Paikkakuntani AMK:ssa on noin 500 "ilmais"opiskelijaa ulkomailta, pääosin Nigeriasta ja Kiinasta. Oppilaitos selvästi markkinoi ja rekrytoi porukkaa ulkomailta Suomeen. Onko mitään tolkkua?
AMK opiskelijan vuosittainen kustannus on 8000 €. Kumulatiiviset kustannukset koko neljän vuoden opiskeluajalta ovat 50.000 € (17.9.2003). Tähän lisäämällä yhteiskunnan kustannukset, asunto- ja opintotuki sekä terveydenhoito ja sosiaalituki, jotka tekevät yhteensä vähintään 10.000 €/vuosi.
Yhteensä tästä tulee siis 90.000 €uron kustannukset opiskelijaa kohden. Kerrotaan luku edelleen opiskelijalukumäärällä 500, saadaan 45 miljoonaa €. Tämä pelkästään omalla paikkakunnallani!? Ulkomaalaisten yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoiden yhteismäärä Suomessa lienee arvioilta jotain 4000-5000. Tästä pyöreä kulukeskiarvo on 400 miljoonaa Euroa.
Tuolla summalla antaisi Afrikassa n. 2,7 miljoonalle ihmiselle ammatillisen koulutuksen. Kumpi olisi järkevämpää toimintaa, kouluttaa muutama tuhat onnekasta tänne päässyttä, vai tuo 2,7 miljoonaa?
Lisäksi tilannetta vuosia seuranneena, ilman mitään ennakkoluuloja voin kertoa että monikulttuurisuuden lieveilmiöt ovat valitettavasti rappeuttaneet niin kouluympäristöä kuin opettajien ja oppilaiden motivaatiota selvästi...
Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän lisäämisestä on tullut opetusministeriölle itsetarkoitus ja pakkomielle. Se kun on olevinaan sitä "kansainvälisyyttä". Entisaikaan kansainvälisyys tarkoitti sitä, että pidettiin yhteyksiä ulkomaille, jotta voitaisiin oppia heiltä uusia asioita ja pysyä tieteen ja tietotaidon kehityksessä mukana, tai vaikka käydä kauppaa. Se oli siis järkevää hyödyn tavoittelua. Nykyään kansainvälisyys on ideologinen päämäärä, joka tarkoittaa sitä, että joka ikiseen opetusryhmään on tungettava vähintään yksi ulkomaalainen ja suomalaiset puolestaan ajettava ulkomaille (vrt. opetusministerin esitys pakollisesta vaihto-opiskelusta).
Eihän tuossa rahan käytön kannaltakaan ajateltuna mitään tolkkua ole, mutta en minä asiassa rahanmenoa (eniten) sure. Ottaa päähän se ajattelumalli, että "missä kaksi tai kolme suomalaista on koolla ilman ulkomaalaisen läsnäoloa, siellä junttius ja kammottava ummehtunut perähikiä". Se on suomalaisvihamielistä rasismia. Kansainvälisyydestä - joka alunperin oli hyödyllinen asia - on tehty keppihevonen, jolla hutkitaan suomen kieli ulos korkeakouluista, ja ylipäätään vainotaan suomalaista kulttuuria.
Ulkomaan eläviltä voitaisiin ihan hyvin periä lukukausimaksu. Jos etiikka ei kestä opiskelijoilla rahantekemistä niin ainakin omakustannusarvon suuruinen maksu.
Entäs yhteiskunnan kuormittuminen...
Korkeakoulun kukkahatturehtori ja johtokunta ovat saaneet päähänsä tehdä AMK:sta kansainvälisen yksikön. Paikkakunnalle rekrytoidaan sadoittain opiskelijoita ulkomailta. Syynä on muhkeat rahat joista koulu nettoaa valtionosuudet ja voi siten pyörittää koulua. opiskelijamäärät pysyvät myös korkeina vaikka Suomalaiset opiskelijat ovat selvästi alkaneet karttamaan maahanmuuttokeskusta muistuttavaa koulua. Oppilaitos voi myös kehuskella valtavilla hakijamäärillään ja pönkittää koulun asemaa ja mainetta byrokraateille. Pelkästään nigeriasta hakee yli 5000 opiskelijaa koulutuspaikkaa, kiinasta puhumattakaan. Näissä maissa rekrytoidaan siis opiskelijita Suomeen.
Koulun ahneilta viranhaltijoilta kuitenkin unohtuu yhteiskunnallinen vastuu. Kuinka esim. 500 yhtäkkiä paikkakunnalle ilmestyvää uutta kielitaidotonta ja rahatonta oppilasta saadaan sijoitettua, elätettyä, jne... Kun kyseessä on pieni paikkakunta tulee äkkiä armoton kuormitus asuntomarkkinoille ja sosiaalitoimistoon, yms. Jokainen heihin sijoitettu euro on paikkakunnan infrasta pois heikentäen heikosti toimeentulevien ja väliinputajien asemaa.
Muutamissa vuosissa on tullut selvästi havaittavia, täysin uusia kulttuurisia piirteitä mm. katukuvaan ja kouluihin. Eikä ne todellakaan ole kulttuuria rikastuttavia...
Kuopiossahan ulkomaalaisten opiskelu on todellakin näkyvää sekä katukuvassa että kouluilla. On sinällään oikei, että tuolla on noita opiskelijoita vaikka sun mistä, lähtien virosta aina kiinaan saakka, ja tiedän useita opiskelijoita jotka ovat jääneet mielellään töihin kuopion alueelle opiskeluiden jälkeen.
Mutta se mitä minä en ymmärrä on että ne tapaukset, jotka eivät selvästikkään a)halua b)aio c)kykene ottamaan osaa opiskeluihin, ne silti sijoitetaan niihin jo valmiiksi vähäisiin opiskelija-asuntoihin. Sinälläänhän määrällisesti näitä opiskelija-asuntoja on täällä paljon, mutta yhä useammat alkavat olla pitkälti täynnä "opiskelijoita" eli toisin sanoen rappukäytävä on täytetty yhdellä perheellä, joista tasan yksi ehkä opiskelee ja muut ovat jollain tavalla sijoitettu perhe-piiriin kuuluvina samaan asuinrappuun. Ja samalla:
a) ulkopaikkakunnilta tulevat suomalaiset nuoret joutuvat ihmettelemään että missäs he asuvat. Hiukan lähempänä (50-100km) asuvat tietysti pääsevät julkisilla mutta ongelmana ovat etäisyys ja näin ajomatka sekä koulutukselle aiheutuvat lisäkustannukset.
b) Koska asunnot täyttyvät ja täyttyvät, Kuopas (eli kuopion opiskelija-asunnot) joutuu koko ajan rakentamaan lisää, mikä on omiaan lisäämään kustannuksia ja vanhat asunnot ovat kunnossa kakka. Ja kaiken lisäksi nuo rakennuttamiset aiheuttavat hässäkkä kaupungin, valtion ja niin edespäin kanssa.
c) Opiskelija-asuntojen ympäristöille käy tämä mm. Halla-ahon mainitsema ghettoutumis-ilmiö, kun yhdessä rapussa asuu yksi mamu-perhe ja viereisessä näitten toinen ystävä-perhe, eikä sinne väliin kukaan uskalla kautta halua mennä.
Quote from: jellona on 18.03.2009, 09:15:50
AMK opiskelijan vuosittainen kustannus on 8000 €. Kumulatiiviset kustannukset koko neljän vuoden opiskeluajalta ovat 50.000 € (17.9.2003). Tähän lisäämällä yhteiskunnan kustannukset, asunto- ja opintotuki sekä terveydenhoito ja sosiaalituki, jotka tekevät yhteensä vähintään 10.000 €/vuosi.
Ulkomaalaisille opiskelijoille ei kuulu opintotuki eivätkä muutkaan sosiaalietuudet.
Itse ilmaista opiskelua aikanaan käyttäneenä en todellakaan kehtaisi enkä haluaisi vastustaa sitä, mutta mitä varten niitä oppilaitoksia oikein mainostetaan Nigeriassa? Luulisi että riittäisi kun tarjotaan koulutusta yhteyttä ottaville kiinnostuneille?
Quote from: Vera on 18.03.2009, 13:05:08
Itse ilmaista opiskelua aikanaan käyttäneenä en todellakaan kehtaisi enkä haluaisi vastustaa sitä, mutta mitä varten niitä oppilaitoksia oikein mainostetaan Nigeriassa? Luulisi että riittäisi kun tarjotaan koulutusta yhteyttä ottaville kiinnostuneille?
Syy on selvä, kun ymmärtää suomalaisen julkisen sektorin toimintaperiaatteita. Kuntien ja laitosten tavoitteena on kupata valtiolta mahdollisimman paljon massia, aivan riippumatta toiminnan kokonaisjärjellisyydestä. Tämä on näkynyt näissä pakolaiskeskusjupakoissa hienosti: kunnan porukat kertovat, että "tämä ei maksa mitään, sillä valtio maksaa kaiken".
Sama juttu koskee ammiksia. Ne saavat rahaa opiskelijoista suunnilleen nuppiluvun mukaan. Arvatenkin ne saavat lisää rahaa "kansainvälisyydestä", ja jos eivät saakaan, niin reksit saavat sillä prestiisiä omissa piireissään. Niinpä AMK:n on rationaalista haalia opiskelijoita aivan mistä tahansa, koska sillä ei ole mitään vastuuta toimintansa seurauksista. Päinvastoin, se saa rahaa, jos se vaan saa jonkun urpon raahattua ovesta sisään. Kun tällainen laitos kohtaa nigerialaisen, syntyy eräänlainen win-win -tilanne.
Quote from: Vera on 18.03.2009, 13:05:08
Ulkomaalaisille opiskelijoille ei kuulu opintotuki eivätkä muutkaan sosiaalietuudet.
Asia ei ole ihan niin kategorisesti kielteinen. Asiaan vaikuttaa muutamat seikat, kuten mistä on tullut ja miten pysyväksi oleskelu voidaan katsoa.
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/291007120653HS?OpenDocument
Quote from: I_Heit_ on 18.03.2009, 13:03:15
Kuopiossahan ulkomaalaisten opiskelu on todellakin näkyvää sekä katukuvassa että kouluilla. On sinällään oikei, että tuolla on noita opiskelijoita vaikka sun mistä, lähtien virosta aina kiinaan saakka, ja tiedän useita opiskelijoita jotka ovat jääneet mielellään töihin kuopion alueelle opiskeluiden jälkeen.
Mutta se mitä minä en ymmärrä on että ne tapaukset, jotka eivät selvästikkään a)halua b)aio c)kykene ottamaan osaa opiskeluihin, ne silti sijoitetaan niihin jo valmiiksi vähäisiin opiskelija-asuntoihin. Sinälläänhän määrällisesti näitä opiskelija-asuntoja on täällä paljon, mutta yhä useammat alkavat olla pitkälti täynnä "opiskelijoita" eli toisin sanoen rappukäytävä on täytetty yhdellä perheellä, joista tasan yksi ehkä opiskelee ja muut ovat jollain tavalla sijoitettu perhe-piiriin kuuluvina samaan asuinrappuun. Ja samalla:
a) ulkopaikkakunnilta tulevat suomalaiset nuoret joutuvat ihmettelemään että missäs he asuvat. Hiukan lähempänä (50-100km) asuvat tietysti pääsevät julkisilla mutta ongelmana ovat etäisyys ja näin ajomatka sekä koulutukselle aiheutuvat lisäkustannukset.
b) Koska asunnot täyttyvät ja täyttyvät, Kuopas (eli kuopion opiskelija-asunnot) joutuu koko ajan rakentamaan lisää, mikä on omiaan lisäämään kustannuksia ja vanhat asunnot ovat kunnossa kakka. Ja kaiken lisäksi nuo rakennuttamiset aiheuttavat hässäkkä kaupungin, valtion ja niin edespäin kanssa.
c) Opiskelija-asuntojen ympäristöille käy tämä mm. Halla-ahon mainitsema ghettoutumis-ilmiö, kun yhdessä rapussa asuu yksi mamu-perhe ja viereisessä näitten toinen ystävä-perhe, eikä sinne väliin kukaan uskalla kautta halua mennä.
Katsoin Savonia AMK:sta valmistuneita 6/08 - 1/09. Nimistä ja kotipaikoista päätellen sieltä valmistui mainittuna aikana 1 venäläinen, 2 kiinalaista, 1 afrikkalainen ja 1 vietnamilainen.
Onko Savoniassa todellakin paljon afrikkalaisia, kiinalaisia tai muita aasialaisia? Valmistuneiden määrissä tuo ei näy.
Quote from: Virkamies on 18.03.2009, 13:15:27
Quote from: Vera on 18.03.2009, 13:05:08
Ulkomaalaisille opiskelijoille ei kuulu opintotuki eivätkä muutkaan sosiaalietuudet.
Asia ei ole ihan niin kategorisesti kielteinen. Asiaan vaikuttaa muutamat seikat, kuten mistä on tullut ja miten pysyväksi oleskelu voidaan katsoa.
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/291007120653HS?OpenDocument
Kas, tosiaankin, pohjoismaat yms. Kiitos korjauksesta, en tiennyt.
Ja tosiaankin "ulkomaalainen opiskelija" on sellainen joka on tullut tänne opiskelua varten, ja on muitakin ulkomaalaisia jotka opiskelevat ja ovat sosiaaliturvan piirissä.
Joskus 90-luvulla kaikki ulkomaalaiset opiskelijat saivat terveydenhoidon ja asumistukea, muttei yleensä muita etuuksia.
Quote from: Vera
Ulkomaalaisille opiskelijoille ei kuulu opintotuki eivätkä muutkaan sosiaalietuudet.
"Ulkomaalaiselle" joka tulee Suomeen opiskelun takia, ei kuulu...
"Ulkomaalaiselle" joka on tullut muun syyn takia (työ, perhe, humanismi) kuuluu...
Eli jos tulee maahan opiskelijan oleskeluluvalla ei saa opintotukea - eli suurin osa näistä Kiinalaisista & Nigerialaisista kuuluu tähän kategoriaan. EU-maiden kanssa nyt on myös eri systeemeitä, mutta oleskelulupaahan ei tarvitse, vain oleskelun rekisteröinnin. "Pohjoismaat" on periaatteessa "sisämaita" eikä "ulkomaita" sosiaaliturvaopimusten perusteella.
Quote from: M on 18.03.2009, 13:28:44
Quote from: I_Heit_ on 18.03.2009, 13:03:15
Kuopiossahan ulkomaalaisten opiskelu on todellakin näkyvää sekä katukuvassa että kouluilla. On sinällään oikei, että tuolla on noita opiskelijoita vaikka sun mistä, lähtien virosta aina kiinaan saakka, ja tiedän useita opiskelijoita jotka ovat jääneet mielellään töihin kuopion alueelle opiskeluiden jälkeen.
Mutta se mitä minä en ymmärrä on että ne tapaukset, jotka eivät selvästikkään a)halua b)aio c)kykene ottamaan osaa opiskeluihin, ne silti sijoitetaan niihin jo valmiiksi vähäisiin opiskelija-asuntoihin. Sinälläänhän määrällisesti näitä opiskelija-asuntoja on täällä paljon, mutta yhä useammat alkavat olla pitkälti täynnä "opiskelijoita" eli toisin sanoen rappukäytävä on täytetty yhdellä perheellä, joista tasan yksi ehkä opiskelee ja muut ovat jollain tavalla sijoitettu perhe-piiriin kuuluvina samaan asuinrappuun. Ja samalla:
a) ulkopaikkakunnilta tulevat suomalaiset nuoret joutuvat ihmettelemään että missäs he asuvat. Hiukan lähempänä (50-100km) asuvat tietysti pääsevät julkisilla mutta ongelmana ovat etäisyys ja näin ajomatka sekä koulutukselle aiheutuvat lisäkustannukset.
b) Koska asunnot täyttyvät ja täyttyvät, Kuopas (eli kuopion opiskelija-asunnot) joutuu koko ajan rakentamaan lisää, mikä on omiaan lisäämään kustannuksia ja vanhat asunnot ovat kunnossa kakka. Ja kaiken lisäksi nuo rakennuttamiset aiheuttavat hässäkkä kaupungin, valtion ja niin edespäin kanssa.
c) Opiskelija-asuntojen ympäristöille käy tämä mm. Halla-ahon mainitsema ghettoutumis-ilmiö, kun yhdessä rapussa asuu yksi mamu-perhe ja viereisessä näitten toinen ystävä-perhe, eikä sinne väliin kukaan uskalla kautta halua mennä.
Katsoin Savonia AMK:sta valmistuneita 6/08 - 1/09. Nimistä ja kotipaikoista päätellen sieltä valmistui mainittuna aikana 1 venäläinen, 2 kiinalaista, 1 afrikkalainen ja 1 vietnamilainen.
Onko Savoniassa todellakin paljon afrikkalaisia, kiinalaisia tai muita aasialaisia? Valmistuneiden määrissä tuo ei näy.
Kyllä siellä niitä näkyy vipeltävän, tiiä sitten milloin aikovat valmistua. Ja itsehän en puhunut pelkästään AMK:sta vaan myös muista koulutuksista.
Niin ja minähän nyt siis tarkoitin tällä kirjoituksellä lähinnä keskittyä tuohon asumisjärjestelyyn joka on aika suoraan sanottuna takapuolesta.
Quote from: I_Heit_ on 18.03.2009, 13:03:15
Kuopiossahan ulkomaalaisten opiskelu on todellakin näkyvää sekä katukuvassa että kouluilla. On sinällään oikei, että tuolla on noita opiskelijoita vaikka sun mistä, lähtien virosta aina kiinaan saakka, ja tiedän useita opiskelijoita jotka ovat jääneet mielellään töihin kuopion alueelle opiskeluiden jälkeen.
Minusta tämä juttu kertoo oleellisen Kuopion tilanteesta ja päättäjistä. Vähän muokkaamalla olisi kärkikamppailussa JM-K:n kirjoituskisassa. Taidankin tulostaa ja panna talteen.
Kuopion kaupunkilehti: Musta ei kelpaa Kuopion tylyillä työmarkkinoilla (http://www.kuopionkaupunkilehti.fi/Paikallisuutiset/Paivan-puheenaihe/Musta-ei-kelpaa-Kuopion-tylyilla-tyomarkkinoilla)
Quote[...]
Kuopiossakin on koulutettuja maahanmuuttajia, jotka kelpaavat vain mainoksien jakajiksi. Savoon rantautuneet värilliset vievät kalliin koulutuksen pääkaupunkiseudulle, jos emme sitouta ja kotouta työvoimareserviä.
Savonian kansainvälisten palveluiden päällikkö Ilkka Toroi on huolissaan maahanmuuttajien työllistymisestä. Hänen mukaansa harjoittelupaikkakin saanti tummahipiäiselle on tuskallista.
- Harvoissa yrityksissä ollaan aidosti kansainvälisiä. Afrikkalaiset opiskelijat keskeyttävät opintonsa valitettavan usein. Monet värilliset jatkavat opintojaan USA:ssa ja Euroopassa, koska eivät työllisty Suomessa.
Savoniassa opiskelee noin 250 ulkomaalaista vuosittain. Suurin osa tulee Aasiasta ja Afrikasta. Toroi sanoo, että savolaiset yritykset eivät osaa vielä hyödyntää ulkomaalaisten kulttuurituntemusta ja kielitaitoa.
Tämän on havainnut myös kuopiolainen vapaaehtoistyötä tekevä liikunnanopettaja Pirkko Linnus. Hän kutsuu sunnuntaisin kotiinsa afrikkalaisia auttaakseen värillisten pärjäämistä Kuopiossa.
- Nämä pojat ovat opiskelleet jo Afrikassa insinööreiksi, tilastotieteilijöiksi, fyysikoiksi ja biokemisteiksi. He ovat luotettavia ja ahkeria, puhuvat hyvää englantia ja heillä on kova halu oppia suomen kieltä. Silti heille ei löydy töitä toisin kuin Etelä-Suomessa, sanoo Linnus.
- Nyt olisi tilaisuus kuopiolaisilla pomoilla ravistella asenteitaan. Monet pikaruokapaikatkin saisivat kansainvälistä uskottavuutta, väriä ja eloa, jos ottaisivat afrikkalaisia töihin. Linnus lisää.
Myös seurakuntatyössä maahanmuuttajiin tutustunut kaupunginvaltuutettu Björn Cederberg muistuttaa, että monet maahanmuuttajat ovat älykästä ja kyvykästä työvoimareserviä.
- Osa Kuopion maahanmuuttajista ovat ammattialoillaan omien maidensa huippuja. Eivätkö yritykset voisi aloittaa maahanmuuttajien kummitoimintaa, Cederberg ehdottaa.
[...]
Kuitenkin monet Savossa opiskelleet maahanmuuttajat muuttavat työolosuhteiden vuoksi etelään, koska siellä asenteellisesti hyväksytään vähäisempi kielitaito.
[...]
Työantajien olisi syytä muistaa, että taisteluun työvoimapulaa vastaan olisi varauduttava jo nyt väliaikaisesta taantumasta huolimatta.
No joopa joo, sehän se on siitä ihonväristä ja maahanmuuttajana olosta kiinni ettei työharjoittelupaikkoja saa. Tai töitä yleensäkkään.
Ei niitä kukaan muukaan saa. Itselläni oli 6kk aikaa hankkia työharjoittelupaikka. 6kk, joka päivä mietin ja laittelin sähköpostia, soittelin puheluita ja niin edespäin joka puolelle. Työharjoittelupaikan sain 4 päivää ennen aikarajan umpeutumista (joka sivumennen sanoen oli 2.2).
Tuosta tuli myös mieleeni, että kyllä niissä pikaruokapaikoissa maahanmuuttajia on töissä. Tosin ei ne taida afrikkalaisia olla.
Ja viimeisenähän tuossa taas mainitaan se työvoimapula-kummitus, mikä tuntuu olevan joka puolella, se on varmaan piilossa niitten työttömien takana, mitkä minulla ainakin ensin pistää silmään.
Quote from: I_Heit_ on 18.03.2009, 14:11:28
No joopa joo, sehän se on siitä ihonväristä ja maahanmuuttajana olosta kiinni ettei työharjoittelupaikkoja saa. Tai töitä yleensäkkään.
Ei niitä kukaan muukaan saa. Itselläni oli 6kk aikaa hankkia työharjoittelupaikka. 6kk, joka päivä mietin ja laittelin sähköpostia, soittelin puheluita ja niin edespäin joka puolelle. Työharjoittelupaikan sain 4 päivää ennen aikarajan umpeutumista (joka sivumennen sanoen oli 2.2).
Mulla oli kanssa tyoharjottelun kanssa vahan sama juttu. Tosin en Suomesta paikkaa edes etsinyt. Minulla oli 3 viikkoa aikaa irtisanoa kamppa, loytaa kamppa Englannista ja jarjestaa muutto.
Tyoharjottelupaikkoja on kuitenkin rajoitettu maara ja hakijoita tosi paljon. On todella vaikeaa edes loytaa paikka.. Varsinkin kun sen pitaa tosiaan olla omaa alaa vastaavaa ja koulun hyvaksyma. Aina ei tarvitse vedota siihen rasismiin, koska monella on vaikeuksia taman asian kanssa.
Totta. Itselläni tilannetta vaikeutti entisestään se että työharjoittelun on määrä kestää 16 ov eli noin neljä kuukautta pitäisi olla hommia. Jostain syystä kuukaudeksi tai pariksi kyllä olisi löytynyt paikkoja, mutta näinkin pitkälle pätkälle meni hankalaksi. Työharjoittelupaikka löytyi sitten koulusta :D Menin vain toisen osaston tietohallintoon (tietojenkäsittelyä kun opiskelen).
Tiedän kertoa avopuolisoni opiskeluajalta ettei se esim. kaupan ja hotelliravintola-alan puoleltakaan helppoa ole. Paikat menee äkkiä, ja iso osa työharjoittelupaikkaa etsiviä sitten joutuvat etsimään kissojen ja koirien kanssa niitä paikkoja.
Mistähän lie saaneet ajatuksen että pelkästään afrikkalaisilla olisi vaikeuksia.
Millä ihmeen ilveellä ulkomaalaisopiskelijat elävät jos ei tukiaisia vähintäänkin sossusta tipu? Pakkohan niiden on jostain rahaa elämiseen saada.
Suomalaisen opiskelijan on vaikea saada hyvää osa-aikatyötä saatikka sitten ulkomaalaisen jolla ei ole kielitaitoa. Enkä usko että Nigerialaiset saavat kotoaan rahaa elämiseen. Haisee vähän omituiselle...
Quote from: jellona on 18.03.2009, 14:49:06
Millä ihmeen ilveellä ulkomaalaisopiskelijat elävät jos ei tukiaisia vähintäänkin sossusta tipu? Pakkohan niiden on jostain rahaa elämiseen saada.
Suomalaisen opiskelijan on vaikea saada hyvää osa-aikatyötä saatikka sitten ulkomaalaisen jolla ei ole kielitaitoa. Enkä usko että Nigerialaiset saavat kotoaan rahaa elämiseen. Haisee vähän omituiselle...
Opiskelijat käyvät töissä, tai saavat rahaa kotoa. Niin ainakin kaikki tuntemani ulkomaalaiset opiskelijat ovat aina tehneet, tosin en ole tuntenutkaan nigerialaisia amikselaisia.
Lisäävaihtoehtoina ovat pimeät työt (sanoo kaveri joka tuntee yhden nigerialaisen amikselaisen, joten en tiedä onko se yleistä) tai aviotuminen suomalaisen kanssa ja statuksen vaihtaminen, jolloin pääsee sosiaaliturvan piiriin.
Varsinaisille voi olla olemassa jotain apurahoja normaalisysteemin ulkopuolella. Kun olin itse opiskelijana 90-luvulla, yliopistokin jakoi välillä jotain pikkurahoja muutamalle ulkomaalaiselle lukukaudessa.
Erilaiset stipendit ovat myös mahdollisuus. CIMO kertoo asiasta:
http://finland.cimo.fi/scholarships.html
Viela ulkomaalaisista opiskelijoista. Mun linjalla opiskelee eras etiopialainen tytto. Han tekee kahta tyota opiskelujen ohella ja hyvin parjaa Suomessa. Eli kylla sita voi toita saada ja parjata jos vaan on halua ja motivaatiota.
Juu meilläkin oli rinnakkaisella luokalla ravintola-alalla muutamakin maahanmuuttaja (en tosin muista mistä), jotka kaikki pärjäs oikein hyvin ja tietääkseni kaikki löysivät myös töitä valmistuttuaan.
Quote- Nämä pojat ovat opiskelleet jo Afrikassa insinööreiksi, tilastotieteilijöiksi, fyysikoiksi ja biokemisteiksi. He ovat luotettavia ja ahkeria, puhuvat hyvää englantia ja heillä on kova halu oppia suomen kieltä. Silti heille ei löydy töitä toisin kuin Etelä-Suomessa, sanoo Linnus.
- Nyt olisi tilaisuus kuopiolaisilla pomoilla ravistella asenteitaan. Monet pikaruokapaikatkin saisivat kansainvälistä uskottavuutta, väriä ja eloa, jos ottaisivat afrikkalaisia töihin. Linnus lisää.
Tuon perusteella vaikuttaa aika selvältä että opiskelun motiivi on vain Suomeen jääminen ylipäänsä. Tarkoitus ei siis ainakaan liene palata takaisin omaa kotimaata kehittämään. Eivätkö juuri nämä fyysikot ja biokemistit ole sitä aivovuotoa jota pitäisi välttää. Ja tuohon pikaruokapaikkojen kansainväliseen uskottavuuteen, niin no, voi veljet!
Kyllä se muu-suomalaisenkin olo savolaisten keskellä lienee tuskaisaa. Kun pitää olla "suomi-savo-suomi, sanonnat ja niiden todennäköiset merkitykset" sanakirja mukana. Siinäpä afrikanpojalla on miettimistä kun kääntää ensin savosta selkosuomeksi, sitten englanniksi ja nigerian paikallismurteelle ja sama takaisin.
Ei taatusti enää puhuta samaa asiaa eikä luullun ymmärtämisestä arvaamisesta ole vastuussa edes artistit itse.
Onneksipa vain erään patonkipaikan omistaja ymmärtää savoa paremmin kuin esimerkiksi helsinkiläisten puhetta, asuttuaan Suomessa muistaakseni 5 vuotta. Muuten taitaisi jäädä patongit syömättä :o
Tässä on oikeastaan kyse laajemmasta ongelmasta, kuin pelkästään ulkomaalaisopiskelijoista suomessa. Itse liputan vahvasti maakuntien kehittämisen puolesta. Omallakin kohdalla näyttää ikävä kyllä siltä, että joudun joko siirtymään pääkaupunkiseudulle tai ulkomaille valmistuttuani (ja tämä siis yhdessä suomen suurimmista kaupungeista!).
Ongelma ei ole niinkään siinä, että päteville ulkomaalaisopiskelijoille ei löydy mielekästä työtä. Mielekästä työtä ei löydy kenellekkään, ennen kuin tutkintopaperit on kourassa (ja mielellään pari-kolme vuotta työkokemusta plakkarissa). Yritykset ovat erittäin varoivaisia rekrytoinnissaan, ja opiskelijoille jää helposti sellainen kuva ettei paikkakunnalla ole heille mahdollisuuksia. Ja samaan aikaan valitetaan työvoimapulasta!
Vastavalmistuneet valuvat pääkaupunkiseudulle ja yritykset ihmettelevät miksei heille löydy alan rautaisia osaajia töihin. Yllätys yllätys - niitä osaajia pitäisi alkaa houkuttelemaan (ja luomaan) jo opiskeluaikana!
Todella pitkän nousukauden seurauksena vähän joka paikassa on homma lähtenyt lapasesta. On ollut rahaa. On ollut ylimääräistä rahaa. Ja sitä on sitten surutta hassattu kaiken maailman sivistyneiden untamoiden pilvilinnojen rakenteluun.
Ohan se vanha tunnettu tosiasia että mitä älyttömämpi idea, niin sitä älyttömämpi idea. Ja kun on tarpeeksi älytön ja kallis idea, niin tapahtuu "keisarin uudet vaatteet" -ilmiö.
Nyt kun tuli voimakas laskusuhdanne ja lama, niin ihmiset heräävät taas muutamaksi vuodeksi, ja korjailevat pahimmat paskat seiniltä pois haisemasta.
Ja sitten kun kunnon nousukausi koittaa, niin taas joku heittää paskan tuulettimeen. Oe voe...
Ylioppilasleheden juttu aiheesta.
Koulutuspolitiikka ei sytytä eurovaaleissa
http://www.ylioppilaslehti.fi/2009/05/15/koulutuspolitiikka-ei-sytyta-eurovaaleissa/#comment-30398
Itse olen Saarakkalan linjoilla asiassa. Kommenttiosion ainut tilitys on myös aika asiaa. ;D
Tämä hommahan on ihan niin tasan yhtä simppeli kuin koko maahanmuutattajakoneisto. Ulkomaalainen opiskelija on bisnes oppilaitokselle. Oppilaitos ei maksa mitään, valde maksaa ja oppilaitos käärii vielä tukia ulkomaalaisista opiskelijoista. Mitään väliä ei ole sillä, opiskelevatko ulkomaalaiset oikeasti tärkeintä on, että he ovat listoilla niin oppilaitoksen tuet rullaavat.
Ulkomaalainen opiskelija on AINA menoerä Suomelle. Paitsi niissä harvoissa tapauksissa jossa ulkomaalaisen opiskelijan vanhemmat asuvat Suomessa, käyttävät suomalaisia palveluja, tekevät suomalaisia töitä ja maksavat veroja.
Nousukauden aikana siinä on ollut jotain pointtia, että ulkomaalaiset ovat saaneet opiskella täälä ilmaiseksi. Ehkäpä he jäävät myös töihin hyvinvoivaan rauhalliseen Suomeen. Nyt siinä ei ole mitään pointtia. Opiskelunjälkeisiä töitä on hyvin vaikea löytää ja Suomi on taantumassa. Suomi ei yksinkertaisesti ole houkutteleva maa jäädä opiskelun jälkeen joten hoplaa, käytetäänkin vaan se ilmainen opiskelumahdollisuus ja valmistumisen jälkeen pois maasta ja töihin sinne missä töitä on.
Nyt olisi parempi aika kuin koskaan ikinä periä ulkomaalaisilta opiskelijoilta lukukausimaksuja.
En nyt mene vannomaan ennenkuin olen löytänyt jostain
varmistuksen, mutta keskustelin erään iäkkäämmän
ammattikoulun opettajan kanssa. Hän sanoi että heidän
eräässä kokouksessaan oli otettu esille "palkkabonus"
systeemi, jossa hilloa tulisi extraa läpi pääsevien
oppilaiden osalta.
Ei mitään riskiä että kaikki tunarit saavat paperit
käteen, hajotettuaan yhteiskunnan maskamia artikkeleita
sormi perseessä 3 vuoden ajan. Rodusta/sukupuolesta
riippumatta.
Entinen opinahjoni, Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto on jo pitkään panostanut itänaapurista tuleviin oppilaisiin. Oppilaat sinänsä ovat osoittautuneet ahkeriksi, tunnollisiksi ja todellisiksi rikastuttajiksi (ilman hommalle tyypillistä ironiaa), johtuen pitkälti siitä että kyseiseen ohjelmaan valitut opiskelijat läpikävivät melkoisen testirumban, mikä seuloi joukon lahjakkaisiin. Suuri osa opiskelijoista tosin ainoastaan kävi koulun ja palasi kotimaahansa hyväpalkkaisiin hommiin. Osa kuitenkin on jäänyt tänne ns. kauluspaitahommiin, joten ihan oikeaakin verokertymää sieltä on saavutettu.
Mieleeni tosin jäi muutama lieveilmiö. Samaan aikaan tiettyihin oppiaineisiin oli palkattu myös samasta maasta professoreja ja liiankin usein nämä vierailevat tähdet kysyivät vierailevalta tähtiluennoitsijalta jotain omalla äidinkielellään ja pahimmillaan pitkä osa tunnista oli slaavilaiseen lingvistiikkaan ;D perehtymättömälle teekkarille täysin saavuttamattomissa. Ei sinänsä että vierailevien professorien englantikaan sitä kaikkein selkeintä ollut (mika häkkinen imitoimassa bond-pahista venäläisittäin)
Taitaa tosiaankin olla ongelma enemmän siellä ammattikorkeiden puolella. Omat kokemukset esim. TTY:n puolelta ovat vain aivan tavallista ja toivottavaa akateemista vaihtoa, yhteistyön nimissä Suomeen tulee vuodeksi/kahdeksi opiskelijoita ja toisaalta suomalaisia käy ulkomailla kansainvälistymässä. Mitään selvää erityisryhmää ei ole havaittavissa määrällisesti. Toki teknilliset yliopistotkin saavat bonuksia valmistuvista opiskelijoista, mutta luonnollisesti korkeampi vaatimustaso lopputyössä karsii suurimman mahdollisuuden bonarishoppailuun.
Ammattikorkeakoulujen tilanteesta ei omakohtaisia kokemuksia, mutta kertomukset vahvistavat arveluni niiden tilanteesta.
Yleensä täällä parjatussa Helsingin Sanomissa oli vähän aikaa sitten erittäin hyvä pääkirjoitus keskustelun aiheeseen liittyen.
Ammattiopistojen rahoja pitää valvoa tarkemmin (http://hommaforum.org/index.php/topic,5499.0.html)
Maksuton korkeakoulutus (http://www.halla-aho.com/scripta/maksuton_korkeakoulutus.html)
Maaliskuussa lehdet uutisoivat Suomessa oleskeluluvalla asuvista... (http://www.halla-aho.com/scripta/muutamia_huomioita.html)
Laajemmista trendeistä voidaan mainita katoavat... (http://www.halla-aho.com/scripta/keskustelua_meilla_ja_naapurissa_osa4.html)
Opetusministeri patistaa opiskelijoita ulkomaille (http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Opetusministeri+patistaa+opiskelijoita+ulkomaille/1135244350817)
Nigerialaiset (http://monikulttuuri.blogspot.com/search?q=nigeria)
Afrikasta tullaan yhä useammin laittomasti Suomeen (http://monikulttuuri.blogspot.com/2008/09/yle-uutiset-2292008.html)
Helsingissä tehtailtiin nigerialaisille väärennettyjä asiakirjoja (http://monikulttuuri.blogspot.com/2008/08/helsingin-sanomat-382008.html)
Rajavartiolaitos: Kymmeniä nigerialaisia luvatta Suomessa (http://monikulttuuri.blogspot.com/2008/03/iltalehti-1932008.html)
Ulkomaalaispolitiikka: onko väärin houkutella osaajia köyhistä maista? (http://www.soininvaara.fi/2008/10/29/ulkomaalaispolitiikka-onko-vaarin-houkutella-osaajia-koyhista-maista/)
Eduskunta (http://www.google.fi/search?hl=fi&q=site%3Aeduskunta.fi+opetusministeri+ulkomaalaiset&btnG=Google-haku&meta=&aq=f&oq=)
Monet opistot pääsevät paikkaamaan vajaakäyttöään. (http://hommaforum.org/index.php/topic,2799)
Lisää opiskelu aiheisia linkkejä (http://hommaforum.org/index.php/topic,2516.msg40739.html#msg40739)
Quote from: Necro on 18.03.2009, 17:54:22
Tuon perusteella vaikuttaa aika selvältä että opiskelun motiivi on vain Suomeen jääminen ylipäänsä. Tarkoitus ei siis ainakaan liene palata takaisin omaa kotimaata kehittämään. Eivätkö juuri nämä fyysikot ja biokemistit ole sitä aivovuotoa jota pitäisi välttää.
Ollessani itse aikoinaan vaihdossa tutustuin muutamaan afrikkalaiseen kaveriin ja haastattelin heitä heidän tulevaisuuden suunnitelmistaan. Yksikään ei aikonut palata takaisin kotimaahansa, vaan opiskelujen jälkeen vaihtoehtoina olivat järjestykseää USA, UK ja Australia. Kenelläkään ei ollut edes vaihtoehtona palata takaisin Afrikkaan. Eli todellisuudessa Afrikalle on hyvin vähän hyötyä ulkomailla opiskelevista tulevaisuuden toivoista, mikä on harmillista.
Olen itse parhaillaan vaihdossa ulkomailla ja annan kyllä kaikille ulkomaalaisille vastapainoisesti mahdollisuuden opiskella Suomessa.
Täällä viljelty "ei oteta niitä tänne meidän kakkua syömään"-ajattelu tuntuu typerältä; jos haluaa olla osallisena kansainvälistyvässä maailmassa on myös varauduttava siihen että tänne tullaan ulkomailta opiskelemaan tai vaihtoon. Ulkomaalaiset opiskelijat maksavat elämisensä Suomessa joten tuskin heistä valtavaa taakkaa suomen taloudelle koituu.
Opiskelijana voin todeta että paljon suurempi ongelma ovat ne lukemattomat Suomalaiset jotka kuppaavat eri kouluissa opintotuen perässä vaikka pienintäkään aikomusta valmistua ei enää ole ollut vuosiin.
Quote from: Exo on 26.05.2009, 04:54:46
Olen itse parhaillaan vaihdossa ulkomailla ja annan kyllä kaikille ulkomaalaisille vastapainoisesti mahdollisuuden opiskella Suomessa.
Sitä ei varmaan kukaan ole kieltämässä. Kysymys on vain rahoituksesta.
QuoteTäällä viljelty "ei oteta niitä tänne meidän kakkua syömään"-ajattelu tuntuu typerältä; jos haluaa olla osallisena kansainvälistyvässä maailmassa on myös varauduttava siihen että tänne tullaan ulkomailta opiskelemaan tai vaihtoon. Ulkomaalaiset opiskelijat maksavat elämisensä Suomessa joten tuskin heistä valtavaa taakkaa suomen taloudelle koituu.
Ei kai kellään ole sitä vastaan mitään, että joku tulee tänne opiskelemaan, jos hän maksaa opetuksestaan. Niin kuin sinäkin joutuisit maksamaan lukukausimaksua ulkomailla ollessasi. Tai siis, suomalainen veronamaksaja hoitaisi sen laskun puolestasi, jos olisit vain vaihdossa.
Vastavuoroisuusperiaatteeseen kuuluu, että jos me hoidamme omien kansalaistemme lukukausimaksut ulkomailla, niin toisesta maasta tuleva vastaa omista opiskelukustannuksistaan myös. Ei niin, että suomalainen veronmaksaja maksaa kaikkien opiskelun.
Kakkua saa tulla syömään, jos kakusta maksaa.
QuoteOpiskelijana voin todeta että paljon suurempi ongelma ovat ne lukemattomat Suomalaiset jotka kuppaavat eri kouluissa opintotuen perässä vaikka pienintäkään aikomusta valmistua ei enää ole ollut vuosiin.
Kertoisitko heille, että tyhmempää keinoa kupata rahaa ei Suomessa ole. He oikeastaan tekevät kansakunnalle palveluksen ottamalla vähiten rahaa veronmaksajalta, mitä on mahdollista tässä maassa. Mainitsemasi ongelma ei ole oikeasti mikään ongelma.
Quote from: Exo on 26.05.2009, 04:54:46
Olen itse parhaillaan vaihdossa ulkomailla ja annan kyllä kaikille ulkomaalaisille vastapainoisesti mahdollisuuden opiskella Suomessa.
Täällä viljelty "ei oteta niitä tänne meidän kakkua syömään"-ajattelu tuntuu typerältä; jos haluaa olla osallisena kansainvälistyvässä maailmassa on myös varauduttava siihen että tänne tullaan ulkomailta opiskelemaan tai vaihtoon. Ulkomaalaiset opiskelijat maksavat elämisensä Suomessa joten tuskin heistä valtavaa taakkaa suomen taloudelle koituu.
Opiskelijana voin todeta että paljon suurempi ongelma ovat ne lukemattomat Suomalaiset jotka kuppaavat eri kouluissa opintotuen perässä vaikka pienintäkään aikomusta valmistua ei enää ole ollut vuosiin.
Kyllä suomalainen koulusi maksaa sinun opiskelusi sielä vaihdossa ulkomailla. Miksemme odottaisi tätä vastapainoksi myös ulkomaalaisilta opiskelijoilta jotka tulevatä tänne opiskelemaan?
Quote from: Exo on 26.05.2009, 04:54:46
Täällä viljelty "ei oteta niitä tänne meidän kakkua syömään"-ajattelu tuntuu typerältä; jos haluaa olla osallisena kansainvälistyvässä maailmassa on myös varauduttava siihen että tänne tullaan ulkomailta opiskelemaan tai vaihtoon.
Kyllä sitä pitää olla mukana, mutta ei nykyistä enemmän. Esimerkiksi opetusministerin ehdotus ulkomailla opiskelupakosta menee jo liian pitkälle. Ei kai siitä ulkomailla opiskelusta mitään pahempaa haittaa ole, mutta vastustan pakkojen lisäämistä, kuten vastustan pakkoruotsia.
En tiedä tilastoja, mutta monien päättäjien toive suomalaisten kannustamisesta enemmässä määrin ulkomailla opiskeluun ja työntekoon ei välttämättä ole suomalaisen yhteiskunnan kannalta hyvä asia, koska yhä useampi suomalainen sitten jäisi hyödyttämään toista maata.
Onhan monissa Euroopan maissa Suomea parempi ilmasto ja palkka. Suomalaisen yhteiskunnan perustehtävä on pyrkiä kaikin keinoin pitämään kiinni omista kansalaisistaan jo työvoimapulan takia. Tietenkään ei kaikista kannata pitää kiinni, koska osa ihmisistä vaan syntyy väärään maahan. Varsinkin monille Vihreiden kannattajille voisi antaa menolipun vaikka Siperiaan opiskelemaan ja töitä tekemään.
Muutenkin tätä kansainvälisyyden siunauksellisuutta liioitellaan. Onhan Suomi väestöltään homogeenisena valtiona kuitenkin pystynyt luomaan maan, joka on monissa listauksissa 15:sta joukossa. Minkä takia nyt ollaan tilanteessa, että Suomi on tuhon oma, jos se ei nuole ulkomaalaisten persettä kansainvälisyyden nimissä.
List of countries by GDP (nominal) per capita (http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(nominal)_per_capita)
Globalization Index (http://en.wikipedia.org/wiki/Globalization_Index)
Human Development Index (http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_Human_Development_Index)
Helsinki on maailman toiseksi turvallisin kaupunki (http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Helsinki+on+maailman+toiseksi+turvallisin+kaupunki/1135237066412)
Brittiselvitys: Suomi viidenneksi paras maa lapsille Euroopassa (http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Brittiselvitys+Suomi+viidenneksi+paras+maa+lapsille+Euroopassa/1135245336725)
Liika kansainvälisyys olisi pahasta (http://hommaforum.org/index.php/topic,3393)
Suomalaisia tutkinto-opiskelijoita eniten Pohjoismaissa (http://www.stat.fi/tup/tietotrendit/tt_08_06_ulkom-opiskelu.html)
Suomen rakentajat (http://www.talouselama.fi/uutiset/article159049.ece)
QuoteUlkomaalaiset opiskelijat maksavat elämisensä Suomessa joten tuskin heistä valtavaa taakkaa suomen taloudelle koituu.
Olisi mielenkiintoista nähdä jonkinlainen laskelma, kuinka paljon suomalaisista ulkomailla ja ulkomaalaisista Suomessa aiheutuu kyseessä olevalle yhteiskunnalle kuluja. Yksi kustannus, joka tietääkseni erottaa Suomen monista länsimaista on ilmainen koulutus.
Maisterin tutkinto maksaa 44 000 euroa (http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Maisterin+tutkinto+maksaa+44+000+euroa/1135226817070)
Koulutuksen rahoitus (http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/rahoitus/?lang=fi)
Free degrees while they last (http://business.timesonline.co.uk/tol/business/management/mba/article5232923.ece)
Finnish Universities Are Looking For Foreign Students(free Education) (http://www.nigerianbestforum.com/index.php?topic=13211.0)
ATTENTION! This might be the last tuition free year! (http://www.nairaland.com/nigeria/topic-269531.0.html)
I'm a Nigerian and proud to be one! (http://www.finlandforum.org/viewtopic.php?f=20&t=24753&start=45#p301138)
Suomalaisyritys teetti laittomia työtunteja afrikkalaisilla opiskelijoilla (http://monikulttuuri.blogspot.com/2007/05/helsingin-sanomat-1252007.html)
Tekniikan opinnot viivästymässä valtaosalla (http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tekniikan+opinnot+viiv%C3%A4stym%C3%A4ss%C3%A4+valtaosalla/1135241602136)
Suomalaisten opiskeluaika Euroopan pisimpien joukossa (http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Suomalaisten+opiskeluaika+Euroopan+pisimpien+joukossa/1135244317696)
Yli puolet ulkomaalaisista opiskelijoista keskeyttää opintonsa (http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=04/2007&id=d2b5053)
Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä kasvaa nopeasti (http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/article77072.ece)
Onko olemassa joku toinen valtio, joka kouluttaa ilmaiseksi kenet tahansa, joka läpäisee helpohkot pääsyvaatimukset?
Tieto Suomen loputtomasta anteliaisuudesta ulkomaalaisille on tiettävästi levinnyt Nigerian ja Somalian kaltaisiin maihin, mutta Unkarissakin jouduin vääntämään koulutetuille ihmisille piikkilangasta, että kyllä, hekin voisivat opiskella Suomessa ilmaiseksi. Ja kyse oli kuitenkin EU-maasta.
En ole kuullut yhtään järkevää perustelua sille, miksi ulkomaalaisten pitäisi saada opiskella Suomessa ilmaiseksi. Kannatan ehdottomasti lukukausimaksuja ainakin EU:n ulkopuolisille opiskelijoille. Erityishuippulahjakkaiden köyhien tapauksessa stipendijärjestely on mahdollinen, jos sellaisia Suomeen jostain syystä hakeutuisi.
Quote from: Elisa on 26.05.2009, 12:12:59
En ole kuullut yhtään järkevää perustelua sille, miksi ulkomaalaisten pitäisi saada opiskella Suomessa ilmaiseksi. Kannatan ehdottomasti lukukausimaksuja ainakin EU:n ulkopuolisille opiskelijoille. Erityishuippulahjakkaiden köyhien tapauksessa stipendijärjestely on mahdollinen, jos sellaisia Suomeen jostain syystä hakeutuisi.
Aivan. Miksi pyritään tehdä Suomesta houkutteleva maa opiskella? Miksei pyritä tekemään Suomesta houkutteleva maa ASUA! Ja juuri niin, että ne jotka saavat pääsykokeista huippupisteet saavat stipendin ja voivat opiskella ilmaiseksi.
Quote from: Elisa on 26.05.2009, 12:12:59
Onko olemassa joku toinen valtio, joka kouluttaa ilmaiseksi kenet tahansa, joka läpäisee helpohkot pääsyvaatimukset?
Tiettävästi Pohjoismaat ja Saksa. Yhdysvalloissakin on ilmaisia koulutuksia, mutta siinä on varmaankin yleensä kyse stipendeistä. Pääsihän aikanaan Barack Obaman isäkin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Barack_Hussein_Obama) Yhdysvaltoihin opiskelemaan ja siittämään (http://www.kuopionkaupunkilehti.fi/Paikallisuutiset/Paivan-puheenaihe/Musta-ei-kelpaa-Kuopion-tylyilla-tyomarkkinoilla) eksoottisesta kehosta hurmaantuneita valkoisia naisia (http://www.isteve.com/response.htm#Penis%20size%20and%20personality).
Quote
En ole kuullut yhtään järkevää perustelua sille, miksi ulkomaalaisten pitäisi saada opiskella Suomessa ilmaiseksi.
Kaipa parhaimpiin lukeutuva perustelu on maksullisuudesta aiheutuva ulkomaalaisten opiskelijoiden vähentynyt halu tulla Suomeen opiskelemaan. Muistaakseni viime vuonna tehtiin kysely ulkomaalaisille opiskelijoille ja kyselyssä suurin osa heistä taisi kertoa tulleensa Suomeen ilmaisen koulutuksen takia.
Typerin perustelu taas on, että maksullisuus olisi aksel koulutuksen muuttumisesta myös suomalaisille maksulliseksi.
Opiskeluni täällä ulkomailla maksaa tietysti Suomalainen veronmaksaja (joiden joukkoon tosin minäkin normaalisti kuulun), ja lisäksi tietysti Eurooppalaiset veronmaksajat tukien muodossa. Kyse on kuitenkin vastavaihdosta (Minä saan opiskella täällä ilmaiseksi, vastavaihdossa Suomeen tuleva maksaa lukuvuosi maksunsa normaalisti omalle yliopistolleen) ja tässä tapauksessa vaihto-oikeus jää heidän osaltaan käyttämättä koska Suomea pidetään täällä niin tylsänä maana ettei kukaan sinne halua. Käytännössä siis oma vaihtoni lienee jopa melko edullinen yhteiskunnalle.
Vastaavasti voisi arvuutella että kuinka paljon näistä vastavaihtopaikoista jää Suomalaisten osalta käyttämättä, koska härmäläiset ovat valtaosaltaan liian uppiniskaisia lähtemään ulkomaille. Jos tätä ilmaista vaihtomahdollisuutta tarjottaisiin täällä paikallisille opiskelijoille olisivat he kaikki jo ulkomailla...useimmissa maissa vaihtoon lähteminen on kallista puuhaa joka verottaa lompakkoa paljon normaaleja lukuvuosimaksuja enemmän.
Quote from: Elisa on 26.05.2009, 12:12:59
Onko olemassa joku toinen valtio, joka kouluttaa ilmaiseksi kenet tahansa, joka läpäisee helpohkot pääsyvaatimukset?
Suomessahan ei tarvitse edes välttämättä käydä pääsykokeissa päästäkseen osalliseksi opiskelijaetuihin. Jos valitsee AMK listan alapäästä kouluja joiden opetuskiintiöt ovat suurempia kuin hakijamäärät on sisäänpääsy käytännössä automaattinen. Hyvällä tuurilla nämä koulut hyvittävät joitakin opintopisteitä aiemmista työpaikoista/opinnoista/armeijasta, jos vielä lisäksi jaksaa käydä omien töiden ohessa välillä koululla kääntymässä saa opintotuen juoksemaan ihan kivasti vuoden tai pari...
Quote from: Exo on 26.05.2009, 13:44:33
Vastaavasti voisi arvuutella että kuinka paljon näistä vastavaihtopaikoista jää Suomalaisten osalta käyttämättä, koska härmäläiset ovat valtaosaltaan liian uppiniskaisia lähtemään ulkomaille.
Tuo on mielestäni hyvä ominaisuus suomalaisissa, jos eivät ole yhtä innokkaita kuin britit. Toisaalta pitää aina huomata, että briteillä on suomalaisia helpompaa, koska he voivat yleensä opiskella omalla äidinkielellä Suomessa ja monissa muissa maissa. Vaikka suurin osa suomalaisista osaakin englantia niin ei sen puhuminen ole yhtä helppoa kuin britille, joka on sitä jauhanut vauvasta lähtien.
Turkey Rautiainen Stone Up His Ass (http://www.youtube.com/watch?v=wqQhQSbe6fw)
Kimi - I was having a shit (http://www.youtube.com/watch?v=4HHUkHbgAtM)
Brittien innokkuudessa lähteä ulkomaille voi myös olla kyse white flight (http://en.wikipedia.org/wiki/White_flight#United_Kingdom) ilmiöstä eikä taida muutenkaan olla brittiläisen yhteiskunnan kannalta hyvä asia, että kantaväestö muuttaa Australiaan, Ibizalle bailamaan, ties minne innokkaasti ja Ison-Britannian väestö korvautuu sisäsiittoisilla (http://hommaforum.org/index.php/topic,4281.msg65971.html#msg65971) muslimeilla (http://www.statistics.gov.uk/cci/nugget.asp?id=979).
UK's games industry demands action to stop brain drain (http://www.guardian.co.uk/technology/2009/may/18/computer-games-designers-tax-breaks)
Muslim population 'rising 10 times faster than rest of society' (http://www.timesonline.co.uk/tol/news/uk/article5621482.ece)
Katso video alkaen kohdasta 1:37 (http://www.youtube.com/watch?v=jEQ9W68clz0)
BNP:n vaalivideo (http://hommaforum.org/index.php/topic,7470.0.html)
Quote from: Exo on 26.05.2009, 13:44:33
Opiskeluni täällä ulkomailla maksaa tietysti Suomalainen veronmaksaja (joiden joukkoon tosin minäkin normaalisti kuulun), ja lisäksi tietysti Eurooppalaiset veronmaksajat tukien muodossa. Kyse on kuitenkin vastavaihdosta (Minä saan opiskella täällä ilmaiseksi, vastavaihdossa Suomeen tuleva maksaa lukuvuosi maksunsa normaalisti omalle yliopistolleen) ja tässä tapauksessa vaihto-oikeus jää heidän osaltaan käyttämättä koska Suomea pidetään täällä niin tylsänä maana ettei kukaan sinne halua. Käytännössä siis oma vaihtoni lienee jopa melko edullinen yhteiskunnalle.
Erasmus-ohjelman tyylisiä vaihto-opintomahdollisuuksia vastaan ei varmaan kenelläkään ole mitään vastaan. Se on hyvin hallittua ja sopimuksiin perustuvaa eurooppalaisten yliopistojen välistä opiskelijoiden vaihtoa. Puhut nyt eri asiasta kuin siitä, että otamme tänne maasta X hallitsemattoman määrän hakemuksia opiskelemaan ilmaiseksi suomalaisen veronmaksajan kustannuksella. Jos maalla X ei ole mitään tarjottavaa suomalaiselle opiskelijalle, niin asiassa ei ole oikein hyötynäkökohtia.
Jos tehdään maan X kanssa yhteistyösopimus, että maidemme välillä yliopistot voivat vaihtaa esimerkiksi 20 opiskelijaa per vuosi ja että lisäkustannuksia ei asiasta aiheudu, niin mikäpä siinä. Se on varmaan vain ja ainoastaan hieno homma. Mutta siitähän ei ymmärtääkseni ollut kyse. Närkästys kohdistui sitä kohtaan, että otamme tänne opetusjärjestelmäämme sisään opiskelijoita, jotka eivät ole osa hallittua opiskelijavaihtoa. Se ei onnistu ihan helposti ilman rahaa muissa maissa.
Sinänsä kohtuulliset lukukausimaksut EU:n ulkopuolisille opiskelijoille voisivat olla ihan paikallaan sillä taloudellisesti Suomi tuskin heistä hyötyy koska suurin osa ei todennäköisesti koskaan maksa veroja Suomeen. Eri asia sitten miten hyödyllisenä pitää sitä, että Suomessa on ulkomaalaisia opiskelijoita.
Itseäni huolestuttaa esimerkiksi lukukausimaksuissa vain se asia, että vaikkapa Britanniassa asia alkoi lukukausimaksuista ulkomaalaisille ja lopulta opiskelu korkeakouluissa muuttui maksulliseksi kaikille. Maksuttomassa opiskelussa on kuitenkin koko yhteiskunnankin kannalta se hyöty, että koko kansan kapasiteetti tulee taatusti hyödynnetyksi puhumattakaan tietysti yksilön omista mahdollisuuksista.
CIMO, 2/2012: Jäävätkö ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat Suomeen valmistuttuaan?
www.cimo.fi > Palvelut > Julkaisut > Selvitykset > Jäävätkö ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat Suomeen valmistuttuaan?
http://www.cimo.fi/palvelut/julkaisut/selvitykset/jaavatko_ulkomaalaiset_korkeakouluopiskelijat_suomeen_valmistuttuaan_
Vähän pyöristellen näyttäisi että 2/3 jää maahan, joista 2/3 työllistyy.
Quote from: Iiro Iso-Ilomäki on 18.03.2009, 14:11:28
No joopa joo, sehän se on siitä ihonväristä ja maahanmuuttajana olosta kiinni ettei työharjoittelupaikkoja saa. Tai töitä yleensäkkään.
Ei niitä kukaan muukaan saa. Itselläni oli 6kk aikaa hankkia työharjoittelupaikka. 6kk, joka päivä mietin ja laittelin sähköpostia, soittelin puheluita ja niin edespäin joka puolelle. Työharjoittelupaikan sain 4 päivää ennen aikarajan umpeutumista (joka sivumennen sanoen oli 2.2).
"Ei niitä kukaan muukaan saa"? Minun alallani opiskelijoistani puolet - se puoli jotka ovat osaavia, aktiivisia ja ulosanniltaan ja käyttäytymiseltään ihmismäisiä - saavat työharjoittelupaikat heti kun niitä haluavat. Neljännes joutuu vähän hakemaan. Ja joillakin sitten taas tuntuu että valmistuminenkin jää kiinni siitä että pakolliset harjoittelut ei ole tehty "kun ei niitä paikkoja ole saatavilla"...
Quote from: M on 18.03.2009, 13:28:44
Quote from: I_Heit_ on 18.03.2009, 13:03:15
Kuopiossahan ulkomaalaisten opiskelu on todellakin näkyvää sekä katukuvassa että kouluilla. On sinällään oikei, että tuolla on noita opiskelijoita vaikka sun mistä, lähtien virosta aina kiinaan saakka, ja tiedän useita opiskelijoita jotka ovat jääneet mielellään töihin kuopion alueelle opiskeluiden jälkeen.
Mutta se mitä minä en ymmärrä on että ne tapaukset, jotka eivät selvästikkään a)halua b)aio c)kykene ottamaan osaa opiskeluihin, ne silti sijoitetaan niihin jo valmiiksi vähäisiin opiskelija-asuntoihin. Sinälläänhän määrällisesti näitä opiskelija-asuntoja on täällä paljon, mutta yhä useammat alkavat olla pitkälti täynnä "opiskelijoita" eli toisin sanoen rappukäytävä on täytetty yhdellä perheellä, joista tasan yksi ehkä opiskelee ja muut ovat jollain tavalla sijoitettu perhe-piiriin kuuluvina samaan asuinrappuun. Ja samalla:
a) ulkopaikkakunnilta tulevat suomalaiset nuoret joutuvat ihmettelemään että missäs he asuvat. Hiukan lähempänä (50-100km) asuvat tietysti pääsevät julkisilla mutta ongelmana ovat etäisyys ja näin ajomatka sekä koulutukselle aiheutuvat lisäkustannukset.
b) Koska asunnot täyttyvät ja täyttyvät, Kuopas (eli kuopion opiskelija-asunnot) joutuu koko ajan rakentamaan lisää, mikä on omiaan lisäämään kustannuksia ja vanhat asunnot ovat kunnossa kakka. Ja kaiken lisäksi nuo rakennuttamiset aiheuttavat hässäkkä kaupungin, valtion ja niin edespäin kanssa.
c) Opiskelija-asuntojen ympäristöille käy tämä mm. Halla-ahon mainitsema ghettoutumis-ilmiö, kun yhdessä rapussa asuu yksi mamu-perhe ja viereisessä näitten toinen ystävä-perhe, eikä sinne väliin kukaan uskalla kautta halua mennä.
Katsoin Savonia AMK:sta valmistuneita 6/08 - 1/09. Nimistä ja kotipaikoista päätellen sieltä valmistui mainittuna aikana 1 venäläinen, 2 kiinalaista, 1 afrikkalainen ja 1 vietnamilainen.
Onko Savoniassa todellakin paljon afrikkalaisia, kiinalaisia tai muita aasialaisia? Valmistuneiden määrissä tuo ei näy.
Hommassa keskusteltiin aktiivisesti eräästä lääketieteenopiskelijasta, jonka opinnot vanhenevat kesken opiskelun. Osa näistäkin muualta maailmasta tulleista aloittaa perheen rakentelun tai jättävät yksinkertaisesti opinnot kesken..
Tässä ketjussa tuntuu olevan vähän epäselvyyttä näiden vaihto-opiskelujen (meno/tulo) maksujen suhteen. Olin koordinoimassa kv-vaihtoja vuosia sitten, ja ainakin silloin oli seuraavanlaisia käytäntöjä:
1. Bilateraaliohjelmissa opiskelijat pääasiallisesti maksavat vaihtoyliopistossa opiskellessaan lukukausimaksut kotimaansa yliopiston mukaan kotimaahansa. Tämä on suomalaiselle erittäin hyvä mahdollisuus lähteä yliopistoihin jotka muuten maksaisivat törkeän paljon. Tästä on välillä kuulunut napinaa suomalaisten opiskelijoiden "freeridingista" kalliissa yliopistoissa.
2. Multilateraaliohjelmissa maksut menevät samaan tapaan, plus vaihtomaksut (ISEP, Erasmus, jne.) Näissäkin meiltä lähdetään todella kalliisiin yliopistoihin halvalla.
Molemmissa 1. ja 2. -vaihtoehdoissa lähtijöitä ja tulijoita pitäisi olla suunnilleen saman verran, muuten ohjelmat loppuvat.
3. Itsenäisessä opiskelussa ulkomailla opiskelija hoitaa elämisensä + muut kulut itse. Tämä ei suomalaisille ole taloudellisesti erityisen hyvä tikki, sillä meidän koulutusrakenteemme ei toimi niin että maksamalla 50k eur vuodessa opiskelusta saa sitten tosi kovan palkan tulevaisuudessa. Ulkomaalaisille tämä taas toimii erittäin hyvin, eli ulkomaalaiset maksavat suomessa opiskelustaan lähinnä elämiseen menevät kulut. Koskaan en itse kuullut että yksikään meille tulleista opiskelijoista olisi saanut toimeentulotukea tai opintotukea Suomen valtiolta: itse ovat elämisensä ja muut maksaneet (viisumin saamiseen jo pitää osoittaa että maksukykyä on - tosin sen voi kiertää monin tavoin). Jotkut ovat saaneet erilaisia stipendejä omista maistaan, CIMO:lta, yliopistoilta, tms., ja monet ovat myös tehneet töitä (esim. lehdenjako on ollut aika hitti).
Isoimpana ongelmana 3.-kohdassa tosiaan on se että suomalaisten veronmaksajien rahoilla koulutetaan ulkomaalaisia, joista suurin osa ei jää tänne veroja maksamaan. Siinä taas olisi paljon kehitettävää viisumikäytännöissäkin: Ainakaan meidän alallamme opiskelijat eivät saaneet jäädä valmistuttuaan maahan vaikka työpaikka olikin (ja firma halusi jatkaa), vaan piti poistua maasta ja hoitaa kaikki paperisodat oman maansa suurlähetystöjen kautta, mikä helposti tiesi 3-6kk paperisotaa. Harvapa siihen ryhtyi. Suomi siis menetti ihan turhaan sitä kouluttamaansa porukkaa...
Olisikohan jollakulla tähän uudempaa tietoa, omani ovat tosiaan vuosikymmenen takaa, kauempaakin.
Mutta tosiaan: Osa näistä ulkomaillaopiskelumekanismeista on suomalaisille erittäin suosiollisia, kun taas toiset eivät.
Quote from: d100a on 14.02.2012, 14:37:58
Hommassa keskusteltiin aktiivisesti eräästä lääketieteenopiskelijasta, jonka opinnot vanhenevat kesken opiskelun. Osa näistäkin muualta maailmasta tulleista aloittaa perheen rakentelun tai jättävät yksinkertaisesti opinnot kesken..
Tämä on ihan yleismaailmallisesti totta. Jotkut kun tuppaavat rakastumaan uudessa opiskelumaassaan, ja sitten jopa jäämään sinne. Omissa kollegoissani on 3 todella kovaa tieteentekijää jotka ovat jääneet Suomeen naisen/miehen takia. Ja sitten on näitä jotka lähtevät jonnekin jenkkeihin, rakastuvat, ja jäävät sinne. Perkeleet.
Opintojen kesken jättäminenkin tuntuu olevan ihan yleismaailmallinen ilmiö :)
Quote from: SSS 19.2.2012
Lisää ulkomaalaisia yliopistoon?
http://www.sss.fi/mielipiteet/kolumni/312864.html
...
Usein tuntuu kuitenkin siltä, että kansainvälisyys on pelkkä mantra, jota hoetaan parempien aikojen toivossa mutta jonka merkitystä ja sisältöä ei pohdita tarkemmin. Jos jokin on kansainvälistä, sitä pidetään automaattisesti hyvänä. Ulkomailta löytyy kuitenkin myös heikkotasoisia julkaisuja, huonoja tutkijoita, epämääräisiä yliopistoja ja kelvottomia opiskelijoita. Ulkomaalaisten suuri määrä ei tee yliopistosta automaattisesti hyvää ja arvostettua.
Opiskelijoita saattaa houkutella Suomeen esimerkiksi ilmainen koulutus, jonka suomalaiset veronmaksajat kustantavat. Opettajan ja opinto-ohjaajan työajasta saattaa leijonanosa kulua kansainvälisen opiskelijan paimentamiseen, ja omat joutuvat kärsimään.
Silti kansainvälisten opettajien, tutkijoiden ja opiskelijoiden rekrytointi saattaa olla kannattava sijoitus. Osa tuo Suomeen arvokasta tietotaitoa ja auttaa luomaan uusia yhteyksiä, osa jää pysyvästi rikastuttamaan suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria, osa lähtee muualle kertomaan, miten mukava paikka etäisenä ja kylmänä pidetty Suomi todellisuudessa on. Nykyisenä mittaamisen ja arvioimisen kulta-aikana myös kansainvälisyyden eri muotojen vaikuttavuutta olisi punnittava, ennen kuin ollaan puolesta tai vastaan.
Kirjoittaja on Turun yliopiston suomen kielen professori.
Kaisa Häkkinen
Keskipohjanmaa-lehti 9.8.2012, Mielipide.
KP-Amkin (Centria Ammattikorkeakoulu Oy:n) hallituksen jäsen kaipaa lisäpanostusta mamu-opiskelijoihin ja mamuihin yleensäkin (kirjoitus liitteenä).
Suomenkielen osaaminen on ongelma, johon ratkaisuksi esitetään mm. ystäväperheitä ja jokaiselle työnantajalle (pakollista?) mamu-opiskelija-harjoittelijaa.
Kirjoituksen loppupuolella on anekdootti tuhannen vuoden takaisesta espanjalaisesta Corroban miljoonakaupungista jossa leijonat ja karitsat kävivät yhdessä kedolla eurooppalaiset, arabit ja juutalaiset elivät sovussa keskenään kunnes inkvisitio pilasi harmonian. Ja hetikohta menivät talous ja kulttuuri kuralle.
Pitäneekö paikkansa?
Wikipedian mukaan Espanjan inkvisitio perustettiin vasta vuonna 1478 (http://fi.wikipedia.org/wiki/Espanjan_inkvisitio).
Quote from: Touvo VirkkalaNykyisin ammattikorkeakoulumme käyttää valtion rahaa kouluttaakseen oppilaita pääasiassa muihin maihin.
(..)
Huonosti hoidettu kotouttaminen tulee kalliiksi sekä inhimillisestä näkökulmasta, että rahassa mitattuna.
(..)
Kansainvälisyyden edistäminen maksaa itsensä tulevaisuudessa moninkertaisesti takaisin.
Huonosti perusteltu maahanmuutto- ja korkeakoulupolitiikka, joka mahdollistaa valtion rahan tuhlaamisen Euroopan ulkopuolelta saapuvien ulkomaalaisten maksuttomaan kouluttamiseen ja vieläpä erityisesti kannustaa heidän houkuttelemiseensa tulee kalliiksi. Sekä rahassa että suomalaisten opiskelijoiden tarpeiden sivuuttamisen näkökulmasta. Se on yksinkertaisesti tyhmää. Tätä älytöntä tuhlausta jatketaan ja jopa lisätään sisäänottoa kasvattaen kansainvälistymisen (ns. kotikansainvälistyminen) nimissä, eikä se maksa itseään koskaan takaisin. Tilannetta ei korjata ystäväperheillä tai vapaaehtoisen kielenopetuksen lisäämisellä, vaan ottamalla järki käteen.
Quote from: Touvo VirkkalaYli tuhat vuotta sitten oli Espanjassa miljoonakaupunki nimeltä Corroba, jossa talous ja kulttuuri kukoistivat. Siellä elivät eurooppalaiset, espanjalaiset, juutalaiset ja arabit sovussa keskenään. Sitten katolinen inkvisitiolaitos aloitti oikean opin turvaamisen. Toisinajattelijat tapettiin tai karkotettiin.
Talouden ja kulttuurin alamäki alkoi.
Suomalainen yhteiskunta on vielä "suvaitsevainen", mutta ei toimi tasa-arvoa edistävällä tavalla.
Aha.
Quote from: Roope on 09.08.2012, 11:51:40
Quote from: Touvo VirkkalaNykyisin ammattikorkeakoulumme käyttää valtion rahaa kouluttaakseen oppilaita pääasiassa muihin maihin.
(..)
Huonosti hoidettu kotouttaminen tulee kalliiksi sekä inhimillisestä näkökulmasta, että rahassa mitattuna.
(..)
Kansainvälisyyden edistäminen maksaa itsensä tulevaisuudessa moninkertaisesti takaisin.
Huonosti perusteltu maahanmuutto- ja korkeakoulupolitiikka, joka mahdollistaa valtion rahan tuhlaamisen Euroopan ulkopuolelta saapuvien ulkomaalaisten maksuttomaan kouluttamiseen ja vieläpä erityisesti kannustaa heidän houkuttelemiseensa tulee kalliiksi. Sekä rahassa että suomalaisten opiskelijoiden tarpeiden sivuuttamisen näkökulmasta. Se on yksinkertaisesti tyhmää. Tätä älytöntä tuhlausta jatketaan ja jopa lisätään sisäänottoa kasvattaen kansainvälistymisen (ns. kotikansainvälistyminen) nimissä, eikä se maksa itseään koskaan takaisin. Tilannetta ei korjata ystäväperheillä tai vapaaehtoisen kielenopetuksen lisäämisellä, vaan ottamalla järki käteen.
Virkkala on oppilaspohjaltaan mamuenemmistöisen AMK:n hallituksen jäsen. Kuvitteletko todellakin, että häntä kiinnostavat kansantaloudelliset pointit millään tavalla?
Quote from: Siili on 09.08.2012, 12:10:37
Virkkala on oppilaspohjaltaan mamuenemmistöisen AMK:n hallituksen jäsen. Kuvitteletko todellakin, että häntä kiinnostavat kansantaloudelliset pointit millään tavalla?
En sen jälkeen, kun luin kirjoituksen loppuhuipennuksen pahasta inkvisitiosta, joka tuhosi suvaitsevaisten paratiisin. Kunhan vain lopettaa kansantaloudellisiin pointteihin vetoamisen.
Quote from: Touvo VirkkalaKansainvälisyyden edistäminen maksaa itsensä tulevaisuudessa moninkertaisesti takaisin.
Virkkala näyttää sitten laskelmat, joiden perusteella "kansainvälisyyden" (= kehitysmaamaahanmuuton ja -monikulttuurisuuden) edistäminen näin tosiaan tekee. Siisniinq laskelmat, joissa on niitä euromääriä. Muutoin Virkkala vain heiluttelee käsiään huulten lepattaessa tuulessa.
Quote from: Touvo VirkkalaYli tuhat vuotta sitten oli Espanjassa miljoonakaupunki nimeltä Corroba, jossa talous ja kulttuuri kukoistivat. Siellä elivät eurooppalaiset, espanjalaiset, juutalaiset ja arabit sovussa keskenään. Sitten katolinen inkvisitiolaitos aloitti oikean opin turvaamisen. Toisinajattelijat tapettiin tai karkotettiin.
Talouden ja kulttuurin alamäki alkoi.
Voihan teehuone sentään.
Toiseen keskusteluun (http://hommaforum.org/index.php/topic,74123) liittyen päädyin Jim Thompsonin blogiin, josta sitten päädyin mielenkiintoiseen Trapped in Finland blogiin, jonka kommenteista löytyi mielenkiintoinen kommentti tähän keskusteluun liittyen. Ei tuossa kommentissa sinänsä mitään uutta ole, mutta onhan se mukava lukea ulkomaalaisen näkemyksiä Suomen typerästä ulkomaalaisten opiskelijoiden haalimisesta.
Parvez Rahman:
QuoteFinland really needs more people, more talented people to be precise. I guess the authorities have understood that and that is why they are taking lots of foreign students every year(I'm one of them). But I meet a lot of finns who can't stand a foreign student. They simply hate the fact that these foreigners are studying for free with their tax money.
And I say they have every right to do so. Why? Because the students(*most of 'em* not all) that are coming to finland, are not exactly what we might refer to as 'brilliant' or 'bright'. The minimum requirements set by the ministry of education doesn't ensure quality and the entrance exam they take barely tests your skills. Most of the students that come from Pakistan, India, Bangladesh, China, Vietnam can not get admission in 'Public Universities' in their respective countries. So, they seek other opportunities. But Private Universities are *very expensive*. So, Boom! let's go to Finland.
I'm not sure how Finland could gain anything from these people.
As you have said 40% of Forutune 500 companies were founded by immigrants. But the effect of immigrants on US economy is beyond that. Every start-up in the US seems to be founded/co-founded/early worked by an immigrant. If Finland, really wants the value out of the foreign students, the ministry really needs to rethink how they admit students. And to do that, the ministry really needs people who understand foreigners. When you are making policy for foreign students, you need to think like one.
Lähde (http://trappedinfinland.com/2012/05/27/finland-we-need-to-talk/#comments)
Quote from: Deus Ex on 18.03.2009, 09:54:29
Ulkomaan eläviltä voitaisiin ihan hyvin periä lukukausimaksu. Jos etiikka ei kestä opiskelijoilla rahantekemistä niin ainakin omakustannusarvon suuruinen maksu.
Pelkkä koulutuksen omakustannusarvon mukainen maksu on riittämätön opiskelijan aiheuttamien menojen rahalliseen kompensointiin. Ulkomaalainen opiskelija kuluttaa myös suomalaisen yhteiskunnan palveluja. Vuosittainen tuloverokertymä ja pakolliset sosiaaliturvamaksut per Suomen asukas ovat noin 76 miljardia per 5,4 miljoonaa eli 14000 euroa per vuosi. Mutta tämäkin Suomessa olemisen läsnäolomaksu on laskettu alakanttiin, koska kaikki suomalaiset eivät maksa veroja ja valtio sekä kunnat ottavat lainaa. Oikeampi Suomessa oleskeluun oikeuttava läsnäolomaksu 16700 euroa per vuosi saadaan jakamalla kaikki julkiset menot, noin 90 miljardia per vuosi Suomen asukasluvulla. Ulkomaalaisen opiskelijan tulisi siis maksaa reaalinen koulutuksen hinta oppilaitokselle, esimerkiksi 44000 euroa DI-tutkinnosta. Jos hän opiskelee viisi vuotta hänen tulisi maksaa vuosittain valtiolle 16700 euroa ja oppilaitokselle yhteensä 44000 euroa eli yhteensä 211000 euroa. Ja tämä hinta-arvio on omakustannushinta eli hyväntekeväisyyttä. Jos haluamme jotain hyötyäkin yhteiskunnalle, pitää päälle laittaa voittomarginaali. Jos opiskelija tuo mukanaan perheensä tai hänen perheensä lisääntyy Suomessa, niin hänen tulisi maksaa yhteiskunnalle myös heidän oleskelustaan Suomessa 16700 euroa per vuosi per henkilö. Edellä esitettyjen maksujen lisäksi opiskelijan tulee maksaa omat asumis- ja elämiskulunsa.
http://www.stat.fi/til/vermak/2010/vermak_2010_2011-03-01_tie_001_fi.html
http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/julkisetmenot/
http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/article482239.ece
Helsingin sanomat julkaisi 26.8.2012 uutisen otsikolla "Ulkomaalaisten lukukausimaksut toivat kuluja voittojen sijaan".
http://www.hs.fi/kotimaa/Ulkomaalaisten+lukukausimaksut+toivat+kuluja+voittojen+sijaan/a1305595479381
QuoteUlkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuihin siirtyminen ei ole osoittautunut rahasammoksi. Vuonna 2010 alkaneessa kokeilussa korkeakoulut voivat periä maksuja opiskelijoilta, jotka tulevat EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta.
Esimerkiksi Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan kansainvälisten asioiden asiantuntija Hanna Sauli kritisoi lukukausimaksujärjestelmää.
"Nyt maksuista on tullut enemmän kustannuksia kuin voittoja."
Maksujen perimisen edellytyksenä on se, että korkeakouluilla on apurahaohjelma.
Stipendit ovat Saulin mukaan tuoneet useita tuhansia euroja miinusta kokeilusta aiheutuneiden muiden kulujen lisäksi.
HS siis antaa uutisellaan mielikuvan, että on järjetöntä periä lukukausimaksuja, koska niistä tulee voiton sijasta kuluja. Todellisuudessa tilanne johtuu liian alhaisesta hinnasta. Maksuja pitää korottaa niin, että ne kattavat oppilaitoksen menot ja tuottavat päälle vielä voittojakin. Aivan varmasti Aalto-yliopisto tietää oman vuosibudjetinsa suuruuden ja opiskelijamäärän. Budjetti jaettuna opiskelijamäärällä antaa suuntaa antavan luvun lukukausimaksusta. Siihen päälle tietysti tulee lisätä ulkomaalaisista opiskelijoista aiheutuneet kustannukset ja se voittokin.
http://www.aalto.fi/fi/about/reports_and_statistics/
http://www.aalto.fi/fi/about/reports_and_statistics/AUF_toimintakertomus_ja_tilinpaatos_FI_A4_3.pdf
Opiskelijoita noin 19700
Kulut vuonna 2011 noin 418 miljoonaa euroa
Kulut per opiskelija 21200 euroa per vuosi. Sopiva lukukausimaksu ulkomaalaiselle opiskelijalle voisi olla kohtuulliset 25000 euroa vuosi. Opiskelijan tulee tietysti itse maksaa asumisensa, elämisensä ja opiskelutarvikkeet.
Quote from: acc
HS siis antaa uutisellaan mielikuvan, että on järjetöntä periä lukukausimaksuja, koska niistä tulee voiton sijasta kuluja. Todellisuudessa tilanne johtuu liian alhaisesta hinnasta.
Paremminkin siitä, että lukukausimaksuja peritään hyvin harvoilta (vain 110 opiskelijaa 24 koulutusohjelmassa), jolloin byrokratiaan kuluu aivan liian paljon resursseja per maksava opiskelija. Lisäksi suurin osa lukukausimaksuista jaetaan takaisin stipendeinä näille samoille opiskelijoille. Kun lisäksi vain murto-osa koulutusohjelmista on maksullisia, opiskelijat siirtyvät tietysti maksuttomiin koulutusohjelmiin samassa tai toisessa korkeakoulussa, jolloin maksulliset koulutusohjelmat näyttävät epäsuosituilta maksuttomiin verrattuina.
Näyttää siltä, että hanke yritetään kaikin keinoin saada näyttämään epäonnistuneelta, jotta korkeakoulut voisivat jatkaa
kotikansainvälistymistään entiseen malliin.
QuoteKimin mukaan Suomi sijoittuu kansainvälisen tutkijayhteisön silmissä melko avoimien maiden ryhmään. Hänen mielestään Suomi ei harjoita ainakaan toistaiseksi kovin jyrkkää uusliberaalia talouspolitiikkaa.
– Ulkomaisilta opiskelijoilta ei kannattaisi periä muita korkeampia lukukausimaksuja, tai ainakin niiden pitäisi olla kohtuulliset. Kansainvälisissä vertailuissa on todettu, että monesti opiskelijat jäävät mielellään hyödyttämään sen maan tutkimusta ja taloutta, jossa ovat saaneet maksutonta korkeakoulutusta, hän kertoo.
Monitori: Terri Kim: Maahanmuuttopolitiikka ja tiedemaailma välillä ristiriidassa (http://www.monitori-lehti.fi/intermin/monitori/cms.nsf/PFBD/D3B158495FF9E72AC2257AAF003BDCAA) 7.11.2012
En tiedä tällaisista kansainvälisistä vertailuista, mutta tämähän ei ole pätenyt ainakaan Suomessa. Veikkaan, että kyse on ollut stipendin saaneista lahjakkuuksista eikä suomalaisen mallin (jollaista ei taida enää olla käytössä missään muualla) mukaisesta maksuttomasta korkeakouluopetuksesta kaikille ulkomaalaisille.
Quote from: Tooheys on 26.05.2009, 03:20:32
Quote from: Necro on 18.03.2009, 17:54:22
Tuon perusteella vaikuttaa aika selvältä että opiskelun motiivi on vain Suomeen jääminen ylipäänsä. Tarkoitus ei siis ainakaan liene palata takaisin omaa kotimaata kehittämään. Eivätkö juuri nämä fyysikot ja biokemistit ole sitä aivovuotoa jota pitäisi välttää.
Ollessani itse aikoinaan vaihdossa tutustuin muutamaan afrikkalaiseen kaveriin ja haastattelin heitä heidän tulevaisuuden suunnitelmistaan. Yksikään ei aikonut palata takaisin kotimaahansa, vaan opiskelujen jälkeen vaihtoehtoina olivat järjestykseää USA, UK ja Australia. Kenelläkään ei ollut edes vaihtoehtona palata takaisin Afrikkaan. Eli todellisuudessa Afrikalle on hyvin vähän hyötyä ulkomailla opiskelevista tulevaisuuden toivoista, mikä on harmillista.
Sama havainto tosin otanta vain yksi. - Tästä tulikin mieleen, että afrikkalaisten koulutus pitäisi tapahtua Afrikassa. Kun suomalaiset ovat maksuhalukkaita, niin sama raha mikä menee afrikkalaisten kouluttamiseen ja elättämiseen Suomessa, voitaisiin käyttää Afrikassa annettavaan opetukseen ja vaikkapa suomalaisien opettajien voimin. Tällä järjestelyllä Afrikallekin olisi jotain hyötyä.
Nykyisen kaltainen touhu korkeakouluissa on minun puolestani ok, jos tähän ulkomaalaisten ilmaisopiskeluun otettaisiin varat vaikkapa kehitysavusta. Mielummin pääoma tietona takaisin henkilöiden kotimaihin, kun riihikuivana käteisenä paikallisen tiikerinnahkadiktaattorin varustelubudjettiin. Tietysti on hyväuskoista uskoa, että täällä opiskeltuaan Ahmed Ahkera palaa kotimaahansa ja käyttää saamaansa tietotaitoa hartiavoimin maansa olojen parantamiseen, mutta kehitysmaissa jossain määrin valta perustuu siihen, että kansa ei saa koulutusta. Ja siihen, että naiset pidetään lieden ääressä sikiämässä, kuin oppimassa.