QuoteAutetaan niitä lähtömaissa
Niin kutsuttujen maahanmuuttokriitikoiden pääsanoma on, että Suomeen ei pidä ottaa enää ulkomaalaisia. Ei ainakaan, jos he ovat köyhiä, vääränvärisiä tai harjoittavat väärää uskontoa. Tätä lausuntoa pehmennetään usein lisäämällä hurskaasti, että esimerkiksi pakolaisia pitäisi auttaa etusijassa lähtömaissaan.
Jostain syystä en vain ole kuullut kenenkään kertovan, kuinka se tehdään. Usein samat ihmiset vaativat sekä Suomen ovien sulkemista että kehitysavun leikkaamista.
Sinällään perusajatus on pohtimisen arvoinen. Tietenkin olisi parasta, jos pakolaisten lähtömaihin saataisiin pysyvä rauha, ketään ei vainottaisi eikä kukaan kärsisi nälästä. Yksilöä kohti on epäilemättä halvempaa parantaa elinoloja kotimaassa kuin kotouttaa häntä vieraaseen maahan.
Haluaisin vain, että joku viisas kriitikko aloittaisi keskustelun siitä, miten tämä temppu tehdään. Miten Suomi olisi valmis auttamaan hädänalaisia kotimaissaan? Löytyisikö maahanmuuttokriitikoilta todella solidaarisuutta järjestellä Suomen rahavirtoja niin, että apua riittäisi useammalle kuin nyt?
Kehitysavusta on syytä keskustella, sillä läheskään aina se ei toimi toivotulla tavalla. Siitä huolimatta on melkoisen itsekeskeistä vaatia sen lakkauttamista tarjoamatta mitään tilalle. Nyt olisi hyvien keskustelunavausten paikka.
Mari Kamaja
Aamulehti (http://www2.aamulehti.fi/teema/paivannopeat/autetaan-niita-lahtomaissa/193064)
Se on kuitenkin niin, että jos kyseessä on omat hillot, niin ehkäpä se itsekeskeisyys on ihan kiva asia.
Tai ainakin pitäisi olla.
Quote
Haluaisin vain, että joku viisas kriitikko aloittaisi keskustelun siitä, miten tämä temppu tehdään. Miten Suomi olisi valmis auttamaan hädänalaisia kotimaissaan? Löytyisikö maahanmuuttokriitikoilta todella solidaarisuutta järjestellä Suomen rahavirtoja niin, että apua riittäisi useammalle kuin nyt?
Kehitysavusta on syytä keskustella, sillä läheskään aina se ei toimi toivotulla tavalla. Siitä huolimatta on melkoisen itsekeskeistä vaatia sen lakkauttamista tarjoamatta mitään tilalle. Nyt olisi hyvien keskustelunavausten paikka.
Miten olisivat seuraavat auttamiskeinot:
- maataloustukien vähentäminen kotimaassa
- tullien poisto kehitysmaista tulevilta tuotteilta
- kehitysmaista tulevien tuotteiden suosiminen kulutusvalinnoissa
- hirmuhallitsijoiden syrjäyttäminen vallasta tarvitttaessa sotilaallisin keinoin.
- ehkäisyvälineiden antaminen kehitysapuna
- nykyisen kehitysavun lopettaminen sen paikallista taloutta vääristävän vaikutuksen takia
- mikrolainojen antaminen
- humanitaarisen maahanmuuton rajoittaminen, jolloin kehitysmaiden osaajat jäävät rakentamaan omaa maataan
Mitähän tapahtuisi, jos kehitysapu annettaisiin mikrolainoina suoraan ihmisille
ilman gepardisuikkia välikätenä. Jos jostain maasta ei sitten kuuluisi taikasinmaksua
lainkaan, annettaisiin heidän olla rauhassa.
(http://www.freesmileys.org/smileys/smiley-transport018.gif)
Quote from: hoxpox on 08.10.2010, 11:43:48
Miten olisivat seuraavat auttamiskeinot:
- lähtömaissa tai niiden lähialueilla sijaitsevien pakolaisleirien olosuhteiden kohentaminen
Quote from: Mari Kamaja
Haluaisin vain, että joku viisas kriitikko aloittaisi keskustelun siitä, miten tämä temppu tehdään. Miten Suomi olisi valmis auttamaan hädänalaisia kotimaissaan? Löytyisikö maahanmuuttokriitikoilta todella solidaarisuutta järjestellä Suomen rahavirtoja niin, että apua riittäisi useammalle kuin nyt?
Kaikkien osapuolten kannalta parhaaseen lopputulokseen ei välttämättä tarvita erityistä "solidaarisuutta" tai "rahavirtojen järjestelemistä". Esimerkiksi Ruotsi, Norja ja Tanska perustavat lähtömaiden turvallisille alueille koulukoteja palautettavia alaikäisiä turvapaikanhakijoita varten. Kohdemaat säästävät rahaa vastaanottokuluissa, lapset saavat koulutusta omassa kulttuuripiirissään ja samalla ihmissalakuljetus, joka on miljardiluokan bisnes, vähenee, jolloin nyt rikollisliigoille ja koronkiskureille siirtyvät rahat pysyvät lähtömaassa. Win-win-win.
Quote from: Ulkopuolinen on 08.10.2010, 12:13:58
Itse olen esittänyt täällä mm. tämän kaltaisen ajatuksen:
Viedään opettajienkoulutusosaamista. Eli palkataan kehitysapuna vaikka nyt satakunta pedagogisesti taitavaa ja monipuolista opettajaa, jotka kouluttavat kohdemaissa uusia opettajia. Kun nämä valmistuvat, niin menevät sitten töihin opettamaan kansaa. Parin vuoden opetuskokemuksen jälkeen parhaimmisto voidaan pistää opettamaan uusia opettajia. Nämä menevät taas töihin ja parin vuoden opetuskokemuksen jälkeen näiden toisen sukupolven opettajien parhaimmisto taas voidaan palkata opettajien kouluttajiksi.
Minulla taas on pyörinyt mielessä halpakorkoisten opintolainojen myöntäminen. Tämä lisäisi koulutuksen kysyntää kohdemaassa, mihin kohdemaan koulutusjärjestelmän olisi järkevää vastata tarjontaa lisäämällä, ainakin jos koulutus järjestetään taloudellisesti kannattavasti. Näin saataisiin samalla sekä väestöä koulutettua että kehitettyä kohdemaan koulutusjärjestelmää. Lainat tulisi myöntää sellaisia aloja opiskeleville joissa työllistyminen on mahdollisimman todennäköistä, jolloin koulutetut saataisiin nostettua ylös köyhyydestä ja heillä olisi varaa maksaa lainansa takaisin. Nämä rahat voitaisiin sitten lainata eteenpäin, jolloin koko järjestely olisi taloudellisesti kestävällä pohjalla.
QuoteHaluaisin vain, että joku viisas kriitikko aloittaisi keskustelun siitä, miten tämä temppu tehdään. Miten Suomi olisi valmis auttamaan hädänalaisia kotimaissaan? Löytyisikö maahanmuuttokriitikoilta todella solidaarisuutta järjestellä Suomen rahavirtoja niin, että apua riittäisi useammalle kuin nyt?
Miksi afrikkalaiset eivät itse järjestele omia rahavirtojaan niin että ne eivät sujahda diktaattorin pankkitilille?
Suomessa on hieman vähemmän asukkaita ja potentiaalisia 'rahavirtoja' kuin Afrikassa, jostain syystä kuitenkin täältä pitäisi ohjata viiden miljoonan ihmisen rahat sinne 'riittämään'.
QuoteKehitysavusta on syytä keskustella, sillä läheskään aina se ei toimi toivotulla tavalla. Siitä huolimatta on melkoisen itsekeskeistä vaatia sen lakkauttamista tarjoamatta mitään tilalle. Nyt olisi hyvien keskustelunavausten paikka.
Miksi Kamaja ei itse ehdota mitään, vaan vaatii keskustelunavauksia muilta? Ovatko "suvaitsevaiset" todellakin niin kädettömiä että vastapuoli joutuu tekemään kaiken itse?
Quote from: hoxpox on 08.10.2010, 11:43:48
Miten olisivat seuraavat auttamiskeinot:
- kehitysmaista tulevien tuotteiden suosiminen kulutusvalinnoissa
Tuota, kuitenkin nälänhätää kehitysmaissa pahentaa suurelta osin se, että viljelykelpoisella maa-alalla (jota ei välttämättä muutenkaan ole riittävästi) kasvatetaan vientituotteita länsimaihin. Erityisesti muutamaa "rahakasvia" kuten kahvia, tupakkaa ja kaakaota. Näiden massatuotanto aiheuttaa haittaa niin ympäristölle kuin työntekijöillekin (runsaasti myrkkyjä, huonot työolot).
Osa kehitysmaista on sidottu tiettyjen tuotteiden vientiin, osittain velkataakkojen ja kansainvälisten "sopimuksien" takia.
Ja koska iso(in?) osa siellä käytetyn peltoalan tuotteista menee vientiin, kehitysmaat ovat vastaavasti riippuvaisia tuontiruuasta ja alttiina sen hinnanmuutoksille. Siitähän seurasi taannoin paljon ongelmia, kun mm. kahvin hinta laski voimakkaasti samalla, kun kehitysmaihin tuotavien elintarvikkeiden hinnat puolestaan nousivat.
Voitaisiin suosia kehitysmaista tulevia tuotteita, kunhan ne ovat luomua, reilua kauppaa tai muuten todistettavasti eettisissä oloissa tuotettu. Tosin tuon Reilun kaupan merkin luotettavuudestakaan en menisi aina takuuseen. Sehän tässä globaalissa maailmassa on ongelmana, kun ei kukaan oikein pysty tarkkaan tietämään, mihin rahansa laittaa ja mistä mikäkin on peräisin.
Quote from: kaisla on 08.10.2010, 13:20:21
Quote from: hoxpox on 08.10.2010, 11:43:48
Miten olisivat seuraavat auttamiskeinot:
- kehitysmaista tulevien tuotteiden suosiminen kulutusvalinnoissa
Tuota, kuitenkin nälänhätää kehitysmaissa pahentaa suurelta osin se, että viljelykelpoisella maa-alalla (jota ei välttämättä muutenkaan ole riittävästi) kasvatetaan vientituotteita länsimaihin. Erityisesti muutamaa "rahakasvia" kuten kahvia, tupakkaa ja kaakaota. Näiden massatuotanto aiheuttaa haittaa niin ympäristölle kuin työntekijöillekin (runsaasti myrkkyjä, huonot työolot).
Osa kehitysmaista on sidottu tiettyjen tuotteiden vientiin, osittain velkataakkojen ja kansainvälisten "sopimuksien" takia.
Ja koska iso(in?) osa siellä käytetyn peltoalan tuotteista menee vientiin, kehitysmaat ovat vastaavasti riippuvaisia tuontiruuasta ja alttiina sen hinnanmuutoksille. Siitähän seurasi taannoin paljon ongelmia, kun mm. kahvin hinta laski voimakkaasti samalla, kun kehitysmaihin tuotavien elintarvikkeiden hinnat puolestaan nousivat.
Voitaisiin suosia kehitysmaista tulevia tuotteita, kunhan ne ovat luomua, reilua kauppaa tai muuten todistettavasti eettisissä oloissa tuotettu. Tosin tuon Reilun kaupan merkin luotettavuudestakaan en menisi aina takuuseen. Sehän tässä globaalissa maailmassa on ongelmana, kun ei kukaan oikein pysty tarkkaan tietämään, mihin rahansa laittaa ja mistä mikäkin on peräisin.
Luomuviljely pienentää satoja joten sitä en itse suosisi.
Reilun kaupan tuotteiden suosiminen heikentää entisestään ei-reilun-kaupan tuotteiden tuottajien asemaa lisäämällä kilpailua. Lisäksi reilun kaupan tuotteiden lisähinta ei päädy alkutuottajille vaan pääosin tätä myöhemmille portaille.
Maataloutta tukevat maat dumppaavat viljaa maailman ja myös kehitysmaiden markkinoille tällä hetkellä, joten rahakasvien viljeleminen on järkevää mikäli niiden tuotoilla saa ostettua alennettuun hintaan myytyä viljaa. Mikäli maatalouden tukeminen kehittyneissä valtioissa lopetettaisiin, ruokakasvien viljeleminen muuttuisi kannattavammaksi. Toistaiseksi lienee kehitysmaiden kannalta järkevintä hyötyä dumppaamisesta viljelemällä rahakasveja.
Quote from: hoxpox on 08.10.2010, 13:29:46Toistaiseksi lienee kehitysmaiden kannalta järkevintä hyötyä dumppaamisesta viljelemällä rahakasveja.
Niin, ainakin valtioiden talouden kannalta. Yksittäisistä ihmisistä en sitten tiedä, luulisi että suurempi omavaraisuus loisi paremmat lähtökohdat inhimilliselle elämälle.
Ulkomaiden vienti ja tuonti on kuitenkin aina heilahtelevaa ja ailahtelevaa, ja valtio ym. tahot vetää välistä...
Ja vaikka luomuviljelyn sadot olisivatkin pienemmät, olisi se silti kestävämpää tai varsinkin eettisempää kuin peltojen myrkyttäminen. Ainakin myrkkyjen käyttöä pitäisi jotenkin järkeistää (ja tämä pitäisi tietty aloittaa suuryhtiöiden toimesta ja heidän plantaaseillaan), tuolla päin maailmaa kun ei niin tunneta samoja turvallisuus- ja terveyssäädöksiä kuin länsimaissa.
Tässä olisi muuten jollekkin taholle (Muutos, Homma ry., Persut) hyvä sauma latoa omat teesit pöytään siihen malliin kun tässä ketjussa on esitetty. Aamulehteen vaan juttua jollekkin sopivalle palstalle tai yleisönosastolle. Siinä aukeaisi aika monen kansalaisen silmät kun tulisi tuutin täydeltä faktoihin perustuvaa tietoa ja ehdotuksia vastauksena tuollaiseen naljailuun.
Quote from: kaisla on 08.10.2010, 13:40:28
Niin, ainakin valtioiden talouden kannalta. Yksittäisistä ihmisistä en sitten tiedä, luulisi että suurempi omavaraisuus loisi paremmat lähtökohdat inhimilliselle elämälle.
Länsimaiden korkea elintaso perustuu siihen että työntekijät ovat erikoistuneet omille aloilleen, eikä kaikilla ole omaa peltoplänttiä jossa kasvattavat oman ruokansa.
Valtioiden välistävetoa voitaisiin pienentää poistamalla tulleja.
Quote from: hoxpox on 08.10.2010, 11:43:48
Quote
Haluaisin vain, että joku viisas kriitikko aloittaisi keskustelun siitä, miten tämä temppu tehdään. Miten Suomi olisi valmis auttamaan hädänalaisia kotimaissaan? Löytyisikö maahanmuuttokriitikoilta todella solidaarisuutta järjestellä Suomen rahavirtoja niin, että apua riittäisi useammalle kuin nyt?
Kehitysavusta on syytä keskustella, sillä läheskään aina se ei toimi toivotulla tavalla. Siitä huolimatta on melkoisen itsekeskeistä vaatia sen lakkauttamista tarjoamatta mitään tilalle. Nyt olisi hyvien keskustelunavausten paikka.
Siinäpä pohtimista. Heikkojen auttaminen on aina kivaa kun itse ei tarvitse sitä kustantaa.
Miten olisivat seuraavat auttamiskeinot:
- maataloustukien vähentäminen kotimaassa
- tullien poisto kehitysmaista tulevilta tuotteilta
- kehitysmaista tulevien tuotteiden suosiminen kulutusvalinnoissa
- hirmuhallitsijoiden syrjäyttäminen vallasta tarvitttaessa sotilaallisin keinoin.
- ehkäisyvälineiden antaminen kehitysapuna
- nykyisen kehitysavun lopettaminen sen paikallista taloutta vääristävän vaikutuksen takia
- mikrolainojen antaminen
- humanitaarisen maahanmuuton rajoittaminen, jolloin kehitysmaiden osaajat jäävät rakentamaan omaa maataan
Minusta kirjoitus on varsin aiheellinen, vaikka sävy ärsyttävä onkin. "Samalla rahalla" -argumenttia käytetään usein, mutta epäselvemmäksi jää, miten tämä raha kanavoitaisiin noihin tehokkaampiin vaihtoehtoihin.
Onhan Hommassakin vilahdellut monipuolisesti ehdotuksia erilaisista auttamistavoista, mutta en muista että vahvasti esillä olisi ollut jotakin konkreettista mallia siitä, miten ehdotukset rahoitetaan, jos kehitysapu lakkautetaan. Nuivassa vaalimanifestissa on ehdotus vapaaehtoisuuteen perustuvan varainkeruujärjestelmän luomisesta, mutta mikä on kehitysavun vaihtoehto niille, joiden mielestä "maailmanparantamisen" saa kustantaa myös valtion kukkarosta?
Ainakin Sami Aario ja Ulkopuolinen jo tekivät varteenotettavia ehdotuksia tässä ketjussa. Kumpikin ehdotus kuitenkin liittyi kehitysavun kohdentamiseen. Kamajan kritiikki sen sijaan kohdistui niihin tahoihin, jotka ajavat kehitysavun lakkauttamista.
Quote from: Sami Aario on 08.10.2010, 13:10:36
QuoteKehitysavusta on syytä keskustella, sillä läheskään aina se ei toimi toivotulla tavalla. Siitä huolimatta on melkoisen itsekeskeistä vaatia sen lakkauttamista tarjoamatta mitään tilalle. Nyt olisi hyvien keskustelunavausten paikka.
Miksi Kamaja ei itse ehdota mitään, vaan vaatii keskustelunavauksia muilta? Ovatko "suvaitsevaiset" todellakin niin kädettömiä että vastapuoli joutuu tekemään kaiken itse?
Ilmeisesti siksi, ettei Kamaja ole vaatimassa kehitysavun lakkauttamista.
Nalle Wahlroos on ehdottanut hyväntekeväisyysavustusten verovähennysoikeutta. Lisäksi säätiölakia pitäisi meillä "länsimaistaa". Tämä lisäisi yksityisiä avustuksia. Yksityisten avustusten kontrolli on toista luokkaa kuin julkisten.
Quote from: Juffe on 08.10.2010, 14:16:05
Ainakin Sami Aario ja Ulkopuolinen jo tekivät varteenotettavia ehdotuksia tässä ketjussa. Kumpikin ehdotus kuitenkin liittyi kehitysavun kohdentamiseen. Kamajan kritiikki sen sijaan kohdistui niihin tahoihin, jotka ajavat kehitysavun lakkauttamista.
Mutta tuo ehdotukseni ei enää olisikaan sellaista perinteistä kehitysapua, jossa rahaa jaetaan vastikkeetta eteenpäin (pahimmassa tapauksessa suoraan kohdemaan hallitukselle), piittaamatta esim. korruptiosta.
Quote from: Juffe on 08.10.2010, 14:16:05
Quote from: Sami Aario on 08.10.2010, 13:10:36
Miksi Kamaja ei itse ehdota mitään, vaan vaatii keskustelunavauksia muilta? Ovatko "suvaitsevaiset" todellakin niin kädettömiä että vastapuoli joutuu tekemään kaiken itse?
Ilmeisesti siksi, ettei Kamaja ole vaatimassa kehitysavun lakkauttamista.
On silti outoa, jos Kamaja tiedostaa nykymuotoisen kehitysavun ongelmat, mutta ei kykene itse tarjoamaan niille vaihtoehtoa, vaan keskittyy arvostelemaan niitä jotka haluavat korvata nykymuotoisen kehitysavun jollain muulla.
Quote from: ibn ghul on 08.10.2010, 12:46:32
QuoteHaluaisin vain, että joku viisas kriitikko aloittaisi keskustelun siitä, miten tämä temppu tehdään. Miten Suomi olisi valmis auttamaan hädänalaisia kotimaissaan? Löytyisikö maahanmuuttokriitikoilta todella solidaarisuutta järjestellä Suomen rahavirtoja niin, että apua riittäisi useammalle kuin nyt?
Miksi afrikkalaiset eivät itse järjestele omia rahavirtojaan niin että ne eivät sujahda diktaattorin pankkitilille?
Suomessa on hieman vähemmän asukkaita ja potentiaalisia 'rahavirtoja' kuin Afrikassa, jostain syystä kuitenkin täältä pitäisi ohjata viiden miljoonan ihmisen rahat sinne 'riittämään'.
Jokainen voi vilkaista Afrikan ja Suomen karttoja ja miettiä, mikä meidän rahavirtamme merkitys on.
http://www.owen.org/wp-content/uploads/africamap.gif
Pysyvän rauhan saavuttaminen lähtömaissa on hyvä päämäärä. Kukapa sitä vastustaisi? Yhtä hyvä päämäärä on pysyvän rauhantilan säilyttäminen migraation kohdemaissa. Kukapa sitä vastustaisi?
Niinpä.
Quote from: hoxpox on 08.10.2010, 11:43:48
Quote
Haluaisin vain, että joku viisas kriitikko aloittaisi keskustelun siitä, miten tämä temppu tehdään. Miten Suomi olisi valmis auttamaan hädänalaisia kotimaissaan? Löytyisikö maahanmuuttokriitikoilta todella solidaarisuutta järjestellä Suomen rahavirtoja niin, että apua riittäisi useammalle kuin nyt?
Kehitysavusta on syytä keskustella, sillä läheskään aina se ei toimi toivotulla tavalla. Siitä huolimatta on melkoisen itsekeskeistä vaatia sen lakkauttamista tarjoamatta mitään tilalle. Nyt olisi hyvien keskustelunavausten paikka.
Miten olisivat seuraavat auttamiskeinot:
- maataloustukien vähentäminen kotimaassa
- tullien poisto kehitysmaista tulevilta tuotteilta
- kehitysmaista tulevien tuotteiden suosiminen kulutusvalinnoissa
- hirmuhallitsijoiden syrjäyttäminen vallasta tarvitttaessa sotilaallisin keinoin.
- ehkäisyvälineiden antaminen kehitysapuna
- nykyisen kehitysavun lopettaminen sen paikallista taloutta vääristävän vaikutuksen takia
- mikrolainojen antaminen
- humanitaarisen maahanmuuton rajoittaminen, jolloin kehitysmaiden osaajat jäävät rakentamaan omaa maataan
Allekirjoitan tämän.
Toi "ehkäisyvälineiden antaminen kehitysapuna" onhan täydellinen tabu koska heidän mielestä on kyse rasismista. Mutta olen itse mietiskellyt millainen, esimerkiksi, Afrikan taloudellinen ja kehityksellinen tilanne olisi ellei väestönmäärä olisi nelinkertaistunut 80 vuodessa.
Ja maissa missä ehkäisy on täydellinen tabu eivät varmastikaan ole maita missä naisilla on helppoa, ja sitten voihan kysyä millainen seksuaalisten vähemmistöjen tilanne mahtaa olla.
Etiopia on saanut valtavat määrät kehitysapua vuosikymmenien aikana mutta on vieläkin Afrikan köyhimpiä maita ja väestönkasvu on ollut niitä nopeimpia.
Ehkä olisi aikaa keksiä uusia menetelmiä.
Kehityöavun suurin ongelma lienee se, että ko. ongelmia ei pysty ratkaisemaan ulkoapäin. Niiden konkreettisten ehdotusten ja kipupisteiden nimeäminen pitäisi tulla 'niiltä' eikä meiltä.
Täältäkin tukea tuolle hoxpoxin ehdotukselle. Lisäisin listalle vielä koulutuksen ja tiedon lisäämisen. Kehitysmaissa kiertelee monenlaisia propagandan ja misinformaation levittäjiä, jotka pyrkivät ottamaan hyödyn irti tiedon puutteessa eläviltä ihmisiltä. Koulutuksella jarrutetaan näiden huijareiden pyrkimyksiä.
Quote from: Micke on 08.10.2010, 16:50:54
Toi "ehkäisyvälineiden antaminen kehitysapuna" onhan täydellinen tabu koska heidän mielestä on kyse rasismista.
Itse en ole tietoinen, että ehkäisyvälineet olisivat mikään tabu (paitsi katolilaiselle kirkolle), enkä ole kuullut, että kukaan pitäisi ehkäisyvälineiden jakamista kehitysmaihin rasismina.
En oikein ymmärrä mikä kuviossa mättää.
Ihmisiä pitäisi auttaa ensisijaisesti kotimaissaan. Tosin kaikilta väkisin kerättyä rahaa ei tulisi kehitysapuun käyttää, vaan kunkin tulisi saada itse päättää miten haluaa auttaa. Vapaaehtoislahjoituksilla, mikrolainoilla tai ehkä itse lähteä avustustyöhön...
Ei tuossa ole mitään ristiriitaa. Hommastakin on lainailtu rahaa ties minne ilman itselle tulevaa tuottoa. Kummaa kitinää kertakaikkiaan.
Quote from: Aapo on 08.10.2010, 17:13:03
Quote from: Micke on 08.10.2010, 16:50:54
Toi "ehkäisyvälineiden antaminen kehitysapuna" onhan täydellinen tabu koska heidän mielestä on kyse rasismista.
Itse en ole tietoinen, että ehkäisyvälineet olisivat mikään tabu (paitsi katolilaiselle kirkolle), enkä ole kuullut, että kukaan pitäisi ehkäisyvälineiden jakamista kehitysmaihin rasismina.
Olen kyllä itse saanut sen kuvan että niitä miehiä ei miellytä ehkäsyvälineiden käyttöä; eteenkin kuin ajatellaan että abortit ovat laittomia, niin saa pienen kuvan sen yhteiskunnan konservatiivisuudesta.
Population taboo stokes doubt over development goals:
http://www.timesofmalta.com/articles/view/20100921/world-news/population-taboo-stokes-doubt-over-development-goals
Varsin suuri ongelma maailmalla on naisten heikko asema ja sitä myöten liika väestön kasvu. Jos apua annetaan, niin sen pitää mennä aina äitien kautta. Naiset kasvattavat ja kouluttavat sukupolvet. Naisten valinta pitää olla suvunjatkamisen ohjenuora.
Quote from: hoxpox on 08.10.2010, 13:45:46
Quote from: kaisla on 08.10.2010, 13:40:28
Niin, ainakin valtioiden talouden kannalta. Yksittäisistä ihmisistä en sitten tiedä, luulisi että suurempi omavaraisuus loisi paremmat lähtökohdat inhimilliselle elämälle.
Länsimaiden korkea elintaso perustuu siihen että työntekijät ovat erikoistuneet omille aloilleen, eikä kaikilla ole omaa peltoplänttiä jossa kasvattavat oman ruokansa.
Ei omavaraisuus tarkoita välttämättä sitä, että jokaisella on oma peltopläntti. Joillain voi olla peltoa ja toisilla jotain muuta, mutta riippuvuus elintarvikkeiden ulkomaantuonnista ei todellakaan ole kestävä lähtökohta kehitykselle.
Ja ostamalla kehitysmaissa tuotettuja tuotteita et välttämättä ollenkaan paranna maiden asukkaiden tilannetta, mikäli et perehdy paremmin ko. tuotteen alkuperään ja tuotantoprosessiin.
Quote from: hoxpox on 08.10.2010, 13:45:46
Valtioiden välistävetoa voitaisiin pienentää poistamalla tulleja.
Miten tämä käytännössä toteutetaan? Kuka poistaa?
Yksi menetelmä olisi tutkimustyön tukeminen. Eli siis kehitysapubudjetista siirretään rahaa mm. seuraaviin projekteihin. Tulokset lisensoidaan vapaaseen käyttöön.
* Kuivuutta paremmin kestävät ja satoisammat viljalajikkeet, geenimanipulaatiolla tai ilman.
* Jatropha curcasin (http://en.wikipedia.org/wiki/Jatropha_curcas) jalostaminen teolliseen biopolttoainetuotantoon, sekä sopivien kasvatusmenetelmien kehittäminen (kyseessä on siis kuivaa ja kuumaa ilmastoa suosiva pensas, joka ei juuri kilpaile maa-alasta muiden hyötykasvien kanssa).
* Lääkkeiden ja rokotteiden kehittäminen trooppisiin sairauksiin. Malaria ja AIDS ovat tietysti ne klassikot, mutta niihin kiinnitetään jo kohtalaisesti huomiota. Rahaa kannattaisi panostaa trooppisten loissairauksien torjumiseen; ne tappavat harvoin, mutta tekevät vähintään miljardista ihmisestä heikompia, sairaalloisempia ja myös typerämpiä.
Lisääkin löytyisi. Näihin kaikkiin toki voi yhdistää perinteisenkin tyylisiä projekteja. Esimerkiksi loissairauksia vastaan taistellessa on tärkeää yrittää katkaista loisen elinkierto mahdollisimman tehokkaasti. Jokisokeutta vastaan on onnistuttu taistelemaan varsin tuloksekkaasti hoitamalla ihmisiä ivermektiinillä ja samaan aikaan myrkyttämällä mustien kärpästen pesimäpaikkoja. Uusista viljalajikkeista saadaan nopeammin hyöty irti, jos samaan aikaan voidaan levittää yksinkertaisia, helposti korjattavia kastelujärjestelmiä. Ja niin edelleen. Tautien kanssa tuo nopeus on toki kaikkein tärkeintä, jotta voidaan minimoida vastustuskyvyn kehittyminen. Oleellisinta on kuitenkin se, että jokaisella projektilla on selkeä päämäärä, joka on perusteltu paremmin kuin "tämä tuo meidät lähemmäksi pyhää 0,7 prosenttia", ja onnistunut projekti tuottaa pysyviä hyötyjä. Sinänsä hyödyllinen projekti, joka on pakko toistaa joka vuosi, on käytännössä budjetinsiirto kohdevaltiolle, ja tämän haitallisia vaikutuksia lienee turha tässä kerrata.
Ja niin, sokerintuotannon voisi lopettaa Euroopassa. Vain se, että ainakaan se tuotanto ei tästä laajene, tekee siitä edes vähän järkevämmän idean kuin humanitäärisestä maahanmuutosta.
Quote from: kaisla on 08.10.2010, 20:01:04
Quote from: hoxpox on 08.10.2010, 13:45:46
Länsimaiden korkea elintaso perustuu siihen että työntekijät ovat erikoistuneet omille aloilleen, eikä kaikilla ole omaa peltoplänttiä jossa kasvattavat oman ruokansa.
Ei omavaraisuus tarkoita välttämättä sitä, että jokaisella on oma peltopläntti. Joillain voi olla peltoa ja toisilla jotain muuta, mutta riippuvuus elintarvikkeiden ulkomaantuonnista ei todellakaan ole kestävä lähtökohta kehitykselle.
Ja ostamalla kehitysmaissa tuotettuja tuotteita et välttämättä ollenkaan paranna maiden asukkaiden tilannetta, mikäli et perehdy paremmin ko. tuotteen alkuperään ja tuotantoprosessiin.
Esim. Singapore on täysin riippuvainen elintarvikkeiden ulkomaantuonnista, ja maa on silti varsin kehittynyt.
Koko omavaraisuusajattelu on peruja ihmiselle evoluution myötä kehittyneestä vaistosta turvata ravinnonsaanti. Nykyisessä erikoistumiseen perustuvassa taloudessa omavaraisuusajattelu vain laskee tuottavuutta ja heikentää elintasoa.
Lisäksi kiinnostaisi että mihin perustuu väite jonka mukaan jokaisen valtion tulisi olla ruoantuotannon puolesta omavarainen? Miksei omavaraisuusyksiköksi ole valittu vaikkapa osavaltiota tai kaupunkia? Tulisiko EU:n olla omavarainen ruoan suhteen vai täytyykö jokaisen jäsenmaankin olla? Entä mikä on tilanne Afrikan unionissa?
Quote from: kaisla on 08.10.2010, 20:01:04
Quote from: hoxpox on 08.10.2010, 13:45:46
Valtioiden välistävetoa voitaisiin pienentää poistamalla tulleja.
Miten tämä käytännössä toteutetaan? Kuka poistaa?
EU voisi poistaa tulleja sekä tuontirajoituksia kehitysmaista tuleville elintarvikkeille ja muille tuotteille.
Quote from: dothefake on 08.10.2010, 11:47:44
ilman gepardisuikkia välikätenä.
Sattuiko kukaan katsomaan Theroux: Kovaa lakia Lagosissa
http://areena.yle.fi/video/1331938
Ehkä Mari Kamajan pitäisi katsoa myös?
Afrikan (koko mantereen) talous toimii mafiavetoisesti. Siinä on iso savotta. -Rahavirtojen uudelleen ohjaukset- hohhoh. Rahavirrat mun perse!
Quote from: hoxpox on 08.10.2010, 21:23:26
Quote from: kaisla on 08.10.2010, 20:01:04
Quote from: hoxpox on 08.10.2010, 13:45:46
Länsimaiden korkea elintaso perustuu siihen että työntekijät ovat erikoistuneet omille aloilleen, eikä kaikilla ole omaa peltoplänttiä jossa kasvattavat oman ruokansa.
Ei omavaraisuus tarkoita välttämättä sitä, että jokaisella on oma peltopläntti. Joillain voi olla peltoa ja toisilla jotain muuta, mutta riippuvuus elintarvikkeiden ulkomaantuonnista ei todellakaan ole kestävä lähtökohta kehitykselle.
Ja ostamalla kehitysmaissa tuotettuja tuotteita et välttämättä ollenkaan paranna maiden asukkaiden tilannetta, mikäli et perehdy paremmin ko. tuotteen alkuperään ja tuotantoprosessiin.
Esim. Singapore on täysin riippuvainen elintarvikkeiden ulkomaantuonnista, ja maa on silti varsin kehittynyt.
Koko omavaraisuusajattelu on peruja ihmiselle evoluution myötä kehittyneestä vaistosta turvata ravinnonsaanti. Nykyisessä erikoistumiseen perustuvassa taloudessa omavaraisuusajattelu vain laskee tuottavuutta ja heikentää elintasoa.
Lisäksi kiinnostaisi että mihin perustuu väite jonka mukaan jokaisen valtion tulisi olla ruoantuotannon puolesta omavarainen? Miksei omavaraisuusyksiköksi ole valittu vaikkapa osavaltiota tai kaupunkia? Tulisiko EU:n olla omavarainen ruoan suhteen vai täytyykö jokaisen jäsenmaankin olla? Entä mikä on tilanne Afrikan unionissa?
Quote from: kaisla on 08.10.2010, 20:01:04
Quote from: hoxpox on 08.10.2010, 13:45:46
Valtioiden välistävetoa voitaisiin pienentää poistamalla tulleja.
Miten tämä käytännössä toteutetaan? Kuka poistaa?
EU voisi poistaa tulleja sekä tuontirajoituksia kehitysmaista tuleville elintarvikkeille ja muille tuotteille.
Länsimaiden menestys perustuu kaaliin ja sen suht. tiiviiseen käyttöön.
Quote from: Maastamuuttaja on 08.10.2010, 22:20:16
Länsimaiden menestys perustuu kaaliin ja sen suht. tiiviiseen käyttöön.
Onko Venäjä länsimaa?
Kaalia kannattaa käyttää, loppurahat voi sijoittaa viisaasti tai antaa vaikka mailman köyhille, ryöstettäväksi rikkaille.
Quote from: hoxpox on 08.10.2010, 21:23:26
Quote from: kaisla on 08.10.2010, 20:01:04
Quote from: hoxpox on 08.10.2010, 13:45:46
Länsimaiden korkea elintaso perustuu siihen että työntekijät ovat erikoistuneet omille aloilleen, eikä kaikilla ole omaa peltoplänttiä jossa kasvattavat oman ruokansa.
Ei omavaraisuus tarkoita välttämättä sitä, että jokaisella on oma peltopläntti. Joillain voi olla peltoa ja toisilla jotain muuta, mutta riippuvuus elintarvikkeiden ulkomaantuonnista ei todellakaan ole kestävä lähtökohta kehitykselle.
Ja ostamalla kehitysmaissa tuotettuja tuotteita et välttämättä ollenkaan paranna maiden asukkaiden tilannetta, mikäli et perehdy paremmin ko. tuotteen alkuperään ja tuotantoprosessiin.
Esim. Singapore on täysin riippuvainen elintarvikkeiden ulkomaantuonnista, ja maa on silti varsin kehittynyt.
Koko omavaraisuusajattelu on peruja ihmiselle evoluution myötä kehittyneestä vaistosta turvata ravinnonsaanti. Nykyisessä erikoistumiseen perustuvassa taloudessa omavaraisuusajattelu vain laskee tuottavuutta ja heikentää elintasoa.
Mutta millä lailla se on yhtään enemmän erikoistumista, jos maa keskittyy muutaman rahakasvin viljelyyn ja vientiin? Millä lailla olisi jotenkin vähemmän kehittynyttä viljellä enemmän ruokaa omaan tarpeeseen kuin viljellä näitä kasveja vientiin?
"Rahakasvien" eli kehitysmaiden vientituotteiden markkina-arvo on loppupeleissä hyvin pieni, eikä sillä mitään velkoja paikkailla. Ja tällä pienellä rahalla pitäisi sitten pystyä ostamaan suhteessa kalliimpaa tuontiruokaa. Ei mikään ihme, että ovat velkakierteessä. Tämä ei tietenkään ole ainoa syy, mutta eräs niistä kuitenkin. Pointtini oli vaan se, että kehitysmaista tulevien tuotteiden suosiminen ei ole niin yksiselitteisen hyvä ratkaisu kuin usein annetaan ymmärtää.
Quote from: hoxpox on 08.10.2010, 21:23:26
Lisäksi kiinnostaisi että mihin perustuu väite jonka mukaan jokaisen valtion tulisi olla ruoantuotannon puolesta omavarainen? Miksei omavaraisuusyksiköksi ole valittu vaikkapa osavaltiota tai kaupunkia? Tulisiko EU:n olla omavarainen ruoan suhteen vai täytyykö jokaisen jäsenmaankin olla? Entä mikä on tilanne Afrikan unionissa?
En ole väittänyt, että jokaisen valtion tulisi olla täysin omavarainen, sanoin vaan, että
suurempi omavaraisuusaste voisi auttaa kehitysmaita pääsemään jaloilleen. Ne ovat tällä hetkellä kovin riippuvaisia maailmankaupasta ja valitettavan usein myös länsimaisten suuryhtiöiden riiston kohteena.
Suurempi omavaraisuus auttaisi tämän riippuvuuden katkaisemisessa, jolloin saataisiin ainakin yksi kehitystä /hyvinvointia estävä tekijä pienennettyä. Ehkä se sitten taas toisi mukanaan toisenlaisia ongelmia, kuka tietää.
Ja puhuin kai valtioista lähinnä siksi, että kansainvälinen kauppa tuo aina mukanaan omat ongelmansa ja korruptionsa. Valtio tässä yhteydessä voi tarkoittaa minkä tahansa kokoista omavarais(empaa) taloutta maan sisäisesti, aina maanlaajuisesta yhteen kylään tai perheeseen.
Ja entä mihin perustuu se olettamus, että kehitysmaiden tulisi kehittyä saman kaavan mukaan kuin teollisuusmaat aikoinaan? Kyseessä on kuitenkin täysin erilainen lähtöasetelma, maantieteellinen sijainti, maailmanpoliittinen tilanne, kulttuuriympäristö...
Ei pitäisi siis liiaksi tähyillä vain menneisyyteen ja kaivella esimerkkejä kehittyneemmistä maista ja todeta sitten, että se mikä toimi länsimaiden kohdalla pitäisi toteuttaa kehitysmaissakin.
Quote from: kaisla on 09.10.2010, 04:16:24
Quote from: hoxpox on 08.10.2010, 21:23:26
Quote from: kaisla on 08.10.2010, 20:01:04
Quote from: hoxpox on 08.10.2010, 13:45:46
Länsimaiden korkea elintaso perustuu siihen että työntekijät ovat erikoistuneet omille aloilleen, eikä kaikilla ole omaa peltoplänttiä jossa kasvattavat oman ruokansa.
Ei omavaraisuus tarkoita välttämättä sitä, että jokaisella on oma peltopläntti. Joillain voi olla peltoa ja toisilla jotain muuta, mutta riippuvuus elintarvikkeiden ulkomaantuonnista ei todellakaan ole kestävä lähtökohta kehitykselle.
Ja ostamalla kehitysmaissa tuotettuja tuotteita et välttämättä ollenkaan paranna maiden asukkaiden tilannetta, mikäli et perehdy paremmin ko. tuotteen alkuperään ja tuotantoprosessiin.
Esim. Singapore on täysin riippuvainen elintarvikkeiden ulkomaantuonnista, ja maa on silti varsin kehittynyt.
Koko omavaraisuusajattelu on peruja ihmiselle evoluution myötä kehittyneestä vaistosta turvata ravinnonsaanti. Nykyisessä erikoistumiseen perustuvassa taloudessa omavaraisuusajattelu vain laskee tuottavuutta ja heikentää elintasoa.
Mutta millä lailla se on yhtään enemmän erikoistumista, jos maa keskittyy muutaman rahakasvin viljelyyn ja vientiin? Millä lailla olisi jotenkin vähemmän kehittynyttä viljellä enemmän ruokaa omaan tarpeeseen kuin viljellä näitä kasveja vientiin?
"Rahakasvien" eli kehitysmaiden vientituotteiden markkina-arvo on loppupeleissä hyvin pieni, eikä sillä mitään velkoja paikkailla. Ja tällä pienellä rahalla pitäisi sitten pystyä ostamaan suhteessa kalliimpaa tuontiruokaa. Ei mikään ihme, että ovat velkakierteessä. Tämä ei tietenkään ole ainoa syy, mutta eräs niistä kuitenkin. Pointtini oli vaan se, että kehitysmaista tulevien tuotteiden suosiminen ei ole niin yksiselitteisen hyvä ratkaisu kuin usein annetaan ymmärtää.
Jos maa keskittyy muutaman rahakasvin tuotantoon niin tuottavuus ja rahallinen hyöty on yleensä paljon korkeampi kuin että maan asukkaat touhuaisivat omilla puutarhapalstoillaan. Rahakasveiksi voidaan valita maan ilmastolle ja maaperälle sopiviksi jalostetut lajikkeet, jolloin tuotantomäärät ovat moninkertaiset perinteisempään tuotantoon nähden. Kuten aiemmin sanoin niin omavaraisuusajattelu johtaa pienimuotoiseen puuhasteluun, jonka tuottavuus on alhainen, ja tästä seuraa matala elintaso. Tuontiruoka ei ole kallista sillä EU dumppaa markkinoille tälläkin hetkellä viljaa alle tuotantokustannusten.
Kun ostat kehitysmaiden tuotteita, kasvatat tuotteiden kysyntää. Eli kehitysmaiden tuotteita ostamalla paitsi tuet niiden taloutta, ja myös nostat kyseisten tuotteiden hintoja kysyntää kasvattamalla. Itse näen kehitysmaiden tuotteiden ostamisen yksiselitteisen hyvänä asiana kehitysmaiden talouden kannalta.
Mitä paremmin maalla menee taloudellisesti, sitä paremmin se pystyy huolehtimaan myös ympäristöstä.
Quote from: kaisla on 09.10.2010, 04:16:24
Quote from: hoxpox on 08.10.2010, 21:23:26
Lisäksi kiinnostaisi että mihin perustuu väite jonka mukaan jokaisen valtion tulisi olla ruoantuotannon puolesta omavarainen? Miksei omavaraisuusyksiköksi ole valittu vaikkapa osavaltiota tai kaupunkia? Tulisiko EU:n olla omavarainen ruoan suhteen vai täytyykö jokaisen jäsenmaankin olla? Entä mikä on tilanne Afrikan unionissa?
En ole väittänyt, että jokaisen valtion tulisi olla täysin omavarainen, sanoin vaan, että suurempi omavaraisuusaste voisi auttaa kehitysmaita pääsemään jaloilleen. Ne ovat tällä hetkellä kovin riippuvaisia maailmankaupasta ja valitettavan usein myös länsimaisten suuryhtiöiden riiston kohteena.
Suurempi omavaraisuus auttaisi tämän riippuvuuden katkaisemisessa, jolloin saataisiin ainakin yksi kehitystä /hyvinvointia estävä tekijä pienennettyä. Ehkä se sitten taas toisi mukanaan toisenlaisia ongelmia, kuka tietää.
Ja puhuin kai valtioista lähinnä siksi, että kansainvälinen kauppa tuo aina mukanaan omat ongelmansa ja korruptionsa. Valtio tässä yhteydessä voi tarkoittaa minkä tahansa kokoista omavarais(empaa) taloutta maan sisäisesti, aina maanlaajuisesta yhteen kylään tai perheeseen.
Kansainväliset suuryhtiöt kilpailevat toisiaan vastaan. Jos joku suuryhtiö tekee isoja voittoja kehitysmaiden tuotteiden kaupassa, samalle alalle pyrkii heti lisää yrityksiä jolloin voitot pienenevät. Kehitysmaiden asukkaat voivat aina myydä tuotteensa parhaiten tarjoavalle suuryritykselle, jollei maan korruptoitunut hallinto sitä estä.
Länsimaiden tulisikin huolehtia siitä että markkinatalous todella toimii, eli toimia korruption vastaisessa työssä mm. syrjäyttämällä hirmuhallitsijoita ja poistamalla kaupan rajoituksia. Kauppa ei sinänsä luo korruptiota, mutta korruptoitunut hallinto pyrkii toki hyötymään kaupan tuottamista tuloista.
Quote from: kaisla on 09.10.2010, 04:16:24
Ja entä mihin perustuu se olettamus, että kehitysmaiden tulisi kehittyä saman kaavan mukaan kuin teollisuusmaat aikoinaan? Kyseessä on kuitenkin täysin erilainen lähtöasetelma, maantieteellinen sijainti, maailmanpoliittinen tilanne, kulttuuriympäristö...
Ei pitäisi siis liiaksi tähyillä vain menneisyyteen ja kaivella esimerkkejä kehittyneemmistä maista ja todeta sitten, että se mikä toimi länsimaiden kohdalla pitäisi toteuttaa kehitysmaissakin.
Moni toivoo että kehitysmaat kehittyisivät siten että niiden harjoittama kansainvälinen kauppa sekä tuottavuus kasvaisivat, ja tässä suhteessa kehityskulku olisi sama kuin länsimaissa aikoinaan. Jos lisäksi korruptio vähenisi eikä kehitysmaiden taloutta ei häirittäisi kehitysavulla, alkaisivat kehitysmaiden asukkaat ehkä nähdä toivoa omien maidensa talouden noususta ja eivät haikailisi muuttoa länsimaihin.
Suomalaisten kehitysmaa-asiantuntijoiden piirissä kauppa ja markkinatalouden osana toimiminen nähdään huonona asiana, ja tähän vaikuttaa kyseisten asiantuntijoiden usein vasemmistolainen maailmankatsomus. Kehitysmaa-asiantuntijat eivät lisäksi halua nähdä kaupan esteitä ongelmina, sillä kaupan esteiden poistaminen poistaisi pidemmällä aikavälillä myös asiantuntijoiden työt.
Quote from: Iloveallpeople on 08.10.2010, 11:22:01
Jostain syystä en vain ole kuullut kenenkään kertovan, kuinka se tehdään.
Se, ettei kirjoittaja ole ehdotuksia kuullut, ei tarkoita etteikö niitä ehdotuksia olisi tehty. Olisi varmasti sekä suomalaisten veronmaksajien että kohdemaiden asukkaiden etu, että sellaiset suuret summat kuin kehitysapu toteutetaan mahdollisimman tehokkaassa muodossa.
Quote from: hoxpox on 09.10.2010, 05:05:33
Suomalaisten kehitysmaa-asiantuntijoiden piirissä kauppa ja markkinatalouden osana toimiminen nähdään huonona asiana, ja tähän vaikuttaa kyseisten asiantuntijoiden usein vasemmistolainen maailmankatsomus. Kehitysmaa-asiantuntijat eivät lisäksi halua nähdä kaupan esteitä ongelmina, sillä kaupan esteiden poistaminen poistaisi pidemmällä aikavälillä myös asiantuntijoiden työt.
Jaa, ja mitkäs tahot ne sitten puoltavatkaan vapaakauppaa ja markkinatalouden edistämistä, ja millä lailla nämä tahot ovat jotenkin puolueettomampia asian suhteen?