2011-08-09 Fatbardhe Hetemaj: Maahanmuuttopolitiikkaa, nyt!

[matkamasentaja]

"esimerkiksi terveydenhuollossa työntekijöiden puute on saattanut johtaa jo tiettyjen osastojen sulkemiseen".

Suljetaanhan niitä kesäpakkolomien ajaksi kun kunta on liki konkassa.
Jostain maalaisterveyskeskuksesta saattaa oikeata puutetta ollakin mutta eipä ne vanhukset sitten vieraita kieliäkään osaa vaikka vuokralääkäri puhuisi kaikkia muita eurooppalaisia paitsi suomea.

[Uuno Nuivanen]

(http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c8/Wikip-facepalm.jpg/220px-Wikip-facepalm.jpg)

[tietotyöläinen]

Uskomatonta, että edellee joku kehtaa puhua nurkan takana väijyvästä työvoimapulasta. Toki tällä kertaa sanojilla on suora taloudellinen intressi valehdella tästä.

[Hervannan Jukka]

Uskomatonta, että edellee joku kehtaa puhua nurkan takana väijyvästä työvoimapulasta. Toki tällä kertaa sanojilla on suora taloudellinen intressi valehdella tästä.

Juuri näin. Perinteisen ikävä vivahde, että "Maahanmuuttopolitiikkaa, nyt!"-niminen kirjoitus alkaa melodramaattisella nyyhkytarinalla rautaesiripun raunioista. Kas kun ei ristiretkiä mainittu.

Ja kuten tietotyöläinen sanoi, taustalla on vain peruskokoomuslainen näkemys halpatyövoima-armeijan synnytyksestä.

[Leso]

Toistan (taas) itseäni, mutta...

Jos on Suomen passi, on (perus)koulutus Suomessa hankittu ja haetaan töihin Suomen EDUSKUNTAAN,
niin eikö prkl jo vois olla suomalainen?!

Oletko suomalainen vai kosovolainen, Fatbardhe?

Jos ISÄNMAASI (= huom! suomen kielessä sama asia kuin kotimaa) on Kosovo, niin miten mahtais onnistua paluumuutto?
Koulutettu, hyvännäköinen tyttö?
Ai ei vai?
Kulttuurierojen (joita kyllä jaksat positiivisesti hehkuttaa esim. Suomen mediassa potkupalloilijaveljiesi kera...) takia, vaiko siksi, että siellä Prishtinassa taitaisit olla julkisuuden suhteen nolla?

Kokeilepa, voisitko olla ensimmäinen Vuoden Paluumuuttajanainen?
Nasimalle terveiset myös!

[Kullervo Kalervonpoika]

Hetemaj sotkee (joko tuottamuksellisesti tai tarkoituksella) asioita pahasti keskenään.

Englantia (Iso-Britanniaa) kannattaa katsoa myös tuoreiden uutisten kautta peilaten. Se mitä Hetemaj tuossa kirjoitti on roskaa.

Kanada - huono vertailukohta Suomelle. Kanada on syntynyt brittiläisen kolonialiismin tuloksena - Suomi on ruotsalaisen ja venäläisen kolonialismin riiston kohde.

Jos Kanadasta jotain vertailua haluaa/voi tehdä, kannattaa asiaan kysyä kantaa inuiteilta. Siis sitä, mitä he pitäisivät esimerkiksi siitä, että maahanmuuttajia asutetaan heidän alueilleen ja ksekuuteensa?

[Roope]

Tällä kertaa Fatbardhe Hetemaj kirjoittaa blogivieraana Sauli Niinistön vaalisivuilla. Kirjoituksen voisi arvioida olevan myös Niinistön kannanotto aiheesta, jota hän ei voi/halua suoraan käsitellä.

Fatbardhe Hetemaj: Ajatuksia maahanmuutosta

Suomi on lyhyessä ajassa muuttunut entistä kansainvälisemmäksi. On ollut erittäin ilahduttavaa huomata, että viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomi on merkittävästi avartunut sekä monikulttuurisesti että kansainvälisesti. Lisääntynyt liikkuvuus ja uudet vähemmistöt, pakolaiset ja siirtolaiset, ovat tuoneet monikulttuurisuuskysymykset uudella tavalla ajankohtaisiksi. Vaikka suomalaisten asenteet ovatkin muuttuneet suopeammiksi maahanmuuttajia kohtaan, paljon työtä on vielä tehtävänä.

On tärkeää ymmärtää, että Suomeen tulevilla voi olla varsin erilaisia taustoja. Osa tulee pakolaisina kriisialueilta, osa vaikkapa parisuhteen perässä ja valmiiksi koulutettuna. Monen tausta on jotain tältä väliltä. Suosin sellaisten ihmisten maahanmuuttoa, jotka haluavat elää ja työskennellä Suomessa lakejamme noudattaen. Lisäksi meillä on humaani vastuu suojelun tarpeessa olevista ihmisistä myös rajojemme ulkopuolella. Aidosti suojelun tarpeessa olevalla on oikeus tulla Suomeen hakemaan turvaa.

On paljon esimerkkejä siitä, että maahanmuutto on rikastanut kulttuuria ja luonut meille suomalaisille työpaikkoja. Monikulttuurisuus on aiheuttanut myös ongelmia ja herättänyt kritiikkiä yhteiskunnassa. Maahanmuuttokeskustelu on monitahoinen ja haastava asia. Ongelmista, haasteista, pitää voida puhua – ja onneksi niistä puhutaankin.

Peräänkuulutan avointa, kiihkotonta ja rasismitonta maahanmuuttokeskustelua. Suhteettoman suurta huomiota ovat saaneet erilaiset uhkakuvat sekä taloudellisten hyötyjen ja haittojen pohdiskelu. Maahanmuutosta puhuttaessa on tietysti helppo kiinnittää huomio rikoksia tekeviin ja "sopeutumattomiin" maahanmuuttajiin. Sekä media että poliitikot keskittyvät aivan liikaa vain muutamiin kysymyksiin ja esittävät yksipuolisia näkökulmia.

Maahanmuuttajat niputetaan usein yhdeksi ryhmäksi ja päivitellään heidän lukumääräänsä. Kuitenkin prosentuaalisesti Suomeen on asettunut edelleen hyvin vähän ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Suomessa on arviolta noin 168 000 (3,1 %) ulkomaalaista, ja äidinkieleltään vieraskielisiä on jo 225 000 (4,2 %). Esimerkiksi turvapaikanhakijoiden määrän lisääntymistä on uutisoitu "tulvimisena" ja "räjähtämisenä", mikä luo uhkaavan vaikutelman. Vuonna 2010 turvapaikkapäätöksiä tehtiin 5837. Myönteisiä päätöksiä tehtiin 1784, kielteisiä 3428. Vuonna 2011 marraskuun loppuun mennessä myönteisiä päätöksiä tehtiin 1090, kielteisiä 1719. Näiden lukujen valossa käy varsin selväksi, että puheet "holtittomasta" ja "hallitsemattomasta" maahanmuutosta ja pakolaistulvasta ovat pelkkää mutu-populismia.

Hallittu ja eettisesti kestävä työperäinen maahanmuutto

Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskuntamallin säilyttämiseksi tarvitsemme tulevina vuosikymmeninä uusia ja osaavia tekijöitä sekä kansainvälisiä ajattelijoita. Suomen väestöpyramidi seisoo pian kärjellään ja on EU-maiden kiistatonta kärkeä. Tällä hetkellä suomalaisista 17 % on 65-vuotiaita ja sitä vanhempia, mutta heidän osuutensa on arvioitu olevan vuonna 2020 jo lähes neljännes. Jokaista työtätekevää kohden on liiaksi huollettavia. Samassa yhteydessä on syytä kuitenkin muistaa, että tilanne muuttuu 2030-luvulla. Ikäjakauman raskaus on onneksi ohimenevä.

Nopean väestömuutoksen takia työmarkkinoilta poistuu enemmän väkeä kuin mitä sinne tulee. Näiden ongelmien ja haasteiden ratkaisemisessa yksi vaihtoehto on hallittu, vastuullinen ja eettisesti kestävä työperäinen maahanmuutto. Kaksia työmarkkinoita ei saa syntyä. Kansainvälisetkin rekrytoinnit täytyy tehdä Suomen työlainsäädännön mukaan.

Työvoimapulakeskustelun yhteydessä nousee toistuvasti esiin se, miten maassa voi olla pulaa työvoimasta, kun samaan aikaan työttömiä on satojatuhansia. On kuitenkin aloja, joilla on siitä huolimatta pulaa koulutetuista ja osaavista työntekijöistä, ja työvaje tulee kasvamaan entisestään lähitulevaisuudessa.

Minulle on selvää, että yritysten ensisijainen tehtävä on työllistää osaavia suomalaisia ja houkutella työntekijöiksemme Suomen tulevaisuuden voimavaroja eli uutta työntekijäsukupolvea. Talous ei kuitenkaan ole nollasummapeliä, jossa ensin työllistetään Suomen työttömät ja sen jälkeen etsitään osaajia maailmalta. Samanaikaisesti pitää yrittää saada maan työttömyys kuriin ja varautua tuleviin vuosikymmeniin.

Maahanmuuttajien työllistymistä auttavat hyvät esimerkit

Maahanmuuttajien vaikeuksiin päästä mukaan työelämään on useita syitä, jotka eivät ainoastaan liity työkokemuksen tai osaamisen puutteeseen, vaan myös työnantajien sekä työyhteisön ennakkoluuloilla on oma roolinsa. Ulkomaalaisten työllistymistä edistää yleensä se, jos palkkaajalla on henkilökohtaisia kansainvälisiä kokemuksia tai jos liiketoiminnan ydin on kansainvälinen. Työpaikka, jossa on ollut maahanmuuttaja töissä, ottaa yleensä maahanmuuttajia töihin uudelleenkin.

Työnantajien kielteiset asenteet eivät aina tarkoita sitä, etteivät he haluaisi palkata maahanmuuttajia, vaan he pelkäävät, etteivät maahanmuuttajat sopeudu työyhteisöön. Täytyy kuitenkin muistaa, että kaikkea ei opita koulussa. Ihmissuhdetaidot, kyky työskennellä erilaisten ihmisten kanssa sekä monet muut ammatin harjoittamiseen liittyvät haasteet opitaan vasta vanhempina työelämässä – kunhan siihen suodaan mahdollisuus. Sitä paitsi, kuten aina uuden työntekijän kohdalla, sopeutuminen työyhteisöön vie oman aikansa. Työelämään pääseminen on maahanmuuttajille tärkeää siinä missä suomalaisillekin. Työ merkitsee sitä, että on hyväksytty osa yhteiskuntaa. Se, että maahanmuuttajille aukeaisi enemmän mahdollisuuksia integroitua suomalaiseen työelämään, olisi meidän kaikkien etu sekä kilpailukyvyn että yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Tarvitsemme uusia veronmaksajia!

Kielen oppii parhaiten käyttämällä sitä

Tärkein ja usein myös vaikein asia maahanmuuttajalle on kielen oppiminen. Moni opiskelee suomea ahkerasti kotoutumiskoulutuksessa, mutta kun koulutus on ohi, jäädään kotiin ja kieli unohtuu. Kielitaidon vaatimukset riippuvat työtehtävien luonteesta ja työpaikastakin. On aloja ja yrityksiä, joissa englannilla pärjää mainiosti kun taas toisilla työpaikoilla työtehtävistä suoriutuminen ei onnistu ilman suomen kieltä. Kielitaitovaatimuksiin voisi suhtautua rennommin: tavoitteena tulee olla riittävä kielitaito, ei äidinkielentasoinen suomen kielen hallinta. Yliopiston suomen kielen kurssit tulisivat olla työelämälähtöisiä.

Avarakatseinen asenne

Maailmalla monta vuotta liikkuneena ja asuneena voin sanoa, että Suomessa on hyvä olla ja elää. Olen etuoikeutettu, koska saan taustani takia yhdistää useamman kulttuurin hyvät puolet. Olen viettänyt aikaa ja opiskellut yhdessä muista kulttuureista tulleiden kanssa, ja huomannut jokaisessa kulttuurissa olevan kirjava kokoelma sekä hyviä että huonoja puolia. Väistämättä erilaiset persoonallisuudet ja käsitykset vaikkapa huumorista aiheuttavat yhteentörmäyksiä – myös suomalaisten kesken – joten kaikki vaikeudet eivät johdu maahanmuuttajasta ja hänen erilaisesta kulttuuritaustastaan.

Sekä suomalais- että ulkomaalaistaustaisten ihmisten on opittava toimimaan etnisesti, kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisissa ympäristöissä. Toivoisin, että jokainen opiskelija voisi viettää vuoden tai ainakin lukukauden ulkomailla, itsenäistyä ja karistaa turhia ennakkoluuloja. Ulkomailla asuessa on lähes aina pakko muuttaa jotain piirrettä omassa käyttäytymismallissaan.

Omalta osalta haluan rakentaa sellaista avointa, rohkeaa, toisia kunnioittavaa ja monikulttuurista Suomea, jossa kuka tahansa tulija hyväksytään yhdenvertaiseksi suomalaiseksi etnisestä taustastaan riippumatta, mutta en sellaista Suomea, jossa eri maista tulevat saavat omaan kulttuuriinsa vedoten vaatia itselleen erivapauksia. Jokaisessa maassa toimitaan maan omia lakeja noudattaen.

Blogivieras

[Kullervo Kalervonpoika]

Rehellisesti sanoen, minun on vaikeaa mahdotonta hyväksyä se, että Fatbardhe Hetemaj puhuu monikon ensimmäisessä persoonassa suomalaisista - sisällyttäen minut itsensä kanssa samaan joukkoon ja puhuen  näennäisesti myös minun suullani ja puolestani.

Tämän jälkeen luulen, että se viimeinenkin nauha ( siis viimeinen niistä monista, jotka joskus sitoivat minut kokoomukseen) on nyt poikki.

[Roope]

Näiden lukujen valossa käy varsin selväksi, että puheet "holtittomasta" ja "hallitsemattomasta" maahanmuutosta ja pakolaistulvasta ovat pelkkää mutu-populismia.

Kun turvapaikanhakijoiden määrä lähti Suomessa jyrkkään nousuun vuonna 2008, niin suomalaiset poliitikot ja virkamiehet eivät reagoineet asiaan millään lailla. He jatkoivat aiempaa maahanmuuttopolitiikaa hyväksymällä uuden ulkomaalaislain ja valmistautuivat vähin äänin yli 12 000 turvapaikanhakijan saapumiseen uusia vastaanottokeskuksia perustamalla.

Hetemaj tai kukaan muukaan maahanmuuton hyödyllisyyttä hehkuttava ei koskaan suostu määrittelemään, milloin maahanmuutto on heidän mielestään hallitsematonta. Olisivatko Matti Vanhasen pelkäämät 20 000 vuosittaista turvapaikanhakijaa hallitsematonta maahanmuuttoa? Entä jos oleskeluluvan saaneiden mukana saapuisi myöhemmin 50 000 omaista? Tämä skenaario oli vielä kolme vuotta sitten yksi mahdollisista. Tällä hetkellä se on Suomen ulkopuolisten tekijöiden muutosten takia epätodennäköisempi, mutta muuten ei edelleenkään mahdoton.

Lukujen suuruusluokan sijasta on helpompaa määritellä maahanmuuton hallinta resurssien riittävyyden ja integroitumistulosten kautta. Jos viranomaiset kotoutumisen onnistumista tiedusteltaessa nostavat kätensä pystyyn, koska "meillä ei ole tarpeeksi resursseja", niin silloin maahanmuuttokaan ei voi olla hallinnassa, ja maahanmuuttopolitiikkaa on korjattava. Maahanmuuttoa tuskin voi kutsua hallituksi, kun oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille ei löydy tarpeeksi kuntapaikkoja, perheenyhdistämisjonossa on 10 000 ihmistä ja maahanmuuttajien työllistämiseen kaavaillaan positiivista syrjintää.

Minusta on ihan paikallaan puhua "holtittomasta" ja "hallitsemattomasta" maahanmuutosta, jos maahanmuutolle ei ole asetettu selkeitä rajoja, eikä edes selkeisiin haittamaahanmuuttoa lisääviin lainsäädännön epäkohtiin ja erikoisuuksiin ole haluttu puuttua. Tulijoiden määrään ja laatuun voitaisiin vaikuttaa, mutta niihin ei haluta vaikuttaa. Päätöksiä ohjaa enemmän ideologia ja ryhmäpaine kuin pragmaattisuus.

Uusin osoitus samasta holtittomuudesta on EU:n yhteinen turvapaikkajärjestelmä (CEAS), jonka toteuttamiseen Suomen odotetaan tämän vuoden loppuun mennessä sitoutuvan. Järjestelmän on tarkoitus tulla käyttöön vaiheittain, ja joka vaiheessa maahanmuuttopoliittista päätösvaltaa siirrettäisiin pois Suomen eduskunnalta ja suomalaisilta äänestäjiltä. Lopulta turvapaikanhakijoita lähetettäisiin Suomeen EU:n ulkorajoilta (tai jopa suoraan EU:n ulkopuolelta) komission määräämä määrä odottamaan EU:n turvapaikkavirastolta EU-kriteerien mukaista turvapaikkapäätöstä. Siinä vaiheessa Suomessa voitaisiin päättää enää vastaanottokeskusten tapettien väristä.

[pakruti2c263]

Kun Kosovolainen puhuu,Suomalainen on hiljaa!
Eikö niin?
http://irc-galleria.net/community/1992449
Alan olla jo hiukkasen väsähtänyt Fatbardhe Hetemaj:hin
Vuoden pakolainen, vai sadan vuoden?
Enpä taida enää liiemmin lueskella.
Se (1) vuosi meni jo.

[Ernst]

Uusin osoitus samasta holtittomuudesta on EU:n yhteinen turvapaikkajärjestelmä (CEAS), jonka toteuttamiseen Suomen odotetaan tämän vuoden loppuun mennessä sitoutuvan. Järjestelmän on tarkoitus tulla käyttöön vaiheittain, ja joka vaiheessa maahanmuuttopoliittista päätösvaltaa siirrettäisiin pois Suomen eduskunnalta ja suomalaisilta äänestäjiltä. Lopulta turvapaikanhakijoita lähetettäisiin Suomeen EU:n ulkorajoilta (tai jopa suoraan EU:n ulkopuolelta) komission määräämä määrä odottamaan EU:n turvapaikkavirastolta EU-kriteerien mukaista turvapaikkapäätöstä. Siinä vaiheessa Suomessa voitaisiin päättää enää vastaanottokeskusten tapettien väristä.

On mahdollisen rajoissa, että saisimme päättää verhojen väristäkin.

[Emo]

Rehellisesti sanoen, minun on vaikeaa mahdotonta hyväksyä se, että Fatbardhe Hetemaj puhuu monikon ensimmäisessä persoonassa suomalaisista - sisällyttäen minut itsensä kanssa samaan joukkoon ja puhuen  näennäisesti myös minun suullani ja puolestani.

Tämän jälkeen luulen, että se viimeinenkin nauha ( siis viimeinen niistä monista, jotka joskus sitoivat minut kokoomukseen) on nyt poikki.

Mutta sehän on hienoa! Onnittelut itsenäisyyden johdosta! 

[Finka]

Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskuntamallin säilyttämiseksi tarvitsemme tulevina vuosikymmeninä uusia ja osaavia tekijöitä sekä kansainvälisiä ajattelijoita. Suomen väestöpyramidi seisoo pian kärjellään ja on EU-maiden kiistatonta kärkeä. Tällä hetkellä suomalaisista 17 % on 65-vuotiaita ja sitä vanhempia, mutta heidän osuutensa on arvioitu olevan vuonna 2020 jo lähes neljännes. Jokaista työtätekevää kohden on liiaksi huollettavia. Samassa yhteydessä on syytä kuitenkin muistaa, että tilanne muuttuu 2030-luvulla. Ikäjakauman raskaus on onneksi ohimenevä.

Tämä tekstihän on asiaa! Suomi tarvitsee siis seuraavan 18 vuoden ajaksi ulkomaisia työntekijöitä paikkaamaan vääristymää. Miksi  Hetemaj esittää näiden ihmisten kotouttamista Suomeen, en kuitenkaan ymmärrä. Jos nämä työntekijät jäävät Suomeen ja perustavat perheen tänne, niin he aiheuttavat itse vääristymän pyramidiin.

[Sivusta seuraaja]

Ainahan se nähtäessä hieman hymyilyttää tuo VMP:n logo. Ihan tarkoituksellako tuota kirjainyhdistelmää on alettu käyttämään vai miksi se ei voisi olla pelkkä Varamiespalvelu? Tai nyt siihen taisi tulla se ainoa oikea perustelu.

[Ilkka Partanen]

"
Kosovolainen ystäväni täällä Suomessa taas kokee olevansa epäonnistunut, koska ei ole korkeakoulututkinnostaan huolimatta päässyt mukaan työelämään hänelle kuuluvalle paikalle, vaikka suomen kieli ei ole esteenä."


Montakohan ihan natiivia korkeakoulututkinnon suorittanutta ei ole koulutustaan vastaavassa työssä tai ylipäätään työssä. Siis kun kosovolainen/mamu tms. käy korkeakoulun, hänelle kuuluu jokin työpaikka?

Joo, ei mitään nähtävää, hajaantukaa.

Ymmärrän että ottaa päähän, mutta minä en tämänkaltaisissa haastatteluissa olisi näiden lausuntojen suhteen kovin ankara Fatbardelle tai muillekaan maahanmuuttajille joilta lausuntoa pyydetään. Asiahan on niin, että heitä jostain syystä haastatellaan aina pelkästään maahanmuuttajan näkökulman vuoksi, eikä missään edellytetä katsomaan kokonaisuutta. Toimittajilta ei päätoimittaja odota että heidän tulisi miettiä mikä on vastaavassa asemassa olevan tilanne noin muuten ja onko näissä jotain poikkeamia mistä minkäänlaisia päätelmiä voisi tehdä. Kun maahanmuuttajaa haastatellaan maahanmuuttajanäkökulman puitteissa niin silloinhan siinä käy niin, että haastateltava tietenkin ihan luonnostaan kertoo maahanmuuttajien kokemuksia laajemminkin. Toimitukselliseen intressiin tai nähdäkseni mihinkään keskusteluun maahanmuuttajan asemasta Suomessa ei korkeakoulutettujenkaan kohdalla mahdu vertailua että millainen on yleinen tilanne akateemisilla työmarkkinoilla. Kun teollisuus siirtyy halpatuotannon maihin, niin tekniikan ja luonnontieteiden alaltakin korkeakoulutetut pistetään saneerauksessa pihalle. Monille humanistisen puolen maistereille ja etenkin tohtoreille työllistyminen on aina ollut hankalampaa, silloinkin kun teollisuus houkutteli niin kauppa-, kuin luonnontieteilijätkin palvelukseensa. Kun teollisuus häipyy, myös tarve ammattikoulun käyneille supistuu ja jotain pitäisi kehittää tilalle. Hoitoalalla työtä riittäisi, mutta sen rahoitus on sillä mallilla etteivät kunnat juurikaan pysty vastaamaan tarjontaan, kun on määräaikaisena porukkaa reippaanlaisesti muutenkin. Tilanne on ihan yhtä solmussa olipa maahanmuuttaja tai ei. Tottakai kuka tahansa työtä hakeva ja jatkuvasti vaille paikkaa jäävä kokee epäonnistumisen ja toivottomuuden tunteita. Jostain syystä toimittajiakaan eivät kiinnosta korkeakoulutetut työttömät yleensä, vaan nimenomaan korkeakoulutetut työttömät maahanmuuttajat. Minusta sellainen antaa hieman erittelevän kuvan, jos nämä eivät toimittajien mielestä mahdu edes samaan uutiseen keskenään. Varmasti turhautuneisuus on yhtä voimakasta ihan syntymämaasta ja naaman väristä riippumatta.

[Leso]

"Ajatuksia maahanmuutosta".

Täyden kympin peruskoulu-/lukioaine. Fade ei petä!
Joku viksumpi saattaisi tehdä jonkun referaatin sanoman ydinkohdista. Vapaaehtoisia? Tyhjästä on paha nyhjästä? "Työ edellyttää pelotonta asennetta haasteiden edessä."

[...] naisia, jotka eivät uskalla öötä sanoa ilman miehen lupaa. Sellaisten mamujen kanssa me itse olemme pian samalla tasolla kansakuntana.

Perinteisesti albaaninaiset eivät tee mitään, ns. statuksestaan riippuen, ilman isänsä/veljensä/miehensä lupaa.
Perinteisesti avioituneenkin albaaninaisen lähin miessuhde on veli.
Himpun siis pukkaa pukinpartaista naurua, kun lukee haastatteluja, joissa Fade korostaa läheistä suhdetta veljiinsä.

Hymyilen onnenkyynelten keskeltä. Snif. Juuri tällaista kotoutumista kaipaamme, kun ei ollut kansainvälisyyttäkään Suomessa silloin kun Suomi Faden otti. 

Minä ja Sauli tuskin nauretaan yhdessä, että miten helposti se nimi rastittiinkaan mun pressaehdokkaitten listalta pois. Se lista lyhenee, vaikkei riitä enää kohta ehdokkaita, ei raakattavaksi eikä äänestettäviksi. 

[Leso]

"Harha on totta ja totuus on harhaa,
se usvaksi muuttuu ja käsistä karkaa."

- Macbeth, I näytös, I kohtaus, muistaakseni I lause.
Suomennos Matti...

[Leso]

Minusta on alkanut tuntumaan siltä, että monilla Suomessa asuvilla maahanmuuttajilla on vääristynyt minäkuva oman etnisyyden, kulttuurin ja uskonnon arvostuksesta suomalaisessa yhteiskunnassa median jatkuvan mokutuspropagandan vuoksi.

Ei tartte tuntua, sitä se on.
Tapasin viime syksynä erään Faden "lajitovereista".
Nuori mies, ollut aikansa tekemisissä (länsimaisten) ulkomaalaisten kanssa omassa maassaan, ollut töissä Lontoon liepeillä, palannut takaisin omaan maahansa, pistänyt pystyyn menestyvän yrityksen. Oikein kiva.

Mutta alkoi ihan yht'äkkiä puskasta saarnaamaan (korostan YHT'ÄKKIÄ ja PUSKASTA ja SAARNAAMAAN) maahanmuuton EHDOTTOMISTA EDUISTA.

Aika jännästi värisytti sellaista kuunnella mieheltä, jonka omaan maahan ei kukaan maahanmuuta.

Päättelin siitä kohtaamisesta, että nyt tämä mokutus on levinnyt liian pitkälle kaiken kaikkiaan, piru vie, ja että totta kai minut on paljastettu. 

[Kullervo Kalervonpoika]

Maahanmuuttajat pitäisi tiputtaa pilvilinnoista maan pinnalle maahanmuuttajille uskotellusta maahanmuuttajien rikastuttavasta vaikutuksesta suomalaiselle yhteiskunnalle. Minusta on alkanut tuntumaan siltä, että monilla Suomessa asuvilla maahanmuuttajilla on vääristynyt minäkuva oman etnisyyden, kulttuurin ja uskonnon arvostuksesta suomalaisessa yhteiskunnassa median jatkuvan mokutuspropagandan vuoksi.

Todellisuudessa suurin osa suomalaisista ei näe erityistä lisäarvoa siinä, että yksilö edustaa jotain eksoottista etnisyyttä, kulttuuria tai uskontoa. Mikäli maahanmuuttajat ymmärtäisivät tämän, se voisi auttaa heidän kotoutumistaan hyödylliseksi ja yleisellä tasolla hyväksytyksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Esimerkiksi tällaiset vuoden pakolaisnainen -tittelit eivät edistä kotoutumista millään tavalla vaan tekevät maahanmuuttajista vain röyhkeämpi isäntäkansan käskyttäjiä ja neuvojia. Sen ovat todistaneet ainakin nämä viime vuosien pakolaisnaiset, Hetemaj ääriesimerkkinä.

Erinomainen puheenvuoro. Olin juuri kiteyttämässä (hieman ilkeämmin) samaa asiaa, mutta annetaanpa sitten olla.

Juuri näin.

[Rekku]

Afrikasta kotoisin oleva ja Englannissa asuva tuttavani kertoi, kuinka hänen kansallisuutensa huomioidaan useimmiten positiivisena aspektina rekrytointitilanteissa.

Ihan kiva lukea tällaistakin noin niinkuin vastapainoksi sille, millaisia uutisia viime päivinä on saanut Englannista lukea ja nähdä   

Ilmeisesti jokin kuitenkin mättää jos joutuu tästä huolimatta olemaan usein työnhakijana.

[junakohtaus]

Jokos tässä ehdittiin ihmetellä ettei vain afrikkalaistaustainen lontoonystävä ole mieluisa rekrytoitava jonkinlaisten erikoiskohtelupykälien nojalla?

Itsekin muuten kohottelen täällä kulmakarvojani sille, että jollekulle, yhtään kenellekään, "kuuluu" jokin paikka työelämässä sen nojalla, että on lusinut laput jostain skolesta, olkoon sitten vaikka yliopistolta asti. Ei kuulu.

[-gentilhommehki-]

Samoja lauluja rikastuttamisesta on laulettu väsymiseen asti, en tiedä, miten FH enää edes jaksaa tai viitsii, toisaalta taustalla on kokoomuksen kahden rattaan strategia, jossa yritetään miellyttää vihaista nuorta naista sekä realistisesti ajattelevia kansalaisia.

Jos Hetemaj viitsisi ottaa käteensä sen keltaisen budjettikirjan, hänelle selviäisi, mitkä jopa virallisesti myönnetyt kustannukset ovat. Päälle tulevat moninkertaiset tilastoimattomat kustannukset, jotka syntyvät  "voimaannuttamisprojekteista", Suomen kansalaisiksi muuttuneiden joutilaiden elättämisestä, slummiutumisesta ja esimerkiksi rikollisuudesta. Paljonkohan on vaikkapa maksanut Romaniasta suuntautunut rikollisuus Suomelle vieden poliisin resursseja?

Eli lukuja pöytää Hetemaj, tosin tuskinpa niitä osaat.

[ekto]

Eiköhän meillä riitä ihan tarpeeksi suomalaisia naisia ja miehiä, jotka ovat opiskelleet pienen ikänsä ja eivät sitten pääse suoraan korkeimpaan palkkaluokkaan viraston johtajan paikalle, tai edes sille alalle jota ovat opiskelleet. Mutta näin on toki niin monella muullakin. Varsinkin hitsareista ja metallimiehistä tuntuu oman empiirisen kokemukseni kautta tulevan usein jotain ihan muuta, mutta tämä vaikuttaakin positiivisesti tilipäivän tunnelmiin.

Ei meillä taida muutenkaan olla pulaa noista korkeasti kouluttuneista, joten olisihan se kummallista, jos ulkomaalainen pääsisi suomalaista helpommin töihin. Enkä todellakaan ymmärrä, miten normaalissa yritystoiminnassa voidaan laskea työntekiän ennakoitavuuden puute ja mahdolliset kieliongelmat, työtähakevan eduksi. Englanninkieli taasen sujuu nykyään jo peruskoululaiseltakin tarpeeksi hyvin.

[retired]

Minua on jo vuosia,ehkä kymmeniä, kiinostanut teoria siitä että kuinka kauan pitää ämpärillä lappaa vettä laiturin toiselta puolelta toiselle puolelle, jotta veden pinta toisella puolella laskee ja toisella nousee?

Jos olisin diktaattori, laittaisin kaikki joutohenkilöt tätä kysymystä testaamaan, maamme kymmenien tuhansien järvien lukuisille laitureille mahtisi varmaan kaikki maamme joutohenkilöt?

Onneksi en ole diktaattori. Miten tämä liittyy käsiteltävään asiaan? Mielestäni

On paljon esimerkkejä siitä, että maahanmuutto on rikastanut kulttuuria ja luonut meille suomalaisille työpaikkoja

nämä luodut työpaikat ovat juuri näitä ämpärillä kauhojia?!

[Mantis atheosa]

Afrikasta kotoisin oleva ja Englannissa asuva tuttavani kertoi, kuinka hänen kansallisuutensa huomioidaan useimmiten positiivisena aspektina rekrytointitilanteissa.

Koko juttu:
http://yle.fi/uutiset/nakokulmat/2011/08/maahanmuuttopolitiikkaa_nyt_2778257.html

Jälleen kerran suviksille ominaista kaksoisajattelua. Paitsi, että tämä "huomiointi" on todennäköisesti vain ideologista "erillaisuus on rikkaus"-ajattelua, on koko lause, määritelmän mukaisesti, rasistinen. Vai mitäköhän Fade sanoisi, jos joku pitäisi kantasuomalaisuutta (perusteena esim. kulttuurinen ennakoitavuus) positiivisena aspektina (ja näin ollen todennäköisemmin palkattavana henkilönä) työpaikalla.

[Ernst]

Maahanmuuttajat pitäisi tiputtaa pilvilinnoista maan pinnalle maahanmuuttajille uskotellusta maahanmuuttajien rikastuttavasta vaikutuksesta suomalaiselle yhteiskunnalle. Minusta on alkanut tuntumaan siltä, että monilla Suomessa asuvilla maahanmuuttajilla on vääristynyt minäkuva oman etnisyyden, kulttuurin ja uskonnon arvostuksesta suomalaisessa yhteiskunnassa median jatkuvan mokutuspropagandan vuoksi.

Todellisuudessa suurin osa suomalaisista ei näe erityistä lisäarvoa siinä, että yksilö edustaa jotain eksoottista etnisyyttä, kulttuuria tai uskontoa. Mikäli maahanmuuttajat ymmärtäisivät tämän, se voisi auttaa heidän kotoutumistaan hyödylliseksi ja yleisellä tasolla hyväksytyksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Esimerkiksi tällaiset vuoden pakolaisnainen -tittelit eivät edistä kotoutumista millään tavalla vaan tekevät maahanmuuttajista vain röyhkeämpi isäntäkansan käskyttäjiä ja neuvojia. Sen ovat todistaneet ainakin nämä viime vuosien pakolaisnaiset, Hetemaj ääriesimerkkinä.

Erinomainen puheenvuoro. Olin juuri kiteyttämässä (hieman ilkeämmin) samaa asiaa, mutta annetaanpa sitten olla.

Juuri näin.

Minäkin olin juuri kirjoittamassa, että ajatelkaapa millainen akka FH on viisikymppisenä! Mutta jääköön nyt kirjoittamatta.

[siviilitarkkailija]

Valitettavasti nämä "vuoden pakolaisnaiset" tekevät rehellisten maahantulijoiden olon tukalammaksi koska heidät vedetään tahdosta riippumatta idioottimaisten idealistien poliittisiin pyrkimyksiin.

[ikuturso]

Tällä kertaa Fatbardhe Hetemaj kirjoittaa blogivieraana Sauli Niinistön vaalisivuilla. Kirjoituksen voisi arvioida olevan myös Niinistön kannanotto aiheesta, jota hän ei voi/halua suoraan käsitellä.

Fatbardhe Hetemaj: Ajatuksia maahanmuutosta

...
On tärkeää ymmärtää, että Suomeen tulevilla voi olla varsin erilaisia taustoja. Osa tulee pakolaisina kriisialueilta, osa vaikkapa parisuhteen perässä ja valmiiksi koulutettuna. Monen tausta on jotain tältä väliltä. Suosin sellaisten ihmisten maahanmuuttoa, jotka haluavat elää ja työskennellä Suomessa lakejamme noudattaen. Lisäksi meillä on humaani vastuu suojelun tarpeessa olevista ihmisistä myös rajojemme ulkopuolella. Aidosti suojelun tarpeessa olevalla on oikeus tulla Suomeen hakemaan turvaa.
...
Omalta osalta haluan rakentaa sellaista avointa, rohkeaa, toisia kunnioittavaa ja monikulttuurista Suomea, jossa kuka tahansa tulija hyväksytään yhdenvertaiseksi suomalaiseksi etnisestä taustastaan riippumatta, mutta en sellaista Suomea, jossa eri maista tulevat saavat omaan kulttuuriinsa vedoten vaatia itselleen erivapauksia. Jokaisessa maassa toimitaan maan omia lakeja noudattaen.

Blogivieras

Tätä ei vielä kukaan nostanut esille.
Millä tavoin Fade "suosii" tietynlaista maahanmuuttoa?
Suosiminen tarkoittaa jonkin asian asettamista toisen edelle. Fade siis asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan. Suosiminen tarkoittaa myös jonkun ryhmän positiivista erityiskohtelua. Onko Fade asemassa, jossa hän pystyy eri ryhmiä suosimaan?

Sen lisäksi, että tuossa esiintyy "Suomi kuuluu kaikille" -ajattelu, tuossa myös on vahvasti "maassa maan tavalla tai maasta pois" -asenne. Gauhea rassimi.

-i-

[Sunt Lacrimae]

Afrikasta kotoisin oleva ja Englannissa asuva tuttavani kertoi, kuinka hänen kansallisuutensa huomioidaan useimmiten positiivisena aspektina rekrytointitilanteissa.

Ihan kiva lukea tällaistakin noin niinkuin vastapainoksi sille, millaisia uutisia viime päivinä on saanut Englannista lukea ja nähdä   

Jännä juttu, että kun Teuvo Hakkaraisen kaverin poika on rajalla töissä ja sanoo jotain niin Teuvolle saa nauraa siitä mutta kun Fatbardhen tuttava on Afrikasta ja asuu ihan Englannissa niin se kelpaa esimerkiksi.

[foobar]

Afrikasta kotoisin oleva ja Englannissa asuva tuttavani kertoi, kuinka hänen kansallisuutensa huomioidaan useimmiten positiivisena aspektina rekrytointitilanteissa.

Ihan kiva lukea tällaistakin noin niinkuin vastapainoksi sille, millaisia uutisia viime päivinä on saanut Englannista lukea ja nähdä   

Kapulakielinen ilmaus tämä sarja jossa esiintyy "Afrikasta kotoisin oleva ja Englannissa asuva tuttavani" ja "kansallisuus" sekä "positiivinen aspekti." Tulee mieleen erään tutun sukulaiset jotka jättivät tilansa Zimbabwessa jälkeensä koska pelkäsivät henkensä puolesta...

Ajattelussani lienee jotain korjattavaa joka voidaan hoitaa uudelleenkoulutusleirillä. Siellä oppinen, että Afrikka on manner jossa asuu afrikkalaisia - heillä ei ole muuta eroa kuin kansallisuus jolla toisinaan haluamme heitä rasistisesti kutsua!