2010-10-08 Aamulehti: Autetaan niitä lähtömaissa

[Iloveallpeople]

Autetaan niitä lähtömaissa

Niin kutsuttujen maahanmuuttokriitikoiden pääsanoma on, että Suomeen ei pidä ottaa enää ulkomaalaisia. Ei ainakaan, jos he ovat köyhiä, vääränvärisiä tai harjoittavat väärää uskontoa. Tätä lausuntoa pehmennetään usein lisäämällä hurskaasti, että esimerkiksi pakolaisia pitäisi auttaa etusijassa lähtömaissaan.

Jostain syystä en vain ole kuullut kenenkään kertovan, kuinka se tehdään. Usein samat ihmiset vaativat sekä Suomen ovien sulkemista että kehitysavun leikkaamista.

Sinällään perusajatus on pohtimisen arvoinen. Tietenkin olisi parasta, jos pakolaisten lähtömaihin saataisiin pysyvä rauha, ketään ei vainottaisi eikä kukaan kärsisi nälästä. Yksilöä kohti on epäilemättä halvempaa parantaa elinoloja kotimaassa kuin kotouttaa häntä vieraaseen maahan.

Haluaisin vain, että joku viisas kriitikko aloittaisi keskustelun siitä, miten tämä temppu tehdään. Miten Suomi olisi valmis auttamaan hädänalaisia kotimaissaan? Löytyisikö maahanmuuttokriitikoilta todella solidaarisuutta järjestellä Suomen rahavirtoja niin, että apua riittäisi useammalle kuin nyt?

Kehitysavusta on syytä keskustella, sillä läheskään aina se ei toimi toivotulla tavalla. Siitä huolimatta on melkoisen itsekeskeistä vaatia sen lakkauttamista tarjoamatta mitään tilalle. Nyt olisi hyvien keskustelunavausten paikka.

Mari Kamaja

Aamulehti

[Arto Tuhkamuna]

Se on kuitenkin niin, että jos kyseessä on omat hillot, niin ehkäpä se itsekeskeisyys on ihan kiva asia.

Tai ainakin pitäisi olla.

[hoxpox]

Haluaisin vain, että joku viisas kriitikko aloittaisi keskustelun siitä, miten tämä temppu tehdään. Miten Suomi olisi valmis auttamaan hädänalaisia kotimaissaan? Löytyisikö maahanmuuttokriitikoilta todella solidaarisuutta järjestellä Suomen rahavirtoja niin, että apua riittäisi useammalle kuin nyt?

Kehitysavusta on syytä keskustella, sillä läheskään aina se ei toimi toivotulla tavalla. Siitä huolimatta on melkoisen itsekeskeistä vaatia sen lakkauttamista tarjoamatta mitään tilalle. Nyt olisi hyvien keskustelunavausten paikka.

Miten olisivat seuraavat auttamiskeinot:

- maataloustukien vähentäminen kotimaassa
- tullien poisto kehitysmaista tulevilta tuotteilta
- kehitysmaista tulevien tuotteiden suosiminen kulutusvalinnoissa
- hirmuhallitsijoiden syrjäyttäminen vallasta tarvitttaessa sotilaallisin keinoin.
- ehkäisyvälineiden antaminen kehitysapuna
- nykyisen kehitysavun lopettaminen sen paikallista taloutta vääristävän vaikutuksen takia
- mikrolainojen antaminen
- humanitaarisen maahanmuuton rajoittaminen, jolloin kehitysmaiden osaajat jäävät rakentamaan omaa maataan

[dothefake]

Mitähän tapahtuisi, jos kehitysapu annettaisiin mikrolainoina suoraan ihmisille
ilman gepardisuikkia välikätenä. Jos jostain maasta ei sitten kuuluisi taikasinmaksua
lainkaan, annettaisiin heidän olla rauhassa.

[Veli Karimies]

(http://www.freesmileys.org/smileys/smiley-transport018.gif)

[Sami Aario]

Miten olisivat seuraavat auttamiskeinot:

- lähtömaissa tai niiden lähialueilla sijaitsevien pakolaisleirien olosuhteiden kohentaminen

[Roope]

Haluaisin vain, että joku viisas kriitikko aloittaisi keskustelun siitä, miten tämä temppu tehdään. Miten Suomi olisi valmis auttamaan hädänalaisia kotimaissaan? Löytyisikö maahanmuuttokriitikoilta todella solidaarisuutta järjestellä Suomen rahavirtoja niin, että apua riittäisi useammalle kuin nyt?

Kaikkien osapuolten kannalta parhaaseen lopputulokseen ei välttämättä tarvita erityistä "solidaarisuutta" tai "rahavirtojen järjestelemistä". Esimerkiksi Ruotsi, Norja ja Tanska perustavat lähtömaiden turvallisille alueille koulukoteja palautettavia alaikäisiä turvapaikanhakijoita varten. Kohdemaat säästävät rahaa vastaanottokuluissa, lapset saavat koulutusta omassa kulttuuripiirissään ja samalla ihmissalakuljetus, joka on miljardiluokan bisnes, vähenee, jolloin nyt rikollisliigoille ja koronkiskureille siirtyvät rahat pysyvät lähtömaassa. Win-win-win.

[Sami Aario]

Itse olen esittänyt täällä mm. tämän kaltaisen ajatuksen:

Viedään opettajienkoulutusosaamista. Eli palkataan kehitysapuna vaikka nyt satakunta pedagogisesti taitavaa ja monipuolista opettajaa, jotka kouluttavat kohdemaissa uusia opettajia. Kun nämä valmistuvat, niin menevät sitten töihin opettamaan kansaa. Parin vuoden opetuskokemuksen jälkeen parhaimmisto voidaan pistää opettamaan uusia opettajia.  Nämä menevät taas töihin ja parin vuoden opetuskokemuksen jälkeen näiden toisen sukupolven opettajien parhaimmisto taas voidaan palkata opettajien kouluttajiksi.

Minulla taas on pyörinyt mielessä halpakorkoisten opintolainojen myöntäminen. Tämä lisäisi koulutuksen kysyntää kohdemaassa, mihin kohdemaan koulutusjärjestelmän olisi järkevää vastata tarjontaa lisäämällä, ainakin jos koulutus järjestetään taloudellisesti kannattavasti. Näin saataisiin samalla sekä väestöä koulutettua että kehitettyä kohdemaan koulutusjärjestelmää. Lainat tulisi myöntää sellaisia aloja opiskeleville joissa työllistyminen on mahdollisimman todennäköistä, jolloin koulutetut saataisiin nostettua ylös köyhyydestä ja heillä olisi varaa maksaa lainansa takaisin. Nämä rahat voitaisiin sitten lainata eteenpäin, jolloin koko järjestely olisi taloudellisesti kestävällä pohjalla.

[ibn ghul]

Haluaisin vain, että joku viisas kriitikko aloittaisi keskustelun siitä, miten tämä temppu tehdään. Miten Suomi olisi valmis auttamaan hädänalaisia kotimaissaan? Löytyisikö maahanmuuttokriitikoilta todella solidaarisuutta järjestellä Suomen rahavirtoja niin, että apua riittäisi useammalle kuin nyt?

Miksi afrikkalaiset eivät itse järjestele omia rahavirtojaan niin että ne eivät sujahda diktaattorin pankkitilille?

Suomessa on hieman vähemmän asukkaita ja potentiaalisia 'rahavirtoja' kuin Afrikassa, jostain syystä kuitenkin täältä pitäisi ohjata viiden miljoonan ihmisen rahat sinne 'riittämään'.

[Sami Aario]

Kehitysavusta on syytä keskustella, sillä läheskään aina se ei toimi toivotulla tavalla. Siitä huolimatta on melkoisen itsekeskeistä vaatia sen lakkauttamista tarjoamatta mitään tilalle. Nyt olisi hyvien keskustelunavausten paikka.

Miksi Kamaja ei itse ehdota mitään, vaan vaatii keskustelunavauksia muilta? Ovatko "suvaitsevaiset" todellakin niin kädettömiä että vastapuoli joutuu tekemään kaiken itse?

[kaisla]

Miten olisivat seuraavat auttamiskeinot:
- kehitysmaista tulevien tuotteiden suosiminen kulutusvalinnoissa

Tuota, kuitenkin nälänhätää kehitysmaissa pahentaa suurelta osin se, että viljelykelpoisella maa-alalla (jota ei välttämättä muutenkaan ole riittävästi) kasvatetaan vientituotteita länsimaihin. Erityisesti muutamaa "rahakasvia" kuten kahvia, tupakkaa ja kaakaota. Näiden massatuotanto aiheuttaa haittaa niin ympäristölle kuin työntekijöillekin (runsaasti myrkkyjä, huonot työolot).
Osa kehitysmaista on sidottu tiettyjen tuotteiden vientiin, osittain velkataakkojen ja kansainvälisten "sopimuksien" takia.  
Ja koska iso(in?) osa siellä käytetyn peltoalan tuotteista menee vientiin, kehitysmaat ovat vastaavasti riippuvaisia tuontiruuasta ja alttiina sen hinnanmuutoksille. Siitähän seurasi taannoin paljon ongelmia, kun mm. kahvin hinta laski voimakkaasti samalla, kun kehitysmaihin tuotavien elintarvikkeiden hinnat puolestaan nousivat.

Voitaisiin suosia kehitysmaista tulevia tuotteita, kunhan ne ovat luomua, reilua kauppaa tai muuten todistettavasti eettisissä oloissa tuotettu. Tosin tuon Reilun kaupan merkin luotettavuudestakaan en menisi aina takuuseen. Sehän tässä globaalissa maailmassa on ongelmana, kun ei kukaan oikein pysty tarkkaan tietämään, mihin rahansa laittaa ja mistä mikäkin on peräisin.

[hoxpox]

Miten olisivat seuraavat auttamiskeinot:
- kehitysmaista tulevien tuotteiden suosiminen kulutusvalinnoissa

Tuota, kuitenkin nälänhätää kehitysmaissa pahentaa suurelta osin se, että viljelykelpoisella maa-alalla (jota ei välttämättä muutenkaan ole riittävästi) kasvatetaan vientituotteita länsimaihin. Erityisesti muutamaa "rahakasvia" kuten kahvia, tupakkaa ja kaakaota. Näiden massatuotanto aiheuttaa haittaa niin ympäristölle kuin työntekijöillekin (runsaasti myrkkyjä, huonot työolot).
Osa kehitysmaista on sidottu tiettyjen tuotteiden vientiin, osittain velkataakkojen ja kansainvälisten "sopimuksien" takia.  
Ja koska iso(in?) osa siellä käytetyn peltoalan tuotteista menee vientiin, kehitysmaat ovat vastaavasti riippuvaisia tuontiruuasta ja alttiina sen hinnanmuutoksille. Siitähän seurasi taannoin paljon ongelmia, kun mm. kahvin hinta laski voimakkaasti samalla, kun kehitysmaihin tuotavien elintarvikkeiden hinnat puolestaan nousivat.

Voitaisiin suosia kehitysmaista tulevia tuotteita, kunhan ne ovat luomua, reilua kauppaa tai muuten todistettavasti eettisissä oloissa tuotettu. Tosin tuon Reilun kaupan merkin luotettavuudestakaan en menisi aina takuuseen. Sehän tässä globaalissa maailmassa on ongelmana, kun ei kukaan oikein pysty tarkkaan tietämään, mihin rahansa laittaa ja mistä mikäkin on peräisin.

Luomuviljely pienentää satoja joten sitä en itse suosisi.

Reilun kaupan tuotteiden suosiminen heikentää entisestään ei-reilun-kaupan tuotteiden tuottajien asemaa lisäämällä kilpailua. Lisäksi reilun kaupan tuotteiden lisähinta ei päädy alkutuottajille vaan pääosin tätä myöhemmille portaille.

Maataloutta tukevat maat dumppaavat viljaa maailman ja myös kehitysmaiden markkinoille tällä hetkellä, joten rahakasvien viljeleminen on järkevää mikäli niiden tuotoilla saa ostettua alennettuun hintaan myytyä viljaa. Mikäli maatalouden tukeminen kehittyneissä valtioissa lopetettaisiin, ruokakasvien viljeleminen muuttuisi kannattavammaksi. Toistaiseksi lienee kehitysmaiden kannalta järkevintä hyötyä dumppaamisesta viljelemällä rahakasveja.

[kaisla]

Toistaiseksi lienee kehitysmaiden kannalta järkevintä hyötyä dumppaamisesta viljelemällä rahakasveja.

Niin, ainakin valtioiden talouden kannalta. Yksittäisistä ihmisistä en sitten tiedä, luulisi että suurempi omavaraisuus loisi paremmat lähtökohdat inhimilliselle elämälle.
Ulkomaiden vienti ja tuonti on kuitenkin aina heilahtelevaa ja ailahtelevaa, ja valtio ym. tahot vetää välistä...

Ja vaikka luomuviljelyn sadot olisivatkin pienemmät, olisi se silti kestävämpää tai varsinkin eettisempää kuin peltojen myrkyttäminen. Ainakin myrkkyjen käyttöä pitäisi jotenkin järkeistää (ja tämä pitäisi tietty aloittaa suuryhtiöiden toimesta ja heidän plantaaseillaan), tuolla päin maailmaa kun ei niin tunneta samoja turvallisuus- ja terveyssäädöksiä kuin länsimaissa.

[travolta]

Tässä olisi muuten jollekkin taholle (Muutos, Homma ry., Persut) hyvä sauma latoa omat teesit pöytään siihen malliin kun tässä ketjussa on esitetty. Aamulehteen vaan juttua jollekkin sopivalle palstalle tai yleisönosastolle. Siinä aukeaisi aika monen kansalaisen silmät kun tulisi tuutin täydeltä faktoihin perustuvaa tietoa ja ehdotuksia vastauksena tuollaiseen naljailuun.

[hoxpox]

Niin, ainakin valtioiden talouden kannalta. Yksittäisistä ihmisistä en sitten tiedä, luulisi että suurempi omavaraisuus loisi paremmat lähtökohdat inhimilliselle elämälle.

Länsimaiden korkea elintaso perustuu siihen että työntekijät ovat erikoistuneet omille aloilleen, eikä kaikilla ole omaa peltoplänttiä jossa kasvattavat oman ruokansa.

Valtioiden välistävetoa voitaisiin pienentää poistamalla tulleja.

[Jouko]

Haluaisin vain, että joku viisas kriitikko aloittaisi keskustelun siitä, miten tämä temppu tehdään. Miten Suomi olisi valmis auttamaan hädänalaisia kotimaissaan? Löytyisikö maahanmuuttokriitikoilta todella solidaarisuutta järjestellä Suomen rahavirtoja niin, että apua riittäisi useammalle kuin nyt?

Kehitysavusta on syytä keskustella, sillä läheskään aina se ei toimi toivotulla tavalla. Siitä huolimatta on melkoisen itsekeskeistä vaatia sen lakkauttamista tarjoamatta mitään tilalle. Nyt olisi hyvien keskustelunavausten paikka.

Siinäpä pohtimista. Heikkojen auttaminen on aina kivaa kun itse ei tarvitse sitä kustantaa.
Miten olisivat seuraavat auttamiskeinot:

- maataloustukien vähentäminen kotimaassa
- tullien poisto kehitysmaista tulevilta tuotteilta
- kehitysmaista tulevien tuotteiden suosiminen kulutusvalinnoissa
- hirmuhallitsijoiden syrjäyttäminen vallasta tarvitttaessa sotilaallisin keinoin.
- ehkäisyvälineiden antaminen kehitysapuna
- nykyisen kehitysavun lopettaminen sen paikallista taloutta vääristävän vaikutuksen takia
- mikrolainojen antaminen
- humanitaarisen maahanmuuton rajoittaminen, jolloin kehitysmaiden osaajat jäävät rakentamaan omaa maataan

[Juffe]

Minusta kirjoitus on varsin aiheellinen, vaikka sävy ärsyttävä onkin. "Samalla rahalla" -argumenttia käytetään usein, mutta epäselvemmäksi jää, miten tämä raha kanavoitaisiin noihin tehokkaampiin vaihtoehtoihin.
Onhan Hommassakin vilahdellut monipuolisesti ehdotuksia erilaisista auttamistavoista, mutta en muista että vahvasti esillä olisi ollut jotakin konkreettista mallia siitä, miten ehdotukset rahoitetaan, jos kehitysapu lakkautetaan. Nuivassa vaalimanifestissa on ehdotus vapaaehtoisuuteen perustuvan varainkeruujärjestelmän luomisesta, mutta mikä on kehitysavun vaihtoehto niille, joiden mielestä "maailmanparantamisen" saa kustantaa myös valtion kukkarosta?

Ainakin Sami Aario ja Ulkopuolinen jo tekivät varteenotettavia ehdotuksia tässä ketjussa. Kumpikin ehdotus kuitenkin liittyi kehitysavun kohdentamiseen. Kamajan kritiikki sen sijaan kohdistui niihin tahoihin, jotka ajavat kehitysavun lakkauttamista.

Kehitysavusta on syytä keskustella, sillä läheskään aina se ei toimi toivotulla tavalla. Siitä huolimatta on melkoisen itsekeskeistä vaatia sen lakkauttamista tarjoamatta mitään tilalle. Nyt olisi hyvien keskustelunavausten paikka.

Miksi Kamaja ei itse ehdota mitään, vaan vaatii keskustelunavauksia muilta? Ovatko "suvaitsevaiset" todellakin niin kädettömiä että vastapuoli joutuu tekemään kaiken itse?

Ilmeisesti siksi, ettei Kamaja ole vaatimassa kehitysavun lakkauttamista.

[Jouko]

Nalle Wahlroos on ehdottanut hyväntekeväisyysavustusten verovähennysoikeutta. Lisäksi säätiölakia pitäisi meillä "länsimaistaa". Tämä lisäisi yksityisiä avustuksia. Yksityisten avustusten kontrolli on toista luokkaa kuin julkisten.

[Sami Aario]

Ainakin Sami Aario ja Ulkopuolinen jo tekivät varteenotettavia ehdotuksia tässä ketjussa. Kumpikin ehdotus kuitenkin liittyi kehitysavun kohdentamiseen. Kamajan kritiikki sen sijaan kohdistui niihin tahoihin, jotka ajavat kehitysavun lakkauttamista.

Mutta tuo ehdotukseni ei enää olisikaan sellaista perinteistä kehitysapua, jossa rahaa jaetaan vastikkeetta eteenpäin (pahimmassa tapauksessa suoraan kohdemaan hallitukselle), piittaamatta esim. korruptiosta.

Miksi Kamaja ei itse ehdota mitään, vaan vaatii keskustelunavauksia muilta? Ovatko "suvaitsevaiset" todellakin niin kädettömiä että vastapuoli joutuu tekemään kaiken itse?

Ilmeisesti siksi, ettei Kamaja ole vaatimassa kehitysavun lakkauttamista.

On silti outoa, jos Kamaja tiedostaa nykymuotoisen kehitysavun ongelmat, mutta ei kykene itse tarjoamaan niille vaihtoehtoa, vaan keskittyy arvostelemaan niitä jotka haluavat korvata nykymuotoisen kehitysavun jollain muulla.

[Ernst]

Haluaisin vain, että joku viisas kriitikko aloittaisi keskustelun siitä, miten tämä temppu tehdään. Miten Suomi olisi valmis auttamaan hädänalaisia kotimaissaan? Löytyisikö maahanmuuttokriitikoilta todella solidaarisuutta järjestellä Suomen rahavirtoja niin, että apua riittäisi useammalle kuin nyt?

Miksi afrikkalaiset eivät itse järjestele omia rahavirtojaan niin että ne eivät sujahda diktaattorin pankkitilille?

Suomessa on hieman vähemmän asukkaita ja potentiaalisia 'rahavirtoja' kuin Afrikassa, jostain syystä kuitenkin täältä pitäisi ohjata viiden miljoonan ihmisen rahat sinne 'riittämään'.

Jokainen voi vilkaista Afrikan ja Suomen karttoja ja miettiä, mikä meidän rahavirtamme merkitys on.

http://www.owen.org/wp-content/uploads/africamap.gif

[Maastamuuttaja]

Pysyvän rauhan saavuttaminen lähtömaissa on hyvä päämäärä. Kukapa sitä vastustaisi? Yhtä hyvä päämäärä on pysyvän rauhantilan säilyttäminen migraation kohdemaissa. Kukapa sitä vastustaisi?

Niinpä.

[Micke]

Haluaisin vain, että joku viisas kriitikko aloittaisi keskustelun siitä, miten tämä temppu tehdään. Miten Suomi olisi valmis auttamaan hädänalaisia kotimaissaan? Löytyisikö maahanmuuttokriitikoilta todella solidaarisuutta järjestellä Suomen rahavirtoja niin, että apua riittäisi useammalle kuin nyt?

Kehitysavusta on syytä keskustella, sillä läheskään aina se ei toimi toivotulla tavalla. Siitä huolimatta on melkoisen itsekeskeistä vaatia sen lakkauttamista tarjoamatta mitään tilalle. Nyt olisi hyvien keskustelunavausten paikka.

Miten olisivat seuraavat auttamiskeinot:

- maataloustukien vähentäminen kotimaassa
- tullien poisto kehitysmaista tulevilta tuotteilta
- kehitysmaista tulevien tuotteiden suosiminen kulutusvalinnoissa
- hirmuhallitsijoiden syrjäyttäminen vallasta tarvitttaessa sotilaallisin keinoin.
- ehkäisyvälineiden antaminen kehitysapuna
- nykyisen kehitysavun lopettaminen sen paikallista taloutta vääristävän vaikutuksen takia
- mikrolainojen antaminen
- humanitaarisen maahanmuuton rajoittaminen, jolloin kehitysmaiden osaajat jäävät rakentamaan omaa maataan

Allekirjoitan tämän.

Toi "ehkäisyvälineiden antaminen kehitysapuna" onhan täydellinen tabu koska heidän mielestä on kyse rasismista. Mutta olen itse mietiskellyt millainen, esimerkiksi, Afrikan taloudellinen ja kehityksellinen tilanne olisi ellei väestönmäärä olisi nelinkertaistunut 80 vuodessa.
Ja maissa missä ehkäisy on täydellinen tabu eivät varmastikaan ole maita missä naisilla on helppoa, ja sitten voihan kysyä millainen seksuaalisten vähemmistöjen tilanne mahtaa olla.

Etiopia on saanut valtavat määrät kehitysapua vuosikymmenien aikana mutta on vieläkin Afrikan köyhimpiä maita ja väestönkasvu on ollut niitä nopeimpia.
Ehkä olisi aikaa keksiä uusia menetelmiä.

[n.n.]

Kehityöavun suurin ongelma lienee se, että ko. ongelmia ei pysty ratkaisemaan ulkoapäin. Niiden konkreettisten ehdotusten ja kipupisteiden nimeäminen pitäisi tulla 'niiltä' eikä meiltä.

[Aapo]

Täältäkin tukea tuolle hoxpoxin ehdotukselle. Lisäisin listalle vielä koulutuksen ja tiedon lisäämisen. Kehitysmaissa kiertelee monenlaisia propagandan ja misinformaation levittäjiä, jotka pyrkivät ottamaan hyödyn irti tiedon puutteessa eläviltä ihmisiltä. Koulutuksella jarrutetaan näiden huijareiden pyrkimyksiä.

Toi "ehkäisyvälineiden antaminen kehitysapuna" onhan täydellinen tabu koska heidän mielestä on kyse rasismista.

Itse en ole tietoinen, että ehkäisyvälineet olisivat mikään tabu (paitsi katolilaiselle kirkolle), enkä ole kuullut, että kukaan pitäisi ehkäisyvälineiden jakamista kehitysmaihin rasismina.

[Karkka]

En oikein ymmärrä mikä kuviossa mättää.

Ihmisiä pitäisi auttaa ensisijaisesti kotimaissaan. Tosin kaikilta väkisin kerättyä rahaa ei tulisi kehitysapuun käyttää, vaan kunkin tulisi saada itse päättää miten haluaa auttaa. Vapaaehtoislahjoituksilla, mikrolainoilla tai ehkä itse lähteä avustustyöhön...

Ei tuossa ole mitään ristiriitaa. Hommastakin on lainailtu rahaa ties minne ilman itselle tulevaa tuottoa. Kummaa kitinää kertakaikkiaan.

[Micke]

Toi "ehkäisyvälineiden antaminen kehitysapuna" onhan täydellinen tabu koska heidän mielestä on kyse rasismista.

Itse en ole tietoinen, että ehkäisyvälineet olisivat mikään tabu (paitsi katolilaiselle kirkolle), enkä ole kuullut, että kukaan pitäisi ehkäisyvälineiden jakamista kehitysmaihin rasismina.

Olen kyllä itse saanut sen kuvan että niitä miehiä ei miellytä ehkäsyvälineiden käyttöä; eteenkin kuin ajatellaan että abortit ovat laittomia, niin saa pienen kuvan sen yhteiskunnan konservatiivisuudesta.

Population taboo stokes doubt over development goals:
http://www.timesofmalta.com/articles/view/20100921/world-news/population-taboo-stokes-doubt-over-development-goals

[Jouko]

Varsin suuri ongelma maailmalla on naisten heikko asema ja sitä myöten liika väestön kasvu. Jos apua annetaan, niin sen pitää mennä aina äitien kautta. Naiset kasvattavat ja kouluttavat sukupolvet. Naisten valinta pitää olla suvunjatkamisen ohjenuora.

[kaisla]

Niin, ainakin valtioiden talouden kannalta. Yksittäisistä ihmisistä en sitten tiedä, luulisi että suurempi omavaraisuus loisi paremmat lähtökohdat inhimilliselle elämälle.

Länsimaiden korkea elintaso perustuu siihen että työntekijät ovat erikoistuneet omille aloilleen, eikä kaikilla ole omaa peltoplänttiä jossa kasvattavat oman ruokansa.

Ei omavaraisuus tarkoita välttämättä sitä, että jokaisella on oma peltopläntti. Joillain voi olla peltoa ja toisilla jotain muuta, mutta riippuvuus elintarvikkeiden ulkomaantuonnista ei todellakaan ole kestävä lähtökohta kehitykselle.
Ja ostamalla kehitysmaissa tuotettuja tuotteita et välttämättä ollenkaan paranna maiden asukkaiden tilannetta, mikäli et perehdy paremmin ko. tuotteen alkuperään ja tuotantoprosessiin.

Valtioiden välistävetoa voitaisiin pienentää poistamalla tulleja.

Miten tämä käytännössä toteutetaan? Kuka poistaa?

[LW]

Yksi menetelmä olisi tutkimustyön tukeminen. Eli siis kehitysapubudjetista siirretään rahaa mm. seuraaviin projekteihin. Tulokset lisensoidaan vapaaseen käyttöön.

* Kuivuutta paremmin kestävät ja satoisammat viljalajikkeet, geenimanipulaatiolla tai ilman.
* Jatropha curcasin jalostaminen teolliseen biopolttoainetuotantoon, sekä sopivien kasvatusmenetelmien kehittäminen (kyseessä on siis kuivaa ja kuumaa ilmastoa suosiva pensas, joka ei juuri kilpaile maa-alasta muiden hyötykasvien kanssa).
* Lääkkeiden ja rokotteiden kehittäminen trooppisiin sairauksiin. Malaria ja AIDS ovat tietysti ne klassikot, mutta niihin kiinnitetään jo kohtalaisesti huomiota. Rahaa kannattaisi panostaa trooppisten loissairauksien torjumiseen; ne tappavat harvoin, mutta tekevät vähintään miljardista ihmisestä heikompia, sairaalloisempia ja myös typerämpiä.

Lisääkin löytyisi. Näihin kaikkiin toki voi yhdistää perinteisenkin tyylisiä projekteja. Esimerkiksi loissairauksia vastaan taistellessa on tärkeää yrittää katkaista loisen elinkierto mahdollisimman tehokkaasti. Jokisokeutta vastaan on onnistuttu taistelemaan varsin tuloksekkaasti hoitamalla ihmisiä ivermektiinillä ja samaan aikaan myrkyttämällä mustien kärpästen pesimäpaikkoja. Uusista viljalajikkeista saadaan nopeammin hyöty irti, jos samaan aikaan voidaan levittää yksinkertaisia, helposti korjattavia kastelujärjestelmiä. Ja niin edelleen. Tautien kanssa tuo nopeus on toki kaikkein tärkeintä, jotta voidaan minimoida vastustuskyvyn kehittyminen. Oleellisinta on kuitenkin se, että jokaisella projektilla on selkeä päämäärä, joka on perusteltu paremmin kuin "tämä tuo meidät lähemmäksi pyhää 0,7 prosenttia", ja onnistunut projekti tuottaa pysyviä hyötyjä. Sinänsä hyödyllinen projekti, joka on pakko toistaa joka vuosi, on käytännössä budjetinsiirto kohdevaltiolle, ja tämän haitallisia vaikutuksia lienee turha tässä kerrata.

Ja niin, sokerintuotannon voisi lopettaa Euroopassa. Vain se, että ainakaan se tuotanto ei tästä laajene, tekee siitä edes vähän järkevämmän idean kuin humanitäärisestä maahanmuutosta.

[hoxpox]

Länsimaiden korkea elintaso perustuu siihen että työntekijät ovat erikoistuneet omille aloilleen, eikä kaikilla ole omaa peltoplänttiä jossa kasvattavat oman ruokansa.

Ei omavaraisuus tarkoita välttämättä sitä, että jokaisella on oma peltopläntti. Joillain voi olla peltoa ja toisilla jotain muuta, mutta riippuvuus elintarvikkeiden ulkomaantuonnista ei todellakaan ole kestävä lähtökohta kehitykselle.
Ja ostamalla kehitysmaissa tuotettuja tuotteita et välttämättä ollenkaan paranna maiden asukkaiden tilannetta, mikäli et perehdy paremmin ko. tuotteen alkuperään ja tuotantoprosessiin.

Esim. Singapore on täysin riippuvainen elintarvikkeiden ulkomaantuonnista, ja maa on silti varsin kehittynyt.

Koko omavaraisuusajattelu on peruja ihmiselle evoluution myötä kehittyneestä vaistosta turvata ravinnonsaanti. Nykyisessä erikoistumiseen perustuvassa taloudessa omavaraisuusajattelu vain laskee tuottavuutta ja heikentää elintasoa.

Lisäksi kiinnostaisi että mihin perustuu väite jonka mukaan jokaisen valtion tulisi olla ruoantuotannon puolesta omavarainen? Miksei omavaraisuusyksiköksi ole valittu vaikkapa osavaltiota tai kaupunkia? Tulisiko EU:n olla omavarainen ruoan suhteen vai täytyykö jokaisen jäsenmaankin olla? Entä mikä on tilanne Afrikan unionissa?

Valtioiden välistävetoa voitaisiin pienentää poistamalla tulleja.

Miten tämä käytännössä toteutetaan? Kuka poistaa?

EU voisi poistaa tulleja sekä tuontirajoituksia kehitysmaista tuleville elintarvikkeille ja muille tuotteille.