2010-05-20 US: Hetemaj: Näin maahanmuuttajat saadaan lukioon

[Iloveallpeople]

Hetemaj: Näin maahanmuuttajat saadaan lukioon

Kokoomuksen tuleva eduskuntavaaliehdokas Fatbardhe Hetemaj tahtoisi parantaa maahanmuuttajien asemaa Suomessa heille räätälöidyllä lukiomallilla.

- Maahanmuuttajia auttaisi neljän vuoden lukio, jossa olisi suomenkieli kakkoskielenä ohessa koko ajan. Se olisi maahanmuuttajanuorille hyvä kannuste hakeutua muuhunkin kuin vain ammattikouluun, vuoden pakolaisnaiseksi 2009 valittu Hetemaj sanoi tänään nuorisotyöttömyyttä käsitelleessä seminaarissa Helsingissä.

Sanna Penttinen Opetushallituksesta vahvistaa Uudelle Suomelle, ettei Suomessa ole toistaiseksi maahanmuuttajille räätälöityä lukiolinjaa.

Hetemaj pitää myös opinto-ohjaus-, kuraattori – ja koulupsykologitoimintaa kouluissa on liian vähäisenä.

-Suomessa ei juuri ole fyysisiä terveydellisiä ongelmia, mutta lama on lisännyt psyykkisten ongelmien määrää. Ihmiset ahdistuvat helposti. Psyykkisiin ongelmiin pitäisi puuttua kouluissa tehokkaammin, Hetemaj sanoi.

Hetemaj vaati opetusministeriötä ja työministeriötä tekemään yhteistyötä maata piinaavaan nuorisotyöttömyyden ratkaisemiseksi käytännössä.

- Ihmiset ovat alkaneet hakeutumaan kouluihin, kun työnsaanti on vaikeutunut taantuman takia. Mutta kun kouluihin on tunkua, on sinnekin vaikea päästä. Ministereiden pitäisi tehdä selkeää yhteistyötä ongelman ratkaisemiseksi.

Viiden vuoden siivouskokemuksella Hetemaj osaa arvostaa muustakin kuin vain siististä sisätyöstä hankittua työkokemusta. Hän tahtoisi nuorille lisää kasvattavia kokemuksia.

Nuorisotyöttömyyteen ei Hetemajn mukaan auta välivuodet koulusta, vaan hän tahtoisi korostaa käytännön ratkaisuja, kuten kymppiluokan mahdollisuutta peruskoulun jälkeen. Nuoren kannalta pahimpana tilanteena hän pitää vain kotona makaamista. Harrastuksetkin ovat jo riittävä syy lähteä kotoa.

- Pelkkä harrastaminenkin jo saa nuoren lähtemään kotoa pois, ja pysymään kiinni yhteiskunnassa.

Uusi Suomi

[ibn ghul]

Maahanmuuttajia auttaisi neljän vuoden lukio, jossa olisi suomenkieli kakkoskielenä ohessa koko ajan.

Kannatan, mutta mikä se ykköskieli on, siis se millä opetus tapahtuu? Osaavatko kaikki maahanmuuttajat englantia, vai onko kaikille tarkoitus järjestää opetus heidän omilla kielillään?

Se mistä rahat revitään on tietenkin myös taas ongelmana.

[Kuvitteellinen hahmo]

Lukiokirjojen saatavuus ruotsiksikin on paikoittain hieman kehno, kalliimpia kirjoja ja jotkut huonolaatuisia pienempien painomäärien takia.

Eli pitäisikö lukiokirjoja ja opetusta järjestää esimerkiksi yli 20 kielellä Suomessa?

[Ramazotti]

Hyvä idea minunkin mielestäni, mutta suomi kylläkin koko ajan siinä ykköskielenä. Huono suomenkielen taito on useimmille syynä heikkoon koulumenestykseen. Muiden äidinkielten osaaminen ei ole suomalaisessa yhteiskunnassa edellytys, eikä niiden opetusta siksi tulisi laskea myöskään suomalaisen yhteiskunnan velvollisuudeksi.

[Uuno]

Olen sanonut tämän ennenkin, mutta sanon sen vielä kerran:

Kielen osaamisella ei ole mitään merkitystä, jos asenne ja ajatusmaailma on väärä. Tietyn suunnan mamuilla ongelma on nimenomaan tämä jälkimmäinen, josta seuraa kieliongelmat. Kun asenne ja ajatusmaailma on kunnossa, niin sen jälkeen mikään ongelma ei ole mahdoton ratkaistavaksi.

Asennetta ja ajatusmaailmaa ei muuteta millään valtakunnan tuki- ja kotouttamistoimilla. Se muuttuu vain jos ihminen itse haluaa muuttua. Ja sitä ei tule laajassa mittakaavassa tule tapahtumaan.

Itse asiassa siinä on mielestäni koko 'monikulttuurisuuden' epäonnistumisen koko kuva.

[thinkingmind]

Suomessa on liikaa lukiolaisia koska lukion jälkeisiin opintoihin eivät kaikki pääse ja lukio todistuksella ei käytännössä tee mitään työelämässä.

Monelle lukioon menneelle parempi vaihtoehto olisi ollut ammattikoulu josta saa ammatin ja voi siirtyä työelämään sen sijaan että haihattelee 3-4 vuotta lukiossa.

Hetemaj:n idea että opiskeltaisiin suomea kakkoskielenä koko lukion ajan on itseasiassa koko ongelman ydin, suomessa pitäisi maahanmuuttajilla olla ykköskielenä suomi koko opetuksen ajan ja vanhemmat vastaisivat siitä että kotona opitaan sitä heidän alkuperäistä kieltään.

Suomalainen opetusjärjestelmä syrjäyttää tällä hetkellä maahanmuuttajia poliittisen korrektiuden ja monikulttuurisuuden nimissä.

[Alkuasukas]

Lukio on porras ennen yliopistoa tai korkeakoulua. Luodaanko meille toiskielinen rinnakkaistodellisuus missä toiskieliset elävät? Sinällään kaunis ajatus, mutta...

[BastardoGrande]

Aivan, ja ilman asennetta ei lukiossa pärjää edes suomalainen.
Pikkuhiljaa alkaa mamut vaatia erityiskohtelua ja ilmeisesti kohtapuoliin omia ylppärikirjoituksia ja sovellettuja sisäänpääsykokeita ja tenttejä sekä tutkintovaatimuksia yliopistoihin.

Anna sille pikkosormi, se vie koko käden ja Suomi -poika on taas rähmällään jonkun mahdin edessä.
Nyt kun ryssää ei ihan joka päivä kumarreta, niin aletaan polvistelemaan mamujen edessä.

[Erik Herrmann]

räätälöidyllä lukiomallilla

vastustan tätä kyllä ihan periaatesyistä: ei kenellekään pidä räätälöidä mitään erikoiskivaa. eilen uimavuorot, tänään lukiot, mitäs huomenna?

jos kieli on niin hirveän vaikea (mitä se ei muuten ole), niin kyllä pitää tehdä jotain, mutta omat lukiogetot/gettolukiot tuntuu kyllä hirveän huonolta ratkaisulta. sen sijaan vois ensi alkuun esim. lopettaa mamujen oman kielen opetuksen, eihän siinä mitään järkeä ole. siinä aikana voi sitten opettaa suomea.

[erilainen]

Suomessa on liikaa lukiolaisia koska lukion jälkeisiin opintoihin eivät kaikki pääse ja lukio todistuksella ei käytännössä tee mitään työelämässä.

Monelle lukioon menneelle parempi vaihtoehto olisi ollut ammattikoulu josta saa ammatin ja voi siirtyä työelämään sen sijaan että haihattelee 3-4 vuotta lukiossa.

Hetemaj:n idea että opiskeltaisiin suomea kakkoskielenä koko lukion ajan on itseasiassa koko ongelman ydin, suomessa pitäisi maahanmuuttajilla olla ykköskielenä suomi koko opetuksen ajan ja vanhemmat vastaisivat siitä että kotona opitaan sitä heidän alkuperäistä kieltään.

Suomalainen opetusjärjestelmä syrjäyttää tällä hetkellä maahanmuuttajia poliittisen korrektiuden ja monikulttuurisuuden nimissä.

Suomessa on liikaa lukiopaikkoja. Eli suomenkielentaidottomille ei tule järjestää lisää mahdollisuuksia koska valtaväestönkin mahdollisuukisa tulisi leikata. Tulisi suosia yhdistelmiä. Esimerkiksi jos jannu haluaa rakennusinsinööriksi. Mikä on hänelle oletettavasti paras ratkaisu: lukio, yhdistelmä(lukio/raksapuoli) vai pelkkä raksapuoli? Uskon että monet yhtyvät kanssani yhdistelmän parhaimmuudesta tässä asiassa. Ei ole mitään järkeä uhrata resurssejaan tavallisen lukion yleissivistäville pakollisille aineille, kun yhdistelmässä saa kosketuksen työelämään ja sitten saa kirjoittaa aivan yhtä validit ylioppilaskoearvosanat.

[Roope]

Kokoomuksen tuleva eduskuntavaaliehdokas Fatbardhe Hetemaj tahtoisi parantaa maahanmuuttajien asemaa Suomessa heille räätälöidyllä lukiomallilla.

- Maahanmuuttajia auttaisi neljän vuoden lukio, jossa olisi suomenkieli kakkoskielenä ohessa koko ajan. Se olisi maahanmuuttajanuorille hyvä kannuste hakeutua muuhunkin kuin vain ammattikouluun, vuoden pakolaisnaiseksi 2009 valittu Hetemaj sanoi tänään nuorisotyöttömyyttä käsitelleessä seminaarissa Helsingissä.

Sanna Penttinen Opetushallituksesta vahvistaa Uudelle Suomelle, ettei Suomessa ole toistaiseksi maahanmuuttajille räätälöityä lukiolinjaa.

Tuntuu aika huonolta idealta. Huonosti pärjäävien maahanmuuttajien saaminen lukion kautta korkeakouluihin ei ole sellainen itseisarvo, jota varten kannattaa perustaa räätälöityjä lukioita. Maahanmuuttajanuorten ongelmat ovat ihan muualla kuin lukiossa tai sen käymättömyydessä. Järkevämpää olisi keskittyä vaikkapa oppisopimusjärjestelmän kehittämiseen.

[Titus]

Kuinkakohan maahanmuuttajat tulevat esim keskenään toimeen jos jokaiselle (Helsingin alueella taisi olla valmius noin 80:n eri kielen tulkkaukseen) opetetaan omaa kieltää ja hoonoosooomee (ilman tutkintopakkoa) ?

Pääkielen tulee olla suomi ja se täytyy olla lukion jälkeen taottuna niin päähän, että sillä pärjää. Kakkoskielenä voi opiskella englantia/omaa kieltään.

Tulee aika huikeita työhön ja opiskeluun liittyviä kuluja jos jokainen saa lukea omaa äidinkieltään ja jos muuta ei opi, niin tulkki kulkee käsipuolessa työnhaussa/koulutusneuvonnassa.

Lähtökohtana on Suomen ei satunnaisesti maahaneksyjän tarpeet.

[PYO]

Nuoren kannalta pahimpana tilanteena hän pitää vain kotona makaamista. Harrastuksetkin ovat jo riittävä syy lähteä kotoa.

- Pelkkä harrastaminenkin jo saa nuoren lähtemään kotoa pois, ja pysymään kiinni yhteiskunnassa.

Voihan sitä harrastaa vaikka suomen kieltä. Luulisi, että mokuttajat mieluusti laittaisivat omaa rahaa ja aikaa kultamunien kehittämiseen. Kerhotalo vaan pystyyn ja sinne pelaamaan, leikkimään, rakentamaan tms. suomen kielellä.

[hammerzeit]

Lukio on porras ennen yliopistoa tai korkeakoulua.

Juuri näin. Pelkällä lukiolla ei tee mitään ja jos ei ole motivaatiota jatkaa kauemmas, kannattaa mennä suosiolla amikseen. Jos maahanmuuttajia pitää erikseen motivoida lähtemään lukioon, voisi todeta, että monta kertaa haastavammassa yliopistossa (jossa ei todellakaan tulla pitelemään kädestä) tyssää meno aika nopeasti.

[Erik Herrmann]

yliopistossa (jossa ei todellakaan tulla pitelemään kädestä)

ai niinkö luulet? oikeasti tämä kaikki menee kyllä siihen suuntaan että mamulukion jälkeen tarvitaan tietysti myös mamuyliopisto.

[Hessu]

Tuntuu aika huonolta idealta. Huonosti pärjäävien maahanmuuttajien saaminen lukion kautta korkeakouluihin ei ole sellainen itseisarvo, jota varten kannattaa perustaa räätälöityjä lukioita. Maahanmuuttajanuorten ongelmat ovat ihan muualla kuin lukiossa tai sen käymättömyydessä. Järkevämpää olisi keskittyä vaikkapa oppisopimusjärjestelmän kehittämiseen.

Tähän Roopen kommenttiin ei ole lisättävää.

Hetemaj´n kohdalla on nyt menossa pisteiden keruu omalta kohderyhmältään.
On erittäin huono juttu, jos muodostetaan taas yksi erityiskohtelun alue. Tällaiset projektit eli pysyväksi tulevat käytännöt tulevat erittäin kalliiksi ja johtavat aina vain uusiin vaatimuksiin. Ei missään nimessä kannatettava vaihtoehto.
Koululaitos painii jo nykyisin suurissa talousongelmissa, opettajia lomautetaan, kouluja yhdistetään jne. Ei helvetissä enää yhtään lisäkuluja. Ihmettelen suuresti, jos opettajajärjestöt kannattavat tällaista ehdotusta.

Kuka hemmetti tällaista tulisi rahoittamaan? Kunnallisverot nousevat kautta maan tästä eteenpäin joka vuosi usean vuoden ajan. Kaikki joiden mielestä se on kivaa voivat tietenkin keksiä vielä muitakin erityistoimenpiteitä, joiden hyöty on plus miinus nolla.
Mukavia asioita on kiva ehdottaa, kun ei ole minkäänlaista taloudellista tai tuloksellista vastuuta.  

[Lemmy]

Toisaalta, jos rahkeet eivät riitä n. 8 vuoden opiskeluun jonka jälkeen on "valmis" niin onhan vaihtoehtona nämä ammattikoululinjat joista voi kirjoittaa myös ylioppilaaksi. Sitten on sekä ammatti että mahdollisuus myöhemmin opiskella. Tosin taitaa yliopistojen haku suosia juuri kirjoittaneita eikä pitkän linjan opiskelijoita.

[hammerzeit]

ai niinkö luulet? oikeasti tämä kaikki menee kyllä siihen suuntaan että mamulukion jälkeen tarvitaan tietysti myös mamuyliopisto.

No se on toki sitten asia erikseen, mutta nykyisessä yliopistomallissa ei ole hyysäykselle sijaa. Tahti on kova eikä hitainta ehditä odottelemaan.

[Malla]

Minullekin jäi epäselväksi, mikä se ykköskieli olisi. Englanti? Eivät kaikki maahanmuuttajat osaa englantia paremin kuin suomea/ruotsia. (Ja lukion voi käydä monella paikkakunnalla englanniksi jo nytkin. Hesassa myös ranskaksi ja saksaksi.) Lukion voi suorittaa nykyäänkin neljässä vuodessa ja jatkoaikaakin saa, jos on pätevä syy.

Lukio-opetuksen järjestäminen kymmenillä eri kielillä on sula mahdottomuus: mistä pätevät opettajat, mistä kirjat ja muu oppimateriaali? Vaadittavan kokoiset oppilasryhmät?

Ammttikoulussakaan ei pärjää ilman suomen tai ruotsin taitamista.

Sen sijaan kunnollinen opinnonohjaus (lukiossa usein retuperällä) on hyvä ajatus, samoin kymppiluokkien lisääminen. (Niille eivät nykyisellään mahdu kaikki halukkaat.)
Ja ehkä jonkinlainen tehostettu suomen tukiopetus (niin että voisi "saada anteeksi" joitakin pakollisia kursseja, samoin kuin taidelukioissa)?  

[Roope]

Minullekin jäi epäselväksi, mikä se ykköskieli olisi. Englanti? Eivät kaikki maahanmuuttajat osaa englantia paremin kuin suomea/ruotsia. (Ja lukion voi käydä monella paikkakunnalla englanniksi jo nytkin. Hesassa myös ranskaksi ja saksaksi.) Lukion voi suorittaa nykyäänkin neljässä vuodessa ja jatkoaikaakin saa, jos on pätevä syy.

Ai joo, nyt vasta hoksasin, että tarkoitus olisi tietysti järjestää opetus omalla äidinkielellä! Suomi sitten kakkoskielenä ohessa.

Lukio-opetuksen järjestäminen kymmenillä eri kielillä on sula mahdottomuus: mistä pätevät opettajat, mistä kirjat ja muu oppimateriaali?

Ei ole, mutta hankitaan. Huomaatko jo, mitä tässä oikeastaan ajetaan takaa? Tarvetta ja järjestelmää eri kieliryhmien oman kielisten opettajien kouluttamiselle ja työllistämiselle. Sama juttu kuin maahanmuuttajien tulkkipalveluiden ja kouluavustajien lisäämisessä.

[Mindy]

Maahanmuuttajia auttaisi neljän vuoden lukio, jossa olisi suomenkieli kakkoskielenä ohessa koko ajan.

Kannatan, mutta mikä se ykköskieli on, siis se millä opetus tapahtuu? Osaavatko kaikki maahanmuuttajat englantia, vai onko kaikille tarkoitus järjestää opetus heidän omilla kielillään?

Se mistä rahat revitään on tietenkin myös taas ongelmana.

Veikkaan Fatbardhen tarkoittaneen lukion äidinkielen tuntien korvaamista "suomi toisena kielenä" tunneilla, ja muun opetuksen olevan myöskin suomeksi. Lukiossa äidinkielen tunneilla ei enää käsitellä niinkään kielioppia ja sanastoa, koska kielioppiteoria käytiin läpi ala-asteella eikä sanastoa ja kielioppia tarvitse aktiivisesti opetella. Ne ovat äidinkielisillä automaattisesti hallussa, kenellä paremmin, kenellä huonommin riippuen esim. lukuharrastuksesta. Lukion äidinkielen tunneilla painotetaan ainekirjoitusta ja tekstien analysointia ja eri kirjoitustyylien hallintaa.

Mamulinjalla suomen tunnit olisivat varmaankin vähän sanantapaiset kuin A-englannin tunnit lukiossa normaalien "valmistaudutaanpa yo-kirjoitusten äidinkielen kokeeseen" äidinkielentuntien sijasta. Ei välttämättä huono ajatus, kunhan mamulinjoja ei tarvitse perustaa joka kouluun ja kuntaan. Ei musiikkiluokkiakaan tms. joka lukiossa ole.  

[timouti]

"Mamulinjalla suomen tunnit olisivat varmaankin vähän sanantapaiset kuin A-englannin tunnit lukiossa normaalien "valmistaudutaanpa yo-kirjoitusten äidinkielen kokeeseen" äidinkielentuntien sijasta. Ei välttämättä huono ajatus, kunhan mamulinjoja ei tarvitse perustaa joka kouluun ja kuntaan. Ei musiikkiluokkiakaan tms. joka lukiossa ole."

Vielä tarkennus tähän. Lukiossa on mahdollista valita äidinkielen kurssien sijaan suomi toisena kielenä -kurssit, joita on siis sama määrä eli kuusi kurssia. Myös ylioppilaskoe on äidinkielen sijasta S2-koe.

Veikkaan, että Hetemaj haluaisi suomen kielen opetusta enemmän kuin tuo kuusi kurssia. Niitten suorittamiseen ei mene kuin osa vuodesta, ehkä pari jaksoa vuodesta, jos kolmanteen vuoteen jättää kaksi kurssia. Hetemaj haluaisi kai, että olisi joku jatkuva suomen opetus muun opiskelun rinnalla.

[KphS]

Mikähän minulla oikein on kun tämä kohta aiheuttaa aivan suunnatonta ns. ketutusta:

Kokoomuksen tuleva eduskuntavaaliehdokas Fatbardhe Hetemaj tahtoisi parantaa maahanmuuttajien asemaa Suomessa heille räätälöidyllä lukiomallilla.

"Hei me ollaan moderni, dynaaminen tulevaisuuden kykypuolue!! Meillä on maahanmuuttaja ehdokkaana!!" 

[Missra]

Minusta olisi ihan hyvä idea järjestää lukioissa ylimääräisiä suomenkielen kursseja niitä tarvitseville. Samoin tosin ammattikoulussakin. Opetus voisi olla aivan suomeksi, lukioikäinen pystyy jo opiskelemaan vierasta kieltä ilman äidinkielensä tukea. Minulla oli englantilainen puhekurssin vetäjä lukiossa, ei siellä puhuttu suomea sanaakaan ja kielen käyttöä oppi paljon paremmin kuin suomalaisen opettajan kielioppipänttäyksessä. Mitään erityistä mamulinjaa ei tosin tarvitse alkaa väsäämään mielestäni, mutta suomenkielen opetukseen on hyvä panostaa.

[Malla]

Mamulinjalla suomen tunnit olisivat varmaankin vähän sanantapaiset kuin A-englannin tunnit lukiossa normaalien "valmistaudutaanpa yo-kirjoitusten äidinkielen kokeeseen" äidinkielentuntien sijasta. Ei välttämättä huono ajatus, kunhan mamulinjoja ei tarvitse perustaa joka kouluun ja kuntaan. Ei musiikkiluokkiakaan tms. joka lukiossa ole.  

Ahaa, joo, niinpä tietysti, kiitos tarkennuksesta.
Esim. muksun lukiossa opetus on suomeksi, mutta siellä mahdollista lukea suomea vieraana kielenä. Tosin kaikki A-suomen lukijat ovat käytännössä kaksikielisiä, koska muuten he eivät pärjäisi muissa aineissa. (He kirjoittavat ruotsin äidinkielenä. Syy "toisenkieliseen" lukiovalintaan lienee se, että kyseessä on ns. taidelukio.)

[Jaska Pankkaaja]

Lukio ilmeisesti nähdään tulevaisuudessakin ensimmäisenä portaana kohti "akateemista" suojatyöpaikkaa niin mamulle kuin kantiksellekin. No kun todellisuus ei vastaa teoriaa muutetaan todellisuutta.

[Runner]

Jos tarvitsimme työvoimaa vanhusten hoitoon niin miksi ne lukioon piti laittaa.
Paljon tälläinenkin sitten tulisi maksamaan?

[Kommeli]

Lukio-opetushan tulisi järjestää siellä kotimaassa, missä sitä kotimaan kieltä opiskellaan. Ei meillä vastaanottavana maana ole velvollisuutta järjestää heille minkään muunlaista koulutusta kuin suomalaista ja samoilla ehdoilla kuin omillekin nuorille. Ne mamut, jotka lukioon Suomessa menevät ovat toisen polven mamuja, jotka jo kieltä osaavat ja ovat tarpeeksi hyvin peruskoulunsa suorittaneet. Muussa tapauksessa mennään suoraan töihin ja niihin töihin, joissa on omalla koulutuspohjalla kykenevä työskentelemään.

Tässä taas muutenkin tuppa unohtumaan se, että miten tämä kaikki auttaa niitä siellä kotimaassa, kun siellähän sen muutoksen pitäisi tapahtua. Ei me voida koko Afrikkaa asuttaa tänne Suomeen. Kohta ei ole Afrikkaa.

[turha jätkä]

Jos tarvitsimme työvoimaa vanhusten hoitoon niin miksi ne lukioon piti laittaa.
Paljon tälläinenkin sitten tulisi maksamaan?

Aika moni sairaanhoitaja on käynyt lukion.

[pw]

Maahanmuuttoteollisuudelle mamuille räätälöidyt lukiot ja korkeakoulut olisivat taivaan lahja. Lisäresulssien tarve olisi lähes loputon taaten huikean määrän uusia virkoja ja positioita joihin palkattava väki olisi taatusti oikeanlaista ja oikeamielistä. Lisäksi uudistus entisestään vahvistaisi maahanmuuttoteollisuuden asemaa.

Vaikka ehdotus tuleekin vaikustusvallattomalta taholta, uskon vahvasti sen toteutumiseen. Tässä puhutaan satojen miljoonien eurojen kustannuksista joka on kuin musiikkia fantastistajykän ja lautakasan korvissa. Taas oltaisiin askel lähempänä lopullista romahdusta(Suurta Unelmaa).