Hommaforum Testi

Peninah

Satoja hakemuksia. Kolme työhaastattelua.
   Siinä on kenialaissyntyisen Peninah Gichingan, 25, työnhaun saldo.
   Jyväskylän ammattikorkeakoulussa logistiikkaa opiskellut Gichinga on nyt etsinyt töitä neljä kuukautta. Sitä ennen hän lähetti lukemattomia hakemuksia työharjoittelupaikkoihin.
   Vastaan tulee aina sama este: kielitaito. Seitsemän vuotta Suomessa asunut Gichinga ymmärtää suomea, mutta ei puhu sitä sujuvasti.
   "Vaikka itse työssä ei tarvitsisi suomea, työnantajat käytännössä edellyttävät sitä", hän sanoo.
   On Gichinga töitäkin tehnyt. Kesälomilla hän oli hotellisiivoojana Helsingissä ja säästi rahaa talvea varten. Opintojen ohella Gichinga työskenteli välillä tutun opettajan tutkimusavustajana. Työharjoittelupaikka löytyi lopulta ystävän kautta erään yrityksen vientiosastolta.
   Jotain sellaista hän haluaisi tehdä nytkin. Sellaista työtä, jossa voisi hyödyntää koulutustaan.
   "Useimmissa hakemissani töissä on ollut vaatimuksena englannin kielen taito. Viimeksi eräs nainen sanoi, että olen kyllä pätevä, mutta ilmapiirille olisi hyväksi, jos voisin puhua kollegoiden kanssa suomea. En ymmärrä sitä."

Gichinga muutti Keniasta Suomeen vuonna 2003. Hän haki ja pääsi Jyväskylän ammattikorkeakouluun. It-ala vaihtui pian opintojen alettua logistiikkaan.
   "Keniassa julkinen koulutus oli heikkotasoista. Yhtä tietokonetta käytti monta opiskelijaa, ja kurssilla saattoi olla 200 opiskelijaa. Suomi kuulosti houkuttelevalta", Gichinga kertoo kahvilassa Espoon kauppakeskus Sellon ylätasanteella. Vaunuissa kahvilapöydän vieressä nukkuu hänen parivuotias lapsensa.
   Gichinga hymyilee paljon puhuessaan. Välillä hän jää hetkeksi puntaroimaan sanojaan kuin miettien, miten ne parhaiten asettaisi.
   "Tämä on ollut outoa aikaa. Olin lapsen kanssa kotona melkein kaksi ja puoli vuotta, vaikka alun perin ajattelin olevani vain yhdeksän kuukautta. Työharjoittelupaikkaa oli vaikea löytää", hän kertoo englanniksi, joka on suahilin ohella Kenian toinen virallinen kieli.
   Koska Gichinga sai opintonsa päätökseen vasta vähän aikaa sitten, hän ei ole vielä virallisesti rekisteröitynyt työnhakijaksi työvoimatoimistoon. Opiskelijaviisumi on vaihtunut työlupaan, sillä Gichingan mies on nykyään töissä Suomessa. Tämä on myös kotoisin Keniasta, mutta pariskunta tapasi toisensa Suomessa.
   Tätä nykyä he asuvat Espoossa. Pääkaupunkiseudulla on enemmän ystäviä ja työmahdollisuuksia kuin Jyväskylässä.
   Koska kotona ei puhuta suomea, kieltä on vaikea päästä harjoittelemaan tarpeeksi.
   "Kävin opiskeluaikana kaikki tarjolla olevat suomen kielen kurssit. Yritän puhua suomea aina kun voin, esimerkiksi kaupassa, lastentarhassa ja joidenkin ystävieni kanssa."

Työmarkkinoille tulon ajoitus oli kehno. Maahanmuuttajien työllisyystilanne pääkaupunkiseudulla kohentui koko 2000-luvun aina finanssikriisiin ja vuoteen 2008 asti. Mutta taantuman myötä, työpaikat ovat kiven alla.
   "Monet suomalaisetkin ovat ilman töitä, ja kilpailu on kovaa."
   Gichinga on myös huomannut, että alempi ammattikorkeakoulututkinto ei tahdo Suomessa riittää, kun samoista työpaikoista kilpailevat maisterit.
   Silti hän toivoo, että työnantajat olisivat avoimempia ulkomaalaisia kohtaan.
   "He voisivat myös olla suorapuheisempia. Me työttömät tahtoisimme tietää, mitä he haluavat. Joskus täyttää kaikki työpaikkailmoituksen vaatimukset, mutta ei silti pääse edes haastatteluun", Gichinga sanoo hymyillen, mutta katseessa näkyy turhautuminen.
   Taantuma on kiristänyt asenteita, Gichinga sanoo. Nykyinen maahanmuuttokeskustelu tuntuu hänestä pahalta.
   "Monet meistä yrittävät kovasti. Toivoisin, että maahanmuuttajia ja suomalaisia ei aina asetettaisi vastakkain, vaan, mietittäisiin, miten voimme yhdessä ratkaista asioita."
   Niinpä. Julkisessa keskustelussa talous on nollasummapeli, jossa ovat vastakkain suomalaiset ja ulkomaalaiset.
   Gichingasta tuntuu oudolta sekin, että maahanmuuttajista puhutaan yhtenä ryhmänä.
   "Ihmiset ovat tulleet tänne eri syistä. Me olemme hyvin erilaisissa tilanteissa. Minulla on koulutus, puhun englantia ja ymmärrän jonkun verran suomea. Voin puhua vain omasta puolestani."
   Se tässäkin jutussa on vikana. Gichingan oli tarkoitus edustaa tarinan maahanmuuttajanuorta, mutta se on oikeastaan järjetön kategoria. Turvapaikanhakijat, rakkauden, työn tai opintojen perässä tulleet eivät ole samaa porukkaa.

Gichingan kokemus ei silti ole poikkeuksellinen. Ulkomaalaisten kokema syrjintä on Suomessa tavallista. Viime syksynä julkaistun haastattelututkimuksen mukaan moni 15–21-vuotiaista maahanmuuttajista olisi valmis muuttamaan pois Suomesta. Nuorilla on kielitaitoa ja kontakteja eri puolilla maailmaa, mikä madaltaa kynnystä.
   Myös monet Gichingan Suomessa asuneista ulkomaalaisista ystävistä ja luokkatovereista ovat muuttaneet maailmalle. Hän itse ei ole suunnitellut lähtöä.
   "Olen avoin kaikille vaihtoehdoille, mutta miehelläni on täällä työ. Olen myös viettänyt koko aikuisikäni Suomessa. Elämäni on täällä, ja Suomi tuntuu kodilta. Sitä paitsi nyt työtilanne on vaikea kaikkialla muuallakin."
   Tulee mieleen maahanmuuttokeskustelussa usein avainasemaan noussut kotouttaminen. Muuttajista puhutaan viranomaisten toimien passiivisina kohteina. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet monien suomalaisten ennakkoluuloiset ja rasistiset asenteet. Sitä paitsi keskustelu siitä, tarvitseeko Suomi lisää maahanmuuttajia vai ei, on joskus vähän harhaanjohtavaa.
   Maahanmuuttajat ovat täällä jo.

Best time of your life, mainostaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu verkkosivuillaan.
   Gichinga korostaa moneen otteeseen olevansa kiitollinen Suomessa saamastaan koulutuksesta.
   "Se on kuin lahja, ja tahtoisin antaa jotain takaisin, jos vain voisin. Tahtoisin todella, todella tehdä töitä."
   Hieman pettynyt hän kuitenkin on.
   "Todellisuus on aika toisenlainen, kuin millaisena sitä markkinoidaan. Kukaan ei koskaan maininnut, miten paljon täällä oikeasti tarvitsee suomen kieltä. Kaikkialla puhuttiin vain siitä, että opinnot voi suorittaa englanniksi."
   Gichingan mielestä ulkomaalaisten pääsyä kielikursseille pitäisi helpottaa. Nyt kurssit ovat täynnä, ja niille pitää jonottaa.
   Gichinga on päättänyt jatkaa työnhakua vuoden ajan. Jos mikään ei tärppää, hän jatkaa opintojaan. Erityisesti häntä kiinnostaa ympäristöala. Gichingan opinnäytetyö käsitteli ilmastonmuutosta ja yritysten tuotantoketjuja.
   "Tahtoisin auttaa jollain tavalla Afrikkaa, vaikka olenkin näin kaukana kotoa."
   Hän on myös pohtinut kirjoittavansa kokemuksistaan Suomessa asuville ulkomaalaisille äideille.
   "Neuvolassa autetaan paljon, mutta kaikkea tietoa ei ole saatavilla englanniksi. En tiennyt ollenkaan, miten lapsi esimerkiksi pitää pukea talvisin".
   Mielessä on käynyt myös oman yrityksen perustaminen. Se ei ole yllättävää, sillä tilastojen valossa maahanmuuttajat ovat yritteliästä väkeä. Vuodesta 2000 ulkomaalaisten yrittäjien määrä Suomessa on kaksinkertaistunut.
   "Pidän ruoanlaitosta, ja täältä puuttuu kenialainen ravintola. Mutta se on minulle vain harrastus. Minulla ei ole koulutusta siihen."

http://www.ylioppilaslehti.fi/2010/05/14/kortistossa/

QuoteKoska kotona ei puhuta suomea, kieltä on vaikea päästä harjoittelemaan tarpeeksi.  "Kävin opiskeluaikana kaikki tarjolla olevat suomen kielen kurssit. Yritän puhua suomea aina kun voin, esimerkiksi kaupassa, lastentarhassa ja joidenkin ystävieni kanssa."

Awww. kannattaisiko ruveta puhumaan suomea kotona, eh?

QuoteVastaan tulee aina sama este: kielitaito. Seitsemän vuotta Suomessa asunut Gichinga ymmärtää suomea, mutta ei puhu sitä sujuvasti.
    "Vaikka itse työssä ei tarvitsisi suomea, työnantajat käytännössä edellyttävät sitä", hän sanoo.

Hassu homma kun pitäisi töissäollessa osata maan kieltä. Paha rassismus. Miten nämä uusiosuomalaiset luulevat että joku umpisuomalainen yrittäjä joka puhuu suomea ja savoa antaisi näille paremmille ihmisille ohjeita? Viittomalla? Käsimerkein? Ei perkele.

Seitsemässä vuodessa voisi oppia puhumaan sujuvaa Suomea.

Jos ei opi, ainakin itse työntekijää rekrytoidessa annan pitkän miinusmerkin puuttuvasta kielitaidosta. Silloin ei selviä näistä hommista eikä saa tietysti töitä. Kierre on valmis.

Kannattaisi oikesti stasata kieleen, jos aikoo olla Suomessa. Ilmainen ja hyvä neuvo.

Toivottavasti Peninah miehineen pääsee pian kotiin täältä rasistisesta Pohjolasta. Täällä on niin hirveä syrjintä päällä, että kaikkien edes Suomessa suomenkieliseen perheeseen syntyneiden ja Suomessa koulunsa käyneiden kielitaito ei riitä työhaastatteluun pääsemiseen.

Sinänsä on hienoa että ihminen etsii työtä niin aktiivisesti yms., mutta en tosiaankaan tajua miten tyyppi joka on tullut tänne 18-vuotiaana, opiskellut täällä, saanut tutkinnon, ja on alalla jolla työnantajat tosiaankin vaativat kielitaitoa, ei ole oppinut puhumaan suomea seitsemässä vuodessa. Ei se suomen kieli mitään rakettitiedettä ole.

Näkyy tuo Jykylän logistiikkainsinöörin tutkinto kestävän vuosia suorittaa.
Minkälaista se opiskelu on jos siellä ei tarvitse puhua suomea kunnolla? Pelkkiä kirjoitustehtäviäkö vai mitä?
http://www.jamk.fi/koulutus/tutkinnot/ylemmat/logistiikka

lisäys:
voiko siis kielitaidoton suorittaa suomenkielisen insinööritutkinnon?

Tässä positiivinen selkeä ratkaisuehdotus: kaikki rasistiset jyväskyläläiset työnantajat ja työhön ottajat keniankielen (mikälieneekin) kurssille ja sassiin.

Tärkeitä pointteja: suomen osaamisen tärkeyttä vähätellään ja englannin korostetaan liikaa kun opiskelijoita haalitaan Afrikkaa myöten. Tuloksena vääriä odotuksia ja kalliisti koulutettu, kielitaidoton, työtön ulkomaalainen. Järki hoi.

Onneksi kenialainen itse ottaa asian puheeksi. Vielä kun opettelisi kielen.

Quote from: Oluttikka on 17.05.2010, 11:31:58
Näkyy tuo Jykylän logistiikkainsinöörin tutkinto kestävän vuosia suorittaa.
Minkälaista se opiskelu on jos siellä ei tarvitse puhua suomea kunnolla? Pelkkiä kirjoitustehtäviäkö vai mitä?
http://www.jamk.fi/koulutus/tutkinnot/ylemmat/logistiikka

lisäys:
voiko siis kielitaidoton suorittaa suomenkielisen insinööritutkinnon?

Lienee käynyt englanninkielisen linjan?

Quote from: M on 17.05.2010, 11:42:46

Quote from: Oluttikka on 17.05.2010, 11:31:58
Näkyy tuo Jykylän logistiikkainsinöörin tutkinto kestävän vuosia suorittaa.
Minkälaista se opiskelu on jos siellä ei tarvitse puhua suomea kunnolla? Pelkkiä kirjoitustehtäviäkö vai mitä?
http://www.jamk.fi/koulutus/tutkinnot/ylemmat/logistiikka

lisäys:
voiko siis kielitaidoton suorittaa suomenkielisen insinööritutkinnon?

Toivottavasti. Muutenhan tuo opiskelun taso on... no, syvältä.

Lienee käynyt englanninkielisen linjan?

Satoja hakemuksia neljässä kuukaudessa. Ei ihme, ettei oikein tahdo tärpätä, kun tolla tahdilla hakemukset jäävät perin ulkokohtaisiksi ilman manittavaa sovitusta haettavaan paikkaan ja se paistanee läpi.

Vaatimus suomen kielen osaamisesta on vähän skitso, toisaalta sitä odotetaan ja toivotaan mutta kun huoneeseen marssii yksikin kieltä taitamaton vaihtuu kieli niin perin helposti englanniksi tai vaikenemiseksi.

Minä olin työtön vajaan vuoden ja työhakemuksia enemmän, kuin pari sataa. Että ihan normihommaa ilman syrjintäsyytöksiä.

Quote from: Sinna on 17.05.2010, 12:20:52
Minä olin työtön vajaan vuoden ja työhakemuksia enemmän, kuin pari sataa. Että ihan normihommaa ilman syrjintäsyytöksiä.

No eipä tuo haastateltu nainen sitä syrjintää niin kovin paljoa nähnytkään, mitä ihmetteli vaatimusta suomen taitamisesta, muutoin näki lähinnä vaan kilpailun kovaksi. Syrjinnän nosti tapetille suomalainen toimittaja, joka toisteli mennä syksyllä tehdyn tutkimuksen tuloksia kun evankeliumia: 15-21 vuotiaat afrikkalaiset moniosaajat ovat lähdössä rikastuttamaan kolmansia maita. Mitä siihen sanoisi: "Dont let the door hit your ass on your way out."

Koko ammattikorkeakoulujärjestelmässä on jotakin mätää...
Ylisuuria odotuksia, liikoja lupauksia, opiskelijoiden haalimista ulkomailta?

Todella ikävää, jos ulkomaalaisille annetaan käsitys, että englantia osaava olisi etulyöntiasemassa Suomen työmarkkinoilla. (Lähes) kaikki suomalaisen lukion käyneet osaavat englantia riittävän hyvin, ja jatko-opinnoissa oppivat lisää.

Jos Suomessa aikoo tehdä töitä, täytyy osata maan kieltä. Sen oppii riittävästi seitsemässä vuodessa, jos motivaatiota ja aktiivisuutta riittää. (Viime aikojen bongauksia: puolalainen taksikuski, asunut Suomessa kolme vuotta, puhui (todella)hyvin suomea. Lähikaupan tummaihoinen kassa, asunut Suomessa pari vuotta, puhui suomea riittävän hyvin. Jne. Ja nämä ihmiset eivät käsittääkseni ole korkeakoulutettuja, joilta voisi edellyttää korkeampaa oppimiskykyä ja -motivaatiota.)   
 

Quote from: Oho on 17.05.2010, 12:27:56

Quote from: Sinna on 17.05.2010, 12:20:52
Minä olin työtön vajaan vuoden ja työhakemuksia enemmän, kuin pari sataa. Että ihan normihommaa ilman syrjintäsyytöksiä.

No eipä tuo haastateltu nainen sitä syrjintää niin kovin paljoa nähnytkään, mitä ihmetteli vaatimusta suomen taitamisesta, muutoin näki lähinnä vaan kilpailun kovaksi. Syrjinnän nosti tapetille suomalainen toimittaja, joka toisteli mennä syksyllä tehdyn tutkimuksen tuloksia kun evankeliumia: 15-21 vuotiaat afrikkalaiset moniosaajat ovat lähdössä rikastuttamaan kolmansia maita. Mitä siihen sanoisi: "Dont let the door hit your ass on your way out."

Monille ongelmamaista tuleville oleskeluluvan kärkkyjille pitäisi sanoa jo rajalla:

You can leve your hat on.

Quote from: Ylioppilaslehti"Useimmissa hakemissani töissä on ollut vaatimuksena englannin kielen taito. Viimeksi eräs nainen sanoi, että olen kyllä pätevä, mutta ilmapiirille olisi hyväksi, jos voisin puhua kollegoiden kanssa suomea. En ymmärrä sitä."

Työ vaatii yleensä paljon muutakin kuin sen oman osa-alueen hallintaa. Nuorempien on tätä usein vaikea ymmärtää, mutta yhteispelin sujuminen muiden kanssa on usein paljon tärkeämpää kuin se oma nysväys, vaikka olisi kuinka hyvä alallaan. Kielipuoli jää helposti ulkopuoliseksi.

Quote from: YlioppilaslehtiTaantuma on kiristänyt asenteita, Gichinga sanoo. Nykyinen maahanmuuttokeskustelu tuntuu hänestä pahalta.
   "Monet meistä yrittävät kovasti. Toivoisin, että maahanmuuttajia ja suomalaisia ei aina asetettaisi vastakkain, vaan, mietittäisiin, miten voimme yhdessä ratkaista asioita."
   Niinpä. Julkisessa keskustelussa talous on nollasummapeli, jossa ovat vastakkain suomalaiset ja ulkomaalaiset.

Jos unohdetaan joukko korkeakoulutettuja asiantuntijoita, niin maahanmuuton osalta talous on lähellä nollasummapeliä. Saldo jää monien ryhmien suhteen miinuksen puolelle. Tietääkseni ei ole julkaistu yhtään tutkimusta, jonka mukaan esimerkiksi EU:n ulkopuolisten opiskelijoiden houkuttelu olisi ollut Suomelle taloudellisesti kannattavaa. Siksi sitä pitääkin puolustella selkeiden taloudellisten argumenttien sijaan "kotikansainvälistymisellä" tai muilla yhtä ontoilla fraaseilla.

Quote from: Ylioppilaslehti
   Tulee mieleen maahanmuuttokeskustelussa usein avainasemaan noussut kotouttaminen. Muuttajista puhutaan viranomaisten toimien passiivisina kohteina. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet monien suomalaisten ennakkoluuloiset ja rasistiset asenteet. Sitä paitsi keskustelu siitä, tarvitseeko Suomi lisää maahanmuuttajia vai ei, on joskus vähän harhaanjohtavaa.
   Maahanmuuttajat ovat täällä jo.

Tätä uutta vaihtoehdottomuutta korostavaa fraasia kai kaupataan jossain Pakolaisavun toimittajakurssilla. Oikeasti meillä on edelleen paljon keinoja vaikuttaa siihen, keitä Suomeen tulee. Riippuu pitkälti valitusta maahanmuuttopolitiikasta sekä verotuksen ja sosiaaliturvan ratkaisuista, keitä tänne saapuu. Suurin osa tulevaisuudessa ongelmia aiheuttavista potentiaalisista maahanmuuttajista ei vielä ole täällä.

Quote from: Ylioppilaslehti
   "Todellisuus on aika toisenlainen, kuin millaisena sitä markkinoidaan. Kukaan ei koskaan maininnut, miten paljon täällä oikeasti tarvitsee suomen kieltä. Kaikkialla puhuttiin vain siitä, että opinnot voi suorittaa englanniksi."

Niinpä niin. Ei korkeakoulujen markkinoijia kiinnosta lopputulos, eivätkä he pidä itseään siitä vastuullisina. Heidän tehtävänsä on saada mahdollisimman paljon ulkomaalaisia kouluunsa. Olisi poliitikkojen vastuulla miettiä kokonaisuutta, mutta sitä he eivät suostu tekemään.

Gichinga vielä pärjännee työelämässä alkuvaikeuksien jälkeen, mutta samassa jutussa haastateltu kantasuomalainen "Essi" ei. Ellei sitten ryhdy poliitikoksi.

QuoteEssi, 24, ei halua töihin. Sen takia hän ei esiinny tässä jutussa omalla nimellään eikä kasvoillaan. Töihin on Suomessa haluttava.
[...]
   Essi puhuu ja nauraa paljon. Hän on poliittisesti aktiivinen. Hän pohtii omaa ja yhteiskunnan tulevaisuutta. Hän auttaa romanikerjäläisiä sosiaalikeskus Satamassa ja käy lukemassa vanhainkodissa mummoille ääneen.
[...]
   Essi ilmoittautui työttömäksi vasta joulukuussa. Sitä ennen hän vietti nelisen kuukautta reissaamalla ympäri Eurooppaa. Essillä ei ollut mitään tuloja, mutta matkustaminen on halpaa, kun liftaa eikä maksa vuokraa. Ja kolmen vuoden töistä oli kertynyt säästöjä.
   Kun hän ilmoittautui työttömäksi, hän alkoi saada ansiosidonnaista työttömyyskorvausta 850 euroa kuussa. Siitä hän laittaa säästöön parhaimmillaan 300 euroa kuussa.
   Essi asuu kaverina kanssa kaupungin vuokra-asunnossa ja maksaa vuokraa 200 euroa. Hän dyykkaa suurimman osan ruuastaan. Kalliossa tuopit maksavat pari euroa. Äiti maksaa puhelinlaskun.
[...]
   Tosiaan, jos ihminen osaa oma-aloitteisesti täyttää päivänsä järkevästi, miksi valtion pitäisi puuttua siihen? Harjoittelut ja muut työllistämistoimet maksavat yhteiskunnalle siinä missä työttömyyskin eivätkä tutkimusten mukaan työllistä juuri ketään pysyvästi. Sen sijaan, että Essi laitettaisiin opettelemaan puhelimella soittoa tai korjaamaan polkupyöriä, hän voisi jatkaa mummojen ilahduttamista, korjata oman polkupyöränsä ja toimia omasta mielestään paremman maailman puolesta. Ainakin siihen asti, että pääsee kouluun.

Siis jos työpaikan yksi vaatimuksista on suomenkielen osaaminen ja sitten hakee sinne vaikkei tätä vaatimusta täytä, niin rasismi kun ei paikkaa saa hakijoiden edestä jotka täyttävät asetetut vaatimukset? Eh?

Minäkin laitoin kunnalliseen ISOON yritykseen työhakemuksen
taka-ajatuksena "eläkevirka", varmasti minun pitäisi olla todella potentiaalinen tekijä, ehken ammattitaitoa jopa liikaakin ko. hommaan.

Ei ole tullut edes mitään vastausta vaikka isot firmat yleensä jotain sieltä vastaa, onko minua syrjitty?

Quote from: Peninah GichinganKukaan ei koskaan maininnut, miten paljon täällä oikeasti tarvitsee suomen kieltä. Kaikkialla puhuttiin vain siitä, että opinnot voi suorittaa englanniksi.

ulkomaalaisten haaliminen englanninkieliseen koulutukseen pitäisikin lopettaa kokonaan. ei siinä ole mitään järkeä että suomessa koulutetaan ihmisiä englanniksi suoraan kortistoon. ei suomessa juuri ole työpaikkoja amk-tason kielipuolisille.

meillä ddr:ssä afrikkalaiset ja vietnamilaiset sai koulutusta osana kehitysapua. ne tuli, istui pari vuotta koulun penkillä ja sitten lähti rakentamaan kotimaitaan. siinä oli sentään jonkin verran järkeä. (vom sozialismus lernen heisst siegen lernen, hehe)

Quote from: Veli on 17.05.2010, 13:07:08
Siis jos työpaikan yksi vaatimuksista on suomenkielen osaaminen ja sitten hakee sinne vaikkei tätä vaatimusta täytä, niin rasismi kun ei paikkaa saa hakijoiden edestä jotka täyttävät asetetut vaatimukset? Eh?

Ehkä odotuksena oli hakuehtojen lieventäminen, sitähän on nykyään tapana tehdä.

Tunnen yli 10 vuotta Suomessa asuneen saksalais-DI:n, joka ei juuri puhu suomea. Minulle on ainakin ongelma ymmärtää ko. tyypin motiiveja. Henkilö on ollut täällä yli 10 vuotta, duunissa firmassa, jossa on montaa kansalaisuutta ja puhutaan kaffetunnillakin paljon ulkomaata. Kundi tykkää hengailla kaupungilla ulkkismestoissa. Paikoissa jossa on paljon ulkomaalaisia.

Jos tämmöinen hakisi firmastani töitä, olisi tosi vaikea suhtautua neutraalisti. Onko kundi palaamassa ensi tilassa kotimaahansa, vai onko tämä "takaportti" auki heti kun tulee jotain probleemia? Onko hakemassa vain referenssejä ja jatkamassa Britanniaan tms. töihin? Tyypillisiä asioita mietittäväksi, jos aikoo vaikka kouluttaa uuden työntekijän firman tavoille. Ihmisen kohdalla, joka ei puhu suomea, nämä asiat arveluttaisivat ainakin minua selvästi tavallista enemmän. Mikä on työhön sitoutumisen aste, kun kielitaito ei puhu maahan sitoutumisen puolesta?

-i-

Väärä henkilö,väärässä paikassa,väärään aikaan.
Mitä kummallista siinä on?

Se, että lähettää satoja työhakemuksia ja pääsee kolmeen haastatteluun on minun mielestäni tässä talous- ja työtilanteessa melko hyvä suoritus. Itse olen joulukuusta 2009 saakka lähettäny tätä kesää silmälläpitäen useita kymmeniä työhakemuksia, enkä ole saanut edes yhtäkään kutsua haastatteluun.

QuoteVastaan tulee aina sama este: kielitaito. Seitsemän vuotta Suomessa asunut Gichinga ymmärtää suomea, mutta ei puhu sitä sujuvasti.
"Vaikka itse työssä ei tarvitsisi suomea, työnantajat käytännössä edellyttävät sitä", hän sanoo.

Saman Ylkkäri-numeron sitaattiosastolla taas näin:

Quote"Ikävin asia olisi se, että äidinkieli kehittyisi niin sanotusti kyökkisuomeksi ja sen käyttöala vähitellen supistuisi. Tieteeseen, työhön tai alan asiantuntijuuteen liittyvät asiat käsiteltäisiin vieraalla kielellä."

Suomen kielen professori Minna-Riitta Luukka, Tiedonjyvä 3/2010

Päättäisivät jo, kumpaa vaihtoehtoa haikaillaan... Ei tässä jutussa suoraan sanottu mutta monissa muissa vastaavissa kyllä ehdotellaan, että miksi työpaikalla ei voisi vaihtaa englantiin. Silloin suomesta tulisi juuri kyökkisuomea 1800-luvun tyyliin.

"Satoja hakemuksia. Kolme työhaastattelua."

Eli muija on kutsuttu yhteen haastatteluun jokaista sataa hakemusta kohden. Kunpa suomalaisetkin saisivat sataa hakemusta kohden noin paljon haastattelukutsuja; moni ei saa ainuttakaan, vaikka on pykännyt sadoittain hakemuksia. Ja vaikka osaa kieltäkin.

Eikä sellaista ammattia olekaan, missä suomen kieltä ei tarvittaisi. Siivoojankin täytyy ottaa ohjeita esimieheltään, hänen tulee osata lukea käyttöohjeita ja olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.

PS: jonkin aikaa mietittyäni olen tainnut keksiä yhden ammatin, jossa Suomessa ei tarvita suomea: murtovaras. Toki siinäkin puuhassa on hyödyksi, jos osaa lukea kyltistä "varokaa koiraa".

Seitsemän vuotta suomessa asunut kielitaidoton maahanmuuttaja syyttää suomalaisia työnantajia rasismista, koska ei pääse kielitaidottomuutensa takia töihin.

Wan-ha!

Quote from: antero on 17.05.2010, 14:55:39
Seitsemän vuotta suomessa asunut kielitaidoton maahanmuuttaja syyttää suomalaisia työnantajia rasismista, koska ei pääse kielitaidottomuutensa takia töihin.

Wan-ha!

Missä kohti tämä syytös oli, minä en huomannut. Tuntuu ettei kaikki edes lue näitä uutisia, suoraan vain oletetaan että maahanmuuttaja on kuitenkin väärässä, mitä sitä lukemaan.

Olen elämänurani varrella laittanut varmasti yli sata hakemusta. Muutama on johtanut haastatteluun. Mutta yksikään ei työsuhteeseen. Työpaikka on löytynyt muuten; suhteilla sekä ikäänkuin keittiön kautta, kurssituksilla. Yksi tärkeimmistä pelkällä puhelinsoitolla. Olen suomalainen, jolla on savolainen aksentti. En valita, vaikka sitä Etelä-Suomessa karsastetaan. Saa helposti Pekka Puupää-leiman etenkin ruotsinkielisten keskellä. Todennettavissa olevalla ammattitaidolla ei ole silloin merkitystä. Tunnen myötätuntoa samassa asemassa olevia ulkomaalaisia kohtaan, mutta korostan vielä:
Älkää aina valittako, vaan iskekää takaisin! Tietenkin kaikkien sääntöjen mukaan.

Quote from: ikuturso on 17.05.2010, 14:38:55
Tunnen yli 10 vuotta Suomessa asuneen saksalais-DI:n, joka ei juuri puhu suomea. Minulle on ainakin ongelma ymmärtää ko. tyypin motiiveja. Henkilö on ollut täällä yli 10 vuotta, duunissa firmassa, jossa on montaa kansalaisuutta ja puhutaan kaffetunnillakin paljon ulkomaata. Kundi tykkää hengailla kaupungilla ulkkismestoissa. Paikoissa jossa on paljon ulkomaalaisia.

Minunkin on vaikea ymmärtää sellaisten tyyppien motiiveja.

Mun työpaikalla on 7 maahanmuuttajaa minun lisäkseni, ja olen ainoa niistä, joka puhuu suomea. Kahden tyypin kohdalla se on ihan ymmärrettävääkin, kun he ovat muuttaneet Suomeen vasta vähän aikaa sitten, mutta muut ovat olleet täällä jo pitkään.

Ei se varsinaisesti töitä haittaa (ollaan IT-alalla), ja tyypit ovat kaikki hyviä, ja työkaverit puhuvat niille englantia ongelmitta, jne., mutta jos niiden kanssa puhuu vähän enemmän niin tulee ilmi kuinka vaikea sosiaalinen elämä on jos ei osaa suomea ja kuinka joitakin niistä jo huolestuttaa se tuleeko niillä olemaan yhteinen kieli lastenlasten kanssa silloin kun sellaisia tulee. Sanon niille että kannattaa oppia edes jonkin verran kieltä, mutta se on näköjään niille liian vaikeaa tai liian tylsää.

Viellä hämmentävämpi tapaus oli yksi puolituttu, joka asuu eri maissa pari vuotta kerrallaan "tutustumassa kulttuuriin" eikä koskaan yritäkään oppia paikallista kieltä. Se oli asunut Suomessa kolmen vuoden ajan eikä oikeasti oppinut mitään kulttuurista, ja sitten siirtyi Kiinaan. Kysyin aikooko se oppia edes vähän kiinaa, eikä kuulemma kiinnostanut.

Quote"Todellisuus on aika toisenlainen, kuin millaisena sitä markkinoidaan. Kukaan ei koskaan maininnut, miten paljon täällä oikeasti tarvitsee suomen kieltä. Kaikkialla puhuttiin vain siitä, että opinnot voi suorittaa englanniksi."

Tässä voi laittaa syytä koululaitoksen niskaan. Eikö suomalaisten koulujen tarkitus ole tuottaa Suomeen koulutettua työvoimaa? Miksi sitten suomen taitamattomille annetaan mahdollisuus englanninkieliseen opetukseen? Tämä syö pohjan suomen kielen oppimiselta.

Quote from: Uljanov on 17.05.2010, 15:01:56

Quote from: antero on 17.05.2010, 14:55:39
Seitsemän vuotta suomessa asunut kielitaidoton maahanmuuttaja syyttää suomalaisia työnantajia rasismista, koska ei pääse kielitaidottomuutensa takia töihin.

Wan-ha!

Missä kohti tämä syytös oli, minä en huomannut. Tuntuu ettei kaikki edes lue näitä uutisia, suoraan vain oletetaan että maahanmuuttaja on kuitenkin väärässä, mitä sitä lukemaan.

Tyydyttäisikö esim otsikko:"Kielitaidoton Kenialainen Gichinga suomessa: satoja työhakemuksia, kolme haastattelua" sinut?

Kenialaisten työttömyysaste on Suomessa 4%. Ainakaan kenialaisten kohdalla työllistyminen tuskin siis estyy etnisen tai siihen verrattavissa olevan syrjinnän vuoksi.

Kannattaisi varmaan siis opetella se Suomen kieli.

Tuskinpa vain nyt on kyse suojaväristä.
Olen kohtuuttomat määrät pistäny eteenpäin itsekkin hakemuksia ja käyny hervottoman monessa haastattelussa.
Suomessa on järkeä vailla olevat koulutus vaatimukset joka saatanan työhön.

Nyt on kyllä taas vakionuivittajilta niin valivali-tekstiä että ihmetyttää.

Tämä haastettelun tähti ei tosiaan osannut täydellistä suomea, mutta oli kuitenkin koulututtautunut, ja ilmeisesti sen verran pätevästi että oli myös sillä perusteella työnantajienkin mielestä pätevä. Ja hakee töitä ahkerasti, eikä erityisesti itse valita siitä että se on rasistista jos työnantajat haluavat kielitaitoa.

Jotain rajaa nyt taas tuohon nillittämiseen. Ei mitään muuta kuin valittamista, ja se valituksen aihe keksitään kyllä kunhan kyse on vain ulkomaalaisesta. Tällaisina päivinä taas tekisi mieli jättää Homma kokonaan taakse.

A) kouluttautunut ihan itte, B) edes jotain sivistynyttä kieltä riittävästi osaava, C) työnantajatkin pitävät pätevänä, ei siis ihan pelkkä sossutapaus, D) haluaa ja hakee aktiivisesti töitä.

Vaikka tässä on esimerkkejä ollut myös kantasuomalaisten työnhausta, niin kuinka moni teistä on kirjoittanut _satoja_ työhakemuksia? Oikeasti?

Maahanmuuttaja saisi kyllä tehdä mitä tahansa ja olla vaikka kuinka moninobelisti niin kyllä täältä löytyisi syyt valittaa siitä. Tulee viemään meidän noobelit?

Quote from: juge on 17.05.2010, 10:42:29
Peninah

Satoja hakemuksia. Kolme työhaastattelua.
   Siinä on kenialaissyntyisen Peninah Gichingan, 25, työnhaun saldo.
   Jyväskylän ammattikorkeakoulussa logistiikkaa opiskellut Gichinga on nyt etsinyt töitä neljä kuukautta. Sitä ennen hän lähetti lukemattomia hakemuksia työharjoittelupaikkoihin.
   Vastaan tulee aina sama este: kielitaito. Seitsemän vuotta Suomessa asunut Gichinga ymmärtää suomea, mutta ei puhu sitä sujuvasti.
   "Vaikka itse työssä ei tarvitsisi suomea, työnantajat käytännössä edellyttävät sitä", hän sanoo.
   On Gichinga töitäkin tehnyt. Kesälomilla hän oli hotellisiivoojana Helsingissä ja säästi rahaa talvea varten. Opintojen ohella Gichinga työskenteli välillä tutun opettajan tutkimusavustajana. Työharjoittelupaikka löytyi lopulta ystävän kautta erään yrityksen vientiosastolta.
   Jotain sellaista hän haluaisi tehdä nytkin. Sellaista työtä, jossa voisi hyödyntää koulutustaan.
   "Useimmissa hakemissani töissä on ollut vaatimuksena englannin kielen taito. Viimeksi eräs nainen sanoi, että olen kyllä pätevä, mutta ilmapiirille olisi hyväksi, jos voisin puhua kollegoiden kanssa suomea. En ymmärrä sitä."

Tätä pidän minäkin hieman omituisena. Tunnen itse ulkomaalaisia joista osa puhuu sujuvaa suomea, osa kohtalaista (siis vähän erikoisemmissa asioissa tarvitsee auttaa löytämään oikeat sanat ja he ymmärtävät kyllä sanojen merkitykset että onko tarjottu sana oikea ja osaavat kuvailla millaista sanaa tarkoittavat. Kun oikea sana löytyy niin he tyypillisesti muistavat sen kyllä siitä eteenpäin), osa taas ei puhu suomea käytännössä lainkaan. Viimeksi mainitut tosin puhuvat poikkeuksetta sujuvaa englantia, eikä se suomen kielen puute koskaan ole mitään missään haitannut, illanviettoja, lautapelejä, keskustelua vaikkapa politiikasta tai ylipäätään mistään. Onhan kyseessä kuitenkin "kolmas kotimainen" jota suurin osa suomalaisista hallitsee joko kohtalaisesti ja suurin osa työelämässä olevista hyvin.  

Quote from: juge on 17.05.2010, 10:42:29
   "Kävin opiskeluaikana kaikki tarjolla olevat suomen kielen kurssit. Yritän puhua suomea aina kun voin, esimerkiksi kaupassa, lastentarhassa ja joidenkin ystävieni kanssa."

Asenne on ainakin kohdillaan. Olen nimittäin aiemmin mainituilta kavereiltani kuullut, että työkkäri lähinnä nostaa kätensä pystyyn ja ohjailee mieluummin joillekin höpöhöpö-kursseille kuin aktiivisesti auttaisi heitä tuntemattomassa maassa ja vieraalla kielellä siihen että mistä työpaikkoja voisi kysellä. Työkkäri ei tosin osaa löytää töitä kovinkaan hyvin paikkoja edes suomalaisille, nettisivut on ok, mutta yksityisten rekryfirmojen kautta tärppää paremmin. Nettisivuilta olen itse löytänyt joitain paikkoja, mutta yksityiset työnvälittäjät ovat huomattavasti ammattitaitoisempia. On työkkärissä toki ystävällinen palvelu, mutta se ystävällisyys ei paljon auta kun pitäisi leivässä pysyä.

Quote from: juge on 17.05.2010, 10:42:29
Silti hän toivoo, että työnantajat olisivat avoimempia ulkomaalaisia kohtaan.
   "He voisivat myös olla suorapuheisempia. Me työttömät tahtoisimme tietää, mitä he haluavat. Joskus täyttää kaikki työpaikkailmoituksen vaatimukset, mutta ei silti pääse edes haastatteluun", Gichinga sanoo hymyillen, mutta katseessa näkyy turhautuminen.

Totta. Ongelma koskettaa myös suomalaisia ja on turhauttava meillekin. Näin nimimerkillä "kokemusta on". Tosin artikkeli ei kerro kilauttiko hakija perään. Se kannattaa aina tehdä ellei ole nimenomaan mainittu että puhelintiedusteluita ei haluta. Silloinkin voi sen hakuajan umpeuduttua jonkun ajan päästä tiedustella missä vaiheessa käsittely on vaikka sähköpostitse tai jopa kirjeitse jos haluaa tehdä ihan todella lähtemättömän vaikutuksen ja tietää tarkkaan kenelle sen lähettää, varsinkaan isommissa firmoissahan näitä käsittelijöiden tietoja ei aina ole saatavilla. Usein myös isommat firmat ilmoittavat että älkää soittako meille, me soitamme teille, mutta turhan moni vain paiskaa hakemuksen +CV:n ja jää odottamaan. Ellei näin nimenomaan käsketä tekemään (harvinaista) niin kannattaa olla aktiivinen ja osoittaa että todella haluaa paikan.

Quote from: juge on 17.05.2010, 10:42:29
Taantuma on kiristänyt asenteita, Gichinga sanoo. Nykyinen maahanmuuttokeskustelu tuntuu hänestä pahalta.
   "Monet meistä yrittävät kovasti. Toivoisin, että maahanmuuttajia ja suomalaisia ei aina asetettaisi vastakkain, vaan, mietittäisiin, miten voimme yhdessä ratkaista asioita."
   Niinpä. Julkisessa keskustelussa talous on nollasummapeli, jossa ovat vastakkain suomalaiset ja ulkomaalaiset.
   Gichingasta tuntuu oudolta sekin, että maahanmuuttajista puhutaan yhtenä ryhmänä.
   "Ihmiset ovat tulleet tänne eri syistä. Me olemme hyvin erilaisissa tilanteissa. Minulla on koulutus, puhun englantia ja ymmärrän jonkun verran suomea. Voin puhua vain omasta puolestani."
   Se tässäkin jutussa on vikana. Gichingan oli tarkoitus edustaa tarinan maahanmuuttajanuorta, mutta se on oikeastaan järjetön kategoria. Turvapaikanhakijat, rakkauden, työn tai opintojen perässä tulleet eivät ole samaa porukkaa.

Eivät ole ei. Toisaalta maahanmuuttokeskustelu on demarien ay-siiven linjaukset pois laskien keskittynyt kyllä humanitaariseen maahanmuuttoon. Sen sijaan rakkauden, työn tai opiskelun tai kaikkien näiden kolmen perässä tulevia maahanmuuttajia ei ole kukaan ollut vastustamassa.

Quote from: juge on 17.05.2010, 10:42:29
 Gichingan kokemus ei silti ole poikkeuksellinen. Ulkomaalaisten kokema syrjintä on Suomessa tavallista. Viime syksynä julkaistun haastattelututkimuksen mukaan moni 15–21-vuotiaista maahanmuuttajista olisi valmis muuttamaan pois Suomesta. Nuorilla on kielitaitoa ja kontakteja eri puolilla maailmaa, mikä madaltaa kynnystä.

Jos syrjinnän rima vedetään siihen että ei saa lama-aikana vastavalmistuneena työpaikkaa, niin voidaan yhtä hyvin kysyä että onko se nyt todella niin että kyseessä on syrjintä? Jos mainitussa työpaikassa jossa haluttiin että voisi kollegojen kanssa puhua suomea olisi sitten kielitaito niin heikkoa että työpaikalla ei monikaan osaisi englantia, niin eikö se ole hieman kyseenalaista että otettaisiin töihin henkilö joka jäisi kuitenkin työyhteisöstä ulkopuolelle vaikka hommat muuten sujuisivatkin? Kyllä minua ainakin alkaisi ahdistaa jos tilanne olisi sellainen että jossain kahvi- ja ruokatauolla ei pystyisi puhumaan kenenkään kanssa kun yhteistä kieltä ei ole.

Quote from: juge on 17.05.2010, 10:42:29
Myös monet Gichingan Suomessa asuneista ulkomaalaisista ystävistä ja luokkatovereista ovat muuttaneet maailmalle. Hän itse ei ole suunnitellut lähtöä.
   "Olen avoin kaikille vaihtoehdoille, mutta miehelläni on täällä työ. Olen myös viettänyt koko aikuisikäni Suomessa. Elämäni on täällä, ja Suomi tuntuu kodilta. Sitä paitsi nyt työtilanne on vaikea kaikkialla muuallakin."
   Tulee mieleen maahanmuuttokeskustelussa usein avainasemaan noussut kotouttaminen. Muuttajista puhutaan viranomaisten toimien passiivisina kohteina. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet monien suomalaisten ennakkoluuloiset ja rasistiset asenteet.

Ihmettelinkin että artikkelissa päästiin näinkin pitkälle mainitsematta tuota myyttisistä voimista väkevintä, painovoiman kaltaista vakiota nimeltä "suomalaisten ennakkoluuloiset ja rasistiset asenteet". Mielenkiintoista että toimittajalla on tosiaan kanttia väittää että suomalaisten oletetut ennakkoluuloiset ja rasistiset asenteet olisivat jääneet jotenkin vähemmälle huomiolle. Olisi mielenkiintoista tietää montakohan yliopistotason tutkimusta, lehtijuttua, paneelikeskustelua, mielipidekirjoitusta, blogia, yleisöpuhetta, seminaaria, toritapahtumaa, virkamiesohjeistusta, erilaista periaatepäätöstä eri toimijoiden linjauksissa ja televisio-ohjelmaa on tässä parin vuoden aikana tehty joihin liittyy tavalla tai toisella tämä myyttinen "ennakkoluuloiset ja rasistiset asenteet" ja niiden kitkeminen? Meillä on kuitenkin aikamoinen joukko ihmisiä jotka saavat elantonsa etsimällä tutkijankammiossaan milloin mistäkin taulukosta ja nollatutkimuksesta näiden uusia ilmentymiä ja niistä kaikki esitellään maan suurimmassa "uutis"lehdessä sekä monet myös valtion ylläpitämän tv- ja radiotuotannon piirissä. Paikallis- ja iltapäivälehdet ovat myös tässä mukana, koska niiden sisällöstä osa on aina lainattu kyseiseltä "uutis"lehdeltä joka nimestään huolimatta ei keskity Helsingin paikallistapahtumiin.

Quote from: juge on 17.05.2010, 10:42:29
Sitä paitsi keskustelu siitä, tarvitseeko Suomi lisää maahanmuuttajia vai ei, on joskus vähän harhaanjohtavaa.
   Maahanmuuttajat ovat täällä jo.

No niin ovat olleet käytännössä koko Suomen itsenäisen historian ajan, porukkaa on tullut Venäjältä, Saksasta, Ruotsista, jne.
Entä sitten?

Keskusteluahan käydään nimenomaan siitä tarvitaanko lisää ja millä perusteilla.

Quote from: juge on 17.05.2010, 10:42:29
Best time of your life, mainostaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu verkkosivuillaan.
   Gichinga korostaa moneen otteeseen olevansa kiitollinen Suomessa saamastaan koulutuksesta.
   "Se on kuin lahja, ja tahtoisin antaa jotain takaisin, jos vain voisin. Tahtoisin todella, todella tehdä töitä."
   Hieman pettynyt hän kuitenkin on.
   "Todellisuus on aika toisenlainen, kuin millaisena sitä markkinoidaan. Kukaan ei koskaan maininnut, miten paljon täällä oikeasti tarvitsee suomen kieltä. Kaikkialla puhuttiin vain siitä, että opinnot voi suorittaa englanniksi."

Tämä on ongelma, koska AMK:t pumppaavat omaa rahoitustaan tällä operaatiolla. Nimittäin koulu saa puolet opiskelijasta saatavasta rahoituksesta kun tämä saapuu opiskelemaan ja toisen puolen kun hän valmistuu. Todelliset mahdollisuudet työllistyä sekä (onneksi ei tässä tapauksessa ongelma) soveltuvuus alalle ovat monessa opiskelijapulasta kärsivässä AMK:ssa täysin toissijaisia juttuja kun kiintiö pitää saada täyteen. Suomessa on sikäli mielenkiintoinen tilanne että pari vuotta sitten korkeakoulupaikkoja oli keskimäärin kaksi per hakija. Nykyinen määrä taitaa olla jo alle tuon, mutta ylitarjontaa on siltikin. Pidän ilmiötä hieman huolestuttavana, koska siinä ei ole mitään järkeä.      

Quote from: juge on 17.05.2010, 10:42:29
Gichingan mielestä ulkomaalaisten pääsyä kielikursseille pitäisi helpottaa. Nyt kurssit ovat täynnä, ja niille pitää jonottaa.

Viittaan edelliseen.     

Quote from: juge on 17.05.2010, 10:42:29
   Mielessä on käynyt myös oman yrityksen perustaminen. Se ei ole yllättävää, sillä tilastojen valossa maahanmuuttajat ovat yritteliästä väkeä. Vuodesta 2000 ulkomaalaisten yrittäjien määrä Suomessa on kaksinkertaistunut.
   "Pidän ruoanlaitosta, ja täältä puuttuu kenialainen ravintola. Mutta se on minulle vain harrastus. Minulla ei ole koulutusta siihen."

Haaveita on toki hyvä olla. Tosin jos yrityksen meinaisi perustaa, niin eikö se olisi loogista perustaa alalle jolle on kouluttautunut ja jolle haluaa kouluttautua lisää? Suomessa on kuitenkin ravintola-alaa koskien varsin tiukat standardit koskien erilaisia hygieniatekijöitä, kylmäketjua, jne. että jo niiden omaksumiseen menee tutkinnosta merkittävä osa, jos ne siis meinaa ihan todella hallita. Kenialainen ravintola on kyllä mielenkiintoinen idea sinänsä.

Quote from: antero on 17.05.2010, 16:15:12

Quote from: Uljanov on 17.05.2010, 15:01:56

Quote from: antero on 17.05.2010, 14:55:39
Seitsemän vuotta suomessa asunut kielitaidoton maahanmuuttaja syyttää suomalaisia työnantajia rasismista, koska ei pääse kielitaidottomuutensa takia töihin.

Missä kohti tämä syytös oli, minä en huomannut. Tuntuu ettei kaikki edes lue näitä uutisia, suoraan vain oletetaan että maahanmuuttaja on kuitenkin väärässä, mitä sitä lukemaan.

Tyydyttäisikö esim otsikko:"Kielitaidoton Kenialainen Gichinga suomessa: satoja työhakemuksia, kolme haastattelua" sinut?

Maahanmuuttaja syyttää? Vai - mahdollisesti suvaitsevainen, joskin lehden tuntien todennäköisesti - toimittaja vihjaa? Näissä on eroa.

Muistutan, että maahanmuuttajat ja heitä hyysäävät natiivit eivät ole identtisiä. Kaikkea natiivien kukkahattutoimintaa ei todellakaan pidä laskea maahanmuuttajien tiliin.

Muistan uutisen eräästä Helsingin yliopistossa luennoivasta intialaisesta professorista, jota portieri ei päästänyt lounaalle hienoon helsinkiläiseen ravintolaan. Luultiin mustalaiseksi. Se on eräs äärimmäinen yksittäistapaus menneiltä vuosikymmeniltä. Mutta sehän on niitä, joita ei saa yleistää.

Quote from: juge on 17.05.2010, 10:42:29
Peninah

Satoja hakemuksia. Kolme työhaastattelua.

nyt on lama, paitsi suomenruotsalaisille, joille aina on paikkoja...

opettelis poikuli ruotsia niin huomais miten vähemmistöjä kohdellaan...

Quote from: Vera on 17.05.2010, 15:44:02
Viellä hämmentävämpi tapaus oli yksi puolituttu, joka asuu eri maissa pari vuotta kerrallaan "tutustumassa kulttuuriin" eikä koskaan yritäkään oppia paikallista kieltä. Se oli asunut Suomessa kolmen vuoden ajan eikä oikeasti oppinut mitään kulttuurista, ja sitten siirtyi Kiinaan. Kysyin aikooko se oppia edes vähän kiinaa, eikä kuulemma kiinnostanut.

Esitän rohkean väitteen: jos ei ymmärrä kieltä, ei voi oikeasti ymmärtää myöskään kulttuuria. Toki pintapuolisen raapaisun voi tehdä ("Afrikassa on savimajoja! Suomessa saunotaan! Saksalaiset tykkäävät makkarasta!") mutta todellinen kulttuurin ymmärtäminen vaatii myös kielen omaksumista.

Tätiä itseään käy sääliksi, mutta hän tuntuu olevan tilanteensa suhteen sangen realistinen. Kielitaito ei riitä, eikä koulutus ole niin huikea, että sillä pystyisi tekemään itsestään vastustamattoman tapauksen. Tähän on helppo läksy: opettele kieli. Oikeasti. Kunnolla. Olisi jo korkea aika seitsemän vuoden maassaolon jälkeen.

Milloinhan nämä toimittajat ja kieltä-osaamattomat mahtaisivat
ottaa huomioon todellisuuden näissä jutuissaan?

Tänä päivänä yhden jos toisen firman tointa on ISO-standardien mukaista ja certifioitua.
Jos vaikka työpaikan käsikirjassa/mapissa(esim.laivalla laivakäsikirja ja turvallisuuskäsikirja)ilmoitetaan työpaikan työkieleksi suomen kieli niin silloin
on jokaisen sitä osattava, ei siellä missään mainita että näistä voidaan poiketa  jos kieltä osaamaton hakija tai toimittaja on sitä mieltä että rasismi.

Kuvitellaan että poikettaisiin vain sen vuoksi että joku on sitä mieltä että rasismia...seuraavassa auditoinnissa lähtisivät kaikki serttikset sen sileän tien ja samaan syssyyn mahdollisesti toimeksiantajia,myös vakuutuksissa tämä nykypäivänä tuntusi heti lisämenoina.

Mutta ei, ei haluta ymmrtää tämmöisiä juttuja, toki toimittaja itseleen vaatisi parasta mahdollista palvelua ja mahdollisesti tapauksesta riippuen kiinnittäis huomiota että kas, tälläpä firmalla ei ole todisteita osaamisestaan ja menenkin toisaalle...Auttaisikohan tässä kohden sitten huudella katoavan asiakkaan perään että mehän emme ole sentään rasisteja :facepalm:

No oliskohan niin, että kaiken maailman sertifiointien ja järjettömien lainsäädännön asettamien rajoitusten ja koulutuspakkojen purkamisessa olisi järkeä? Siis minkä muumin takia pitäisi kaljanlaskijan käydä mitään koulutusta, saati muiden vastaavassa tilanteessa olevien? Suomen typerä, sairaalloinen koulutusvimma puree työllisyyteen täysillä: jos duuniin ei oikeasti vaadita muuta kuin perehdytystä, vaatii valtio jotain liirumlaarum-koulutusta ihan kuin hyvän päivän sanominen olisi vastaavanlainen osaamistilanne kuin se, mitä varten tulityökorttia vaaditaan.

Quote from: Taavitsainen on 17.05.2010, 16:30:12
Tuskinpa vain nyt on kyse suojaväristä.
Olen kohtuuttomat määrät pistäny eteenpäin itsekkin hakemuksia ja käyny hervottoman monessa haastattelussa.
Suomessa on järkeä vailla olevat koulutus vaatimukset joka saatanan työhön.

Pieni vinkki,aina voi työllistää itse itsensä ja ehkä hetken kuluttua päästä jopa itse plaraamaan niitä satoja työhakemuksia.
Ei ole helppo löytää pätevää,saati sopivaa.

Aiemmin tänään kirjoitin eräästä puljusta jonne tehdystä hakemuksesta ei kuulunut mitään, tänään sitten tuli vastaus aivan yllättäen.... hhmmmmm....
On tämä foorumi vain ihme paikka....

Quote from: Enni on 17.05.2010, 14:43:31
Se, että lähettää satoja työhakemuksia ja pääsee kolmeen haastatteluun on minun mielestäni tässä talous- ja työtilanteessa melko hyvä suoritus. Itse olen joulukuusta 2009 saakka lähettäny tätä kesää silmälläpitäen useita kymmeniä työhakemuksia, enkä ole saanut edes yhtäkään kutsua haastatteluun.

Aivan. Äitini tilastot viime vuosilta näyttävät varmaan vielä synkemmiltä kuin tuon kenialaisen, eikä hänestä ole kukaan tehnyt lehtijuttua.

Quote from: Vera on 17.05.2010, 11:22:03
Sinänsä on hienoa että ihminen etsii työtä niin aktiivisesti yms., mutta en tosiaankaan tajua miten tyyppi joka on tullut tänne 18-vuotiaana, opiskellut täällä, saanut tutkinnon, ja on alalla jolla työnantajat tosiaankin vaativat kielitaitoa, ei ole oppinut puhumaan suomea seitsemässä vuodessa. Ei se suomen kieli mitään rakettitiedettä ole.

Juttelin tässä männä viikolla nuoren neitokaisen, Alinan kanssa. Noin kymmenen minuutin jutustelun jälkeen olin kuulevinani pienen aksentin, ja kysäisin, että onko Alina maahanmuuttaja.

Alina vastasi, että juu, hän on venäläinen, kaksi vuotta asunut Suomessa. Kehaisin Alinan erinomaista kielitaitoa ja sanoin, että luulin häntä syntyjään suomalaiseksi.

Alinaa nauratti kovasti ja hän sanoi, että niinhän ne muutkin luulee. Kysäisin plikalta, että onko suomi vaikea kieli. Ei ole, vaan helppo, sanoi Alina. Kahdessa vuodessa oppi puhumaan niin kuin olisi ollut täällä aina, kunhan vain vähän viitsii nähdä vaivaa.

Tyttö jutteli muuten ihan outoja: Suomi on hyvä maa. Rauhallinen ja turvallinen. Hyvä elintaso. Ystävällinen ja avulias kansa. Kysyin ihan suoraan, että onko hän kokenut ns. ryssävihaa. Alina kysyi silmät renkaina, että mitä se on? Kerroin tästä yhdestä naisesta, joka kirjoitti kirjan siitä, kuinka häntä venäläisenä halveksittiin ja syrjittiin. Alina tokaisi sujuvasti, että mikä lie huithapeli. Pakko kai tuo on uskoa.

Quote from: JM-K on 17.05.2010, 20:37:39
Kysyin ihan suoraan, että onko hän kokenut ns. ryssävihaa. Alina kysyi silmät renkaina, että mitä se on?

On kyllä merkillistä tämä suomalainen arkipäivän rasismi. Joitakin tyyppejä kiusaavat kaikki ja aina, toisia ei kukaan koskaan.  ???

Quote from: JM-K on 17.05.2010, 20:37:39,,,
Juttelin tässä männä viikolla nuoren neitokaisen, Alinan kanssa. Noin kymmenen minuutin jutustelun jälkeen olin kuulevinani pienen aksentin, ja kysäisin, että onko Alina maahanmuuttaja.

Alina vastasi, että juu, hän on venäläinen, kaksi vuotta asunut Suomessa. Kehaisin Alinan erinomaista kielitaitoa ja sanoin, että luulin häntä syntyjään suomalaiseksi.

Alinaa nauratti kovasti ja hän sanoi, että niinhän ne muutkin luulee. Kysäisin plikalta, että onko suomi vaikea kieli. Ei ole, vaan helppo, sanoi Alina. Kahdessa vuodessa oppi puhumaan niin kuin olisi ollut täällä aina, kunhan vain vähän viitsii nähdä vaivaa.

Tyttö jutteli muuten ihan outoja: Suomi on hyvä maa. Rauhallinen ja turvallinen. Hyvä elintaso. Ystävällinen ja avulias kansa. Kysyin ihan suoraan, että onko hän kokenut ns. ryssävihaa. Alina kysyi silmät renkaina, että mitä se on? Kerroin tästä yhdestä naisesta, joka kirjoitti kirjan siitä, kuinka häntä venäläisenä halveksittiin ja syrjittiin. Alina tokaisi sujuvasti, että mikä lie huithapeli. Pakko kai tuo on uskoa.

Tuollainen asenne- ja kielivamma sekä väärät käsitykset suomalaisesta yhteiskunnasta syntyvät väärin kotoutettaessa.  Tietysti tuossa on maahanmuuttajassa itsessäänkin vikaa, että on noin väärällä asenteella liikkeellä.

Muutaman vuoden kurssituksen ja aktiivisen, ylhäältä johdetun kotouttamisrumban ja uhriutumisopiskelun jälkeen on mahdollista saada Mäki-Jutun havaitsemat viat ja virheet korjattua.  Mutta kiire on, muuten tuokin uhriparka luiskahtaa suomalaiseen yhteiskuntaan työhön ja toimeentuloon pahimmoillaan niin, ettei häntä enää erota mitenkään meistä rasisteista.

Hospoti sentään!

Kylläpä on taas kirjoittajilla nuivat lasit päässä ja tekstiä luettu kuin Piru Raamattua.

Quote from: Alkuasukas on 17.05.2010, 10:55:44

QuoteKoska kotona ei puhuta suomea, kieltä on vaikea päästä harjoittelemaan tarpeeksi.  "Kävin opiskeluaikana kaikki tarjolla olevat suomen kielen kurssit. Yritän puhua suomea aina kun voin, esimerkiksi kaupassa, lastentarhassa ja joidenkin ystävieni kanssa."

Awww. kannattaisiko ruveta puhumaan suomea kotona, eh?

Käsi sydämellä, jos muuttaisit hypoteettisen aviopuolisosi kanssa esimerkiksi Ranskaan niin puhuisitteko kotona ranskaa keskenänne oppiaksenne sitä paremmin? Ainakaan säännöllisesti.

QuoteAivan. Äitini tilastot viime vuosilta näyttävät varmaan vielä synkemmiltä kuin tuon kenialaisen, eikä hänestä ole kukaan tehnyt lehtijuttua.

Mutta sen sijaan lehtijuttu tehtiin kolmesta rotupuhtaasta suomalaisesta kenialaisen lisäksi? Eikö se kelpaa?

QuoteSeitsemän vuotta suomessa asunut kielitaidoton maahanmuuttaja syyttää suomalaisia työnantajia rasismista, koska ei pääse kielitaidottomuutensa takia töihin.

Mistä hiton rasismista? Peninah itse toteaa, että:

QuoteMonet suomalaisetkin ovat ilman töitä, ja kilpailu on kovaa.

Joka tapauksessa artikkelissa esitetyt ihmettelyt siitä, ettei englanninkielen taito riitä juontuvat varmaan:
a) siitä, että Keniassa englannin ollessa yksi maan virallisista kielistä löytää kyllä duunia vaikka ei puhuisi ainoatakaan afrikkalaista kieltä jos on hyvin koulutettu.
b) siitä, että taloudellisesti heikossa asemassa olevissa maissa (kuten Keniassa) on muutenkin englantia puhuvia länsimaisia expat-työntekijöitä länsimaisten firmojen palveluksessa ja myös paikalliset firmat joutuvat usein palkkaamaan sen ekan huippuosaajan kun ei niitä maistereita ja tohtorismiehiä siellä joka kadunkulmassa notku.

Quote from: Femakko on 17.05.2010, 16:44:49

Quote from: antero on 17.05.2010, 16:15:12

Quote from: Uljanov on 17.05.2010, 15:01:56

Quote from: antero on 17.05.2010, 14:55:39
Seitsemän vuotta suomessa asunut kielitaidoton maahanmuuttaja syyttää suomalaisia työnantajia rasismista, koska ei pääse kielitaidottomuutensa takia töihin.

Missä kohti tämä syytös oli, minä en huomannut. Tuntuu ettei kaikki edes lue näitä uutisia, suoraan vain oletetaan että maahanmuuttaja on kuitenkin väärässä, mitä sitä lukemaan.

Tyydyttäisikö esim otsikko:"Kielitaidoton Kenialainen Gichinga suomessa: satoja työhakemuksia, kolme haastattelua" sinut?

Maahanmuuttaja syyttää? Vai - mahdollisesti suvaitsevainen, joskin lehden tuntien todennäköisesti - toimittaja vihjaa? Näissä on eroa.

Muistutan, että maahanmuuttajat ja heitä hyysäävät natiivit eivät ole identtisiä. Kaikkea natiivien kukkahattutoimintaa ei todellakaan pidä laskea maahanmuuttajien tiliin.

Kyllä, olet aivan oikeassa. Hyvin usein nuo mainitsemasi "toimittajat" etsivät juttuunsa sopivan henkilön, siis sellaisen jolla on jo valmiiksi sopivan suuntaisia mielipiteitä, joista sitten "toimittaja" saa aikaiseksi haluamansa mielipidekirjoituksensa.

Huomauttaisin kuitenkin siitä, että jos henkilö on totaali-nuiva maahanmuuttaja, niin siitä "toimittaja" ei saa irti haluamaansa tukea mielipidekirjoitukselleen, joten siinä tapauksessa "toimittaja" etsii sopivamman henkilön, jota voi käyttää keppihevosenaan.

Kertoisko joku minulle miten kukaan voi lähettää satoja työhakemuksia? Mikä on se ala jossa on satoja avoimia työpaikkoja?

Jos itse jäisin työttömäksi niin hyvä jos kymmenen työhakemusta saisin lähetettyä vuoden sisällä. Siinäkin olis jo puolet epätoivoisia yrityksiä paikkoihin joihin en omaa riittävää pätevyyttä ja/tai tiedän jo etukäteen että pätevämpiä hakijoita on jonossa lukemattomia. Ei minun alalla ole käytännössä avoimia työpaikkoja ollenkaan. Teknologia-alaa riivaa huimaa vauhtia kasvava suurtyöttömyys. Tulevaisuudennäkymät on sysimustat, suorastaan toivottomat. On vain ajan kysymys koska kilometritehdas odottaa itseänikin. Lopullisesti. Ainakin Suomessa.

Kyllä meinas itku tirahtaa kun tuota Pravdan taas kerran suoltamaa paskaa luin. Mitä ilmeisimmin on paiskattu armoton spämmitulva kaikkiin mahdollisiin avoimiin positioihin siivoojasta aivokirurgiin. Olis oikein tyypillistä 'työnhakua'...ja eikun itkemään rassismuksesta.

Ei mitään uutta. Näillä mennään.

Kiinnitin samaan huomiota. Satoja tarkoittaa jotakin 200:sta ylöspäin. Se on paljon se! Ettei tullut nyt hiukan muunnettua totuutta? Sellainen afrikkalainen kerroin...

En tiedä, minä kyllä toivon että kenialainen löytää duunia. Onhan tämä nyt joka tapauksessa toista maata kuin eräät Kenian naapurimaasta saapuvat.

Mutta tuohon kielitaitoon. Aikoinaan kun muutin sveduihin 1985, korvien välissä oli kaikesta huolimatta ruotsin kielioppi lukiosta vaikkei Ceetä kummempi. Töissä oli pakko alkaa puhua päivästä yksi koska härmäläisiä työkavereita ei osastolla ollut. Matkalla töistä himaan luin joka päivä sanomalehden ja illalla tuijotin svedunkielistä telkkaa. Puolen vuoden päästä kielitaito tuli jotenkin ketsppi-efektillä alkoholin vaikutuksen alaisena. Kokemuksella on ratkaiseva merkitys käsityksiini kieltenopiskelusta. Kannatan mahdollisimman vanhakantaista ja änkyrää kieliopin pänttäämistä olipa kyseessä mikä kieli hyvänsä. Oppilaiden viihtyvyys ja muu hömppä hiiteen. Niin ja sitten vielä, opettaja ei ole mikään kaveri.

Joten käsitykseni on, että mamujen kieltenopetus on muutettava mahdollisimman kiduttavaksi kieliopin pänttäämiseksi mahdollisimman suuren tuottavuuden saavuttamiseksi. Onko se mamujen kielikoulutus sitten höttöä ?

Hirveää tämä massatyöttömyys varsinkin kun tietoisesti valehdellaan työttömyysaste matalaksi kuin Kekkosen ajalla. Huom, tällä hetkellä täystyöllisyys.

Jos minä olisin kertonut asian niin ei siitä hälyä eikä keskustelua olisi syntynyt. Onneksi tuli afrikkalainen veljeni asian sanomaan julki.

Aika paljon on meikullekin koulutusta ja taitoja annettu verokertymistä mutta ei yksinkertaista duunia. Voisi kohta melkein sanoa että Suomessa on helvetisti työttömiä "mcGyvereitä".

Voivottelu helpottaa...Voi voi voi. :facepalm:

Quote from: M.K.Korpela on 17.05.2010, 23:24:49
En tiedä, minä kyllä toivon että kenialainen löytää duunia. Onhan tämä nyt joka tapauksessa toista maata kuin eräät Kenian naapurimaasta saapuvat.

Mutta tuohon kielitaitoon. Aikoinaan kun muutin sveduihin 1985, korvien välissä oli kaikesta huolimatta ruotsin kielioppi lukiosta vaikkei Ceetä kummempi. Töissä oli pakko alkaa puhua päivästä yksi koska härmäläisiä työkavereita ei osastolla ollut. Matkalla töistä himaan luin joka päivä sanomalehden ja illalla tuijotin svedunkielistä telkkaa. Puolen vuoden päästä kielitaito tuli jotenkin ketsppi-efektillä alkoholin vaikutuksen alaisena. Kokemuksella on ratkaiseva merkitys käsityksiini kieltenopiskelusta. Kannatan mahdollisimman vanhakantaista ja änkyrää kieliopin pänttäämistä olipa kyseessä mikä kieli hyvänsä. Oppilaiden viihtyvyys ja muu hömppä hiiteen. Niin ja sitten vielä, opettaja ei ole mikään kaveri.

Joten käsitykseni on, että mamujen kieltenopetus on muutettava mahdollisimman kiduttavaksi kieliopin pänttäämiseksi mahdollisimman suuren tuottavuuden saavuttamiseksi. Onko se mamujen kielikoulutus sitten höttöä ?

Allekirjoitan edelliset! Eihän sitä kollina tajunnut, miten hyödyllistä voi olla sivulauseen sanajärjestyksen opettelu. Tiedättehän, konjunktio, subjekti, kieltosana ja lopuksi tietysti predikaatti. Saksassa: Im Nebensatz steht das Prädikat am Ende. Siinä oppi samalla sarjoittamaan asioita kokonaisuuksiksi ja harjoittamaan työmuistiaan. Oppi sanalla sanoen ajattelemaan, mistä ei myöhemmin ole ollut suurtakaan haittaa. Puhutaan ns. kognitiosta, jonka harjoittaminen vaatii ponnisteluja ja vaivaa, joka tuottaa parhaat tulokset kehityksen oikeina herkkyyskausina. Kun suomalainen kouluopetus on löytänyt näitä kausia ja osannut hyödyntää niitä, niin ei passaisi sössiä sitä perinnettä.

Quote from: M.K.Korpela on 17.05.2010, 23:24:49
Kannatan mahdollisimman vanhakantaista ja änkyrää kieliopin pänttäämistä olipa kyseessä mikä kieli hyvänsä. Oppilaiden viihtyvyys ja muu hömppä hiiteen. Niin ja sitten vielä, opettaja ei ole mikään kaveri.

Jep, jep!
Muinoin, kun ehtoja vielä annettiin, paikakkunnalla X vaikutti opettaja Y, jonka ruotsin ehtolaiskurssit olivat legendaarisia. Kielioppia jankattiin, hömpästä ei tietoakaan, saati kaveeraamisesta -- ja kaikki oppivat hyvin. Ei ollut vaihtoehtoja: opit tai itket ja opit. (Itse en ehdottomana kurssiin osallistunut, mutta vuosikymmenten jälkeen joku sanoi, että "ai, sä osaa ruotsia noin hyvin, olit varmaan Y:n kursseilla?".:))

Quote from: Heini on 17.05.2010, 19:06:50
No oliskohan niin, että kaiken maailman sertifiointien ja järjettömien lainsäädännön asettamien rajoitusten ja koulutuspakkojen purkamisessa olisi järkeä? Siis minkä muumin takia pitäisi kaljanlaskijan käydä mitään koulutusta, saati muiden vastaavassa tilanteessa olevien? Suomen typerä, sairaalloinen koulutusvimma puree työllisyyteen täysillä: jos duuniin ei oikeasti vaadita muuta kuin perehdytystä, vaatii valtio jotain liirumlaarum-koulutusta ihan kuin hyvän päivän sanominen olisi vastaavanlainen osaamistilanne kuin se, mitä varten tulityökorttia vaaditaan.

Olen samaa mieltä mutta puretaan kaikilta, ei vain mamuilta siksi että olisi kovin kivaa.
Kaikilta tai ei keltään, ei millään syyllä ja vähinten siksi että kyse olisi muutoin rasimista.
Pukkaa muutoin taas ihmeellistä tupla-standardia ja suvikselle orkkua.

Quote from: erilainen on 17.05.2010, 15:56:35

Quote"Todellisuus on aika toisenlainen, kuin millaisena sitä markkinoidaan. Kukaan ei koskaan maininnut, miten paljon täällä oikeasti tarvitsee suomen kieltä. Kaikkialla puhuttiin vain siitä, että opinnot voi suorittaa englanniksi."

Tässä voi laittaa syytä koululaitoksen niskaan. Eikö suomalaisten koulujen tarkitus ole tuottaa Suomeen koulutettua työvoimaa? Miksi sitten suomen taitamattomille annetaan mahdollisuus englanninkieliseen opetukseen? Tämä syö pohjan suomen kielen oppimiselta.

Tämä on todellakin mielenkiintoista. Itsehän suomenkielisenä ruotsinkielisessä AMK:ssa Suomessa joudun tekemään Lilla språkprov:in jotta voin valmistua(ruotsinkieliset taas suomenkieli kokeen). Miksi siis ulkkarit eivät joudu tekemään vastaavaa?

Quote from: M.K.Korpela on 17.05.2010, 23:24:49
Joten käsitykseni on, että mamujen kieltenopetus on muutettava mahdollisimman kiduttavaksi kieliopin pänttäämiseksi mahdollisimman suuren tuottavuuden saavuttamiseksi. Onko se mamujen kielikoulutus sitten höttöä ?

Kauan ennen somalien ensimmäistä invaasiota tapasin Suomessa kesätöissä olevan hollantilaisen kaverin, joka oli hakeutunut jollekin "suomea ulkomaalaisille"-kurssille, jotta oppisi edes vähän paikallista kieltä. Tätä nauratti se, että opetus oli tasoa "linnut visertävät räystään alla". Tuo lause lainattuna suoraan hänen oppikirjansa ihan alkupäästä!

Mun mielestä pitäisi ensin opettaa jotain, millä pääsee kiinni elämään täällä. Kieliopista viis. Sitten "kakkoskurssilla" aloitettaisiin kielenopiskelu vakavammin.

Quote from: Mr. Heat on 18.05.2010, 02:42:58
Tämä on todellakin mielenkiintoista. Itsehän suomenkielisenä ruotsinkielisessä AMK:ssa Suomessa joudun tekemään Lilla språkprov:in jotta voin valmistua(ruotsinkieliset taas suomenkieli kokeen). Miksi siis ulkkarit eivät joudu tekemään vastaavaa?

Onko tämä jo AMK:nkin vaatimuksissa? Ennen "virkamies-ruotsi" vaadittiin vain ylempää korkeakoulututkintoa suorittavilta.
Menee aika himmeäksi, jos suomalaisilta vaaditaan kielitaitoa tutkinnon saamiseksi, ulkomaalaisilta ei. Mikä suomalainen tutkinto se sellainen oikein on?
Tai mitäs tuota ihmettelemään, kaksoisstandardiahan siinä vain pukkaa.

On turhauttavaa, voin kuvitella, jos yli sataan hakemukseen ei saa mitään vastausta. Mutta oikea asenne on mielestäni tuo, että kun ei suoritettu tutkinto tuo töitä, lähdetään opiskelemaan uutta. Voihan olla, että opiskeluaikana ajat paranevat niin, että töitä logistiikastakin löytyy, vaikka suomenkieli ei olisikaan hanskassa. Ja eiköhän näiden kokemusten jälkeen suomenkielenkin opiskelu ala kiinnostaa?

Sopisi tietysti toivoa, että kokemus opettaisi ja suomen opinnot maistuisivat.

Minäkin alan masentua.
Olen lähettänyt satoja astronauttihakemuksia ja en pääse edes haastatteluun...Ihan varmaakin, jos vain haastatteluun pääsisin, niin se olisi tae työpaikasta ja kuu odottaisi kävijäänsä!
Olen myös varma siitä että jos pääsisin haastatteluun ja töitä en saisi niin kyse olisi rasimista koska mitään muuta syytä ei voilla olemassakaan!
Vaikka en puhukkaa astronauttia niin minulla on vankka kokemus raketeista,olen semmoisia kersana vesspaperirullien hylsyistä tehnyt ja lisäksi olen lukenut aikoinaan Jet-Ace Loganin seikkailuja, eikä siinä vielä kaikki...Joka sunnuntai katson hyvinkin tarkkaan televisiosta Futuraman!

Voidaanko nyt todeta, että työvoimapulaa ei tule? Ja voidaanko sen perusteella ohjata toiminnan suuntaa...?

Logistiikkaa lukenut, jep jep.. kyllä luulis varastohommia irtoavan, Inex ja muiden suuurten tukkujen varastot suorastaan pullistelevat siellä töissä olevasta etnisestä porukasta ja olematon kielitaitokaan ei liene suuren suuri este. Pätevä kaveri etenee nopeasti tiimiesimiehksi jne.. Ehkä kannattaisi logistiikan työkokemus kartuttaa sieltä käsin, kai koulukin jotain käytännön työharjottelua vaatii. Siitä voi sitten jatkaa pikkuhiljaa vaikka kohti Nokian globaalista logistiikasta vastaavan johtajan titteliä.

Quote from: Heini on 17.05.2010, 19:06:50
No oliskohan niin, että kaiken maailman sertifiointien ja järjettömien lainsäädännön asettamien rajoitusten ja koulutuspakkojen purkamisessa olisi järkeä?

Ei. Ei missään tapauksessa. Ei noita sertifikointeja tehdä sen takia että tulee hyvä mieli, vaan sen takia, että näin pystytään kansainvälisesti luotettavalla tavalla varmistamaan, että yritys pystyy täyttämään sille asetetut laatuvaatimukset. Itse pidän tätä ihan kivana juttuna, jos yritys vaikka valmistaa hissikoneistoja, autojen jarruja tai keskuslämmittimiä. On ihan kiva tietää, että ne on valmistettu luotettavassa firmassa, eikä jossain kiinalaisessa nyrkkipajassa.

Kielitaitokin voi olla tässä oleellinen osa, sillä kriittisessä tehtävässä toimiva kielitaidoton voi saada aikaan paljon haittaa, jos hän ei ole ymmärtänyt saamiaan ohjeita tai määräyksiä, tai antaa muille huonoja ohjeita.

Muistan joskus opiskeluaikoinani, kun oli todellinen tarve saada rahaa tavoitteenani oli lähettää 50 kesätyöhakemusta. Noin 30 taisin loppujen lopuksi saada lähetettyä. Näistä varmaankin puolet olivat oman alan hommia. Taisin pariin haastatteluun päästä ja lopulta päädyin hanttihommiin.

Hieman mietityttää tuo satojen hakemuksien lähettäminen. Yhden paikan etsimisessä menee kuitenkin hyvä tovi. Sen jälkeen pitäisi kirjoittaa paikkaa vastaava hakemus. Vaikka pohja olisikin valmiina, niin hienosäätämiseen ja kielentarkastamiseen menee oikeasti aikaa.

Työntekijän pitää myydä itseään ja sopivan hakemuksen kirjoittaminen on taitolaji. Ei sitä duunipaikkaa saa, jos pistää käännöskoneella käännetyn vakkaripohjan vain menemään joka paikkaan, joka työkkärin sivuilta löytyy.

Eikö valtio järjestä mamuille työnhakukoulutusta?

Tampereen kaupunkilehti Torin lukijapalstalta (09-06-2010).

Quote from: PYO
Eikö valtio järjestä mamuille työnhakukoulutusta?

No, ainakin ammattikorkeissa yksi viestinnän kurssi oli juuri tuon ympärille kehitetty, CVn kirjoittamisen fiilausta ym. ja muistaakseni niin oli englanninkielessä myös.

Kyllä tämä koulutusta vastaavan työpaikan saaminen untuvikkona on vaikeaa
myös kantikselle mutta eiköhän kohta rustnata joku asetus jolla yksityinen työnanataja pakoitetaan ottaamaan juuri koulusta valmistunut töihin mutta
vain positiivisen syrjinnän nimissä, ei tietenkään muutoin.

Itse kun kun valmistuin ylempään tutkintoon niin soittelin jo ennen opiskelujen
loppumista varustamoihin ja kyselin duunia tyyliin että mikä tahansa paikka käy,voihan sitä etenemistä ja koulutusta vastaavaa työtä sitten myöhemminkin katsella...ja kas,pääsin heti töihin ja etenin työn tekemisen kautta sen jälkeen kun olin tullut tutuksi firmassa.
Ei tullut traumoja eikä esiintynyt yökastelua :P

On mielestäni kokolailla selvää että aloitellaan alempaa ja näytetään mihin pystytään, jos ei ole koulutuksen mukaista työhistoriaa niin paha on siinä on hakea alansa töitä, oli sitten kantis tai mamu.
Turha on näihin käytäntöihin syitä hakea syrjinnästä. 

Quote from: jopparai on 12.06.2010, 08:12:32
Tampereen kaupunkilehti Torin lukijapalstalta (09-06-2010).

Ainakin kirjoittaja on vakuuttunut asiastaan. Suomalaisten asenteet ovat se suurin este, joo-o. Ainakin kuusi kertaa kirjoittaja viittaa suomalaisiin asenteisiin. Tohtorikandidaatilta muuten pirun naivi ja huonokielinen kirjoitus. Jos tämä on mamujemme aatelia (en tiedä, onko) niin ei kovin hyvin mene tuollakaan sektorilla! Tulee mieleen jotenkin se Helsingin Yliopistossa väitellyt tohtori, oliko Pryce vai mikä lie, josta Jussikin kirjoitti Scriptassa.

Suomalainen Virtanen: satoja työhakemuksia, eikä yhtään työhaastattelua.

 Työpaikat alkavat olla kiven alla, ja pahalta näyttää, että yhä vaikeampaa on työpaikan löytäminen tulevaisuudessa. Kannattaa vain totuttautua kymmenien, ehkä satojen hakemusten lähettämiseen. Se siitä työvoimapulasta.

Quote from: Vera on 17.05.2010, 11:22:03
Sinänsä on hienoa että ihminen etsii työtä niin aktiivisesti yms., mutta en tosiaankaan tajua miten tyyppi joka on tullut tänne 18-vuotiaana, opiskellut täällä, saanut tutkinnon, ja on alalla jolla työnantajat tosiaankin vaativat kielitaitoa, ei ole oppinut puhumaan suomea seitsemässä vuodessa. Ei se suomen kieli mitään rakettitiedettä ole.

Näin se on. Ja sitä paitsi kielen hallitseminen on myös indikaattori siitä miten hyvin on integroitunut ,ja myös mikä on henkilön suhatuminen suomalaisuuteen. Miltei poikeuksetta pitkään Suomessa ollut ja kieltä taitamaton suhtautuu Suomeen hyvinkin negatiivisesti. Jos oleskelet maassa puhumatta maan kieltä, jäät ikuiseksi turistiksi ja ulkopuoliseksi.

Quote from: Enni on 17.05.2010, 14:43:31
Se, että lähettää satoja työhakemuksia ja pääsee kolmeen haastatteluun on minun mielestäni tässä talous- ja työtilanteessa melko hyvä suoritus. Itse olen joulukuusta 2009 saakka lähettäny tätä kesää silmälläpitäen useita kymmeniä työhakemuksia, enkä ole saanut edes yhtäkään kutsua haastatteluun.

Sama juttu. Koska nykyinen työni loppuu muutaman vuoden sisällä, olen opiskellut itselleni ammatillisen perustutkinnon - parin keskeytyneen korkeakouluopiskelun korvikkeeksi - uudelle alalle. Valmistuin kesällä 2009. Olen lähettänyt n. 20 hakemusta työpaikkoihin, joissa kaikki hakukriteerit ovat kohdallani täyttyneet, mutta yhtään haastattelukutsua ei ole tullut. Jos siis työnantajalla on varaa raakata päältä pois jo kriteerit täysin täyttäviä syntyperäisiä suomalaisia, kyse on todennäköisesti siitä, että yhtä työpaikkaa hakee 500 pätevää.

Olen ollut todella masentunut ja vihainenkin siitä, että minulle ei anneta mahdollisuutta edes haastattelussa osoittaa olevani sopiva. Olo on todellakin ollut kuin syrjityllä. Mutta minullahan ei olekaan "syrjintävaltuutettujen" ja vähemmistölakimiesten armeijaa tukenani. >:(

Quote from: pelle12 on 12.06.2010, 10:24:33

Quote from: Vera on 17.05.2010, 11:22:03
Sinänsä on hienoa että ihminen etsii työtä niin aktiivisesti yms., mutta en tosiaankaan tajua miten tyyppi joka on tullut tänne 18-vuotiaana, opiskellut täällä, saanut tutkinnon, ja on alalla jolla työnantajat tosiaankin vaativat kielitaitoa, ei ole oppinut puhumaan suomea seitsemässä vuodessa. Ei se suomen kieli mitään rakettitiedettä ole.

Näin se on. Ja sitä paitsi kielen hallitseminen on myös indikaattori siitä miten hyvin on integroitunut ,ja myös mikä on henkilön suhatuminen suomalaisuuteen. Miltei poikeuksetta pitkään Suomessa ollut ja kieltä taitamaton suhtautuu Suomeen hyvinkin negatiivisesti. Jos oleskelet maassa puhumatta maan kieltä, jäät ikuiseksi turistiksi ja ulkopuoliseksi.

Jep ja pitäisihän tuon jo jokaisen tajuta mutta ei...
Jos minulle lähettäsi kieltä osaamaton hakemuksen duunipaikasta niin ensimmäisenä
mieleen tulee että tämä henkilö on vain tilapäisesti täällä ja saattaa lähteä milloin vain
maasta koska ei ole välittänyt opiskella seitsemässä vuodessa kieltä edes auttavan taidon tasolle.
Seuraavaksi tulee mieleen että miten muut tekijät pärjäävät tämän kanssa...Ja sitten tulisikin hylky hakupapereille.
Ja kaikki tämä ihan ilman rasismia.

Quote from: pelle12 on 12.06.2010, 10:24:33
Näin se on. Ja sitä paitsi kielen hallitseminen on myös indikaattori siitä miten hyvin on integroitunut ,ja myös mikä on henkilön suhatuminen suomalaisuuteen. Miltei poikeuksetta pitkään Suomessa ollut ja kieltä taitamaton suhtautuu Suomeen hyvinkin negatiivisesti. Jos oleskelet maassa puhumatta maan kieltä, jäät ikuiseksi turistiksi ja ulkopuoliseksi.

Itse asiassa tunnen hämmentävän paljon ihmisiä jotka ovat asuneet Suomessa pitkään, ovat töissä (yleensä IT-alalla), tykkäävät Suomesta hyvin paljon eivätkä silti osaa suomea. Kaksi niistä jopa itse asiassa ymmärtävät suomea ja osaavat puhuakin kun on ihan pakko, mutteivat silti käytä sitä arkielämässä.

Nämä ovat siis yleensä ihmisiä, jotka löysivät kavereita siitä huolimatta että niiden kanssa on pakko puhua englantia. Mielestäni nekin tavallaan jäävät ikuisiksi turisteiksi ja ulkopuolisiksi. Sitten on myös niitä jotka eivät löytäneet mitään kavereita, he yleensä vain puhuvat koko ajan siitä miten suomalaiset ovat tylyjä. :)

Quote from: Vera on 12.06.2010, 10:46:12
Nämä ovat siis yleensä ihmisiä, jotka löysivät kavereita siitä huolimatta että niiden kanssa on pakko puhua englantia. Mielestäni nekin tavallaan jäävät ikuisiksi turisteiksi ja ulkopuolisiksi. Sitten on myös niitä jotka eivät löytäneet mitään kavereita, he yleensä vain puhuvat koko ajan siitä miten suomalaiset ovat tylyjä. :)

Tällainenko on Suomi nyt? Muistan, kun villeinä vuosinani saatoin olla vierasmaalaisten asiakkaiden kanssa viihteellä ja tekeydyin itsekin yhdeksi heistä, lähestyin tyttöjä englanninkielellä. Saanto olisi ollut melko, sanoisinko erittäinkin hyvä. Sen verran uskollinen kuitenkin aina olin, että vetäydyin kesken illan vaimon viereen, tietysti!  :-*
Ai, että se on nykyään este "ystävyyssuhteisiin", että puhuu vain englantia? Ajat muuttuvat!

Mutta kyllähän se on ihan selvä asia, että mikäli suomalainen kansainvälinen työnantaja hakee Suomeen asiantuntijaa, niin yhdistelmä suomalainen-suomi-ruotsi-englanti lyö laudalta intialainen-hindi-englanti-yhdistelmän tai kenialainen-englanti-yhdistelmän, mikäli muilta osin hakijat ovat tasavertaisia. Puhumattakaan, jos suomalaisen kanssa samasta työpaikasta kamppailee lukutaidoton ammattitaidoton kamelikuski, jolla on tietenkin etusija julkiselle sektorille tai Itellaan.

Olipas tohtorikandidaatti Sheikhanilta melkoinen aivopierukirjoitus (http://www.azizsheikhani.com/?cat=1).

QuoteSuomi on maa, jossa maahanmuuttajat tarvitsevat sitkeyttä ja kärsivällisyyttä.

Muissa maissahan mamut eivät tarvitse yhtään mitään? Pakolaistatuksella tänne tulleet ovat varmaan hirmuissaan, kun kotopuolessa ei vissiin sitkeyttä ja kärsivällisyyttä tarvita. Sheikhani aloittaa selkeästi harhaan johdattelevalla väittämällä, jolle luonnollisestikaan ei löydy mitään faktapohjaa.

QuoteMitä eniten minua ja muitakin maahanmuuttajia ihmetyttää on se, että tieteentahtoisesti tuodaan julkisuuteen maahanmuuttajien kielen osaamattomuutta.

Weasel words. Tämä ihmetyttää tasan vain kirjoittajaa itseään, mutta silti hän yleistää ongelmansa olevan myös muiden maahanmuuttajien huoli.

QuoteToisen sukupolven maahanmuuttajat ovat käyneet koulunsa täällä ja puhuvat täydellistä suomen kieltä.

Toisen polven maahanmuuttaja on syntyperäinen suomalainen, vai? Kummallistahan se olisi, että syntyperäinen ei osaisi oman maan virallista kieltä.

QuoteKuulemme jatkuvasti erilaisilta tahoilta, että maahanmuuttaja ei pääse johtoasemiin, eduskuntaan, organisaatioiden johtoon ja nämä viestit kaikki kertovat suomalaisten asenteesta maahanmuuttajia kohtaan.

Luulin, että mm. eduskuntaan työntekijät valitaan demokraattisesti. Uskoisin myös, että maahanmuuttajien vähäinen määrä suomessa, sekä suhteellisen alhainen koulutus korreloi sen kanssa, että heitä ei ole suomalaisten yritysten johdossa. Rivien välistä on jotenkin taas luettavissa, että tämä koskee vain VARSINAISIA maahanmuuttajia, ei Fazeria, Fiskarsia ja muita vastaavia.

Itse tunnen mm. kourallisen kiinalaisia ja kourallisen intialaisia, joista aika harva osaa suomea. Mystisesti he kuitenkin pärjäävät työpaikallani samalla tavalla kuin kantiksetkin. Joitain pieniä ongelmia tietenkin on, kun kommunikaatiossa on välillä lieviä katkoksia.

Quote from: Vera on 12.06.2010, 10:46:12

Quote from: pelle12 on 12.06.2010, 10:24:33
Näin se on. Ja sitä paitsi kielen hallitseminen on myös indikaattori siitä miten hyvin on integroitunut ,ja myös mikä on henkilön suhatuminen suomalaisuuteen. Miltei poikeuksetta pitkään Suomessa ollut ja kieltä taitamaton suhtautuu Suomeen hyvinkin negatiivisesti. Jos oleskelet maassa puhumatta maan kieltä, jäät ikuiseksi turistiksi ja ulkopuoliseksi.

Sitten on myös niitä jotka eivät löytäneet mitään kavereita, he yleensä vain puhuvat koko ajan siitä miten suomalaiset ovat tylyjä. :)

Nyt on pakko kysä Veralta tästä:
Vuosia sitten laadimme erään kolleegan kanssa lastaussuunnitelmaa venäläiselle laivalle
ja siinä kannella seisoskellessamme tietenkin herja lensi normaaliin tapaan,kuten aina.
Vieressä odotteli aluksen yliperämies ohjeita ja kun kolleegai häipyi, tämä kysyi että miksi olimme niin vihaisia ja mistä riitelimme....Meikähän tietty oli äimänä että miten niin, herjaahan siinä tavallamme heitettiin eikä mistään riidasta tietoakaan.
Tuli silloin mieleen että kuinkahan paljon väärinkäsityksiä(Joita ei tuoda ilmi) tapahtuukaan kun mielipiteitä luodaan luulojen kautta tälläkin tavoin.
Kuulostaako suomenkieli toisaalta tulevan korvaan äyskimiseltä ja tylyltä?

Quote from: jopparai on 12.06.2010, 08:12:32
Tampereen kaupunkilehti Torin lukijapalstalta (09-06-2010).

No, ainakin Virheiden eduskuntavaaliehdokas Aziz Sheikhani on arvoisessaan seurassa.

QuoteOlen aloittanut Tampereen yliopistossa jatko-opintojani vuonna 2007, jotka tähtäävät tohtoritutkintoon ja olen kirjoittamassa väitöskirjaani.

Quote from: CaptainNuiva on 12.06.2010, 11:20:39

Tuli silloin mieleen että kuinkahan paljon väärinkäsityksiä(Joita ei tuoda ilmi) tapahtuukaan kun mielipiteitä luodaan luulojen kautta tälläkin tavoin.
Kuulostaako suomenkieli toisaalta tulevan korvaan äyskimiseltä ja tylyltä?

Olen kuuullut joiltakin ulkomaalaisilta, että suomi kuullostaa siltä kuin koko ajan riideltäisiin. Riippunee kuuntelijan omasta äidinkielestä miltä suomi kuullostaa. Mahdollinen tylyyden tai riitelyn soundi voi johtua siitä, että paino on lähes aina ekalla tavulla, joten klangi kuullostanee taka -taka -taka. Toisaaalta esim. arabia kuullostaa minun korvissani hyvin riitaisalta kurkkuäänteineen.

Quote from: PYO on 12.06.2010, 11:19:17
Olipas tohtorikandidaatti Sheikhanilta melkoinen aivopierukirjoitus (http://www.azizsheikhani.com/?cat=1).

QuoteKuulemme jatkuvasti erilaisilta tahoilta, että maahanmuuttaja ei pääse johtoasemiin, eduskuntaan, organisaatioiden johtoon ja nämä viestit kaikki kertovat suomalaisten asenteesta maahanmuuttajia kohtaan.

Luulin, että mm. eduskuntaan työntekijät valitaan demokraattisesti. Uskoisin myös, että maahanmuuttajien vähäinen määrä suomessa, sekä suhteellisen alhainen koulutus korreloi sen kanssa, että heitä ei ole suomalaisten yritysten johdossa. Rivien välistä on jotenkin taas luettavissa, että tämä koskee vain VARSINAISIA maahanmuuttajia, ei Fazeria, Fiskarsia ja muita vastaavia.

Mantra on mennyt Azizille hyvin perille. Maahanmuuttajat eivät pääse eduskuntaanja johtotehtäviin koska suomalaisten asenteet. Tämä taidetaan kertoa jo perehdyttämispaketissa ensimmäisellä Suomessa vietetyllä viikolla. Omasta osaamisesta, mielipiteistä ja toiminnasta valitsematta jääminen ei kerta kaikkiaan voi johtua.

Quote from: CaptainNuiva on 12.06.2010, 11:20:39
Nyt on pakko kysä Veralta tästä:

...

Tuli silloin mieleen että kuinkahan paljon väärinkäsityksiä(Joita ei tuoda ilmi) tapahtuukaan kun mielipiteitä luodaan luulojen kautta tälläkin tavoin.
Kuulostaako suomenkieli toisaalta tulevan korvaan äyskimiseltä ja tylyltä?

Varmaan riippuu siitä mikä on ihmisen äidinkieli, musta tuntuu että venäläisten mielestä keskimäärin suomi kuulostaa aika monotoniselta ja epäemotionaaliselta.

Omat ensivaikutelmani on tässä vaiheessa hyvin vaikeaa muistaa, mutta suurimman vaikutuksen aikanaan teki aika monien suomalaisten tapa puhua hengittäessä sisään. Mun korvaan se kuulosti lähinnä säikähtyneeltä, mutta olin tosi huvittunut, koska ennen sitä olin aina kuvitellut että kyseinen tapa puhua oli vain mun ainoan Bostonissa asuvan suomalaisen kaverin henkilökohtainen ongelma.

Toinen ensivaikutelma (tiesin sen seikan silloin faktanakin, mutta mielestäni sen kuulee suomesta enemmän kuin monista muista samalla ominaisuuksella varustetuista kielistä): tämä on kieli jossa sananpainolla on joku määrätty paikka.

Mikäs muumi siinä on kun tunnen pitkälti toistakymmentä kiinalaista eikä yksikään ole ilman duunipaikkaa? Kaikki ovat työllistyneet eri alojen yrityksiin vaikka useimmat puhuvat korkeintaan tyydyttävän tasoista suomea! Sujuvasti suomea puhuvia tunnen vain pari. Miksei ne suomalaisten kuuluisat asenteet estä selvästi poikkeavan näköisten kiinalaisten töihinpääsyä?

Yhden (1) tapauksen tunsin joka ei ammattikorkeasta valmistumisen jälkeen löytänyt duunia ja lyhyen etsiskelyn jälkeen palasi kotimaahansa josta sopiva duuni sitten löytyi. Ja näinhän sen pitäisikin mennä, turha mamun on tänne jäädä makoilemaan jos ei itseänsä pysty elättämään, eiköhän mahdollisuuksien voimavaralle löydy jotain tekemistä maissa joissa suomalaisten "asenteet" eivät ole joka puolella kampittamassa.

3% mahdollisuus? Täysin sama homma kuin parillakin tuntemallani henkilöllä. 20-30 hakemusta, 1 haastattelu tai ei yhtään. Ja kaikki vaatimukset kuitenkin täytettiin. Kummatkin suomalaisia. Rasismia?

Quote from: Aziz SheikhaniMaahanmuuttajien osallistuminen yhteiskuntaan on lähes olematon. Miksi maahanmuuttajat eivät ole osallisina erityisesti julkisella sektorilla?

Tämä viittaa mielestäni Tampereen vihreiden Päivi Sinkkoseen, joka on vaatinut Tampereen kaupungille maahanmuuttajakiintiöitä.

Quote from: Aziz SheikhaniMaahanmuuttajien työllistymiseen vaikuttavat suomalaisten asennekysymys ja maahanmuuttajien lähtömaa, etninen tausta, ikä ja monet muut asiat.

Mutu-potaskaa melkein-tohtorilta. Suurimmat työllistymiseen vaikuttavat tekijät ovat kielitaito, koulutus (ja sen osoittaminen), työkokemus ja suhdeverkostot. Etnisen taustan, iän tai lähtömaan kaltaiset työnantajan asennekysymykset tulevat vasta näiden jälkeen.

Quote from: Aziz SheikhaniKuulemme jatkuvasti erilaisilta tahoilta, että maahanmuuttajat eivät pääse johtoasemiin, eduskuntaan eivätkä organisaatioiden johtoon. Nämä viestit kertovat suomalaisten asenteesta maahanmuuttajia kohtaan.

Huh. Suomalaisten asenteissa on vikaa, koska he eivät äänestä nykyistä enemmän maahanmuuttajia eduskuntaan. Tule apuun Umayya!

Ehkä ei äänestetäkään jos Umayyat on äänessä :roll:

Ginipäissäni voisin sanoa että yllän helposti samaan.

Sen verran on tolkkua etten kiusaa itseäni enkä työnantajia, sillä että lähettelisin hakemuksia sinnetänne. Realisti pitää olla. Mutta minkäs teet. Suojavärin omaaville on esikoulusta asti opetettu että juuri HE ovat kunniakansalaisia. Ja juuri HE ovat oikeutettuja työpaikkaan.

Quote from: Nuivettunut Han-nenetsi on 12.06.2010, 14:11:21
Mikäs muumi siinä on kun tunnen pitkälti toistakymmentä kiinalaista eikä yksikään ole ilman duunipaikkaa? Kaikki ovat työllistyneet eri alojen yrityksiin vaikka useimmat puhuvat korkeintaan tyydyttävän tasoista suomea! Sujuvasti suomea puhuvia tunnen vain pari. Miksei ne suomalaisten kuuluisat asenteet estä selvästi poikkeavan näköisten kiinalaisten töihinpääsyä?

Yhden (1) tapauksen tunsin joka ei ammattikorkeasta valmistumisen jälkeen löytänyt duunia ja lyhyen etsiskelyn jälkeen palasi kotimaahansa josta sopiva duuni sitten löytyi. Ja näinhän sen pitäisikin mennä, turha mamun on tänne jäädä makoilemaan jos ei itseänsä pysty elättämään, eiköhän mahdollisuuksien voimavaralle löydy jotain tekemistä maissa joissa suomalaisten "asenteet" eivät ole joka puolella kampittamassa.

Hiljattain julkaistiin tilasto jonka mukaan kenialaisten työttömyysaste Suomessa on 4%. Tästä tilastosta ei penaalin harmiksi saa aikaan mitään raflaavaa nyyhkytarinaa, vaan esille pitää kaivaa Gichinga joka on saanut vain kolme kutsua haastatteluun vaikka jne.

Quote from: qwerty on 12.06.2010, 15:05:54
Ginipäissäni voisin sanoa että yllän helposti samaan.

Sen verran on tolkkua etten kiusaa itseäni enkä työnantajia, sillä että lähettelisin hakemuksia sinnetänne. Realisti pitää olla. Mutta minkäs teet. Suojavärin omaaville on esikoulusta asti opetettu että juuri HE ovat kunniakansalaisia. Ja juuri HE ovat oikeutettuja työpaikkaan.

Toisaalta opinahjot silottelevat aika surutta asiakkailleen välittämäänsä kuvaa näiden tulevista työllistymisnäkymistä. Työllistymistilanne on aina vähintään "melko hyvä", linjalta joskus ammoisina aikoina valmistuneita toimii johtotehtävissä, ja eihän sitä kukaan tiedä, vaikka nenänkaivologeista olisi kova pula kolmen vuoden päästä! Hevonuloste lässähtelee fläppitaululle, asiakkaat valmistuvat ja kassa kilisee. Suomalaisen koulutussektorin vedätysvalmius voi tulla paratiisista lankeamattomille luonnonkansoille täytenä yllätyksenä. :'(

(pakollinen hyssyttelyviesti)

Mitä suurta taikuutta löytyy kielikursseilta? Aina se tuntuu olevan kielen oppimisen ehto, vai olisiko se kuitenkin vain tekosyy yrittämisen puutteelle? Kirjastot tarjoavat ilmaiseksi ja kirjakaupat halvalla kielioppikirjoja, joista osassa tulee äänilevyjä mukana. Kirjastot pursuavat suomenkielistä kaunokirjallisuutta. Radiosta löytyy kanavia, joilta tulee käytännössä pelkkää puhetta. TV:stä tulee puhetta jatkuvasti. Mihin todellisuudessa tarvitsee näitä myyttisiä kielikursseja? Miten pari tuntia viikossa ryhmäopiskelua voi tehdä ratkaisevan eron?

Quote from: juge on 17.05.2010, 10:42:29
Sitä paitsi keskustelu siitä, tarvitseeko Suomi lisää maahanmuuttajia vai ei, on joskus vähän harhaanjohtavaa. Maahanmuuttajat ovat täällä jo.
   
http://www.ylioppilaslehti.fi/2010/05/14/kortistossa/

Jos kerran maahanmuuttajat ovat täällä jo, niin miksi heitä tulee silti koko ajan lisää?

Quote from: Vera on 12.06.2010, 14:00:50

Omat ensivaikutelmani on tässä vaiheessa hyvin vaikeaa muistaa, mutta suurimman vaikutuksen aikanaan teki aika monien suomalaisten tapa puhua hengittäessä sisään. Mun korvaan se kuulosti lähinnä säikähtyneeltä, mutta olin tosi huvittunut, koska ennen sitä olin aina kuvitellut että kyseinen tapa puhua oli vain mun ainoan Bostonissa asuvan suomalaisen kaverin henkilökohtainen ongelma.

Tuo on muuten vain naisten tapa ja todella ärsyttävän kuuloista.

Syrjintää ei ole väitetty tai ainakaan todistettu, mutta jos ennakkoluuloja on työntantajilla ollut, ehkä se johtuu siitä, että somalit pilaavat afrikkalaisten mukaan kaikkien afrikkalaisten maineen.

http://hommaforum.org/index.php?action=printpage;topic=3842.0

Quote from: Maailmanmies on 12.06.2010, 19:45:27

Quote from: Vera on 12.06.2010, 14:00:50

Omat ensivaikutelmani on tässä vaiheessa hyvin vaikeaa muistaa, mutta suurimman vaikutuksen aikanaan teki aika monien suomalaisten tapa puhua hengittäessä sisään. Mun korvaan se kuulosti lähinnä säikähtyneeltä, mutta olin tosi huvittunut, koska ennen sitä olin aina kuvitellut että kyseinen tapa puhua oli vain mun ainoan Bostonissa asuvan suomalaisen kaverin henkilökohtainen ongelma.

Tuo on muuten vain naisten tapa ja todella ärsyttävän kuuloista.

Minustakin se on yleisempää naisilla kuin miehillä, muttei suinkaan harvinaista miehilläkään. Ei se minusta ole kovinkaan ärsyttävän kuuloista, vaikka alussa olikin hämmentävää.