Ulkomaalaisten opiskelu suomessa

[requiem]

Taitaa tosiaankin olla ongelma enemmän siellä ammattikorkeiden puolella. Omat kokemukset esim. TTY:n puolelta ovat vain aivan tavallista ja toivottavaa akateemista vaihtoa, yhteistyön nimissä Suomeen tulee vuodeksi/kahdeksi opiskelijoita ja toisaalta suomalaisia käy ulkomailla kansainvälistymässä. Mitään selvää erityisryhmää ei ole havaittavissa määrällisesti. Toki teknilliset yliopistotkin saavat bonuksia valmistuvista opiskelijoista, mutta luonnollisesti korkeampi vaatimustaso lopputyössä karsii suurimman mahdollisuuden bonarishoppailuun.

Ammattikorkeakoulujen tilanteesta ei omakohtaisia kokemuksia, mutta kertomukset vahvistavat arveluni niiden tilanteesta.

[Nauris]

Yleensä täällä parjatussa Helsingin Sanomissa oli vähän aikaa sitten erittäin hyvä pääkirjoitus keskustelun aiheeseen liittyen.

Ammattiopistojen rahoja pitää valvoa tarkemmin

Maksuton korkeakoulutus
Maaliskuussa lehdet uutisoivat Suomessa oleskeluluvalla asuvista...
Laajemmista trendeistä voidaan mainita katoavat...
Opetusministeri patistaa opiskelijoita ulkomaille
Nigerialaiset
Afrikasta tullaan yhä useammin laittomasti Suomeen
Helsingissä tehtailtiin nigerialaisille väärennettyjä asiakirjoja
Rajavartiolaitos: Kymmeniä nigerialaisia luvatta Suomessa
Ulkomaalaispolitiikka: onko väärin houkutella osaajia köyhistä maista?
Eduskunta
Monet opistot pääsevät paikkaamaan vajaakäyttöään.

Lisää opiskelu aiheisia linkkejä

[Tooheys]

Tuon perusteella vaikuttaa aika selvältä että opiskelun motiivi on vain Suomeen jääminen ylipäänsä. Tarkoitus ei siis ainakaan liene palata takaisin omaa kotimaata kehittämään. Eivätkö juuri nämä fyysikot ja biokemistit ole sitä aivovuotoa jota pitäisi välttää.

Ollessani itse aikoinaan vaihdossa tutustuin muutamaan afrikkalaiseen kaveriin ja haastattelin heitä heidän tulevaisuuden suunnitelmistaan. Yksikään ei aikonut palata takaisin kotimaahansa, vaan opiskelujen jälkeen vaihtoehtoina olivat järjestykseää USA, UK ja Australia. Kenelläkään ei ollut edes vaihtoehtona palata takaisin Afrikkaan. Eli todellisuudessa Afrikalle on hyvin vähän hyötyä ulkomailla opiskelevista tulevaisuuden toivoista, mikä on harmillista.

[Exo]

Olen itse parhaillaan vaihdossa ulkomailla ja annan kyllä kaikille ulkomaalaisille vastapainoisesti mahdollisuuden opiskella Suomessa.

Täällä viljelty "ei oteta niitä tänne meidän kakkua syömään"-ajattelu tuntuu typerältä; jos haluaa olla osallisena kansainvälistyvässä maailmassa on myös varauduttava siihen että tänne tullaan ulkomailta opiskelemaan tai vaihtoon. Ulkomaalaiset opiskelijat maksavat elämisensä Suomessa joten tuskin heistä valtavaa taakkaa suomen taloudelle koituu.

Opiskelijana voin todeta että paljon suurempi ongelma ovat ne lukemattomat Suomalaiset jotka kuppaavat eri kouluissa opintotuen perässä vaikka pienintäkään aikomusta valmistua ei enää ole ollut vuosiin.

[Virkamies]

Olen itse parhaillaan vaihdossa ulkomailla ja annan kyllä kaikille ulkomaalaisille vastapainoisesti mahdollisuuden opiskella Suomessa.

Sitä ei varmaan kukaan ole kieltämässä. Kysymys on vain rahoituksesta.

Täällä viljelty "ei oteta niitä tänne meidän kakkua syömään"-ajattelu tuntuu typerältä; jos haluaa olla osallisena kansainvälistyvässä maailmassa on myös varauduttava siihen että tänne tullaan ulkomailta opiskelemaan tai vaihtoon. Ulkomaalaiset opiskelijat maksavat elämisensä Suomessa joten tuskin heistä valtavaa taakkaa suomen taloudelle koituu.

Ei kai kellään ole sitä vastaan mitään, että joku tulee tänne opiskelemaan, jos hän maksaa opetuksestaan. Niin kuin sinäkin joutuisit maksamaan lukukausimaksua ulkomailla ollessasi. Tai siis, suomalainen veronamaksaja hoitaisi sen laskun puolestasi, jos olisit vain vaihdossa.

Vastavuoroisuusperiaatteeseen kuuluu, että jos me hoidamme omien kansalaistemme lukukausimaksut ulkomailla, niin toisesta maasta tuleva vastaa omista opiskelukustannuksistaan myös. Ei niin, että suomalainen veronmaksaja maksaa kaikkien opiskelun.

Kakkua saa tulla syömään, jos kakusta maksaa.

Opiskelijana voin todeta että paljon suurempi ongelma ovat ne lukemattomat Suomalaiset jotka kuppaavat eri kouluissa opintotuen perässä vaikka pienintäkään aikomusta valmistua ei enää ole ollut vuosiin.

Kertoisitko heille, että tyhmempää keinoa kupata rahaa ei Suomessa ole. He oikeastaan tekevät kansakunnalle palveluksen ottamalla vähiten rahaa veronmaksajalta, mitä on mahdollista tässä maassa. Mainitsemasi ongelma ei ole oikeasti mikään ongelma.

[Veli Karimies]

Olen itse parhaillaan vaihdossa ulkomailla ja annan kyllä kaikille ulkomaalaisille vastapainoisesti mahdollisuuden opiskella Suomessa.

Täällä viljelty "ei oteta niitä tänne meidän kakkua syömään"-ajattelu tuntuu typerältä; jos haluaa olla osallisena kansainvälistyvässä maailmassa on myös varauduttava siihen että tänne tullaan ulkomailta opiskelemaan tai vaihtoon. Ulkomaalaiset opiskelijat maksavat elämisensä Suomessa joten tuskin heistä valtavaa taakkaa suomen taloudelle koituu.

Opiskelijana voin todeta että paljon suurempi ongelma ovat ne lukemattomat Suomalaiset jotka kuppaavat eri kouluissa opintotuen perässä vaikka pienintäkään aikomusta valmistua ei enää ole ollut vuosiin.

Kyllä suomalainen koulusi maksaa sinun opiskelusi sielä vaihdossa ulkomailla. Miksemme odottaisi tätä vastapainoksi myös ulkomaalaisilta opiskelijoilta jotka tulevatä tänne opiskelemaan?

[Nauris]

Täällä viljelty "ei oteta niitä tänne meidän kakkua syömään"-ajattelu tuntuu typerältä; jos haluaa olla osallisena kansainvälistyvässä maailmassa on myös varauduttava siihen että tänne tullaan ulkomailta opiskelemaan tai vaihtoon.

Kyllä sitä pitää olla mukana, mutta ei nykyistä enemmän. Esimerkiksi opetusministerin ehdotus ulkomailla opiskelupakosta menee jo liian pitkälle. Ei kai siitä ulkomailla opiskelusta mitään pahempaa haittaa ole, mutta vastustan pakkojen lisäämistä, kuten vastustan pakkoruotsia.

En tiedä tilastoja, mutta monien päättäjien toive suomalaisten kannustamisesta enemmässä määrin ulkomailla opiskeluun ja työntekoon ei välttämättä ole suomalaisen yhteiskunnan kannalta hyvä asia, koska yhä useampi suomalainen sitten jäisi hyödyttämään toista maata.

Onhan monissa Euroopan maissa Suomea parempi ilmasto ja palkka. Suomalaisen yhteiskunnan perustehtävä on pyrkiä kaikin keinoin pitämään kiinni omista kansalaisistaan jo työvoimapulan takia. Tietenkään ei kaikista kannata pitää kiinni, koska osa ihmisistä vaan syntyy väärään maahan. Varsinkin monille Vihreiden kannattajille voisi antaa menolipun vaikka Siperiaan opiskelemaan ja töitä tekemään.

Muutenkin tätä kansainvälisyyden siunauksellisuutta liioitellaan. Onhan Suomi väestöltään homogeenisena valtiona kuitenkin pystynyt luomaan maan, joka on monissa listauksissa 15:sta joukossa. Minkä takia nyt ollaan tilanteessa, että Suomi on tuhon oma, jos se ei nuole ulkomaalaisten persettä kansainvälisyyden nimissä.

List of countries by GDP (nominal) per capita
Globalization Index
Human Development Index
Helsinki on maailman toiseksi turvallisin kaupunki
Brittiselvitys: Suomi viidenneksi paras maa lapsille Euroopassa

Liika kansainvälisyys olisi pahasta
Suomalaisia tutkinto-opiskelijoita eniten Pohjoismaissa
Suomen rakentajat

Ulkomaalaiset opiskelijat maksavat elämisensä Suomessa joten tuskin heistä valtavaa taakkaa suomen taloudelle koituu.

Olisi mielenkiintoista nähdä jonkinlainen laskelma, kuinka paljon suomalaisista ulkomailla ja ulkomaalaisista Suomessa aiheutuu kyseessä olevalle yhteiskunnalle kuluja. Yksi kustannus, joka tietääkseni erottaa Suomen monista länsimaista on ilmainen koulutus.

Maisterin tutkinto maksaa 44 000 euroa
Koulutuksen rahoitus
Free degrees while they last
Finnish Universities Are Looking For Foreign Students(free Education)
ATTENTION! This might be the last tuition free year!

I'm a Nigerian and proud to be one!
Suomalaisyritys teetti laittomia työtunteja afrikkalaisilla opiskelijoilla
Tekniikan opinnot viivästymässä valtaosalla
Suomalaisten opiskeluaika Euroopan pisimpien joukossa
Yli puolet ulkomaalaisista opiskelijoista keskeyttää opintonsa
Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä kasvaa nopeasti

[Elisa]

Onko olemassa joku toinen valtio, joka kouluttaa ilmaiseksi kenet tahansa, joka läpäisee helpohkot pääsyvaatimukset?

Tieto Suomen loputtomasta anteliaisuudesta ulkomaalaisille on tiettävästi levinnyt Nigerian ja Somalian kaltaisiin maihin, mutta Unkarissakin jouduin vääntämään koulutetuille ihmisille piikkilangasta, että kyllä, hekin voisivat opiskella Suomessa ilmaiseksi. Ja kyse oli kuitenkin EU-maasta.

En ole kuullut yhtään järkevää perustelua sille, miksi ulkomaalaisten pitäisi saada opiskella Suomessa ilmaiseksi. Kannatan ehdottomasti lukukausimaksuja ainakin EU:n ulkopuolisille opiskelijoille. Erityishuippulahjakkaiden köyhien tapauksessa stipendijärjestely on mahdollinen, jos sellaisia Suomeen jostain syystä hakeutuisi.

[Veli Karimies]

En ole kuullut yhtään järkevää perustelua sille, miksi ulkomaalaisten pitäisi saada opiskella Suomessa ilmaiseksi. Kannatan ehdottomasti lukukausimaksuja ainakin EU:n ulkopuolisille opiskelijoille. Erityishuippulahjakkaiden köyhien tapauksessa stipendijärjestely on mahdollinen, jos sellaisia Suomeen jostain syystä hakeutuisi.

Aivan. Miksi pyritään tehdä Suomesta houkutteleva maa opiskella? Miksei pyritä tekemään Suomesta houkutteleva maa ASUA! Ja juuri niin, että ne jotka saavat pääsykokeista huippupisteet saavat stipendin ja voivat opiskella ilmaiseksi.

[Nauris]

Onko olemassa joku toinen valtio, joka kouluttaa ilmaiseksi kenet tahansa, joka läpäisee helpohkot pääsyvaatimukset?

Tiettävästi Pohjoismaat ja Saksa. Yhdysvalloissakin on ilmaisia koulutuksia, mutta siinä on varmaankin yleensä kyse stipendeistä. Pääsihän aikanaan Barack Obaman isäkin Yhdysvaltoihin opiskelemaan ja siittämään eksoottisesta kehosta hurmaantuneita valkoisia naisia.

En ole kuullut yhtään järkevää perustelua sille, miksi ulkomaalaisten pitäisi saada opiskella Suomessa ilmaiseksi.

Kaipa parhaimpiin lukeutuva perustelu on maksullisuudesta aiheutuva ulkomaalaisten opiskelijoiden vähentynyt halu tulla Suomeen opiskelemaan. Muistaakseni viime vuonna tehtiin kysely ulkomaalaisille opiskelijoille ja kyselyssä suurin osa heistä taisi kertoa tulleensa Suomeen ilmaisen koulutuksen takia.

Typerin perustelu taas on, että maksullisuus olisi aksel koulutuksen muuttumisesta myös suomalaisille maksulliseksi.

[Exo]

Opiskeluni täällä ulkomailla maksaa tietysti Suomalainen veronmaksaja (joiden joukkoon tosin minäkin normaalisti kuulun), ja lisäksi tietysti Eurooppalaiset veronmaksajat tukien muodossa. Kyse on kuitenkin vastavaihdosta (Minä saan opiskella täällä ilmaiseksi, vastavaihdossa Suomeen tuleva maksaa lukuvuosi maksunsa normaalisti omalle yliopistolleen) ja tässä tapauksessa vaihto-oikeus jää heidän osaltaan käyttämättä koska Suomea pidetään täällä niin tylsänä maana ettei kukaan sinne halua. Käytännössä siis oma vaihtoni lienee jopa melko edullinen yhteiskunnalle.

Vastaavasti voisi arvuutella että kuinka paljon näistä vastavaihtopaikoista jää Suomalaisten osalta käyttämättä, koska härmäläiset ovat valtaosaltaan liian uppiniskaisia lähtemään ulkomaille. Jos tätä ilmaista vaihtomahdollisuutta tarjottaisiin täällä paikallisille opiskelijoille olisivat he kaikki jo ulkomailla...useimmissa maissa vaihtoon lähteminen on kallista puuhaa joka verottaa lompakkoa paljon normaaleja lukuvuosimaksuja enemmän.

Onko olemassa joku toinen valtio, joka kouluttaa ilmaiseksi kenet tahansa, joka läpäisee helpohkot pääsyvaatimukset?

Suomessahan ei tarvitse edes välttämättä käydä pääsykokeissa päästäkseen osalliseksi opiskelijaetuihin. Jos valitsee AMK listan alapäästä kouluja joiden opetuskiintiöt ovat suurempia kuin hakijamäärät on sisäänpääsy käytännössä automaattinen. Hyvällä tuurilla nämä koulut hyvittävät joitakin opintopisteitä aiemmista työpaikoista/opinnoista/armeijasta, jos vielä lisäksi jaksaa käydä omien töiden ohessa välillä koululla kääntymässä saa opintotuen juoksemaan ihan kivasti vuoden tai pari...

[Nauris]

Vastaavasti voisi arvuutella että kuinka paljon näistä vastavaihtopaikoista jää Suomalaisten osalta käyttämättä, koska härmäläiset ovat valtaosaltaan liian uppiniskaisia lähtemään ulkomaille.

Tuo on mielestäni hyvä ominaisuus suomalaisissa, jos eivät ole yhtä innokkaita kuin britit. Toisaalta pitää aina huomata, että briteillä on suomalaisia helpompaa, koska he voivat yleensä opiskella omalla äidinkielellä Suomessa ja monissa muissa maissa. Vaikka suurin osa suomalaisista osaakin englantia niin ei sen puhuminen ole yhtä helppoa kuin britille, joka on sitä jauhanut vauvasta lähtien.

Turkey Rautiainen Stone Up His Ass
Kimi - I was having a shit

Brittien innokkuudessa lähteä ulkomaille voi myös olla kyse white flight ilmiöstä eikä taida muutenkaan olla brittiläisen yhteiskunnan kannalta hyvä asia, että kantaväestö muuttaa Australiaan, Ibizalle bailamaan, ties minne innokkaasti ja Ison-Britannian väestö korvautuu sisäsiittoisilla muslimeilla.

UK's games industry demands action to stop brain drain
Muslim population 'rising 10 times faster than rest of society'
Katso video alkaen kohdasta 1:37
BNP:n vaalivideo

[Virkamies]

Opiskeluni täällä ulkomailla maksaa tietysti Suomalainen veronmaksaja (joiden joukkoon tosin minäkin normaalisti kuulun), ja lisäksi tietysti Eurooppalaiset veronmaksajat tukien muodossa. Kyse on kuitenkin vastavaihdosta (Minä saan opiskella täällä ilmaiseksi, vastavaihdossa Suomeen tuleva maksaa lukuvuosi maksunsa normaalisti omalle yliopistolleen) ja tässä tapauksessa vaihto-oikeus jää heidän osaltaan käyttämättä koska Suomea pidetään täällä niin tylsänä maana ettei kukaan sinne halua. Käytännössä siis oma vaihtoni lienee jopa melko edullinen yhteiskunnalle.

Erasmus-ohjelman tyylisiä vaihto-opintomahdollisuuksia vastaan ei varmaan kenelläkään ole mitään vastaan. Se on hyvin hallittua ja sopimuksiin perustuvaa eurooppalaisten yliopistojen välistä opiskelijoiden vaihtoa. Puhut nyt eri asiasta kuin siitä, että otamme tänne maasta X hallitsemattoman määrän hakemuksia opiskelemaan ilmaiseksi suomalaisen veronmaksajan kustannuksella. Jos maalla X ei ole mitään tarjottavaa suomalaiselle opiskelijalle, niin asiassa ei ole oikein hyötynäkökohtia.

Jos tehdään maan X kanssa yhteistyösopimus, että maidemme välillä yliopistot voivat vaihtaa esimerkiksi 20 opiskelijaa per vuosi ja että lisäkustannuksia ei asiasta aiheudu, niin mikäpä siinä. Se on varmaan vain ja ainoastaan hieno homma. Mutta siitähän ei ymmärtääkseni ollut kyse. Närkästys kohdistui sitä kohtaan, että otamme tänne opetusjärjestelmäämme sisään opiskelijoita, jotka eivät ole osa hallittua opiskelijavaihtoa. Se ei onnistu ihan helposti ilman rahaa muissa maissa.

[Kowalski]

Sinänsä kohtuulliset lukukausimaksut EU:n ulkopuolisille opiskelijoille voisivat olla ihan paikallaan sillä taloudellisesti Suomi tuskin heistä hyötyy koska suurin osa ei todennäköisesti koskaan maksa veroja Suomeen. Eri asia sitten miten hyödyllisenä pitää sitä, että Suomessa on ulkomaalaisia opiskelijoita.

Itseäni huolestuttaa esimerkiksi lukukausimaksuissa vain se asia, että vaikkapa Britanniassa asia alkoi lukukausimaksuista ulkomaalaisille ja lopulta opiskelu korkeakouluissa muuttui maksulliseksi kaikille. Maksuttomassa opiskelussa on kuitenkin koko yhteiskunnankin kannalta se hyöty, että koko kansan kapasiteetti tulee taatusti hyödynnetyksi puhumattakaan tietysti yksilön omista mahdollisuuksista.

[haermae]

CIMO, 2/2012: Jäävätkö ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat Suomeen valmistuttuaan?

www.cimo.fi > Palvelut > Julkaisut > Selvitykset > Jäävätkö ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat Suomeen valmistuttuaan?

http://www.cimo.fi/palvelut/julkaisut/selvitykset/jaavatko_ulkomaalaiset_korkeakouluopiskelijat_suomeen_valmistuttuaan_


Vähän pyöristellen näyttäisi että 2/3 jää maahan, joista 2/3 työllistyy.

[Epämiellyttävä Totuus]

No joopa joo, sehän se on siitä ihonväristä ja maahanmuuttajana olosta kiinni ettei työharjoittelupaikkoja saa. Tai töitä yleensäkkään.

Ei niitä kukaan muukaan saa. Itselläni oli 6kk aikaa hankkia työharjoittelupaikka. 6kk, joka päivä mietin ja laittelin sähköpostia, soittelin puheluita ja niin edespäin joka puolelle. Työharjoittelupaikan sain 4 päivää ennen aikarajan umpeutumista (joka sivumennen sanoen oli 2.2).

"Ei niitä kukaan muukaan saa"?  Minun alallani opiskelijoistani puolet - se puoli jotka ovat osaavia, aktiivisia ja ulosanniltaan ja käyttäytymiseltään ihmismäisiä - saavat työharjoittelupaikat heti kun niitä haluavat.  Neljännes joutuu vähän hakemaan.  Ja joillakin sitten taas tuntuu että valmistuminenkin jää kiinni siitä että pakolliset harjoittelut ei ole tehty "kun ei niitä paikkoja ole saatavilla"...

[Jukka Wallin]

Kuopiossahan ulkomaalaisten opiskelu on todellakin näkyvää sekä katukuvassa että kouluilla. On sinällään oikei, että tuolla on noita opiskelijoita vaikka sun mistä, lähtien virosta aina kiinaan saakka, ja tiedän useita opiskelijoita jotka ovat jääneet mielellään töihin kuopion alueelle opiskeluiden jälkeen.

Mutta se mitä minä en ymmärrä on että ne tapaukset, jotka eivät selvästikkään a)halua b)aio c)kykene ottamaan osaa opiskeluihin, ne silti sijoitetaan niihin jo valmiiksi vähäisiin opiskelija-asuntoihin. Sinälläänhän määrällisesti näitä opiskelija-asuntoja on täällä paljon, mutta yhä useammat alkavat olla pitkälti täynnä "opiskelijoita" eli toisin sanoen rappukäytävä on täytetty yhdellä perheellä, joista tasan yksi ehkä opiskelee ja muut ovat jollain tavalla sijoitettu perhe-piiriin kuuluvina samaan asuinrappuun. Ja samalla:
a) ulkopaikkakunnilta tulevat suomalaiset nuoret joutuvat ihmettelemään että missäs he asuvat. Hiukan lähempänä (50-100km) asuvat tietysti pääsevät julkisilla mutta ongelmana ovat etäisyys ja näin ajomatka sekä koulutukselle aiheutuvat lisäkustannukset.
b) Koska asunnot täyttyvät ja täyttyvät, Kuopas (eli kuopion opiskelija-asunnot) joutuu koko ajan rakentamaan lisää, mikä on omiaan lisäämään kustannuksia ja vanhat asunnot ovat kunnossa kakka. Ja kaiken lisäksi nuo rakennuttamiset aiheuttavat hässäkkä kaupungin, valtion ja niin edespäin kanssa.
c) Opiskelija-asuntojen ympäristöille käy tämä mm. Halla-ahon mainitsema ghettoutumis-ilmiö, kun yhdessä rapussa asuu yksi mamu-perhe ja viereisessä näitten toinen ystävä-perhe, eikä sinne väliin kukaan uskalla kautta halua mennä.

Katsoin Savonia AMK:sta valmistuneita 6/08 - 1/09. Nimistä ja kotipaikoista päätellen sieltä valmistui mainittuna aikana 1 venäläinen, 2 kiinalaista, 1 afrikkalainen ja 1 vietnamilainen.

Onko Savoniassa todellakin paljon afrikkalaisia, kiinalaisia tai muita aasialaisia? Valmistuneiden määrissä tuo ei näy.

Hommassa keskusteltiin aktiivisesti eräästä lääketieteenopiskelijasta, jonka opinnot vanhenevat kesken opiskelun. Osa näistäkin muualta maailmasta tulleista aloittaa perheen rakentelun tai jättävät yksinkertaisesti opinnot kesken..

[Epämiellyttävä Totuus]

Tässä ketjussa tuntuu olevan vähän epäselvyyttä näiden vaihto-opiskelujen (meno/tulo) maksujen suhteen.  Olin koordinoimassa kv-vaihtoja vuosia sitten, ja ainakin silloin oli seuraavanlaisia käytäntöjä:

1. Bilateraaliohjelmissa opiskelijat pääasiallisesti maksavat vaihtoyliopistossa opiskellessaan lukukausimaksut kotimaansa yliopiston mukaan kotimaahansa.  Tämä on suomalaiselle erittäin hyvä mahdollisuus lähteä yliopistoihin jotka muuten maksaisivat törkeän paljon.  Tästä on välillä kuulunut napinaa suomalaisten opiskelijoiden "freeridingista" kalliissa yliopistoissa.

2. Multilateraaliohjelmissa maksut menevät samaan tapaan, plus vaihtomaksut (ISEP, Erasmus, jne.)  Näissäkin meiltä lähdetään todella kalliisiin yliopistoihin halvalla.

Molemmissa 1. ja 2. -vaihtoehdoissa lähtijöitä ja tulijoita pitäisi olla suunnilleen saman verran, muuten ohjelmat loppuvat.

3. Itsenäisessä opiskelussa ulkomailla opiskelija hoitaa elämisensä + muut kulut itse.  Tämä ei suomalaisille ole taloudellisesti erityisen hyvä tikki, sillä meidän koulutusrakenteemme ei toimi niin että maksamalla 50k eur vuodessa opiskelusta saa sitten tosi kovan palkan tulevaisuudessa.  Ulkomaalaisille tämä taas toimii erittäin hyvin, eli ulkomaalaiset maksavat suomessa opiskelustaan lähinnä elämiseen menevät kulut.  Koskaan en itse kuullut että yksikään meille tulleista opiskelijoista olisi saanut toimeentulotukea tai opintotukea Suomen valtiolta: itse ovat elämisensä ja muut maksaneet (viisumin saamiseen jo pitää osoittaa että maksukykyä on - tosin sen voi kiertää monin tavoin).  Jotkut ovat saaneet erilaisia stipendejä omista maistaan, CIMO:lta, yliopistoilta, tms., ja monet ovat myös tehneet töitä (esim. lehdenjako on ollut aika hitti).

Isoimpana ongelmana 3.-kohdassa tosiaan on se että suomalaisten veronmaksajien rahoilla koulutetaan ulkomaalaisia, joista suurin osa ei jää tänne veroja maksamaan.  Siinä taas olisi paljon kehitettävää viisumikäytännöissäkin: Ainakaan meidän alallamme opiskelijat eivät saaneet jäädä valmistuttuaan maahan vaikka työpaikka olikin (ja firma halusi jatkaa), vaan piti poistua maasta ja hoitaa kaikki paperisodat oman maansa suurlähetystöjen kautta, mikä helposti tiesi 3-6kk paperisotaa.  Harvapa siihen ryhtyi.  Suomi siis menetti ihan turhaan sitä kouluttamaansa porukkaa...

Olisikohan jollakulla tähän uudempaa tietoa, omani ovat tosiaan vuosikymmenen takaa, kauempaakin.

Mutta tosiaan: Osa näistä ulkomaillaopiskelumekanismeista on suomalaisille erittäin suosiollisia, kun taas toiset eivät. 

[Epämiellyttävä Totuus]

Hommassa keskusteltiin aktiivisesti eräästä lääketieteenopiskelijasta, jonka opinnot vanhenevat kesken opiskelun. Osa näistäkin muualta maailmasta tulleista aloittaa perheen rakentelun tai jättävät yksinkertaisesti opinnot kesken..

Tämä on ihan yleismaailmallisesti totta.  Jotkut kun tuppaavat rakastumaan uudessa opiskelumaassaan, ja sitten jopa jäämään sinne.  Omissa kollegoissani on 3 todella kovaa tieteentekijää jotka ovat jääneet Suomeen naisen/miehen takia. Ja sitten on näitä jotka lähtevät jonnekin jenkkeihin, rakastuvat, ja jäävät sinne.  Perkeleet.

Opintojen kesken jättäminenkin tuntuu olevan ihan yleismaailmallinen ilmiö

[Fincum]

Lisää ulkomaalaisia yliopistoon?
http://www.sss.fi/mielipiteet/kolumni/312864.html
...
Usein tuntuu kuitenkin siltä, että kansainvälisyys on pelkkä mantra, jota hoetaan parempien aikojen toivossa mutta jonka merkitystä ja sisältöä ei pohdita tarkemmin. Jos jokin on kansainvälistä, sitä pidetään automaattisesti hyvänä. Ulkomailta löytyy kuitenkin myös heikkotasoisia julkaisuja, huonoja tutkijoita, epämääräisiä yliopistoja ja kelvottomia opiskelijoita. Ulkomaalaisten suuri määrä ei tee yliopistosta automaattisesti hyvää ja arvostettua.

Opiskelijoita saattaa houkutella Suomeen esimerkiksi ilmainen koulutus, jonka suomalaiset veronmaksajat kustantavat. Opettajan ja opinto-ohjaajan työajasta saattaa leijonanosa kulua kansainvälisen opiskelijan paimentamiseen, ja omat joutuvat kärsimään.

Silti kansainvälisten opettajien, tutkijoiden ja opiskelijoiden rekrytointi saattaa olla kannattava sijoitus. Osa tuo Suomeen arvokasta tietotaitoa ja auttaa luomaan uusia yhteyksiä, osa jää pysyvästi rikastuttamaan suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria, osa lähtee muualle kertomaan, miten mukava paikka etäisenä ja kylmänä pidetty Suomi todellisuudessa on. Nykyisenä mittaamisen ja arvioimisen kulta-aikana myös kansainvälisyyden eri muotojen vaikuttavuutta olisi punnittava, ennen kuin ollaan puolesta tai vastaan.


Kirjoittaja on Turun yliopiston suomen kielen professori.
Kaisa Häkkinen

[haermae]

Keskipohjanmaa-lehti 9.8.2012, Mielipide.

KP-Amkin (Centria Ammattikorkeakoulu Oy:n) hallituksen jäsen kaipaa lisäpanostusta mamu-opiskelijoihin ja mamuihin yleensäkin (kirjoitus liitteenä).

Suomenkielen osaaminen on ongelma, johon ratkaisuksi esitetään mm. ystäväperheitä ja jokaiselle työnantajalle (pakollista?) mamu-opiskelija-harjoittelijaa.

Kirjoituksen loppupuolella on anekdootti tuhannen vuoden takaisesta espanjalaisesta Corroban miljoonakaupungista jossa leijonat ja karitsat kävivät yhdessä kedolla eurooppalaiset, arabit ja juutalaiset elivät sovussa keskenään kunnes inkvisitio pilasi harmonian. Ja hetikohta menivät talous ja kulttuuri kuralle.
Pitäneekö paikkansa?

Wikipedian mukaan Espanjan inkvisitio perustettiin vasta vuonna 1478 (http://fi.wikipedia.org/wiki/Espanjan_inkvisitio).

[Roope]

Nykyisin ammattikorkeakoulumme käyttää valtion rahaa kouluttaakseen oppilaita pääasiassa muihin maihin.
(..)
Huonosti hoidettu kotouttaminen tulee kalliiksi sekä inhimillisestä näkökulmasta, että rahassa mitattuna.
(..)
Kansainvälisyyden edistäminen maksaa itsensä tulevaisuudessa moninkertaisesti takaisin.

Huonosti perusteltu maahanmuutto- ja korkeakoulupolitiikka, joka mahdollistaa valtion rahan tuhlaamisen Euroopan ulkopuolelta saapuvien ulkomaalaisten maksuttomaan kouluttamiseen ja vieläpä erityisesti kannustaa heidän houkuttelemiseensa tulee kalliiksi. Sekä rahassa että suomalaisten opiskelijoiden tarpeiden sivuuttamisen näkökulmasta. Se on yksinkertaisesti tyhmää. Tätä älytöntä tuhlausta jatketaan ja jopa lisätään sisäänottoa kasvattaen kansainvälistymisen (ns. kotikansainvälistyminen) nimissä, eikä se maksa itseään koskaan takaisin. Tilannetta ei korjata ystäväperheillä tai vapaaehtoisen kielenopetuksen lisäämisellä, vaan ottamalla järki käteen.

Yli tuhat vuotta sitten oli Espanjassa miljoonakaupunki nimeltä Corroba, jossa talous ja kulttuuri kukoistivat. Siellä elivät eurooppalaiset, espanjalaiset, juutalaiset ja arabit sovussa keskenään. Sitten katolinen inkvisitiolaitos aloitti oikean opin turvaamisen. Toisinajattelijat tapettiin tai karkotettiin.

Talouden ja kulttuurin alamäki alkoi.

Suomalainen yhteiskunta on vielä "suvaitsevainen", mutta ei toimi tasa-arvoa edistävällä tavalla.

Aha.

[Siili]

Nykyisin ammattikorkeakoulumme käyttää valtion rahaa kouluttaakseen oppilaita pääasiassa muihin maihin.
(..)
Huonosti hoidettu kotouttaminen tulee kalliiksi sekä inhimillisestä näkökulmasta, että rahassa mitattuna.
(..)
Kansainvälisyyden edistäminen maksaa itsensä tulevaisuudessa moninkertaisesti takaisin.

Huonosti perusteltu maahanmuutto- ja korkeakoulupolitiikka, joka mahdollistaa valtion rahan tuhlaamisen Euroopan ulkopuolelta saapuvien ulkomaalaisten maksuttomaan kouluttamiseen ja vieläpä erityisesti kannustaa heidän houkuttelemiseensa tulee kalliiksi. Sekä rahassa että suomalaisten opiskelijoiden tarpeiden sivuuttamisen näkökulmasta. Se on yksinkertaisesti tyhmää. Tätä älytöntä tuhlausta jatketaan ja jopa lisätään sisäänottoa kasvattaen kansainvälistymisen (ns. kotikansainvälistyminen) nimissä, eikä se maksa itseään koskaan takaisin. Tilannetta ei korjata ystäväperheillä tai vapaaehtoisen kielenopetuksen lisäämisellä, vaan ottamalla järki käteen.

Virkkala on oppilaspohjaltaan mamuenemmistöisen AMK:n hallituksen jäsen.  Kuvitteletko todellakin, että häntä kiinnostavat kansantaloudelliset pointit millään tavalla?

[Roope]

Virkkala on oppilaspohjaltaan mamuenemmistöisen AMK:n hallituksen jäsen.  Kuvitteletko todellakin, että häntä kiinnostavat kansantaloudelliset pointit millään tavalla?

En sen jälkeen, kun luin kirjoituksen loppuhuipennuksen pahasta inkvisitiosta, joka tuhosi suvaitsevaisten paratiisin. Kunhan vain lopettaa kansantaloudellisiin pointteihin vetoamisen.

[gloaming]

Kansainvälisyyden edistäminen maksaa itsensä tulevaisuudessa moninkertaisesti takaisin.

Virkkala näyttää sitten laskelmat, joiden perusteella "kansainvälisyyden" (= kehitysmaamaahanmuuton ja -monikulttuurisuuden) edistäminen näin tosiaan tekee. Siisniinq laskelmat, joissa on niitä euromääriä. Muutoin Virkkala vain heiluttelee käsiään huulten lepattaessa tuulessa.

Yli tuhat vuotta sitten oli Espanjassa miljoonakaupunki nimeltä Corroba, jossa talous ja kulttuuri kukoistivat. Siellä elivät eurooppalaiset, espanjalaiset, juutalaiset ja arabit sovussa keskenään. Sitten katolinen inkvisitiolaitos aloitti oikean opin turvaamisen. Toisinajattelijat tapettiin tai karkotettiin.

Talouden ja kulttuurin alamäki alkoi.

Voihan teehuone sentään.

[Nauris]

Toiseen keskusteluun liittyen päädyin Jim Thomp­so­nin blogiin, josta sitten päädyin mielenkiintoiseen Trapped in Finland blogiin, jonka kommenteista löytyi mielenkiintoinen kommentti tähän keskusteluun liittyen. Ei tuossa kommentissa sinänsä mitään uutta ole, mutta onhan se mukava lukea ulkomaalaisen näkemyksiä Suomen typerästä ulkomaalaisten opiskelijoiden haalimisesta.

Parvez Rahman:

Finland really needs more people, more talented people to be precise. I guess the authorities have understood that and that is why they are taking lots of foreign students every year(I'm one of them). But I meet a lot of finns who can't stand a foreign student. They simply hate the fact that these foreigners are studying for free with their tax money.

And I say they have every right to do so. Why? Because the students(*most of 'em* not all) that are coming to finland, are not exactly what we might refer to as 'brilliant' or 'bright'. The minimum requirements set by the ministry of education doesn't ensure quality and the entrance exam they take barely tests your skills. Most of the students that come from Pakistan, India, Bangladesh, China, Vietnam can not get admission in 'Public Universities' in their respective countries. So, they seek other opportunities. But Private Universities are *very expensive*. So, Boom! let's go to Finland.

I'm not sure how Finland could gain anything from these people.

As you have said 40% of Forutune 500 companies were founded by immigrants. But the effect of immigrants on US economy is beyond that. Every start-up in the US seems to be founded/co-founded/early worked by an immigrant. If Finland, really wants the value out of the foreign students, the ministry really needs to rethink how they admit students. And to do that, the ministry really needs people who understand foreigners. When you are making policy for foreign students, you need to think like one.

Lähde

[acc]

Ulkomaan eläviltä voitaisiin ihan hyvin periä lukukausimaksu. Jos etiikka ei kestä opiskelijoilla rahantekemistä niin ainakin omakustannusarvon suuruinen maksu.

Pelkkä koulutuksen omakustannusarvon mukainen maksu on riittämätön opiskelijan aiheuttamien menojen rahalliseen kompensointiin. Ulkomaalainen opiskelija kuluttaa myös suomalaisen yhteiskunnan palveluja. Vuosittainen tuloverokertymä ja pakolliset sosiaaliturvamaksut per Suomen asukas ovat noin 76 miljardia per 5,4 miljoonaa eli 14000 euroa per vuosi. Mutta tämäkin Suomessa olemisen läsnäolomaksu on laskettu alakanttiin, koska kaikki suomalaiset eivät maksa veroja ja valtio sekä kunnat ottavat lainaa. Oikeampi Suomessa oleskeluun oikeuttava läsnäolomaksu 16700 euroa per vuosi saadaan jakamalla kaikki julkiset menot, noin 90 miljardia per vuosi Suomen asukasluvulla. Ulkomaalaisen opiskelijan tulisi siis maksaa reaalinen koulutuksen hinta oppilaitokselle, esimerkiksi 44000 euroa DI-tutkinnosta. Jos hän opiskelee viisi vuotta hänen tulisi maksaa vuosittain valtiolle 16700 euroa ja oppilaitokselle yhteensä 44000 euroa eli yhteensä 211000 euroa. Ja tämä hinta-arvio on omakustannushinta eli hyväntekeväisyyttä. Jos haluamme jotain hyötyäkin yhteiskunnalle, pitää päälle laittaa voittomarginaali. Jos opiskelija tuo mukanaan perheensä tai hänen perheensä lisääntyy Suomessa, niin hänen tulisi maksaa yhteiskunnalle myös heidän oleskelustaan Suomessa 16700 euroa per vuosi per henkilö. Edellä esitettyjen maksujen lisäksi opiskelijan tulee maksaa omat asumis- ja elämiskulunsa.


http://www.stat.fi/til/vermak/2010/vermak_2010_2011-03-01_tie_001_fi.html
http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/julkisetmenot/
http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/article482239.ece

[acc]

Helsingin sanomat julkaisi 26.8.2012 uutisen otsikolla "Ulkomaalaisten lukukausimaksut toivat kuluja voittojen sijaan".

http://www.hs.fi/kotimaa/Ulkomaalaisten+lukukausimaksut+toivat+kuluja+voittojen+sijaan/a1305595479381

Ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuihin siirtyminen ei ole osoittautunut rahasammoksi. Vuonna 2010 alkaneessa kokeilussa korkeakoulut voivat periä maksuja opiskelijoilta, jotka tulevat EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta.

Esimerkiksi Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan kansainvälisten asioiden asiantuntija Hanna Sauli kritisoi lukukausimaksujärjestelmää.
"Nyt maksuista on tullut enemmän kustannuksia kuin voittoja."
Maksujen perimisen edellytyksenä on se, että korkeakouluilla on apurahaohjelma.

Stipendit ovat Saulin mukaan tuoneet useita tuhansia euroja miinusta kokeilusta aiheutuneiden muiden kulujen lisäksi.

HS siis antaa uutisellaan mielikuvan, että on järjetöntä periä lukukausimaksuja, koska niistä tulee voiton sijasta kuluja. Todellisuudessa tilanne johtuu liian alhaisesta hinnasta. Maksuja pitää korottaa niin, että ne kattavat oppilaitoksen menot ja tuottavat päälle vielä voittojakin. Aivan varmasti Aalto-yliopisto tietää oman vuosibudjetinsa suuruuden ja opiskelijamäärän. Budjetti jaettuna opiskelijamäärällä antaa suuntaa antavan luvun lukukausimaksusta. Siihen päälle tietysti tulee lisätä ulkomaalaisista opiskelijoista aiheutuneet kustannukset ja se voittokin.

http://www.aalto.fi/fi/about/reports_and_statistics/
http://www.aalto.fi/fi/about/reports_and_statistics/AUF_toimintakertomus_ja_tilinpaatos_FI_A4_3.pdf

Opiskelijoita noin 19700
Kulut vuonna 2011 noin 418 miljoonaa euroa

Kulut per opiskelija 21200 euroa per vuosi.  Sopiva lukukausimaksu ulkomaalaiselle opiskelijalle voisi olla kohtuulliset 25000 euroa vuosi. Opiskelijan tulee tietysti itse maksaa asumisensa, elämisensä ja opiskelutarvikkeet.

[Roope]

HS siis antaa uutisellaan mielikuvan, että on järjetöntä periä lukukausimaksuja, koska niistä tulee voiton sijasta kuluja. Todellisuudessa tilanne johtuu liian alhaisesta hinnasta.

Paremminkin siitä, että lukukausimaksuja peritään hyvin harvoilta (vain 110 opiskelijaa 24 koulutusohjelmassa), jolloin byrokratiaan kuluu aivan liian paljon resursseja per maksava opiskelija. Lisäksi suurin osa lukukausimaksuista jaetaan takaisin stipendeinä näille samoille opiskelijoille. Kun lisäksi vain murto-osa koulutusohjelmista on maksullisia, opiskelijat siirtyvät tietysti maksuttomiin koulutusohjelmiin samassa tai toisessa korkeakoulussa, jolloin maksulliset koulutusohjelmat näyttävät epäsuosituilta maksuttomiin verrattuina.

Näyttää siltä, että hanke yritetään kaikin keinoin saada näyttämään epäonnistuneelta, jotta korkeakoulut voisivat jatkaa kotikansainvälistymistään entiseen malliin.

[Roope]

Kimin mukaan Suomi sijoittuu kansainvälisen tutkijayhteisön silmissä melko avoimien maiden ryhmään. Hänen mielestään Suomi ei harjoita ainakaan toistaiseksi kovin jyrkkää uusliberaalia talouspolitiikkaa.

– Ulkomaisilta opiskelijoilta ei kannattaisi periä muita korkeampia lukukausimaksuja, tai ainakin niiden pitäisi olla kohtuulliset. Kansainvälisissä vertailuissa on todettu, että monesti opiskelijat jäävät mielellään hyödyttämään sen maan tutkimusta ja taloutta, jossa ovat saaneet maksutonta korkeakoulutusta, hän kertoo.

Monitori: Terri Kim: Maahanmuuttopolitiikka ja tiedemaailma välillä ristiriidassa 7.11.2012

En tiedä tällaisista kansainvälisistä vertailuista, mutta tämähän ei ole pätenyt ainakaan Suomessa. Veikkaan, että kyse on ollut stipendin saaneista lahjakkuuksista eikä suomalaisen mallin (jollaista ei taida enää olla käytössä missään muualla) mukaisesta maksuttomasta korkeakouluopetuksesta kaikille ulkomaalaisille.