Ulkomaalaisten opiskelu suomessa

[jellona]

Paikkakuntani AMK:ssa on noin 500 "ilmais"opiskelijaa ulkomailta, pääosin Nigeriasta ja Kiinasta. Oppilaitos selvästi markkinoi ja rekrytoi porukkaa ulkomailta Suomeen. Onko mitään tolkkua?

AMK opiskelijan vuosittainen kustannus on 8000 €. Kumulatiiviset kustannukset koko neljän vuoden opiskeluajalta ovat 50.000 € (17.9.2003). Tähän lisäämällä yhteiskunnan kustannukset, asunto- ja opintotuki sekä terveydenhoito ja sosiaalituki, jotka tekevät yhteensä vähintään  10.000 €/vuosi.

Yhteensä tästä tulee siis 90.000 €uron kustannukset opiskelijaa kohden. Kerrotaan luku edelleen opiskelijalukumäärällä 500, saadaan 45 miljoonaa €. Tämä pelkästään omalla paikkakunnallani!? Ulkomaalaisten yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoiden yhteismäärä Suomessa lienee arvioilta jotain 4000-5000. Tästä pyöreä kulukeskiarvo on 400 miljoonaa Euroa.

Tuolla summalla antaisi Afrikassa n. 2,7 miljoonalle ihmiselle ammatillisen koulutuksen. Kumpi olisi järkevämpää toimintaa, kouluttaa muutama tuhat onnekasta tänne päässyttä, vai tuo 2,7 miljoonaa?

Lisäksi tilannetta vuosia seuranneena, ilman mitään ennakkoluuloja voin kertoa että monikulttuurisuuden lieveilmiöt ovat valitettavasti rappeuttaneet niin kouluympäristöä kuin opettajien ja oppilaiden motivaatiota selvästi...

[Huuhkaja]

Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän lisäämisestä on tullut opetusministeriölle itsetarkoitus ja pakkomielle. Se kun on olevinaan sitä "kansainvälisyyttä". Entisaikaan kansainvälisyys tarkoitti sitä, että pidettiin yhteyksiä ulkomaille, jotta voitaisiin oppia heiltä uusia asioita ja pysyä tieteen ja tietotaidon kehityksessä mukana, tai vaikka käydä kauppaa. Se oli siis järkevää hyödyn tavoittelua. Nykyään kansainvälisyys on ideologinen päämäärä, joka tarkoittaa sitä, että joka ikiseen opetusryhmään on tungettava vähintään yksi ulkomaalainen ja suomalaiset puolestaan ajettava ulkomaille (vrt. opetusministerin esitys pakollisesta vaihto-opiskelusta).

Eihän tuossa rahan käytön kannaltakaan ajateltuna mitään tolkkua ole, mutta en minä asiassa rahanmenoa (eniten) sure. Ottaa päähän se ajattelumalli, että "missä kaksi tai kolme suomalaista on koolla ilman ulkomaalaisen läsnäoloa, siellä junttius ja kammottava ummehtunut perähikiä". Se on suomalaisvihamielistä rasismia. Kansainvälisyydestä - joka alunperin oli hyödyllinen asia - on tehty keppihevonen, jolla hutkitaan suomen kieli ulos korkeakouluista, ja ylipäätään vainotaan suomalaista kulttuuria.

[Deus Ex]

Ulkomaan eläviltä voitaisiin ihan hyvin periä lukukausimaksu. Jos etiikka ei kestä opiskelijoilla rahantekemistä niin ainakin omakustannusarvon suuruinen maksu.

[jellona]

Entäs yhteiskunnan kuormittuminen...

Korkeakoulun kukkahatturehtori ja johtokunta ovat saaneet päähänsä tehdä AMK:sta kansainvälisen yksikön. Paikkakunnalle rekrytoidaan sadoittain opiskelijoita ulkomailta. Syynä on muhkeat rahat joista koulu nettoaa valtionosuudet ja voi siten pyörittää koulua. opiskelijamäärät pysyvät myös korkeina vaikka Suomalaiset opiskelijat ovat selvästi alkaneet karttamaan maahanmuuttokeskusta muistuttavaa koulua. Oppilaitos voi myös kehuskella valtavilla hakijamäärillään ja pönkittää koulun asemaa ja mainetta byrokraateille. Pelkästään nigeriasta hakee yli 5000 opiskelijaa koulutuspaikkaa, kiinasta puhumattakaan. Näissä maissa rekrytoidaan siis opiskelijita Suomeen.

Koulun ahneilta viranhaltijoilta kuitenkin unohtuu yhteiskunnallinen vastuu. Kuinka esim. 500 yhtäkkiä paikkakunnalle ilmestyvää uutta kielitaidotonta ja rahatonta oppilasta saadaan sijoitettua, elätettyä, jne... Kun kyseessä on pieni paikkakunta tulee äkkiä armoton kuormitus asuntomarkkinoille ja sosiaalitoimistoon, yms. Jokainen heihin sijoitettu euro on paikkakunnan infrasta pois heikentäen heikosti toimeentulevien ja väliinputajien asemaa.

Muutamissa vuosissa on tullut selvästi havaittavia, täysin uusia kulttuurisia piirteitä mm. katukuvaan ja kouluihin. Eikä ne todellakaan ole kulttuuria rikastuttavia...

[Iiro Iso-Ilomäki]

Kuopiossahan ulkomaalaisten opiskelu on todellakin näkyvää sekä katukuvassa että kouluilla. On sinällään oikei, että tuolla on noita opiskelijoita vaikka sun mistä, lähtien virosta aina kiinaan saakka, ja tiedän useita opiskelijoita jotka ovat jääneet mielellään töihin kuopion alueelle opiskeluiden jälkeen.

Mutta se mitä minä en ymmärrä on että ne tapaukset, jotka eivät selvästikkään a)halua b)aio c)kykene ottamaan osaa opiskeluihin, ne silti sijoitetaan niihin jo valmiiksi vähäisiin opiskelija-asuntoihin. Sinälläänhän määrällisesti näitä opiskelija-asuntoja on täällä paljon, mutta yhä useammat alkavat olla pitkälti täynnä "opiskelijoita" eli toisin sanoen rappukäytävä on täytetty yhdellä perheellä, joista tasan yksi ehkä opiskelee ja muut ovat jollain tavalla sijoitettu perhe-piiriin kuuluvina samaan asuinrappuun. Ja samalla:
a) ulkopaikkakunnilta tulevat suomalaiset nuoret joutuvat ihmettelemään että missäs he asuvat. Hiukan lähempänä (50-100km) asuvat tietysti pääsevät julkisilla mutta ongelmana ovat etäisyys ja näin ajomatka sekä koulutukselle aiheutuvat lisäkustannukset.
b) Koska asunnot täyttyvät ja täyttyvät, Kuopas (eli kuopion opiskelija-asunnot) joutuu koko ajan rakentamaan lisää, mikä on omiaan lisäämään kustannuksia ja vanhat asunnot ovat kunnossa kakka. Ja kaiken lisäksi nuo rakennuttamiset aiheuttavat hässäkkä kaupungin, valtion ja niin edespäin kanssa.
c) Opiskelija-asuntojen ympäristöille käy tämä mm. Halla-ahon mainitsema ghettoutumis-ilmiö, kun yhdessä rapussa asuu yksi mamu-perhe ja viereisessä näitten toinen ystävä-perhe, eikä sinne väliin kukaan uskalla kautta halua mennä.

[Vera]

AMK opiskelijan vuosittainen kustannus on 8000 €. Kumulatiiviset kustannukset koko neljän vuoden opiskeluajalta ovat 50.000 € (17.9.2003). Tähän lisäämällä yhteiskunnan kustannukset, asunto- ja opintotuki sekä terveydenhoito ja sosiaalituki, jotka tekevät yhteensä vähintään  10.000 €/vuosi.

Ulkomaalaisille opiskelijoille ei kuulu opintotuki eivätkä muutkaan sosiaalietuudet.

Itse ilmaista opiskelua aikanaan käyttäneenä en todellakaan kehtaisi enkä haluaisi vastustaa sitä, mutta mitä varten niitä oppilaitoksia oikein mainostetaan Nigeriassa? Luulisi että riittäisi kun tarjotaan koulutusta yhteyttä ottaville kiinnostuneille?

[asaura]

Itse ilmaista opiskelua aikanaan käyttäneenä en todellakaan kehtaisi enkä haluaisi vastustaa sitä, mutta mitä varten niitä oppilaitoksia oikein mainostetaan Nigeriassa? Luulisi että riittäisi kun tarjotaan koulutusta yhteyttä ottaville kiinnostuneille?

Syy on selvä, kun ymmärtää suomalaisen julkisen sektorin toimintaperiaatteita. Kuntien ja laitosten tavoitteena on kupata valtiolta mahdollisimman paljon massia, aivan riippumatta toiminnan kokonaisjärjellisyydestä. Tämä on näkynyt näissä pakolaiskeskusjupakoissa hienosti: kunnan porukat kertovat, että "tämä ei maksa mitään, sillä valtio maksaa kaiken".

Sama juttu koskee ammiksia. Ne saavat rahaa opiskelijoista suunnilleen nuppiluvun mukaan. Arvatenkin ne saavat lisää rahaa "kansainvälisyydestä", ja jos eivät saakaan, niin reksit saavat sillä prestiisiä omissa piireissään. Niinpä AMK:n on rationaalista haalia opiskelijoita aivan mistä tahansa, koska sillä ei ole mitään vastuuta toimintansa seurauksista. Päinvastoin, se saa rahaa, jos se vaan saa jonkun urpon raahattua ovesta sisään. Kun tällainen laitos kohtaa nigerialaisen, syntyy eräänlainen win-win -tilanne.

[Virkamies]

Ulkomaalaisille opiskelijoille ei kuulu opintotuki eivätkä muutkaan sosiaalietuudet.

Asia ei ole ihan niin kategorisesti kielteinen. Asiaan vaikuttaa muutamat seikat, kuten mistä on tullut ja miten pysyväksi oleskelu voidaan katsoa.

http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/291007120653HS?OpenDocument

[Ernst]

Kuopiossahan ulkomaalaisten opiskelu on todellakin näkyvää sekä katukuvassa että kouluilla. On sinällään oikei, että tuolla on noita opiskelijoita vaikka sun mistä, lähtien virosta aina kiinaan saakka, ja tiedän useita opiskelijoita jotka ovat jääneet mielellään töihin kuopion alueelle opiskeluiden jälkeen.

Mutta se mitä minä en ymmärrä on että ne tapaukset, jotka eivät selvästikkään a)halua b)aio c)kykene ottamaan osaa opiskeluihin, ne silti sijoitetaan niihin jo valmiiksi vähäisiin opiskelija-asuntoihin. Sinälläänhän määrällisesti näitä opiskelija-asuntoja on täällä paljon, mutta yhä useammat alkavat olla pitkälti täynnä "opiskelijoita" eli toisin sanoen rappukäytävä on täytetty yhdellä perheellä, joista tasan yksi ehkä opiskelee ja muut ovat jollain tavalla sijoitettu perhe-piiriin kuuluvina samaan asuinrappuun. Ja samalla:
a) ulkopaikkakunnilta tulevat suomalaiset nuoret joutuvat ihmettelemään että missäs he asuvat. Hiukan lähempänä (50-100km) asuvat tietysti pääsevät julkisilla mutta ongelmana ovat etäisyys ja näin ajomatka sekä koulutukselle aiheutuvat lisäkustannukset.
b) Koska asunnot täyttyvät ja täyttyvät, Kuopas (eli kuopion opiskelija-asunnot) joutuu koko ajan rakentamaan lisää, mikä on omiaan lisäämään kustannuksia ja vanhat asunnot ovat kunnossa kakka. Ja kaiken lisäksi nuo rakennuttamiset aiheuttavat hässäkkä kaupungin, valtion ja niin edespäin kanssa.
c) Opiskelija-asuntojen ympäristöille käy tämä mm. Halla-ahon mainitsema ghettoutumis-ilmiö, kun yhdessä rapussa asuu yksi mamu-perhe ja viereisessä näitten toinen ystävä-perhe, eikä sinne väliin kukaan uskalla kautta halua mennä.

Katsoin Savonia AMK:sta valmistuneita 6/08 - 1/09. Nimistä ja kotipaikoista päätellen sieltä valmistui mainittuna aikana 1 venäläinen, 2 kiinalaista, 1 afrikkalainen ja 1 vietnamilainen.

Onko Savoniassa todellakin paljon afrikkalaisia, kiinalaisia tai muita aasialaisia? Valmistuneiden määrissä tuo ei näy.

[Vera]

Ulkomaalaisille opiskelijoille ei kuulu opintotuki eivätkä muutkaan sosiaalietuudet.

Asia ei ole ihan niin kategorisesti kielteinen. Asiaan vaikuttaa muutamat seikat, kuten mistä on tullut ja miten pysyväksi oleskelu voidaan katsoa.

http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/291007120653HS?OpenDocument

Kas, tosiaankin, pohjoismaat yms. Kiitos korjauksesta, en tiennyt.

Ja tosiaankin "ulkomaalainen opiskelija" on sellainen joka on tullut tänne opiskelua varten, ja on muitakin ulkomaalaisia jotka opiskelevat ja ovat sosiaaliturvan piirissä.

Joskus 90-luvulla kaikki ulkomaalaiset opiskelijat saivat terveydenhoidon ja asumistukea, muttei yleensä muita etuuksia.

[Lemmy]

Ulkomaalaisille opiskelijoille ei kuulu opintotuki eivätkä muutkaan sosiaalietuudet.

"Ulkomaalaiselle" joka tulee Suomeen opiskelun takia, ei kuulu...

"Ulkomaalaiselle" joka on tullut muun syyn takia (työ, perhe, humanismi) kuuluu...

Eli jos tulee maahan opiskelijan oleskeluluvalla ei saa opintotukea - eli suurin osa näistä Kiinalaisista & Nigerialaisista kuuluu tähän kategoriaan. EU-maiden kanssa nyt on myös eri systeemeitä, mutta oleskelulupaahan ei tarvitse, vain oleskelun rekisteröinnin. "Pohjoismaat" on periaatteessa "sisämaita" eikä "ulkomaita" sosiaaliturvaopimusten perusteella.

[Iiro Iso-Ilomäki]

Kuopiossahan ulkomaalaisten opiskelu on todellakin näkyvää sekä katukuvassa että kouluilla. On sinällään oikei, että tuolla on noita opiskelijoita vaikka sun mistä, lähtien virosta aina kiinaan saakka, ja tiedän useita opiskelijoita jotka ovat jääneet mielellään töihin kuopion alueelle opiskeluiden jälkeen.

Mutta se mitä minä en ymmärrä on että ne tapaukset, jotka eivät selvästikkään a)halua b)aio c)kykene ottamaan osaa opiskeluihin, ne silti sijoitetaan niihin jo valmiiksi vähäisiin opiskelija-asuntoihin. Sinälläänhän määrällisesti näitä opiskelija-asuntoja on täällä paljon, mutta yhä useammat alkavat olla pitkälti täynnä "opiskelijoita" eli toisin sanoen rappukäytävä on täytetty yhdellä perheellä, joista tasan yksi ehkä opiskelee ja muut ovat jollain tavalla sijoitettu perhe-piiriin kuuluvina samaan asuinrappuun. Ja samalla:
a) ulkopaikkakunnilta tulevat suomalaiset nuoret joutuvat ihmettelemään että missäs he asuvat. Hiukan lähempänä (50-100km) asuvat tietysti pääsevät julkisilla mutta ongelmana ovat etäisyys ja näin ajomatka sekä koulutukselle aiheutuvat lisäkustannukset.
b) Koska asunnot täyttyvät ja täyttyvät, Kuopas (eli kuopion opiskelija-asunnot) joutuu koko ajan rakentamaan lisää, mikä on omiaan lisäämään kustannuksia ja vanhat asunnot ovat kunnossa kakka. Ja kaiken lisäksi nuo rakennuttamiset aiheuttavat hässäkkä kaupungin, valtion ja niin edespäin kanssa.
c) Opiskelija-asuntojen ympäristöille käy tämä mm. Halla-ahon mainitsema ghettoutumis-ilmiö, kun yhdessä rapussa asuu yksi mamu-perhe ja viereisessä näitten toinen ystävä-perhe, eikä sinne väliin kukaan uskalla kautta halua mennä.

Katsoin Savonia AMK:sta valmistuneita 6/08 - 1/09. Nimistä ja kotipaikoista päätellen sieltä valmistui mainittuna aikana 1 venäläinen, 2 kiinalaista, 1 afrikkalainen ja 1 vietnamilainen.

Onko Savoniassa todellakin paljon afrikkalaisia, kiinalaisia tai muita aasialaisia? Valmistuneiden määrissä tuo ei näy.

Kyllä siellä niitä näkyy vipeltävän, tiiä sitten milloin aikovat valmistua. Ja itsehän en puhunut pelkästään AMK:sta vaan myös muista koulutuksista.

Niin ja minähän nyt siis tarkoitin tällä kirjoituksellä lähinnä keskittyä tuohon asumisjärjestelyyn joka on aika suoraan sanottuna takapuolesta.

[Roope]

Kuopiossahan ulkomaalaisten opiskelu on todellakin näkyvää sekä katukuvassa että kouluilla. On sinällään oikei, että tuolla on noita opiskelijoita vaikka sun mistä, lähtien virosta aina kiinaan saakka, ja tiedän useita opiskelijoita jotka ovat jääneet mielellään töihin kuopion alueelle opiskeluiden jälkeen.

Minusta tämä juttu kertoo oleellisen Kuopion tilanteesta ja päättäjistä. Vähän muokkaamalla olisi kärkikamppailussa JM-K:n kirjoituskisassa. Taidankin tulostaa ja panna talteen.

Kuopion kaupunkilehti: Musta ei kelpaa Kuopion tylyillä työmarkkinoilla

[...]
Kuopiossakin on koulutettuja maahanmuuttajia, jotka kelpaavat vain mainoksien jakajiksi. Savoon rantautuneet värilliset vievät kalliin koulutuksen pääkaupunkiseudulle, jos emme sitouta ja kotouta työvoimareserviä.

Savonian kansainvälisten palveluiden päällikkö Ilkka Toroi on huolissaan maahanmuuttajien työllistymisestä. Hänen mukaansa harjoittelupaikkakin saanti tummahipiäiselle on tuskallista.

- Harvoissa yrityksissä ollaan aidosti kansainvälisiä. Afrikkalaiset opiskelijat keskeyttävät opintonsa valitettavan usein. Monet värilliset jatkavat opintojaan USA:ssa ja Euroopassa, koska eivät työllisty Suomessa.

Savoniassa opiskelee noin 250 ulkomaalaista vuosittain. Suurin osa tulee Aasiasta ja Afrikasta. Toroi sanoo, että savolaiset yritykset eivät osaa vielä hyödyntää ulkomaalaisten kulttuurituntemusta ja kielitaitoa.

Tämän on havainnut myös kuopiolainen vapaaehtoistyötä tekevä liikunnanopettaja Pirkko Linnus. Hän kutsuu sunnuntaisin kotiinsa afrikkalaisia auttaakseen värillisten pärjäämistä Kuopiossa.

- Nämä pojat ovat opiskelleet jo Afrikassa insinööreiksi, tilastotieteilijöiksi, fyysikoiksi ja biokemisteiksi. He ovat luotettavia ja ahkeria, puhuvat hyvää englantia ja heillä on kova halu oppia suomen kieltä. Silti heille ei löydy töitä toisin kuin Etelä-Suomessa, sanoo Linnus.

- Nyt olisi tilaisuus kuopiolaisilla pomoilla ravistella asenteitaan. Monet pikaruokapaikatkin saisivat kansainvälistä uskottavuutta, väriä ja eloa, jos ottaisivat afrikkalaisia töihin. Linnus lisää.

Myös seurakuntatyössä maahanmuuttajiin tutustunut kaupunginvaltuutettu Björn Cederberg muistuttaa, että monet maahanmuuttajat ovat älykästä ja kyvykästä työvoimareserviä.

- Osa Kuopion maahanmuuttajista ovat ammattialoillaan omien maidensa huippuja. Eivätkö yritykset voisi aloittaa maahanmuuttajien kummitoimintaa, Cederberg ehdottaa.
[...]
Kuitenkin monet Savossa opiskelleet maahanmuuttajat muuttavat työolosuhteiden vuoksi etelään, koska siellä asenteellisesti hyväksytään vähäisempi kielitaito.
[...]
Työantajien olisi syytä muistaa, että taisteluun työvoimapulaa vastaan olisi varauduttava jo nyt väliaikaisesta taantumasta huolimatta.

[Iiro Iso-Ilomäki]

No joopa joo, sehän se on siitä ihonväristä ja maahanmuuttajana olosta kiinni ettei työharjoittelupaikkoja saa. Tai töitä yleensäkkään.

Ei niitä kukaan muukaan saa. Itselläni oli 6kk aikaa hankkia työharjoittelupaikka. 6kk, joka päivä mietin ja laittelin sähköpostia, soittelin puheluita ja niin edespäin joka puolelle. Työharjoittelupaikan sain 4 päivää ennen aikarajan umpeutumista (joka sivumennen sanoen oli 2.2).

Tuosta tuli myös mieleeni, että kyllä niissä pikaruokapaikoissa maahanmuuttajia on töissä. Tosin ei ne taida afrikkalaisia olla.

Ja viimeisenähän tuossa taas mainitaan se työvoimapula-kummitus, mikä tuntuu olevan joka puolella, se on varmaan piilossa niitten työttömien takana, mitkä minulla ainakin ensin pistää silmään.

[Whatsername]

No joopa joo, sehän se on siitä ihonväristä ja maahanmuuttajana olosta kiinni ettei työharjoittelupaikkoja saa. Tai töitä yleensäkkään.

Ei niitä kukaan muukaan saa. Itselläni oli 6kk aikaa hankkia työharjoittelupaikka. 6kk, joka päivä mietin ja laittelin sähköpostia, soittelin puheluita ja niin edespäin joka puolelle. Työharjoittelupaikan sain 4 päivää ennen aikarajan umpeutumista (joka sivumennen sanoen oli 2.2).

Mulla oli kanssa tyoharjottelun kanssa vahan sama juttu. Tosin en Suomesta paikkaa edes etsinyt. Minulla oli 3 viikkoa aikaa irtisanoa kamppa, loytaa kamppa Englannista ja jarjestaa muutto.

Tyoharjottelupaikkoja on kuitenkin rajoitettu maara ja hakijoita tosi paljon. On todella vaikeaa edes loytaa paikka.. Varsinkin kun sen pitaa tosiaan olla omaa alaa vastaavaa ja koulun hyvaksyma. Aina ei tarvitse vedota siihen rasismiin, koska monella on vaikeuksia taman asian kanssa.

[Iiro Iso-Ilomäki]

Totta. Itselläni tilannetta vaikeutti entisestään se että työharjoittelun on määrä kestää 16 ov eli noin neljä kuukautta pitäisi olla hommia. Jostain syystä kuukaudeksi tai pariksi kyllä olisi löytynyt paikkoja, mutta näinkin pitkälle pätkälle meni hankalaksi. Työharjoittelupaikka löytyi sitten koulusta  Menin vain toisen osaston tietohallintoon (tietojenkäsittelyä kun opiskelen).

Tiedän kertoa avopuolisoni opiskeluajalta ettei se esim. kaupan ja hotelliravintola-alan puoleltakaan helppoa ole. Paikat menee äkkiä, ja iso osa työharjoittelupaikkaa etsiviä sitten joutuvat etsimään kissojen ja koirien kanssa niitä paikkoja.

Mistähän lie saaneet ajatuksen että pelkästään afrikkalaisilla olisi vaikeuksia.

[jellona]

Millä ihmeen ilveellä ulkomaalaisopiskelijat elävät jos ei tukiaisia vähintäänkin sossusta tipu? Pakkohan niiden on jostain rahaa elämiseen saada.

Suomalaisen opiskelijan on vaikea saada hyvää osa-aikatyötä saatikka sitten ulkomaalaisen jolla ei ole kielitaitoa. Enkä usko että Nigerialaiset saavat kotoaan rahaa elämiseen. Haisee vähän omituiselle...

[Vera]

Millä ihmeen ilveellä ulkomaalaisopiskelijat elävät jos ei tukiaisia vähintäänkin sossusta tipu? Pakkohan niiden on jostain rahaa elämiseen saada.

Suomalaisen opiskelijan on vaikea saada hyvää osa-aikatyötä saatikka sitten ulkomaalaisen jolla ei ole kielitaitoa. Enkä usko että Nigerialaiset saavat kotoaan rahaa elämiseen. Haisee vähän omituiselle...

Opiskelijat käyvät töissä, tai saavat rahaa kotoa. Niin ainakin kaikki tuntemani ulkomaalaiset opiskelijat ovat aina tehneet, tosin en ole tuntenutkaan nigerialaisia amikselaisia.

Lisäävaihtoehtoina ovat pimeät työt (sanoo kaveri joka tuntee yhden nigerialaisen amikselaisen, joten en tiedä onko se yleistä) tai aviotuminen suomalaisen kanssa ja statuksen vaihtaminen, jolloin pääsee sosiaaliturvan piiriin.

Varsinaisille voi olla olemassa jotain apurahoja normaalisysteemin ulkopuolella. Kun olin itse opiskelijana 90-luvulla, yliopistokin jakoi välillä jotain pikkurahoja muutamalle ulkomaalaiselle lukukaudessa.

[Virkamies]

Erilaiset stipendit ovat myös mahdollisuus. CIMO kertoo asiasta:

http://finland.cimo.fi/scholarships.html

[Whatsername]

Viela ulkomaalaisista opiskelijoista. Mun linjalla opiskelee eras etiopialainen tytto. Han tekee kahta tyota opiskelujen ohella ja hyvin parjaa Suomessa. Eli kylla sita voi toita saada ja parjata jos vaan on halua ja motivaatiota.

[Iiro Iso-Ilomäki]

Juu meilläkin oli rinnakkaisella luokalla ravintola-alalla muutamakin maahanmuuttaja (en tosin muista mistä), jotka kaikki pärjäs oikein hyvin ja tietääkseni kaikki löysivät myös töitä valmistuttuaan.

[Necro]

- Nämä pojat ovat opiskelleet jo Afrikassa insinööreiksi, tilastotieteilijöiksi, fyysikoiksi ja biokemisteiksi. He ovat luotettavia ja ahkeria, puhuvat hyvää englantia ja heillä on kova halu oppia suomen kieltä. Silti heille ei löydy töitä toisin kuin Etelä-Suomessa, sanoo Linnus.

- Nyt olisi tilaisuus kuopiolaisilla pomoilla ravistella asenteitaan. Monet pikaruokapaikatkin saisivat kansainvälistä uskottavuutta, väriä ja eloa, jos ottaisivat afrikkalaisia töihin. Linnus lisää.

Tuon perusteella vaikuttaa aika selvältä että opiskelun motiivi on vain Suomeen jääminen ylipäänsä. Tarkoitus ei siis ainakaan liene palata takaisin omaa kotimaata kehittämään. Eivätkö juuri nämä fyysikot ja biokemistit ole sitä aivovuotoa jota pitäisi välttää. Ja tuohon pikaruokapaikkojen kansainväliseen uskottavuuteen, niin no, voi veljet!

[HDRisto]

Kyllä se muu-suomalaisenkin olo savolaisten keskellä lienee tuskaisaa. Kun pitää olla "suomi-savo-suomi, sanonnat ja niiden todennäköiset merkitykset" sanakirja mukana. Siinäpä afrikanpojalla on miettimistä kun kääntää ensin savosta selkosuomeksi, sitten englanniksi ja nigerian paikallismurteelle ja sama takaisin.

Ei taatusti enää puhuta samaa asiaa eikä luullun ymmärtämisestä arvaamisesta ole vastuussa edes artistit itse.

[Iiro Iso-Ilomäki]

Onneksipa vain erään patonkipaikan omistaja ymmärtää savoa paremmin kuin esimerkiksi helsinkiläisten puhetta, asuttuaan Suomessa muistaakseni 5 vuotta. Muuten taitaisi jäädä patongit syömättä 

[Hra. Gleb]

Tässä on oikeastaan kyse laajemmasta ongelmasta, kuin pelkästään ulkomaalaisopiskelijoista suomessa. Itse liputan vahvasti maakuntien kehittämisen puolesta. Omallakin kohdalla näyttää ikävä kyllä siltä, että joudun joko siirtymään pääkaupunkiseudulle tai ulkomaille valmistuttuani (ja tämä siis yhdessä suomen suurimmista kaupungeista!).

Ongelma ei ole niinkään siinä, että päteville ulkomaalaisopiskelijoille ei löydy mielekästä työtä. Mielekästä työtä ei löydy kenellekkään, ennen kuin tutkintopaperit on kourassa (ja mielellään pari-kolme vuotta työkokemusta plakkarissa). Yritykset ovat erittäin varoivaisia rekrytoinnissaan, ja opiskelijoille jää helposti sellainen kuva ettei paikkakunnalla ole heille mahdollisuuksia. Ja samaan aikaan valitetaan työvoimapulasta!

Vastavalmistuneet valuvat pääkaupunkiseudulle ja yritykset ihmettelevät miksei heille löydy alan rautaisia osaajia töihin. Yllätys yllätys - niitä osaajia pitäisi alkaa houkuttelemaan (ja luomaan) jo opiskeluaikana!

[antero]

Todella pitkän nousukauden seurauksena vähän joka paikassa on homma lähtenyt lapasesta. On ollut rahaa. On ollut ylimääräistä rahaa. Ja sitä on sitten surutta hassattu kaiken maailman sivistyneiden untamoiden pilvilinnojen rakenteluun.

Ohan se vanha tunnettu tosiasia että mitä älyttömämpi idea, niin sitä älyttömämpi idea. Ja kun on tarpeeksi älytön ja kallis idea, niin tapahtuu "keisarin uudet vaatteet" -ilmiö.

Nyt kun tuli voimakas laskusuhdanne ja lama, niin ihmiset heräävät taas muutamaksi vuodeksi, ja korjailevat pahimmat paskat seiniltä pois haisemasta.
Ja sitten kun kunnon nousukausi koittaa, niin taas joku heittää paskan tuulettimeen. Oe voe...

[ihminen]

Ylioppilasleheden juttu aiheesta.

Koulutuspolitiikka ei sytytä eurovaaleissa

http://www.ylioppilaslehti.fi/2009/05/15/koulutuspolitiikka-ei-sytyta-eurovaaleissa/#comment-30398

Itse olen Saarakkalan linjoilla asiassa. Kommenttiosion ainut tilitys on myös aika asiaa.

[Veli Karimies]

Tämä hommahan on ihan niin tasan yhtä simppeli kuin koko maahanmuutattajakoneisto. Ulkomaalainen opiskelija on bisnes oppilaitokselle. Oppilaitos ei maksa mitään, valde maksaa ja oppilaitos käärii vielä tukia ulkomaalaisista opiskelijoista. Mitään väliä ei ole sillä, opiskelevatko ulkomaalaiset oikeasti tärkeintä on, että he ovat listoilla niin oppilaitoksen tuet rullaavat.

Ulkomaalainen opiskelija on AINA menoerä Suomelle. Paitsi niissä harvoissa tapauksissa jossa ulkomaalaisen opiskelijan vanhemmat asuvat Suomessa, käyttävät suomalaisia palveluja, tekevät suomalaisia töitä ja maksavat veroja.

Nousukauden aikana siinä on ollut jotain pointtia, että ulkomaalaiset ovat saaneet opiskella täälä ilmaiseksi. Ehkäpä he jäävät myös töihin hyvinvoivaan rauhalliseen Suomeen. Nyt siinä ei ole mitään pointtia. Opiskelunjälkeisiä töitä on hyvin vaikea löytää ja Suomi on taantumassa. Suomi ei yksinkertaisesti ole houkutteleva maa jäädä opiskelun jälkeen joten hoplaa, käytetäänkin vaan se ilmainen opiskelumahdollisuus ja valmistumisen jälkeen pois maasta ja töihin sinne missä töitä on.

Nyt olisi parempi aika kuin koskaan ikinä periä ulkomaalaisilta opiskelijoilta lukukausimaksuja.

[pavor nocturnus]

En nyt mene vannomaan ennenkuin olen löytänyt jostain
varmistuksen, mutta keskustelin erään iäkkäämmän
ammattikoulun opettajan kanssa. Hän sanoi että heidän
eräässä kokouksessaan oli otettu esille "palkkabonus"
systeemi, jossa hilloa tulisi extraa läpi pääsevien
oppilaiden osalta.

Ei mitään riskiä että kaikki tunarit saavat paperit
käteen, hajotettuaan yhteiskunnan maskamia artikkeleita
sormi perseessä 3 vuoden ajan. Rodusta/sukupuolesta
riippumatta.

[Lauttasaaren Emiiri]

Entinen opinahjoni, Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto on jo pitkään panostanut itänaapurista tuleviin oppilaisiin. Oppilaat sinänsä ovat osoittautuneet ahkeriksi, tunnollisiksi ja todellisiksi rikastuttajiksi (ilman hommalle tyypillistä ironiaa), johtuen pitkälti siitä että kyseiseen ohjelmaan valitut opiskelijat läpikävivät melkoisen testirumban, mikä seuloi joukon lahjakkaisiin. Suuri osa opiskelijoista tosin ainoastaan kävi koulun ja palasi kotimaahansa hyväpalkkaisiin hommiin. Osa kuitenkin on jäänyt tänne ns. kauluspaitahommiin, joten ihan oikeaakin verokertymää sieltä on saavutettu.

Mieleeni tosin jäi muutama lieveilmiö. Samaan aikaan tiettyihin oppiaineisiin oli palkattu myös samasta maasta professoreja ja liiankin usein nämä vierailevat tähdet kysyivät vierailevalta tähtiluennoitsijalta jotain omalla äidinkielellään ja pahimmillaan pitkä osa tunnista oli slaavilaiseen lingvistiikkaan  perehtymättömälle teekkarille täysin saavuttamattomissa. Ei sinänsä että vierailevien professorien englantikaan sitä kaikkein selkeintä ollut (mika häkkinen imitoimassa bond-pahista venäläisittäin)