Työllistyykö humanisti? Ja jos, niin mihin? Siinä kysymyksiä, joita näinä aikoina mietitään humanistisen tiedekunnan kuppilassa ja käytävillä, mutta toivottavasti myös muualla.
"Työllistyy", vakuuttaa Tarja Longi, jolla on juuri alkanut kuudes vuosi kirjallisuuden opintojen parissa. Ja työllistyy vieläpä "oman alan" töihin -- vaikka ne humanisteilla voivatkin olla monenkirjavia.
Itse Longi uskoo viiden vuoden päästä työskentelevänsä jossain järjestössä, esimerkiksi kulttuuritapahtumien organisoijana. "Mutta olen avoin kaikille mahdollisuuksille, työelämä kun ei tällä soveltuvalla koulutuksella pelota", hän lisää.
Järjestöt ovat tulleet jo tutuiksi, sillä Longi istuu Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa, vastuualueinaan koulutuspolitiikka ja ympäristö. Ylioppilaskunnan lisäksi Longi on toiminut Kultussa eli Oulun kulttuurintutkimuksen opiskelijat ry:ssä.
Valmistuminen ei vielä tänä syksynä ole Longilla näköpiirissä, sillä toiminta yhdistyksissä työllistää aika lailla. Vaikka järjestötyö voi venyttää valmistumista, se on kuitenkin Longin mukaan vähintään yhtä mielekästä kuin opiskelu.
"Aina kaivataan työelämätaitoja, ja ainejärjestötyö on projektikoordinaattorin osaamista. Monista asioista oppii järjestöissä paljon enemmän kuin opinnoissa", Longi kuvaa.
Oulun yliopiston ohjaus- ja työelämäpalvelujen tuoreimpien tilastojen mukaan kuusi prosenttia humanistisesta tiedekunnasta valmistuneista työskentelee järjestöjen, seurakuntien, säätiöiden tai vastaavien palveluksessa. Oulun yliopiston tiedekunnista tämä työllistäjäsektori on levein juuri humanisteilla.
Humanistien työllistyminen ei ole uusi keskustelunaihe, mutta parin viime vuoden aikana se on saanut lisämausteita lamasta, yliopiston säästötoimista ja yliopiston uudistuneesta rahoitusmallista. Nämä seikat heijastuvat myös koulutukseen.
"Käsitykseni mukaan esimerkiksi 1990-luvun puolivälistä opetushenkilökunta on vähentynyt radikaalisti", Longi kuvaa Oulun tilannetta. "Lähiopetusta saa kursseilla harvemmin kuin ennen", hän lisää.
Työllistymisen vaikeuden lisäksi humanistit pohtivat alan huonoa arvostusta. Longi uskoo, että osasyy on humanisteissa, jotka eivät ole pitäneet meteliä itsestään ja osaamisestaan.
"Tämä on miettimisen paikka humanisteilla, mutta myös yhteiskunnassa yleisemminkin. Joku opettaa insinöörienkin lapset lukemaan", Longi muistuttaa.
Surkuttelun sijaan pitäisikin ryhdistäytyä. "Humanistit potevat ihan turhaan huonoa itsetuntoa", Longi painottaa. "Ei tajuta sitä, kuinka soveltavia tutkinnot ovat. Ei osata myöskään sanoa firmoille, että meitä tarvitaan."
Tulevaisuudessa Longi korostaa huomioimaan erityisesti monitieteisyyden mahdollisuudet. Oulun yliopistossa tiedekuntarajat ylittyvät helposti lääketieteellisen, teknillisen ja luonnontieteellisen tiedekunnan välillä.
"Tämä kuvio on murtumassa", Longi arvioi ja uskoo humanistien osuuden kasvavan poikkitieteellisissä hankkeissa ja tutkimuksessa lähivuosina.
"Yhä nykyään, ja ehkä varsinkin nykyään, ihmisyyttä tutkivaa tieteenalaa tarvitaan. Siksi kannattaa opiskella humanistisia aineita", Longi kannustaa.
"Ja koska koko ajan tulee kaikkea uutta, missä meidän monialaista osaamistamme tarvitaan. Vielä ei edes tiedetä, missä kaikkialla humanistia tarvitaan."
Ja löytää Longi vielä yhden syyn valita humanistisen alan: "Koska se on kivaa."
Kaleva kertoo Oulun yliopiston toiminnasta syksyn aikana.
Pekka Rahko
http://www.kaleva.fi/uutiset/humanistista-moneksi/869921
Quote from: do.ut.des on 13.09.2010, 19:57:24
Työllistymisen vaikeuden lisäksi humanistit pohtivat alan huonoa arvostusta. Longi uskoo, että osasyy on humanisteissa, jotka eivät ole pitäneet meteliä itsestään ja osaamisestaan.
"Tämä on miettimisen paikka humanisteilla, mutta myös yhteiskunnassa yleisemminkin. Joku opettaa insinöörienkin lapset lukemaan", Longi muistuttaa.
Niin opettaa. Se joku valmistuu kasvatustieteen laitokselta luokanopettajaksi, eikä muuten ole humanisti. Ks. esim. Oulun yliopiston Humanistisen tiedekunnan pää- ja sivuaineet (http://www.oulu.fi/hutk/aineet/).
Humanististen aineiden opiskelijoille on kyllä työsarkaa yhteiskunnassa, mutta jostain syystä lehtijutussa ei mainittu muuta kuin tapahtumien järjestäminen. Oikeasti humanistit opiskelevat mm. museoalaa ja kielitieteitä.
Longi uskoo "humanistien osuuden kasvavan poikkitieteellisissä hankkeissa ja tutkimuksessa lähivuosina", mikä varmaan pitää paikkansa, sillä Oulussa on tällainen kiinnostava ala kuin Humanistiset ympäristöopinnot (http://www.oulu.fi/hutk/ympop/). Olen valmis hyväksymään kulttuurisuuntautuneet ekologit peliin mukaan, hyvä vaan, jos joku suojelee luonnon ohella myös kulttuuria. Virkoja esim. kunnanvirastoissa ja kansanedustajain neuvonantajina löytynee ja toivottavasti siivellä saadaan mukaan ujutettua myös muutama ns. kova tieteilijä...
Humanistille töitä: 22-vuotias mies on elävä variksenpelätti
Kun Jamie Fox, 22, valmistui Britanniassa Bangorin yliopistosta, hän ei ollut turhan tarkka työpaikastaan. Uravalinnasta kertoi BBC verkkosivuillaan.
Nuori mies kiskaisee aamulla päälleen oranssin työasun ja lähtee kiertelemään noin nelihehtaarisen pellon laitoja mukanaan ukulele, haitari ja lehmänkello. Palkkakaan ei ole aloittelijalle kehno: 250 puntaa viikossa - siis noin 330 euroa.
Fox opiskeli yliopistossa musiikkia ja englantia. Määräaikaisesta työstä on tarkoitus haalia tarpeeksi rahaa matkaan Uuteen-Seelantiin.
Työpaikka löytyy Norfolkin maakunnassa sijaitsevasta Aylshamista. Työnantaja kehotti ottamaan mukaan aurinkotuolin ja hyvän kirjan.
- Saan istua ja lukea suurimman osan ajasta, mutta kun näen peltopyitä, minun täytyy nousta ylös ja säikyttää ne tiehensä. Soitan lehmänkelloa ja jopa haitaria, mutta ukulelella ei näytä olevan niihin vaikutusta.
Työ ei ole Foxin mukaan lainkaan hullumpi.
Myös työnantaja on tyytyväinen, sillä peltopyyt ovat pysyneet poissa rapsista.
- Jamie tekee hyvää työtä. Eron on selvästi havaittavissa, hän tokaisi BBC:n haastattelussa.
Voit lukea BBC:n uutisen englanniksi täältä.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288505469934.html (http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288505469934.html)
Humanististen aineiden (tieteenalojen) kirjo on niin laaja, ettei tämänkaltaisissa arvioissa välttämättä kannata yleistää liikaa. Mainittujen lisäksi esim. helsingin yliopiston palettiin kuuluvat sellaisetkin aineet kuin suomen kieli, yleinen sekä Suomen historia, vieraat kielet ja sellainenkin varsin vaativa alue kuin kieliteknologia, jota voisi luonnehtia insinöörihommiksikin.
Kyvykäs ihminen opiskelee humanismin lisäksi jotain täsmällistä, tarpeellista ja konkreettista. Etenkin Suomen yliopiston olemattomilla vaatimuksilla kuudessa vuodessa ehtii tehdä sekä teknisen että humanistisen loppututkinnon. Tällöin humanismista saattaa olla jotain iloa muillekin kuin opiskelijoille itselleen. Sitten toki tarvitaan joka alalta muutama ihminen vuodessa (Suomessa) korvaamaan ne muutamat opettajat, tutkijat ja professorit, mutta näitä tosiaan ei tarvita ehkä kuin 1-2 vuosikymmenessäkään.
Jos aloittaisin alusta, suosittaisin tutkinnon matematiikasta, tilastotieteestä ja tietojenkäsittelystä matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa ja toisen tutkinnon latinan kielestä ja kirjallisuudesta sivuaineina ehkä filosofiaa, taidehistoriaa ja arkeologiaa.
QuoteTyöllistymisen vaikeuden lisäksi humanistit pohtivat alan huonoa arvostusta. Longi uskoo, että osasyy on humanisteissa, jotka eivät ole pitäneet meteliä itsestään ja osaamisestaan.
Enemmänkin työllistymiseen ovat vaikuttaneet ne humanistit jotka ovat pitäneet meteliä itsestään ja osaamisestaan mikä on myöhemmin paljastunut osaamattomuudeksi.
QuoteJärjestöt ovat tulleet jo tutuiksi, sillä Longi istuu Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa, vastuualueinaan koulutuspolitiikka ja ympäristö. Ylioppilaskunnan lisäksi Longi on toiminut Kultussa eli Oulun kulttuurintutkimuksen opiskelijat ry:ssä.
Suomeksi sanottuna puhunut paskaa ja politiikkaa, ei ehkä tässä järjestyksessä, ja pyrkinyt luomaan yhteiskunnalle lisää maksettavaa ja maksatettavaa.
Quote"Yhä nykyään, ja ehkä varsinkin nykyään, ihmisyyttä tutkivaa tieteenalaa tarvitaan. Siksi kannattaa opiskella humanistisia aineita", Longi kannustaa
Aiva rakas yliopiston peltopelle. Ensin TIENAAT ITSE RAHAA tekemällä tähdellistä, ja sitten kun sinulla ITSELLÄSI on varaa, voit myöhemmillä päivilläsi keskittyä ihmisyyden tutkimukseen. Nämä perkeleen peltopellet ja vasemmistovihreät diletantit haluavat että valtio ja veronmaksajat maksavat heidän humanistipuuhastelunsa. Tällaista paskaa ei Suomi tarvitse eikä koko elämänsä työtä tehnyt vanhus hoitokodissa tarvitse. Hänen ihmisyytensä ei parane siitä että joku yliopiston peltopelle ja ympäristövastaava tutkii ihmisyyttä. Ihmisyys paranee siitä että Longi ottaa ja opiskelee lähihoitajaksi ja tutkii onko vanhuksen yöastia tai vaippa täynnä ja tyhjentää sen. Saattaisi samalla yliopiston humanistiääliökin oppia jotain ihmisyydestä mutta en pidättäisi hengitystä odottaessani lampun syttyvän.
Variksenpelätti on ihan oikealla asialla humanistipapereineen. Humus on merkittävä asia jota kannattaa suojella.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Humus
Quote from: Dharma on 08.10.2012, 10:14:42
Kyvykäs ihminen opiskelee humanismin lisäksi jotain täsmällistä, tarpeellista ja konkreettista. Etenkin Suomen yliopiston olemattomilla vaatimuksilla kuudessa vuodessa ehtii tehdä sekä teknisen että humanistisen loppututkinnon. Tällöin humanismista saattaa olla jotain iloa muillekin kuin opiskelijoille itselleen. Sitten toki tarvitaan joka alalta muutama ihminen vuodessa (Suomessa) korvaamaan ne muutamat opettajat, tutkijat ja professorit, mutta näitä tosiaan ei tarvita ehkä kuin 1-2 vuosikymmenessäkään.
Jos aloittaisin alusta, suosittaisin tutkinnon matematiikasta, tilastotieteestä ja tietojenkäsittelystä matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa ja toisen tutkinnon latinan kielestä ja kirjallisuudesta sivuaineina ehkä filosofiaa, taidehistoriaa ja arkeologiaa.
Noin kyvykkäitä ihmisiä lienee Suomessa suhteellisen rajallinen määrä. Itsekään en taida olla, siksi joudun tyytymään siihen "täsmälliseen" ja mahdollisesti harrastaa humaaneja asioita sen mukaan kuin aikaa ja energiaa jää. Olen toki samaa mieltä, että kaikkien on syytä opiskella myös jotakin "hyödyllistä" tai ainakin hankkia sellaisia taitoja muulla tavoin. Jutun esimerkissä saa kieltämättä kyllä työelämässäkin hyödyllistä "junailukokemusta".
Quote from: siviilitarkkailija on 08.10.2012, 10:35:55
Quote"Yhä nykyään, ja ehkä varsinkin nykyään, ihmisyyttä tutkivaa tieteenalaa tarvitaan. Siksi kannattaa opiskella humanistisia aineita", Longi kannustaa
Aiva rakas yliopiston peltopelle. Ensin TIENAAT ITSE RAHAA tekemällä tähdellistä, ja sitten kun sinulla ITSELLÄSI on varaa, voit myöhemmillä päivilläsi keskittyä ihmisyyden tutkimukseen. Nämä perkeleen peltopellet ja vasemmistovihreät diletantit haluavat että valtio ja veronmaksajat maksavat heidän humanistipuuhastelunsa. Tällaista paskaa ei Suomi tarvitse eikä koko elämänsä työtä tehnyt vanhus hoitokodissa tarvitse. Hänen ihmisyytensä ei parane siitä että joku yliopiston peltopelle ja ympäristövastaava tutkii ihmisyyttä. Ihmisyys paranee siitä että Longi ottaa ja opiskelee lähihoitajaksi ja tutkii onko vanhuksen yöastia tai vaippa täynnä ja tyhjentää sen. Saattaisi samalla yliopiston humanistiääliökin oppia jotain ihmisyydestä mutta en pidättäisi hengitystä odottaessani lampun syttyvän.
Variksenpelätti on ihan oikealla asialla humanistipapereineen. Humus on merkittävä asia jota kannattaa suojella.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Humus
Vittu mitä paskaa. Mikäpä on a) oma koulutuksesi ja b) kuinka monta euroa olet tuottanut yhteiskunnalle tekemällä "tuottavaa työtä" (vähennä summasta saamasi koulutus ja muut "humanistiset" kulut)?
Quote from: Haima on 08.10.2012, 13:13:30
Vittu mitä paskaa. Mikäpä on a) oma koulutuksesi ja b) kuinka monta euroa olet tuottanut yhteiskunnalle tekemällä "tuottavaa työtä" (vähennä summasta saamasi koulutus ja muut "humanistiset" kulut)?
Siviilitarkkailijan koulutus ja veronmaksukyky ei vaikuta siihen, miten paljon (tai vähän) ihmisyyttä tutkiva humanisti käytännössä parantaa ihmisyyttä.
Vai mennäänkö taas siihen ryteikköön, jossa kiistellään saako musiikin soittoa taitamaton arvostella musiikkiteoksia. Huoh...tervemenoa, jään tällä asemalla pois.
edit: vastauksesi perusteella jäin...*vilkuttaa hyvästiksi* ;D
Quote from: kuhlmey on 08.10.2012, 13:30:39
Quote from: Haima on 08.10.2012, 13:13:30
Vittu mitä paskaa. Mikäpä on a) oma koulutuksesi ja b) kuinka monta euroa olet tuottanut yhteiskunnalle tekemällä "tuottavaa työtä" (vähennä summasta saamasi koulutus ja muut "humanistiset" kulut)?
Siviilitarkkailijan koulutus ja veronmaksukyky ei vaikuta siihen, miten paljon (tai vähän) ihmisyyttä tutkiva humanisti käytännössä parantaa ihmisyyttä.
Vai mennäänkö taas siihen ryteikköön, jossa kiistellään saako musiikin soittoa taitamaton arvostella musiikkiteoksia. Huoh...tervemenoa, jään tällä asemalla pois.
Anna kaverin ihan itse vastata: vastaus nimittäin kertoo asioiden hahmottamisen kompetenssista ja siitä, että tuliko taas soitettua virttynyttä levyä höpöttäjäarmeijan soittokunnan levyvarastosta vai ei (joo).
Haima haluaa perehtyä kolutus- ja työhistoriaani. Itseasiassa itsekin haluaisin mutta en enää muista missä kaikkialla on tullut koluttua ja kouluttauduttua. Pääasiassa työtä tehden että yliopiston variksenpeläteillä olisi ruokaa.
Kun vähennän humanistiset kulut niin voin kertoa että ompa tullut nähtyä ihan humanististen koulutusperustein konkurssiin ajettu firmakin. Panee nöyräksi elämä toisin kuin itseään parempi "yliopisto"
Quote from: slobovorsk on 08.10.2012, 13:02:44
Noin kyvykkäitä ihmisiä lienee Suomessa suhteellisen rajallinen määrä. Itsekään en taida olla, siksi joudun tyytymään siihen "täsmälliseen" ja mahdollisesti harrastaa humaaneja asioita sen mukaan kuin aikaa ja energiaa jää. Olen toki samaa mieltä, että kaikkien on syytä opiskella myös jotakin "hyödyllistä" tai ainakin hankkia sellaisia taitoja muulla tavoin. Jutun esimerkissä saa kieltämättä kyllä työelämässäkin hyödyllistä "junailukokemusta".
On toki rajallinen määrä, mutta ÄO 120-130 (145 Mensan rajana) riittää. Ja eipä sitä sen enempää tarvitsekaan yliopistossa ihmisiä kouluttaa. Tuossa porukassakin riittää tuhansia vuodessa. Loput voivat sitten tehdä jotain muuta tai harrastella omalla kustannuksellaan.
Quote from: siviilitarkkailija on 08.10.2012, 14:06:04
Haima haluaa perehtyä kolutus- ja työhistoriaani. Itseasiassa itsekin haluaisin mutta en enää muista missä kaikkialla on tullut koluttua ja kouluttauduttua. Pääasiassa työtä tehden että yliopiston variksenpeläteillä olisi ruokaa.
Kun vähennän humanistiset kulut niin voin kertoa että ompa tullut nähtyä ihan humanististen koulutusperustein konkurssiin ajettu firmakin. Panee nöyräksi elämä toisin kuin itseään parempi "yliopisto"
Se on muuten oNpa. Mutta eipä mitään; olisi kiva kuulla, mitä ihmettä mahtaa tarkoittaa "humanististen koulutusperustein konkurssiin ajettu firma" mutta jätettäneen toiseen kertaan. Metkaa, että vain humanistisissa tiedekunnissa on turhaa porukkaa, muuallahan ei ole, ei :) Esimerkiksi ilman mainostoimistojen boomareita maailma loppuisi.
yliopistojen liepeillä pyörivä järjestötoiminta on viemäri missä työhaluttomat kohtaavat työkelvottomia. Ja erityisesti humus alalla on pelottava mahdollisuus kouluttautua ihan työkelvottomaksi saakka. Poikkeukset vahvistavat säännön.
Humus-koukutettujen alin ikäraja pitäisi olla 50 v ja vuositulot n 100 k€ niin että pystyisivät maksamaan 30 k€ lukukausimaksut. Ainoastaan tällä porukalla on varaa olla humanisti.
Quote from: slobovorsk on 08.10.2012, 09:18:49
Humanististen aineiden (tieteenalojen) kirjo on niin laaja, ettei tämänkaltaisissa arvioissa välttämättä kannata yleistää liikaa. Mainittujen lisäksi esim. helsingin yliopiston palettiin kuuluvat sellaisetkin aineet kuin suomen kieli, yleinen sekä Suomen historia, vieraat kielet ja sellainenkin varsin vaativa alue kuin kieliteknologia, jota voisi luonnehtia insinöörihommiksikin.
Näinhän se on. Usein epäselvät alat haluavat piilottaa itsensä toisen yleisemmin hyväksytyn alan varjoon, ja siten perustella omaa olemassaoloaan. Erityisesti "korkeakulttuuri" on tässä loistanut. Kun ennen vanhaan näytelmät ja oopperat pyrkivät kuvastamaan yhteiskunnan epäkohtia ja mielettömyyksiä - siis olivat paikkansa ansainneet, niin nykyään näytellään oopperoita vain jotta oltaisiin yhtä "fiinejä" kuin ennen. Saadaan siis vanhalla maineella rahastettua yhä. Samoin ovat onnistuneet "naistutkijat" soluttamaan itsensä yliopistojen lonkeroihin - ja monet muut. Näiden olemassaoloa sitten perustellaan humanismilla - ihmisyyydellä - ja arvostetuilla humanistisilla tavoitteilla kuten Suomen kielen säilyttämisellä.
Niin uskomattomalta kuin kuulostaakin, oli vielä sata vuotta sitten filosofia kova tiede. Se oli täsmällistä ajattelua, jolla yritettiin vastata täsmällisiin kysymyksiin. Puhdasta logiikkaa. Nyt on se on sivistyneistön viihdettä. Himanen kiertää maailmalla Norjan prinssin kanssa keräämässä rahaa hyväntekeväisyyteen ja Esa Saarinen naurattaa kertomalla kuningattarestaan. Sallitaan nyt nämäkin - ja huvin kautta moni asia tulee paremmin esiin, mutta olisi silti syytä olla oikeaa filosofiaakin; ajattelun vapautta, rakkautta tietoon. Sellainen ei kuitenkaan sovi demarien aatteeseen: keskushallinnon kaikkitietävyyden maailmaan. Kukaan ei saa olla niin viisas kuin ministeri: 35v nainen, mieluiten lastentarhanopettaja - en viitsi edes sanoa mitä ajattelen kyseisen ihmisryhmän älyllisestä kaikkitietävyydestä.
Dharman kaipaama "täsmällinen, tarpeellinen ja konkreettinen" olisivat jo osana ohjelmaa, jos humanistit opiskelisivat humanistisia tieteitä niiltä perusteilta joilta ne on luotu; eivätkä tätä nykyajan demarihumanismia.
Peltopelle tarkoitti tässä yhteydessä aiemmin keskustelussa ollutta Jamie Fox 22, variksenpelättinä itseään elättävää humanistia.
Quote from: siviilitarkkailija on 08.10.2012, 15:06:06
Peltopelle tarkoitti tässä yhteydessä aiemmin keskustelussa ollutta Jamie Fox 22, variksenpelättinä itseään elättävää humanistia.
Onneksi sentään sen kaimalla menee paremmin.
Quote from: sivullinen. on 08.10.2012, 15:00:45
Dharman kaipaama "täsmällinen, tarpeellinen ja konkreettinen" olisivat jo osana ohjelmaa, jos humanistit opiskelisivat humanistisia tieteitä niiltä perusteilta joilta ne on luotu; eivätkä tätä nykyajan demarihumanismia.
Aivan!
Luin reilu puoli vuotta latinan kieltä ja kirjallisuutta Helsingin yliopistossa ja tästä huomasin, miten rankka ala humanismi lopulta on. Siksi humanismiin pitäisikin mennä sisään sen vuosisataisen perinteen kautta. Vaan eipä näin moni humanisteista tee. Eivät edes lue lässytystenttikirjojaan ja höpöttävät paskaa. Täysin romahtanut ala suurelta osin.
Helsingin yliopistossa perusfiksu (20 %+ parhaat yo-arvosanat maassa) suorittaa kuudessa vuodessa täysipainoisesti opiskellen kaksi filosofian maisterin tutkintoa, joista toisessa pääaine on tietojenkäsittelytiede ja sivuaine vähintään vanhan cum lauden tasoinen tilastotiede matematiikka (=sovelta matematiikka tavalla tai toisella) sekä humanistisen filosofian maisterin tutkinnon, jossa pääaine on rankka (esimerkiksi latinan kieli ja kirjallisuus) ja sivuaineet vessalukemista (taidehistoria, arkeologia, yleinen historia, jne.). Silti ehtii kesät käydä töissä ja viettää siedettävää sosiaalista elämääkin. Jos draivi ei riitä, niin humanistiset opinnot voi jättää kandiin, koska gradu on kuitenkin tutkijoille suunnattu opinnäyte.
Suomalaiset opiskelijat ovat todella laiskoja ja saamattomia. Oppivat lähinnä itkemään eduistaan.
Quote from: Gommi on 08.10.2012, 16:40:01
Juuri tässä tiivistettiin Suomen ns. humanistisen tieteen kriisi. Siinä missä esim. Saksassa luetaan Platonin teoksia alkuperäiskielellä, Suomessa saman tenttikirjan ajaa vaikkapa joku Tynjälän "Kasvatusfilosofia", suomeksi tietenkin ettei humanistiparan tarvitse rasittaa aivojaan turhalla kielitaidolla. Miten tämä tällaiseksi on mennyt?
Kuten edellä todettiin: sosialidemokratia. Kaikki yliopistoon ja yliopistosta riittävän helppo kaikille. Suomen kokoisella Singaporella on kaksi top-100:sa (sijat 29. ja 86.), Suomella paras on vasta sadan jälkeen.
Quote from: Dharma on 08.10.2012, 15:46:35
Suomalaiset opiskelijat ovat todella laiskoja ja saamattomia. Oppivat lähinnä itkemään eduistaan.
Totta. Missä veikkaat näitä itkijöitä olevan eniten? Humanisteissako? Itse opiskelen erittäin arvostetulla luonnontieteellisellä alalla ja oma kokemukseni tähän mennessä on se, että ainakaan täällä tyhjästävalittajia ei ole vähiten.
Koska koulutus myös usein periytyy, juuri tällä alalla yhtenä kolmesta tietystä prestiisi-alasta lienee eniten niitä kultalusikka suussa syntyneitä "en ainakaan tota tee ku musta tulee X" -janttereita. Toki onneksi varianssia on, mutta humanisteissa on melko paljon sitä porukkaa, joka suostuu tekemään esim. kesätöinä mitä tahansa töitä, mikä ei käykään pirtaan monen muun alan sankareille.
Karrikoin melko lailla mutta menköön...
Quote from: Haima on 08.10.2012, 16:44:30
Totta. Missä veikkaat näitä itkijöitä olevan eniten? Humanisteissako? Itse opiskelen erittäin arvostetulla luonnontieteellisellä alalla ja oma kokemukseni tähän mennessä on se, että ainakaan täällä tyhjästävalittajia ei ole vähiten.
Koska koulutus myös usein periytyy, juuri tällä alalla yhtenä kolmesta tietystä prestiisi-alasta lienee eniten niitä kultalusikka suussa syntyneitä "en ainakaan tota tee ku musta tulee X" -janttereita. Toki onneksi varianssia on, mutta humanisteissa on melko paljon sitä porukkaa, joka suostuu tekemään esim. kesätöinä mitä tahansa töitä, mikä ei käykään pirtaan monen muun alan sankareille.
Lusmuilin itse yliopistolla 14 vuotta ja osallistuin aktiivisesti aikanani eduista itkemiseen. Opiskelijat palkitsivat minut 1999 suurimmalla äänimäärällä HYYn vaaleissa.
Eiköhän noita itkijöitä ole joka alalla. Opiskelijat eivät ole Suomessa älymystöä, vaan lähinnä ay:hyn verrattavissa oleva itsekäs ja lyhytnäköinen ryhmittymä. Harvaa opiskelijaa edes kiinnostaa maailma laajemmin.
Opiskelemillani aloilla yliopisto oli täysin turha. Luin ulkomaisia tenttikirjoja ja sain parhaita arvosanoja, enkä ole kovin älykäs tai ahkera. Vaimoni teki tutkinnon kolmessa vuodessa, eikä hänkään ole kummoinen.
Quote from: siviilitarkkailija on 08.10.2012, 14:20:11
yliopistojen liepeillä pyörivä järjestötoiminta on viemäri missä työhaluttomat kohtaavat työkelvottomia.
Tästä olen kovasti eri mieltä. Väittäisin että opiskelijajärjestöissä aktiivisesti toimimisella on erittäin vahva korrelaatio ylimpään johtoon johtavalla työuralla.
Quote from: Ulkopuolinen on 08.10.2012, 09:02:52
Quote
Työllistymisen vaikeuden lisäksi humanistit pohtivat alan huonoa arvostusta. Longi uskoo, että osasyy on humanisteissa, jotka eivät ole pitäneet meteliä itsestään ja osaamisestaan.
Väittäisin että humanistien huono arvostus johtuu ennemminkin siitä, että useammatkin humanisistiset tieteet ovat jossain määri irronneet reaalimaailmasta ja tieteellisestä itsekritiikistä.
Siis että historian, kielten, kulttuurien, uskontojen ja perinteen tutkimus sekä filosofia on jotenkin irronnut reaalimaailmasta? No, filosofia ehkä mutta yhtä vahvasti ihmiskuntaan sidoksissa olevia oppiaineita en äkkiseltään keksi kuin humanistiset tieteet.
Sen sijaan valtiotieteiksi luettavat kehitysmaatutkimukset, naistutkimukset, sosiologiat, postmodernit dekonstruktionismit, frankfurtilainen kriittinen diskurssiteoria ja dialektinen marxismi ovat ehkä irronneet reaalimaailmasta. Näiden alojen ihmisillä on kyllä tendenssi pitää meteliä itsestään ja kansoittaa niitä julkisin varoin maksettuja konsultinvirkoja huuhaa-kauppislaisten kansoittaessa yksityisen puolen vastaavia.
Quote from: JJohannes on 08.10.2012, 18:58:28
...naistutkimukset, sosiologiat, postmodernit dekonstruktionismit, frankfurtilainen kriittinen diskurssiteoria ja dialektinen marxismi ovat ehkä irronneet reaalimaailmasta.
Nämä kyllä ovat
juurikin humanistisia tieteitä poislukien sosiologia, joka sekin tosin tunkee rähmäisen käpälänsä esim. kulttuurintutkimukseen, kielitieteeseen ja kirjallisuustieteeseen...ja varmaan myös historiatieteisiin.
Quote from: Haima on 08.10.2012, 19:02:12
Quote from: JJohannes on 08.10.2012, 18:58:28
...naistutkimukset, sosiologiat, postmodernit dekonstruktionismit, frankfurtilainen kriittinen diskurssiteoria ja dialektinen marxismi ovat ehkä irronneet reaalimaailmasta.
Nämä kyllä ovat juurikin humanistisia tieteitä poislukien sosiologia, joka sekin tosin tunkee rähmäisen käpälänsä esim. kulttuurintutkimukseen, kielitieteeseen ja kirjallisuustieteeseen...ja varmaan myös historiatieteisiin.
Helsingin Yliopistossa naistutkimus on valtiotieteellisessä tiedekunnassa, samoin viestintäoppi johon diskurssiteoria liittyy. Dekonstruktionismi on toki filosofinen suuntaus ja materialistinen dialektiikka historiaan ja filosofiaan liittyvä käsite mutta niillä on tärkeä rooli vaikkapa sitten sosiologiassa, viestinnässä, politiikantutkimuksessa, yhteiskuntatieteessä ja naistutkimuksessa. Ja mikseipä myös jossain kolonialismin tutkimuksessakin.
Quote from: JJohannes on 08.10.2012, 19:15:00
Quote from: Haima on 08.10.2012, 19:02:12
Quote from: JJohannes on 08.10.2012, 18:58:28
...naistutkimukset, sosiologiat, postmodernit dekonstruktionismit, frankfurtilainen kriittinen diskurssiteoria ja dialektinen marxismi ovat ehkä irronneet reaalimaailmasta.
Nämä kyllä ovat juurikin humanistisia tieteitä poislukien sosiologia, joka sekin tosin tunkee rähmäisen käpälänsä esim. kulttuurintutkimukseen, kielitieteeseen ja kirjallisuustieteeseen...ja varmaan myös historiatieteisiin.
Helsingin Yliopistossa naistutkimus on valtiotieteellisessä tiedekunnassa, samoin viestintäoppi johon diskurssiteoria liittyy. Dekonstruktionismi on toki filosofinen suuntaus ja materialistinen dialektiikka historiaan ja filosofiaan liittyvä käsite mutta niillä on tärkeä rooli vaikkapa sitten sosiologiassa, viestinnässä, politiikantutkimuksessa, yhteiskuntatieteessä ja naistutkimuksessa. Ja mikseipä myös jossain kolonialismin tutkimuksessakin.
Kyllä kyllä...samat tieteet löydät silti myös jokaisesta hum. tdk:sta vähintään eri aineisiin integroituneena...eihän 1990-2000-lukujen taitteessa mistään muusta vaahdottukaan esim. kirjallisuustieteissä kuin dekonstruktiosta, feminismistä, postmodernismista ja kielitieteissä diskurssiteorioista.
Kun niistä tuli ei-muodikkaita, otettiin taikasanoiksi diversiteetti ja moniäänisyys, ts. monikulttuurisuus sen kapeimmin käsitetyssä muodossaan.
Quote from: Kaptah on 08.10.2012, 18:45:12
Quote from: siviilitarkkailija on 08.10.2012, 14:20:11
yliopistojen liepeillä pyörivä järjestötoiminta on viemäri missä työhaluttomat kohtaavat työkelvottomia.
Tästä olen kovasti eri mieltä. Väittäisin että opiskelijajärjestöissä aktiivisesti toimimisella on erittäin vahva korrelaatio ylimpään johtoon johtavalla työuralla.
niin... asian voi tulkita monella tavalla.
Tulee mieleen tuntemattomaksi jäävä naisenhumustieteen professori, jonka akateemisen elämän ainoa keksintö oli nimetä naistenlehdet akkalehdiksi. Minkä termin etenemistä ja käyttöä professori hykerrellen seuraili. Koko tiedekunta oli pullollaan lesboja niin johan oli naisilla toisissaan tutkimista. Pakkaa ihmetyttämään onko se yliopiston hathätää ja tuskairveellä pakkoväännetty miestukimus vastaavanlaista homosetien räpöstelyä. Toisaalta moderoinnin iloksi jätettäköön akateemiset salaisuudet akateemisten piirien selvitettäväksi.
Suomi tarvitsee muuten humppaa ja tissibaareja ja jos urheiluautoja ei olisi, milläs miehet vertailisivat pelejä keskenään? Filosofia on sitä että tehdään jotain oikeesti. Niinku aikuisten oikeesti. Kakarana luulin että filosofia on sitä että puhutaan että muka tehtäisiin. Myöhemmin kun kasvoin isoksi, ymmärsin että ne sellaiset filosofit on paskaapuhuvia nollia. Erityisesti ne suomalaisfilosofit jotka itse mitääntekemättömästä aikaansaamattomuudestaan laukovat tekemisen filosofisia kommenttejaan.
Quote from: Kaptah on 08.10.2012, 18:45:12
Quote from: siviilitarkkailija on 08.10.2012, 14:20:11
yliopistojen liepeillä pyörivä järjestötoiminta on viemäri missä työhaluttomat kohtaavat työkelvottomia.
Tästä olen kovasti eri mieltä. Väittäisin että opiskelijajärjestöissä aktiivisesti toimimisella on erittäin vahva korrelaatio ylimpään johtoon johtavalla työuralla.
Niin, opiskelijajärjestöt ovat todella ainutlaatuinen katsaus järjestö- ja yritysmaailmaan ns. maallikoille. Toimin aikanani neljässä eri järjestössä joista suurimpien liikevaihto oli 100-200 tuhatta euroa vuodessa, jäseniä oli satoja tai parhaimmillaan jopa tuhansia ja liikevoitot saattoivat vuosittain olla kymmeniä tuhansia. Erilaisia bisneksiä oli normaalien bileiden ja tapahtumien järjestämisen lisäksi vaikka mitä, kirjankustannusta ja muuta. Kaiken tämän pyörittämiseen todellakin vaadittiin satoja tunteja palkatonta työtä aktiiveilta ja samalla saatiin ns. vanhoilta jääriltä korvaamatonta oppia kokoustekniikan, kirjanpidon, yhdistyslain ja yleensä yritys- ja yhteisötoiminnan kiemuroiden hallintaan sekä suurten rahavirtojen ja asiakasmäärien organisointiin. Ja siis minun järjestöni eivät suinkaan olleet yliopiston mittakaavassa niitä suurimpia ja vauraimpia.
Minusta keskeisin ongelma humanistisilla aloilla ylipäätään on liian suuret sisäänottokiintiöt. Nykyään humanistisiin tiedekuntiin pääsee sellaista ainesta, jonka olisi vaan paras opetella itselleen käytännön ammatti. Jos ei osaa kirjoittaa eikä ymmärrä kunnolla lukemaansa, on turhaa hukata vuosikausia koulussa joka tarjoaa hyvin vähän uramahdollisuuksia etenkin heikoimmille yksilöilleen.
Mielestäni on jotakuinkin petoksellista, että lukiosta ja mamman helmasta voi tulla yliopistoon täysin realiteetteja ymmärtämättömänä eikä kukaan edes varoita siitä mitä on edessä.
Se, miksi tiedekunnissa harjoitetaan myös poliittista ja ideologista haihattelua, on oma ongelmansa, mutta itse pitäisin liian suurta opiskelijamäärää pahimpana.
Olen aivan samaa mieltä, että erittäin monella alalla sisäänottomäärät ovat täysin järjettömiä. Luotettavan tiedon mukaan ainakin ei-Helsingissä saattaa päästä täysin valmistautumatta pääsykokeisiin mitenkään sisään ainakin tilastotieteeseen ja teologiseen. Ei tässä ole mitään järkeä. Yliopiston pitäisi supistaa sisäänottomääriä ja nostaa rimaa tällaisissa tapauksissa täysin riippumatta siitä, onko tulijoita, ihan siitä syystä, että yliopiston pitäisi tarjota maamme korkein sivistys ja koulutus ja se kusee omaan naamaansa laahaamalla sisään ja mukana kaikenlaisia velttoja mitättömyyksiä.
onhan se vähän ikävää jos joutuu maisterille näyttämään missä on laikaisunlaikaisukoneen kaynnisstyskytkin ja minne likavesi ohjataan. Mutta älykkäämpi maisteri hiffaa tämän nopeammin kuin tyhmä maisteri. Eniten vituttaa kun häpeäyliopiston maisteri ei osaa suomea mikä hankaloittaa kommunikaatiota työympäristössä. Mutta hyväntuulinen maisteri on tässäkin edukseen erottuva.
International maisteri-papers MBA ....1500 $...ou jee.
Quote from: Kaptah on 09.10.2012, 07:23:56
Olen aivan samaa mieltä, että erittäin monella alalla sisäänottomäärät ovat täysin järjettömiä. Luotettavan tiedon mukaan ainakin ei-Helsingissä saattaa päästä täysin valmistautumatta pääsykokeisiin mitenkään sisään ainakin tilastotieteeseen ja teologiseen. Ei tässä ole mitään järkeä. Yliopiston pitäisi supistaa sisäänottomääriä ja nostaa rimaa tällaisissa tapauksissa täysin riippumatta siitä, onko tulijoita, ihan siitä syystä, että yliopiston pitäisi tarjota maamme korkein sivistys ja koulutus ja se kusee omaan naamaansa laahaamalla sisään ja mukana kaikenlaisia velttoja mitättömyyksiä.
Tässä on suurin ongelma. Ei ole mitään järkeä ottaa sisään epämotivoituneita opiskelijoita, jotka ahdistuvat ja masentuvat jo 40 opintopisteen suorittamisesta vuodessa. Jonkun pro gradun vääntäminen on useille ylitsepääsemätön urakka. Ei ongelma ole itse opiskelijat vaan se, että heitä ylipäätään otetaan sisään ja annetaan ymmärtää, että valmistumisen jälkeen saat korkeapalkkaisen suojatyöpaikan jostain turhuuksien tutkimuskeskuksesta. Sitten kun totuus (siis se, ettei kukaan oikeasti tee mitään opettelemillasi taidoilla) alkaa paljastua joskus ehkä neljännen vuoden tienoilla, niin alkaakin masennus eikä mikään maistu. Tämä vain sen takia, että vihreiden mielestä kaikkea pitää voida opiskella veronmaksajan laskuun. Koska sivistys, tai muuten taantumus.
Humanistifobiaa potevat kirjoittajat voisivat muistaa, että esim. Jussi Halla-aho (kielitieteilijä) ja Sampo Terho (historioitsija) ovat humanisteja.
Quote from: Jaakko Sivonen on 09.10.2012, 21:01:39
Humanistifobiaa potevat kirjoittajat voisivat muistaa, että esim. Jussi Halla-aho (kielitieteilijä) ja Sampo Terho (historioitsija) ovat humanisteja.
Miten tämä legitimoi heikkotasoista ja ylimitoitettua humanististen alojen koulutusta Suomessa?
Halla-ahon ja Terhon erityinen ominaisuus joka erottaa heitä yleishumuksesta on se että herrat päättivät lakatata olemasta humanisteja. Humanistiveljeskunnan ikuiseksi vihaksi ja kauhistukseksi tekemisen filosofia veikin heidät mukanaan. Herroille ei riittänyt vasemmistovihreä oleminen ja puhuminen.
On myönnettävä että Hallahahon kirjallinen osaaminen ja artikulaatio ovat varsin hyvissä kantimissa, mistä voinemme kiittää peruskoulun äidinkielenopettajaa, äitiä tai geneettistä erityispiirrettä ihan ytä paljon kuin yliopiston humanististen tieteiden opettajaa/dosenttia. On kiva lukea tekstiä jota ei ole tehnyt luki- ja ajatushäiriöinen.
Sinänsä hassua miten nopeasti muutamalla mielipiteellä saa aikaan fobialeiman. Onneksi en ole fobiafoobinen.
Quote from: siviilitarkkailija on 10.10.2012, 11:08:52
Halla-ahon ja Terhon erityinen ominaisuus joka erottaa heitä yleishumuksesta on se että herrat päättivät lakatata olemasta humanisteja.
Halla-aho on vielä viime vuosina ollut laatimassa ukraina-suomi -sanakirjaa. Terho julkaisi kirjan kuolemanrangaistuksen historiasta vuonna 2007, ja oletan hänen Suomen historian tuntemuksensa olleen hänelle hyödyksi myös MPKK:n tutkijana. Voisitko siis sanoa, että tarkkaan ottaen missä vaiheessa he "päättivät lakatata [sic] olemasta humanisteja"?
Quote from: Ulkopuolinen on 10.10.2012, 13:01:56
Sampo Terhon, Jussi Halla-ahon, Timo Soinin, Timo Vihavaisen ynnä muiden vastaavien kriittisten äänten perustelut, lähestymistavat, analyysit yms. liikkuvat syvällä humanismin perinteessä.
Tai jos eivät perinteessä, ovat luoneet "uutta humanismia" eli olet oikeassa. Mutta miksi vain muutamat pystyvät saavuttamaan humanismillaan hyödyllisyyden tason, on iso kysymys. Miksi suuresta osasta humanistisen koulutuksen saaneita tulee vain - sanotaan nyt vaikka foorumin henkeen - pakolaisvastaanottokeskuksen virkailijoita? Ei yhteiskunnan asioita parantamaan pyrkiviä, vaan ministeriöissä luotujen olemassa olevan vallan säilyttämiseen tähtäävien aatteiden lammasmaisia - mutta laiskoja - toteuttajia. Juovat kahvia, välillä toistelevat ministeriöstä tulleita uusia toimintaohjeita ja illalla menevät kotiin todeten:
tulipa taas päivän työt tehtyä.
Humanismin pitäisi olla sitä sykkivää ihmisyyttä; sitä elämisen paloa - ihmisenä olemista. Ei oman ajattelun lakkauttamista ja alistumista annettuihin ikuisiin totuuksiin; dogmeihin. Se on teokratiaa; humanismin vastakohtaa. Ihmisellä on vapaa tahto. Ihmisen pitäisi käyttää sitä. Humanististen tieteiden opinnot tuntuvat tuhoavan ne yhtä tehokkaasti kuin muutkin alat. Kuten tunnettu humanisti Thoreau sen aikanaan sanoi:
Meillä on paljon filosofian tohtoreita, mutta vähän filosofeja. Ja se pätee yhä. Humanististen tieteiden tutkinnon suorittanut ansaitsee hyvin harvoin humanistin arvoa.
Meidän tohtorimme sen voisi ansaita.
Quote from: Kaptah on 09.10.2012, 07:23:56
Olen aivan samaa mieltä, että erittäin monella alalla sisäänottomäärät ovat täysin järjettömiä. Luotettavan tiedon mukaan ainakin ei-Helsingissä saattaa päästä täysin valmistautumatta pääsykokeisiin mitenkään sisään ainakin tilastotieteeseen ja teologiseen. Ei tässä ole mitään järkeä. Yliopiston pitäisi supistaa sisäänottomääriä ja nostaa rimaa tällaisissa tapauksissa täysin riippumatta siitä, onko tulijoita, ihan siitä syystä, että yliopiston pitäisi tarjota maamme korkein sivistys ja koulutus ja se kusee omaan naamaansa laahaamalla sisään ja mukana kaikenlaisia velttoja mitättömyyksiä.
Sisäänottomääriä ei voi päättää sen perusteella, kuinka suosittu ala on. Teologiseen (joka ei ole varsinaisesti humanistinen tiede) ja tilastotieteeseen (joka ei ole humanistinen tiede) pääsee helposti siksi, että ihmisiä ei kiinnosta tilastotiede tai teologia. Sinne pääsee myös helposti siksi, että aloituspaikkoja kyseisillä aloilla on paljon, koska teologeille ja tilastotieteilijöille on paljon kysyntää työmarkkinoilla (no, teologien kysyntä on tietysti kirkon sanelemaa). Kehitysmaatutkimusta (Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä) opiskelemaan taas hakee vuosittain noin 300 ihmistä mutta silti siellä on aloituspaikkoja vain 10 koska on huomattu, että työmarkkinoilla ei ole tarvetta 300 kehitysmaatutkijalle vuosittain. Tässä kuviossa ei ole mitään järjetöntä.
Humanistisen tiedekunnan sisäänottomäärät eivät myöskään ole mitenkään aivan älyttömiä. Tietysti kokonaisopiskelijamäärältään se on esim. Helsingin yliopistossa isoimpia tiedekuntia mutta toisaalta erilaisia oppiaineita on paljon enemmän kuin muualla. Eniten opiskelijoita aloitti tänä syksynä englantilaisessa filologiassa joka on tiedekunnan kestosuosikki, 1326 hakijasta 78 onnekasta pääsi sisään. Kielet olivat muutenkin vahvoilla: ruotsi: 47, saksa: 40, ranska: 35, venäjä: 27, espanja: 15, italia: 13. Näistä ihmisistä moni työllistyy siis kääntäjiksi tai opettajiksi.
Kulttuurin ja historian parissa sisäänotto oli about seuraavanlaista: historia (suomenkielinen + ruotsinkielinen): 46, kotimainen kirjallisuus: 16, yleinen kielitiede: 15, taidehistoria: 14, yleinen kirjallisuustiede: 14, teoreettinen filosofia: 13, uskontotiede: 11, folkloristiikka: 10, kansatiede: 9, arkeologia: 9, estetiikka: 8, suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit: 6 sekä lopuksi Aasian tutkimus: 16 ja Afrikan ja Lähi-Idän tutkimus: 11. Latinaan ja roomalaiseen kirjallisuuteen valittiin myös 11 ja muutamiin muihin pikkuaineisiin pääsääntöisesti jotain 1 ja 10 väliltä. En oikein tiedä voiko noista aloituspaikoista kauheasti enää sahata pois jos halutaan, että em. aloja vielä tutkitaan Suomessa ja että niiden asiantuntijoita löytyy. Moni aloista kun siis hajautuu vielä itsensä sisällä kymmeniin tutkimusalueisiin joten esim. Afrikan ja Lähi-Idän tutkijoita tarvitaan useampia, jos tavoitteena on, että löytyy tuntemusta koko tuon alueen asioista.
Vertailun vuoksi valtsikan aloituspaikat oppialoittain: Taloustiede: 60, sosiologia: 36, viestintä: 30, sosiaalityö: 25, tilastotiede: 23, yhteiskuntapolitiikka: 22, poliittinen historia: 20, sosiaali- ja kulttuuriantropologia: 18, sosiaalipsykologia: 18, yleinen valtio-oppi (hallinto, politiikka, maailmanpolitiikka) 16+16+16, talous- ja sosiaalihistoria 15, käytännöllinen filosofia: 12, kehitysmaatutkimus: 10.
Erikoismaininnan ansaitsevat valtiotieteellisen maisteriohjelmat: MDP in intercultural encounters: 2, MDP in democracy and global transformations: 5 ja MDP in ethnic relations, cultural diversity and integration: 11.
Ja vielä matemaattis-luonnontieteellisen aloituspaikat: Matematiikka: 180 (+35 opettajaa), tilastotiede: 25, tietojenkäsittelytiede: 130, fysikaaliset tieteet: 150 (+25 opettajaa), kemia: 125 (+15 opettajaa), geologia: 26, maantiede: 50-55.
Quote from: Axel Cardan on 09.10.2012, 08:18:07
^Ja mihinkään supistuksiin sen paremmin yliopistot kuin AMK:kaan eivät vapaaehtoisesti suostu, koska rahoitus on kiinni koulutettavien määrästä.
Tässä on tietysti se ratkaiseva ero, että AMK:ssa rahoitus on kiinni aloittavien opiskelijoiden määrästä, yliopistossa valmistuvien. Yliopistot kyllä itse mielellään rajoittaisivat opiskelijamääriä koska siten ne saisivat karsittua joukosta pois opiskelijat, jotka kuluttavat resursseja opetuksessa mutta eivät kuitenkaan koskaan valmistu ja siten tuo yliopistolle valtion tukea.
Suomessa pitäisi oikeasti miettiä yliopistojen toimintaa. Meillä ei todellakaan ole varaa humanisteihin tai itikoiden homoerootttisen käyttäytymisen tutkijoihin.
Quote from: JJohannes on 14.10.2012, 01:29:04Humanistisen tiedekunnan sisäänottomäärät eivät myöskään ole mitenkään aivan älyttömiä.
En tiedä mihin perustat näkemyksen etteivät sisäänottomäärät ole älyttömiä. Jos katsotaan kieli- ja erityisesti kulttuuriaineista valmistuvien määrää, jotka joutuvat pitkäaikaistyöttömiksi, ovat kiintiöt todellakin älyttömiä.
Pelkästään yhden yliopiston sisäänottomäärien listaaminen ei muutenkaan ole mikään argumentti keskustelussa. Suomessa on monta yliopistoa jotka kaikki ottavat sisään ihmisiä aloille, joille ei tarvittaisi likipitäenkään niin paljoa tulijoita. Yliopistoissa ja erityisesti niiden humanistisissa tiedekunnissa on jo pitkään opiskellut liian keskinkertaisia oppilaita ja nykyään niitä alkaa olla jo sieltä Gaussin käyrän väärältä puolelta.
Liika kouluttaminen on monella tapaa huono asia. Jo mainittujen seikkojen lisäksi lahjakkaat ja hyödylliset yksilöt tietyiltä aloilta kärsivät siitä maineesta, jonka heikko aines koulutusalalle aiheuttaa.
Quote from: Sour-One on 14.10.2012, 08:36:46
Suomessa pitäisi oikeasti miettiä yliopistojen toimintaa. Meillä ei todellakaan ole varaa humanisteihin tai itikoiden homoerootttisen käyttäytymisen tutkijoihin.
No mieti. Esitä sen jälkeen jokin järkevä kannanotto; meillä ei ole varaa tyhjänlässyttäjiin.
Quote from: Haima on 14.10.2012, 16:14:30
Quote from: Sour-One on 14.10.2012, 08:36:46
Suomessa pitäisi oikeasti miettiä yliopistojen toimintaa. Meillä ei todellakaan ole varaa humanisteihin tai itikoiden homoerootttisen käyttäytymisen tutkijoihin.
No mieti. Esitä sen jälkeen jokin järkevä kannanotto; meillä ei ole varaa tyhjänlässyttäjiin.
Suomessa on liikaa yliopistoja ja liikaa opiskelijoita yliopistoissa. Helppo homma korjata.
Siks kävinkin lukion sijasta amiksen ennenkuin rupesin opiskelemaan humanistista alaa. Historia lienee Homma-approved-ala? Ainakin, jos suuntautuu Suomalian historiaan 8)
Quote from: Defiance on 14.10.2012, 16:42:17
Siks kävinkin lukion sijasta amiksen ennenkuin rupesin opiskelemaan humanistista alaa. Historia lienee Homma-approved-ala? Ainakin, jos suuntautuu Suomalian historiaan 8)
Homma-approved? Protyypin esimerkki epäitsenäisestä ajattelusta; kannattaako paljon leuskuttaa suuta omalla oppimattomuudellaan... :)
Quote from: Haima on 14.10.2012, 16:54:15
Quote from: Defiance on 14.10.2012, 16:42:17
Siks kävinkin lukion sijasta amiksen ennenkuin rupesin opiskelemaan humanistista alaa. Historia lienee Homma-approved-ala? Ainakin, jos suuntautuu Suomalian historiaan 8)
Homma-approved? Protyypin esimerkki epäitsenäisestä ajattelusta; kannattaako paljon leuskuttaa suuta omalla oppimattomuudellaan... :)
Ja Protyypin esimerkki, miten luettua ei ymmärretä ;)
Toivottavasti on moneksi! :D
No, omalla kohdallani ainakin uskon näin. Olen viidennen vuoden opiskelija humanistisessa tiedekunnassa, gradu työn alla ja tarkoitus se saada valmiiksi siten, että keväällä 2013 palautan sen lopullisesti. Tulisi valmistuttua ihan tavoiteajassa. Viestinnän ja markkinoinnin töitä on tullut tehtyä tähän saakka, ja niissä uskon myös jatkavani tulevaisuudessa. Pääaineeni on siis viestintä (tai tarkalleen sanottuna puheviestintä, itse en niin tuosta etuliitteestä välitä. Tähän saakka työllistäjiäni ovat olleet yksityisen sektorin yritykset, ja se onkin toiveeni. Sivuaineeni ovat kauppa- ja hallintotieteistä, mutta olen lukenut myös tiedotusoppia.
Paljon on varmasti kyllä siitä kiinni, mikä se humanistinen ala tarkalleen on, ja miten aktiivinen opiskelija/valmistunut on. Kuten joku täällä toteisikin, humanistiset alat pitävät sisällään aika laajan skaalan mahdollisia uravaihtoehtoja.
Quote from: Haima on 14.10.2012, 16:54:15
Quote from: Defiance on 14.10.2012, 16:42:17
Siks kävinkin lukion sijasta amiksen ennenkuin rupesin opiskelemaan humanistista alaa. Historia lienee Homma-approved-ala? Ainakin, jos suuntautuu Suomalian historiaan 8)
Homma-approved? Protyypin esimerkki epäitsenäisestä ajattelusta; kannattaako paljon leuskuttaa suuta omalla oppimattomuudellaan... :)
Pata kattilaa soimaa...
Quote from: Sour-One on 14.10.2012, 17:43:33
Quote from: Haima on 14.10.2012, 16:54:15
Quote from: Defiance on 14.10.2012, 16:42:17
Siks kävinkin lukion sijasta amiksen ennenkuin rupesin opiskelemaan humanistista alaa. Historia lienee Homma-approved-ala? Ainakin, jos suuntautuu Suomalian historiaan 8)
Homma-approved? Protyypin esimerkki epäitsenäisestä ajattelusta; kannattaako paljon leuskuttaa suuta omalla oppimattomuudellaan... :)
Pata kattilaa soimaa...
Ja väite perustuu seuraavan argumenttiin:......?
Quote from: Turkulaine on 14.10.2012, 15:07:12
Quote from: JJohannes on 14.10.2012, 01:29:04Humanistisen tiedekunnan sisäänottomäärät eivät myöskään ole mitenkään aivan älyttömiä.
En tiedä mihin perustat näkemyksen etteivät sisäänottomäärät ole älyttömiä. Jos katsotaan kieli- ja erityisesti kulttuuriaineista valmistuvien määrää, jotka joutuvat pitkäaikaistyöttömiksi, ovat kiintiöt todellakin älyttömiä.
Pelkästään yhden yliopiston sisäänottomäärien listaaminen ei muutenkaan ole mikään argumentti keskustelussa. Suomessa on monta yliopistoa jotka kaikki ottavat sisään ihmisiä aloille, joille ei tarvittaisi likipitäenkään niin paljoa tulijoita. Yliopistoissa ja erityisesti niiden humanistisissa tiedekunnissa on jo pitkään opiskellut liian keskinkertaisia oppilaita ja nykyään niitä alkaa olla jo sieltä Gaussin käyrän väärältä puolelta.
Olen tästä osittain samaa mieltä ja itseasiassa aiemmasta viestistä jäi pois se, että "oikeaa" humanismia on lähinnä vain Helsingissä (ja jonkin verran Turussa) ja siitä ei ole kauheasti varaa karsia. Tarkoitan siis sitä, että Helsingin yliopiston humanistisessa on paljon jo nyt todella ahtaalle ajettuja aloja joita ei opeteta tai tutkita
missään muualla Suomessa ja mikäli näiltä aloilta leikataan lisää, loppuu tietynlainen tutkimus Suomesta kokonaan. Itseasiassa se loppuu maailmastakin, koska kulttuurin ja historian parissa parhaat tutkimukset tehdään yleensä kotimaasta tai jostain valtakulttuureista. Suomen historiaa ja kulttuuria ei tutkita Ruotsissa, Virossa tai Venäjällä, ainakaan samalla tavalla kuin täällä.
Toki muissakin yliopistoissa on humanistisia tiedekuntia mutta nämä ovat paljon pienempiä ja opettavat vain pientä palettia oppialoista eivätkä tuota juuri tutkimusta. Näitä voisi varmasti surutta ajaakin alas ja allekirjoitan kyllä sen täysin, että Suomessa korkeakoulutetaan aivan liikaa ihmisiä ylipäänsä vuosittain. Pahimpana ongelmana ovat varmasti juuri nuo pienet maakuntayliopistot, joissa keskitytään liialti opetukseen tutkimuksen sijaan ja oppialat ovat niitä sillä hetkellä mediaseksikkäimpiä juttuja tai muuten vaan varmoja opiskelijoidenhoukuttimia. Ja huonossa jamassa ovat muutkin tiedekunnat kuin humanistiset.
Quote from: JJohannes on 15.10.2012, 00:13:12
Quote from: Turkulaine on 14.10.2012, 15:07:12
Quote from: JJohannes on 14.10.2012, 01:29:04Humanistisen tiedekunnan sisäänottomäärät eivät myöskään ole mitenkään aivan älyttömiä.
En tiedä mihin perustat näkemyksen etteivät sisäänottomäärät ole älyttömiä. Jos katsotaan kieli- ja erityisesti kulttuuriaineista valmistuvien määrää, jotka joutuvat pitkäaikaistyöttömiksi, ovat kiintiöt todellakin älyttömiä.
Pelkästään yhden yliopiston sisäänottomäärien listaaminen ei muutenkaan ole mikään argumentti keskustelussa. Suomessa on monta yliopistoa jotka kaikki ottavat sisään ihmisiä aloille, joille ei tarvittaisi likipitäenkään niin paljoa tulijoita. Yliopistoissa ja erityisesti niiden humanistisissa tiedekunnissa on jo pitkään opiskellut liian keskinkertaisia oppilaita ja nykyään niitä alkaa olla jo sieltä Gaussin käyrän väärältä puolelta.
Olen tästä osittain samaa mieltä ja itseasiassa aiemmasta viestistä jäi pois se, että "oikeaa" humanismia on lähinnä vain Helsingissä (ja jonkin verran Turussa) ja siitä ei ole kauheasti varaa karsia. Tarkoitan siis sitä, että Helsingin yliopiston humanistisessa on paljon jo nyt todella ahtaalle ajettuja aloja joita ei opeteta tai tutkita missään muualla Suomessa ja mikäli näiltä aloilta leikataan lisää, loppuu tietynlainen tutkimus Suomesta kokonaan. Itseasiassa se loppuu maailmastakin, koska kulttuurin ja historian parissa parhaat tutkimukset tehdään yleensä kotimaasta tai jostain valtakulttuureista. Suomen historiaa ja kulttuuria ei tutkita Ruotsissa, Virossa tai Venäjällä, ainakaan samalla tavalla kuin täällä.
Toki muissakin yliopistoissa on humanistisia tiedekuntia mutta nämä ovat paljon pienempiä ja opettavat vain pientä palettia oppialoista eivätkä tuota juuri tutkimusta. Näitä voisi varmasti surutta ajaakin alas ja allekirjoitan kyllä sen täysin, että Suomessa korkeakoulutetaan aivan liikaa ihmisiä ylipäänsä vuosittain. Pahimpana ongelmana ovat varmasti juuri nuo pienet maakuntayliopistot, joissa keskitytään liialti opetukseen tutkimuksen sijaan ja oppialat ovat niitä sillä hetkellä mediaseksikkäimpiä juttuja tai muuten vaan varmoja opiskelijoidenhoukuttimia. Ja huonossa jamassa ovat muutkin tiedekunnat kuin humanistiset.
Eikös nämä landeopistot ole kaikki suunnilleen samankokoisia? Turku ja Helsinki tietty erikseen. Opetusta voisi kyllä keskittää päähesaan. Saataisiin asuntojen hinnat viimein kohdilleen.
Quote from: JJohannes on 15.10.2012, 00:13:12
Quote from: Turkulaine on 14.10.2012, 15:07:12
Quote from: JJohannes on 14.10.2012, 01:29:04Humanistisen tiedekunnan sisäänottomäärät eivät myöskään ole mitenkään aivan älyttömiä.
En tiedä mihin perustat näkemyksen etteivät sisäänottomäärät ole älyttömiä. Jos katsotaan kieli- ja erityisesti kulttuuriaineista valmistuvien määrää, jotka joutuvat pitkäaikaistyöttömiksi, ovat kiintiöt todellakin älyttömiä.
Pelkästään yhden yliopiston sisäänottomäärien listaaminen ei muutenkaan ole mikään argumentti keskustelussa. Suomessa on monta yliopistoa jotka kaikki ottavat sisään ihmisiä aloille, joille ei tarvittaisi likipitäenkään niin paljoa tulijoita. Yliopistoissa ja erityisesti niiden humanistisissa tiedekunnissa on jo pitkään opiskellut liian keskinkertaisia oppilaita ja nykyään niitä alkaa olla jo sieltä Gaussin käyrän väärältä puolelta.
Olen tästä osittain samaa mieltä ja itseasiassa aiemmasta viestistä jäi pois se, että "oikeaa" humanismia on lähinnä vain Helsingissä (ja jonkin verran Turussa) ja siitä ei ole kauheasti varaa karsia. Tarkoitan siis sitä, että Helsingin yliopiston humanistisessa on paljon jo nyt todella ahtaalle ajettuja aloja joita ei opeteta tai tutkita missään muualla Suomessa ja mikäli näiltä aloilta leikataan lisää, loppuu tietynlainen tutkimus Suomesta kokonaan. Itseasiassa se loppuu maailmastakin, koska kulttuurin ja historian parissa parhaat tutkimukset tehdään yleensä kotimaasta tai jostain valtakulttuureista. Suomen historiaa ja kulttuuria ei tutkita Ruotsissa, Virossa tai Venäjällä, ainakaan samalla tavalla kuin täällä.
Toki muissakin yliopistoissa on humanistisia tiedekuntia mutta nämä ovat paljon pienempiä ja opettavat vain pientä palettia oppialoista eivätkä tuota juuri tutkimusta. Näitä voisi varmasti surutta ajaakin alas ja allekirjoitan kyllä sen täysin, että Suomessa korkeakoulutetaan aivan liikaa ihmisiä ylipäänsä vuosittain. Pahimpana ongelmana ovat varmasti juuri nuo pienet maakuntayliopistot, joissa keskitytään liialti opetukseen tutkimuksen sijaan ja oppialat ovat niitä sillä hetkellä mediaseksikkäimpiä juttuja tai muuten vaan varmoja opiskelijoidenhoukuttimia. Ja huonossa jamassa ovat muutkin tiedekunnat kuin humanistiset.
Millainen tutkimus jäisi pois?
Quote from: Ulkopuolinen on 15.10.2012, 13:03:14
Jos olettaa aineiston puhtaaksi silloin kun se on läpeensä saastunutta niin päätyy lepikkoon.
Jos olettaa että assosiointi kertoo jostain muusta kuin assosioijasta, niin turvautuu niin projektiiviseen ajatteluun että muita ja/tai yhteiskuntaa analysoidessaan kommentoi oikeasti lähinnä omaa mieltään - muttei tajua tekevänsä niin.
Jos on liikaa naimisissa jonkin ideologian tai tavoitteen kanssa, saattaa olla sokea sille, että havainnot eivät tue kyseistä ideologiaa tai tavoitetta.
Jos hylkää matematiikan ja luonnontieteet niin ei voi saada aikaan juuri muuta kuin myyttejä ja tarinoita.
Hyvä. Kerroit muutaman tavan jotka aiheuttavat humanistisen "tieteen" alennustilan. Ne ovat mielestäni oikeita, mutta eivät silti syyllisiä. Aineistoa on vaikka miten paljon tarjolla - puhdasta ja likaista; mikä ohjaa valinnan likaiseen? Ideologisesti sokeutuneille on tuhanteen kertaan sanottu heidän sokeutensa, mutta he eivät välitä. Matematiikka voisi "todistaa" todellisesta aineistosta teorioiden pätevyyden, mutta keksitystä aineistosta niillä voidaan todistaa ihan mitä halutaan. Syyt ovat siis syvemmällä; nuo ovat vain seurauksia.
Yritän nyt kysyä, miksi näihin epäkohtiin ei puututa? Ei se ole useinkaan ongelma, jos menetelmä on vajavainen tai sisältää mahdollisia virhetekijöitä. Mutta jos virhetekijöitä ei oteta huomioon, vaan kuvitellaan ettei niitä ole, niin silloin tuloksena on
kuvitelma.
Totuus - joskin epätäydellinen ja puutteellinen sellainen - saavutetaan hyväksymällä menetelmien vajaavaisuus ja puutteet. Myyttikin on hyväksyttävä tulos, jos parempaa ole onnistuttu saamaan aikaan ja
ymmärtää sen olevan myytti.
Quote from: JJohannes on 15.10.2012, 00:13:12Olen tästä osittain samaa mieltä ja itseasiassa aiemmasta viestistä jäi pois se, että "oikeaa" humanismia on lähinnä vain Helsingissä (ja jonkin verran Turussa) ja siitä ei ole kauheasti varaa karsia. Tarkoitan siis sitä, että Helsingin yliopiston humanistisessa on paljon jo nyt todella ahtaalle ajettuja aloja joita ei opeteta tai tutkita missään muualla Suomessa ja mikäli näiltä aloilta leikataan lisää, loppuu tietynlainen tutkimus Suomesta kokonaan.
Kiitos selvennyksestä, puhut asiaa. Minäkään en halua supistaa tutkimusta mistään muusta kuin ns. ideologis-poliittisesta puuhastelusta. Tutkimuksen ei tarvitse miellyttää jokaisen sivistymättömän yksilön käsitystä siitä mikä on hyödyllistä.
Sen sijaan kouluttaminen tutkimukselliseen alaan tulee mitoittaa siten, ettei hävikin jälkeen jää liikaa ja liian heikkotasoisia ihmisiä kisaamaan vähistä määrärahoista.
Ainakin koko rahoituskuvio on tällä hetkellä perverssi ja pitää muuttaa. Laitokset saavat rahaa suoritetuista kursseista ja tutkinnoista, jolloin suorastaan pakotetaan monet ulkopuolista rahoitusta nauttimattomat oppiaineet ottamaan sisään niin paljon opiskelijoita kuin mahdollista ja pyrkimään olla reputtamatta ketään. Nimenomaan pitäisi olla ottamatta sisään yhtäkään opiskelijaa sellaisena vuonna, jolloin kukaan hakijoista ei osoita kokeissa
sekä lahjakkuutta että perehtyneisyyttä (=riittävää kiinnostusta jotta kirjat on kaluttu kunnolla) alaan. Mitään sisäänheittoaloja ei pidä olla, joista saa jalan yliopiston oven väliin keskivertoylioppilastutkinnolla ilman valmistautumista pääsykokeeseen.
Mitä itse tutkimukseen tulee, niin se on todella halpa tapa kehittää henkistä kansallista pääomaa. Paljon loistavaakin tutkimusta tehdään parilla tonnilla kuussa (+sivukulut) ilman merkittäviä välinekuluja. Jokainen voi siitä laskea millaiseen tutkijoiden armeijaan meillä olisi varaa niillä
sadoilla miljoonilla euroilla joita käytetään nyt afrikkalaisten elämyslomailuun Suomessa.
Quote from: Ulkopuolinen on 15.10.2012, 16:41:07
Tieteellisen vapauden idea on aika pitkälle suojata tieteellistä työtä politisoitumiselta ja muilta vääristäviltä prosesseilta. Mutta semmoisessa tilanteessa jossa tieteellinen ympäristö on jo päässyt ihan läpeensä politisoitumaan - niin kuin Suomessa yhteiskunta- ja vähän humanististenkin tieteiden suhteen - niin tieteellinen vapaus takaa sen, että tilannetta ei voida ulkoa käsin korjata.
Loistavaa. Kerrankin keskustelu joka etenee ja tuo suuria oivalluksen tunteita. Olet aivan oikeassa. Tosin sanan
politisoitumaan korvaisin sanalla
aatteellistumaan. Nimittäin levittäisin teoriaasi myös humanististen tieteiden ulkopuolelle. En siksi, että se olisi aattellistuminen olisi siellä yhtä voimakasta, vaan siksi että minulla on sieltä kokemusta.
Luonnon tieteissä tutkijoiden vapaus on tietyn tutkimusohjelman rajoissa. Varsinaisen tutkimustyön ohjaukseen ulkopuoliset [freud.] eivät osallistu lainkaan. Tutkija saa siis vapaasti muodostaa käsityksiään, teorioitaan, valita aineistojaan ja menetelmiään. Mutta kuitenkin joku on viime vuosikymmeninä alkanut ohjata tutkimusta. Sanoisinko
markkinoiden näkymätön käsi eli taloudelliset tekijät. Ensinnäkin tutkijoille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua tieteellisiin konfferensseihin paratiisisaarilla - jos tutkimuspaperi hyväksytään konfferensin ohjelmaan. Tämä on erittäin suosittu menetelmä, ja on laajentunut tieteen ulkopuolelle erityisesti lääkäreiden "opintomatkojen" muodossa. Uudempia ja vielä ohjaavampi välineitä ovat tutkimusohjelmien lyhyys ja rahoituksen muuttuminen vaiheittaiseksi. Kun tutkija saa aina puolen vuoden määräaikaisen työsopimuksen, jonka uusimiseen liittyvät tekijät jätetään häilyviksi, ohjaa se jättämään mahdollisesti muita loukkaavat tutkimustulokset raportoimatta. Tutkimusohjelman lyhyt rahoitus taas ohjaa esimiesasemassa olevia vaatimaan samaa - eli "hyväksyttävää tutkimusta".
Humanistitutkijoiden vapaus on varmasti erillaista. Silti nimenomaan lyhyeksi ajaksi myönnetyt tutkimusrahat ovat kai siellä yksi merkittävimmistä ohjaavista tekijöistä - eli taloudelliset tekijät.
Ulkopuolisesta olen saanut sen käsityksen, että hän ehdottaisi Neuvostoliiton ja sosialismin pyynteettömän ihannoinnin olevan yhä se merkittävin tekijä. Siihen en itse usko; tosin en tiedä. Miten se olisi voinut pysyä elossa, kun Neuvostoliitto on jo kuollut? Kukaan ei enää halua siihen samaistua, eikä enää ole hienoa sanoa olevansa kommunisti. Aatteen pitää aina jostain saada lähtövoimansa. Yliopisto ainoastaan pysty sen aatteen moninkertaistamaan. Tutkijoiden menestystä kun arvioi vertaispaine. Jos olet muiden mielestä hyvä, niin olet hyvä: sata tutkijaa, joista kaikki kehuvat toisiaan, ovat kaikki huippututkijoita. Mutta se aate, jota nämä sata kannatavat pitää tulla jostain. Mistä se nyt tulee? Poliitikoilta, eturyhmiltä, ammattiliitoilta ja suuryrityksiltä vai? Yhteiskuntatieteet ovat tietenkin kaikkein "tuottavin" lobbauksen kohde. Fysiikassa tutkijoilta ei voi ostaa mitään: uusi luonnonlaki ei löytyy sattumalta, eikä välttämättä miellytä "maksajaa". Yhteiskuntatieteet sitä vastoin luovat yhteiskunnan rakenteet - ehdottavat mitä instituutioita valtioon pitäisi perustaa.
Itsepäinen humanisti jossain kellarin nurkassa nälkäpalkalla on siten ainoa oikea humanisti. Hän on "pelistä" vapaa. Kellarissa se Halla-ahon menestyksen lähde on. Ei hänen geneettisessä ylivertaisuudessaan, alfa-urosmaisessa ruuminrakenteessaan, eikä edes suullisessa ulosannissa; vaan vapaassa itsenäisessä ajattelussa.
Quote from: Ulkopuolinen on 15.10.2012, 16:41:07
Kerääminen on usein vääristävää - joko siksi että aineistoa karsitaan, järjestellään, luokitellaan tms. (tarkoitushakuisen) harhaanjohtavilla tavoilla tai vaikka siksi että kysymyksenasettelu suoranaisesti estää saastumattoman aineiston saamisen.
Tämä vastaa kysymykseen
miten; ei kysymykseen
miksi. Jos ruvetaan kirjaamaan ylös kaikkia keinoja joilla tutkimuksia vääristellään, saadaan paksu kirja. Sen sijaan kysymykseen, miten menetelmästä saadaan ns. tieteellisesti hyväksyttävä, olisi kiinnostavaa saada vastaus. Lähteekö se liikkeelle tutkimusohjelman rahoittajista - ministeriöistä ja EU:sta, tutkimuksesta vastaavilta professoreilta vai jonkinlaisena outona vertaishyväksyntänä - jos niin, niin miten?
Elikkä, mistä aatteet tulevat yliopistoon?
Quote from: Ulkopuolinen on 16.10.2012, 11:59:58
[...] oleellinen kysymys ei ole että mistä aattee tulevat vaan se, että millaiset prosessit niitä valikoivat, miten ja miksi.
Myös se mistä ne tulevat on oleellinen, mutta jatketaan valikoitumisen tutkiskelua, koska sinulla oli jälleen hyviä huomioita siitä. Jakaisin kohtasi kahdenlaisiin:
Sosiaalista
me henkeä luoviin:
Quote from: Ulkopuolinen on 16.10.2012, 11:59:58
- ryhmäidentiteetin mahdollisuus
- torjuttavuuden vähyys
- mahdollisuus demonisoida vastustajia
Ja muihin joita en tässä jaoittele:
Quote from: Ulkopuolinen on 16.10.2012, 11:59:58
- nopeita voittoja tarjoava sovellettavuus
- ainakin näennäinen sisäinen todistettavuus
- huomioarvo + hyvä levittämismahdollisuus
- mahdollisuus kiinnittyä sopiviin meemiplekseihin ja levitä niiden kautta.
Keskityn
me hengen tekijöihin. Miksi ne menestyvät nykyisissä yliopistoissa? Jos ajatellaan yleisesti, niin kaikilla asioilla on kaksi puolta. On oleminen ja ei-oleminen; on plusnapa ja miinusnapa; on jing ja jang. Molemmissa on hyviä puolia ja huonoja puolia. Silloin kysymys miksi
jing eikä
jang vaatii vastausta. Miksi suositaan "ryhmäidentiteettiä" sen vastakohdan "individualismin" - yksilöllisen identiteetin - kustannuksella? Ryhmätyö, yhteistyö eli yhdessä tekeminen tuottaa tietenkin yhdenlaisia hyviä tuloksia. Se tuo vahvan rintaman keskinkertaisuuksia. Yksin puurtaminen, "syrjäytyminen" eli erakkomainen kellaripähkäily tuottaa sekin hyviä tuloksia; mutta erillaisia. Se tuo kasan vaihtoehtoja, joista suurin osa on huonoja, mutta joukossa myös helmiä. Miksi yliopistoissa tällä hetkellä suositaan enemmän ensimmäistä toisen kustannuksella? Miksi maa on viljavaa niiden siemenille?
^ Nyt et mielestäni enää onnistunut pääsemään syvemmälle asiassa vaan jäit toistamaan jo edellä esiintuomiasia ryhmäidentiteetin mahdollisuuksia; tosin ryhmätyöpakon nimellä. Se, kuten valintamekanismit ja vertaisarvioinnit, ovat vain järjestelmän sisäisiä aattellisuutta vahvistavia prosesseja, eivät niiden luojia. Jos vertaisryhmä elää aattessa X, niin se suosii aatetta X, ja siten X:ää kannattavien määrä lisääntyy. Jos se taas elää aattessa Y, se suosii aatetta Y, ja Y:tä kannattavien määrä lisääntyy. Mutta missä valinta X:än ja Y:n välillä alunperin on tehty?
Ulkopuolinen rahoitus on yksi tapa. Poliittinen päätös olisi toinen. Voisi myös kuvitella aatteen pystyvän elää ikuisesti itseruokkivana. Yliopistoissa kuitenkin väki - nimittäin opiskelijat - vaihtuvat varsin nopealla tahdilla, joten ulkopuolinen paine on jatkuvaa ja aatteen pitäminen elossa vaatii vahvaa ja jatkuvaa käännytystä. Vai elääkö tutkimustoiminta täysin erillään opetustoiminnasta? Ylipäätään miten ja missä vaiheessa vaihtoehtoiset aatteet ja tieteellinen vapaus pitäisi tulla eli tulisi toimivassa yliopistossa mukaan? Onhan ylin yliopistoissa suorittava arvo tohtori - "doctor" - joka tarkoittaa täysin opetettua - "indoctrinate" -koulukunnan opin eli aatteen mukaiseksi.
Itse uskoisin vapaiden ihmisten päätyvän vapaassa ajattelussa samana aikana suunnilleen samanlaisiin tai ainakin toistensa ymmärtämiin tuloksiin. Kutsuisin näin muodostettuja tuloksia ajan hengeksi - "zeitgeistiksi" - eli totuudeksi. Se on mielestäni tieteen päämäärä: selkeyttää ajan henki - ja kuten sanoin se tapahtuu itsestään, jos ihmisillä on vapaus. Tämä vapauden puutos voisi olla se, joka nyt häiritsee kehitystä. Ensinnäkin tutkijat on alistettu tiukasti johdon alaisiksi. Toiseksi tutkijat on alistettu tiukasti rahoituskehysten alaisiksi. Kolmanneksi menneen ajan juurtuneet käsitykset kahlitsevat tiedettä. Viimeinen tosin on aina kaikessa tieteessä läsnä ja mielestäni kuuluu asiaan. Jos uusi idea ei pysty voittamaan mitään esteitä tullakseen hyväksytyksi, syntyy liikaa uusia ideioita joilla ei ole mitään arvoa. Loppujen lopuksi uskon näiden syiden olevan vain tekosyitä. Vapautta ei voi kukaan sinulle antaa; se pitää itse ottaa. Tampereella - ja muissa yliopistoissa - on vain velliperseitä, jotka eivät uskalla tehdä mitään uutta ja siksi niissä ei synny mitään uutta. Loppujen lopuksi se on ihmisistä itsestään kiinni ja ihmisten omista asenteista.
Tässä minun kirjoittamani yhteenveto käydystä tämä ketjun keskustelusta:
Mikä nykyisissä humanisteissä mättää?
http://huomista-kohden.blogit.kauppalehti.fi/blog/28690/mika-nykyisissa-humanisteissa-mattaa
Olen jo pitkään toivonut keskustelun etenevän yllä olevan koonnin kaltaisiin kokonaisuuksiin. Olen itse aiemmin yrittänyt itse jostain aiheesta sellaista tehdä, mutta keskustelu on ollut liian hajanaista ja ketju liian pitkä. En ole onnistunut. Nyt yritin taas ja ensimmäisen kerran sain jotain aikaan. En pidä tuotosta täydellisenä. Se ei onnistu kaikkia keskustelun luonteita ylläpitämään. En ole liian tarkasti siihen edes pyrkinyt; ennemmin vähän hyvää kuin paljon huonoa. Olen pyrkinyt luomaan objektiivisen - lukijan kannalta miellyttävän ja selkeästi etenevän kirjoituksen, en subjektiivista - kirjoittajien itsensä esiintuontia miellyttävää - kirjoitusta. Mielelläni kuulisin näkemyksiänne onko yhteenvedoista jotain iloa? Entä onnistuiko kirjoittamani yhteenveto tuomaan esiin keskustelun johtopäätökset?
Miksi te ylipäätään keskustelette täällä? Onko se vain tapa? Onko se itsensä ilmaisemisesta - omien mielipiteiden esiintuomisesta - saatu tyydytys? Onko se huutoa epätoivosta? Vai onko tavoitteeseen tähtäävää etsimistä; toisten näkemysten heijastelua omia vasten? Ja jos jotain etsitte, niin mitä?