Pitäisikö Aalto-yliopiston julkinen rahoittaminen lopettaa?

[Kitaransoittaja]

Aalto-yliopistossa opetetaan tekniikkaa, kauppatieteitä ja taiteita. Yliopisto saa valtiolta tukea n. 500 miljoonaa vuodessa. Henkilökuntaa on 5000. Uudessa hallitusohjelmassa Aalto-yliopiston tukea karsittiin 60 miljoonaa.

Lähes kaikki Aalto-yliopistossa opetettavat asiat löytyvät netistä. Koulun rooli onkin lähinnä määrätä opiskelijoille mitä heidän tulisi lukea, ja tämän jälkeen järjestää tentti jossa valvotaan että opiskelijat lukivat sen mitä käskettiin. Koulun omaa materiaalia laitetaan nettiin valikoiden jotta opiskelijoilla olisi motivaatio käydä harjoitusryhmissä.

Koulu tarjoaa monien mielestä mukavan ajanviettopaikan opiskelijoille sekä henkilöstölleen, mutta on hyvä kysymys käytetäänkö julkisia varoja nyt parhaalla mahdollisella tavalla. Yksityinen yliopisto pystyisi oletettavasti tarjoamaan vastaavan opetuksen huomattavasti pienemmällä henkilöstömäärällä ja kustannuksilla.

Mikäli Suomen koulutusjärjestelmää muutettaisiin siten, että opiskelijoille annettaisiin koulutusseteleitä, joilla he voisivat ostaa koulutuksen haluamastaan paikasta, tulisi yliopistoille motivaatio vähentää kulujaan ja tehdä opiskelusta opiskelijoille mahdollisimman houkuttelevaa. Nykymalli ei monen mielestä aja opiskelijoiden etua, eikä käytetylle rahalle tule parasta mahdollista vastinetta.

Kertokaas näkemyksiänne pitäisikö julkinen tuki Aalto-yliopistolle lopettaa?

Klikkasin kyllä ennen tämän lukemista. Eli pelkästään kysymykseen joka oli, kyllä.
Tämä sillä että Suomi on kohtuullisen pieni asukasluvultaan, jotenka täällä kannattaisi kaikki kouluttaa kohtuutasolle, huiput sitten voisi lähteä muualle.

[Palava pensas]

miten siellä ei-sosialistisella planeetalla koulutetaan ylioppilaasta esim. geriatrian erikoislääkäri, suomenkielen opettaja tai kosmologi?

Minä voin vastata ilmaiseksi. Kommeli-planeetalla ei ole eikä tarvita mainitsemiesi alojen asiantuntijoita. Hengekkäämmän puolen aloista valtio tukee teologiaa. Ylempää upseerikoulutusta ei tueta, koska armeija on yksityistetty.

[Whomanoid]

Suomi on kohtuullisen pieni asukasluvultaan, jotenka täällä kannattaisi kaikki kouluttaa kohtuutasolle, huiput sitten voisi lähteä muualle.

Samaa mieltä. Parhaiden suorastaan PITÄÄ lähteä jatkokouluttautumaan ja erikoistumaan ulkomaisiin laatuyliopistoihin, mutta ne omasta mielestään "huiput" voivat sitten opiskella vaikka nettiyliopistoissa.

[tyhmyri]

ne omasta mielestään "huiput" voivat sitten opiskella vaikka nettiyliopistoissa.

Eikös tunnettu suomalainen Carl Öhman ollut suorittanut juuri tuollaisen "nettitutkinnon" tohtorintutkinnokseen? Mukavan pitkälle yksityistetty tapa suorittaa tutkintoja. Miellyttävää vaikka lääkärin tai lakimiehen tapauksessa, erityisesti asiakkaille. Monen muunkin ammatin osalta olisi moinen aika jännittävää.

[Kitaransoittaja]

ne omasta mielestään "huiput" voivat sitten opiskella vaikka nettiyliopistoissa.

Eikös tunnettu suomalainen Carl Öhman ollut suorittanut juuri tuollaisen "nettitutkinnon" tohtorintutkinnokseen? Mukavan pitkälle yksityistetty tapa suorittaa tutkintoja. Miellyttävää vaikka lääkärin tai lakimiehen tapauksessa, erityisesti asiakkaille. Monen muunkin ammatin osalta olisi moinen aika jännittävää.

Epäilen että tuo johonka vastasit oli jo pienoinen kritiikki tuota leikkikoulua, joka tuli, kohtaan.
Tottakai olisi mahdollista, vaikkakin erittäin epätodennäköistä, että tännekin kunnon koulu saataisiin, ei siinä mitään. Jos yksityiset tahtoisi perustaa ja saisivat sen markkinoitua.
Mutta tuo josta kyse, taitaa olla vain perinteinen toverillekin rahaa-koulu.

[Teaparty]

Suomi on kohtuullisen pieni asukasluvultaan, jotenka täällä kannattaisi kaikki kouluttaa kohtuutasolle, huiput sitten voisi lähteä muualle.

Samaa mieltä. Parhaiden suorastaan PITÄÄ lähteä jatkokouluttautumaan ja erikoistumaan ulkomaisiin laatuyliopistoihin, mutta ne omasta mielestään "huiput" voivat sitten opiskella vaikka nettiyliopistoissa.

Monikohan palaisi valmistuttuaan? Mielestäni on olennaista tarkastella rahoitusta ja akateemisen koulutuksen sisältöä hieman eri kanteilta. Mahdollisia rahoitustapoja on monia: verorahat, opintovelka, isimaksaa jne. Lisäksi yliopistot tapaavat pyörittää tuottoisia sivubisneksiä tutkimustyönsä yhteydessä - nämä tosin joskus haittaavat yksityisen sektorin bisneksiä. Loppujen lopuksi on yhdentekevää maksetaanko ylemmät korkeakoulututkinnot veroilla vai opintovelalla, sama väki päätyy kuitenkin loppumaksajiksi.

Kansainvälisen kärjen mukana pysytteleminen on Suomen vaurauden kannalta aivan ensisijaisen tärkeätä ja erityisesti teknisten ja kaupallisten alojen tutkimus kulkee käsi kädessä sen kanssa, mitä tuoreet maisterit ja DI:t osaavat.

Sen sijaan tuon AMK-tumputuksen voisi lopettaa ja todeta reilusti, ettei kaikilla vain riitä lahjat huipulle. Putkimiehistä on pulaa, mutta Takametsän AMK:sta kortistoon valmistuneita Executive Strategic Wanker -tradenomeja kyllä riittää.

/Teaparty

[Kommeli]

Suomi on kohtuullisen pieni asukasluvultaan, jotenka täällä kannattaisi kaikki kouluttaa kohtuutasolle, huiput sitten voisi lähteä muualle.

Samaa mieltä. Parhaiden suorastaan PITÄÄ lähteä jatkokouluttautumaan ja erikoistumaan ulkomaisiin laatuyliopistoihin, mutta ne omasta mielestään "huiput" voivat sitten opiskella vaikka nettiyliopistoissa.

Minua kiinnostaa, että mitä ne huiput sinne ulkomaille lähtevät hakemaan? Sinänsähän jos tutkimukseen saataisiin kohdennettua paremmin varoja ja lahjakkaille professoreille houkuttelevat palkat, niin minulle ei ainakaan tule mieleen muuta, kuin jännitys ja kokemukset.
Sosialismi syö tässäkin kompetenssia.

Sen sijaan tuon AMK-tumputuksen voisi lopettaa ja todeta reilusti, ettei kaikilla vain riitä lahjat huipulle. Putkimiehistä on pulaa, mutta Takametsän AMK:sta kortistoon valmistuneita Executive Strategic Wanker -tradenomeja kyllä riittää.

Vaikka en AMK:a  pidäkkään täysin tumputuksena, niin mielestäni yritysten pitäisi ottaa enemmän vastuulleen koulutusta, jolloin saataisiin jälleen kohdennettua kysyntää ja tarjontaa oikein.  Mutta tämäkin on tietysti toivotonta, koska koulutus maksaa ja Suomessa sen sijaan, että tuettaisiin yrityksiä kouluttamaan omat työntekijät tuetaan naapurin Pirjon kersaa, jotta tämä pääsee tekemään yliopistoon tutkimuksen jostain erittäin turhasta.

[Lalli IsoTalo]

... pitäisikö julkinen tuki Aalto-yliopistolle lopettaa?

Ei.

Julkinen tuki näennäistieteelliselle mokutustutkimukselle ja -opetukselle pitäisi lopettaa välittömästi.

[RP]

Minua kiinnostaa, että mitä ne huiput sinne ulkomaille lähtevät hakemaan? Sinänsähän jos tutkimukseen saataisiin kohdennettua paremmin varoja ja lahjakkaille professoreille houkuttelevat palkat, niin minulle ei ainakaan tule mieleen muuta, kuin jännitys ja kokemukset.

Niin, kokemusta ja oppia siitä miten sitä huipputukimusta tehdään, sellaiselta, joka on sitä pätevä antamaan.

[Kommeli]

Minua kiinnostaa, että mitä ne huiput sinne ulkomaille lähtevät hakemaan? Sinänsähän jos tutkimukseen saataisiin kohdennettua paremmin varoja ja lahjakkaille professoreille houkuttelevat palkat, niin minulle ei ainakaan tule mieleen muuta, kuin jännitys ja kokemukset.

Niin, kokemusta ja oppia siitä miten sitä huipputukimusta tehdään, sellaiselta, joka on sitä pätevä antamaan.

Mikä niistä ulkomaalaisista tekee pätevämpiä kuin me suomalaiset?
Määrittele huippututkimus.

[foobar]

... pitäisikö julkinen tuki Aalto-yliopistolle lopettaa?

Ei.

Julkinen tuki näennäistieteelliselle mokutustutkimukselle ja -opetukselle pitäisi lopettaa välittömästi.

Häpeäkseni minun pitää kertoa, että TAIKissa oli ainakin muutama vuosi sitten eräs tutkija jonka pääasialliseen alaan kuului hänen oman miehensä kehoon kohdistuva viehtymys. (Viehtymys tietenkin johtui miehen reippaasta geneettisestä rusketusesta.) Kyseisellä tutkimuksella ei ollut mitään tekemistä TKK:n, HKK:n tai TAIKinkinaan tutkimuksen tai opetuksen kanssa. Kyseessä oli diili, joka oli tehty ikäänkuin pakosta ja myötätunnosta rahoituksen niskan päällä olevia kohtaan. Tällaisten henkilöiden maine pitäisi tuhota julkisesti ja heidät irtisanoa välittömästi - pelkästään opinahjon uskottavuuden vuoksi. Jopa aikoinaan TKK:lla seonnut proffa joka alkoi puhumaan kalojen televiestinnästä oli tutkimuksissaan vaarattomampi...

[foobar]

Minua kiinnostaa, että mitä ne huiput sinne ulkomaille lähtevät hakemaan? Sinänsähän jos tutkimukseen saataisiin kohdennettua paremmin varoja ja lahjakkaille professoreille houkuttelevat palkat, niin minulle ei ainakaan tule mieleen muuta, kuin jännitys ja kokemukset.

Niin, kokemusta ja oppia siitä miten sitä huipputukimusta tehdään, sellaiselta, joka on sitä pätevä antamaan.

Mikä niistä ulkomaalaisista tekee pätevämpiä kuin me suomalaiset?
Määrittele huippututkimus.

Mikäli Suomesta puretaan aito korkeimman osaamisen hierarkia, on helposti ymmärrettävissä että huippuosaamista - ja jopa paikkoja - lähdetään etsimään maista, joissa tällaisen osaamisen kehittämisen tarpeeseen edelleenkin uskotaan.

[Kommeli]

Minua kiinnostaa, että mitä ne huiput sinne ulkomaille lähtevät hakemaan? Sinänsähän jos tutkimukseen saataisiin kohdennettua paremmin varoja ja lahjakkaille professoreille houkuttelevat palkat, niin minulle ei ainakaan tule mieleen muuta, kuin jännitys ja kokemukset.

Niin, kokemusta ja oppia siitä miten sitä huipputukimusta tehdään, sellaiselta, joka on sitä pätevä antamaan.

Mikä niistä ulkomaalaisista tekee pätevämpiä kuin me suomalaiset?
Määrittele huippututkimus.

Mikäli Suomesta puretaan aito korkeimman osaamisen hierarkia, on helposti ymmärrettävissä että huippuosaamista - ja jopa paikkoja - lähdetään etsimään maista, joissa tällaisen osaamisen kehittämisen tarpeeseen edelleenkin uskotaan.

Niin tutkimusmenetelmiä kehittämällä me voimme tehdä aivan yhtä hyvää tutkimusta, kuin kuka tahansa. Eihän menetelmien tai tutkimuksen tarvitse olla yhteneväisiä ollakseen yhtä hyviä. Päinvastoin monipuolinen tutkimus ja menetelmät takaavat laajemman otannan ja laaja-alaisemman tutkimusmateriaalin.
Tulos ratkaisee.

Edit.

[Palava pensas]

Suomessa on joitakin fysiikan tutkimusaloja jotka ovat maailman huippua. Esimerkiksi supranesteiden teoreettisessa ja kokeellisessa tutkimuksessa vilahtelee suomalaisnimiä vaikka millä mitalla.
Toisaalta esimerkiksi hiukkasfysiikan tutkimus on jossakin määrin keskittynyt mm. CERNiin. Silläkin alalla on suomalaistutkimusta, muttei suhteessa niin paljoa kuin aiemmin mainitulla saralla.

Meillä on epäilemättä huippututkimusta muillakin tieteenaloilla kuin fysiikassa, mutta minä en niistä tiedä mitään.

[Peruste]

Suomessa on joitakin fysiikan tutkimusaloja jotka ovat maailman huippua. Esimerkiksi supranesteiden teoreettisessa ja kokeellisessa tutkimuksessa vilahtelee suomalaisnimiä vaikka millä mitalla.

Kylmälaboratorio on ollut maailman kärkeä tutkimustuloksissa ehkä jo 30 vuotta, mutta missä määrin siitä on syntynyt yritystoimintaa, josta saatavilla verovaroilla valtion kylmälaboratorioon tehtyjä investointeja on saatu katettua?

Yleistän ja heitän keskustelun pohjaksi väitteen: tieteellinen artikkeli tai opinnäyte ilman että se palvelee yhteiskunnan tarpeita tai luo pohjaa uudelle yritystoiminnalle on valtion kannalta yhtä hyödyllinen investointi kuin postmoderni tekotaideteos.  Tiedekuntien rahanjaon perusteena pitäisi käyttää nykyistä vähemmän tieteellisiä meriittejä ja enemmän peruskoulutuksen laatua, koulutuksen ja työelämän tarpeiden vastaavuutta ja opiskelijoiden työllistymistä alallaan yliopistomaailman ulkopuolelle.

[Mika]

Olisi suotavaa, että julkisen rahoituksen osuutta kaikessa koulutuksessa vähennettäisiin, mutta ensimmäisenä leikkauslistalle pitäisi pistää  hömppätieteet. Suomessa valmistuu aivan liikaa kaikenlaisia mokutustieteen tohtoreita (vrt. Päivi Lipponen), joista on yhteiskunnalle pelkkää haittaa.    

[Peruste]

Google ei toimi niin en pysty katsomaan kylmälaboratoriota. Tieteellinen asia kuten tuo kylmälabra voivat kuitenkin joskus tuoda jotakin markkinoille kiintoisaa. Postmoderni tekotaidekin voi, mutta veikkaisin, että pienemmällä todennäköisyydellä.

http://ltl.tkk.fi/wiki/LTL

Kun otin esimerkiksi Kylmälaboratorion, huomautettakoon, että laboratorion tutkimusansiot ovat huimat, ja että on toki mahdollista, että heidän tekemänsä aivotutkimuksen puolelta syntyy vielä sekä kaupallisia tuotteita tai muuten terveyttä edistävää tietoutta.  Lounasmaa oli myös henkilö, joka edellytti poikkeuksellista tieteellistä rehellisyyttä ja paneutumista työhön.

Noita ansioita en kritisoi, mutta lienee kuitenkin niin, että Kylmälaboratorion kasvatit jotka eivät työllistyneet akateemisessa maailmassa huomattavan suurelta osin päätyivät koulutuksiaan vastaamattomiin töihin Nokialle seitsemänsiksi insinööreiksi vasemmalta.  Heidän osaltaan voi pohtia olisiko veromarkat voitu käyttää paremmin koulutuksessa joka olisi ollut vähemmän tieteellisesti kunnianhimoinen.

Kylmälaboratorio on ehkä kaikkein hankalin esimerkki siksi, että se on huomattavan menestynyt sekä tieteellisesti että teknisesti.  Mutta maassamme erinäisiä huippuyksiöitä piisaa ja kovin usein tuntuu siltä, että julkaisuluettelojen kasvattamisen uhrina on kymmenen pätevän insinöörin kouluttaminen.

Esitän aikaisemman kysymykseni toisin: jos yliopistolla on käytössä X euroa rahaa, missä suhteessa - olettaen, että jako olisi näin selvä - tuo raha pitäisi jakaa mahdollisimman hyvän, teollisuuden ja yhteiskunnan tarpeita tyydyttävän DI/maisteritason koulutukseen, ja missä suhteessa perustutkimukseen, jolla tuollaisia tavoitteita ei ole?

[P]

Niin helppo olisi , US:n rannikon Cornellin () proffan pojan tie Suomessa..
Mutta.. Se vasta ei ole helppoa.. Jos haluaa tuottaa ... Jokainen hänet tunteva tietää.. Niin tiukkaa dataa tukimuksesta, että..

[Palava pensas]

Suomessa on joitakin fysiikan tutkimusaloja jotka ovat maailman huippua. Esimerkiksi supranesteiden teoreettisessa ja kokeellisessa tutkimuksessa vilahtelee suomalaisnimiä vaikka millä mitalla.

Kylmälaboratorio on ollut maailman kärkeä tutkimustuloksissa ehkä jo 30 vuotta, mutta missä määrin siitä on syntynyt yritystoimintaa, josta saatavilla verovaroilla valtion kylmälaboratorioon tehtyjä investointeja on saatu katettua?

Yleistän ja heitän keskustelun pohjaksi väitteen: tieteellinen artikkeli tai opinnäyte ilman että se palvelee yhteiskunnan tarpeita tai luo pohjaa uudelle yritystoiminnalle on valtion kannalta yhtä hyödyllinen investointi kuin postmoderni tekotaideteos.  Tiedekuntien rahanjaon perusteena pitäisi käyttää nykyistä vähemmän tieteellisiä meriittejä ja enemmän peruskoulutuksen laatua, koulutuksen ja työelämän tarpeiden vastaavuutta ja opiskelijoiden työllistymistä alallaan yliopistomaailman ulkopuolelle.

Perustutkimus on nykyisen kvartaalitalouden kannalta siinä mielessä epäkiitollista, että se vaatii pitkäjänteisyyttä ja investointeja, jotka eivät välttämättä tuota mitään käsinkosketeltavaa kymmeniin vuosiin.
Mutta pitäytyäkseni esille ottamissani supranesteissä, hiljattain on huomattu esimerkiksi että matemaattisessa mielessä helium-3 -supranesteen käyttäytyminen (joka ymmärretään jo kohtuudella) ilmenee lähes identtisenä korkean lämpötilan suprajohteissa (osa näistä on suprajohtavia jopa nestetypen lämpötilassa). Helium-3 -supranesteen tutkiminen on siten vienyt suprajohdetutkimusta eteenpäin.
Tähän mennessä korkean lämpötilan suprajohteita on keksitty lähinnä vahingossa, koska koko ilmiötä ei ole ymmärretty. Kun ymmärrys viimein saavutetaan, voi olla mahdollista kehittää jopa huoneenlämpötilassa suprajohtavia materiaaleja.
Tällaisia esimerkkejä kannattaisi pohtia mielessään ennenkuin alkaa huudella hyötynäkökohtien perään.

Toinen hyvä esimerkki on fuusioreaktorin kehittäminen. Se painii rahoitusongelmissa, koska hienossa ja mahtavassa kvartaalitaloudessa kaikki pitää saada ylihuomenna, muuten ei rahoitusta tipu. Yritysmaailma alkaa yleensä osoittaa kiinnostusta vasta siinä vaiheessa, kun suurin osa tutkimisesta ja kehittämisestä on jo tehty yliopistoissa ja eri tutkimuslaitoksissa. Eikä siinä mitään, hyvähän se on että ottajia piisaa, mutta jospa pidettäisiin suut supussa siinä vaiheessa kun tutkiminen on kesken; aikaa menee, koska tässä ei nyt olla keksimässä paranneltua versiota lumikolasta, autoradiosta tai jostain vitun i-padista.

[Whomanoid]

Jos koulutuksesta säästetään niin mitä jos leikeltäisiin sellaisia koulutusohjelmia, jotka eivät valmista mihinkään yksityisen sektorin ammattiin.

No mainitse joku sellainen koulutusohjelma.

[Whomanoid]

Olisi suotavaa, että julkisen rahoituksen osuutta kaikessa koulutuksessa vähennettäisiin, mutta ensimmäisenä leikkauslistalle pitäisi pistää  hömppätieteet. Suomessa valmistuu aivan liikaa kaikenlaisia mokutustieteen tohtoreita (vrt. Päivi Lipponen), joista on yhteiskunnalle pelkkää haittaa.    

Päivi Lipponen ei ole mokutustieteen tohtori, vaan historianopettaja ja filosofian tohtori. Hänen väitöskirjansa (2006) Kuopion koululaitoksen kehityksestä ennen vuotta 1907 ei liity mokutukseen mitenkään.

Haluatko lakkauttaa historiantutkimuksen ja opetuksen Suomesta?

Tuolla perusteella voidaan lopettaa koko Suomen yliopistolaitos, aloittaen vaikka näistä: oikeustiede, sähkövoima- ja energiatekniikka sekä maa- ja metsätaloustiede.

[Mika]

Jos koulutuksesta säästetään niin mitä jos leikeltäisiin sellaisia koulutusohjelmia, jotka eivät valmista mihinkään yksityisen sektorin ammattiin.

No mainitse joku sellainen koulutusohjelma.

Ei sellaisia määritelmällisesti varmaan olekaan, mutta esimerkiksi sosiaalipolitiikka on sellainen koulutusohjelma, joka on suunnattu julkisen sektorin tarpeisiin, ja josta valmistuneista yli 90 % sijoittuu julkiselle sektorille.

[Whomanoid]

Ei sellaisia määritelmällisesti varmaan olekaan, mutta esimerkiksi sosiaalipolitiikka on sellainen koulutusohjelma, joka on suunnattu julkisen sektorin tarpeisiin, ja josta valmistuneista yli 90 % sijoittuu julkiselle sektorille.

Sosiaalipolitiikan tutkijoita työllistyy myös yksityisiin firmoihin, kuten vakuutusyhtiöihin tai eri elinkeinoelämän aloja edustaviin keskusjärjestöihin ja niiden yksityisiin tutkimuslaitoksiin. Jos on olemassa sosiaalipolitiikkaa, sitä toteuttamaan tarvitaan varmasti alan osaajia. Sen toteuttamista on hyvä myös tutkia. Politiikan haasteet muuttuvat koko ajan yhteiskunnan muuttuessa.

[Mika]

Päivi Lipponen ei ole mokutustieteen tohtori, vaan historianopettaja ja filosofian tohtori. Hänen väitöskirjansa (2006) Kuopion koululaitoksen kehityksestä ennen vuotta 1907 ei liity mokutukseen mitenkään.

Haluatko lakkauttaa historiantutkimuksen ja opetuksen Suomesta?

Tuolla perusteella voidaan lopettaa koko Suomen yliopistolaitos.

Päivi Lipposen tohtorinhattu on hyvä osoitus siitä, että Suomen yliopistoissa on aivan liikaa koulutuspaikkoja, opiskelu niissä on liian halpaa, ja niistä valmistuu heikkotasoista ainesta, joka ei ole oppinut edes yliopistolaitoksen perustehtävää: kouluttaa tutkijoita ja virkamiehiä, jotka suhtautuvat tutkimusalaansa  arvovapaasti, osaavat arvioida asioita myös kriittisesti ja ajattelevat omilla aivoillaan.

Lipposen opiskeluala ei tässä ole se oleellisin asia. Se on, että hän on hankkinut tohtorinarvonsa pelkästään lisätäkseen arvovaltaansa ja pönkittääkseen vähä-älyisiä ajtuksiaan.

[Whomanoid]

Lipposen opiskeluala ei tässä ole se oleellisin asia. Se on, että hän on hankkinut tohtorinarvonsa pelkästään lisätäkseen arvovaltaansa ja pönkittääkseen vähä-älyisiä ajtuksiaan.

No miksi sitten vouhkaat mokutustieteistä ja niiden lakkauttamisesta? Eikö tuo sama koske ketä tahansa ammattipoliitikkoa, joka on hankkinut akateemisen tutkinnon miltä alalta tahansa?

[Whomanoid]

Julkinen tuki näennäistieteelliselle mokutustutkimukselle ja -opetukselle pitäisi lopettaa välittömästi.

Eikös TKK:lla ole edelleenkin virassa joku kreationistiproffa, joka järjestelee kreationismiseminaareja muka tieteellisinä tapahtumina TKK:n tiloissa?

[Whomanoid]

Mikä niistä ulkomaalaisista tekee pätevämpiä kuin me suomalaiset?
Määrittele huippututkimus.

Mitään kansallista huippututkimusta ei ole olemassa. Tiede on aina kansainvälistä. Tämä on lähtökohta yliopistoissa joka tieteenalalla suomalais-ugrilaisesta kielentutkimuksesta kosmologiaan.

[hoxpox]

Toinen hyvä esimerkki on fuusioreaktorin kehittäminen. Se painii rahoitusongelmissa, koska hienossa ja mahtavassa kvartaalitaloudessa kaikki pitää saada ylihuomenna, muuten ei rahoitusta tipu. Yritysmaailma alkaa yleensä osoittaa kiinnostusta vasta siinä vaiheessa, kun suurin osa tutkimisesta ja kehittämisestä on jo tehty yliopistoissa ja eri tutkimuslaitoksissa. Eikä siinä mitään, hyvähän se on että ottajia piisaa, mutta jospa pidettäisiin suut supussa siinä vaiheessa kun tutkiminen on kesken; aikaa menee, koska tässä ei nyt olla keksimässä paranneltua versiota lumikolasta, autoradiosta tai jostain vitun i-padista.

Mielestäni on hyvä kysymys että miksi Suomessa edes tehdään julkisrahoitteista fuusioreaktoritutkimusta.

Suomesta ei löydy yksityisiä yrityksiä jotka toimivat alalla (ja jotka voisivat tutkimusta jopa rahoittaakin), joten jos tuloksia saadaan aikaan valuu hyöty pääasiassa ulkomaisille ydinvoimaloita valmistaville yhtiöille.

Lisäksi sen verran tuosta TKK:n fuusiotutkimuksesta olen kuullut, että aika heikot ovat tulokset ja näkymät koko projektilla. Tarkemmin en nyt viitsi puhua aiheesta ettei henkilöidy kehenkään.

Fissiovoimaloissa tapahtuu sitäpaitsi jatkuvasti kehitystä ihan markkinalähtöisesti, ja uusia polttoainevaihtoehtojakin on löydetty.

Fuusiovoimatutkimuksen rahoittaminen on mielestäni yhtä järkevää kuin Kreikan ja Portugalin tukeminen. Kummassakin tapauksessa suomalaisten rahaa käytetään projektiin, josta ei edes oleteta koituvan mitään hyötyä suomalaisille, ainoastaan hyvää "mainetta" kansainvälisesti.

[Palava pensas]

Suomesta ei löydy yksityisiä yrityksiä jotka toimivat alalla (ja jotka voisivat tutkimusta jopa rahoittaakin), joten jos tuloksia saadaan aikaan valuu hyöty pääasiassa ulkomaisille ydinvoimaloita valmistaville yhtiöille.

No eiköhän toimivan fuusioreaktorin kehittämisestä hyötyisi kaikki. En oikein usko "kehittäköön muut" -asenteen kestävyyteen.

Fuusiovoimatutkimuksen rahoittaminen on mielestäni yhtä järkevää kuin Kreikan ja Portugalin tukeminen. Kummassakin tapauksessa suomalaisten rahaa käytetään projektiin, josta ei edes oleteta koituvan mitään hyötyä suomalaisille, ainoastaan hyvää "mainetta" kansainvälisesti.

Ontuva vertaus. Fuusioreaktori tullaan kehittämään ennemmin tai myöhemmin, ja sen edut ovat kiistattomat, toisin kuin tukipakettien.

[hoxpox]

Suomesta ei löydy yksityisiä yrityksiä jotka toimivat alalla (ja jotka voisivat tutkimusta jopa rahoittaakin), joten jos tuloksia saadaan aikaan valuu hyöty pääasiassa ulkomaisille ydinvoimaloita valmistaville yhtiöille.

No eiköhän toimivan fuusioreaktorin kehittämisestä hyötyisi kaikki. En oikein usko "kehittäköön muut" -asenteen kestävyyteen.

Fuusiovoimatutkimuksen rahoittaminen on mielestäni yhtä järkevää kuin Kreikan ja Portugalin tukeminen. Kummassakin tapauksessa suomalaisten rahaa käytetään projektiin, josta ei edes oleteta koituvan mitään hyötyä suomalaisille, ainoastaan hyvää "mainetta" kansainvälisesti.

Ontuva vertaus. Fuusioreaktori tullaan kehittämään ennemmin tai myöhemmin, ja sen edut ovat kiistattomat, toisin kuin tukipakettien.

Kreikan velkaongelma täytyy myös ratkaista ennemmin tai myöhemmin. Maksajina tulevat toimimaan joko kreikkalaiset itse, kreikkalaisille lainanneet pankit tai muut maat (ml. Suomi).

Suomessa pidetään epäreiluna että juuri suomalaisten tulisi maksaa lainat, jos hyödyn korjaavat korkeita korkoja perineet pankit ja kulutusjuhlaa viettäneet kreikkalaiset. On toki joitain joiden mielestä hyötyä Kreikan pelastamisesta jakautuu niin paljon koko Euroopalle että Kreikkaa kannattaa tukea.

Mielestäni tilanne on analoginen sen kanssa että suomalaisten työtätekevien verovaroilla kehitetään fuusiovoimalaa, ja jos projektista sattuisi tulemaan jotain, niin suurimman hyödyn korjaisivat ulkomaiset reaktoreita valmistavat yritykset. Toki silloinkin hyötyä jakautuu kaikille uuden voimanlähteen muodossa, mutta kuinka merkittävää tämä hyöty on suomalaisille kustannuksiin nähden on toinen kysymys.