vastuullisesta kansainvälisestä rekrytoinnista, mutta oikeasti rekrytointifirmojen tavoitteena on ollut työlupien tarveharkinnasta luopuminen. Näin tehtiin Ruotsissa ja seurauksena oli työnvälittämiseen liittyvän rikollisuuden kasvu. Ja se työvoimapulakin taas kolkuttelee ovelle...

"esimerkiksi terveydenhuollossa työntekijöiden puute on saattanut johtaa jo tiettyjen osastojen sulkemiseen".

Suljetaanhan niitä kesäpakkolomien ajaksi kun kunta on liki konkassa.
Jostain maalaisterveyskeskuksesta saattaa oikeata puutetta ollakin mutta eipä ne vanhukset sitten vieraita kieliäkään osaa vaikka vuokralääkäri puhuisi kaikkia muita eurooppalaisia paitsi suomea.

(http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c8/Wikip-facepalm.jpg/220px-Wikip-facepalm.jpg)

Uskomatonta, että edellee joku kehtaa puhua nurkan takana väijyvästä työvoimapulasta. Toki tällä kertaa sanojilla on suora taloudellinen intressi valehdella tästä.

Quote from: tietotyöläinen on 01.09.2011, 19:43:09
Uskomatonta, että edellee joku kehtaa puhua nurkan takana väijyvästä työvoimapulasta. Toki tällä kertaa sanojilla on suora taloudellinen intressi valehdella tästä.

Juuri näin. Perinteisen ikävä vivahde, että "Maahanmuuttopolitiikkaa, nyt!"-niminen kirjoitus alkaa melodramaattisella nyyhkytarinalla rautaesiripun raunioista. Kas kun ei ristiretkiä mainittu.

Ja kuten tietotyöläinen sanoi, taustalla on vain peruskokoomuslainen näkemys halpatyövoima-armeijan synnytyksestä.

Toistan (taas) itseäni, mutta...

Jos on Suomen passi, on (perus)koulutus Suomessa hankittu ja haetaan töihin Suomen EDUSKUNTAAN,
niin eikö prkl jo vois olla suomalainen?!

Oletko suomalainen vai kosovolainen, Fatbardhe?

Jos ISÄNMAASI (= huom! suomen kielessä sama asia kuin kotimaa) on Kosovo, niin miten mahtais onnistua paluumuutto?
Koulutettu, hyvännäköinen tyttö?
Ai ei vai?
Kulttuurierojen (joita kyllä jaksat positiivisesti hehkuttaa esim. Suomen mediassa potkupalloilijaveljiesi kera...) takia, vaiko siksi, että siellä Prishtinassa taitaisit olla julkisuuden suhteen nolla?

Kokeilepa, voisitko olla ensimmäinen Vuoden Paluumuuttajanainen?
Nasimalle terveiset myös!

Hetemaj sotkee (joko tuottamuksellisesti tai tarkoituksella) asioita pahasti keskenään.

Englantia (Iso-Britanniaa) kannattaa katsoa myös tuoreiden uutisten kautta peilaten. Se mitä Hetemaj tuossa kirjoitti on roskaa.

Kanada - huono vertailukohta Suomelle. Kanada on syntynyt brittiläisen kolonialiismin tuloksena - Suomi on ruotsalaisen ja venäläisen kolonialismin riiston kohde.

Jos Kanadasta jotain vertailua haluaa/voi tehdä, kannattaa asiaan kysyä kantaa inuiteilta. Siis sitä, mitä he pitäisivät esimerkiksi siitä, että maahanmuuttajia asutetaan heidän alueilleen ja ksekuuteensa?

Tällä kertaa Fatbardhe Hetemaj kirjoittaa blogivieraana Sauli Niinistön vaalisivuilla. Kirjoituksen voisi arvioida olevan myös Niinistön kannanotto aiheesta, jota hän ei voi/halua suoraan käsitellä.

QuoteFatbardhe Hetemaj: Ajatuksia maahanmuutosta

Suomi on lyhyessä ajassa muuttunut entistä kansainvälisemmäksi. On ollut erittäin ilahduttavaa huomata, että viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomi on merkittävästi avartunut sekä monikulttuurisesti että kansainvälisesti. Lisääntynyt liikkuvuus ja uudet vähemmistöt, pakolaiset ja siirtolaiset, ovat tuoneet monikulttuurisuuskysymykset uudella tavalla ajankohtaisiksi. Vaikka suomalaisten asenteet ovatkin muuttuneet suopeammiksi maahanmuuttajia kohtaan, paljon työtä on vielä tehtävänä.

On tärkeää ymmärtää, että Suomeen tulevilla voi olla varsin erilaisia taustoja. Osa tulee pakolaisina kriisialueilta, osa vaikkapa parisuhteen perässä ja valmiiksi koulutettuna. Monen tausta on jotain tältä väliltä. Suosin sellaisten ihmisten maahanmuuttoa, jotka haluavat elää ja työskennellä Suomessa lakejamme noudattaen. Lisäksi meillä on humaani vastuu suojelun tarpeessa olevista ihmisistä myös rajojemme ulkopuolella. Aidosti suojelun tarpeessa olevalla on oikeus tulla Suomeen hakemaan turvaa.

On paljon esimerkkejä siitä, että maahanmuutto on rikastanut kulttuuria ja luonut meille suomalaisille työpaikkoja. Monikulttuurisuus on aiheuttanut myös ongelmia ja herättänyt kritiikkiä yhteiskunnassa. Maahanmuuttokeskustelu on monitahoinen ja haastava asia. Ongelmista, haasteista, pitää voida puhua – ja onneksi niistä puhutaankin.

Peräänkuulutan avointa, kiihkotonta ja rasismitonta maahanmuuttokeskustelua. Suhteettoman suurta huomiota ovat saaneet erilaiset uhkakuvat sekä taloudellisten hyötyjen ja haittojen pohdiskelu. Maahanmuutosta puhuttaessa on tietysti helppo kiinnittää huomio rikoksia tekeviin ja "sopeutumattomiin" maahanmuuttajiin. Sekä media että poliitikot keskittyvät aivan liikaa vain muutamiin kysymyksiin ja esittävät yksipuolisia näkökulmia.

Maahanmuuttajat niputetaan usein yhdeksi ryhmäksi ja päivitellään heidän lukumääräänsä. Kuitenkin prosentuaalisesti Suomeen on asettunut edelleen hyvin vähän ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Suomessa on arviolta noin 168 000 (3,1 %) ulkomaalaista, ja äidinkieleltään vieraskielisiä on jo 225 000 (4,2 %). Esimerkiksi turvapaikanhakijoiden määrän lisääntymistä on uutisoitu "tulvimisena" ja "räjähtämisenä", mikä luo uhkaavan vaikutelman. Vuonna 2010 turvapaikkapäätöksiä tehtiin 5837. Myönteisiä päätöksiä tehtiin 1784, kielteisiä 3428. Vuonna 2011 marraskuun loppuun mennessä myönteisiä päätöksiä tehtiin 1090, kielteisiä 1719. Näiden lukujen valossa käy varsin selväksi, että puheet "holtittomasta" ja "hallitsemattomasta" maahanmuutosta ja pakolaistulvasta ovat pelkkää mutu-populismia.

Hallittu ja eettisesti kestävä työperäinen maahanmuutto

Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskuntamallin säilyttämiseksi tarvitsemme tulevina vuosikymmeninä uusia ja osaavia tekijöitä sekä kansainvälisiä ajattelijoita. Suomen väestöpyramidi seisoo pian kärjellään ja on EU-maiden kiistatonta kärkeä. Tällä hetkellä suomalaisista 17 % on 65-vuotiaita ja sitä vanhempia, mutta heidän osuutensa on arvioitu olevan vuonna 2020 jo lähes neljännes. Jokaista työtätekevää kohden on liiaksi huollettavia. Samassa yhteydessä on syytä kuitenkin muistaa, että tilanne muuttuu 2030-luvulla. Ikäjakauman raskaus on onneksi ohimenevä.

Nopean väestömuutoksen takia työmarkkinoilta poistuu enemmän väkeä kuin mitä sinne tulee. Näiden ongelmien ja haasteiden ratkaisemisessa yksi vaihtoehto on hallittu, vastuullinen ja eettisesti kestävä työperäinen maahanmuutto. Kaksia työmarkkinoita ei saa syntyä. Kansainvälisetkin rekrytoinnit täytyy tehdä Suomen työlainsäädännön mukaan.

Työvoimapulakeskustelun yhteydessä nousee toistuvasti esiin se, miten maassa voi olla pulaa työvoimasta, kun samaan aikaan työttömiä on satojatuhansia. On kuitenkin aloja, joilla on siitä huolimatta pulaa koulutetuista ja osaavista työntekijöistä, ja työvaje tulee kasvamaan entisestään lähitulevaisuudessa.

Minulle on selvää, että yritysten ensisijainen tehtävä on työllistää osaavia suomalaisia ja houkutella työntekijöiksemme Suomen tulevaisuuden voimavaroja eli uutta työntekijäsukupolvea. Talous ei kuitenkaan ole nollasummapeliä, jossa ensin työllistetään Suomen työttömät ja sen jälkeen etsitään osaajia maailmalta. Samanaikaisesti pitää yrittää saada maan työttömyys kuriin ja varautua tuleviin vuosikymmeniin.

Maahanmuuttajien työllistymistä auttavat hyvät esimerkit

Maahanmuuttajien vaikeuksiin päästä mukaan työelämään on useita syitä, jotka eivät ainoastaan liity työkokemuksen tai osaamisen puutteeseen, vaan myös työnantajien sekä työyhteisön ennakkoluuloilla on oma roolinsa. Ulkomaalaisten työllistymistä edistää yleensä se, jos palkkaajalla on henkilökohtaisia kansainvälisiä kokemuksia tai jos liiketoiminnan ydin on kansainvälinen. Työpaikka, jossa on ollut maahanmuuttaja töissä, ottaa yleensä maahanmuuttajia töihin uudelleenkin.

Työnantajien kielteiset asenteet eivät aina tarkoita sitä, etteivät he haluaisi palkata maahanmuuttajia, vaan he pelkäävät, etteivät maahanmuuttajat sopeudu työyhteisöön. Täytyy kuitenkin muistaa, että kaikkea ei opita koulussa. Ihmissuhdetaidot, kyky työskennellä erilaisten ihmisten kanssa sekä monet muut ammatin harjoittamiseen liittyvät haasteet opitaan vasta vanhempina työelämässä – kunhan siihen suodaan mahdollisuus. Sitä paitsi, kuten aina uuden työntekijän kohdalla, sopeutuminen työyhteisöön vie oman aikansa. Työelämään pääseminen on maahanmuuttajille tärkeää siinä missä suomalaisillekin. Työ merkitsee sitä, että on hyväksytty osa yhteiskuntaa. Se, että maahanmuuttajille aukeaisi enemmän mahdollisuuksia integroitua suomalaiseen työelämään, olisi meidän kaikkien etu sekä kilpailukyvyn että yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Tarvitsemme uusia veronmaksajia!

Kielen oppii parhaiten käyttämällä sitä

Tärkein ja usein myös vaikein asia maahanmuuttajalle on kielen oppiminen. Moni opiskelee suomea ahkerasti kotoutumiskoulutuksessa, mutta kun koulutus on ohi, jäädään kotiin ja kieli unohtuu. Kielitaidon vaatimukset riippuvat työtehtävien luonteesta ja työpaikastakin. On aloja ja yrityksiä, joissa englannilla pärjää mainiosti kun taas toisilla työpaikoilla työtehtävistä suoriutuminen ei onnistu ilman suomen kieltä. Kielitaitovaatimuksiin voisi suhtautua rennommin: tavoitteena tulee olla riittävä kielitaito, ei äidinkielentasoinen suomen kielen hallinta. Yliopiston suomen kielen kurssit tulisivat olla työelämälähtöisiä.

Avarakatseinen asenne

Maailmalla monta vuotta liikkuneena ja asuneena voin sanoa, että Suomessa on hyvä olla ja elää. Olen etuoikeutettu, koska saan taustani takia yhdistää useamman kulttuurin hyvät puolet. Olen viettänyt aikaa ja opiskellut yhdessä muista kulttuureista tulleiden kanssa, ja huomannut jokaisessa kulttuurissa olevan kirjava kokoelma sekä hyviä että huonoja puolia. Väistämättä erilaiset persoonallisuudet ja käsitykset vaikkapa huumorista aiheuttavat yhteentörmäyksiä – myös suomalaisten kesken – joten kaikki vaikeudet eivät johdu maahanmuuttajasta ja hänen erilaisesta kulttuuritaustastaan.

Sekä suomalais- että ulkomaalaistaustaisten ihmisten on opittava toimimaan etnisesti, kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisissa ympäristöissä. Toivoisin, että jokainen opiskelija voisi viettää vuoden tai ainakin lukukauden ulkomailla, itsenäistyä ja karistaa turhia ennakkoluuloja. Ulkomailla asuessa on lähes aina pakko muuttaa jotain piirrettä omassa käyttäytymismallissaan.

Omalta osalta haluan rakentaa sellaista avointa, rohkeaa, toisia kunnioittavaa ja monikulttuurista Suomea, jossa kuka tahansa tulija hyväksytään yhdenvertaiseksi suomalaiseksi etnisestä taustastaan riippumatta, mutta en sellaista Suomea, jossa eri maista tulevat saavat omaan kulttuuriinsa vedoten vaatia itselleen erivapauksia. Jokaisessa maassa toimitaan maan omia lakeja noudattaen.

Blogivieras (http://www.niinisto.fi/blogivieras/2012/01/02/ajatuksia-maahanmuutosta/)

Rehellisesti sanoen, minun on vaikeaa mahdotonta hyväksyä se, että Fatbardhe Hetemaj puhuu monikon ensimmäisessä persoonassa suomalaisista - sisällyttäen minut itsensä kanssa samaan joukkoon ja puhuen  näennäisesti myös minun suullani ja puolestani.

Tämän jälkeen luulen, että se viimeinenkin nauha ( siis viimeinen niistä monista, jotka joskus sitoivat minut kokoomukseen) on nyt poikki.

Quote from: Fatbardhe HetemajNäiden lukujen valossa käy varsin selväksi, että puheet "holtittomasta" ja "hallitsemattomasta" maahanmuutosta ja pakolaistulvasta ovat pelkkää mutu-populismia.

Kun turvapaikanhakijoiden määrä lähti Suomessa jyrkkään nousuun vuonna 2008, niin suomalaiset poliitikot ja virkamiehet eivät reagoineet asiaan millään lailla. He jatkoivat aiempaa maahanmuuttopolitiikaa hyväksymällä uuden ulkomaalaislain ja valmistautuivat vähin äänin yli 12 000 turvapaikanhakijan saapumiseen uusia vastaanottokeskuksia perustamalla.

Hetemaj tai kukaan muukaan maahanmuuton hyödyllisyyttä hehkuttava ei koskaan suostu määrittelemään, milloin maahanmuutto on heidän mielestään hallitsematonta. Olisivatko Matti Vanhasen pelkäämät 20 000 vuosittaista turvapaikanhakijaa (http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2009/11/995044/vanhanen-pelkaa-turvapaikkahakijatulvaa) hallitsematonta maahanmuuttoa? Entä jos oleskeluluvan saaneiden mukana saapuisi myöhemmin 50 000 omaista? Tämä skenaario oli vielä kolme vuotta sitten yksi mahdollisista. Tällä hetkellä se on Suomen ulkopuolisten tekijöiden muutosten takia epätodennäköisempi, mutta muuten ei edelleenkään mahdoton.

Lukujen suuruusluokan sijasta on helpompaa määritellä maahanmuuton hallinta resurssien riittävyyden ja integroitumistulosten kautta. Jos viranomaiset kotoutumisen onnistumista tiedusteltaessa nostavat kätensä pystyyn, koska "meillä ei ole tarpeeksi resursseja", niin silloin maahanmuuttokaan ei voi olla hallinnassa, ja maahanmuuttopolitiikkaa on korjattava. Maahanmuuttoa tuskin voi kutsua hallituksi, kun oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille ei löydy tarpeeksi kuntapaikkoja, perheenyhdistämisjonossa on 10 000 ihmistä ja maahanmuuttajien työllistämiseen kaavaillaan positiivista syrjintää.

Minusta on ihan paikallaan puhua "holtittomasta" ja "hallitsemattomasta" maahanmuutosta, jos maahanmuutolle ei ole asetettu selkeitä rajoja, eikä edes selkeisiin haittamaahanmuuttoa lisääviin lainsäädännön epäkohtiin ja erikoisuuksiin ole haluttu puuttua. Tulijoiden määrään ja laatuun voitaisiin vaikuttaa, mutta niihin ei haluta vaikuttaa. Päätöksiä ohjaa enemmän ideologia ja ryhmäpaine kuin pragmaattisuus.

Uusin osoitus samasta holtittomuudesta on EU:n yhteinen turvapaikkajärjestelmä (CEAS), jonka toteuttamiseen Suomen odotetaan tämän vuoden loppuun mennessä sitoutuvan. Järjestelmän on tarkoitus tulla käyttöön vaiheittain, ja joka vaiheessa maahanmuuttopoliittista päätösvaltaa siirrettäisiin pois Suomen eduskunnalta ja suomalaisilta äänestäjiltä. Lopulta turvapaikanhakijoita lähetettäisiin Suomeen EU:n ulkorajoilta (tai jopa suoraan EU:n ulkopuolelta) komission määräämä määrä odottamaan EU:n turvapaikkavirastolta EU-kriteerien mukaista turvapaikkapäätöstä. Siinä vaiheessa Suomessa voitaisiin päättää enää vastaanottokeskusten tapettien väristä.

Kun Kosovolainen puhuu,Suomalainen on hiljaa!
Eikö niin?
http://irc-galleria.net/community/1992449 (http://irc-galleria.net/community/1992449)
Alan olla jo hiukkasen väsähtänyt Fatbardhe Hetemaj:hin
Vuoden pakolainen, vai sadan vuoden?
Enpä taida enää liiemmin lueskella.
Se (1) vuosi meni jo.

Quote from: Roope on 02.01.2012, 19:30:15

Uusin osoitus samasta holtittomuudesta on EU:n yhteinen turvapaikkajärjestelmä (CEAS), jonka toteuttamiseen Suomen odotetaan tämän vuoden loppuun mennessä sitoutuvan. Järjestelmän on tarkoitus tulla käyttöön vaiheittain, ja joka vaiheessa maahanmuuttopoliittista päätösvaltaa siirrettäisiin pois Suomen eduskunnalta ja suomalaisilta äänestäjiltä. Lopulta turvapaikanhakijoita lähetettäisiin Suomeen EU:n ulkorajoilta (tai jopa suoraan EU:n ulkopuolelta) komission määräämä määrä odottamaan EU:n turvapaikkavirastolta EU-kriteerien mukaista turvapaikkapäätöstä. Siinä vaiheessa Suomessa voitaisiin päättää enää vastaanottokeskusten tapettien väristä.

On mahdollisen rajoissa, että saisimme päättää verhojen väristäkin.

Quote from: Kullervo Kalervonpoika on 02.01.2012, 18:14:11
Rehellisesti sanoen, minun on vaikeaa mahdotonta hyväksyä se, että Fatbardhe Hetemaj puhuu monikon ensimmäisessä persoonassa suomalaisista - sisällyttäen minut itsensä kanssa samaan joukkoon ja puhuen  näennäisesti myös minun suullani ja puolestani.

Tämän jälkeen luulen, että se viimeinenkin nauha ( siis viimeinen niistä monista, jotka joskus sitoivat minut kokoomukseen) on nyt poikki.

Mutta sehän on hienoa! Onnittelut itsenäisyyden johdosta!  :)

Quote from: Fatbardhe HetemajPohjoismaisen hyvinvointiyhteiskuntamallin säilyttämiseksi tarvitsemme tulevina vuosikymmeninä uusia ja osaavia tekijöitä sekä kansainvälisiä ajattelijoita. Suomen väestöpyramidi seisoo pian kärjellään ja on EU-maiden kiistatonta kärkeä. Tällä hetkellä suomalaisista 17 % on 65-vuotiaita ja sitä vanhempia, mutta heidän osuutensa on arvioitu olevan vuonna 2020 jo lähes neljännes. Jokaista työtätekevää kohden on liiaksi huollettavia. Samassa yhteydessä on syytä kuitenkin muistaa, että tilanne muuttuu 2030-luvulla. Ikäjakauman raskaus on onneksi ohimenevä.

Tämä tekstihän on asiaa! Suomi tarvitsee siis seuraavan 18 vuoden ajaksi ulkomaisia työntekijöitä paikkaamaan vääristymää. Miksi  Hetemaj esittää näiden ihmisten kotouttamista Suomeen, en kuitenkaan ymmärrä. Jos nämä työntekijät jäävät Suomeen ja perustavat perheen tänne, niin he aiheuttavat itse vääristymän pyramidiin.

Ainahan se nähtäessä hieman hymyilyttää tuo VMP:n logo. Ihan tarkoituksellako tuota kirjainyhdistelmää on alettu käyttämään vai miksi se ei voisi olla pelkkä Varamiespalvelu? Tai nyt siihen taisi tulla se ainoa oikea perustelu.

Quote from: P on 09.08.2011, 20:50:07
"
Kosovolainen ystäväni täällä Suomessa taas kokee olevansa epäonnistunut, koska ei ole korkeakoulututkinnostaan huolimatta päässyt mukaan työelämään hänelle kuuluvalle paikalle, vaikka suomen kieli ei ole esteenä."


Montakohan ihan natiivia korkeakoulututkinnon suorittanutta ei ole koulutustaan vastaavassa työssä tai ylipäätään työssä. Siis kun kosovolainen/mamu tms. käy korkeakoulun, hänelle kuuluu jokin työpaikka?

Joo, ei mitään nähtävää, hajaantukaa. :facepalm:

Ymmärrän että ottaa päähän, mutta minä en tämänkaltaisissa haastatteluissa olisi näiden lausuntojen suhteen kovin ankara Fatbardelle tai muillekaan maahanmuuttajille joilta lausuntoa pyydetään. Asiahan on niin, että heitä jostain syystä haastatellaan aina pelkästään maahanmuuttajan näkökulman vuoksi, eikä missään edellytetä katsomaan kokonaisuutta. Toimittajilta ei päätoimittaja odota että heidän tulisi miettiä mikä on vastaavassa asemassa olevan tilanne noin muuten ja onko näissä jotain poikkeamia mistä minkäänlaisia päätelmiä voisi tehdä. Kun maahanmuuttajaa haastatellaan maahanmuuttajanäkökulman puitteissa niin silloinhan siinä käy niin, että haastateltava tietenkin ihan luonnostaan kertoo maahanmuuttajien kokemuksia laajemminkin. Toimitukselliseen intressiin tai nähdäkseni mihinkään keskusteluun maahanmuuttajan asemasta Suomessa ei korkeakoulutettujenkaan kohdalla mahdu vertailua että millainen on yleinen tilanne akateemisilla työmarkkinoilla. Kun teollisuus siirtyy halpatuotannon maihin, niin tekniikan ja luonnontieteiden alaltakin korkeakoulutetut pistetään saneerauksessa pihalle. Monille humanistisen puolen maistereille ja etenkin tohtoreille työllistyminen on aina ollut hankalampaa, silloinkin kun teollisuus houkutteli niin kauppa-, kuin luonnontieteilijätkin palvelukseensa. Kun teollisuus häipyy, myös tarve ammattikoulun käyneille supistuu ja jotain pitäisi kehittää tilalle. Hoitoalalla työtä riittäisi, mutta sen rahoitus on sillä mallilla etteivät kunnat juurikaan pysty vastaamaan tarjontaan, kun on määräaikaisena porukkaa reippaanlaisesti muutenkin. Tilanne on ihan yhtä solmussa olipa maahanmuuttaja tai ei. Tottakai kuka tahansa työtä hakeva ja jatkuvasti vaille paikkaa jäävä kokee epäonnistumisen ja toivottomuuden tunteita. Jostain syystä toimittajiakaan eivät kiinnosta korkeakoulutetut työttömät yleensä, vaan nimenomaan korkeakoulutetut työttömät maahanmuuttajat. Minusta sellainen antaa hieman erittelevän kuvan, jos nämä eivät toimittajien mielestä mahdu edes samaan uutiseen keskenään. Varmasti turhautuneisuus on yhtä voimakasta ihan syntymämaasta ja naaman väristä riippumatta.

"Ajatuksia maahanmuutosta".

Täyden kympin peruskoulu-/lukioaine. Fade ei petä!
Joku viksumpi saattaisi tehdä jonkun referaatin sanoman ydinkohdista. Vapaaehtoisia? Tyhjästä on paha nyhjästä? "Työ edellyttää pelotonta asennetta haasteiden edessä."

Quote from: planeta on 02.01.2012, 22:12:05
[...] naisia, jotka eivät uskalla öötä sanoa ilman miehen lupaa. Sellaisten mamujen kanssa me itse olemme pian samalla tasolla kansakuntana.

Perinteisesti albaaninaiset eivät tee mitään, ns. statuksestaan riippuen, ilman isänsä/veljensä/miehensä lupaa.
Perinteisesti avioituneenkin albaaninaisen lähin miessuhde on veli.
Himpun siis pukkaa pukinpartaista naurua, kun lukee haastatteluja, joissa Fade korostaa läheistä suhdetta veljiinsä.

Hymyilen onnenkyynelten keskeltä. Snif. Juuri tällaista kotoutumista kaipaamme, kun ei ollut kansainvälisyyttäkään Suomessa silloin kun Suomi Faden otti.  :o

Minä ja Sauli tuskin nauretaan yhdessä, että miten helposti se nimi rastittiinkaan mun pressaehdokkaitten listalta pois. Se lista lyhenee, vaikkei riitä enää kohta ehdokkaita, ei raakattavaksi eikä äänestettäviksi.  ???

Quote from: planeta on 02.01.2012, 22:54:49

"Harha on totta ja totuus on harhaa,
se usvaksi muuttuu ja käsistä karkaa."

- Macbeth, I näytös, I kohtaus, muistaakseni I lause.
Suomennos Matti...

;D

Quote from: Fimbulvetr on 02.01.2012, 23:35:25
Minusta on alkanut tuntumaan siltä, että monilla Suomessa asuvilla maahanmuuttajilla on vääristynyt minäkuva oman etnisyyden, kulttuurin ja uskonnon arvostuksesta suomalaisessa yhteiskunnassa median jatkuvan mokutuspropagandan vuoksi.

Ei tartte tuntua, sitä se on.
Tapasin viime syksynä erään Faden "lajitovereista".
Nuori mies, ollut aikansa tekemisissä (länsimaisten) ulkomaalaisten kanssa omassa maassaan, ollut töissä Lontoon liepeillä, palannut takaisin omaan maahansa, pistänyt pystyyn menestyvän yrityksen. Oikein kiva.

Mutta alkoi ihan yht'äkkiä puskasta saarnaamaan (korostan YHT'ÄKKIÄ ja PUSKASTA ja SAARNAAMAAN) maahanmuuton EHDOTTOMISTA EDUISTA.

Aika jännästi värisytti sellaista kuunnella mieheltä, jonka omaan maahan ei kukaan maahanmuuta.

Päättelin siitä kohtaamisesta, että nyt tämä mokutus on levinnyt liian pitkälle kaiken kaikkiaan, piru vie, ja että totta kai minut on paljastettu.  8)

Quote from: Fimbulvetr on 02.01.2012, 23:35:25
Maahanmuuttajat pitäisi tiputtaa pilvilinnoista maan pinnalle maahanmuuttajille uskotellusta maahanmuuttajien rikastuttavasta vaikutuksesta suomalaiselle yhteiskunnalle. Minusta on alkanut tuntumaan siltä, että monilla Suomessa asuvilla maahanmuuttajilla on vääristynyt minäkuva oman etnisyyden, kulttuurin ja uskonnon arvostuksesta suomalaisessa yhteiskunnassa median jatkuvan mokutuspropagandan vuoksi.

Todellisuudessa suurin osa suomalaisista ei näe erityistä lisäarvoa siinä, että yksilö edustaa jotain eksoottista etnisyyttä, kulttuuria tai uskontoa. Mikäli maahanmuuttajat ymmärtäisivät tämän, se voisi auttaa heidän kotoutumistaan hyödylliseksi ja yleisellä tasolla hyväksytyksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Esimerkiksi tällaiset vuoden pakolaisnainen -tittelit eivät edistä kotoutumista millään tavalla vaan tekevät maahanmuuttajista vain röyhkeämpi isäntäkansan käskyttäjiä ja neuvojia. Sen ovat todistaneet ainakin nämä viime vuosien pakolaisnaiset, Hetemaj ääriesimerkkinä.

Erinomainen puheenvuoro. Olin juuri kiteyttämässä (hieman ilkeämmin) samaa asiaa, mutta annetaanpa sitten olla.

Juuri näin.

Quote from: Make M on 09.08.2011, 20:41:31

QuoteAfrikasta kotoisin oleva ja Englannissa asuva tuttavani kertoi, kuinka hänen kansallisuutensa huomioidaan useimmiten positiivisena aspektina rekrytointitilanteissa.

Ihan kiva lukea tällaistakin noin niinkuin vastapainoksi sille, millaisia uutisia viime päivinä on saanut Englannista lukea ja nähdä (http://www.dailymail.co.uk/news/article-2023932/London-riots-Powerless-police-let-mob-seize-streets-loot-start-fires-violence-spreads.html)   :-\

Ilmeisesti jokin kuitenkin mättää jos joutuu tästä huolimatta olemaan usein työnhakijana.

Jokos tässä ehdittiin ihmetellä ettei vain afrikkalaistaustainen lontoonystävä ole mieluisa rekrytoitava jonkinlaisten erikoiskohtelupykälien nojalla?

Itsekin muuten kohottelen täällä kulmakarvojani sille, että jollekulle, yhtään kenellekään, "kuuluu" jokin paikka työelämässä sen nojalla, että on lusinut laput jostain skolesta, olkoon sitten vaikka yliopistolta asti. Ei kuulu.

Samoja lauluja rikastuttamisesta on laulettu väsymiseen asti, en tiedä, miten FH enää edes jaksaa tai viitsii, toisaalta taustalla on kokoomuksen kahden rattaan strategia, jossa yritetään miellyttää vihaista nuorta naista sekä realistisesti ajattelevia kansalaisia.

Jos Hetemaj viitsisi ottaa käteensä sen keltaisen budjettikirjan, hänelle selviäisi, mitkä jopa virallisesti myönnetyt kustannukset ovat. Päälle tulevat moninkertaiset tilastoimattomat kustannukset, jotka syntyvät  "voimaannuttamisprojekteista", Suomen kansalaisiksi muuttuneiden joutilaiden elättämisestä, slummiutumisesta ja esimerkiksi rikollisuudesta. Paljonkohan on vaikkapa maksanut Romaniasta suuntautunut rikollisuus Suomelle vieden poliisin resursseja?

Eli lukuja pöytää Hetemaj, tosin tuskinpa niitä osaat.

Eiköhän meillä riitä ihan tarpeeksi suomalaisia naisia ja miehiä, jotka ovat opiskelleet pienen ikänsä ja eivät sitten pääse suoraan korkeimpaan palkkaluokkaan viraston johtajan paikalle, tai edes sille alalle jota ovat opiskelleet. Mutta näin on toki niin monella muullakin. Varsinkin hitsareista ja metallimiehistä tuntuu oman empiirisen kokemukseni kautta tulevan usein jotain ihan muuta, mutta tämä vaikuttaakin positiivisesti tilipäivän tunnelmiin.

Ei meillä taida muutenkaan olla pulaa noista korkeasti kouluttuneista, joten olisihan se kummallista, jos ulkomaalainen pääsisi suomalaista helpommin töihin. Enkä todellakaan ymmärrä, miten normaalissa yritystoiminnassa voidaan laskea työntekiän ennakoitavuuden puute ja mahdolliset kieliongelmat, työtähakevan eduksi. Englanninkieli taasen sujuu nykyään jo peruskoululaiseltakin tarpeeksi hyvin.

Minua on jo vuosia,ehkä kymmeniä, kiinostanut teoria siitä että kuinka kauan pitää ämpärillä lappaa vettä laiturin toiselta puolelta toiselle puolelle, jotta veden pinta toisella puolella laskee ja toisella nousee?

Jos olisin diktaattori, laittaisin kaikki joutohenkilöt tätä kysymystä testaamaan, maamme kymmenien tuhansien järvien lukuisille laitureille mahtisi varmaan kaikki maamme joutohenkilöt?

Onneksi en ole diktaattori. Miten tämä liittyy käsiteltävään asiaan? Mielestäni

QuoteOn paljon esimerkkejä siitä, että maahanmuutto on rikastanut kulttuuria ja luonut meille suomalaisille työpaikkoja

nämä luodut työpaikat ovat juuri näitä ämpärillä kauhojia?!

Quote from: skrabb on 09.08.2011, 20:05:29

Quote
Afrikasta kotoisin oleva ja Englannissa asuva tuttavani kertoi, kuinka hänen kansallisuutensa huomioidaan useimmiten positiivisena aspektina rekrytointitilanteissa.

Koko juttu:
http://yle.fi/uutiset/nakokulmat/2011/08/maahanmuuttopolitiikkaa_nyt_2778257.html

:facepalm:

Jälleen kerran suviksille ominaista kaksoisajattelua. Paitsi, että tämä "huomiointi" on todennäköisesti vain ideologista "erillaisuus on rikkaus"-ajattelua, on koko lause, määritelmän mukaisesti, rasistinen. Vai mitäköhän Fade sanoisi, jos joku pitäisi kantasuomalaisuutta (perusteena esim. kulttuurinen ennakoitavuus) positiivisena aspektina (ja näin ollen todennäköisemmin palkattavana henkilönä) työpaikalla.

Quote from: Kullervo Kalervonpoika on 03.01.2012, 00:08:02

Quote from: Fimbulvetr on 02.01.2012, 23:35:25
Maahanmuuttajat pitäisi tiputtaa pilvilinnoista maan pinnalle maahanmuuttajille uskotellusta maahanmuuttajien rikastuttavasta vaikutuksesta suomalaiselle yhteiskunnalle. Minusta on alkanut tuntumaan siltä, että monilla Suomessa asuvilla maahanmuuttajilla on vääristynyt minäkuva oman etnisyyden, kulttuurin ja uskonnon arvostuksesta suomalaisessa yhteiskunnassa median jatkuvan mokutuspropagandan vuoksi.

Todellisuudessa suurin osa suomalaisista ei näe erityistä lisäarvoa siinä, että yksilö edustaa jotain eksoottista etnisyyttä, kulttuuria tai uskontoa. Mikäli maahanmuuttajat ymmärtäisivät tämän, se voisi auttaa heidän kotoutumistaan hyödylliseksi ja yleisellä tasolla hyväksytyksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Esimerkiksi tällaiset vuoden pakolaisnainen -tittelit eivät edistä kotoutumista millään tavalla vaan tekevät maahanmuuttajista vain röyhkeämpi isäntäkansan käskyttäjiä ja neuvojia. Sen ovat todistaneet ainakin nämä viime vuosien pakolaisnaiset, Hetemaj ääriesimerkkinä.

Erinomainen puheenvuoro. Olin juuri kiteyttämässä (hieman ilkeämmin) samaa asiaa, mutta annetaanpa sitten olla.

Juuri näin.

Minäkin olin juuri kirjoittamassa, että ajatelkaapa millainen akka FH on viisikymppisenä! Mutta jääköön nyt kirjoittamatta.

Valitettavasti nämä "vuoden pakolaisnaiset" tekevät rehellisten maahantulijoiden olon tukalammaksi koska heidät vedetään tahdosta riippumatta idioottimaisten idealistien poliittisiin pyrkimyksiin.

Quote from: Roope on 02.01.2012, 14:54:41
Tällä kertaa Fatbardhe Hetemaj kirjoittaa blogivieraana Sauli Niinistön vaalisivuilla. Kirjoituksen voisi arvioida olevan myös Niinistön kannanotto aiheesta, jota hän ei voi/halua suoraan käsitellä.

QuoteFatbardhe Hetemaj: Ajatuksia maahanmuutosta

...
On tärkeää ymmärtää, että Suomeen tulevilla voi olla varsin erilaisia taustoja. Osa tulee pakolaisina kriisialueilta, osa vaikkapa parisuhteen perässä ja valmiiksi koulutettuna. Monen tausta on jotain tältä väliltä. Suosin sellaisten ihmisten maahanmuuttoa, jotka haluavat elää ja työskennellä Suomessa lakejamme noudattaen. Lisäksi meillä on humaani vastuu suojelun tarpeessa olevista ihmisistä myös rajojemme ulkopuolella. Aidosti suojelun tarpeessa olevalla on oikeus tulla Suomeen hakemaan turvaa.
...
Omalta osalta haluan rakentaa sellaista avointa, rohkeaa, toisia kunnioittavaa ja monikulttuurista Suomea, jossa kuka tahansa tulija hyväksytään yhdenvertaiseksi suomalaiseksi etnisestä taustastaan riippumatta, mutta en sellaista Suomea, jossa eri maista tulevat saavat omaan kulttuuriinsa vedoten vaatia itselleen erivapauksia. Jokaisessa maassa toimitaan maan omia lakeja noudattaen.

Blogivieras (http://www.niinisto.fi/blogivieras/2012/01/02/ajatuksia-maahanmuutosta/)

Tätä ei vielä kukaan nostanut esille.
Millä tavoin Fade "suosii" tietynlaista maahanmuuttoa?
Suosiminen tarkoittaa jonkin asian asettamista toisen edelle. Fade siis asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan. Suosiminen tarkoittaa myös jonkun ryhmän positiivista erityiskohtelua. Onko Fade asemassa, jossa hän pystyy eri ryhmiä suosimaan?

Sen lisäksi, että tuossa esiintyy "Suomi kuuluu kaikille" -ajattelu, tuossa myös on vahvasti "maassa maan tavalla tai maasta pois" -asenne. Gauhea rassimi.

-i-

Quote from: Make M on 09.08.2011, 20:41:31

QuoteAfrikasta kotoisin oleva ja Englannissa asuva tuttavani kertoi, kuinka hänen kansallisuutensa huomioidaan useimmiten positiivisena aspektina rekrytointitilanteissa.

Ihan kiva lukea tällaistakin noin niinkuin vastapainoksi sille, millaisia uutisia viime päivinä on saanut Englannista lukea ja nähdä (http://www.dailymail.co.uk/news/article-2023932/London-riots-Powerless-police-let-mob-seize-streets-loot-start-fires-violence-spreads.html)   :-\

Jännä juttu, että kun Teuvo Hakkaraisen kaverin poika on rajalla töissä ja sanoo jotain niin Teuvolle saa nauraa siitä mutta kun Fatbardhen tuttava on Afrikasta ja asuu ihan Englannissa niin se kelpaa esimerkiksi.

Quote from: Make M on 09.08.2011, 20:41:31

QuoteAfrikasta kotoisin oleva ja Englannissa asuva tuttavani kertoi, kuinka hänen kansallisuutensa huomioidaan useimmiten positiivisena aspektina rekrytointitilanteissa.

Ihan kiva lukea tällaistakin noin niinkuin vastapainoksi sille, millaisia uutisia viime päivinä on saanut Englannista lukea ja nähdä (http://www.dailymail.co.uk/news/article-2023932/London-riots-Powerless-police-let-mob-seize-streets-loot-start-fires-violence-spreads.html)   :-\

Kapulakielinen ilmaus tämä sarja jossa esiintyy "Afrikasta kotoisin oleva ja Englannissa asuva tuttavani" ja "kansallisuus" sekä "positiivinen aspekti." Tulee mieleen erään tutun sukulaiset jotka jättivät tilansa Zimbabwessa jälkeensä koska pelkäsivät henkensä puolesta...

Ajattelussani lienee jotain korjattavaa joka voidaan hoitaa uudelleenkoulutusleirillä. Siellä oppinen, että Afrikka on manner jossa asuu afrikkalaisia - heillä ei ole muuta eroa kuin kansallisuus jolla toisinaan haluamme heitä rasistisesti kutsua!

QuoteKosovolainen ystäväni täällä Suomessa taas kokee olevansa epäonnistunut, koska ei ole korkeakoulututkinnostaan huolimatta päässyt mukaan työelämään hänelle kuuluvalle paikalle, vaikka suomen kieli ei ole esteenä.

Hävytöntä! Ei ole siis päässyt hänelle kuuluvalle paikalle! Onko mokomaa ennen kuultu?

Quote from: Luotsi on 03.01.2012, 19:53:27

QuoteKosovolainen ystäväni täällä Suomessa taas kokee olevansa epäonnistunut, koska ei ole korkeakoulututkinnostaan huolimatta päässyt mukaan työelämään hänelle kuuluvalle paikalle, vaikka suomen kieli ei ole esteenä.

Hävytöntä! Ei ole siis päässyt hänelle kuuluvalle paikalle! Onko mokomaa ennen kuultu?

Röyhkeää on. Työkkärissäkin sanotaan että ei ole subjektiivisia oikeuksia olemassa. On kihahtanut tukkaan Vuoden Mamu-titteli. Tätä tietenkin ruokkii se uusi kiintiöajattelu mamujen työllistämisestä. Kyllä kantasuomalaista lyödään kuin vierasta sikaa.

Quote from: Roope on 02.01.2012, 14:54:41

QuoteFatbardhe Hetemaj: Ajatuksia maahanmuutosta

Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskuntamallin säilyttämiseksi tarvitsemme tulevina vuosikymmeninä uusia ja osaavia tekijöitä sekä kansainvälisiä ajattelijoita.

Totanoin. Ei ole montaa vuosikymmentä aikaa, kun kommunistisen Albanian johdossa oli Enver Hoxha. Albania oli tuolloin Euroopan pahin takapajula ja p*rsläpi mallia nykypäivän Pohjois-Korea. Tuskin on albaanit vielä pitkälle siitä montusta ehtineet pötkiä. Tuolloin en ikimaailmassa olisi uskonut, että vuonna 2011-12 meillä on täällä ex-presidentin ja uuden presidenttiehdokkaan erityissuojeluksessa albaani, vuoden pakolaisnaiseksi nostettu, ilman todellisia eväitä ja tietoa kertomassa miten tätä maata tulisi johtaa ja kehittää.

Varsin surrealistista ja samalla varsin vitsikästä - tahattomasti.

Quote from: akez on 03.01.2012, 21:02:44
Totanoin. Ei ole montaa vuosikymmentä aikaa, kun kommunistisen Albanian johdossa oli Enver Hoxha. Albania oli tuolloin Euroopan pahin takapajula ja p*rsläpi mallia nykypäivän Pohjois-Korea.

Edesmennyt kulttuuriläpyskä Pahkasika julkaisi joskus 1980-luvun alussa aiheeseen liittyvän yleisökilpailunkin. Palkintoina tuossa kilpailussa oli:

1. Palkinto - viikon loma Albaniassa.
2. Palkinto - kahden viikon loma Albaniassa.
3. Palkinto - kolmen viikon loma Albaniassa.

Myös tuolloinen oululainen uuden aallon lupaus Juliet Jonesin Sydän (nimetty aikansa strippisarjakuvan mukaan) esitti oman näkemyksensä Albaniasta. (http://www.youtube.com/watch?v=xwSfhLN1xKs)

(Tosin myös tämä (http://www.youtube.com/watch?v=nKYib0YBfaw) saman orkesterin kappale sopisi  Fadelle.)

Quote from: Axel Cardan on 03.01.2012, 21:14:14
"Osaavia tekijöitä" ja "kansainvälisiä ajattelijoita".

:facepalm:

Innovatiivisia, suvaitsevaisia ja moniarvoisuuden hyväksyviä kansalaisia, sujuvasti kulttuuripiiristä toiseen sukkuloivia moniosaajia ja uuden, paremman yhteiskunnan tekijöitä, kulttuurien rajat ylittäviä, optimismillaan vaikeudet voittavia, omien ennakkoluulojensa rajoitukset ylittäviä, muutosalttiita, taiteellisen ja teknisen tietämyksen luovasti yhdistäviä, oman etnisen taustansa rajoituksen tiedostavia ja kerrassaan osaamisen ja tulevaisuuden luomisen sfääreihin ponkaisevia... jne.

Minäkin osaan kirjoittaa niinkuin Hetemaj.

Lisää bullshitbingoemäntiä! Mitäänsanomattomat sanat muuttavat fiktion lihaksi...

Tässä päivänä muutamana kuuntelin radiosta uusintana Fatbardhe Hetemaj sisarusparvesta tehtyä ohjelmaa, missä sisarukset kertoivat elämästään Suomessa ja Kosovossa.

Sisaruksia näytti vaivaavan sulkeutuneet ja ilottomat suomalaiset, jotka eivät edes tervehdi samassa talossa asuvia, puhumattakaan siitä, että ottaisivat osaa henkevään keskusteluun. Kosovossa kaikki on toisin, missä aina tervehditään iloisesti tuttua ja tuntematonta vastaantulijaa ja ollaan niin seurallisia, että kysellään kuulumiset, rupatellen niitä näitä.

http://areena.yle.fi/video/1252141

Ohjelman jälkeen jäi jotenkin vaivaamaan se, että kuinka iloisesti Ibrahim Shkupolli tervehti vastaantulijoitaan Sellon Prisma-myymälässä joulukuussa 2009?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sellon_ampumav%C3%A4likohtaus

Ei kannata olla liian ankara Fadelle. On hän kuitenkin kohtalaisen hyvä esimerkki hyvin kotoutuneesta muslimimaahanmuuttajasta. Meillä ei olisi mitään ongelmia, mikäli hänen somalisiskonsa kulkisivat yhtä vapaina, ilmaisisivat mielipiteitään yhtä vapaina, tekisivät töitä yhtä vapaina ja pukeutuisivat yhtä vapaasti kuin Fade tekee.

Fade pyörittelee keskitietä, kirjoituksessa on hyviäkin osia mutta toisaalta liikaa monikulttuurisuusmössöä ilman perusteluita.

Ennen eduskuntavaaleja kävin hänen kanssaan hieman kirjeenvaihtoa ja yritin viestiä, että suurimmalle osalle suomalaisista kiintiöpakolaisten vastaanotto ei ole ongelma eikä myöskään harkittu, kysyntään pohjautuva työperäinen maahanmuutto. Ilmaisin kipupisteen olevan "muu humanitaarinen maahanmuutto" ("pelastetaan Afrikka muuttamalla Eurooppa Afrikaksi"), jonka oikeutusta taikka logiikkaa maailmanparantamisen näkökulmasta juuri kukaan ymmärtää. Ja tuon "muun humanitaarisen maahanmuuton" minimoimalla Suomi välttyisi valtaosalta niistä ongelmista, joita muut maat ovat kohdanneet ja suomalaiset olisivat tyytyväisiä.

Faden kirjoituksessa maahanmuutto on taas kerran liikaa yhtä mössöä.

Faden sidokset nykyiseen työnantajaansa olisi ollut syytä mainita, koska VMP:n kaltainen organisaatio kaiketi strategiassaan haaveilee uutta businesta työperäisen maahanmuuton organisoinnista.

Mielenkiintoista oli kuitenkin maininta siitä, että Suomen huoltosuhteen ongelma on väliaikainen. Tämä on hyvä havainto, jota ei ole ollenkaan riittävästi huomioitu. Kun suuret ikäluokat ovat mullan alla, ei maan ikäpyramidi tai huoltosuhde ilmeisesti näytä enää niin pahalta kuin miltä se näyttää kahtena tulevana vuosikymmenenä. Miksi siis haalia maahan edes työperäisiä vanhenevia maahanmuuttajia korjaamaan varsin lyhytaikaista häiriötä huoltosuhteessa?

Quote from: falco on 04.01.2012, 02:28:07
Mielenkiintoista oli kuitenkin maininta siitä, että Suomen huoltosuhteen ongelma on väliaikainen. Tämä on hyvä havainto, jota ei ole ollenkaan riittävästi huomioitu. Kun suuret ikäluokat ovat mullan alla, ei maan ikäpyramidi tai huoltosuhde ilmeisesti näytä enää niin pahalta kuin miltä se näyttää kahtena tulevana vuosikymmenenä. Miksi siis haalia maahan edes työperäisiä vanhenevia maahanmuuttajia korjaamaan varsin lyhytaikaista häiriötä huoltosuhteessa?

Olen tästä aikaisemminkin Hommassa maininnut.

Kun katselee sunnuntain aamulehteä, kuolinilmoituksia on joka sunnuntai lähes kokonainen aukeama, kun joitain vuosia sitten ne mahtuivat alle puolen sivun. Väki vähenee nyt nopeammin kuin koskaan. Tervaskantosukupolvi alkaa kaatua ja pullamössösukupolvi lähtee nuorempana kuin tervaskannot. 60-70 -luvun trendipolttajanuoriso köhii keuhkoahtauman kourissa (vaikka syöpiä parannetaan, pitkälle edenneeseen COPD:hen ei auta kuin keuhkojen siirto) jne. jne.

Mitä tekevät pikaruoka, lisäaineet, homeet ja kemikaalit? Asbestista on suurimmaksi osaksi sentään päästy.
Miten saada MRSA ja superbakteerit kuriin? Sikainfluenssat ja muut epidemiat?
Globalisaatio on lyhentänyt välimatkoja - myös mikrobeille.

Elinikäodotus on ensi kertaa modernin lääketieteen aikana kääntynyt selvään laskuun.

Vaikka tässä ei mitään katastrofia tulisikaan, huoltosuhde saattaa lähteä korjaantumaan ennen kuin ehdit sanoa "monikulttuuriyhteiskunta".

-i-

Quote from: ikuturso on 04.01.2012, 10:42:33
Kun katselee sunnuntain aamulehteä, kuolinilmoituksia on joka sunnuntai lähes kokonainen aukeama, kun joitain vuosia sitten ne mahtuivat alle puolen sivun.

Vedätkö tästä todellakin sen johtopäätöksen, että kuolleisuus on Suomessa noussut muutamassa vuodessa kaksinkertaiseksi?

Mutta ei hätää, myös syntymäilmoituksia on moninkertaisesti aikaisempaan verrattuna.  Siten ilmeisesti on meneillään myös vauvaboomi.  :)

Quote from: Siili on 04.01.2012, 10:54:20

Quote from: ikuturso on 04.01.2012, 10:42:33
Kun katselee sunnuntain aamulehteä, kuolinilmoituksia on joka sunnuntai lähes kokonainen aukeama, kun joitain vuosia sitten ne mahtuivat alle puolen sivun.

Vedätkö tästä todellakin sen johtopäätöksen, että kuolleisuus on Suomessa noussut muutamassa vuodessa kaksinkertaiseksi?

Mutta ei hätää, myös syntymäilmoituksia on moninkertaisesti aikaisempaan verrattuna.  Siten ilmeisesti on meneillään myös vauvaboomi.  :)

Ei kun nelinkertaiseksi... Puoli sivua vs. aukeama.

Ei se kuolleisuus ole kasvanut. Ihmisillä on vaan nykyään rahaa ostaa isompia kuolinilmoituksia. Sitäkö tarkoitat?

Tai sitten on. Isälläni oli aikanaan tapana lukea läpi kaikki kuolinilmoitukset, jotta löytyykö ketään etäisestikään tuttuja. Tuosta on jäänyt itsellekin tapa päälle katsella vähän minkä ikäistä väkeä kaatuu.

Aamulehden jakelualue ei ole merkittävästi kasvanut. Millä perustelet sen, että kuolinilmoitusten määrä ei korreloisi kuolleiden lukumäärän kanssa?

Nuo kuolleisuuden kasvun ja elinikäodotuksen trendit on ihan uutisista luettua. Ei kuolinilmoituksista tavattua. Lisäksi oman seurakuntani vuosikertomuksesta näkee seurakuntaan liittyneet, siitä eronneet (käytännössä pääasiassa muuttoliike täällä mettässä), seurakuntaan kastetut ja kuolleet seurakuntalaiset. Kuntaan ei ole erityisesti muuttanut lisää kuolevia vanhuksia, mutta kuolleiden vuosimäärät ovat olleet selvässä kasvussa jo pitkään.

Kaikki nämä tietolähteet nyt vaan sattuvat korreloimaan keskenään. Siksi uskaltauduin tekemään päätelmiä aiheesta.

-i-