Quote from: svobo on 08.02.2011, 16:57:17
Monien foorumilaisten mielestä koko tieteenala on korruptoitunut, unohtanut hyvän tieteellisen tavan periaatteet ja suoltaa ideologisesti värittyneitä tutkimustuloksia. Siksi täällä toivotetaan erityisellä tyytyväisyydellä tervetulleeksi kaikki, jotka voisivat tuoda tieteen takaisin yhteiskuntatieteisiin.
Tervetuloa. :)
Miten sosiologia voisi edes olla korruptoitunutta, sehän koostuu erinäisten yhteiskuntatieteilijöiden näkemyksistä ja teorioista. Mielestäni ainoastaan sosiologiksi itseään nimittävä henkilö voi olla korruptoitunut. Mitä tarkoitat sillä että tiede tulisi palauttaa takaisin yhteiskuntatieteisiin, mitä käsität sanalla tiede?
Tarkoitan tieteentekijöiden piirissä vallitsevaa konsensusta, premissejä joita ei ole tapana kyseenalaistaa, vaan joiden päälle uusia päättelyketjuja rakennetaan. Jokainen tieteentekijä on tietenkin yksilö, mutta aina myös vähän ammattinsa uhri.
Yksi tällainen premissi on esimerkiksi sellainen käsitys, että kaikki ihmiset ovat henkisiltä ominaisuuksiltaan samanlaisia. Tai jos yksilöllisiä eroja onkin, niin ainakaan etnisten ryhmien keskiarvoissa ei ole eroja, ja jos eroja olisikin, niin niiden täytyy johtua olosuhteista, ei geeneistä. Voi olla - voi olla että ei. Mutta yhteiskuntatieteilijöillä ei ole tällaiselle näkemykselle muita kuin ideologisia perusteita, biologit saattaisivat olla asiasta muuta mieltä. Joka tapauksessa tällaisten väitteiden esittäjät on haukuttu mediassa ja heitä on koitettu jopa syyttää valtakunnansyyttäjän toimesta. (Tämä vain yhtenä esimerkkinä)
Tieteellä tai tieteellisesti uskottavalla tutkimuksella tarkoitan jotain sellaista tietoa, jonka keräämisessä ja analysoimisessa on pyritty mahdollisimman hyvin minimoimaan subjektiiviset käsitykset ja ennakkoluulot. Tieteessä pitäisi myös saada esittää erilaisia näkemyksiä ilman, että menettää ihmisarvoaan tai että joutuu syytettyjen penkille. Tieteelliseen väittelyyn kuuluu lisäksi argumentaation perussäännöt.
QuoteNyt kiinnostuin, kerro toki lisää, miten pääaineeni sosiologia liittyy nuiviuteen?
En varsinaisesti tarkoittanut, että nuivuuden pitäisi mitenkään erityisesti liittyä sosiologiaan; tarkoitin sitä, että monia nuivia kiinnostavat sosiologian kuvaamat ilmiöt sinänsä - kiinnostaahan meitä yhteiskunta ja ihmisten käyttäytyminen yksilöinä ja ryhminä. Sosiologia saisi enemmänkin valottaa monikulttuuriagendan toimivuutta tai toimimattomuutta yhteiskunnan sisällä.
:)
"Tarkoitan tieteentekijöiden piirissä vallitsevaa konsensusta, premissejä joita ei ole tapana kyseenalaistaa "
Mielestäni tällaista konsensusta asioista ei ole.
"Yksi tällainen premissi on esimerkiksi sellainen käsitys, että kaikki ihmiset ovat henkisiltä ominaisuuksiltaan samanlaisia. Tai jos yksilöllisiä eroja onkin, niin ainakaan etnisten ryhmien keskiarvoissa ei ole eroja, ja jos eroja olisikin, niin niiden täytyy johtua olosuhteista, ei geeneistä. Voi olla - voi olla että ei. Mutta yhteiskuntatieteilijöillä ei ole tällaiselle näkemykselle muita kuin ideologisia perusteita, biologit saattaisivat olla asiasta muuta mieltä. Joka tapauksessa tällaisten väitteiden esittäjät on haukuttu mediassa ja heitä on koitettu jopa syyttää valtakunnansyyttäjän toimesta. (Tämä vain yhtenä esimerkkinä)"
Viittaatko Tatu Vanhasen teettämään älykkyystestiin?
"Tieteellä tai tieteellisesti uskottavalla tutkimuksella tarkoitan jotain sellaista tietoa, jonka keräämisessä ja analysoimisessa on pyritty mahdollisimman hyvin minimoimaan subjektiiviset käsitykset ja ennakkoluulot. Tieteessä pitäisi myös saada esittää erilaisia näkemyksiä ilman, että menettää ihmisarvoaan tai että joutuu syytettyjen penkille. Tieteelliseen väittelyyn kuuluu lisäksi argumentaation perussäännöt."
Kannatat siis luonnontieteitä? Oman näkemykseni mukaan yhteiskuntatieteissä on aina kyse enemmän tai vähemmän subjektiivisesta näkemyksestä. En kuitenkaan tarkoita tällä sitä että kaikki näkemykset olisivat yhtä oikeita, päinvastoin, osa tuotetuista teorioista on paremmin hyödynnettävissä esimerkiksi vallitseviin yhteiskunnallisiin oloihin. Kuitenkin krtisoin sitä, mitä varsinkin psykologian piirissä tavoitellaan kun pyritään luonnontieteiden tapaan objektiiviseen 'totuuteen', otetaan tarpeeksi monta subjektiivistä näkemystä, printataan ne kaavioon ja ZäDäm meillä on objektiivinen totuus tai näkemys asioista...
"Tieteessä pitäisi myös saada esittää erilaisia näkemyksiä ilman, että menettää ihmisarvoaan tai että joutuu syytettyjen penkille."
Ihmisillä on mielestäsi erilaiset henkiset ominaisuudet mutta kuitenkin jokin kollektiivinen yhtenäinen ihmisarvo?Vai onko tämä ihmisarvo vain joidenkin ihmisten etuoikeus? Mielestäni ihmisillä tulisi olla samat oikeudet Suomen lain edessa huolimatta vakaumuksestaan tai mielipiteistään
Quote from: Eino P. Keravalta on 08.02.2011, 17:54:06
QuoteNyt kiinnostuin, kerro toki lisää, miten pääaineeni sosiologia liittyy nuiviuteen?
Sosiologia saisi enemmänkin valottaa monikulttuuriagendan toimivuutta tai toimimattomuutta yhteiskunnan sisällä.
Olen samaa mieltä, teen jälkimmäisestä tällähetkellä analyysiä, mutta jumiuduin tänne jutustelemaan ;D
Quote from: sorella on 08.02.2011, 17:58:16
Mielestäni tällaista konsensusta asioista ei ole.
Kaikilla tieteenaloilla on omat premissinsä, joiden kyseenalaistamista pitää perustella erityisen hyvin. Maahanmuutosta puhuttaessa "asiantuntijoiden" premissit tuntuvat olevan kovin ideologisesti motivoituneita, he eivät toki ole enimmäkseen sosiologeja. En sano tässä nimenomaan sosiologiaa huonoksi tieteeksi.
Quote
Viittaatko Tatu vanhasen teettämään älykkyystestiin?
Joo.
Quote
Kannatat siis luonnontieteitä? Oman näkemykseni mukaan yhteiskuntatieteissä on aina kyse enemmän tai vähemmän subjektiivisesta näkemyksestä. En kuitenkaan tarkoita tällä sitä että kaikki näkemykset olisivat yhtä oikeita, päinvastoin, osa tuotetuista teorioista on paremmin hyödynnettävissä esimerkiksi vallitseviin yhteiskunnallisiin oloihin. Kuitenkin krtisoin sitä, mitä varsinkin psykologian piirissä tavoitellaan kun pyritään luonnontieteiden tapaan objektiiviseen 'totuuteen', otetaan tarpeeksi monta subjektiivistä näkemystä, printataan ne kaavioon ja ZäDäm meillä on objektiivinen totuus tai näkemys asioista...
No joo. Yhteiskuntatieteet eivät ole samanlaisia luonnontieteiden kanssa, eikä niissä voi käyttää samoja sääntöjä. Luonnontieteissä on kai helpompi väitellä asioiden luonteesta, kun niihin ei liity samanlaisia päivänpolitiikan arvolatauksia.
Quote from: sorella on 08.02.2011, 18:02:57
Quote from: Eino P. Keravalta on 08.02.2011, 17:54:06
QuoteNyt kiinnostuin, kerro toki lisää, miten pääaineeni sosiologia liittyy nuiviuteen?
Sosiologia saisi enemmänkin valottaa monikulttuuriagendan toimivuutta tai toimimattomuutta yhteiskunnan sisällä.
Olen samaa mieltä, teen jälkimmäisestä tällähetkellä analyysiä, mutta jumiuduin tänne jutustelemaan ;D
Ole varovainen, raotat Pandoran lipasta.
tiedän että tämä on yleinen esittäytymisketju, mutta koska sain niin paljon hämmästynyteitä vastauksia kun mainitsin olevani sosiologi, täytynee minun oikaista käsitystä siitä, että sosiologia olisi jotenkin monikulttuurisuudelle erityisen suopea tiede.
syy siihen miksi itse kiinnostuin lukemaan sosiologiaa on Emile Durkheimin, yhden sosiologian kantaisän, tekemä tutkimus itsemurhista. Durkheim havaitsi tutkimuksissaan että itsemurhaluvut säilyivät eri maissa vuodesta toiseen samoina. Tästä hän teki johtopäätöksen että, itsemurhaa ei voitaisi yksin selittää biologisilla tai psykologisilla ominaisuuksilla, sitä olisi selitettävä sosiaalisella.
tutkimuksista selvisikin että, mitä löyhemmät yhteisön siteet ovat (egoistinen yht.kunt) tai mitä tiukemmat yhteisön siteet ovat (altruistinen yht.kunt)sitä suuremmat ovat itsemurhaluvut. Länsimaita on luonnehdittu egoistisiksi maiksi kun taas altruistisesta yhteiskunnasta olkoon esimerkkinä islamilaiset yhteiskunnat. Pienin itsemurhaluku oli niissä maissa joissa yhteisössä vallitsivat 'sopivan kiinteät' siteet. Tämän tutkimuksen nojalla, joka on sosiologian yksi merkittävimmistä tutkimuksista ja joka vakiinnutti sosiologialle oman tutkimuskohteensa 'sosiaalisen', monikulttuurisuus siis lisää myös itsemurhia koska se on omiaan löysyttämään yhteisön siteitä. Näin ollen uskallan myös väittää että sosiologia ei ole monikulttuurisuudelle erityisen suopea tiede ja siinä että on sekä sosiologi ETTÄ nuiva ei ole mitään ristiriitaista :)
Quote from: sorella on 08.02.2011, 17:58:16
Viittaatko Tatu Vanhasen teettämään älykkyystestiin?
Hän ei voi viitata Tatu Vanhasen "teettämään älykkyystestiin", koska sellaista ei ole olemassa. Ei ainakaan tässä kontekstissä.
Viittaatte molemmat Tatu Vanhasen ja Richard Lynnin tekemiin tutkimuksiin jotka perustuvat moniin ympäri maailman muiden tekemien tutkimuksien tuloksiin, joissa yhteiskunnallisten ongelmien ja yhteiskunnan keskimääräisen älykkyyden välillä havaittiin olevan melkoinen korrelaatio.
Tutkimusta on esitelty mm. kirjassa "Globaalit ongelmat", Tatu Vanhanen, Terra Gognita ISBN 978-952-5697-08-7.
Quote from: sorella on 08.02.2011, 19:04:04Näin ollen uskallan myös väittää että sosiologia ei ole monikulttuurisuudelle erityisen suopea tiede ja siinä että on sekä sosiologi ETTÄ nuiva ei ole mitään ristiriitaista :)
Ei varmaan sosiologia ole tieteenä erityisen moku-tiede, mutta hyvin monet sosiologit ovat mokuttajia. Syytä tähän emme ilmeisestikään tiedä ja se olisi mielenkiintoista saada selville.
Monet tosin sanovat että postmodernistiset metodit ja ajatusmaailma ovat vaikuttaneet hyvin monissa humanistisissa tieteissä ja vieneet ne alueelle, jota ei perinteisen tieteen määritelmien mukaan voi pitää enää tieteenä, vaan poliittisena liikkeenä tai jopa uskonlahkona. Tämäkin on mielestäni totta, ja se miksi näin on olisi myös mielenkiintoista saada selville. Sosiologiakin on varsin saastunut tästä epä-tieteellisyydestä...
Avaatko sorella jonkinlaisen "sosiologia ja monikulttuuri" ketjun jossa voimme jatkaa?
Selitäppä kansantajuisesti ja tyhjentävästi mitä sosiologia mielestäsi tarkoittaa, niin voimme jatkaa keskustelua. Palstatilaa lienee riittää.
Quote from: sorella on 08.02.2011, 19:04:04
Tiedän että tämä on yleinen esittäytymisketju, mutta koska sain niin paljon hämmästynyteitä vastauksia kun mainitsin olevani sosiologi, täytynee minun oikaista käsitystä siitä, että sosiologia olisi jotenkin monikulttuurisuudelle erityisen suopea tiede.
Terve. Sosiologina tiedät sitten varmaankin, että Karl Marx on myös sosiologian klassikko. On ajateltavissa, että Marxin vaikutuksesta sosiologia tieteenhaarana suhtautuisi enemmän tai vähemmän negatiivisesti länsimaisiin yhteiskuntiin, koska nämä ovat markkinatalouksia. Tästä seuraisi, että maahanmuuttajille asetettavat vaatimukset olisivat "epälegitiimejä", koska noiden vaatimusten esittäjä on markkinatalousyhteiskunta tahi sen edustajia.
Voi olla pelkkää huonojen kokemusten yhteensattumaa, mutta ainakin minun kokemukseni sosiologien ulostuloista ovat usein negatiivisia. Tavallaan sosiologia näyttäytyy ulkopuoliselle eräänlaisena "yhteiskunnan uhri" -teknologiana.
Luultavasti sosiologia ei itsessään johdata mihinkään kukkahattuiluun tai nuivuuteen. Sen sijaan voi olla, että sosiologeista merkittävä(?) osa on taipuvainen ajattelemaan kuin suvis. Olisi myös kiinnostavaa nähdä tutkimus vaikkapa Tampereen yliopiston sosiologian opiskelijoiden poliittisesta suuntautumisesta. Omien kokemusten pohjalta voin sanoa, että yllättävän paljon sosiologian opiskelijoista on vasemmalle kallellaan.
Olen pääsääntöisesti hyvin tiedemyönteinen, mutta tästä huolimatta otan realiteetit realiteetteina. Pidänkin hyvin mahdollisena, että joillekin sosiologeille politiikka ja tiede tuppaavat menemään sekaisin. Jos on olemassa jokin tieteenala, missä on hyvä tuoda esille omaa poliittista ideologiaa, niin se on sosiologia. Toki sosiologiassa on paljon hyvääkin.
Muistaakseni ainakin täällä on kyseenalaistettu Anna Rastaan tutkimuksia ja niiden motiiveja.
Quote from: Koskela Suomesta on 08.02.2011, 19:50:31
Quote from: sorella on 08.02.2011, 17:58:16
Viittaatko Tatu Vanhasen teettämään älykkyystestiin?
Hän ei voi viitata Tatu Vanhasen "teettämään älykkyystestiin", koska sellaista ei ole olemassa. Ei ainakaan tässä kontekstissä.
Viittaatte molemmat Tatu Vanhasen ja Richard Lynnin tekemiin tutkimuksiin jotka perustuvat moniin ympäri maailman muiden tekemien tutkimuksien tuloksiin, joissa yhteiskunnallisten ongelmien ja yhteiskunnan keskimääräisen älykkyyden välillä havaittiin olevan melkoinen korrelaatio.
Tutkimusta on esitelty mm. kirjassa "Globaalit ongelmat", Tatu Vanhanen, Terra Gognita ISBN 978-952-5697-08-7.
ok, kuitenkin samasta asiasta puhutaan
Sosiologian ja nuivuuden liitossa ei pitäisi olla mitään epäpyhää, kummallista tai odottamatonta; onhan sosiologia juuri se tiede, jonka ensimmäisenä pitäisi kertoa monikulttuurisuuden mahdottomuudesta ja siitä, että se vääjäämättä aiheuttaa konflikteja arvomaailmojen kesken.
Edellämainittu on tietysti ideaali tilanne. Käytännössähän on ymmärtääkseni päinvastoin niin, että nykysosiologia on valjastettu vetämään monikultturismin aasinvankkureita. Nähdäkseni tämä johtuu siitä, että sosiologiassa - kuten osin psykologiassakin - on vallalla eräänlainen "uhriuttamisen filosofia" tai paradigma, mikä tarkoittaa karrikoiden sitä, että yhteiskunnallinen toimija, ihmisyksilö, ei koskaan voi olla itsenäinen, tietoinen, vapaavalintainen toimija yhteiskunnallisessa kontekstissa tai edes kantamansa geneettisen materiaalin ilmituoja, koska "sosiaalisten tekijöiden" katsotaan ennenmuuta ja ylitse kaiken vaikuttavan yksilön käytökseen, kykyihin, maailmankuvaan, moraaliin ja potentiaaliin. Toisinsanoen sosiologia on antanut aivan suhteettoman suuren aseman sosiaalisille, ulkopuolisille ihmisen taipumuksia ja valintoja muokkaaville tekijöille yksilön oman genetiikan, omien taipumusten tai omien valintojen kustannuksella.
Uhriuttamisen filosofialla tarkoitan juuri tätä: että ihminen ei ole vastuullinen toimija, vaan että hänen tekonsa pyritään selittämään ja vastuunsa poisselittämään ulkoisilla, yhteiskunnallisilla tekijöillä. Mielestäni sosiologia on hieno ja kiinostava tiede, mutta monet sen edustajat ovat ainakin 1960-luvulta saakka tehneet kaikkensa sen rappeuttamiseksi. Tässä näen taustalla virheellisen ihmiskuvan, jonka mukaan ihmisessä ei juuri ole mitään omaa, pysyvää tai tahdonalaista, vaan että kaikki on ulkoisten impulssien laukaisemaa. Kutsuisin tätä jopa marksilaiseksi ihmiskäsitykseksi - hänhän ensimmäisten joukossa esitti, että yhteiskunnalliset erot luovat erot ihmisten kesken, kun taas mielestäni terveempi ja todellisuutta vastaavampi näkemys on se, että päinvastoin ihmisten erot luovat yhteiskunnalliset erot. Siksi Marx kehoittikin luokkasotaan sen sijaan, että hän olisi kehoittanut jokaista yksilöä sotaan omia puutteellisuuksia vastaan. Toki täytyy ottaa huomioon, että se yhteiskunta, jota Marx tarkkaili, oli perin erilainen kuin tämä meidän ja että sen rakenteet olivat paljon jäykemmät. En tietenkään tarkoita, etteikö ympäröivällä maailmallakin olisi merkitystä. Toki sillä on, mutta tuota merkitystä on suunnattomasti ylikorostettu, ja tämä uhriuttamisen filosofia näkyy tänä päivänä mm. suomalaisessa rikoslainsäädännössä, jonka henki on se, että rikollinen on aina yhteiskunnallisten tekijöiden muokkaama uhri, ja että hänet tulee parantaa eikä häntä saisi rangaista.
Samoin tuo tendenssi näkyy monikultturismissa, joka katsoo, että ihmisaines on aina kaikkialla periaatteessa sama, mutta ulkoisten, yhteiskunnallisten tekijöiden erilaiseksi muokkaama, joten kun kehitysmaalainen tuodaan Eurooppaan, hänestä tulee hetikohta eurooppalainen. Näinhän asia ei ole - ja sen olemme monikulttuuristuvassa Euroopassa moneen kertaan joutuneet havaitsemaan. Siksi uhriuttamisen filosofian sijaan haluaisinkin korostaa yksilön vastuuta, hänen valintojaan sekä tietoisuuttansa.
Quote from: Ulkopuolinen on 08.02.2011, 20:40:07
Quote from: sorella on 08.02.2011, 17:11:57
Miten sosiologia voisi edes olla korruptoitunutta...
- Samalla tavalla kuin vaikka yhteiskuntatieteet entisissä sosialistisissa maissa.
- Samalla tavalla kuin vaikka lääketiede silloin kun se liikaa tupakkateollisuuden, suurten lääkefirmojen tms vaikutus- ja rahoituspiirissä.
- Samalla tavalla kuin vaikka juridiikka silloin kun sitä alkavat hallita erilaiset poliittiset ja ideologiset piiloagendat.
- Samalla tavalla kuin valta keskittyessään tai henkilöityessään.
- Samalla tavalla kuin mikä tahansa tiede jos se on samaan aikaan pysähtyneisyyden tilassa ja valtansa huipulla.
- Samalla tavalla kuin media silloin kun se alistaa tiedonvälitystehtävänsä ideologisille piiloagendoille ja poliittiselle kansanvalistukselle.
- Samalla tavalla kuin mitkä tahansa ihmis- ja yhteiskuntatieteet silloin kun ottavat tiedon ja totuuden etsimisen sijaan päätehtäväkseen yhteiskunnallisen vaikuttamisen.
- Samalla tavalla kuin taide silloin kun taiteen julkinen rahoitus ohjaa taiteen sisältöjä, tavoitteita, muotoja, ideologioita...
- Samalla tavalla kuin mikä tahansa byrokratiakoneisto, jolle sen oma olemassaolo ja loukkaamattomuus muuttuu sen päätehtäväksi.
- Samalla tavalla...
Vähintään alkeellinen henkilökohtainen sekä myös tieteenalakohtainen itsereflektointi on tietenkin sosiologiassa niin itsestään selvä peruslähtökohta että en osaa kuvitella että kukaan sosiologian kanssa edes lähietäisyydellä ollut voisi kysyä tuollaista "miten se edes voi olla korruptoitunut" -soopaa tosissaan. Niinpä oletan että kysymys oli joko vitsi tai provo.
Sosiologia on Suomessa ollut yksi kaikkein korruptoituneimmista ja mädäntyneimmistä tieteenaloista vähintään taistolaisuuden nousun jälkeisen ajan. Tällä hetkellä se on niin mädäntynyt, että suuri osa alan tieteellisen rahoituksen turvin tehdystä taiteesta on ihan suoraa mahdollista aineistoa haluttuun suuntaan johdattelevien poliittisten pamflettien tekemistä. Tieteeseen sillä on etäinen yhteys vähän samalla tavalla kuin laboratoriorotalla on etäinen yhteys lääketieteeseen.
mielestäni sanalla 'korruptuneisuus' voi viitata ainoastaan ihmiseen ei tieteeseen tai teoriaan, tästä mainitsin jo alkuperäisessä viestissä, ei vitsi eikä provo....
Quote from: M.K.Korpela on 08.02.2011, 20:12:35
Quote from: sorella on 08.02.2011, 19:04:04
Tiedän että tämä on yleinen esittäytymisketju, mutta koska sain niin paljon hämmästynyteitä vastauksia kun mainitsin olevani sosiologi, täytynee minun oikaista käsitystä siitä, että sosiologia olisi jotenkin monikulttuurisuudelle erityisen suopea tiede.
Terve. Sosiologina tiedät sitten varmaankin, että Karl Marx on myös sosiologian klassikko. On ajateltavissa, että Marxin vaikutuksesta sosiologia tieteenhaarana suhtautuisi enemmän tai vähemmän negatiivisesti länsimaisiin yhteiskuntiin, koska nämä ovat markkinatalouksia. Tästä seuraisi, että maahanmuuttajille asetettavat vaatimukset olisivat "epälegitiimejä", koska noiden vaatimusten esittäjä on markkinatalousyhteiskunta tahi sen edustajia.
Voi olla pelkkää huonojen kokemusten yhteensattumaa, mutta ainakin minun kokemukseni sosiologien ulostuloista ovat usein negatiivisia. Tavallaan sosiologia näyttäytyy ulkopuoliselle eräänlaisena "yhteiskunnan uhri" -teknologiana.
En nyt tarkoittanut sitä että, sosiologia olisi jotenkin maahanmuuttokriittinenkään. Halusin tuoda esille sosiologian tärkeimmän tutkimuksen, koska se vakiinnutti sosiologialle oman tutkimuskohteen,ja koska se tukee monikulttuuriskriittistä näkemystäni ja tätä kautta valottaa hämmentyneille sitä että, voi olla sekä monikulttuuriskriittinen että nuiva, ilman että siinä olisi ristiriitaa. Marxin teoriat ovat enemmän aikaansa sidottuja kuin Durkheimin, koska hän keskittyi niin tiukasti luokkien väliseen kamppailuun. Tällaisia, selkeitä taloudellisia luokkia ei tiettävästi ole Suomessa havaittavissa nykyään. Viimeistä lausetta en tajua.
Quote from: Eino P. Keravalta on 08.02.2011, 21:21:27
Sosiologian ja nuivuuden liitossa ei pitäisi olla mitään epäpyhää, kummallista tai odottamatonta; onhan sosiologia juuri se tiede, jonka ensimmäisenä pitäisi kertoa monikulttuurisuuden mahdottomuudesta ja siitä, että se vääjäämättä aiheuttaa konflikteja arvomaailmojen kesken.
Edellämainittu on tietysti ideaali tilanne. Käytännössähän on ymmärtääkseni päinvastoin niin, että nykysosiologia on valjastettu vetämään monikultturismin aasinvankkureita. Nähdäkseni tämä johtuu siitä, että sosiologiassa - kuten osin psykologiassakin - on vallalla eräänlainen "uhriuttamisen filosofia" tai paradigma, mikä tarkoittaa karrikoiden sitä, että yhteiskunnallinen toimija, ihmisyksilö, ei koskaan voi olla itsenäinen, tietoinen, vapaavalintainen toimija yhteiskunnallisessa kontekstissa tai edes kantamansa geneettisen materiaalin ilmituoja, koska "sosiaalisten tekijöiden" katsotaan ennenmuuta ja ylitse kaiken vaikuttavan yksilön käytökseen, kykyihin, maailmankuvaan, moraaliin ja potentiaaliin. Toisinsanoen sosiologia on antanut aivan suhteettoman suuren aseman sosiaalisille, ulkopuolisille ihmisen taipumuksia ja valintoja muokkaaville tekijöille yksilön oman genetiikan, omien taipumusten tai omien valintojen kustannuksella.
Uhriuttamisen filosofialla tarkoitan juuri tätä: että ihminen ei ole vastuullinen toimija, vaan että hänen tekonsa pyritään selittämään ja vastuunsa poisselittämään ulkoisilla, yhteiskunnallisilla tekijöillä. Mielestäni sosiologia on hieno ja kiinostava tiede, mutta monet sen edustajat ovat ainakin 1960-luvulta saakka tehneet kaikkensa sen rappeuttamiseksi. Tässä näen taustalla virheellisen ihmiskuvan, jonka mukaan ihmisessä ei juuri ole mitään omaa, pysyvää tai tahdonalaista, vaan että kaikki on ulkoisten impulssien laukaisemaa. Kutsuisin tätä jopa marksilaiseksi ihmiskäsitykseksi - hänhän ensimmäisten joukossa esitti, että yhteiskunnalliset erot luovat erot ihmisten kesken, kun taas mielestäni terveempi ja todellisuutta vastaavampi näkemys on se, että päinvastoin ihmisten erot luovat yhteiskunnalliset erot. Siksi Marx kehoittikin luokkasotaan sen sijaan, että hän olisi kehoittanut jokaista yksilöä sotaan omia puutteellisuuksia vastaan. Toki täytyy ottaa huomioon, että se yhteiskunta, jota Marx tarkkaili, oli perin erilainen kuin tämä meidän ja että sen rakenteet olivat paljon jäykemmät. En tietenkään tarkoita, etteikö ympäröivällä maailmallakin olisi merkitystä. Toki sillä on, mutta tuota merkitystä on suunnattomasti ylikorostettu, ja tämä uhriuttamisen filosofia näkyy tänä päivänä mm. suomalaisessa rikoslainsäädännössä, jonka henki on se, että rikollinen on aina yhteiskunnallisten tekijöiden muokkaama uhri, ja että hänet tulee parantaa eikä häntä saisi rangaista.
Samoin tuo tendenssi näkyy monikultturismissa, joka katsoo, että ihmisaines on aina kaikkialla periaatteessa sama, mutta ulkoisten, yhteiskunnallisten tekijöiden erilaiseksi muokkaama, joten kun kehitysmaalainen tuodaan Eurooppaan, hänestä tulee hetikohta eurooppalainen. Näinhän asia ei ole - ja sen olemme monikulttuuristuvassa Euroopassa moneen kertaan joutuneet havaitsemaan. Siksi uhriuttamisen filosofian sijaan haluaisinkin korostaa yksilön vastuuta, hänen valintojaan sekä tietoisuuttansa.
Kiitos kommentista, avautui minullekkin tuo uhriuttaminen. Kuten olen aiemminkin maininnut, sosiologiahan koostuu erilaisista subjektiivisistä teorioista ja näkemyksistä. Se että sosiaalisella alettaisiin selittämään kaikkea menee mielestäni yhtälailla monkään minkä tahansa tieteenalan kanssa. Ts. mielestäni mikään tieteenala ei yksin riitä selittämään koko maailmaa. Jatkuva erityminen vain 'oman alan piiriin' kuitenkin tuottaa jatkuvasti tällaisia tutkijoita jotka tosissaan uskovat selittävänsä koko maailmaa pelkällä biologialla tai psykologialla -tai sosiaalisella. Sosiaalinen käyttäytyminen ei ole mikään vetovoiman tapainen luonnonlaki jolla voitaisiin sysätä vastuu pois yksilön harteilta.Mainittuun itsemurhaan vaikuttavat myös biologiset ja psykologiset tekijät, tietenkin, mutta ne eivät yksin riitä selittämään luvuissa tapahtuvia toistuvuuksia, taustalla vaikuttaa yhteisö, kulttuuri, normisto, sosiaalinen. itse kannatan ajatusta siitä että tieteitä pitäisi tuoda lähemmäksi toisiaan ja pyrkiä ymmärtämään ilmiöt hyödyntäen useita eri tieteitä.
Quote from: Eino P. Keravalta on 08.02.2011, 21:21:27
Sosiologian ja nuivuuden liitossa ei pitäisi olla mitään epäpyhää, kummallista tai odottamatonta; onhan sosiologia juuri se tiede, jonka ensimmäisenä pitäisi kertoa monikulttuurisuuden mahdottomuudesta ja siitä, että se vääjäämättä aiheuttaa konflikteja arvomaailmojen kesken.
Edellämainittu on tietysti ideaali tilanne. Käytännössähän on ymmärtääkseni päinvastoin niin, että nykysosiologia on valjastettu vetämään monikultturismin aasinvankkureita. Nähdäkseni tämä johtuu siitä, että sosiologiassa - kuten osin psykologiassakin - on vallalla eräänlainen "uhriuttamisen filosofia" tai paradigma, mikä tarkoittaa karrikoiden sitä, että yhteiskunnallinen toimija, ihmisyksilö, ei koskaan voi olla itsenäinen, tietoinen, vapaavalintainen toimija
Tässä ollaan oikeilla jäljillä. Sosiologia on monikulttuurin puolella, samasta syystä kuin sosiologia on aina "virallisten uhriryhmien" puolella.
Sosiologia ja varsinkin sosiaalipolitiikka on sitoutunut ajamaan huonossa asemassa olevien ihmisten asemaa. Tai tarkemmin sanottuna sellaisten ihmisten asemaa, joilla on virallinen uhristatus.
"Ongelma" on keskeinen sosiologian käsite. Tiettyjä asioita pidetään legitiimeinä ongelmina yhteiskunnassa. Esim. ongelma "miten mustalaisten aiheuttamista häiriöistä päästään eroon?" ei ole legitiimi ongelma. Siten sosiologi ei voi asettaa tuollaista tutkimuskysymystä. Sen sijaan kysymys "miten mustalaisten asemaa koulutuksessa voidaan parantaa?" on legitiimi kysymys, koska se asettuu virallisen uhriryhmän puolelle.
PointtiYhteiskunnan uhridiskurssit määrittävät, kenen puolelle sosiologi saa asettua. Vallitsevat uhridiskurssit asettuvat maahanmuuttajien puolelle, siksi sosiologin on pakko asettua maahanmuuttajien puolelle. Sen sijaan sosiologi ei voi asettu valkoisen heteromiehen maahanmuutosta kokemien ongelmien asianajaksi ajautumatta marginaaliin..
"jota ei perinteisen tieteen määritelmien mukaan voi pitää enää tieteenä, vaan poliittisena liikkeenä tai jopa uskonlahkona. Tämäkin on mielestäni totta, ja se miksi näin on olisi myös mielenkiintoista saada selville. Sosiologiakin on varsin saastunut tästä epä-tieteellisyydestä..."
haluaisin kuulla perinteisen tieteen määritelmäsi
Lukuvinkkinä voisin heittää kiikeri & ylikoski: tiede tutkimuskohteena, voisi avata sinunkin näkemyksiäsi tieteestä...
Quote from: Inna on 08.02.2011, 22:12:12
mulla on kaverina sosiologiopiskelija (miespuolinen), jonka kaikki mielipiteet on täsmälleen kuin Oikean Ajattelun oppikirjasta.
Niinpä. Periaatteessahan sosiologia on luonteeltaan "kriittinen yhteiskuntatiede", jonka vahvuus on uusissa näkökulmissa, mutta käytännössä poliittinen korrektius asettaa raamit hyväksyttäville näkökulmille.
Hesarin mielipiteessä on ollut keskustelua sosiaalisuuden merkityksestä tieteelle. Jos porukka on jotakin mieltä, on yleensä liian uskaliasta ryhtyä epäsosiaaliseksi ja kyseenalaistaa perustavalla tavalla vallitsevaa kaanonia. Se voi olla tuhoisaa myös oman uran kannalta.
"Sosiologia on monikulttuurin puolella, samasta syystä kuin sosiologia on aina "virallisten uhriryhmien" puolella."
No johan on, sosiologia itsessään ei ole kenenkään puolella, sosiologiaa opiskeleva taas voi olla monikulttuurisuuden puolella ja ajatella edellämainitulla tavalla
"Sosiologia ja varsinkin sosiaalipolitiikka on sitoutunut ajamaan huonossa asemassa olevien ihmisten asemaa. Tai tarkemmin sanottuna sellaisten ihmisten asemaa, joilla on virallinen uhristatus."
sosiologiaa ei missään nimessä tulisi sekottaa sosiaalipolitiikkaan. Sosiologia itsessään on kriittinen tiede joka tarkastelee monenlaisia ilmiöitä monesta näkökulmasta. se ei pyri muuttamaan nykyistä yhteiskuntajärjestystä ainostaan selittämään sen ilmiöitä.
"Ongelma" on keskeinen sosiologian käsite. Tiettyjä asioita pidetään legitiimeinä ongelmina yhteiskunnassa. Esim. ongelma "miten mustalaisten aiheuttamista häiriöistä päästään eroon?" ei ole legitiimi ongelma. Siten sosiologi ei voi asettaa tuollaista tutkimuskysymystä. Sen sijaan kysymys "miten mustalaisten asemaa koulutuksessa voidaan parantaa?" on legitiimi kysymys, koska se asettuu virallisen uhriryhmän puolelle."
totta vitussa sosiolgiksi itseään nimittävä voi tutkia maahanmuuton ongelmia!
"Yhteiskunnan uhridiskurssit määrittävät, kenen puolelle sosiologi saa asettua. Vallitsevat uhridiskurssit asettuvat maahanmuuttajien puolelle, siksi sosiologin on pakko asettua maahanmuuttajien puolelle. Sen sijaan sosiologi ei voi asettu valkoisen heteromiehen maahanmuutosta kokemien ongelmien asianajaksi ajautumatta marginaaliin.."
Sosiologia on ennenkaikkea modernia yhteiskuntaa tutkiva tiede. Yhteiskunta ei ole pysyvä tila vaan jatkuvassa liikkeessä eikä ihmisiä voi jakaa uhreihin ja syyllisiin, hyviksiin ja pahiksiin, tai voihan sitä mutta se ei tuottaisi mitään järkevää. Nyt kun elämme aikaa jolloin yhteiskuntamme ja oikeastaan koko maailma on murroksessa, globalisaatio kautta tapahtuu yhä kiihtyvällä tahdilla erilaisia ilmiöitä joiden selittämiseen tarvitaan mm. sosiologiaa, asioita tulee nimenomaan tarkastella puolesta ja vastaan. Monikulttuurisuudessa haitat menevät etujen edelle, ja siksipä minäkin täällä olen!
Kiva, että tänne tuli lisää naisenergiaa..;)
Kun sosiologiasta on tullut puhe, tämä artikkeli lienee ajankohtainen:http://www.nytimes.com/2011/02/08/science/08tier.html?_r=3&ref=science
Quote"Anywhere in the world that social psychologists see women or minorities underrepresented by a factor of two or three, our minds jump to discrimination as the explanation," said Dr. Haidt, who called himself a longtime liberal turned centrist. "But when we find out that conservatives are underrepresented among us by a factor of more than 100, suddenly everyone finds it quite easy to generate alternate explanations."
Quote from: Mika.H on 08.02.2011, 22:44:30
Kiva, että tänne tuli lisää naisenergiaa..;)
Thänks!
Mutta miks sulla on kuva mun pepusta?? :P
Quote from: sorella on 08.02.2011, 22:52:56
Quote from: Mika.H on 08.02.2011, 22:44:30
Kiva, että tänne tuli lisää naisenergiaa..;)
Thänks!
Mutta miks sulla on kuva mun pepusta?? :P
Cluteus musculus maximus est omen.
Quote from: M. on 08.02.2011, 22:49:55
Kun sosiologiasta on tullut puhe, tämä artikkeli lienee ajankohtainen:http://www.nytimes.com/2011/02/08/science/08tier.html?_r=3&ref=science
Quote"Anywhere in the world that social psychologists see women or minorities underrepresented by a factor of two or three, our minds jump to discrimination as the explanation," said Dr. Haidt, who called himself a longtime liberal turned centrist. "But when we find out that conservatives are underrepresented among us by a factor of more than 100, suddenly everyone finds it quite easy to generate alternate explanations."
Excuse me, I'm not studying social psychology, I'm studying sosiology
Quote from: sorella on 08.02.2011, 22:52:56
Quote from: Mika.H on 08.02.2011, 22:44:30
Kiva, että tänne tuli lisää naisenergiaa..;)
Thänks!
Mutta miks sulla on kuva mun pepusta?? :P
Oonkohan mä vaklannut sinua?
Quote from: sorella on 08.02.2011, 23:01:24
Quote from: dothefake on 08.02.2011, 22:55:52
Cluteus musculus maximus est omen.
eiku isältä ;)
Hmmm..viittasin kyllä siihen, että Mika H.:n kuva,
joka kuvaa cluteus musculus maximusta (suuri keltainen (sian värinene) lihas, itseasiassa läski)
olisi ollut enne tuloosi. Haluan kyllä kuulla isä-versiosi.
Quote from: Jouko on 08.02.2011, 20:03:30
Selitäppä kansantajuisesti ja tyhjentävästi mitä sosiologia mielestäsi tarkoittaa, niin voimme jatkaa keskustelua. Palstatilaa lienee riittää.
heh heh, 'tyhjentävästi' oota mä otan ton haulikon ja ammun itteeni eka jalkaan ;D
Sosiologian tutkimuskohde on sosiaalinen
Makrotasolla esim yhteiskuntarakenteet ja instituutuiot
Mikrotasolla esim vuorovaikutus, perhe ja verkostot, se tutkii myös
erilaisia ilmiöitä kuten muotia ja kuluttamista.
Se on kriittinen yhteiskuntatiede
Sosiologia on teoriaa modernista yhteiskunnasta, mutta on samalla kiinnostunut myös historiallisista ilmiöistä joiden avulla se pyrkii ymmärtämään yhteiskunnallisia käytänteitä. Siinä jotain, tyhjentävää vastausta en voi siis antaa oletettavastikkaan, mutta jos mielenkiintoa riittää, niin hyvän yleiskatsauksen sosiologiaan antaa K. Saariston & K. Jokisen kirja: Sosiologia
Quote from: sorella on 08.02.2011, 22:56:29
Quote from: M. on 08.02.2011, 22:49:55
Kun sosiologiasta on tullut puhe, tämä artikkeli lienee ajankohtainen:http://www.nytimes.com/2011/02/08/science/08tier.html?_r=3&ref=science
Quote"Anywhere in the world that social psychologists see women or minorities underrepresented by a factor of two or three, our minds jump to discrimination as the explanation," said Dr. Haidt, who called himself a longtime liberal turned centrist. "But when we find out that conservatives are underrepresented among us by a factor of more than 100, suddenly everyone finds it quite easy to generate alternate explanations."
excuse me, I'm not studying social psychology I'm studying sosiology
Hommapoliisi sanoo: Mitä tapahtui alkukirjaimille ja välimerkeille? Nih!!
Tervetuloa, enkä ole ole ihan oikea hommapoliisi, muropaketista löytyi paatero-kortti...
Quote from: Ulkopuolinen on 08.02.2011, 20:40:07
Sosiologia on Suomessa ollut yksi kaikkein korruptoituneimmista ja mädäntyneimmistä tieteenaloista vähintään taistolaisuuden nousun jälkeisen ajan.
Miten tämä ilmenee käytännössä? Aikoinaan sosiologiaa opiskellessani en huomannut korruptiota... ellei sitä lasketa korruptioksi, että sain muutaman muun ohella gradustani palkkioksi rahaa sekä lounaan hotelli Marskissa. Vaatimaton tutkimukseni katsottiin ilmeisesti suomalaisen liike-elämän etuja palvelevaksi. Olin noihin aikoihin poliittiselta kannaltani niin oikealla, että se mielipiteeni lähentelivät jo natsismia (ilman juutalaisvastaisuutta), joten olisin todennäköisesti huomannut, jos minulle olisi yritetty tuputtaa tieteen varjolla vasemmistolaisuutta.
Kokemukseni ovat vain yhdestä ajanjaksosta yhdessä paikassa, joten vasemmistolaisuuttakin on varmasti esiintynyt esimerkiksi Tampereen yliopistossa. Sitähän pidettiin pahamaineisena taistolaisten soluttamana paikkana. Mutta ei tällä perusteella voi kokonaista tiedettä leimata korruptoituneeksi ja mädännäiseksi - mitä näillä sitten tarkoitetaankin.
Quote from: sorella on 08.02.2011, 22:13:26
Lukuvinkkinä voisin heittää kiikeri & ylikoski: tiede tutkimuskohteena, voisi avata sinunkin näkemyksiäsi tieteestä...
Ohhoh tyttö, jos olet opiskellut pari vuotta sosiologiaa, ei ehkä kannattaisi heitellä tuollaisia kommentteja tuntemattomille, voi tulla omaan nilkkaan.. ;D
Ilman jargonia; perinteisesti tieteellisen tutkimuksen periaatteena on ollut, että kuka tahansa riittävät tiedot omaava tutkija tai tutkimusryhmä pystyy toistamaan tietyn tutkimuksen samoilla lähtökohta asetteluilla ja päätymään samoihin tuloksiin kuin alkuperäinenkin tutkija/tutkimusryhmä. Tähän asettaa tietysti reaalielämässä rajoituksensa käytettävissä olevat resurssit, mutta periaate on selvä.
Tämä pitäisi siis olla mahdollista riippumatta täysin kummankaan tutkijan tai ryhmän jäsenten omista arvoista, uskomuksista jne.
Postmodernin ajattelumaailman koukkuineen syineet nielleet tieteenalat eivät enää ole tällaisia, vaan "tutkimuksia" ei kykene enää kukaan verifioimaan eikä tutkimusten kysymyksen ja lähtökohtien asettelussa edes pyritä siihen.
Tutkimusmenettelytkin ovat sellaisia, joissa tutkija pyrkii ihan tutkimuksen kuvauksessa julkistettujen tietojen mukaan vaikuttamaan tutkimuskohteeseen, jotta tulos olisi halutunlainen. Esimerkkejä on täälläkin käsitelty useita. Tällainen ei minusta, eikä monesta muustakaan, ole mitään tiedettä, vaan tieteen kaapuun puettua poliittista aatetta tai osin jopa uskontoa.
Postmodernithumanistit voivat kehitellä vaikka millaisia omia hienoilla sanankäänteillä ja omalla luomallaan jargonilla perusteltuja oppirakennelmia, kuten he ovatkin tehneet, mutta jos niiden perustana oleva tutkimus ei täytä edes sitä aivan pohjimmaista tieteelliselle tutkimuksella asetettua periaatetta toistettavuudesta, kyse ei ole tieteestä.
Postmoderni "tiede" koostuu enemmänkin mielipidekirjoittelusta ja poliittisista pamfleteista, kuin tieteellisistä tutkimuksista, joiden päälle ja joiden avulla on rakenneltu huimia oppirakennelmia.
Quote from: sorella on 08.02.2011, 21:22:53
Miten sosiologia voisi edes olla korruptoitunutta...
--------
mielestäni sanalla 'korruptuneisuus' voi viitata ainoastaan ihmiseen ei tieteeseen tai teoriaan, tästä mainitsin jo alkuperäisessä viestissä, ei vitsi eikä provo....
Kyllä sanalla korruptoitunut voi viitata ja viitataankin myös muuhun kuin rahalliseen korruptioon.
Tässä tapauksessa korruptiolla viitataan siihen että poliittiset aatteet ovat korruptoineet eräitä tieteenaloja siten, että ne eivät enää pyri tieteelliseen totuuteen ja tutkimukseen, vaan niitä käytetään perustelemaan ko. poliittisten oppien oikeellisuutta. Eli politiikka on korruptoinut tieteen, tiede ei enää täytä tieteelle asetettuja vaatimuksia.
Toki tämän rakennelman sisällä olevat väittävät, ettei tämä ole tilanne, ja he kyllä täyttävät tieteen vaatimukset.
Tämän perustelu tapahtuu pääasiassa pelaamalla samoja sanapelejä mihin ko. alan tutkimuskin perustuu, eli määrittelemällä sana "tiede" ja "tieteellisyys" uudestaan. Tällöin nämä alat ovat "tieteellisiä" uudessa postmodernissa merkityksessä, jossa sanapelin tuloksena sana "tiede" ei enää tarkoita sitä mitä se muussa tiedeyhteisössä tarkoittaa.
Mutta ei tämä sanapeli tee niistä tiedettä, se on tarkoitettu vain sisäiseen motivointiin sekä poliittisten päämäärien saavuttamiseen.
edit; ulkopuolinen ehti ensin ;D
Quote from: Ulkopuolinen on 09.02.2011, 10:14:25
Sosiologia on myös tiedeyhteisö. Tiede korruptoituu kun tiedeyhteisö korruptoituu. Ja sosiologian kanssa on - ainakin Suomessa ja etenkin Tampereella - käynyt juuri noin.
Oletko ottanut huomioon, että esim. Teknilliseen Korkeakouluun hakee hyvin vähän anti-teknokratia hakijoita ? Lähes kaikki hakijat ovat henk. koht. sitä mieltä, että teknokratialla voidaan parantaa elämänlaatua, ja sikäli kun teknokratiassa esintyy ongelmia, ne ovat varmaankin korjattavissa. Toisin sanoen, sellaisia hakijoita on hyvin vähän, joiden mielestä teknokratia itse on syyllinen moniin yhteiskunnan ongelmiin ja että teknokratiaa voidaan vain hyvin rajoitetusti parantaa. Koko anti-teknokratia-ajatus jo sellaisenaan sotii Teknillisen Korkeakoulun sisäänrakennettua ajatusmaailmaa.
Tässä mielessä on ajateltavissa, että Marxin vaikutuksen johdosta sosiologiassa esiintyy sisäänrakennettuna
traditiona ajatusmalli, jonka mukaan yksilön ongelmat ovat tavalla tai toisellla yhteiskunnan syytä, ja yksilön syyllistämisen sijaan on etsittävä sosiaalista systeemivirhettä. Ajatus siitä, että jonkin yksilön kriminaalius johtuisi kulttuurista on eräänlainen harhaoppi. Tavallaan on olemassa eräänlainen
hakijoiden bias, jossa TKK:lle anti-teknokratia hakijat ovat epätodennäköisiä, ja jossa sosiologian hakijat suhtautuvat jo valmiiksi vihamielisesti muihin kuin sosiaalisiin syihin rakentuviin ajatusmalleihin.
Quote from: dothefake on 08.02.2011, 23:12:21
cluteus musculus maximusta (suuri keltainen (sian värinene) lihas, itseasiassa läski)
Se on kyllä m. Gluteus maximus, ja on kyllä ihan normaali punainen lihas, vaikkakin sen päällä on subcutista eli ihonalaiskudosta jonkin verran, joka antaa naisen pepulle sen ihanan pehmeyden ja pyöreyden.
Quote from: Ulkopuolinen on 09.02.2011, 10:57:12
Enemmän olen kiinnittänyt huomiota siihen, että valintakokeilla valitaan hyviä kopiokoneita eli muistaja-toistajia.
"Kympin tyttöjä".... viittaan tuohon toiseen ketjuun akateemisesta maailmasta ja mokuttajista. Eli tiedon resitoijia ;D
Se, että monet sosiologiaa opiskelleet ovat hourupäitä, ei tee sosiologiasta mitään pseudotiedettä. Käytännössä on edes aika hölmöä keskustella sosiologiasta yksinään. Yhteiskuntatieteissä leikataan nykypäivänä raja-aitoja niin rutiininomaisesti, ettei yksikään opiskelija tai varsinkaan tutkija kykene pysyttelemään oman oppiaineensa helmoissa. Sosiologi on siis pikemminkin aina yhteiskuntatieteilijä kuin pelkkä sosiologi. Käytännössä jokainen yhteiskuntatietelijä joutuu sekoittamaan tutkimuksissaan sosiologiaa, historiaa, aatehistoriaa, kansantaloustiedettä, viestinnäntutkimusta, valtio-oppia, filosofiaa jne. jne. riippumatta hänen omasta oppiaineestaan.
Jokainen yhteiskuntatiede, puhuttiin nyt sosiologiasta, kansantaloustieteestä tai vaikka naistutkimuksesta, on hyvä renki mutta huono isäntä. Tällä tarkoitan sitä, että jokainen tieteenala tarjoaa hyviä työkaluja ja teorioita yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen, mutta yksikään tieteenala ei tarjoa yksinään valmiita ratkaisuja. Sosiologiaa voi vapaasti arvostella, mutta silloin arvostelee väistämättä kaikkia muitakin yhteiskuntatieteitä, sillä sosiologia on viimeisten vuosikymmenten aikana vaikuttanut valtavasti kaikkiin muihin yhteiskuntatieteisiin. Mielestäni positiivisella tavalla.
En usko että arvostelin omassa kirjoituksessani vain sosiologiaa. Kaikissa mainitsemissasi on sama ongelma. Ne eivät nykyisellään ole tiedettä, vaan postmodernia poliittista uskontoa.
http://isteve.blogspot.com/2010/06/brainwashed.html
QuoteSCIENCES DOMINATED BY IDEOLOGY
In Norway, the social sciences have been more dominated by ideology and fear of biology than in perhaps any other country. This has a long history starting in the 60s. Social science became very much bound up with the ideology of the Social Democrats, who put pride in the fact that Norway was the most egalitarian country in the world. And with the new wealth from the North Sea oil, it became possible to create a society with very little poverty. Which of course has been good for most Norwegians.
MONEY CORRUPTS SCIENCE
But science started to suffer. With so much easy money, few wanted to study the hard sciences. And the social sciences suffered in another way: The ties with the government became too tight, and created a culture where controversial issues, and tough discussions were avoided. Too critical, and you could risk getting no more money.
It was in this culture Harald Eia started his studies, in sociology, early in the nineties. He made it as far as becoming a junior researcher, but then dropped off, and started a career as a comedian instead. He has said that he suddenly, after reading some books which not were on the syllabus, discovered that he had been cheated. What he was taught in his sociology classes was not up-to-date with international research, and more based on ideology than science.
Lukuvinkkinä voisin heittää kiikeri & ylikoski: tiede tutkimuskohteena, voisi avata sinunkin näkemyksiäsi tieteestä...
"Ohhoh tyttö, jos olet opiskellut pari vuotta sosiologiaa, ei ehkä kannattaisi heitellä tuollaisia kommentteja tuntemattomille, voi tulla omaan nilkkaan.. ;D"
Mikä tuli omaan nilkkaan, lukuvinkkikö, sellaistako ei saa antaa? Minusta se oli järkevintä mitä voin vastata siinä vaiheessa kun pidät sosiologiaa uskontona. Tällöin meillä on hyvin eri näkemys siitä mikä on tiedettä ja mikä ei. On aivan turha siis keskustella tieteestä kun kun samalla termillä tarkoitamme eri asioita.
"Ilman jargonia; perinteisesti tieteellisen tutkimuksen periaatteena on ollut, että kuka tahansa riittävät tiedot omaava tutkija tai tutkimusryhmä pystyy toistamaan tietyn tutkimuksen samoilla lähtökohta asetteluilla ja päätymään samoihin tuloksiin kuin alkuperäinenkin tutkija/tutkimusryhmä. Tähän asettaa tietysti reaalielämässä rajoituksensa käytettävissä olevat resurssit, mutta periaate on selvä. "
Miten sitten suhtaudut sellaisiin keksintöihin jotka ovat syntyneet vahingossa (esim. antibiootit) tai sellaisiin jotka toistettaessa samoilla metoideilla tuottavat kyllä samoja tuloksia, mutta osottautuvatkin vuosien päästä vääriksi (esim. aurinko kiertää maata)? Entä kun täysin saman ilmiön voi tulkita eri tavoin (klassinen ankka/jänis kuva)
"Tämä pitäisi siis olla mahdollista riippumatta täysin kummankaan tutkijan tai ryhmän jäsenten omista arvoista, uskomuksista jne."
Entä jos tutkimuskohde on alati muuttuva kuten yhteiskunta ja entä jos tutkija itse on osa tutkimuskohdettaan kuten yhteiskuntatieteissä
"Postmodernin ajattelumaailman koukkuineen syineet nielleet tieteenalat eivät enää ole tällaisia, vaan "tutkimuksia" ei kykene enää kukaan verifioimaan eikä tutkimusten kysymyksen ja lähtökohtien asettelussa edes pyritä siihen."
Luonnontieteiden tutkimusmenetelmiä ei voi sellaisinaan soveltaa yhteiskunnallisiin tutkimuksiin. Solu ei muutu sitä mukaan minkälaista tietoa siitä saadaan mutta yhteiskunta muuttuu. Uudet tutkimustulokset usein toimivatkin itseään toteuttavina "ennusteina" esim. vallalla olevat suositukset lastenhoidossa (kuinka kauan tulisi imettää jne.)
"Tutkimusmenettelytkin ovat sellaisia, joissa tutkija pyrkii ihan tutkimuksen kuvauksessa julkistettujen tietojen mukaan vaikuttamaan tutkimuskohteeseen, jotta tulos olisi halutunlainen. Esimerkkejä on täälläkin käsitelty useita. Tällainen ei minusta, eikä monesta muustakaan, ole mitään tiedettä, vaan tieteen kaapuun puettua poliittista aatetta tai osin jopa uskontoa. "
Ei olekkaan. Anna sosiologisesta tutkimuksesta esimerkki, joka vastaa kuvaukseesi.
"Postmodernithumanistit voivat kehitellä vaikka millaisia omia hienoilla sanankäänteillä ja omalla luomallaan jargonilla perusteltuja oppirakennelmia, kuten he ovatkin tehneet, mutta jos niiden perustana oleva tutkimus ei täytä edes sitä aivan pohjimmaista tieteelliselle tutkimuksella asetettua periaatetta toistettavuudesta, kyse ei ole tieteestä."
Toistettavuuslaki ei aina päde tieteisiin joissa tutkimuskohde on muuttuva. Luonnontieteilijöiden tuntuu olevan vaikea käsittää tätä.
"Postmoderni "tiede" koostuu enemmänkin mielipidekirjoittelusta ja poliittisista pamfleteista, kuin tieteellisistä tutkimuksista, joiden päälle ja joiden avulla on rakenneltu huimia oppirakennelmia."
Olen jo aikaisemminkin maininnut että sosiologia koostuu teorioista, subjektiivisistä näkemyksistä. Niiden tarkoituskaan ei ole antaa yksiselitteistä vastausta kuvattuun ilmiöön vaan pyrkiä ymmärtämään sitä ja sen mahdollisia seurauksia. Mielestäni mikään tiede ei yksin riitä selittämään (eivätkä varmasti ne kaikki yhdessäkään) tämän maailman kaikkia ilmiöitä tai tarjoamaan kiistatonta ja lopullista totuutta.
[/quote]
"Itselleni ei olisi juolahtanut edes mieleen että kenellekään olisi millään tavoin tarpeen vääntää rautalangasta että korruptio voi viitata muuhunkin kuin aineelliseen palkitsemiseen. Sanomalla tuon itsestäänselvyyden ääneen avasit silmäni huomaamaan että joku voisi tosiaankin katsoa asiaa noinkin silmät ummessa. Jotenkin moista silmät kiinni katselemista ei oikein osaa ottaa huomioon."
Korruptio, (lat. corrumpere, turmelus, pahaan vietteleminen), tarkoittaa toimivallan väärinkäyttöä yksityisen edun tavoitteluun. Korruptiossa vastuullisessa asemassa oleva henkilö, esimerkiksi virkamies lahjotaan antamaan lahjojalle etua säännösten vastaisesti.
Lahjontaa ja korruptiota tarkkaileva Transparency International (TI) jakaa korruption edelleen kahteen ryhmään, jotka ovat "toimivallan mukainen" (according to rule) ja "toimivallan vastainen" (against the rule) korruptio. Toimivallan mukaisella korruptiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa lahjuksen saaja hoitaa hänelle kuuluvaa työtehtävää ja ottaa lahjuksen vastaan esimerkiksi siinä tarkoituksessa, että hän sen saatuaan järjestää asian käsittelyn helpommaksi tai nopeammaksi. Toimivallan vastaisella korruptiolla taas tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö lahjusta vastaan harjoittaa sellaista toimintaa mihin hänellä ei ole toimivaltuuksia.
Korruption vakavuus vaihtelee pienistä vastapalveluksista järjestelmälliseen lahjontaan. Korruptiota voi esiintyä yhteiskunnan kaikilla alueilla; esimerkiksi virkamiesten, poliitikkojen tai liike-elämän piirissä. Henkilö voi väärinkäyttää saamaansa valtaa myös yhteisöissä ja yrityksissä, esimerkiksi yrityksen työntekijä voi ostaa yritykselle tuotteita ylihintaan hänet lahjoneelta yritykseltä. Korruptio liittyy usein ammattimaiseen rikollisuuteen, mutta se voi olla myös satunnaista ja kertaluontoista.
Korruptio on maailmanlaajuista, joskin sen rangaistavuus ja lainopillinen määritelmä vaihtelevat maasta ja oikeusjärjestelmästä toiseen.
Korruptiosta puhuttaessa eri tieteenalojen yhteydessä tulisi puhua mielummin epätieteellisyydestä tai arvolatautuneesta tieteestä. Korruptiolla yleisessä keskustelussa viitataan usein nimenomaan rahalliseen korruptioon.
Itse kannatan nettikeskusteluissa sävyä jolla voisin asiani esittää myöskin kasvotusten. Tietysti voi näin olla että väännät umpisilmäisille ystävillesi arkielämässäkin rautalangasta, mielikuvastasi huolimatta silmäni ovat auki, kiitos vain ja hyvää jatkoa!
Quote from: Koskela Suomesta on 09.02.2011, 11:11:59
Quote from: Ulkopuolinen on 09.02.2011, 10:57:12
Enemmän olen kiinnittänyt huomiota siihen, että valintakokeilla valitaan hyviä kopiokoneita eli muistaja-toistajia.
"Kympin tyttöjä".... ;D
Tästä olen samaa mieltä, erityisesti kritisoin nykyistä kasvatustieteiden valintamenetelmää, joka tuottaa työhön täysin kykenemättömiä "pumpuli lapsia" vailla minkäänlaista auktoriteettiä. Keskimäärin 3 vuotta jaksetaan olla töissä intoa puhkuen jonka jälkeen hermolomalle 'burn outin' takia. Tästä aiheesta tehtiin väikkärikin mutta sitä ei suostuttu viemään eteenpäin, kertoo jtn kasvavasta mätäpaiseesta...
Quote from: sorella on 09.02.2011, 13:42:04
Itse kannatan nettikeskusteluissa sävyä jolla voisin asiani esittää myöskin kasvotusten. Tietysti voi näin olla että väännät umpisilmäisille ystävillesi arkielämässäkin rautalangasta, mielikuvastasi huolimatta silmäni ovat auki, kiitos vain ja hyvää jatkoa!
Tulet Sanna vielä huomaamaan, että täällä olevat kiukkuiset sedät ovat luonnossa vieläkin kiukkuisempia... ;)
"Enemmän olen kiinnittänyt huomiota siihen, että valintakokeilla valitaan hyviä kopiokoneita eli muistaja-toistajia. Jos ala todella olisi kriittinen (muutenkin kuin muotiparadigmojen kriitikkoja kohtaan) yhteiskuntatiede niin valintakokeet olisivat varmaankin aineistokokeita, joissa arvioitaisiin kykyä analyyttiseen ja syntetisoivaan ajatteluun."
Omissa pääsykokeissani osaan kysymyksistä pystyi vastata suoraan kirjan perusteella, osa oli sovellustehtäviä mutta lisäksi oli yksi laajamittainen aineistotehtävä. Silti on todettava että valtaosa opiskelutovereistani ei alalle kuuluisi. Olen edelleen sitä mieltä että sosiologia vaatii kykyä kriittiseen ajatteluun mikä on akateemisessa maailmassa noin muutoinkin harvinaisuus. Suoraan lukiosta päässeitä "kympin tyttöjä" on valtaosa niilläkin aloilla minne he eivät kompetenssinsa perusteella kuuluisi. Sosiologiselle tiedolle on silti paikkansa muiden tieteiden joukossa, mutta kehitettävää siitäkin tietenkin löytyy.
Quote from: sorella on 09.02.2011, 13:15:04
Lukuvinkkinä voisin heittää kiikeri & ylikoski: tiede tutkimuskohteena, voisi avata sinunkin näkemyksiäsi tieteestä...
"Ohhoh tyttö, jos olet opiskellut pari vuotta sosiologiaa, ei ehkä kannattaisi heitellä tuollaisia kommentteja tuntemattomille, voi tulla omaan nilkkaan.. ;D"
Mikä tuli omaan nilkkaan, lukuvinkkikö, sellaistako ei saa antaa? Minusta se oli järkevintä mitä voin vastata siinä vaiheessa kun pidät sosiologiaa uskontona. Tällöin meillä on hyvin eri näkemys siitä mikä on tiedettä ja mikä ei. On aivan turha siis keskustella tieteestä kun kun samalla termillä tarkoitamme eri asioita.
Niinhän minä tuossa edellä sanoin. Tiettyjen humanististen tieteiden piirissä, kuten sosiologiassa, on postmodernistisesti tiede määritelty uudelleen tarkoittamaan jotain muuta kuin mitä se on alunperin tarkoittanut. Muualla se tarkoittaa tasan sitä mitä ennenkin.
Koska sinä olet sosiologi ja minä en, enkä myöskään tunnusta postmodernia tiedemääritelmää, emme siis käytännössä voi keskustella tieteestä ;D ;D ;D
Quote from: sorella on 09.02.2011, 13:15:04"Ilman jargonia; perinteisesti tieteellisen tutkimuksen periaatteena on ollut, että kuka tahansa riittävät tiedot omaava tutkija tai tutkimusryhmä pystyy toistamaan tietyn tutkimuksen samoilla lähtökohta asetteluilla ja päätymään samoihin tuloksiin kuin alkuperäinenkin tutkija/tutkimusryhmä. Tähän asettaa tietysti reaalielämässä rajoituksensa käytettävissä olevat resurssit, mutta periaate on selvä. "
Miten sitten suhtaudut sellaisiin keksintöihin jotka ovat syntyneet vahingossa (esim. antibiootit) tai sellaisiin jotka toistettaessa samoilla metoideilla tuottavat kyllä samoja tuloksia, mutta osottautuvatkin vuosien päästä vääriksi (esim. aurinko kiertää maata)? Entä kun täysin saman ilmiön voi tulkita eri tavoin (klassinen ankka/jänis kuva)
Anteeksi nyt sorella, mutta vahingossa syntyneillä löydöillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä.
Vanhingossa syntyneet keksinnöt on pitänyt verifioida tutkimuksilla, ja nämä tutkimukset, esim. antibiootin tehon toteaminen, tulee olla toistettavissa. On tehty löytö, sen pohjalta teoria (homeen tuottama aine tappaa bakteereja) ja sitten todistettu että näin on.
Nyt sinulla on kyllä tieteellisen työn käsitykset täysin hukassa. Tietysti teoria ja tutkimuksen johtopäätökset voivat osoittautua myöhemmin, kun on saatu lisää tietoa, täysin vääriksi. Mutta tutkimuksen tekohetkellä olevan tiedon varassa toimittaessa tulokset pitää olla toistettavissa.
Ei tieteessä kukaan tolkullinen väitä että että joku tutkimuksen tulos olisi lopullinen totuus. Teorioilla ja tutkimustuloksilla ei voida kuin muodostaa paras mahdollinen sen hetkisten tietoihin sopiva käsotys asioista. Ei mitään jumalan totuutta.
Tieteen historia on täynnään tilanteita joissa sen hetkinen käsitys muuttuu päälaelleen kun saamme lisää tietoa ja teemme sen pohjalta uusia päätelmiä. Ei se tee niistä aiemmista tutkimuksista kelvottomia, nehän perustuivat sen hetkisiin tietoihin ja muodostavat yhden portaan siihen uuteen käsitykseen kavuttaessa.
Nämä sinun esimerkkisi ovat kuin kreationistien käsikirjasta, vaikka olet olevinaan yliopistosta....
Joudunko minä pitämään sinulle tutkijatyön kurssia? :facepalm:
Quote from: sorella on 09.02.2011, 13:15:04"Tämä pitäisi siis olla mahdollista riippumatta täysin kummankaan tutkijan tai ryhmän jäsenten omista arvoista, uskomuksista jne."
Entä jos tutkimuskohde on alati muuttuva kuten yhteiskunta ja entä jos tutkija itse on osa tutkimuskohdettaan kuten yhteiskuntatieteissä
Ei tutkija saa olla osa tutkimuskohdetta, ainakin hänen tulee pyrkiä niin ulkopuoliseen ja puolueettomaan positioon kuin mahdollista. Tiedän että postmoderni käsitys tieteestä ei hyväksy tätä, ei voi mitään. ;D
Se että tutkimuskohde on muutostilassa ei millään lailla legitimoi tutkimuksen perusperiaatteista luopumista.
Viittaat ilmeisesti sellaiseen tilanteeseen, että jos tutkimustulos pyrittäisiin verifioimaan tekemällä uusi tutkimus, on tutkimuskohde jo muuttunut niin että sitten saataisiin erilainen tulos?
Ei tämä ole mikään puolustus sille että heitetään tieteen tekemisen periaatteet romukoppaan. Päinvastoin. Jos materiaalin kerääminen on ainutlaatuinen tilaisuus, on se tehtävä sitäkin tiukempien kriteereiden vallitessa, jotta sitä voidaan käyttää muissakin tutkimuksissa.
Ehdottoman tuomittavaa on tällöin sekoittaa materiaalin keräämiseen oma persoona, omat uskomukset, tutkimuksen haluttu lopputulos tai poliittinen tai uskonnollinen vakaumus tai poliittinen korrektius.
Quote from: sorella on 09.02.2011, 13:15:04"Postmodernin ajattelumaailman koukkuineen syineet nielleet tieteenalat eivät enää ole tällaisia, vaan "tutkimuksia" ei kykene enää kukaan verifioimaan eikä tutkimusten kysymyksen ja lähtökohtien asettelussa edes pyritä siihen."
Luonnontieteiden tutkimusmenetelmiä ei voi sellaisinaan soveltaa yhteiskunnallisiin tutkimuksiin. Solu ei muutu sitä mukaan minkälaista tietoa siitä saadaan mutta yhteiskunta muuttuu. Uudet tutkimustulokset usein toimivatkin itseään toteuttavina "ennusteina" esim. vallalla olevat suositukset lastenhoidossa (kuinka kauan tulisi imettää jne.)
Yhteiskunta muuttuu sen mukaan millaista tutkimustietoa siitä saadaan? Nyt kaivataan lisää tietoa siitä miten yhteiskunta muuttu kun siitä kerätän tietoa.
Kvanttimekaniikasta tiedän tapauksia että kahta asiaa ei saada selville yhtäaikaa, katsominen vaikuttaa asiaan, mutta että yhteiskunnasta. Kerrotko käytännön esimerkin?
Tutkimustuloksia kyllä pyritään käyttämään "itseään toteuttavina ennusteina" koska se on niiden postmoderninen tarkoituskin. Se on teidän omaa jargonianne. Se ei ole tiedettä. Sorry.
Tutkimustulosten pitäisi todentaa jokin teorian ennustama asia, ei toimia "itseään toteuttavana ennusteena". Asia joko on tai ei ole. Jos joku asia toteutuu vasta tutkimuksen jälkeen, kyseessä onkin ollut teoria ja sen ennustama asia, ei tutkimus. Tutkimuksen tehtävä olisi saada selville tapahtuiko se ennustettu asia vai ei. On vähän puurot ja vellit sekaisin.
Quote from: sorella on 09.02.2011, 13:15:04"Tutkimusmenettelytkin ovat sellaisia, joissa tutkija pyrkii ihan tutkimuksen kuvauksessa julkistettujen tietojen mukaan vaikuttamaan tutkimuskohteeseen, jotta tulos olisi halutunlainen. Esimerkkejä on täälläkin käsitelty useita. Tällainen ei minusta, eikä monesta muustakaan, ole mitään tiedettä, vaan tieteen kaapuun puettua poliittista aatetta tai osin jopa uskontoa. "
Ei olekkaan. Anna sosiologisesta tutkimuksesta esimerkki, joka vastaa kuvaukseesi.
Vaikkapa tutkimus vankilassa olevista somali (?)nuorukaisista, en muista nimeä enkä linkkiä, yritän etsiä, on keskusteltu täälläkin vuosi sitten.
Quote from: sorella on 09.02.2011, 13:15:04"Postmodernithumanistit voivat kehitellä vaikka millaisia omia hienoilla sanankäänteillä ja omalla luomallaan jargonilla perusteltuja oppirakennelmia, kuten he ovatkin tehneet, mutta jos niiden perustana oleva tutkimus ei täytä edes sitä aivan pohjimmaista tieteelliselle tutkimuksella asetettua periaatetta toistettavuudesta, kyse ei ole tieteestä."
Toistettavuuslaki ei aina päde tieteisiin joissa tutkimuskohde on muuttuva. Luonnontieteilijöiden tuntuu olevan vaikea käsittää tätä.
Luonnotieteissäkin kohde voi olla muuttuva, ainutlaatuinen. Jopa todella dramaattisemmin kuin yhteiskuntatieteissä.
Vai veikkaatko että supernova-räjähdys olisi kovinkin usein toistuva tapahtuma? Silti siihen voi ja ehdottomasti tulee soveltaa mitä tiukinta tutkimuskulttuuria, koska monet tutkijasukupolvet voivat olla riippuvaisia niistä mittauksista mitä nykyiset tekevät. Postmodernit supernovatutkijat lynkattaisiin... ;D ;D ;D
Quote from: sorella on 09.02.2011, 13:15:04"Postmoderni "tiede" koostuu enemmänkin mielipidekirjoittelusta ja poliittisista pamfleteista, kuin tieteellisistä tutkimuksista, joiden päälle ja joiden avulla on rakenneltu huimia oppirakennelmia."
Olen jo aikaisemminkin maininnut että sosiologia koostuu teorioista, subjektiivisistä näkemyksistä. Niiden tarkoituskaan ei ole antaa yksiselitteistä vastausta kuvattuun ilmiöön vaan pyrkiä ymmärtämään sitä ja sen mahdollisia seurauksia. Mielestäni mikään tiede ei yksin riitä selittämään (eivätkä varmasti ne kaikki yhdessäkään) tämän maailman kaikkia ilmiöitä tai tarjoamaan kiistatonta ja lopullista totuutta.
Ei teoria ole subjektiivinen näkemys.... huoh.... se ei voi olla, koska teorialla ei tee mitään jos sen pohjalta ei voi tehdä ennustuksia. Nämä ennustukset sitten verifioidaan tutkimuksella.
Sen vuoksi esim. säieteoriaa ei ole tähän mennessä otettu vakavasti, sitä on pidetty kivana ajatusleikkinä, koska sen pohjalta ei voi tehdä mitään ennustuksia. Kuitenkin säieteoreetikot ovat kokoajan pyrkineet siihen että näin olisi, ja nyt näyttää että he saattavat jopa onnistua.
Ja kuten sanoin, se ei ole tieteen päämäärä tuo kiistaton ja lopullinen totuus, uskonnot ovat sitä varten.
Quote from: sorella on 09.02.2011, 13:42:04
Itse kannatan nettikeskusteluissa sävyä jolla voisin asiani esittää myöskin kasvotusten. Tietysti voi näin olla että väännät umpisilmäisille ystävillesi arkielämässäkin rautalangasta, mielikuvastasi huolimatta silmäni ovat auki, kiitos vain ja hyvää jatkoa!
Kasvotusten en jaksaisi vaihtaa tällaisista asioista sinun tai kenenkään muun kanssa kovin montaa sanaa, asia kiinnosta niin paljoa, että viitsisin alkaa vänkäämään. Tarkoitukseni ei ole käännyttää ketään.
Olet hyvä opponentti ja esimerkki sille mitä olen yrittänyt jo aiemminkin sanoa postmodernismista. Tavallaan alleviivaat käsityksiäni. Ei se ole sinun vikasi, ei todellakaan, postmodernistiset "tieteet" nyt vain ovat sellaisia. En tahallani ja ilkeyttäni herjaa opintosuuntaasi, olen siitä vain niin kovin toista mieltä.
Tämä keskustelu ei siis kannaltani ole meidän välistä vaan yleisölle. Otan siis riskin olla pahasti väärässä ja saada julkisen nöyryytyksen ;D
Edit: teksti oli tyly sorellaa kohtaan, en tarkoittanut sitä, korjasin ;)
Edellinen nöyryytys asian tiimoilta on kyllä muistissa, mutta joillakin muisti tuntuu olevan lyhyt. Eipä siinä sitten auta mikään :)
Quote from: Haima on 09.02.2011, 15:35:54
Edellinen nöyryytys asian tiimoilta on kyllä muistissa, mutta joillakin muisti tuntuu olevan lyhyt. Eipä siinä sitten auta mikään :)
Kerrotko? ei tuu mieleen.... laita vaikka linkki. ;D ;D
Ja sitten voit samalla myös laittaa oman kontribuutiosi keskusteluun.
Mitä mieltä sinä olet?
Tiedätkö tästä asiasta mitään?
Vai muutenko vain louskutat kun olen "väärää" mieltä?
Aika kova tulikaste uudelle hommalaiselle. ;D
Ehkäpä korruptio oli sitten huono sanavalinta, tarkoitin tieteellisten periaatteiden hylkäämistä muiden tavoitteiden vuoksi.
Minua ei erityisemmin kiinnosta vääntää tieteenfilosofisista kysymyksistä. Ongelma on nykyään se, että jos yhteiskuntatieteilijä haluaa menestyä urallaan, niin hänen on esitettävä poliittisesti korrekteja näkemyksiä ja hänen tulee välttää väittmästä esimerkiksi, että kulttuuri tai rotu olisi erityisen paha ongelma maahanmuutossa. Puhumattakaan, että se voisi olla ongelmien pääasiallinen syy.
Eikö ole niin, että jos nuori tutkijanalku tulee tunnetuksi kovin nuivakkaista mielipiteistään, niin hän samalla huonontaa akateemisia uramahdollisuuksiaan, eikä häntä varmaan valita mihinkään vähemmistöasiantuntijan tehtäviinkään? Hänen kannattaa oman uransa vuoksi pyrkiä muotoilemaan tutkimuksensa johtopäätökset sellaisiksi, että ne ovat sopusoinnussa vallitsevien yhteiskunnallisten arvojen kanssa. Kun tarpeeksi iso osa alan opiskelijoista ja tutkijoista toimii näin, niin voidaan sanoa, että kyseinen tieteenala on hukannut tieteellisen objektiivisuutensa.
Tilannetta voi hyvin verrata Galileon ja papiston erimielisyyksiin aurinkokunnasta. Hän säästi luultavasti henkensä pyörtämällä aiemmat väittämänsä aurinkokeskisestä aurinkokunnasta, mutta sai siltikin rangaistuksena viettää lopun ikänsä kotiarestissa. Oman etunsa kannalta hänen olisi kannattanut suoranaisesti valehdella alusta lähtien, mutta oli niin naiivi, että meni astumaan väärille varpaille.
Quote from: svobo on 09.02.2011, 18:22:04
Aika kova tulikaste uudelle hommalaiselle. ;D
Aivan varmasti ;)
Quote from: svobo on 09.02.2011, 18:22:04Ehkäpä korruptio oli sitten huono sanavalinta, tarkoitin tieteellisten periaatteiden hylkäämistä muiden tavoitteiden vuoksi.
Se on aivan oikea sana. Tieteellisten periaatteiden hylkääminen muiden tavoitteiden vuoksi on nimenomaan korruptoitumista.
Quote from: sorella on 09.02.2011, 13:42:04
Korruptio, (lat. corrumpere, turmelus, pahaan vietteleminen), tarkoittaa toimivallan väärinkäyttöä yksityisen edun tavoitteluun. Korruptiossa vastuullisessa asemassa oleva henkilö, esimerkiksi virkamies lahjotaan antamaan lahjojalle etua säännösten vastaisesti.
Sinulla on aika alentuva asenne. Yrität päteä termeillä keskustelussa.
Siteeraan Feynmania:
"I learned very early the difference between knowing the name of something and knowing something. "
Vielä sosiologiasta ym "tieteistä":
"Because of the success of science, there is, I think, a kind of pseudoscience. Social science is an example of a science which is not a science; they don't do scientifically; they follow the forms -- you gather data, you do so-and-so and so forth but they don't get any laws, they haven't found out anything.... You see, I have the advantage of having found out how hard it is to get to really know something, how careful you have to be about checking the experiment, how easy it is to make mistakes and fool yourself. I know what it means to know something, and therefore I see how they get their information and I can't believe they know it, they haven't done the work necessary, haven't done the checks necessary, haven't done the care necessary. I have a great suspicion that they don't know, that this stuff is [wrong], and they're intimidating people."
En halveksu sinua, halveksun vain noita "tieteitä".
Sanoo yksi insinööri.
Tämä teksti on tarkoitettu nimim.koskelalle...niin joo eihän täällä muita enää näykkään ;D
Ensin sanot että sosiologia ei kuulu tieteeseen koska se ei täytä tieteen perusvaatimuksia, sitten kun kysyn sitä, esität teorian tutkimuksen toistettavuudesta. viimeistään tässä vaiheessa ja (usko pois myös muutenkin) on selvää että olet luonnontieteilijä. Tällöin kerron muutamia perustavimpia eroja luonnontieteiden ja yhteiskuntatieteiden eroista ja tutkimustavoista. Sen jälkeen otat supernova esimerkin ja kumoat juuri mitä olet sanonut toistettavuus käsityksestäsi. Jossain keskivälillä kerrot kuinka en tajua tieteestä mitään ja että et edes jaksaisi puhua kanssani kasvotusten, jonka jälkeen kuitenkin jatkat puolisivua. Kaikki tämä miksi? No siksi että loukkasin herra koskelan syvää olemusta antamalla hänelle lukuvinkin, asiaa tietysti pahentaa seikka a) olen nuori b) nainen ja c) sosiologi. Tämän antamalla nostin itseni koskelan yläpuolelle ja olen ilmeisen ylimielinen. On jotenkin hellyyttävää että koitat saada minusta selvää, olenhan sentään näkemyksineni täysin vieraalla maalla. Minä, toisin kuin sinä, olen sen sijaan hyvin tietoinen omista tietojeni puutteellisuudesta. Tulin tänne keskustelemaan ns. hyvässä hengessä eri näkemyksistä. Ajatusmaailma jota edustan kuvottaa sinua ja tämä on harmi. Harmi myös siksi että alun tervetulo toivotusten ja jonkinaikaa kestäneen hyvän väittelyn jälkeen sävy muuttui näin radikaalisti. Jos itse kykenisitte olemaan avoimempi näkemyksissänne voisitte ehkä saada esim lisää erialojen ihmisiä tänne mukaan keskustelemaan, mutta koska asenteesi on mikä on, näin ei tule käymään. Harmi että jäi näin paska maku suuhun täältä vaikka periaatteessa saman asian puolesta tänne tultiin...
Quote from: Fatman on 09.02.2011, 18:52:33
Quote from: sorella on 09.02.2011, 13:42:04
Korruptio, (lat. corrumpere, turmelus, pahaan vietteleminen), tarkoittaa toimivallan väärinkäyttöä yksityisen edun tavoitteluun. Korruptiossa vastuullisessa asemassa oleva henkilö, esimerkiksi virkamies lahjotaan antamaan lahjojalle etua säännösten vastaisesti.
Sinulla on aika alentuva asenne. Yrität päteä termeillä keskustelussa.
Siteeraan Feynmania:
"I learned very early the difference between knowing the name of something and knowing something. "
Vielä sosiologiasta ym "tieteistä":
"Because of the success of science, there is, I think, a kind of pseudoscience. Social science is an example of a science which is not a science; they don't do scientifically; they follow the forms -- you gather data, you do so-and-so and so forth but they don't get any laws, they haven't found out anything.... You see, I have the advantage of having found out how hard it is to get to really know something, how careful you have to be about checking the experiment, how easy it is to make mistakes and fool yourself. I know what it means to know something, and therefore I see how they get their information and I can't believe they know it, they haven't done the work necessary, haven't done the checks necessary, haven't done the care necessary. I have a great suspicion that they don't know, that this stuff is [wrong], and they're intimidating people."
En halveksu sinua, halveksun vain noita "tieteitä".
Sanoo yksi insinööri.
Eikö täällä pitäis puhua maahanmuutosta? Ensin sanotaan tervetuloa ja sen jälkeen alkaa sellainen loanheitto niskaan. Heh heh... Pistäkää ihmiset energianne siihen että saatte persuille lisää äänestäjiä, niin minäkin teen, vaalit tulossa!!!
Quote from: sorella on 09.02.2011, 19:26:26
Tulin tänne keskustelemaan ns. hyvässä hengessä eri näkemyksistä. Ajatusmaailma jota edustan kuvottaa sinua ja tämä on harmi. Harmi myös siksi että alun tervetulo toivotusten ja jonkinaikaa kestäneen hyvän väittelyn jälkeen sävy muuttui näin radikaalisti. Jos itse kykenisitte olemaan avoimempi näkemyksissänne voisitte ehkä saada esim lisää erialojen ihmisiä tänne mukaan keskustelemaan, mutta koska asenteesi on mikä on, näin ei tule käymään. Harmi että jäi näin paska maku suuhun täältä vaikka periaatteessa saman asian puolesta tänne tultiin...
Ei kannata luovuttaa vähästä. Suurin osa lukijoista ei vain jaksa osallistua kaikkiin keskusteluihin. Lienee selvää, että jos tieteen kriteeriksi asetetaan jonkin kokeen toistettavuus, suuri osa siitä mitä yliopistoissa tehdään ei ole tiedettä. Tämä pätee mm. taloustieteisiin kokonaisuudessaan, jotka ovat nekin viime kädessä yhteiskuntatieteitä (joskin voimakkaalla matematiikka-fetissillä varustettuna). En ymmärrä enkä jaa joidenkin hompanssien kaiken kattavia sosiologia-antipatioita, vaikka olenkin täällä kritisoinut parinkin "rasismin asiantuntijan" tutkimuksia.
Quote from: Inna on 09.02.2011, 19:45:25
Tervetuloa Hommaan, itsekin menetin parit yöunet alussa. Kyllä se siitä.
Oikeesti?
Ottavatko jotkust keskustelijat tosissaan noin vakavasti nämä juttelut?
Quote from: sorella on 09.02.2011, 19:33:20
Eikö täällä pitäis puhua maahanmuutosta? Ensin sanotaan tervetuloa ja sen jälkeen alkaa sellainen loanheitto niskaan. Heh heh... Pistäkää ihmiset energianne siihen että saatte persuille lisää äänestäjiä, niin minäkin teen, vaalit tulossa!!!
Aihe oli siis "Sosiologia ja nuivuus". Jos mielsit postaukseni loanheitoksi niin pyydän anteeksi.
Quote from: Mika.H on 09.02.2011, 19:47:59
Quote from: Inna on 09.02.2011, 19:45:25
Tervetuloa Hommaan, itsekin menetin parit yöunet alussa. Kyllä se siitä.
Oikeesti?
Ottavatko jotkust keskustelijat tosissaan noin vakavasti nämä juttelut?
Minä menetin yöunet pariksi vuorokaudeksi kun näin
Eugene Armstrongin kurkunleikkausvideon. Se löytyy vieläkin helposti Googlehaulla:
Eugene Armstrong murder. En suosittele heikkohermoisille. Vaan on vahva todiste islamismin vaaroista.
Quote from: Fatman on 09.02.2011, 19:50:54
Quote from: sorella on 09.02.2011, 19:33:20
Eikö täällä pitäis puhua maahanmuutosta? Ensin sanotaan tervetuloa ja sen jälkeen alkaa sellainen loanheitto niskaan. Heh heh... Pistäkää ihmiset energianne siihen että saatte persuille lisää äänestäjiä, niin minäkin teen, vaalit tulossa!!!
Aihe oli siis "Sosiologia ja nuivuus". Jos mielsit postaukseni loanheitoksi niin pyydän anteeksi.
No enpä ole pitänyt kirjaa kuka on sanonut ja mitä, mutta pari nimimerkkiä nyt on tullut tutuksi lähinnä sananhelinällä retostelulla ja siski halusin väliin sanoa/muistuttaakki miksi täällä kaikki ollaan... noh, höyrypäitä riittää elävässä elämässä niin miksi ei sitten täälläkin. Enkä nyt tarkoittanut sinua ja postaustasi.
Quote from: Inna on 09.02.2011, 20:08:47
Quote from: Mika.H on 09.02.2011, 19:47:59
Quote from: Inna on 09.02.2011, 19:45:25
Tervetuloa Hommaan, itsekin menetin parit yöunet alussa. Kyllä se siitä.
Oikeesti?
Ottavatko jotkust keskustelijat tosissaan noin vakavasti nämä juttelut?
Joo. Silloin vuosi sittenhän mä olin jo valmiiksi lukenut koko Scriptan ja suurimman osan sen linkeistä muine blogeineen, siihen oli jo pohjalle mennyt muutama yö ja olin aika ylikierroksilla koko hommasta. Sitten tänne kirjauduttuani sain eräs valvottu yö kuulla olevani sananvapauden vihollinen ja natsi ja kommunisti ja ties mikä ja parempi kun häipyisin helvettin. (Oli mulla omakin lusikka sopassa sen keskustelun kärjistymisen kanssa, ei siinä mitään, mutta uutena on kuitenkin heikommilla kun ei tiedä mitä aiemmin on puhuttu ja kuka kukakin on.)
Hyvin siinä kuitenkin kävi. Ajattelin, että Hommalle tai ainakin foorumin imagolle voisi uusi naiskirjoittaja tehdä hyvää ja siksi en häipynyt. Musta on hauska, kun tuohon allaolevaan linkkiin nuori naistoimittajaopiskelija valitsi pyytää juuri mua kaikkien mahdollisten hommalaisten joukosta tehdäkseen positiivisen Hommajutun.
Hyvä että sana leviää näitäkin reittejä pitkin eikä aina vain negaation kautta. Mutta totuus ei pala tulessakaan joten aivan sama siltäosin. Hyvä havaita että emme ole menettäneet koko nuorisoa tai nuorta aikuisväestöä kokonaan mokutukselle. Etenkin naispuolisia. Naisten osuus on merkittävämpi kuin itse osaavat hahmottaa; asioitten kulun suunnanmuutokselle. Kai nyt sentään oman perheen ja lasten tulevaisuus ovat naisväelle ensisijaisen tärkeitä asiota.
Quote from: sorella on 09.02.2011, 19:26:26
Tämä teksti on tarkoitettu nimim.koskelalle...niin joo eihän täällä muita enää näykkään ;D
Ensin sanot että sosiologia ei kuulu tieteeseen koska se ei täytä tieteen perusvaatimuksia, sitten kun kysyn sitä, esität teorian tutkimuksen toistettavuudesta. viimeistään tässä vaiheessa ja (usko pois myös muutenkin) on selvää että olet luonnontieteilijä. Tällöin kerron muutamia perustavimpia eroja luonnontieteiden ja yhteiskuntatieteiden eroista ja tutkimustavoista. Sen jälkeen otat supernova esimerkin ja kumoat juuri mitä olet sanonut toistettavuus käsityksestäsi. Jossain keskivälillä kerrot kuinka en tajua tieteestä mitään ja että et edes jaksaisi puhua kanssani kasvotusten, jonka jälkeen kuitenkin jatkat puolisivua. Kaikki tämä miksi? No siksi että loukkasin herra koskelan syvää olemusta antamalla hänelle lukuvinkin, asiaa tietysti pahentaa seikka a) olen nuori b) nainen ja c) sosiologi. Tämän antamalla nostin itseni koskelan yläpuolelle ja olen ilmeisen ylimielinen. On jotenkin hellyyttävää että koitat saada minusta selvää, olenhan sentään näkemyksineni täysin vieraalla maalla. Minä, toisin kuin sinä, olen sen sijaan hyvin tietoinen omista tietojeni puutteellisuudesta. Tulin tänne keskustelemaan ns. hyvässä hengessä eri näkemyksistä. Ajatusmaailma jota edustan kuvottaa sinua ja tämä on harmi. Harmi myös siksi että alun tervetulo toivotusten ja jonkinaikaa kestäneen hyvän väittelyn jälkeen sävy muuttui näin radikaalisti. Jos itse kykenisitte olemaan avoimempi näkemyksissänne voisitte ehkä saada esim lisää erialojen ihmisiä tänne mukaan keskustelemaan, mutta koska asenteesi on mikä on, näin ei tule käymään. Harmi että jäi näin paska maku suuhun täältä vaikka periaatteessa saman asian puolesta tänne tultiin...
Sorry, olen pahoillani maailmantuskastasi, sille en voi mitään että tuolta tuntuu kun törmäät ihmisiin jotka eivät ole kanssasi samaa mieltä, eivätkä arvosta humanistisia tieteitä. Yliopistolla et joudu sitä kokemaan, joten pudotus on raju. Enkä omalta osaltani edes yrittänyt sitä pehmentää.
Ymmärryksesi tietojesi puutteellisuudesta ei kyllä näkynyt missään postauksessasi, joten sai minultakin samalla mitalla takaisin. Siitä tuossa jo sinulle sanottiinkin.
Jos oletit että saat oletusarvoisesti arvostusta tai pehmeää kohtelua kun olet a) yliopistossa b) nainen, niin joudut kyllä pettymään. Kummallakaan ei ole merkitystä, koska tasa-arvo. Jotkut nuoret miehetkään eivät kyllä tykkää kun nuorta naista tylytetään, minusta on reilumpaa kohdella sinua tasa-arvoisesti miesten kanssa, tällaista se on... ;D ;D ;D
Joku tuossa sanoi toistettavuuden vaatimuksista. Otan sen verran takaisin, koska ilmaisin tapani mukaan itseäni taas epäselvästi, että tutkimuksessa mitattu data voi olla tulosta ainutkertaisen tilanteen havainnoinnista ja jota ei voi toistaa, mutta tutkimus- ja datan mittausjärjestelyt sekä muu tutkimus johtopäätöksineen on voitava toistaa toisen ryhmän toimesta samoilla johtopäätöksillä.
Quote from: Inna on 09.02.2011, 20:08:47
Hyvin siinä kuitenkin kävi. Ajattelin, että Hommalle tai ainakin foorumin imagolle voisi uusi naiskirjoittaja tehdä hyvää ja siksi en häipynyt.
No hyvä niin. Minä olen jo niin paatunut nettihöpisijä, etten enää ihan vakavasti jaksaa kaikkea ottaa. Pääsääntöisesti täytyy kyllä sanoa, että aika iso osa täällä on hyvinkin täyspäisiä. Vinoilua tulee, mutta sellaista suoraa potaskaa hieman harvemmin. Joskus toki, mutta sehän on vaan nettkikeskustelun suola..;)
Se mikä on varmaa, niin kaikenlaiset histfiilausalat eivät meitä pelasta kun rahat loppuvat ja velkaa ei saada enää mistään. Se on sosiologinkin nöyrästi ja suu supussa tartuttava kuokkaan ja mentävä perunapeltoon kuokkimaan, jotta jotakin syötävää saisi.
Quote from: M. on 09.02.2011, 19:40:39
Quote from: sorella on 09.02.2011, 19:26:26
Harmi että jäi näin paska maku suuhun täältä vaikka periaatteessa saman asian puolesta tänne tultiin...
Ei kannata luovuttaa vähästä. Suurin osa lukijoista ei vain jaksa osallistua kaikkiin keskusteluihin. Lienee selvää, että jos tieteen kriteeriksi asetetaan jonkin kokeen toistettavuus, suuri osa siitä mitä yliopistoissa tehdään ei ole tiedettä. Tämä pätee mm. taloustieteisiin kokonaisuudessaan, jotka ovat nekin viime kädessä yhteiskuntatieteitä (joskin voimakkaalla matematiikka-fetissillä varustettuna). En ymmärrä enkä jaa joidenkin hompanssien kaiken kattavia sosiologia-antipatioita, vaikka olenkin täällä kritisoinut parinkin "rasismin asiantuntijan" tutkimuksia.
Pienenä täsmennyksenä sanottakoon että toistettavuus on mukana myös osassa taloustieteen metodologiaa. Katso experimental economics (http://en.wikipedia.org/wiki/Experimental_economics) ja behavioural economics (http://en.wikipedia.org/wiki/Behavioural_economics) Wikipediasta. Nämä ovat uudehkoja suuntia taloustieteissä, mutta toistettavuutta taloustieteissä on perinteellisemminkin edustanut se, että tehdyt laskelmat, teoreemojen todistukset jne. esitetään siinä muodossa että halukkaat ja kykenevät voivat ne laskea uudelleen; tässä suhteessa matemaattisessa taloustieteessä toistettavuus on samantyyppistä kuin matematiikassa, logiikassa ja muissa formaaleissa tieteissä.
Siitä olen täysin samaa mieltä että sorellan ei kannata luovuttaa. Täällä on itse kullekin satanut joskus kiinteää ruoansulatusjätettä niskaan ilman että kokisi sitä sadetta mitenkään ansainneensa. Sosiologian tutkimuskohde on sellainen että sitä voidaan tutkia tieteellisesti ja monet ovat niin tehneetkin. Se että jotkut sosiologit kirjoittelevat tieteen kaavussa de facto mielipidekirjoituksia ei mitenkään riitä leimaamaan koko tutkimusalaa.
Quote from: ike60 on 09.02.2011, 21:29:50Sosiologian tutkimuskohde on sellainen että sitä voidaan tutkia tieteellisesti ja monet ovat niin tehneetkin. Se että jotkut sosiologit kirjoittelevat tieteen kaavussa de facto mielipidekirjoituksia ei mitenkään riitä leimaamaan koko tutkimusalaa.
Ehdottomasti samaa mieltä.
Toisaalta sorellan nuoren opiskelijan käsitykset siitä mitä tieteellisyys on ei hyvää lupaa, koska meillä ei Suomessa ole enää vuosikymmenten jälkeen juurikaan noissa piireissä käsitystä siitä mitä se tieteellisyys oikeasti on. Hänelle on opetettu tieteestä juuri se tarunkerronnan metodologia, eikä hän tunnu muusta tietävänkään. Mutta toivossa on hyvä elää, ehkä jonkinlainen uskonpuhdistus on mahdollinen?
...
Itse olen stereotyyppisenä kiljuskininä lukenut vain yhden sosiologian alan tutkimuksen, eli:
Knut Pipping:"Komppania pienoisyhteiskuntana - Sosiologisia havaintoja suomalaisesta rintamayksiköstä 1941-1944" (1978), eli kuvaus 12. Jalkaväkirykmentin toisen pataljoonan toisesta konekiväärikomppaniasta (2.KKK/JR 12).
Ei siis yo. teoreettista bullshittiä, vaan sodan käyneen rintamamiehen analyysi ihmisistä äärimmäisissä olosuhteissa.