Keskisuomalaisen listasta poimittua tietokirjallisuutta, joka liittyy maahanmuuttoon, monikulttuurisuuteen, rasismiin, islamiin yms. Osa kirjoista on jo esitelty Hommassa.
QuoteHeli Roiha: Fatbardhe Hetemaj (Minerva). Vuoden 2009 pakolaisnaisen elämäntarina.
Antero Holmila: Holokausti - tapahtumat ja tulkinnat (Atena). Kokonaisesitys kansanmurhasta.
Markus Himanen & Jukka Könönen: Maahanmuuttopoliittinen sanasto (Like). Maahanmuuttokeskustelun kielestä.
Annu Kekäläinen: Leiri (WSOY). Tarinoita pakolaisleirin elämästä.
Anna Kontula: Näkymätön kylä (Like). Kannanotto siirtolaisuuteen Suomessa.
Tuomas Martikainen & Lotta Haikkola (toim.): Maahanmuutto ja sukupolvet (SKS). Katsaus maahanmuuton sukupolvistumiseen Suomessa.
Keskisuomalainen (http://www.ksml.fi/uutiset/kulttuuri/syksyn-tietokirjallisuus/588062)
QuoteWSOY: Annu Kekäläinen: Leiri - tarinoita ihmisistä jotka haluavat kotiin
Kakuma – pakolaisleiri josta kasvoi aavikkokaupunki
"Kakuman pakolaiset eivät saa asua leirin ulkopuolella. Monet heistä pyrkivät
keinolla millä hyvänsä mahtumaan siihen muutaman prosentin kiintiöön, jonka YK:n
pakolaisjärjestö valitsee vuosittain kiintiöpakolaisiksi länsimaihin."
Kakuman pakolaisleiri Pohjois-Keniassa perustettiin väliaikaiseksi vuonna 1992,
jolloin osa nykyisistä asukkaista seudulle saapui. Leiristä on 18 vuodessa
kasvanut omalakinen aavikkokaupunki ja monikulttuurinen mosaiikki. Siellä asuu
tällä hetkellä noin 70 000 ihmistä kahdeksasta eri Afrikan maasta ja yli
neljästäkymmenestä etnisestä ryhmästä.
Toimittaja Annu Kekäläinen viipyi leirillä kolme kuukautta keräämässä
materiaalia dokumenttikirjaa varten. Hän halusi ymmärtää, kuinka pitkäaikaiset
pakolaiset avustusjärjestöjen hallinnoimassa universumissa elävät ja miten he
elämänsä Kakumassa kokevat.
"En halunnut kuvata pakolaisia uhreina, kuten tiedotusvälineillä usein on
tapana vaan etsin heidän toimijuuttaan. Minua kiinnosti, minkälaisia päämääriä
pakolaisilla on ja kuinka he päämääriinsä pyrkivät. "
Kakumamaan todellisuus
Kakuman seutu kärsii ilmastonmuutoksesta ja eroosiosta. Alkuperäisasukkaiden,
turkanapaimentolaisten, laidunmaat ovat kuihtuneet ja elinolot kaventuneet
entisestään. Väkivaltaiset yhteydenotot paimentolaisten ja pakolaisten välillä
ovat tavallisia.
Puutteesta rakennettu pakolaisleiri on paradoksaalisesti talouskasauma ja
hyvinvointikeskittymä rutiköyhässä maailmankolkassa. Se on luonut alueelle
markkinat ja vetänyt pakolaisten lisäksi luokseen kymmeniätuhansia parempaa
elämää etsiviä kenialaispaimentolaisia.
"Etiopialaisilla, sudanilaisilla ja somalialaisilla on omat torinsa. Niissä
liikkuu paljon tavaraa ja rahaa. Ihmisillä on uskomaton kyky ylläpitää
tavallista elämää mahdottomissakin olosuhteissa."
Leiri on vivahteikas kertomus sitkeydestä, neuvokkuudesta ja elämänhalusta
välillä kohtuuttomilta tuntuvien olosuhteiden keskellä. Leiri on myös
hätkähdyttävä dokumenttikirja alati muuttuvista tarinoista, joilla niin
pakolaiset kuin avustusjärjestöt ostavat parempaa huomista.
Annu Kekäläinen
Annu Kekäläinen on helsinkiläinen toimittaja, tietokirjailija ja kulttuurin
tutkimuksen maisteri. Hän on työskennellyt mielipide- ja erikoislehdissä sekä
toteuttanut kulttuurien kohtaamista ja muukalaisuutta käsitteleviä projekteja.
Kekäläisen vuonna 2006 ilmestynyt esikoisteos, Valkoista mustalla, on kertomus
apartheidista ja voitetusta vapaustaistelusta ja sukellus terrorista toipuvan
maan synnyttämiin maisemiin ja tunnelmiin.
Annu Kekäläinen: Leiri – tarinoita ihmisistä jotka haluavat kotiin. WSOY 2010,
nid. 258 sivua. Hinta 32 euroa.
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt
WSOY, Liisa Kuvaja, p. 040 722 5789, liisa.kuvaja (at) wsoy.fi
Arvostelukappalepyynnöt
WSOY, Inker-Maaria Nieminen, p. 040 182 5305, inker-maaria.nieminen (at) wsoy.fi
QuoteAnnu Kekäläinen
"Käärmeen avoin kita ylsi maasta tuon puun latvaan. Kokonainen kylä käveli sisään. Sitten käärme sulki suunsa." Yom, Sudan
Toimittaja ja kirjailija Annu Kekäläisen näyttely kertoo Kakuman väliaikaiseksi perustetusta pakolaisleiristä, josta on tullut yli 60 000 ihmisen vakituinen koti. Kekäläinen kohtasi pohjoiskenialaisella leirillä merkillisen, omalakisen maailman. Hän asui Kakumassa vuonna 2008 kolme kuukautta ja kulki polkupyörällä kahdenkymmenen neliökilometrin laajuista aluetta ristiin rastiin: haastatteli, tutki, havainnoi ja keräsi materiaalia monikulttuurisesta aavikkokaupungista kertovaa dokumenttikirjaansa varten.
"Veljeni ryösti vanhemman tyttäreni ja kuljetti Sudaniin. En päästä nuorimmaista silmistäni, ettei häntäkin vietäisi. Me jäämme tänne Kakumaan." Mary Aluel Ayem 36 v., Bor, Sudan
Pakolaiskaupunki-näyttely kertoo rujoin ja runollisin maisema- ja muotokuvin Kakuman pakolaiskaupungin ihmisten ja alueen alkuperäisväestön, Turkana-paimentolaisten, elämästä.
Pakolaisleiriläiset jakavat elinympäristönsä paimentolaisten kanssa, joten yhteentörmäykset ovat väistämättömiä. Näyttelyssä voi kuulla paimentolaisten laulua, lukea pakolaisten kokemuksista sekä nähdä projisoinnein ja valokuvin pakolaisleirin maailmaan.
Kakuman seudulla Kekäläinen kohtasi paitsi karuimman tuntemansa maailman, myös kauneimman ja surullisimman näkemänsä maiseman: "Alituiseen paistava aurinko maalaa taivaan kirkkaansiniseksi, kuohkeat pilvet nuolevat kukkuloiden terävinä piirtyviä huippuja, ruohoaavat ovat palaneet hopeaksi, savi loistaa okrana. Pensasaitojen juurilla kiemurtelivat jokien kuihtuneet sylit."
Annu Kekäläinen kertoo kirjastaan ja esittelee näyttelyään su 19.9., 26.9., 3.10. ja 17.10. klo 14. Vapaa pääsy.
http://www.valokuvataiteenmuseo.fi
Ajat
Ajalla 15.9.2010-17.10.2011
ke klo 11-18 to klo 11-18 pe klo 11-18 la klo 11-18 su klo 11-18 ti klo 11-18
Tapahtumalaji
Näyttelyt - Taidenäyttelyt
Paikka
Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas
Tallberginkatu 1 G
00180 HELSINKI
09-6866 3621
Liput
6/4 €, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi
EvenemaX (http://evenemax.fi/FI/Tapahtumat/Tiedot/tabid/90/language/fi-FI/Default.aspx?EvId=133524)
QuoteJussi Förbomin Hallan vaara julkistetaan 29.9. Kansalaisinfossa
Jussi Förbomin pamfletti HALLAN VAARA - MERKINTÖJÄ MAAHANMUUTON PUHETAVOISTA julkistetaan keskiviikkona 29.9. kello 12.30 Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa (Eduskunnan lisärakennus, Arkadiankatu 3, Helsinki).
Tilaisuudessa toimittaja-kirjailija Anu Silfverberg haastattelee
kirjailija Jussi Förbomia, kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowiczia ja SDP:n varapuheenjohtaja Maria Guzeninaa. Tervetuloa!
HALLAN VAARA kertoo pelosta ja inhosta eduskunnassa. Miten kansanedustajat valitsevat sanansa, kun he keskustelevat turvapaikanhakijoista ja turvapaikkapolitiikasta? Pitääkö paikkansa, että maahanmuuttokeskustelu on koventunut vasta viime vuosina, vai olisiko sittenkin niin, että kovia puheita on valtavirran politiikassa pidetty jo paljon kauemmin?
Mitä siis sanoi eturivin kokoomuslainen somalialaisten perheenyhdistämisestä vuonna 2009, entä mitä sdp:n maahanmuutto-ohjelman laatija maan tavasta vuonna 2008? Onko poliittinen keskusteu inhimillistä, vai ovatko kansanedustajat puheillaan tehneet yhteiskunnalle karhunpalveluksen ja antaneet ihmisille luvan pelätä?
Jussi Förbom on vapaa toimittaja, joka vietti kuuman kesän kansanedustajien puheiden parissa.
Jussi Förbom:
HALLAN VAARA - MERKINTÖJÄ MAAHANMUUTON PUHETAVOISTA
Into Kustannus (http://www.intokustannus.fi/uutiset/2010/52/)
QuoteMaahanmuuttopoliittinen sanasto julkistetaan 27.9. kello 12.30
50 sanaa rajoista ja niiden ylittämisestä
Markus Himasen ja Jukka Könösen pamfletti
MAAHANMUUTTOPOLIITTINEN SANASTO
julkistetaan maanantaina 27.9. kello 12.30-13.30 Sosiaalikeskus Satamassa, Kyläsaarenkatu 11, Helsinki. Aktivisti, kääntäjä ja vapaa kirjoittaja Eetu Viren haastattelee pamfletin kirjoittajia Markus Himasta ja Jukka Könöstä ja siirtolaisuustutkija Mervi Leppäkorpea.
Tervetuloa!
Mikä erottaa monikulttuurisuuspuheen ja uusrasismin, vai erottaako mikään? Mitä kotoutuminen oikeastaan tarkoittaa? Mikä on ulkomaalaisten säilöönottokeskus? Missä Euroopan rajat sijaitsevat nykyään ja mikä niiden merkitys on?
Markus Himasen ja Jukka Könösen Maahanmuuttopoliittisen sanaston 50 pienoisesseetä tarjoavat välineitä pelon ja hallinnan teemojen ympärillä käydyn maahanmuuttokeskustelun umpikujien purkamiseksi. Maahanmuuttopolitiikan käsitteet eivät selkene lukemalla lakeja ja asiakirjoja vaan tarkastelemalla sitä, mitä rajoilla tapahtuu.Sanasto avaa maahanmuuttopolitiikan termit ihmiskaupasta vierastyöläiseen ja passista turvapaikkaan.
Markus Himanen on vapaa tutkija, joka on perehtynyt siirtolaiskysymyksiin ja erityisesti EU:n maahanmuuttopolitiikkaan. Jukka Könönen valmistelee väitöskirjaa Suomen maahanmuuttopolitiikasta Itä- Suomen yliopistossa. Kirjoittajat toimivat aktiivisesti siirtolaisten oikeuksia ajavassa Vapaa liikkuuvuus -verkostossa.
Markus Himanen ja Jukka Könönen:
MAAHANMUUTTOPOLIITTINEN SANASTO
Into Kustannus (http://www.intokustannus.fi/uutiset/2010/51/)
Jaha, tämähän on sitten varmaan kuten "vieraskirjan lyhyt slangisanasto", mutta hullumpi.
QuoteKirjoittajat toimivat aktiivisesti siirtolaisten oikeuksia ajavassa Vapaa liikkuuvuus -verkostossa.
Tästä on varmasti tulossa objektiivinen pläjäys, kun kerran kirjoittajatkin toimivat noin agendavapaassa verkostossa.
Argumentointi on todennäköisesti tyyliä: "rajoilla kuolee ihmisiä, siispä rajat on avattava", joka on yhtä järkevä argumentaatio kuin: "pankkiryöstöissä köyhät ihmiset, jotka tavoittelevat parempaa elintasoa kuolevat usein poliisin luoteihin; siispä pankkiryöstöt on laillistettava, tai vähintäänkin rahaa jaettava kaikille rajattomasti".
Quote"Muukalaiskammo ei selitä perussuomalaisten nousua"
Maahanmuuttovastaisten liikkeiden suosion taustalla on entistä epävarmempi maailma, väittävät Markus Himanen ja Jukka Könönen.
"Muukalaiskammo ei selitä perussuomalaisten nousua", Vapaa liikkuvuus -verkostossa toimiva kaksikko kirjoittaa tänään maanantaina julkaistun Maahanmuuttopoliittinen sanasto -pamfletin esipuheessa.
"Ongelma on päinvastainen: maailman muuttuminen vieraaksi, erilaisuuden kohtaaminen tai yleinen kodittomuuden kokemus on meille kaikille arkipäivää ja juuri muukalaisuuden vihaamisen tarjoaminen pakopaikaksi on nettirasistien neronleimaus."
Sosiaalikeskus Satamassa järjestetyssä julkistamistilaisuudessa kirjoittajat kertoivat, että heidän tavoitteenaan on ollut kuvata maahanmuuttoon liittyviä oikeudellisia termejä käytännön viranomaistoiminnan tasolla.
Yksi julkistamistilaisuudessa esiin noussut ongelma on yksipuolinen suhtautuminen maahanmuuttoon. Kirjoittajien mukaan maahanmuutto tulisi nähdä yhä enemmän osana muuta politiikkaa kuin omana erillisenä alueena.
"Monista asioista puhutaan maahanmuuttopolitiikkana, vaikka ne eivät sitä ole. Esimerkiksi maahanmuuttajien keskittyminen tietylle asuinalueelle on ensisijaisesti asuntopolitiikkaa", Himanen sanoi.
Toinen ongelma on maahanmuuttajien näkeminen vain yhtenä tai kahtena ryhmänä. Erityisesti kirjoittajia häiritsi maahanmuuttajien jakaminen "hyviin" työperäisistä syistä ja "huonoihin" humanitaarisista syistä tuleviin.
"Tällöin unohdetaan se, että vain osa ulkomaalaisista tekee työtä työluvalla. Monet tekevät matalapalkkaisia töitä pimeänä", Könönen sanoi.
Esille nousi myös romanien kohtelu, joka on noussut otsikoihin Ranskan palautettua romaneja Romaniaan. Aihe on ajankohtainen myös Suomessa, sillä Helsingin nuorisolautakunta päättää torstaina sosiaalikeskus Sataman ja erityisesti sen pihalla asuvien romanien kohtalosta.
"Romanikysymys alleviivaa kansalaisuuden suhteellisuutta. Itä-Euroopan romanit ovat EU-kansalaisia siinä missä suomalaisetkin, mutta silti he eivät ole oikeudellisesti samassa asemassa", sanoi siirtolaisuustutkija Mervi Leppäkorpi, joka oli kutsuttu tilaisuuteen keskustelemaan kirjoittajien kanssa.
Sanasto on julkaistu aiemmin lyhyempänä ja sana kerrallaan Voima-lehdessä.
Vihreä Lanka (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/%E2%80%9Dmuukalaiskammo-ei-selit%C3%A4-perussuomalaisten-nousua%E2%80%9D)
Kuuntelin radiosta Himasen ja Könösen haastattelua. Äärioikeistoa/moku- ja mamukriitikoita kuulemma yhdistää aukoton ja ehdoton usko omaan totuuten, mikä tietysti estää sen "kunnon debatin". Jäin siinä miettimään, että eiköhän samanlainen usko yhdistä myös mokuttajia, vapaaliikkuvuuslaisia ja monia muitakin.
Quote from: Oluttikka on 27.09.2010, 17:20:45
Kuuntelin radiosta Himasen ja Könösen haastattelua. Äärioikeistoa/moku- ja mamukriitikoita kuulemma yhdistää aukoton ja ehdoton usko omaan totuuten, mikä tietysti estää sen "kunnon debatin". Jäin siinä miettimään, että eiköhän samanlainen usko yhdistä myös mokuttajia, vapaaliikkuvuuslaisia ja monia muitakin.
Eipä ole liikaa älyllään & ilmaisullaan säkenöiviä mokumamumultikultivapaaliikkuvuus-debatoijia näkynyt täälläkään.
Quote from: Oluttikka on 27.09.2010, 17:20:45
Kuuntelin radiosta Himasen ja Könösen haastattelua. Äärioikeistoa/moku- ja mamukriitikoita kuulemma yhdistää aukoton ja ehdoton usko omaan totuuten, mikä tietysti estää sen "kunnon debatin". Jäin siinä miettimään, että eiköhän samanlainen usko yhdistä myös mokuttajia, vapaaliikkuvuuslaisia ja monia muitakin.
Ettet vain kuunnellut Jera ja Jyri Hännistä, jotka olivat tentattavana huomenna julkaistavan "Tuhansien aatteiden maa - Ääriajattelu nyky-Suomessa (http://wsoy.fi/yk/products/show/81764?category=170)" kirjansa tiimoilta? Ainakin he puhuivat tähän omaan totuuteen uskomisesta. Myös kaksijakoinen, syyttä demonisoitu Homma mainittiin.
Quote from: rähmis on 27.09.2010, 18:24:27
Ettet vain kuunnellut Jera ja Jyri Hännistä, jotka olivat tentattavana huomenna julkaistavan "Tuhansien aatteiden maa - Ääriajattelu nyky-Suomessa (http://wsoy.fi/yk/products/show/81764?category=170)" kirjansa tiimoilta? Ainakin he puhuivat tähän omaan totuuteen uskomisesta. Myös kaksijakoinen, syyttä demonisoitu Homma mainittiin.
no nyt on tainnut todellakin mennä herrat sekaisin. Pahoittelen, että laitoin sanoja Himasen ja Könösen suuhun.
Quote"Ongelma on päinvastainen: maailman muuttuminen vieraaksi, erilaisuuden kohtaaminen tai yleinen kodittomuuden kokemus on meille kaikille arkipäivää ja juuri muukalaisuuden vihaamisen tarjoaminen pakopaikaksi on nettirasistien neronleimaus."
Tässä ja monissa muissa yrityksissä selittää "nettirasismia" on tyypillisesti yksi silmiinpistävä piirre: ne eivät myönnä edes sitä, että maahanmuuttokritiikki ("nettirasismi") voisi olla legitiimi ja autenttinen (jos kohta väittämiltään väärä) mielipide. Maahanmuuttokritiikki ei siis lähde siitä, että maahanmuutossa ja monikulttuurisuudessa voisi olla itsessään jotain vikana. Kyse on vain siitä, että joukko salamyhkäisiä "nettirasisteja" juonii ja manipuloi epävarmoja ihmisiä saadakseen valtaa tai jotain.
QuoteMaahanmuuttopoliittinen sanasto julkistetaan 27.9. kello 12.30
Aktivisti, kääntäjä ja vapaa kirjoittaja Eetu Viren haastattelee pamfletin kirjoittajia Markus Himasta ja Jukka Könöstä ja siirtolaisuustutkija Mervi Leppäkorpea.
Tervetuloa!
Eikös tämä Eetu Viren ollutkin tämän legendaarisen Preka-Eetu-nimityksen ensimmäinen fyysinen ilmentymä?
Sama Eetu, kyllä. Taisi tuoda suuren yleisön tietoisuuteen myös termin "paskaduuni" ollessaan jossain telkkarin keskusteluohjelmassa puhumassa preka-eetuilusta joitakin vuosia sitten.
Upeeta luettavaa.. saa kyllä aika vannoutunut nettinatsi olla joka noi jaksaa läpi kahlata. :facepalm:
- Jussi Förbom: Hallan vaara (Like). Merkintöjä maahanmuuton puhetavoista.
- Markus Himanen & Jukka Könönen: Maahanmuuttopoliittinen sanasto (Like). Maahanmuuttokeskustelun kielestä.
Kirja keskustelusta, eli keskustelua keskustelusta. Tämä taas on keskustelua keskustelusta keskustelemisesta.
Ymmärrettävää sinänsä. En oikein näe PrekaEetua argumentoimassa työvoimapulalla.
En olekaan älynnyt äärikristillistä vaaraa Suomenmaassa, tuntui kovasti huolestuttavan Hännisen poikia. Minun mielestäni äärikristillisen??? ja ääri-islamin rinnastaminen toisiinsa on kyllä ylivertaisen typerää. Jos ääri-islam on väkivaltaista, niin äärikristillisyydenhän pitäisi olla ääri-väkivallanvastaista.
Quote from: Sivusta seuraaja on 27.09.2010, 20:10:10
QuoteMaahanmuuttopoliittinen sanasto julkistetaan 27.9. kello 12.30
Aktivisti, kääntäjä ja vapaa kirjoittaja Eetu Viren haastattelee pamfletin kirjoittajia Markus Himasta ja Jukka Könöstä ja siirtolaisuustutkija Mervi Leppäkorpea.
Tervetuloa!
Eikös tämä Eetu Viren ollutkin tämän legendaarisen Preka-Eetu-nimityksen ensimmäinen fyysinen ilmentymä?
"Bilettely rikkoo kapitalistisen arvonmittauksen lineaarisen aikarakenteen ja avaa toisenlaisen olemisen aikamuodon: kairoksen, nuolenomaisen nyt-hetken, jossa kollektiivisen luomisen pidäkkeettömyys tekee mahdottomaksi siihen kohdistuvan riiston." (Lähde: Megafoni) (http://megafoni.kulma.net/index.php?art=367)
QuoteKeskiviikkona 29.9. klo 12.30–13.30 Hallan vaara – merkintöjä maahanmuuton puhetavoista
Tilaisuuden avaa vihreiden kansanedustaja Johanna Sumuvuori. Toimittaja-kirjailija Anu Silfverberg haastattelee pamfletin julkaisijaa kirjailija Jussi Förbomia, kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowiczia ja SDP:n varapuheenjohtaja Maria Guzenina-Richadsonia. Kirjassa käsitellään sitä, miten kansanedustajat ovat puhuneet maahanmuutosta kymmenen viime vuoden aikana.
Tilaisuuden järjestävät Like- ja Into-kustannus yhdessä Vihreän Sivistysliiton kanssa.
Tiedote/Eduskunta (http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/lehdisto/stt-info/tiedote.jsp?selected=kaikki&oid=20100901/12856657254530)
Tuhansien aatteiden maa ilmestynee Akateemisen kirjakaupan mukaan "joskus lokakuussa".
Tämä pisti silmään:
Quote"Muukalaiskammo ei selitä perussuomalaisten nousua"
Maahanmuuttovastaisten liikkeiden suosion taustalla on entistä epävarmempi maailma, väittävät Markus Himanen ja Jukka Könönen.
"Muukalaiskammo ei selitä perussuomalaisten nousua", Vapaa liikkuvuus -verkostossa toimiva kaksikko kirjoittaa tänään maanantaina julkaistun Maahanmuuttopoliittinen sanasto -pamfletin esipuheessa.
"Ongelma on päinvastainen: maailman muuttuminen vieraaksi, erilaisuuden kohtaaminen tai yleinen kodittomuuden kokemus on meille kaikille arkipäivää ja juuri muukalaisuuden vihaamisen tarjoaminen pakopaikaksi on nettirasistien neronleimaus."
Jäikö minulta jotain ymmärtämättä vai ovatko nuo oranssittamani väittämät sisällöltään ristiriitaisia?
"Kokoomus, keskusta ja SDP vetäneet tiukinta turvapaikkapoliittista linjaa"
Kirjailija Jussi Förbomin pamfletissa väitetään, että kokoomus, keskusta ja SDP ovat vetäneet eduskunnan tiukinta turvapaikkapoliittista linjaa hallitusvastuussa vuorotellessaan. Förbom kävi pamflettiaan varten läpi eduskuntakeskusteluja vuodesta 1998 vuoteen 2010.
Pamfletissa kirjoitetaan, että useat valtavirran poliitikot ovat jo hyvin pitkään noudattaneet eduskunnassa erittäin asenteellista, ahdasta ja ennakkoluuloista puhetapaa, joka on vastustanut erityisesti humanitäärisen maahanmuuton ja turvapaikanhakijoiden määrän lisäämistä.
"Kovan linjan konniksi" Förbom luokittelee erityisesti Ben Zyskowiczin (kok.), Raimo Vistbackan (ps.) ja Kari Rajamäen (sd.).
Förbom katsoo, että kolme suurinta puoluetta ovat yhteisvoimin estäneet turvapaikkapolitiikan liberalisoinnin. Perussuomalaisten rooliksi on hänen mielestään jäänyt lähinnä toistella jo alunperinkin kovia puheita ja liioitella niitä entisestään.
Förbomin pamfletti "Hallan vaara - merkintöjä maahanmuuton puhetavoista" julkistettiin tänään keskiviikkona.
YLE Uutiset
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/09/quotkokoomus_keskusta_ja_sdp_vetaneet_tiukinta_turvapaikkapoliittista_linjaaquot_2018827.html?origin=rss
QuoteFörbom katsoo, että kolme suurinta puoluetta ovat yhteisvoimin estäneet turvapaikkapolitiikan liberalisoinnin.
No kyllä ovat saamattomia. Ovat estäneet, mutta silti turvapaikkapolitiikka on liberalisoitunut.
Quote from: juge on 29.09.2010, 12:43:14
Pamfletissa kirjoitetaan, että useat valtavirran poliitikot ovat jo hyvin pitkään noudattaneet eduskunnassa erittäin asenteellista, ahdasta ja ennakkoluuloista puhetapaa, joka on vastustanut erityisesti humanitäärisen maahanmuuton ja turvapaikanhakijoiden määrän lisäämistä.
Siinä onnistumatta, kuten humanitaarisen maahanmuuton moninkertaistuminen Thorsin kaudella osoittaa.
Quote from: juge on 29.09.2010, 12:43:14
Förbom katsoo, että kolme suurinta puoluetta ovat yhteisvoimin estäneet turvapaikkapolitiikan liberalisoinnin.
Suomessa on tällä hetkellä EU:n liberaalein turvapaikkapolitiikka. Ovatko kolme suurinta puoluetta siis estäneet turvapaikkapolitiikan liberalisoinnin
vielä nykyistäkin pidemmälle? Kyseenalainen kunnia.
QuoteInnon syksyn kuumat pamfletit Maailmanpoliittisissa rockiltamissa 30.9.2010
@ Ravintolalaiva Wäiski
Into juhlistaa 30. pamfletin rajan rikkomista ja syksyn tuotantoaan järjestämällä Maailmanpoliittiset rockiltamat Ravintolalaiva Wäiskillä (Hakaniemenranta 11) torstaina 30.9.2010 kello 20.00 alkaen. Samana päivänä avataan Into-pamflettien kansitaiteilijan Karstein Vollen kansinäyttely Kurvin Kirjassa (Hämeentie 48).
Iltamissa julkistetaan kaksi maahanmuuttopoliittista keskustelua sekoittavaa terävää pamflettia, Jussi Förbomin Hallan vaara (30.) ja Markus Himasen ja Jukka Könösen Maahanmuuttopoliittinen sanasto (32.). Keskustelua käydään myös Gazasta Silminnäkijänä Gazassa -kirjan kirjoittajien Mads Gilbertin ja Erik Fossen kanssa. Lisäksi illan aikana lavalle nousee Atarma – Elämäni Siperiassa -kirjan kirjoittanut virolainen Ronald Rüütel. Ilta päättyy suomalais-norjalaisen Nazcan keikkaan.
Ohjelma:
20.00 Special guest Ronald Rüütel from Estonia: Atarma – Minu elu Siberis.
20.15 Debattia maahanmuuttodebatista:
Maarit Feldt-Ranta, kansanedustaja ja SDP:n maahanmuuttopoliittisen
työryhmän puheenjohtaja & Hallan vaara -pamfletisti Jussi Förbom &
siirtolaisuustutkija Mervi Leppäkorpi
21 Puhetta romanipuheesta: Maahanmuuttopoliittisen sanaston tekijät
Markus Himanen & Jukka Könönen
21.30 Eyes in Gaza: Norwegian doctors Mads Gilbert & Erik Fosse with
Teivo Teivainen, Professor of World Politics.
22.15 Nazca – fennonorwegian rockband
23 Rock'n'roll Suicide Bar & DJ Marco Kosonen
Puhetta puheesta romanipuheesta seuraavaksi. Kansa vaatii.
"Vuokrataan iso laiva ja lastataan se täyteen maahanmuuttajia Afrikasta"
Pikkuparlamentin kansalaisinfossa järjestettiin tänään kummallinen tilaisuus.
Kyseessä oli toimittaja Jussi Förbomin kirjan Hallan vaara. Merkintöjä maahanmuuton puhetavoista julkistamistilaisuus, johon kansanedustajat Ben Zyskowicz (kok.) ja Maria Guzenina-Richardson (sd.) oli kutsuttu toimittaja-kirjailija Anu Silverbergin haastateltavaksi.
Guzenina-Richardson ei kuitenkaan saapunut paikalle, ja häntä paikkaamaan tullut kansanedustaja Ilkka Kantolakin (sd.) lähti tilaisuudesta kesken pois.
Kantolan lähdön jälkeen keskustelu äityi kiivaaksi väittelyksi, jossa Silverberg Förbomin säestyksellä yritti kovistella Zyskowiczia ja vaatia häntä tilille turvapaikanhakijoita koskevista asenteellisista puheenvuoroista eduskunnassa.
Pamfletin kirjoittanut Förbom oli tutustunut eduskunnan keskustelupuheenvuoroihin ja "rämpinyt läpi sivukaupalla asenteellisia ja huonosti maailman todellisuuteen perehtyneitä puheenvuoroja".
"Kovan luokan konniksi" Förbom hän luokitteli Zyskowiczin, Raimo Vistbackan (ps.) ja Kari Rajamäen (sd.).
"Jotkut pitävät ankkurilapsia ongelmana"
Förbom määritteli, että ankkurilapsella tarkoitetaan alaikäistä lasta, joka tulee ilman perhettä Suomeen. Lain mukaan hänellä voi olla mahdollisuus perheen yhdistämiseen Suomessa.
- Jotkut ihmiset ovat halunneet nähdä sen ongelmana. Silloin siitä on tehty kirosana, Förbom totesi.
Tilaisuuden juontanut Anu Silferverg syytti Zyskowicziä termin käyttämisestä. Zyskowicz ei muistanut itse käyttäneensä sanaa, mutta totesi, että jos pöytäkirjat sen osoittavat, niin se pitänee paikkansa.
Hän halusi kuitenkin puuttua siihen, että Förbomin mukaan jotkut haluavat nähdä ankkurilapsissa ongelman.
- Oletteko te ihan varmoja, että se on somalialaisen lapsen etu, että salakuljettajille maksetaan siitä, että he kuljettavat alaikäisen lapsen toiselle puolelle maapalloa Suomeen? Zyskowicz kysyi.
Hän kertoi vähemmistövaltuutettu Eva Biaudetin (r.) sanoneen vastikään, että salakuljettamiseen liittyy suuria vaaroja esimerkiksi nuorten tyttöjen kannalta.
- En ole ihan varma, että Suomen on järkevää ylläpitää sellaista järjestelmää, joka kannustaa esimerkiksi somalialaisia perheitä lähettämään maksua vastaan lapsensa ihmissalakuljettajien matkassa Suomeen, Zyskowicz totesi.
"Emme voi tietää, miten ihmiset tänne tulevat"
Silverberg ihmetteli, miksi lapset pitäisi yhdistää Somaliaan, jossa ei ole hallintoa ja jossa perheet saattavat elää pakolaisleireillä.
Zyskowiczin mukaan perheiden yhdistäminen Somaliassa tarkoittaisi sitä, että salakuljettaminen hiipuisi.
- Norja tai Ruotsi on perustanut lastenkodin lähtöalueelle ja jonkin ajan kuluttua vanhemmat tai sukulaiset ovat hakeneet lapsen omaan kotiinsa, Zyskowicz kertoi.
Förbom argumentoi, että emme voi tosiasiallisesti tietää, miten kunkin ihmisen osalta prosessi tapahtuu.
- Eikö ihan oikeasti? Tiettyä rehellisyyttä voisi olettaa. Luuletko, että Afrikan savanneilta 12-vuotias tyttö harhailee läpi Afrikan ja päätyy Suomeen, yksinään? Zyskowicz tiukkasi.
- En halua puhua siitä. Tämä on puhetta, jonka lähtökohtana on puhe rikollisuudesta ja hyväksikäytöstä ja kaikesta pahasta maailman ja taivaan välillä. Minusta on uskomatonta, että siihen puheeseen liitetään näkökulma lapsen edusta, Förbom vastasi.
Suomalaisten vai turvapaikanhakijoiden näkökulma?
Zyskowiczin mielestä Förbom lähtee siitä, että suomalaiset poliitikot eivät voi katsella asiaa suomalaisten näkökulmasta, vaan näkökulman pitää olla turvapaikanhakijoiden näkökulma.
Zyskowicz taas lähtee siitä, että suomalaisten poliitikkojen velvollisuus on tarkastella asioita myös Suomen ja suomalaisten näkökulmasta, eikä Suomen pidä kannustaa perusteettomaan turvapaikanhakuun.
- Jos pitää tarkastella vain turvapaikanhakijoiden näkökulmasta ja jos viedään ajatus loppuun saakka: miksei me vuokrata Silja Linelta tai Viking Linelta isoja laivoja, ajeta niitä Afrikan sarveen ja tuoda sieltä niin paljon maahanmuuttajia Suomeen kuin mahdollista?
- Tuo on todella kovaa puhetta. Silloin me suhtauduttaisiin heihin massana eikä ihmisinä, Förbom sanoi.
- Nousu laivaan olisi täysin vapaaehtoista, Zyskowicz huusi väliin.
- Minusta tuo on sen verran epä-älyllinen heitto, että en halua siihen lähteä, Förbom päätti keskustelun aiheesta.
Mitä Haavisto sanoi?
Zyskowiczin mielestä kannattaa ottaa somalialaisia vähemmän ja antaa heille hyvät mahdollisuudet elämään Suomessa. Hän sanoi viittaavansa Pekka Haaviston (vihr.) haastatteluun Suomen Kuvalehdessä.
- Kannattaa olla aika sanatarkka sitaateissa, varoitti kansanedustaja Johanna Sumuvuori (vihr.).
- Sori, että teiltä vihreiltä tulee tällaisia kannanottoja, joista sä täällä kiemurtelet, Zyskowicz heitti takaisin.
- Haaviston mukaan pahinta on, että otamme tänne paljon ihmisiä ja jätämme heidät heitteille. Suurempaa määrää voisimme auttaa, jos auttaisimme heitä lähialueilla, Zyskowicz totesi.
Vihreä sivistysliitto oli tukenut pamfletin julkaisemista rahallisesti.
Pulssia nostattanut keskustelu osoitti, että maahanmuutossa kytee edelleen aineksia räjähdysalttiiseen vaalikeskusteluun.
http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=39021:qvuokrataan-iso-laiva-ja-lastataan-se-taeyteen-maahanmuuttajia-afrikastaq&catid=2:kotimaa&Itemid=4
Tässähän itse kukin jos ei ihan nuivistu, niin ainakin kyrsiintyy noiden Jussi Förbomien ja Dan Koivulaaksojen ansiosta.
Quote from: Jari Leino on 29.09.2010, 19:48:17
Ilmeisesti Förbomin ajama "ihmisinä suhtautuminen" edellyttää, että somalit tuodaan tänne jatkossakin suihkukoneilla suomalaisten veronmaksajien kustannuksella eikä hitaalla ja epämukavalla laivakyydillä.
Jos somppuja roudattaisiin Suomeen Silja Linellä, niin tuskin siellä olisi edes inhimillistä halal-buffetia, vaan tavallista skandinaavista epäinhimillistä sikaruokaa.
QuoteYksilö unohtuu eduskunnan maahanmuuttokeskustelussa
Eduskunnan maahanmuuttokeskustelussa on jo vuosia keskitytty vain maahanmuuton tuomiin kustannuksiin ja unohdettu itse maahanmuuttaja, väittää Jussi Förbom keskiviikkona julkaistussa Hallan vaara -kirjassaan.
Förbom kirjoittaa pamfletissaan, että maahanmuuttoa pidetään hyväksyttävänä vain silloin, jos ihmiset tulevat Suomeen töihin.
Förbomin mukaan poliittisessa maahanmuuttokeskustelussa on lähes ylivoimaista katsoa maahanmuuttajan lähtötilannetta.
–?Vaikka joskus maahanmuuttajan on vain lähdettävä pois, paetakseen tai työllistyäkseen.
Förbom tutki eduskunnassa käytyjä keskusteluja vuodesta 1998 vuoteen 2010. Hän halusi tietää, onko maahanmuuttokeskustelu koventunut vasta viime vuosina.
Selvisi, että maahanmuutosta ei ole aiemminkaan keskusteltu maltillisesti ja rakentavasti. Kovaa kieltä on käytetty aina.
–?Tajusin hyvin pian, ettei se ole mikään uusi ilmiö vaan juontaa juurensa pidemmälle, Förbom sanoi kirjan julkaisutilaisuudessa.
Hänen mukaansa useiden maamme eturivin poliitikkojen puhetapa on ollut asenteellista ainakin 2000-luvun ajan. Erityisesti se on ollut humanitäärisen maahanmuuton ja turvapaikanhakijoiden lisäämisen vastustamista.
"Kansanedustajilla suuri vastuu"
Tiukinta eduskunnan turvapaikkapoliittista linjaa ovat vetäneet kokoomus, keskusta ja SDP hallitusvastuussa vuorotellessaan.
Kirjassakin siteeratun kansanedustaja Ben Zyskowiczin (kok.) mukaan puhe on lisääntynyt, koska ongelmatkin ovat lisääntyneet. Zyskowicz luettelee syiksi turvapaikanhakuprosessin hidastumisen ja sen, että suurin osa hakemuksista on perusteettomia.
–?Tämä on tyypillinen tapa lähteä keskusteluun, sanoo Förbom.
–?Silloin sävy on se, että ihmisten tulo on ongelma. Kansanedustajilla on suuri vastuu olla puhumatta asenteellisesti ja vahvistamatta pelkoja, joita kansalaisilla saattaa olla.
Vielä vuosituhannen alussa ja jopa 2004 eduskunnassa laitettiin hanttiin, kun RKP:n silloinen peruspalveluministeri Eva Biaudet asettui hallitusrintamaa vastaan ihmetellessään maahanmuuttokeskustelun asennetta. Nyt samanlainen puheenvuoro saisi Förbomin mukaan vastaansa paitsi arvostelua myös sosiaalisessa mediassa uhkailua.
–?Vastakkaiset mielipiteet ovat hukkuneet koventuneen volyymin alle.
Sanoilla luodaan pelkoa
Förbom on kiinnittänyt huomiota erityisesti sanoihin. Eduskunnassa on vuosien mittaan oltu huolissaan siitä, kuinka turvapaikanhakijoiden määrä on ollut karkaamassa käsistä. Ihmisten tuloa on kuvattu "tulvaksi". Maahanmuuttoon ahkerasti liitettyjä sanoja ovat olleet myös "turvapaikkaturismi" ja "ankkurilapsi".
Förbomin mukaan sanat tarttuvat herkästi puhujasta toiseen kyselytunneilla ja istunnoissa. Samalla merkitykset sanojen takana katoavat.
Erityisen huolestuttavaa hänen mukaansa on, että maahanmuuttajien suuren määrän uskotaan lisäävän ennakkoasenteita heitä kohtaan.
Förbomin mielestä maahanmuuttokeskustelu ei tuota tulosta sillä volyymilla jolla sitä nyt käydään.
–?Sen sijaan, että nähdään valtavan suurena järjestelmän puutteena, että joku saattaa päästä sen läpi ja jäädä tänne vielä asumaankin, annettaisiin maahanmuuttajan itse kertoa tarinansa.
Kansan Uutiset (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2347581/yksilo-unohtuu-eduskunnan-maahanmuuttokeskustelussa)
Järjetön vaatimus Förblomilta, että eduskunnan tulisi keskustella jokaisesta maahanmuuttajasta yksilönä. Tuhansia ja taas tuhansia keskusteluja pelkästään maahanmuuttajista. Jos puhutaan vaikka puoli tuntia jokaisesta maahanmuuttajasta, niin kansanedustajat eivät ehdi tekemään mitään muuta.
Hesari kehututtaa härskisti omaa tekelettään.
Quote
Paperittomat
Löytöretki paperittomien maailmaan
Kaisa Viitanen ja Katja Tähjä tekivät tärkeän kirjan ihmisistä, joilla ei ole ehjiä papereita.
Kirjan kansipaperista puuttuu pala. Se erottaa kirjan muista kirjoista samalla tavalla kuin kirjan päähenkilöt erottuvat muista ihmisistä.
Kantaväestö, eurooppalaiset, ovat ihmisiä, joilla on ehjät paperit, suojattu identiteetti ja kansalaisoikeudet. Paperittomille ne ovat unelma: uusi rauhallinen elämä ilman pelkoa.
Paperittomien unelma ei toteudu niin kauan kuin he ovat paperittomia.
Toimittaja Kaisa Viitasen ja valokuvaaja Katja Tähjän kirjan nimi on koruttomasti mutta osuvasti Paperittomat. Sen päähenkilöiden tarinat ovat monimutkaisia mutta samanlaisia. Pakolaiset tulevat eri maanosista, mutta paon syyt, suunnittelu ja toteutus ovat usein hyvinkin samankaltaisia.
Se saattaa auttaa lukijaa kiinnostumaan ihmisistä, jotka elävät Euroopassa keskellämme ja ovat osa arkeamme, mutta ovat silti useimmille tuntematon ja kaukainen asia.
Näin inhimillisen ja luontevan dokumentin aikaansaaminen ei varmasti ole ollut helppoa. Tekijöiden on täytynyt rakentaa luottamuksen ja kunnioituksen siltoja päähenkilöihin niin, että nämä ovat avoimesti kertoneet tarinansa.
Tutkivalla otteella tekijät ovat päässeet lähelle päähenkilöitä. He ovat pystyneet kuuntelemaan ja tarkkailemaan heitä lähempää kuin pöydän takana istuva kuulustelija.
Paperittomat ihmiset ovat arkoja ja kyllästyneitä ikuisiin kysymyksiin ja tunnustuksiin. Tekijät keräävät tarinoita kuin suorassa lähetyksessä, raakana, ilman hiomista. He vierailevat kodeissa, työpaikoilla ja muualla, missä ihmiset viettävät aikaansa. Ja aikaahan heillä on, pysähtynyttä, odottavaa, absurdia aikaa. He odottavat palaa paperia, lupaa jäädä, mahdollisuutta elää pidempi ja parempi elämä.
Lukija tuntee pääsevänsä tekijöiden seurassa paperittomien lähelle. Enää ei pelota lähestyä heitä eikä ujostuta kysyä heiltä: "Mitä kuuluu?"
Katja Tähjä on ottanut jokaisesta haastatellusta oman kuvan, joka valaisee tämän tarinaa ja kertoo toisinaan myös jotakin uutta.
Vaikka asuinpaikkoja kuvaavat otokset ovat laajoja, katsojaa ahdistaa: huoneet ovat matalia, ne sijaitsevat varastoissa maan alla, mikä käy ilmi kuvissa näkyvistä katoista ja putkista.
Ulkokuvissa paperittomat ovat usein pieni osa laajaa kuvaa, mikä heijastaa tyhjyyden tunnetta ja odotuksen taakkaa. Joissakin kuvissa ihmiset kulkevat ryhmissä tai yksittäin suuntaan, jonka määränpäätä ei näy.
Lähikuvat ovat täynnä viestejä ja symboleja, joihin mahtuvat menneisyyden tarinat ja nykyhetken kipu, hellyyden ja rakkauden kaipuu, yksinäisyys ja pelko.
Suorat katseet puhuttelevat katsojaa avoimesti, joskus myös kätketysti – pyrkien säilyttämään ihmisen kunnian.
Kuvat on otettu kunnioittaen, ei väkisin tai salaa. Ne avaavat meille oven paperittomien maailmaan.
Hesari (http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/HS20101014SI1KU03ls5)
QuoteMistä oikein puhutaan, kun puhutaan maahanmuutosta ja siirtolaisuudesta? Mitkä siirtolaisuutta koskevat kysymykset puhuttavat Suomessa ja Euroopassa juuri nyt? Kuinka ulkomaalaislakia voitaisiin parantaa? Näitä ja monia muita siirtolaisuuteen ja maahanmuuttopolitiikkaan liittyviä kysymyksiä pohtivat siirtolaisten oikeuksia ajavan Vapaa liikkuvuus -verkoston aktiivi ja toinen vastailmestyneen Maahanmuuttopoliittisen sanaston kirjoittajista Markus Himanen sekä hallitusneuvos Annikki Vanamo-Alho sisäasiainministeriön maahanmuutto-osastolta.
Katso (http://yliopistotelevisio.uta.fi/stream/siirtolaismakasiini.html)
Alkaen kohdasta 31:00 keskustellaan sotalapsista (http://hommaforum.org/index.php/topic,35290).
Ajassa 36:00 Annikki toteaa pitkäveteisen höpinän jälkeen karusti Markus Himasen näkemyksen sotalapsista ja ankkurilapsista olevan täysin virheellinen. Annikki ei kuitenkaan osaa hyvin perustella näkemystään kysyttäessä vaikka yksi suurin ero on siinä, että suomalaisten sotalasten perheitä ei yhdistetty Ruotsiin.
QuoteTAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTTAA 25.10.2010
Kutsu julkistamistilaisuuteen 26.10.2010 klo 12.15
Vähemmistöt ja monikulttuurisuus kirjallisuudessa
Eila Rantosen tiistaina 26.10. julkistettava teos Vähemmistöt ja monikulttuurisuus kirjallisuudessa on yleisjohdatus kansallisten ja etnisten vähemmistöjen kirjallisuuden keskeisiin teemoihin. Sen tarkoituksena on herättää keskustelua ajankohtaisista maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Vähemmistöt ja monikulttuurisuus kirjallisuudessa kertoo vähemmistöjen kamppailusta ja elämästä kulttuurien välissä.
Kirjan julkistamistilaisuus on Tampereen yliopiston taideaineiden laitoksen kokoushuoneessa Pinni B2035 (Tampereen yliopisto, Pinni B -rakennus) tiistaina 26.10.2010 klo 12.15.
Tervetuloa!
Tampereen yliopisto (http://www.mynewsdesk.com/fi/view/pressrelease/tampereen-yliopisto-tiedottaa-25-10-2010-503794)
Quote from: Iloveallpeople on 29.09.2010, 21:33:14
Järjetön vaatimus Förblomilta, että eduskunnan tulisi keskustella jokaisesta maahanmuuttajasta yksilönä. Tuhansia ja taas tuhansia keskusteluja pelkästään maahanmuuttajista. Jos puhutaan vaikka puoli tuntia jokaisesta maahanmuuttajasta, niin kansanedustajat eivät ehdi tekemään mitään muuta.
Tuohan olisi hyvä asia. Tuhlaaminen vähenisi, velanotto vähenisi.
QuoteAnna Kontula ja Jussi Förbom Työväenliikkeen kirjastossa 26.10.
Työväenliikkeen kirjasto
Sörnäisten rantatie 25 A 1, 00500 Helsinki
Kulttuuri
26.10 klo 18:00 - 26.10 klo 19:30
Tapahtuma:
Tutkija Anna Kontula ja toimittaja Jussi Förbom saapuvat lokakuun lopulla Työväenliikkeen kirjastoon avaamaan uusia pamflettejaan. Kontulan Näkymätön kylä kertoo Olkiluodon siirtotyöläisten huonosta asemasta ja kohtelusta. Förbomin Hallan vaara – merkintöjä maahanmuuton puhetavoista puolestaan käsittelee Suomen maahanmuuttokeskustelun poliittisia sanankäänteitä. Tilaisuus järjestetään yhdessä INTO-kustannuksen kanssa. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. Tervetuloa!
Helsingin Uutiset (http://www.helsinginuutiset.fi/Tapahtumat/Tapahtumakalenteri/Anna-Kontula-ja-Jussi-Forbom-Tyovaenliikkeen-kirjastossa-26.10?day=25&event_category=Kulttuuri&)
Quote"Negatiivista kommenttia löytyisi jos etsisi"
Suomessa maahanmuuttajien itsensä tekemää kirjallisuutta on alkanut vasta syntyä. Yksi tällainen kirja on kosovolaisen Fatbardhe Hetemajn ja Heli Roihan yhteistyössä tehty teos, joka kertoo Hetemajn perheen tarinan. Maahanmuuttajat ja entiset pakolaiset ovat ottaneet Hetemajn perheeseen yhteyttä muun muassa Facebookin kautta ja kiitelleet kirjan julkaisemista.
- Olen saanut yhteydenottoja ihmisiltä, jotka ovat sanoneet, että "minäkin olen ajatellut kirjoittaa tai että kirjoitin juuri aineen perheestäni tai omasta tilanteestani". Mielestäni tällaiset yhteydenotot ovat ihania. On myös varmasti hyödyllistä suomalaiselle yhteiskunnalle kuulla heidän mielipiteensä siitä, millaista täällä Suomessa on. On hienoa, jos voin olla mukana edistämässä kirjallisuuden suosiota maahanmuuttajien keskuudessa, Hetemaj sanoo.
- Tosin jos haluaisin lukea negatiivista palautetta kirjastani, ei varmaan tarvitsisi mennä kuin Homma Forumin keskustelupalstalle, mutta en aio viettää siellä vapaa-aikaani.
MTV3: Vaietut asiat esiin kirjallisuuden kautta (http://www.mtv3.fi/uutiset/kulttuuri.shtml/arkistot/kulttuuri/2010/10/1212500)
Homma Forum - negatiivisen palautteen vapaa-aikakeskus.
Quote from: Roope on 27.10.2010, 00:46:20
Homma Forum - negatiivisen palautteen vapaa-aikakeskus.
Hehe, got that right. Ja kuinka ollakaan, ne jotka kirjoittivat, minkä kirjoittavat, tietävät jo etukäteen, mistä se negatiivinen palaute tulee löytymään. Mistäköhän tämä oikein johtuu? Olisiko kirjoitusten sisällöllä jotain tekemistä asian kanssa?
QuoteÄäniä kulttuurien välistä
– Minulle on tärkeää, että ihmisten oma ääni pääsee kuuluville,sanoo Eila Rantonen, jonka toimittama Vähemmistöt ja monikulttuurisuus kirjallisuudessa -kirja julkistettiin tiistaina Tampereella.
Kirja, joka koostuu yli kymmenen tutkijan kirjoituksista, on yleisjohdatus kansallisten ja etnisten vähemmistöjen kirjallisuuden keskeisiin teemoihin.
Kirja pyrkii herättämään keskustelua ajankohtaisista maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyvistä kysymyksistä kertomalla vähemmistöjen kamppailusta ja elämästä kulttuurien välissä.
Rantonen pitää tärkeänä kulttuurierojen esiin nostamista, mutta muistuttaa, että samalla – vähemmistöasemasta tai toisesta kulttuurista kimpoavan kirjallisuuden myötä – saattaa maan oma kansallinen kulttuuri tulla kansainvälisemmäksi.
...
Koko juttu: Kansan Uutiset (http://www.kansanuutiset.fi/kulttuuri/kirjat/2372277/aania-kulttuurien-valista)
Jos näitä mamujen monikulttuurikirjoja lukea haluaa, niin niitä on ruottinmaalla julkaistu muutamia.
Suomennettuina löytyy mm.
tämä:
QuoteMarjaneh Bakhtiari - Mistään kotosin
MARJANEH BAKHTIARI Mistään kotosin (Suom. Leena Peltomaa, Otava 2007, 368 s.)
ja tämä:
QuoteMarjaneh Bakhtiari: Toista maata
Otava, 2010
Alkuteos: Kan du säga schibbolet? (Ordfronts Förlag, 2008)
Kääntäjä: Leena Peltomaa
Romaani on jatkoa kirjailijan esikoisteokselle Mistään kotosin, mutta on luettavissa täysin itsenäisenä kokonaisuutena.
Varsinkin jälkimmäisessä voi tutustua ruotsalaiseen :flowerhat:
Tietty täälläkin jokun mamun pitää kertoa kokemuksistaan. Niinhän sitä on kaikessa Ruotsia matkittu.
Ei olis kyllä tarvis!
QuoteHS-raadin vastaukset kysymykseen: Onko jokin tänä vuonna ilmestynyt kotimainen kirja noussut yli muiden?
Akuliina Saarikoski:
Markus Himasen ja Jukka Könösen Maahanmuuttopoliittinen sanasto asettaa suomalaisen maahanmuuttokeskustelun paikalleen, täsmentää siinä käytetyt sekavat käsitteet ja paljastaa suomalaisen maahanmuuttopolitiikan ulossulkevat ja rasistiset piirteet.
Katja Boxberg:
Mielestäni Osmo Soininvaaran analyysi Suomen nykytilasta kirjassa Sata-komitea, Miksi asioista päättäminen on niin vaikeaa on pakollista luettavaa kaikille yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneille.
Karmeasta nimestään huolimatta kirja on sujuvasti kirjoitettu visio siitä, kuinka Suomi ajautuu perikatoon, jos mitään ei tehdä. Kirja osoittaa myös, että Sata-komitean -tyyppiset ratkaisuyritykset ovat aikansa eläneitä. Pyyhkeitä saavat niin demarit kuin kokoomuskin.
Sitä toivoisi, että vaalien alla keskusteltaisiin Soininvaaran esiin nostamista aiheista kuten massiivisesta rakenteellisesta työttömyydestä eikä lätistäisi tyhjänpäiväisyyksiä muka suuresta maahanmuutosta.
Maria Pettersson:
Tänä vuonna yksikään suomalainen kirja ei ole noussut massasta poikkeuksellisen nerokkaana. Vuoden hittiaiheet, kuten maahanmuuttokeskustelukirjallisuus (Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa?, Hallan vaara, Maahanmuuttopoliittinen sanasto jne.) eivät ole sytyttäneet.
Kolme piristävää kotimaista kirjaa tältä syksyltä: Jani Saxéllin Unenpäästäjä Florian on kiinnostavinta kotimaista uuskummaa sitten Sinisalon Finlandia-voiton. Scifi ja fantasia toimivat loistavasti, mutta eivät jätä varjoonsa terävää yhteiskunnallisuutta. Mikko Rimmisen kaupunkikertomukset Nenäpäivässä ovat tyyliltään herkullisia ja sisällöltään sopivan outoja.
Tutkija Anna Kontula teki Näkymättömässä kylässä sen, mikä olisi ollut tutkivan journalistin tehtävä. Hän paljasti ison rakenteellisen ongelman, joka puhutti ja kiinnosti valtakunnallisesti.
Helsingin Sanomat (http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/HS-raadin+vastaukset+kysymykseen+Onko+jokin+t%C3%A4n%C3%A4+vuonna+ilmestynyt+kotimainen+kirja+noussut+yli+muiden/1135261588050)
QuoteTuomas Martikainen:
SUOMI REMIX
Kirja ravistelee usein toistetut harhat maahanmuutosta Suo-
messa. Rauhallisen analyyttinen katsaus asiaan, jossa
ylilyönnit ovat tavallisia ja tietämättömyys on ennakkoluulojen
kukkamultaa. Sisältää runsaasti virkistävää faktaa.
Kirjan keskeinen väite on, ettei maahanmuuttoa voi täysin
kontrolloida. Globaali kapitalismi ylläpitää liikettä yli rajojen.
Tuomas Martikainen on yliopistotutkija ja uskontotieteen
dosentti Helsingin yliopistossa. Hän työskentelee Suomen
Akatemian hankkeessa, jonka aiheena on islamin ylirajainen
hallinta. Hän on toimittanut useita kirjoja, muun muassa Yli-
rajainen kulttuuri, Maahanmuuttajanaiset, Islam Suomessa ja
Maahanmuutto ja sukupolvet. Lisäksi hän on Finnish Journal
of Ethnicity and Migration -tiedelehden päätoimittaja.
Nid., Ilmestyy maaliskuussa. ISBN 978-952-01-0619-5. Ovh. 17 €. LIKE / INTO
Kirjan nimestä vielä epäselvyyttä:
QuoteMartikainen, Tuomas
Maahanmuuttomaa Suomi
Pamfletti tarkastelee Suomen uutta maahanmuuttajaväestöä ja sen eri sukupolvia, kotoutumista ja uskontoa
Kirja ravistelee usein toistetut harhat maahanmuutosta Suomessa. Se on rauhallisen analyyttinen katsaus asiaan, jossa ylilyönnit ovat tavallisia ja tietämättömyys on ennakkoluulojen kukkamultaa.
Pamfletti tarkastelee Suomen uutta maahanmuuttajaväestöä ja sen eri sukupolvia, kotoutumista ja uskontoa. Kirjan keskeinen väite on, ettei maahanmuuttoa voi täysin kontrolloida. Globaali kapitalismi ylläpitää joka tapauksessa liikettä yli rajojen. Suomi on maahanmuuttomaa ja useimmat tulijat ovat täällä jäädäkseen, joten tulijoiden määrä tulee kasvamaan. On yhteinen asiamme, minkälainen tulevaisuus meitä odottaa.
ISBN: 978-952-01-0619-5
Sidosasu: nidottu
Sivumäärä: 150
Ilm.: 3/2011
QuoteMervi Leppäkorpi:
ASIATON OLESKELU KIELLETTY
Asiaton oleskelu kielletty tarttuu Eurooppaa ja huhujen
mukaan myös Suomea koettelevaan laittomien maahanmuut-
tajien ongelmaan. On ongelmallista, että ihmisistä puhutaan
laittomina.
Euroopassa paperittomien kanssa arkensa jakanut Mervi
Leppäkorpi ehti tottua todellisuuteen, jossa myös paperiton
on oman elämänsä toimija ja yksilö.
Kypsyminen siirtolaisuuden, "ihmissalakuljetuksen" ja
ihmisten paperittomuuden demonisointiin synnytti tämän
kirjan.
Mervi Leppäkorpi on latinalaiseen Amerikkaan ja kehi-
tyskysymyksiin keskittynyt sosiologi. Hän on viettänyt aikui-
sen ikänsä Saksassa, Boliviassa ja Suomessa.
Nid. Ilmestyy huhtikuussa. ISBN 978-952-264-037-6. Ovh. 23 €. INTO
QuoteMannila, Simo / Messing, Vera / Broek, Hans-Peter van den / Zsusanna, Vidra : Immigrants and Ethnic Minorities
Kustantaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Julkaisuvuosi: 2010
Kuvaus
The collection of articles that give basic information concerning immigrants and ethnic minorities in the European Union and discusses their situation by means of some case studies from Spain, Finland (with comparisons to Sweden and Norway), Hungary, Slovakia and Romania. The articles have been written in the context of the Network of Excellence Reconciling Work and Welfare in Europe (RECWOWE), funded by the 6th Framework Programme (FP6), by Simo Mannila (National Institute for Health and Welfare, Finland), Hans-Peter van der Broek (University of Oviedo, Spain) and Vera Messing and Zsuzsanna Vidra (Hungarian Academy of Sciences).
Quote from: Iloveallpeople on 10.08.2010, 17:04:13
Keskisuomalaisen listasta poimittua tietokirjallisuutta, joka liittyy maahanmuuttoon, monikulttuurisuuteen, rasismiin, islamiin yms. Osa kirjoista on jo esitelty Hommassa.
Quote
...
Antero Holmila: Holokausti - tapahtumat ja tulkinnat (Atena). Kokonaisesitys kansanmurhasta.
...
Keskisuomalainen (http://www.ksml.fi/uutiset/kulttuuri/syksyn-tietokirjallisuus/588062)
QuoteKirja-arvio: Holokausti oli ihmiskunnan alennustila
Jyväskylässä ja Isossa-Britanniassa vaikuttavan historian tutkijan Antero Holmilan (s. 1979) tietoteos holokaustista, juutalaisten joukkomurhasta toisen maailmansodan aikana, on ensimmäinen suomenkielinen kokonaisesitys tästä kipeästä, monisyisestä ja edelleen mitä hätkähdyttävimmästä aiheesta. Holmilan kirjan sisältö on vähintäänkin järkyttävä perinteisen humanismin näkökulmasta.
Tämä senkin vuoksi, että itse syyllisyyskysymys juutalaisten joukkomurhasta lankeaa paljon laajemmalle kuin on aiemmin haluttu ymmärtää. Ilman ahkeria ja innokkaita apulaisia kaikissa Euroopan maissa natsien massiivinen teurastusoperaatio ei olisi ollut mahdollista. Niin sanottu tavallinen ihminen oli lopulta avainasemassa, ilman heitä ei olisi koko systeemin pyörinyt lainkaan.
...
Holmila nostaa peilin lukijansa silmien eteen ja kysyy, onko natsien hirmuhallinto, rotuennakkoluulot, etniset puhdistukset jne. pelkkää menneisyyttä, jonka vaiheen ihmiskunta olisi jo jättänyt taakseen? Vai onko niin, että tällaisia moraalisia katastrofeja on ja piilee myöskin nykyhetken sodissa ja politiikassa?
Hannu Waarala
Reunamerkintöjä: Moraalisen itsetutkistelun paikka
...
Eikä mistään muusta kuin rasismista voi johtua romaanikerjäläisten kohtelu eräänlaisena eurooppalaisena yhteisenä tulevaisuuden visiona. Pois sellaiset silmistämme! Hitler joukkoineen tuhosi 500 000 romaania; eli on siinä vielä oppimista eurooppalaisilla byrokraateilla että tähän tehokkuuteen päästäisiin.
...
Koko arvostelu: Demari.fi (http://www.demari.fi/content/view/14059/333/)
QuoteMaahanmuutto on kuuma peruna kevään uusissa kirjoissa.
Otava julkaisee Milla Hannulan teoksen Maassa maan tavalla. Kustantajan mukaan teoksessa halla-aholaiset kertovat "avoimesti ajatuksistaan ja siitä, millaisen taistelun he ovat poliittisten mielipiteidensä vuoksi käyneet läpi."
Gaudeamus julkaisee myös Maassa maan tavalla -teoksen, jonka kirjoittaja Vesa Puuronen on tutkinut suomalaisen rasismin ilmenemismuotoja 1900-luvun alusta saakka.
Liken pamfletissa Maahanmuuttomaa Suomi kirjoittaja Tuomas Martikainen taas "ravistelee usein toistetut harhat maahanmuutosta Suomessa".
Anne-Mari Souto puolestaan on tutkinut kantaväestön ja tänne muuttaneiden nuorten suhteita koulussa.
HS: Kevään kirjoissa maahanmuuttoa ja esikoisia (http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Kev%C3%A4%C3%A4n+kirjoissa+maahanmuuttoa+ja+esikoisia/1135263052266)
Ilmassa on kaatuvien argumenttien ja murskatun uskottavuuden tuoksua. Taas. Joukossa punaisen sillin, kuolleen hevosen ja roihuavien olkiukkojen käryä.
Hannula on ainakin ihan alan friiduja. Jurassic Park muistanee.
QuoteOtava julkaisee Milla Hannulan teoksen Maassa maan tavalla. Kustantajan mukaan teoksessa halla-aholaiset kertovat "avoimesti ajatuksistaan ja siitä, millaisen taistelun he ovat poliittisten mielipiteidensä vuoksi käyneet läpi."
Eikös Jussin olisi korkea aika ottaa opuksestaan kolmas painos ja avata taas The Puoti (http://www.halla-aho.com/scripta/puoti.html), joka nyt lakonisesti toteaa:
404 - Not Found?
Helsingin Sanomat 14.1.:
Otava julkaisee Milla Hannulan teoksen Maassa maan tavalla. Kustantajan mukaan teoksessa halla-aholaiset kertovat "avoimesti ajatuksistaan ja siitä, millaisen taistelun he ovat poliittisten mielipiteidensä vuoksi käyneet läpi."
Gaudeamus julkaisee myös Maassa maan tavalla -teoksen, jonka kirjoittaja Vesa Puuronen on tutkinut suomalaisen rasismin ilmenemismuotoja 1900-luvun alusta saakka.
- Toivottavasti kirjat eivät mene kirjastosta tilattaessa sekaisin.
Tietääkö joku ketä nämä Hannulan haastattelemat "halla-aholaiset" ovat?
Quote from: Histon on 14.01.2011, 21:35:41
Tietääkö joku ketä nämä Hannulan haastattelemat "halla-aholaiset" ovat?
En ole joukossa, mutta tietääkseni ainakin Teemua on haastateltu.
Hei Homma,
Olin itsekin ihmeissäni, kun luin Hesarin tiedotteen kevään tietokirjoista.
Halla-aholaisista kirjassani ei puhuta. Myös kustantaja kieltää markkinoineensa HS:lle moista. Jäljelle jää ihan vain HS itse.
Ei siinä mitään.
t, Milla
Quote from: millla on 14.01.2011, 22:32:03
Hei Homma,
Olin itsekin ihmeissäni, kun luin Hesarin tiedotteen kevään tietokirjoista.
Halla-aholaisista kirjassani ei puhuta. Myös kustantaja kieltää markkinoineensa HS:lle moista. Jäljelle jää ihan vain HS itse.
Ei siinä mitään.
t, Milla
Kiitos selvennyksestä! Keitä haastattelemasi "maahanmuuttokriittiset" ovat?
http://www.levykauppax.fi/book/hannula_milla/maassa_maan_tavalla/
Se selviää 16.2.
Kokonaisuudessaan kirja käsittelee maahanmuuttokriittisyyden synnyn syitä ja koko ilmiön kehitystä 1980-luvulta tähän päivään saakka. Mukana ovat myös media, virkamiehet ja koko poliittinen eliittimme.
-Milla
Quote from: millla on 14.01.2011, 22:32:03
Hei Homma,
Olin itsekin ihmeissäni, kun luin Hesarin tiedotteen kevään tietokirjoista.
Halla-aholaisista kirjassani ei puhuta. Myös kustantaja kieltää markkinoineensa HS:lle moista. Jäljelle jää ihan vain HS itse.
Ei siinä mitään.
t, Milla
Ensimmäinen konkreettinen tuttavuus hyvän Sanoma-journalismin ihmemaailmaan? Sitä on enemmän, lue ajatuksella ja ihastu!
Quote from: Histon on 14.01.2011, 21:35:41
Tietääkö joku ketä nämä Hannulan haastattelemat "halla-aholaiset" ovat?
En tiedä, mutta huhujen mukaan kirjassa debytoi lupaava runoilija.
Quote from: millla on 14.01.2011, 22:45:21
Kokonaisuudessaan kirja käsittelee maahanmuuttokriittisyyden synnyn syitä ja koko ilmiön kehitystä 1980-luvulta tähän päivään saakka.
Väittäisin, että mitään todellista suoraa jatkumoa 1980- ja 1990-luvuilta tähän viime vuosien ilmiöön ei ole edes olemassa ehkä jotain yksittäisiä toimijoita ja heidän ajattelunsa kehittymistä lukuunottamatta, mutta toki voit jäsennyksen kannalta asian näinkin käsitellä. Nykyinen maahanmuuttokriittinen ilmiö on syntynyt ensisijaisesti (eräille ideologisille ja ajattelun positioille ja yhteiskunnallisille kehityskuluille) reaktiivisesti, ei historiallisen, pidempään jatkuneen ideologisen kehityksen pohjalle.
Quote from: gloaming on 15.01.2011, 01:15:18
Quote from: millla on 14.01.2011, 22:45:21
Kokonaisuudessaan kirja käsittelee maahanmuuttokriittisyyden synnyn syitä ja koko ilmiön kehitystä 1980-luvulta tähän päivään saakka.
Väittäisin, että mitään todellista suoraa jatkumoa 1980- ja 1990-luvuilta tähän viime vuosien ilmiöön ei ole edes olemassa ehkä jotain yksittäisiä toimijoita ja heidän ajattelunsa kehittymistä lukuunottamatta, mutta toki voit jäsennyksen kannalta asian näinkin käsitellä. Nykyinen maahanmuuttokriittinen ilmiö on syntynyt ensisijaisesti (eräille ideologisille ja ajattelun positioille ja yhteiskunnallisille kehityskuluille) reaktiivisesti, ei historiallisen, pidempään jatkuneen ideologisen kehityksen pohjalle.
Tuossa on vinhasti perää. Omasta nuivistumisestani kuuluu huomattavasti suurempi kunnia edesmenneelle Oriana Fallacille, kuin vaikkapa Suomen Sisulle, josta en ollut kuullutkaan ennen kuin luin The Rage and The Priden (2002). Nuivistuin lopullisesti New Yorkissa asuessani syksyllä 2001, enkä ollut aiheen tiimoilta Suomeen juuri missään yhteydessä, ennen kuin kuulin eräältä savolaiselta kirjakauppiaalta Halla-ahon vieraskirjasta (vuosi taisi olla 2003).
Quote from: JT on 15.01.2011, 03:20:56
Quote from: gloaming on 15.01.2011, 01:15:18
Quote from: millla on 14.01.2011, 22:45:21
Kokonaisuudessaan kirja käsittelee maahanmuuttokriittisyyden synnyn syitä ja koko ilmiön kehitystä 1980-luvulta tähän päivään saakka.
Väittäisin, että mitään todellista suoraa jatkumoa 1980- ja 1990-luvuilta tähän viime vuosien ilmiöön ei ole edes olemassa ehkä jotain yksittäisiä toimijoita ja heidän ajattelunsa kehittymistä lukuunottamatta, mutta toki voit jäsennyksen kannalta asian näinkin käsitellä. Nykyinen maahanmuuttokriittinen ilmiö on syntynyt ensisijaisesti (eräille ideologisille ja ajattelun positioille ja yhteiskunnallisille kehityskuluille) reaktiivisesti, ei historiallisen, pidempään jatkuneen ideologisen kehityksen pohjalle.
Tuossa on vinhasti perää. Omasta nuivistumisestani kuuluu huomattavasti suurempi kunnia edesmenneelle Oriana Fallacille, kuin vaikkapa Suomen Sisulle, josta en ollut kuullutkaan ennen kuin luin The Rage and The Priden (2002). Nuivistuin lopullisesti New Yorkissa asuessani syksyllä 2001, enkä ollut aiheen tiimoilta Suomeen juuri missään yhteydessä, ennen kuin kuulin eräältä savolaiselta kirjakauppiaalta Halla-ahon vieraskirjasta (vuosi taisi olla 2003).
Astelen tiukasti edellä kirjoittaneiden jalanjäljissä, mitään yhtäjaksoista jatkumoa vuodesta 1980 tähän päivään ei ole olemassa.
Olin mitä ilmeisimmin ollut piilonuiva aina siihen asti, kun eräs ystäväni lähetti minulle linkin, jonka takana Scripta piileskeli.
Lukiessani ensimmäistä kertaa Mestarin mietteitä hämmästyin kovasti, sillä ajatukset olivat kuin omiani, mutta tapa ilmentää ne ajatukset oli vaatimattoman valovuoden edellä omista kyvyistäni.
Siitä horjahdus vieraskirjaan ei enää tuntunut vahingolta, ja loppu onkin sitten historiaa.
Hyvä Jussi !! Tsemppiä Vaaleihin !!
Lippua liehuttaa väärässä vaalipiirissä asuva Muutos 2011 kannattaja.
Itselläni on aina ollut nuiva asenne. Se on alkanut jo lapsena 1960-luvulla nuivasta suhtautumisesta eurooppalaisten invaasioon Amerikassa ja muualla maailmassa. Siitä se laajeni nuivaan suhtautumiseen lähetystyöhön ja usein typeriksi osoittautuneisiin kehitysprojekteihin. Suomeen suuntautuvien invaasioiden vastustus on jo perua isänisältä, joka torjui edellisen invaasion Kannaksella 1939-1940.
Islam-vastaisuuteni liittyy yleiseen haluttomuuteen alistua irrationaalisiin dogmeihin, ovat ne sitten kommunismia, natsismia, islamia tai mitä hyvänsä perusteetonta uskovaisuutta. Vapaata ei voi vangita, sanotaan laulussakin.
Halla-ahon kirjoituksiin törmäsin aikoinaan Tiede-lehden foorumilla, missä järkeviltä tuntuvat kirjoittajat silloin tällöin viittasivat Halla-ahoon. Huomasin, että mestari osaa muotoilla omat ajatukseni yleensä paremmin kuin itse kykenisin.
Quote from: O. Hietamaa on 15.01.2011, 03:55:24
Quote from: JT on 15.01.2011, 03:20:56
[...] kuulin eräältä savolaiselta kirjakauppiaalta Halla-ahon vieraskirjasta (vuosi taisi olla 2003).
Tuo kirjakauppias mahtoi olla oikea savolainen fakiiri ja futuristi, sillä Vieraskirjan historiallinen ensimmäinen viesti (http://www.halla-aho.com/scripta/guestbook/vieraskirja1.html) (jonka retorista loistoa ja argumentaation häikäisevyyttä tuskin kenenkään, edes tohtori H:n itse, sittemmin onnistui ylittää) on kirjoitettu vuoden 2005 keväällä — tai sitten on vain niin että aika multaa puistot, kuten puutarhurit sanovat, saaden Nuivuuden historian näyttämään vielä pitemmältä ja kunniakkaammalta kuin se todesti on.
En kiistä edelleenkään kirjakauppias Jarkko Sandellin fakiirin tai futuristin kykyjä, vaikka mainitsemani vuosiluku saattaa heitää hyvinkin
vieraskirjan suhteen parilla vuodella. Muistan silti hyvin lukeneeni Halla-ahon nettisivuja ensimmäisen kerran hieman skeptisesti, mutta yllättyneeni hyvin positiivisesti jo ensi lukemalta. Sivuilla oli silloin ehkäpä 10-15 Halla-ahon kirjoitusta. En muista tarkkaan milloin vieraskirja tuli, mutta samalla nimimerkillä olen sinne kirjoittanut alusta asti. Muistelen, että Jarkko Sandell suositteli scriptaa, kun otin häneen sähköpostilla yhteyttä ihmetelläkseni miksi Suomessa ei kukaan julkaise Oriana Fallacin The Rage and the Pridea. En rehellisesti sanottuna vielä aivan tiennyt, että Suomessa ei ollut tuolloin minkäänlaista sananvapautta tämän asian suhteen. Toki yritin kirjoittelin eri nettisivuille (mm. Iltasanomat) ja sanomalehtien kommentteihin kriittisesti mm. islamista jo ennen vieraskirjaa, ja eri nimimerkeillä, mutta itse asian välittäminen oli tuolloin jokseenkin mahdotonta. Mikään asialinkki ei esimerkiksi mennyt läpi. Piti yrittää ovelasti hämätä ensin moderaattori ympäripyöreyksillä, ja vasta sitten informoida keskustelijoita millä hakusanoilla tarkoitettu sivu löytyy googlesta. Halla-ahon sivuja tuli suositeltua aika monelle.
Oi niitä aikoja ;)
Toivottavasti kirjassa on muistettu Pirjo
No, en osallistu keskusteluun tämän enempää. Tämäkin osallisuus syntyi vain siksi, että näytin päässeen foorumin etusivulle ja halusin oikaista tuon "halla-aholaisuus"-väitteen.
Mielelläni kuulen kritiikkiä kirjasta ja vastaankin siihen, vaikka tällä foorumilla, sitten kun kirja on ilmestynyt.
Quote from: millla on 14.01.2011, 22:45:21
Se selviää 16.2.
Kokonaisuudessaan kirja käsittelee maahanmuuttokriittisyyden synnyn syitä ja koko ilmiön kehitystä 1980-luvulta tähän päivään saakka. Mukana ovat myös media, virkamiehet ja koko poliittinen eliittimme.
-Milla
Nuivuuteni alkoi 80-luvun puolivälissä, jolloin vasemmistoälymystö, tms. alkoi kaivata (ummehtuneeseen, tms.?) Suomeen väriä katukuvaa rikastamaan. Kuten uusia kasveja penkkiin tai uusia lemmikkieläinrotuja pihalle. He olivat kuulleet ja monet ehkä jopa livenä nähneet Ruotsin loisteliasta katukuvaa ja Uppsalan opiskelija-asuntokortteleita. Siis silloin vasta havaitsin mainitut haaveet, vaikka niitä olisi ollut jo aiemmin. Tosiasiassa ei minuun mikään nuivuus tarttunut enää silloin. Kyse on puhtaasti siitä, millainen järki minulle oli kehittynyt jo aiemmin ja siihen kyseinen monikulttuurihömppä ei mahdu.
Katujen koristelu uusilla ihmisillä näyttäytyy nyt siten, että uudet "kulttuurit" ovat muka välttämättömiä, jotta maa pelastuisi. Vähän kuin jotain Khomeini-äijää alettaisiin pitää maan pelastavana jumalan lähettämänä führerinä. Satuun (uskontoon), ei arkipäivään perustava äijä, jota palvotaan. Monikulttuurihullutus voidaan myös nähdä messiaanisena maan pelastajana kuin Hitleriä aikoinaan Saksassa. Hän oli messiaaninen ilman uskontoa tai oikeastaan perusti oman.
Multikultti hiipi pikku hiljaa rapauttamaan luottamustani poliittiseen työväenliikkeeseen jo silloin. Lopullinen romahdus tuli viime vuosikymmenen puolivälissä, kun Jussi leimattiin saatanaksi. Tuo liike on ottanut kehitysmaista tulleet ihmiset erityisryhmäkseen ja jopa ensisijaiseksi sellaiseksi vihreitä matkiakseen. Sille ei siis riitä, että työttömiin kuuluu myös ulkomaalaisia. Ongelma on nimenomaan ulkomaalaisten työttömyys ja syrjäytyneisyys. Juu, vaikka työkkärin kanssa hössöttäminen on joskus ollut omia hermoja raastavaa, minun kuuluisi unohtaa itseni ja vaatia asiallista kohtelua vain ulkomaalaisille.
Ammatillinen työväenliike on minulle tarpeellinen yhtä lailla kuin lääkäreille, poliiseille, hoitsuille, jne. Onneksi se ei vielä neuvottele erikseen palkkoja ulkomaalaisille.
Uskonnollinen haavekuva tai joku ideologinen epämääräinen pako arjesta näyttäytyy multikultissa jo siinä, että maan keskustelu pysyttelee tiukasti asenteiden tasolla - rasismia etsimällä etsitään ja syytetään suomalaisia vääristä asenteista tai myönteisen asenteen puutteesta. Ei missään lehdessä arvioida, onko afrikkalaisilla meillä vaadittavaa työmoraalia tai mikä on kehitysmaista tuotettujen ihmisten todellinen hyöty maalle. Pakolaiset saavat kyllä äänensä kuuluviin suomalaisten pidättyvyydestä ja heidän mielestään vajavaisista oikeuksista. Pakolaiset näyttävät tiedotusvälineiden pohjalta paenneensa huonoja oloja suoraan Suomi-nimiseen helvettiin.
Hetemajn ja muiden älykkäiden ulkomaalaisten ihmisten heidän omat maansa ovat sitten kovin hoivaavia ja niiden kansat toivottavat luokseen ulkomaalaiset (etenkin köyhät) kaivattuina rikastajina, joille järkätään shampanjaa, lihapatoja ja 7 neitsyttä?
Quote from: millla on 14.01.2011, 22:32:03
Hei Homma,
Olin itsekin ihmeissäni, kun luin Hesarin tiedotteen kevään tietokirjoista.
Halla-aholaisista kirjassani ei puhuta. Myös kustantaja kieltää markkinoineensa HS:lle moista. Jäljelle jää ihan vain HS itse.
Ei siinä mitään.
t, Milla
Oletko sinä oikeasti se kirjailija, Milla? Tämä on pakko kysyä.
Aika hämmentävä juttu pravdan taholta. No, sehän tunnetaan. btw. minuakaan ei haastateltu, vaikka voisin itseäni halla-aholaisehkoksi kutsua. Mihin on kadonnut anonyymin nettikirjoittajan arvostus? ???
Vasemmistoajattelija Köyry Väyränen antaa kirjalle jo tuomion kukkahattuosastolta:
"Teoksen on laatinut Suomen vaarallisin nainen, Milla Hannula, joka on ottanut asiakseen valtavirtaistaa hommailun selittämällä sen maltilliseksi. (...) Kaikesta päätellen kirjan ideana on esittää halla-aholaiset maltillisina vainojen uhreina."
Vohobitti komppaa:
"Eniten yllättääkin se, että Otava on päättänyt olla kustantamassa jotain hommalaisten historiikkia vai miten tuo teos pitäisi ymmärtää? Tai toisaalta, nimenomaan suuret kustantamothan ovat kiinnostuneita yrityksen katteesta. Varsinaiset tiedekustantamot ovat enemmän aatteen asialla: julkaisevat teoksen ensisijaisesti journalistisin tai tietelelisin perustein, eivätkä niinkään mieti myyntilukuja."
http://todellisuus.org/index.php?topic=976.msg18499#msg18499
Tämän enempää en kanna kuraa sisään tuolta toiselta foorumilta. Mielenkiintoiseksi silti menee ;D
Quote from: JT on 15.01.2011, 18:32:34
"Teoksen on laatinut Suomen vaarallisin nainen, Milla Hannula, joka on ottanut asiakseen valtavirtaistaa hommailun selittämällä sen maltilliseksi. (...) Kaikesta päätellen kirjan ideana on esittää halla-aholaiset maltillisina vainojen uhreina."
Tuo tuskin on kirjan sisältö tai jos on, olen suuresti yllättynyt. Nyt jo useamman mielipidetiedustelun mukaan tämän foorumin keskimääräinen vire edustaa valtavirtaa, joten valtavirtaistamista ei enää suuremmin tarvita. Mitään radikaalia sisältöä ei ole, joten ei ole tarvetta erikseen selittää asioita maltillisiksi.
Quote from: gloaming on 15.01.2011, 18:41:55
Quote from: JT on 15.01.2011, 18:32:34
"Teoksen on laatinut Suomen vaarallisin nainen, Milla Hannula, joka on ottanut asiakseen valtavirtaistaa hommailun selittämällä sen maltilliseksi. (...) Kaikesta päätellen kirjan ideana on esittää halla-aholaiset maltillisina vainojen uhreina."
Tuo tuskin on kirjan sisältö tai jos on, olen suuresti yllättynyt. Nyt jo useamman mielipidetiedustelun mukaan tämän foorumin keskimääräinen vire edustaa valtavirtaa, joten valtavirtaistamista ei enää suuremmin tarvita. Mitään radikaalia sisältöä ei ole, joten ei ole tarvetta erikseen selittää asioita maltillisiksi.
Juuri se tässä onkin huvittavaa. Demonisoinnin juna meni jo.
Quote from: gloaming on 15.01.2011, 18:41:55
Tuo tuskin on kirjan sisältö tai jos on, olen suuresti yllättynyt.
Tuskin todellakaan on. JT:n lainaukset ovat lähinnä surkuhupaisia. Voisin melkein sanoa, ellei kaikkinainen vedonlyönti olisi syntiä, että syön hattuni, jos kirja on niiden mukainen.
Veikkaan ihan rehellistä, tutkivalla otteella tehtyä kirjaa.
Quote from: JT on 15.01.2011, 06:28:47
En kiistä edelleenkään kirjakauppias Jarkko Sandellin fakiirin tai futuristin kykyjä, vaikka mainitsemani vuosiluku saattaa heitää hyvinkin vieraskirjan suhteen parilla vuodella. Muistan silti hyvin lukeneeni Halla-ahon nettisivuja ensimmäisen kerran hieman skeptisesti, mutta yllättyneeni hyvin positiivisesti jo ensi lukemalta. Sivuilla oli silloin ehkäpä 10-15 Halla-ahon kirjoitusta. En muista tarkkaan milloin vieraskirja tuli, mutta samalla nimimerkillä olen sinne kirjoittanut alusta asti. Muistelen, että Jarkko Sandell suositteli scriptaa, kun otin häneen sähköpostilla yhteyttä ihmetelläkseni miksi Suomessa ei kukaan julkaise Oriana Fallacin The Rage and the Pridea.
No sittenhän tässä on taas ihan ilmeistä jatkumoa. Jarkko on ihan omalla nimelläänkin ollut aikanaan Sisun hallituksessa asti, myös kyseinen kirjakauppa (Burning Books) on aikanaan Sisun perustajajäsenen perustama, sittemmin Jarkolle myyty...
Quote from: JT on 15.01.2011, 18:32:34
Vasemmistoajattelija Köyry Väyränen antaa kirjalle jo tuomion kukkahattuosastolta:
"Teoksen on laatinut Suomen vaarallisin nainen, Milla Hannula, joka on ottanut asiakseen valtavirtaistaa hommailun selittämällä sen maltilliseksi. (...) Kaikesta päätellen kirjan ideana on esittää halla-aholaiset maltillisina vainojen uhreina."
Hassun mielipiteen esittäjä on erään kelttiläisen kielen asiantuntija. Vähän aikaa sitten se esitti samassa paikassa, että Hommaforum rakentaa Suomeen kaasukammioverkostoa eliminoidakseen kaikki suomenruotsalaiset.
Älkää viitsikö tuoda sen juttuja Hommaforumille. Se on kai sen omakin toive.
Quote from: Ant. on 16.01.2011, 13:18:22
Hassun mielipiteen esittäjä on erään kelttiläisen kielen asiantuntija. Vähän aikaa sitten se esitti samassa paikassa, että Hommaforum rakentaa Suomeen kaasukammioverkostoa eliminoidakseen kaikki suomenruotsalaiset.
Älkää viitsikö tuoda sen juttuja Hommaforumille. Se on kai sen omakin toive.
Jaa tuo, joka joskus jotain lausui myös oikeuden miekasta?
Quote from: miikka on 16.01.2011, 13:21:27
Quote from: Ant. on 16.01.2011, 13:18:22
Hassun mielipiteen esittäjä on erään kelttiläisen kielen asiantuntija. Vähän aikaa sitten se esitti samassa paikassa, että Hommaforum rakentaa Suomeen kaasukammioverkostoa eliminoidakseen kaikki suomenruotsalaiset.
Älkää viitsikö tuoda sen juttuja Hommaforumille. Se on kai sen omakin toive.
Jaa tuo, joka joskus jotain lausui myös oikeuden miekasta?
Suomen vaarallisin nainen ;)
QuoteJuha Suoranta
Vastaanottokeskus
pamfletti
ISBN 978-952-264-091-8, kl 32.21, n. 150 s.
suositushinta 17 €, ilm. 9/2011
Miten turvapaikanhakijoita kohdellaan
Suomessa? Otimme selvää menemällä
sinne, missä he asuvat: vastaanotto-
keskukseen.
Turvapaikanhakija saapuu Suomeen maitse, meritse
tai ilmoitse. Hän etsiytyy poliisin luo ja ilmoittaa tar-
vitsevansa kansainvälistä suojelua. Poliisi kuulustelee
hänet ja passittaa vastaanottokeskukseen. Myöhem-
min hän tapaa maahanmuuttoviraston virkailijan
turvapaikkapuhuttelussa, tai hänet käännytetään
Suomesta nopeutetusti ilman harkintaa.
Vastaanottokeskus on välitila, jossa turvapaikan-
hakija on vailla kiinnekohtaa. Emme tunne hänen
taustojaan, hän ei tunne maata, johon hän on saapu-
nut aloittamaan uutta elämää, ei sen kieltä eikä sen
kansalaiskeskusteluja. Millaista on elää maassa, jossa
"pakolaisille maksetaan liikaa tukea" ja jossa "oman
maan kansalaisista pitäisi ensin pitää huolta"?
Miten turvapaikanhakijoita käytännössä kohdel-
laan Suomessa? Olemme ottaneet asiasta selvää
menemällä sinne, missä valtaosa Suomessa olevista
turvapaikanhakijoista asuu ja odottaa, eli vastaanotto-
keskukseen.
Kuvaamme "Mäntylän" vastaanottokeskuksen arki-
päivää. Millaista on turvapaikanhakijoiden elämä,
entä heidän toiveensa, ilonsa ja ongelmansa? Mitkä
ovat asukkaiden ja työntekijöiden käsitykset suoma-
laisesta yhteiskunnasta, sen säännöistä ja odotuksista,
vastaanottokeskuksen toiminnasta, opinto- ja osallis-
tumismahdollisuuksista sekä muista elämän edelly-
tyksistä?
Juha Suoranta on Tampereen yliopiston aikuis-
kasvatuksen professori. Hän on aiemmin julkais-
sut suomeksi lähes 30 ja englanniksi 9 teosta mm.
kasvatuksesta, ihmistieteiden metodologiasta ja
mediakulttuurista. Suorannan keskustelua herättä-
nyt pamfletti Piilottajan päiväkirja (Into Kustannus)
ilmestyi 2010.
Kirjan taustatyön on tehnyt Jaana Salo.
Kun takavuosina haluttiin esitellä tyypillinen vastaanottokeskus, mentiin kauhistelemaan Metsälän säilöönottoyksikön (Suomen ainoa lajissaan) piikkilanka-aitaa. Tästä se taas lähtee.
Suorannan kirjaa kaupitellaan jo ennen ilmestymistään kovalla alennuksella. ;D
QuoteKirja: 15.00 € 11.90 €, sis. postimaksun
OVH: 17.00 €
Intokustannus (http://www.intokustannus.fi/kirja/vastaanottokeskus/ekirjana/53/)
QuoteLeppäkorpi Mervi: Asiaton oleskelu kielletty
Asiaton oleskelu kielletty tarttuu Eurooppaa ja huhujen mukaan myös Suomea koettelevaan laittomien maahanmuuttajien ongelmaan. On ongelmallista, että ihmisistä puhutaan laittomina.
Euroopassa paperittomien kanssa arkensa jakanut Mervi Leppäkorpi ehti tottua todellisuuteen, jossa myös paperiton on oman elämänsä toimija ja yksilö.
Kypsyminen siirtolaisuuden, "ihmissalakuljetuksen" ja ihmisten paperittomuuden demonisointiin synnytti tämän kirjan.
Ilmestyy elokuussa.
Into Kustannus (http://www.intokustannus.fi/kirja/asiaton_oleskelu_kielletty/ekirjana/75/)
QuoteAsiaton oleskelu kielletty
Mervi Leppäkorpi ja Ville Holmberg
Amazon-lava, La 15.20-15.40
Mervi Leppäkorven vieraana paperittomuuden kokeneita ihmisiä. On ongelmallista, että ihmisistä puhutaan laittomina. Leppäkorpi tarttuu kirjassaan "Asiaton oleskelu kielletty" (Into) Eurooppaa ja huhujen mukaan myös Suomea koettelevaan laittomien maahanmuuttajien ongelmaan. Euroopassa paperittomien kanssa arkensa jakanut Mervi Leppäkorpi ehti tottua todellisuuteen, jossa myös paperiton on oman elämänsä toimija ja yksilö. Leppäkorpi on Latinalaiseen Amerikkaan ja kehityskysymyksiin keskittynyt sosiologi.
Tuottaja | Producer: Vapaaliikkuvuus
Maailmankirjat (http://www.maailmankirjat.fi/leppakorpi.html)
Helsingin Sanomat: Syksyn 2011 tietokirjat (http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Syksyn+2011+tietokirjat/1135268466604)
Poimintoja:
Maria Amelie: Luvaton norjalainen. Paperittoman siirtolaisen tarina. Into
Lisa Bjurwald: Euroopan häpeä – rasistien voittokulku. Art House
QuoteRasismi saa yhä enemmän jalansijaa eri puolilla Eurooppaa. Saksassa uusnatsit järjestäytyvät kaikessa hiljaisuudessa, ja Unkarissa uusfasistisen Jobbikin äänestäjien määrä on kasvanut kuin hyökyaalto. Isossa-Britanniassa on noussut esiin väkivaltainen islaminvastainen kansanliike, ja yli miljoona brittiä äänesti äärioikeistolaisen British National Partyn Euroopan parlamenttiin. Niin ikään Ruotsin eduskunnassa kaikuu ruotsidemokraattien islamofobinen puhe. Muukalaisvastaisten liikkeiden suosio myös Tanskassa, Ranskassa, Italiassa, Hollannissa, Suomessa ja Sveitsissä osoittaa, että perusvapauksien ja oikeuksien rajoittamisesta on tullut politiikan menestysresepti.
Euroopan häpeä - rasistien voittokulku piirtää pelottavan ja Suomessakin ajankohtaisen kuvan nyky-Euroopan kehityksestä. Kun vallanpitäjät eivät tukahduta liekkejä vaan lietsovat niitä, kuka suojelee uhattuja? Emme voi enää ummistaa silmiämme rasismilta, joka uhkaa sekä vähemmistöjämme että demokratiaa itseään.
Kirjan kirjoittaja, toimittaja Lisa Bjurwald on haastatellut teostaan varten oikeistopopulismin ja natsismin kannattajia vastustajia sekä tutkijoita. Bjurwald työskentelee rasisminvastaisen Expo-lehden toimituksessa. Hän on kirjoittanut aikaisemmin yhdessä Maria Blomquistin kanssa äärioikeistolaisiin liikkeisiin kuuluvista naisista reportaasikirjan God dag kampsyster! Kvinnorna i extremhögern (2009).
Lubna Ahmad al-Hussein: Olenko kirottu? Koraania tulkitaan naisia vastaan. Minerva
Jaakko Hämeen-Anttila ja Inka Nokso-Koivisto: Kalifien kirjastossa. Arabialais-islamilaisen tieteen historia. Keskeiset tieteenalat ja tiedemiehet. Avain
Anu Koivunen, Mikko Lehtonen toim.: Kuinka meitä kutsutaan? Kulttuuriset merkityskamppailut nyky-Suomessa. Monitieteinen kirja Suomen nykysuunnasta.
QuoteKevään 2011 eduskuntavaalit palauttivat yhteiskunnalliset vastakkainasettelut julkiseen keskusteluun. Tulisiko Suomen, kuten vaalit voittaneet perussuomalaiset linjasivat ilmastopoliittisessa vaihtoehdossaan, ilmoittaa EU:lle ja YK:lle "ottavansa yksipuolisen aikalisän ilmastopolitiikassa"? Vai onko Suomi, kuten joulukuussa 2010 raporttinsa jättänyt maabrändivaltuuskunta esitti, velvollinen osoittamaan osaavansa ratkaista kestävään kehitykseen ja globaaliin köyhyyteen liittyviä ongelmia?
Mihin suuntaan Suomi on menossa? Kenen ehdoilla ja arvoilla tulevaisuuteen matkataan? Millaisia kutsuhuutoja uusliberaalit globaalistajat, hyvinvointivaltion perinnön puolustajat tai uusnationalistit esittävät? Kuinka vaihtoehdot jäsentyvät? Mikä on median rooli niiden kehystäjänä?
Kuinka meitä kutsutaan? -teoksen kirjoittajien mukaan suuntakamppailuja ei voi ymmärtää ilman, että niihin sisältyvät kulttuuriset ulottuvuudet otetaan vakavasti. Erilaisten kutsuhuutojen esittäjät rakentavat vetoomuksissaan tietyn ihannekuvan Suomesta ja suomalaisista. Se, keiden kutsuhuutoja kansalaiset kuuntelevat, määrittyy siitä, keihin "meihin" äänestäjät identifioituivat. Kamppailussa maan suunnasta on siis kyse yhä painokkaammin myös merkityksistä ja kulttuurista.
Teoksessa kahdeksan humanistia ja yhteiskuntatieteilijää kartoittaa monipuolisesti nyky-Suomessa sitten 1990-luvun käytyjä ja meneillään olevia määrittelykamppailuja. Monitieteinen kirja on tarkoitettu kaikille Suomen suunnasta kiinnostuneille. Sillä on käyttöä myös kulttuurintutkimuksen, mediatutkimuksen ja muiden humanististen ja yhteiskuntatieteiden oppimateriaalina.
Vastapaino Jarno Limnéll: Maailma 9/11:n jälkeen. Pelon ilmapiiristä Suomen turvallisuuteen. Pohdintaa WTC-iskujen seurauksista. WSOY
Liisa Malkki: Kulttuuri, paikka ja muuttoliike. Pakolaisuuden ja liikkuvuuden pohdintaa. Vastapaino
QuoteSuomentanut
Huttunen Laura ja työryhmä
Miten kulttuurin, identiteetin ja paikan väliset kytkökset tulisi ymmärtää nykyisessä ihmisten liikkuvuuden maailmassa? Mikä tekee pakolaisesta pakolaisen, onko olemassa universaali pakolaisen tyyppi? Mikä merkitys erilaisilla hallinnon käytännöillä on pakolaisuuden muotoutumisessa? Miten pakolaisuutta tulisi tutkia, käsitteellistää ja suhteuttaa muuhun kansainväliseen liikkuvuuteen?
Liisa Malkki on maailmalla laajalti tunnettu ja siteerattu tutkija ja kirjoittaja, joka on käsitellyt erityisesti pakolaisuuteen ja ihmisten ylirajaiseen liikkuvuuteen liittyviä teemoja. Hänen tapansa lähestyä näitä kysymyksiä ammentaa antropologisesta tutkimusperinteestä sekä hänen omasta, perusteellisesta kenttätyöstään Tansaniassa burundilaisten pakolaisten keskuudessa. Malkki analysoi sekä akateemisen tutkimuksen tapaa rakentaa tutkimusta ja määritellä kohteitaan että populaareja tapoja puhua pakolaisuudesta. Hän tarkastelee kriittisesti myös hallinnon ja humanitaaristen projektien tapoja määritellä, kuulla ja kohdata "kohteitaan". Teos osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun maahanmuutosta, liikkuvuudesta ja monikulttuurisuudesta sekä kyseenalaistaa vakiintuneita tapojamme ajatella paikan, kulttuurin ja kuulumisen kytköksiä.
Tuomas Martikainen ja Tuula Sakaranaho toim.: Mitä muslimit tarkoittavat? Keskustelua eurooppalaisesta ja suomalaisesta islamista. Savukeidas
QuoteMitä muslimit tarkoittavat? tuo esiin islamilaisia virtauksia ja näkemyksiä elämästä Euroopassa ja Suomessa. Onnistuuko muslimien tosiasiallinen integraatio osaksi eurooppalaista elämänmuotoa? Toimivatko ne lukuisat kiistanalaiset, myös uskonnolliset, pohdinnat siitä, minkälaista muslimien hyvän elämän tulisi olla islamilaisen maailman ulkopuolella? Kirja haastaa yksipuolisen ja usein demonisoivan näkemykset islamista uhkana eurooppalaiselle elämänmuodolle.
Kirjan kirjoittajat ovat eurooppalaisen islamin tutkijoita sekä suomalaisia muslimeita ja ajattelijoita.
Kirjoittajat
Jørgen S. Nielsen, Samim Akgönül, Tuomo Melasuo, Juha-Antero Puistola, Teuvo Laitila, Tuomas Martikainen, Husein Muhammed, Suaad Onniselkä, Abdi-Hakim Yasin Ararse, Antero Leitzinger
Pirkko Saisio: HOMO! Suvaitsevaisuuskeskustelun tuuletus. Kirja kerrallaan
Juha Suoranta: Vastaanottokeskus. Turvapaikanhakijoiden kohtelu Suomessa. Into
Matti Wiberg toim.: Populismi: kriittinen arvio. Edita
Shalom Schwarz: Kulttuuriset arvo-orientaatiot. Eroavatko kansat toisistaan? Limor
QuoteJag är inte rasist jag vill bara ha främlingsfientliga röster
Tekijät: Lyden, Marianne (kirjoittaja)
Kustantaja: Söderströms
Tekstin kieli: ruotsi
Painovuosi: 2012
Tuotteen tiedot: nidottu, pehmeäkantinen, sivua
ISBN: 9789515229083
Toimitusaika: Ei vielä ilmestynyt
31.01.2012
Hinta: 15,70 €
I pamfletten Jag är inte rasist. Jag vill bara ha främlingsfientliga röster utforskar journalisten Marianne Lydén den finländska främlingsfientlighetens närhistoria. Partiet som skrällde i senaste riksdagsval och fick närmare 20% av rösterna har naturligtvis ett förflutet. Sannfinländarna med partiledaren Timo Soini bygger vidare på arvet från Veikko Vennamos Landsbygdsparti - det visar sig i Lydéns genomgång att traditionen med rasistiska uttalanden av riksdagsledamöter inte är något nytt - från Sulo Aittoniemi, via Tony Halme till Jussi Halla-aho. Somalier, muslimer, utlänningar överhuvudtaget är ovälkomna i det sannfinländska Finland - inte heller finlandssvenskarna passar in. Lydén visar hur även andra partier som socialdemokraterna och samlingspartiet hakade på Sannfinländarnas rasismretorik i sin rädsla för att förlora röster. I pamfletten ingår en intervju med Astrid Thors (sfp) som i egenskap av migrations- och europaminister blev ett slags galjonsfigur för ett tolerantare Finland - med mordhot på nätet som påföljd. Som en röd tråd genom boken går frågan om partiledaren Timo Soinis eget ansvar. Titeln säger det i ett nötskal, Soini är inte rasist, han vill bara ha främlingsfientliga röster. Sannfinländarnas skrällseger i riksdagsvalet i april 2011 innebar inte bara att den partipolitiska kartan ritades om. Den tycktes också ge grönt ljus för vita finskspråkiga finländare att öppet vädra sina unkna fördomar mot minoriteter av olika slag. Politiker från andra partier reagerade yrvaket med att kräva klara ställningstaganden mot rasism och främlingsfientlighet. I dag talar alla i republiken om politikernas ansvar för samhällsklimatet. Det är skenheligt så det förslår. Ansvaret var precis lika stort före riksdagsvalet, men då var politikerna tysta. I stället ägnade sig många av dem åt röstfiske i samma främlingsfientliga vatten där Sannfinländarna redan hade lagt ut sina nät. "Varje parti måste se till att man inte ses som en kanal för rasistiska åsikter." Jag tycket det lät så självklart när Matti Vanhanen yttrade orden i januari 2009. Hur kunde det gå så att valkampanjen 2011 i stället blev en motbjudande tävlan om vem som skulle ses som den bästa kanalen? Och vilka krafter släpptes lös i denna allt annat än ädla tävlan?
QuotePamfletissaan En ole rasisti. Haluan vain muukalaisvihamielisten äänet toimittaja Marianne Lydén tutkii suomalaisen muukalaisvihamielisyyden lähihistoriaa. Puolueella, joka löi läpi viime eduskuntavaaleissa ja sai melkein 20 prosenttia äänistä, on tietenkin menneisyys. Perussuomalaiset puheenjohtaja Timo Soinin johdolla rakentavat Veikko Vennamon maaseudun puolueen perinnön päälle - Lydenin tarkastelu osoittaa, että rasististen puheiden perinne ei ole mitään uutta - Sulo Aittoniemestä Tony Halmeen kautta Jussi Halla-ahoon. Somalit, muslimit, ulkomaalaiset ylipäätään eivät ole tervetulleita perussuomalaiseen Suomeen - myöskään suomenruotsalaiset eivät sinne mahdu.
Lydén osoittaa, kuinka myös muut puolueet ottivat käyttöön perussuomalaisten rasismiretoriikan pelätessään menettävänsä ääniä. Pamflettiin sisältyy haastattelu Astrid Thorsilta (rkp), josta maahanmuutto- ja eurooppaministerinä tuli eräänlainen suvaitsevaisen Suomen keulakuva - siitä rangaistuksena murhauhkauksia netissä.
Kirjan punaisena lankana on kysymys puoluejohtaja Timo Soinin omasta vastuusta. Kirjan nimi sanoo sen pähkinänkuoressa, Soini ei ole rasisti, vaan haluaa vain muukalaisvihamielisten äänet. Perussuomalaisten maanvyörymävoitto huhtikuun 2011 eduskuntavaaleissa ei vain piirtänyt poliittisen kartan uusiksi. Se myös näytti vihreää valoa valkoisille suomenkielisille suomalaisille avoimesti esittää ummehtuneita ennakkoluulojaan erilaisista vähemmistöistä. Muiden puolueiden poliitikot reagoivat laiskasti vaatimaan selvää irtisanoutumista rasismista ja muukalaisvihamielisyydestä.
Nykyään kaikki tasavallassa puhuvat poliitikoiden vastuusta mielipideilmastosta. Se on tekopyhää. Vastuu oli aivan yhtä suuri ennen eduskuntavaaleja, mutta poliitikot vaikenivat. Sen sijaan monet heistä lähtivät kalastelemaan ääniä samoilta muukalaisvihamielisiltä vesiltä, joihin perussuomalaiset olivat laskeneet verkkonsa. "Jokaisen puolueen on pidettävä huoli, että siitä ei tule kanavaa rasistisille näkemyksille." Minusta se kuulosti niin itsestään selvältä, kun Matti Vanhanen sanoi nämä sanat tammikuussa 2009. Kuinka sitten on mahdollista, että 2011 vaalikampanjasta tuli sen sijaan vastenmielinen kilpailu siitä, kuka nähtäisiin kaikkein parhaana kanavana? Ja mitkä voimat päästettiin valloilleen tässä kaikkea muuta kuin jalossa kilvassa? (käännös)
Taisin räpäyttää silmiä juuri silloin, kun puolueet kilpailivat eduskuntavaaleissa muukalaisvihamielisistä äänistä. Mielenkiintoista aikanaan lukea, kuinka Lydén uudelleenkirjoittaa viime eduskuntavaalikamppailun kulun, sillä maahanmuutto ei missään vaiheessa noussut merkittäväksi teemaksi. Muilla kuin perussuomalaisilla se ei ollut minkäänlainen teema.
Marianne Lydén on Höblän politiikan toimittaja.
Helsingin sanomien lista kevään tietokirjoista. Maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta koskettavia kirjoja.
QuoteMarianne Lydén: Jag är inte rasist. Muukalaisvastaisuudesta. Söderströms
Liisa Malkki: Kulttuuri, paikka ja muuttoliike. Vastapaino
Monikulttuurisuuden sukupuoli. Kansalaisuus ja erot hyvinvointiyhteiskunnassa. Toim. Suvi Keskinen, Jaana Vuori, Anu Hirsiaho. Tampere University Press
Jussi Lehtonen, Taija Helminen: Vastaanottoprojekti. Miten näytelmä vastaanottokeskuksista syntyi. Kirja kerrallaan
Helsingin Sanomat (http://www.hs.fi/kulttuuri/Kev%C3%A4%C3%A4n+2012+tietokirjat/a1305553308138)
QuoteIiro Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon (8 kpl)
Kuvaus
Tämä kirja kertoo erään tarinan suomalaisesta äärioikeistosta. Sen lähteenä on käytetty Pekka Siitoinin arkistomateriaalia, joka aukesi vuonna 2010. Toiset hengissä olevat äärioikeistoa edustavat saattavat pitää tästä syystä kirjaa liiaksi Siitoiniin keskittyvänä.
Kirjan taustana on vuonna 2006 ilmestynyt Suomen Fuehrer niminen kirja, mutta kirja on täysin erillinen, eikä mitään kohtia ole tuosta kirjasta mukana tässä.
Kirja on 204 sivuinen. Sen arvo ei ole ulkonäössä, taitossa tai muissakaan sellaisissa yksityiskohdissa. Niissä on varmasti moitittavaa. Kirjaa varten on istuttu kansalliskirjastossa viikkokaupalla aamusta iltaan.
Kirjasta on otettu vuoden 2012 alussa 100 kappaleen pienpainos. Nopeimmat saavat omansa.
Huuto.net (http://www.huuto.net/kohteet/pekka-siitoinista-jussi-halla-ahoon/205786273?ref=gl)
Quote from: Roope on 16.01.2012, 02:09:48
QuoteIiro Nordling: Pekka Siitoinista Jussi Halla-ahoon (8 kpl)
Kuvaus
Tämä kirja kertoo erään tarinan suomalaisesta äärioikeistosta. Sen lähteenä on käytetty Pekka Siitoinin arkistomateriaalia, joka aukesi vuonna 2010. Toiset hengissä olevat äärioikeistoa edustavat saattavat pitää tästä syystä kirjaa liiaksi Siitoiniin keskittyvänä.
Kirjan taustana on vuonna 2006 ilmestynyt Suomen Fuehrer niminen kirja, mutta kirja on täysin erillinen, eikä mitään kohtia ole tuosta kirjasta mukana tässä.
Kirja on 204 sivuinen. Sen arvo ei ole ulkonäössä, taitossa tai muissakaan sellaisissa yksityiskohdissa. Niissä on varmasti moitittavaa. Kirjaa varten on istuttu kansalliskirjastossa viikkokaupalla aamusta iltaan.
Kirjasta on otettu vuoden 2012 alussa 100 kappaleen pienpainos. Nopeimmat saavat omansa.
Huuto.net (http://www.huuto.net/kohteet/pekka-siitoinista-jussi-halla-ahoon/205786273?ref=gl)
Näitä jäljellä enää 5 kappaletta kyseisen linkin takana. 3 kappaletta myyty siis päivässä... tuleeko tänne joltakin foorumilaiselta kirja-arvostelua kohta? :)
Quote from: Bored. on 17.01.2012, 03:24:41Näitä jäljellä enää 5 kappaletta kyseisen linkin takana. 3 kappaletta myyty siis päivässä... tuleeko tänne joltakin foorumilaiselta kirja-arvostelua kohta?
Jos tulee, joku voisi kertoa, millä olemattomalla yhteydellä Nordling kytkee toisiinsa Siitoinin oopperanatsismin ja Halla-ahon '68-idologioihin kohdistuvan ivan.
Poimintoja listasta. Homman keskusteluissakin vilahtavia nimiä on melko paljon tekijöiden joukossa. Muitakin mielenkiintoisia kirjoja listasta löytyy.
QuoteSyksyn tietokirjat 2012
David J. Cord: Mohamed 2.0 - Häiriötekijä (Schildts). Suomenegyptiläisen nettiyrittäjän Mohamed el-Fatatryn tarina. Ilmestyy syyskuussa.
Jaakko Hämeen-Anttila: Islamin miekka (Otava). Idän ja lännen konfliktien historia. Ilmestyy syyskuussa.
Panu Pulma (toim.): Suomen romanien historia (SKS). Laaja tutkimus romanien vaiheista Suomessa. Ilmestyy lokakuussa.
Umayya Abu-Hanna: MultiKulti (Siltala). Monikulttuurisuuden käsikirja. Ilmestyy lokakuussa.
Li Andersson, Mikael Brunila & Dan Koivulaakso: Äärioikeisto Suomessa (Into). Selvitys oikeistopopulismista ja äärioikeistosta. Ilmestyy lokakuussa.
Rogers Brubaker: Etnisyys ilman ryhmiä (Vastapaino). Näkemyksiä etnisyydestä ja nationalismista. Ilmestyy lokakuussa.
Jussi Förblom: Väki, valta ja virasto (Into). Selvitys maahanmuuttovirastosta ja turvapaikkapolitiikasta. Ilmestyy lokakuussa.
Sirpa Puhakka: Perin suomalainen jytky (Into). Vasemmistoliiton puoluesihteeri kirjoittaa perussuomalaisuudesta. Ilmestyy lokakuussa.
Anna Kontula: Mistä ei voi puhua (Into). Pohdintoja uskosta ja uskon merkityksestä. Ilmestyy marraskuussa.
Keskisuomalainen (http://www.ksml.fi/uutiset/viihde/kirjat/syksyn-tietokirjat-2012/1233397)
(lainaan tähän aikaisemman (http://hommaforum.org/index.php/topic,22.msg1042241.html#msg1042241) esittelyni listan kuumimmasta hotista :D )
QuoteKauan sitten oli sosiaalisesti hyväksyttävää omistaa
ihmisiä. Sitten ei enää. Joskus kauan sitten oli myös
sosiaalisesti hyväksyttävää tappaa ihminen, jos hän
vaikkapa katsoi väärällä tavalla vaimoasi. Sitten ei
ollut sekään enää oikein. Yay! Mutta senkin jälkeen
oli vielä hyväksyttävää sanoa, ettet halua tiettyjä ihmisiä
ympärillesi heidän ihonvärinsä takia. Ja niin
edelleen... Lopulta saavumme nykypäivään, jolloin
valkoiset ihmiset eivät saa puhua halveksuvasti
muun värisistä ihmisistä. Mutta vaikka tällainen on
kielletty, ei se kuitenkaan tarkoita sitä, että ihmisten
ennakkoluulot olisivat yksinkertaisesti kadonneet.
Ja edelleen valkoiset ihmiset vihaavat sitä, jos heille
tullaan sanomaan miten heidän pitäisi käyttäytyä
omassa maassaan (siis maassa, joka ei kyllä ole alunperinkään
ollut heidän!).
Niinpä rasismi siirtyi maan alle piilottelemaan.
Rasistisia asioita voi kyllä sanoa edelleen, kunhan
vain teeskentelee sanovansa ne – sitä kutsutaan ironiaksi!
Mikä on oikeasti täsmälleen sama asia kuin
avoin rasismi.
Fanien odotus palkitaan kun Umayya Abu-Hannan seuraava kirja,
Multikulti, ilmestyy lokakuussa.
http://www.siltalapublishing.fi/kuvat/media/katalogit/syksy_2012.pdf
QuoteUmayya Abu-Hannan mukaan Suomessa vallitsee
rasistinen kulttuuri, johon olemme kaikki
osallisia. Mistä on kyse ja kuinka pääsemme
eteenpäin? Miksi ihmeessä maailman parasta
nostalgia-Suomea pitäisi muuttaa?
MultiKulti on yhtä aikaa monikulttuurisuuden
aarrearkku ja työkalupakki, joka tarjoaa välineitä
ja ehdotuksia painoarvoltaan jatkuvasti kasvavan
ilmiön ymmärtämiseen ja käsittelyyn.
;D ;D ;D
Tällaista vuoden 2008 läpyskää täällä ei liene vielä esitelty:
https://aducate.uef.fi/julkaisut/tuote.php?nayta=2&id=239&lajit=2
QuoteAbrahamin vieraanvaraisuus - Näkökohtia kristityn ja muslimin dialogiin teoksen painopiste on kristityn ja muslimin dialogin opillisissa ongelmissa
Teuvo Laitilan mukaan arjen dialogi nähdään alueeksi, jolla kristityn ja muslimin kohtaaminen on sekä tarpeellista että luultavasti helpompaa kuin oppikeskusteluissa. Arjen dialogilla tarkoitetaan jokapäiväisen yhteiselämän kysymyksiä. Dialogin ihanteena on kuitenkin kohdata niin opin, kuin arjenkin tasolla. Tätä ihannetta kutsutaan teoksessa sekä Raamatun että Koraanin mainitsemaksi Abrahamin vieraanvaraisuudeksi. Siinä lähtökohtana on toisen arvostaminen.
Laitila esittää, että lännen kristittyjen kannalta dialogin aloittamisen edellytyksenä voidaan pitää islamin ymmärtämistä nykypäivän eläväksi uskonnoksi, joka on olemassa itsestään, yhtenä aitona uskonnon ilmenemismuotona, ei harhaoppina tai jonain joka pitäisi alistaa, tuhota tai käännyttää. Toisin sanoen dialogia ajatellen islam tulisi ymmärtää ensisijaisesti haasteeksi, ei uhkaksi kristitylle maailmalle.
Dialogin yksi keskeisiä ongelmia Teuvo Laitilan mukaan on sekä kristityillä että muslimeilla se, että tietoa toisesta uskonnosta on olemassa, mutta sitä on tulkittu ja tulkitaan oman uskonnon ehdottomuusvaatimuksien valossa.
Teoksen julkaisi Joensuun yliopiston täydennyskoulutuskeskus ja se sopii sekä yleiseksi johdannoksi aiheeseen että oppikirjakäyttöön.
Julkaisuvuosi: 2008
Tekijät: Teuvo Laitila
QuoteFörbom Jussi
Väki, valta ja virasto
Väki, valta ja virasto käynnistyy tiiviillä katsauksella suomalaisen ulkomaalaishallinnon syntyyn. Miksi ulkomaalaishallinnon "suuri missio" on ollut Suomen edun ja turvallisuuden eikä esimerkiksi muualta saapuvien ihmisten oikeuksien varjeleminen? Entä miten täkäläinen ajattelu asettuu laajempaan eurooppalaiseen kehykseen?
Turvapaikanhakijat ovat juuri niitä "maahanmuuttajia", jotka kuohuttavat tunteita ja joiden oikeudenmukainen kohtelu herkästi leimataan hyysäämiseksi. Kirjan keskeisenä lähteenä on laaja haastatteluaineisto; lukemattomat maahanmuuton parissa työskentelevät ja kovan luokan asiantuntijat saavat vihdoin äänensä kuuluviin. Kirja tarjoaa uusia, punnittuja näkökulmia välillä absurdejakin muotoja saavaan suomalaiseen "maahanmuuttokeskusteluun".
Avainsanat: Byrokratia Maahanmuutto Rasismi Siirtolaisuus
Arvioitu ilmestymisaika tammikuu 2013
Into Kustannus (http://www.intokustannus.fi/kirja/vaki_valta_ja_virasto/)
Förbomin edellisen kirjan lukeneena en oikein odota
uusia, punnittuja näkökulmia. Paremminkin tälläkin kertaa Förbomin tavatonta itsetyytyväisyyttä hänen kiihottaessaan itsensä kerta toisensa jälkeen raivotilaan ylivertaisen moraalisen ylemmyytensä loisteessa. Mutta jännä nähdä, ketkä
kovan luokan asiantuntijat saavat
vihdoinkin äänensä kuuluviiin. Risto Laakkonen?
Quote from: Miniluv on 08.08.2012, 21:38:39
(lainaan tähän aikaisemman (http://hommaforum.org/index.php/topic,22.msg1042241.html#msg1042241) esittelyni listan kuumimmasta hotista :D )
QuoteKauan sitten oli sosiaalisesti hyväksyttävää omistaa
ihmisiä. Sitten ei enää. Joskus kauan sitten oli myös
sosiaalisesti hyväksyttävää tappaa ihminen, jos hän
vaikkapa katsoi väärällä tavalla vaimoasi. Sitten ei
ollut sekään enää oikein. Yay! Mutta senkin jälkeen
oli vielä hyväksyttävää sanoa, ettet halua tiettyjä ihmisiä
ympärillesi heidän ihonvärinsä takia. Ja niin
edelleen...
Fanien odotus palkitaan kun Umayya Abu-Hannan seuraava kirja, Multikulti, ilmestyy lokakuussa.
http://www.siltalapublishing.fi/kuvat/media/katalogit/syksy_2012.pdf
Kauan sitten? Eikös tämä ole ihan nykyaikaa monessa kulttuuririkkaassa valtiossa :o
Kaunokirjallisuutta, mutta tulkoon lisätyksi listaan ajankuvana:
QuotePirjo Hassinen: Popula (Otava). Romaani äärioikeistolaisuuden noususta ja hyvinvointivaltion rapistumisesta. Ilmestyy syyskuussa.
QuoteJokainen tarvitsee yhteisön, jossa tuntee olonsa kotoisaksi. Entä jos yhteisö vaatii nousemaan läheisiä vastaan?
Viisikymppinen Pirjo ja kolmekymppinen Perttu ovat naapurukset, jotka viihtyvät yhdessä viinipullon äärellä. Portsarina työskentelevä komearaaminen Perttu, nimikirjaimiltaan P.A.H.A., on tuuliajolla äidin jouduttua dementiakotiin. Pirjon perheessä epävarmuus ja levottomuus ovat siirtyneet äidistä tyttäreen jo monessa polvessa. Pirjon oma tytär Rita kantaa huolta äidin ohella omasta hauraasta uusperheestään.
Naapurusten omalaatuinen ystävyys särkyy, kun Perttu löytää henkisen kodin oikeistopopulistisen Popula-puolueen riveistä. Populan muukalaisvihan tielle joutuu Ritan tytärpuoli, Afrikasta adoptoitu teini-ikäinen Tuulia.
Romaani pakottaa lukijan katsomaan öykkäröivää portsaria, vaipoissa makaavaa vanhusta, ihonväriltään erottuvaa teinityttöä ja vallanhimoista populistipoliitikkoa – ja näkemään ihmisen.
Pirjo Hassinen (s. 1957) on omaa luokkaansa ihmisten välisten voima- ja valtasuhteiden kuvaajana. Popula-romaanissa mestarilliseen ihmissuhdekuvaukseen nivoutuvat äärioikeistolainen ilmapiiri, muukalaisviha ja hyvinvointivaltion rapistuminen.
Tämäkään viime vuonna ilmestynyt opus ei liene saanut vielä esittelyään täällä?
http://www.minervakustannus.fi/kirjat/kirja.php?kirja=660
QuoteAnthony Tucker-Jones
Jihad - Taistelevan islamin taustat
Taisteleva islam saa käyttövoimansa länsimaiden välinpitämättömyydestä ja kyvyttömyydestä ymmärtää muslimien kokemaa ahdinkoa. Tätä mieltä on Britannian puolustusministeriön tiedustelupalvelussa toiminut Anthony Tucker-Jones, joka lataa lukijan eteen hätkähdyttävää sisäpiiritietoa. Hänen mukaansa lännen tiedustelupalvelut jättivät huomioimatta tai tulkitsivat väärin kaikki ne signaalit ja tapahtumat, jotka johtivat 9/11 -katastrofiin.
Koko maailmaa järkyttäneillä WTC-terroristi-iskuilla 11.9.2001 oli kauaskantoisia poliittisia seurauksia. Yhdysvaltain vastaus iskuihin oli presidentti George W. Bushin julistama terrorismin vastainen sota. Se ei ole kuitenkaan onnistunut pienentämään Jihadin uhkaa, eikä iskujen suunnittelijana pidettyä Osama Bin Ladenia ole saatu oikeuden eteen.
Kirja selvittää kansainvälisen terrorismin ja terrorijärjestöjen kasvua sekä eri terroristiverkostojen välisiä yhteyksiä kautta koko muslimimaailman; Afganistanissa, Balkanilla, Algeriassa, Tšetšeniassa, Somaliassa ja Lähi-idässä.
Tucker-Jones osoittaa, että perusta maailmanlaajuisen terroristijärjestön al-Qaidan syntyyn ja kasvuun ei ole yksin Osama Bin Ladenin toimissa, vaan myös länsimaiden omissa virheissä ja siinä sodankäynnin muodossa, jonka CIA 80-luvulla opetti Neuvostoliittoa vastaan taisteleville jihadisteille Afganistanissa
QuoteAktivisti-kirjailija Li Andersson: Äärioikeisto Suomessa-pamfletti. Kirja kuvaa sitä ympäristöä ja sitä moninaista joukkoa, josta nykyiset äärioikeistolaiset liikkeet saavat vaikutteita. Haastattelijana Mika Rönkkö.
Turun Messukeskus (http://turunmessukeskus.fi/messut-ja-tapahtumat/turun-kansainvaliset-kirjamessut/messuohjelma-turun-kirjamessut-ja-tiedemessut-)
Quote...
Turun kirjamessuilla oli lauantaina tilaisuus, jossa promottiin Vastarintamiehiä ja metapolitiikkaa -kirjaa. Kirjakahvilan järjestämässä tilaisuudessa Into Kustannuksen edustaja Mika Rönkkö haastatteli Li Anderssonia, joka on yksi kirjan kirjoittajista.
Tämä surullisen kuuluisa kirjaprojekti on saamassa päätöksen, kun kirja julkaistaan lokakuussa. Kirjan julkaisu on siirtynyt kuukausilla, ja kirja on vaihtunut pamflettimuotoon.
...
Patriootti.com (http://www.patriootti.com/vastarintamiehia-ja-metapolitiikkaa-turun-kirjamessuilla/)
Kokonainen kirjakauppa, jossa on pelkkää eettistä, sukupuolineutraalia ekohömppää. Pari Hämeen-Anttilankin kokoamaa persialaisrunokirjaa. Tutustu, mitä ituhipit lukevat!
http://www.basambooks.fi/ ja http://kauppa.basambooks.fi/
Quote from: Roope on 17.08.2012, 01:15:23
QuoteFörbom Jussi
Väki, valta ja virasto
Väki, valta ja virasto käynnistyy tiiviillä katsauksella suomalaisen ulkomaalaishallinnon syntyyn. Miksi ulkomaalaishallinnon "suuri missio" on ollut Suomen edun ja turvallisuuden eikä esimerkiksi muualta saapuvien ihmisten oikeuksien varjeleminen? Entä miten täkäläinen ajattelu asettuu laajempaan eurooppalaiseen kehykseen?
Turvapaikanhakijat ovat juuri niitä "maahanmuuttajia", jotka kuohuttavat tunteita ja joiden oikeudenmukainen kohtelu herkästi leimataan hyysäämiseksi. Kirjan keskeisenä lähteenä on laaja haastatteluaineisto; lukemattomat maahanmuuton parissa työskentelevät ja kovan luokan asiantuntijat saavat vihdoin äänensä kuuluviin. Kirja tarjoaa uusia, punnittuja näkökulmia välillä absurdejakin muotoja saavaan suomalaiseen "maahanmuuttokeskusteluun".
Avainsanat: Byrokratia Maahanmuutto Rasismi Siirtolaisuus
Arvioitu ilmestymisaika tammikuu 2013
Into Kustannus (http://www.intokustannus.fi/kirja/vaki_valta_ja_virasto/)
Förbomin edellisen kirjan lukeneena en oikein odota uusia, punnittuja näkökulmia. Paremminkin tälläkin kertaa Förbomin tavatonta itsetyytyväisyyttä hänen kiihottaessaan itsensä kerta toisensa jälkeen raivotilaan ylivertaisen moraalisen ylemmyytensä loisteessa. Mutta jännä nähdä, ketkä kovan luokan asiantuntijat saavat vihdoinkin äänensä kuuluviiin. Risto Laakkonen?
Pikkuisen venynyt Förbomin kirjan julkistus:
QuoteArvioitu ilmestymisaika helmikuu 2014
Into-kustannus (http://www.intokustannus.fi/kirja/vaki_valta_ja_virasto/)
QuoteTiiviisti ja selkeästi Somaliasta
Somalit ovat yksi Suomen suurimmista maahanmuuttajaryhmistä. Somalit kuuluvat myös vainotuimpiin maahanmuuttajiin. Päällimmäinen syy vainoihin on, että somalien uskotaan tulevan Suomeen hyvän sosiaaliturvan takia.
Maahanmuuttokriitikoiden pitäisi tutustua tiiviiseen mutta selkeään kirjaan Somalia ja Somalimaa. Kirjan luettuaan kiihkeinkin maahanmuuttokriitikko myöntäisi, että hän toimisi aivan samoin, jos olisi epäonnekseen sattunut syntymään Somaliaan.
[...]
Kiintoisaa on, että Somaliassa on kokeiltu 1970-luvulla myös tieteellistä sosialismia, jota somalit kutsuvat "hyvinvoinnin jakamiseksi tiedon perusteella".
[...]
Kiintoisaa on, että Somaliasta irrottautunut Somalimaa, jonka lähes kaikki asukkaat ovat somaleja, on luonteeltaan demokraattisin ja vakain. Länsimaiset auttajat ovat toimineet ylhäältä alas -periaatteen mukaisesti ja tulokset ovat jääneet kosmeettisiksi. Somalimaassa demokratiaa rakennetaan ruohonjuuritasolla. Somaleilla demokratia on suorastaan verissä siinä mielessä, että heillä on aina ollut tapana keskustella pitkään ja hartaasti päätöksiä tehdessään.
Jotain länsimaiden oman demokratian tilasta kertookin se, että länsimaat eivät halua tunnustaa tätä itsenäisen demokratian etuvartiota Afrikassa.
Ioan M. Lewis. Somalia ja Somalimaa. Historia, kulttuuri ja yhteiskunta. Gaudeamus 2014 151 sivua.
Kansan Uutiset (http://www.kansanuutiset.fi/kulttuuri/kirjat/3200295/tiiviisti-ja-selkeasti-somaliasta) 15.7.2014
Jotain Somalimaan demokratian tilasta kertoo se, että maa kieltäytyy ottamasta vastaan länsimaiden karkottamia omia kansalaisiaan.
QuoteKirjan luettuaan kiihkeinkin maahanmuuttokriitikko myöntäisi, että hän toimisi aivan samoin, jos olisi epäonnekseen sattunut syntymään Somaliaan.
Jos olisin epäonnekseni sattunut syntymään Somaliaan, pyrkisin todennäköisesti kaikin keinoin vauraisiin länsimaihin taikaseinän, anteliaan sosiaaliturvan ja sinisilmäisten blondien luokse ja käyttäisin häikäilemättä hyväkseni kaikkea mitä minulle ilmaiseksi tarjotaan. Jos lisäksi huomaisin, että voin tehdä väkivalta- ja seksuaalirikoksia saamatta niistä minkäänlaista rangaistusta, saattaisin hyvinkin innostua tehtailemaan niitä khattipäissäni oikein urakalla.
Mikään ylläolevasta ei kuitenkaan tarkoita, että Suomen kannalta olisi hyvä ajatus ottaa vastaan tuolla tavalla käyttäytyviä ihmisiä.
Kansan Uutisten kirja-arvostelija Pekka Wahlstedtin mielestä kiintoisaa on se, että Somaliasta irrottautunut Somalimaa, jonka lähes kaikki asukkaat ovat somaleja, on luonteeltaan demokraattisin ja vakain. Minun mielestäni kiintoisaa on se, että luonteeltaan demokraattisin ja vakain Somalimaa ei varmaankaan silloin ole myöskään monikulttuurinen, jos sen lähes kaikki asukkaat ovat somaleja. Tai ei ainakaan ole samassa merkityksessä monikulttuurinen kuin mitä termillä suomalaisessa monikulttuuridiskurssissa tarkoitetaan.
Quote from: Jari Leino on 16.07.2014, 16:17:08
QuoteKirjan luettuaan kiihkeinkin maahanmuuttokriitikko myöntäisi, että hän toimisi aivan samoin, jos olisi epäonnekseen sattunut syntymään Somaliaan.
Jos olisin epäonnekseni sattunut syntymään Somaliaan, pyrkisin todennäköisesti kaikin keinoin vauraisiin länsimaihin taikaseinän, anteliaan sosiaaliturvan ja sinisilmäisten blondien luokse ja käyttäisin häikäilemättä hyväkseni kaikkea mitä minulle ilmaiseksi tarjotaan. Jos lisäksi huomaisin, että voin tehdä väkivalta- ja seksuaalirikoksia saamatta niistä minkäänlaista rangaistusta, saattaisin hyvinkin innostua tehtailemaan niitä khattipäissäni oikein urakalla.
Niin minäkin, pelkäänpä. Vasemmistolaiset humanistit voivat rauhassa uskoa romanttiseen harhakuvitelmaan jalosta, rauhaarakastavasta ihmisluonnosta ja uskoa lähimmäisistä ja ennen kaikkea itsestään vain hyvää. Oikeistolainen tietää historiasta, perinteestä ja kokemuksesta, että kuvitelma on väärä.
Perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas tulee saamaan mediajulkisuutta:
QuoteAhola-Laurila Sirpa: Soinin kupla
Sirpa Ahola-Laurila liittyi Oulun perussuomalaisiin ja tapasi värikästä porukkaa: yksi miehistä puhui aina B-vitamiinista ja verikokeista, ja toisen mielestä EU oli syyllinen kaikkeen. Hän ei suostunut sanomaan hintoja euroina eikä siirtänyt kelloaan kesä- ja talviaikaan.
Soinin kupla ei ole kirja julkkispoliitikoista vaan tosielämän paikallispolitiikasta ja uutterasta talkootyöstä, jossa epäpätevyys, riitely ja sisäpiirin kähmintä rehottavat. Lakia ei tunneta ja säännöistä ei perusteta, kun puheenjohtajan nuija heiluu. Miten Perussuomalaisten pitäisi muuttua, jotta se voi olla aito vaihtoehto muiden puolueiden epäselvälle hymistelylle?
Arvioitu ilmestymisaika maaliskuu 2015
Into Kustannus (http://www.intokustannus.fi/kirja/soinin_kupla/)
QuoteSaxén, Niklas, Nilsson, Eva & Mubarak, Yusuf M.: Suomen somalit
Suomessa on ollut somaleja jo 40 vuotta. 1990-luvun alussa suuret pakolaismäärät ripoteltiin ympäri Suomea: Mikkeliin, Nastolaan, Turkuun, Helsinkiin, Kuopioon, Tampereelle, Porvooseen, Siuntioon ja Ouluun. Mukana oli Yusuf M. Mubarak, yksi kirjan tekijöistä. Hänet majoitettiin Rauhan vastaanottokeskukseen.
Nykyään lähes 16 000 suomalaista puhuu äidinkielenään somalia. Tietämättömyys Suomen somalien kulttuurista ja taustasta on kuitenkin lähes täydellistä. Millaista ruokaa somalit kokkaavat? Haaveilevatko he paluusta Afrikan sarveen? Millaista viihdettä he seuraavat? Kokevatko he itsensä suomalaisiksi? Mitä ystävät, uskonto ja suku ja sukupolvet merkitsevät eri ikäisille suomalaisille somaleille? Millaista on suomalainen rasismi? Mikä on naisen asema somaliyhteisössä? Mitä somalit harrastavat? Saavatko he töitä? Minkälaista huumoria somalit viljelevät?
Kirja on kirjoitettu journalistisen rehellisesti ja vetävästi, ja se perustuu suureen määrään haastatteluja, somalien omiin kertomuksiin, tilastoihin, havainnointiin ja tutkimuksiin.
Arvioitu ilmestymisaika huhtikuu 2015
Into Kustannus (http://www.intokustannus.fi/kirja/suomen_somalit/)
QuoteNimeke: Ääripäät — Miten identitettipolitiikka hajottaa Suomea
Tekijät: Virtanen, Matti (Kirjoittaja)
Tuotetunnus: 9789522919632
Tuotemuoto: Kovakantinen kirja
Saatavuus: Ennakkotilattavissa. Tuote ilmestyy 17.3.2021 ja toimitetaan sen jälkeen.
Ilmestymispäivä: 17.3.2021
Hinta: 27,95 € (25,41 € alv 0 %)
QuoteEsittelyteksti
Tuntuuko teistäkin siltä, ettei poliittisessa keskustelussa enää ole mitään tolkkua? Ennen vanhaan politiikan selvät ääripäät olivat kommunistit ja porvarit, mutta nyt ääripäitä näyttää olevan vähän joka ilmansuunnassa. Entisen jakolinjan tilalle on tullut uusia ulottuvuuksia, identiteettipolitiikkaa.
Syvin kuilu kulkee nyt kansallismielisten konservatiivien ja liberaalien globalistien välissä. Tämä uusjako on hyödyttänyt puoluepolitiikassa erityisesti perussuomalaisia ja vihreitä. Niin sanotut vanhat puolueet ovat kärsineet.
Myös suhtautuminen feminismiin, seksuaalivähemmistöihin, uskontoon, ihonväriin, ruokaan, kieleen ja jopa kasvomaskien käyttöön jakaa suomalaisia eri leireihin. Meillä tilanne ei tosin ole yhtä kärjistynyt kuin USA:ssa ja muualla anglosaksisessa maailmassa, mutta perässä tullaan.
Kun uusia identiteettejä nousee keskusteluun, sosiaalisen median asennepoliisit kyttäävät, ettei kukaan puhu väärin. Löysistä puheista saa otsaansa helposti joko fasistin tai kommunistin leiman. Hätääntyneet konservatiivit kysyvät, että eikö mitään enää saa sanoa? Voiko keskustelusta kieltäytyä julistautumalla tolkun ihmiseksi?
Matti Virtanen on seurannut toimittajana politiikkaa 1980-luvulta lähtien. Hän päätti selvittää mistä on kysymys - missä ovat nyky-Suomen ääripäät? Virtanen etsii kirjassa myös itseään ja kysyy, voiko omaa identiteettiään muuttaa?
Vapaa toimittaja, FK Matti Virtanen (s. 1955) on työskennellyt muun muassa Helsingin Sanomissa, Yleisradiossa ja Talouselämä-lehdessä.
QuoteTammen juhlavuoden kevät on julkistettu
Tammi täyttää 80 vuotta 6.5.2023. Tammi on vapaamielinen, notkea ja valpas kustantamo, joka katsoo tulevaisuuteen rohkeasti ja ennakkoluulottomasti. Juhlavuoden aikana ilmestyy yli 200 teosta, joista julkistetaan nyt kevään kirjat.
...
Pienimmille lukijoille ilmestyy (..) Jordan Akpojaron ja Ashley Evansin Kysy ja kurkista! Mitä rasismi on?
Tammi (https://www.sttinfo.fi/tiedote/tammen-juhlavuoden-kevat-on-julkistettu?publisherId=2326&releaseId=69957384)
QuoteLift-the-flap Questions and Answers about Racism - pahvisivuinen, englanti, 2022
Ikä: 6-9 Vuosi
Kirjailija: Jordan Akpojaro
From 'What's wrong with the idea of 'race'? and 'Why is life harder for people with darker skin?' to 'Don't ALL lives matter?' and 'What's racism got to do with me?' this book tackles powerful, pertinent questions in a direct, accessible and thought-provoking way. Discover why racism is everyone's problem to solve, and how we can all be part of the solution.
Ad Libris (https://www.adlibris.com/fi/kirja/lift-the-flap-questions-and-answers-about-racism-9781474995825)
Näköjään (https://www.youtube.com/watch?v=DNGG86Rysns) BLM-propagandaa pikkulapsille.
Tämmöinenkin tuli vastaan:
QuoteMaxine Beneba Clarke
When We Say Black Lives Matter
Wren & Rook (Age 3–6)
• This rhyming picturebook addresses the Black Lives Matter movement in a touching and easy to understand way.
• The hand-drawn illustrations and use of repetition come together to bring every page to life.
• This inspiring book teaches self-appreciation, mindful thinking and about an important social movement.