Kirjoitus ei käsittele maahanmuuttoa mutta kirjoittajan nimi vaikuttaa kovin tutulta. Modet siirtänevät jos aihe ei kuulu uutisalueelle.
Mäki-Ketelä kirjoittaa nuorista, jotka ovat syrjäytymisvaarassa siirtyessään peruskoulusta toisen asteen opintoihin. Monet tekijät voivat johtaa siihen, että opinnot keskeytyvät jo aivan alkuvaiheessa. Turhautumista ja motivaation puutetta voivat kokea niin lahjakkaat kuin heikommin pärjäävät oppilaat. Nämä nuoret tulisi tunnistaa jo varhain. Epäsuotuisaa kehitystä voidaan muuttaa antamalla nuorelle pitkäjänteistä tukea ja ympäröimällä hänet aikuisilla, jotka välittävät hänestä.
Ymmärtääkseni juuri nuorten hyvinvointi ja koulutus ovat Mäki-Ketelälle myös poliittisesti tärkeitä teemoja.
(http://i626.photobucket.com/albums/tt347/meikalain/Artikkelit/th_AL-2010-05-31-JMK.jpg) (http://i626.photobucket.com/albums/tt347/meikalain/Artikkelit/AL-2010-05-31-JMK.jpg)
Omalla yläasteella oli väkeä joita ei koulu pahemmin kiinnostanut ja opettajat olivat todella kovilla kyseisten kanssa. Ratkaisuna oli järjestään se että kunhan eroon päästään niin hyvä. Eli annettiin päästötodistukset lähinnä sen takia ettei tarvitsisi enää niitä kestää. Onko tämä oikea menettely? Onko tämä ainoastaan oppilaiden vika tai heidän vanhempiensa?
Tarkkis on mielestäni tuollaisia tapauksia varten. Oppilas tietää työnsä jos työ ei kiinnosta niin sitten kova kovaa vastaan. Niin nuorta ja teiniä ei olekaan ettei niin yksinkertaista asiaa tajua. Harvasta opettajasta on vain ottamaan sitä vastuuta tälläisissa asioissa. Ihmiselle oli nuori tai ei ei tule antaa köyttä liikaa tai se tulee heijastumaan tulevaisuuteen. Sääntöjen noudattaminen tulee kyllä pystyä omaksumaan jo yläasteella, ellei se tulee juurruttaa kovemmin keinoin.
Tässä ei oikeasti tarvi siirtyä ajassa taaksepäin fyysiseen kurittamiseen tai muuta. Ongelmatapauset omaan kouluunsa. Ei vain oikeasti anneta päästötodistusta ansaitsemattomalle sitä päästötodistusta. Arvosanat antavat opettajat. Eli päävastuu on myös heillä.
Quote from: Marko on 31.05.2010, 20:04:13
Kirjoitus ei käsittele maahanmuuttoa mutta kirjoittajan nimi vaikuttaa kovin tutulta. Modet siirtänevät jos aihe ei kuulu uutisalueelle.
Se kuuluu sikäli, että kysymys peruskoulun uudesta tuntijaosta on ajankohtainen.
Quote
Mäki-Ketelä kirjoittaa nuorista, jotka ovat syrjäytymisvaarassa siirtyessään peruskoulusta toisen asteen opintoihin. Monet tekijät voivat johtaa siihen, että opinnot keskeytyvät jo aivan alkuvaiheessa. Turhautumista ja motivaation puutetta voivat kokea niin lahjakkaat kuin heikommin pärjäävät oppilaat. Nämä nuoret tulisi tunnistaa jo varhain. Epäsuotuisaa kehitystä voidaan muuttaa antamalla nuorelle pitkäjänteistä tukea ja ympäröimällä hänet aikuisilla, jotka välittävät hänestä.
Ympäröiminen ja välittäminen eivät riitä. Mielestäni ainoa tapa tämän ongelman kunnolliseksi ratkaisemiseksi on palauttaa peruskouluun tasokurssit tietyissä aineissa. Mutta sanat "tasokurssi" ja "tasoryhmitys" ovat poliittisesti epäkorrekteja, joten on keksittävä muita nimityksiä.
Mihin noi armofemman saajat sitten loppusijoitetaan, seuraavalla asteella tai seuraavassa oppilaitoksessa ne on armotta drop out'teja.
Ennen oli jokaisessa kunnan kuorma-autossa arvostettu ja kunnioitettu kuorma-autonkuljettaja ja hänellä ns apumies, jonka työväline oli lapio, 'spädä'.
Samoin oli monella ammattimiehellä kaksi askelta perässä tarpova apumies, oppipoika jne...
Enää ei ole sellaisia hätäaputöitä kenellekään, on vain ammattimiehiä ja loosereita.
Jos putoat yhteiskunnan perälaudan yli, on kaksi vaihtoehtoa; alkaa rosvoksi tai juopoksi.
Miten saatoin missata tämän tekstin? Lukaisin aamulla nopeasti Aaamulehden läpi, kun piti kiiruhtaa Lahteen muuttotalkoisiin.
Olen aiemminkin kirjoittanut opettajasta, joka halusi oppilaidensa oppivan. Oli kuitenkin sellaisia (ei-kantiksia) oppilaita, joita hyvä opetus ei kiinnostanut. Kokeista paukkui ala-arvoisia, joten myös todistukseen meinasi tulla neloset. Tässä vaiheessa koulun rehtori puuttui asiaan todeten: "Tässä koulussa ei ole tapana antaa nelosia", ja käveli opettajan yli muuttaen arvosanat vitosiksi.
Opettaja ymmärsi yskän, ja päätti vähät välittää niistä, joille koulunkäynti ja oppiminen eivät maistu. He saavat vitoset, automatic! Jos edes yrittää vähän oppia, saa kutosen.
Näin toimivat ilmeisesti muutkin peruskoulun opettajat nykyään.
Quote from: kmruuska on 31.05.2010, 22:21:47
Ei muuta kuin kirja käteen ja sanotaan että pänttää ja jos ei kelpaa, niin se on oma ongelma sitten. Miksi minun veronmaksajana pitäisi maksaa joidenkin "syrjäytyneiden" idioottien "turhautumisesta" ja "motivaation puutteesta" aiheutuva erikoishyysäys? Se on niin että jos opinnot keskeytyy jo aivan alkuvaiheessa niin sitten voi ottaa lapion käteen ja aloittaa uran ojankaivajana.
En voisi olla enempää samaa mieltä!
Quote from: kmruuska on 31.05.2010, 22:21:47
Quote from: Marko on 31.05.2010, 20:04:13
Mäki-Ketelä kirjoittaa nuorista, jotka ovat syrjäytymisvaarassa siirtyessään peruskoulusta toisen asteen opintoihin. Monet tekijät voivat johtaa siihen, että opinnot keskeytyvät jo aivan alkuvaiheessa. Turhautumista ja motivaation puutetta voivat kokea niin lahjakkaat kuin heikommin pärjäävät oppilaat. Nämä nuoret tulisi tunnistaa jo varhain. Epäsuotuisaa kehitystä voidaan muuttaa antamalla nuorelle pitkäjänteistä tukea ja ympäröimällä hänet aikuisilla, jotka välittävät hänestä.
<homma-asenne>Mitä ihmeen "tukea" ne muka tarttee? Eikö ne voi vaikka nojailla seiniin jollei koulu maita? Onko niillä kotona ankeanväriset verhot vai mikä on, pitäisikö valden kustantaa kirkkaammat gardiinit?
Ei muuta kuin kirja käteen ja sanotaan että pänttää ja jos ei kelpaa, niin se on oma ongelma sitten. Miksi minun veronmaksajana pitäisi maksaa joidenkin "syrjäytyneiden" idioottien "turhautumisesta" ja "motivaation puutteesta" aiheutuva erikoishyysäys? Se on niin että jos opinnot keskeytyy jo aivan alkuvaiheessa niin sitten voi ottaa lapion käteen ja aloittaa uran ojankaivajana.</homma-asenne>
Sinulla on km vielä paljon oppimista, ennenkuin saat homma-asenteesi kuntoon. Nämä nuoret, joista nyt puhutaan, ovat nimittäin suomalaisia. Suomalaisten pitää tietenkin huolehtia omistaan ja on iso kustannustekijä myöhemmin, jos nuoria syrjäytyy yhteiskunnasta. Tästä
ei kuitenkaan automaattisesti seuraa, että meidän pitäisi huolehtia myös kaikkien muiden kansojen syrjäytyjistä. Tämän estää jo ihan puhtaasti matemaattistaloudelliset tosiasiat.
En tarkoita tällä sitä, ettei meidän pitäisi tehdä sitä hyvyyttä mitä pystymme. Kristittynä kannatan vahvasti sitä, että teemme kansakuntanakin niin paljon hyvää kuin vain on mahdollista. Hyvyyttä voi kuitenkin saada aikaan vain, jos tuntee totuuden. Totuus taas on se, ettei ole globaalisti ajatellen hyvä, että kasvatamme omalla osuudellamme heinäsirkkamaisen selviytymistrategian omaksuneiden yhteisöjen populaatiota.
Quote from: BastardoGrande on 31.05.2010, 21:49:05
Mihin noi armofemman saajat sitten loppusijoitetaan, seuraavalla asteella tai seuraavassa oppilaitoksessa ne on armotta drop out'teja.
Ennen oli jokaisessa kunnan kuorma-autossa arvostettu ja kunnioitettu kuorma-autonkuljettaja ja hänellä ns apumies, jonka työväline oli lapio, 'spädä'.
Samoin oli monella ammattimiehellä kaksi askelta perässä tarpova apumies, oppipoika jne...
Enää ei ole sellaisia hätäaputöitä kenellekään, on vain ammattimiehiä ja loosereita.
Jos putoat yhteiskunnan perälaudan yli, on kaksi vaihtoehtoa; alkaa rosvoksi tai juopoksi.
No, meitähän tässä kaksi ja minulle kyllä kieltämättä maistuu.
kmruuska: mistä tämä outo hommalaisten asenteiden syväluotaus?
Turha väittää etteikö Hommassa esiintyisi myös muiden heikommassa asemassa olevien Suomen kansalaisten auttamishalua. Toisaalta, jos oikein kunnolla haluat kmruuska provosoida, niin kirjoita saman tien vastaava purkaus vanhusten aktivoimiseksi "opetelkoot itse vaihtamaan vaippansa".
Hävettää puolestasi.
Quote from: kmruuska on 31.05.2010, 22:21:47...
Melko väsynyttä trollia, mutta muiden oppilaiden kannalta olisi hyvä, jos häiriköt menisivät nojailemaan seiniin ilman koulutusta. Asiaa on jopa tutkitu ja tulokset ovat sen suuntaisia, että pieni häiriö aiheuttaa jopa 10-15 minuutin herpaantumisen työnteosta. Siten oppimishaluttomat oppilaat pitäisi poistaa luokasta, sopiva paikka voisi olla juurikin aiemin mainittu tarkkailuluokka.
Vastaavasti luokkakoot eivät saisi olla niin isoja, että opettajalla ei olisi aikaa oppilaille ja lahjakkaimpien tunnistamiseen. Jos lahjakkaat tunnistettaisiin paremmin, voisi opettaja jakaa ylimääräisiä, haastavampia tehtäviä siksi aikaa, kun normaalit oppilaat pohdiskelevat omien tehtäviensä parissa.
Quote from: kmruuska on 31.05.2010, 22:44:07
Quote from: hyperbeli on 31.05.2010, 22:30:35
Sinulla on km vielä paljon oppimista, ennenkuin saat homma-asenteesi kuntoon. Nämä nuoret, joista nyt puhutaan, ovat nimittäin suomalaisia.
So? Mitä se mulle kuuluu jos jätkiä ei kiinnosta? Menkööt töihin tai kuolkoot nälkään.
QuoteSuomalaisten pitää tietenkin huolehtia omistaan ja on iso kustannustekijä myöhemmin, jos nuoria syrjäytyy yhteiskunnasta.
Siitä ei aiheudu mitään muita kustannuksia kuin ehkä uuden lapion voi armosta antaa aina kun edellinen on kulunut nysäksi. Jos ei lapioi, tulee nälkä ja sitten kuolee.
Näinhän se on. Loistavina esimerkkeinä Saarijärven Paavo ja Koskelan Jussi ja ...
Nyt olen kyllä Mäki-Ketelän kanssa vähän eri linjoilla.
Syrjäytyneiden jaottelu heikkolahjaisuuden takia pudonneisiin ja huippulahjaisuuden takia pudonneisiin kuulostaa aivan stereotyyppiseltä ajattelulta. Kuinka suuri osuus oppilaista oikeasti syrjäytyy siksi, että on kouluun liian hyvä? Vastauksena tasoryhmät ovat jo aikanaan kokeiltu ja hylätty ratkaisu. Tasoryhmien hyvä puoli on siinä, että "hyvät" oppilaat saavat vaativampaa opetusta ja itsetunnon pönkitystä tuleviin elämän haasteisiin. Tasoryhmien huono puoli on taas siinä, että huonot oppilaat ajattelevat olevansa huonoja kyseisessä aineessa (esim. matematiikassa). Meillä ei ole varaa siihen, että puolet yhteiskunnasta kokee olevansa jo lähtökohtaisesti huonoja matematiikassa. Ymmärrän kuitenkin niitä ongelmia, joita oppilaiden vaihteleva taso aiheuttaa - näenhän itse matematiikanopettajana sen todellisuuden luokkahuoneessa.
On olemassa parempiakin ratkaisuja kuin tasoryhmät. Nykyistä järjestelmää paremmin toimisivat pienet ryhmät, joissa opettaja voisi huomioida jokaista lasta yksilönä eikä esimerkiksi tasoryhmänsä jäsenenä. Tämä tarkoittaa palaamista muutama vuosikymmen taaksepäin ajalle, jolla merkittävä osuus lapsista kasvatettiin vielä kyläkouluissa, joissa luokassa saattoi olla vain muutama lapsi. Uusimman kuulemani juorun mukaan kotipaikkakuntani yläkoulussa on kiristetty vyötä jo kolmenkymmenen hengen opetusryhmiin. Tämä alkaa olla jo käytännössä sellainen tilanne, että oppilaat ovat koulussa päivähoidossa.
Miten on mahdollista, että meillä oli aikaisemmin köyhempinä aikoina satsata lasten opetukseen ja henkiseen hyvinvointiin, mutta nyt uusien teknologisten elmää helpottavien innovaatioiden myötä, kun lorvimassa on ennätyssuuria määriä aikuisia ihmisiä, meillä ei muka olisi varaa kasvattaa lapsiamme kunnolla?
Paras ratkaisu ei silti ole pienryhmät. Paras ratkaisu on oppipoikamenetelmä, jossa yhtä opettajaa kohti on yksi tai muutama lapsi. Tähän meillä ei vielä ole varaa, mutta olisi syytä tehdä työtä sen eteen, että joskus hamassa tulevaisuudessa saisimme lapsillemme parhaan mahdollisen alun elämässä. Tällä hetkellä menemme takapakkia kehityksen tikapuilla.
Loppukirjoituksesta plussaa Mäki-Ketelälle. Näinhän se on, että se mitä lapsi todellisuudessa tarvitsee, on aikuisten huomiota ja aikaa. Kirjoitus kuulostaa kuitenkin jotensakin laimealta, sisällöttömältä.
Quote
No, meitähän tässä kaksi ja minulle kyllä kieltämättä maistuu.
No mulle käyp hyvinnnii, tehdään me drop out'it sitten tilastollinen todennäköisyys todeksi; ala sinä juopoksi ni minä rupeen rosvoksi.
Vai joko olet salaa alkanu?
Quote from: kmruuska on 31.05.2010, 22:44:07
Quote from: hyperbeli on 31.05.2010, 22:30:35
Sinulla on km vielä paljon oppimista, ennenkuin saat homma-asenteesi kuntoon. Nämä nuoret, joista nyt puhutaan, ovat nimittäin suomalaisia.
So? Mitä se mulle kuuluu jos jätkiä ei kiinnosta? Menkööt töihin tai kuolkoot nälkään.
QuoteSuomalaisten pitää tietenkin huolehtia omistaan ja on iso kustannustekijä myöhemmin, jos nuoria syrjäytyy yhteiskunnasta.
Siitä ei aiheudu mitään muita kustannuksia kuin ehkä uuden lapion voi armosta antaa aina kun edellinen on kulunut nysäksi. Jos ei lapioi, tulee nälkä ja sitten kuolee.
Oletko oikeasti tuota mieltä, vai trollatko? :) Kuvailemasi kaltainen yhteiskuntajärjestys on tietysti omalla tavallaan toimiva, mutta se vaatii muutaman ongelman ratkaisua. Nimittäin, jos pudokkaat laitetaan ulos sosiaalijärjestelmästä, he saattavat ruveta aiheuttamaan häiriötä yhteiskunnassa, joka tulee yhteiskunnalle moninverroin kalliimmaksi, kuin se turvaverkko. Silloin tarvittaisiin järjestelmä, joka pitää kansalaiset tiukassa herran nuhteessa.
Mitä ehdotat ratkaisuksi? Pakkotyöleirit? Teknologinen isoveliyhteiskunta? Nämä eivät kuulosta mielestäni hyviltä ratkaisuilta, eikä niihin kannata mennä muutaman suomalaisen juopon tai rosvon takia. Kuitenkin, jos pyrimme jatkossakin haalimaan pallomme kaikki mafiaringit ja järjestelmän hyväksikäyttäjät Suomeen, me ajaudumme kuvatunlaisia yhteiskuntia kohti tahtomattamme. Yhteiskunta ei kestä liikaa häiriötekijöitä kerralla.
QuoteNäinhän se on. Loistavina esimerkkeinä Saarijärven Paavo ja Koskelan Jussi ja ...
Kummallista kansanrunoutta, itse olen aina suomalaisesta sankaritarustosta ihannoinut Isontalon Anttia ja Rannanjärveä, ellei sitten Nappularattahilla ajelleita Härmän Häjyjä?
Ne oli miehiä ja ne oli aikoja, ei maahantunkeutujat paljoa harkinnanvaraisia taulutelkkareita kunnan ylläpitämiin kämppiin kannellu, eikä kantasuomalaisten uimavuoroja uimahalleissa järkkäilly, sano.
Onko opettaja lainkaan jakamassa mielipidettäni siitä, että koko koululaitoksen
nössöytyminen ja kaiken sanktioinnin riistäminen opettajalta on suuri syy armovitosiin.
Silloin, kun lähdettiin sille tielle kouluissa, ettei kenelläkään saa tulla paha mieli,
vaikka mitä tekisi tai tekemättä jättäisi, otettiin ensi askel nykymenoon.
Aikoinaan osa oppilaista meni oppikouluun ja osa kansalaiskouluun, molemmista tuli tarpeellisia
kansalaisia, vaikka rokut meitä hippejä välillä kurmoottikin. Oli koulussa jo totuttu pettymyksiin ja siihen,
että ponnistelematta ei saa mitään aikaiseksi.
Quote from: BastardoGrande on 31.05.2010, 22:51:00
Quote
No, meitähän tässä kaksi ja minulle kyllä kieltämättä maistuu.
No mulle käyp hyvinnnii, tehdään me drop out'it sitten tilastollinen todennäköisyys todeksi; ala sinä juopoksi ni minä rupeen rosvoksi.
Vai joko olet salaa alkanu?
No, no, kuka sen ensimmäisen lestin heittää?
Quote from: hyperbeli on 31.05.2010, 22:49:01
Uusimman kuulemani juorun mukaan kotipaikkakuntani yläkoulussa on kiristetty vyötä jo kolmenkymmenen hengen opetusryhmiin. Tämä alkaa olla jo käytännössä sellainen tilanne, että oppilaat ovat koulussa päivähoidossa.
Niin, meitä oli 70-luvun alussa 41 oppilasta oppikoulun tokalla eli nyk.pers.koulun kutosella.
Meistä tuli muurareita, taksikuskeja suutareita, yksinhuoltajaäitejä autokauppiaita, meistä tuli lääkäreitä, virkamiehiä vääpeleitä ... insinöörejä ... professoreja ... kauppatieteiden maistereita ... jopa multikulti-toimijoita.
Väitän, että luokkakoko ei ole ongelma. Ongelma on tarkkis- ja apukoululuokkien alasajo. 70-luvun alussa kansakoulussa oli vielä apukoulu ja tarkkailuluokat, ja hyvin meni. Nyt kouluissa on psykologit, kuraattorit, psykiatrit ja vaikka ketä, joita ei 70-luvun kansa- tai oppikouluissa vielä ollut. Ja silti meistä tuli, ks. yllä.
Nämä luokkakokojen pienentämiset ovat OAJ:n propagandaa. Pitäähän nyt jokaiselle opettajakoulutuksen saaneelle töitä olla, vai mitä?
Quote from: hyperbeli on 31.05.2010, 22:49:01
Syrjäytyneiden jaottelu heikkolahjaisuuden takia pudonneisiin ja huippulahjaisuuden takia pudonneisiin kuulostaa aivan stereotyyppiseltä ajattelulta.
Ööh, missäs kohta siinä niin väitettiin?
Quote from: hyperbeli on 31.05.2010, 22:49:01
Kuinka suuri osuus oppilaista oikeasti syrjäytyy siksi, että on kouluun liian hyvä?
Ööh, missäs kohta siinä niin väitettiin?
Quote from: hyperbeli on 31.05.2010, 22:49:01
On olemassa parempiakin ratkaisuja kuin tasoryhmät. Nykyistä järjestelmää paremmin toimisivat pienet ryhmät, joissa opettaja voisi huomioida jokaista lasta yksilönä eikä esimerkiksi tasoryhmänsä jäsenenä.
Ihanko totta? Wau, kumma kun tämä ei ole aiemmin tullut kenenkään mieleen... Nyt on kyllä ihan pakko, sori vaan: :facepalm:
Quote from: hyperbeli on 31.05.2010, 22:49:01
Tämä tarkoittaa palaamista muutama vuosikymmen taaksepäin ajalle, jolla merkittävä osuus lapsista kasvatettiin vielä kyläkouluissa, joissa luokassa saattoi olla vain muutama lapsi.
Ja enää ei puutu kuin ne rahat ja päättäjien hyvä tahto
Quote from: hyperbeli on 31.05.2010, 22:49:01
Uusimman kuulemani juorun mukaan kotipaikkakuntani yläkoulussa on kiristetty vyötä jo kolmenkymmenen hengen opetusryhmiin. Tämä alkaa olla jo käytännössä sellainen tilanne, että oppilaat ovat koulussa päivähoidossa.
Jaa sinä oletkin jonkun sortin vitsiniekka. Otahan pullaa! Ja Ruuska kans, tulehan ottamaan keksi.
Quote from: hyperbeli on 31.05.2010, 22:57:11
Oletko oikeasti tuota mieltä, vai trollatko? :)
Tavallisesti trolli jää melko pian pois keskustelusta naureskelemaan heitoilleen saamalleen huomiolle. Seuraapa, mitä ystävämme km tekee.
Quote from: JoKaGO on 31.05.2010, 23:06:57
Väitän, että luokkakoko ei ole ongelma.
Kyllä se monesti on. Pelottavan moni lapsi ja nuori tarvitsee nykyisin henkilökohtaista tukea ja ohjausta selvitäkseen ihan arkisista asioista. Sama ilmiö näkyy ihan kautta linjan niin eskarista korkea-asteelle saakka.
Quote from: JoKaGO on 31.05.2010, 23:06:57
Ongelma on tarkkis- ja apukoululuokkien alasajo.
Tämä syventää erityistarpeisten nuorten ongelmia.
Quote from: JoKaGO on 31.05.2010, 23:06:57
70-luvun alussa kansakoulussa oli vielä apukoulu ja tarkkailuluokat, ja hyvin meni.
En nyt tiedä, menikö ihan kovin hyvin, mutta helpotti paljon opettajien työtä.
Quote from: JoKaGO on 31.05.2010, 23:06:57
Nyt kouluissa on psykologit, kuraattorit, psykiatrit ja vaikka ketä, joita ei 70-luvun kansa- tai oppikouluissa vielä ollut.
Ei ole. Pitäisi olla, mutta kun ei ole rahaa niin ei ole.
Quote from: JoKaGO on 31.05.2010, 23:06:57
Nämä luokkakokojen pienentämiset ovat OAJ:n propagandaa.
Vaikka OAJ onkin varsin turha putiikki, niin tässä et kyllä nyt osunut maaliin.
Quote from: kmruuska on 31.05.2010, 22:44:07
Quote from: hyperbeli on 31.05.2010, 22:30:35
Sinulla on km vielä paljon oppimista, ennenkuin saat homma-asenteesi kuntoon. Nämä nuoret, joista nyt puhutaan, ovat nimittäin suomalaisia.
So? Mitä se mulle kuuluu jos jätkiä ei kiinnosta? Menkööt töihin tai kuolkoot nälkään.
QuoteSuomalaisten pitää tietenkin huolehtia omistaan ja on iso kustannustekijä myöhemmin, jos nuoria syrjäytyy yhteiskunnasta.
Siitä ei aiheudu mitään muita kustannuksia kuin ehkä uuden lapion voi armosta antaa aina kun edellinen on kulunut nysäksi. Jos ei lapioi, tulee nälkä ja sitten kuolee.
En muista, olenko koskaan aikaisemmin ollut mistään samaa mieltä kmruuskan kanssa, mutta nyt olen. Jos joku ei ole kiinnostunut esim. opiskelusta, niin asia ei yleensä "motivoimisella" miksikään muutu, ellei motivoiminen ole luokkaa raippa ja nälkäkuuri. "Syrjäytyminen" on yleensä rahalla ostettu elämäntyyli, johon kuuluu mm. reipasta päihteiden käyttöä ja yleistä piittaamattomuutta. Reteää elämää, aikansa, kunnes alkaa armon vinkuminen yhteiskunnalta. Luonnossa kaikki eivät selviydy, eikä kaikkien kuulukaan selviytyä. Hyvinvointiyhteiskunta pyrkii kääntämään luonnonlait päälaelleen, mutta aika näyttää, antaako luonto periksi.
Quote from: kmruuska on 31.05.2010, 22:21:47
<homma-asenne>Mitä ihmeen "tukea" ne muka tarttee? Eikö ne voi vaikka nojailla seiniin jollei koulu maita? Onko niillä kotona ankeanväriset verhot vai mikä on, pitäisikö valden kustantaa kirkkaammat gardiinit?
Ei muuta kuin kirja käteen ja sanotaan että pänttää ja jos ei kelpaa, niin se on oma ongelma sitten. Miksi minun veronmaksajana pitäisi maksaa joidenkin "syrjäytyneiden" idioottien "turhautumisesta" ja "motivaation puutteesta" aiheutuva erikoishyysäys? Se on niin että jos opinnot keskeytyy jo aivan alkuvaiheessa niin sitten voi ottaa lapion käteen ja aloittaa uran ojankaivajana.</homma-asenne>
Toivottavasti et nyt
Kaitsu kuole vitutukseen siellä synkässä kolossasi, mutta ihan pakko kertoa sinulle yksi juttu: opiskelen tässä työni ohella aikani kuluksi ammatilliseksi erityisopettajaksi. Teen kehittämishankkeena projektia, jonka tarkoituksena on auttaa nuoria, joilla on mm. ongelmia saattaa opintonsa loppuun saakka.
Tutustuin tässä keväällä erääseen mukavaan maahanmuuttajakaveriin (juu, on ihan varsinainen), joka opiskelee alaa. Hän innostui tästä projektistani. Tulevana syksyllä kokeillaan kehittämiäni metodeja ja välineitä myös maahanmuuttajanuoriin ja heidän opintovaikeuksiinsa.
Vaikka tiedänkin itkupotkuraivarin olevan jo käynnissä siellä prysselissä vai missä nyt sitten oletkin, kerron vielä senkin, että teen tuon mamuprojektin ihan ilmaiseksi. Ihan pelkästä auttamisen halusta.
Ymmärrätkö, haluan auttaa noita maahanmuuttajanuoria integroitumaan Suomeen ja pääsemään uuden elämän alkuun.
Mitä sinä olet tehnyt heidän hyväkseen? Tai ylipäätään kenenkään hyväksi?
OT: Pääseekös Juha lähtemään tohtorismiehenä kunnon vaalikampanjaan?
QuoteNo, no, kuka sen ensimmäisen lestin heittää?
Oikeastaan ihan sama, jos kohilleen satutaan, ni heitellään vaikka samaa lekaa vuorotellen toisille, tai sitten kahta lestiä yhtäikaa toisillemme.
Saako noilla tempuilla Tykkimäkeen kiinnityksen kesäksi?
Sitten varsinaiseen aiheeseen; lähipiirissä on niin monta kansankynttilää ja nuorten ihmisten opintojen kanssa tekemisissä olevaa, että kiteytän keskustelun muutamaan oppimaani sanaan.
Vanhemmat eivät tiedä, eivät välitä eivätkä välitä ottaa selvää, mitä kouluissa tänään tapahtuu.
Tämä koskee sekä kantaväestöä että varsinkin maahantunkeutujaperheitä.
Quote from: SK on 31.05.2010, 23:22:07
OT: Pääseekös Juha lähtemään tohtorismiehenä kunnon vaalikampanjaan?
Tarkoitus olisi.
Alan ensi viikolla kirjoittamaan kässäristä versiota, jonka otan syksyllä lisurina ulos. Lisurina siksi, että saan näin arvokasta palautetta ja neuvoja työn edelleen väikkäriksi saattamiseksi.
Jatkan siis saman tien väikkäriksi asti. Olen varannut tuohon kirjoitustyöhön 2 vkoa, tarkoitus on kirjoittaa 8-10 tuntia päivässä. Realistinen suunnitelma, olen nääs kova poika kirjoittamaan. Kiitos tästä kuuluu ihan puhtaasti entiselle kauppaoppilaitoksen konekirjoituksen opettajalleni, joka ei päästänyt meitä poikasia helpolla. Paras ja hyödyllisin taito, mitä olen koskaan koulussa oppinut!
Quote from: JM-K on 31.05.2010, 23:25:58
Kiitos tästä kuuluu ihan puhtaasti entiselle kauppaoppilaitoksen konekirjoituksen opettajalleni, joka ei päästänyt meitä poikasia helpolla. Paras ja hyödyllisin taito, mitä olen koskaan koulussa oppinut!
Samaa mieltä, vaikka pikkurillityöskentely välillä onkin puutteellista.
BTW, millä nimikkeellä tuota varsin tärkeää kansalaistaitoa nykyisin opetetaan oppilaille?
Quote from: JM-K on 31.05.2010, 23:08:47
Quote from: hyperbeli on 31.05.2010, 22:49:01
Syrjäytyneiden jaottelu heikkolahjaisuuden takia pudonneisiin ja huippulahjaisuuden takia pudonneisiin kuulostaa aivan stereotyyppiseltä ajattelulta.
Ööh, missäs kohta siinä niin väitettiin?
Suora lainaus tekstistäsi: "Koulupudokkaat voidaan jakaa suoriutumistason perusteella kahteen ryhmään. Korkean suoritustason pudokkaiden [...] Mutta he eivät koe opiskelua tarpeeksi haastavaksi. Se alkaa kyllästyttää heitä. [...] Myös matalan suoritustason koulupudokkaat [...]
Kyllä tuossa selvästi jaotellaan pudokkaat suoriutumistasonsa perusteella kahteen ryhmään. Toista ryhmää kuvaat niin lahjakkaaksi, että he kyllästyvät kouluun (kutsuin tätä nimellä huippulahjakkaat). Toista ryhmää kuvaat siten, että heillä ei oikein koulunkäynti tahdo sujua ja kutsut heitä "matalan suoritustason koulupudokkaiksi" (itse kutsuin heitä heikkolahjaisiksi).
Missä kohtaa ymmärrykseni menee metsään?
Quote from: JM-K on 31.05.2010, 23:08:47
Quote from: hyperbeli on 31.05.2010, 22:49:01
Kuinka suuri osuus oppilaista oikeasti syrjäytyy siksi, että on kouluun liian hyvä?
Ööh, missäs kohta siinä niin väitettiin?
Kuvaat siis, että "korkean suoritustason pudokkaat" eivät koe opiskelua tarpeeksi haastavaksi. Sitten et puhu tästä ryhmästä mitään, mutta toteat lopulta, että "Lopputulos on molemmissa ryhmissä sama: opiskelijat turhautuvat, menettävät kiinnostuksensa ja motivaationsa koulunkäyntiä kohtaan. Lopulta he jättävät kokonaan tulematta kouluun. Pysyvästi.
Erityisessä riskiryhmässä ovat lahjakkaat ja kyvykkäät oppilaat, jotka kaipaavat paljon haasteita ja tavoitteita ja mahdollisuuksia vastata niihin. "
Kyllä tuossa mielestäni aivan selväsanaisesti annat ymmärtää, että lahjakkuutensa takia syrjäytyneet oppilaat jäävät tulematta
pysyvästi kouluun.
Minusta alkaa vaikuttamaan varsin selvästi siltä, että vastauksiasia voi kutsua "näsäviisasteluksi".
Quote from: JM-K on 31.05.2010, 23:08:47
Quote from: hyperbeli on 31.05.2010, 22:49:01
On olemassa parempiakin ratkaisuja kuin tasoryhmät. Nykyistä järjestelmää paremmin toimisivat pienet ryhmät, joissa opettaja voisi huomioida jokaista lasta yksilönä eikä esimerkiksi tasoryhmänsä jäsenenä.
Ihanko totta? Wau, kumma kun tämä ei ole aiemmin tullut kenenkään mieleen... Nyt on kyllä ihan pakko, sori vaan: :facepalm:
En ymmärrä reaktiotasi.
Quote from: JM-K on 31.05.2010, 23:08:47
Quote from: hyperbeli on 31.05.2010, 22:49:01
Tämä tarkoittaa palaamista muutama vuosikymmen taaksepäin ajalle, jolla merkittävä osuus lapsista kasvatettiin vielä kyläkouluissa, joissa luokassa saattoi olla vain muutama lapsi.
Ja enää ei puutu kuin ne rahat ja päättäjien hyvä tahto
Väärin. Kansa nimittäin voi vaihtaa halutessaan päättäjänsä. Puuttuu
kansan tahto. Siihen minä yritän vaikuttaa omalta pieneltä muurahaisen kokoiselta osaltani kirjoittelemalla tänne. Luulisi sinun ymmärtävän kansalaisvaikuttamisen merkityksen.
Quote from: JM-K on 31.05.2010, 23:08:47
Quote from: hyperbeli on 31.05.2010, 22:49:01
Uusimman kuulemani juorun mukaan kotipaikkakuntani yläkoulussa on kiristetty vyötä jo kolmenkymmenen hengen opetusryhmiin. Tämä alkaa olla jo käytännössä sellainen tilanne, että oppilaat ovat koulussa päivähoidossa.
Jaa sinä oletkin jonkun sortin vitsiniekka. Otahan pullaa! Ja Ruuska kans, tulehan ottamaan keksi.
Minä kirjoitin ihan vilpittömästi sen minkä kirjoitin. Minua loukkaa se, että kutsut minua vitsiniekaksi!
Quote from: JoKaGO on 31.05.2010, 23:06:57
Quote from: hyperbeli on 31.05.2010, 22:49:01
Uusimman kuulemani juorun mukaan kotipaikkakuntani yläkoulussa on kiristetty vyötä jo kolmenkymmenen hengen opetusryhmiin. Tämä alkaa olla jo käytännössä sellainen tilanne, että oppilaat ovat koulussa päivähoidossa.
Niin, meitä oli 70-luvun alussa 41 oppilasta oppikoulun tokalla eli nyk.pers.koulun kutosella.
Meistä tuli muurareita, taksikuskeja suutareita, yksinhuoltajaäitejä autokauppiaita, meistä tuli lääkäreitä, virkamiehiä vääpeleitä ... insinöörejä ... professoreja ... kauppatieteiden maistereita ... jopa multikulti-toimijoita.
Väitän, että luokkakoko ei ole ongelma.
Oppikoulu ei ole sama asia kuin peruskoulu. Oppikouluun piti pyrkiä. Kyllä nykyäänkin saataisiin homma toimimaan isoilla ryhmillä, jos lapset jaettaisiin jo tuon ikäisinä "huonoihin" ja "hyviin". Uskon, että tämä ei olisi niin hyvä ratkaisu. Se leimaa lapsia liian aikaisessa vaiheessa. Heistä voi kuoriutua tuossa vaiheessa melkein mitä vain.
Quote from: JoKaGO on 31.05.2010, 23:06:57
Nämä luokkakokojen pienentämiset ovat OAJ:n propagandaa. Pitäähän nyt jokaiselle opettajakoulutuksen saaneelle töitä olla, vai mitä?
Omalla alallani (matemaattisten aineiden opettaja) käytännössä kaikki työllistyvät. Olen myöskin ihmisenä sellainen, että ajattelen mieluummin yhteisömme hyvää pitkällä aikavälillä, kuin hyväveliverkostoni etua. En siis propagoinut, vaan sanoin mielipiteeni.
Quote from: hyperbeli on 31.05.2010, 23:36:00
Quote from: JM-K on 31.05.2010, 23:08:47
Quote from: hyperbeli on 31.05.2010, 22:49:01
Syrjäytyneiden jaottelu heikkolahjaisuuden takia pudonneisiin ja huippulahjaisuuden takia pudonneisiin kuulostaa aivan stereotyyppiseltä ajattelulta.
Ööh, missäs kohta siinä niin väitettiin?
Suora lainaus tekstistäsi: "Koulupudokkaat voidaan jakaa suoriutumistason perusteella kahteen ryhmään. Korkean suoritustason pudokkaiden [...] Mutta he eivät koe opiskelua tarpeeksi haastavaksi. Se alkaa kyllästyttää heitä. [...] Myös matalan suoritustason koulupudokkaat [...]
Suora lainaus sinun tekstistäsi: "Syrjäytyneiden jaottelu heikkolahjaisuuden takia pudonneisiin ja huippulahjaisuuden takia pudonneisiin kuulostaa aivan stereotyyppiseltä ajattelulta."
Koulupudokas ei ole synonyymi syrjäytyneelle.
Quote from: hyperbeli on 31.05.2010, 23:36:00
Kyllä tuossa selvästi jaotellaan pudokkaat suoriutumistasonsa perusteella kahteen ryhmään. Toista ryhmää kuvaat niin lahjakkaaksi, että he kyllästyvät kouluun (kutsuin tätä nimellä huippulahjakkaat). Toista ryhmää kuvaat siten, että heillä ei oikein koulunkäynti tahdo sujua ja kutsut heitä "matalan suoritustason koulupudokkaiksi" (itse kutsuin heitä heikkolahjaisiksi).
Niin jaotellaan,
koulupudokkaat, ei siis syrjäytyneitä.
Itse asiassa minä en väitä, vaan tuo käy ilmi mm. tästä artikkelista:
Fischbein, S. & Folklander, M. E. 2000. Reading an writing ability and drop out in the Swedish upper secondary school. European Journal of Special Needs Education, Vol. 15, No. 3 (2000), pp. 264 – 274.
Quote from: hyperbeli on 31.05.2010, 23:36:00
Kuvaat siis, että "korkean suoritustason pudokkaat" eivät koe opiskelua tarpeeksi haastavaksi. Sitten et puhu tästä ryhmästä mitään, mutta toteat lopulta, että "Lopputulos on molemmissa ryhmissä sama: opiskelijat turhautuvat, menettävät kiinnostuksensa ja motivaationsa koulunkäyntiä kohtaan. Lopulta he jättävät kokonaan tulematta kouluun. Pysyvästi.
Erityisessä riskiryhmässä ovat lahjakkaat ja kyvykkäät oppilaat, jotka kaipaavat paljon haasteita ja tavoitteita ja mahdollisuuksia vastata niihin. "
Kyllä tuossa mielestäni aivan selväsanaisesti annat ymmärtää, että lahjakkuutensa takia syrjäytyneet oppilaat jäävät tulematta pysyvästi kouluun.
Ei sanota. Siinä sanotaan, että lahjakkaat oppilaat kyllästyvät kouluun eivätkä enää tule sinne. Ei siinäkään puhuta syrjäytymisestä mitään. Voi olla, että he syrjäytyvät myöhemmin. Voi olla, että ei.
Quote from: hyperbeli on 31.05.2010, 23:36:00
Minusta alkaa vaikuttamaan varsin selvästi siltä, että vastauksiasia voi kutsua "näsäviisasteluksi".
Minusta puolestaan tuntuu, että postasit minulle muutama päivä sitten tekstin, jonka julkaisin täälläkin. Voi olla, että olen väärässä. Ihan sama (EDIT: tämä "ihan sama" tarkoittaa sitä, että en jaksa alkaa jankkaamaan tästä kyseisestä asiasta).
Quote from: hyperbeli on 31.05.2010, 23:36:00
En ymmärrä reaktiotasi.
Jos kirjoitit tuon ihan tosissasi, on pakko kysyä muutama juttu: a) kauanko siitä on, kun olit viimeksi koulussa, b) onko sinulla omia lapsia, jotka ovat koulussa, c) seuraatko ylipäätään mediasta tai mistään, minkälaisessa säästöhelvetissä koululaitos - ja nimenomaan perusopetus - on ollut viimeiset kaksikymmentä vuotta? Et kai nyt ihan tosissasi usko, että kouluilla, joilla ei ole edes varaa kouluavustajiin tai ruokkia lapsia kunnolla on varaa johonkin pienryhmiin? Jos uskot, niin käy joskus ihan huviksesi seuraamassa muutama päivä koulujen työtä.
Quote from: hyperbeli on 31.05.2010, 23:36:00
Väärin. Kansa nimittäin voi vaihtaa halutessaan päättäjänsä. Puuttuu kansan tahto.
Voiko?
Quote from: hyperbeli on 31.05.2010, 23:36:00
Minä kirjoitin ihan vilpittömästi sen minkä kirjoitin. Minua loukkaa se, että kutsut minua vitsiniekaksi!
Jos näin on, että olet ihan vilpittömillä aikeilla liikkeellä, niin pyydän sinulta vilpittömästi anteeksi!
******
EDIT: Lisää luettavaa aiheesta, jos jotakin kiinnostaa:
Belsie, L. 2001. Hey, Kid – don´t work too hard. Christian Science Monitor, 08827729, 2/26/2001, Vol. 93, Issue 63.
Cassel, R. N. 2003. A Highschool Drop-out Prevention Program for the At-risk Sophmore Students. Education, 00131172, Summer 2003, Vol. 123, Issue 4
Finnan, C. & Chasin, G. 2007. Accelarating the Learning of Low-achieving Students: The Transformation of a Dropout. Phi Delta Kappan. April 2007. 625 – 629.
Graham, M. & Bruce, E. 2006. "Seen and Not heard – sociological Approaches to Childhood: Black Children, Agency and Implications for Child Welfare. Journal of Sociology & Social Welfare, December 2006, Volume XXXIII, Number 4. pp. 51 – 67.
Jenson, W. R., Olympia, D., Farley, M. & Clark, E. 2004. Positive psychology and Externalizing Students in a Sea of Negativy. Psychology in the Schools, Vol. 41(1), 2004. Wiley Pediodical , Inc.
Miller, M. 2006. Where they are? Educational Leadership, 00131784, Feb2006, Vol. 63, Issue 5.
Ruus, V-R., Veisson, M., Leino, M, Ots, L., Pallas, L., Sarv, E-S. & Veisson, A. 2007. Student´s well-being, coping, academic success, and school climate. Tallinn University, Estonia. Social Behavior and Personality, 2007, 35 (7), 919 – 936.
Williams, J. H. 2007. Vulnerable, Excluded, Invisible & Ignored: The Margins on Education for All. Journal of International Cooperation in Education, Vol. 10, No1. pp. 1 – 18.
Eiköhän tuo syrjäytymisprosentti tippuisi roimasti alas, jos kaikki muut kielet kuin Suomen kieli, olisivat valinnaisia.
Quote from: jupeli on 31.05.2010, 23:58:35
Eiköhän tuo syrjäytymisprosentti tippuisi roimasti alas, jos kaikki muut kielet kuin Suomen kieli, olisivat valinnaisia.
Syrjäytyminen on niin monimutkainen juttu, että jätetään se nyt suosiolla niihin juhlapuheisiin.
Totta sen sijaan on se, että tietyt oppiaineet ovat niitä, jotka aiheuttavat monessa oppilaassa mm. kouluvastaisuutta ja -pudokkuutta. Yksi merkittävä ongelma-aine ainakin omien henkilökohtaisten kokemusteni mukaan on ruotsin kieli. Surullista, että suhteellisen tarpeeton kieli on tuhansien suomenkielisten opiskelijoiden riippakivi.
Ruotsi vapaaehtoiseksi ja etenkin toisen asteen läpäisyprosentit pomppaavat kilometrin ylöspäin!
Quote from: JM-K on 31.05.2010, 23:20:54
Quote from: kmruuska on 31.05.2010, 22:21:47
<homma-asenne>Mitä ihmeen "tukea" ne muka tarttee? Eikö ne voi vaikka nojailla seiniin jollei koulu maita? Onko niillä kotona ankeanväriset verhot vai mikä on, pitäisikö valden kustantaa kirkkaammat gardiinit?
Ei muuta kuin kirja käteen ja sanotaan että pänttää ja jos ei kelpaa, niin se on oma ongelma sitten. Miksi minun veronmaksajana pitäisi maksaa joidenkin "syrjäytyneiden" idioottien "turhautumisesta" ja "motivaation puutteesta" aiheutuva erikoishyysäys? Se on niin että jos opinnot keskeytyy jo aivan alkuvaiheessa niin sitten voi ottaa lapion käteen ja aloittaa uran ojankaivajana.</homma-asenne>
Toivottavasti et nyt Kaitsu kuole vitutukseen siellä synkässä kolossasi, mutta ihan pakko kertoa sinulle yksi juttu: opiskelen tässä työni ohella aikani kuluksi ammatilliseksi erityisopettajaksi. Teen kehittämishankkeena projektia, jonka tarkoituksena on auttaa nuoria, joilla on mm. ongelmia saattaa opintonsa loppuun saakka.
Olen muuten samaa mieltä kanssasi tästä aiheesta. Kun joku käyttäytyy jollain tavalla, siihen on aina olemassa syy. Ongelmia voidaan ratkaista aika huonosti puuttumalla seurauksiin ja viisveisaamalla syistä tai niiden eliminoimisesta.
Jotenkin tuntuu surkuhupaisalta, että joku tarjoaa lapiota (tässä koneellistuneessa ja kehittyneessä maassa) ratkaisuksi koulunkäyntiongelmiin. Lapiolla työtä tekevät sekatyömiehet alkavat olla samanlaista historiaa kuin sahalla leipänsä saavat metsuritkin tai käsin lastia kantavat ahtaajat.
Kmruuskan mallilla saadaan aikaan entistä suurempaa syrjäytymistä - entistä nuoremmin. Syrjäytyneille jää vaihtoehdoiksi joko/ja/tai päihteet sekä ammattirikollisuus. Minusta on aika käsittämätöntä,että joku haluaa ruokkia tätä kehitysketjua. Noh, joku haluaa anarkiaa ja levottomuutta, joku tasa-arvoisuutta ja rauhallista yhteiskuntaa.
Olen ehkä viimeisiä ihmisiä joista voi käyttää sanaa
liberaali, mutta ehkä juuri siksi jaksan nationalistisena arvokonservatiivina kantaa huolta nuorisosta ja heidän tulevaisuudestaan. Kmruuskan kommentteja kannattanee ehkä arvioida juuri tämän peilin kautta.
Näennäissuvaitsevaistolla on varsin outo kaksoisstandardi käytössään ja se näkyy kaikkein vahvimmin suhtautumisessa oman etnisen ja kulttuurisen ryhmän heikoimpiin.
QuoteVaikka tiedänkin itkupotkuraivarin olevan jo käynnissä siellä prysselissä vai missä nyt sitten oletkin, kerron vielä senkin, että teen tuon mamuprojektin ihan ilmaiseksi. Ihan pelkästä auttamisen halusta.
Ymmärrätkö, haluan auttaa noita maahanmuuttajanuoria integroitumaan Suomeen ja pääsemään uuden elämän alkuun.
Vaihtoehto heidänkin kohdallaan on syrjäytymisen jälkeen samansuuntainen (ja vielä pahempi) kuin alkuperäisväestön nuorison kohdalla.
QuoteMitä sinä olet tehnyt heidän hyväkseen? Tai ylipäätään kenenkään hyväksi?
Tähän minäkin haluaisin saada (aivan vilpittömästi) vastauksen.
Pitää antaa kiitoksia silloin, kun kiitosten paikka on. Juha Mäki-Ketelältä hyvä kirjoitus. Kiitos!
Quote from: Vihervasemmisto on 01.06.2010, 00:45:27
Pitää antaa kiitoksia silloin, kun kiitosten paikka on. Juha Mäki-Ketelältä hyvä kirjoitus. Kiitos!
Kiitos itsellesi!
Quote from: Marko on 31.05.2010, 20:04:13
Ymmärtääkseni juuri nuorten hyvinvointi ja koulutus ovat Mäki-Ketelälle myös poliittisesti tärkeitä teemoja.
Sori, huomasin tämän vasta nyt.
Tarkennan hieman: lasten ja nuorten hyvinvointi ja koulutus on minulle ehdottomasti tärkein teema niin poliittisesti kuin yhteiskunnallisestikin. Ollut aina ja tulee jatkossakin olemaan.
Ilman hyvinvoivia lapsia ja nuoria voimme lyödä hanskat tiskit saman tien ja antaa Suomen vaipua Mordorin ikuiseen pimeyteen.
Suomalaiset lapset ja nuoret tulevat vastaamaan tämän maan hyvinvoinnista, ei kukaan muu. Jos suomalainen hyvinvointi loppuu, tällä hetkellä maahan virtaavat "moniosaajat" suuntaavat reittinsä jonnekin muualle.
Quote from: JM-K on 31.05.2010, 23:49:49
Quote from: hyperbeli on 31.05.2010, 23:36:00
Minä kirjoitin ihan vilpittömästi sen minkä kirjoitin. Minua loukkaa se, että kutsut minua vitsiniekaksi!
Jos näin on, että olet ihan vilpittömillä aikeilla liikkeellä, niin pyydän sinulta vilpittömästi anteeksi!
Saat anteeksi!
Tuo syrjäytyneisyys/pudokas erottelu selventääkin asiaa. Käytin siis väärää sanaa, tarkoitin pudokasta.
Omasta puolestani pyydän siis anteeksi epäilyä näsäviisastelusta. Jään kuitenkin pohtimaan, että ymmärsitkö jo ensimmäisessä viestissäsi minun tarkoittavan syrjäytynyt -sanalla pudokasta. Jos ymmärsit, olisit säästänyt minut paljolta kirjoittamisen vaivalta huomauttamalla siitä.
Quote from: JM-K on 31.05.2010, 23:49:49
Minusta puolestaan tuntuu, että postasit minulle muutama päivä sitten tekstin, jonka julkaisin täälläkin. Voi olla, että olen väärässä.
En postannut.
Quote from: JM-K on 31.05.2010, 23:49:49
Jos kirjoitit tuon ihan tosissasi, on pakko kysyä muutama juttu: a) kauanko siitä on, kun olit viimeksi koulussa, b) onko sinulla omia lapsia, jotka ovat koulussa, c) seuraatko ylipäätään mediasta tai mistään, minkälaisessa säästöhelvetissä koululaitos - ja nimenomaan perusopetus - on ollut viimeiset kaksikymmentä vuotta? Et kai nyt ihan tosissasi usko, että kouluilla, joilla ei ole edes varaa kouluavustajiin tai ruokkia lapsia kunnolla on varaa johonkin pienryhmiin? Jos uskot, niin käy joskus ihan huviksesi seuraamassa muutama päivä koulujen työtä.
Kun nyt olet pyrkimässä poliittiseksi vaikuttajaksi, olisi sinun syytä ymmärtää, että poliittisten prosessien kautta voidaan vaikuttaa siihen, että kuinka paljon resursseja koulutukseen sijoitamme. Mielestäni lasten hyvinvointi on sellainen asia, että yhteiskunnan on kannattavaa sijoittaa siihen.
Quote from: JM-K on 31.05.2010, 23:49:49
Quote from: hyperbeli on 31.05.2010, 23:36:00
Väärin. Kansa nimittäin voi vaihtaa halutessaan päättäjänsä. Puuttuu kansan tahto.
Voiko?
Kyllä. Tämäkin kysymys tuntuu minusta jotenkin kummalliselta. Itsekin olet pyrkimässä päättäjäksi, kuinka et muka tietäisi, että äänestämällä kansa voi valita eduskuntaan haluamansa edustajat, jotka voivat muokata lakeja.
Lopuksi: Kiitän vastauksestasi ja pitkästä kirjallisuusviitelistastasi. Ikäväkseni minulla ei ole aikaa tutustua esittämääsi lähdemateriaaliin. Tuntuu siltä kuin piiloutuisit lähdeviitelistasi taakse niin, ettei sinun tarvitse puhua itse asiasta tai vastata esittämiini poikkeaviin näkemyksiini. Kenties olen liian vähäpätöinen väittelykumppani Sinulle. Sanon edellisen ihan vilpittömästi ja niin myös itse ajattelen.
Quote from: hyperbeli on 01.06.2010, 01:16:04
Jään kuitenkin pohtimaan, että ymmärsitkö jo ensimmäisessä viestissäsi minun tarkoittavan syrjäytynyt -sanalla pudokasta. Jos ymmärsit, olisit säästänyt minut paljolta kirjoittamisen vaivalta huomauttamalla siitä.
En ymmärtänyt kuin vasta nyt. Korostan vielä varoiksi, että pudokas voi syrjäytyä, mutta ei automaattisesti syrjäydy. Vastaavasti ns. syrjäytynyt - mitä sillä nyt sitten milloinkin tarkoitetaan - voi olla ihminen, joka on suorittanut koulut moitteettomasti, mutta on jollain muulla tapaa ns. valtavirrasta ulkona.
Quote from: JM-K on 31.05.2010, 23:49:49
Kun nyt olet pyrkimässä poliittiseksi vaikuttajaksi, olisi sinun syytä ymmärtää, että poliittisten prosessien kautta voidaan vaikuttaa siihen, että kuinka paljon resursseja koulutukseen sijoitamme.
Toki näin. Ongelma vain on se, että mikään nykyisistä valtapuolueista ei ole valmis sijoittamaan koulutukseen sen vaatimia resursseja. Ymmärtäähän tuon, sillä lapset eivät äänestä. Suuret ikäluokat sen sijaan äänestävät ja siksi niiden hyvinvointi on turvattava ensin. Ei siis minun mielestäni vaan valtapuolueiden.
Quote from: JM-K on 31.05.2010, 23:49:49
Mielestäni lasten hyvinvointi on sellainen asia, että yhteiskunnan on kannattavaa sijoittaa siihen.
Juuri näin. Tästä jo tuossa hetki sitten tähän ketjuun kirjoitinkin.
Quote from: JM-K on 31.05.2010, 23:49:49
Itsekin olet pyrkimässä päättäjäksi, kuinka et muka tietäisi, että äänestämällä kansa voi valita eduskuntaan haluamansa edustajat, jotka voivat muokata lakeja.
Kysymys tarkoitti lähinnä sitä, että voiko Suomen kansa nykyisessä poliittisessa tilanteessa todellakin äänestämällä vaikuttaa niihin asioihin, joihin haluaa ja haluamallaan tavalla? Mielestäni ei voi. Siksi on perustettu sellainen kansanliike kuin Muutos 2011.
Quote from: hyperbeli on 01.06.2010, 01:16:04
Tuntuu siltä kuin piiloutuisit lähdeviitelistasi taakse niin, ettei sinun tarvitse puhua itse asiasta tai vastata esittämiini poikkeaviin näkemyksiini.
Ei minulla ole mitään tarvetta piiloutua minkään taakse. Laitoin kirjalistan ihan vain siksi, jos jotakin asia kiinnostaa enemmän. Onhan tämä ketju poikkeuksellisen pitkä ja aktiivinen, vaikka ei käsittele mokuttelua millään muotoa.
Olen mielestäni vastannut varsin kattavasti näkemyksiisi vai oletko eri mieltä asiasta?
Quote from: hyperbeli on 01.06.2010, 01:16:04
Kenties olen liian vähäpätöinen väittelykumppani Sinulle. Sanon edellisen ihan vilpittömästi ja niin myös itse ajattelen.
En minä täällä kenenkään kanssa väittele. Enkä arvota ihmisiä. Jos jollakin on asiaa, johon katson olevan syytä kommentoida, niin kommentoin.
En ole tavannut ketjua tarkkaa, pahoitteluni.
Muutama hajanainen kysymys:
Miksi ihmeessä peruskoulussa ei anneta nelosia/ehtoja vaan armovitosia, onko kustannuskysymys?
Miksi peruskoulujen arvioissa on niin suuret erot?(Kysykää lukion opeilta ja etenkin sellaisilta, joiden kouluihin tulee väkeä laajalta alueelta. Erot ovat kuulemma huikeita.)
Miksi kymppiluokkapaikkoja on tarjolla niin vähän?
Miksi ennen opetus pelitti 40+ luokilla, nyt ei edes pienrymissä & erityisopetuksessa?
Miksi peruskoulussa on kaikenlaista puolipakollista helmienpunontaa, kissansilitystä ja kakunkoristelua, kun nekin tunnit voitaisiin käyttää perustehtävään (lukutaito ja matikka) tai tukiopetukseen? Tai lisäkielen alkeisiin/ylimääräiseen matikkaan/fykeen?
Lahjakkaista: Heitä on kai aika vähän, ei ongelmaksi asti. Yksi lahjakkuuden laji on se, että osaa aktivoida itseään muita häiritsemättä. Pentu vietti monet ala- ja yläasteen enkuntunnit (pyydettyään itse luvan opettajalta) lukemalla enkunkielisiä kirjoja. Joskus fiksu ope antoi sille yo-tehtäviä. Joskus pyysi tukiopettamaan kavereita. Pennun mielestä erityisesti apuopetushomma oli hyvä, ei niinkään kielen oppimisen takia vaan sosiaalisesti. Oli pakko asettua toisten asemaan ja funtsia, miten viesti menee perille. Siitä on ollut käytännön hyötyä mm. kesäduunissa.
Quote from: BastardoGrande on 31.05.2010, 21:49:05
Mihin noi armofemman saajat sitten loppusijoitetaan, seuraavalla asteella tai seuraavassa oppilaitoksessa ne on armotta drop out'teja.
Tiedän itse entisestä tuttavapiiristä muutamiakin 2010-luvun suomalaisia kolmekymppisiä peräkammarin poikia. Tarina on juurikin mainitun kaltainen: säälivitosilla peruskoulusta läpi. Tämän jälkeen kyseiset kaverit ovat jääneet vanhemmilleen asumaan, kun eivät oikein muutakaan voi. Kyllähän näillekin kavereille jonkinlaista monotonista ja surkeasti palkattua työtä olisi tarjolla, mutta aika usein ei se työntekokaan kiinnosta. Tässä tilanteessa vanhempien rooli vertautuu mielestäni suomalaisen sosiaaliturvan kannustinloukkuun: näillä kavereilla ei ole minkäänlaista tarvetta ja sitä kautta motiivia laittaa elämäänsä kuntoon, kun kaikki tuodaan vielä kolmekymppisenäkin eteen. Kyse lienee aika pienestä marginaalista, mutta omassa otannassani asettaisin kyllä aika paljon vastuuta nimenomaan vanhempien harteille.
Quote from: Malla on 01.06.2010, 02:47:50
Miksi peruskoulussa on kaikenlaista puolipakollista helmienpunontaa, kissansilitystä ja kakunkoristelua, kun nekin tunnit voitaisiin käyttää perustehtävään (lukutaito ja matikka) tai tukiopetukseen? Tai lisäkielen alkeisiin/ylimääräiseen matikkaan/fykeen?
Kun itse olin aikanaan lukiossa, joku taliaivo ehdotti, että yhteiskuntaoppi, historia, filosofia, psykologia, maantieto, elämänkatsomustieto ja uskonto täytyisi poistaa lukion opetussuunnitelmasta ja ottaa tilalle matematiikkaa, matematiikkaa ja matematiikkaa. Kysymyksestäsi tulivat hieman samanlaiset vibat.
Peruskoulun alussa oppilaat ovat vielä aivan lapsia. Nykyinen pehmeään laskuun perustuva systeemi, jossa muutamalla ensimmäisellä luokalla on vielä ihan selkeitä leikkejä mukana opiskelussa on lapsen psyko-sosiaalista kehitystä ajatellen mielestäni erittäin hyvä systeemi. Helmienpunonnasta ja muusta voisin todeta, että varsinaisten pään taitojen ohella monet lapset opettelevat vielä ala-asteella motorisia taitoja (ei ilman niitäkään elämässä selviä). Puutyön, käsityön ja liikunnan kaltaisten aineiden merkitys on mielestäni siinä, että niissä voivat saada onnistumisen tunteita oppilaat, jotka eivät näissä perinteisissä 'kovissa' aineissa pärjää. Jos taas onnistumisen tunteita ei saa mistään, niin seurauksena lienee pidemmällä tai ei ehkä edes niin pitkällä tähtäimellä juurikin tämä syrjäytysmikierre.
Itse muistan ainakin yhden tuttavan peruskoulusta, joka sai yleisesti hyvin heikkoja arvosanoja, mutta puutöissä hän oli luokan paras. Kumma kyllä, miehestä on sittemmin tullut puuseppä, ja vaikka yhdeksäs luokka meni muiden aineiden osalta nipin napin läpi, niin ei mistään syrjäytymisestä ollut tietoakaan. Sanokaa minun sanoneen, että jos tämänkaltaiset aineet riistetään pois peruskoulusta, niin syrjäytyneiden määrä tulee takuuvarmasti kasvamaan.
Osuin viime kesänä kuulemaan Morag Caseyn esitystä fysiikan yliopisto-opintojen nivelvaiheesta; Glasgow'n yliopistossa oli ryhdytty tekemään toimenpiteitä poissaolojen ja luennoista piittaamattomuuden ehkäisemiseksi. Oppilaisiin, jotka eivät ilmestyneet pakollisiin laskuharjoituksiin tai laboratoriotöihin, otettiin yhteys tekstiviesteillä (usein oli kyse siitä, että oppilaat olivat opintojen alussa sekaisin aikatauluista, eivätkä pinnanneet "tahallaan"). Lisäksi järjestettiin tutorointitunteja, joille sai pistäytyä esim. tekemään laskuharjoitustehtäviä oman tarpeensa mukaan.
Briteissä yliopisto-opintoja on läpäistävä vuosi kerrallaan, että pääsee etenemään; siis jos ei läpäise 1. vuoden fysiikkaa, ei saa jatkaa 2. vuoden fysiikkaan (Suomessa toisin). Siellä täytyy siis tutkia tarkkaan läpäisyprosenttia Level 1 Physics -kurssilla. Nämä toimenpiteet olivat nostaneet läpäisyprosenttia n. 8-10% aiemmista vuosista.
JM-K, jos tästä on jotain hyötyä projektissasi/tutkimuksessasi, Morag M. Caseyn nimellä löytyy googlesta, tässä esimerkkipaperi http://arxiv.org/abs/0911.2733 ja slideshow iloisilla graafeilla www.lib.gla.ac.uk/media/media_148925_en.pdf
Ei niin kovin täydellisiä vastauksia, mutta jotain kuitenkin:
Quote from: Malla on 01.06.2010, 02:47:50
Miksi ihmeessä peruskoulussa ei anneta nelosia/ehtoja vaan armovitosia, onko kustannuskysymys?
- ei ole rahaa eikä aikaa
- opettajilla ei ole halua/viitseliäisyyttä/voimia/osaamista/keksi itse keskittyä niihin haastavimpiin, opettajan työhön kun nykyisin kuuluu ihan älyttömästi kaikenlaista enemmän tai vähemmän turhaa
- oppilaat halutaan vain nopeasti pois omalta kontolta seuraavalle luokalle toisen opettajan vaivoiksi.
Quote from: Malla on 01.06.2010, 02:47:50
Miksi peruskoulujen arvioissa on niin suuret erot?(Kysykää lukion opeilta ja etenkin sellaisilta, joiden kouluihin tulee väkeä laajalta alueelta. Erot ovat kuulemma huikeita.)
- siksi, koska arviointeja tekevät ihmiset ja ihmiset ovat yksilöllisiä. Joku opettaja nipottaa, että tehtävät tulee olla täydellisesti tehtyjä, toinen puolestaan antaa saman numeron, jos opiskelija on suunnilleen paikalla ja on tehnyt edes jotain.
Quote from: Malla on 01.06.2010, 02:47:50
Miksi kymppiluokkapaikkoja on tarjolla niin vähän?
- ei ole rahaa eikä halua niitä perustaa. Yleensä suurempi puute on jälkimmäisestä. Kuten jo aiemmin tässä ketjussa totesin niin lapset ja nuoret eivät äänestä, mutta suuret ikäluokat äänestävät. Siksi päättäjät keskittyvät laittamaan niiden asioita kuntoon.
- henkilökohtaisesti muuten toivon, että kun tämän hetken lapset ja nuoret ovat aikanaan päättävässä asemassa, niin he antavat nykyisten päättäjien lojua kuset ja paskat housuissa viikkotolkulla viidensadan hengen vaivaistentalossa (jossa yksi henkilökuntaan kuuluva) makaronivelliä toisilleen syötellen. Maksun aika tulee aina.
Quote from: Malla on 01.06.2010, 02:47:50
Miksi ennen opetus pelitti 40+ luokilla, nyt ei edes pienrymissä & erityisopetuksessa?
- erityistarpeisten nuorten määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti ja kasvaa samalla sykkeellä.
- ongelmat ovat syventyneet ja laajentuneet
- vanhemmat eivät osaa/jaksa/viitsi/keksi itse kasvattaa lapsiaan vaan kuvittelevat senkin kuuluvan kouluille.
Quote from: Malla on 01.06.2010, 02:47:50
Miksi peruskoulussa on kaikenlaista puolipakollista helmienpunontaa, kissansilitystä ja kakunkoristelua, kun nekin tunnit voitaisiin käyttää perustehtävään (lukutaito ja matikka) tai tukiopetukseen? Tai lisäkielen alkeisiin/ylimääräiseen matikkaan/fykeen?
- Siksi, että opetushallituksen mummojen "syrjäytymisenvastainen taistelu" edellyttää tuommoisia kursseja. Tarkoituksena on estää syrjäytyminen tuottamalla kaikille lapsille edes jonkinlaisia onnistumisenkokemuksia. Vaikka sitten helmiä punomalla.
- tuollaiset typeryydet eivät tietenkään estä tai vähennä syrjäytymisen riskiä, mutta opetushallituksen mummot voivat kirjoittaa raportin, että taistelu syrjäytymistä vastaan jatkuu menestyksekkäästi: kaikki ysiluokkalaiset tekevät pannulappua.
Quote from: Malla on 01.06.2010, 02:47:50
Lahjakkaista: Heitä on kai aika vähän, ei ongelmaksi asti. Yksi lahjakkuuden laji on se, että osaa aktivoida itseään muita häiritsemättä.
- Jep, yleensä lahjakkaat koulun kyllästyneet eivät putoa, vaan ovat ns. alisuoriutujia eli heidän suorituksensa jää huomattavasti sen alle, mihin he todellisuudessa pystyisivät.
Quote from: Vapaa Umpihanki on 01.06.2010, 09:56:50
Missä se on määrätty, että suomalaisten pitää huolehtia omistaan?
- Ei sitä missään määrätty ole, kuuluu sosialisaation luonteeseen.
- Oletko muuten sitä mieltä, että jos saat sairaskohtauksen kadulla, niin minun ei tule huolehtia sinusta, koska en ole varma, oletko "omanmielinen" tai kun elämme "tämän päivän vapaassa maailmassa"?
- muista muuten olla käyttämättä yhteisin varoin järjestettyjä terveyspalveluita, koulutuspalveluita, katuja, teitä, kirjastoja jne. Tämän päivän vapaassa maailmassa voit järjestää ne itsellesi vaikkapa ihan itse!
Quote from: Vapaa Umpihanki on 01.06.2010, 09:56:50
Tuliko kellään Mäki-Ketelän kirjoituksesta mieleen sana "työvoimapula"?
- Ei ainakaan minulle. Mistäs tuollainen assosiaatio?
Quote from: Vapaa Umpihanki on 01.06.2010, 09:56:50
Kummanko ryhmän elämänhallintaan tässä nyt tulee puuttua: niiden järkevien, täysvaltaisten, aikuisten vanhempien vai heidän lapsiensa?
Mielestäni tuossa oli jo neljä ryhmää. Kysymykseksi "Kummanko" viittaisi kahteen ryhmään. Mistä tässä muuten on kyse? En ymmärtänyt kysymystä lainkaan.
Quote from: Sarppi on 01.06.2010, 10:46:24
JM-K, jos tästä on jotain hyötyä projektissasi/tutkimuksessasi, Morag M. Caseyn nimellä löytyy googlesta, tässä esimerkkipaperi http://arxiv.org/abs/0911.2733 ja slideshow iloisilla graafeilla www.lib.gla.ac.uk/media/media_148925_en.pdf
Kiitos linkistä, pitää perehtyä Moragin juttuihin. Nimi oli minulle uusi, joten mielenkiinnolla odotan, mitä sieltä löytyy!
Quote from: Topelius on 01.06.2010, 10:10:55
Peruskoulun alussa oppilaat ovat vielä aivan lapsia. Nykyinen pehmeään laskuun perustuva systeemi, jossa muutamalla ensimmäisellä luokalla on vielä ihan selkeitä leikkejä mukana opiskelussa on lapsen psyko-sosiaalista kehitystä ajatellen mielestäni erittäin hyvä systeemi. Helmienpunonnasta ja muusta voisin todeta, että varsinaisten pään taitojen ohella monet lapset opettelevat vielä ala-asteella motorisia taitoja (ei ilman niitäkään elämässä selviä). Puutyön, käsityön ja liikunnan kaltaisten aineiden merkitys on mielestäni siinä, että niissä voivat saada onnistumisen tunteita oppilaat, jotka eivät näissä perinteisissä 'kovissa' aineissa pärjää. Jos taas onnistumisen tunteita ei saa mistään, niin seurauksena lienee pidemmällä tai ei ehkä edes niin pitkällä tähtäimellä juurikin tämä syrjäytysmikierre.
Olet aivan oikeassa. Ongelma vain nykyisin on se, että tämä kouluun sopeuttaminen kaiken maailman hatuntekokurssien avulla ei lopu koskaan. Ei edes toisella asteella, jossa ollaan jo 16v. plus.
Toisekseen hatunteossa ja helmienpunonnassa saadut onnistumisenkokemukset kääntyvät ihmistä vastaan kun hän huomaa, että kaikessa muussa hän epäonnistuu. Hänelle syntyy fiilis, että "onnistun vain pilipalihommissa". Mikä muuten pitää monen kohdalla oikeastikin paikkansa.
Quote from: JM-K on 01.06.2010, 01:26:59
Hyvin vastattu.
Tuo Mallan kysymys siitä, että miksi erityistarpeisten lasten määrä kasvaa niin vauhdilla on mielenkiintoinen. Vaikken olekaan asiaa tutkinut, haluaisin jakaa muutamia näkemyksiäni:
1. Synnyttäjien keski-ikä on noussut. Tämä lisää erilaisten komplikaatioiden määrää ja kehitysvammoja.
2. Kaupungistuminen. Vanhat kyläyhteisöt ja sukusiteet ovat purkautuneet. Ihmiset ovat vailla sosiaalisia turvaverkkoja. En puhu nyt rahasta, vaan ystävistä ja tuttavista. Tämä lisää henkistä pahoinvointia, joka kohdistuu lapsiin sekä vanhempien kautta, että suoraan. Voi olla, että tulevat sukupolvet kehittävät tapakulttuuriamme niin, että sopeudumme paremmin kaupunkielämään. Voi olla, että ei.
3. Perheiden eriytyminen. Tarkoitan tällä sitä, että aamulla seitsemältä lapset herätetään ja viedään päiväkotiin. Illalla viideltä (siis juuri ennen nukkuma-aikaa) heidät haetaan päiväkodeista kotiin. Olen lukenut, että joidenkin tutkimusten mukaan vanhemmat viettävät lastensa kanssa 15 minuuttia/päivä lapsiinsa keskittyen. Ennen isät lähtivät aamulla peltotöihin poikiensa kanssa ja olivat koko päivän lapsensa kanssa. Samoin äidit hääräilivät kotona tyttöjen kanssa. Tämä yhteys on kadonnut. Uskon, että päiväkotiin viety alle kolmevuotias lapsi kokee syvällä sisimmässään tulleensa hylätyksi.
4. Sukupolvien jatkumo. Ennen isät joutuivat laittamaan toivonsa poikiinsa, että he elättäisivät isänsä eläkepäivinä. Samoin pojat usein joutuivat olemaan väleissä isiensä kanssa, jotta saivat jatkaa tilaa. Valtion sosiaaliluukku on paradoksaalisesti poistanut suvun keskinäisen riippuvuuden. Nykyään poika voi haistattaa isälleen pitkät aikuistuessaan paljon kevytmielisemmin, koska kriisiaikoina turvaa voi saada muualtakin kuin suvusta.
Quote from: Vapaa Umpihanki on 01.06.2010, 09:56:50
Missä se on määrätty, että suomalaisten pitää huolehtia omistaan?
Ihan nykyisessäkin lainsäädännössä. Aina perustuslaista yhdenvertaisuuslakiin.
Quote from: JM-K on 31.05.2010, 23:20:54
Toivottavasti et nyt Kaitsu kuole vitutukseen siellä synkässä kolossasi, mutta ihan pakko kertoa sinulle yksi juttu: opiskelen tässä työni ohella aikani kuluksi ammatilliseksi erityisopettajaksi. Teen kehittämishankkeena projektia, jonka tarkoituksena on auttaa nuoria, joilla on mm. ongelmia saattaa opintonsa loppuun saakka.
Tutustuin tässä keväällä erääseen mukavaan maahanmuuttajakaveriin (juu, on ihan varsinainen), joka opiskelee alaa. Hän innostui tästä projektistani. Tulevana syksyllä kokeillaan kehittämiäni metodeja ja välineitä myös maahanmuuttajanuoriin ja heidän opintovaikeuksiinsa.
Vaikka tiedänkin itkupotkuraivarin olevan jo käynnissä siellä prysselissä vai missä nyt sitten oletkin, kerron vielä senkin, että teen tuon mamuprojektin ihan ilmaiseksi. Ihan pelkästä auttamisen halusta.
Ymmärrätkö, haluan auttaa noita maahanmuuttajanuoria integroitumaan Suomeen ja pääsemään uuden elämän alkuun. Mitä sinä olet tehnyt heidän hyväkseen? Tai ylipäätään kenenkään hyväksi?
Jäin oikein pohtimaan tätä kysymystäni tai oikeastaan sitä, että muuten kyllä hyvin suunsa auki saava Ruuska ei vastaa tähän mitään.
Tämähän on mokuttajille tyypillinen ongelma.Vaaditaan keskustelua, mutta sitten ei halutakaan siihen osallistua. Jätetään aivan yksinkertaisetkin kysymykset vastaamatta ja tosiasiat huomioimatta.
Samaa näkyy mokuttajien suhtautumisessa Muutos 2011 -tavoiteohjelmaan. Omilla vihapalstoillaan kyllä haukkuvat meitä rasisteiksi ja natseiksi, mutta edes pyynnöstä eivät osaa osoittaa yhtäkään faktaa, joka todistaisi Muutoksen rasistiseksi tai fasistikseksi järjestöksi tai esimerkiksi minut rasistiksi. Jos asiaa kysyy mokuttajilta, vastaus on aina se, että "emme halua mainostaa omalla palstallamme rasistista järjestöänne".
Sama ilmiö toistuu myös esim. mokuttajien suhtautumisessa Halla-ahon kirjoituksiin. Sadoista pyynnöistämme huolimatta niitäkään ei ole vielä kukaan paskapuheeksi osoittanut. Se, että joku kommunismilla päänsä sekoittanut typerys toistelee sanaa "rassisti" ei tee Jussin kirjoituksista vielä valetta. Enemmän se kertoo vain vihakompleksissaan kituvan mokuttajan häiriintyneestä mielestä ja hänen ihailemansa ideologian kieroutuneesta luonteesta.
Tiedättekö mitä? Jos tuo mokuttajasakki, joka eniten pitää meteliä mediassa ja etenkin täällä netissä on kovinta, mitä niillä on laittaa etulinjaan, niin ne ovat jo hävinneet tämän pelin. Odotan oikein innolla tulevia vaaliväittelyitä. Syön tuommoiset pellet heti ensi sekunneilla, vähän niinkuin kissanen hiirisen!
Quote from: JM-K on 02.06.2010, 12:55:19
Sama ilmiö toistuu myös esim. mokuttajien suhtautumisessa Halla-ahon kirjoituksiin. Sadoista pyynnöistämme huolimatta niitäkään ei ole vielä kukaan paskapuheeksi osoittanut.
No onhan meillä anekdoottiargumentoinnin piirimestaruuskisojen kakkonen, historian tutkija Jussi Jalonen, jonka mukaan Barbados ja joku kanadalainen bloggaava väestötieteilijä romuttavat Halla-ahon uskottavuuden (taas).
Barbados! Muistakaa Barbados!1!!!1
Ja tämä oli OT.
Quote from: gloaming on 02.06.2010, 13:19:22
Quote from: JM-K on 02.06.2010, 12:55:19
Sama ilmiö toistuu myös esim. mokuttajien suhtautumisessa Halla-ahon kirjoituksiin. Sadoista pyynnöistämme huolimatta niitäkään ei ole vielä kukaan paskapuheeksi osoittanut.
No onhan meillä anekdoottiargumentoinnin piirimestaruuskisojen kakkonen, historian tutkija Jussi Jalonen (...)
Ihan mielenkiinnosta: kuka noissa piirimestaruuskisoissa mahtoi olla ykkönen? Kova luu pitää olla, jos Jussin päihitti lillukanvarsiin sekaantumisessa!
Ei vaan, Jussi on ihan kiva poika, vaikka välillä syyllistyykin käsittämättömän pitkiin jaarituksiin jostain, mikä ei kiinnosta ketään, tuskin edes häntä itseään.
No, eihän niitä ole pakko lukea, yleensä riittää, kun lukee ekan ja vikan lauseen. Siis monen muunkin kuin vain Jussin kirjoituksista.
Quote from: hyperbeli on 31.05.2010, 22:49:01
On olemassa parempiakin ratkaisuja kuin tasoryhmät. Nykyistä järjestelmää paremmin toimisivat pienet ryhmät, joissa opettaja voisi huomioida jokaista lasta yksilönä eikä esimerkiksi tasoryhmänsä jäsenenä.
Päinvastoin nykyistä tasoryhmä-käytäntöä pitäisi viedä nykyistä huomattavasti pidemälle, varsinkin kun koulukoot ja luokkakoot kasvavaat koko ajan.
Eli nykyisen keinoteikoisen lähinnä iän mukaan tapahtuvan vuosittaisen tasoryhmäjaon sijasta pitäisi ryhmäjako perustua ainekohtaisesti suoraan kunkin oppilaan henkilökohtaiseen tasoon. Ja huomattavasti lyhyemmällä tarkastelujaksolla kuin yksi vuosi.
Tällöin koko ryhmä, isokin, olisi oikeasti samalla tasolla, jolloin opettaja käytännössä ohjaisi kaikkia henkilökohtaisesti, ohjatessaan koko ryhmää.
Jos et ole provosoinut ketään, ei tule mitään ongelmia, vaikka joku sinusta kiihottuisikin. Olet varmasti huomannut, että sinun kanssasi keskustelijoitakin kaitsetaan tarvittaessa takaisin asiallisille poluille.
Kiitos, JM-K.
Noista arviointien eroista (koskee myös lukiota, erot näkyvät yo-lautakunnassa): eikö ole minkäänlaista palautesysteemiä?. "Teillä arvoidaan liian tiukasti/löysästi." Jos sama jatkuu vuodesta ja koulusta toiseen (kuten muuan yo-lautakunnan sensori kertoi), eikö olisi aika funtsia arvointiperusteita?
Inhottavimmillaan arviointin epätasaisuus merkitsee, että armoysin saanut pääsee haluamaansa lukioon, vaikka taidot ovat huonommat kuin toisen koulun seiskan oppilaalla. Ja lukion armokymmpiläiset pettyvät, kun varmat ällät rojahtavat hikiseksi cumuksi. (Eikä se ole kakaroiden vika, mistä hitosta he voisivat tietää, että loistosuoritus onkin vain nippa nappa tyydyttävä.)
En myöskään ymmärrä pk:n yläkoulun valtakunnallisia tasokokeita. Mitä virkaa niillä on, kun eivät ole pakollisia? Kuulostaa ihan silkalta tuhlaukselta. (Pisa-testit ovat erikseen, eivätkö?)
Ainakaan muksuni muinaisella yläasteella juuri kokaan ei saanut onnistumisen kokemuksia helmienpunonnasta tmv. Ne olivat pakkopullaa, ja niitä opettivat leipiintyneimmät opet, jouta pidettiin poissa pahanteosta. Esim. muksuni koulussa kivalta kuulostava valokuvauskurssi oli kaikkien painajainen. Tunnit kuluivat pimiössä piileskelyssä. Veetuuntunut ope antoi kaikille kympin, vaikka pennut eivät oppineet yhtään mitään muuta kuin sen, että valokuvaaminen on tappavan tylsää ajanhukkaa. - Jos taitoaineita opetetaan, opetuksen laadun pitäisi olla kunnossa. (Vastaavia juttuja olen kuullut paljon.)
Yksikään valokuvaajatuttavani ei ole saanut koulussa alan opetusta. Yhdessä koulussa valokuvauskerho sai käyttöönsä varaston, jonne oppilaat rakensivat pimiön. Ihan itse, omin kätösin. Eikö onnsitu nykyään?
Huomattavasti fiksumpaa, onnistumiskokemuksia ja elämyksiä tarjovaa olisi järjestää (samoilla resursseilla) oikeasti vapaaehtoisia kursseja, joista ei saa arvosanaa. Tai jättää suosiolla harrastukset vapaa-aikaan.
Surkeaa: Joku voi epäonnistua myös helmienpunonnassa, jolloin hyvä tarkoitus kääntyy vastakohdakseen. Hokema kuuluu, että "jokainen on hyvä jossakin." Ei pidä paikkaansa. Joku on huono ihan kaikessa, joku tosi hyvä monessa asiassa. Ihmisarvo kuuluu kaikille, eikä sitä tarvitse lunastaa olemalla hyvä edes jossakin.
Ja: kaikki on suhteellista. Esimerkki: ystävän muksun yo-todistuksessa oli yksi kasi, liikunnassa. Muut kymppejä. Kommentit: "Sä et sitten vissiin ole erityisen urheilullinen. Koeta nyt kuntoillakin." Poikaa nauratti. Jos samainen kasi olisi komeillut kutosten seassa, kommentit olisivat kuuluneet: "Sinulla on liikunnallisia taipumuksia. Menet varmaan opiskelemaan sitä alaa." Hän myönsi auliisti, että kasi oli tullut ihan syystä, ei tosin urheilullisuuden puutteen (taisi liikuskella ihan SM-tasolla jossain lajissa) vaan poissaolojen takia.)
Pakko kommentoida tätä aihealuetta kun olen juuri itse käynyt lukion, ja viime aikoina on tullut hieman syvällisemmin mietittyä tätä Suomen koulujärjestelmää. Itselläni on aina ollut suht helppoa koulussa joten lähestyn tätä aihetta enemmän lahjakkaan oppilaan näkökulmasta.
Mielestäni suurimmat ongelmat koulujärjestelmässä ovat ala-asteen jälkeisessä ajassa. Itse olen kokenut että yläaste ja lukio ovat olleet opetuksellisesti täysin hukkaan heitettyä aikaa. Melkein ikinä ei ole mitään tarvinnut tehdä suht hyvien arvosanojen eteen, puhumattakaan kokeiden läpäisystä. Ja tämä ei päde vain mitenkään erityisen lahjakkaisiin, uskaltaisin jopa väittää että sama tilanne on melkein enemmistöllä oppilaista. Tässä mennään nyt niiden heikomipien tarpeiden mukaan, mikä totta kai johtaa siihen että tasoerot oppilaiden välillä kavenevat. Mutta onko tämä hyvä asia?
Mielestäni tämä on järjestelmällistä potentiaalin hukkaan heittämistä. Itse en tunne sellaisia jotka olisivat lahjakkuutensa takia syrjätyneet mutta sitäkin enemmän sellaisia jotka eivät ala-asteen jälkeen ole laittaneet tikkuakaan ristiin kouluun eteen, ihan vain sen takia ettei ole tarvinnut. Onko Suomella todellakin varaa siihen että suuri osa oppilaista eivät kuuden vuoden aikaan kehity mitenkään koulussa? Pahempaa kuin se että kehitystä ei tapahdu, on se että ei opita opiskelemaan. Sitten kun korkeakolussa (oletettavasti, kokemusta ei vielä ole) vaatimustaso nousee, niin voi olla vaikeuksia opiskelun kanssa koska aikaisemmin ei ole tarvinnut itseään.
Jos mietitään esim. englannin tuntia lukiossa. Miten on edes mahdollista järjestää opetusta järkevästi jos oppilaiden joukossa on sekä A:n että L:n kirjoittajia? Tietenkin monet uudistukset vaatisivat resursseja, mutta sitten on myös niitä asioita joita voitaisiin vaivatta tehdä. Esim. lahjakkaalle viidennen luokan oppilaalle voisi hyvin antaa kutosen tai yläasteen matikan kirjan.
Toinen asia ovat sitten nämä ei-lukuaineet. En näe siinä mitään järkeä että nämä aineet ovat pakollisia lukiossa. Otetaan esimerkiksi liikunta. Ne jotka muutenkin harrastavat liikuntaa eivät liikuntatunteja tarvitse ja niitä joita ei kiinnosta edes vähän alusta, pinnaavat tai muuten vain lusmuilevat tunneilla. Tiedä sitten ketä tämäkin hyödyttää.
Pahoittelen ajoittaista off-topicia.
Quote from: kmruuska on 02.06.2010, 14:13:34
Quote from: JM-K on 02.06.2010, 12:55:19
Jäin oikein pohtimaan tätä kysymystäni tai oikeastaan sitä, että muuten kyllä hyvin suunsa auki saava Ruuska ei vastaa tähän mitään.
Tämähän on mokuttajille tyypillinen ongelma.Vaaditaan keskustelua, mutta sitten ei halutakaan siihen osallistua. Jätetään aivan yksinkertaisetkin kysymykset vastaamatta ja tosiasiat huomioimatta.
Minua koskevat tällä foorumilla erityissäännöt joiden mukaan syy on minun jos joku muu kiihtyy keskustellessaan kanssani. Kysymyksesi oli esitetty niin kiihottuneessa sävyssä etten halua enää osallistua keskusteluun koska se johtaa sanktioihin kohdallani.
Siis minä kiihottuneessa tilassa? Höpö höpö nyt Kaitsu. Mikään netissä kirjoitettu ei todellakaan saa minua minkäänlaisen tunnekuohun valtaan. TUollainen käytös ei kuulu terveeseen aikuisuuteen tai kunnossa olevaan itsetuntoon. Eli annahan palaa vaan vastausta tiskiin!
Quote from: Kikken on 02.06.2010, 14:57:05
Onko Suomella todellakin varaa siihen että suuri osa oppilaista eivät kuuden vuoden aikaan kehity mitenkään koulussa? Pahempaa kuin se että kehitystä ei tapahdu, on se että ei opita opiskelemaan. Sitten kun korkeakolussa (oletettavasti, kokemusta ei vielä ole) vaatimustaso nousee, niin voi olla vaikeuksia opiskelun kanssa koska aikaisemmin ei ole tarvinnut itseään.
Hyviä pointteja kirjoituksessasi! Kun olet noin lahjakas, olisit voinut siirtyä suoraan yliopistoon peruskoulun jälkeen. Tunnen henkilöitä, jotka ovat näin tehneet ja hyvää jälkeä on tullut. Yliopistoon kun voi mennä pelkillä pääsykokeillakin ja avoimesta yliopistosta voi ostaa kursseja, jonka jälkeen voi avoimen väylän kautta päästä yliopistoon.
Tätä mahdollisuutta olisi syytä mainostaa enemmän lahjakkaille.
Quote from: Kikken on 02.06.2010, 14:57:05
Esim. lahjakkaalle viidennen luokan oppilaalle voisi hyvin antaa kutosen tai yläasteen matikan kirjan.
Juuri näin. Itse omassa opetuksessani annan useinkin lukion kirjan kouraan yläkoululaiselle. Päästän myös oppilaat etenemään omaan tahtiinsa kirjassa eteenpäin. Tästä aiheutuu omanlaisiansa haasteitakin ja luokan pieni koko on hyödyksi niiden ratkaisussa.
Quote from: antero on 02.06.2010, 14:03:47
Quote from: hyperbeli on 31.05.2010, 22:49:01
On olemassa parempiakin ratkaisuja kuin tasoryhmät. Nykyistä järjestelmää paremmin toimisivat pienet ryhmät, joissa opettaja voisi huomioida jokaista lasta yksilönä eikä esimerkiksi tasoryhmänsä jäsenenä.
Päinvastoin nykyistä tasoryhmä-käytäntöä pitäisi viedä nykyistä huomattavasti pidemälle, varsinkin kun koulukoot ja luokkakoot kasvavaat koko ajan.
No ehkäpä olemmekin tavallaan samaa mieltä. Jos oletuksena on se, että luokkakoot kasvavat, on tasoryhmäkäytäntöön välttämätöntä mennä. Sillä käytännöllä kyllä sitten aiheutetaan paljon harmia niille nuorille, jotka sinne Ö-ryhmään joutuvat, mutta on parasta pelastaa edes niiden parempien oppilaiden koulunkäynti, kuin tuhota tasaisesti kaikkien koulunkäynti.
Vastustan kuitenkin jyrkästi tätä kehitystä! Se on juuri sitä pakkasella housuun kusemista. Nykyiset yläkoululaiset kolkuttelevat työelämän ovia jo kymmenen vuoden päästä, ja heille pitää antaa mahdollisimman hyvät eväät elämäänsä.
Quote from: hyperbeli on 02.06.2010, 18:04:37
Jos oletuksena on se, että luokkakoot kasvavat, on tasoryhmäkäytäntöön välttämätöntä mennä. Sillä käytännöllä kyllä sitten aiheutetaan paljon harmia niille nuorille, jotka sinne Ö-ryhmään joutuvat, mutta on parasta pelastaa edes niiden parempien oppilaiden koulunkäynti, kuin tuhota tasaisesti kaikkien koulunkäynti.
Miten omalle tasolleen, eli Ö-ryhmään pääsevälle, aiheutetaan paljon harmia sillä, että hän pääsee ryhmään-Ö joka on hänen omalla tasollaan, eli Ö-tasolla?
Miten se oman tason ryhmä tuhoaa hänen koulunkäyntinsä?
Malla antoi juuri hetki sitten hyvän esimerkin.
Quote from: JM-K on 02.06.2010, 13:24:02
Ihan mielenkiinnosta: kuka noissa piirimestaruuskisoissa mahtoi olla ykkönen?
Eurassa on kuulemma kovempia hemmoja kuin Eurajoella.
Quote from: gloaming on 02.06.2010, 22:30:24
Quote from: JM-K on 02.06.2010, 13:24:02
Ihan mielenkiinnosta: kuka noissa piirimestaruuskisoissa mahtoi olla ykkönen?
Eurassa on kuulemma kovempia hemmoja kuin Eurajoella.
Ach so, Euran Daltonit siis. Vai on veljekset kotiblockkaajia.
Myönnän, että en ole perehtynyt Kutaleen ajatuksenjuoksuun asiassa, mutta jos ei jaettaisi arvosanoja, niin ei tulisi armoviitosia?
http://sverigesradio.se/cgi-bin/International/nyhetssidor/artikel.asp?ProgramID=2054&Format=1&artikel=3751075
QuoteLack of Grades Hurt Some Students
According to a new report from the Institute for Labour Market Policy Evaluation, since grades were removed from Swedish primary and middle schools, fewer students from less educated families have finished high school.
The study shows that the change has favored the sons of the well-educated, while their daughters showed the same negative trend as the children of the less-educated.
The report provides no reasons why this has happened.
Grades in primary and middle schools in Sweden were completely removed in 1982, but from 1969 municipalities were allowed to remove grading from the youngest students.
Minister of Education Jan Björklund, who was worked to restore grades, says the report confirms what he knew already about the value of grades.
Mona Sahlin, leader of the Social Democratic opposition, which is more sceptical about grading in schools, says she's not surprised, as when grades were removed they weren't replaced with a useful substitute.
Quote from: Vapaa Umpihanki on 03.06.2010, 16:45:02
Pystytäänkö koululaitoksessa korjaamaan ne virheet, mitä kasvatuksessa on tehty?
Ei
Quote from: Vapaa Umpihanki on 03.06.2010, 16:45:02
Onko kotiopetus yhdistettynä yksityistunteja antaviin aineopettajiin täyttä öyhötystä vai se muutos, jota tässä nyt tarvitaan?
Ei kumpaakaan
Quote from: BastardoGrande on 31.05.2010, 21:49:05
Mihin noi armofemman saajat sitten loppusijoitetaan, seuraavalla asteella tai seuraavassa oppilaitoksessa ne on armotta drop out'teja.
Ennen oli jokaisessa kunnan kuorma-autossa arvostettu ja kunnioitettu kuorma-autonkuljettaja ja hänellä ns apumies, jonka työväline oli lapio, 'spädä'.
Samoin oli monella ammattimiehellä kaksi askelta perässä tarpova apumies, oppipoika jne...
Enää ei ole sellaisia hätäaputöitä kenellekään, on vain ammattimiehiä ja loosereita.
Jos putoat yhteiskunnan perälaudan yli, on kaksi vaihtoehtoa; alkaa rosvoksi tai juopoksi.
Jos käden taitoja löytyy niin tilanne ei ole toivoton mikäli osaa lukea ja kirjoittaa. Omassa nuoruudessa nuo armovitoset pääsi koneelle ja metallille ja osalla noista on pyyhkinyt ihan hyvin.
Miksi näitä alisuorittajia ei voida vapauttaa oppivelvollisuudesta ja laittaa johonkin muuhun hommaan?
Itse muistan, että silloisella yläasteen aikana oli joitakin kappaleita korkeintaan pari kertaa viikossa näyttäytyviä kansakunnan toivoja. Puhutaanko samoista tyypeistä? Kun tuota juttua harrastaa kolme vuotta, niin ei voi kuin vaan ihmetellä.
Lukiossakin oli sitten näitä kurssien keräilijöitä, kun eläköityvä fysiikan opettaja lupasi vähintään joka toisesta kurssista viitoset nukkujille, taaten samalla kaikille melko hyvän 'akateemisen vapauden'. :roll: Jos oikein olen ymmärtänyt, niin tämmöinen armovitosten keräily on monissa lukioissakin lisääntynyt paljon melko lyhyellä aikavälillä.