Syksyn tietokirjallisuutta

[Iloveallpeople]

Keskisuomalaisen listasta poimittua tietokirjallisuutta, joka liittyy maahanmuuttoon, monikulttuurisuuteen, rasismiin, islamiin yms. Osa kirjoista on jo esitelty Hommassa.

Heli Roiha: Fatbardhe Hetemaj (Minerva). Vuoden 2009 pakolaisnaisen elämäntarina.

Antero Holmila: Holokausti - tapahtumat ja tulkinnat (Atena). Kokonaisesitys kansanmurhasta.

Markus Himanen & Jukka Könönen: Maahanmuuttopoliittinen sanasto (Like). Maahanmuuttokeskustelun kielestä.

Annu Kekäläinen: Leiri (WSOY). Tarinoita pakolaisleirin elämästä.

Anna Kontula: Näkymätön kylä (Like). Kannanotto siirtolaisuuteen Suomessa.

Tuomas Martikainen & Lotta Haikkola (toim.): Maahanmuutto ja sukupolvet (SKS). Katsaus maahanmuuton sukupolvistumiseen Suomessa.

Keskisuomalainen

[Iloveallpeople]

WSOY: Annu Kekäläinen: Leiri - tarinoita ihmisistä jotka haluavat kotiin

Kakuma – pakolaisleiri josta kasvoi aavikkokaupunki

"Kakuman pakolaiset eivät saa asua leirin ulkopuolella. Monet heistä pyrkivät
keinolla millä hyvänsä mahtumaan siihen muutaman prosentin kiintiöön, jonka YK:n
pakolaisjärjestö valitsee vuosittain kiintiöpakolaisiksi länsimaihin."
Kakuman pakolaisleiri Pohjois-Keniassa perustettiin väliaikaiseksi vuonna 1992,
jolloin osa nykyisistä asukkaista seudulle saapui. Leiristä on 18 vuodessa
kasvanut omalakinen aavikkokaupunki ja monikulttuurinen mosaiikki. Siellä asuu
tällä hetkellä noin 70 000 ihmistä kahdeksasta eri Afrikan maasta ja yli
neljästäkymmenestä etnisestä ryhmästä.

Toimittaja Annu Kekäläinen viipyi leirillä kolme kuukautta keräämässä
materiaalia dokumenttikirjaa varten. Hän halusi ymmärtää, kuinka pitkäaikaiset
pakolaiset avustusjärjestöjen hallinnoimassa universumissa elävät ja miten he
elämänsä Kakumassa kokevat.

"En halunnut kuvata pakolaisia uhreina, kuten tiedotusvälineillä usein on
tapana vaan etsin heidän toimijuuttaan. Minua kiinnosti, minkälaisia päämääriä
pakolaisilla on ja kuinka he päämääriinsä pyrkivät. "

Kakumamaan todellisuus

Kakuman seutu kärsii ilmastonmuutoksesta ja eroosiosta. Alkuperäisasukkaiden,
turkanapaimentolaisten, laidunmaat ovat kuihtuneet ja elinolot kaventuneet
entisestään. Väkivaltaiset yhteydenotot paimentolaisten ja pakolaisten välillä
ovat tavallisia.

Puutteesta rakennettu pakolaisleiri on paradoksaalisesti talouskasauma ja
hyvinvointikeskittymä rutiköyhässä maailmankolkassa. Se on luonut alueelle
markkinat ja vetänyt pakolaisten lisäksi luokseen kymmeniätuhansia parempaa
elämää etsiviä kenialaispaimentolaisia.

"Etiopialaisilla, sudanilaisilla ja somalialaisilla on omat torinsa. Niissä
liikkuu paljon tavaraa ja rahaa. Ihmisillä on uskomaton kyky ylläpitää
tavallista elämää mahdottomissakin olosuhteissa."

Leiri on vivahteikas kertomus sitkeydestä, neuvokkuudesta ja elämänhalusta
välillä kohtuuttomilta tuntuvien olosuhteiden keskellä. Leiri on myös
hätkähdyttävä dokumenttikirja alati muuttuvista tarinoista, joilla niin
pakolaiset kuin avustusjärjestöt ostavat parempaa huomista.

Annu Kekäläinen

Annu Kekäläinen on helsinkiläinen toimittaja, tietokirjailija ja kulttuurin
tutkimuksen maisteri. Hän on työskennellyt mielipide- ja erikoislehdissä sekä
toteuttanut kulttuurien kohtaamista ja muukalaisuutta käsitteleviä projekteja.
Kekäläisen vuonna 2006 ilmestynyt esikoisteos, Valkoista mustalla, on kertomus
apartheidista ja voitetusta vapaustaistelusta ja sukellus terrorista toipuvan
maan synnyttämiin maisemiin ja tunnelmiin.

Annu Kekäläinen: Leiri – tarinoita ihmisistä jotka haluavat kotiin. WSOY 2010,
nid. 258 sivua. Hinta 32 euroa.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt           
WSOY, Liisa Kuvaja, p. 040 722 5789, liisa.kuvaja (at)  wsoy.fi

Arvostelukappalepyynnöt
WSOY, Inker-Maaria Nieminen, p. 040 182 5305, inker-maaria.nieminen (at)  wsoy.fi

[Iloveallpeople]

Annu Kekäläinen

"Käärmeen avoin kita ylsi maasta tuon puun latvaan. Kokonainen kylä käveli sisään. Sitten käärme sulki suunsa." Yom, Sudan

Toimittaja ja kirjailija Annu Kekäläisen näyttely kertoo Kakuman väliaikaiseksi perustetusta pakolaisleiristä, josta on tullut yli 60 000 ihmisen vakituinen koti. Kekäläinen kohtasi pohjoiskenialaisella leirillä merkillisen, omalakisen maailman. Hän asui Kakumassa vuonna 2008 kolme kuukautta ja kulki polkupyörällä kahdenkymmenen neliökilometrin laajuista aluetta ristiin rastiin: haastatteli, tutki, havainnoi ja keräsi materiaalia monikulttuurisesta aavikkokaupungista kertovaa dokumenttikirjaansa varten.

"Veljeni ryösti vanhemman tyttäreni ja kuljetti Sudaniin. En päästä nuorimmaista silmistäni, ettei häntäkin vietäisi. Me jäämme tänne Kakumaan." Mary Aluel Ayem 36 v., Bor, Sudan

Pakolaiskaupunki-näyttely kertoo rujoin ja runollisin maisema- ja muotokuvin Kakuman pakolaiskaupungin ihmisten ja alueen alkuperäisväestön, Turkana-paimentolaisten, elämästä.
Pakolaisleiriläiset jakavat elinympäristönsä paimentolaisten kanssa, joten yhteentörmäykset ovat väistämättömiä. Näyttelyssä voi kuulla paimentolaisten laulua, lukea pakolaisten kokemuksista sekä nähdä projisoinnein ja valokuvin pakolaisleirin maailmaan.

Kakuman seudulla Kekäläinen kohtasi paitsi karuimman tuntemansa maailman, myös kauneimman ja surullisimman näkemänsä maiseman: "Alituiseen paistava aurinko maalaa taivaan kirkkaansiniseksi, kuohkeat pilvet nuolevat kukkuloiden terävinä piirtyviä huippuja, ruohoaavat ovat palaneet hopeaksi, savi loistaa okrana. Pensasaitojen juurilla kiemurtelivat jokien kuihtuneet sylit."

Annu Kekäläinen kertoo kirjastaan ja esittelee näyttelyään su 19.9., 26.9., 3.10. ja 17.10. klo 14. Vapaa pääsy.

http://www.valokuvataiteenmuseo.fi

Ajat
Ajalla 15.9.2010-17.10.2011
ke klo 11-18 to klo 11-18 pe klo 11-18 la klo 11-18 su klo 11-18 ti klo 11-18

Tapahtumalaji
Näyttelyt - Taidenäyttelyt

Paikka
Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas
Tallberginkatu 1 G
00180 HELSINKI
09-6866 3621

Liput
6/4 €, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi 

EvenemaX

[Iloveallpeople]

Jussi Förbomin Hallan vaara julkistetaan 29.9. Kansalaisinfossa

Jussi Förbomin pamfletti HALLAN VAARA - MERKINTÖJÄ MAAHANMUUTON PUHETAVOISTA julkistetaan keskiviikkona 29.9. kello 12.30 Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa (Eduskunnan lisärakennus, Arkadiankatu 3, Helsinki).

Tilaisuudessa toimittaja-kirjailija Anu Silfverberg haastattelee
kirjailija Jussi Förbomia, kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowiczia ja SDP:n varapuheenjohtaja Maria Guzeninaa. Tervetuloa!

HALLAN VAARA kertoo pelosta ja inhosta eduskunnassa. Miten kansanedustajat valitsevat sanansa, kun he keskustelevat turvapaikanhakijoista ja turvapaikkapolitiikasta? Pitääkö paikkansa, että maahanmuuttokeskustelu on koventunut vasta viime vuosina, vai olisiko sittenkin niin, että kovia puheita on valtavirran politiikassa pidetty jo paljon kauemmin?

Mitä siis sanoi eturivin kokoomuslainen somalialaisten perheenyhdistämisestä vuonna 2009, entä mitä sdp:n maahanmuutto-ohjelman laatija maan tavasta vuonna 2008? Onko poliittinen keskusteu inhimillistä, vai ovatko kansanedustajat puheillaan tehneet yhteiskunnalle karhunpalveluksen ja antaneet ihmisille luvan pelätä?

Jussi Förbom on vapaa toimittaja, joka vietti kuuman kesän kansanedustajien puheiden parissa.

Jussi Förbom:
HALLAN VAARA - MERKINTÖJÄ MAAHANMUUTON PUHETAVOISTA

Into Kustannus

[Iloveallpeople]

Maahanmuuttopoliittinen sanasto julkistetaan 27.9. kello 12.30

50 sanaa rajoista ja niiden ylittämisestä

Markus Himasen ja Jukka Könösen pamfletti
MAAHANMUUTTOPOLIITTINEN SANASTO
julkistetaan maanantaina 27.9. kello 12.30-13.30 Sosiaalikeskus Satamassa, Kyläsaarenkatu 11, Helsinki. Aktivisti, kääntäjä ja vapaa kirjoittaja Eetu Viren haastattelee pamfletin kirjoittajia Markus Himasta ja Jukka Könöstä ja siirtolaisuustutkija Mervi Leppäkorpea.
Tervetuloa!

Mikä erottaa monikulttuurisuuspuheen ja uusrasismin, vai erottaako mikään? Mitä kotoutuminen oikeastaan tarkoittaa? Mikä on ulkomaalaisten säilöönottokeskus? Missä Euroopan rajat sijaitsevat nykyään ja mikä niiden merkitys on?

Markus Himasen ja Jukka Könösen Maahanmuuttopoliittisen sanaston 50 pienoisesseetä tarjoavat välineitä pelon ja hallinnan teemojen ympärillä käydyn maahanmuuttokeskustelun umpikujien purkamiseksi. Maahanmuuttopolitiikan käsitteet eivät selkene lukemalla lakeja ja asiakirjoja vaan tarkastelemalla sitä, mitä rajoilla tapahtuu.Sanasto avaa maahanmuuttopolitiikan termit ihmiskaupasta vierastyöläiseen ja passista turvapaikkaan.

Markus Himanen on vapaa tutkija, joka on perehtynyt siirtolaiskysymyksiin ja erityisesti EU:n maahanmuuttopolitiikkaan. Jukka Könönen valmistelee väitöskirjaa Suomen maahanmuuttopolitiikasta Itä- Suomen yliopistossa. Kirjoittajat toimivat aktiivisesti siirtolaisten oikeuksia ajavassa Vapaa liikkuuvuus -verkostossa.

Markus Himanen ja Jukka Könönen:
MAAHANMUUTTOPOLIITTINEN SANASTO

Into Kustannus

[MW]

Jaha, tämähän on sitten varmaan kuten "vieraskirjan lyhyt slangisanasto", mutta hullumpi.

[Shawast]

Kirjoittajat toimivat aktiivisesti siirtolaisten oikeuksia ajavassa Vapaa liikkuuvuus -verkostossa.

Tästä on varmasti tulossa objektiivinen pläjäys, kun kerran kirjoittajatkin toimivat noin agendavapaassa verkostossa.

Argumentointi on todennäköisesti tyyliä: "rajoilla kuolee ihmisiä, siispä rajat on avattava", joka on yhtä järkevä argumentaatio kuin: "pankkiryöstöissä köyhät ihmiset, jotka tavoittelevat parempaa elintasoa kuolevat usein poliisin luoteihin; siispä pankkiryöstöt on laillistettava, tai vähintäänkin rahaa jaettava kaikille rajattomasti".

[Iloveallpeople]

"Muukalaiskammo ei selitä perussuomalaisten nousua"

Maahanmuuttovastaisten liikkeiden suosion taustalla on entistä epävarmempi maailma, väittävät Markus Himanen ja Jukka Könönen.

"Muukalaiskammo ei selitä perussuomalaisten nousua", Vapaa liikkuvuus -verkostossa toimiva kaksikko kirjoittaa tänään maanantaina julkaistun Maahanmuuttopoliittinen sanasto -pamfletin esipuheessa.

"Ongelma on päinvastainen: maailman muuttuminen vieraaksi, erilaisuuden kohtaaminen tai yleinen kodittomuuden kokemus on meille kaikille arkipäivää ja juuri muukalaisuuden vihaamisen tarjoaminen pakopaikaksi on nettirasistien neronleimaus."

Sosiaalikeskus Satamassa järjestetyssä julkistamistilaisuudessa kirjoittajat kertoivat, että heidän tavoitteenaan on ollut kuvata maahanmuuttoon liittyviä oikeudellisia termejä käytännön viranomaistoiminnan tasolla.

Yksi julkistamistilaisuudessa esiin noussut ongelma on yksipuolinen suhtautuminen maahanmuuttoon. Kirjoittajien mukaan maahanmuutto tulisi nähdä yhä enemmän osana muuta politiikkaa kuin omana erillisenä alueena.

"Monista asioista puhutaan maahanmuuttopolitiikkana, vaikka ne eivät sitä ole. Esimerkiksi maahanmuuttajien keskittyminen tietylle asuinalueelle on ensisijaisesti asuntopolitiikkaa", Himanen sanoi.

Toinen ongelma on maahanmuuttajien näkeminen vain yhtenä tai kahtena ryhmänä. Erityisesti kirjoittajia häiritsi maahanmuuttajien jakaminen "hyviin" työperäisistä syistä ja "huonoihin" humanitaarisista syistä tuleviin.

"Tällöin unohdetaan se, että vain osa ulkomaalaisista tekee työtä työluvalla. Monet tekevät matalapalkkaisia töitä pimeänä", Könönen sanoi.

Esille nousi myös romanien kohtelu, joka on noussut otsikoihin Ranskan palautettua romaneja Romaniaan. Aihe on ajankohtainen myös Suomessa, sillä Helsingin nuorisolautakunta päättää torstaina sosiaalikeskus Sataman ja erityisesti sen pihalla asuvien romanien kohtalosta.

"Romanikysymys alleviivaa kansalaisuuden suhteellisuutta. Itä-Euroopan romanit ovat EU-kansalaisia siinä missä suomalaisetkin, mutta silti he eivät ole oikeudellisesti samassa asemassa", sanoi siirtolaisuustutkija Mervi Leppäkorpi, joka oli kutsuttu tilaisuuteen keskustelemaan kirjoittajien kanssa.

Sanasto on julkaistu aiemmin lyhyempänä ja sana kerrallaan Voima-lehdessä.

Vihreä Lanka

[Oluttikka]

Kuuntelin radiosta Himasen ja Könösen haastattelua. Äärioikeistoa/moku- ja mamukriitikoita kuulemma yhdistää aukoton ja ehdoton usko omaan totuuten, mikä tietysti estää sen "kunnon debatin". Jäin siinä miettimään, että eiköhän samanlainen usko yhdistä myös mokuttajia, vapaaliikkuvuuslaisia ja monia muitakin.

[Ernst]

Kuuntelin radiosta Himasen ja Könösen haastattelua. Äärioikeistoa/moku- ja mamukriitikoita kuulemma yhdistää aukoton ja ehdoton usko omaan totuuten, mikä tietysti estää sen "kunnon debatin". Jäin siinä miettimään, että eiköhän samanlainen usko yhdistä myös mokuttajia, vapaaliikkuvuuslaisia ja monia muitakin.

Eipä ole liikaa älyllään & ilmaisullaan säkenöiviä mokumamumultikultivapaaliikkuvuus-debatoijia näkynyt täälläkään.

[rähmis]

Kuuntelin radiosta Himasen ja Könösen haastattelua. Äärioikeistoa/moku- ja mamukriitikoita kuulemma yhdistää aukoton ja ehdoton usko omaan totuuten, mikä tietysti estää sen "kunnon debatin". Jäin siinä miettimään, että eiköhän samanlainen usko yhdistä myös mokuttajia, vapaaliikkuvuuslaisia ja monia muitakin.

Ettet vain kuunnellut Jera ja Jyri Hännistä, jotka olivat tentattavana huomenna julkaistavan "Tuhansien aatteiden maa - Ääriajattelu nyky-Suomessa" kirjansa tiimoilta? Ainakin he puhuivat tähän omaan totuuteen uskomisesta. Myös kaksijakoinen, syyttä demonisoitu Homma mainittiin.

[Oluttikka]

Ettet vain kuunnellut Jera ja Jyri Hännistä, jotka olivat tentattavana huomenna julkaistavan "Tuhansien aatteiden maa - Ääriajattelu nyky-Suomessa" kirjansa tiimoilta? Ainakin he puhuivat tähän omaan totuuteen uskomisesta. Myös kaksijakoinen, syyttä demonisoitu Homma mainittiin.

no nyt on tainnut todellakin mennä herrat sekaisin. Pahoittelen, että laitoin sanoja Himasen ja Könösen suuhun.

[M.]

"Ongelma on päinvastainen: maailman muuttuminen vieraaksi, erilaisuuden kohtaaminen tai yleinen kodittomuuden kokemus on meille kaikille arkipäivää ja juuri muukalaisuuden vihaamisen tarjoaminen pakopaikaksi on nettirasistien neronleimaus."

Tässä ja monissa muissa yrityksissä selittää "nettirasismia" on tyypillisesti yksi silmiinpistävä piirre: ne eivät myönnä edes sitä, että maahanmuuttokritiikki ("nettirasismi") voisi olla legitiimi ja autenttinen (jos kohta väittämiltään väärä) mielipide. Maahanmuuttokritiikki ei siis lähde siitä, että maahanmuutossa ja monikulttuurisuudessa voisi olla itsessään jotain vikana. Kyse on vain siitä, että joukko salamyhkäisiä "nettirasisteja" juonii ja manipuloi epävarmoja ihmisiä saadakseen valtaa tai jotain.

[Sivusta seuraaja]

Maahanmuuttopoliittinen sanasto julkistetaan 27.9. kello 12.30
Aktivisti, kääntäjä ja vapaa kirjoittaja Eetu Viren haastattelee pamfletin kirjoittajia Markus Himasta ja Jukka Könöstä ja siirtolaisuustutkija Mervi Leppäkorpea.
Tervetuloa!

Eikös tämä Eetu Viren ollutkin tämän legendaarisen Preka-Eetu-nimityksen ensimmäinen fyysinen ilmentymä?

[Oluttikka]

Sama Eetu, kyllä. Taisi tuoda suuren yleisön tietoisuuteen myös termin "paskaduuni" ollessaan jossain telkkarin keskusteluohjelmassa puhumassa preka-eetuilusta joitakin vuosia sitten.

[KphS]

Upeeta luettavaa.. saa kyllä aika vannoutunut nettinatsi olla joka noi jaksaa läpi kahlata. 

[nevahood]

• Jussi Förbom: Hallan vaara (Like). Merkintöjä maahanmuuton puhetavoista.
• Markus Himanen & Jukka Könönen: Maahanmuuttopoliittinen sanasto (Like). Maahanmuuttokeskustelun kielestä.

Kirja keskustelusta, eli keskustelua keskustelusta. Tämä taas on keskustelua keskustelusta keskustelemisesta.

Ymmärrettävää sinänsä. En oikein näe PrekaEetua argumentoimassa työvoimapulalla.

[JR]

En olekaan älynnyt äärikristillistä vaaraa Suomenmaassa, tuntui kovasti huolestuttavan Hännisen poikia. Minun mielestäni äärikristillisen??? ja ääri-islamin rinnastaminen toisiinsa on kyllä ylivertaisen typerää. Jos ääri-islam on väkivaltaista, niin äärikristillisyydenhän pitäisi olla ääri-väkivallanvastaista.

[Miniluv]

Maahanmuuttopoliittinen sanasto julkistetaan 27.9. kello 12.30
Aktivisti, kääntäjä ja vapaa kirjoittaja Eetu Viren haastattelee pamfletin kirjoittajia Markus Himasta ja Jukka Könöstä ja siirtolaisuustutkija Mervi Leppäkorpea.
Tervetuloa!

Eikös tämä Eetu Viren ollutkin tämän legendaarisen Preka-Eetu-nimityksen ensimmäinen fyysinen ilmentymä?

"Bilettely rikkoo kapitalistisen arvonmittauksen lineaarisen aikarakenteen ja avaa toisenlaisen olemisen aikamuodon: kairoksen, nuolenomaisen nyt-hetken, jossa kollektiivisen luomisen pidäkkeettömyys tekee mahdottomaksi siihen kohdistuvan riiston." (Lähde: Megafoni)

[Iloveallpeople]

Keskiviikkona 29.9. klo 12.30–13.30 Hallan vaara – merkintöjä maahanmuuton puhetavoista

Tilaisuuden avaa vihreiden kansanedustaja Johanna Sumuvuori. Toimittaja-kirjailija Anu Silfverberg haastattelee pamfletin julkaisijaa kirjailija Jussi Förbomia, kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowiczia ja SDP:n varapuheenjohtaja Maria Guzenina-Richadsonia. Kirjassa käsitellään sitä, miten kansanedustajat ovat puhuneet maahanmuutosta kymmenen viime vuoden aikana.

Tilaisuuden järjestävät Like- ja Into-kustannus yhdessä Vihreän Sivistysliiton kanssa.

Tiedote/Eduskunta

[Eve]

Tuhansien aatteiden maa ilmestynee Akateemisen kirjakaupan mukaan "joskus lokakuussa".

[monokultturisti]

Tämä pisti silmään:

"Muukalaiskammo ei selitä perussuomalaisten nousua"

Maahanmuuttovastaisten liikkeiden suosion taustalla on entistä epävarmempi maailma, väittävät Markus Himanen ja Jukka Könönen.

"Muukalaiskammo ei selitä perussuomalaisten nousua", Vapaa liikkuvuus -verkostossa toimiva kaksikko kirjoittaa tänään maanantaina julkaistun Maahanmuuttopoliittinen sanasto -pamfletin esipuheessa.

"Ongelma on päinvastainen: maailman muuttuminen vieraaksi, erilaisuuden kohtaaminen tai yleinen kodittomuuden kokemus on meille kaikille arkipäivää ja juuri muukalaisuuden vihaamisen tarjoaminen pakopaikaksi on nettirasistien neronleimaus."

Jäikö minulta jotain ymmärtämättä vai ovatko nuo oranssittamani väittämät sisällöltään ristiriitaisia?

[juge]

"Kokoomus, keskusta ja SDP vetäneet tiukinta turvapaikkapoliittista linjaa"

Kirjailija Jussi Förbomin pamfletissa väitetään, että kokoomus, keskusta ja SDP ovat vetäneet eduskunnan tiukinta turvapaikkapoliittista linjaa hallitusvastuussa vuorotellessaan. Förbom kävi pamflettiaan varten läpi eduskuntakeskusteluja vuodesta 1998 vuoteen 2010.

Pamfletissa kirjoitetaan, että useat valtavirran poliitikot ovat jo hyvin pitkään noudattaneet eduskunnassa erittäin asenteellista, ahdasta ja ennakkoluuloista puhetapaa, joka on vastustanut erityisesti humanitäärisen maahanmuuton ja turvapaikanhakijoiden määrän lisäämistä.

"Kovan linjan konniksi" Förbom luokittelee erityisesti Ben Zyskowiczin (kok.), Raimo Vistbackan (ps.) ja Kari Rajamäen (sd.).

Förbom katsoo, että kolme suurinta puoluetta ovat yhteisvoimin estäneet turvapaikkapolitiikan liberalisoinnin. Perussuomalaisten rooliksi on hänen mielestään jäänyt lähinnä toistella jo alunperinkin kovia puheita ja liioitella niitä entisestään.

Förbomin pamfletti "Hallan vaara - merkintöjä maahanmuuton puhetavoista" julkistettiin tänään keskiviikkona.

YLE Uutiset
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/09/quotkokoomus_keskusta_ja_sdp_vetaneet_tiukinta_turvapaikkapoliittista_linjaaquot_2018827.html?origin=rss

[Iloveallpeople]

Förbom katsoo, että kolme suurinta puoluetta ovat yhteisvoimin estäneet turvapaikkapolitiikan liberalisoinnin.

No kyllä ovat saamattomia. Ovat estäneet, mutta silti turvapaikkapolitiikka on liberalisoitunut.

[Roope]

Pamfletissa kirjoitetaan, että useat valtavirran poliitikot ovat jo hyvin pitkään noudattaneet eduskunnassa erittäin asenteellista, ahdasta ja ennakkoluuloista puhetapaa, joka on vastustanut erityisesti humanitäärisen maahanmuuton ja turvapaikanhakijoiden määrän lisäämistä.

Siinä onnistumatta, kuten humanitaarisen maahanmuuton moninkertaistuminen Thorsin kaudella osoittaa.

Förbom katsoo, että kolme suurinta puoluetta ovat yhteisvoimin estäneet turvapaikkapolitiikan liberalisoinnin.

Suomessa on tällä hetkellä EU:n liberaalein turvapaikkapolitiikka. Ovatko kolme suurinta puoluetta siis estäneet turvapaikkapolitiikan liberalisoinnin vielä nykyistäkin pidemmälle? Kyseenalainen kunnia.

[Roope]

Innon syksyn kuumat pamfletit Maailmanpoliittisissa rockiltamissa 30.9.2010

@ Ravintolalaiva Wäiski

Into juhlistaa 30. pamfletin rajan rikkomista ja syksyn tuotantoaan järjestämällä Maailmanpoliittiset rockiltamat Ravintolalaiva Wäiskillä (Hakaniemenranta 11) torstaina 30.9.2010 kello 20.00 alkaen. Samana päivänä avataan Into-pamflettien kansitaiteilijan Karstein Vollen kansinäyttely Kurvin Kirjassa (Hämeentie 48).

Iltamissa julkistetaan kaksi maahanmuuttopoliittista keskustelua sekoittavaa terävää pamflettia, Jussi Förbomin Hallan vaara (30.) ja Markus Himasen ja Jukka Könösen Maahanmuuttopoliittinen sanasto (32.). Keskustelua käydään myös Gazasta Silminnäkijänä Gazassa -kirjan kirjoittajien Mads Gilbertin ja Erik Fossen kanssa. Lisäksi illan aikana lavalle nousee Atarma – Elämäni Siperiassa -kirjan kirjoittanut virolainen Ronald Rüütel. Ilta päättyy suomalais-norjalaisen Nazcan keikkaan.

Ohjelma:

20.00 Special guest Ronald Rüütel from Estonia: Atarma – Minu elu Siberis.

20.15 Debattia maahanmuuttodebatista:
Maarit Feldt-Ranta, kansanedustaja ja SDP:n maahanmuuttopoliittisen
työryhmän puheenjohtaja & Hallan vaara -pamfletisti Jussi Förbom &
siirtolaisuustutkija Mervi Leppäkorpi

21 Puhetta romanipuheesta: Maahanmuuttopoliittisen sanaston tekijät
Markus Himanen & Jukka Könönen

21.30 Eyes in Gaza: Norwegian doctors Mads Gilbert & Erik Fosse with
Teivo Teivainen, Professor of World Politics.

22.15 Nazca – fennonorwegian rockband

23 Rock'n'roll Suicide Bar & DJ Marco Kosonen

[IDA]

Puhetta puheesta romanipuheesta seuraavaksi. Kansa vaatii.

[juge]

"Vuokrataan iso laiva ja lastataan se täyteen maahanmuuttajia Afrikasta"

Pikkuparlamentin kansalaisinfossa järjestettiin tänään kummallinen tilaisuus.

Kyseessä oli toimittaja Jussi Förbomin kirjan Hallan vaara. Merkintöjä maahanmuuton puhetavoista julkistamistilaisuus, johon kansanedustajat Ben Zyskowicz (kok.) ja Maria Guzenina-Richardson (sd.) oli kutsuttu toimittaja-kirjailija Anu Silverbergin haastateltavaksi.

Guzenina-Richardson ei kuitenkaan saapunut paikalle, ja häntä paikkaamaan tullut kansanedustaja Ilkka Kantolakin (sd.) lähti tilaisuudesta kesken pois.

Kantolan lähdön jälkeen keskustelu äityi kiivaaksi väittelyksi, jossa Silverberg Förbomin säestyksellä yritti kovistella Zyskowiczia ja vaatia häntä tilille turvapaikanhakijoita koskevista asenteellisista puheenvuoroista eduskunnassa.

Pamfletin kirjoittanut Förbom oli tutustunut eduskunnan keskustelupuheenvuoroihin ja "rämpinyt läpi sivukaupalla asenteellisia ja huonosti maailman todellisuuteen perehtyneitä puheenvuoroja".

"Kovan luokan konniksi" Förbom hän luokitteli Zyskowiczin, Raimo Vistbackan (ps.) ja Kari Rajamäen (sd.).

"Jotkut pitävät ankkurilapsia ongelmana"

Förbom määritteli, että ankkurilapsella tarkoitetaan alaikäistä lasta, joka tulee ilman perhettä Suomeen. Lain mukaan hänellä voi olla mahdollisuus perheen yhdistämiseen Suomessa.

- Jotkut ihmiset ovat halunneet nähdä sen ongelmana. Silloin siitä on tehty kirosana, Förbom totesi.

Tilaisuuden juontanut Anu Silferverg syytti Zyskowicziä termin käyttämisestä. Zyskowicz ei muistanut itse käyttäneensä sanaa, mutta totesi, että jos pöytäkirjat sen osoittavat, niin se pitänee paikkansa.

Hän halusi kuitenkin puuttua siihen, että Förbomin mukaan jotkut haluavat nähdä ankkurilapsissa ongelman.

- Oletteko te ihan varmoja, että se on somalialaisen lapsen etu, että salakuljettajille maksetaan siitä, että he kuljettavat alaikäisen lapsen toiselle puolelle maapalloa Suomeen? Zyskowicz kysyi.

Hän kertoi vähemmistövaltuutettu Eva Biaudetin (r.) sanoneen vastikään, että salakuljettamiseen liittyy suuria vaaroja esimerkiksi nuorten tyttöjen kannalta.

- En ole ihan varma, että Suomen on järkevää ylläpitää sellaista järjestelmää, joka kannustaa esimerkiksi somalialaisia perheitä lähettämään maksua vastaan lapsensa ihmissalakuljettajien matkassa Suomeen, Zyskowicz totesi.

"Emme voi tietää, miten ihmiset tänne tulevat"

Silverberg ihmetteli, miksi lapset pitäisi yhdistää Somaliaan, jossa ei ole hallintoa ja jossa perheet saattavat elää pakolaisleireillä.

Zyskowiczin mukaan perheiden yhdistäminen Somaliassa tarkoittaisi sitä, että salakuljettaminen hiipuisi.

- Norja tai Ruotsi on perustanut lastenkodin lähtöalueelle ja jonkin ajan kuluttua vanhemmat tai sukulaiset ovat hakeneet lapsen omaan kotiinsa, Zyskowicz kertoi.

Förbom argumentoi, että emme voi tosiasiallisesti tietää, miten kunkin ihmisen osalta prosessi tapahtuu.

- Eikö ihan oikeasti? Tiettyä rehellisyyttä voisi olettaa. Luuletko, että Afrikan savanneilta 12-vuotias tyttö harhailee läpi Afrikan ja päätyy Suomeen, yksinään? Zyskowicz tiukkasi.

- En halua puhua siitä. Tämä on puhetta, jonka lähtökohtana on puhe rikollisuudesta ja hyväksikäytöstä ja kaikesta pahasta maailman ja taivaan välillä. Minusta on uskomatonta, että siihen puheeseen liitetään näkökulma lapsen edusta, Förbom vastasi.

Suomalaisten vai turvapaikanhakijoiden näkökulma?

Zyskowiczin mielestä Förbom lähtee siitä, että suomalaiset poliitikot eivät voi katsella asiaa suomalaisten näkökulmasta, vaan näkökulman pitää olla turvapaikanhakijoiden näkökulma.

Zyskowicz taas lähtee siitä, että suomalaisten poliitikkojen velvollisuus on tarkastella asioita myös Suomen ja suomalaisten näkökulmasta, eikä Suomen pidä kannustaa perusteettomaan turvapaikanhakuun.

- Jos pitää tarkastella vain turvapaikanhakijoiden näkökulmasta ja jos viedään ajatus loppuun saakka: miksei me vuokrata Silja Linelta tai Viking Linelta isoja laivoja, ajeta niitä Afrikan sarveen ja tuoda sieltä niin paljon maahanmuuttajia Suomeen kuin mahdollista?

- Tuo on todella kovaa puhetta. Silloin me suhtauduttaisiin heihin massana eikä ihmisinä, Förbom sanoi.

- Nousu laivaan olisi täysin vapaaehtoista, Zyskowicz huusi väliin.

- Minusta tuo on sen verran epä-älyllinen heitto, että en halua siihen lähteä, Förbom päätti keskustelun aiheesta.

Mitä Haavisto sanoi?

Zyskowiczin mielestä kannattaa ottaa somalialaisia vähemmän ja antaa heille hyvät mahdollisuudet elämään Suomessa. Hän sanoi viittaavansa Pekka Haaviston (vihr.) haastatteluun Suomen Kuvalehdessä.

- Kannattaa olla aika sanatarkka sitaateissa, varoitti kansanedustaja Johanna Sumuvuori (vihr.).

- Sori, että teiltä vihreiltä tulee tällaisia kannanottoja, joista sä täällä kiemurtelet, Zyskowicz heitti takaisin.

- Haaviston mukaan pahinta on, että otamme tänne paljon ihmisiä ja jätämme heidät heitteille. Suurempaa määrää voisimme auttaa, jos auttaisimme heitä lähialueilla, Zyskowicz totesi.

Vihreä sivistysliitto oli tukenut pamfletin julkaisemista rahallisesti.

Pulssia nostattanut keskustelu osoitti, että maahanmuutossa kytee edelleen aineksia räjähdysalttiiseen vaalikeskusteluun.

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=39021:qvuokrataan-iso-laiva-ja-lastataan-se-taeyteen-maahanmuuttajia-afrikastaq&catid=2:kotimaa&Itemid=4

[Oh Dearism]

Tässähän itse kukin jos ei ihan nuivistu, niin ainakin kyrsiintyy noiden Jussi Förbomien ja Dan Koivulaaksojen ansiosta.

[juge]

Ilmeisesti Förbomin ajama "ihmisinä suhtautuminen" edellyttää, että somalit tuodaan tänne jatkossakin suihkukoneilla suomalaisten veronmaksajien kustannuksella eikä hitaalla ja epämukavalla laivakyydillä.

Jos somppuja roudattaisiin Suomeen Silja Linellä, niin tuskin siellä olisi edes inhimillistä halal-buffetia, vaan tavallista skandinaavista epäinhimillistä sikaruokaa.