QuoteHetemaj: Näin maahanmuuttajat saadaan lukioon
Kokoomuksen tuleva eduskuntavaaliehdokas Fatbardhe Hetemaj tahtoisi parantaa maahanmuuttajien asemaa Suomessa heille räätälöidyllä lukiomallilla.
- Maahanmuuttajia auttaisi neljän vuoden lukio, jossa olisi suomenkieli kakkoskielenä ohessa koko ajan. Se olisi maahanmuuttajanuorille hyvä kannuste hakeutua muuhunkin kuin vain ammattikouluun, vuoden pakolaisnaiseksi 2009 valittu Hetemaj sanoi tänään nuorisotyöttömyyttä käsitelleessä seminaarissa Helsingissä.
Sanna Penttinen Opetushallituksesta vahvistaa Uudelle Suomelle, ettei Suomessa ole toistaiseksi maahanmuuttajille räätälöityä lukiolinjaa.
Hetemaj pitää myös opinto-ohjaus-, kuraattori – ja koulupsykologitoimintaa kouluissa on liian vähäisenä.
-Suomessa ei juuri ole fyysisiä terveydellisiä ongelmia, mutta lama on lisännyt psyykkisten ongelmien määrää. Ihmiset ahdistuvat helposti. Psyykkisiin ongelmiin pitäisi puuttua kouluissa tehokkaammin, Hetemaj sanoi.
Hetemaj vaati opetusministeriötä ja työministeriötä tekemään yhteistyötä maata piinaavaan nuorisotyöttömyyden ratkaisemiseksi käytännössä.
- Ihmiset ovat alkaneet hakeutumaan kouluihin, kun työnsaanti on vaikeutunut taantuman takia. Mutta kun kouluihin on tunkua, on sinnekin vaikea päästä. Ministereiden pitäisi tehdä selkeää yhteistyötä ongelman ratkaisemiseksi.
Viiden vuoden siivouskokemuksella Hetemaj osaa arvostaa muustakin kuin vain siististä sisätyöstä hankittua työkokemusta. Hän tahtoisi nuorille lisää kasvattavia kokemuksia.
Nuorisotyöttömyyteen ei Hetemajn mukaan auta välivuodet koulusta, vaan hän tahtoisi korostaa käytännön ratkaisuja, kuten kymppiluokan mahdollisuutta peruskoulun jälkeen. Nuoren kannalta pahimpana tilanteena hän pitää vain kotona makaamista. Harrastuksetkin ovat jo riittävä syy lähteä kotoa.
- Pelkkä harrastaminenkin jo saa nuoren lähtemään kotoa pois, ja pysymään kiinni yhteiskunnassa.
Uusi Suomi (http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/92952-hetemaj-nain-maahanmuuttajat-saadaan-lukioon)
QuoteMaahanmuuttajia auttaisi neljän vuoden lukio, jossa olisi suomenkieli kakkoskielenä ohessa koko ajan.
Kannatan, mutta mikä se ykköskieli on, siis se millä opetus tapahtuu? Osaavatko kaikki maahanmuuttajat englantia, vai onko kaikille tarkoitus järjestää opetus heidän omilla kielillään?
Se mistä rahat revitään on tietenkin myös taas ongelmana.
Lukiokirjojen saatavuus ruotsiksikin on paikoittain hieman kehno, kalliimpia kirjoja ja jotkut huonolaatuisia pienempien painomäärien takia.
Eli pitäisikö lukiokirjoja ja opetusta järjestää esimerkiksi yli 20 kielellä Suomessa?
Hyvä idea minunkin mielestäni, mutta suomi kylläkin koko ajan siinä ykköskielenä. Huono suomenkielen taito on useimmille syynä heikkoon koulumenestykseen. Muiden äidinkielten osaaminen ei ole suomalaisessa yhteiskunnassa edellytys, eikä niiden opetusta siksi tulisi laskea myöskään suomalaisen yhteiskunnan velvollisuudeksi.
Olen sanonut tämän ennenkin, mutta sanon sen vielä kerran:
Kielen osaamisella ei ole mitään merkitystä, jos asenne ja ajatusmaailma on väärä. Tietyn suunnan mamuilla ongelma on nimenomaan tämä jälkimmäinen, josta seuraa kieliongelmat. Kun asenne ja ajatusmaailma on kunnossa, niin sen jälkeen mikään ongelma ei ole mahdoton ratkaistavaksi.
Asennetta ja ajatusmaailmaa ei muuteta millään valtakunnan tuki- ja kotouttamistoimilla. Se muuttuu vain jos ihminen itse haluaa muuttua. Ja sitä ei tule laajassa mittakaavassa tule tapahtumaan.
Itse asiassa siinä on mielestäni koko 'monikulttuurisuuden' epäonnistumisen koko kuva.
Suomessa on liikaa lukiolaisia koska lukion jälkeisiin opintoihin eivät kaikki pääse ja lukio todistuksella ei käytännössä tee mitään työelämässä.
Monelle lukioon menneelle parempi vaihtoehto olisi ollut ammattikoulu josta saa ammatin ja voi siirtyä työelämään sen sijaan että haihattelee 3-4 vuotta lukiossa.
Hetemaj:n idea että opiskeltaisiin suomea kakkoskielenä koko lukion ajan on itseasiassa koko ongelman ydin, suomessa pitäisi maahanmuuttajilla olla ykköskielenä suomi koko opetuksen ajan ja vanhemmat vastaisivat siitä että kotona opitaan sitä heidän alkuperäistä kieltään.
Suomalainen opetusjärjestelmä syrjäyttää tällä hetkellä maahanmuuttajia poliittisen korrektiuden ja monikulttuurisuuden nimissä.
Lukio on porras ennen yliopistoa tai korkeakoulua. Luodaanko meille toiskielinen rinnakkaistodellisuus missä toiskieliset elävät? Sinällään kaunis ajatus, mutta...
Aivan, ja ilman asennetta ei lukiossa pärjää edes suomalainen.
Pikkuhiljaa alkaa mamut vaatia erityiskohtelua ja ilmeisesti kohtapuoliin omia ylppärikirjoituksia ja sovellettuja sisäänpääsykokeita ja tenttejä sekä tutkintovaatimuksia yliopistoihin.
Anna sille pikkosormi, se vie koko käden ja Suomi -poika on taas rähmällään jonkun mahdin edessä.
Nyt kun ryssää ei ihan joka päivä kumarreta, niin aletaan polvistelemaan mamujen edessä.
Quote from: Fatbardhe Hetemajräätälöidyllä lukiomallilla
vastustan tätä kyllä ihan periaatesyistä: ei kenellekään pidä räätälöidä mitään erikoiskivaa. eilen uimavuorot, tänään lukiot, mitäs huomenna?
jos kieli on niin hirveän vaikea (mitä se ei muuten ole), niin kyllä pitää tehdä jotain, mutta omat lukiogetot/gettolukiot tuntuu kyllä hirveän huonolta ratkaisulta. sen sijaan vois ensi alkuun esim. lopettaa mamujen oman kielen opetuksen, eihän siinä mitään järkeä ole. siinä aikana voi sitten opettaa suomea.
Quote from: thinkingmind on 20.05.2010, 15:03:18
Suomessa on liikaa lukiolaisia koska lukion jälkeisiin opintoihin eivät kaikki pääse ja lukio todistuksella ei käytännössä tee mitään työelämässä.
Monelle lukioon menneelle parempi vaihtoehto olisi ollut ammattikoulu josta saa ammatin ja voi siirtyä työelämään sen sijaan että haihattelee 3-4 vuotta lukiossa.
Hetemaj:n idea että opiskeltaisiin suomea kakkoskielenä koko lukion ajan on itseasiassa koko ongelman ydin, suomessa pitäisi maahanmuuttajilla olla ykköskielenä suomi koko opetuksen ajan ja vanhemmat vastaisivat siitä että kotona opitaan sitä heidän alkuperäistä kieltään.
Suomalainen opetusjärjestelmä syrjäyttää tällä hetkellä maahanmuuttajia poliittisen korrektiuden ja monikulttuurisuuden nimissä.
Suomessa on liikaa lukiopaikkoja. Eli suomenkielentaidottomille ei tule järjestää lisää mahdollisuuksia koska valtaväestönkin mahdollisuukisa tulisi leikata. Tulisi suosia yhdistelmiä. Esimerkiksi jos jannu haluaa rakennusinsinööriksi. Mikä on hänelle oletettavasti paras ratkaisu: lukio, yhdistelmä(lukio/raksapuoli) vai pelkkä raksapuoli? Uskon että monet yhtyvät kanssani yhdistelmän parhaimmuudesta tässä asiassa. Ei ole mitään järkeä uhrata resurssejaan tavallisen lukion yleissivistäville pakollisille aineille, kun yhdistelmässä saa kosketuksen työelämään ja sitten saa kirjoittaa aivan yhtä validit ylioppilaskoearvosanat.
Quote from: Iloveallpeople on 20.05.2010, 14:06:24
Kokoomuksen tuleva eduskuntavaaliehdokas Fatbardhe Hetemaj tahtoisi parantaa maahanmuuttajien asemaa Suomessa heille räätälöidyllä lukiomallilla.
- Maahanmuuttajia auttaisi neljän vuoden lukio, jossa olisi suomenkieli kakkoskielenä ohessa koko ajan. Se olisi maahanmuuttajanuorille hyvä kannuste hakeutua muuhunkin kuin vain ammattikouluun, vuoden pakolaisnaiseksi 2009 valittu Hetemaj sanoi tänään nuorisotyöttömyyttä käsitelleessä seminaarissa Helsingissä.
Sanna Penttinen Opetushallituksesta vahvistaa Uudelle Suomelle, ettei Suomessa ole toistaiseksi maahanmuuttajille räätälöityä lukiolinjaa.
Tuntuu aika huonolta idealta. Huonosti pärjäävien maahanmuuttajien saaminen lukion kautta korkeakouluihin ei ole sellainen itseisarvo, jota varten kannattaa perustaa räätälöityjä lukioita. Maahanmuuttajanuorten ongelmat ovat ihan muualla kuin lukiossa tai sen käymättömyydessä. Järkevämpää olisi keskittyä vaikkapa oppisopimusjärjestelmän kehittämiseen.
Kuinkakohan maahanmuuttajat tulevat esim keskenään toimeen jos jokaiselle (Helsingin alueella taisi olla valmius noin 80:n eri kielen tulkkaukseen) opetetaan omaa kieltää ja hoonoosooomee (ilman tutkintopakkoa) ?
Pääkielen tulee olla suomi ja se täytyy olla lukion jälkeen taottuna niin päähän, että sillä pärjää. Kakkoskielenä voi opiskella englantia/omaa kieltään.
Tulee aika huikeita työhön ja opiskeluun liittyviä kuluja jos jokainen saa lukea omaa äidinkieltään ja jos muuta ei opi, niin tulkki kulkee käsipuolessa työnhaussa/koulutusneuvonnassa.
Lähtökohtana on Suomen ei satunnaisesti maahaneksyjän tarpeet.
QuoteNuoren kannalta pahimpana tilanteena hän pitää vain kotona makaamista. Harrastuksetkin ovat jo riittävä syy lähteä kotoa.
- Pelkkä harrastaminenkin jo saa nuoren lähtemään kotoa pois, ja pysymään kiinni yhteiskunnassa.
Voihan sitä harrastaa vaikka suomen kieltä. Luulisi, että mokuttajat mieluusti laittaisivat omaa rahaa ja aikaa kultamunien kehittämiseen. Kerhotalo vaan pystyyn ja sinne pelaamaan, leikkimään, rakentamaan tms. suomen kielellä.
Quote from: Alkuasukas on 20.05.2010, 15:05:56
Lukio on porras ennen yliopistoa tai korkeakoulua.
Juuri näin. Pelkällä lukiolla ei tee mitään ja jos ei ole motivaatiota jatkaa kauemmas, kannattaa mennä suosiolla amikseen. Jos maahanmuuttajia pitää erikseen motivoida lähtemään lukioon, voisi todeta, että monta kertaa haastavammassa yliopistossa (jossa ei todellakaan tulla pitelemään kädestä) tyssää meno aika nopeasti.
Quote from: hammerzeit on 20.05.2010, 15:44:38
yliopistossa (jossa ei todellakaan tulla pitelemään kädestä)
ai niinkö luulet? oikeasti tämä kaikki menee kyllä siihen suuntaan että mamulukion jälkeen tarvitaan tietysti myös mamuyliopisto.
QuoteTuntuu aika huonolta idealta. Huonosti pärjäävien maahanmuuttajien saaminen lukion kautta korkeakouluihin ei ole sellainen itseisarvo, jota varten kannattaa perustaa räätälöityjä lukioita. Maahanmuuttajanuorten ongelmat ovat ihan muualla kuin lukiossa tai sen käymättömyydessä. Järkevämpää olisi keskittyä vaikkapa oppisopimusjärjestelmän kehittämiseen.
Tähän Roopen kommenttiin ei ole lisättävää.
Hetemaj´n kohdalla on nyt menossa pisteiden keruu omalta kohderyhmältään.
On erittäin huono juttu, jos muodostetaan taas yksi erityiskohtelun alue. Tällaiset projektit eli pysyväksi tulevat käytännöt tulevat erittäin kalliiksi ja johtavat aina vain uusiin vaatimuksiin. Ei missään nimessä kannatettava vaihtoehto.
Koululaitos painii jo nykyisin suurissa talousongelmissa, opettajia lomautetaan, kouluja yhdistetään jne. Ei helvetissä enää yhtään lisäkuluja. Ihmettelen suuresti, jos opettajajärjestöt kannattavat tällaista ehdotusta.
Kuka hemmetti tällaista tulisi rahoittamaan? Kunnallisverot nousevat kautta maan tästä eteenpäin joka vuosi usean vuoden ajan. Kaikki joiden mielestä se on kivaa voivat tietenkin keksiä vielä muitakin erityistoimenpiteitä, joiden hyöty on plus miinus nolla.
Mukavia asioita on kiva ehdottaa, kun ei ole minkäänlaista taloudellista tai tuloksellista vastuuta.
Toisaalta, jos rahkeet eivät riitä n. 8 vuoden opiskeluun jonka jälkeen on "valmis" niin onhan vaihtoehtona nämä ammattikoululinjat joista voi kirjoittaa myös ylioppilaaksi. Sitten on sekä ammatti että mahdollisuus myöhemmin opiskella. Tosin taitaa yliopistojen haku suosia juuri kirjoittaneita eikä pitkän linjan opiskelijoita.
Quote from: Erik Herrmann on 20.05.2010, 15:56:35
ai niinkö luulet? oikeasti tämä kaikki menee kyllä siihen suuntaan että mamulukion jälkeen tarvitaan tietysti myös mamuyliopisto.
No se on toki sitten asia erikseen, mutta nykyisessä yliopistomallissa ei ole hyysäykselle sijaa. Tahti on kova eikä hitainta ehditä odottelemaan.
Minullekin jäi epäselväksi, mikä se ykköskieli olisi. Englanti? Eivät kaikki maahanmuuttajat osaa englantia paremin kuin suomea/ruotsia. (Ja lukion voi käydä monella paikkakunnalla englanniksi jo nytkin. Hesassa myös ranskaksi ja saksaksi.) Lukion voi suorittaa nykyäänkin neljässä vuodessa ja jatkoaikaakin saa, jos on pätevä syy.
Lukio-opetuksen järjestäminen kymmenillä eri kielillä on sula mahdottomuus: mistä pätevät opettajat, mistä kirjat ja muu oppimateriaali? Vaadittavan kokoiset oppilasryhmät?
Ammttikoulussakaan ei pärjää ilman suomen tai ruotsin taitamista.
Sen sijaan kunnollinen opinnonohjaus (lukiossa usein retuperällä) on hyvä ajatus, samoin kymppiluokkien lisääminen. (Niille eivät nykyisellään mahdu kaikki halukkaat.)
Ja ehkä jonkinlainen tehostettu suomen tukiopetus (niin että voisi "saada anteeksi" joitakin pakollisia kursseja, samoin kuin taidelukioissa)?
Quote from: Malla on 20.05.2010, 16:09:21
Minullekin jäi epäselväksi, mikä se ykköskieli olisi. Englanti? Eivät kaikki maahanmuuttajat osaa englantia paremin kuin suomea/ruotsia. (Ja lukion voi käydä monella paikkakunnalla englanniksi jo nytkin. Hesassa myös ranskaksi ja saksaksi.) Lukion voi suorittaa nykyäänkin neljässä vuodessa ja jatkoaikaakin saa, jos on pätevä syy.
Ai joo, nyt vasta hoksasin, että tarkoitus olisi tietysti järjestää opetus
omalla äidinkielellä! Suomi sitten
kakkoskielenä ohessa.
QuoteLukio-opetuksen järjestäminen kymmenillä eri kielillä on sula mahdottomuus: mistä pätevät opettajat, mistä kirjat ja muu oppimateriaali?
Ei ole, mutta hankitaan. Huomaatko jo, mitä tässä oikeastaan ajetaan takaa? Tarvetta ja järjestelmää eri kieliryhmien oman kielisten opettajien kouluttamiselle ja työllistämiselle. Sama juttu kuin maahanmuuttajien tulkkipalveluiden ja kouluavustajien lisäämisessä.
Quote from: ibn ghul on 20.05.2010, 14:21:43
QuoteMaahanmuuttajia auttaisi neljän vuoden lukio, jossa olisi suomenkieli kakkoskielenä ohessa koko ajan.
Kannatan, mutta mikä se ykköskieli on, siis se millä opetus tapahtuu? Osaavatko kaikki maahanmuuttajat englantia, vai onko kaikille tarkoitus järjestää opetus heidän omilla kielillään?
Se mistä rahat revitään on tietenkin myös taas ongelmana.
Veikkaan Fatbardhen tarkoittaneen lukion äidinkielen tuntien korvaamista "suomi toisena kielenä" tunneilla, ja muun opetuksen olevan myöskin suomeksi. Lukiossa äidinkielen tunneilla ei enää käsitellä niinkään kielioppia ja sanastoa, koska kielioppiteoria käytiin läpi ala-asteella eikä sanastoa ja kielioppia tarvitse aktiivisesti opetella. Ne ovat äidinkielisillä automaattisesti hallussa, kenellä paremmin, kenellä huonommin riippuen esim. lukuharrastuksesta. Lukion äidinkielen tunneilla painotetaan ainekirjoitusta ja tekstien analysointia ja eri kirjoitustyylien hallintaa.
Mamulinjalla suomen tunnit olisivat varmaankin vähän sanantapaiset kuin A-englannin tunnit lukiossa normaalien "valmistaudutaanpa yo-kirjoitusten äidinkielen kokeeseen" äidinkielentuntien sijasta. Ei välttämättä huono ajatus, kunhan mamulinjoja ei tarvitse perustaa joka kouluun ja kuntaan. Ei musiikkiluokkiakaan tms. joka lukiossa ole.
"Mamulinjalla suomen tunnit olisivat varmaankin vähän sanantapaiset kuin A-englannin tunnit lukiossa normaalien "valmistaudutaanpa yo-kirjoitusten äidinkielen kokeeseen" äidinkielentuntien sijasta. Ei välttämättä huono ajatus, kunhan mamulinjoja ei tarvitse perustaa joka kouluun ja kuntaan. Ei musiikkiluokkiakaan tms. joka lukiossa ole."
Vielä tarkennus tähän. Lukiossa on mahdollista valita äidinkielen kurssien sijaan suomi toisena kielenä -kurssit, joita on siis sama määrä eli kuusi kurssia. Myös ylioppilaskoe on äidinkielen sijasta S2-koe.
Veikkaan, että Hetemaj haluaisi suomen kielen opetusta enemmän kuin tuo kuusi kurssia. Niitten suorittamiseen ei mene kuin osa vuodesta, ehkä pari jaksoa vuodesta, jos kolmanteen vuoteen jättää kaksi kurssia. Hetemaj haluaisi kai, että olisi joku jatkuva suomen opetus muun opiskelun rinnalla.
Mikähän minulla oikein on kun tämä kohta aiheuttaa aivan suunnatonta ns. ketutusta:
QuoteKokoomuksen tuleva eduskuntavaaliehdokas Fatbardhe Hetemaj tahtoisi parantaa maahanmuuttajien asemaa Suomessa heille räätälöidyllä lukiomallilla.
"Hei me ollaan moderni, dynaaminen tulevaisuuden kykypuolue!! Meillä on maahanmuuttaja ehdokkaana!!" :facepalm:
Minusta olisi ihan hyvä idea järjestää lukioissa ylimääräisiä suomenkielen kursseja niitä tarvitseville. Samoin tosin ammattikoulussakin. Opetus voisi olla aivan suomeksi, lukioikäinen pystyy jo opiskelemaan vierasta kieltä ilman äidinkielensä tukea. Minulla oli englantilainen puhekurssin vetäjä lukiossa, ei siellä puhuttu suomea sanaakaan ja kielen käyttöä oppi paljon paremmin kuin suomalaisen opettajan kielioppipänttäyksessä. Mitään erityistä mamulinjaa ei tosin tarvitse alkaa väsäämään mielestäni, mutta suomenkielen opetukseen on hyvä panostaa.
Quote from: Mindy on 20.05.2010, 16:31:06
Mamulinjalla suomen tunnit olisivat varmaankin vähän sanantapaiset kuin A-englannin tunnit lukiossa normaalien "valmistaudutaanpa yo-kirjoitusten äidinkielen kokeeseen" äidinkielentuntien sijasta. Ei välttämättä huono ajatus, kunhan mamulinjoja ei tarvitse perustaa joka kouluun ja kuntaan. Ei musiikkiluokkiakaan tms. joka lukiossa ole.
Ahaa, joo, niinpä tietysti, kiitos tarkennuksesta.
Esim. muksun lukiossa opetus on suomeksi, mutta siellä mahdollista lukea suomea vieraana kielenä. Tosin kaikki A-suomen lukijat ovat käytännössä kaksikielisiä, koska muuten he eivät pärjäisi muissa aineissa. (He kirjoittavat ruotsin äidinkielenä. Syy "toisenkieliseen" lukiovalintaan lienee se, että kyseessä on ns. taidelukio.)
Lukio ilmeisesti nähdään tulevaisuudessakin ensimmäisenä portaana kohti "akateemista" suojatyöpaikkaa niin mamulle kuin kantiksellekin. No kun todellisuus ei vastaa teoriaa muutetaan todellisuutta.
Jos tarvitsimme työvoimaa vanhusten hoitoon niin miksi ne lukioon piti laittaa.
Paljon tälläinenkin sitten tulisi maksamaan?
Lukio-opetushan tulisi järjestää siellä kotimaassa, missä sitä kotimaan kieltä opiskellaan. Ei meillä vastaanottavana maana ole velvollisuutta järjestää heille minkään muunlaista koulutusta kuin suomalaista ja samoilla ehdoilla kuin omillekin nuorille. Ne mamut, jotka lukioon Suomessa menevät ovat toisen polven mamuja, jotka jo kieltä osaavat ja ovat tarpeeksi hyvin peruskoulunsa suorittaneet. Muussa tapauksessa mennään suoraan töihin ja niihin töihin, joissa on omalla koulutuspohjalla kykenevä työskentelemään.
Tässä taas muutenkin tuppa unohtumaan se, että miten tämä kaikki auttaa niitä siellä kotimaassa, kun siellähän sen muutoksen pitäisi tapahtua. Ei me voida koko Afrikkaa asuttaa tänne Suomeen. Kohta ei ole Afrikkaa.
Quote from: Runner on 20.05.2010, 18:36:44
Jos tarvitsimme työvoimaa vanhusten hoitoon niin miksi ne lukioon piti laittaa.
Paljon tälläinenkin sitten tulisi maksamaan?
Aika moni sairaanhoitaja on käynyt lukion.
Maahanmuuttoteollisuudelle mamuille räätälöidyt lukiot ja korkeakoulut olisivat taivaan lahja. Lisäresulssien tarve olisi lähes loputon taaten huikean määrän uusia virkoja ja positioita joihin palkattava väki olisi taatusti oikeanlaista ja oikeamielistä. Lisäksi uudistus entisestään vahvistaisi maahanmuuttoteollisuuden asemaa.
Vaikka ehdotus tuleekin vaikustusvallattomalta taholta, uskon vahvasti sen toteutumiseen. Tässä puhutaan satojen miljoonien eurojen kustannuksista joka on kuin musiikkia fantastistajykän ja lautakasan korvissa. Taas oltaisiin askel lähempänä lopullista romahdusta(Suurta Unelmaa).
Quote from: Jaska Pankkaaja on 20.05.2010, 18:34:18
Lukio ilmeisesti nähdään tulevaisuudessakin ensimmäisenä portaana kohti "akateemista" suojatyöpaikkaa niin mamulle kuin kantiksellekin. No kun todellisuus ei vastaa teoriaa muutetaan todellisuutta.
Mielnkiintoinen seikka naapurista (Ruotsista): siellä ollaan ilmeisesti jo hyvää vauhtia menossa tähän. Muksu (kohtsillään yo) naureskeli, että hän pääsisi suoraan papereillaan mihin tahansa Ruotsin lääkikseen, kunhan suorittaisi ulkomaalaissyntyisille tarkoitetun "tasotestin" (joka on mallia 1+1=?, ja joitakin ruotsinkielisiä käsitteitä, tre små troll -tasoa). Suomessa hänellä ei ole mitään asiaa mihinkään lääkikseen, koska pitkä fyssa puuttuu. (Ja joo, ei ole menossakaan, mutta kaverinsa on.)
Ok, ehkä pitkä fyssa ei ole oleellisin, mutta ei siellä naapurissakaan mitään soveltuvuustestejä tehdä. Jaiks!
Quote from: Julmuri on 20.05.2010, 14:54:02
Mikäs siinä on niin huonoa, että pyrkivät ammattikouluun? Varmasti työllistymismahdollisuudet maahanmuuttajalla olisi sitä kautta paremmat, nopeampi pääsy ansioihin ja lukioihin hakee liikaa jo muutenkin.
Ja yleisemminkin samankaltainen outo ajatusmalli esiintyy aika ajoin julkisuudessa.
Jos maahanmuuttajataustaiset nuoret riittävistä taidoistaan huolimatta valitsevat lukion jälkeen ammattikoulun, onko asiassa oikeasti jokin ongelma. Aivan samaan tapaan suomalaiset nuoret saavat valita vapaasti taitojensa ja kykyjensä puitteissa toisen asteen koulutuksensa.
Vastaavalla tavalla kerrasta toiseen jaksetaan vouhkata naisten vähäisestä hakeutumisesta teknisille aloille, koska muuten ne ovat liian miesvaltaisia, tai että miesten pitäisi hakeutua suuremmissa määrin sosiaali- ja terveysalalle, koska ne taas sitten ovat liian naisvaltaisia.
Peruskoulun jälkeinen opiskelupaikan valinta, oli tämä sitten ammattikoulussa tai lukiossa, on aivan yhtä luonnollinen päätös nuorelle riippumatta siitä onko hän suomalainen vai ulkomaalaistaustainen. Aivan samaan ammatinvalinta, on päätös sitten sairaanhoitaja, insinööri tai kirvesmies, on aivan yhtä luonnollinen päätös yksilölle riippumatta siitä onko hän mies vai nainen.
Jos naiset eivät halua tietyille aloille, eivät he hakeudu näille aloille, eikä heitä tästä johtuen pidä näille väkisinkään änkeä. Jos miehet eivät halua tietyille aloille, eivät he hakeudu näille aloille, eikä heitä tästä johtuen pidä näille väkisinkään änkeä. Jos maahanmuuttajataustainen nuori ei halua taidoistaan huolimatta lukioon, ei hän hae sinne, eikä häntä tästä johtuen pidä sinne väkisinkään änkeä.
Tietääkseni Suomessa on ollut tapana vapaus valita yhteiskunnan puolesta oma koulutuksensa ja ammattinsa omien kykyjensä ja halujensa puitteissa. Yksilöllä on tapana tehdä oman etunsa mukaisia päätöksiä, kuten valita ammattinsa ja koulutuksena parhaaksi katsomallaan tavalla. Tähän hänellä on myös täysi oikeus.
Ja millä oikeutuksella valtio voisi sekaantua tällaisen normaaliin yhteiskunnallisen tasapainotilan hakemiseen, riippumatta siitä mistä kansanosasta tuon päätöksen tekevä henkilö on. Miten suomalaisen nuoren päätös muka eroaisi ulkomaalaistaustaisen nuoren vastaavasta? Onko toisen päätös toisen päätöstä ihmeellisempi? Ovatko toiset taas tasa-arvoisempia kuin toiset?
Ja millä tavalla valtio lopulta voisi puuttua tähän? Jos maahanmuuttajataustaiset nuoret eivät kaikista muutoksista huolimatta kuitenkaan hakeutuisi "riittävissä" määrin lukioon, mitä sitten tehtäisiin. Kenties heitä alettaisiin pakottamaan sinne?
Quote from: pw on 20.05.2010, 19:02:11
Vaikka ehdotus tuleekin vaikustusvallattomalta taholta, uskon vahvasti sen toteutumiseen. Tässä puhutaan satojen miljoonien eurojen kustannuksista joka on kuin musiikkia fantastistajykän ja lautakasan korvissa. Taas oltaisiin askel lähempänä lopullista romahdusta(Suurta Unelmaa).
Hetemaj on tuleva kansanedustaja, joka juttelee halutessaan Suomen presidenttien tai kenen tahansa vaikuttajan kanssa. Toisaalta hän on myös myyntihenkilö, joka kauppaa tällaiset uudistukset kantaväestölle.
En yhtään ihmettelisi, vaikka Hetemajin omanaan esittämä ehdotus olisi ennakkotietoa kotouttamislain kokonaisuudistuksesta, joka piti esitellä eduskunnalle kevätkaudella, mutta onkin yllättäen siirtynyt syyskuulle. Pahoin pelkään, että julkistamisen viivästäminen johtuu radiohiljaisuudessa valmistellun lain sisällöstä, joka tulee olemaan tyrmäävä (positiivisen syrjinnän keinot julkiselle sektorille ja kouluihin, kuntien painostus pakolaisten vastaanottoon, verohelpotukset maahanmuuttajia palkkaaville yrityksille jne.).
Quote from: Uuno on 20.05.2010, 15:01:32
Olen sanonut tämän ennenkin, mutta sanon sen vielä kerran:
Kielen osaamisella ei ole mitään merkitystä, jos asenne ja ajatusmaailma on väärä. Tietyn suunnan mamuilla ongelma on nimenomaan tämä jälkimmäinen, josta seuraa kieliongelmat. Kun asenne ja ajatusmaailma on kunnossa, niin sen jälkeen mikään ongelma ei ole mahdoton ratkaistavaksi.
Asennetta ja ajatusmaailmaa ei muuteta millään valtakunnan tuki- ja kotouttamistoimilla. Se muuttuu vain jos ihminen itse haluaa muuttua. Ja sitä ei tule laajassa mittakaavassa tule tapahtumaan.
Itse asiassa siinä on mielestäni koko 'monikulttuurisuuden' epäonnistumisen koko kuva.
Suurinpiirtein samaa ajatusta olen jakanut muutamassa ketjussa. Kotouttaminen, jo sanana, on väärin. Kotoutuminen on avainsana. Ei maahanmuutaja, joka on haluton kotoutumaan kotoudu. Motivoituminen kotoutumiseen tulee ehkä mahdolliseksi porkkanoilla ja sanktioilla. Ei kylvetty raha auta asiaa ollenkaan. Suurin osa ihmisistä on luonnostaan laiskoja, joten ilmainen raha sossusta ei auta kotoutumaan. Jos kotoutuminen olisi edellytys kaikkeen tukeen, voisi jotain edistystä tapahtua.
QuoteEn yhtään ihmettelisi, vaikka Hetemajin omanaan esittämä ehdotus olisi ennakkotietoa kotouttamislain kokonaisuudistuksesta, joka piti esitellä eduskunnalle kevätkaudella, mutta onkin yllättäen siirtynyt syyskuulle. Pahoin pelkään, että julkistamisen viivästäminen johtuu radiohiljaisuudessa valmistellun lain sisällöstä, joka tulee olemaan tyrmäävä (positiivisen syrjinnän keinot julkiselle sektorille ja kouluihin, kuntien painostus pakolaisten vastaanottoon, verohelpotukset maahanmuuttajia palkkaaville yrityksille jne.).
Katsotaan mitä tuleman pitää. Jos pelkosi osoittautuu aiheelliseksi, se tulee lisäämään kansalaisten verotaakkaa entisestään. Jostain ne rahat täytyy kupata.
Ne, jotka täällä kirjoittelevat myötämielisesti Hetemaj´n heitoista voisivat ihan ensi alkuun kertoa mistä he ovat valmiita tinkimään esim. omien lastensa koulunkäynnissä. Tai jonkun muun opetusalaan kuuluvan asian suhteen. Kenties ruokailusta, erityisopetuksesta tai tukiopetuksesta voisi tinkiä? Opettajien lukumäärää voisi tietenkin karsia luokkien oppilasmäärää kasvattamalla. Ja ainahan on vakiokonsti eli opettajien lomautus tarvittaessa.
Odotan mielenkiinnolla toiminnan rahoituksen malleja sekä sitä, miten resursseja lisätään , mutta kustannuksia supistetaan. Totuus on nimittäin niin, että jaettavan määrä pienenee ja joiltain on otettava että toisille saataisiin.
Quote from: Heikki Porkka on 20.05.2010, 23:30:41
Katsotaan mitä tuleman pitää. Jos pelkosi osoittautuu aiheelliseksi, se tulee lisäämään kansalaisten verotaakkaa entisestään. Jostain ne rahat täytyy kupata.
Esimerkiksi yksi slaidi (http://www.laaninhallitus.fi/intermin/hankkeet/alpo/home.nsf/files/Eskola%20tampere_091109/$file/Eskola%20tampere_091109.pdf) sisäministeriön kotouttamislakiin suunnittelemista muutoksista:
QuoteKuntiin sijoittaminen
a) Kunnat päättävät vastaanotosta
- ELYille velvoittava tulostavoite kuntiin sijoittamisesta
- Pyritään nostamaan kuntakorvausta 10 + 10 % tai
- Pyritään nostamaan kuntakorvausta 10 % + esim. 2-
kertaistetaan kiintiöpakolaisten laskennallinen korvaus tai
- Määritellään tavoiteltavan kunta-/tai seutukuntakohtaisen
vastaanottokiintiön perustaso esim. suhteessa asukaslukuun ja
korvaustaso nousee kiintiön kasvaessa
Tai
b) Kunnat velvoitetaan kiintiöpakolaisten ja muiden tarpeessa
olevien vastaanottoon
- ELYille velvoittava tulostavoite luvan saaneiden
turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta
- Korvausvaihtoehdot kuten kohdassa a)
Kyseessä on kotouttamislain
kokonaisuudistus eli kymmeniä vastaavia kohtia on menossa uusiksi. Lain vaikutuspiiriä laajennetaan täysin uusiin maahanmuuttajaryhmiin ja palveluihin.
Tästä tulee iso juttu ja sen synnyttämä keskustelu vaikuttaa vaaleihin. Sisäasiainministeriöllä on varmasti työn alla oma mediasuunnitelmansa keskustelun ohjailemiseksi.
QuoteAmmatillisen peruskoulutuksen järjestäjien määrä on vähentynyt tavoitellusti, mutta osa peruskoulun päättävistä nuorista jää kuitenkin edelleen ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle, kertoo Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV.
[...]
Tarkastuksessa havaittiin, että toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikat eivät aina ole siellä, missä niitä eniten tarvittaisiin.
- Osa peruskoulun päättävistä nuorista jää ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle, mihin on pyritty vastaamaan opiskelijapaikkojen lisäyksillä. Vinoutuneesta paikkajakaumasta johtuu, että osa nuorista menee lukioon vain siksi, etteivät he saa opiskelupaikkaa ammatillisesta koulutuksesta.
Verkkouutiset: Toisen asteen opiskelupaikat ja oppilaat eivät aina kohtaa (http://www.verkkouutiset.fi/index.php/kotimaa/108202-108202) 4.9.2012
Tiedote: Valtiontalouden tarkastusvirasto: Toisen asteen koulutusverkko tiivistyi, opiskelupaikat ja oppilaat eivät silti aina kohtaa (http://www.vtv.fi/ajankohtaista/tiedotteet/toisen_asteen_koulutusverkko_tiivistyi_opiskelupaikat_ja_oppilaat_eivat_silti_aina_kohtaa.4734.news)
Tarkastuskertomus 11/2012: Toisen asteen koulutuksen rakennejärjestelyt (http://www.e-julkaisu.fi/vtv/toisen_asteen_koulutuksen_rakennejarjestelyt/)
Quote from: Roope on 04.09.2012, 15:24:36
QuoteAmmatillisen peruskoulutuksen järjestäjien määrä on vähentynyt tavoitellusti, mutta osa peruskoulun päättävistä nuorista jää kuitenkin edelleen ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle, kertoo Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV.
[...]
Tarkastuksessa havaittiin, että toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikat eivät aina ole siellä, missä niitä eniten tarvittaisiin.
- Osa peruskoulun päättävistä nuorista jää ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle, mihin on pyritty vastaamaan opiskelijapaikkojen lisäyksillä. Vinoutuneesta paikkajakaumasta johtuu, että osa nuorista menee lukioon vain siksi, etteivät he saa opiskelupaikkaa ammatillisesta koulutuksesta.
Whodathunkit vielä edes 10 vuotta sitten (vaikka merkit selvät silloin toki olivat)? :D Totta on, että peruskoulun jälkeen voi olla yhtä vaikeaa päästä LVIS-linjoille amikseen kuin moniin hyviin lukioihin. Fiksut nuoret, joilla on hyvä päättötodistus ja luultavasti myös fiksut vanhemmat katsovat, mihin nuoren kannattaa suuntautua, jotta työllisyys ja tienestit olisivat taattuja.
LVIS-osaajien työllisyys ei ole niin riippuvainen talouden heilahteluista kuin esim. rakennusmiesten tai monien teollisuusalojen.
Quote from: Jaska Pankkaaja on 20.05.2010, 18:34:18
Lukio ilmeisesti nähdään tulevaisuudessakin ensimmäisenä portaana kohti "akateemista" suojatyöpaikkaa niin mamulle kuin kantiksellekin. No kun todellisuus ei vastaa teoriaa muutetaan todellisuutta.
Lukion perimmäinen tarkoitus nykyään lienee olla yleissivistävä laitos, ei pelkkä astinlauta yliopistoon. Ei 16-vuotias voi kauhean vakavasti vielä kelata että lähdenpä akateemiselle uralle. Mutta silti kannattaa lukea stuiduksi jos vähänkin älliä riittää, alkaa sitten isona vaikka rakennussiivoojaksi.
Quote from: Titus on 20.05.2010, 15:25:35
....
Tulee aika huikeita työhön ja opiskeluun liittyviä kuluja jos jokainen saa lukea omaa äidinkieltään ja jos muuta ei opi, niin tulkki kulkee käsipuolessa työnhaussa/koulutusneuvonnassa.
....
Helsingin kaupunkihan jo pitää huolen tästä työllistymisasiasta sen positiiivisen syrjitäohjelmansa avulla. Ja eikös joku tutkija tms. tuossa joku aika sitten sanonut, että Suomessa äidinkielen (lue Suomen kielen) arvostus on liiallista, ja Suomen kielen osaamisen vaatiminen on syrintää.
Quote from: Spesialisti on 04.09.2012, 16:45:42
Quote from: Jaska Pankkaaja on 20.05.2010, 18:34:18
Lukio ilmeisesti nähdään tulevaisuudessakin ensimmäisenä portaana kohti "akateemista" suojatyöpaikkaa niin mamulle kuin kantiksellekin. No kun todellisuus ei vastaa teoriaa muutetaan todellisuutta.
Lukion perimmäinen tarkoitus nykyään lienee olla yleissivistävä laitos, ei pelkkä astinlauta yliopistoon. Ei 16-vuotias voi kauhean vakavasti vielä kelata että lähdenpä akateemiselle uralle. Mutta silti kannattaa lukea stuiduksi jos vähänkin älliä riittää, alkaa sitten isona vaikka rakennussiivoojaksi.
Aivan yleisellä tasolla totean että niiden 16 vuotiadenkin pitäisi jo alkaa vähän miettimään mitä isona tehdään ja voin sanoa että meillä kyllä tiedetään.
Vähintä mitä pitäisi tehdä olisi muuttaa eläke- ja työttömyyskorvausjärjestelmät sellaisiksi että kertymät alkavat heti ekasta työsuhteesta jolloin työuran aikaisesta aloittamisesta palkittaisiin.
Nämä
a-paperit lukiosta 4 vuodessa, välivuosi, amk-hölönpöä 2 vuotta sitten kesken kun ei kiinnosta, 2 välivuotta, amiksessa kyllä kusipää I:nen loppuun mutta puuttuvan asenteen vuoksi ei löytynyt sitä duunia senkään jälkeen - tyypit eivät ole mielestäni oikeutettuja sen tasoiseen sosiaaliavustukseen että sillä omia kämppiä vuokrailtaisiin jne. Edellisessä kappaleessa kuvattujen henkilöiden ei mielestäni tarvitse kustantaa sitä.
Mutta koskapa suomalaiset ovat nykyään vitiseviä nyhveröitä niin näillä mennään siihen asti ettei kunnon koulutusta saa muuten kuin rahalla jolloin köyhät eivät saa sitää ollenkaan.
No sittenhän meillä on se aito ryysyvasemmisto minkä vasemmistolaiset haluavat.
minkähän takia tämä kosovolainen kansanedustaja jaksaa ärsyttää aina näillä lausunnoillaan
^ Älä ole niin herkkis. Antaa kosovolaisen höpöttää. Mutta miksi media kirjoittaa sitä mitä kosovolainen höpötttää? Se ompi hauskempi pähkinä avattavaksi : )
Neiti Hetemaj voisi viisaudessaan kertoa ensin, että kuinka saisimme erään kotoisen, jo suomea osaavan, vähemmistön edustajat käymään edes peruskoulunsa loppuun asti?
Onhan se toki kivaa ideoida kaiken maailman erikoislinjoja mamuille, mutta mitä tarkoitusta ne sitten palvelisivat? En usko että maahanmuuttaja, joka ei edes isäntämaansa kieltä opi, pystyisi opinnoissaan lukion jälkeen mihinkään pääsemään ilman samanlaista erikoiskohtelua. Ja mitä jos sellaisen erityiskoulutuksen saisi, niin mitä sillä tekisi? Kuka työnantaja palkkaisi mamu-maisterin duuniin normimaisterin sijaan? Ai niin, julkinen mamu-business tietenkin. Voisivat sitten mamu-intoilijat elvistellä "korkeastikoulutetuilla" maahanmuuttajilla esimerkkeinä maahanmuuton ja monikulttuurisuuden erinomaisuudesta. Työpaikatkin voisi keksiä sitten julkiselta puolelta mamu-kohtaisesti. Verorahoilla tietenkin.
VMP
Quote from: rölli on 04.09.2012, 17:05:51
minkähän takia tämä kosovolainen kansanedustaja jaksaa ärsyttää aina näillä lausunnoillaan
Ei ole kansanedustaja. Paitsi tietysti kosovon albaanien kansan edustaja.
Ai pääsi unohtumaan että tämä neiti ei olekaan päässyt eduskuntaan. Olikos ehdolla kuitenkin? Kokee ainakin olevansa vaikutusvaltainen henkilö. Mitähän vikaa ammattiopistossa on? Ammattimiehet- ja naiset kai tätä yhteiskuntaa pyörittää
Monia ihan hyviä (jo monesti ehdotettuja) pointteja. Suomi2-lukioita ei kuitenkaan tarvita. Neljäs vuosi voidaan ottaa etukäteen maahanmuuttajien lukioon valmistavalla lisäopetuksella, joka ainakin stadissa on. Lisäopetuksen jälkeen voi pyrkiä minne haluaa, mutta on saanut jo treenata vuoden yleissivistävää varten. Historiasta ja muista paljon kirjoitettamista ja lukemista ei selvitä, vaikka äikkä menisikin S2:lla.
En näe mitään itseistarkoitusta saada maahanmuuttajia lukioon.
QuoteEn näe mitään itseistarkoitusta saada maahanmuuttajia lukioon.
Ja minä en näe mitään itseistarkoitusta saada maahanmuuttajia Suomeen ;)
Rohkenen hieman väittää, että YO- papereita yliarvostetaan nyky-yhteiskunnassa tai ainakin ammatillista koulutusta aliarvostetaan. Jokavuotinen ylioppilashehkutus suhteessa ammattikoulusta valmistuneiden saamaan huomioon (or lack thereof) kertoo jotakin tästä, vaikka oman alansa osaajaksi kehittyvä "amis" todennäköisesti hyödyttää yhteiskuntaa enemmän kuin jatko-opintohakukelvottomilla papereilla valmistuva ylioppilas tai kympintyttö joka koulutusputken jälkeen kuluttaa työuransa erinäköisissä verovaroin ylläpidetyissä suojatyöpaikoissa.
Amispapereillakin on muuten mahdollista hakea jatko-opintoihin esimerkiksi oman alan AMK:hon, tosin tämä on kai vähän harvinaisempaa kuin lukiopohjalta. Tällaisiakin tapauksia kuitenkin on.
Nuorille ei tulisi väkisin tuputtaa yhtä tai toista vaihtoehtoa liian aikaisin, koska 18- vuotiaanakaan ei välttämättä vielä tiedä mitä haluaa. Kävin itse lukion ja aika moni sieltä jätti kouluttautumisen siihen tai hankki ammatillisen koulutuksen, itse opiskelin jonkin aikaa AMK:ssa ennen keskeyttämistä ja nyt suoritan työn ohessa alan ammattitutkintoa. Tulevaisuudessa varmaan sitten erikoisammattitutkinto plakkariin tai jotain ihan muuta.
kyllä sillä on ihan kivoja ajatuksia jos suomalaisten työläisten veronmaksukyky riittää.
Se näissä kokoomuskommareissa on helvetin ikävä piirre etteivät ole rehellistä työtä nähneet saati tehneet. Mutta kun ulkonäöllä ja keksityllä arvolla (vuoden pakolaismies?) ovat keksimässä taas uusia ajantappovaihteita ja rahastuskoulutusmalleja.
Onhan Fatso sitäpaitsi sanonut selvästi jättävänsä politiikan kun ei tullut valituksi eduskuntaan. Niin se kehitys kehittyy. Siinä se oikeassa että tyhjäkäyntiä ei saisi olla mutta luuleeko se että nuo kymppiluokat ovat joku ratkaisu. Ei ole. Maksakoon akka itte jos haluaa koulutella. Ei yhteiskunnalla ole tuollaiseen pelleilyyn varaa.
Moppitukka päästä käteen ja käytävälle siivoamaan perkele!
Lukiosta pääsee osa korkeakouluopintoihin, se lahjakkain ja motivoitunein osa, abstrakteimmin ajatteleva osa jolla on suurin otsalohko ja koulutetuimmat vanhemmat. Sehän se on ollut lukion perimmäinen tarkoituskin, valmentaa korkeakouluopintoihin ja myös omalta osaltaan karsia. Ei lukiossa kannata tehdä paljonkaan erikoisjärjestelyjä sen takia, että vaikkapa mamuja haluttaisiin enemmän lukio-opintoihin. Jos mamuja halutaan lukio-opintoihin, heidän, yllätys yllätys, suomen kielen taitonsa pitäisi olla perskouluopetuksen jälkeen parempi kuin nyt on.
Lukioon ei siis pidä suuremmin koskea. Peruskouluun kylläkin, eikä siellä hassata aikaa ja vaivaa koraanin resitoimiseen, arabian ja muiden sekulikielten opetukseen eikä monikulttuurikasvatukseen.
Suomea, matematiikkaa, vierasta kieltä...
Ei taida olla lukiot päässeet mamuttumaan parissa vuodessa hirveesti lisää. Todennäköisesti mokutusvillitys kohtaa pieniä vastoinkäymisiä siinä vaiheessa, kun humanisti-maistereista alkaa olla puolet mamuja. Nythän akateemiset mokuttajat hehkuttavat mamujen apua Hesan bussien kuljettamisessa ja tulevaisuuden vanhusten vaippojen vaihtamisessa. Minä toivon Tampereelle tiedotusoppiin ja muihin yht.tieteisiin ja Hesan valtiotieteelliseen mamuja oikein innolla! Pikkulisänä teatterikorkeakouluun voisi puolet valita mamuja. Mieluiten enemmän.
Quote from: Arvoton on 04.09.2012, 21:30:30
Pikkulisänä teatterikorkeakouluun voisi puolet valita mamuja. Mieluiten enemmän.
Jippii!!! Lisää mustia Mannerheimejä. Saadaan filmattua kansainvälinen ja suvaitsevainen Tuntematon sotilas.
Voisin tehdä itse sellaisen Talvisota-filmin, jossa kaikki hyökkäävät venäläiset on korvattu somaleilla. Satanen vetoa, että se lasketaan rasismiksi, koska valtakunnansyyttäjän mukaan somali on vähän ylempänä venäläistä suomalaisesta puhumattakaan.