Hommaforum Testi

Pitäisikö valtion rahoittaa enemmän suomalaisia kasvuyrityksiä ja tuotekehityshankkeita, vai vähemmän, vai pitäisikö Tekes lakkauttaa?

Tekesin vuosibudjetti on noin 500 miljoonaa euroa, itse jättäisin mieluummin maksamatta. Yksityisellä sektorilla rahat kasvaisivat paremmin sijoitettuna enemmän korkoa ja ehkäpä osa niistä päätyisi ennen pitkää paremmin hoidettuihin yksityisiin sijoitusyhtiöihin.

Huom. Allaoleva viesti voi loukata Tekesissä työskenteleviä.

--

Tekesin toiminnan yksi suurimmista haasteista on kilpailun vääristyminen.

Jos joku yritys saa Tekesiltä tukea jonkun teknologian kehitykseen, vääristää se kilpailutilannetta samalla alalla toimiviin muihin yrityksiin. Mikäli näin käy kilpailevat ja tukea saamattomat yritykset todennäköisesti valittavat asiasta.

Tekes on ratkaissut kilpailunvääristymisongelman veronmaksajien kannalta mielenkiintoisella tavalla, tukirahat jaetaan sellaisessa muodossa että niistä ei ole vastaanottaville yrityksille juurikaan hyötyä. Tällöin kilpailukaan ei luonnollisesti vääristy.

Tekes jakaakin rahansa erilaisiin verkostoitumisseminaareihin, kansainvälistymisselvityksiin ja yhteistyöprojekteihin joissa osapuolina ovat yritykset, yliopistot sekä tutkimuslaitokset. Käytännössä tälläisestä toiminnasta jää tulokseksi vain turhanpäiväisiä raporttinivaskoja, vaikkakin seminaareissa ja palavereissa istuminen varmasti onkin rentouttavaa vaihtelua työnteolle. Tekes-tukien saaminen ja niiden käytön seuranta ovat myös byrokraattisia prosesseja, joihin käytetty työaika useissa tapauksissa mitätöi sen viimeisenkin hyödyn mitä yritys voisi tuista saada.

Erityismaininnan edellämainituista hyödyttömistä hankkeista ansaitsevat ohjelmistoalan tuotekehitysprojektit jotka toteutetaan yhteistyössä yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Yritysten on käytännössä hyvin vaikea perustaa bisnestään ohjelmistotuotteelle jonka kehittäjä ei ole yrityksen palveluksessa, sillä tuotteen jatkokehitys tulee olemaan tällöin hankalaa. Tekesissä on ymmärretty tämä ja senpä takia tälläiset projektit ovat kilpalua vääristämättöminä Tekesin erityisessä suosiossa.

Tekes on apteekkialan kilpailunrajoitusten ja vastaanottokeskusbisneksen ohella hyvä esimerkki Suomea vaivaavasta eturyhmäpolitikoinnista. Pienen eturyhmän elanto on kiinni jostain suurta yleisöä haittaavasta toiminnasta, mutta toimintaa on vaikea saada lopetettua sillä suuri yleisö ei ymmärrä että heitä kusetetaan, eikä poliitikoillakaan ole näinollen intressejä lopettaa älyttömyyttä.

Kirjoittaja on saanut ohjelmistoyritykselleen Tekes-tukea.

Esim. Timo Soini taas vaati 4.4. pitämässään puheessa valtiota antamaan lisää rahaa suomalaisille yrityksille (eli esim Tekesille), jotta talous saataisiin taas nousuun..

Olisikin mielenkiintoista väitellä tästä niiden ihmisten kanssa jotka kannattavat tällaista politiikkaa..

Kun on Tekesin kaltaisia laitoksia, ei tarvitse ihmetellä miksi talouselämä ei toimi yhtä tehokkaasti kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa..

Kyllä tekes tukea saa yritykset suoraankin tuotekehitykseen esim.
http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/article90189.ece?page=7
(ja jos hyvin menee niin tätä rahaa näkyy myös omassa lompakossani)

Quote from: Osakesäästäjä(ei keinotte on 10.04.2009, 16:00:48
Kyllä tekes tukea saa yritykset suoraankin tuotekehitykseen esim.
http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/article90189.ece?page=7
(ja jos hyvin menee niin tätä rahaa näkyy myös omassa lompakossani)

Mutta saadakseen tätä tukea yritykset joutuvat käyttämään aika paljon työaikaa esimerkiksi piirtääkseen hienoja kuvia Tekesin hakemuspapereihin. On olemassa jopa konsultteja, jotka ovat erikoistuneet Tekes-hakemusten tekoon. Tekes-hakemusten teko ja käsittely syö siis kokonaisuudessaan aika paljon resursseja. On syytä pohtia, onko tämä kokonaisuudessaan kansantaloudelle edullista erityisesti kun Tekes ei varmaankaan sijoita rahoja yhtä hyvin kuin esim. yksityiset pääomasijoittajat. Lisäksi tietysti jo edellä mainittu kilpailua vääristävä vaikutus.

Quote from: Atte Saarela on 10.04.2009, 15:27:06
Kun on Tekesin kaltaisia laitoksia, ei tarvitse ihmetellä miksi talouselämä ei toimi yhtä tehokkaasti kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa..

Käytetään sitä tosin Yhdysvalloissakin (niin kuin kai jokaisessa kohtuullisen kehittyyneessä yhteiskunnassa) yhteiskunnan varoja tieteellisen ja tekniseen tutkimustoimintaan

(ottamatta muuten kantaa Tekesin toimintaan)

Quote from: RP on 10.04.2009, 16:09:39

Quote from: Atte Saarela on 10.04.2009, 15:27:06
Kun on Tekesin kaltaisia laitoksia, ei tarvitse ihmetellä miksi talouselämä ei toimi yhtä tehokkaasti kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa..

Käytetään sitä tosin Yhdysvalloissakin (niin kuin kai jokaisessa kohtuullisen kehittyyneessä yhteiskunnassa) yhteiskunnan varoja tieteellisen ja tekniseen tutkimustoimintaan

(ottamatta muuten kantaa Tekesin toimintaan)

Totta, mutta Yhdysvalloissa sitä ei kai jaeta suoraan yrityksille vaan annetaan yliopistoille..? (Tosin valitettavia poikkeuksia sielläkin kai on, esim konkurssivaarassa olevat firmat)

Rahan antaminen yliopistoille onkin järkevämpää, koska yliopistojen tutkimushankkeet eivät usein ole suoraan voittoa tavoittelevia, joten yksityisellä sektorilla ei välttämättä löydy niiden rahoittamiseen kiinnostusta.

Maataloustukipolitiikasta väitellessä kuulee usein myös argumentin että maataloustukia jaetaan jokaisessa maailman valtiossa (paitsi Singaporessa ja Hong Kongissa). Jokaisessa maailman valtiossa esiintyy todennäköisesti myös korruptiota, mutta ei tämä tietenkään ole peruste miksi sitä pitäisi esiintyä myös Suomessa.

Itse pidän yrityksille jaettavia elinkeinotukia paitsi heikkona rahankäyttönä, myöskin yrittäjiä demoralisoivana toimintana. Yrittäminen on kilpailua toisia vastaan, ei siinä tule antaa epäreiluja tukia kenellekään. Ei juoksukilpailuissakaan anneta etumatkaa, kukaan itseään kunnioittava urheilija ei sellaista hyväksyisi.

Mielestäni on ihan oikein että henkiöitä, joilla on vaikeuksia elättää itseään tuetaan valtion toimesta. Samoin voin ymmärtää että monien mielestä Suomeen tulee ottaa paljon turvapaikanhakijoita, ja heitä tulee kohdella hyvin. Näillä toimenpiteillä sentään autetaan joitain ihmisiä.

Mutta sitä on vaikea ymmärtää että Suomen tulisi käyttää 500 miljoonaa vuosittain Tekesin kautta jaettaviin yritystukiin, joiden hyöty on jokseenkin kyseenalainen, demoralisoivalta vaikutukseltaan jopa negatiivinen.

Quote from: RP on 10.04.2009, 16:09:39

Käytetään sitä tosin Yhdysvalloissakin (niin kuin kai jokaisessa kohtuullisen kehittyyneessä yhteiskunnassa) yhteiskunnan varoja tieteellisen ja tekniseen tutkimustoimintaan

(ottamatta muuten kantaa Tekesin toimintaan)

Moni pieni firma on saanut tekes rahaa tuotekehitykseen. Jos tekes rahan jakaminen lopetettaisiin niin pääomaverotusta tulisi muuttaa. Esim tämä puulaaki http://www.biotie.com/ on saanut suoraa avustusta useisiin projekteihin. Varsinkin kun tekes rahalla luodaan korkean työntuottavuuden työpaikkoja niin homma on hyväksyttävää.

Quote from: Osakesäästäjä(ei keinotte on 10.04.2009, 22:24:57
Moni pieni firma on saanut tekes rahaa tuotekehitykseen. Jos tekes rahan jakaminen lopetettaisiin niin pääomaverotusta tulisi muuttaa. Esim tämä puulaaki http://www.biotie.com/ on saanut suoraa avustusta useisiin projekteihin. Varsinkin kun tekes rahalla luodaan korkean työntuottavuuden työpaikkoja niin homma on hyväksyttävää.

Kokonaisuutena Yhdysvalloissa biotekniikka-alalla menee kuitenkin selvästi paremmin kuin Euroopassa eikä siellä tietääkseni ole mitään vastaavaa virastoa kuin Tekes.

Minulla on varsin hatara käsitys USAn kuvioista, mutta kaiketi tuo NSF antaa rahaa perustutkimukseen eikä tuotekehitykseen. Amerikassa on toimiva kapitalistinen järjestelmä tuoteprojektien rahoitukseen ja siksi siihen ei tarvita valtion massia. Suomessa ei ole juurikaan kapitalisteja ja niinpä Tekesin rahaa hinkuu jokainen.

Quote from: kmruuska on 10.04.2009, 22:58:08

Quote from: Atte Saarela on 10.04.2009, 22:51:45
Kokonaisuutena Yhdysvalloissa biotekniikka-alalla menee kuitenkin selvästi paremmin kuin Euroopassa eikä siellä tietääkseni ole mitään vastaavaa virastoa kuin Tekes.

Ai ei vai?

http://www.nsf.gov/index.jsp

"About the National Science Foundation

The National Science Foundation (NSF) is an independent federal agency created by Congress in 1950 "to promote the progress of science; to advance the national health, prosperity, and welfare; to secure the national defense..." With an annual budget of about $6.06 billion, we are the funding source for approximately 20 percent of all federally supported basic research conducted by America's colleges and universities. In many fields such as mathematics, computer science and the social sciences, NSF is the major source of federal backing."

Ai joo, kiitos oikaisusta.

Asukaslukuun suhteutettuna NSF:n budjetti on kuitenkin vain murto-osa siitä mitä Tekesin. (n. 6 miljardia dollaria v. 2008)

Kansantaloustieteiden keskeisimpiin termeihin kuuluu tuottavuus ja sen nousu. Nyt kun Tekes tukee esimerkiksi PK-teollisuudessa toimivia IT-alan yrityksiä, se samalla tukee tuottavuuden kehitystä Suomessa.

Mekaniikka tuon taustalla on hyvin yksinkertainen. IT-yritys kehittää Tekesin avulla ohjelmistotuotteita, joilla teollinen yritys voi nostaa tuottavuuttaan. Näiden sovellusten leviäminen suomalaisessa teollisuudessa nostaa keskimäärin kansantalouden tuottavuutta paljon Tekesin antamaa tukea enemmän.

Sama ilmiö toivottavasti nähdään myös julkisella puolella lähivuosina.

Miten Tekes-tukien antaminen esim. Nokialle edistää kansantaloutta, ei ole noin yksinkertaista. Lähinnä tulee mieleen, että jos kilpailevat maat tekevät näin teknologiateollisuudessa, ei Suomelle jää juuri vaihtoehtoja.

Quote from: kmruuska on 10.04.2009, 23:14:29

Quote from: Atte Saarela on 10.04.2009, 23:06:31
Asukaslukuun suhteutettuna NSF:n budjetti on kuitenkin vain murto-osa siitä mitä Tekesin. (n. 6 miljardia dollaria v. 2008)

Joo, koska NCI, NCER, NIH ja lukuisat muut jakavat rahoitusta myös.

No joo, totta, NIH:in ja sen aliorganisaatioiden vuotuinen budjetti on noin 28 miljardia dollaria eli aika paljon kyllä..

Ehkäpä rahat tulevat tehokkaammin käytetyiksi Yhdysvalloissa, koska ne myönnetään suureksi osaksi yksityisellä sektorilla toimiville yliopistoille..

NIH:istä vielä, kotisivujen mukaan 80% tuosta 28 miljardin budjetista jaetaan yliopistoille ja muille tutkimuslaitoksille ja 10% NIH:in omaan tutkimukseen.

Olisi mielenkiintoista tietää kuinka suuri osa budjetista menee yritysten tuotekehitysprojekteihin, mutta veikkaisin, että aika pieni..

Onhan se tehokasta ollut se USAn talous.
Yksityissektori käsi ojossa valtiolta kerjäämässä ihmisten verorahoja.

Quote from: Pönni on 10.04.2009, 23:41:03

Onhan se tehokasta ollut se USAn talous.
Yksityissektori käsi ojossa valtiolta kerjäämässä ihmisten verorahoja.

Pankkikriisi on taas ihan eri kysymys, mutta teknologian kehityksen suhteen Yhdysvaltojen talous toimii kyllä erittäin tehokkaasti.

Quote from: kmruuska on 10.04.2009, 23:48:04

Quote from: Atte Saarela on 10.04.2009, 23:32:34
NIH:istä vielä, kotisivujen mukaan 80% tuosta 28 miljardin budjetista jaetaan yliopistoille ja muille tutkimuslaitoksille ja 10% NIH:in omaan tutkimukseen.

Olisi mielenkiintoista tietää kuinka suuri osa budjetista menee yritysten tuotekehitysprojekteihin, mutta veikkaisin, että aika pieni..

Sulla on paljon väitteitä, luuloja ja veikkauksia aiheesta julkinen tutkimus- ja tuotekehitystuki, mutta aika vähän perusteltuja faktoja. Nuo "muut tutkimuslaitokset" ovat yrityksiä, samoin suurin osa yliopistoista. Jos kyse on enemmän perustutkimuksesta, sekin tukee välillisesti yritysten tuotekehitystä. Käytettäväksi sitä tietoa etsitään eikä pelkästä tutkimisen ilosta.

Valitettavasti tilastoja siitä kuinka suuren osan NSF ja NIH jakavat tuotekehitysprojekteihin tuntui olevan hieman hankala löytää.

Valtion rahoitus perustutkimukseen onkin kannatettavaa, koska pääomasijoittajat eivät useinkaan halua rahoittaa perustutkimusta johtuen siitä, että sen tuloksia on usein vaikeampi muuttaa suoraan rahaksi siten, että perustutkimuksen tekijä hyötyisi.

Sen sijaan tuotekehitysprojekteja yksityiset pääomasijoittajat rahoittavat usein tehokkaammin.

Quote from: Atte Saarela on 10.04.2009, 23:53:45

Sen sijaan tuotekehitysprojekteja yksityiset pääomasijoittajat rahoittavat usein tehokkaammin.

Mielestäni yksinkertaistat asioita. Pääomasijoitus on yritykselle sama kuin laittaisi pommin penkin alle. Jos tavoitteet eivät toteudu määräajassa, käy huonosti.

Tuo malli sopii hyvin Jenkkeihin, mutta täällä Suomessa tuotekehitysprojektit ovat usein erittäin pitkäjänteisiä ponnistuksia, joille kyseinen malli saattaa aiheuttaa todella suuria ongelmia.

Yritysrahoituksen tehokkuus on oikeasti erittäin hankala mittari.

Quote from: Atte Saarela on 10.04.2009, 23:53:45
Valitettavasti tilastoja siitä kuinka suuren osan NSF ja NIH jakavat tuotekehitysprojekteihin tuntui olevan hieman hankala löytää.

Valtion rahoitus perustutkimukseen onkin kannatettavaa, koska pääomasijoittajat eivät useinkaan halua rahoittaa perustutkimusta johtuen siitä, että sen tuloksia on usein vaikeampi muuttaa suoraan rahaksi siten, että perustutkimuksen tekijä hyötyisi.

Sen sijaan tuotekehitysprojekteja yksityiset pääomasijoittajat rahoittavat usein tehokkaammin.

Yhdysvalloissa (kuten monessa muussakin maassa) käytetään valtavasti rahaa lobbaukseen ja olisikin pieni ihme jos yritykset eivät lobbaamalla saisi poliitikkoja myöntämään itselleen elinkeino-/kehitys-/maatalous- tai muita tukia. Lobbaamalla yritykset saavat usein poliitikkoja säätämään myös kyseisiä yrityksiä suosivia kilpailunrajoitusasetuksia.

Mielestäni se, että muissa maissa on korruptiota, kilpailua vääristäviä elinkeinotukia tai kilpailunrajoitusasetuksia, ei ole järkevä peruste sille että Suomessa täytyisi olla olemassa valtion virasto joka rahoittaisi mitään näistä mainituista toiminnoista.

Valtion rahoittamalle tutkimukselle voidaan löytää järkiperusteita mikäli näin rahoitettu tutkimus rajataan julkishallinnon toiminnan tai yleishyödyllisten asioiden (joita on mahdotonta kaupallistaa) kehittämiseen. Toisaalta puolueilla on luonnostaan intressejä kehittää julkishallintoa ja esitellä kehitysideoitaan äänestäjille, ja tätä kehitystyötä rahoittamassa on jo olemassa puoluetuki.

Quote from: hoxpox on 11.04.2009, 01:07:35
Valtion rahoittamalle tutkimukselle voidaan löytää järkiperusteita mikäli näin rahoitettu tutkimus rajataan julkishallinnon toiminnan tai yleishyödyllisten asioiden (joita on mahdotonta kaupallistaa) kehittämiseen. Toisaalta puolueilla on luonnostaan intressejä kehittää julkishallintoa ja esitellä kehitysideoitaan äänestäjille, ja tätä kehitystyötä rahoittamassa on jo olemassa puoluetuki.

Tuossa nyt ei ole kansantalouden näkökulmasta mitään järkeä. Rajaamalla valtion rahoitus "julkishallintoon ja yleishyödyllisten asioiden kehittämiseen" jää huomoimatta erittäin suuri tuottavuuden kehityspotentiaali, joka liittyy yksityissektorin teolliseen tuotantoon. Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta tuo olisi erittäin vahingollista.

Quote from: hoxpox on 11.04.2009, 01:07:35
Valtion rahoittamalle tutkimukselle voidaan löytää järkiperusteita mikäli näin rahoitettu tutkimus rajataan julkishallinnon toiminnan tai yleishyödyllisten asioiden (joita on mahdotonta kaupallistaa) kehittämiseen. Toisaalta puolueilla on luonnostaan intressejä kehittää julkishallintoa ja esitellä kehitysideoitaan äänestäjille, ja tätä kehitystyötä rahoittamassa on jo olemassa puoluetuki.

Kyllä valtion tukema perustutkimus on ihan järkevää myös sellaisilla aloilla joilta kaupallisia sovelluksia löytyy, johtuen juuri siitä, että niitä kaupallisia sovelluksia on etukäteen mahdotonta arvioida.

Quote from: xor_rox on 11.04.2009, 01:06:46

Quote from: Atte Saarela on 10.04.2009, 23:53:45

Sen sijaan tuotekehitysprojekteja yksityiset pääomasijoittajat rahoittavat usein tehokkaammin.

Mielestäni yksinkertaistat asioita. Pääomasijoitus on yritykselle sama kuin laittaisi pommin penkin alle. Jos tavoitteet eivät toteudu määräajassa, käy huonosti.

Tuo malli sopii hyvin Jenkkeihin, mutta täällä Suomessa tuotekehitysprojektit ovat usein erittäin pitkäjänteisiä ponnistuksia, joille kyseinen malli saattaa aiheuttaa todella suuria ongelmia.

Yleensä ottaen sijoittajien liian lyhyt aikahorisontti voi kyllä olla ongelma.

Mutta eikö Yhdysvalloista löydy vielä pitkäjänteisempiä projekteja kuin Suomesta..?

Quote from: xor_rox on 11.04.2009, 01:15:02

Quote from: hoxpox on 11.04.2009, 01:07:35
Valtion rahoittamalle tutkimukselle voidaan löytää järkiperusteita mikäli näin rahoitettu tutkimus rajataan julkishallinnon toiminnan tai yleishyödyllisten asioiden (joita on mahdotonta kaupallistaa) kehittämiseen. Toisaalta puolueilla on luonnostaan intressejä kehittää julkishallintoa ja esitellä kehitysideoitaan äänestäjille, ja tätä kehitystyötä rahoittamassa on jo olemassa puoluetuki.

Tuossa nyt ei ole kansantalouden näkökulmasta mitään järkeä. Rajaamalla valtion rahoitus "julkishallintoon ja yleishyödyllisten asioiden kehittämiseen" jää huomoimatta erittäin suuri tuottavuuden kehityspotentiaali, joka liittyy yksityissektorin teolliseen tuotantoon. Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta tuo olisi erittäin vahingollista.

No jos uskoo että markkinatalous on tehokkaampi järjestelmä kuin suunnitelmatalous, niin silloin todennäköisesti myös vastustaa tuotekehityspanostusten kierrättämistä valtion viraston kautta. Eli tuotekehityspanokset voidaan jättää suoraan yrityksille laskemalla yritysveroja.

Quote from: Atte Saarela on 11.04.2009, 01:24:46
Yleensä ottaen sijoittajien liian lyhyt aikahorisontti voi kyllä olla ongelma.

Mutta eikö Yhdysvalloista löydy vielä pitkäjänteisempiä projekteja kuin Suomesta..?

Varmasti löytyykin, erilaisten sopimusmallien kirjo Jenkeissä on varmasti laaja.

Suomessa pääomasijoituksiin liittyvät (osakas)sopimukset noudattavat (tietojeni ja kokemukseni mukaan) melko samaa mallia, joka asettaa sijoitettavan yrityksen melkoisen hankalaan asemaan, mikäli rajua kasvua ei saavuteta (yleensä) 4 vuoden kuluessa. Sopimuksen tavoitteet yleensä edellyttävät lähes täydellistä liiketoimintamallin muutosta.

Suomalaiset hitech -yritykset ovat tuosta näkökulmasta epäilemättä liian ujoja, mutta toisaalta täältä käsin maailman valloittaminen ei ole kovin yksinkertainen juttu. Suomalaisen pääomasijoittajan "ruiske" on usein myös niin pieni, ettei sillä juuri hullua hurskaammaksi tule (ellei anna 51% äänivallasta).

Tässä kohtaa kannattaisi kuunnella konkareita, kuten F-Securen tai Nethawkin perustajia, jotka ovat rakentaneet kansainvälisesti katsoen isoja liiketoimintoja ilman suurempia pääomasijoituksia. Puhtaasti pääomasijoiuksiin perustuneet projektit ovat yleensä menneet kiville. On toki hyviäkin esimerkkejä, mutta ne ovat niin harvassa, että en osaa suositella sitä polkua monellekaan teknologiayritykselle.

Asia ei ole mustavalkoinen, ilman muuta pääomasijoitus kannattaa esimerkiksi tilanteessa, että sinulla on loistava teknologinen innovaatio, mutta ei resursseja viedä sitä maailmalle. Siinä tapauksessa ehdotan, että haet sen sijoittajan suoraan Jenkeistä.

Quote from: hoxpox on 11.04.2009, 01:52:04

Quote from: xor_rox on 11.04.2009, 01:15:02

Quote from: hoxpox on 11.04.2009, 01:07:35
Valtion rahoittamalle tutkimukselle voidaan löytää järkiperusteita mikäli näin rahoitettu tutkimus rajataan julkishallinnon toiminnan tai yleishyödyllisten asioiden (joita on mahdotonta kaupallistaa) kehittämiseen. Toisaalta puolueilla on luonnostaan intressejä kehittää julkishallintoa ja esitellä kehitysideoitaan äänestäjille, ja tätä kehitystyötä rahoittamassa on jo olemassa puoluetuki.

Tuossa nyt ei ole kansantalouden näkökulmasta mitään järkeä. Rajaamalla valtion rahoitus "julkishallintoon ja yleishyödyllisten asioiden kehittämiseen" jää huomoimatta erittäin suuri tuottavuuden kehityspotentiaali, joka liittyy yksityissektorin teolliseen tuotantoon. Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta tuo olisi erittäin vahingollista.

No jos uskoo että markkinatalous on tehokkaampi järjestelmä kuin suunnitelmatalous, niin silloin todennäköisesti myös vastustaa tuotekehityspanostusten kierrättämistä valtion viraston kautta. Eli tuotekehityspanokset voidaan jättää suoraan yrityksille laskemalla yritysveroja.

Tuo on näkökulma, josta on jonkin verran keskusteltu. Poliittisesti se lienee liian kova pala purtavaksi. Toisaalta siinä on se ongelma, että innovaatioyritys saattaa tehdä tappiota ensimmäiset vuotensa, jolloin mitään tukea ei tule.

En kuitenkaan näe suurempia ongelmia nykyisessä järjestelmässä, jossa valtio tukee tuottavuutta lisäävää teknologiaa.

Quote from: Atte Saarela on 10.04.2009, 15:27:06
Kun on Tekesin kaltaisia laitoksia, ei tarvitse ihmetellä miksi talouselämä ei toimi yhtä tehokkaasti kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa..

No en kyllä vouhottaisi USAn taloudesta yhtään... pankkisektori (vielä aiemmin jotain 24% BKT:sta finanssia) on konkassa, teollisuus on muuttanut muualle, kauppatase alijäämäinen, budjettivaje menee ennätykseen, työttömyys joidenkin arvioiden mukaan efektiivisesti 15%, peruskoulutus kuralla, terveydenhuolto niin ja näin jos satut olemaan töissä, yksilö aika tyhjän päällä noin yleisesti ottaen ja varallisuus kertynyt 1% käsiin... aika sitoutunut ideologi kyllä olet.

QuoteTotta, mutta Yhdysvalloissa sitä ei kai jaeta suoraan yrityksille vaan annetaan yliopistoille..? (Tosin valitettavia poikkeuksia sielläkin kai on, esim konkurssivaarassa olevat firmat)

Älä unohda että USAssa on tämä ns. military-industrial complex, jonka kehitysprojekteihin saadaan upotettua loputtomasti rahaa.

Quote from: hoxpox on 10.04.2009, 14:49:00
Huom. Allaoleva viesti voi loukata Tekesissä työskenteleviä.

--

Tekesin toiminnan yksi suurimmista haasteista on kilpailun vääristyminen.

Jos joku yritys saa Tekesiltä tukea jonkun teknologian kehitykseen, vääristää se kilpailutilannetta samalla alalla toimiviin muihin yrityksiin. Mikäli näin käy kilpailevat ja tukea saamattomat yritykset todennäköisesti valittavat asiasta.

Tekes on ratkaissut kilpailunvääristymisongelman veronmaksajien kannalta mielenkiintoisella tavalla, tukirahat jaetaan sellaisessa muodossa että niistä ei ole vastaanottaville yrityksille juurikaan hyötyä. Tällöin kilpailukaan ei luonnollisesti vääristy.

Tekes jakaakin rahansa erilaisiin verkostoitumisseminaareihin, kansainvälistymisselvityksiin ja yhteistyöprojekteihin joissa osapuolina ovat yritykset, yliopistot sekä tutkimuslaitokset. Käytännössä tälläisestä toiminnasta jää tulokseksi vain turhanpäiväisiä raporttinivaskoja, vaikkakin seminaareissa ja palavereissa istuminen varmasti onkin rentouttavaa vaihtelua työnteolle. Tekes-tukien saaminen ja niiden käytön seuranta ovat myös byrokraattisia prosesseja, joihin käytetty työaika useissa tapauksissa mitätöi sen viimeisenkin hyödyn mitä yritys voisi tuista saada.

Erityismaininnan edellämainituista hyödyttömistä hankkeista ansaitsevat ohjelmistoalan tuotekehitysprojektit jotka toteutetaan yhteistyössä yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Yritysten on käytännössä hyvin vaikea perustaa bisnestään ohjelmistotuotteelle jonka kehittäjä ei ole yrityksen palveluksessa, sillä tuotteen jatkokehitys tulee olemaan tällöin hankalaa. Tekesissä on ymmärretty tämä ja senpä takia tälläiset projektit ovat kilpalua vääristämättöminä Tekesin erityisessä suosiossa.

Tekes on apteekkialan kilpailunrajoitusten ja vastaanottokeskusbisneksen ohella hyvä esimerkki Suomea vaivaavasta eturyhmäpolitikoinnista. Pienen eturyhmän elanto on kiinni jostain suurta yleisöä haittaavasta toiminnasta, mutta toimintaa on vaikea saada lopetettua sillä suuri yleisö ei ymmärrä että heitä kusetetaan, eikä poliitikoillakaan ole näinollen intressejä lopettaa älyttömyyttä.

Kirjoittaja on saanut ohjelmistoyritykselleen Tekes-tukea.

Olen erittäin eri mieltä. Menemättä syvemmälle ylläolevan kirjoituksen älyttömyyksiin, niin pidetään nyt hemmetti vastaaottokeskusbisnes tästä erittäin tärkeästä innovaatiotoiminnan tukemisesta erillään. Niillä ei oikeasti ole mitään tekemistä keskenään. Jokainen, joka vähänkin käyttää aivojaan, ymmärtää tuon eron.

Voihan hattivatti.

Quote from: Osakesäästäjä(ei keinotte on 10.04.2009, 22:24:57
Moni pieni firma on saanut tekes rahaa tuotekehitykseen. Jos tekes rahan jakaminen lopetettaisiin niin pääomaverotusta tulisi muuttaa. Esim tämä puulaaki http://www.biotie.com/ on saanut suoraa avustusta useisiin projekteihin. Varsinkin kun tekes rahalla luodaan korkean työntuottavuuden työpaikkoja niin homma on hyväksyttävää.

Tuossa Biotien tapauksessa(kin) rahaa on kaadettu suoraan Kankkulan Kaivoon.

Yritystuet on lopettava. Samoin sosiaalitukien viidakko on purettava.

Quote from: Atte Saarela on 10.04.2009, 23:49:59

Quote from: Pönni on 10.04.2009, 23:41:03
Onhan se tehokasta ollut se USAn talous.
Yksityissektori käsi ojossa valtiolta kerjäämässä ihmisten verorahoja.

Pankkikriisi on taas ihan eri kysymys, mutta teknologian kehityksen suhteen Yhdysvaltojen talous toimii kyllä erittäin tehokkaasti.

Saarela taitaa ajatella kaiken erillisinä saarekkeina ilman syyseuraussuhteita. Satumaassakos sitä asustellaan ja pilvilaivoilla liikutaan, utopiasta haaveillaan?

Kyllähän se aikuistenoikeesti niin on että kaikki vaikuttaa kaikkeen ja yksityissektorillakaan se voitto ei tyhjästä tule. Toki niin että kun on halpatyövoimaa, kun on kehitysmaita mihin voi siirtää tuotantoa ja kun on kehitysmaista tai muuten paremmasta elintasosta unelmoivia siirtotyöläisiä, jotka kielitaidottomina, kulttuuria tuntemattomina, jne. voidaan pestata halpatyövoimaksi, juurikin se tuottaa sen ylimääräisen voiton tuotantoprosessiin. Lisäarvostahan ei synny useinkaan mitään voittoa sinällään kun jalostusprosessissa materian tai energian muuttaminen tavara- tai palveluhyödykkeeksi tuottaa vain katteen uudelle, ikäänkuin siemenviljalle.

Reaalimaailmassa omaisuuden ja tietenkin niiden ihmisten, jotka osallistuvat sen ylläpitoon, niitten arvon säilyttämiseen jo sinällään kuluu paljon rahaa ja aikaa.
Voitot, ne "tyhjästä nyhjästyt", ne on tehty valtaosin käyttämällä hyväksi lainsäädännön puutteita kun resurssit ei riitä pelkkään epärehellisten juonittelijoiden kyttämiseen.
Toki totuus perässä kulkee ja valheella on lyhyet jäljet.

En ota tässä nyt mitään moraalista kantaa yksilö tai valtiotasolla tai muutenkaan. Minähän en usko mihinkän hyvä/paha asetelmaan. Kaikki ihmiset on vajavaisia ja toistaiseksi sosiaalinen oleminen antaa etumatkaa kieroille paskiaisille. Ei se silti sitä tarkoita etteikö tutuus julki aina tule vaikka miten venkoilis.
Suomi on aikoinaan ollut kehitysmaa. Suomen kielen asema Ruotsin vallan aikaan, sitten Venäjän, lapsipuolen asemahan se on ollut. Altavastaajan. Nyt kun on päästy itsenäisyyden makuun niin herroja nousee kuin sieniä sateella.
Ja valtakieli alkaakin olla enkku.
Ikäänkuin itsenäisyys oli ja meni kun raha on muka kasvoton eikä sillä muka ole äidinkieltä tai isänmaata.

Telepatialla ei taida kuitenkaan Aasian markkinoilla pärjätä? Jos/kun ei osaa paikallista kieltä ja erityisesti sen rivien välejä, tapa- ja käytöskulttuuria, jos ei osaa olla kohtelias ja nöyrä, jää kyllä äkkiä kaupat tekemättä vaikka olis kuinkakin hyvä tuote tarjolla.

Englannin kieltähän se raha on pitkän aikaa ymmärtänyt ja totellut mutta miten käy läntisen pallonpuoliskon jos sitä ei suostutakkaan käyttämään kaupankäynnissä tai edes tieteessä?
Jos valtiolta loppuu rahat, jos peruskouluun ei enää ole varaa, jos lapset ei opi lukemaan ja kirjoittamaan - miten sellainen valtio kykenee huolehtimaan infrastaan ja miten mistään muustakaan muuttumatta kehitysmaaksi?

Ei yksityis-sektorilla ole rahkeita samaan kuin julkishallinnollisella.
Feodaalisysteemi ei olisi kukistunut mikäli se olis ollut elinvomainen ja vahvin. Sen heikkous on luokkajako, jossa valta on keskittynyt omistavalle luokalle.
Feodaalisysteemi on kapitalismia.
Kapitalismi ilman soiaalista aspektia, ilman demokratiaa, se on yhteiskuntana torso ja johtaa heposti kapinointiin kun kaikki ei pääse vaikuttamaan tasa-arvohakuisesti itseään koskeviin kysymyksiin.

Ihminen ei ole mikään kone.
Ihminen ei ole kasvoton pelinappula mitä voi joku toinen siirellä kuin sätkynukkea. Pitää ymmärtää ja hyväksyä ihmisen persoona, kyky kommunikoida, ilmaista itseään, ja pyrkiä sitten vuorovaikuttamaan yksilön kanssa - ei niin että niputetaan jonkin etnisen, kulttuurisen, uskonnollisenm, tms. perusteella ja alistettuina kohdellaan kuin alamaisia kysymättä kuulematta.

Anteeksi inhimillinen puheeni mutta yhteiskunta on nykyihmiselle tärkeä ympäristö ja verkosto. Ilman sitä yksilö on aika avuton.
Toki voidaan toimia klaaneina ja heimoina ja muuttaa maakuoppaan. Se olis sivistyksen the end.

Se että Tekes "hukkaa rahaa", jos hukkaa, se voi johtua siitä että liian paljon yksilöitä pääsee kuppaamaan sieltä rahaa, josta eivät ole tulosvastuussa. Hyvävelirotaryt jakaa toinen toisilleen rahaa, joka on saatu myymällä valtion omaisuutta. Siellä voikin muhia sievoinen kupla. Rahat on sijoitettu kansainväliseen bisnekseen ja eräänä päivänä huomataan että hitsinkäinen, kassan pohja näkyy ja Suomesta on rahat loppu. Peruskouluja aletaan lakkauttaa ja se siitä.

Muututaan kehitysmaaksi jälleen.. ehkä..
Mitään paniikkia siitä ei synny. Mä muistan ihan hyvin ne kehitysmaa-ajat enkä o ehtinyt täältä köyhyydestäni vihreelle oksalle vieläkään..  :D Kun istuu itte kutomansa maton reunalla ei korkeelta putoo..
Sääliks käy niitä jotka on syntyneet myöhemmin ja jotka on kytketty kiinni koneisiin. Teknologiaan.

Viimeistään nyt olis raja tullut vastaan siinä että optiohanat laitettais kiinni!
Saa nähdä löytyykö yksityissektorilla ahneudelle rajaa itsellisesti vai tarvitaanko siihen valtion painava sana ja löytyykö valtiosta muita kuin utopisteja ja "herroja" joita ei kiinnosta muu kuin kiihottaa sekasortoon ja pyrkiä kalifiksi kalifin paikalle?

Ehkä suomessa ei ole vastavoimaa feodalisteille?
Ehkä ontuva vasemmisto klenkkaa hautaansa ja peijaiset pääsee alkamaan?
Mä en tykkää moisesta mutta en sille mitään voi, jos niin käy.

Quote from: rontti4 on 11.04.2009, 08:06:30

Quote from: Osakesäästäjä(ei keinotte on 10.04.2009, 22:24:57
Moni pieni firma on saanut tekes rahaa tuotekehitykseen. Jos tekes rahan jakaminen lopetettaisiin niin pääomaverotusta tulisi muuttaa. Esim tämä puulaaki http://www.biotie.com/ on saanut suoraa avustusta useisiin projekteihin. Varsinkin kun tekes rahalla luodaan korkean työntuottavuuden työpaikkoja niin homma on hyväksyttävää.

Tuossa Biotien tapauksessa(kin) rahaa on kaadettu suoraan Kankkulan Kaivoon.

Voi olla että paljastuu kokonainen kupla? Rahaa on jaettu ehkä vaatimatta riittäviä selvityksiä käyttötarkoituksista ja ilman mitään vakuuksia?

QuoteYritystuet on lopettava. Samoin sosiaalitukien viidakko on purettava.

Meinaat siis että pitäis palata hippulat vinkuen takaisin luolakaudelle tai viidakkoon? Pikkuyksiköihin. Heimoiksi ja klaaneiksi. Pelkkä suku ei ihan riitä. Siihen pitää naida muualta puolisot kun sukurutsan kautta sukuviat korostuu ja kertaantuu. Toki, sitä en tietenkään väitä etteikö sukuhyveetkin voi kertaantua.. mutta sekin voi olla huono, veteen pissitty raja missä ilo muuttuu suruksi. "Liika on liikaa sanoi pässikin kun päätä leikattiin".
Olkoot miten on. Käytännössä nykyihmiset suomessa nai niitä joista tykkäävät eikä ole mitään lakia, jolla vois keitään pakottaa naimaan lapsiaan tai sisaruksiaan, serkkujaan, lähisukuaan.

Aika monetkin ihmiset länsimaissa on pallontallaajia ja naivat ympäri planeettaa. Se on rikkautta se.
Ok.
Aasinsillan kautta asiaan. Sosiaaliturva tai ylipäätään yhteiskunnan rooli tukiverkostona. Lapsethan on se hyvin oleellinen, lie tärkein juttu yhteisössä. Toki joissakin alkuasukasheimoissa kun ei ole sosiaaliturvaa, kun eletään kädestä suuhun, sellaisessa kenties voi olla käytäntönä pula-aikana surmata jälkeläiset ja tiedä vaikka käyttää ravinnoksi ideana että uudet voi aina tehdä tilalle sitten kun tulee taas paremmat oltavat.
Nykyihminen osaa säilöä ja pakastaa, laittaa varoja sivuun. Ei tarvitisis elää kädestä suuhun. Kai?

Nooh.. lapsia ei ainakaan tämänpäivän lainsäädännön nimissä saa murhata ei mistään syystä. Ei ketään muutakaan. Kaikki syntyvät pitää huolehtia ja lisäksi on ollut ideana että kaikki vois omien kykyjensä mukaan kantaa oman kortensa kekoon, siihen yhteiseen, kunnallis, valtio ja nyttemmin EU-tasolla.

Sosiaalisen tukiverkon korvaamista kansalaispalkalla on suunniteltu pitkään kansalaisjärjestöjen taholla. Lakkauttamista kannattaa vain jotkut yksilöt ja siitä viis.
Ongelma kait on siinä että yksilö on yksilö. Yksilöt on erilaisia. Harkinnanvaraa ei voida tyyten purkaa. On erilaisia elämäntilanteita, on sairauksia ja vammoja joista aiheutuu vajaakuntoisuutta ja kykyisyyttä, tapahtuu onnettomuuksia, jne. ja sosiaaliturva yhteiskunnan taholta toimii samoin kuin vakuutuslaitokset. Jotkut ostaa itselleen parempaa sosiaaliturvaa ostamalla vakuutuksia, mutta läheskään kaikki ei yllä varallisuuteen, jossa osteltais kaikkee mitä tarvitaan.

Kyllä tuota kansalaispalkka-asiaa on ruodittu perinjuurin. Mä oon seurannut 30v. siitä käytyä keskustelua. Olin itte SDNL:ssa aikoinani ja meillä se oli yks tärkeimmistä asioista just n. 30v. sitten. Oikeisto oli tiukasti hanttiin. Nythän ei oikeestaan kukaan vastusta sinällään mutta ei vaan löydy oikeaa vaihtoehtoa. Tahtoa olis mutta keinot puuttuu.

Eikä elinkeinopuolella voida jättää yrittäjiä oman onnensa varaan.
Olis järjetöntä heittää rukkaset santaan ja ilmoittaa valtiotasolla että josko nyt vaan ne, joilla on pirusti pääomaa olis ystävällisiä ja harjoittais sitä yritystoimntaa ja muut sitten seisoopi hattu kourassa sivussa ja odottaa että palkataan hommiin. Pöh.

On ihmisiä, joilla on loistavia innovaatioita.
Ei niitä välttämättä ole just niillä, joiden ainoa "hyve" on suunnaton ahneus haalia rahaa. Eikä niinkään voida asennoitua että arvostetaan kyllä yritteliäisyyttä mutta jos joku keksii jotain huippua tai olis pirun ahkera, niin että kaikkien pitäis yksin olla kuin "suo kuokka ja jussi" ja jokainen kaivasi omat ojansa.

Eikös me olla juurikin suomessa edistytty savupiipputeollisuudesta pienimuotoisempaan ja inhimillisempään tuotantoon. Toki niin että paskahommat tekee nyt joku toisarvoisena pidetty. Teknologian on mahdollista vain kun on halpaa työvoimaa jossakin tekemään ne työt, joita ei voida teettää roboteilla.
Ehkä joskus voidaan ja siten ei tarvita ehkä sosiaaliturvaa, mutta eipä ole sitten enää markkinoitakaan ja viimeinen sammuttaa valot.

Quote from: xor_rox on 11.04.2009, 02:13:36
Tässä kohtaa kannattaisi kuunnella konkareita, kuten F-Securen tai Nethawkin perustajia, jotka ovat rakentaneet kansainvälisesti katsoen isoja liiketoimintoja ilman suurempia pääomasijoituksia. Puhtaasti pääomasijoiuksiin perustuneet projektit ovat yleensä menneet kiville. On toki hyviäkin esimerkkejä, mutta ne ovat niin harvassa, että en osaa suositella sitä polkua monellekaan teknologiayritykselle.

Asia ei ole mustavalkoinen, ilman muuta pääomasijoitus kannattaa esimerkiksi tilanteessa, että sinulla on loistava teknologinen innovaatio, mutta ei resursseja viedä sitä maailmalle. Siinä tapauksessa ehdotan, että haet sen sijoittajan suoraan Jenkeistä.

Yksityiset pääomamarkkinat toimivat Yhdysvalloissa tehokkaammin osittain siitä syystä, että pääoma jää yksityiselle sektorille eikä veroina esim. Tekesille. Muilta osin Yhdysvaltojen matalampi verotus olisi varmaankin ongelmallista tuoda tänne, mutta pääomamarkkinoilla ohjat tulisi mielestäni antaa yksityiselle sektorille.

Quote from: TiuskeaRakki on 11.04.2009, 02:47:03

Quote from: Atte Saarela on 10.04.2009, 15:27:06
Kun on Tekesin kaltaisia laitoksia, ei tarvitse ihmetellä miksi talouselämä ei toimi yhtä tehokkaasti kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa..

No en kyllä vouhottaisi USAn taloudesta yhtään... pankkisektori (vielä aiemmin jotain 24% BKT:sta finanssia) on konkassa, teollisuus on muuttanut muualle, kauppatase alijäämäinen, budjettivaje menee ennätykseen, työttömyys joidenkin arvioiden mukaan efektiivisesti 15%, peruskoulutus kuralla, terveydenhuolto niin ja näin jos satut olemaan töissä, yksilö aika tyhjän päällä noin yleisesti ottaen ja varallisuus kertynyt 1% käsiin... aika sitoutunut ideologi kyllä olet.

Nyt puhuttiin kuitenkin nimenomaan talousjärjestelmän niistä osista jotka vaikuttavat teknologian kehitykseen, siinä Euroopalla olisi luultavasti opittavaa Yhdysvalloista. Pankkikriisistä ja typeristä sodista en sanonut mitään.

QuoteMeinaat siis että pitäis palata hippulat vinkuen takaisin luolakaudelle tai viidakkoon? Pikkuyksiköihin. Heimoiksi ja klaaneiksi. Pelkkä suku ei ihan riitä. Siihen pitää naida muualta puolisot kun sukurutsan kautta sukuviat korostuu ja kertaantuu. Toki, sitä en tietenkään väitä etteikö sukuhyveetkin voi kertaantua.. mutta sekin voi olla huono, veteen pissitty raja missä ilo muuttuu suruksi. "Liika on liikaa sanoi pässikin kun päätä leikattiin".
Olkoot miten on. Käytännössä nykyihmiset suomessa nai niitä joista tykkäävät eikä ole mitään lakia, jolla vois keitään pakottaa naimaan lapsiaan tai sisaruksiaan, serkkujaan, lähisukuaan.

Pönnin tajunnanvirta osoittaa kuinka eri mieltä Hommassa ollaan.
En katso aiheelliseksi lähteä asiasta väittelemään, sillä ei saavuteta mitään Homman ^^^^ tavoitteelle.

Quote from: Atte Saarela on 11.04.2009, 12:35:51

Quote from: xor_rox on 11.04.2009, 02:13:36
Tässä kohtaa kannattaisi kuunnella konkareita, kuten F-Securen tai Nethawkin perustajia, jotka ovat rakentaneet kansainvälisesti katsoen isoja liiketoimintoja ilman suurempia pääomasijoituksia. Puhtaasti pääomasijoiuksiin perustuneet projektit ovat yleensä menneet kiville. On toki hyviäkin esimerkkejä, mutta ne ovat niin harvassa, että en osaa suositella sitä polkua monellekaan teknologiayritykselle.

Asia ei ole mustavalkoinen, ilman muuta pääomasijoitus kannattaa esimerkiksi tilanteessa, että sinulla on loistava teknologinen innovaatio, mutta ei resursseja viedä sitä maailmalle. Siinä tapauksessa ehdotan, että haet sen sijoittajan suoraan Jenkeistä.

Yksityiset pääomamarkkinat toimivat Yhdysvalloissa tehokkaammin osittain siitä syystä, että pääoma jää yksityiselle sektorille eikä veroina esim. Tekesille. Muilta osin Yhdysvaltojen matalampi verotus olisi varmaankin ongelmallista tuoda tänne, mutta pääomamarkkinoilla ohjat tulisi mielestäni antaa yksityiselle sektorille.

Elätkö sinä Saarela jossakin unessa?
Missä se USA on jossa yksityiset pääomamarkkinat toimii ylipäätään, tehokkuudesta puhumattakaan?
Mistä sinä puhut?

Quote from: rontti4 on 11.04.2009, 12:53:49
Pönnin tajunnanvirta osoittaa kuinka eri mieltä Hommassa ollaan.
En katso aiheelliseksi lähteä asiasta väittelemään, sillä ei saavuteta mitään Homman ^^^^ tavoitteelle.

Et ikäänkuin sano mitään. Pelkkä kuittaus. Mutta sama se. Oon vaan poikkeemassa. Vaikka olis miten hyviä mielipiteitä niin tunkiolla on tunkkasta puhua. 

Quote from: Pönni on 11.04.2009, 10:16:40
Se että Tekes "hukkaa rahaa", jos hukkaa, se voi johtua siitä että liian paljon yksilöitä pääsee kuppaamaan sieltä rahaa, josta eivät ole tulosvastuussa. Hyvävelirotaryt jakaa toinen toisilleen rahaa, joka on saatu myymällä valtion omaisuutta. Siellä voikin muhia sievoinen kupla. Rahat on sijoitettu kansainväliseen bisnekseen ja eräänä päivänä huomataan että hitsinkäinen, kassan pohja näkyy ja Suomesta on rahat loppu. Peruskouluja aletaan lakkauttaa ja se siitä.

Muututaan kehitysmaaksi jälleen.. ehkä..
Mitään paniikkia siitä ei synny. Mä muistan ihan hyvin ne kehitysmaa-ajat enkä o ehtinyt täältä köyhyydestäni vihreelle oksalle vieläkään..  :D Kun istuu itte kutomansa maton reunalla ei korkeelta putoo..
Sääliks käy niitä jotka on syntyneet myöhemmin ja jotka on kytketty kiinni koneisiin. Teknologiaan.

Viimeistään nyt olis raja tullut vastaan siinä että optiohanat laitettais kiinni!
Saa nähdä löytyykö yksityissektorilla ahneudelle rajaa itsellisesti vai tarvitaanko siihen valtion painava sana ja löytyykö valtiosta muita kuin utopisteja ja "herroja" joita ei kiinnosta muu kuin kiihottaa sekasortoon ja pyrkiä kalifiksi kalifin paikalle?

Ehkä suomessa ei ole vastavoimaa feodalisteille?
Ehkä ontuva vasemmisto klenkkaa hautaansa ja peijaiset pääsee alkamaan?
Mä en tykkää moisesta mutta en sille mitään voi, jos niin käy.

Optiot eivät kuitenkaan ole mitään riistoa vaikka ne luovatkin kateutta..

Ei valtio voi niitä mitenkään estää, eikä kannatakaan.

Optiot -> kannustetaan hyvää johtamista -> tehokkuus -> enemmän veroja -> enemmän varaa maksaa sosiaaliturvaa

Quote from: Pönni on 11.04.2009, 12:55:28
Elätkö sinä Saarela jossakin unessa?
Missä se USA on jossa yksityiset pääomamarkkinat toimii ylipäätään, tehokkuudesta puhumattakaan?
Mistä sinä puhut?

Filosofiasta, maantieteestä tai taloustieteen perusteista voidaan puhua jossain muussa ketjussa.

Quote from: rontti4 on 11.04.2009, 12:53:49

QuoteMeinaat siis että pitäis palata hippulat vinkuen takaisin luolakaudelle tai viidakkoon? Pikkuyksiköihin. Heimoiksi ja klaaneiksi. Pelkkä suku ei ihan riitä. Siihen pitää naida muualta puolisot kun sukurutsan kautta sukuviat korostuu ja kertaantuu. Toki, sitä en tietenkään väitä etteikö sukuhyveetkin voi kertaantua.. mutta sekin voi olla huono, veteen pissitty raja missä ilo muuttuu suruksi. "Liika on liikaa sanoi pässikin kun päätä leikattiin".
Olkoot miten on. Käytännössä nykyihmiset suomessa nai niitä joista tykkäävät eikä ole mitään lakia, jolla vois keitään pakottaa naimaan lapsiaan tai sisaruksiaan, serkkujaan, lähisukuaan.

Pönnin tajunnanvirta osoittaa kuinka eri mieltä Hommassa ollaan.
En katso aiheelliseksi lähteä asiasta väittelemään, sillä ei saavuteta mitään Homman ^^^^ tavoitteelle.

Jep. Vain yhteen ääneen hymisemällä saadaan tuloksia helposti. "Ommmmmmmmmmmmmmmmmmmm......"

Pönnin tajunnanvirta ei tarjonnut juuri mitään konkreettista asiaan.

Itse olen minarkismiin taipuvaisena sitä mieltä että mitä enemmän rahoituksen tuki kallistuisi yksityisiin rahastoihin ja säätiöihin, sen parempi. Asia on verrannollinen kehitysapuun ja mikrolainoitukseen - jos niihin käytetään vähemmän verorahoja, se surullisen kuuluisa rasismi laskee tuntuvasti osaltaan.

Mitenköhän tämä tekes-avaus liittyy hommaan? Kannattaisiko pysyä vaan ihan perusasiassa eikä ruveta viisastelemaan tällaisista sekundäärisistä asioista. Tämä on juuri sitä homman sivuraiteilta vievää p********antaa.

Quote from: Jjuhani on 11.04.2009, 20:30:40
Mitenköhän tämä tekes-avaus liittyy hommaan? Kannattaisiko pysyä vaan ihan perusasiassa eikä ruveta viisastelemaan tällaisista sekundäärisistä asioista. Tämä on juuri sitä homman sivuraiteilta vievää p********antaa.

No jos tästä puolue tulee niin sitten täytyy ottaa kantaa muihinkin asioihin.

Quote from: hoxpox on 11.04.2009, 20:37:44

Quote from: Jjuhani on 11.04.2009, 20:30:40
Mitenköhän tämä tekes-avaus liittyy hommaan? Kannattaisiko pysyä vaan ihan perusasiassa eikä ruveta viisastelemaan tällaisista sekundäärisistä asioista. Tämä on juuri sitä homman sivuraiteilta vievää p********antaa.

No jos tästä puolue tulee niin sitten täytyy ottaa kantaa muihinkin asioihin.

Puoluetta tästä ei tule, siitä tohtisin lyödä pienen vedon

Minusta tämä aihe on ihan asiallinen. Jos porukka pysyy talousasioista kärryillä, en näe siinä mitään muuta kuin edesauttavaa kehitystä.

Quote from: Atte Saarela on 11.04.2009, 13:27:35

Quote from: Pönni on 11.04.2009, 12:55:28
Elätkö sinä Saarela jossakin unessa?
Missä se USA on jossa yksityiset pääomamarkkinat toimii ylipäätään, tehokkuudesta puhumattakaan?
Mistä sinä puhut?

Filosofiasta, maantieteestä tai taloustieteen perusteista voidaan puhua jossain muussa ketjussa.

No joo.. antaa olla. Me ei vissiin ikinä opita ymmärtämään toisiamme.  ;D
Silti kaikkea hyvää ja mukavaa sinulle!

Quote from: xor_rox on 11.04.2009, 03:26:26

Olen erittäin eri mieltä. Menemättä syvemmälle ylläolevan kirjoituksen älyttömyyksiin, niin pidetään nyt hemmetti vastaaottokeskusbisnes tästä erittäin tärkeästä innovaatiotoiminnan tukemisesta erillään. Niillä ei oikeasti ole mitään tekemistä keskenään. Jokainen, joka vähänkin käyttää aivojaan, ymmärtää tuon eron.

Voihan hattivatti.

Jos sinä pystyt vähäisellä aivojen käytöllä erittelemään tuosta Tekesin toimintaa kritisoivasta tekstistä virheitä tai epäjohdonmukaisuuksia, niin olepa hyvä ja kerro mitä ne ovat. Itselläni kun ei tuo aivokapasiteetti taida ihan riittää.

Tällä hyvässä lykyssä estät sen että joku Tekes-kriittinen poliitikko pääsee jossain vaiheessa heikentämään Tekesin toimintaedellytyksiä tai jopa lopettamaan koko laitoksen.

REPLY EKAAN 04+4?


Työ ja elikeinon orja, MITÄ VIKAA, ?? eivoi ..   joo , älä syötä syottiläitä,joka liike, jos se maksaa, yhteiskunnalle melkein kalliimpi kuin kaksi turvaa...ja sen analyysin arvon, annan ehkä jollekin oikealle turvalle....

Quote from: hoxpox on 12.04.2009, 05:47:19
[
Jos sinä pystyt vähäisellä aivojen käytöllä erittelemään tuosta Tekesin toimintaa kritisoivasta tekstistä virheitä tai epäjohdonmukaisuuksia, niin olepa hyvä ja kerro mitä ne ovat. Itselläni kun ei tuo aivokapasiteetti taida ihan riittää.

Miten apteekkijärjestelmä liittyy Tekesiin? Olet siis sitä mieltä, että lääkkeiden hinnoittelu pitäisi olla vapaata, apteekin perustaminen vapaata vai mitä tarkoitat? Oletko perehtynyt asiaan syvällisemminkin vai heitätkö vaan ihan mutua, mitä Hyysäristä olet lukenut? Sinänsä tämä ei liity mitenkään hommaan, hajoittaa vain keskustelua väärään suuntaan.

Quote from: Atte Saarela on 11.04.2009, 01:17:40

Quote from: hoxpox on 11.04.2009, 01:07:35
Valtion rahoittamalle tutkimukselle voidaan löytää järkiperusteita mikäli näin rahoitettu tutkimus rajataan julkishallinnon toiminnan tai yleishyödyllisten asioiden (joita on mahdotonta kaupallistaa) kehittämiseen. Toisaalta puolueilla on luonnostaan intressejä kehittää julkishallintoa ja esitellä kehitysideoitaan äänestäjille, ja tätä kehitystyötä rahoittamassa on jo olemassa puoluetuki.

Kyllä valtion tukema perustutkimus on ihan järkevää myös sellaisilla aloilla joilta kaupallisia sovelluksia löytyy, johtuen juuri siitä, että niitä kaupallisia sovelluksia on etukäteen mahdotonta arvioida.

Ei pelkästään järkevään vaan suorastaan elinehto. Ei Nokiat ja vastaavat ole ihan puhtaasti firmojen omista t&k -rahoista nousseet.

Täytyy muistaa, että teknisillä aloilla Tekes-rahoitus muodostaa varsin suuren osan ulkopuolisesta rahoituksesta, ja ilman sitä olisi vaikeaa saada yrityksiä mukaan tutkimusprojekteihin. Jos Tekesillä vedettäisiin pillit pussiin, niin silloin myös romahtaisi tämän maan yliopistoissa tapahtuva teknologia-alan tutkimus. Perusvoimavaroille ei juuri pyöritetä muuta kuin opetusta. Akatemian rahoitus on n. puolet Tekesin vastaavasta ja EU-projekteissa hyöty-panos -suhde on kohtuullisen heikko.

Quote from: Timo Hellman on 11.04.2009, 21:00:18

Quote from: hoxpox on 11.04.2009, 20:37:44

Quote from: Jjuhani on 11.04.2009, 20:30:40
Mitenköhän tämä tekes-avaus liittyy hommaan? Kannattaisiko pysyä vaan ihan perusasiassa eikä ruveta viisastelemaan tällaisista sekundäärisistä asioista. Tämä on juuri sitä homman sivuraiteilta vievää p********antaa.

No jos tästä puolue tulee niin sitten täytyy ottaa kantaa muihinkin asioihin.

Puoluetta tästä ei tule, siitä tohtisin lyödä pienen vedon

Minusta tämä aihe on ihan asiallinen. Jos porukka pysyy talousasioista kärryillä, en näe siinä mitään muuta kuin edesauttavaa kehitystä.

Aiheena tämänkin kuuluisi ehkä peräkammariin??
Asiallista kuitenkin on, että porukka pystyy käsittelemään muitakin asioita, kuin pelkkää Thorssin kritisointia. Samassa nähdään kuinka erimieltä asiasta olevien mielipiteet, eivät lähesty toisiaan, hyvienkään perusteluiden jälkeen.

Omasta mielestäni, Suomen ja Jenkkilän vertailu ei sinänsä ole järkevää. :)

Quote from: Atte Saarela on 10.04.2009, 16:06:21

Quote from: Osakesäästäjä(ei keinotte on 10.04.2009, 16:00:48
Kyllä tekes tukea saa yritykset suoraankin tuotekehitykseen esim.
http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/article90189.ece?page=7
(ja jos hyvin menee niin tätä rahaa näkyy myös omassa lompakossani)

Mutta saadakseen tätä tukea yritykset joutuvat käyttämään aika paljon työaikaa esimerkiksi piirtääkseen hienoja kuvia Tekesin hakemuspapereihin. On olemassa jopa konsultteja, jotka ovat erikoistuneet Tekes-hakemusten tekoon. Tekes-hakemusten teko ja käsittely syö siis kokonaisuudessaan aika paljon resursseja. On syytä pohtia, onko tämä kokonaisuudessaan kansantaloudelle edullista erityisesti kun Tekes ei varmaankaan sijoita rahoja yhtä hyvin kuin esim. yksityiset pääomasijoittajat. Lisäksi tietysti jo edellä mainittu kilpailua vääristävä vaikutus.

Atte, olet täysin oikeassa, että Tekesin toiminnat ovat kyseenalaisia.

Mielestäni Tekes-puuhastelut ovat lähellä suunnitelmataloutta, eli valtion haitallista ja puolueellista sekaantumista yritystoimintaan. Kukaan täyspäinen yrittäjä ei lähde tuntemattomille Tekes-konsulteille paljastamaan parhaita liikeideoitaan. Siksi suurin osa Tekes-hankkeista epäonnistuu tai onnistuu huonosti. Siellä pyöritellään lähinnä huonoja ideoita, tai jaetaan rahaa hankkeisiin, joihin sitä ei saisi antaa (eli vääristetään kilpailua).

Monet suuryritykset käyttävät Tekesiä "veronpalautuskanavana" hakemalla rahaa omiin projekteihinsa vaikka voisivat ne toteuttaa ilman tukeakin.

Tekes-systeemin takana on ilmeisesti jonkinlainen konsultti/poliitikko-verkosto, joka ruokkii itse itseään. Joku arvioi, että Tekes-konsultteja ja -virkamiehiä on jo tuhansia. Iso osa Tekes-rahasta hukkuu siis turhaan byrokratiaan. Rehellisen markkinatalouden kanssa Tekes-touhuilla ei ole juuri mitään tekemistä.

LuovaTampere-hanke on yksi surkea esimerkki Tekes-rahojen haaskauksesta. Hankkeen vetäjät jakavat rahaa toisilleen. Aiheesta oli kirjoitus päivän Aamulehdessä. Toimittajalle ei kerrottu yhtäkään tuottavaksi muodostunutta hanketta/yritystä, mutta rahoitus verovaroista silti jatkuu.

Yrityksiä ei pitäisi muutenkaan "tukea" mitenkään verovaroista, vaan veroratkaisuin ja koulutuksella luoda yritystoiminnalle optimaalinen kasvu- ja toimintaympäristö. Hyvät ideat ja yritykset kyllä löytävät rahoituksen muualta kuin veronmaksajien taskusta.

Miksi Nokia saa valtion rahaa tuotekehitystyöhönsä? Miksi Metso saa valtion rahaa tuotekehitystyöhönsä? UPM, m-real, Stora-Enso...?
Eikö voittoa tuottavien yrityksien tarvitsekaan rahoittaa itse tuotekehitystään?

Hyväksyisin valtion tuen pienille aloitteleville yrityksille sekä harkinnanvaraisesti keskisuurille. Starttiraha, sysäystuki, mikä lie olisi nimi, mutta vain, jotta jokin tuotekehitysprojekti saadaan viedyksi loppuun, tuote markkinoille.

Heitänpä vähän bensaa nuotioon: Miksi noita ensinmainittuja suuryrityksiä ei velvoiteta palauttamaan saamiaan tukia, vaikkapa niin, että tukisivat jotain aloittelevaa kummiyritystä summalla, jonka ovat saaneet valtiolta? Tämä kummiyritys kun joskus alkaa tuottaa voittoa, se palauttaisi saamansa tuet omalle aloittavalle kummilleen, jnejne. Tällöin valtion lisäpanostus tähän systeemiin voitaisiin minimoida.

Quote from: TiuskeaRakki on 11.04.2009, 02:47:03

Quote from: Atte Saarela on 10.04.2009, 15:27:06
Kun on Tekesin kaltaisia laitoksia, ei tarvitse ihmetellä miksi talouselämä ei toimi yhtä tehokkaasti kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa..

No en kyllä vouhottaisi USAn taloudesta yhtään... pankkisektori (vielä aiemmin jotain 24% BKT:sta finanssia) on konkassa, teollisuus on muuttanut muualle, kauppatase alijäämäinen, budjettivaje menee ennätykseen, työttömyys joidenkin arvioiden mukaan efektiivisesti 15%, peruskoulutus kuralla, terveydenhuolto niin ja näin jos satut olemaan töissä, yksilö aika tyhjän päällä noin yleisesti ottaen ja varallisuus kertynyt 1% käsiin... aika sitoutunut ideologi kyllä olet.

QuoteTotta, mutta Yhdysvalloissa sitä ei kai jaeta suoraan yrityksille vaan annetaan yliopistoille..? (Tosin valitettavia poikkeuksia sielläkin kai on, esim konkurssivaarassa olevat firmat)

Älä unohda että USAssa on tämä ns. military-industrial complex, jonka kehitysprojekteihin saadaan upotettua loputtomasti rahaa.

Suomeksi sotateollinen klusteri. Meillä taasen toimii maahanmuuttoteollinen klusteri. Miettiä sopii, kumman suoltamat innovaatiot tuottavat enemmän kansallista hyötyä. Kumpikin rasittaa julkista taloutta. Olisiko olemassa kolmaskin vaihtoehto?

Joo nuo TEKESin jakamat 500miljoonaa voisi hyvin antaa toisen TE-alkuisen eli TE-keskuksen jaettaviksi. Se tekee kuitenkin korvaamatonta työtä kuntien talouden paikkaamisessa ja työttömien työllistämisessä...

Quote from: JoKaGO on 16.04.2009, 09:19:03
Miksi Nokia saa valtion rahaa tuotekehitystyöhönsä? Miksi Metso saa valtion rahaa tuotekehitystyöhönsä? UPM, m-real, Stora-Enso...?
Eikö voittoa tuottavien yrityksien tarvitsekaan rahoittaa itse tuotekehitystään?

Hyväksyisin valtion tuen pienille aloitteleville yrityksille sekä harkinnanvaraisesti keskisuurille. Starttiraha, sysäystuki, mikä lie olisi nimi, mutta vain, jotta jokin tuotekehitysprojekti saadaan viedyksi loppuun, tuote markkinoille.

Heitänpä vähän bensaa nuotioon: Miksi noita ensinmainittuja suuryrityksiä ei velvoiteta palauttamaan saamiaan tukia, vaikkapa niin, että tukisivat jotain aloittelevaa kummiyritystä summalla, jonka ovat saaneet valtiolta? Tämä kummiyritys kun joskus alkaa tuottaa voittoa, se palauttaisi saamansa tuet omalle aloittavalle kummilleen, jnejne. Tällöin valtion lisäpanostus tähän systeemiin voitaisiin minimoida.

Nyt vähän perspektiiviä asioihin. Nokia sai vuonna 2008 t&k-rahoitusta Tekesiltä 13 miljoonaa ja maksoi yhteisöveroa 600 miljoonaa. Nokian maailmanlaajuinen t&k-budjetti on vuositasolla 6 miljardia taalaa. Tuo Tekesin maksama tuki menee nykyisin lähinnä yhteisösuhteiden hoitoon eli paikallisten yhteistyöprojektien pyörittämiseen yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.

En väitä, että Tekesin toiminta olisi täydellistä ja varmasti monta välistävetäjäkonsulttia löytyy, mutta toistaisin nyt vielä sen, että Tekesin rahoitus on elintärkeä osa Suomen teknologiasektorin tutkimusrahoitusta yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Lisäksi Tekesiltä ja muilta rahoittajilta (esim. mainitut TE-keskukset) saa tukea uusien firmojen pystyyn pistämiseen.

Omasta tutkimusyksiköstä on pienen ajan sisällä laitettu pystyyn yksi yritys, jossa kaupallistetaan tutkimustuloksia ja toisen perustaminen on työn alla. On aika epätodennäköistä, että kumpaakaan olisi tapahtunut ilman Tekesiä ja Nokian ja muiden teknologia-alan yritysten kanssa Tekes-projekteissa tehtyä yhteistyötä.

Quote from: Akateemisesti Nuiva on 18.04.2009, 11:23:15
Nyt vähän perspektiiviä asioihin. Nokia sai vuonna 2008 t&k-rahoitusta Tekesiltä 13 miljoonaa ja maksoi yhteisöveroa 600 miljoonaa. Nokian maailmanlaajuinen t&k-budjetti on vuositasolla 6 miljardia taalaa. Tuo Tekesin maksama tuki menee nykyisin lähinnä yhteisösuhteiden hoitoon eli paikallisten yhteistyöprojektien pyörittämiseen yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.

Meinaatkos että Nokia ei osaisi itse investoida tuotekehitykseen tai hoitaa yhteisösuhteita, jos yhteisöveroa alennettaisiin Tekes-tukia vastaavalla määrällä? 500 miljoonaa on iso kuluerä valtion budjetissa, vaikka se varmasti tuntuu pieneltä jos sitä verrataan Nokian t&k-kokonaiskustannuksiin.

Quote from: Akateemisesti Nuiva on 18.04.2009, 11:23:15
En väitä, että Tekesin toiminta olisi täydellistä ja varmasti monta välistävetäjäkonsulttia löytyy, mutta toistaisin nyt vielä sen, että Tekesin rahoitus on elintärkeä osa Suomen teknologiasektorin tutkimusrahoitusta yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Lisäksi Tekesiltä ja muilta rahoittajilta (esim. mainitut TE-keskukset) saa tukea uusien firmojen pystyyn pistämiseen.

Ja millekähän osalle teknologiasektorista Tekes-raha on elintärkeää? Ei ainakaan Nokian kaltaisille menestyville yrityksille. Ei myöskään yrityksille joilla on hyvä liikeidea, ja jotka näinollen saavat rahoitusta myös pääomamarkkinoilta. Jäljelle jäävät mm. välistävetäjäkonsultit ja elinkelvottomat yritykset. En ymmärrä miksi yhteiskunnan täytyisi viimeksimainittujen tahojen toimintaa tukea.

Quote from: Akateemisesti Nuiva on 18.04.2009, 11:23:15
Omasta tutkimusyksiköstä on pienen ajan sisällä laitettu pystyyn yksi yritys, jossa kaupallistetaan tutkimustuloksia ja toisen perustaminen on työn alla. On aika epätodennäköistä, että kumpaakaan olisi tapahtunut ilman Tekesiä ja Nokian ja muiden teknologia-alan yritysten kanssa Tekes-projekteissa tehtyä yhteistyötä.

Hieno juttu että saitte yritystoimintaa vireille. Kannattaa kuitenkin huomioida että kanssanne samalla alalla voi Suomessa jo toimia yritys jonka yrittäjä on rahoittanut yrityksensä tutkimustyön Tekes-tukien sijaan laittamalla talonsa velkojen pantiksi. Teidän markkinoilletulonne ei välttämättä tätä yrittäjää ilahduta.

Quote from: hoxpox on 18.04.2009, 12:11:01
Meinaatkos että Nokia ei osaisi itse investoida tuotekehitykseen tai hoitaa yhteisösuhteita, jos yhteisöveroa alennettaisiin Tekes-tukia vastaavalla määrällä? 500 miljoonaa on iso kuluerä valtion budjetissa, vaikka se varmasti tuntuu pieneltä jos sitä verrataan Nokian t&k-kokonaiskustannuksiin.

Tarkoitukseni oli suhteuttaa täällä esitetyt kommentit tähän rahoitusrallin kokonaismittakaavaan ja yritysten maksamien yhteisöverojen suuruuteen. Olen samaa mieltä siitä, että Nokia, Metso tai Fortum eivät nykyisin tarvise Tekes-rahoitusta oman t&k-toimintansa rahoittamiseen. Tekes-rahoitus kuitenkin antaa tutkimuslaitoksille ja pk-yrityksille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä Nokian kaltaisten yritysten kanssa. Tällaisten yhteistyöverkkojen luominen on Tekesin välityksellä kertaluokkaa helpompaa kuin suoraan Keilaniemeen soittamalla.

Quote from: hoxpox on 18.04.2009, 12:11:01
Ja millekähän osalle teknologiasektorista Tekes-raha on elintärkeää? Ei ainakaan Nokian kaltaisille menestyville yrityksille. Ei myöskään yrityksille joilla on hyvä liikeidea, ja jotka näinollen saavat rahoitusta myös pääomamarkkinoilta. Jäljelle jäävät mm. välistävetäjäkonsultit ja elinkelvottomat yritykset. En ymmärrä miksi yhteiskunnan täytyisi viimeksimainittujen tahojen toimintaa tukea.

Esim. pk-yrityksille, joilla voi olla toimiva tuote-idea mutta ei riittävästi rahoitusta loppukehitystä varten tai tarve kehittää teknologiaa eteenpäin esim. yliopistojen osaamista hyödyntäen. Pääomamarkkinoilta automaagisesti tuleva rahoitus hyville ideoille painii samassa sarjassa täällä usein mainitun valtion taikaseinän kanssa -- Suomessa bisnesenkeleitä ei riitä ihan joka yritykselle ja elinkelpoiselle idealle suuren maailman malliin.

Quote from: hoxpox on 18.04.2009, 12:11:01
Hieno juttu että saitte yritystoimintaa vireille. Kannattaa kuitenkin huomioida että kanssanne samalla alalla voi Suomessa jo toimia yritys jonka yrittäjä on rahoittanut yrityksensä tutkimustyön Tekes-tukien sijaan laittamalla talonsa velkojen pantiksi. Teidän markkinoilletulonne ei välttämättä tätä yrittäjää ilahduta.

Epäilemättä näin voi olla ja onkin. Yliopistojen suojista toimivat tai sieltä toimintansa aloittavat yritykset voivat saada suhteetontakin kilpailuetua ilmaisista työtiloista jne. yrityksen alkuvaiheen pyörityksessä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö voitaisi tehdä yhteistyötä, jos sellaisia mahdollisuuksia löytyy. Esim. näihin TE-keskusten, Tekesin jne. rahoittamiin kaupallistamiskuvioihin kuuluu melkein pakollisena esikartoitus, jossa tehdään kilpailijakartoitus ja selvitetään kaupallistamisen edellytykset. Ehkä mä uskon liikaa ihmisen hyvyyteen, mutta mun on vaikea uskoa että tällaiset korkeakouluista liikkeelle lähtevät parin kaverin nyrkkipajat haluaisi ehdoin tahdoin kusta vastaavalla sektorilla toimivia pk-yrittäjien aamupuuroon.

Quote from: Akateemisesti Nuiva on 18.04.2009, 22:14:36

Quote from: hoxpox on 18.04.2009, 12:11:01
Hieno juttu että saitte yritystoimintaa vireille. Kannattaa kuitenkin huomioida että kanssanne samalla alalla voi Suomessa jo toimia yritys jonka yrittäjä on rahoittanut yrityksensä tutkimustyön Tekes-tukien sijaan laittamalla talonsa velkojen pantiksi. Teidän markkinoilletulonne ei välttämättä tätä yrittäjää ilahduta.

Epäilemättä näin voi olla ja onkin. Yliopistojen suojista toimivat tai sieltä toimintansa aloittavat yritykset voivat saada suhteetontakin kilpailuetua ilmaisista työtiloista jne. yrityksen alkuvaiheen pyörityksessä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö voitaisi tehdä yhteistyötä, jos sellaisia mahdollisuuksia löytyy. Esim. näihin TE-keskusten, Tekesin jne. rahoittamiin kaupallistamiskuvioihin kuuluu melkein pakollisena esikartoitus, jossa tehdään kilpailijakartoitus ja selvitetään kaupallistamisen edellytykset. Ehkä mä uskon liikaa ihmisen hyvyyteen, mutta mun on vaikea uskoa että tällaiset korkeakouluista liikkeelle lähtevät parin kaverin nyrkkipajat haluaisi ehdoin tahdoin kusta vastaavalla sektorilla toimivia pk-yrittäjien aamupuuroon.

Yksinkertaistettu esimerkki kilpailun vääristymisestä olisi tilanne, jossa kaksi lähes samanlaista ja samalla alalla toimivaa yritystä osallistuvat tarjouskilpailuihin. Ainoa merkittävä ero yritysten välillä on että yritys A on saanut Tekes-tukea tietyn rahamäärän enemmän kuin yritys B. Kummatkin yritykset hinnoittelevat tarjouksensa oman taloudellisen tilanteensa mukaisesti, ja yritys A pystyykin saamansa tuen avulla vetämään hintansa hiukan alemmiksi ja näinollen voittaa tarjouskilpailut.

Kuka kusi B-yrityksen porukan aamupuuroihin? Sanoisin että valtio, joka tukitoiminnallaan vääristää kilpailua. Yritys A toimii oman etunsa mukaisesti niinkuin kaikki muutkin yritykset, ja heitä on turha syyttää tilanteesta.

Teoriassa Tekesin tuki vääristää kilpailua. Käytännössä en ole kyllä törmännyt ko. tapauksiin ainakaan tuotekehityspuolella.

Itse toimin suunnittelutoimistossa, ja aloittelevien yritysten tai uusien tuote/liiketoimintakonseptien kanssa on tullut painittua. Akateemisesti Nuiva tuossa totesikin, että tilanne Suomessa on se, että hyvätkään ideat eivät käytännössä saa rahaa markkinoilta. Näin nyrkkisääntönä voisi sanoa, että suomalainen firma voi saada pääomasijoitusta siinä vaiheessa kun sen idea on jo testattu maailmalla, eli kun se idea ei enää ole uusi. Tekes paikkaa tässä omalta osaltaan tätä market failurea, ja mielestäni etupäässä onnistuneesti. Olen tietysti vähän puolueellinen, sillä joissain projekteissamme asiakkaan saama Tekes-rahoitus on jopa merkittävässä osassa. Kyseessä ei kuitenkaan ole ainakaan tälle konsulttitoimistolle mikään rahasampo vaikka tervetullutta lisää onkin.

Olen myös huomannut, että ihmiset aliarvioivat suuresti tuotekehityksen keston ja kustannukset. Dyson-imurista tehtiin yli 5000 prototyyppiä 13 vuoden aikana ennen lopullista mallia; 2 vuotta T&K-työtä ennen markkinoille lanseeraamista on yksinkertaisillekin ideoille á la uusi huonekalu varsin normaalia ellei taustalla ole hyvinvoideltua koneistoa mallia Nokia. Ilman Tekesiä/vast, hyvin harvoja ideoita kehitettäisiin edes proof of concept-tasolle, sillä meillä on vähänlaisesti alkuvaiheen rahoitukseen erikoistuneita bisnesenkeleitä eikä - ehkä kiitos korkean verotuksen - kovinkaan monella ole varaa nikkaroida protoa pajassa ja kiertää maailmaa käyttäjiä tapaamassa.

Kaiken lisäksi olen tullut siihen tulokseen, että "kyllä markkinat hyvän idean löytävät ja palkitsevat" on suoraan sanottuna idealistinen myytti vailla totuuspohjaa. Eivät löydä eivätkä palkitse, ja tästä on sentään tehty aika paljon tutkimusta. Kenenkään en ole kuullut pelkällä idealla saaneen rahaa; aina on tarvittu vähintään proof of concept. Milläs rahalla tälläisen teet ilman Tekesiä, kun siemenrahoittajia on vähänlaisesti? Omasta rahoituksesta kts. yllä. 

Tekesin jakamasta rahasta toki varmaan puolet menee "hukkaan," mutta uusissa jutuissa on etukäteen vaikea tietää kumpi puoli. Tekesissä on paljon muitakin ongelmia ja raivostuttavuuksia, eikä rahanjako ole aina ihan fiksuimmasta päästä (mielestäni rahanjako on välillä turhankin konservatiivista ja portfoliosta puuttuu joitakin tarpeellisia instrumentteja). Mutta ongelmana en osaa tätä aloittelevien yritysten tukemista mitenkään nähdä.

Quote from: Alumiinitaivas on 21.04.2009, 13:05:37
Teoriassa Tekesin tuki vääristää kilpailua. Käytännössä en ole kyllä törmännyt ko. tapauksiin ainakaan tuotekehityspuolella.

Tekes-tukien kilpailua vääristävä vaikutus ei realisoidu vielä tuotekehitysvaiheessa, vaan vasta kun aletaan taistelemaan markkinaosuuksista.

Quote from: Alumiinitaivas on 21.04.2009, 13:05:37
Itse toimin suunnittelutoimistossa, ja aloittelevien yritysten tai uusien tuote/liiketoimintakonseptien kanssa on tullut painittua. Akateemisesti Nuiva tuossa totesikin, että tilanne Suomessa on se, että hyvätkään ideat eivät käytännössä saa rahaa markkinoilta. Näin nyrkkisääntönä voisi sanoa, että suomalainen firma voi saada pääomasijoitusta siinä vaiheessa kun sen idea on jo testattu maailmalla, eli kun se idea ei enää ole uusi. Tekes paikkaa tässä omalta osaltaan tätä market failurea, ja mielestäni etupäässä onnistuneesti. Olen tietysti vähän puolueellinen, sillä joissain projekteissamme asiakkaan saama Tekes-rahoitus on jopa merkittävässä osassa. Kyseessä ei kuitenkaan ole ainakaan tälle konsulttitoimistolle mikään rahasampo vaikka tervetullutta lisää onkin.

Mistähän johtuu että Suomessa ei ole kovin hyvin toimivia pääomamarkkinoita? Sen sijaan että kehitetään valtiojohtoista sijoitustoimintaa, voitaisiin luoda parempia edellytyksiä pääomasijoittamisen kasvulle. Verovarojen kierrättäminen valtion viraston kautta nostaa veroastetta ja osaltaan heikentää pääomasijoitustoiminnan kannattavuutta Suomessa. Muistaakseni Tekes-tukien saamisen ainakin jonkinasteisena ehtona on yrityksen kotimainen omistus, tämäkään ei ulkomaisia sijoittajia Suomeen houkuttele mikäli on näin.

Quote from: Alumiinitaivas on 21.04.2009, 13:05:37
Olen myös huomannut, että ihmiset aliarvioivat suuresti tuotekehityksen keston ja kustannukset. Dyson-imurista tehtiin yli 5000 prototyyppiä 13 vuoden aikana ennen lopullista mallia; 2 vuotta T&K-työtä ennen markkinoille lanseeraamista on yksinkertaisillekin ideoille á la uusi huonekalu varsin normaalia ellei taustalla ole hyvinvoideltua koneistoa mallia Nokia. Ilman Tekesiä/vast, hyvin harvoja ideoita kehitettäisiin edes proof of concept-tasolle, sillä meillä on vähänlaisesti alkuvaiheen rahoitukseen erikoistuneita bisnesenkeleitä eikä - ehkä kiitos korkean verotuksen - kovinkaan monella ole varaa nikkaroida protoa pajassa ja kiertää maailmaa käyttäjiä tapaamassa.

Saikos muuten mainitsemasi Dyson-pölynimurin kehittäjä yhteiskunnan varoja tuotekehitykseensä? Mukavaa että olet samaa mieltä siitä että korkea verotus on yritystoiminnan aloittamisen yksi este.

Quote from: Alumiinitaivas on 21.04.2009, 13:05:37
Kaiken lisäksi olen tullut siihen tulokseen, että "kyllä markkinat hyvän idean löytävät ja palkitsevat" on suoraan sanottuna idealistinen myytti vailla totuuspohjaa. Eivät löydä eivätkä palkitse, ja tästä on sentään tehty aika paljon tutkimusta. Kenenkään en ole kuullut pelkällä idealla saaneen rahaa; aina on tarvittu vähintään proof of concept. Milläs rahalla tälläisen teet ilman Tekesiä, kun siemenrahoittajia on vähänlaisesti? Omasta rahoituksesta kts. yllä. 

Jos muuta rahoitusta ei ole tarjolla, eikä säästöjä ole, niin aloittava yrittäjä voi ottaa vaikka pankkilainan. Jos idea on hyvä niin pankkilaina on varmasti parempi ratkaisu kuin ottaa heti alkuvaiheessa sijoittajia, jotka ilman proof of conceptia vaativat sijoitustaan vastaan isomman osuuden yrityksestä. Suomessa on melkoisen hyvä sosiaaliturva, joka takaa että yrittäjä ei kuole nälkään vaikka yritys menisikin pieleen.

Quote from: Alumiinitaivas on 21.04.2009, 13:05:37
Tekesin jakamasta rahasta toki varmaan puolet menee "hukkaan," mutta uusissa jutuissa on etukäteen vaikea tietää kumpi puoli. Tekesissä on paljon muitakin ongelmia ja raivostuttavuuksia, eikä rahanjako ole aina ihan fiksuimmasta päästä (mielestäni rahanjako on välillä turhankin konservatiivista ja portfoliosta puuttuu joitakin tarpeellisia instrumentteja). Mutta ongelmana en osaa tätä aloittelevien yritysten tukemista mitenkään nähdä.

Aloittelevia yrityksiä voidaan tukea verotuksellisesti monilla eri keinoilla jotka eivät työllistä monisatapäistä valtion virastoa, lisää yrittäjälle koituvaa byrokratiaa, vääristä kilpailua ja demotivoi reilusti kilpailevia yrittäjiä. Itse näen Tekes-vetoisen tukipolitiikan ja kasvavan turvapaikkabisneksen välillä paljon yhtäläisyyksiä. Kumpikaan toiminta ei ole yhteiskunnalle kokonaisuudessaan hyödyllistä, ja niitä kumpaakin voidaan harjoittaa niin kauan kunnes joku politiikko uskaltaa eturyhmän ankarasta vastustuksesta huolimatta nostaa epäkohdan tapetille.

Quote from: hoxpox on 21.04.2009, 14:12:01

Quote from: Alumiinitaivas on 21.04.2009, 13:05:37
Teoriassa Tekesin tuki vääristää kilpailua. Käytännössä en ole kyllä törmännyt ko. tapauksiin ainakaan tuotekehityspuolella.

Tekes-tukien kilpailua vääristävä vaikutus ei realisoidu vielä tuotekehitysvaiheessa, vaan vasta kun aletaan taistelemaan markkinaosuuksista.

Ok, olisi pitänyt olla tarkempi. Mitä siis tarkoitin: toimin (etupäässä) fyysisten tuotteiden kehittämisen parissa, enkä ole huomannut käytännössä vääristymiä enkä ole myöskään kuullut kenenkään valittavan aiheesta. Voi toki olla että sitä esiintyy täälläkin, enkä tiedä esim. ohjelmistokehityksestä muuta kuin mitä olen tutuilta kuullut.

Ymmärtääkseni kuitenkin EU-säännökset vaativat, että rahoitusta myönnettäessä markkinatilanne ja mahdollinen kilpailua vääristävä vaikutus on nimenomaan otettava huomioon. Tämä on johtanut lapsellisuuksiin kuten siihen, että sanaa "markkinointi" ei saa mainita itse hakemuksessa.

Quote from: hoxpox on 21.04.2009, 14:12:01

Mistähän johtuu että Suomessa ei ole kovin hyvin toimivia pääomamarkkinoita? Sen sijaan että kehitetään valtiojohtoista sijoitustoimintaa, voitaisiin luoda parempia edellytyksiä pääomasijoittamisen kasvulle. Verovarojen kierrättäminen valtion viraston kautta nostaa veroastetta ja osaltaan heikentää pääomasijoitustoiminnan kannattavuutta Suomessa.

Olen teoriatasolla samaa mieltä kanssasi tästä. En myöskään kiistele siitä, etteikö Tekesin rahoituksessa luultavasti olisi paljonkin löysää. Huomautan vain, että Tekesillä on käytännössä erittäin tärkeä rooli alkuvaiheen siemenrahoittajana, ja sen korvaaminen muilla instituutioilla (kuten toimivat pääomamarkkinat) on mielestäni osin epärealistista. Tämä ei johdu pelkästään verotusdynamiikasta ja pääomien kertymisestä, vaan ennen kaikkea muista syistä kuten uusien ideoiden ymmärtämisen vaikeudesta. Tukea tälle väitteelle katson saavani paitsi omasta kokemuksestani myös keskusteluista ulkomaisten kollegojen kanssa, jotka pitävät Tekesin toimintaa jopa suorastaan esimerkillisenä.

(Ei mennä nyt siihen, että Suomessa osataan kyllä keksiä mutta heikommin hyödyntää tuloksia. Käsittääkseni se on erillinen ongelma, mikä ei ainakaan helpottuisi mikäli siemenrahoitusta heikennettäisiin.)

Quote from: hoxpox on 21.04.2009, 14:12:01
Saikos muuten mainitsemasi Dyson-pölynimurin kehittäjä yhteiskunnan varoja tuotekehitykseensä? Mukavaa että olet samaa mieltä siitä että korkea verotus on yritystoiminnan aloittamisen yksi este.

Dyson haki rahaa sijoittajilta ja valmistajilta, ilman tulosta. Sen jälkeen hän haki myös valtiolta rahaa, muttei saanut sitä. (Muistin muuten väärin - kehitystyössä meni "vain" viisi vuotta mutta idean myymiseen valmistajille menikin sitten kymmenen vuotta. Tulee väkisinkin mieleen, että pieni siemenraha olisi saattanut vähän nopeuttaa tahtia.)

Quote from: hoxpox on 21.04.2009, 14:12:01
Jos muuta rahoitusta ei ole tarjolla, eikä säästöjä ole, niin aloittava yrittäjä voi ottaa vaikka pankkilainan. Jos idea on hyvä

No tässäpä tullaankin koko villakoiran ytimeen. Sanotaanpa vaikka, että saat idean uudesta kottikärrystä jossa on pyörän tilalla valtava kumipallo. Nyt, rehellisesti sanoen -

Mistä tiedät, että idea on hyvä?

Mistä pankinjohtaja tietää, että idea on hyvä?

Mistä pääomasijoittaja tietää, että idea on hyvä?

Tällä alalla käy hyvinkin usein niin, että pikkupäissään kehitelty pöljä idea tuokin (ehkä pienen jatkokehittelyn jälkeen) taloon talikkokaupalla käteistä, kun taas se älyttömän fiksu ja "varma" konsepti osoittautuu jostain odottamattomasta syystä toteutuskelvottomaksi tai ei vain myy vaikka mitä tekisi. Olenkin pyrkinyt nyttemmin suvaitsemaan monenlaisia ideoita, kun en osaa päältäpäin sanoa mikä niistä lähtee vetämään. Toki vähän voi haarukoida mutta siltikin...

Tuo kuulakottikärry - Ballbarrow - oli muuten Dysonin aikaisempi keksintö.

Quote from: hoxpox on 21.04.2009, 14:12:01
niin pankkilaina on varmasti parempi ratkaisu kuin ottaa heti alkuvaiheessa sijoittajia, jotka ilman proof of conceptia vaativat sijoitustaan vastaan isomman osuuden yrityksestä. Suomessa on melkoisen hyvä sosiaaliturva, joka takaa että yrittäjä ei kuole nälkään vaikka yritys menisikin pieleen.

Ilman proof of conceptia ei ole yhtäkään sijoittajaa, muutamia hyvin harvinaisia poikkeustapauksia (= idean toimivuus voidaan oikeasti osoittaa paperilla tai keksijä omistaa sijoittajan illanvietoissa kuvattua materiaalia) lukuun ottamatta. Pelkkä proof of concept ei sekään riitä kuin erittäin selvissä tapauksessa, yleensä suomalaisilta yrityksiltä vaaditaan jo onnistunutta valmistusta, olemassa olevia markkinoita ja tasaista kassavirtaa. Ehkä joskus 1990-luvulla rahaa sai lupauksilla, mutta se aika on ollut ja mennyt.

Lisäksi, yleensä Tekes-rahaa saanut päätyy ottamaan myös pankkilainaa. Näen Tekes- ym alkuvaiheen rahoituksen suurimpana etuna sen, että se pienentää riskiä testata jotain vähän villimpääkin ideaa ja mahdollistaa sen kehittämisen sille tasolle, että sitä lainaa uskaltaa tosielämässä ottaa.

Se, ettei kuole nälkään, on nimittäin aika laiha lohtu jos vaikka riskinä on se, että talo menee alta. Tuossa vastapäätä on nytkin yksi suhteellisen menestyvä ja kymmenkunta henkilöä täyspäiväisesti työllistävä yritys, joka ei takuuvarmasti olisi aloittanut toimintaansa ellei keksijä olisi saanut ensin 10 000 euron VARA-avustusta ja sitten vähän reilumpaa tuotekehitysrahaa ideansa proof of conceptin kehittämiseen. En tiedä kuinka paljon tälläisiä yrityksiä on; näppituntumana sanoisin, että aika paljon.

Quote from: hoxpox on 21.04.2009, 14:12:01
Aloittelevia yrityksiä voidaan tukea verotuksellisesti monilla eri keinoilla jotka eivät työllistä monisatapäistä valtion virastoa, lisää yrittäjälle koituvaa byrokratiaa, vääristä kilpailua ja demotivoi reilusti kilpailevia yrittäjiä.

Mutta mikään näistä verotuksellisista keinoista ei maksa komponentteja siihen proof of conceptiin siinä vaiheessa kun yrityksellä ei vielä ole kassavirtaa tai yritystä ei edes ole olemassa. Tosielämässä muutama tonni idean testaamiseen on merkittävästi tehokkaampi kickstart kuin puolen prosentin veroetu joskus tulevaisuudessa.

Quote from: hoxpox on 21.04.2009, 14:12:01
Itse näen Tekes-vetoisen tukipolitiikan ja kasvavan turvapaikkabisneksen välillä paljon yhtäläisyyksiä. Kumpikaan toiminta ei ole yhteiskunnalle kokonaisuudessaan hyödyllistä, ja niitä kumpaakin voidaan harjoittaa niin kauan kunnes joku politiikko uskaltaa eturyhmän ankarasta vastustuksesta huolimatta nostaa epäkohdan tapetille.

Yleisesti on taidettu olla sitä mieltä, että innovaatiotoimintaan ja koulutukseen käytetyt veroeurot maksavat itsensä aika tehokkaasti takaisin, jopa moninkertaisina. Vaikka itse projekti epäonnistuisikin (jopa 90 % uusista tuotelanseerauksista epäonnistuu) niin ainakin on hankittu kokemusta jota on muulla tavoin hyvin vaikea tai mahdotonta hankkia. Uskon, että se taas hyödyttää koko kansantaloutta pitkällä aikavälillä.

Quote from: hoxpox on 21.04.2009, 14:12:01
Tekes-tukien kilpailua vääristävä vaikutus ei realisoidu vielä tuotekehitysvaiheessa, vaan vasta kun aletaan taistelemaan markkinaosuuksista.

Tämä on se tärkein kohta, jossa logiikkasi ontuu. Mietipä hetki, mistä vientiin tähtäävät teknologiayritykset niitä markkinaosuuksia tavoittelevat.

Toisaalla väitit, että Tekes-tuet eivät olisi yhteiskunnalle hyödyllisiä. Otetaanpa esimerkkinä lujaa kasvava ohjelmistoyritys, joka myy ohjelmistotuotteita esim. Yhdysvaltoihin tai Aasiaan. Eikö tosiaan ole yhteiskunnan näkökulmasta mitään hyötyä tukea tällaista 'keihäänkärki'-yritystä? Ei tietenkään jos yhteiskunta = maailma.

Miksi täällä ei ole toimivia pääomamarkkinoita, kysyit. Lähtökohdiltaan Suomi on tavattoman erilainen maa, kuin esim. Saksa tai USA. Näissä olosuhteissa räjähtävään kasvuun lähtevän yritystoiminnan perustaminen on aivan eri juttu kuin esim. 100 - 300 miljoonan ihmisen markkina-alueella. Se taas tarkoittaa yrityksen kannalta erittäin huonoja ehtoja osakassopimusta tehdessä.

Jätät myös huomoimatta sen tosiasian, että teknologiset innovaatiot lisäävät tuottavuutta täällä kotimaassa. Näiden innovaatioiden tuotteistaminen ja siten jalkauttaminen esim. teollisuuteen ei näissä olosuhteissa ole kovin helppoa ilman tukea. Ei edes hyvinä aikoina, koska investointipäätöksiä ei nykyään tehdä 'Suosi suomalaista' -periaatteella. Päätöksiä saatetaan tehdä aivan eri mantereella.

Ehdotat, että yrittäjä ottaisi lainaa Tekes-tuen sijasta. Ole huoleti, kyllä yrittäjät ottavatkin sitä lainaa ja usein panttaavat talonsa sen vuoksi. Se ei kuitenkaan sulje pois sitä, että valtion kannattaa osallistua innovaatioiden jalkauttamiseen ja vientikaupan käynnistämiseen.

Hieman olen kyllä pohtinut, mikä on motiivisi käydä tätä keskustelua Hommassa.

Quote from: Alumiinitaivas on 21.04.2009, 16:21:12

Quote from: hoxpox on 21.04.2009, 14:12:01
Aloittelevia yrityksiä voidaan tukea verotuksellisesti monilla eri keinoilla jotka eivät työllistä monisatapäistä valtion virastoa, lisää yrittäjälle koituvaa byrokratiaa, vääristä kilpailua ja demotivoi reilusti kilpailevia yrittäjiä.

Mutta mikään näistä verotuksellisista keinoista ei maksa komponentteja siihen proof of conceptiin siinä vaiheessa kun yrityksellä ei vielä ole kassavirtaa tai yritystä ei edes ole olemassa. Tosielämässä muutama tonni idean testaamiseen on merkittävästi tehokkaampi kickstart kuin puolen prosentin veroetu joskus tulevaisuudessa.

Käytännössä tämmöinen pienyrityksen siemenvaiheen rahoitus on Tekesin toiminnasta varsin pieni osa. Rahojen jakamisesta löytyy lisätietoja osoitteesta: http://www.tekes.fi/tekes/asiakkaat_projektit/Asiakasyritykset_2008.pdf Yleissääntö näyttää olevan että mitä suurempi yritys, sitä enemmän myönnetään tukea.

Tekes jakaa vuosittain yrityksille n. 516 miljoonaa euroa verovaroja (huom. tässä ei mukana itse viraston kuluja). Tekes-tukien jakamisen sijasta voitaisiin siis haluttaessa lahjoittaa jokaiselle 18 vuotta täyttävälle suomalaiselle n. 8600 euroa ideoiden testausrahaa (Suomessa yhden ikäluokan koko on n. 60000). Lisäksi säästyisivät viraston pyörittämiskulut. Voisimme siis pidemmällä aikavälillä antaa tasapuolisesti jokaiselle Suomen kansalaiselle mahdollisuuden toteuttaa proof of concept jostain ideasta. Vaihtoehtoisesti kansalaiset voisivat sijoittaa rahansa jonkun kaverinsa ideaan, tai ideoiden puutteessa joko säästää tai käyttää rahansa haluamallaan tavalla.

En itseasiassa kannata tätä vaihtoehtoistakaan rahanjakomallia, joskin pidän sitä selvästi parempana kuin rahojen kierrättämistä Tekesin kautta, sillä se a) on tasapuolinen b) on rahansaajille ennustettava c) ei työllistä monisatapäistä virkamies/välistävetokonsultti-koneistoa. Esimerkin tarkoitus on lähinnä korostaa sitä että Tekesin kautta tosiaan kierrätetään merkittäviä summia verorahoja kansalaista kohden, ja että näillä rahoilla voitaisiin tukea yritystoiminnan aloittamista monin erilaisin ja kansalaisille tasapuolisin tavoin. Jos saisin itse päättää niin Tekes-rahoilla alennettaisiin veroja.

Quote from: Alumiinitaivas on 21.04.2009, 16:21:12

Quote from: hoxpox on 21.04.2009, 14:12:01
Itse näen Tekes-vetoisen tukipolitiikan ja kasvavan turvapaikkabisneksen välillä paljon yhtäläisyyksiä. Kumpikaan toiminta ei ole yhteiskunnalle kokonaisuudessaan hyödyllistä, ja niitä kumpaakin voidaan harjoittaa niin kauan kunnes joku politiikko uskaltaa eturyhmän ankarasta vastustuksesta huolimatta nostaa epäkohdan tapetille.

Yleisesti on taidettu olla sitä mieltä, että innovaatiotoimintaan ja koulutukseen käytetyt veroeurot maksavat itsensä aika tehokkaasti takaisin, jopa moninkertaisina. Vaikka itse projekti epäonnistuisikin (jopa 90 % uusista tuotelanseerauksista epäonnistuu) niin ainakin on hankittu kokemusta jota on muulla tavoin hyvin vaikea tai mahdotonta hankkia. Uskon, että se taas hyödyttää koko kansantaloutta pitkällä aikavälillä.

Tiedän että Tekes itse väittää että heidän kauttaan yrityksille kierrätetyt verorahat ovat hyvä sijoitus yhteiskunnalle. Tekes-rahoilla pyörivät konsultointitoimistot lienevät samaa mieltä. Itselleni kyseinen väite on suurinpiirtein yhtä uskottava kuin esim. "maahanmuuttajista selvät säästöt" -toteama. Olisiko sinulla jotain muuta lähdettä (mielellään puolueetonta) jossa todettaisiin verovarojen kierrättämisen virastojen kautta teknologiayrityksille olevan yhteiskunnalle hyödyllistä?

Omasta kokemuksesta voin sanoa ettei sieltä Tekesistä oikein tahdo saada rahaa järkeviinkään hankkeisiin.

Datakaivureille ja muille tilastojen tutkijoille vinkki. Ottakaapa selvää paljonko sellainen pikkufirma kuin Nokia Oy onkaan saanut Tekes rahaa vaikka nyt 2000 luvulla.

Quote from: Kari Kinnunen on 22.04.2009, 03:51:08
Omasta kokemuksesta voin sanoa ettei sieltä Tekesistä oikein tahdo saada rahaa järkeviinkään hankkeisiin.

Datakaivureille ja muille tilastojen tutkijoille vinkki. Ottakaapa selvää paljonko sellainen pikkufirma kuin Nokia Oy onkaan saanut Tekes rahaa vaikka nyt 2000 luvulla.

Huomenet, Hatusta tuuletan, että noin 4 milj.€/vuosi, sillä sillä jolla on, sille paljon annetaan ;D
Olinkin näköjään vähän "vieraillut" tässä ketjussa  ja pirukaan ei ota selvää mitä tarkoitti ja samaan kuntoon itseään,asian valaisemiseksi, ei kannata juoda...
Epäilen, että kyseessä on pahanmielen purkaus ihmiseltä, joka on nähnyt Kehitysyhtiöitten kehityksen ja "pukumiesten" pyörimisen kahden työntekijän firmoissa etupäässä lopun alkuna ja alun loppuna, kun pelkkiin paperitöihin on ensin palkattava vähintään insinööri, vaikka itse tuottavan työn ja innovoinnin
on voinut alkuunsa hoitaa pari nokkelaa marakattia...
  ja sitten lähtee lapasesta, työmies ei voi tehdä töitä, kehitys lähtee ihan eri raiteille rahoituksen vaatimusten myötä ja kerran kyseessä on kehitys, kehittyy tuotteeseen (tuote ei kehity,halli kylläkin) sellaiset hintapaineet, että kannattaa realisoida kaikki näkyvä omaisuus mahdollisimman pian..
  No, tapoja on monia ja byrokratiaakin tarvitaan, ettei raha valu kaiken maailman haihattelijoille..

Yritysjohdolle ehdollista Tekesin tukien huijaamisesta

http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Yritysjohdolle+ehdollista+Tekesin+tukien+huijaamisesta/1135248576895

Helpoin keino verotuksen keventämiseen on Valtion tukien lopettaminen, aloitetaan elinkeinoelämän saamista tuista. TEKESIT suun muut Kepulaisten tukilaitokset huitsin Nevadaan. Sanoisin.

Quote from: rontti4 on 19.08.2009, 00:37:28
Helpoin keino verotuksen keventämiseen on Valtion tukien lopettaminen, aloitetaan elinkeinoelämän saamista tuista. TEKESIT suun muut Kepulaisten tukilaitokset huitsin Nevadaan. Sanoisin.

Tiedätkö tästä aiheesta mitään? Vai tuliko vahingossa puklu?

http://www.bioteknologia.info/uutiset/yleiset/fi_FI/Proteiini_VAP-1_saatelee_valkosolujen_kulkua_kudoksiin/

Tämä projekti on rahoitettu tekes tuilla. Jos kaikki menee nappiin niin tulot lasketaan kymmenissä miljardeissa euroissa. Tästä voi hyvässä lykyssä tulla enemmän hilloa mitä kaikki tekes tuet ovat olleet yhteensä. Tekes tuet ovat hyödyllinen ja kannattava systeemi rahoitettaessa Suomalaista huippututkimusta. Olisikin ihan järkevää että uuden puolueen yksi tärkeimmistä tavoitteista olisi tekes tukien kasvatus.

Quote from: xor_rox on 19.08.2009, 00:47:08

Quote from: rontti4 on 19.08.2009, 00:37:28
Helpoin keino verotuksen keventämiseen on Valtion tukien lopettaminen, aloitetaan elinkeinoelämän saamista tuista. TEKESIT suun muut Kepulaisten tukilaitokset huitsin Nevadaan. Sanoisin.

Tiedätkö tästä aiheesta mitään? Vai tuliko vahingossa puklu?

Tiedän. Ei tullut.

QuoteKirjoittanut: Osakesäästäjä(ei keinotte
Lainaus
http://www.bioteknologia.info/uutiset/yl..._saatelee_valkosolujen_kulkua_kudoksiin/

Tämä projekti on rahoitettu tekes tuilla. Jos kaikki menee nappiin niin tulot lasketaan kymmenissä miljardeissa euroissa. Tästä voi hyvässä lykyssä tulla enemmän hilloa mitä kaikki tekes tuet ovat olleet yhteensä. Tekes tuet ovat hyödyllinen ja kannattava systeemi rahoitettaessa Suomalaista huippututkimusta. Olisikin ihan järkevää että uuden puolueen yksi tärkeimmistä tavoitteista olisi tekes tukien kasvatus.

Nämä biotekniikat ovat nielleet rahaa vuosikymmeniä ilmaan yhtään menestystarinaa.
Juttuis ydin on: Jos kaikki menee nappiin realismia hieman kehiin, pyydän. Ilmainen valtion raha ei ole osoittautunut kovin hyväksi kannustimeksi.

Olisikin ihan järkevää että uuden puolueen yksi tärkeimmistä tavoitteista olisi Tekes tukien lopetus.

Quote from: rontti4 on 19.08.2009, 18:15:00

Quote from: xor_rox on 19.08.2009, 00:47:08

Quote from: rontti4 on 19.08.2009, 00:37:28
Helpoin keino verotuksen keventämiseen on Valtion tukien lopettaminen, aloitetaan elinkeinoelämän saamista tuista. TEKESIT suun muut Kepulaisten tukilaitokset huitsin Nevadaan. Sanoisin.

Tiedätkö tästä aiheesta mitään? Vai tuliko vahingossa puklu?

Tiedän. Ei tullut.

QuoteKirjoittanut: Osakesäästäjä(ei keinotte
Lainaus
http://www.bioteknologia.info/uutiset/yl..._saatelee_valkosolujen_kulkua_kudoksiin/

Tämä projekti on rahoitettu tekes tuilla. Jos kaikki menee nappiin niin tulot lasketaan kymmenissä miljardeissa euroissa. Tästä voi hyvässä lykyssä tulla enemmän hilloa mitä kaikki tekes tuet ovat olleet yhteensä. Tekes tuet ovat hyödyllinen ja kannattava systeemi rahoitettaessa Suomalaista huippututkimusta. Olisikin ihan järkevää että uuden puolueen yksi tärkeimmistä tavoitteista olisi tekes tukien kasvatus.

Nämä biotekniikat ovat nielleet rahaa vuosikymmeniä ilmaan yhtään menestystarinaa.
Juttuis ydin on: Jos kaikki menee nappiin realismia hieman kehiin, pyydän. Ilmainen valtion raha ei ole osoittautunut kovin hyväksi kannustimeksi.

Olisikin ihan järkevää että uuden puolueen yksi tärkeimmistä tavoitteista olisi Tekes tukien lopetus.

Mitenkäs on käynyt maailmalla. Sveitsille USA:lle ja Tanskalle bioteknologia on kultakaivos. meillä satsaukset ovat olleet melko vähäpätöisiä. Jos joskus saamme edes yhden menestystuotteen markkinoille niin saldo on positiivinen.

Quote from: Osakesäästäjä(ei keinotte on 19.08.2009, 18:42:06

Quote from: rontti4 on 19.08.2009, 18:15:00

Quote from: xor_rox on 19.08.2009, 00:47:08

Quote from: rontti4 on 19.08.2009, 00:37:28
Helpoin keino verotuksen keventämiseen on Valtion tukien lopettaminen, aloitetaan elinkeinoelämän saamista tuista. TEKESIT suun muut Kepulaisten tukilaitokset huitsin Nevadaan. Sanoisin.

Tiedätkö tästä aiheesta mitään? Vai tuliko vahingossa puklu?

Tiedän. Ei tullut.

QuoteKirjoittanut: Osakesäästäjä(ei keinotte
Lainaus
http://www.bioteknologia.info/uutiset/yl..._saatelee_valkosolujen_kulkua_kudoksiin/

Tämä projekti on rahoitettu tekes tuilla. Jos kaikki menee nappiin niin tulot lasketaan kymmenissä miljardeissa euroissa. Tästä voi hyvässä lykyssä tulla enemmän hilloa mitä kaikki tekes tuet ovat olleet yhteensä. Tekes tuet ovat hyödyllinen ja kannattava systeemi rahoitettaessa Suomalaista huippututkimusta. Olisikin ihan järkevää että uuden puolueen yksi tärkeimmistä tavoitteista olisi tekes tukien kasvatus.

Nämä biotekniikat ovat nielleet rahaa vuosikymmeniä ilmaan yhtään menestystarinaa.
Juttuis ydin on: Jos kaikki menee nappiin realismia hieman kehiin, pyydän. Ilmainen valtion raha ei ole osoittautunut kovin hyväksi kannustimeksi.

Olisikin ihan järkevää että uuden puolueen yksi tärkeimmistä tavoitteista olisi Tekes tukien lopetus.

Mitenkäs on käynyt maailmalla. Sveitsille USA:lle ja Tanskalle bioteknologia on kultakaivos. meillä satsaukset ovat olleet melko vähäpätöisiä. Jos joskus saamme edes yhden menestystuotteen markkinoille niin saldo on positiivinen.

Kun helvetti jäätyy ja Suomi pääsee jalkapalloilun MM-kisoihin.  ;D ;D  8)

Quote from: rontti4 on 19.08.2009, 18:47:15

Quote from: Osakesäästäjä(ei keinotte on 19.08.2009, 18:42:06

Quote from: rontti4 on 19.08.2009, 18:15:00

Quote from: xor_rox on 19.08.2009, 00:47:08

Quote from: rontti4 on 19.08.2009, 00:37:28
Helpoin keino verotuksen keventämiseen on Valtion tukien lopettaminen, aloitetaan elinkeinoelämän saamista tuista. TEKESIT suun muut Kepulaisten tukilaitokset huitsin Nevadaan. Sanoisin.

Tiedätkö tästä aiheesta mitään? Vai tuliko vahingossa puklu?

Tiedän. Ei tullut.

QuoteKirjoittanut: Osakesäästäjä(ei keinotte
Lainaus
http://www.bioteknologia.info/uutiset/yl..._saatelee_valkosolujen_kulkua_kudoksiin/

Tämä projekti on rahoitettu tekes tuilla. Jos kaikki menee nappiin niin tulot lasketaan kymmenissä miljardeissa euroissa. Tästä voi hyvässä lykyssä tulla enemmän hilloa mitä kaikki tekes tuet ovat olleet yhteensä. Tekes tuet ovat hyödyllinen ja kannattava systeemi rahoitettaessa Suomalaista huippututkimusta. Olisikin ihan järkevää että uuden puolueen yksi tärkeimmistä tavoitteista olisi tekes tukien kasvatus.

Nämä biotekniikat ovat nielleet rahaa vuosikymmeniä ilmaan yhtään menestystarinaa.
Juttuis ydin on: Jos kaikki menee nappiin realismia hieman kehiin, pyydän. Ilmainen valtion raha ei ole osoittautunut kovin hyväksi kannustimeksi.

Olisikin ihan järkevää että uuden puolueen yksi tärkeimmistä tavoitteista olisi Tekes tukien lopetus.

Mitenkäs on käynyt maailmalla. Sveitsille USA:lle ja Tanskalle bioteknologia on kultakaivos. meillä satsaukset ovat olleet melko vähäpätöisiä. Jos joskus saamme edes yhden menestystuotteen markkinoille niin saldo on positiivinen.

Kun helvetti jäätyy ja Suomi pääsee jalkapalloilun MM-kisoihin.  ;D ;D  8)

Helvetti on jäässä jo Lordin takia.

Korkeatasoinen innovaatiotoiminta on Suomelle tärkeää. En kuitenkaan tiedä, miten hyvä tukimuoto nykyisenlainen TEKES on.

Ehkä suoran rahan jakamisen sijaan yliopistot voisivat tarjota entistä enemmän huokeaa konsultointia suomalaisille yrityksille, jotka lähtevät innovoimaan. Puolella miljardilla saa jo melkoisen puljun pystyyn.

Ei heikkovatsaisille tuon toimialan laput.
Todisteeksi voi vilkaista vaikka puolikotimaisen Ark Therapeuticsin kurssikehitystä.

http://www.reuters.com/finance/stocks/chart?symbol=AKT.L

Kurssit räjähtävät helposti ja yleensä niin, että pohja putoaa. Bioalan menestyksiä ei riitä kovin monelle sormelle. Esim. brittipörssissä ko. sektori on ikuisen murheen alho.

Asiallista tekstiä Tekes-tukien älyttömyydestä. Jos rahan kierrättäminen valtionjohtoisen organisaation kautta takaisin yrityksille olisi hyvä idea, niin Neuvostoliitto olisi ollut oikeasti hyvä paikka elää:

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/75191-tarvitaanko-t%C3%A4llaista-ep%C3%A4p%C3%A4tev%C3%A4%C3%A4-tekesi%C3%A4

Quote
Valtion tarkastusviraston raportista:

"Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen Tekesin kautta jaetut tuet eivät VTV:n mukaan ole juurikaan edistäneet Suomen ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden toteuttamista. Tuet eivät VTV:n mukaan ole myöskään johtaneet kaupallisiin onnistumisiin."

"VTV:n mukaan yritykset lupasivat hakupapereissaan kaikkiaan 11 000 työpaikkaa. Tarkastuskertomuksen mukaan niitä syntyi pelkkä rahtunen: runsas 1 200 työpaikkaa."

"Yritykset lupasivat myös, että tuetut hankkeet tuottavat vientiä kuuden miljardin edestä. Tämä lupaus oli todellinen mahalasku. VTV:n mukaan vientiä syntyi vain 360 miljoonaa euroa eli vaivaiset kuusi prosenttia luvatusta."

VTV:n selvästikin terästäytynyt. Kirjoitin jo vuonna 2000:

Tämä arvioinneilla harhaanjohtaminen alkoi jo vuonna 1992, jolloin valtiontalouden
tarkastusviraston mukaan "1,5 miljardin panostus (Tekes) oli vaikuttanut noin 40 miljardin
markan liikevaihdon, 13-26 miljardin markan vientitulojen ja 3100-5300 uuden työpaikan
syntyyn." (lainaus Tekesin vuosikertomuksesta 1992) Tulokset kuitenkin perustuivat tuensaajien ennusteisiin, eivät faktoihin. Periaatteessa Tekes on tuensaajien asiakas "ostaen" projekteja, mikä osaltaan vielä heikentää tulosten luotettavuutta. Vähän kuin autokauppiaat kirjoittaisivat  lehtiin autoarvostelut!

Sama harhautus jatkui kansaivälisessä arvioinnissa 1995, jossa VTT:n "tutkimuksen"
mukaan "Tekesin rahoituksella syntyy neljästä viiteen uutta uutta pysyvää työpaikkaa sijoitettua miljoonaa markkaa kohden". (Lainaus Tekesin vuosikertomuksesta 1995) Luvut perustuivat jälleen tuensaajien tulevaisuusnäkemyksiin!

Quote from: hoxpox on 06.06.2011, 06:05:03
Asiallista tekstiä Tekes-tukien älyttömyydestä.

Ottamatta kantaa mihinkään muuhun kuin sellaiseen, jonka tunnen, niin yllättävän monta menestynyttä suomalaista vientikonseptia olisi jäänyt syntymättä ilman Tekesin tukea. Se, mistä näin omalta kantiltani valitan on Tekesin nykyinen byrokraattisuus. 90-luvun puolella Tekes pystyi tekemään päätöksiä ilman mitään mieletöntä byrokratiaa. Nyt on toisin. Hallinto kasvaa, tulos pienenee.

Mutta sitten Jenkkilästä. Yksi yhteistyökumppani tekee kaikenlaisia projekteja puolustusteollisuudelle. Suoraa DoD-rahoitusta. Häikäilemätöntä rahoitusta yritysten tuotekehitykselle. Paljon ronskimpaa kuin Tekes tai mikään suomalainen juttu koskaan.

Tutkimusrahoituksen idea on siinä, että rahoitetaan sellaisia hankkeita, joista voi tulla merkittäviä uusia tuotteita tms.. Tämä on muuten helppoa, mutta kun kaikki helposti keksittävissä oleva on jo keksitty. Siten erilaisista hankkeiden onnistumisesta ei voi etukäteen olla varma. Niinpä Tekesin kaltainen rahoittaja yrittää arvioida toisaalta hankkeen toteuttamiskelpoisuutta ja toisaalta onnistuneen hankkeen mahdollista arvoa. Parhaimmillaankin iso osa hankkeista päätyy umpikujaan, mutta tavoitteena lienee, että ne harvat jotka onnistuvat, tuottavat sitten yhteiskunnalle hyvää niidenkin puolesta jotka epäonnistuvat.

Vähän kuin lottoa siis. Mutta sillä erotuksella, ettei kyseessä ole nollasummapeli, vaan käytännössä tutkimusrahoitus tuottaa reilusti enemmän kuin siihen koskaan on käytetty varoja. Näin myös yritysten tuotekehityksessä: yksi kaikkien aikojen vakaimmista suomalaisyrityksistä (http://www.vaisala.fi/index.aspx) käyttää  noin 10% (http://www.vaisala.com/annualreport2007/vaisala_3.html) liikevaihdostaan tuotekehitykseen.

Quote from: Professori on 06.06.2011, 22:54:53
Vähän kuin lottoa siis. Mutta sillä erotuksella, ettei kyseessä ole nollasummapeli, vaan käytännössä tutkimusrahoitus tuottaa reilusti enemmän kuin siihen koskaan on käytetty varoja. Näin myös yritysten tuotekehityksessä: yksi kaikkien aikojen vakaimmista suomalaisyrityksistä (http://www.vaisala.fi/index.aspx) käyttää  noin 10% (http://www.vaisala.com/annualreport2007/vaisala_3.html) liikevaihdostaan tuotekehitykseen.

Sinä siis väität että suomalaiset yritykset eivät itse ymmärrä sijoittaa tarpeeksi varoja tuotekehitykseen, vaan tarvitaan monisatapäinen valtion organisaatio jonka kautta yritysten verovarat kierrätetään takaisin yrityksiin tuotekehitykseen korvamerkittyinä?

Voisiko esittämääsi ajatusmallia laajentaa vaikkapa ihmisten pariutumiseen? Koska parisuhteessa elävät ovat tutkitusti  onnellisempia ja terveempiä kuin muut, tulee perustaa valtion pariutumisvirasto joka opastaa pariutumissuunnitelman teossa ja jakaa ihmisille pariutumiseen korvamerkittyä rahaa?

Quote from: Professori on 06.06.2011, 22:54:53
Vähän kuin lottoa siis. Mutta sillä erotuksella, ettei kyseessä ole nollasummapeli, vaan käytännössä tutkimusrahoitus tuottaa reilusti enemmän kuin siihen koskaan on käytetty varoja. Näin myös yritysten tuotekehityksessä: yksi kaikkien aikojen vakaimmista suomalaisyrityksistä (http://www.vaisala.fi/index.aspx) käyttää  noin 10% (http://www.vaisala.com/annualreport2007/vaisala_3.html) liikevaihdostaan tuotekehitykseen.

Lisättäköön vielä että jos kysytään professoreilta mikä on menestyvän yrityksen salaisuus, niin teknisen alan professori vastannee että hyvä tuote, markkinoinnin professori että markkinointi, työpsykologian professori että työhyvinvointi jne jne.

Jos Tekesin tausta-ajatusta laajennettaisiin, niin seurauksena olisi että perustettaisiin valtion organisaatio, jonka kautta kierrätettäisin yritysten kaikki tulot. Eli tämä organisaatio jakaisi yrityksille byrokraattien päättämissä suhteissa korvamerkittyinä erinä tuotekehitys-, markkinointi-, työhyvinvointi- ja muut rahat.

Neuvostoliitto toiminee hyvänä esimerkkinä kuvatunlaisen suunnitelmatalouden menestyksellisyydestä.

Kannattaisi perehtyä siihen kuinka hommia maailmalla hoidetaan. USA jakaa veronmaksajien rahaa valtavia määriä ministeriöidensä kautta kehitys-/tutkimushankkeisiin suoraan yrityksille. Samaa tekevät Saksa, Ranska ja valistunutta lukijaa ei pitäisi yhtään yllättää, että samaa tekee myös Kiina.

Jokainen niin sanottu korkean teknologian maa tai sellaiseksi haluava tunkee valtavia summia julkista rahaa yritysten tuotekehityksen tukemiseen. Mekanismit vaihtelevat maasta toiseen, esimerkiksi jenkit käyttävät puolustusteollisuuden alle menevää kompleksia rahoittamaan kaikenlaista mielenkiintoista. Käytät joka päivä useita sellaisia teknologioita, joiden kehittäminen on rahoitettu jenkkiläisen veronmaksajan kukkarosta. Tuskin olisivat syntyneet ilman tuota mekanismia.

Tekesin tarpeellisuuden kyseenalaistaminen toisiin maihin verrattaessa on aika erikoinen johtopäätös, jonka logiikkaa en ymmärrä. Siitä, että toimiiko Tekes kovinkaan optimaalisesti tai tehokkaasti yritysten ja niitä hyödyttävän tutkimuksen kannalta on taas sitten ihan toinen juttu, josta minulla olisi paljonkin sanottavaa. Se sanottava ei olisi mitään kiitoksia.

Keskustelin 90-luvun loppupuolella aika pitkään suuren amerikkalaisen riskisijoitusyhtiön johtajan kanssa. Hän sanoi, että potentiaaliseen yritykseen sijoitettaessa he katsovat viittä asiaa. Ne asiat ovat toimitusjohtaja, myyntijohtaja, rahoitusjohtaja ja tuotekehityksestä vastaava johtaja. Jos nuo neljä ovat kunnossa katsotaan viidettä eli sitä mitä firma oikein tekee. Kuulemma kymmenestä sijoituksesta kahdeksan menee täysin plörinäksi, yksi jää nollille ja yhden tuottamilla tuloilla maksetaan epäonnistuneet ja jää vielä voittoakin.

Quote from: tyhmyri on 07.06.2011, 08:48:33
Kannattaisi perehtyä siihen kuinka hommia maailmalla hoidetaan. USA jakaa veronmaksajien rahaa valtavia määriä ministeriöidensä kautta kehitys-/tutkimushankkeisiin suoraan yrityksille. Samaa tekevät Saksa, Ranska ja valistunutta lukijaa ei pitäisi yhtään yllättää, että samaa tekee myös Kiina.

Jokainen niin sanottu korkean teknologian maa tai sellaiseksi haluava tunkee valtavia summia julkista rahaa yritysten tuotekehityksen tukemiseen. Mekanismit vaihtelevat maasta toiseen, esimerkiksi jenkit käyttävät puolustusteollisuuden alle menevää kompleksia rahoittamaan kaikenlaista mielenkiintoista.

Kuulostaa tutulta. Lähes kaikki Länsi-Euroopan maat ovat myös sijoittaneet valtavia summia monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttoon, joten se lienee varmasti hyvä bisnes.

Moni maa on sijoittanut myös Kreikan ja Portugalin tukemiseen suuria summia. Tulisikohan sieltäkin vielä jättipotti veronmaksajille?

Tottakai Suomessa kannattaa kopioida muissa maissa hyväksihavaittuja tapoja.

Quote from: tyhmyri on 07.06.2011, 08:48:33
Käytät joka päivä useita sellaisia teknologioita, joiden kehittäminen on rahoitettu jenkkiläisen veronmaksajan kukkarosta. Tuskin olisivat syntyneet ilman tuota mekanismia.

Ohessa lista Yhdysvaltalaisista suuryrityksistä (joista valtaosa nimenomaan teknologiayrityksiä), jotka ovat aloittaneet autotallista ilman sen kummempia valtion tukia. Voinet kertoa vastaavia menestystarinoita jotka ovat syntyneet siitä että valtavia summia verovaroja on kaadettu johonkin kehitystyöhön?

http://secretcopywriting.com/blog/1big-companies-which-started-business-from-garage-inpiration-for

Quote from: hoxpox on 07.06.2011, 16:11:55
Ohessa lista Yhdysvaltalaisista suuryrityksistä (joista valtaosa nimenomaan teknologiayrityksiä), jotka ovat aloittaneet autotallista ilman sen kummempia valtion tukia. Voinet kertoa vastaavia menestystarinoita jotka ovat syntyneet siitä että valtavia summia verovaroja on kaadettu johonkin kehitystyöhön?

Esimerkkejä verorahoilla tehdyn työn tuloksista löytyy täältä (http://www.sti.nasa.gov/tto/Spinoff2010/pdf/Spinoff2010.pdf). Ei äkkiseltään tullut mieleen tuota julkisesti saatavilla olevaa ja sopivampaa listaa. Sopivaa siinä mielessä, että juuri kyseiseen aiheeseen liittyvää verorahojen käyttöä on arvosteltu melkoisessa määrin. Melkoisia menestystarinoita moni noista.

Quote from: tyhmyri on 08.06.2011, 08:46:10

Quote from: hoxpox on 07.06.2011, 16:11:55
Ohessa lista Yhdysvaltalaisista suuryrityksistä (joista valtaosa nimenomaan teknologiayrityksiä), jotka ovat aloittaneet autotallista ilman sen kummempia valtion tukia. Voinet kertoa vastaavia menestystarinoita jotka ovat syntyneet siitä että valtavia summia verovaroja on kaadettu johonkin kehitystyöhön?

Esimerkkejä verorahoilla tehdyn työn tuloksista löytyy täältä (http://www.sti.nasa.gov/tto/Spinoff2010/pdf/Spinoff2010.pdf). Ei äkkiseltään tullut mieleen tuota julkisesti saatavilla olevaa ja sopivampaa listaa. Sopivaa siinä mielessä, että juuri kyseiseen aiheeseen liittyvää verorahojen käyttöä on arvosteltu melkoisessa määrin. Melkoisia menestystarinoita moni noista.

Jos vastaanottokeskukselta tai vastaavalta maahanmuutosta elantonsa saavalta yksiköltä kysytään esimerkkejä maahanmuuton hyödyistä tai menestystarinoista, niin niitä varmasti löytyy vaikka kuinka paljon. Nasan itsensä tuottama dokumentti toimintansa hyödystä on mielestäni yhtä uskottava kuin minkä tahansa järjestön arvio oman toimintansa hyödyistä.

Quote from: hoxpox on 08.06.2011, 09:50:05
Nasan itsensä tuottama dokumentti toimintansa hyödystä on mielestäni yhtä uskottava kuin minkä tahansa järjestön arvio oman toimintansa hyödyistä.

Lähdekritiikki on tietenkin hyvä ja hauska harrastus, mutta siihen kuuluu myös virheiden osoittaminen. Esimerkiksi Nasan tai DARPA:n kautta syntyneet patentit ja tulokset ovat helposti tarkastettavissa vaikkapa USA:n patenttitoimiston kautta ja myös muista lähteistä. En kuitenkaan katso asiakseni kaivaa niitä sinulle, sillä vaikkapa tuon Nasan dokumentin kiistäminen kuuluu mielestäni sinulle kun sitä kerran epäilet.

Kokemukseni mukaan TEKESin toiminta on eräänlaista rahanpesua:

---

• Teollisuusyritys A pusaa kasaan projektisuunnitelman B, jolle haetaan rahoitusta TEKESiltä. 
• Maan tapana on, että ko. projektissa ns. kumppanina tai vastaavana on VTT, suomalainen yliopisto tai korkeakoulu tai joku muu vastaava suomalainen julkisen sektorin instituutio
• TEKES myöntää sitten projektille B rahoitusta esim. 50% kokonaismäärästä.  Toinen puoli tulee firman A omasta kassasta, nämä voidaan lyödä firman verotukseen esim. "kehityskuluina"
• Näin TEKESin (= veronmaksajien ) rahat kiertävät firman A kassan kautta esim. VTT:lle.
• Rahan alkuperä on nyt häivytetty.  Alunperin veronmaksajien raha onkin nyt teollisuuden maksamaa rahaa.   
• VTT voi sitte esittää tekevänsä tutkimusta TEOLLISUUTEEN ( = firma B ) summalla X.  Näin tuo julkiseen sektoriin käytännössä kuuluva instituutio voi esittää tekevänsä bisnestä.  Jos rahoitus tulisi suoraan veroista, se ei näyttäisi yhtä hyvältä.

---

Jos TEKESin määrärahoja leikataan, silloin tullaan käytännössä leikanneeksi julkisen sektorin palkkalistoilla olevien tutkijoinen tms. toimeentuloa.  Firmoille tällä TEKESillä ei ole tuon taivaallisen merkitystä.  Kyse on siis eräänalaisesta rahanpesusta.

Tarkastusvirasto arvostelee: Suomen vihreän tekniikan ohjelmat flopanneet
http://www.talouselama.fi/uutiset/article637785.ece

Tämä juttu sopinee tähän ketjuun...

Quote
Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV arvostelee rajusti Suomen energia- ja ilmastotekniikan tukiohjelmia. Satojen miljoonien eurojen tukirahat uhkaavat valua hukkaan.

VTV:n mielestä veronmaksajat eivät ole saaneet vastinetta rahoilleen. Valtaosa luvatuista työpaikoista on jäänyt syntymättä, liikevaihto ja vienti ovat jääneet murto-osaan siitä, mitä tukihakemuksissa maalailtiin.
...

--Lasse

Quote from: lahtipe1 on 08.06.2011, 12:39:14
Jos TEKESin määrärahoja leikataan, silloin tullaan käytännössä leikanneeksi julkisen sektorin palkkalistoilla olevien tutkijoinen tms. toimeentuloa.  Firmoille tällä TEKESillä ei ole tuon taivaallisen merkitystä.  Kyse on siis eräänalaisesta rahanpesusta.

Oma työnantajani on tupannut omissa projekteissaan olemaan tarkkana siinä, että jotain VTT:tä tai vastaavaa porukkaa ei päästetä projekteihin mukaan. Miksi käyttää VTT:tä kun saksalaiset labrat ovat samalla hinnalla parempia?

Totta kyllä taitaa olla tuo tapa houkutella yrityksiä ja tutkimuslaitoksia yhteistyöhön. Sen näen vain hyvänä, sillä tutkimusorganisaatiovetoisiin projekteihin olemme osallistuneet ja niistä on tullut palkattua monta hyvää tyyppiä, jotka eivät olisi haaviin muuten jääneet. Ja kyllä aina välillä jokunen ihan järkevä ideakin tarttuu omaan käyttöön (vaikka suurimman osan hyödyllisyydestä voi esittää kaikenlaisia mielipiteitä).

Tekes-tukia vastustava mielenosoitus su 13.5.2012 klo 14-17

Tervetuloa vastustamaan Tekes-tukia Tekesin pääkonttorin edustalle Länsi-Pasilaan sunnuntaina 13.5.2012 klo 14-17. Osoite on Kyllikinportti 2, Helsinki.

http://www.facebook.com/pages/Tekes-tukia-vastustava-mielenosoitus-su-1352012-klo-14-17/328393687208515