Hommaforum Testi

Aalto-yliopistossa (http://www.aalto.fi/) opetetaan tekniikkaa, kauppatieteitä ja taiteita. Yliopisto saa valtiolta tukea n. 500 miljoonaa vuodessa. Henkilökuntaa on 5000. Uudessa hallitusohjelmassa Aalto-yliopiston tukea karsittiin 60 miljoonaa.

Lähes kaikki Aalto-yliopistossa opetettavat asiat löytyvät netistä. Koulun rooli onkin lähinnä määrätä opiskelijoille mitä heidän tulisi lukea, ja tämän jälkeen järjestää tentti jossa valvotaan että opiskelijat lukivat sen mitä käskettiin. Koulun omaa materiaalia laitetaan nettiin valikoiden jotta opiskelijoilla olisi motivaatio käydä harjoitusryhmissä.

Koulu tarjoaa monien mielestä mukavan ajanviettopaikan opiskelijoille sekä henkilöstölleen, mutta on hyvä kysymys käytetäänkö julkisia varoja nyt parhaalla mahdollisella tavalla. Yksityinen yliopisto pystyisi oletettavasti tarjoamaan vastaavan opetuksen huomattavasti pienemmällä henkilöstömäärällä ja kustannuksilla.

Mikäli Suomen koulutusjärjestelmää muutettaisiin siten, että opiskelijoille annettaisiin koulutusseteleitä, joilla he voisivat ostaa koulutuksen haluamastaan paikasta, tulisi yliopistoille motivaatio vähentää kulujaan ja tehdä opiskelusta opiskelijoille mahdollisimman houkuttelevaa. Nykymalli ei monen mielestä aja opiskelijoiden etua, eikä käytetylle rahalle tule parasta mahdollista vastinetta.

Kertokaas näkemyksiänne pitäisikö julkinen tuki Aalto-yliopistolle lopettaa?

Quote from: hoxpox on 20.06.2011, 22:41:00
Lähes kaikki Aalto-yliopistossa opetettavat asiat löytyvät netistä. Koulun rooli onkin lähinnä määrätä opiskelijoille mitä heidän tulisi lukea, ja tämän jälkeen järjestää tentti jossa valvotaan että opiskelijat lukivat sen mitä käskettiin. Koulun omaa materiaalia laitetaan nettiin valikoiden jotta opiskelijoilla olisi motivaatio käydä harjoitusryhmissä.

Vuosia TKK:lla muutamaakin harjoitustyökurssia vetäneenä voin todeta, ettei asioita *todellakaan* opita pelkästään lukemalla kirjoja. Ei, vaikka kirjat olisivat kuinka hyviä, tai vaikka "tieto olisi netissä."

Toinen aspekti tähän kokonaisuuteen on se, että yksityinen (suurelta osin opiskelijoiden rahoilla toimiva) yliopisto ei voisi laadusta joustaa missään, ja se näkyisi palkkavaatimuksissa. Henkilöstökulut voisivat helposti tuplaantua tämän seurauksena, ja maksajia voisi olla yllättävän hankalaa löytää.

Ja sitten vielä päälle kolmas juttu: Vaikka Aallon päättäjien mielestä yliopiston pääasiallinen tehtävä on keskushallinnon pyörittäminen, sen tehtävät ovat oikeasti tutkimus ja opetus. Ja nimenomaan tässä järjestyksessä. Ilman laadukasta tutkimusta ja sen tuoman osaamisen niveltymistä opetukseen voidaan ihan yhtä hyvin muuttaa koko pulju vaikkapa AMK:ksi.

Quote from: foobar on 20.06.2011, 22:45:58

Quote from: hoxpox on 20.06.2011, 22:41:00
Lähes kaikki Aalto-yliopistossa opetettavat asiat löytyvät netistä. Koulun rooli onkin lähinnä määrätä opiskelijoille mitä heidän tulisi lukea, ja tämän jälkeen järjestää tentti jossa valvotaan että opiskelijat lukivat sen mitä käskettiin. Koulun omaa materiaalia laitetaan nettiin valikoiden jotta opiskelijoilla olisi motivaatio käydä harjoitusryhmissä.

Vuosia TKK:lla muutamaakin harjoitustyökurssia vetäneenä voin todeta, ettei asioita *todellakaan* opita pelkästään lukemalla kirjoja. Ei, vaikka kirjat olisivat kuinka hyviä, tai vaikka "tieto olisi netissä."

Pätee varmasti mm. laboratoriokursseihin, joita on kuitenkin aika pieni osa kursseista.

Quote from: foobar on 20.06.2011, 22:45:58
Toinen aspekti tähän kokonaisuuteen on se, että yksityinen (suurelta osin opiskelijoiden rahoilla toimiva) yliopisto ei voisi laadusta joustaa missään, ja se näkyisi palkkavaatimuksissa. Henkilöstökulut voisivat helposti tuplaantua tämän seurauksena, ja maksajia voisi olla yllättävän hankalaa löytää.

Miksi yksityinen ei voisi joustaa laadussa mutta julkisesti rahoitettu voi? Julkisesti rahoitettu (ja alan ainoa yliopisto) voi kyllä palvella opiskelijoita huonosti siitä syystä että opiskelijoilla ei ole valinnanvaraa. Jos opetushenkilökuntaa aletaan karsimaan yksityistämisen seurauksena, eivät palkat tämän seurauksena nouse vaan pikemminkin laskevat.

Quote from: foobar on 20.06.2011, 22:45:58
Ja sitten vielä päälle kolmas juttu: Vaikka Aallon päättäjien mielestä yliopiston pääasiallinen tehtävä on keskushallinnon pyörittäminen, sen tehtävät ovat oikeasti tutkimus ja opetus. Ja nimenomaan tässä järjestyksessä. Ilman laadukasta tutkimusta ja sen tuoman osaamisen niveltymistä opetukseen voidaan ihan yhtä hyvin muuttaa koko pulju vaikkapa AMK:ksi.

Tuo on yleinen näkökanta koulun tutkijoiden keskuudessa, mutta heillä onkin omat intressinsä puhua työpaikkojensa puolesta. Itse uskon että opiskelijoiden rahoittama yliopisto pystyisi järjestämään laadukasta opetusta selvästi nykymallia halvemmalla.

Kun en oikein tiedä, mikä tämä aaltoileva opisto on. Ei taida edustaa kansallista etua. Haihattelevat tuulivoiman kanssa.

Quote from: hoxpox on 20.06.2011, 23:12:02

Quote from: foobar on 20.06.2011, 22:45:58

Vuosia TKK:lla muutamaakin harjoitustyökurssia vetäneenä voin todeta, ettei asioita *todellakaan* opita pelkästään lukemalla kirjoja. Ei, vaikka kirjat olisivat kuinka hyviä, tai vaikka "tieto olisi netissä."

Pätee varmasti mm. laboratoriokursseihin, joita on kuitenkin aika pieni osa kursseista.

Eiköhän tämä sama päde myös muihin kursseihin. Kotona et opi laskemaan: luennot voi joskus skipata, mutta laskuharjoituksia ei, jos haluaa oppia jotain.

Tarkoitan nyt sitä, että jos luet Wikipediasta vaikkapa variaatiolaskentaa koskevan artikkelin, se ei tarkoita sitä että osaisit sen jälkeen varioimalla löytää ratkaisun johonkin ongelmaan.

Quote from: hoxpox on 20.06.2011, 22:41:00
Kertokaas näkemyksiänne pitäisikö julkinen tuki Aalto-yliopistolle lopettaa?

Miten on tuen laita muilla yliopistoilla? Kyllä yliopistoja tulee mielestäni rahoittaa valtion budjetistakin, mutta jos tuo 500 miljoonaa tulee ns. normaalituen lisäksi jonain spesiaalina "aalto-lisänä" niin mielestäni sille olisi parempaakin käyttöä.

Quote from: Palava pensas on 20.06.2011, 23:18:46

Quote from: hoxpox on 20.06.2011, 23:12:02

Quote from: foobar on 20.06.2011, 22:45:58

Vuosia TKK:lla muutamaakin harjoitustyökurssia vetäneenä voin todeta, ettei asioita *todellakaan* opita pelkästään lukemalla kirjoja. Ei, vaikka kirjat olisivat kuinka hyviä, tai vaikka "tieto olisi netissä."

Pätee varmasti mm. laboratoriokursseihin, joita on kuitenkin aika pieni osa kursseista.

Eiköhän tämä sama päde myös muihin kursseihin. Kotona et opi laskemaan: luennot voi joskus skipata, mutta laskuharjoituksia ei, jos haluaa oppia jotain.

Tarkoitan nyt sitä, että jos luet Wikipediasta vaikkapa variaatiolaskentaa koskevan artikkelin, se ei tarkoita sitä että osaisit sen jälkeen varioimalla löytää ratkaisun johonkin ongelmaan.

Entäs jos kaikki laskuharjoitusmateriaali olisi käytettävissä kotona, voisikos sitten oppia laskemaan?

Quote from: Jouko on 20.06.2011, 23:17:20
Kun en oikein tiedä, mikä tämä aaltoileva opisto on. Ei taida edustaa kansallista etua. Haihattelevat tuulivoiman kanssa.

Sikäli tuulivoima ei ole haihattelua, että jos joku haluaa siihen liittyvää tekniikkaa ostaa, toki meidän tulee myydä.

Quote from: hoxpox on 20.06.2011, 23:32:11
Entäs jos kaikki laskuharjoitusmateriaali olisi käytettävissä kotona, voisikos sitten oppia laskemaan?

Useimmat eivät opi enää siinä vaiheessa kun asiat menevät riittävän vaikeiksi. Silloin tarvitaan opettaja jolta voi kysyä ja joka näyttää miten homma menee. Itseoppineet matemaatikot/fyysikot yms ovat *todella* harvassa, ja siihen on syynsä.

Quote from: Palava pensas on 20.06.2011, 23:36:06

Quote from: hoxpox on 20.06.2011, 23:32:11
Entäs jos kaikki laskuharjoitusmateriaali olisi käytettävissä kotona, voisikos sitten oppia laskemaan?

Useimmat eivät opi enää siinä vaiheessa kun asiat menevät riittävän vaikeiksi. Silloin tarvitaan opettaja jolta voi kysyä ja joka näyttää miten homma menee. Itseoppineet matemaatikot/fyysikot yms ovat *todella* harvassa, ja siihen on syynsä.

Jos ihminen ei pysty itsenäisesti ratkomaan tietyn vaikeusasteen ylittäviä ongelmia, vaikka kaikki tarvittava materiaali on käytettävissä, niin onko hänelle mitään hyötyä ratkoa niitä muiden avulla? Ja oppiiko hän muiden avulla jotain sellaisia taitoja, joilla saman vaikeusasteen ongelmat ratkeavat myöhemmin itsenäisesti?

Oikea vastaus ylläoleviin kysymyksiin on ei.

Jos itsenäinen opiskelu takkuaa vaikka materiaali on saatavilla, niin henkilö ei sovellu alalle.

Quote from: hoxpox on 20.06.2011, 23:42:19
Jos ihminen ei pysty itsenäisesti ratkomaan tietyn vaikeusasteen ylittäviä ongelmia, vaikka kaikki tarvittava materiaali on käytettävissä, niin onko hänelle mitään hyötyä ratkoa niitä muiden avulla? Ja oppiiko hän muiden avulla jotain sellaisia taitoja, joilla saman vaikeusasteen ongelmat ratkeavat myöhemmin itsenäisti?

Jos itsenäinen opiskelu takkuaa vaikka materiaali on saatavilla, niin henkilö ei sovellu alalle.

Pointti on siinä, että koulussa ollaan oppimassa sitä ratkaisemista. Toki sitä voi kotonakin opetella jos kykenee, mutta mitä järkeä olisi siinä, että koko maassa olisi noin viisi ihmistä joka hallitsee korkeampaa matematiikkaa? Eiköhän "alalle soveltuminen" pidä nyt kuitenkin määritellä hieman laveammin.

Ihmiset ovat perustaneet kouluja ja käyneet niitä jo ties kuinka monta tuhatta vuotta. Internet on hieno homma, mutta ei se ole ihmisen aivoja muuttanut. Oppimisen karu tie on edelleenkin käytävä, miksi tehdä siitä vaikeampaa kuin se on?

Quote from: hoxpox on 20.06.2011, 23:12:02

Quote from: foobar on 20.06.2011, 22:45:58
Toinen aspekti tähän kokonaisuuteen on se, että yksityinen (suurelta osin opiskelijoiden rahoilla toimiva) yliopisto ei voisi laadusta joustaa missään, ja se näkyisi palkkavaatimuksissa. Henkilöstökulut voisivat helposti tuplaantua tämän seurauksena, ja maksajia voisi olla yllättävän hankalaa löytää.

Miksi yksityinen ei voisi joustaa laadussa mutta julkisesti rahoitettu voi? Julkisesti rahoitettu (ja alan ainoa yliopisto) voi kyllä palvella opiskelijoita huonosti siitä syystä että opiskelijoilla ei ole valinnanvaraa. Jos opetushenkilökuntaa aletaan karsimaan yksityistämisen seurauksena, eivät palkat tämän seurauksena nouse vaan pikemminkin laskevat.

TKK:n palkoilla eivät palkat voi ainakaan paljoa laskea. Porukalla ei ole enää yksinkertaisesti varaa elää pääkaupunkiseudulla, jos näin käy. Mikäli palkat eivät vaatimusten myötä nouse, valtaosa porukasta suuntaa yksityiselle sektorille. Tämä vaikeus pitää henkilökunta palkkalistoilla on ollut ainakin TKK:lle jo vuosia sitten tehdystä palkkauudistuksesta lähtien suuri ongelma.

Quote

Quote from: foobar on 20.06.2011, 22:45:58
Ja sitten vielä päälle kolmas juttu: Vaikka Aallon päättäjien mielestä yliopiston pääasiallinen tehtävä on keskushallinnon pyörittäminen, sen tehtävät ovat oikeasti tutkimus ja opetus. Ja nimenomaan tässä järjestyksessä. Ilman laadukasta tutkimusta ja sen tuoman osaamisen niveltymistä opetukseen voidaan ihan yhtä hyvin muuttaa koko pulju vaikkapa AMK:ksi.

Tuo on yleinen näkökanta koulun tutkijoiden keskuudessa, mutta heillä onkin omat intressinsä puhua työpaikkojensa puolesta. Itse uskon että opiskelijoiden rahoittama yliopisto pystyisi järjestämään laadukasta opetusta selvästi nykymallia halvemmalla.

Korkeakoulu joka ei tee tutkimusta vaan antaa pelkästään koulutusta ei ykskantaan mielestäni ole korkeakoulu, vaan opisto - varsinkaan jos sieltä ei voi saada ylempiä korkeakoulututkintoja. Kannattaa myös muistaa, että korkeakouluista valmistuu myös esim. tohtoreita, eikä tohtorinpapereita, ainakaan periaatteessa, pitäisi olla edes mahdollista saada ilman kohtuullisen tutkimuksellista perehtyneisyyttä alaansa. Jonkun sekin ympäristö on tarjottava. Ja jos taas tohtoreita ei saada koulutettua, ei voida ylläpitää korkeaa koulutuksen tasoa.

Niin, ja mitä harjoitustöihin tulee - varsinkaan vähänkään monimutkaisempien järjestelmien suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyvillä kursseilla - korkeakouluopetus ei ole mekanistista tiedon kaatamista tyhjään päähän. Mikäli se on sellaista, tavoiteet on selkeästikin vedetty liian alas.

Sanottakoon tähän, että kurssilla jonka "labraharjoitustöitä" arvostelin ja joissa annoin opiskelijoille neuvoja rutinoituneimmin en nähnyt *yhtäkään* opiskelijaa satojen joukossa, joka ei olisi jossain vaiheessa kurssia kompuroinut asioiden ymmärryksessä ilman apua. Kuitenkin valtaosalla kurssin suorittajista oli erinomainen työkaluosaaminen ja teoreettinen perustietämys jo ennen kurssia. Käytännössä kaikki hiukan paremmalla arvosanalla läpi päässeet osasivat kurssin jälkeen aihealueen paljon paremmin kuin kotipuhteena olisivat ikinä asiaa oppineet.

Vaan taitaapa olla niin, että tästä asiasta on kovin erilaisia mielipiteitä.

hoxpox: voit toki itse kokeilla. Yliopistot ovat julkisia paikkoja; vaikka julkisuus ei koske oikeutta osallistua tenttiin, voinet silti käydä ilmoitustaululta, ainejärjestöiltä ym. etsimässä haluamiasi jo pidettyjä tenttejä. Etsi tentti jostain ylempien vuosikurssien tasolta aiheesta, jota et sattumoisin ennalta tunne. Vie se tentti kotiin ja yritä ratkaista kaikki tehtävät oikein käyttäen sitä tietoutta, minkä internetistä löydät.

Mallivastaukset voit sitten jälkikäteen etsiä samasta paikasta. Voit sitten vaikka kertoa tällä foorumilla että miten kävi.

Yliopistot Suomessa. Khyllä ne maksavat rahaa. Jos aalto yliopisto saa 500 miljoonaa valtiolta vuodessa on se aika pirusti. Tilat varmasti maksavat. 16 tuhatta oppilasta varmasti syövät osan tästä? jos kyseisen summan jakaa henkilökunnan lukumäärällä saadaan n,111t€. per lärvi.
Ennen varsinaista pohtimista yliopistojen tarpeellisuudesta olisi kiva perata joskus julkisrahoitteisen koulun kulunki lista läpi.
Onko todellakin niin että jokainen centti käytetään harkiten. Miten perustellaan 500 miljoonaa vuosi yhdelle yliopistolle jos puolustusvoimilta pitää leikata 200 miljoonaa. Aalto yliopistoonhan ei mene jokaisesta ikäluokasta 80% miehistä.

Milloin Suomessa päädytään tilanteeseen jossa ostetaan helvetillinen läntti maata. Perustetaan läntille asuntoloita ja yliopisto. Ei tarttis kitistä pk seudun kalleudesta asumisen kannalta jos tuo läntti sijaitsis kauempana. Mikä itseisarvo silläkin on että on pakko opiskella suuressa kaupungissa?

Quote from: Oami on 21.06.2011, 05:58:10
hoxpox: voit toki itse kokeilla. Yliopistot ovat julkisia paikkoja; vaikka julkisuus ei koske oikeutta osallistua tenttiin, voinet silti käydä ilmoitustaululta, ainejärjestöiltä ym. etsimässä haluamiasi jo pidettyjä tenttejä. Etsi tentti jostain ylempien vuosikurssien tasolta aiheesta, jota et sattumoisin ennalta tunne. Vie se tentti kotiin ja yritä ratkaista kaikki tehtävät oikein käyttäen sitä tietoutta, minkä internetistä löydät.

Mallivastaukset voit sitten jälkikäteen etsiä samasta paikasta. Voit sitten vaikka kertoa tällä foorumilla että miten kävi.

Tilanne ei ole vertailukelpoinen sillä yliopiston opiskelijat saavat koululta tiivistetyssä muodossa olevan harjoitustyömateriaalin jota ei sellaisenaan löydy netistä. TKK:lla (eli nyk. Aalto-yliopistossa) opiskellessani harjoitustyömateriaali tarkoituksellisesti pidettiin poissa netistä, jotta opiskelijoilla olisi motivaatio raahautua harjotusryhmiin, sillä kursseja on tosiaan hankala läpäistä ilman että näihin harjoitustyömateriaaleihin tutustuu. Jos opiskelijat eivät käy harjoitusryhmissä vähenee assistenttien työ, ja tällöin olisi perusteita vähentää assistenttien määrää. On siis ymmärrettävää että opetushenkilökunta ei halua laittaa oppimateriaalia helposti saataville, kyse on omista työpaikoista.

Aalto-yliopiston nykyinen rahoitusmalli hyödyttää lähinnä sen mahdottoman kokoiseksi paisunutta henkilökuntaa. Opiskelijoiden ja yhteiskunnan etu ovat toissijaisia.

Quote from: hoxpox on 20.06.2011, 23:32:11
Entäs jos kaikki laskuharjoitusmateriaali olisi käytettävissä kotona, voisikos sitten oppia laskemaan?

Ristus sentään, eihän yliopiston tutkimus ja opetus redusoidu yhteen-kahteen tieteenalaan tai mihinkään laskuharjoituksiin. kas kun ei sormiharjoituksista keskustella.

Quote from: M on 21.06.2011, 07:23:21
Ristus sentään, eihän yliopiston tutkimus ja opetus redusoidu yhteen-kahteen tieteenalaan tai mihinkään laskuharjoituksiin. kas kun ei sormiharjoituksista keskustella.

Skaaloja! Muista, että on tärkeää vetää niitä skaaloja päivittäin, aamuin ja illoin. Oikeasti ;)

Quote from: IDA on 21.06.2011, 07:54:01

Quote from: M on 21.06.2011, 07:23:21
Ristus sentään, eihän yliopiston tutkimus ja opetus redusoidu yhteen-kahteen tieteenalaan tai mihinkään laskuharjoituksiin. kas kun ei sormiharjoituksista keskustella.

Skaaloja! Muista, että on tärkeää vetää niitä skaaloja päivittäin, aamuin ja illoin. Oikeasti ;)

Neuvosi on mielekäs, mutta viittasin sormiharjoituksilla hiukan toiseen elämänalueeseen.  :)

Quote from: M on 21.06.2011, 07:58:19
Neuvosi on mielekäs, mutta viittasin sormiharjoituksilla hiukan toiseen elämänalueeseen.  :)

Selibanttina kieltäydyn kommentoimasta. Minä juon nyt kahvia  :o

Quote from: hoxpox on 20.06.2011, 22:41:00
Aalto-yliopistossa (http://www.aalto.fi/) opetetaan tekniikkaa, kauppatieteitä ja taiteita. Yliopisto saa valtiolta tukea n. 500 miljoonaa vuodessa.

Käsittääkseni muuten tuo 500 miljoonaa on valtion osuus Aallon säätiövarallisuudesta, ja kertaluonteinen erä. Sille ehtona oli 200 miljoonan sijoitukset samaan varallisuuteen yksityiseltä sektorilta.

Aalto ei saisi millään poltettua 700 miljoonaa euroa vuodessa järkevästi. Se tarkoittaisi käytännössä yhden henkilön palkkaamista jokaista aktiivista opiskelijaa kohden. Tästä ollaan kuitenkin todella kaukana. Säätiövarallisuuden tavoitteet ovat paljon pitkäaikaisempia kuin mitä tuon summan vuosittaiseksi väittäminen antaa ymmärtää.

Siinä mielessä yhdyn hoxpoxiin, että olen itsekin lukenut sivuaineena kursseja, joiden luennoilla en käynyt siitä syystä, että luentomateriaali oli niin helppoa, että sen pystyi ihan helposti lukaisemaan just ennen tenttiä kotona. Muissa asioissa olen muun muassa Palavan pensaan kanssa samaa mieltä. En tunne Aaltoa tarkemmin, mutta haluaisin muistuttaa, että monet laitteet maksavat rutosti. Itse olen akateemisella alalla, jossa väline- matka- ja laitekustannukset yhden henkilön osalta ovat useita tuhansia euroja vuodessa. Esimerkiksi syklotroni (http://fi.wikipedia.org/wiki/Syklotroni) on muutaman miljoonan investointi, tehokkaimmat mikroskoopit lienevät sata tuhatta.

Quote from: mannym on 21.06.2011, 06:28:29
Milloin Suomessa päädytään tilanteeseen jossa ostetaan helvetillinen läntti maata. Perustetaan läntille asuntoloita ja yliopisto. Ei tarttis kitistä pk seudun kalleudesta asumisen kannalta jos tuo läntti sijaitsis kauempana. Mikä itseisarvo silläkin on että on pakko opiskella suuressa kaupungissa?

Tähän taidettiin juuri päätyä, valitettavasti. Aalto kun päätti vuosien väännön jälkeen vastikään hajasijoittaa perustason (kandiin asti) ekonomikoulutuksen lähivuosina Helsingistä Espooseen, ja ilmeisesti myös taideteollisen puolella kävi sama juttu. Kauppakorkeakoulusta jää Töölöön vain maisteritason opetusta ja kenties tutkimusta. Hajasijoitus koskee siis tuhansia n. ensimmäisen-kolmannen vuosikurssin opiskelijoita, jotka joutuvat siirtymään opiskelemaan Espooseen ja tarvinnevat myös enemmän asuntoja sieltäpäin. No, ehkä Helsingin opiskelija-asuntoloihin voi sitten asuttaa vaikka mamuja  :facepalm:

Ensin hässäköitiin siis vuosikaudet näiden kolmen laitoksen fuusioimista eräiden "johtajien" imperiumin rakentamiseksi. Nyt sitten käytetään vuosia tästä eteenpäin rahat ja tutkija- ja opetushenkilöstönkin aika ja energia opetuksen ja tutkimuksen sijaan siihen, että Otaniemeen rakennetaan turhia rakennuksia. Mutta ei hätää, ehkä jo 2020-luvulla Aallonkin tutkijat ja opettajat voivat taas alkaa keskittyä olennaisiin asioihin tuoli- ja rakennusleikkien sijaan. :facepalm:

Oli niin mielenkiintoinen keskustelun aloitus, että pakko vastata; vieläpä kun nuo pari ensimmäistä viestiä oli hyviä.

Yliopistot voitaisiin lopettaa nykyisessä muodossa ja perustaa tilalle tutkimuslaitoksia, joiden pääasiallinen tehtävä on suorittaa korkeatasoista tutkimustyötä eri aloilla. Laitosten toinen tehtävä olisi järjestää standardisoituja testejä.

Korkeakouluopettajista tehtäisiin elinkeinonharjoittajia, jotka omalla toiminimellään tai ryhmässä firmassa saisivat harjoittaa opetustyötä, jossa tähdättäisiin standardisoitujen testien läpäisemiseen.

Näin suoritettuna toiminta avautuisi mielestäni terveelle kilpailulle. Testeihin voitaisiin laittaa jonkinlainen pääsyvaatimus mutta suurilta osin ne voisivat olla pientä korvausta vastaan avoimia. Toisaalta jos kysyntää löytyisi, niin testejä voitaisiin täydellistä korvausta vastaan järjestää enemmänkin. Pääasia olisi, että testit olisivat yleisesti hyväksyttyjä kansainvälisesti. Olisi loppujen lopuksi työnantajasta kiinni kuinka suuren painoarvon haastattelutilanteessa testille ja sen suorittaneelle antaisi. Mutta yleisesti ottaen testien läpäisyn pitäisi ilmaista älyllistä ja muutenkin laaja-alaista taitoa riippuen alasta.

Oppilas tai testiin osallistuva hankkisi itse opetusmateriaalinsa riippuen opiskeleeko itse vai osallistuuko jollekin kurssille. Olisi myös oppilaasta itsestään kiinni kuinka laaja-alaisesti haluaisi testiin opiskella. Toisaalta testiin saisivat osallistua vanhemmat lukijaharrastelijat ja sohvafilosofit, toisaalta nuoret uraohjukset, jotka haluavat suoraviivaisesti edetä opiskellen tietyt läpäisyyn täydellisesti tähtäävät kirjat.

Tälläin yhteiskunta verovaroin tukisi ainoastaan tutkimustyötä. Testien järjestämisen rahoitus tulisi pääasiallisesti osallistumismaksuista.

Testejä voisi tietysti olla esimerkiksi tilanteisiin, jossa haetaan työharjoittelijoita, ns.ensimmäisen vuoden opiskelijoita, heille olisi oma testinsä, jonka suoritettuaan olisi pätevä toimimaan harjoittelijana alalla jne.

Quote from: Kommeli on 21.06.2011, 16:16:35
Yliopistot voitaisiin lopettaa nykyisessä muodossa ja perustaa tilalle tutkimuslaitoksia, joiden pääasiallinen tehtävä on suorittaa korkeatasoista tutkimustyötä eri aloilla. Laitosten toinen tehtävä olisi järjestää standardisoituja testejä.

Aha. Kuka kouluttaisi opettajat, lääkärit, psykologit, diplomi-insinöörit, arkkitehdit, ylemmät upseerit, eri sektorien asiantuntijat ym. ym.? Valtio ja kunnat voidaan kai sitten samantien ajaa alas? Rahaa kyllä säästyy...  :facepalm:

Quote from: Whomanoid on 21.06.2011, 16:36:38

Quote from: Kommeli on 21.06.2011, 16:16:35
Yliopistot voitaisiin lopettaa nykyisessä muodossa ja perustaa tilalle tutkimuslaitoksia, joiden pääasiallinen tehtävä on suorittaa korkeatasoista tutkimustyötä eri aloilla. Laitosten toinen tehtävä olisi järjestää standardisoituja testejä.

Aha. Kuka kouluttaisi opettajat, lääkärit, psykologit, diplomi-insinöörit, arkkitehdit, ylemmät upseerit, eri sektorien asiantuntijat ym. ym.? Valtio ja kunnat voidaan kai sitten samantien ajaa alas? Rahaa kyllä säästyy...

No siis nehän olisivat tuottoon tähtääviä ammatteja, joiden palveluja saisivat yritykset ostaa; valmistunut saisi päättää hakeutuuko opettajaksi, tutkijaksi, lääkäriksi, upseeriksi. Valmistuneen ammattitaidon mittari, ja se kuinka paljon palkkaa voisi pyytää, olisi hänen ammattitaitonsa haluttavuus ja löytyykö sille kysyntää.
Heitit ilmeisesti vitsillä äskeisen.

Quote from: Kommeli on 21.06.2011, 16:42:27
No siis nehän olisivat tuottoon tähtääviä ammatteja, joiden palveluja saisivat yritykset ostaa; valmistunut saisi päättää hakeutuuko opettajaksi, tutkijaksi, lääkäriksi, upseeriksi. Valmistuneen ammattitaidon mittari, ja se kuinka paljon palkkaa voisi pyytää, olisi hänen ammattitaitonsa haluttavuus ja löytyykö sille kysyntää. Heitit ilmeisesti vitsillä äskeisen.

En tajua, mitä yrität visioida. Nähtävästi et ymmärrä perusasioitakaan yliopistoista, asiantuntijoiden koulutuksesta etkä tieteellisen tutkimuksen ja yliopisto-opetuksen suhteesta.

Quote from: hoxpox on 20.06.2011, 23:42:19
Jos ihminen ei pysty itsenäisesti ratkomaan tietyn vaikeusasteen ylittäviä ongelmia, vaikka kaikki tarvittava materiaali on käytettävissä, niin onko hänelle mitään hyötyä ratkoa niitä muiden avulla? Ja oppiiko hän muiden avulla jotain sellaisia taitoja, joilla saman vaikeusasteen ongelmat ratkeavat myöhemmin itsenäisesti?

Oikea vastaus ylläoleviin kysymyksiin on ei.

Jos itsenäinen opiskelu takkuaa vaikka materiaali on saatavilla, niin henkilö ei sovellu alalle.

No jopas oli melkoinen näkemys. Eli väität siis, että ihminen ei voi oppia asioita? Siitähän on nimenomaan kutakuinkin kaikessa oppimisessa kyse, että tehdään muiden avulla sellaista jota ei itse osata, ja sen jälkeen osaa tehdä sen itsenäisesti. Mikäli kurssivaatimukset ovat sellaiset että asian pystyy oppimaan lukaisemalla kirjan, ne taitavat olla aivan liian helpot.

Alalle soveltuminenkin on melkoisen epämääräinen asia. Harva sairaanhoitaja soveltuu alalle ennen koulutusta ja suurin osa sen jälkeen. Sama pätee yliopistokoulutukseen. Ei sieltä mitään yleisneroja kouluteta, vaan asiantuntijoita. Asiantuntijaksi tullaan kun viisaampien opastuksella hakataan päätä seinään tarpeeksi kauan ja yritetään oppia ymmärtämään vaikeita asioita.

Aalto-yliopistossa opiskelevana ainakin minä olen oppinut vallan helvetisti tekemään itsenäisesti asioita, joita aiemmin en osannut tehdä. Ja ne asiat eivät ole mitään dadaistista haihattelua, vaan ihan mitattavissa olevaa ja rahanarvoista ammattitaitoa.

QuoteMikä itseisarvo silläkin on että on pakko opiskella suuressa kaupungissa?

Sinänsä ihan hyvä kysymys. Minä ainakin opiskelisin oikein mielelläni jossain peräkylän yliopistossa, mutta valitettavasti Suomen laadukkain opetus järjestetään pääkaupunkiseudulla. Siihenkin lienee syynsä... Tervoon tai Muonioon on hankala houkutella kovin kovia asiantuntijoita henkilökunnaksi tai tutkijoiksi, vaikka asuminen olisi kuinka halpaa. Maaseutuyliopistojen taso ei monesti päätä huimaa.

Olen kyllä itsekin välillä miettinyt, että rahat voisi luentopalkkioiden sijaan käyttää etenkin ensimmäisen vuoden tai kahden kursseilla siihen, että palkattaisiin pari assistenttia enemmän vetämään laskuharjoituksia ja vastailemaan opiskelijoiden kysymyksiin. Sitäpaitsi hyvin suuri osa oppimisesta ja myös hyvin suuri, helposti enin osa ajasta käytetään nytkin siihen, että istutaan parin kaverin, kirjojen ja tehtävien kanssa pöydän ääressä ja yritetään ymmärtää asioita. Ainakaan minun alallani tieto ja ymmärrys ei todellakaan synny siitä, että istuu luennolla kuulemassa miten asiat ovat tai lukee kirjaa. Siitä miettimisestä, tehtävien ratkomisesta ja asioiden selvittämisestä ei makseta kenellekään yhtään mitään, joten voin huoletta sanoa, että suurin osa minun opiskeluun käyttämästäni ajasta ei edellytä yhtäkään palkattua henkilöä.

Aalto-yliopisto ei nauti opiskelijoiden keskuudessa kovinkaan suurta suosiota ja sen hyödyt ovat melkoinen mysteeri. Myöskään sen rahoitukseen tai hallintorakenteeseen en kyllä pysty ottamaan kantaa. Tuntuu, että aika paljon muutetaan ihan muuttamisen vuoksi, ja tässä kohtaa on hyvä muistaa allekirjoittaneen allekirjoitus...

Quote from: Whomanoid on 21.06.2011, 17:03:13

Quote from: Kommeli on 21.06.2011, 16:42:27
No siis nehän olisivat tuottoon tähtääviä ammatteja, joiden palveluja saisivat yritykset ostaa; valmistunut saisi päättää hakeutuuko opettajaksi, tutkijaksi, lääkäriksi, upseeriksi. Valmistuneen ammattitaidon mittari, ja se kuinka paljon palkkaa voisi pyytää, olisi hänen ammattitaitonsa haluttavuus ja löytyykö sille kysyntää. Heitit ilmeisesti vitsillä äskeisen.

En tajua, mitä yrität visioida. Nähtävästi et ymmärrä perusasioitakaan yliopistoista, asiantuntijoiden koulutuksesta etkä tieteellisen tutkimuksen ja yliopisto-opetuksen suhteesta.

Jälleen se sosialismi sieltä pukkaa. Voisit avata hieman näitä sinun "suhteita" ja "perusasioita".
Toivottavasti tämä keskustelu on antoisampi kuin keskustelu tuloveroista tai avioliiton sisäisestä raiskauksesta.

Quote from: Kommeli on 21.06.2011, 17:23:08
Jälleen se sosialismi sieltä pukkaa. Voisit avata hieman näitä sinun "suhteita" ja "perusasioita".
Toivottavasti tämä keskustelu on antoisampi kuin keskustelu tuloveroista tai avioliiton sisäisestä raiskauksesta.

Jos et tiedä tai ymmärrä yliopiston ideaa ja yhteiskunnallisia velvoitteita, sille en tässä mahda mitään, mutta valaise meitä sosialisteja, vaikka vain kuningasideaasi konkretisoidaksesi, miten siellä ei-sosialistisella planeetalla koulutetaan ylioppilaasta esim. geriatrian erikoislääkäri, suomenkielen opettaja tai kosmologi?

Quote from: Whomanoid on 21.06.2011, 17:42:52

Quote from: Kommeli on 21.06.2011, 17:23:08
Jälleen se sosialismi sieltä pukkaa. Voisit avata hieman näitä sinun "suhteita" ja "perusasioita".
Toivottavasti tämä keskustelu on antoisampi kuin keskustelu tuloveroista tai avioliiton sisäisestä raiskauksesta.

Jos et tiedä tai ymmärrä yliopiston ideaa ja yhteiskunnallisia velvoitteita, sille en tässä mahda mitään, mutta valaise meitä sosialisteja, vaikka vain kuningasideaasi konkretisoidaksesi, miten siellä ei-sosialistisella planeetalla koulutetaan ylioppilaasta esim. geriatrian erikoislääkäri, suomenkielen opettaja tai kosmologi?

Paljon maksat?

Quote from: hoxpox on 20.06.2011, 22:41:00
Aalto-yliopistossa (http://www.aalto.fi/) opetetaan tekniikkaa, kauppatieteitä ja taiteita. Yliopisto saa valtiolta tukea n. 500 miljoonaa vuodessa. Henkilökuntaa on 5000. Uudessa hallitusohjelmassa Aalto-yliopiston tukea karsittiin 60 miljoonaa.

Lähes kaikki Aalto-yliopistossa opetettavat asiat löytyvät netistä. Koulun rooli onkin lähinnä määrätä opiskelijoille mitä heidän tulisi lukea, ja tämän jälkeen järjestää tentti jossa valvotaan että opiskelijat lukivat sen mitä käskettiin. Koulun omaa materiaalia laitetaan nettiin valikoiden jotta opiskelijoilla olisi motivaatio käydä harjoitusryhmissä.

Koulu tarjoaa monien mielestä mukavan ajanviettopaikan opiskelijoille sekä henkilöstölleen, mutta on hyvä kysymys käytetäänkö julkisia varoja nyt parhaalla mahdollisella tavalla. Yksityinen yliopisto pystyisi oletettavasti tarjoamaan vastaavan opetuksen huomattavasti pienemmällä henkilöstömäärällä ja kustannuksilla.

Mikäli Suomen koulutusjärjestelmää muutettaisiin siten, että opiskelijoille annettaisiin koulutusseteleitä, joilla he voisivat ostaa koulutuksen haluamastaan paikasta, tulisi yliopistoille motivaatio vähentää kulujaan ja tehdä opiskelusta opiskelijoille mahdollisimman houkuttelevaa. Nykymalli ei monen mielestä aja opiskelijoiden etua, eikä käytetylle rahalle tule parasta mahdollista vastinetta.

Kertokaas näkemyksiänne pitäisikö julkinen tuki Aalto-yliopistolle lopettaa?

Klikkasin kyllä ennen tämän lukemista. Eli pelkästään kysymykseen joka oli, kyllä.
Tämä sillä että Suomi on kohtuullisen pieni asukasluvultaan, jotenka täällä kannattaisi kaikki kouluttaa kohtuutasolle, huiput sitten voisi lähteä muualle.

Quote from: Whomanoid on 21.06.2011, 17:42:52
miten siellä ei-sosialistisella planeetalla koulutetaan ylioppilaasta esim. geriatrian erikoislääkäri, suomenkielen opettaja tai kosmologi?

Minä voin vastata ilmaiseksi. Kommeli-planeetalla ei ole eikä tarvita mainitsemiesi alojen asiantuntijoita. Hengekkäämmän puolen aloista valtio tukee teologiaa. Ylempää upseerikoulutusta ei tueta, koska armeija on yksityistetty.

Quote from: Kitaransoittaja on 21.06.2011, 18:04:25
Suomi on kohtuullisen pieni asukasluvultaan, jotenka täällä kannattaisi kaikki kouluttaa kohtuutasolle, huiput sitten voisi lähteä muualle.

Samaa mieltä. Parhaiden suorastaan PITÄÄ lähteä jatkokouluttautumaan ja erikoistumaan ulkomaisiin laatuyliopistoihin, mutta ne omasta mielestään "huiput" voivat sitten opiskella vaikka nettiyliopistoissa.

Quote from: Whomanoid on 21.06.2011, 18:20:54
ne omasta mielestään "huiput" voivat sitten opiskella vaikka nettiyliopistoissa.

Eikös tunnettu suomalainen Carl Öhman (http://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_%C3%96hman) ollut suorittanut juuri tuollaisen "nettitutkinnon" tohtorintutkinnokseen? Mukavan pitkälle yksityistetty tapa suorittaa tutkintoja. Miellyttävää vaikka lääkärin tai lakimiehen tapauksessa, erityisesti asiakkaille. Monen muunkin ammatin osalta olisi moinen aika jännittävää.

Quote from: tyhmyri on 21.06.2011, 18:28:36

Quote from: Whomanoid on 21.06.2011, 18:20:54
ne omasta mielestään "huiput" voivat sitten opiskella vaikka nettiyliopistoissa.

Eikös tunnettu suomalainen Carl Öhman (http://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_%C3%96hman) ollut suorittanut juuri tuollaisen "nettitutkinnon" tohtorintutkinnokseen? Mukavan pitkälle yksityistetty tapa suorittaa tutkintoja. Miellyttävää vaikka lääkärin tai lakimiehen tapauksessa, erityisesti asiakkaille. Monen muunkin ammatin osalta olisi moinen aika jännittävää.

Epäilen että tuo johonka vastasit oli jo pienoinen kritiikki tuota leikkikoulua, joka tuli, kohtaan.
Tottakai olisi mahdollista, vaikkakin erittäin epätodennäköistä, että tännekin kunnon koulu saataisiin, ei siinä mitään. Jos yksityiset tahtoisi perustaa ja saisivat sen markkinoitua.
Mutta tuo josta kyse, taitaa olla vain perinteinen toverillekin rahaa-koulu.

Quote from: Whomanoid on 21.06.2011, 18:20:54

Quote from: Kitaransoittaja on 21.06.2011, 18:04:25
Suomi on kohtuullisen pieni asukasluvultaan, jotenka täällä kannattaisi kaikki kouluttaa kohtuutasolle, huiput sitten voisi lähteä muualle.

Samaa mieltä. Parhaiden suorastaan PITÄÄ lähteä jatkokouluttautumaan ja erikoistumaan ulkomaisiin laatuyliopistoihin, mutta ne omasta mielestään "huiput" voivat sitten opiskella vaikka nettiyliopistoissa.

Monikohan palaisi valmistuttuaan? Mielestäni on olennaista tarkastella rahoitusta ja akateemisen koulutuksen sisältöä hieman eri kanteilta. Mahdollisia rahoitustapoja on monia: verorahat, opintovelka, isimaksaa jne. Lisäksi yliopistot tapaavat pyörittää tuottoisia sivubisneksiä tutkimustyönsä yhteydessä - nämä tosin joskus haittaavat yksityisen sektorin bisneksiä. Loppujen lopuksi on yhdentekevää maksetaanko ylemmät korkeakoulututkinnot veroilla vai opintovelalla, sama väki päätyy kuitenkin loppumaksajiksi.

Kansainvälisen kärjen mukana pysytteleminen on Suomen vaurauden kannalta aivan ensisijaisen tärkeätä ja erityisesti teknisten ja kaupallisten alojen tutkimus kulkee käsi kädessä sen kanssa, mitä tuoreet maisterit ja DI:t osaavat.

Sen sijaan tuon AMK-tumputuksen voisi lopettaa ja todeta reilusti, ettei kaikilla vain riitä lahjat huipulle. Putkimiehistä on pulaa, mutta Takametsän AMK:sta kortistoon valmistuneita Executive Strategic Wanker -tradenomeja kyllä riittää.

/Teaparty

Quote from: Whomanoid on 21.06.2011, 18:20:54

Quote from: Kitaransoittaja on 21.06.2011, 18:04:25
Suomi on kohtuullisen pieni asukasluvultaan, jotenka täällä kannattaisi kaikki kouluttaa kohtuutasolle, huiput sitten voisi lähteä muualle.

Samaa mieltä. Parhaiden suorastaan PITÄÄ lähteä jatkokouluttautumaan ja erikoistumaan ulkomaisiin laatuyliopistoihin, mutta ne omasta mielestään "huiput" voivat sitten opiskella vaikka nettiyliopistoissa.

Minua kiinnostaa, että mitä ne huiput sinne ulkomaille lähtevät hakemaan? Sinänsähän jos tutkimukseen saataisiin kohdennettua paremmin varoja ja lahjakkaille professoreille houkuttelevat palkat, niin minulle ei ainakaan tule mieleen muuta, kuin jännitys ja kokemukset.
Sosialismi syö tässäkin kompetenssia.

Quote from: Teaparty on 21.06.2011, 21:04:11
Sen sijaan tuon AMK-tumputuksen voisi lopettaa ja todeta reilusti, ettei kaikilla vain riitä lahjat huipulle. Putkimiehistä on pulaa, mutta Takametsän AMK:sta kortistoon valmistuneita Executive Strategic Wanker -tradenomeja kyllä riittää.

Vaikka en AMK:a  pidäkkään täysin tumputuksena, niin mielestäni yritysten pitäisi ottaa enemmän vastuulleen koulutusta, jolloin saataisiin jälleen kohdennettua kysyntää ja tarjontaa oikein.  Mutta tämäkin on tietysti toivotonta, koska koulutus maksaa ja Suomessa sen sijaan, että tuettaisiin yrityksiä kouluttamaan omat työntekijät tuetaan naapurin Pirjon kersaa, jotta tämä pääsee tekemään yliopistoon tutkimuksen jostain erittäin turhasta.

Quote from: hoxpox on 20.06.2011, 22:41:00
... pitäisikö julkinen tuki Aalto-yliopistolle lopettaa?
(http://www.aalto.fi/)

Ei.

Julkinen tuki näennäistieteelliselle mokutustutkimukselle ja -opetukselle pitäisi lopettaa välittömästi.

Quote from: Kommeli on 21.06.2011, 22:02:54
Minua kiinnostaa, että mitä ne huiput sinne ulkomaille lähtevät hakemaan? Sinänsähän jos tutkimukseen saataisiin kohdennettua paremmin varoja ja lahjakkaille professoreille houkuttelevat palkat, niin minulle ei ainakaan tule mieleen muuta, kuin jännitys ja kokemukset.

Niin, kokemusta ja oppia siitä miten sitä huipputukimusta tehdään, sellaiselta, joka on sitä pätevä antamaan.

Quote from: RP on 21.06.2011, 23:51:38

Quote from: Kommeli on 21.06.2011, 22:02:54
Minua kiinnostaa, että mitä ne huiput sinne ulkomaille lähtevät hakemaan? Sinänsähän jos tutkimukseen saataisiin kohdennettua paremmin varoja ja lahjakkaille professoreille houkuttelevat palkat, niin minulle ei ainakaan tule mieleen muuta, kuin jännitys ja kokemukset.

Niin, kokemusta ja oppia siitä miten sitä huipputukimusta tehdään, sellaiselta, joka on sitä pätevä antamaan.

Mikä niistä ulkomaalaisista tekee pätevämpiä kuin me suomalaiset?
Määrittele huippututkimus.

Quote from: Lalli IsoTalo on 21.06.2011, 23:33:04

Quote from: hoxpox on 20.06.2011, 22:41:00
... pitäisikö julkinen tuki Aalto-yliopistolle lopettaa?
(http://www.aalto.fi/)

Ei.

Julkinen tuki näennäistieteelliselle mokutustutkimukselle ja -opetukselle pitäisi lopettaa välittömästi.

Häpeäkseni minun pitää kertoa, että TAIKissa oli ainakin muutama vuosi sitten eräs tutkija jonka pääasialliseen alaan kuului hänen oman miehensä kehoon kohdistuva viehtymys. (Viehtymys tietenkin johtui miehen reippaasta geneettisestä rusketusesta.) Kyseisellä tutkimuksella ei ollut mitään tekemistä TKK:n, HKK:n tai TAIKinkinaan tutkimuksen tai opetuksen kanssa. Kyseessä oli diili, joka oli tehty ikäänkuin pakosta ja myötätunnosta rahoituksen niskan päällä olevia kohtaan. Tällaisten henkilöiden maine pitäisi tuhota julkisesti ja heidät irtisanoa välittömästi - pelkästään opinahjon uskottavuuden vuoksi. Jopa aikoinaan TKK:lla seonnut proffa joka alkoi puhumaan kalojen televiestinnästä oli tutkimuksissaan vaarattomampi...

Quote from: Kommeli on 21.06.2011, 23:56:16

Quote from: RP on 21.06.2011, 23:51:38

Quote from: Kommeli on 21.06.2011, 22:02:54
Minua kiinnostaa, että mitä ne huiput sinne ulkomaille lähtevät hakemaan? Sinänsähän jos tutkimukseen saataisiin kohdennettua paremmin varoja ja lahjakkaille professoreille houkuttelevat palkat, niin minulle ei ainakaan tule mieleen muuta, kuin jännitys ja kokemukset.

Niin, kokemusta ja oppia siitä miten sitä huipputukimusta tehdään, sellaiselta, joka on sitä pätevä antamaan.

Mikä niistä ulkomaalaisista tekee pätevämpiä kuin me suomalaiset?
Määrittele huippututkimus.

Mikäli Suomesta puretaan aito korkeimman osaamisen hierarkia, on helposti ymmärrettävissä että huippuosaamista - ja jopa paikkoja - lähdetään etsimään maista, joissa tällaisen osaamisen kehittämisen tarpeeseen edelleenkin uskotaan.

Quote from: foobar on 22.06.2011, 00:01:27

Quote from: Kommeli on 21.06.2011, 23:56:16

Quote from: RP on 21.06.2011, 23:51:38

Quote from: Kommeli on 21.06.2011, 22:02:54
Minua kiinnostaa, että mitä ne huiput sinne ulkomaille lähtevät hakemaan? Sinänsähän jos tutkimukseen saataisiin kohdennettua paremmin varoja ja lahjakkaille professoreille houkuttelevat palkat, niin minulle ei ainakaan tule mieleen muuta, kuin jännitys ja kokemukset.

Niin, kokemusta ja oppia siitä miten sitä huipputukimusta tehdään, sellaiselta, joka on sitä pätevä antamaan.

Mikä niistä ulkomaalaisista tekee pätevämpiä kuin me suomalaiset?
Määrittele huippututkimus.

Mikäli Suomesta puretaan aito korkeimman osaamisen hierarkia, on helposti ymmärrettävissä että huippuosaamista - ja jopa paikkoja - lähdetään etsimään maista, joissa tällaisen osaamisen kehittämisen tarpeeseen edelleenkin uskotaan.

Niin tutkimusmenetelmiä kehittämällä me voimme tehdä aivan yhtä hyvää tutkimusta, kuin kuka tahansa. Eihän menetelmien tai tutkimuksen tarvitse olla yhteneväisiä ollakseen yhtä hyviä. Päinvastoin monipuolinen tutkimus ja menetelmät takaavat laajemman otannan ja laaja-alaisemman tutkimusmateriaalin.
Tulos ratkaisee.

Edit.

Suomessa on joitakin fysiikan tutkimusaloja jotka ovat maailman huippua. Esimerkiksi supranesteiden teoreettisessa ja kokeellisessa tutkimuksessa vilahtelee suomalaisnimiä vaikka millä mitalla.
Toisaalta esimerkiksi hiukkasfysiikan tutkimus on jossakin määrin keskittynyt mm. CERNiin. Silläkin alalla on suomalaistutkimusta, muttei suhteessa niin paljoa kuin aiemmin mainitulla saralla.

Meillä on epäilemättä huippututkimusta muillakin tieteenaloilla kuin fysiikassa, mutta minä en niistä tiedä mitään.

Quote from: Palava pensas on 22.06.2011, 00:20:39
Suomessa on joitakin fysiikan tutkimusaloja jotka ovat maailman huippua. Esimerkiksi supranesteiden teoreettisessa ja kokeellisessa tutkimuksessa vilahtelee suomalaisnimiä vaikka millä mitalla.

Kylmälaboratorio on ollut maailman kärkeä tutkimustuloksissa ehkä jo 30 vuotta, mutta missä määrin siitä on syntynyt yritystoimintaa, josta saatavilla verovaroilla valtion kylmälaboratorioon tehtyjä investointeja on saatu katettua?

Yleistän ja heitän keskustelun pohjaksi väitteen: tieteellinen artikkeli tai opinnäyte ilman että se palvelee yhteiskunnan tarpeita tai luo pohjaa uudelle yritystoiminnalle on valtion kannalta yhtä hyödyllinen investointi kuin postmoderni tekotaideteos.  Tiedekuntien rahanjaon perusteena pitäisi käyttää nykyistä vähemmän tieteellisiä meriittejä ja enemmän peruskoulutuksen laatua, koulutuksen ja työelämän tarpeiden vastaavuutta ja opiskelijoiden työllistymistä alallaan yliopistomaailman ulkopuolelle.

Olisi suotavaa, että julkisen rahoituksen osuutta kaikessa koulutuksessa vähennettäisiin, mutta ensimmäisenä leikkauslistalle pitäisi pistää  hömppätieteet. Suomessa valmistuu aivan liikaa kaikenlaisia mokutustieteen tohtoreita (vrt. Päivi Lipponen), joista on yhteiskunnalle pelkkää haittaa.    

Quote from: Kaapo on 22.06.2011, 05:00:51
Google ei toimi niin en pysty katsomaan kylmälaboratoriota. Tieteellinen asia kuten tuo kylmälabra voivat kuitenkin joskus tuoda jotakin markkinoille kiintoisaa. Postmoderni tekotaidekin voi, mutta veikkaisin, että pienemmällä todennäköisyydellä.

http://ltl.tkk.fi/wiki/LTL

Kun otin esimerkiksi Kylmälaboratorion, huomautettakoon, että laboratorion tutkimusansiot ovat huimat, ja että on toki mahdollista, että heidän tekemänsä aivotutkimuksen puolelta syntyy vielä sekä kaupallisia tuotteita tai muuten terveyttä edistävää tietoutta.  Lounasmaa oli myös henkilö, joka edellytti poikkeuksellista tieteellistä rehellisyyttä ja paneutumista työhön.

Noita ansioita en kritisoi, mutta lienee kuitenkin niin, että Kylmälaboratorion kasvatit jotka eivät työllistyneet akateemisessa maailmassa huomattavan suurelta osin päätyivät koulutuksiaan vastaamattomiin töihin Nokialle seitsemänsiksi insinööreiksi vasemmalta.  Heidän osaltaan voi pohtia olisiko veromarkat voitu käyttää paremmin koulutuksessa joka olisi ollut vähemmän tieteellisesti kunnianhimoinen.

Kylmälaboratorio on ehkä kaikkein hankalin esimerkki siksi, että se on huomattavan menestynyt sekä tieteellisesti että teknisesti.  Mutta maassamme erinäisiä huippuyksiöitä piisaa ja kovin usein tuntuu siltä, että julkaisuluettelojen kasvattamisen uhrina on kymmenen pätevän insinöörin kouluttaminen.

Esitän aikaisemman kysymykseni toisin: jos yliopistolla on käytössä X euroa rahaa, missä suhteessa - olettaen, että jako olisi näin selvä - tuo raha pitäisi jakaa mahdollisimman hyvän, teollisuuden ja yhteiskunnan tarpeita tyydyttävän DI/maisteritason koulutukseen, ja missä suhteessa perustutkimukseen, jolla tuollaisia tavoitteita ei ole?

Niin helppo olisi , US:n rannikon Cornellin () proffan pojan tie Suomessa..
Mutta.. Se vasta ei ole helppoa.. Jos haluaa tuottaa ... Jokainen hänet tunteva tietää.. Niin tiukkaa dataa tukimuksesta, että..

Quote from: Peruste on 22.06.2011, 04:39:52

Quote from: Palava pensas on 22.06.2011, 00:20:39
Suomessa on joitakin fysiikan tutkimusaloja jotka ovat maailman huippua. Esimerkiksi supranesteiden teoreettisessa ja kokeellisessa tutkimuksessa vilahtelee suomalaisnimiä vaikka millä mitalla.

Kylmälaboratorio on ollut maailman kärkeä tutkimustuloksissa ehkä jo 30 vuotta, mutta missä määrin siitä on syntynyt yritystoimintaa, josta saatavilla verovaroilla valtion kylmälaboratorioon tehtyjä investointeja on saatu katettua?

Yleistän ja heitän keskustelun pohjaksi väitteen: tieteellinen artikkeli tai opinnäyte ilman että se palvelee yhteiskunnan tarpeita tai luo pohjaa uudelle yritystoiminnalle on valtion kannalta yhtä hyödyllinen investointi kuin postmoderni tekotaideteos.  Tiedekuntien rahanjaon perusteena pitäisi käyttää nykyistä vähemmän tieteellisiä meriittejä ja enemmän peruskoulutuksen laatua, koulutuksen ja työelämän tarpeiden vastaavuutta ja opiskelijoiden työllistymistä alallaan yliopistomaailman ulkopuolelle.

Perustutkimus on nykyisen kvartaalitalouden kannalta siinä mielessä epäkiitollista, että se vaatii pitkäjänteisyyttä ja investointeja, jotka eivät välttämättä tuota mitään käsinkosketeltavaa kymmeniin vuosiin.
Mutta pitäytyäkseni esille ottamissani supranesteissä, hiljattain on huomattu esimerkiksi että matemaattisessa mielessä helium-3 -supranesteen käyttäytyminen (joka ymmärretään jo kohtuudella) ilmenee lähes identtisenä korkean lämpötilan suprajohteissa (osa näistä on suprajohtavia jopa nestetypen lämpötilassa). Helium-3 -supranesteen tutkiminen on siten vienyt suprajohdetutkimusta eteenpäin.
Tähän mennessä korkean lämpötilan suprajohteita on keksitty lähinnä vahingossa, koska koko ilmiötä ei ole ymmärretty. Kun ymmärrys viimein saavutetaan, voi olla mahdollista kehittää jopa huoneenlämpötilassa suprajohtavia materiaaleja.
Tällaisia esimerkkejä kannattaisi pohtia mielessään ennenkuin alkaa huudella hyötynäkökohtien perään.

Toinen hyvä esimerkki on fuusioreaktorin kehittäminen. Se painii rahoitusongelmissa, koska hienossa ja mahtavassa kvartaalitaloudessa kaikki pitää saada ylihuomenna, muuten ei rahoitusta tipu. Yritysmaailma alkaa yleensä osoittaa kiinnostusta vasta siinä vaiheessa, kun suurin osa tutkimisesta ja kehittämisestä on jo tehty yliopistoissa ja eri tutkimuslaitoksissa. Eikä siinä mitään, hyvähän se on että ottajia piisaa, mutta jospa pidettäisiin suut supussa siinä vaiheessa kun tutkiminen on kesken; aikaa menee, koska tässä ei nyt olla keksimässä paranneltua versiota lumikolasta, autoradiosta tai jostain vitun i-padista.

Quote from: Kaapo on 22.06.2011, 01:13:46
Jos koulutuksesta säästetään niin mitä jos leikeltäisiin sellaisia koulutusohjelmia, jotka eivät valmista mihinkään yksityisen sektorin ammattiin.

No mainitse joku sellainen koulutusohjelma.

Quote from: Mika on 22.06.2011, 05:06:42
Olisi suotavaa, että julkisen rahoituksen osuutta kaikessa koulutuksessa vähennettäisiin, mutta ensimmäisenä leikkauslistalle pitäisi pistää  hömppätieteet. Suomessa valmistuu aivan liikaa kaikenlaisia mokutustieteen tohtoreita (vrt. Päivi Lipponen), joista on yhteiskunnalle pelkkää haittaa.    

Päivi Lipponen ei ole mokutustieteen tohtori, vaan historianopettaja ja filosofian tohtori. Hänen väitöskirjansa (2006) Kuopion koululaitoksen kehityksestä ennen vuotta 1907 ei liity mokutukseen mitenkään.

Haluatko lakkauttaa historiantutkimuksen ja opetuksen Suomesta?

Tuolla perusteella voidaan lopettaa koko Suomen yliopistolaitos, aloittaen vaikka näistä: oikeustiede, sähkövoima- ja energiatekniikka sekä maa- ja metsätaloustiede.

Quote from: Whomanoid on 22.06.2011, 11:04:53

Quote from: Kaapo on 22.06.2011, 01:13:46
Jos koulutuksesta säästetään niin mitä jos leikeltäisiin sellaisia koulutusohjelmia, jotka eivät valmista mihinkään yksityisen sektorin ammattiin.

No mainitse joku sellainen koulutusohjelma.

Ei sellaisia määritelmällisesti varmaan olekaan, mutta esimerkiksi sosiaalipolitiikka on sellainen koulutusohjelma, joka on suunnattu julkisen sektorin tarpeisiin, ja josta valmistuneista yli 90 % sijoittuu julkiselle sektorille.

Quote from: Mika on 22.06.2011, 11:15:51
Ei sellaisia määritelmällisesti varmaan olekaan, mutta esimerkiksi sosiaalipolitiikka on sellainen koulutusohjelma, joka on suunnattu julkisen sektorin tarpeisiin, ja josta valmistuneista yli 90 % sijoittuu julkiselle sektorille.

Sosiaalipolitiikan tutkijoita työllistyy myös yksityisiin firmoihin, kuten vakuutusyhtiöihin tai eri elinkeinoelämän aloja edustaviin keskusjärjestöihin ja niiden yksityisiin tutkimuslaitoksiin. Jos on olemassa sosiaalipolitiikkaa, sitä toteuttamaan tarvitaan varmasti alan osaajia. Sen toteuttamista on hyvä myös tutkia. Politiikan haasteet muuttuvat koko ajan yhteiskunnan muuttuessa.

Quote from: Whomanoid on 22.06.2011, 11:10:29
Päivi Lipponen ei ole mokutustieteen tohtori, vaan historianopettaja ja filosofian tohtori. Hänen väitöskirjansa (2006) Kuopion koululaitoksen kehityksestä ennen vuotta 1907 ei liity mokutukseen mitenkään.

Haluatko lakkauttaa historiantutkimuksen ja opetuksen Suomesta?

Tuolla perusteella voidaan lopettaa koko Suomen yliopistolaitos.

Päivi Lipposen tohtorinhattu on hyvä osoitus siitä, että Suomen yliopistoissa on aivan liikaa koulutuspaikkoja, opiskelu niissä on liian halpaa, ja niistä valmistuu heikkotasoista ainesta, joka ei ole oppinut edes yliopistolaitoksen perustehtävää: kouluttaa tutkijoita ja virkamiehiä, jotka suhtautuvat tutkimusalaansa  arvovapaasti, osaavat arvioida asioita myös kriittisesti ja ajattelevat omilla aivoillaan.

Lipposen opiskeluala ei tässä ole se oleellisin asia. Se on, että hän on hankkinut tohtorinarvonsa pelkästään lisätäkseen arvovaltaansa ja pönkittääkseen vähä-älyisiä ajtuksiaan.

Quote from: Mika on 22.06.2011, 11:35:20
Lipposen opiskeluala ei tässä ole se oleellisin asia. Se on, että hän on hankkinut tohtorinarvonsa pelkästään lisätäkseen arvovaltaansa ja pönkittääkseen vähä-älyisiä ajtuksiaan.

No miksi sitten vouhkaat mokutustieteistä ja niiden lakkauttamisesta? Eikö tuo sama koske ketä tahansa ammattipoliitikkoa, joka on hankkinut akateemisen tutkinnon miltä alalta tahansa?

Quote from: foobar on 21.06.2011, 23:57:45
Julkinen tuki näennäistieteelliselle mokutustutkimukselle ja -opetukselle pitäisi lopettaa välittömästi.

Eikös TKK:lla ole edelleenkin virassa joku kreationistiproffa, joka järjestelee kreationismiseminaareja muka tieteellisinä tapahtumina TKK:n tiloissa?

Quote from: Kommeli on 21.06.2011, 23:56:16
Mikä niistä ulkomaalaisista tekee pätevämpiä kuin me suomalaiset?
Määrittele huippututkimus.

Mitään kansallista huippututkimusta ei ole olemassa. Tiede on aina kansainvälistä. Tämä on lähtökohta yliopistoissa joka tieteenalalla suomalais-ugrilaisesta kielentutkimuksesta kosmologiaan.

Quote from: Palava pensas on 22.06.2011, 09:59:12
Toinen hyvä esimerkki on fuusioreaktorin kehittäminen. Se painii rahoitusongelmissa, koska hienossa ja mahtavassa kvartaalitaloudessa kaikki pitää saada ylihuomenna, muuten ei rahoitusta tipu. Yritysmaailma alkaa yleensä osoittaa kiinnostusta vasta siinä vaiheessa, kun suurin osa tutkimisesta ja kehittämisestä on jo tehty yliopistoissa ja eri tutkimuslaitoksissa. Eikä siinä mitään, hyvähän se on että ottajia piisaa, mutta jospa pidettäisiin suut supussa siinä vaiheessa kun tutkiminen on kesken; aikaa menee, koska tässä ei nyt olla keksimässä paranneltua versiota lumikolasta, autoradiosta tai jostain vitun i-padista.

Mielestäni on hyvä kysymys että miksi Suomessa edes tehdään julkisrahoitteista fuusioreaktoritutkimusta.

Suomesta ei löydy yksityisiä yrityksiä jotka toimivat alalla (ja jotka voisivat tutkimusta jopa rahoittaakin), joten jos tuloksia saadaan aikaan valuu hyöty pääasiassa ulkomaisille ydinvoimaloita valmistaville yhtiöille.

Lisäksi sen verran tuosta TKK:n fuusiotutkimuksesta olen kuullut, että aika heikot ovat tulokset ja näkymät koko projektilla. Tarkemmin en nyt viitsi puhua aiheesta ettei henkilöidy kehenkään.

Fissiovoimaloissa tapahtuu sitäpaitsi jatkuvasti kehitystä ihan markkinalähtöisesti, ja uusia polttoainevaihtoehtojakin on löydetty.

Fuusiovoimatutkimuksen rahoittaminen on mielestäni yhtä järkevää kuin Kreikan ja Portugalin tukeminen. Kummassakin tapauksessa suomalaisten rahaa käytetään projektiin, josta ei edes oleteta koituvan mitään hyötyä suomalaisille, ainoastaan hyvää "mainetta" kansainvälisesti.

Quote from: hoxpox on 22.06.2011, 12:06:45
Suomesta ei löydy yksityisiä yrityksiä jotka toimivat alalla (ja jotka voisivat tutkimusta jopa rahoittaakin), joten jos tuloksia saadaan aikaan valuu hyöty pääasiassa ulkomaisille ydinvoimaloita valmistaville yhtiöille.

No eiköhän toimivan fuusioreaktorin kehittämisestä hyötyisi kaikki. En oikein usko "kehittäköön muut" -asenteen kestävyyteen.

Quote
Fuusiovoimatutkimuksen rahoittaminen on mielestäni yhtä järkevää kuin Kreikan ja Portugalin tukeminen. Kummassakin tapauksessa suomalaisten rahaa käytetään projektiin, josta ei edes oleteta koituvan mitään hyötyä suomalaisille, ainoastaan hyvää "mainetta" kansainvälisesti.

Ontuva vertaus. Fuusioreaktori tullaan kehittämään ennemmin tai myöhemmin, ja sen edut ovat kiistattomat, toisin kuin tukipakettien.

Quote from: Palava pensas on 22.06.2011, 12:36:47

Quote from: hoxpox on 22.06.2011, 12:06:45
Suomesta ei löydy yksityisiä yrityksiä jotka toimivat alalla (ja jotka voisivat tutkimusta jopa rahoittaakin), joten jos tuloksia saadaan aikaan valuu hyöty pääasiassa ulkomaisille ydinvoimaloita valmistaville yhtiöille.

No eiköhän toimivan fuusioreaktorin kehittämisestä hyötyisi kaikki. En oikein usko "kehittäköön muut" -asenteen kestävyyteen.

Quote
Fuusiovoimatutkimuksen rahoittaminen on mielestäni yhtä järkevää kuin Kreikan ja Portugalin tukeminen. Kummassakin tapauksessa suomalaisten rahaa käytetään projektiin, josta ei edes oleteta koituvan mitään hyötyä suomalaisille, ainoastaan hyvää "mainetta" kansainvälisesti.

Ontuva vertaus. Fuusioreaktori tullaan kehittämään ennemmin tai myöhemmin, ja sen edut ovat kiistattomat, toisin kuin tukipakettien.

Kreikan velkaongelma täytyy myös ratkaista ennemmin tai myöhemmin. Maksajina tulevat toimimaan joko kreikkalaiset itse, kreikkalaisille lainanneet pankit tai muut maat (ml. Suomi).

Suomessa pidetään epäreiluna että juuri suomalaisten tulisi maksaa lainat, jos hyödyn korjaavat korkeita korkoja perineet pankit ja kulutusjuhlaa viettäneet kreikkalaiset. On toki joitain joiden mielestä hyötyä Kreikan pelastamisesta jakautuu niin paljon koko Euroopalle että Kreikkaa kannattaa tukea.

Mielestäni tilanne on analoginen sen kanssa että suomalaisten työtätekevien verovaroilla kehitetään fuusiovoimalaa, ja jos projektista sattuisi tulemaan jotain, niin suurimman hyödyn korjaisivat ulkomaiset reaktoreita valmistavat yritykset. Toki silloinkin hyötyä jakautuu kaikille uuden voimanlähteen muodossa, mutta kuinka merkittävää tämä hyöty on suomalaisille kustannuksiin nähden on toinen kysymys.

Quote from: Palava pensas on 22.06.2011, 09:59:12
Perustutkimus on nykyisen kvartaalitalouden kannalta siinä mielessä epäkiitollista, että se vaatii pitkäjänteisyyttä ja investointeja, jotka eivät välttämättä tuota mitään käsinkosketeltavaa kymmeniin vuosiin.
(..) supranesteissä (..)
(..) fuusioreaktorin (..)

Kylmätutkimusta Suomessa on tehty maailman huipputasolla arviolta 30 vuotta, ja vasta nyt on ajatus, että siitä voisi syntyä liiketoimintaakin, mutta tietääkseni uskottavia kaupallistamis- tai liiketoimintasuunnitelmia ei kukaan ole vielä esittänyt saatikka saanut niille yksityistä riskirahaa.

Fuusiota taas maailmalla on tutkittu energiantuotantomielessä ainakin 50 vuotta, eivätkä tietääkseni alan tutkijat ennusta siitä kaupallisesti kannattavaa seuraavaan 50:n vuoteen.  Kaikki noilla aloilla tutkijat ovat tehneet rehellistä, vaikeaa työtä hiki hatussa, mutta jos näihin asioihin sijoitetaan huomattavia summia yhteisiä verovaroja, voisi jo tässä vaiheessa hyvällä syyllä toivoa jonkinlaista vastinetta tai sitten myöntöä, että tuli haukattua liian iso pala.  Energiantuotannossakin on lukuisia muita vähemmän teknisesti vaikeita vaihtoehtoja, joiden kohdalla julkinen rahoitus on huomattavan vähäistä.

Toki perustutkimusta pitäisi tehdä myös puhtaasti altruistisista syistä, mielenkiinnosta syvällisiä kysymyksiä tai luonnon periaatteita kohtaan.  Ongelmaksi tämä on kuitenkin muodostunut sitä mukaa kun yliopistojen sisäinen rahanjako on suuntautunut yhä enemmän tieteellisiä julkaisuja korostavaksi ottamatta huomioon sitä, millainen vastuu yliopistoilla on kouluttaa päteviä ihmisiä myös yliopistojen ulkopuolisiin tehtäviin.

Quote from: hoxpox on 22.06.2011, 12:46:12
Mielestäni tilanne on analoginen sen kanssa että suomalaisten työtätekevien verovaroilla kehitetään fuusiovoimalaa, ja jos projektista sattuisi tulemaan jotain, niin suurimman hyödyn korjaisivat ulkomaiset reaktoreita valmistavat yritykset. Toki silloinkin hyötyä jakautuu kaikille uuden voimanlähteen muodossa, mutta kuinka merkittävää tämä hyöty on suomalaisille kustannuksiin nähden on toinen kysymys.

On selvää, että olemalla mukana kehitystyössä alan suomalainen asiantuntemus on korkeampaa kuin jos kehitystyöstä jättäydytään ulkopuolelle. Asiantuntemus puolestaan tarjoaa tilaisuuden olla toimijana myös keksinnön kaupallisessa hyödyntämisessä.

Quote from: Whomanoid on 22.06.2011, 11:48:40
Eikös TKK:lla ole edelleenkin virassa joku kreationistiproffa, joka järjestelee kreationismiseminaareja muka tieteellisinä tapahtumina TKK:n tiloissa?

Matti Leisola isännöi tuollaisen tilaisuuden joskus viime vuosikymmen alkupuolella.  Itse olen TKK:n käynyt ja tulin siellä havainneeksi, että vaihtelevantasoista fundamentalistiuskonnollisuutta tai vähintäänkin evoluutiokriittisyyttä esiintyy kyseisessä opinahjossa enemmänkin.

Quote from: Palava pensas on 22.06.2011, 12:53:55

Quote from: hoxpox on 22.06.2011, 12:46:12
Mielestäni tilanne on analoginen sen kanssa että suomalaisten työtätekevien verovaroilla kehitetään fuusiovoimalaa, ja jos projektista sattuisi tulemaan jotain, niin suurimman hyödyn korjaisivat ulkomaiset reaktoreita valmistavat yritykset. Toki silloinkin hyötyä jakautuu kaikille uuden voimanlähteen muodossa, mutta kuinka merkittävää tämä hyöty on suomalaisille kustannuksiin nähden on toinen kysymys.

On selvää, että olemalla mukana kehitystyössä alan suomalainen asiantuntemus on korkeampaa kuin jos kehitystyöstä jättäydytään ulkopuolelle. Asiantuntemus puolestaan tarjoaa tilaisuuden olla toimijana myös keksinnön kaupallisessa hyödyntämisessä.

Samoin suomalaisten poliitikkojen asiantuntemus heikkenee mikäli Suomi jättäytyy tukipakettien ulkopuolelle. Suomi myös menettää vaikutusvaltaa ja tilaisuuden olla toimijana yhteiseurooppalaisessa päätöksenteossa.

Em. puppua voi tuottaa vaikka kuinka, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa että koska yritykset eivät halua rahoittaa fuusiotutkimusta, sillä eivät usko sen kannattavan, eivätkä yksityiset rahoittajat halua rahoittaa Kreikkaa, sillä eivät usko Kreikan maksavan, niin kumpaankin kohteeseen täytyy hankkia veronmaksajat rahoittajiksi.

Palkkaan mieluiten sellaisen DI:n/maisterin, joka on ajatellut jotain vaikeaakin eikä vain keskittynyt suoraan sovellettavissa oleviin temppuihin. Tekninen fysiikka on yksi niistä aloista, joiden kanssa puuhastelleet ovat varsin todennäköisesti ajattelukykyisiä ja -taitoisia. On hyvä, että koulutusta ja tutkimusta on ympäri Suomea, sillä tehtaita ja toimintaa on muuallakin kuin täällä kantatie 50:n eteläpuolella.

Jos ajattelukykyisten suunnittelijoiden tuottaminen edellyttää vaikkapa sen kylmälaboratorion olemassaoloa, niin mielestäni se on suhteellisen halpaa. Ajattelukyvyn ja -taidon jalostaminen käyttökelpoiseksi sopii minusta erittäin hyvin yliopistojen ja korkeakoulujen tehtäväksi. Yllättävän hyvänä mittarina tuosta ajattelukyvystä on sopivan DI/maisteritutkinnon suorittaminen. Pystyy tekijä edes jotain saamaan aikaiseksi.

Käytännön taitojen pitäminen ajantasaisina on taas enemmän työnantajan edun mukaista.

Quote from: tyhmyri on 22.06.2011, 13:54:34
Palkkaan mieluiten sellaisen DI:n/maisterin, joka on ajatellut jotain vaikeaakin eikä vain keskittynyt suoraan sovellettavissa oleviin temppuihin. Tekninen fysiikka on yksi niistä aloista, joiden kanssa puuhastelleet ovat varsin todennäköisesti ajattelukykyisiä ja -taitoisia. On hyvä, että koulutusta ja tutkimusta on ympäri Suomea, sillä tehtaita ja toimintaa on muuallakin kuin täällä kantatie 50:n eteläpuolella.

Jos ajattelukykyisten suunnittelijoiden tuottaminen edellyttää vaikkapa sen kylmälaboratorion olemassaoloa, niin mielestäni se on suhteellisen halpaa. Ajattelukyvyn ja -taidon jalostaminen käyttökelpoiseksi sopii minusta erittäin hyvin yliopistojen ja korkeakoulujen tehtäväksi. Yllättävän hyvänä mittarina tuosta ajattelukyvystä on sopivan DI/maisteritutkinnon suorittaminen. Pystyy tekijä edes jotain saamaan aikaiseksi.

Käytännön taitojen pitäminen ajantasaisina on taas enemmän työnantajan edun mukaista.

Keskustelun alkuperäinen aihe oli että tuleeko Aalto-yliopistoa rahoittaa julkisilla varoilla vai ei. Se mistä rahoitus tulee, ei välttämättä vaikuta kylmälaboratorion tms. muiden yksiköiden olemassaoloon, joskin yksityinen rahoitus voi ehkä karsia joitain yksiköitä.

Toisaalta maailman parhaimpien yliopistojen listan kärjessä olevat yliopistot ovat juuri yksityisiä kuten Harvard, MIT, Stanford ja Princeton, ja kyllä näissä yliopistoissa paljon tutkimustakin tehdään.

Quote from: hoxpox on 22.06.2011, 14:14:42
Toisaalta maailman parhaimpien yliopistojen listan kärjessä olevat yliopistot ovat juuri yksityisiä kuten Harvard, MIT, Stanford ja Princeton, ja kyllä näissä yliopistoissa paljon tutkimustakin tehdään.

Se onko yliopisto yksityinen vai ei kertoo vähän siitä rahoitetaanko sitä julkisilla varoilla vai ei. Opiskeluaikainen kaveri on ollut pitkään jenkeissä yksityisessä yliopistossa ja käytännössä hänen koko labransa pyörii lähes suoralla US NAVY -lähtöisellä rahoituksella. Pitkillä sopimuksilla.

Maailman huippuyliopistojen joukossa on monta rahansa suoraan julkishallinnolta saavaa.

Puhtaasti liiketoimintanäkökulmasta Pietari tai Moskova ovat kiinnostavampia kuin jokin suomalainen koulu jos suoraan rahoittaa pitäisi.

Quote from: Whomanoid on 22.06.2011, 11:48:40
Eikös TKK:lla ole edelleenkin virassa joku kreationistiproffa, joka järjestelee kreationismiseminaareja muka tieteellisinä tapahtumina TKK:n tiloissa?

En tiedä ihmeemmin TKK:n, tai siis *köh* Aalto-yliopiston kuvioita koska olen hankkinut kannukseni muualta, mutta tosiaan, minäkin olen kuullut että siellä teknillisellä puolella on varsin korkea kreationisti-jeesustelija-raamattupitoisuus.

No, uskovaisethan tykkäävät olla puuseppiä tai insinöörejä. Jokuhan voisi vaikka vääntää gradun siitä, miksi näin on.

Mutta kantani varsinaiseen kysymykseen on, että Aalto-yliopisto ei mielestäni tarvitse mitään valtiontukia. Siitä tehtiin säätiöyliopisto juuri siksi, että se toimisi kuten yritys ja tuottaisi porukkaa yrityselämän tarpeisiin. Lisäksi kyseisen lafkan johto koostuu isolti yrityselämän edustajista. Kyseessä on siis uudenlaisen systeemin kokeilu, eikä tällaisilla kokeiluilla ole mitään arvoa jos valtio sitten kuitenkin kustantaa käytännössä koko lystin.

Itse Aalto-yliopistossa(silloisessa Taikin yksikössä 1999-2005) opiskellessani teollista muotoilua huomasin, että ainoita vakavasti otettavia osastoja olivat teollinen muotoilu, vaatesuunnittelu ja medialabra - ehkä elokuvapuoli.

Nykyisinhän muotoiluosastoon on liitetty sisustus, keramiikka, tekstiilisuunnittelu ja ties mitä. Huomatkaapa muuten miten sisustussuunn.. tarkennan, siis vitun sisustussuunnittelijat kutsuvat itseään muotoilijoiksi(Stefan Lindfors yms.).

Aalto-yliopisto on omasta mielestäni helvetin hyvä ajatus, mutta Taikin osalta asioiden ja osastojen järkeistämistä pitäisi harkita. Ajatellaanpa vaikka sisustuksen maisteria. Itse katselen muna pystyssä, kun Teuvo "Helsinki City Boy" Loman pyyhkii lattiaa sisustuksen maistereilla. Vähän silmää ja kiinnostusta aiheeseen, on riittävä pätevyyden osoitus kyseiseen hommaan. Vai tarvitseeko tapettien seinään liippaminen ja huonekalujen siirtely todellakin jotain tieteellistä pätevyyttä? Ei tarvitse.

Kävin yhden sisustuskurssin teol.muotoilun opintojen kyljessä ja opettajista toinen, Ilkka Suppanen, jolla ei ole minkäänlaista silmää tai ylipäätäänkään koulutusta kyseiselle alalle, toimi kurssilla opettajana. Teimme typeriä esineitä ilman, että oisimme edes kyseenalaistanut tekemiemme 'tuotteiden' tarpeellisuutta. Kuinka tärkeä tuote on esimerkiksi sellainen tarjoitin joka mahdollistaa sohvalla syömisen? *syvä huokaus* :facepalm:

Eräs opettaja viimeisessä kritiikkitilaisuudessa kyseli muotoilijan(itseni) suhtautumista sisustussuunnittelun opetukseen ja ilmoitin, että on hullua, että sisustuksessa pääpaino suunnitteluun on keksiä mahdollisia tarpeita ja suunnitella näille 'tarpeille' jokin esine. Itse näin(näen edelleen) tällaisen ajattelun ajan ja resurssien haaskaamisena. Opetta ja naurahti ja sanoi: "Tuo on teidän muotoilijoiden ikuinen ongelma." NIIN, ETTÄ MITENKÄ?! On siis ongelma, jos haluan suunnitella ihmisille tarpeellisia esineitä tuhlaamatta luonnonvaroja?!

Suomelle olisi muutenkin tarpeellista keskittyä tekemään teollisesti järkevää suunnittelua, eikä lähtä kopioimaan isonmaailman trendejä. Katsotaan vaikka Marimekon alkuperäistä ajatusta siitä, että ajatuksena oli haistattaa perseet elitistivaatesuunnittelulle tekemällä toimivaa ja laadukasta vaatetta normikansalaisille. Samaa ajattelua myös oma esikuvani Kai Franck harjoitti. Pienelle kansalle on hyödyllistä olla hieman 'outo'.

Aalto-yliopisto voi olla hyväkin hanke, mutta raakile tällä hetkellä. Taikin tarpeellisuus on todella kyseenalainen, koska tieteen alueella se on aika foliohattutiedettä. Ehkä aikaisemmin mainitsemani osastot sisältävät oikeaakin tiedettä, mutta mielestäni esimerkiksi tekstiilisuunnittelu ei ole kovinkaan perusteltua opettaa maisteritasolle asti. Ryijyn tekemisen maisteri.. voe kristuksen takakäpälät. Tuonlaiset 'tieteet' kuuluvat ammattikorkeakoulun piiriin jos sinnekään.

Kauppis ja TKK ovat tieteen puolella kovastikin perusteltuja, mutta Taik ei. Ehkä rahoittamista voisi jatkaa, mutta itse vaatisin paljonkin järkeistämistä Taikin toimintaan, koska nykyisellään homma ei toimi, eikä massatuotetuille Taikin maistereille riitä duunia. Enempi teknistä koulutusta ja konseptisuunnittelun opetusta. Palvelumuotoilu, konseptisuunnittelu ja aineettomien(softat) tuotteiden valmistus ja tietotaidon välittäminen ovat tämän päivän muotoilua Suomessa. Lasimaljakoiden aika on ohi. Voisin jatkaa vaikka vaikka kuinka pitkään, mutta päätän tähän.

Siinäpäs punaviinipäistä ajatuksenjuoksua juhannuslauantaille.  ;D

Quote from: Palava pensas on 23.06.2011, 23:51:24

Quote from: Whomanoid on 22.06.2011, 11:48:40
Eikös TKK:lla ole edelleenkin virassa joku kreationistiproffa, joka järjestelee kreationismiseminaareja muka tieteellisinä tapahtumina TKK:n tiloissa?

En tiedä ihmeemmin TKK:n, tai siis *köh* Aalto-yliopiston kuvioita koska olen hankkinut kannukseni muualta, mutta tosiaan, minäkin olen kuullut että siellä teknillisellä puolella on varsin korkea kreationisti-jeesustelija-raamattupitoisuus.

No, uskovaisethan tykkäävät olla puuseppiä tai insinöörejä. Jokuhan voisi vaikka vääntää gradun siitä, miksi näin on.

Ei tämän proffan hörhöilyjä mitenkään myönteisesti katseltu, mutta ilmeisesti kaveri kuitenkin osasi pitää kreationismin riittävästi erossa tutkimuksestaan ja opetuksestaan. Alan ollessa bioprosessitekniikka tosin homma liippasi hiukan liian läheltä ollakseen mukavaa.

Kannattaa huomata myös tutkimus, jota Leisola on tehnyt evoluutioon liittyen. Se nimittäin on kohtuullisen asiallista: http://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Leisola#Evoluution_mekanismien_analyysi. Toisaalta tieteentekijänä tieteestä käytävän keskustelun rajoja on koeteltu hiukan varomattomasti, ja siitä saatu negatiivinen palaute on ihan ymmärrettävää.

Uskovaisuus, kreationismi ja vastaavat ovat aikalailla irrelevantteja kiinnostuksenaiheita jos alana on esimerkiksi tietotekniikka, teknillinen fysiikka tai sähkötekniikka. Näiden insinööritieteiden realiteetit eivät mihinkään muutu, vaikka kuinka uskoisi Jeesukseen ja maailman luomiseen valmiina. (Itseasiassa tunnen kursorisesti pari varsin tiukkaa lahkolaista, jotka ovat tekniseltä osaamiseltaan vähintäänkin päteviä, elleivät neroja. He osaavat pitää asiat erillään.) Toimivaa on yksinkertaisesti vaikea uskonasiapohjalta saada aikaan, toisin kuin aloilla, joilla kaikki tulokset liittyvät vain kykyyn puhua vakuuttavasti kollegoille. (Voinette arvata, pidänkö tiettyjen humanististen alojen nykytilannetta hyvänä esimerkkinä siitä, missä näin käy. Raamattu ei ole ainut opus, joka voi saada ajatukset hämärtymään...)

Sanoisin kuitenkin, että TKK oli noin keskimäärin kyllä aikamoinen järjen tyyssija, vaikka kristillisiä fundiksia olikin jonninverran. Epäteknisissä yliopistoissa oman klikkinsä taitavat muodostaa fundamentalismit joita vain ei lueta uskonnollisiksi, vaikka järkipohjaisuudeltaan ovatkin samaa tasoa.

Törmäsin tähän ketjuun. Mielestäni yliopiston kansallisen rahoittamisen voisi lopettaa, jos kerta henkilökunnankin toivotaan olevan mahdollisimman "kansainvälistä"; eli mitä vähemmän TKK:n aikaisia suomalaisia, sitä parempi. Vuonna 2022 henkilökunnasta 48% oli ei-suomalaisia* ja tämä on ollut Aalto-yliopiston linjauskin**.

Jos kerta niin kiinnostaa "kansainvälistyä" - eli hankkiutua suomalaisesta TKK:n aikaisesta henkilökunnasta eroon, niin saisivat maksaa lystin omasta pussistaan tai ruinata lahjoittajilta entistä enemmän rahaa.

Onhan tämä nyt absurdia, että yliopisto yritti luistaa jopa siitä, että maisteritason lopputyötä ei voisi tehdä suomeksi tai ruotsiksi niin halutessaan. Myös se on absurdia, että penkinlämmittäjiksi halutaan paljon kehitysmaalaisia, että proffat yms. voisivat pitää virkansa ja jotta yliopiston paisunut hallintorakenne voisivat myös säilyttää työpaikkansa. Noh, iso osa maistereista on nyt englanniksi ja sitä markkinoidaan ikään kuin täysin normaalina tilanteena, että puolet porukasta on muualta kuin Suomesta.

* = https://www.aalto.fi/fi/aalto-yliopisto/avaintietoa-vuodesta-2022-ja-vuosittaiset-raportit
** = https://www.aalto.fi/fi/yhteistyo/aallon-kansainvalistymiskeinot