Hommaforum Testi

QuoteMaija Kajava: Mamuista mahiksiksi

Suomi valmistautuu seuraaviin eduskuntavaaleihin monissa tulevaisuutta koskevissa paineissa ja maahanmuutosta virinnyt vilkas ja monipolvinen keskustelu saattaa tulla yhdeksi vaalien teemoista. Valitettavasti keskustelua kuitenkin usein leimaa nimittely ja luokittelu, jolla ei edistetä kenenkään osapuolen, saati kaikkien yhteistä, asiaa.

Maahanmuutto on toisaalta osa ikiaikaista siirtolaisuusliikettä, jossa Suomikin on ollut menneinä vuosikymmeninä enimmäkseen lähtömaana. Kylmän sodan aikakauden päättyessä 1980- ja 1990-lukujen taitteessa monin paikoin niin Eurooppaan kuin Afrikkaankin jäi vaikeita konfliktialueita, joissa syntyi humanitaarista, suojeluntarpeeseen perustuvaa muuttoliikettä.

Somalit ovat olleet yksi näkyvimmistä maahanmuuttajaryhmistä kaikki kaksikymmentä vuotta. Maahanmuuttaja on nimike, johon näyttävät helposti kuuluvan myös maahanmuuttaja­vanhempien Suomessa syntyneet lapset, seuraava sukupolvi ja ilmeisesti vielä seuraavakin. Suomi on vasta totuttautumassa uuteen olomuotoonsa eurooppalaisena ja kansainvälisenä, moni-ilmeisenä kansakuntana.

Somalit ja somalitaustaiset Suomessa ovat nopeasti kasvava vähemmistöryhmä, josta suurin osa on tullut 1980-luvun lopulla Somaliassa käynnistyneen sisällissodan jälkimainingeissa. Viime vuosina on lähtömaassa uusien aseellisten selkkausten seurauksena syntynyt uutta pakolaisuutta, joka on pääosin pysynyt maan rajojen sisällä tai suuntautunut lähimpiin naapurimaihin. Uusien turvapaikanhakijoiden ja ruuhkautuneiden perheenyhdistämisanomusten kautta tällä hetkellä liikkuu hyvin erilaisia arvioita tulevina vuosina Suomeen todennäköisesti asettuvista somaleista.

—

Suomalainen somaliyhteisö alkoi rakentua nopeasti 1990-luvun alussa ja pääosin kotoutuminen on onnistunut hyvin huolimatta vaikeasta alusta, missä uutta vastaanottovalmiutta jouduttiin rakentamaan yrityksen ja erehdyksen tietä.

Kotimaassa yhä jatkuva kriisi on aiheuttanut yhteisössä taustalähtöistä sirpaloitumista ja siksi yhteisön piirissä on otettu mieluusti vastaan Suomi-Somalia seuran aloite luoda uutta avointa keskusteluyhteyttä ja ryhtyä aktiivisesti vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Viime syksystä asti on asiantuntijavoimin nk. Keskiviikko-klubin tapaamisissa otettu esiin asioita, joihin voidaan aktiivisin toimenpitein vaikuttaa yhteiseksi parhaaksi. Sisäministeriön tukeman AFRO-hankkeen Luottamusta tulevaisuuteen nuorille –seminaari, joka järjestettiin toukokuun lopulla Helsingissä, syntyi tällaisten nuorten itse tekemien aloitteiden ja yhteisten keskustelujen pohjalta.

Tilastokeskuksen julkaiseman vuoden 2009 väestörakennetilaston mukaan Suomessa asuu tällä hetkellä 11681 henkilöä, joiden äidinkieli tai oma kieli on somali. Tästä ryhmästä lähes 90% asuu pääkaupunkiseudulla tai Turun tai Tampereen vaikutusalueella. Vielä merkittävämpi piirre on, että ryhmästä yli 53%, lähes 6200, on alle 20-vuotiaita, lapsia ja nuoria, joiden tulevaisuuden näkymiä ja kulttuurisia identiteettejä seminaarissa erityisesti pohdittiin.

Suomalaisen AFRO-hankkeen ensimmäisen vaiheen keskeinen tehtävä on ollut julkisen hallinnon tehtäviin valmentavan koulutus- ja työharjoittelujakson Euroopan ulkopuolelta tulleille maahanmuuttajille, mutta taustalla on laajempi yritys luoda myönteisempää julkisuuskuvaa ja asenneilmapiiriä ja edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua. Seminaarin erityisenä teema oli tuoda esiin ajatuksia siitä, miten voidaan edistää maahanmuuttajanuorten uskoa tulevaisuuteen ja miten voitaisiin vaikuttaa siihen, että ymmärrettäisiin erilaisuuksien merkitsevän myös mahdollisuuksia ja rikkautta.

[seminaaripuheenvuorojen yhteenvetoja mm. Eva Biaudet'lta.]

AFRO-hankkeen koordinaattori Said Aden kiitti lopuksi kaikkia osallistujia monista hyvistä ajatuksista ja avoimesta keskustelusta. Hän toivoi keskustelujen ja yhteistyön jatkuvan kaikkien yhteisen tulevaisuuden hyväksi.

Tämä AFRO-hanke pulpahtaa esiin yhä useammin. Tälläkään kertaa ei kehdata sanoa suoraan hankkeen lähtökohtaa, joka on Euroopan ulkopuolelta tulleiden näkyvien vähemmistöjen edustajien positiivinen syrjintä julkishallinnossa. Miksi tämä hyssyttely, kun hankkeen projektikoordinaattori Said Aden ei toisaalla peittele projektin tarkoitusta:

QuoteAfro-hankkeen kuvaus
• SM; maahanmuutto-osaston hallinnoimaa AFRO- projekti pyrkii työllistämään Euroopan ulkopuolelta tulleita korkeakoulutettuja maahanmuuttajia julkishallinnon tehtäviin
• Nimestään huolimatta hanke ei siis kosketa vain afrikkalaisia
• Hankkeen virallinen nimi on "Asenneilmapiirin ja kolmansien maiden kansalaisten aliedustukseen vaikuttaminen positiivisen erityiskohtelun avulla"
• Positiivista erityiskohtelua tarvitaan juuri siksi, että maahanmuuttajat ovat aliedustettuina julkisen hallinnon tehtävissä
• Hankkeen lähtökohtana on vähentää näkyviin vähemmistöihin kuuluvien kolmansien maiden kansalaisten aliedustusta valtion- ja kunnallishallinnon työpaikoilla
[...]
Lieventää syrjinnästä aiheutuvia haittoja näkyviin vähemmistöihin kuuluvien kolmansien maiden kansalaisten kotoutumisessa

AFRO-projekti (http://www.familiaclub.fi/Moniheli_Afro-hankkeen%20kuvaus2%5B1%5D.pdf) (pdf)

En ole nähnyt missään esitystä siitä, miten Euroopan ulkopuolisten näkyvien vähemmistöjen (joka Kajavan tekstin perusteella tarkoittaa nimenomaan somaleja) julkishallinnon aliedustus ilmenee tai miksi sitä pitäisi "korjata" muita syrjimällä. Jos tietyn kielen tai kulttuurin osaajia on liian vähän, niin silloin tällaisia osaajia pitää palkata lisää, mutta vain niihin tehtäviin, joissa tämä erityisosaaminen on osa työnkuvaa ja sen pätevyysvaatimuksia. Ihmisiä ei pidä palkata vain etnisen taustansa perusteella oletetun syrjinnän oikaisemiseksi. Rakenteellinen syrjintä ei sillä vähene, vaan se päinvastoin laajenee.

Quote from: Roope on 11.07.2010, 16:54:03
Valitettavasti keskustelua kuitenkin usein leimaa nimittely ja luokittelu,

Maahanmuuttajia ei saa kohdella yhtenä massana, mutta ei saa myöskään luokitella. Miten maahanmuuttajista pitäisi puhua?

Quote from: Roope on 11.07.2010, 16:54:03
Hankkeen virallinen nimi on "Asenneilmapiirin ja kolmansien maiden kansalaisten aliedustukseen vaikuttaminen positiivisen erityiskohtelun avulla"

Quote from: Roope on 11.07.2010, 16:54:03
Sisäministeriön tukeman AFRO-hankkeen

Quote from: Roope on 11.07.2010, 16:54:03
SM; maahanmuutto-osaston hallinnoimaa AFRO- projekti

Kuinka valtio voi tukea hanketta, jolla on rasistinen ja perustuslain vastainen päämäärä?

Quote from: Roope on 11.07.2010, 16:54:03En ole nähnyt missään esitystä siitä, miten Euroopan ulkopuolisten näkyvien vähemmistöjen (joka Kajavan tekstin perusteella tarkoittaa nimenomaan somaleja) julkishallinnon aliedustus ilmenee tai miksi sitä pitäisi "korjata" muita syrjimällä. Jos tietyn kielen tai kulttuurin osaajia on liian vähän, niin silloin tällaisia osaajia pitää palkata lisää, mutta vain niihin tehtäviin, joissa tämä erityisosaaminen on osa työnkuvaa ja sen pätevyysvaatimuksia. Ihmisiä ei pidä palkata vain etnisen taustansa perusteella oletetun syrjinnän oikaisemiseksi. Rakenteellinen syrjintä ei sillä vähene, vaan se päinvastoin laajenee.

Käytännössä hyvä aie pahentaa asenteita. Joitakin väliinputoajia on aina, mutta kokonaiskuva on, että edellisten nousukausien aikana rakennus- ja metallityömaille olisi päässyt kuka tahansa jolla on kirvesmiehen tai luokkahitsarin paperit. Puhumattakaan sairaanhoitajasta. Näihin "normiammatteihin" johtavissa ammattikouluissa ei kaikkia etnisiä ryhmiä näy.

Postiivinen erityiskohtelu jatkaa kokonaisuutena uhrimentaliteettia, ja antaa kuvan että oman kulttuurin ei tarvitse muuttua ollenkaan.

Hallinnon avoimuus edellyttäisi positiivisten syrjintätapausten perusteluja ja jokaisen keissin kirjaamista. Näin sekä viranomaiset että muut kiinnostuneet tahot voisivat seurata positiivisen syrjinnän laatua ja laajuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Luulisi ainakin, että syrjäytetyillä kilpahakijoilla olisi oikeus tietoon. "Kiitämme hakemuksestanne. Valitettavasti valintamme ei tällä kertaa kohdistunut teihin, sillä virastomme noudattaa valinnoissa ns. positiivisen syrjinnän periaatetta." Tulevaisuudessa voisi positiivinen syrjintä olla vaikkapa gradun aihe. Positiivinen syrjintä synnyttää aina myös negatiivista syrjintää, jota muut hakuprosessiin osallistuneet, mutta valitsematta jääneet kokevat. Voidaanko negatiivinen syrjintä myös tunnustaa yhteiskunnalliseksi ongelmaksi?" Vai onko syrjintä viranomaiskatsannossa vain positiivista eikä siten negatiivista syrjintää ole olemassakaan? Tuleeko valitsematta jääneiden iloita siitä, että ovat päässeet osallisiksi positiiviseen syrjimisprosessiin?

 

"Näkyvä vähemmistö", hieno uusi ilmaus. Sen täytyy olla poliittisesti korrekti, koska sisäministeriökin käyttää sitä julkaisussaan.

Ei siis kannata enää kiistellä siitä, onko "afrikkalaistaustainen" tai "mustaihoinen" sopiva nimitys esim. rikoksesta epäillyn tuntomerkkinä. Iltasanomien uutisessa http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=2222763 olisi pitänyt lukea 'Rikoksesta epäilty mies oli näkyvään vähemmistöön kuuluva, 180 senttiä pitkä ja normaalivartaloinen. Hänellä oli valkoinen löysä t-paita, beiget shortsit, valkoiset tennissukat ja mustat lenkkitossut.' Vinkki Iltikselle.


No nyt meni vähän...   nyt on niin kuumakin, ettei isompaa itsesensuuria jaksa harrastaa. Poistakoon tai siirtäköön mode peräkammariin, jos tarvii.

Saako tälläisestä valittaa johonkin?

Quote from: Kaija Majava
pääosin kotoutuminen on onnistunut hyvin

Tästä kuulisi mieluusti enemmänkin.

Olen useasti miettinyt, että kauanko nämä mokuttajat jaksavat hakata päätä seinään näillä "syrjinnällä rasismia vastaan" -ideoillaan? Onko heillä käytössä jokin IRC /ignore-komennon kaltainen toiminto, jolla kansan mielipide sivuutetaan täysin? Aivan varmasti ovat jostain kuulleet enemmistön mielipiteen, sillä nuivia kommentteja on alkanut pikku hiljaa näkymään eri medioissa.

Quote• Positiivista erityiskohtelua tarvitaan juuri siksi, että maahanmuuttajat ovat aliedustettuina julkisen hallinnon tehtävissä

Miten minusta tuntuu että kun tuossa puhutaan maahanmuuttajista, sillä tarkoitetaan erityisesti ja ainoastaan "varsinaisia", eli turvapaikanhakijataustaisia, maahanmuuttajia. Vai uskooko joku että tuossa ollaan huolissaan esim. intialaisten, kiinalaisten tai saksalaisten aliedustuksesta julkishallinnossa.

Quote from: rähmis on 11.07.2010, 19:31:48

Quote from: Kaija Majava
pääosin kotoutuminen on onnistunut hyvin

Tästä kuulisi mieluusti enemmänkin.

Niin no jos nyt jätetään aluksi huomioimatta vaikka sellaiset pikkuseikat kuin rikollisuus- ja työllisyystilastot.

Lukaisin tuon otsakkeen aluksi: mamuista miehiksi. Yllätyin iloisesti, mutta luettuani tarkemmin, jouduin pettymään.  :P

Suomi on ymmärtääkseni demokraattinen tasavalta ja syrjintä missään muodossa ei istu lakeihin,asetuksiin, perustuslaista puhumattakaan.

Positiivinen syrjintä on syrjintää ja syrjintä ei muutu ihquksi pelkästään lisäilemällä sanoja ja kuvailemalla visiota miten pupujussit kedolla kisailevat leijonien kanssa, aurinko paistaa ja kaikilla on kivaa.

Tie julkishallintoon käy Suomessa hyväksytyn koulutuksen,kansalaisuuden ja kielitaidon myötä, on kokolailla selvää että jos näitä perusjuttuja ei edes ymmärrä, ei myöskään ole pätevyyttä ensimmäiseenkään virkaan.
Nyt on näemmä tultu jo sille tasolle kaiken hyysäämisen kautta että joillekkin on herännyt ajatus että näitä hölmöjähän on helppo päästä hallitsemaan kun vain vihjaakin syrjinnästä ynnä rasismista.
Tätä menoa tulee viiden vuoden sisällä vaatimus että Suomen hallituksen tulee koostua täysin afrikasta tulevista ihmisistä ja kaikkien suomalaisten on positiivisen syrjinnän nimissä kumarettava syvään aina afron nähdessään ja tietenkin työskennneltävä pyyteettä näiden hyvinvoinnin eteen.

Työntäkööt se posittivinen syrjintänsä sinne mihin aurinko ei paista ja opetelkoot
ymmärtämään demokratian ja tasavallan merkityksen.
Seuraavaksi varmaakin keksivät lanseerata positiivisen raiskauksen :facepalm:

Quote from: Sami Aario on 11.07.2010, 19:39:55Niin no jos nyt jätetään aluksi huomioimatta vaikka sellaiset pikkuseikat kuin rikollisuus- ja työllisyystilastot.

Ja toki voidaan myös sivuuttaa kielen oppiminen ja suomalaisten tapojen ja kulttuurin omaksuminen.

Quote from: CaptainNuiva on 11.07.2010, 22:59:48
Suomi on ymmärtääkseni demokraattinen tasavalta ja syrjintä missään muodossa ei istu lakeihin,asetuksiin, perustuslaista puhumattakaan.

Positiivinen syrjintä on syrjintää ja syrjintä ei muutu ihquksi pelkästään lisäilemällä sanoja ja kuvailemalla visiota miten pupujussit kedolla kisailevat leijonien kanssa, aurinko paistaa ja kaikilla on kivaa.

Tie julkishallintoon käy Suomessa hyväksytyn koulutuksen,kansalaisuuden ja kielitaidon myötä, on kokolailla selvää että jos näitä perusjuttuja ei edes ymmärrä, ei myöskään ole pätevyyttä ensimmäiseenkään virkaan.
Nyt on näemmä tultu jo sille tasolle kaiken hyysäämisen kautta että joillekkin on herännyt ajatus että näitä hölmöjähän on helppo päästä hallitsemaan kun vain vihjaakin syrjinnästä ynnä rasismista.
Tätä menoa tulee viiden vuoden sisällä vaatimus että Suomen hallituksen tulee koostua täysin afrikasta tulevista ihmisistä ja kaikkien suomalaisten on positiivisen syrjinnän nimissä kumarettava syvään aina afron nähdessään ja tietenkin työskennneltävä pyyteettä näiden hyvinvoinnin eteen.

Onkin huvittavaa, kun projektin pamfletissa lukee erikseen, että "Projekti ei koske pelkästään Afrikkalaisia", vaikka nimenomaan huonon koulutuksen omaavia, huonon koulutustason omaavasta maasta lähtöisin olevia tämä projjekti nimenomaan koskee.
Tämä on tätä samaa huuhaata, kuin valitus "Miksi minun koulutuksella ei pääse koulutusta vastaavaan ammattin. Olen käynyt Etelä-Afrikan korkeakoulun numero yksi."
Nyt nämä samat valittajat ovat sitten ottaneet tehtäväkseen ajaa Suomeen positiivista syrjintää ja kiintiötyöllistämistä koskevaa kulttuuriaan, koska sinne päähän ei millään voi mahtua se, että oma koulutus Afrikan kehitysmaassa ei vastaa yhtäläistä Suomessa.
Totuushan on, että esim. Kanadasta tuleva tai yleensä Euroopasta tuleva korkeakoulutettu saattaa olla erittäin pätevä joihinkin alansa tehtäviin myös Suomessa. Samaa koskee suomalaista korkeakoulutettua ulkomailla.

EDIT: Miten vähemmistöön kuuluva voi edes järkevästi väittää olevansa aliedustettu jollain alalla?

Onneksi on Valtioneuvoston hankerekisteri. Siellä voi tutustua muunmuassa AFRO:on:
http://www.hare.vn.fi/mHankePerusSelaus.asp?h_iId=16311.

Laitetaas vielä. Ohessa aika painavaa tekstiä AFROsta.

QuoteHankenumero: SM012:00/2010
Hankkeen nimi: AFRO - Asenneilmapiiriin ja kolmansien maiden kansalaisten aliedustukseen vaikuttaminen positiivisen erityiskohtelun avulla
Hankkeen ruotsinkielinen nimi: 
Hankkeen lyhenne: 
Asettaja: Sisäasiainministeriö
Asettajan osasto/yksikkö: Maahanmuutto-osasto 
Asettamispäivä: 2.3.2010
Hankkeen tila: Käynnissä
Toimikausi/aikataulu: 2.3.2010 – 30.6.2010
Organisointitapa: Työryhmä
Yhteyshenkilö:   
Tehtävä: Muu
Tehtäväkuvaus: Ohjausryhmä tukee ja ohjaa hankkeen toteuttamista, arvioi sen tuloksia sekä toimii
kontakti- ja levittämisverkostona suhteessa valtakunnalliseen ja paikalliseen
hanketoimintaan. Ohjausryhmä käsittelee ja hyväksyy hankkeen toteutusta kuvaavan
loppuraportin ja antaa suositukset hankkeen jatkokehittämiseksi.

Tavoitteet: Hankkeen yleisenä tavoitteena on lieventää syrjinnästä aiheutuvia haittoja näkyviin vähemmistöihin kuuluvien kolmansien maiden kansalaisten kotoutumisessa testaamalla ja mallintamalla heihin kohdistuvaa positiivista erityiskohtelua. Tämä tapahtuu valmentamalla sopivan koulutuksen omaavia henkilöitä hallinnon palvelukseen ja julkishallinnon palveluihin tähtäävään koulutukseen. Samalla asenneilmapiiriin pyritään vaikuttamaan myönteisten esimerkkien, stereotypioiden purkamisen ja mielipidevaikuttajien kautta. Tarkoituksena on herättää tietoisuutta näkyviin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden kokemasta syrjinnästä keskeisten toimijoiden kuten yritysten, työelämän osapuolten ja ministeriöiden keskuudessa. Keskustelujen pohjalta suunnitellaan jatkotoimenpiteitä kansallisen ja EU-rahoitteisen toiminnan piiriin toteutettaviksi. Hankkeen tavoitteena on myös koota lisätietoa syrjinnän kohdentumisesta jatkotoimenpiteiden suunnittelua varten. Syrjinnän näkyväksi tekeminen mahdollistaa määräaikaisen positiivisen erityiskohtelun toteuttamisen myös tulevaisuudessa. Hanketta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kolmansien maiden kansalaisia edustavien järjestöjen kanssa. Järjestöjen voimavaraistamisen kautta lisätään em. ryhmien omaa panosta sekä myönteisen julkisuuskuvan luomisessa että kotoutumista tukevien palveluiden ja muiden tukimuotojen tuottamisessa. Kotoutumista edistävää sekä syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa kohdennetaan erityisesti haavoittuviin ryhmiin, lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Toiminnan lähtökohtia ovat kulttuurien välisen vuorovaikutuksen kasvattaminen ja monimuotoisuuden hyväksyminen sekä kantaväestön että kolmasien maiden kansalaisten keskuudessa. Ensimmäisen hankekauden aikana toimintamuotoja ovat: - Hallinnon koulutusta maahanmuuttajille - koulutus - Keskustelutilaisuudet ministeriöiden, yritysten, työmarkkinajärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa - Järjestöjen voimavaraistamisohjelma, joka antaa valmiuksia toimia lasten, nuorten ja perheiden kotoutumisen tukena sekä tiedottaa syrjityistä (näkyvistä) vähemmistöistä myönteisellä tavalla. 

Kuka viitsisi hakea Sisäasianministeriöstä lisää tietoa kyseistä AFRO:on liittyvästä hankkeesta? Huom: Näkyminen internetissä: EI

http://www.hare.vn.fi/mAsiakirjojenSelailu.asp?h_iId=16311&a_iId=156291

QuoteAsiakirjan tiedot 
Asiakirjaryhmä: Kirjeenvaihto
Asiakirjatyyppi: Kirje; esite; mainos ym. 
Laatija: Sisäasiainministeriö
Muu laatija:   
Asia: Maahanmuuttajataustaisten harjoittelijoiden sijoittaminen ministeriöhin
Päiväys: 26.5.2010
Määräaika:   
Saapumispäivä:   
Säilytysaika:
Näkyminen internetissä:
Viitetiedot
Kyllä 
Asiakirja
Ei 

QuoteHankenumero: SM012:00/2010
Tavoitteet: Hankkeen yleisenä tavoitteena on lieventää syrjinnästä aiheutuvia haittoja näkyviin vähemmistöihin kuuluvien kolmansien maiden kansalaisten kotoutumisessa testaamalla ja mallintamalla heihin kohdistuvaa positiivista erityiskohtelua. Tämä tapahtuu valmentamalla sopivan koulutuksen omaavia henkilöitä hallinnon palvelukseen ja julkishallinnon palveluihin tähtäävään koulutukseen. Samalla asenneilmapiiriin pyritään vaikuttamaan myönteisten esimerkkien, stereotypioiden purkamisen ja mielipidevaikuttajien kautta. Tarkoituksena on herättää tietoisuutta näkyviin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden kokemasta syrjinnästä keskeisten toimijoiden kuten yritysten, työelämän osapuolten ja ministeriöiden keskuudessa.

1)Kolmansien maiden kansalaisten?
2)Sopiva koulutus - kokemasta syrjinnästä -----> "sopivan koulutuksen" omaavat henkilöt ovat siis kokeneet syrjintää, koska eivät saa omaa koulutustaan vastaavia tehtäviä

Quote
Keskustelujen pohjalta suunnitellaan jatkotoimenpiteitä kansallisen ja EU-rahoitteisen toiminnan piiriin toteutettaviksi. Hankkeen tavoitteena on myös koota lisätietoa syrjinnän kohdentumisesta jatkotoimenpiteiden suunnittelua varten.

1)Tavoitteena on siis koota tietoa syrjinnästä. Lähtökohta on, että syrjintää esiintyy. Ja koska "sopivan koulutuksen" omaavat henkilöt sitä ovat tähän mennessä kokeneet niin tottakai sitä syrjintää löytyy. ----> Kiintiötyötehtäviä, joissa työskentelevä ei ole tarpeeksi koulutettu eikä osaa kieltä.

Quote
Syrjinnän näkyväksi tekeminen mahdollistaa määräaikaisen positiivisen erityiskohtelun toteuttamisen myös tulevaisuudessa. Hanketta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kolmansien maiden kansalaisia edustavien järjestöjen kanssa.

Suomen Somali -järjestön sivuilla on ainakin mainos tästä projektista. Missä muualla?

Quote
Järjestöjen voimavaraistamisen kautta lisätään em. ryhmien omaa panosta sekä myönteisen julkisuuskuvan luomisessa

Lue kiintiötyötehtäviä. "Edustustehtäviä".

Quote
että kotoutumista tukevien palveluiden ja muiden tukimuotojen tuottamisessa. Kotoutumista edistävää sekä syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa kohdennetaan erityisesti haavoittuviin ryhmiin, lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Toiminnan lähtökohtia ovat kulttuurien välisen vuorovaikutuksen kasvattaminen ja monimuotoisuuden hyväksyminen sekä kantaväestön että kolmasien maiden kansalaisten keskuudessa. Ensimmäisen hankekauden aikana toimintamuotoja ovat: - Hallinnon koulutusta maahanmuuttajille - koulutus - Keskustelutilaisuudet ministeriöiden, yritysten, työmarkkinajärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa - Järjestöjen voimavaraistamisohjelma, joka antaa valmiuksia toimia lasten, nuorten ja perheiden kotoutumisen tukena sekä tiedottaa syrjityistä (näkyvistä) vähemmistöistä myönteisellä tavalla. 

Vetivät sitten lapset ja nuoret mukaan niin saavat sympatiapisteet.

I rest my case.

Julkaistussa tiedossa viitataan Batulo Essak Mohamediin joka on tunnetusti mustan valkoiseksi puhuva ammattietninen, tiukasti "monikulttuuri on rikkaus" -taloussektorille kiinnittynyt uussuomalainen, luonnollisestikin Vihreiden jäsen. No, ei kai kukaan nyt voi vihreiden tukea muiden rahoilla omilleen kieltää?

Itse olen tavannut muutamankin näistä nimekkäistä, mediatiedon perusteella etevistä kiintiömaahanmuuttajista. Kokemus on ollut aina sama: miten yksikään henkilö voi kehittää niin totaalisen tunnelinäön omien ja välikäsinä toimivien puoluetovereidensa intressien ympärille? Ainoastaan täydellinen leipääntyminen rahan vastaanottajaksi sekä välinpitämättömyys tasapuolisuuden ja toisten rahojen käytön vastuullisuuden suhteen voi toimia selityksenä. Joka kerta ennen kohtaamista olen uskonut henkilöiden itsekritiikkiin; kohtaamisen jälkeen olen tajunnut että satunnainen kivenmurikkakin ajattelee enemmän veronmaksajien intressejä. Nämä ihmiset ovat luiskahtaneet luonnostaan järjestelmään jossa heidän mielestään maailman luonnollisin asia on kurittaa projektien maksajia mielipiteistä jotka eivät vastaa rahoituksen saajan valitsemaa ajatusrakennelmaa tai tavoitetta. Kenelläkään ei ole oikeutta poikkeavaan mielipiteeseen siksi, että näillä henkilöillä on sekä suojaväri että -sukupuoli hallussaan.

Quote from: Scallypunk on 13.07.2010, 00:07:09
Kuka viitsisi hakea Sisäasianministeriöstä lisää tietoa kyseistä AFRO:on

http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/eoa/kantelu/kantelu.htx

Sinne kaikki tekemään AFRO-projektista kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle. Perusteluksi, että rikko Suomen perustulakia:
2 luku
Perusoikeudet
6 §
Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

I rest my case.

And i arrest my suitcase. (Oli pakko)

"Toisinaan yllättävän näkyvä vähemmistö"

Mitäköhän hankkeessa tarkoitetaan julkishallinnolla ja sen tehtävillä? Lokoisia kravattihommia ilmastoiduissa konttoreissa ilman tarkkaa työnkuvaa? Vaiko esimerkiksi palkanlaskijan tehtäviä? Luokanopettajan tai sairaanhoitajan tehtäviä?

Entäpäs kirjoituksen otsikko sitten...  Mitä tarkoittaa "mamuista mahiksiksi" ?

Maahanmuuttajista mahdollisuuksiksi?  No mitähän se sitten tarkoittaa?

Mamuhan on moku-uskonnon mukaan mahdollisuus, vaikka se asustelisi kymmenettä vuottaan jossain lautasantennilähiön perukoilla. Luku- ja kirjoitustaidottomana. Ammattitaidottomana. Ja säkkiin pukeutuneena.

QuoteHS - Mielipide - 10.7.2010 - 486 merkkiä - 1. painos

Erityiskohtelu työnhaussa on syrjintää
Saamme jatkuvasti uusia ihmetyksen aiheita. Joitakin niistä on ehkä vaikea ymmärtää. Vai mitä sanotte positiivisesta erityiskohtelusta?

Tämän termin on Helsingin kaupunki ottanut käyttöönsä työhönotossaan: kun on kaksi tasavahvaa hakijaa, suositaan rekrytoinnissa maahanmuuttajaa. Helsingin kaupungin mielestä se ei syyllisty minkäänlaiseen kanssahakijoiden syrjintään! Minusta syyllistyy.

TAPIO KORPINEN LAHTI

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Erityiskohtelu+ty%C3%B6nhaussa+on+syrjint%C3%A4%C3%A4/HS20100710SI1MP01t27?free=POSITIIVINEN SYRJINTÄ&date=20100613&advancedSearch=&depa=Mielipide

ja  vastaus:

QuoteHS - Mielipide - 12.7.2010 - 1311 merkkiä - 1. painos

Maahanmuuttajien on vaikea päästä töihin ilman erityiskohtelua
Tapio Korpinen (HS Mielipide 10.7.) paheksui maahanmuuttajien positiivista erityiskohtelua työnhaussa eli sitä, että kahdesta tasavertaisesta hakijasta valitaan maahanmuuttajataustainen henkilö. Positiivinen erityskohtelu ei ole Helsingin kaupungin keksintö vaan yhdenvertaisuuslaissa mainittu termi.

Laissa todetaan seuraavaa (7 §): "Tällä lailla ei estetä sellaisia erityistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen 6 §:n 1 momentissa tarkoitetusta syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi (positiivinen erityiskohtelu). Positiivisen erityiskohtelun on oltava pyrityn tavoitteen kannalta oikeasuhteista."

Helsingin kaupunki tuskin ilmoittaisi menettelevänsä kyseisellä tavalla, mikäli menettelyssä olisi jotain syrjinnäksi mahdollisesti tulkittavaa. Omasta kokemuksestani tiedän, kuinka vaikeaa maahanmuuttajien on päästä kiinni elämään suomalaisessa yhteiskunnassa. Siksi harjoitankin positiivista erityiskohtelua omassa elämässäni ja työssäni asiakaspalvelijana aina, kun suinkin voin. Maahanmuuttajat kun saavat niin monessa kohtaa myös negatiivista erityiskohtelua.

MERITUULI TAPOLA ASIAKASPALVELIJA

OPISKELIJA, KTK

HELSINKI

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Maahanmuuttajien++on+vaikea+p%C3%A4%C3%A4st%C3%A4+t%C3%B6ihin+ilman+erityiskohtelua/HS20100712SI1MP01dqn?free=POSITIIVINEN SYRJINTÄ&date=20100613&advancedSearch=&depa=Mielipide

Quote from: Julmuri on 13.07.2010, 07:22:29

Asenneilmapiiri luonnollisesti varmasti paranee siitä, että työpaikkoja aletaan jakaa tiskin alta ihonvärin perusteella. Jos jotain, korkeintaan lisää nuivuutta.

Täysin näin. Voi hyvä sylvi, että suomessa on kajahtaneita ihmisiä päättävissä asemissa.

Näiden päättäjien uran takeena on ollut pakko olla jonkin sortin poliittinen (jäsenkirja) erityiskohtelu, omalla kapasiteetillaan tuskin ovat asemiinsa päässet.

Quote from: Punaniska on 13.07.2010, 09:45:08
Voi hyvä sylvi, että suomessa on kajahtaneita ihmisiä päättävissä asemissa.

Kyllä niitä löytyy ihan tarpeeksi ns. normikansastakin, nuo em. mielipidekirjoitukset esimerkkinä.

Ongelmahan positiivisessa erityiskohtelussa ei ole se, että yhtä pätevistä valittaisiin pigmentiltään tummempi, vaan että Merituulikukkahuulisynnovet ilmiselvästi haluavat periaatteeksi sen, että valitaan AINA "karmeasti syrjitty afro-hellanduudelis" vaikka pätevyysvaatimusten rimaa hipoen.

Merituuli Tapola, Googlen mielestä S-Pankin asiakaspalvelija, kirjoitti mielipidekirjoituksessaan "Siksi harjoitankin positiivista erityiskohtelua omassa elämässäni ja työssäni asiakaspalvelijana aina, kun suinkin voin." Mahtaako tälle systemaattiselle syrjinnälle asiakaspalvelussa olla työnantajan hyväksyntä? Syrjintää harjoittavista tahoista voisi kerätä mustan listan, ainakin Helsingin kaupunki ja S-Pankki vaikuttavat kuuluvan listalle.

Quote from: brr on 13.07.2010, 10:02:28
Merituuli Tapola, Googlen mielestä S-Pankin asiakaspalvelija, kirjoitti mielipidekirjoituksessaan "Siksi harjoitankin positiivista erityiskohtelua omassa elämässäni ja työssäni asiakaspalvelijana aina, kun suinkin voin." Mahtaako tälle systemaattiselle syrjinnälle asiakaspalvelussa olla työnantajan hyväksyntä? Syrjintää harjoittavista tahoista voisi kerätä mustan listan, ainakin Helsingin kaupunki ja S-Pankki vaikuttavat kuuluvan listalle.

Nyt kiinostaisi tietää, miten pankin asiakaspalvelija harjoittaa positiivista erityiskohtelua?

Quote from: AuggieWren on 13.07.2010, 09:52:38
Ongelmahan positiivisessa erityiskohtelussa ei ole se, että yhtä pätevistä valittaisiin pigmentiltään tummempi, vaan että Merituulikukkahuulisynnovet ilmiselvästi haluavat periaatteeksi sen, että valitaan AINA "karmeasti syrjitty afro-hellanduudelis" vaikka pätevyysvaatimusten rimaa hipoen.

On varmaa, että käsite tasavahva hakija tulee saamaan aivan uuden tulkinnan, kun asioita aletaan tarkastella "etnopositiivisessa eksistenssissä".

Tarkoitus pyhittää keinot. Tästähän saatiin esimerkkiä jo vähemmistövaltuutetun valinnassa. Lain asettamat kelpoisuusehdot (soveltuva akateeminen loppututkinto) heitettiin kevyesti romukoppaan, kun tehtävään haluttiin valita fanaattinen supermokuttaja, ylioppilas Eva Biaudet.    

Ei ole ihme, että Suomen lainsäädännöstä on tullut lähinnä huono vitsi, kun maan johdossa istuu vanha stalinisti ja oikeusministeriökin on tukevasti Demlan (Tuija Brax) käsissä.  

Quote from: foobar on 13.07.2010, 00:36:24
Julkaistussa tiedossa viitataan Batulo Essak Mohamediin joka on tunnetusti mustan valkoiseksi puhuva ammattietninen, tiukasti "monikulttuuri on rikkaus" -taloussektorille kiinnittynyt uussuomalainen, luonnollisestikin Vihreiden jäsen. No, ei kai kukaan nyt voi vihreiden tukea muiden rahoilla omilleen kieltää?

Batulo oli ainakin yksissä vaaleissa erkoopeeläinen. Kun toimittaja suomenkielisessä tentissä yks kaks kysäisi Batulolta kysymyksen ruotsiksi, vaikutti, ettei Batulo ymmärtänyt edes mitä kieltä toimittaja puhui. Erkoopeelle riittä toiseus, oli tuo toiseus mitä tahansa, siis ei välttämättä tarvitse olla kielellinen toiseus.

Quote from: brr on 13.07.2010, 10:02:28
Merituuli Tapola, Googlen mielestä S-Pankin asiakaspalvelija, kirjoitti mielipidekirjoituksessaan "Siksi harjoitankin positiivista erityiskohtelua omassa elämässäni ja työssäni asiakaspalvelijana aina, kun suinkin voin."

Ehdotan, että S-Pankin kanssa asioivat nuivat vaivautuisivat ottamaan yhteyttä S-Pankkiin ja kysymään onko Merituulin rasisminvastainen taistelu täysin heidän omien käytäntöjensä mukaista.

Merituuli ei näköjään ymmärrä että oli laki tai asetus mikä vain mutta
jos sen käyttöä punnitaan perustuslakia vastaan niin sen yli ei ole kävelemistä(Paitsi mokuttajille, heille perustuslaki ei merkitse mitään muutoin kuin tapauksissa joissa oma etunsa on kysessä).

QuoteLaissa todetaan seuraavaa (7 §): "Tällä lailla ei estetä sellaisia erityistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen 6 §:n 1 momentissa tarkoitetusta syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi (positiivinen erityiskohtelu). Positiivisen erityiskohtelun on oltava pyrityn tavoitteen kannalta oikeasuhteista."

Helsingin kaupunki tuskin ilmoittaisi menettelevänsä kyseisellä tavalla, mikäli menettelyssä olisi jotain syrjinnäksi mahdollisesti tulkittavaa. Omasta kokemuksestani tiedän, kuinka vaikeaa maahanmuuttajien on päästä kiinni elämään suomalaisessa yhteiskunnassa. Siksi harjoitankin positiivista erityiskohtelua omassa elämässäni ja työssäni asiakaspalvelijana aina, kun suinkin voin. Maahanmuuttajat kun saavat niin monessa kohtaa myös negatiivista erityiskohtelua.

MERITUULI TAPOLA ASIAKASPALVELIJA

Uskomatonta, juuri näin se menee, kuten olen varoittanutkin. Kun tällainen positiivisen erityiskohtelun mahdollistava aivan liian epämääräinen laki on otettu käyttöön, niin virkamiehet ryhtyvät soveltamaan sitä lain suomat mahdollisuudet ylittäen.

Yhdenvertaisuuslaki ei anna Helsingille oikeutta suosia kaikissa rektytoinneissaan maahanmuuttajia pelkästään sillä perusteella, että he ovat maahanmuuttajia. Palkkaamisen tulee jokaisessa yksittäistapauksessa perustua eri rekrytointiperusteiden erittelyyn, joista maahanmuuttajuus on vain yksi. Ei siis niin, että jos on kaksi vähimmäispätevyysvaatimukset ylittävää, niin valitaan automaattisesti maahanmuuttajataustainen, vaan kaikkia rekrytointiperusteita (esim. lisäpätevyys) pitää punnita erikseen. Muu olisi diskriminointia. Helsingin kaupungin ohje suosia rekrytoinnissa "aliedustettuja ryhmiä, vaikka hakijat eivät olisi yhtä päteviä" voi siksi hyvinkin olla vastoin lakia, jos se tulkitaan suoraksi määräykseksi virkamiehille, eikä vain yleisluonteiseksi tavoitteeksi.

Yksittäisellä virkamiehellä ei ole lain mukaan oikeutta soveltaa minkäänlaista syrjintää työssään asiakaspalvelijana, vaan positiivinen syrjintä rajataan tapauskohtaisesti ennakolta sovittuihin tilanteisiin, joiden ohjeistus on oltava sellainen, että niissä toimittaisiin joka kerta samalla tavalla, ei siis mielivaltaisesti. Tässä lakia innolla soveltamaan pyrkivät julkishallinnon työnantajat ovat lepsuilleet, ehkä jopa tarkoituksella.

Merituuli Tapola ilmoittaa syyllistyvänsä työssään lainvastaiseen diskriminointiin "aina kuin suinkin voi" ja mikäli hänen työnantajansa tämän kirjoituksen jälkeenkin sallii sen puuttumatta asiaan, niin se on tästä syrjinnästä vastuussa. Positiivisen syrjinnän mahdollistava laki ei ole virkamiehen ja hänen työnantajansa "vapaudu syrjintäsyytteistä"-kortti, kuten virkamiehet lakia nyt todistettavasti tulkitsevat.

En tiedä kenelle julkiseen lain rikkomiseen puuttuminen kuuluisi, mutta en taaskaan pidättele hengitystäni laillisuusvalvojien jyrkkää vastalausetta odotellessani.

edit: Tapola ei ilmeisesti ole virkamies, vaan töissä pankissa, mutta sama pätee silti.

"En tiedä kenelle julkiseen lain rikkomiseen puuttuminen kuuluisi,  ."

Kyllä demlapartio hoitaa asian. :roll:

Quote from: M. on 13.07.2010, 10:37:39

Quote from: brr on 13.07.2010, 10:02:28
Merituuli Tapola, Googlen mielestä S-Pankin asiakaspalvelija, kirjoitti mielipidekirjoituksessaan "Siksi harjoitankin positiivista erityiskohtelua omassa elämässäni ja työssäni asiakaspalvelijana aina, kun suinkin voin."

Ehdotan, että S-Pankin kanssa asioivat nuivat vaivautuisivat ottamaan yhteyttä S-Pankkiin ja kysymään onko Merituulin rasisminvastainen taistelu täysin heidän omien käytäntöjensä mukaista.

S-ryhmän asiakkaana olen huolissani siitä, mitä tämä tarkoittaa käytännössä suojaväritystä vailla olevien kohdalla, sekä miten laajalle käytäntö on levinnyt koko S-ryhmässä. Aionkin laittaa asiaa koskevan selvityspyynnön S-ryhmälle JA S-Pankille.

Vihreän Es-kortin omistajana kannatan, että S-ryhmältä tosiaankin tiedustellaan, onko Merituulin harjoittama käytäntö hyväksyttävää vai peräti ryhmän tapa? Ja olisi vähintään yhtä mielenkiintoista saada tietää, kuinka tämä positiivinen erityiskohtelu ilmenee.
Testin paikka: erimaalainen ja han-suomalainen Merituulin tiskille peräkkäin samaa asiaa selvittämään?

Molskis! Siinä meni usko suomalaiseen oikeusvaltioon.

Jo nimi tässä on aivan perseestä... aivan selvä rodullinen ajatusmaalima.

Sitten ottaa päähän että vieläkin valitetaan siitä että on huonossa asemassa yhteiskunnassa.

Ehkä se huono asema johtuu juuri siitä että jotkut ryhmät pystyvät vaan olemaan luovia ja ahkeria kun on kyse siitä että miten heille jaetaan valtaa ja rahaa ilman että he oikeastaan ansaitsisivat sitä.

>:(

Ollaan tavallaan kuljettu takaisin aikaan ennen 1800-lukua. Tuolloin "positiiviiset" erityiskohtelut ja syntyperälliset etuoikeukset olivat osa elämää, mutta sitten järkevillä ihmisillä paloi touhuun hihat ja tuli henkinen vallankumous. Sirryttiin edes joknilaiseen meritokratiaan, kykyjen ja osaamisen arvostamiseen. Aivan täysin ei meritokratian periaate ole toiminut, mutta joten kuten edes.

Oikean aatemaailman ja elämänkatsomuksen omaamisen edellyttämisen rekrytoinnissa vielä joten kuten voi ymmärtää, mutta syntyperän perusteella arvottaminen on puhdasta rotuoppeilua eli rasismia!

Kun tässä on selkeästi jo esitetty aikeita selvittää S-ryhmän edustajalta positiivisen syrjinnän hyväksyttävyyttä, voisivatko selvitykseen vastauksia saaneet postata jatkoksi mitä selvisi?

Quote from: Kommeli on 12.07.2010, 23:38:04
Tämä on tätä samaa huuhaata, kuin valitus "Miksi minun koulutuksella ei pääse koulutusta vastaavaan ammattin. Olen käynyt Etelä-Afrikan korkeakoulun numero yksi."
Nyt nämä samat valittajat ovat sitten ottaneet tehtäväkseen ajaa Suomeen positiivista syrjintää ja kiintiötyöllistämistä koskevaa kulttuuriaan, koska sinne päähän ei millään voi mahtua se, että oma koulutus Afrikan kehitysmaassa ei vastaa yhtäläistä Suomessa.
Totuushan on, että esim. Kanadasta tuleva tai yleensä Euroopasta tuleva korkeakoulutettu saattaa olla erittäin pätevä joihinkin alansa tehtäviin myös Suomessa. Samaa koskee suomalaista korkeakoulutettua ulkomailla.

Tähän väliin huomauttaisin, että tutkinnon laatu ei määräydy sillä missä maanosassa se on suoritettu. Koulutuksen laadun määrittämiseen on omat järjestelmänsä.

Toki on hyvinkin mahdollista (ja väittäisin että jopa todennäköistä), että kehitysmaista saapuu Suomeen merkittäviä määriä sellaisia ihmisiä, joilla on näennäisesti arvokas tutkinto jostain laatukriteerit täyttämättömästä korkea- tai muusta koulusta. Tällöin henkilön todellisesta pätevyydestä ei ainakaan tutkinnon osalta ole mitään takuita.

Sivumennen sanoen, tiettyjen maiden harjoittama etnisyyteen perustuva kiintiöpolitiikka koulutuksessa ei ainakaan minun silmissäni lisää luottamusta näissä maissa suoritettujen tutkintojen arvoa kohtaan.

QuotePositiivista erityiskohtelua tarvitaan juuri siksi, että maahanmuuttajat ovat aliedustettuina julkisen hallinnon tehtävissä

Miksi ihmeessä julkisen hallinnon työpaikkojen pitäisi jakautua väestötilastojen mukaan? Miksei palkata tehtävään siihen parhaiten soveltuvaa hakijaa, sen sijaan että palkataan ETU-henkilö tämän etnisen taustan perusteella? Kun saadaan uudet väestötilastot, jotka osoittavat "näkyvien vähemmistöjen" kasvua, annetaanko muutamalle suomalaiselle potkut, jotta heidän sijaansa saataisiin palkattua "oikeanvärisiä" henkilöitä?

QuoteLieventää syrjinnästä aiheutuvia haittoja näkyviin vähemmistöihin kuuluvien kolmansien maiden kansalaisten kotoutumisessa

Hankkeen puuhaajat ovat huolestuneita "näkyvien vähemmistöjen" syrjinnästä, mutta ilmoittavat avoimesti haluavansa harjoittaa suomalaisiin kohdistuvaa syrjintää. Kuinka yhteiskunnassa esiintyvä syrjintä vähentyy sillä, että 97 prosenttia väestöstä aletaan syrjiä etnisen taustan perusteella?

Tämäkin hanke osoittaa, että monikulttuurisuus on tosiasiassa syrjinnän ideologia. Todelliset rasistit, joilla on myös mahdollisuus harjoittaa syrjintää käytännössä, näyttävät löytyvän monikultturistien leiristä.

Quote from: Merituuli TapiolaOmasta kokemuksestani tiedän, kuinka vaikeaa maahanmuuttajien on päästä kiinni elämään suomalaisessa yhteiskunnassa. Siksi harjoitankin positiivista erityiskohtelua omassa elämässäni ja työssäni asiakaspalvelijana aina, kun suinkin voin.

Miksi Merituuli piiloutuu mitään tarkoittamattoman sanahirviön "positiivinen erityiskohtelu" taakse? Miksei hän voi vain suoraan sanoa, että hän harjoittaa rasismia?

Quote from: Sami Aario on 14.07.2010, 22:09:20

Quote from: Kommeli on 12.07.2010, 23:38:04
Tämä on tätä samaa huuhaata, kuin valitus "Miksi minun koulutuksella ei pääse koulutusta vastaavaan ammattin. Olen käynyt Etelä-Afrikan korkeakoulun numero yksi."
Nyt nämä samat valittajat ovat sitten ottaneet tehtäväkseen ajaa Suomeen positiivista syrjintää ja kiintiötyöllistämistä koskevaa kulttuuriaan, koska sinne päähän ei millään voi mahtua se, että oma koulutus Afrikan kehitysmaassa ei vastaa yhtäläistä Suomessa.
Totuushan on, että esim. Kanadasta tuleva tai yleensä Euroopasta tuleva korkeakoulutettu saattaa olla erittäin pätevä joihinkin alansa tehtäviin myös Suomessa. Samaa koskee suomalaista korkeakoulutettua ulkomailla.

Tähän väliin huomauttaisin, että tutkinnon laatu ei määräydy sillä missä maanosassa se on suoritettu. Koulutuksen laadun määrittämiseen on omat järjestelmänsä.

Toki on hyvinkin mahdollista (ja väittäisin että jopa todennäköistä), että kehitysmaista saapuu Suomeen merkittäviä määriä sellaisia ihmisiä, joilla on näennäisesti arvokas tutkinto jostain laatukriteerit täyttämättömästä korkea- tai muusta koulusta. Tällöin henkilön todellisesta pätevyydestä ei ainakaan tutkinnon osalta ole mitään takuita.

Sivumennen sanoen, tiettyjen maiden harjoittama etnisyyteen perustuva kiintiöpolitiikka koulutuksessa ei ainakaan minun silmissäni lisää luottamusta näissä maissa suoritettujen tutkintojen arvoa kohtaan.

Lainaan tässä itseäni
http://hommaforum.org/index.php/topic,31127.0.html
Minusta tuntuu, että suurin osa ei oikeasti tajua kuinka hyvän, kansainvälisesti huomioitavan koulutuksen Suomesta mukaansa saa, jos hoitaa opiskelunsa kunnolla.
Ja kuinka hyvä koulutustaso Suomessa on verrattuna muihin maihin, ei siis vain Afrikan.

Nyt hakemaan AFRO-projektiin. Suomi nousuun kun saadaan kolmansien maiden kansalaisten aliedustus pois julkisesta hallinnosta. Sitähän sitä just nyt tarvitaankin kun säästää pitäis perkele.  :facepalm:

http://www.mol.fi/koulutukset/browseCourses.html?locale=fi_FI&searchType=direct&courseId=627290&sortBy=profession&professionId=20120&pageIndex=0

Quote>> Miten koulutus toteutettiin?
Koulutuksen kokonaiskesto on 6 kuukautta, josta yhteensä viisi viikkoa on lähiopetusta Amiedussa ja muu aika työharjoittelua. Myös harjoittelujakson aikana on jokaisena viikkona päivä lähiopetusta.

>> Mitä lähiopetuksessa käytiin läpi?
Siellä opiskeltiin muun muassa Suomen julkishallinnon rakenteita, ministeriöiden ja niiden alaisten virastojen työnjakoa ja tehtäviä, päätöksenteko- ja virkakoneiston työnjakoa ja keskinäistä toimintaa. Näiden lisäksi vahvistettiin julkishallinnon työssä tarvittavaa viestintäosaamista sekä saatiin tietoa suomalaisesta viestintäkulttuurista työpaikalla.

>> Minkälaisia työpaikkoja hankkeeseen osallistuneille löydettiin?
Työharjoittelupaikoille asetetut kriteerit olivat koulutuksessa vaativat. Paikan tuli edustaa julkishallintoa, ensisijaisesti ministeriöitä. Tehtävät eivät voineet olla pelkästään avustavia, vaan opiskelijan tuli voida hyödyntää osaamistaan. Osallistujille löytyi hyviä harjoittelupaikkoja useista ministeriöistä ja Uudenmaan aluehallintovirastosta.

>> Onko työllistymisessä onnistuttu hankkeen tuloksena?
Koulutusmalli tulee johtamaan joidenkin harjoittelijoiden työllistymiseen nykyisille harjoittelupaikoille.

Amicase 2/2010: Työtön, mutta pätevä - mistä töitä korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille? (http://mediaseuranta.blogspot.com/2010/12/amicase-tyoton-mutta-pateva-mista-toita.html)

Kuukauden pikakurssi taustaltaan sekalaiselle porukalle on lähinnä vitsi. Jutun juju on noissa työharjoittelupaikoissa, jotka muuttuvat muutaman kuukauden työharjoittelun jälkeen työpaikoiksi.

Quote from: Roope on 10.12.2010, 22:37:42
Kuukauden pikakurssi taustaltaan sekalaiselle porukalle on lähinnä vitsi. Jutun juju on noissa työharjoittelupaikoissa, jotka muuttuvat muutaman kuukauden työharjoittelun jälkeen työpaikoiksi.

Kätevä oikotie julkisen hallinnon suojatyöpaikkaan. Ei tarvitse pahemmin kilpailla muiden työnhakijoiden kanssa. Näppärää.

Jotkut yrittää tosissaan pilata Suomea.

Afro-hanke meni. Nyt on vuorossa uusi, parempi Afro2.

Tänäkin vuonna kohderyhmän eli näkyviin vähemmistöihin kuuluvien aliedustusta valtionhallinnossa puretaan kuukauden pikakurssituksella ja räätälöidyillä työpaikoilla. Lisäksi hanketta laajennetaan positiiviseen erityiskohteluun turvallisuusalan (poliisi, palokunta) rekrytoinnissa, nuorten asennekasvatukseen ja kolmansien maiden kansalaisia edustavien järjestöjen julkisuuskuvan parantamiseen.

Projektin ohjausryhmän puheenjohtajana toimii tälläkin kertaa Suomen somaliliiton entinen puheenjohtaja Said Aden. Kolmansien maiden kansalaisia ohjausryhmässä edustavat Suomen somaliliitto ja edellisvuoden Africarewo ry:n korvaava Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto.

QuoteHankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2010 keskityttiin positiivisen erityiskohtelun kautta purkamaan kohderyhmän aliedustusta julkisen sektorin työpaikoilla, erityisesti valtion keskus- ja aluehallinnossa. Vuonna 2011 jatketaan aliedustuksen purkamista ja laajennetaan toimintaa edistämällä kohderyhmän hakeutumista ja pääsyä turvallisuusalan ammatteihin.

[...]

Hanketta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kolmansien maiden kansalaisia edustavien järjestöjen kanssa. Järjestöjen voimavaraistamisen kautta lisätään em. ryhmien omaa panosta sekä myönteisen julkisuuskuvan luomisessa että kotouttamista tukevien palveluiden ja muiden tukimuotojen suunnittelemisessa. Asenneilmapiirin kehittymistä myönteisemmäksi tuetaan kouluttamalla maahanmuuttajajärjestöjen edustajien neuvottelutaitoja.

Toisen hankekauden aikana toimintoja ovat:
- Hallinnon koulutusta maahanmuuttajille -koulutuksen järjestäminen, mallintaminen ja jatkotestaaminen
- Turvallisuusalan pääsykokeisiin ohjaavan koulutuksen toteuttaminen
- Selvityksen toteuttaminen näkyviin vähemmistöihin kuuluvien syrjinnästä ja syrjintäkokemuksista
- Viranomaisten opas maahanmuuttajien rekrytoimisesta laatiminen
- Maahanmuuttajajärjestöjen edustajien neuvottelutaito koulutuksen järjestäminen
- Asennevaikuttamistoimintojen toteuttaminen nuorille alue- ja paikallistasolla
- Keskustelutilaisuudet ministeriöiden, yritysten, työmarkkinajärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa
- Hankkeen arviointi

Afro2 hankerekisterissä:
http://www.hare.vn.fi/mAsiakirjojenSelailu.asp?h_iId=17212&a_iId=165352

Asettamispäätös 17.1.2011:
http://www.hare.vn.fi/upload/Asiakirjat/17212/165352_Asettamisp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_SM004-2011.pdf

Eläkkeelle jäävien taistolaisvirkamiesten tilalle on pikaisesti saatava näkyvien vähemmistöjen edustajia jatkamaan myyräntyötä. Siitä tässä on kyse.

Osastopäällikkö Visanen on vannoutunut monikultturisti, mikä selviää pikaisella googletuksella. Hänen mukaansa maaseutu tyhjenee (http://www.intermin.fi/intermin/periodic.nsf/vwarchivedlist1/AA24ED8E4D32DBB5C225741D004C8D95) ilman monikulttuurisuutta. Visanen on myös kirjoittanut (http://www.sttinfo.fi/pressrelease/detail.do?pressId=32077&type=mostread&searchKey=b88c7dec-9fc6-11df-b2c9-cf81719f14e5&timeRangeId=0&pageIndex=1) seuraavaa:

Quote"Kotoutumisen kannalta on olennaista, että työhön tullaan niille aloille, joille ei sisämarkkinoilta ole saatavissa työvoimaa. Työsuhteen ehtojen tulee olla kaikille samat ja niitä tulee valvoa sekä ennakkoon että jälkikäteen. Tämä vahvistaa syrjimättömyyttä ja yhdenvertaisuutta", toteaa Visanen blogissa.

Ilmeisesti syrjimättömyydestä ja yhdenvertaisuudesta voidaan tinkiä suomalaisten kohdalla! Voihan Visanen!

Kristina "Pakolaisneuvonta" Stenman sitten...jaa siinähän tulikin se oleellinen.

Vasilisa Polichtchouk taas ehti jo iloita (http://www.monitori-lehti.fi/intermin/monitori/cms.nsf/pdbd/8E0FD589BCB0EB9AC225776E004A1147) Kinnulaan tulevista kongolaisista, vaikka asia oli vielä auki! Ei muuten vaikuta siltä että ainakaan sisäministeriön maahanmuutto-osastolla olisivat vähemmistöt aliedustettuina...pukki Suomenmaan kaalimaan vartijana?

Näistä hankkeista kannattaa pitää melua, moni suomalainen ei pidä siitä että hän on omassa maassaan toisen luokan kansalainen jota saa avoimesti syrjiä ja vielä julkisen vallan taholta.

Quote from: Roope on 25.01.2011, 02:01:44
Afro-hanke meni. Nyt on vuorossa uusi, parempi Afro2.


Toisen hankekauden aikana toimintoja ovat:
- Hallinnon koulutusta maahanmuuttajille -koulutuksen järjestäminen, mallintaminen ja jatkotestaaminen

Kolmannellakaan lukemalla en ymmärrä. Periaatteessa tuohon on kai lähinnä kirjoitettu, että järjestetään koulutusta tuleville maahanmuuttajakouluttajille, jotka kouluttavat 'hallinnon' parissa olevia ihmisiä, mutta varmaan siinä tarkoitettiin jotain muuta

QuoteTurvallisuusalan pääsykokeisiin ohjaavan koulutuksen toteuttaminen

Ei turvallisuusalan koulutusta, ei edes pääsykoekoulutusta, vaan "pääsykokeisiin ohjaavaa" koulutusta

Quote- Selvityksen toteuttaminen näkyviin vähemmistöihin kuuluvien syrjinnästä ja syrjintäkokemuksista

Quote- Viranomaisten opas maahanmuuttajien rekrytoimisesta laatiminen

Tämä varmaan foorumilla luetaan huolellisesti valmistuttuaan

Quote- Maahanmuuttajajärjestöjen edustajien neuvottelutaito koulutuksen järjestäminen

Kun he eivät osaa vaatisa tarpeeksi, heitä pitää opettaa vaatimaan

QuoteAsennevaikuttamistoimintojen toteuttaminen nuorille alue- ja paikallistasolla

Asennevaikuttamistoiminto. Myönnetään, suomi voi olla joskus monimutkainen kieli

QuoteKeskustelutilaisuudet ministeriöiden, yritysten, työmarkkinajärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa

Kahvia ja pullaa

QuoteHankkeen arviointi

Ei ole kai näkynyt AFRO 1: stäkään?

"näkyvä vähemmistö" ? Onko virallinen synonymi sanalle "n.....i"?

Löytyisikö jostain tietoa kuinka monta henkilöä on näiden hankkeiden avulla sijoitettu virkamieskuntaan ohi pätevämpien? Jonkinlainen laskuri olisi hieno.

Tulevaisuuden työnhakuilmoituksessa ei luetella ominaisuuksia, joita hakijalla tulisi olla.
Sen sijaan tulee lista ominaisuuksista, joita EI kaivata.

Tähän tapaan:

Ethän ole:
-Mies
-PS tai Muutoksen äänestäjä
-Kantasuomalainen
-Kielitaitoinen
jne.jne.

QuoteMaahanmuuttajanuoren haasteet työelämään pääsyssä

[...]

Kun maahanmuuttajanuori pyrkii korkealle, vaikkapa hallinnollisiin tehtäviin, hän saa harvoin arvostusta. Maahanmuuttajanuorilla on tietoa, taitoa ja potentiaalia, joita tarvitaan rakentamaan parempi yhteiskunta Suomelle – mutta, ironista kyllä, juuri näitä kykyjä yritetään olla huomaamatta. Tietyt alat, kuten hallinto, liiketalous ja kaupallinen ala, suorastaan säteilevät torjuvaa energiaa. Toisaalta teollisuus, ravintola-, siivous- ja hoitoalalle työllistyy hyvin. On erikoista, että näille työsektoreille otetaan hyvinkin nuoria työntekijöitä, mutta hallinnollisella tasolla ei näytä olevan lainkaan luottamusta maahanmuuttajanuoriin. Eikö ole jo aika tunnustaa ne voimavarat, mitä maahanmuuttajanuorilla on? Näitä voimavaroja tarvitaan jo tänään, sillä monesti suomalaisten osaaminen ei riitä maahanmuuttajataustaisten väestöryhmien palvelemisessa. Vähemmistöryhmien näkymättömyys korostuu hallinnossa ja julkisissa palveluissa, joissa tällaista osaamista varsinkin kaivattaisiin. Totuus on se, että koulutettu maahanmuuttaja on arvokas, sillä hän edustaa kahta kulttuuria ja on siten asiantuntija maahanmuuttaja-asioissa.

Päättäjien tulisikin tehdä konkreettisia muutoksia maahanmuuttajille epäsuotuisia yhteiskunnallisia rakenteita korjatakseen. Paljon on vielä tehtävä tulevaisuutta ajatellen. Vaikka eläkkeelle jäävien ja tilalle astuvien päättäjien välissä voisi olla kokonainen sukupolvi, asenteet ja ennakkoluulot on välitetty kiitettävästi eteenpäin. Suuri rooli tässä on medialla. Moni nuori on hämmentynyt, koska on kulunut yli parikymmentä vuotta siitä, kun ensimmäiset pakolaiset tulivat Suomeen, ja edelleen media välittää heistä vain negatiivisia uutisia. Onko tämä todella oikea tapa auttaa Suomen kansaa ottamaan maahanmuuttajat vastaan? Miksi työnantaja antaisi työpaikan maahanmuuttajalle, jonka väestöryhmästä tietää vain vähän ja sekin tieto on negatiivista, kun voisi palkata tutun suomalaisen?

Maahanmuuttajanuoret, etenkin pitkään täällä asuneet, ovat oikeutettuja tasavertaiseen kohteluun ja työllistymiseen riippumatta kulttuuritaustastaan. He haluavat työskennellä töissä, joka vastaa heidän ammattitaitoaan, osana Suomen yhteiskuntaa. Monelle se on ainoa yhteisö, minkä osana he ovat koskaan olleet. Koulutetulla nuorella on oikeus samaan lähtöviivaan työmaailmaan lähtiessä kuin syntyperäisellä suomalaisella. Suomalaisista kouluistahan nämä kaikki nuoret valmistuvat.

Safia Abdulkarim, opiskelija

Artikkeli liittyy AFRO-hankkeeseen. Hanke pyrkii vaikuttamaan asenneilmapiirin ja järjesti koulutusta, verkostotapaamisia, luentotilaisuuksia ja tuotti artikkeleita.

Suomen Somali (http://suomensomali.com/fin/featured/maahanmuuttajanuoren-haasteet-tyelmn-psyss/) 5.5.2011

AFRO-hankkeesta oltiin vaalien alla hiljaa. Ehkä se nyt taas aktivoituu.

QuoteNäitä voimavaroja tarvitaan jo tänään, sillä monesti suomalaisten osaaminen ei riitä maahanmuuttajataustaisten väestöryhmien palvelemisessa.

Mitä sellaista osaamista suomalaisilta muka puuttuu? Vai onko tässä taas kyse jostain abstraktista kulttuuriosaamisesta, jota etnosuomalaisella ei voi olla?

QuoteTotuus on se, että koulutettu maahanmuuttaja on arvokas, sillä hän edustaa kahta kulttuuria ja on siten asiantuntija maahanmuuttaja-asioissa.

Kahden kulttuurin edustaminen ei automaattisesti tee kenestäkään asiantuntijaa yhtään missään asiassa.

"Yhdenvertaisuuslaki 20.1.2004/21*

6 §
Syrjinnän kielto

Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986).

Syrjinnällä tarkoitetaan:

1) sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä);

2) sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä);

3) henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä);

4) ohjetta tai käskyä syrjiä.

7 §
Erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteet
---
Tällä lailla ei estetä sellaisia erityistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen 6 §:n 1 momentissa tarkoitetusta syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi (positiivinen erityiskohtelu). Positiivisen erityiskohtelun on oltava pyrityn tavoitteen kannalta oikeasuhteista."



Yhdenvertaisuuslaki ja sen todellinen sisältö on kauneimpia esimerkkejä orwellilaisesta "uuskielestä".

"Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden" jne. -perusteella, paisi jos se tehdään hyväksyttävän tavoitteen vuoksi ja tosiasiallisen yhdenvertaisuuden vuoksi!

Tässä todellisuus yltää hyytävyydessään painajaismaisimpien fiktioiden tasalle. Pyrkimys tosiasialliseen yhdenvertaisuuteen = institutionalisoitua rasismia  -  vrt uuskielen Minipax "rauhanministeriö" = sotaministeriö jne.

Yhdenvertaisuuslaki = ?



*Otteet: Finlex
Kursivointi allekirjoittaneen

QuotePelastus- ja turvallisuusalalla pyritään vähentämään eri kulttuurien aliedustusta henkilöstössä. – Jos poliisin on tarkoitus olla läpileikkaus Suomessa asuvista ihmisistä, sillä on selkeää tarvetta laajentaa osaamistaan, ylikomisario Olavi Kujanpää toteaa. Kujanpää on mukana sisäasiainministeriön Afro2 -hankkeessa, jolla vahvistetaan maahanmuuttajataustaisten edellytyksiä hakeutua julkishallinnon tehtäviin.
[...]
– Eri taustoista tulevat tuovat mukanaan myös omaan kulttuuriinsa liittyvää hiljaista tietoa. Mielenkiintoinen ilmiö on, että joissain kulttuuriryhmissä saattaa esiintyä huolta siitä, että jotain tietoa välittyy liikaakin poliisille. Tällöin taustalla saattaa olla negatiivisia kokemuksia poliisista tai viranomaisista, Kujanpää pohtii.
[...]
Tähän asti poliisikoulutukseen hakeneet maahanmuuttajataustaiset ovat olleet motivoituneita ja taitavia, ja valmistuttuaan he ovat myös työllistyneet nopeasti.

Stereotypioiden olemassaolo on tullut poliisikoulutuksen yhteydessä selkeästi esille. Moni poliisiopintoja aloittava vierastaa maahanmuuttajia, ja samoin monet maahanmuuttajat vierastavat poliisia.

Tätä lähtöasetelmaa on ratkottu menestyksekkäästi muun muassa poliisiopiskelijoiden ja maahanmuuttajien yhteisellä draamapedagogiikalla, jonka avulla tulevat poliisit ovat oppineet tuntemaan eri kansanryhmiä ja kulttuureita. Poliisiopiskelijoita kannustetaan oppimaan yhä enemmän opiskelukavereiltaan.

Monitori: Maahanmuuttajia kannustetaan turvallisuus- ja pelastusalalle (http://www.monitori-lehti.fi/intermin/monitori/cms.nsf/PFBD/19F9FE371E0CFD50C22578F400369306) 22.8.2011

Mielenkiintoista, että maahanmuuttajataustaiset poliisit työllistyvät valmistuttuaan nopeasti, kun taas muut poliisit ovat viime vuosina valmistuneet yleensä työttömiksi. Uusi hallitus vielä vähensi poliisin määrärahoja. Poliisiylijohtaja Paatero jopa ehdotti (http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/07/iltalehti_paatero_pohtisi_taukoa_poliisien_koulutukseen_2728098.html) poliisien koulutuksen väliaikaista keskeyttämistä.

Iltalehti: Paatero: Satoja poliiseja vähennettävä ilman lisäpanostusta (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011051313710904_uu.shtml) 13.5.2011

Artikkelissa ei enää käytetty Afro2-hanketta kuvattaessa termiä positiivinen erityiskohtelu. Johtuneeko perussuomalaisten syrjinnän kieltävästä julkilausumasta?

Quote from: brr on 13.07.2010, 10:02:28
Merituuli Tapola, Googlen mielestä S-Pankin asiakaspalvelija, kirjoitti mielipidekirjoituksessaan "Siksi harjoitankin positiivista erityiskohtelua omassa elämässäni ja työssäni asiakaspalvelijana aina, kun suinkin voin." Mahtaako tälle systemaattiselle syrjinnälle asiakaspalvelussa olla työnantajan hyväksyntä? Syrjintää harjoittavista tahoista voisi kerätä mustan listan, ainakin Helsingin kaupunki ja S-Pankki vaikuttavat kuuluvan listalle.

Ei helvetti mitä touhua. Jos meikäläinen toteaisi töissä, että Abdirahman saa tästä lähtien ihan rauhassa vaikka piirrellä seiniin tussilla, ahdistella naisia tai mitä ikinä mieli tekee mutta Arska lentääkin sitten samasta tempauksesta tonttiin ja nippuun ennenkuin ehtii Sorbusta sanoa niin siinä oltaisiin rosiksessa alta aikayksikön, ja syytettyjen penkillä ei olisi sen enempää Abdirahman kuin Arskakaan.  :facepalm:

Voitaisiin oikeasti lähettää työnantajalle vähän postia aiheesta mikäli kyseessä nyt on sama henkilö.

Mitä tuohon Roopen pasteamaan tulee, niin turvallisuusalalla ei helvetti vieköön missään nimessä pidä alkaa tunkemaan mitään positiivisia syrjintöjä. Ei mielestäni kylläkään muuallekaan, mutta kun kyse on ihmisten oikeusturvasta ja viime kädessä hengestä ja terveydestä jos peräsuolesta tuleva ruskea tavara osuu kunnolla propelleja käyttämään ilmanviilennyslaitteeseen niin kyllä siellä pitää olla mahdollisimman pätevät tekijät asialla. Korostan sanaa mahdollisimman, koska loppupeleissä etenkin yksityisellä puolella on vaikka mitä soheltajaa duunissa.

Jos joudun soittamaan apuja yksykskakkosesta niin haluan, että ne konstut ketkä sieltä tulevat piipaa-autossa paikalle ovat mahdollisimman pätevää sorttia oli asia sitten vähän käteen mennyt työtilanne tai nistit sivuleikkureiden kanssa hääräämässä kotitalon pyöräkellarissa. En mitään keinotekoisilla vaatimuksilla duuniin junailtua porukkaa, oli vaatimus sitten "x prosenttimäärä vähemmistöjä" tai "vain lihaasyöviä väh res-au heteromiehiä".

Tässä positiivisessa erityispelleilyssä ei oikeasti ole mitään järkeä. En siis yksinkertaisesti kykene ymmärtämään tätä logiikkaa, jonka mukaan väkisin vähemmistöjä sinne sun tänne ahtamalla luodaan jotain monikulttuurisuutta. Korkeintaan oikeasti ansioituneiden kaverien ansiot kyseenalaistetaan ("ai sä pääsit tänne kiintiössä?") ja porukka katkeroituu siihen, että se mamu ihan oikeasti on vienyt työpaikan naaman edestä ettei vaan rasismi.

Miksei missään kerrota paljonko rahaa laitetaan kaivoon tällä kertaa?

Quote from: JmR on 22.08.2011, 23:25:20
Miksei missään kerrota paljonko rahaa laitetaan kaivoon tällä kertaa?

Mahdotonta laskea, kun ei ole oikein resurssejakaan?

Quote from: MW on 22.08.2011, 23:41:45

Quote from: JmR on 22.08.2011, 23:25:20
Miksei missään kerrota paljonko rahaa laitetaan kaivoon tällä kertaa?

Mahdotonta laskea, kun ei ole oikein resurssejakaan?

Sakari Behm on ainakin listannut kuinka paljon tätä kulttuurityöntekijä- armeijaa noin suurin piirtein on tarjolla. Laskekaa tai päätelkää kulut siitä :
http://sakaribehm.puheenvuoro.uusisuomi.fi/81225-kuka-naille-maksaa-palkan-ei-ihme-kun-jutta-pummaa-kansalta-lisaa

Quote from: Sunt Lacrimae on 22.08.2011, 23:17:24

Quote from: brr on 13.07.2010, 10:02:28
Merituuli Tapola, Googlen mielestä S-Pankin asiakaspalvelija, kirjoitti mielipidekirjoituksessaan "Siksi harjoitankin positiivista erityiskohtelua omassa elämässäni ja työssäni asiakaspalvelijana aina, kun suinkin voin." Mahtaako tälle systemaattiselle syrjinnälle asiakaspalvelussa olla työnantajan hyväksyntä? Syrjintää harjoittavista tahoista voisi kerätä mustan listan, ainakin Helsingin kaupunki ja S-Pankki vaikuttavat kuuluvan listalle.

Ei helvetti mitä touhua.

Saikos kukaan S-pankista vastausta kyselyynsä?

Quote from: n.n. on 24.08.2011, 03:28:39
Saikos kukaan S-pankista vastausta kyselyynsä?

En tiedä, saivatko vastauksia S-pankilta, mutta jotenkin toivois, että S-pannki saisi...

QuoteAFRO-hanke: Pelastus- ja turvallisuusalalle ohjaavaa koulutusta kehitetään

Maahanmuuttajataustaisille syksyllä 2011 järjestetty pelastus- ja turvallisuusalan pääsykokeisiin valmentava koulutusjakso etsii vielä tarkempaa kohderyhmäänsä. koulutuksen avulla on kuitenkin kerätty jo paljon arvokasta tietoa maahanmuuttajien ja vähemmistöjen huomioimisesta valintaprosesseissa. AFRO-hankkeen piiriin kuuluvaa, tänä syksynä jatkoa saavaa koulutusta markkinoidaan nyt entistä kohdennetummin.

Pelastus- ja turvallisuusalan pääsykokeisiin valmentavalle kurssille haki viime syksynä 56 maahanmuuttajataustaista henkilöä. Heistä koulutukseen hyväksyttiin 18, mutta vielä ei tiedetä, kuinka moni osallistujista lopulta haki ja valittiin pelastus- ja turvallisuusalan koulutusohjelmiin.

– Kurssille valitut muodostivat sekä taidoiltaan että ammatillisilta toiveiltaan heterogeenisen ryhmän. Osa tuli kurssille vain puhtaasta uteliaisuudesta, vaikka kaikilla ei ollut vielä valmiuksia pyrkiä pelastus- ja turvallisuusalalle, kertoo projektikoordinaattori Said Aden työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Koska hakuaika oli suhteellisen lyhyt ja se järjestettiin kesäaikaan, ei pilottihankkeena järjestetty koulutus saavuttanut vielä kovin suurta tunnettuutta kohderyhmänsä keskuudessa.

– Emme saaneet vielä ihan sitä ryhmää, mitä toivoimme. Kurssista ja sen sisällöstä ei jaettu tarpeeksi tietoa etukäteen. Monet hakijoista eivät tienneet, millaiselle kurssille he olivat pyrkimässä ja miten he voisivat kurssista hyötyä, Aden sanoo.

AFRO-hanke pyrkii vahvistamaan maahanmuuttajataustaisten edellytyksiä hakeutua julkishallinnon työpaikkoihin sekä torjumaan syrjinnän vaikutuksia. Uusi valmentava koulutusjakso starttaa syksyllä osana Afro3-hanketta.

[...]

Pääsykokeisiin valmentavan koulutuksen aikana on mahdollista suorittaa myös ensiapukortti (1–2), vartijakortti sekä järjestyksenvalvojan peruskurssi, mikäli kurssilaisen suomen kielen taito on riittävän hyvä. Maahanmuuttajataustaiset selvisivät esimerkiksi vartijakortin fyysisistä testeistä hyvin, mutta kirjalliset osuudet tuottivat vaikeuksia useille. Silti moni suoriutui kokeista suomen kielen tukiopetuksen avulla.

– Työvoimapohjaisen koulutuksen hyvä lähitavoite on tarjota maahanmuuttajataustaisille nopea työllistymismahdollisuus esimerkiksi vartijana, vaikka kaikki eivät pääsisikään alan korkeakouluihin, Aden sanoo.

Tämä tukee myös hankkeen toista tavoitetta eli syrjinnän haittojen ehkäisemistä.

– Tällaisissa julkisissa tehtävissä maahanmuuttajataustaiset pääsevät hyvin esille ja kohtaamaan paljon erilaisia ihmisiä. Pääsemme siis vaikuttamaan yleiseen ilmapiiriin ja asenteisiin, Aden toteaa.

Hän muistuttaa, että maahanmuuttajien määrä kasvaa tulevaisuudessa, minkä pitäisi näkyä myös tuvallisuusalalla.

– Olemme pulassa, mikäli näin iso väestöryhmä on aliedustettuna julkisissa ammateissa. Puhumattakaan siitä kielitaidosta ja kulttuurisesta tiedosta, mitä maahanmuuttajataustaiset voivat näille ammattikunnille tarjota.

Monitori (http://www.monitori-lehti.fi/intermin/monitori/cms.nsf/PFBD/4F9397FA6C4D0CABC2257A4E002A759D) 2.8.2012

Emme me ole pulassa. Koko aliedustuksen käsite on tässä ravistettu hihasta, samoin syrjinnän. Jos maahanmuuttajataustaisilla on tarjota sellaista kielitaitoa ja kulttuurista tietoa, jolle on oikeasti erityistä kysyntää, niin silloin he voivat hakea erikseen sellaisiin tehtäviin, joissa nämä taidot ovat rekrytoinnin edellytys. Pelkkä väestöosuuteen perustuva teoreettinen aliedustus ei ole vielä syrjintää tai ongelma, mutta sillä perusteltu positiivinen syrjintä kyllä on.

Näitä valmennuskursseja tai muuta kiintiöajattelua en kannata alkuunkaan, mutta erityisesti maahanmuuttajille suunnattu rekrytointiviestittäminen on minusta ok, jos heidän osaamiselleen on todellista tarvetta.

Eivät he todellakaan ole aliedustettuja, jos heille erikseen suunnatulla kurssilla vain osa osaa tulla paikalle ja vain osa saa suomen tukiopetuksen avulla läpi suhteellisen suppeita tenttejä.

Afrot voisivat olla aliedustettuja, jos heillä olisi yhtä hyvä suomen luku- ja kirjoitustaito kuin muillakin. Ihan jalkapalloa potkimalla ei pääse vaativaan ammatilliseen koulutukseen. Ja jos pääseekin, ei oikein pääse sieltä pois. 

Quote from: Roope on 02.08.2012, 14:24:09
[...] Pääsykokeisiin valmentavan koulutuksen aikana on mahdollista suorittaa myös ensiapukortti (1–2), [...]

Tosi tsori, hyvät asiakkaani. En aio laittaa enää killinkiäkään elvytyskursseihin, jos niitten suorittaminen on muille kuin mulle mahdollista ilmaiseksi.

Miten minusta tuntuu että tulee Afro4-hanke, ja sitten Afro5, Afro6, Afro7...

QuoteTyöllistymistä edistänyt AFRO-hanke loppusuoralla

Työ- ja elinkeinoministeriön AFRO-hankkeen kautta on kulkenut 92 urapolulle haluavaa maahanmuuttajaa. Nyt on loppuarvioinnin aika. Vaikka vakituista työtä ei järjestynyt yhdellekään hankkeeseen osallistuneista, matkaan tarttui hyviä kokemuksia sekä uusia eväitä työnhakuun. Filosofian lisensiaatti Sergio Ocampo työllistyi hankkeen kautta noin puoleksitoista vuodeksi.

Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden määrä varsinkin valtionhallinnon työpaikoilla on huomattavasti väestösuuttaan pienempi. Maahanmuuttajien aliedustus julkishallinnossa on vaikeasti ratkaistava ongelma, mutta tähän haasteeseen haluttiin AFRO-hankkeella tarttua vuonna 2010.

"Hankkeen tavoitteena on vahvistaa maahanmuuttajien edellytyksiä hakeutua julkishallinnon työpaikkoihin sekä ehkäistä syrjinnästä aiheutuvia haittoja. Hankekausi päättyy kesäkuun lopussa, jonka jälkeen valmistuu seurantaraportti," AFRO-hankkeen loppuvaihetta vetävä projektikoordinaattori Katja Vänskä-Rajala kertoo

Kokonaisbudjetti kolmivuotiselle hankkeelle on noin 630 000 euroa. Rahoitukseen osallistui Euroopan kotouttamisrahasto, Uudenmaan ELY-keskus sekä työ- ja elinkeinoministeriö.

Paljon hakijoita

Kolmen vuoden aikana AFRO-hankkeeseen osallistui yhteensä 92 maahanmuuttajataustaista henkilöä. Kaksi kolmasosaa heistä suoritti julkishallinnon työtehtäviin valmentavan koulutuksen ja noin kolmasosa turvallisuusalan pääsykokeisiin ohjaavan koulutuksen.

"Loimme hankkeessa uuden tyyppisen kurssimallin, joka nojautuu niin sanottuun positiiviseen erityiskohteluun. Nyt on menossa mallinnosvaihe ja toivomme konseptin jalkautuvan hankkeen loputtua esimerkiksi TE-toimistojen järjestämiin uravalmennuksiin", Vänskä-Rajala sanoo.

Maahanmuuttajien työllistämistä edistäville hankkeille on Vänskä-Rajalan mukaan selkeä tarve. AFRO-hankkeeseenkin olisi ollut paljon enemmän hakijoita kuin mitä siihen voitiin ottaa.

"Varsinkin turvallisuusalan koulutus oli innovatiivinen aloite, koska sillä alalla ei ole juurikaan maahanmuuttajia."

Koulutustoiminnan lisäksi AFRO-hankkeen puitteissa on tehty asennevaikuttamistyötä, tuotettu selvitys vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden syrjinnästä ja syrjintäkokemuksista sekä opas julkishallinnolle maahanmuuttajien rekrytoinnista.

Vakityöt jäivät haaveeksi

Positiivista palautetta saanut hanke ei poikinut vakituisia työsuhteita, mutta antoi monille mahdollisuuden "saada jalan oven väliin". Katja Vänskä-Rajala kertoo, että julkishallinnon työtehtäviin tehtäviin valmentavilta kursseilta työllistyi määräaikaisesti yhdeksän henkilöä, eli noin 15% osallistujista. Palkkatuella työllistyi 15 henkilöä, joten kaiken kaikkiaan noin kolmannes 60 kurssilaisesta pääsi työn syrjään ainakin joksikin aikaa kiinni.

Turvakurssilaisten työllistymisestä ei ole vielä tarkkaa tietoa, mutta se tiedetään, että suurin osa osallistujista suoritti vartijakortin.

Syitä työllistymistuloksiin voidaan hakea muun muassa heikosta taloustilanteesta ja poliittisesta ilmapiiristä.

"Suurin ongelma ei ehkä ole maahanmuuttajatausta, vaan valtionhallinnon heikko työllistävyys ylipäätään", Katja Vänskä-Rajala sanoo.

Samaa mieltä on Los Angelesissa USA:ssa syntynyt ja Suomessa yli 20 vuotta asunut filosofian lisensiaatti Sergio Ocampo, joka osallistui julkishallinnon tehtäviin ohjaavaan koulutukseen vuonna 2010.

"Hanke ajoittui hankalaan saumaan juuri laman kynnykselle. Poliittinen keskustelu muuttui maahanmuuttovastaisemmaksi, minkä johdosta rahoituksen saaminen tuntui vaikeutuvan, vaikka töitä olisi ollutkin", akateeminen pätkätyöläinen kertoo.

"Hankkeen kohteena oli kuitenkin korkeakoulutetut maahanmuuttajat, jotka tuntevat työkenttänsä," hän muistuttaa.

Ocampon onnistui päästä hankkeen myötä oikeusministeriöön ensin harjoittelijaksi ja sen jälkeen määräaikaiseksi hanketyöntekijäksi. Työt loppuivat noin vuosi sitten rahoituksen loppumiseen.

Työnhakuprosessi tutuksi

Vaikka Sergio Ocampo työllistyi AFRO-hankkeen avulla vain noin kahdeksaksitoista kuukaudeksi ja hän joutuu nyt hankkimaan elantonsa satunnaisista konsultointitoimeksiannoista, hän on tyytyväinen suorittamaansa koulutukseen.

"Tunnen nyt paremmin työnhakuprosessin julkisella sektorilla", hän summaa koulutuksen tärkeintä antia.

"Lisäksi suoritin kurssilla yleisen kielitutkinnon suomen kielestä ja pääsin tutustumaan paikan päälle eri ministeriöihin", sujuvaa suomea ja viittä muuta kieltä puhuva Sergio Ocampo kertoo.

Tulevaisuudelta hän toivoo pätkätöistä eroon pääsemistä, mutta ei ole kovin toiveikas vakityön löytymisen suhteen. Hän on kuluneen vuoden aikana lähettänyt yli 50 työhakemusta – turhaan.

"Olen aina ajatellut, että osaamisestani olisi eniten hyötyä julkisella sektorilla tai kansalaisjärjestötasolla, mutta nyt tuntuu, että julkinen sektori ei tarvitse minua", hän miettii ja kertoo aloittaneensa jokin aika sitten työnhaun myös yksityiseltä sektorilta eli yrityksistä.

Suomesta pois muuttaminenkin on alkanut tuntua todennäköiseltä vaihtoehdolta.

"Toki työn löytämisen hankaluus Suomesta johtuu ainakin osittain myös siitä, että humanisteilla on vaikea työllistymistilanne yleensäkin. Mutta ei ulkomainen nimi ainakaan auta."

Monitori (http://www.intermin.fi/fi/ajankohtaista/monitori-lehti/1/0/tyollistymista_edistanyt_afro-hanke_loppusuoralla) 5.6.2013

Töitä olisi ollut, mutta rahoituksen saaminen vaikeutui, koska poliittinen keskustelu muuttui maahanmuuttovastaisemmaksi, joten vakituista työtä ei järjestynyt yhdellekään hankkeeseen osallistuneista. Pitäisikö itkeä vai nauraa? Fiasko, mutta eihän sitä tietenkään voi myöntää.

Ei ihme, että Afro-hankkeen aiempi projektikoordinaattori Said Aden hyppäsi uppoavasta laivasta jo aiemmin vähemmistövaltuutetun toimistoon ylitarkastajaksi.

^ Kunpa voisi likettää 10 kertaa.

Komppaan, +1 ja juurikin näin.

Ristus sentään tätä perseilyä. Täytyy kai sen täystuhon tulla, ennenkuin kaikki tuollainen loppuu.

Hieno homma, että oli tuollaanen rojekti joka alkoi ja loppui ja maksoikin jonkin verran. ei muuta kuin uutta hyysärihommaa vaan kehitteille

Quote from: Roope on 29.06.2013, 19:50:49
Töitä olisi ollut, mutta rahoituksen saaminen vaikeutui, koska poliittinen keskustelu muuttui maahanmuuttovastaisemmaksi, joten vakituista työtä ei järjestynyt yhdellekään hankkeeseen osallistuneista. Pitäisikö itkeä vai nauraa? Fiasko, mutta eihän sitä tietenkään voi myöntää.

Ei ihme, että Afro-hankkeen aiempi projektikoordinaattori Said Aden hyppäsi uppoavasta laivasta jo aiemmin vähemmistövaltuutetun toimistoon ylitarkastajaksi.

Hankkeen nettisivuilla oleva avoin ja anonyymi syrjintäkysely on vielä auki. Ratsastaisivatko vielä toimikauden loppuvaiheessa työmarkkinoiden syrjinnällä?

QuoteKysely: Maahanmuuttajajärjestöjen jäsenten kokema syrjintä työmarkkinoilla

Tervetuloa vastaamaan kyselyyn!

Kyselyllä kartoitetaan maahanmuuttajajärjestöjen jäsenten syrjintäkokemuksia työmarkkinoilla.

Kysely tehdään anonyymisti, jolloin henkilöllisyytesi pysyy salassa.

Kaikki vastaukset käsitellään luottamuksellisesti.

http://www.tem.fi/afro-hanke

Kokonaisbudjetti kolmivuotiselle hankkeelle on noin 630 000 euroa, 92 mamua, 24 temppu"työllistettyä". Halpaa on, eikä se ole keneltäkään pois. Parempaan ei pystytty, koska rasismi.

Quote from: Roope on 29.06.2013, 19:50:49
Töitä olisi ollut, mutta rahoituksen saaminen vaikeutui, koska poliittinen keskustelu muuttui maahanmuuttovastaisemmaksi, joten vakituista työtä ei järjestynyt yhdellekään hankkeeseen osallistuneista. Pitäisikö itkeä vai nauraa? Fiasko, mutta eihän sitä tietenkään voi myöntää.

Ei ihme, että Afro-hankkeen aiempi projektikoordinaattori Said Aden hyppäsi uppoavasta laivasta jo aiemmin vähemmistövaltuutetun toimistoon ylitarkastajaksi.

Eihän normaali työ tarvitse mitään erityistä rahoitusta. Yksityisellä sektorilla työ tuottaa itse rahoituksensa. Julkisella sektorilla se katsotaan niin tärkeäksi, etä se kannattaa tehdä verorahoilla. Olisi myös outoa, että maahanmuuttokeskustelulla olisi olut noin merkittävä vaikutus päättäjiin. Jos on ollut, niin se on tosi hyvä uutinen.

Quote from: kekkeruusi on 29.06.2013, 20:17:30
Kokonaisbudjetti kolmivuotiselle hankkeelle on noin 630 000 euroa, 92 mamua, 24 temppu"työllistettyä". Halpaa on, eikä se ole keneltäkään pois.

Eiköhän tuossa ole vain suorat projektikustannukset, ei työllistämisen kokonaiskustannukset. Positiivisen erityiskohtelun nimissä julkishallintoon räätälöidyt määräaikaisuudet ja palkkatukityöpaikat eli "rahoitus, jonka saaminen tuntui vaikeutuvan" piilotettiin muille momenteille.

Olisipa mielenkiintoista nähdä hankkeesta perusteellinen ja rehellinen raportti.

Projektihan onnistui yhtä hyvin kuin Suomen maahanmuuttopolitiikka yleisemminkin, eli rahaa palaa, mutta mitään järkevää hyötyä ei saada.

Olivathan nämä 92 mamua sentään poissa pahanteosta tämän ajan. Vai olivatko?!

Quote from: Marko Parkkola on 29.06.2013, 20:41:01
Olivathan nämä 92 mamua sentään poissa pahanteosta tämän ajan. Vai olivatko?!

Sitä ei kai loppuraportti paljasta.

Quote from: Malla on 13.07.2010, 10:05:17

Quote from: brr on 13.07.2010, 10:02:28
Merituuli Tapola, Googlen mielestä S-Pankin asiakaspalvelija, kirjoitti mielipidekirjoituksessaan "Siksi harjoitankin positiivista erityiskohtelua omassa elämässäni ja työssäni asiakaspalvelijana aina, kun suinkin voin." Mahtaako tälle systemaattiselle syrjinnälle asiakaspalvelussa olla työnantajan hyväksyntä? Syrjintää harjoittavista tahoista voisi kerätä mustan listan, ainakin Helsingin kaupunki ja S-Pankki vaikuttavat kuuluvan listalle.

Nyt kiinostaisi tietää, miten pankin asiakaspalvelija harjoittaa positiivista erityiskohtelua?

Ehkäpä S-Pankissa maahanmuuttaja ei tarvitse

-vuoronumeroa
-henkilöllisyystodistusta
-katetta tilillä

Quote from: Roope on 11.07.2010, 16:54:03
• Hankkeen virallinen nimi on "Asenneilmapiirin ja kolmansien maiden kansalaisten aliedustukseen vaikuttaminen positiivisen erityiskohtelun avulla"

Entä yliedustus raiskauksissa, ryöstöissä ja työttömyydessä? Ai niin, mamuja ei kohdella tarpeeksi erityispositiivisesti.

Tulos ei ole yllätys ja tuskin projektin vetäjällä oli mitään tulosvastuutakaan. Kunhan tietyt tahot saa vaan harrastaa mokutusta, niin se on pääasia.

QuoteSuomesta pois muuttaminenkin on alkanut tuntua todennäköiseltä vaihtoehdolta.

On huvittavaa, kuinka näihin juttuihin liitetään aina eräänlainen uhkaus siitä, että huippuosaaja muuttaa pois Suomesta. Luulen, että tässäkään tapauksessa niin ei tapahdu, koska ansiosidonnaiset lienee varmistettu. Jos joku silti lähtee, niin tilalle on tulossa loputtomiin yhä uusia afrikkalaisia, joita on kohdeltava positiivisesti, jotta he työllistyisivät.

Quote
Aivovuoto ravistelee Suomea


Suomesta muuttaa ulkomaille enemmän korkeasti koulutettuja suomalaisia kuin heitä muuttaa sieltä takaisin.


Kaiken kaikkiaan Suomeen muuttaa enemmän ihmisiä kuin täältä muuttaa pois. Meille muuttavien koulutustaso on kuitenkin keskimäärin huomattavasti alhaisempi kuin täältä pois muuttavien. Tosin maahan muuttavien koulutusta koskevat tilastot ovat osin puutteellisia, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA kertoo.

http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2008/09/10/aivovuoto-ravistelee-suomea/200823519/12

Quote from: kekkeruusi on 29.06.2013, 20:17:30
Kokonaisbudjetti kolmivuotiselle hankkeelle on noin 630 000 euroa, 92 mamua, 24 temppu"työllistettyä". Halpaa on, eikä se ole keneltäkään pois. Parempaan ei pystytty, koska rasismi.

Per mamu tämä hanke kustansi siis n. 6800 euroa. Siinä rupeaa olemaan vartijakortilla hintaa. Varsinkin kun kukaan ei edes työllistynyt vartijaksi.

Quote from: rölli on 29.06.2013, 20:05:46
Hieno homma, että oli tuollaanen rojekti joka alkoi ja loppui ja maksoikin jonkin verran. ei muuta kuin uutta hyysärihommaa vaan kehitteille

Jos oltaisiin otettu 97 Suomalaista, annettu 630 000 Euroa työllistymisen tueksi, uskallan väittää että meillä olisi useita uusia yrittäjiä, koneistajia, hitsareita yms... todellakin uskon että tuolla rahalla oltaisiin työllistetty lähes puolet porukasta.

...tana.

Quote from: rähmis on 11.07.2010, 19:31:48

Quote from: Kaija Majava
pääosin kotoutuminen on onnistunut hyvin

Tästä kuulisi mieluusti enemmänkin.

Myös siitä osasta, joka on sen pääosan ulkopuolella.

Olen muotoilemassa muutamaa projektia johon odotan saavani valtiolta rahaa sekä tukea, paljoa ei tarvita ja pari milliä riittää hyvinkin ensimmäisen puolen vuoden tarpeisiin, myöhemmin sitten enemmän kun vauhtiiin päästään.

Kamelikuskista kenraaliksi
Projekti pyrkii hyödyntämään uskonsoturien taitoja ja kokemuksia johtotehtävissä Suomen puolustusvoimien käyttöön, lähinnä aavikko ja sub-trooppisssa olosuhteissa käytävissä uskonsodissa.
Aavikkosotaa silmällä pitäen meillä ei ole varaa päästää näitä osaajia käsistämme, vaarana on myös että joku muu maa hyödyntää näiden osaajien taitoja ja hyökkää Suomeen aavikon taikka viidakon kautta.

Kerjäläisestä kapitalistiksi
Projektin kärki kohdistuu kerjäläisten saattamiseksi johtotehtäviin sosiaalihuollon sekä valtionvarainministeriön ylemmille virkapaikoille.
Kerjäläisten vankka kokemus rahan keräämisestä hyviin tarkoituksiin ja luovuttamisesta esim.Romaniaan tärkeisiin rakennusprojekteihin on osaamista jota meillä ei ole vaaraa päästää käsistämme, muutoin rahat vanhenevat valtion holveissa, homehtuvat ja menevät pahoiksi sekä käyttökelvottomiksi kaikin tavoin.
Projekti tähtää myös kerjäläisten saamiseksi positiivisen syrjinnän kautta pörssimeklareiksi sekä pankkiireiksi koska jos emme hyödynnä tätä tilaisuutta niin joku muu maa niin tekee, rikastuen vallan vietävästi.