QuoteWallah, sanoi uussuomalainen
Tutkija nauhoitti nuorten itähelsinkiläisten puhumaa suomen kieltä. Siihen on sekoittunut arabiaa ja venäjää.
Tommi Nieminen
HELSINGIN SANOMAT
Suomen kielen tohtori Liisa Raevaara istui puolitoista vuotta itähelsinkiläisessä nuorisotalossa ja tallensi 13–18-vuotiaiden nuorten puhetta. Noin puolet neljästäkymmenestä nauhoitetusta nuoresta oli maahanmuuttotaustaisia. Heistä äidinkielenään suurin osa puhui somalia, venäjää tai arabiaa.
Sen myös kuuli. Nuoret ujuttivat äidinkielestään sanoja, fraaseja ja kielen rakenteita suomen kieleen.
"Kiinnostava ilmiö on mä lupaan- tai mä vannon -fraasi, jota nuoret käyttävät yleissuomesta poikkeavalla tavalla. Siihen on selkeästi vaikuttanut arabian kielen ilmaus wallah, joka tarkoittaa Jumalan nimeen ja jota erityisesti somalit käyttävät", Raevaara sanoo.
Vaikkapa näin: Noi bassot oli tosi kovalla, mä lupaan. Tai: wallah, veli, sä oot hyvä futaaja.
Kun jälkimmäiselle lauseelle suorittaa ruumiinavauksen, siitä löytyy paljon sellaista, jota keski-ikäinen kantasuomalainen ei suuhunsa panisi. Wallah on vahvistus siitä, että puhuja on tosissaan. Että väite ei ole läppää.
"Läpänheitto on nuorilla niin yleistä, ollaan koko ajan siinä rajoilla, että heitetäänkö nyt läppää vai puhutaanko tosissaan. Siihen wallah on käyttökelpoinen."
Veli taas ei esimerkkilauseessa tarkoita sukulaisuussuhdetta, vaan kaveruutta. Se on merkitys, joka on nuorten kautta tavallaan palannut suomen kieleen. Olihan meillä esimerkiksi aseveljet, jota ei enää juuri kuule. Itä-Helsingin nuoret myös puhuttelivat naispuolisia ystäviään siskoiksi. Siinä kuuluu amerikkalaisen katukielen vaikutus.
Ruotsissa on jo pitkään käytetty termiä rinkebynruotsi. Tukholmalaisen Rinkebyn lähiön asukkaista 89 prosentilla on maahanmuuttotausta. Väitetään, että siellä on syntynyt uusi muoto ruotsista – tosin kielitieteilijät kiistelevät asiasta.
Tunisialaisen isän ruotsalaispoika Jonas Hassen Khemiri on kirjoittanut jopa romaaneja luomallaan mamuruotsilla.
Onko suomen kielessä jo uusia murteita? Ei vielä, Raevaara sanoo. "Totta kai on huomattavissa, että eri nuorisoporukat eri puolilla Helsinkiä puhuvat eri tavalla, mutta että olisi oma kielimuotonsa? Sanoisin, että ei ole."
Uusia vierasperäisiä sanoja suomeen kyllä tulee. Ylivoimaisesti suurin osa niistä on englannista, jonkin verran myös arabiasta ja venäjästä. "Sitä kuulee, että suomenkieliset nuoret toistelevat venäjän sanoja", Raevaara sanoo.
Toisen kielen sanojen käyttäminen voi olla loukkaavaa tai – useassa tapauksessa – ystävyyden osoitus. "Sillä osoitetaan ystävyyssuhteita, että opetellaan sanoja kavereiden äidinkielestä."
Raevaaran nauhoitukset ovat osa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ja Helsingin yliopiston meneillään olevaa tutkimusta Helsingin puhekielestä.
Nauhoilta on selvinnyt, että monet maahanmuuttajanuorista ovat taitavia imitoimaan eri aksenteilla puhuttua suomea. Suomea he käyttävät notkeasti, tilanteen mukaan. Opettajille piruillakseen he saattavat puhua harkitun pieleen: ei oo tehnyt läksyt.
Kielemme uhka ei silti ole nuorissa, Raevaara sanoo. Suomen kieltä pahoinpidellään etenkin bisnesmaailmassa ja tutkijapiireissä, joissa englannin kielestä lainatut sanat ja kielen rakenteet valtaavat alaa. Palaverihuoneissa casual friday, business controller, meettinki ja customeri ovat jo arkea.
Wallah, ne ovat synneistä suurimpia.
http://www.hs.fi/verkkolehti/sunnuntai/artikkeli/Wallah+sanoi+uussuomalainen/1135256372889
Wallah, humanitäärinen maahanmuutto sucks!
Miten joku voi kirjoittaa romaaneja "mamuruotsilla"? Ne, jotka lukisivat romaaneja, eivät ymmärrä mamuruotsia ja taas ne, jotka ymmärtävät mamuruotsia, eivät lue romaaneja. Vai hengaillaanko ghetossa romaanit käsissä iltakaudet?
Ruotsi ja suomi sulautuivat ( osin venäjän avustamana ) Stadin slangiksi, mutta samaa ei voida odottaa niistä lukuisista kielistä, jotka esimerkiksi Lähi-Itä-Helsingissä esiintyvät, sillä kieliä on aivan liian monta ja toisekseen kulttuurierot aivan liian suuret.
PS: mikä ihme on uussuomalainen? Sanalla ymmärrän tarkoitettavan suomalaista ihmistä, joka vaikkapa 20 vuotta ulkomailla asuttuaan muuttaa takaisin Suomeen.
Saattaa toki olla, että tutkijoiden "meettinki" uhkaa enemmän suomen kieltä kuin nuorison "wallah, ei oo tehnyt läksyt", mutta miksi näin on, sitä ei oikein perusteltu.
Quote from: Mika Mäntylä on 25.04.2010, 17:25:24
Saattaa toki olla, että tutkijoiden "meettinki" uhkaa enemmän suomen kieltä kuin nuorison "wallah, ei oo tehnyt läksyt", mutta miksi näin on, sitä ei oikein perusteltu.
Eiköhän tuo maahanmuutto uhkaa suomen kieltä pitkällä tähtäimellä enemmän kuin mikään meettinki, sillä on laskettu että pelkästään somaleja Suomessa on miljoonia jo ensi vuosisadan alussa.
Nyt pitäisi kai suorittaa häpeä- ja katumusharjoituksia sen vuoksi, ettei itähelsinkiläisiä kielen omaksumista vältteleviä nuorisojoukkoja olla palkattu kirjoittamaan kielioppia ja sanastoa uusiksi. Pitäisi kuitenkin vähän ymmärtää kunnioittaa niitä, jotka ovat syntyperältään ylivoimaisesti parempia ja suhtautuvat uskontoonkin riittävällä hartaudella.
Kaipa kohta huono kielitaito paikallisella kielellä luokitellaan joksikin somalicsiksi ja sen "osaamisesta" saa erityisbonusta esim. työpaikkoja jaettaessa.
Ei, mutta lyhyesti se mistä mouhussani oli kyse: miten ihmeessä Hesari voi kirjoittaa yhdestä noin kymmenen tuhannen hengen epäintegroituneesta vähemmistöstä puoli tusinaa ylistävää artikkelia päivässä, päivästä toiseen? Kaikki mitä he tekevät tai eivät tee tuntuu olevan mannaa. Kaikki mitä kantasuomalaiset tekevät on taas rappiollista. Wallah, "miittari" on merkki moraalisesta rappiosta. Wallah on merkki rikkaudesta ja suomalaisen kulttuurin uudentyyppisestä vaalimisesta.
W-Allah, ei huvita maksa vero, koska Thorska työntää ne mamulle.
Huippuosaajathan ne siinä rikastelevat:
"wallah, ei oo tehnyt läksyt" "Opettajille piruillakseen he saattavat puhua harkitun pieleen"
"Suomen kielen tohtori Liisa Raevaara istui puolitoista vuotta itähelsinkiläisessä nuorisotalossa ja tallensi 13–18-vuotiaiden nuorten puhetta."
Time well spent. Tokihan tuota kielten sekoittamista ei kukaan muuten pystynyt päättelemään esim. jo tiedossa olleen suomenruotsalaisen nuorison käyttämän kielen perusteella. :facepalm:
Tuossa on vain sellainen ongelma, että kommunikaatio noiden ihmisen kanssa vaikeutuu. Ehkä tuollainen kielten sekamelska on joidenkin mielestä rikkaus, mutta kyseenalaistan sen näkemyksen vahvasti. Kielen merkitys on välittää jokin sanoma. Kieli on tapa koodata jokin viesti. Vastaanottaja suorittaa dekoodaamisen ja jäljelle jää toivottavasti mahdollisimman alkuperäinen sanoma. Nythän niin ei käy, jos ihmiset eivät ymmärrä toistensa sanoille antamia merkityksiä, piilomerkityksiä ja yleensäkin tapaa käyttää kieltä.
Ja kun ihminen ei ymmärrä toista tai ymmärtää toisen väärin, niin mitähän siitä seuraa...? Ihmisethän tunnetusti tulevat keskenään niin hyvin toimeen, että siinähän vielä kaivataan mausteeksi vielä enemmän kohinaa kommunikaatioon?
QuoteTai: wallah, veli, sä oot hyvä futaaja. Kun jälkimmäiselle lauseelle suorittaa ruumiinavauksen, siitä löytyy paljon sellaista, jota keski-ikäinen kantasuomalainen ei suuhunsa panisi. Wallah on vahvistus siitä, että puhuja on tosissaan. Että väite ei ole läppää.
No, keski-ikäinen nyt puhuu muutenkin eri tavalla kuin 20-30 vuotta häntä nuorempi. Koko tässä "tutkimuksessa" tuntui taas olevan se erilaisuuden ihquus pääasiassa. Lähellä on, ettei tutkijalle saisi suorittaa ruumiinavausta jos hän tietäisi, mitä se keski-ikäinen VHM puhumisen sijaan
ajattelee tällaisesta "wallah-läpäst"?
QuoteVeli taas ei esimerkkilauseessa tarkoita sukulaisuussuhdetta, vaan kaveruutta. Se on merkitys, joka on nuorten kautta tavallaan palannut suomen kieleen.
Ei kai taas tätä itseään!? Samaan tapaan kuin... islamiin palataan?
QuoteItä-Helsingin nuoret myös puhuttelivat naispuolisia ystäviään siskoiksi. Siinä kuuluu amerikkalaisen katukielen vaikutus.
Otsikkoa mukaillen: Sista, sanoi afroamerikkalainen. Amerikkalainen katukieli on asian vääristelyä vai oletteko kuulleet valkoisten amerikkalaisten yliopistonuorten (tai vaikka siellä
kadulla olevien valkoisten) kutsuvan naispuolisia ystäviään siskoiksi?
QuoteOnko suomen kielessä jo uusia murteita? Ei vielä, Raevaara sanoo.
Kova on into, meinaa toimittajalta jo unohtua, että muutaman lainasanan perusteella mm. nuorison eri vuosikymmenillä käyttämä kieli voitaisiin nimetä suomen kielen murteiksi. Hurraa!
QuoteNauhoilta on selvinnyt, että monet maahanmuuttajanuorista ovat taitavia imitoimaan eri aksenteilla puhuttua suomea.
Mitä on tapahtunut sanalle
korostus. Ja kyseinen henkilö on vielä suomen kielen tohtori!?
QuoteSuomea he käyttävät notkeasti, tilanteen mukaan. Opettajille piruillakseen he saattavat puhua harkitun pieleen: ei oo tehnyt läksyt.
Ihqu, hauska kepponen, kyllä pojat on poikia ja siskot siis siskoja.
QuoteSuomen kieltä pahoinpidellään etenkin bisnesmaailmassa ja tutkijapiireissä, joissa englannin kielestä lainatut sanat ja kielen rakenteet valtaavat alaa. Palaverihuoneissa casual friday, business controller, meettinki ja customeri ovat jo arkea.
Tuo sentään on totta. Oma suosikkini on Finnairin edustaja, joka TV:n ajankohtaisohjelmassa tms. pudotteli suomen kielen sekaan aina nainileven, nainileven. Ei tullut mieleen, että kuulostaa typerältä jos sanoo englannniksi ainoastaan tuon.
Muokkaus: korjattu nillitystä siitä, minkä tutkija noin vain yleistää
amerikkalaiseksi katukieleksi.
Ja toinen muokkaus. Eihän tutkijatädit kohta uskalla avata enää nettiä, jos Hommassa ei olla kiltisti :)
Miten mulla on nyt sellainen tunne, että tämä wallah-tokaisu saattoi juuri saada runsaasti uusia suurimmaksi osaksi ei-mamutaustaisia käyttäjiä.
Quote from: tietotyöläinen on 25.04.2010, 18:11:27
Miten mulla on nyt sellainen tunne, että tämä wallah-tokaisu saattoi juuri saada runsaasti uusia suurimmaksi osaksi ei-mamutaustaisia käyttäjiä.
Wallah veli, tämä kävi itsellänikin mielessä.
QuoteItä-Helsingin nuoret myös puhuttelivat naispuolisia ystäviään siskoiksi. Siinä kuuluu amerikkalaisen katukielen vaikutus.
Toivottavasti itse tutkimus ei ole tätä tasoa... Pelkästään se että joku käyttää sanaa sisko ja amerikkalaisessa katukielessä voidaan käyttää sanaa sister ei tarkoita että näillä asioilla olisi mitään yhteyttä. Voi olla että on, mutta ilman perusteita tai todisteita ei tietenkään voi näin väittää pelkästään siksi että se tutkijan fiilistelyn mukaan tuntuu siltä.
Quote from: ibn ghul on 25.04.2010, 18:18:48
QuoteItä-Helsingin nuoret myös puhuttelivat naispuolisia ystäviään siskoiksi. Siinä kuuluu amerikkalaisen katukielen vaikutus.
Toivottavasti itse tutkimus ei ole tätä tasoa... Pelkästään se että joku käyttää sanaa sisko ja amerikkalaisessa katukielessä voidaan käyttää sanaa sister ei tarkoita että näillä asioilla olisi mitään yhteyttä. Voi olla että on, mutta ilman perusteita tai todisteita ei tietenkään voi näin väittää pelkästään siksi että se tutkijan fiilistelyn mukaan tuntuu siltä.
Onhan tuo vaikutus täysin mahdollinen, sillä itäinen Helsinkihän on täynnään mustia, amerikkalaisia naisia.
Quote from: Eino P. Keravalta on 25.04.2010, 18:22:56
Onhan tuo vaikutus täysin mahdollinen, sillä itäinen Helsinkihän on täynnään mustia, amerikkalaisia naisia.
You, brotha.
Miten muuten äännetään sana 'wallah' versus 'vallah'.
Himppusen muuten huvittaa tämä jenkkiläisen 'gansta' *heh* kulttuurin hehkuttaminen. Menkääpä kysymään vaikka NYPD:n jengiyksiköltä kuinka rikasta se on heidän mielestään.
Yo bro!
Kai wallah äännetään suunnilleen samalla tavalla kuin suomen kielen sana "vale".
On kieltämättä huvittavaa nähdä somalisakkeja, jotka pyöriskelevät kaupungilla matkien jotain losangelesilaista mustien rikollisten rappiojengiä naurettavine lökäpöksyineen, typerine taaksekäännettyine lippalakkeineen ja huudattamalla "musiikkia". Miksi Suomessa asuva afrikkalainen muslimi identifioituu amerikkalaiseen kristittyyn rikollisjengiläiseen? Onko huumerikollisten elämäntapa heidän arvomaailmansa johtotähti?
Quote from: Eino P. Keravalta on 25.04.2010, 19:15:53
Miksi Suomessa asuva afrikkalainen muslimi identifioituu amerikkalaiseen kristittyyn rikollisjengiläiseen? Onko huumerikollisten elämäntapa heidän arvomaailmansa johtotähti?
Eiköhän tuo ole aika selkeää. Töllöttimestä sitä kamaa tulee tuutin täydeltä ja väritelevision keksimisen ansiosta heidän on helppo samaistua.
Tottahan toki nuori jolla on identiteetti hiukkasen hukassa haluaa samaistua malliin jonka hän on nähnyt olevan 'cool' ja saavan 'respectiä'.
Ajatteleppa että ne niille nuorille töllötin on jotain ihan uutta. He eivät välttämättä osaa erottaa todellisuutta ja viihdeteollisuutta toisistaan. Heille se käyttäytymismalli jonka he näkevät MTV:ltä on todellisempi kuin se käyttäytymismalli jota koulussa yritetään tyrkyttää.
Tämä nyt toki ihan 'Scanianhytti' luokan psykologiaa ja filosofointia.
Quote from: Eino P. Keravalta on 25.04.2010, 19:15:53
Yo bro!
Kai wallah äännetään suunnilleen samalla tavalla kuin suomen kielen sana "vale".
On kieltämättä huvittavaa nähdä somalisakkeja, jotka pyöriskelevät kaupungilla matkien jotain losangelesilaista mustien rikollisten rappiojengiä naurettavine lökäpöksyineen, typerine taaksekäännettyine lippalakkeineen ja huudattamalla "musiikkia". Miksi Suomessa asuva afrikkalainen muslimi identifioituu amerikkalaiseen kristittyyn rikollisjengiläiseen? Onko huumerikollisten elämäntapa heidän arvomaailmansa johtotähti?
Samaa olen itsekin ihmetellyt. Toisinaan tätä porukkaa tuntuu olevan mm. Kampin keskuksessa sellaisena tungoksena, että pitää pariin kertaan muistuttaa itseään siitä missä maassa ja kaupungissa sitä olikaan.
Hienon kontrastin tälle somalialais-amerikkalaiselle kulttuurifuusiolle luovat muut afrikkalaiset, jotka tyypillisesti ovat pukeutumatta niin kaapuun kuin ganstavermeisiinkään - siis näyttävät yleensä melkolailla normaaleilta kaduntallaajilta ihonväriään lukuunottamatta. Mutta mitäpä niistä, ne eivät ole riittävän varsinaisia arvostettaviksi.
Muistaako kukaan sitä dokumenttia jenkkeihin muuttaneista somaleista? YLE muistaakseni näytti sen. On ne nopeita oppimaan. Puolessa vuodessa pakolaisleirin nuoresta paimentolaisesta, joka ihmetteli kuinka vesihana toimii, oli kuoriutunut rappia huudattava täysiverinen gangsta vinoine lippiksineen kaikkineen.
Kari Kinnunen:
"Tämä nyt toki ihan 'Scanianhytti' luokan psykologiaa ja filosofointia."
Sen mitä olen 41 vuoden mittaan elämää ja ihmisiä havainnoinut, lehtiä ja kirjoja lukenut, niin olen tullut siihen tulokseen, että järkevämmän vastauksen saa Scanian oveen koputtamalla kuin kysymällä joltakulta hyysäämistieteiden kandidaatilta. Kansan riveissä asuu syvä, intuitiivinen ja maanläheinen viisaus, jota vastaan nuo koulutetut puudelit kuvitellussa ylemmyydessään kapinoivat rakentaakseen siitä identiteetin itselleen.
Quote from: TeemuT on 25.04.2010, 19:35:35
Muistaako kukaan sitä dokumenttia jenkkeihin muuttaneista somaleista? YLE muistaakseni näytti sen. On ne nopeita oppimaan. Puolessa vuodessa pakolaisleirin nuoresta paimentolaisesta, joka ihmetteli kuinka vesihana toimii, oli kuoriutunut rappia huudattava täysiverinen gangsta vinoine lippiksineen kaikkineen.
Hehhe.
Se on katsos sitä osaamista jota U.S.A niin kovasti tarvitsee. Puhumattakaan meistä peräpohjolan sisäsiittoisista kansoista.
Quote from: Kari Kinnunen on 25.04.2010, 19:07:56
Miten muuten äännetään sana 'wallah' versus 'vallah'.
Koen tärkeänä lisätä vielä seuraavan detaljin: wallah, vallah, vale ja sitten meillä on vielä (Simo Rantalaisen yhteistyöhenkilö) Vellu...
"Kielemme uhka ei silti ole nuorissa, Raevaara sanoo. Suomen kieltä pahoinpidellään etenkin bisnesmaailmassa ja tutkijapiireissä, joissa englannin kielestä lainatut sanat ja kielen rakenteet valtaavat alaa."
Eipä tietenkään. Yksi uhka ei ole uhka, koska on olemassa toinenkin uhka. Loogista. :facepalm:
Tai kuten vihreät sanovat, niin hiilijalanjäljellä on kovasti merkitystä, ellei kysymyksessä ole monikulttuuri, jolloin sillä tietenkään ei ole mitään merkitystä. Näinhän vihreiden johto vasta vastasi Vihreän langan toimittajalle.
On tämä todella merkillistä? Ikinä monikulttuurissa ei ole mitään vikaa. Muualla uhkaavat asiat ovatkin monikulttuurissa suorastaan siunauksellisia. Unohtakaa Midaksen kosketus. Wallah, monikulttuuri tuottaa kaikesta kultamunia. Siunattu monikulttuuri!
QuoteNoin puolet neljästäkymmenestä nauhoitetusta nuoresta oli maahanmuuttotaustaisia. Heistä äidinkielenään suurin osa puhui somalia, venäjää tai arabiaa.
Onko tämä siis se Suomen tulevaisuus? Onko parinkymmenen vuoden kuluttua itähelsingin väestöstä puolet joko somaleita, venäläisiä tai arabeja? Mutta tämänhän piti olla vain marginaalinen ilmiö.
Quote from: foobar on 25.04.2010, 19:26:41
Quote from: Eino P. Keravalta on 25.04.2010, 19:15:53
Yo bro!
Kai wallah äännetään suunnilleen samalla tavalla kuin suomen kielen sana "vale".
On kieltämättä huvittavaa nähdä somalisakkeja, jotka pyöriskelevät kaupungilla matkien jotain losangelesilaista mustien rikollisten rappiojengiä naurettavine lökäpöksyineen, typerine taaksekäännettyine lippalakkeineen ja huudattamalla "musiikkia". Miksi Suomessa asuva afrikkalainen muslimi identifioituu amerikkalaiseen kristittyyn rikollisjengiläiseen? Onko huumerikollisten elämäntapa heidän arvomaailmansa johtotähti?
Samaa olen itsekin ihmetellyt. Toisinaan tätä porukkaa tuntuu olevan mm. Kampin keskuksessa sellaisena tungoksena, että pitää pariin kertaan muistuttaa itseään siitä missä maassa ja kaupungissa sitä olikaan.
Hienon kontrastin tälle somalialais-amerikkalaiselle kulttuurifuusiolle luovat muut afrikkalaiset, jotka tyypillisesti ovat pukeutumatta niin kaapuun kuin ganstavermeisiinkään - siis näyttävät yleensä melkolailla normaaleilta kaduntallaajilta ihonväriään lukuunottamatta. Mutta mitäpä niistä, ne eivät ole riittävän varsinaisia arvostettaviksi.
Somalit kai matkivat musiikkivideoita, koska muut afrikkalaiset eivät juuri pidä heistä ja joku identiteetti heidän kuitenkin on löydettävä. Osittain se johtuu islamilaisesta kulttuurista ja osittain siitä, etteivät he näytä puhdasverisiltä afrikkalaisilta eli n*********ä.
Kenialaiset ja nigerialaiset taitavat lisäksi kokea verojensa menevän heidän elättämiseensä. Tämä on pelkkä arvaus, mutta mitä ihmisluontoa tunnen niin työhaluja arvostavassa ympäristössä kasvaneet työtä tekevät ihmiset eivät arvosta toisen porukan korkeaa työttömyyttä.
QuoteTutkija nauhoitti nuorten itähelsinkiläisten puhumaa suomen kieltä. Siihen on sekoittunut arabiaa ja venäjää.
- - Noin puolet neljästäkymmenestä nauhoitetusta nuoresta oli maahanmuuttotaustaisia. Heistä äidinkielenään suurin osa puhui somalia, venäjää tai arabiaa.
- - Uusia vierasperäisiä sanoja suomeen kyllä tulee. Ylivoimaisesti suurin osa niistä on englannista, jonkin verran myös arabiasta ja venäjästä. "Sitä kuulee, että suomenkieliset nuoret toistelevat venäjän sanoja", Raevaara sanoo.
Herää kysymys, missä määrin
arabiaa ja venäjää on sekoittunut Itiksen suomalaisnuorten puhumaan "suomen kieleen". Ja mitä vierasperäisiä sanoja on soluttautunut arabiasta suomeen - siis tavalliseen puhekieleen, ei ghettowannabe-katuslangiin. ("Kahvin" kaltaiset innovaatiot toki tällainen käpykin tunnistaa, mutta jos rajataan ajallisesti vaikka viimeiseen pariinkymmeneen vuoteen.) Eriytyykö Itiksen kaltaisilla alueilla ennen pitkää vastineena rinkebysvenskalle jonkinlainen "mamusuomi", jota sitten mokeltaa koko nuoriso mamutaustasta riippumatta?
Samoin sitä, kuinka "nuoret ujuttavat äidinkielestään sanoja, fraaseja ja kielen rakenteita suomen kieleen" sietäisi tutkia syvemminkin - missä määrin on kysymys vain siitä, että mamunuoret eivät hallitse suomen kielioppia ja sanastoa. (Kielitaidon rappio on tosin yleistä myös kantasuomalaisten keskuudessa - jopa yliopistotasolla.
O tempora, o mores!)
Minua häiritsee tämän termin uussuomalaisuus käyttö. Ensinnäkään mielestäni ei ole mitään sellaista asiaa kuin uussuomalaisuus. Tai jos on, niin se tarkoittaa aivan jotain muuta kuin arabietnistä Suomessa syntynyttä ihmistä. Mokuttajat tällä hetkellä pyrkivät jotenkin skitsofreenisesti määrittelemään suomalaisuuden.. toisaalta suomalaisuus on jotain kauheata, vaimonhakkaamista ja perunanenäistä rasistisuutta, toisaalta taas kaikille maahanmuuttajille ollaan lyömässä suomalaisleimaa päälle, niinkuin tämä uussuomalaisuus-termi osoittaa.
Suomalaisuuden määrittelevät ennenkaikkea suomalaiset itse, ei suomalaisvastainen suvis tai integroimattomuuteen pyrkivä maahanmuuttaja.
Quote from: Veli on 26.04.2010, 08:08:41
Minua häiritsee tämän termin uussuomalaisuus käyttö.
Voisiko sitä verrata käsitekonstruktiona uusliberalismiin? Sehän on yksi suurista saatanista tiedostavalle kiljuintellektuellivasemmistolle. Sitä vastaan taistellaan heittelemällä kiviä satunnaisiin näyteikkunoihin. Mitäköhän muuten sitten kannatetaan, jos liberaalius on pirullista: konservatiivisuutta tai autoritäärisyyttä, vai ehkä sitä aiempaa liberalismia? Uussuomalaisuuden tapauksessa ainakin se aiempi suomalaisuus tuntuu olevan arvotonta tai ainakin tulevaisuuden yhteiskunnan toimintaan aivan liian harmaata ja yllätyksetöntä.
No, eipä taida onnistua koska terminologiset auktoriteetit ovat vahvasti molempien Suomen toivoja edustavien ryhmien tukena. Luulen silti, että termi saa enenevässä määrin hapantuneita assosiaatioita todellisuuspakoisen pakkokehumisensa seurauksena; sitä on sitten paha sanoa, kuinka kauan esim. Hommaa oikeasti tuntemattomilla menee tajuta, ettei kyseessä ollutkaan mikään "Suomen kulttuuri uuteen nousuun integroitumisintoisten maahanmuuttajien voimin" -juttu.
Kynnys kyseenalaistaa Hesari, tai pikemminkin koko media, joka seisoo hyvää tahtovien yliopistoälykköjen tukena on kuitenkin melkoinen.
Quote from: Veli on 26.04.2010, 08:08:41
Minua häiritsee tämän termin uussuomalaisuus käyttö. Ensinnäkään mielestäni ei ole mitään sellaista asiaa kuin uussuomalaisuus. Tai jos on, niin se tarkoittaa aivan jotain muuta kuin arabietnistä Suomessa syntynyttä ihmistä. Mokuttajat tällä hetkellä pyrkivät jotenkin skitsofreenisesti määrittelemään suomalaisuuden.. toisaalta suomalaisuus on jotain kauheata, vaimonhakkaamista ja perunanenäistä rasistisuutta, toisaalta taas kaikille maahanmuuttajille ollaan lyömässä suomalaisleimaa päälle, niinkuin tämä uussuomalaisuus-termi osoittaa.
Suomalaisuuden määrittelevät ennenkaikkea suomalaiset itse, ei suomalaisvastainen suvis tai integroimattomuuteen pyrkivä maahanmuuttaja.
Hyvin puhuttu.
Mielestäni joku on suomalainen tai sitten ei, mutta mitään uussuomalaisia ei ole olemassakaan. Tietysti suomalaisuudessa kyse on määritelmistä ja rajankäynti on erikoistapauksissa joskus vaikeaa, mutta onhan se nyt selvä, ettei jostakusta kongolaisesta voi tulla suomalaista, jos hänelle myönnetään kansalaisuus muutaman Suomessa notkutun vuoden jälkeen.
Miksei voida yksinkertaisesti puhua vaikkapa suomensomaleista, suomenafgaaneista ja suomenkongolaisista? Varsinkin, kun ihmiset yleensä ovat ylpeitä omista juuristaan. Haluaako joku tänne aikuisena tullut ja täällä muutaman vuoden ollut edes pitää itseään suomalaisena noin vain? Luulenpa, että hänen oma syntymäidentiteettinsä on hänelle tärkeämpi kuin jokin muodollinen kansalaisuus - paitsi tietenkin sosiaalitoimistossa. Jos minä muutan Belgiaan, en todellakaan halua, että minua aletaan parin vuoden kuluttua kutsumaan belgialaiseksi tai uusbelgialaiseksi. Ei, kyllä minä olen suomalainen loppuikäni! Korkeintaan sitten belgiansuomalainen.
QuoteMiksei voida yksinkertaisesti puhua vaikkapa suomensomaleista, suomenafgaaneista ja suomenkongolaisista? Varsinkin, kun ihmiset yleensä ovat ylpeitä omista juuristaan. Haluaako joku tänne aikuisena tullut ja täällä muutaman vuoden ollut edes pitää itseään suomalaisena noin vain? Luulenpa, että hänen oma syntymäidentiteettinsä on hänelle tärkeämpi kuin jokin muodollinen kansalaisuus - paitsi tietenkin sosiaalitoimistossa. Jos minä muutan Belgiaan, en todellakaan halua, että minua aletaan parin vuoden kuluttua kutsumaan belgialaiseksi tai uusbelgialaiseksi. Ei, kyllä minä olen suomalainen loppuikäni! Korkeintaan sitten belgiansuomalainen.
Samaa mieltä Einon kanssa!
Maailman sivu on puhuttu esimerkiksi amerikan- kanadan- ja ruotsinsuomalaisista.
Jos samaa hyysärilogiikkaa käyttää me kantikset olemme sitten vanhasuomalaisia - yhdellä ässällä.
Ei siis vanhassuomalaisia!
Förortssvenska, även kallat Rinkebysvenska, shobresvenska, blattesvenska eller miljonsvenska, är en sammanfattande benämning på sociolekter som talas i vissa svenska miljonprogramsområden, särskilt i eller utanför större städer.
http://sv.wikipedia.org/wiki/F%C3%B6rortssvenska
rinkebysvenska, populärt namn (efter den invandrartäta Stockholmsförorten Rinkeby) på de varieteter av svenska som talas av i synnerhet ungdomar i mångkulturella förorter i Sveriges storstäder. I Göteborg och Malmö benämns liknande varieteter ofta gårdstenska respektive rosengårdska, efter mostvarande förorter i dessa städer.
http://www.ne.se/rinkebysvenska
-->> Ruotsissa on jo pitkään ollut Rinkebysvenska ja rosengårdska kun myllypurosuomi ja jakomäkisuomi ovat vasta tulossa. Rikkaus leviää.
Quote from: skrabb on 26.04.2010, 09:00:42
QuoteMiksei voida yksinkertaisesti puhua vaikkapa suomensomaleista, suomenafgaaneista ja suomenkongolaisista? Varsinkin, kun ihmiset yleensä ovat ylpeitä omista juuristaan. Haluaako joku tänne aikuisena tullut ja täällä muutaman vuoden ollut edes pitää itseään suomalaisena noin vain? Luulenpa, että hänen oma syntymäidentiteettinsä on hänelle tärkeämpi kuin jokin muodollinen kansalaisuus - paitsi tietenkin sosiaalitoimistossa. Jos minä muutan Belgiaan, en todellakaan halua, että minua aletaan parin vuoden kuluttua kutsumaan belgialaiseksi tai uusbelgialaiseksi. Ei, kyllä minä olen suomalainen loppuikäni! Korkeintaan sitten belgiansuomalainen.
Samaa mieltä Einon kanssa!
Maailman sivu on puhuttu esimerkiksi amerikan- kanadan- ja ruotsinsuomalaisista.
Jos samaa hyysärilogiikkaa käyttää me kantikset olemme sitten vanhasuomalaisia - yhdellä ässällä.
Ei siis vanhassuomalaisia!
Oletan että ebonics, tuo mustien amerikkalaisten kulttuurihelmi, on Hesarin toimittajan mielestä "uusenglantia" ja puhujiensa ihonvärin ansiosta siis automaattisesti positiivista kehitystä. Arvolataus on välttämätön lukijan valistamiseksi.
Vai on se rinkebysvenska nyt niin ihqua ruotsalaisten mielestä? Ja minun ymmärtääkseni he eivät juuri pidä suomenruotsia ruotsina, koska siinä on vaikutteita suomen kielestä! Kuulemma suomenruotsalaisilla on vaikeuksia saada kirjojaan julki Ruotsissa juuri tämän vuoksi. Ovatkohan suomenruotsalaiset sitten väärän värisiä?
Tutkijalta jäi kertomatta että sekakielen käyttäjä ei esim juuri Ruotsissa välttämättä edes osaa kunnollista valtakieltä. Tämä vaikuttaa suoraan oppimistuloksiin. Seuraukset ovat itsestään selvät.
Suomen tie on aivan sama, jos mamujen kokonaismäärä ja alueellinen osuus väestöstä jatkaa kasvuaan.
Toinen esimerkki ruotsalaisten kaksinaismoralismista suhteessaan rinkebysvenskaan ja muihin ruotsin kielen muotoihin:
Suomenruotsalainen ex-tyttöystäväni oli ruotsinlaivalla. Siellä ruotsalaiset vinoilivat hänelle, että puhut kuin muumi! ( Olivat TV:stä katsoneet tätä suomalais-japanilaista muumianimaatiota, jossa ruotsinkielisinä ääninä on suomenruotsalaisia ). Sääli, ettei muija älynnyt heittää takaisin, että minä ehkä puhun kuin muumi, mutta sinä näytät muumilta!
Toisinsanoen kielen suhteen ollaan hyvinkin tarkkoja, paitsi tietenkin, kun kyseessä on varsinainen maahanmuuttaja jostakin ghettomaasta. Hänen solkkaamansa sekakieli hassuine aksentteineen onkin vain rikasta ja coolia!
Quote from: Nikopol on 26.04.2010, 10:56:36
Tutkijalta jäi kertomatta että sekakielen käyttäjä ei esim juuri Ruotsissa välttämättä edes osaa kunnollista valtakieltä. Tämä vaikuttaa suoraan oppimistuloksiin. Seuraukset ovat itsestään selvät.
Suomen tie on aivan sama, jos mamujen kokonaismäärä ja alueellinen osuus väestöstä jatkaa kasvuaan.
Kielentutkijathan ovat olleet varsin yksimielisiä jo kauan, että yleis-ja kirjakieli, jota opetetaan koulussa, on itse asiassa lapselle opetettava ensimäinen vieras kieli. Eihän kukaan puhu äidinkielenään yleiskieltä (tai standardikieltä). Esim. Sveitsissä tämä korostuu erityisesti, jossa Sveitisin saksan kielen murteet poikkeavat niin paljon hochdeutschista, että jos ei olisi yhteistä kirjakieltä, Sveitisin saksan murteita pidettäisiin omana kielenä (esim. minä en ymmärrä eräitä Sveitisin saksan murteita yhtään paremmin kuin hollantia).
Yleiskieltä tarvitaan, jotta voidaan olettaa kaikkien ymmärtävän saamansa informaation esim. viranomaisilta, lukea sanomalehtiä jne.
Quote from: Eino P. Keravalta on 26.04.2010, 11:06:57
Suomenruotsalainen ex-tyttöystäväni oli ruotsinlaivalla. Siellä ruotsalaiset vinoilivat hänelle, että puhut kuin muumi!
Minä vastustan pakkoruotsia, mutta kun ruotsia nyt kuitenkin opetetaan, niin ns. riikinruotsi olisi paljon fiksumpi valinta kuin tämä meikäläinen kuriositeetti finlandssvenska.
Kohta kai äidinkielen opetus korvataan myllypurosuomella :facepalm:
Varsin kiitettävä äbäläwäbälä on taas saatu aikaiseksi siitä, että lehdessä kirjoitetaan toteavaan sävyyn miten maahanmuuttajanuoret puhuvat.
Mielestäni vieraiden kielten vaikutus suomen kieleen tai tällaisten erilaisten "rinnakkaiskielten" syntyminen ovat kielitutkimuksen näkökulmasta aivan relevantteja ja kiinnostaviakin tutkimusaiheita. Ainakin siinä missä muinaiskirkkoslaavi.
Quote from: Eino P. Keravalta on 26.04.2010, 09:31:09
Vai on se rinkebysvenska nyt niin ihqua ruotsalaisten mielestä? Ja minun ymmärtääkseni he eivät juuri pidä suomenruotsia ruotsina, koska siinä on vaikutteita suomen kielestä! Kuulemma suomenruotsalaisilla on vaikeuksia saada kirjojaan julki Ruotsissa juuri tämän vuoksi.
Monissa suomenruotsalaisissa kirjoissa on parempaa ruotsia kuin riikinruotsalaisissa.
Quote from: pelle12 on 26.04.2010, 11:20:09
Kielentutkijathan ovat olleet varsin yksimielisiä jo kauan, että yleis-ja kirjakieli, jota opetetaan koulussa, on itse asiassa lapselle opetettava ensimmäinen vieras kieli. Eihän kukaan puhu äidinkielenään yleiskieltä (tai standardikieltä).
Olen eri mieltä. Normaali puhekieli eli lapsen ennen kouluikää oppima autenttinen, orgaaninen äidinkieli ei yleensä ole mitään erityistä slangia. Koulussa vain opitaan lukemaan ja kirjoittamaan standardisoidulla tavalla.
Quote from: pelle12 on 26.04.2010, 11:20:09
Yleiskieltä tarvitaan, jotta voidaan olettaa kaikkien ymmärtävän saamansa informaation esim. viranomaisilta, lukea sanomalehtiä jne.
Aivan. Tästä syystä on yhteiskunnan koheesion kannalta vaarallista, että nykyään ihaillaan murteita ja jopa jotain Itä-Helsingin ghettojen monirotuisen nuorison mulattislangia.
Kirjoitin joskus facebookissa yleiskielen ja murteen välisistä semioottisista ja sosiokulturaalisista eroista (http://sain-et-sauf.blogspot.com/2010/02/kielibolshevismi.html):
QuoteKieli on koko kansan yhteistä kulttuuria. Murteellisesti suomea puhuvilla ihmisillä ei ole oikeutta pakottaa toisia opettelemaan heidän murrettaan. Savolaisilla ei ole oikeutta vaatia, että savolaisen murreilmaisun pitäisi syrjäyttää yleiskielinen ilmaisu.
Yleiskielen käyttäminen on isänmaallista, kansan yhtenäisyyttä korostavaa viestintää. Murteiden käyttäminen on nurkkakuntaisuutta. Murteen puhuminen oman murrealueen ulkopuolella on vastakkainasettelun luomista eri puolilla Suomea asuvien ihmisten kesken.
QuoteOn aika omituista, jos joku ei tajua eroa murteen ja yleiskielen välillä. Mielestäni yleiskieltä pitäisi käyttää a) kaikessa kirjallisessa ilmaisussa, b) tv- ja radio-ohjelmissa, c) kouluissa ja työpaikoilla, d) missä tahansa muussa yhteydessä kuin samaa murretta puhuvien keskinäisessä epävirallisessa jutustelussa.
QuoteMurteiden puhuminen on modernina aikana eräänlainen atavistinen jäänne. Murteellisesti puhuvat ihmiset ovat ikään kuin jääneet nykyaikaisen koulutuksen ja tiedonvälityksen ulkopuolelle.
Murteen puhuminen on merkki jopa jonkinasteisesta funktionaalisesta lukutaidottomuudesta tai hyvin vähäisestä lukeneisuudesta, koska kirjojen ja lehtien rutiininomainen lukeminen väistämättä muuttaa ihmisen puhumaa kieltä kirjakielen kaltaiseksi eli yleiskieliseksi. Ihminen ei voi prosessoida suurta määrää kirjakielistä tekstiä ryhtymättä muodostamaan ajatuksiaan myös suullisesti yleiskielisellä tavalla. Ihmisen aivoissa ei ole erillistä ajattelumoodia kirjakielelle ja puhekielelle. Kirjakieltä jatkuvasti käyttävä, kirjakielistä tekstiä jatkuvasti lukeva ja kirjoittava ihminen ryhtyy väistämättä puhumaan kirjakieltä muistuttavaa yleispuhekieltä.
Yleiskielestä räikeästi poikkeavalla tavalla puhuva ihminen ei siis ole tottunut prosessoimaan kirjakielistä verbaalista informaatiota eli kirjojen ja sanoma- ja aikakauslehtien tekstiä tai viranomaisten ja yritysten viralliseen tiedottamiseen kuuluvaa tekstiä. Tämä kertoo jotain kyseisen ihmisen älykkyystasosta, koulutustasosta, työurasta, elämäntavasta ja elämänkokemuksista.
Quote from: mikkoellila on 26.04.2010, 12:09:26
Quote from: Eino P. Keravalta on 26.04.2010, 09:31:09
Vai on se rinkebysvenska nyt niin ihqua ruotsalaisten mielestä? Ja minun ymmärtääkseni he eivät juuri pidä suomenruotsia ruotsina, koska siinä on vaikutteita suomen kielestä! Kuulemma suomenruotsalaisilla on vaikeuksia saada kirjojaan julki Ruotsissa juuri tämän vuoksi.
Monissa suomenruotsalaisissa kirjoissa on parempaa ruotsia kuin riikinruotsalaisissa.
Minusta Ruotsissa puhutaan ja kirjoitetaan standardiruotsia kun taas Pampaksella, Hankenilla ym. molotetaan kuriositeettimurretta tyyliin "jag köpte en koppa kalja".
Quote from: juge on 26.04.2010, 12:20:32
Quote from: mikkoellila on 26.04.2010, 12:09:26
Quote from: Eino P. Keravalta on 26.04.2010, 09:31:09
Vai on se rinkebysvenska nyt niin ihqua ruotsalaisten mielestä? Ja minun ymmärtääkseni he eivät juuri pidä suomenruotsia ruotsina, koska siinä on vaikutteita suomen kielestä! Kuulemma suomenruotsalaisilla on vaikeuksia saada kirjojaan julki Ruotsissa juuri tämän vuoksi.
Monissa suomenruotsalaisissa kirjoissa on parempaa ruotsia kuin riikinruotsalaisissa.
Minusta Ruotsissa puhutaan ja kirjoitetaan standardiruotsia kun taas Pampaksella, Hankenilla ym. molotetaan kuriositeettimurretta tyyliin "jag köpte en koppa kalja".
Suomenruotsalaisten puhekieli on eri asia kuin kirjakieli.
Espoon bussissa kuultua:
- Var i Tapiola bor du?
(Tapiola on ruotsiksi Hagalund.)- Det är nog ganska Etelä-Tapiola.
(Etelä-Tapiola on ruotsiksi Södra Hagalund.)- Jag är nu i bussen på Länsiväylä.
(Länsiväylä on ruotsiksi Västerleden.)Pääkaupunkiseudun suomenruotsalaiset eivät enää osaa ruotsia, joten he voisivat yhtä hyvin ruveta puhumaan kokonaan suomea.
No niin, Suomeenkin saatin ghettoslangi, josta saa pohjattoman saivon tutkimuksille aiheina kielen välittämä maailmankuva, kehityksen tausta ja lainasanojen lähdekielet, yhteys puhujien sosioekonomiseen taustaan sitä kautta orjalaivojen tervaan... :roll:
Quote from: Nikopol on 26.04.2010, 10:56:36
Tutkijalta jäi kertomatta että sekakielen käyttäjä ei esim juuri Ruotsissa välttämättä edes osaa kunnollista valtakieltä. Tämä vaikuttaa suoraan oppimistuloksiin. Seuraukset ovat itsestään selvät.
Suomen tie on aivan sama, jos mamujen kokonaismäärä ja alueellinen osuus väestöstä jatkaa kasvuaan.
Meillä ei ole mitään hätää uusimpaan Opettaja-lehteen haastatellun
rehtori Helsingin opetustoimen johtaja Rauno Jarnilan mukaan:
Quote– Vieraskieliseen opetukseen vihkiytyneet ja harjaantuneet opettajat eivät pidä suuriakaan oppilasmääriä ongelmana. Osassa Helsinkiä jotkut voivat pitää sitä pulmana, mutta ei kaikkialla. Haluaisin, että vieraskielisiä olisi eri puolilla kaupunkia. Keskittämistä pitäisi välttää.
Jarnilan mielestä Suomessa on luontaista vieraanvaraisuutta maahanmuuttajia kohtaan.
– Maahanmuutto ei aiheuta opetuspuolella niin jyrkkää vastakkainasettelua kuin muussa julkisessa keskustelussa. Maahanmuutosta ei tarvitse ainakaan Helsingin takia tehdä teemaa ensi vuoden eduskuntavaaleihin – ei minkään puolueen tai yksittäisen ehdokkaan.
Opettaja: Helsinki satsaa opetukseen (http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2010_16/147389.htm) 23.4.2010
On kieltämättä huvittavaa nähdä somalisakkeja, jotka pyöriskelevät kaupungilla matkien jotain losangelesilaista mustien rikollisten rappiojengiä naurettavine lökäpöksyineen, typerine taaksekäännettyine lippalakkeineen ja huudattamalla "musiikkia". Miksi Suomessa asuva afrikkalainen muslimi identifioituu amerikkalaiseen kristittyyn rikollisjengiläiseen? Onko huumerikollisten elämäntapa heidän arvomaailmansa johtotähti? (Eino P.)
Ja kieltämättä mielenkiintoinen cocktail suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumisen kannalta on keskiaikaiseen normistoon, taikauskoon, ylimielisyyteen (vrt. "vääräuskoiset") ja työmarkkinoiden ulkopuolella pysyttelyyn kasvatettu nuorukainen, joka ihailee ghettoilua, seksismiä, löysää notkumista, mautonta pintakoreilua ja gangsterismia. Miten olemmekaan tulleet toimeen ilman tällaista moniosaajareseptiä?
Quote from: Mika Mäntylä on 25.04.2010, 17:25:24
Saattaa toki olla, että tutkijoiden "meettinki" uhkaa enemmän suomen kieltä kuin nuorison "wallah, ei oo tehnyt läksyt", mutta miksi näin on, sitä ei oikein perusteltu.
Tuo paistoi niin pahasti läpi, että oikein aloin miettimään tätä työvastaisuutta, mä vannon!
Wallah, ehkäpä uusi uljas uussuomalainen tietää miten fattasta saa massit parhaiten ja miten notkuilla letkeästi adidasverkkareissa steissillä!
Quote from: Ulkopuolinen on 27.04.2010, 12:51:36
Quote from: Eino P. Keravalta on 25.04.2010, 19:15:53
On kieltämättä huvittavaa nähdä somalisakkeja, jotka pyöriskelevät kaupungilla matkien jotain losangelesilaista mustien rikollisten rappiojengiä naurettavine lökäpöksyineen, typerine taaksekäännettyine lippalakkeineen ja huudattamalla "musiikkia". Miksi Suomessa asuva afrikkalainen muslimi identifioituu amerikkalaiseen kristittyyn rikollisjengiläiseen? Onko huumerikollisten elämäntapa heidän arvomaailmansa johtotähti?
Ehkä noin. Samaistuminenhan kertoo vahvasti myös tavoitteista. Toisaalta voi olla niinkin, että jenkki/MTV -tyylinen habitus auttaa saamaan helpommin statusta ja seksiä kuin savimajatyyppinen.
Varmasti mainitsemasi paritteluviettikin vaikuttaa. Tosin somaleillahan ei käsittääkseni voi juuri esiintyä seksinpuutetta, koska jokaiselle on järjestetty puoliso. Toisaalta taasen yhdellä somalimiehellä saattaa olla useita vaimoja, jolloin osa somalimiehistä jää ilman huvitusta. Tällöin paineita yritetään luonnollisesti purkaa oman yhteisön ulkopuolisiin naisiin. Joku voisikin kertoa mm. somaleille, että eräs hyvä keino pitkällä tähtäimellä tehdä vaikutus naisiin on menestyä - opiskella, tehdä työtä ja kehittää itseään. Joku teinipissis nyt hetkellisesti voikin innostua eksoottisesta sekundagänstästä, mutta somalillekin tulee ikää lisää eivätkä kypsemmät naiset juuri kiihotu rahattomasta elämäntapanotkujasta, joten koulutus ja rahanansaitseminen on sittenkin hyvä keino päästä valkoisen naisen pöksyihin ja vaikka pysyvään parisuhteeseen, ellei kyse ole jostain monikulttuurista ideologiaa kannattavasta tyhjäpäästä, joka on sen verran rasisti, että pelkkä ihonväri riittää.
Quote from: mikkoellila on 26.04.2010, 12:27:15
Pääkaupunkiseudun suomenruotsalaiset eivät enää osaa ruotsia, joten he voisivat yhtä hyvin ruveta puhumaan kokonaan suomea.
Paras, mitä itse olen kuullut, on (futiskentän laidalla): "Titta, han bara kompuroi där!"
Quote from: Eino P. Keravalta on 25.04.2010, 17:21:36
Wallah, humanitäärinen maahanmuutto sucks!
Miten joku voi kirjoittaa romaaneja "mamuruotsilla"? Ne, jotka lukisivat romaaneja, eivät ymmärrä mamuruotsia ja taas ne, jotka ymmärtävät mamuruotsia, eivät lue romaaneja. Vai hengaillaanko ghetossa romaanit käsissä iltakaudet?
Offtopic: Ainakin sikäläisetkin poliisit ovat töissäkin romanit käsissä iltakaudet...ainiin, ei ollu tuplavokaalia :D
QuoteTulevat päiväkotiapulaiset harjoittelivat koulutuksessaan viime viikolla ryhmän johtamista. Idea harjoituksessa on, että jokainen kurssilainen esittelee ja opettaa toisille ryhmäläisille jonkin leikin ja kuvailee myös valitsemansa leikin pedagogiset tavoitteet.
Turkkilaistaustaiset tytöt toivat ideoita omasta kulttuuristaan. Joukossa oli paljon laulu- ja piirileikkejä ja myös yksi perinteinen viesti. Leikeistä ei kuitenkaan tuntunut tulevan mitään. Syntyperäiset itävaltalaiset eivät ymmärtäneet, mitä heidän pitäisi tehdä, ja kun siinä vaiheessa muut turkkilaiset tytöt alkoivat auttaa toisiaan ja lopulta kaikki puhuivat yhtä aikaa, koko porukka alkoi hermostua.
Turkkilaistytöt alkoivat hävetä. He sanoivat, että ei sitten leikitä näitä. He uskoivat, että kyse oli siitä, etteivät heidän laululeikkinsä miellyttäneet. He olivat epävarmoja itsestään, vetäytyivät paikoilleen eikä heitä ollut helppo vakuuttaa siitä, ettei heidän ideoissaan ollut mitään vikaa.
Selvisi, missä vika oli: siinä, ettei kukaan yksinkertaisesti ymmärtänyt, kuinka leikkien säännöt menivät ja mitä lauluissa laulettiin. Yhdessä selvitettiin askel askeleelta säännöt ja käännettiin ja selitettiin turkkilaisten laulujen sanat. Kun kaikki ymmärsivät, mistä oli kysymys, leikki saatiin leikittyä suurella innolla eikä ketään kyllästyttänyt.
Wieniin Itävallan ulkopuolelta muuttaneiden vanhempien lapset ovat luoneet uuden oman kielen. Uuden sukupolven kieli on puolikieltä. Se ei ole oikeaa saksaa, ei serbiaa tai turkkia vaan aina jotain siltä väliltä.
Puolikieli on yksinkertaistettua kieltä, jossa usein prepositiot tai verbit unohdetaan. Sillä ei ole paljon sen kielen kanssa tekemistä, joka virallisesti on vanhempien tai oma äidinkieli eikä myöskään sen saksan kanssa, jota valtaväestö kirjoittaa ja puhuu. Myös sanavarasto näissä puolikielissä on niukka.
Fifi (http://fifi.voima.fi/blogikirjoitus/Voiks%C3%A4-broomata-mun-kaa-t%C3%A4n-floorin/816)
Quote from: Miniluv on 07.05.2010, 15:22:26
QuoteUuden sukupolven kieli on puolikieltä. Se ei ole oikeaa saksaa, ei serbiaa tai turkkia vaan aina jotain siltä väliltä.
Puolikieli on yksinkertaistettua kieltä, jossa usein prepositiot tai verbit unohdetaan. Sillä ei ole paljon sen kielen kanssa tekemistä, joka virallisesti on vanhempien tai oma äidinkieli eikä myöskään sen saksan kanssa, jota valtaväestö kirjoittaa ja puhuu. Myös sanavarasto näissä puolikielissä on niukka.
Fifi (http://fifi.voima.fi/blogikirjoitus/Voiks%C3%A4-broomata-mun-kaa-t%C3%A4n-floorin/816)
Hyi saatana.
Tämäkin on tietysti kaikenmaailman ritvaviljasten ja johannasuurpäiden ja tarjahalosten ja evabiaudetien mielestä merkki siitä, että monikulttuurisuus rikastuttaa.
Jasså. Kun minä huumorimiehenä totesin Paraisilla grillin luukulla, että jag tycker at jag ottaa yks grillimakkara med senap, niin pataanhan siinä tuli kun olin yksin.
Det är jättekiva kun suomenruåtsia saa puhua vain suomenruåtsalaiset.
Itse olen aikamoinen kielinatsi ja en voi sietää armaan suomenkielen surutonta raiskaamista ja sekoittamista kaiken maailman kamelinkutsumolotuksien kanssa. Suomesta on tulossa nykymuodossaan uhanalainen kieli jo todennäköisesti vuosisadan loppupuolella jos kansainvaellukset ja islamin leviäminen pohjoiseen jatkuu entiseen malliin. En pitäisi ihmeenä viron parempia säilymismahdollisuuksia ellei joku uusi Josif-setä peruuttele taas karjavaunuja Tallinnan asemalle.
"Äärioikeistolaisten poliitikkojen vaatimukset äidinkielen kieltämisestä jopa koulujen välitunneilla on absurdi, julma ja typerä. Pitäisi juuri päinvastoin tukea maahanmuuttajataustaisten ihmisten äidinkielen oppimista."
Joo, sitten ei puhuttaisi yhdessä mitään "puolikieltä", vaan kukaan ei ymmärtäisi puolta sanaakaan toisten höpinöistä. Kummatkin vaihtoehdot ovat minusta huonoja. Pitäisi opettaa kunnolla valtaväestön kieltä riittävän nuoresta alkaen ja vaatia myös sen osaamista. Vaativa, mutta saavutettavissa oleva tavoite, edistää oppimista paremmin kuin lässyt kulttuurillisten eroavaisuuksien huomioon ottamiset yms. monikulttuurisuuteen kuuluva hömppä.
"Jos nämä turkkilaiset tytöt oppivat oman kielensä kunnolla, he voisivat olla tulevissa työpaikoissaan päiväkodeissa monelle lapselle kullanarvoinen apu jo heti koulutuksen alussa."
Jos nykyisellään resurssit eivät riitä kahden kielen kunnolliseen opettelemiseen, jolloin syntyy "puolikieltä", niin eikö siten suurempi satsaus äidinkieleen tarkoita, että se on pois kantaväestön kielestä? Josta taas seuraa, että ihmiset ymmärtävät entistäkin huonommin toisiaan. Mutta monikulttuurissahan kaikki kommunikaation esteet ryhmien välillä ovat vain plussaa ja kertovat suuresta rikkaudesta ja monimuotoisuudesta. Tuollainen ajattelu kuuluu samaan sarjaan kuin se, että otetaan lisää maahanmuuttajia, jotta voidaan kouluttaa heistä tulkkeja maahanmuuttajille. Oikea ratkaisu olisi jo päiväkodissa takoa sitä valtaväestön kieltä lasten mieliin, eikä päinvastoin eristää heitä valtaväestöstä sallimalle heille oman kielen käyttö.
"Oma äidinkieli on välttämätön perusta niin identiteetille, ajattelulle, monipuolisen maailmankuvan muodostamiselle kuin ihmisten väliselle kommunikaatiolle."
Muuten kyllä, mutta tässä tapauksessa se oma identiteetti vain lisää eristäytymistä valtaväestöstä ja siten haittaa ihmisten välistä kommunikaatiota.
Quote from: elven archer on 25.04.2010, 17:47:15Tuossa on vain sellainen ongelma, että kommunikaatio noiden ihmisen kanssa vaikeutuu. Ehkä tuollainen kielten sekamelska on joidenkin mielestä rikkaus, mutta kyseenalaistan sen näkemyksen vahvasti. Kielen merkitys on välittää jokin sanoma. Kieli on tapa koodata jokin viesti. Vastaanottaja suorittaa dekoodaamisen ja jäljelle jää toivottavasti mahdollisimman alkuperäinen sanoma. Nythän niin ei käy, jos ihmiset eivät ymmärrä toistensa sanoille antamia merkityksiä, piilomerkityksiä ja yleensäkin tapaa käyttää kieltä.
Ja kun ihminen ei ymmärrä toista tai ymmärtää toisen väärin, niin mitähän siitä seuraa...? Ihmisethän tunnetusti tulevat keskenään niin hyvin toimeen, että siinähän vielä kaivataan mausteeksi vielä enemmän kohinaa kommunikaatioon?
Monet slangithan syntyvät alakulttuurien keskuudessa. Mm. lukuisat huumeiden nimitykset pilvet, pölyt ja minähän en edes näitä tiedä... tai aseiden, kuten "mutka" ovat syntyneet nimenomaan rikollisliigojen sisällä, jotta asioista pystytään puhumaan muiden kuullen heidän tietämättä todellista merkitystä. Olematta mikään kielitieteilijä, on helppo aavistaa, että vähemmistökieli on hyvä lähde näille marginaalisanoille, jotka sitten yleistyvät valtakieleen sekoitettuna slangisanastoon.
Kun kantasuomalainen on sitten ihan ulkona, eikä ymmärrä mitä toiset puhuvat, nämä toiset voivat pitää kantasuomalaisia daijuna, pöndenä, latvakakkosena jne. Samalla voi tuntea ylemmyyttä ja oman pienryhmänsä yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Joskus Japanissa huomasin, että brittejä ja jenkkejä, sekä osin myös saksalaisiakin jurppi, kun keskusteluissa suomalaiset tai japanilaiset saattoivat vetäytyä hetkeksi oman "salakielensä" taakse pohtimaan jotain asiaa, mutta englanninkielisten keskinäisen jupinan ymmärsivät jossain määrin kaikki. Tietynlaisissa sosiaalisissa tilanteissa oma salakieli antaa tietyntyyppisen etulyöntiaseman tai suojamuurin, miten vaan.
-i-
Ilmaisjakelulehti Helsingin Uutisissa (29.-30.1.2011, itäpainos, s. 6) on artikkeli niin sanotusta "stadin slangista":
Quote from: Helsingin UutisetStadin slangi muuttuu, mutta elää vahvana. Katupoikien kielenä pidetystä slangista on tullut suorastaan salonkikelpoista. Slangipakinat ja -uutiset ovat vahvistaneet helsinkiläisten tietoisuutta omasta kielestään. [...]
- Stadin slangi on helsinkiläisten ainoa oma kieli. Muut kielet, yleiskieli ja eri murteet ovat tulleet muuttajien mukana, professori Heikki Paunonen muistuttaa.
Muistuttaa? Pikemminkin valehtelee tai vääristelee. "Stadin slangi" keksittiin keinotekoisesti 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun tienoilla, eikä sitä silloinkaan käyttänyt kuin pieni osa helsinkiläisistä. Kyseessä oli lähinnä ruotsin sanastosta muovattu ruma ja epäsuomalainen mongerrus. Onneksi sitä ei enää juurikaan käytetä. Salonkikelpoista se ei ole koskaan ollut.
Mutta artikkelin lopussa saamme tietää, että vanhojen slangisanojen jäädessä pois, slangi saa "rikastusta" muista kielistä:
Quote from: Helsingin Uutiset- Olemme odottaneet, että varsinkin Vuosaaressa ja Puotilassa somalien ja venäläisten sanasto alkaa vaikuttaa slangiin, Paunonen sanoo.
Toistaiseksi tiedossa on kolme somalinkielistä, slangiin tullutta sanaa. Ne ovat khanis eli homo, shuluk eli läski tai lihava ihminen ja sharmuto eli huora.
Kappas, kun tuosta kielestä omaksutaankin noin "sivistyneitä" sanoja... "Stadin slangi" on monikulttuurisuuden asialla.
Niinpä, Suomen kieltä on alettu heti rikastamaan sieltä hellittelysanaosiosta. Hyvä niin.
QuoteToistaiseksi tiedossa on kolme somalinkielistä, slangiin tullutta sanaa. Ne ovat khanis eli homo, shuluk eli läski tai lihava ihminen ja sharmuto eli huora.
Tulikos homottelusta ja huorittelusta rikkastuneen slangin myötä nyt salonkikelpoista?
Ei tuo ole stadinslangia, tuo on tsadinslangia.
Quote from: Luotsi on 29.01.2011, 19:13:26
QuoteToistaiseksi tiedossa on kolme somalinkielistä, slangiin tullutta sanaa. Ne ovat khanis eli homo, shuluk eli läski tai lihava ihminen ja sharmuto eli huora.
Tulikos homottelusta ja huorittelusta rikkastuneen slangin myötä nyt salonkikelpoista?
Kyllä vain tuli.
Seuraavaksi nämä sanat varmaakin esitellään Kiasmassa taulukankaalle tekstattuna (Katselijoiden ihastuneiden huokausten kera) uutena ja jännittävänä taiteena tai sitten performanssina jossa sanojen lausuja korokkeeltaan vielä kusaisee onnesta soikean suviksen niskaan.
http://www.helsinginuutiset.fi/Uutiset/Uutiset/Professori-Luovimmat-slangintekijat-ovat-rappareita
http://fi.wikipedia.org/wiki/Stadin_slangi
Oikeasti kukaan muu ei taida negejen sanontoja käyttää kuin ne itse ja vain omassa piirissään?.
Quote from: CaptainNuiva on 29.01.2011, 19:22:44
Quote from: Luotsi on 29.01.2011, 19:13:26
QuoteToistaiseksi tiedossa on kolme somalinkielistä, slangiin tullutta sanaa. Ne ovat khanis eli homo, shuluk eli läski tai lihava ihminen ja sharmuto eli huora.
Tulikos homottelusta ja huorittelusta rikkastuneen slangin myötä nyt salonkikelpoista?
Kyllä vain tuli.
Seuraavaksi nämä sanat varmaakin esitellään Kiasmassa taulukankaalle tekstattuna (Katselijoiden ihastuneiden huokausten kera) uutena ja jännittävänä taiteena tai sitten performanssina jossa sanojen lausuja korokkeeltaan vielä kusaisee onnesta soikean suviksen niskaan.
Tuollainen metaperformanssitaide olisikin jo aidosti radikaalia, joskin syistä , joita tekijät (EDIT: tai siis ennemminkin katsojat) todnäk eivät tajuaisi.
Olen tavannut muutamia ihmisiä jotka ovat puhuneet sitä Statin Slankkia, mistä aina juntit piikittelee.
Kukaan Helsinkiläinen nuori ei puhu sitä kieltä, mitä haastetaan joissain slangiuutisissa.
Noi somppusanat on kanssa toimittajan mielikuvituksen tuotetta suomalaisten käyttämänä.
Musta tuntuu, että toimittaja on shuluk khanis tai vähintäänki tyhmä sharmuto.
Quote from: CaptainNuiva on 29.01.2011, 19:22:44
Quote
Tulikos homottelusta ja huorittelusta rikkastuneen slangin myötä nyt salonkikelpoista?
Kyllä vain tuli.
Seuraavaksi nämä sanat varmaakin esitellään Kiasmassa taulukankaalle tekstattuna (Katselijoiden ihastuneiden huokausten kera) uutena ja jännittävänä taiteena tai sitten performanssina jossa sanojen lausuja korokkeeltaan vielä kusaisee onnesta soikean suviksen niskaan.
Totaalinen repeäminen tapahtui, päivän paras! ;D ;D
" Toistaiseksi tiedossa on kolme somalinkielistä, slangiin tullutta sanaa. Ne ovat khanis eli homo, shuluk eli läski tai lihava ihminen ja sharmuto eli huora."
Aina sitä joutuu yllättymään. Olisin lyönyt vetoa, että sana "työ" olisi ollut mukana.
Huora, homo ja läski. Kieli rikastuu.
Suomen kielen rikastumisen juuri noiden sanojen osalta selittää varmaan se, että kontribuutionsa antaneen kielen puhujat toistelevat noita sanoja koko ajan, ja ne tarttuvat sitten myös suomalaisten nuorten korvaan.
Tähän hyvin löyhästi liittyvä anekdootti perheeni historiasta:
Äitini oli 1960-luvulla vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa, ja seuraavana vuonna hänen vaihto-oppilasaikainen "siskonsa" eli isäntäperheen tytär tuli kesällä käymään äitini (evakkokarjalaisen) perheen luona Savossa.
Ameriikkaan palattuaan tyttö lähetti kiitoskirjeen, jonka lopussa luki Herleme! Tätä kuulemma ihmeteltiin pitkään, kunnes äitini tajusi, että sehän lausutaan hö-lö-mö. Amerikkalaistyttö oli kuullut tuota sanaa käytettävän äitini perheessä niin paljon, että luuli sen olevan jonkinlainen tervehdyssana.
Puhukoon stadilaisnuoret mitä puhuvat, kunhan Suomen puolustusvoimien ikiaikainen päätehtävä pysyy hoidossa: kyrillisten kirjainten pitäminen poissa suomen kielestä.
Somalienkin rikastuttava vaikutus Suomessa on nyt sitten todistettu.
Itiksessä shuluk sharmuto stikkas eldistä khaniksen röökiin.
Quote from: Topi Junkkari on 29.01.2011, 21:46:36
Suomen kielen rikastumisen juuri noiden sanojen osalta selittää varmaan se, että kontribuutionsa antaneen kielen puhujat toistelevat noita sanoja koko ajan, ja ne tarttuvat sitten myös suomalaisten nuorten korvaan.
Tästähän se varmasti johtuu. Sinänsä mielenkiintoinen pohdiskelun ellei suorastaan sosiaalisen tutkimuksen aihe voisi olla se, mitä tämä kertoo sanojen alkuperäiskieltä puhuvien ihmisten arvoista ja kulttuurista.
Yksi puolituttuni (http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/henkilokunta/lehtonenh.htm) on muuten tutkinut tämänkaltaisia ilmiöitä ihan akateemisella tasolla kielitieteelliseltä kannalta. Ks. esim. http://www.miessakit.fi/easydata/customers/miessakit/files/Liitetiedostot/MiesSuomessa-luento_20090114_Raevaara.pdf.
Quote from: Maastamuuttaja on 29.01.2011, 21:51:35
Itiksessä shuluk sharmuto stikkas eldistä khaniksen röökiin.
Khanis imas sit blossit iha vaan röbasta, ku sen vaki shuluk slaikkari oli veks gartsoilta ja mestoilta. Siitä föredetta vakipokasta oliki snadisti kliffempaa polkee sharmutoja ku khaniksii. Se ku bonjas olevansa hetsku.
Jos joku tekisi positiivisen lehtijutun hommalaisien slangista, meistäkin tulisi kulttuurinrikastajia.
edit: typo
Quote from: kantakaupunkilainen on 29.01.2011, 21:51:10
Somalienkin rikastuttava vaikutus Suomessa on nyt sitten todistettu.
Niinpä. Paljon kyllä puhutaan "rikastamisesta", mutta tämä taitaa olla ensimmäinen konkreettinen kontribuutio.
No hyvä tietää seuraavan kerran pyytää väistämään kun säkki seisoo holkkipolvensa kans bussin ovien tai liukuportaiden edessä "khanis siirrä toi sun shuluk sharmutos pois edestä"
Ihanaa osata kommunikoida kunniakansalaisten kanssa
Quote from: sumppi on 29.01.2011, 22:50:44
No hyvä tietää seuraavan kerran pyytää väistämään kun säkki seisoo holkkipolvensa kans bussin ovien tai liukuportaiden edessä "khanis siirrä toi sun shuluk sharmutos pois edestä"
Ihanaa osata kommunikoida kunniakansalaisten kanssa
Khanis, shuluk ja
sharmutos. Ensimmäiset sanat somalista Suomen- Stadin-/kieleen/slangiin minulle.
Jokaisen täytyy painaa tämä suunaton kielen rikastus selkä-ytimeen mahdollisesti tulevan kanssakäymisen varalle! :facepalm:
Quote from: pakruti2c263 on 29.01.2011, 23:41:32
Quote from: sumppi on 29.01.2011, 22:50:44
No hyvä tietää seuraavan kerran pyytää väistämään kun säkki seisoo holkkipolvensa kans bussin ovien tai liukuportaiden edessä "khanis siirrä toi sun shuluk sharmutos pois edestä"
Ihanaa osata kommunikoida kunniakansalaisten kanssa
Khanis, shuluk ja sharmutos. Ensimmäiset sanat somalista Suomen- Stadin-/kieleen/slangiin minulle.
Jokaisen täytyy painaa tämä suunaton kielen rikastus selkä-ytimeen mahdollisesti tulevan kanssakäymisen varalle! :facepalm:
Tässä uuskielessä esiintyy usein sanontapoljento, jonka olennaisinta sisältöä en ole onnistunut huolettomalla varmuudella tavoittamaan. Voimakas äänenkäyttö saa satunnaisen tulkitsijan ounastelemaan, että kysymyksessä saattaa olla lausujan kannalta hyvinkin merkittävä tieto, joka tulee saattaa laajempaan jakeluun. Aäärimmilleen avatusta suusta tulee sekä konsonantteja että vokaaleja oudosti ryhmitettynä. Viestin lähettäjän elekielestä voi päätellä, että sanoma on jotenkin koko ihmiskunnan tulevan kohtalon kannalta tärkeä.
Niinkuin onkin.
Quote from: Professori on 29.01.2011, 21:56:48
Quote from: Topi Junkkari on 29.01.2011, 21:46:36
Suomen kielen rikastumisen juuri noiden sanojen osalta selittää varmaan se, että kontribuutionsa antaneen kielen puhujat toistelevat noita sanoja koko ajan, ja ne tarttuvat sitten myös suomalaisten nuorten korvaan.
Tästähän se varmasti johtuu. Sinänsä mielenkiintoinen pohdiskelun ellei suorastaan sosiaalisen tutkimuksen aihe voisi olla se, mitä tämä kertoo sanojen alkuperäiskieltä puhuvien ihmisten arvoista ja kulttuurista.
Älkäämme unohtako suomalaisten omaa voimasanaa "P..rrr..le"!, joka saa lausuttaessa omatkin niskavillat pörhistymään. Ruotsissahan juuri se suomenkielinen sana tunnetaan
hyvinparhaiten , riikinruotsalaisen suussa sen teho kylläkin häviää kokonaan, pärkke...jne.
Quote from: svobo on 29.01.2011, 20:44:28
Huora, homo ja läski. Kieli rikastuu.
No, noitahan ne seinänkannattelijat taitavat ohikulkijoille huudella ja peruskoulun ala-asteella suomioppilaille. Keskeistä sanastoa siis.
Quote from: M on 30.01.2011, 00:37:16
Quote from: svobo on 29.01.2011, 20:44:28
Huora, homo ja läski. Kieli rikastuu.
No, noitahan ne seinänkannattelijat taitavat ohikulkijoille huudella ja peruskoulun ala-asteella suomioppilaille. Keskeistä sanastoa siis.
Joo, mutta meneppäs sanomaan, että siskos on shh..., niin saattaa alkaa perunanenän shuluk tummua. Sen lisäksi asiasta illmoitetetaan tietysti vähemmistövaltuutetulle ja saat maksaa kunniansa puolustajalle pahasta mielestä korvauksia ja sakot tai vankeutta päälle. Eihän kunniakansalaisten naispuoliset sukulaiset sitäpaitsi voi olla mitään muuta kuin siveitä neitsyitä.
Tuo on sikäli omituista "uutisointia" että ainakin oman kokemukseni mukaan eri sanoja sieltä täältä lainaillaan kun on eri kieltä puhuvaa porukkaa. Sama juttuhan se on murresanojenkin suhteen, kun ollaan pidempään tekemisissä.
Quote from: kaivanto on 30.01.2011, 01:04:21
Eihän kunniakansalaisten naispuoliset sukulaiset sitäpaitsi voi olla mitään muuta kuin siveitä neitsyitä.
Eikös niille seuraa jonkinlaisia kuolemanvakavia terveysongelmia, mikäli ne eivät sellaisia ole? Eli uskoisin kyllä, etteivät naispuoliset kunniakansalaiset juurikaan harrasta esiaviollista seksiä. Väitteesi siis pitänee hyvinkin suurelta osin paikkansa.
QuoteToistaiseksi tiedossa on kolme somalinkielistä, slangiin tullutta sanaa. Ne ovat khanis eli homo, shuluk eli läski tai lihava ihminen ja sharmuto eli huora.
Eiväthän nuo ole mitään slangisanoja, vaan somalinkielisiä sanoja. Eikös slangisanoille ole tyypillistä, että ne ovat ruotsin- ja venäjänkielisten sanojen väännöksiä, jotka ovat saaneet suomenkielisiä piirteitä? Suomalainen tuskin käyttäisi sh-äännettä tai kh-äännettä. Jos suomalainen ottaisi nuo korkeaa sivistystä ilmaisevat sanat käyttöönsä, ne saattaisivat kuulua vaikkapa seuraavasti:
khanis = kanis
shuluk = sulkki, sulukki
sharmuto = sarmu
Eivätkä nämä sanat sikälikään ole slangia, että niitä luultavasti käyttävät vain somalit keskenään ehkä kuitenkin siten, että huutelevat niitä kovaan ääneen aina, kun näkevät mielestään homoseksuaalin, ylipainoisen ja prostituoidun. Tuskin näitä suomalaiset koululaiset käyttävät, mutta ovat oppineet kuitenkin sanojen merkityksen.
Nythän mokuttavilla tutkijoilla on kova kiire ja into löytää somalinkielisiä slangisanoja. Tuntuu siltä, että tämäkin löytö olisi mokuttajille pieni todiste siitä, että maahamme on saapunut uusi lasti sinebrychoffeja, gutzeiteja ja fazereita.
Lopuksi sosiologi voinee tehdä joitakin päätelmiä siitä, miksi juuri homo, läski ja huora ovat nämä uudet pseudoslangisanat. Itse otaksun, että nämä sanat ovat
A) aktiivisesti käytössä
B) kohdistetut suomalaisiin, koska nämä tuntevat ko. sanat eikä somaleiden keskuudessa heidän mielestään varmasti olekaan homoja, läskejä ja huoria
C) julkisessa tilassa kovaa kohteelle huudetut.
Vaikuttaa siltä, että sanoilla khanis, shuluk ja sharmuto voidaan kattaa somaleiden uuden isäntämaan kaikki kansalaiset: Khanis (homo) tarkoittaa kaikkia miehiä, shuluk (läski) on nainen, joka ei anna ja sharmuto (huora) taas nainen, joka antaa.
Kotoutuminen edistyy loistavasti.
Nyt siis osaamme sanoa, että kaikki somalit ovat khaniksia, mutta mitä hyötyä siitä on? Somalitkaan eivät ole onnistuneet hankkimaan homottelulla ainuttakaan ystävää.
Vuoropuhelua varten tarvitsisimme paljon lisää yhteisiä sanoja, kuten somalinkieliset vastineet "työhaluttomalle", "sossupummille", "säälivitosilla peruskoulun läpäisseelle seinänkannattelijalle", "homofobialle", "antisemitismille", "sovinismille", "nyrkin ja hellan välille" jne.
QuoteVuoropuhelua varten tarvitsisimme paljon lisää yhteisiä sanoja, kuten somalinkieliset vastineet "työhaluttomalle", "sossupummille", "säälivitosilla peruskoulun läpäisseelle seinänkannattelijalle", "homofobialle", "antisemitismille", "sovinismille", "nyrkin ja hellan välille" jne.
Tai miten olisi pelkkä "työ"?
Quote from: nevahood on 30.01.2011, 18:53:37
Tai miten olisi pelkkä "työ"?
No sehän on tietenkin :flowerhat:. En kyllä osaa yhtään sanoa kuinka se lausutaan.
Törö:
QuoteVuoropuhelua varten tarvitsisimme paljon lisää yhteisiä sanoja..
Totta kyllä. Mutta me suomalaiset jo osaamme koko tuon yhteisen sanavaraston. Somalit ovat se osapuoli, jotka eivät osaa. Ja heidän asiansa on se opetella, koska he ovat saaneet luvan olla meidän yhteiskunnassamme.
Syvempi ongelma on siinä, että vuoropuhelua ei voida taata pelkillä sanoilla - itseasiassa sanojen hallinta voi vain selkeämmin tuoda esiin sen, että vuoropuhelu vaatii myös yhteisiä arvoja.
Arvot puolestaan eivät välttämättä "kuuntele empaattisesti" toisia arvoja, vaan arvomaailmassa käydään kamppailua sopivimman eloonjäämiseksi tai ainakin dominanssiaseman aikaansaamiseksi.
Quote from: nevahood on 30.01.2011, 18:53:37
QuoteVuoropuhelua varten tarvitsisimme paljon lisää yhteisiä sanoja, kuten somalinkieliset vastineet "työhaluttomalle", "sossupummille", "säälivitosilla peruskoulun läpäisseelle seinänkannattelijalle", "homofobialle", "antisemitismille", "sovinismille", "nyrkin ja hellan välille" jne.
Tai miten olisi pelkkä "työ"?
Tämä on jo vanha vitsi, mutta menköön:
http://ilmainensanakirja.fi/sanakirja_suomi-somali/ty%C3%B6
Quote from: Eino P. Keravalta on 30.01.2011, 23:14:27
Törö:
QuoteVuoropuhelua varten tarvitsisimme paljon lisää yhteisiä sanoja..
Totta kyllä. Mutta me suomalaiset jo osaamme koko tuon yhteisen sanavaraston. Somalit ovat se osapuoli, jotka eivät osaa. Ja heidän asiansa on se opetella, koska he ovat saaneet luvan olla meidän yhteiskunnassamme.
Osaavathan he tärkeitä suomalaisia sanoja, kuten "rasisti" ja "kasvattilapsi". He vain käyttävät niitä ihan eri tavalla kuin suomalaiset.
Olisihan se tietenkin mukavaa, jos Vuosaaren somalit loisivat vaikkapa slangia. Nythän he luovat kovasti vähän mitään, tuskin luntakaan.
Quote from: M on 31.01.2011, 18:29:43
Olisihan se tietenkin mukavaa, jos Vuosaaren somalit loisivat
Kyllä he sen osaavat, turha väittääkään muuta! :roll:
Stadin slangi saa vaikutteita somalinuorten kielestä
Stadin slangi, Helsingin puhekieli, muuttuu ja kehittyy alati. Tällä hetkellä slangin kehittyminen on voimakkainta itäisessä kaupungissa alueilla, joilla asuu paljon maahanmuuttajia.
Stadin langiin on viime vuosina tullut erityisesti somalinkielisiä sanoja ja muitakin vaikutteita, kertoo slangiprofessorina tunnettu Heikki Paunonen.
- Monet ovat haukkumasanoja, kuten shuluk eli läski, khanis eli homo ja sharmuto eli huora. Näitä sanoja käyttävät myös Itä-Helsingin suomalaiset nuoret omassa kielessään. Somalista tulee myös sana burjo eli penis.
Myös somaleille tyypillinen vannominen on siirtynyt suomalaisnuorten sanastoon.
- On jännittävä piirre, että kun somalit aina sanovat wallah wallah eli minä vannon, niin suomalaisetkin ovat alkaneet käyttää vannon vannon, ja vielä samalla äänensävyllä kuin somalit niin, että siinä ikään kuin matkitaan tätä somalien käyttämää vannomista, Paunonen selittää.
Venäjän ja venäläisten vaikutus sen sijaan on viime vuosina vähentynyt. Venäläistaustaisilla nuorilla on kuitenkin edelleen paljon omia paikannimiään Helsingissä.
- Rautatieasema on Rautik, Kaisaniemi Kaisik, Espa on Espik, Myllypuro Myllik, Itäkeskus Itik ja itäkeskuksen nuorisotalo Nutik, Paunonen luettelee.
Maahanmuuttajien vaikutus odotettavissa
Paunosen mukaan Helsinki oli sata vuotta sitten hyvin monikielinen ja -kulttuurinen kaupunki. Nykyslangi kehittyy ja leviää jälleen samanlaisissa olosuhteissa kuin tuolloin syntyaikoinaan.
Vaikutteita tulee somalinkielen lisäksi muista Afrikan kielistä, arabiasta ja tietenkin englannista. Portugalikin on antanut oman vaikutteensa, kertoo Paunonen.
- Sana tsogaa tulee portugalista, jossa sana tsogar tarkoittaa pelaamista, leikkimistä ja näyttämistä. Slangissa sana tarkoittaa taitojensa näyttämistä ja esittämistä. Esimerkiksi "Tuu näyttää tsogaa tai mennään tsogaileen Myllypuroon", Paunonen antaa esimerkkejä.
Muutosta on Helsingissä osattu jo odottaa.
- Tukholmassa syntyi Rinkebyn slangi, joka on sekamuoto maahanmuuttajien kielistä ja Tukholman slangista. Ajatuksena oli, että meilläkin voisi samanlaista tapahtua niissä kaupunginosissa, joissa on paljon maahanmuuttajataustaista väkeä.
Koko juttu:http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/12/stadin_slangi_saa_vaikutteita_somalinuorten_kielesta_3072732.html (http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/12/stadin_slangi_saa_vaikutteita_somalinuorten_kielesta_3072732.html)
Stadin langiin on viime vuosina tullut erityisesti somalinkielisiä sanoja ja muitakin vaikutteita, kertoo slangiprofessorina tunnettu Heikki Paunonen.
- Monet ovat haukkumasanoja, kuten shuluk eli läski, khanis eli homo ja sharmuto eli huora. Näitä sanoja käyttävät myös Itä-Helsingin suomalaiset nuoret omassa kielessään. Somalista tulee myös sana burjo eli penis.
Kulttuurimme rikastaminen on siis vihdoin tässä :facepalm:
Tämä uutinen on itse asiassa vanhan kertaamista. Muistelen, että aika tarkalleen saman sisältöinen juttu oli täällä esillä jo aikoja sitten.
Quote- Monet ovat haukkumasanoja, kuten shuluk eli läski, khanis eli homo ja sharmuto eli huora. Näitä sanoja käyttävät myös Itä-Helsingin suomalaiset nuoret omassa kielessään. Somalista tulee myös sana burjo eli penis.
Kotoutumisen kannalta erittäin oleelliset sanat. Mikä on nokikeppi somaliksi?
QuoteSana tsogaa tulee portugalista, jossa sana tsogar
Näin latinalaisten kielten säännöllisen epäsäännöllisenä käyttäjänä kyseisen sanan kirjoitusasu hieman hymyilyttää, vaikka se suomalaiseen suuhun sopii ehkä juurikin noin :D JOGAR Sama sana on kyllä italiassa (GIOCARE) ja espanjassakin(JUGAR), jossa sen alku tosin lausutaan ""räkähoolla". Englanniksi to joke, hieman erilainen merkitys.
Tässä tosiaan kiteytyy latinalaisamerikkalaisen kulttuurin ja afrikkalaisen muslimikulttuurin ero hienosti. Brassien mieleenpainuvimmin käyttämä sana on "pelata/leikkiä", ja somalien "huora" tai "homo".
Tarkoitettaneen kuitenkin Snadin slangia? Stadihan on kaiken kohtuuden nimissä arvioitava enemmän snadiksi kuin buliksi.
Tämähän on ikivanha juttu, käsitelty foorumilla moneen kertaan. Hassua, että Paunosen sanasta sanaan samanlaiset kommentit toistuvat lehdissä vuodesta toiseen.
Muuan tuttavani on tehnyt tästä asiasta, pääkaupunkiseudun nuorten slangista ja sen maahanmuuttajavaikutteista, ihan oikeaa tieteellistä tutkimusta.
http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/henkilokunta/lehtonenh.htm (http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/henkilokunta/lehtonenh.htm)
En pidä minään ihmeellisenä asiana että suomenkieli muuttuu maahanmuuttajien myötä. Ranskalaiset ovat lailla suojanneet omaa kieltään. Sekään ei taida olla ihan idioottivarma konsti.
"pjuidaa mulle fimpsika, ei tarde lintsaa himaa", "stungaa toi stygelle ni voit pjiudaa mulle ne tonnin stiflat, vai mitä ne ny bungas", "sori et skrivasin, mutku tardee" et jallajallavaan :)
Kieli kehittyy?
Quote from: Ruckafella on 03.12.2011, 11:36:27
Tässä tosiaan kiteytyy latinalaisamerikkalaisen kulttuurin ja afrikkalaisen muslimikulttuurin ero hienosti. Brassien mieleenpainuvimmin käyttämä sana on "pelata/leikkiä", ja somalien "huora" tai "homo".
Oli siellä myös "penis".
Jos ei näillä sanoilla suomalaisessa yhteiskunnassa pärjää niin vika lienee mitä ilmeisimmin kuulijassa.
suomessa on kymmeniä vuosia vitsailtu että sahataan turku irti mantereesta ja hinataan ruotsiin.
ehkä tulevaisuudessa vitsaillaan maansiirtokoneiden olevan vähän idemmässä ja merimatkakin on kasvanut
Aikaisemmasta, vajaan vuoden vanhasta uutisesta poiketen venäläisten sanaston vaikutusta slangin kehittymiseen ei enää ilmeisesti odoteta, kun sen merkitys on päivitetyn uutisen mukaan vähentymässä. Sen lisäksi ollaan saatu ainakin yksi somalinkielinen sana lisää. Se burjo.
Ehkä tämä riittää sitten uutisen uudelleen kierrättämiseen.
–Olemme odottaneet, että varsinkin Vuosaaressa ja Puotilassa somalien ja venäläisten sanasto alkaa vaikuttaa slangiin, Paunonen sanoo.
Toistaiseksi tiedossa on kolme somalinkielistä, slangiin tullutta sanaa. Ne ovat khanis eli homo, shuluk eli läski tai lihava ihminen ja sharmuto eli huora
Professori: Luovimmat slangintekijät ovat räppäreitä (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/15964-professori-luovimmat-slangintekijat-ovat-rappareita) (27.1.2011)
Pienenä paradoksina voi kyllä pitää sitä, että miten oletetun hyvätapaisilta maahanmuuttajataustaisilta nuorilta on siirtynyt tällaista sanastoa yleiseempään käyttöön.
Eli stadin slangi kehityy nykyään Merirastilassa ja Vuosaaressa ?
Ehkä olen niitä impiwaaralaisia kun oma stadikäsitykseni on hieman suppeampi...
Quote from: Topi Junkkari on 03.12.2011, 11:49:58
Tämähän on ikivanha juttu, käsitelty foorumilla moneen kertaan. Hassua, että Paunosen sanasta sanaan samanlaiset kommentit toistuvat lehdissä vuodesta toiseen.
Muuan tuttavani on tehnyt tästä asiasta, pääkaupunkiseudun nuorten slangista ja sen maahanmuuttajavaikutteista, ihan oikeaa tieteellistä tutkimusta.
http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/henkilokunta/lehtonenh.htm (http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/henkilokunta/lehtonenh.htm)
Näin itsenäisyyspäivän alla vastenmielistä rahvasta on hyvä muistuttaa siitä, että Suomi Afrikaksi -projekti etenee vääjäämättä junan lailla, etteivät ala liiaksi elämöimään.
Quote from: Titus on 03.12.2011, 12:26:23
Eli stadin slangi kehityy nykyään Merirastilassa ja Vuosaaressa ?
Ehkä olen niitä impiwaaralaisia kun oma stadikäsitykseni on hieman suppeampi...
Samaa ihmettelin. Stadin slangi kehittyy stadin ulkopuolella?
Kielen kehitykseen kuuluukin saada vaikutteita. Slangissa ei olekaan kyse yleiskielen kehittymisestä vaan keinosta erottua.
Sitten on ongelmia kun alueen ja kielen eriytyminen johtaa samaan kuin Ruotsissa: botkyrka- ja rinkebysvenskalla kun ei pärjää eikä oikeata ruotsia osata.
Kielen muuttuminen on kehitystä, monikulttuuri on rappiota.
Ranskassa on hupaisa "verlan" josta yleiskieleen on lainattu sana "beur" eli arabi. "Keuf" on myös ahkerassa käytössä. Ei ranskakaan ole turvassa.
Quote from: Sanglier on 03.12.2011, 13:05:31
Ei ranskakaan ole turvassa.
http://www.academie-francaise.fr/index.html (http://www.academie-francaise.fr/index.html)
Quote from: Bonaventura on 03.12.2011, 12:43:32
Stadin slangi on kuollut kieli. Se elää joidenkin kiihkeiden harrastajien kirjoituksissa, mutta kukaan ei puhu sitä muuten kuin kaltaiselleen, koska kukaan muu ei ymmärtäisi.
Nykypäiväisiä puhekielen muunnoksia, sen enempää Helsingissä kuin nuorison keskuudessa, ei tulisi kutsua Stadin slangiksi.
Hyvikset toimivat niillä linjoilla kuin mitä demarit kirjasivat sosialisoimisohjelmaansa vuonna 1930: annetaan muiden luoda jotain joka on arvokasta tai koetaan sellaiseksi ja sen jälkeen kaapataan se ja sen tuomat hyödyt omaan käyttöön. Tästä on kyse kun lehdistö rummuttaa stadin slangin somalivaikutteita tai "kevätlaulua." Ja tietenkin siitä on kyse silloin kun maahanmuuttajien antama panos yhteiskuntaan muuttuu pelkästään somalien ja muiden rauhanuskonnon edustajien panokseksi - samalla kun näiden suhteellisen pienten ryhmien aiheuttamat haitat jyvitetään kaikille ryhmille häpeäksi.
Ei Stadin slangiin tule muutoksia somalikielestä, paikalliseen s-peräisten nuorukaisten puhekieleen ehkä,
Quote from: Enkeksi on 03.12.2011, 13:20:13
Quote from: K.K. on 03.12.2011, 11:06:59
Paunosen mukaan Helsinki oli sata vuotta sitten hyvin monikielinen ja -kulttuurinen kaupunki.
Vuonna 1910 Helsingin väestöstä puhui suomea 59,3 %, ruotsia 35,1 %, venäjää 4,0 %, saksaa 0,7 % ja muita kieliä 0,9 %. (Lähde: http://www.doria.fi/handle/10024/67254 (http://www.doria.fi/handle/10024/67254) sivu 78. Seuraavilla sivuilla myös aiempin vuosikymmenten tietoja.) Jos suomi ja ruotsi lasketaan kotimaisiksi kieliksi, niin vieraiden kielten osuus oli vuonna 1910 siis 5,6 % eli selvästi vähemmän kuin nykyisin.
Jep. 10,8% viime vuonna. http://pxweb2.stat.fi/explorer/vaestolaskenta/kieli.html
Quote from: K.K. on 03.12.2011, 11:06:59
- Monet ovat haukkumasanoja, kuten shuluk eli läski, khanis eli homo ja sharmuto eli huora. Näitä sanoja käyttävät myös Itä-Helsingin suomalaiset nuoret omassa kielessään. Somalista tulee myös sana burjo eli penis.
Yllättävää, että juuri nuo sanat. Missähän yhteyksissä?
Stadin slangi on suurimmaksi osaksi vain väännöstä ruotsin kielestä, enkä anna sille siten mitään arvoa. Eikä varsinaista stadin slangia puhu edes nykyisin enää kukaan. En ole huolissani somaninuorten vaikutuksesta suomen kieleen. Tai no, se nyt riippuu aivan näiden nuorten määrästä.
Quote from: Topi Junkkari on 03.12.2011, 13:12:54
Quote from: Sanglier on 03.12.2011, 13:05:31
Ei ranskakaan ole turvassa.
http://www.academie-francaise.fr/index.html (http://www.academie-francaise.fr/index.html)
Niinpä.
Suomessa suomeksi on ilmeisesti nykyään jo vaikeampi suorittaa korkeampia opintoja kuin englanniksi. Jos nyt hiukan kärjistää.
Quote from: Topi Junkkari on 03.12.2011, 11:49:58
Tämähän on ikivanha juttu, käsitelty foorumilla moneen kertaan. Hassua, että Paunosen sanasta sanaan samanlaiset kommentit toistuvat lehdissä vuodesta toiseen.
Niin on.
http://hommaforum.org/index.php/topic,42286.0.html (http://hommaforum.org/index.php/topic,42286.0.html)
Quote from: Sanglier on 03.12.2011, 13:05:31
Ranskassa on hupaisa "verlan" josta yleiskieleen on lainattu sana "beur" eli arabi. "Keuf" on myös ahkerassa käytössä. Ei ranskakaan ole turvassa.
Tuossa pistetään tavut väärinpäin. Itse sana verlan tulee sanasta l'envers. Nuo esimerkkisi ovat poikkeuksia (epämääräisiä eli verlan irrégulier). Keuf tulee flic-sanasta, kun se lausutaa flic-euh -> keufli -> keuf. Beur tulee sanasta arabe, kun se lausutaan arabeuh -> beuhara -> beur.
Tulee tavallaan siitä, kun arabiaa luetaan oikealta vasemmalle :)
http://desencyclopedie.wikia.com/wiki/Wesh (http://desencyclopedie.wikia.com/wiki/Wesh)
kumo on kausri
Quote from: elven archer on 03.12.2011, 16:59:56
Quote from: K.K. on 03.12.2011, 11:06:59
- Monet ovat haukkumasanoja, kuten shuluk eli läski, khanis eli homo ja sharmuto eli huora. Näitä sanoja käyttävät myös Itä-Helsingin suomalaiset nuoret omassa kielessään. Somalista tulee myös sana burjo eli penis.
Yllättävää, että juuri nuo sanat. Missähän yhteyksissä?
-Se spermanaama khanis vaan pillittää vieressä kun meitsi skuttaa burjoo sen shuluk sharmutoon... :D
Kuka noita somppujen luomia slangisanoja muka käyttää? He itsekö? Suomalaisten en ole koskaan kuullut käyttävän niitä.
Itse olen mieluummin vaikka käyttämättä slangia kuin alan turmella kaunista suomen kieltämme moisella roskalla.
Ei kai noita sanoja kukaan oikeasti käytä. Lähinnä joidenkin pienten teiniporukoidrn omaa keskinäistä sanastoa. Näitä toiveunista kumpuvia artikkeleita tulee säännöllisin välein. Kukaan noita sanoja ei ole kuulut. Stadin slangi oli kuitenkin aika yleiskieltä sen ajan nuorison keskuudessa ja jotkut sanat elää vieläkin. Hima, mutsi...
Somalista tulee mitä tulee, mutta noilla kolmella sanalla en lähtisi hirveästi hurraamaan.
Aika näyttää.
Samaa mieltä kuin edellä kirjoittava. Vaikuttaa jonkun toimittajan mielikuvituksen tuotteelta.
Slangihan on puhekieltä, joka siirtyy joko yläluokalta alaluokalle tai enemistöltä vähemmistölle. Sen takia sekä suomen kielessä että suomenruotsissa on toistensa lainasanoja puhekielessä. Siis, koska ruotsinkieliset olivat aikoinaan yläluokka niin heidän sanojansa tuli myös alaluokan, eli suomenkielisten, käyttöön mutta samalla koska suomenkieliset ovat enemmistö niin suomen kielen sanoja ilmenee suomenruotsin puhekielessä, sanoja joita riikinruotsalainen ei ymmärtäisi.
Veksöössä/Nuurdsöössä puhutaan ihan samanlaista suomenkieltä kuin muuallakin Suomessa.
Aivan turha dramatisoida kielenkäyttöä muuksi mitä se siellä on.
mitä väliä sillä on mikä puheenparsi on neekerillä?
Eli tässä ilmeisesti vähiten haitallista mitä sanottavaa sompuista on? Ei kai tätä muuten toisteltaisi jatkuvasti?
QuoteTyttikset, poikkikset, muidut ja chikat – Stadin slangi voi hyvin
Helsingin slangi voi hyvin. Sitä on pyritty tallentamaan suhteellisen säännöllisesti viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana. Alkuvuodesta järjestetyssä kilpailussa kerättiin slangisanoja koululaisilta eri puolilta Helsinkiä.
Kilpailun järjesti Stadin Slangi ry, ja vastaukset arkistoitiin Kotimaisten kielten keskukseen. Ne antavat hyvän kuvan nykyslangin tilasta ja muuttumisesta. "Koska edellisestä slanginkeruusta oli kulunut noin kymmenen vuotta, uutta sanastoa on tullut slangiin runsaasti", kertoo kilpailun järjestelytoimikunnassa mukana ollut suomen kielen emeritusprofessori ja slangintutkija Heikki Paunonen.
...
Vaikka slangi alkaa siis nyky-Suomessa olla pitkälti urbaani kielimuoto, helsinkiläiset nuoret näyttävät edelleen olevan innokkaimpia slangin käyttäjiä ja uuden sanaston kehittäjiä. Näin nuorten slangi on Paunosen mukaan yhä leimallisesti helsinkiläinen ilmiö. Sellaisena hän arvioi sen säilyvän tulevaisuudessakin. Slangi ei ole tosin samanlaista kaikkialla Helsingissä, vaan sanastossa on alueellisia eroja myös kaupungin sisällä.
Esimerkiksi Itä-Helsingissä käytetään runsaasti etnisiin ryhmiin ja maahanmuuttajiin liittyviä sanoja. Tämä on Paunosen mukaan ymmärrettävää, sillä monet Itä-Helsingin kaupunginosat ovat hyvin monikulttuurisia. Hän painottaakin, että ei ole olemassa yhtä oikeaa Stadin slangia. Jokaisen stadilaisen puhuma slangi on yhtä oikeaa ja arvokasta kuin toistenkin, yli alue- ja sukupolvirajojen.
...
Kotus - Kotimaisten kielten keskus (http://www.kotus.fi/index.phtml?s=5018)
Quotemonet Itä-Helsingin kaupunginosat ovat hyvin monikulttuurisia.
No sepä se vasta onkin hienoa.
Quote from: Veturimies on 29.05.2014, 15:11:03
Quotemonet Itä-Helsingin kaupunginosat ovat hyvin monikulttuurisia.
No sepä se vasta onkin hienoa.
Monikulttuuri == edistys ja kehitys. Sitä tikulla silmään, joka asiaa enempää mietiskelee.
No tytsy,tytsyli eivät omasta mielestäni ole uusia sanoja mutta joku chika on.Se että puhuu jotain sekakieltä joka koostuu eri kielistä ei omasta mielestäni ole mitään stadin slangia.Eihän noita sanoja taida käyttää kuin neget yms ja muut suomalaiset ei niitä käytä?.
Quote from: foobar on 29.05.2014, 15:15:48
Quote from: Veturimies on 29.05.2014, 15:11:03
Quotemonet Itä-Helsingin kaupunginosat ovat hyvin monikulttuurisia.
No sepä se vasta onkin hienoa.
Monikulttuuri == edistys ja kehitys. Sitä tikulla silmään, joka asiaa enempää mietiskelee.
Monikulttuuri Suomessa= Afrikan kehitysmaista(onko siellä muunlaisia maita?) tulevat mamut.
"Kehitys tulee kehitysmaalaisten mukana" Siinäpä esim paska-YLElle uusi mokutus-slogan.
QuoteToistaiseksi tiedossa on kolme somalinkielistä, slangiin tullutta sanaa. Ne ovat khanis eli homo, shuluk eli läski tai lihava ihminen ja sharmuto eli huora.
Tuo kertookin paljon - tai lähes kaiken - somalien kulttuurista ja miten se rikastaa länsimaista tapa- ja kielikulttuuria.
Quote from: Melbac on 29.05.2014, 15:18:13
No tytsy,tytsyli eivät omasta mielestäni ole uusia sanoja mutta joku chika on.Se että puhuu jotain sekakieltä joka koostuu eri kielistä ei omasta mielestäni ole mitään stadin slangia.
Näin oululaisena haluan tuoda esille vastakkaisen mielipiteen. Se vähä mitä Stadin slangista tiedän on se, että se on alunperin sekametelisoppa ruotsia, venäjää ja suomea. Alempien yhteiskuntaluokkien väki rakensi siitä välineen jolla kommunikoida kielirajojen yli, sillä Hki oli monikulttuurinen kaupunki jo reilut sata vuotta sitten.
Olettaisin että kielitieteellisesti suomensomaliteinien käyttämä kieli olisi kreoli, mutta sehän tarkoittaisi etteivät nämä suomensomalit ole ytimellistä suomalaisuutta johon stadin slangi Helsingissä yhdistetään. Pitää siis vetää hieman mutkia suoriksi.
Sinälläänhän slangi on aina ollut sekä yhdistävä että erottava kielen muoto. Sen tarkoituksena oli yhtäältä saada ihmisiä ymmärtämään toisiaan, mutta myöhemmin vaikeuttaa ulkopuolisten kykyä ymmärtää mitä tapahtuu. Jos tämä asenne myönnetään, on suomensomalinuorten kreoli stadin slangia. Tässä yhteydessä se vain kuulostaa paljon vähemmän yhteiskuntaa rikastavalta ilmiöltä kuin glorifioituun, ikäänkuin olemuksestaan salonkikelpoistettuun slangikäsitteeseen sidottuna.
QuoteToistaiseksi tiedossa on kolme somalinkielistä, slangiin tullutta sanaa. Ne ovat khanis eli homo, shuluk eli läski tai lihava ihminen ja sharmuto eli huora.
Ehkä joku tutkija joskus tekee tutkimuksen siitä kuinka paljon nämä kolme sanaa ovat tulleet maksamaan Suomelle.
Quote from: elven archer on 03.12.2011, 16:59:56
Quote from: K.K. on 03.12.2011, 11:06:59
- Monet ovat haukkumasanoja, kuten shuluk eli läski, khanis eli homo ja sharmuto eli huora. Näitä sanoja käyttävät myös Itä-Helsingin suomalaiset nuoret omassa kielessään. Somalista tulee myös sana burjo eli penis.
Yllättävää, että juuri nuo sanat. Missähän yhteyksissä?
Stadin slangi on suurimmaksi osaksi vain väännöstä ruotsin kielestä, enkä anna sille siten mitään arvoa. Eikä varsinaista stadin slangia puhu edes nykyisin enää kukaan. En ole huolissani somaninuorten vaikutuksesta suomen kieleen. Tai no, se nyt riippuu aivan näiden nuorten määrästä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Stadin_slangi
Itsehän ymmärrän suurimmaksi osaksi tota 1930 luvun slangia mutta ei noita sanoja tule käytettyä kuin silloin jos joku toinen käyttää samoja sanoja.Tullut huomattua ettei muualta tulleet välttämättä ymmärrä sanaakaan mitä sanot eli parempi vaan yrittää puhua vähän "kirjakieltä". :)
/edit
yrittäkääpäs käydä ostamassa standin slangillä tupakkaa kaupasta jossa on ulkomaalainen myyjä.. :D :D
Löytyykö rikastajakansan kielestä sanoja koti, uskonto ja isänmaa? Niin, meinas unohtua: työ?
Quote from: K.K. on 03.12.2011, 11:06:59
- Monet ovat haukkumasanoja, kuten shuluk eli läski, khanis eli homo ja sharmuto eli huora. Näitä sanoja käyttävät myös Itä-Helsingin suomalaiset nuoret omassa kielessään. Somalista tulee myös sana burjo eli penis.
Tätä rikastumista oltiinkin jo odotettu. Monikulturismi tuo lisää uusia alatyylisiä törkeyksiä, joita voi somaliksi huudella muille kansalaisille. Tälläistä rikastumista ei olisi kyetty pahkasikavainaassa ennustamaan. :facepalm:
Hieno homma,24 vuotta somppujen hyysäystä sadoilla miljoonilla euroilla maassamme ja palkaksi saimme muutaman kirosanan! Monikulttuuri on rikkaus, totta tosiaan.
Eikö muut maahanmuuttajat tuo slangiin ainuttakaan sanaa? Vain somalitko?
Quote from: Veturimies on 29.05.2014, 15:11:03
Quotemonet Itä-Helsingin kaupunginosat ovat hyvin monikulttuurisia.
No sepä se vasta onkin hienoa.
Julkisuudessa "hesalaiset" haukkuvat kyseistä aluetta minkä ehtivät... Ulkopuoliselle tulee mieleen kuin kaikki negatiiviset ilmiöt olisi laitettu samalle alueelle? Vaikka ei kai se noinkaan ole?
Tästä slangi-ilmiöstä kyllä tulee mieleen, että hieman väkinäiseltä se "stadin slangi" kuullostaa verrattuna oikeisiin murteisiin.
QuoteHän painottaakin, että ei ole olemassa yhtä oikeaa Stadin slangia. Jokaisen stadilaisen puhuma slangi on yhtä oikeaa ja arvokasta kuin toistenkin, yli alue- ja sukupolvirajojen.
Jotenkin minulle on syntynyt aikojen saatossa sellainen käsitys, että ollakseen alkuperäisen käsityksen mukainen
stadilainen, hänen pitää täyttää hyvinkin tiukat vaatimukset asuinpaikan ja asumisen keston suhteen.
Onko jo niin, että ikiaikainen jako hesalaisiin ja stadilaisiin on murrettu?
Quote from: nollatoleranssi on 29.05.2014, 16:22:24
Quote from: Veturimies on 29.05.2014, 15:11:03
Quotemonet Itä-Helsingin kaupunginosat ovat hyvin monikulttuurisia.
No sepä se vasta onkin hienoa.
Julkisuudessa "hesalaiset" haukkuvat kyseistä aluetta minkä ehtivät... Ulkopuoliselle tulee mieleen kuin kaikki negatiiviset ilmiöt olisi laitettu samalle alueelle? Vaikka ei kai se noinkaan ole?
Tästä slangi-ilmiöstä kyllä tulee mieleen, että hieman väkinäiseltä se "stadin slangi" kuullostaa verrattuna oikeisiin murteisiin.
Jos puhutaan vanhasta Stadin slangista, jota aikanaan gubbet pamlasi minun nuorien, herkkien korvieni kuunnellessa, niin väkinäistä se ei ollut. En tiedä mitä esim. savolaiset siitä ajattelevat - terveisiä vaan Lesolle! - mutta minusta se oli aito murre. Sen taitajat ovat vain nykyisin melkein yhtä harvassa kuin karjalaiset runonlaulajat, sillä Stadin slangin käyttö todellisena puhuttuna murteena hiipui jo 60-luvun alkuvuosina.
Quote from: Fincum on 29.05.2014, 16:40:13
---
Onko jo niin, että ikiaikainen jako hesalaisiin ja stadilaisiin on murrettu?
Ei ole! (http://hikipedia.info/wiki/Hesa) - jos se on minusta kiinni.
(Linkki lisätty)
Quote from: Fincum on 29.05.2014, 16:40:13
QuoteHän painottaakin, että ei ole olemassa yhtä oikeaa Stadin slangia. Jokaisen stadilaisen puhuma slangi on yhtä oikeaa ja arvokasta kuin toistenkin, yli alue- ja sukupolvirajojen.
Jotenkin minulle on syntynyt aikojen saatossa sellainen käsitys, että ollakseen alkuperäisen käsityksen mukainen stadilainen, hänen pitää täyttää hyvinkin tiukat vaatimukset asuinpaikan ja asumisen keston suhteen.
Onko jo niin, että ikiaikainen jako hesalaisiin ja stadilaisiin on murrettu?
Tavoitteenahan on että yhdet luovat kunnian (oli se aitoa tai ei), ja sellaiset joilla ei ole mitään kunniaa saavat sen ojennettuna niiltä, jotka eivät usko kunniallisuuden olevan asia joka pitää henkilökohtaisesti ansaita.
Tällä logiikalla lähiöiden gangstasomalijengeistä tehdään kumarrettavia slangikilpailumenestyjiä. Tai no, tehdään samalla tapaa onnistuneesti kuin kassanryöstäjistä tehdään verbaaliakrobatialla kaupanomistajia.
Quote from: Fincum on 29.05.2014, 16:40:13
Onko jo niin, että ikiaikainen jako hesalaisiin ja stadilaisiin on murrettu?
Ei ole jakoa hesalaisiin ja stadilaisiin, vaan noiden sanojen käyttäjäkunta on eri.
Ihminen voi olla stadilainen olematta
paljasjalkainen stadilainen, paljasjalkaisuuteen sitten liittyy niitä myyttisiä vaatimuksia syntymäpaikasta ja vanhempien ja isovanhempien syntyperästä ym.
Sanoja hesalainen ja Hesa käyttävät Helsingin ulkopuoliset. Kukaan Helsingissä asuva, olipa paljasjalkainen tai junantuoma, ei noita sanoja käytä. Jos "stadilaisuus" ei jonkun täällä asuvan omaan puheenparteen istu, hän sanoo itseään ja muita täällä asuvia yleiskielellä helsinkiläisiksi.
Quote from: Topi Junkkari on 29.05.2014, 16:48:13
Sanoja hesalainen ja Hesa käyttävät Helsingin ulkopuoliset. Kukaan Helsingissä asuva, olipa paljasjalkainen tai junantuoma, ei noita sanoja käytä.
Käyttääpä. Ainakin tämä Hesassa syntynyt, kasvanut ja asuva. Ihan piruuttaan.
Quote from: normi on 29.05.2014, 16:16:09
Eikö muut maahanmuuttajat tuo slangiin ainuttakaan sanaa? Vain somalitko?
Se chika on tyttö kosovoksi.
Topi Junkkari:
QuoteSanoja hesalainen ja Hesa käyttävät Helsingin ulkopuoliset.
Keravalaisena ja Helsingissä töissä käyvänä anon kohteliaimmin Topi Junkkarilta poikkeuslupaa käyttää Helsingin ulkopuolisena helsinkiläisistä ilmaisua "stadilainen" "hesalaisen" sijaan, sillä olen edelliseen tottunut ja sitä käyttänyt rakkaudella minulle tärkeän suomalaisen kaupungin asukkaista.
^ Eino, sanajärjestys!
En minä kirjoittanut, että "Kaikki Helsingin ulkopuoliset käyttävät sanoja hesalainen ja Hesa". Kaikin mokomin stadista saa puhua stadin ulkopuolellakin, mutta olen edelleen sitä mieltä, Mallan ilmaisemasta poikkeuksesta huolimatta, että Hesasta ja hesalaisuudesta ei puhuta kaupungin oman asujaimiston keskuudessa.
Quote from: HDRisto on 29.05.2014, 18:20:55
Se chika on tyttö kosovoksi.
Joo, niin varmaan. Tai sitten brasiliaksi, belgiaksi tai sveitsiksi.
Eiköhän se ole amerikkalaisesta gangstaslangista, jota afrikkalaistaustaiset nuoret yrittävät matkia. Ei se ainakaan kovin helposti istu Balkanilla puhuttaviin kieliin, sikäli mikäli minä yleisen kielitieteen pohjalta jotakin osaan analysoida.
herää taas kysymys, mihin ihmeeseen me tarvitsemme somalilaisia. kuinka näin on pääsyt käymään :facepalm:
Quote from: rölli2 on 29.05.2014, 19:02:56
herää taas kysymys, mihin ihmeeseen me tarvitsemme somalilaisia. kuinka näin on pääsyt käymään :facepalm:
Blondihonotus on vaarassa ilman somppuja :flowerhat:
Quote from: rölli2 on 29.05.2014, 19:02:56
herää taas kysymys, mihin ihmeeseen me tarvitsemme somalilaisia. kuinka näin on pääsyt käymään :facepalm:
Suvaitsevainen kansanosa tarvitsee eksoottisen vähemmistön, joka ei onnistu ikinä yhtään missään(mustalaisten lisäksi). Sellaista vähemmistöä on mukava suvaita ja samalla paheksua meitä realisteja.
Quote from: Malla on 29.05.2014, 16:54:42
Quote from: Topi Junkkari on 29.05.2014, 16:48:13
Sanoja hesalainen ja Hesa käyttävät Helsingin ulkopuoliset. Kukaan Helsingissä asuva, olipa paljasjalkainen tai junantuoma, ei noita sanoja käytä.
Käyttääpä. Ainakin tämä Hesassa syntynyt, kasvanut ja asuva. Ihan piruuttaan.
Naistenklinikalla syntyneenä en koskaan ole käyttänyt sanaa Stadi, tai sen johdannaisia. Hesa se minulle on, koska inhoan stadilaisuutta. Hups, nyt tuli käytettyä tuota kirosanaa.
Sama täällä, Naistenklinikalla syntynyt ja olin vielä 100 metriä synnyinpaikastani toissä vuosikymmenet. Minusta stadi oli ehkä 20 -30 luvun slangia enempi. Kyllä tietysti tunsin sanan mutta Hesaa mekin käytettiin ja kaupunginosia tietysti. Valkka, Tölikkä jne. Katuja kuten Sturari, Mansku jne. Sörnäinen oli ikäluokallani Sörkkä, vaikka se vanhalla slangilla oli Sörkka. Oi niitä aikoja entisiä.
Köyhiä kyllä oltaisiin illman somppuja. Nyt meille vittuillaan tosi rikkailla kielillä. Money.
Quote from: Deputy M on 30.05.2014, 03:19:04
Sama täällä, Naistenklinikalla syntynyt ja olin vielä 100 metriä synnyinpaikastani toissä vuosikymmenet. Minusta stadi oli ehkä 20 -30 luvun slangia enempi. Kyllä tietysti tunsin sanan mutta Hesaa mekin käytettiin ja kaupunginosia tietysti. Valkka, Tölikkä jne. Katuja kuten Sturari, Mansku jne. Sörnäinen oli ikäluokallani Sörkkä, vaikka se vanhalla slangilla oli Sörkka. Oi niitä aikoja entisiä.
Kätilönopistolla syntyneenä itse taas en käytä hesaa enkä myöskään stadia vaan puhun helsingistä.Itsehän en käytä sturari/valkka nimiä mutta tölikkähän on kaljakuppila manskulla.Kantakaupunkia taas kutsutaan pelkästään keskustaksi (jos käyt siellä esim viikonloppuna kaupassa niin menet tunneliin yms) ja sörkkä on sörkkä(tolla ei oikeasti ole omasta mielestäni mitään väliä kumpi se on).
/edit
Tuliskohan toi chica sana Chick:stä?.
Mitä uusslangiin tulee, niin Itä-Helsingistä ja somaleista tulee lähinnä mieleen termit "sidukkavalas" ja "lähiövalas", siis nämä somalien paikalliset "shulukit sharmutot", jotka kovasti nauttivat näiden kunnioitusta.
Quote from: Melbac on 30.05.2014, 05:00:23
Quote from: Deputy M on 30.05.2014, 03:19:04
Sama täällä, Naistenklinikalla syntynyt ja olin vielä 100 metriä synnyinpaikastani toissä vuosikymmenet. Minusta stadi oli ehkä 20 -30 luvun slangia enempi. Kyllä tietysti tunsin sanan mutta Hesaa mekin käytettiin ja kaupunginosia tietysti. Valkka, Tölikkä jne. Katuja kuten Sturari, Mansku jne. Sörnäinen oli ikäluokallani Sörkkä, vaikka se vanhalla slangilla oli Sörkka. Oi niitä aikoja entisiä.
Kätilönopistolla syntyneenä itse taas en käytä hesaa enkä myöskään stadia vaan puhun helsingistä.Itsehän en käytä sturari/valkka nimiä mutta tölikkähän on kaljakuppila manskulla.Kantakaupunkia taas kutsutaan pelkästään keskustaksi (jos käyt siellä esim viikonloppuna kaupassa niin menet tunneliin yms) ja sörkkä on sörkkä(tolla ei oikeasti ole omasta mielestäni mitään väliä kumpi se on).
/edit
Tuliskohan toi chica sana Chick:stä?.
Kantakaupunki ja keskusta ovat kyllä aivan eri asioita. Keskusta on aseman välitön seutu. Sitä penskana nimitimme Steissiksi. Kantakaupunki on suunnilleen se, missä ratikat kulkee.
Quote from: Mursu on 30.05.2014, 09:36:03
Kantakaupunki on suunnilleen se, missä ratikat kulkee.
Kantakaupunki tarkoittaa Helsinkiä ennen vuoden 1946 ja sitä myöhempiä alueliitoksia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_kantakaupunki (http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_kantakaupunki)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_suuri_alueliitos (http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_suuri_alueliitos)
Ketjun otsikossa oleva nykyinen kotikaupunginosani Vuosaari liitettiin Helsinkiin vasta 1966 ja somalit Vuosaareen 1990-luvun alusta lähtien.
Quote from: Topi Junkkari on 30.05.2014, 09:51:46
Quote from: Mursu on 30.05.2014, 09:36:03
Kantakaupunki on suunnilleen se, missä ratikat kulkee.
Kantakaupunki tarkoittaa Helsinkiä ennen vuoden 1946 ja sitä myöhempiä alueliitoksia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_kantakaupunki (http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_kantakaupunki)
Linkin takaa:
QuoteHelsingin kantakaupunki (ruots. Helsingfors innerstad) oli alkujaan alue...
(mainitsee myös mm. ratikka ja umpikorttelimääritelmät)
Keskusta on ns steissin alue ja kanta-kaupunki on tyyliin umpinaiset korttelit tyyliin kallio/töölö ja pasilat yms on lähiöitä.Itä-helsinki ja jostain haagasta eteenpäin on sitten jo jotain landea.. :D
Näin se maahanmuutto ja sen tarkoitus muuttavat muotoaan: aluksi meille kerrottiin, että nämä reippaat nuoret miehet tulevat pesemään mummojemme takapuolet ulosteesta, mutta heidän palvottu toimenkuvansa onkin nimitellä toisia ihmisiä läskeiksi, homoiksi ja huoriksi.
Quote from: Eino P. Keravalta on 31.05.2014, 13:29:41
Näin se maahanmuutto ja sen tarkoitus muuttavat muotoaan: aluksi meille kerrottiin, että nämä reippaat nuoret miehet tulevat pesemään mummojemme takapuolet ulosteesta, mutta heidän palvottu toimenkuvansa onkin nimitellä toisia ihmisiä läskeiksi, homoiksi ja huoriksi.
Tai ainakin nimitellä elättäjiä läskeiksi, homoiksi ja huoriksi.
QuoteTsekkaa, tajuutsä Stadin slangin uudet läpät
...
Vanha slangi syntyi alun perin Helsingissä 1800-luvun lopulla. Kaupunki oli silloin kieliympäristönä monikulttuurinen. Slangiin tuli sanastoa ruotsista ja venäjästä. Uuteen slangiin on sittemmin otettu, tai on tullut, sanoja ja aineksia lähinnä englannista, mutta aivan uusimmat puhujat sulattavat mukaan muun muassa arabiaa ja somalia.
Jos kuulee Itiksessä [Itäkeskus] nuoren väittävän toiselle, että "nyt sä puhut paskaa", saattaa kuulla kundin vastaavan "wallahi" eli "vannon Allahin nimeen". Se on slangia sekin.
Jotkut ortodoksit stadilaiset slangin bamlaajat saattavat jo tässä vaiheessa huudahtaa, että hitto vie se ny ei ainakaa oo mitää slangii. Mut sillon ne itekki saattaa jo heittää jotai Hesan puhekielt.
...
Helsinki on ollut muuttoliikkeessä ottavana puolena, ja toisin kuin stabiilimpien maalaisyhteisöjen, helsinkiläisten on ehkä ollut pakko hyväksyä tulijoiden tavat ja suuvärkeistä tulvahtelevat oudot ilmaisut.
http://www.hs.fi/kaupunki/a1423205284142
Wallah en osta ikinä hyysäriä.
HS ei bonjaa mitä lukijat snaijaavat.
ton gradun tekijä ei ilmeisesti tiedä että eri kaupunginosissa oli eri slangit ja on sitä mieltä että yhden kaupunginosan slangisanoja käyttävät kaikki helsinkiläiset.. :D
Olen kyllä kuullut somppujen sölkkäävän vaikka mitä paskaa omalla kielellään, mutta se ei minua juuri kiinnosta. Sen sijaan Hyysärin pikkukylästä kotoisin olevaa toimittajan alkua se tuntuu kovasti kiinnostavan, kun pääsee ensimmäistä kertaa elämässään näkemään ihka aidon n**kerin. :facepalm:
Älä tuu tänne dallaa tai mä dokaan sua röökiin. Pebbuh!
Jo kolme vuotta sitten uutisoitiin (http://hommaforum.org/index.php/topic,42286.0.html) somalien stadin slangia rikastuttavasta vaikutuksesta:
Quote- Olemme odottaneet, että varsinkin Vuosaaressa ja Puotilassa somalien ja venäläisten sanasto alkaa vaikuttaa slangiin, Paunonen sanoo.
Toistaiseksi tiedossa on kolme somalinkielistä, slangiin tullutta sanaa. Ne ovat khanis eli homo, shuluk eli läski tai lihava ihminen ja sharmuto eli huora.
Itse gradu:
Erika Vierto: Voiksä stikkaa mulle stidit ku mullon stendari bänks? Havaintoja syntyperäisten helsinkiläisnuorten slanginkäytöstä (https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/136572/voiksast.pdf?sequence=1)
Slangijutuissa mua ottaa aivoon liiallinen slangisanojen käyttö. Lauseet - vai onks ne nyt virkkeit tai jotain, on duunattu täyteen slangii, mikä mun mielestä on dorkaa. Ei me sillai oikeesti puhuttu. Jonkun faijakin oli duunissa radiossa.
Quote from: Iloveallpeople on 09.02.2015, 15:54:51
Jo kolme vuotta sitten uutisoitiin (http://hommaforum.org/index.php/topic,42286.0.html) somalien stadin slangia rikastuttavasta vaikutuksesta:
Quote- Olemme odottaneet, että varsinkin Vuosaaressa ja Puotilassa somalien ja venäläisten sanasto alkaa vaikuttaa slangiin, Paunonen sanoo.
Toistaiseksi tiedossa on kolme somalinkielistä, slangiin tullutta sanaa. Ne ovat khanis eli homo, shuluk eli läski tai lihava ihminen ja sharmuto eli huora.
Hieno kontribuutio afrikansarvelaistovereiltamme.
Työ eli duuni ei ole tainnut saada uutta stadilaista sananmuotoa.
Quote from: Sepelisäkki on 10.02.2015, 00:11:08
Tarkoittaako tämä sitä, että joillakin alueilla jo niin voimakas muslimiedustus, että sana 'wallah' on enemmistön käytännön sanavarastoa?
:facepalm:
Ei tarkoita. Kyse on vain toimittajan unelmasta. >:(
Quotesaattaa kuulla kundin vastaavan "wallahi" eli "vannon Allahin nimeen".
Mukavan oloiset nuorukaiset
TM raiskaavat nyt myös nuorisoslangia. Allahu akbar.
Quote from: Maastamuuttaja on 09.02.2015, 20:16:21
Slangijutuissa mua ottaa aivoon liiallinen slangisanojen käyttö. Lauseet - vai onks ne nyt virkkeit tai jotain, on duunattu täyteen slangii, mikä mun mielestä on dorkaa. Ei me sillai oikeesti puhuttu. Jonkun faijakin oli duunissa radiossa.
Olen huomannut saman. Näissä "oikeaoppisissa" slangiesityksissä slangia käytetään kuin kieltä, jonka sanasto korvaa tyystin suomalaisen. Kuitenkin ainakin kuulemani mukaan slangisanoja käytetään mausteena puhekielessä, ja yhtä hyvin voidaan seassa käyttää suomalaisiakin vastineita. Joskus kuulee hyvin slangisanapitoista puhekieltä, mutta ei sekään ole oikeaoppista. Suhteeni Stadiin ei tosin ole niin vakiintunut, että olisin kuullut kaiken. Ehkä joskus muinoin slangi tosiaan muistutti enemmän kreolia.
Quote from: koli on 09.02.2015, 02:05:44
Jos kuulee Itiksessä [Itäkeskus] nuoren väittävän toiselle, että "nyt sä puhut paskaa", saattaa kuulla kundin vastaavan "wallahi" eli "vannon Allahin nimeen". Se on slangia sekin.
Quote from: skrabb on 25.04.2010, 17:09:04
QuoteWallah, sanoi uussuomalainen
Tutkija nauhoitti nuorten itähelsinkiläisten puhumaa suomen kieltä. Siihen on sekoittunut arabiaa ja venäjää.
Tommi Nieminen
(...)
"Kiinnostava ilmiö on mä lupaan- tai mä vannon -fraasi, jota nuoret käyttävät yleissuomesta poikkeavalla tavalla. Siihen on selkeästi vaikuttanut arabian kielen ilmaus wallah, joka tarkoittaa Jumalan nimeen ja jota erityisesti somalit käyttävät", Raevaara sanoo.
Vaikkapa näin: Noi bassot oli tosi kovalla, mä lupaan. Tai: wallah, veli, sä oot hyvä futaaja.
Kun jälkimmäiselle lauseelle suorittaa ruumiinavauksen, siitä löytyy paljon sellaista, jota keski-ikäinen kantasuomalainen ei suuhunsa panisi. Wallah on vahvistus siitä, että puhuja on tosissaan. Että väite ei ole läppää.
Ja meidän kulttuurihistoriaamme...
Quote from: Matt. 5:33-3733 "Vielä teille on opetettu nämä isille annetut käskyt: 'Älä tee väärää valaa' ja 'Pidä, mitä olet Herralle valalla vannonut'. 34 Mutta minä sanon teille: Älkää vannoko lainkaan. Älkää taivaan kautta, sillä se on Jumalan valtaistuin, 35 älkää maan kautta, sillä se on hänen jalkojensa koroke, älkääkä Jerusalemin kautta, sillä se on suuren kuninkaan kaupunki. 36 Älä myöskään vanno pääsi kautta, sillä et sinä pysty muuttamaan ainuttakaan hiustasi mustaksi etkä valkoiseksi. 37 Kun myönnätte, sanokaa vain: 'Kyllä', kun kiellätte, sanokaa: 'Ei.' Enempi on pahasta.
QuoteWallahi ja waryah
Väitöskirjaa tehdessään Lehtonen törmäsi useaan sanaan, joita aikuisten ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvien on lähes mahdotonta ymmärtää. Tällaisia sanoja ovat esimerkiksi vieraista kielistä suomeen lainatut sanat wallahi ja waryah.
– Wallahi on alun perin arabiaa. Sen alkuperäinen merkitys on sananmukaisesti "Jumalan tai Allahin kautta". Nykyään sitä käytetään esimerkiksi monissa itähelsinkiläisissä kouluissa merkityksessä "ihanko totta".
– Waryah puolestaan on alun perin somaliankielinen sana, joka tarkoittaa vähän niin kuin "hei, sinä", amerikkalaisittain "hey, dude" (vapaasti suomennettuna "mitä äijä" tai "mitä jätkä"). Sitä käytetään tervehtimiseen nimenomaan miesten keskuudessa. Molemmat ilmaisut ovat sellaisia, että myös syntyperältään suomalaiset koululaiset ymmärtävät niiden merkityksen, mikäli käyvät samaa koulua tai liikkuvat sellaisessa porukassa, jossa näitä sanoja usein käytetään.
Veli
– Tärkeää on tietysti, mistä ilmiöstä tai sosiaalisesta kehityksestä sanat ovat esimerkkejä. Esimerkiksi hip hop -tyyliin tulee afroamerikkalaisia sanoja, niin kuin yo tai wazzup (whatsup, wassup), toisaalta sellaisia ilmauksia jotka mukautetaan paikalliseen, niin kuin vaikkapa puhuttelu veli (vrt. amerikanenglannin bro).
– Tuon tyyppiset puhuttelut ovat olleet suomen kielessä melko harvinaisia, mutta omassa aineistossani hip hop -tyyliin samaistuvien keskuudessa veli on aika yleinen. Sillä ilmaistaan maskuliinista ja joskus myös etnisyyteen liittyvää solidaarisuutta.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1440045576353.html (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1440045576353.html)
Onko tämä sitä kulttuurin rikastamista?
Quote from: Rikastaja on 21.08.2015, 14:10:58
Veli
– Tärkeää on tietysti, mistä ilmiöstä tai sosiaalisesta kehityksestä sanat ovat esimerkkejä. Esimerkiksi hip hop -tyyliin tulee afroamerikkalaisia sanoja, niin kuin yo tai wazzup (whatsup, wassup), toisaalta sellaisia ilmauksia jotka mukautetaan paikalliseen, niin kuin vaikkapa puhuttelu veli (vrt. amerikanenglannin bro).
Onko tämä sitä kulttuurin rikastamista?
"Veli" ja "Veljet" on Juhani 'Don Tami' Tammisen lanseerama, eikä sillä ole mitään tekemistä hip-hop-kulttuurin kanssa 8)
Stadin slangin rikastuminenhan on jo vanha uutinen.
http://yle.fi/uutiset/stadin_slangi_saa_vaikutteita_somalinuorten_kielesta/5463201 (http://yle.fi/uutiset/stadin_slangi_saa_vaikutteita_somalinuorten_kielesta/5463201)
QuoteStadin slangiin on viime vuosina tullut erityisesti somalinkielisiä sanoja ja muitakin vaikutteita, kertoo slangiprofessorina tunnettu Heikki Paunonen.
- Monet ovat haukkumasanoja, kuten shuluk eli läski, khanis eli homo ja sharmuto eli huora. Näitä sanoja käyttävät myös Itä-Helsingin suomalaiset nuoret omassa kielessään. Somalista tulee myös sana burjo eli penis.
Myös somaleille tyypillinen vannominen on siirtynyt suomalaisnuorten sanastoon.
- On jännittävä piirre, että kun somalit aina sanovat wallah wallah eli minä vannon, niin suomalaisetkin ovat alkaneet käyttää vannon vannon, ja vielä samalla äänensävyllä kuin somalit niin, että siinä ikään kuin matkitaan tätä somalien käyttämää vannomista, Paunonen selittää.
Lihavoin tuosta noita rikkaampia sanoja. Wallah on ilmeisesti käännetty sekulaarin korrektisti. Eiköhän suorempi merkitys ole "allahin nimeen" tai sinne päin.
Quote- Monet ovat haukkumasanoja, kuten shuluk eli läski, khanis eli homo ja sharmuto eli huora. Näitä sanoja käyttävät myös Itä-Helsingin suomalaiset nuoret omassa kielessään. Somalista tulee myös sana burjo eli penis.
Kuka näitä muka käyttää? ;D
Quote from: Melbac on 29.05.2014, 15:18:13
No tytsy,tytsyli eivät omasta mielestäni ole uusia sanoja mutta joku chika on.
Chica on espanjaa. On kyseenalaista, voidaanko pitää sitä stadin slangiin kuuluvana sanana. Toki jotkut suomalaiset käyttävät myös esim. sanaa bueno, mutta en pitäisi sitäkään stadin slangina.
Quote from: Micke90 on 15.10.2015, 23:33:32
Quote- Monet ovat haukkumasanoja, kuten shuluk eli läski, khanis eli homo ja sharmuto eli huora. Näitä sanoja käyttävät myös Itä-Helsingin suomalaiset nuoret omassa kielessään. Somalista tulee myös sana burjo eli penis.
Kuka näitä muka käyttää? ;D
Somalit.
Rinkebyruotsi eli blattesvenska (mutiaisruotsi) ei ole mitään muuta kuin huonosti opittua ruotsia. Kun "brosat" afganistanista, irakista ja nigeriasta hengaavat rinkebyn torilla, niin niiden yhteinen kieli on tönkköruotsi. Niillä ei riitä kapasiteetti oppia kieltä kunnolla ja toisaalta ne eivät osaa edes ääntää ruotsin sj- ja sch- äänettä. Esim. sjutton tulee arabiinoilla jotenkin [kshrutton] ja suomalaisilla simmpelisti [shutton]. Kaikenlaiset r- äänteet ovat karmeaa kuultavaa kun arabiino aukaisee suunsa.
Kenen tahansa ei- ruotsinäidinkielisen on helpompi ymmärtää kehitysmaaruotsia kuin ehta aidon ruotsalaisen. Se johtuu siitä, että kehitysmaaruotsissa eli tönkköruotsissa prepositiot voivat olla kaikkea i:n ja på:n väliltä asian tarkoittaen kuitenkin samaa ja aikamuotoja on vain perusmuoto. Juoksin eilen= jag springa i går, juoksen huomenna= jag ska springa imorn. Ska- sana erottaa onko puhe imperfektistä tai futuurista. Lisäksi lausuminen ei tönkkäruotsissa ole niin nökönuukaa. Arabiinoilta ei irtoa kaikki vokaalitkaan, joten ä voi ihan hyvin olla i, a, e tai vaikka kaikkia.
Tönkköruotsissa ei ole mitään hienoa, glamouria, salaperäistä tai muutakaan ihkua. Se on alkeellista slummiruotsia, joka on suomalaisenkin korvaan kauhean kuulosta kun sitä sönköttää kaupan kassa tai joku aspa jossain respassa. Slummiriuotsi/ kehisruotsi kertoo kansakunnan alennustilan.
Kuuntelin eilen kassajonossa joidenkin ehkä 13 v. pottunokkasällien puhetta, niin kuulin tuon vannon-sanan parikin kertaa siinä, en tosin peräkkäin sanottuna. Särähti jotenkin korvaan, koska ei tuon ikäiset kyseistä sanaa ole mun kuullen ainakaan ennen käyttäneet. Ei siinä mitään, ihan normaali sana, mutta nyt kun tietää mistä tuo ilmaisu todennäköisesti on peräisin, niin eeh.. noh, kieli rikastuu ja pitää vaan sopeutua.
https://yle.fi/uutiset/3-10039814 (7.2.2018)
Quote"Ihmiset haluavat erottautua kielellä toisistaan" – Murre elää ajassa ja venyy puhujiensa tarpeiden mukaan
Murre on keino erottautua, mutta monet perinteisten aluemurteiden sanat katoavat puhekielestä. Tosin esimerkiksi oulun murteen nää-pronomini sinä-merkityksessä ei näytä hiipuvan.
(...)
Sanoihin murrepiirteitä
Murre ei siis sanastoltaan sido yhteen alueita kuten ennen, mutta murteet kuuluvat puheenparressa ja ääntämyksessä. Erityistä murresanastoa syntyy pienemmissä ryhmissä, joita voivat olla esimerkiksi harrastus- tai ammattiryhmät.
Murteen käyttäminen onkin tärkeä erottautumiskeino. Omaa murretta voidaan puhua hyvinkin pienen yhteisön kesken, muistuttaa tutkijatohtori Heini Lehtonen Helsingin yliopistosta.
– Kyse on siitä, että ihmiset haluavat erottautua kielellä toisistaan. Syyt ovat vähän erilaisia kuin vaikkapa sata vuotta sitten. Nyt on kaikenlaisia harrastusryhmiä ja hyvin erikoistuneita alakulttuureja, jotka saavat vaikutteita globaalisti.
"Mä vannon"
Heini Lehtonen on tutkinut pitkään itähelsinkiläisten nuorten puhetapaa. Erilaisista taustoista tulevien ihmisten kohtaamisessa syntyy uudenlaista sanastoa, joka voi levitä myös alkuperäänsä laajemmalle alueelle.
– Esimerkiksi räppärit voivat käyttää hyvinkin paikallisia sanoja, jotka ovat tulleet uudemmista maahanmuuttajakielistä. Sillä lailla ne voivat kyllä levitä, Lehtonen sanoo.
Ruotsissa monietnisten nuorten puhetavasta puhutaan nimellä "rinkebysvenska".
Toisaalta kyse on perinteisestä ilmiöstä. Samalla tapaa syntyivät aikanaan Oulun murteen vahvat ruotsalaisvaikutteet. Suomalaisten ja ruotsalaisten keskinäisestä vuorovaikutuksesta syntyi "kyökkiruotsi", jossa lainailtiin ruotsalaista alkuperää olevia sanoja arkikieleen.
Nykykehityksestä Lehtonen ottaa esimerkiksi somalin kielestä tulevan wallahi-sanan, joka on jo levinnyt alkuperäisistä piireistään laajemmalle alueelle.
– Olen tutkinut ilmausta "mä vannon", jossa vannoa-verbiä käytetään eri tavalla kuin ennen. Sillä näyttäisi olevan viitteitä wallahi-fraasiin, ja se näyttäisi olevan yleistynyt alkuperäisistä piireistään.
Oulun yliopiston professori Harri Mantila pohtii, että tässä yhteydessä voitaisiin puhua myös uudesta murteesta.
– Ehkä siitä voisi sanoa, että siitä on syntymässä omalla laillaan uusi murre. Se on täysin verrattavissa tähän rinkebysvenskaan.
Olin parisen viikkoa sitten Helsingin Malmilla Burger Kingissä. Jonossa oli muutamia nuoria, joista osa oli "etnisiä", osa "kantiksia". Erityisesti kiinnitin huomion erään äänekkäästi ja hyvin nopeasti ja aggressiivisesti puhuneen nuoren puheenparteen:
Hei Wadi! Wadi! Mita vittu, mitä sa ota ruoaks? jotai kana?
Mä vanno, Jumalan nime, mä en voi lopetta niiden rahapeli pelaamine!
Ja ei, tämä kyseinen nuori mies ei suinkaan ollut kumpikaan joukon kahdesta afrikkalaisesta, jotka by the way eivät edes olleet somaleita. Sen sijaan puhuja oli sinisilmäinen vaaleatukkainen aivan kantasuomalainen poika. Afrikkalaiset pojat puhuivat paljon selkeämpää suomea eivätkä käyttäneet lainkaan ilmauksia "Jumalan nimeen" tai "mä vannon".
Olin aika häkeltynyt.
Saattoi olla myös venäläinen tai virolainen.
No saattoi, mutta usein etenkin venäläisistä tulee ulkonäöllisesti sellainen fiba, että ovat venäläisiä. Tämä näytti kyllä niin perisuomalaiselta kuin vain voi. Ja onhan sekin toki jotain, että venäläis- tai virolaispoika puhuu kuin somali.
Aika yleistä nykyään nuorison keskuudessa puhua korostetun huonoa Suomea. Etenkin niissä piireissä, jotka koostuvat löyhistä monikulttuurisista kaveriporukoista. Surkealta se kyllä kuulostaa ja sitä se myöskin on.
Silloin, kun itse kävin yläastetta (2003-2006), ei tuollaista kyllä ollut. Mitä muumia tässä maassa on tapahtunut reilussa 10 vuodessa? >:(
Ja vastaan itselleni: väestönvaihto tässä maassa on tapahtunut. Alla tilastot vieraskielisen väestön määrästä vuosina 2003-2016:
2003 124 817
2004 133 183
2005 144 334
2006 156 827
2007 172 928
2008 190 538
2009 207 037
2010 224 388
2011 244 827
2012 266 949
2013 289 068
2014 310 306
2015 329 562
2016 353 993
Lähde: Tilastokeskus 2016. (http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_010.px/table/tableViewLayout2/?rxid=14d80356-c434-40e9-853d-5bab24bb5a6d)
Quote from: Alaric on 20.10.2015, 20:19:22
Kuuntelin eilen kassajonossa joidenkin ehkä 13 v. pottunokkasällien puhetta, niin kuulin tuon vannon-sanan parikin kertaa siinä, en tosin peräkkäin sanottuna. Särähti jotenkin korvaan, koska ei tuon ikäiset kyseistä sanaa ole mun kuullen ainakaan ennen käyttäneet. Ei siinä mitään, ihan normaali sana, mutta nyt kun tietää mistä tuo ilmaisu todennäköisesti on peräisin, niin eeh.. noh, kieli rikastuu ja pitää vaan sopeutua.
Kyllä jo 1950-luvulla poikaporukoissa käytettiin sanaa vannon ainakin Keski-Pohjanmaalla aivan siinä merkityksessä kuin nytkin.
Quote from: ismolento on 07.02.2018, 23:37:10
Quote from: Alaric on 20.10.2015, 20:19:22
Kuuntelin eilen kassajonossa joidenkin ehkä 13 v. pottunokkasällien puhetta, niin kuulin tuon vannon-sanan parikin kertaa siinä, en tosin peräkkäin sanottuna. Särähti jotenkin korvaan, koska ei tuon ikäiset kyseistä sanaa ole mun kuullen ainakaan ennen käyttäneet. Ei siinä mitään, ihan normaali sana, mutta nyt kun tietää mistä tuo ilmaisu todennäköisesti on peräisin, niin eeh.. noh, kieli rikastuu ja pitää vaan sopeutua.
Kyllä jo 1950-luvulla poikaporukoissa käytettiin sanaa vannon ainakin Keski-Pohjanmaalla aivan siinä merkityksessä kuin nytkin.
Keski-Pohjanmaalla 1950-luvulla vannottiin Allahin, Kaikkitietävän, nimeen aina kun päätettiin tehdä jotain tai kerrottiin kavereille joku juttu? Toki nyt sinänsä aina on jotain vannottu, mutta tuskin kovin usein nuorisokielessä? Nythän tuo siis aukikirjoitettuna tarkoittaa: "Olkoon Allah ja hänen profeettansa todistajinani kun kerron, että eilen näin liikuntatunnin jälkeen Sofian suihkussa" tms.
Quote from: ismolento on 07.02.2018, 23:37:10
Kyllä jo 1950-luvulla poikaporukoissa käytettiin sanaa vannon ainakin Keski-Pohjanmaalla aivan siinä merkityksessä kuin nytkin.
Kyllä, mutta tuskin mitään wallahia kiljuttiin.
Vahvempi kulttuuri aina vaikuttaa heikompaan ja hallitseva kulttuuri alistettuun kulttuuriin. Eivät eurooppalaisetkaan uuden maailman valloittajat alkaneet omimaan englantiin ja espanjaan sanoaj alistamiltaan alkuperäiskansoilta.
Vannomatta paras on vanha suomalainen sanonta ja se voittaa Wallahin mennen tullen.
Nämä wallahit sun muut henkiset puhekielen köyhyydet kertovat suomalaisen kulttuurin vastaisesta ilmiöstä, jota vallanmedia hehkuttaa suurena rikkautena ja jota vallanpolitiikka ruokkii ja toteuttaa politiikkansa seurauksena.
Quote from: JJohannes on 07.02.2018, 23:10:07
No saattoi, mutta usein etenkin venäläisistä tulee ulkonäöllisesti sellainen fiba, että ovat venäläisiä. Tämä näytti kyllä niin perisuomalaiselta kuin vain voi. Ja onhan sekin toki jotain, että venäläis- tai virolaispoika puhuu kuin somali.
Itse en ole vielä tavannut sellaisia venäläisiä tai virolaisia, jotka olisivat imeneet itseensä vaikutteita "rikkaimmista ja paremmista" kulttuureista. Aika näyttää käyttäytyvätkö jatkossa "lättähattu-sakilaiset" enemmänkin tulijakulttuurien tapojen mukaan. Voi olla. Ainakin yksi linnakundi (puhui isoon ääneen linnareissustaan bussissa) koki isoksi puutteeksi sen, ettei hän osannut arabian kieltä. Alamaailma saattaa omaksua todella nopeasti heidän kannaltaan parempien ja tehokkaampien kulttuurien toimintatapoja. Voipa jopa piankin tulla tehokkaita jengejä, joissa on sekä kantiksia että matuja.