Europarlamentti: Kohti yhteistä turvapaikkapolitiikkaa: kuinka taakkaa pitäisi jakaa? (http://www.europarl.europa.eu/news/public/story_page/022-69682-060-03-10-902-20100226STO69652-2010-01-03-2010/default_fi.htm)
QuoteVaikka Eurooppa vastaanottaa suhteellisen vähäisen määrän pakolaisia, kohdistuu EU:n jäsenmaihin hyvin vaihtelevia paineita. Lissabonin sopimuksen myötä EU:n turvapaikkapolitiikkaa ohjaa solidaarisuuden ja reilun taakanjaon periaate, myös mitä tulee turvapaikkajärjestelmän kustannuksiin. Kuinka tämä pitäisi toteuttaa käytännössä? Mepit ovat peränneet pakollista taakanjakomekanismia – ehdotus, jota kaikki EU-maat eivät sulata.
[...]
Kansalaisvapauksien sekä sisä- ja oikeusasioiden valiokunnan mepit perehtyivät 22. helmikuuta parlamentin teettämään selvitykseen jäsenmaiden välisestä taakanjaosta turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa. Turvapaikkajärjestelmien yhtenäistäminen ja EU-maiden yhteistyö ei selvityksen mukaan yksin riitä epätasapainon kompensoimiseen, vaan siihen tarvitaan myös huomattavasti nykyistä suurempaa rahallista korvausta. Taakanjako voitaisiin toteuttaa paitsi hakijakohtaisella tai rahastopohjaisella korvauksella, myös turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittelulla jäsenmaasta toiseen.
Pakollista vai vapaaehtoista solidaarisuutta?
Parlamentti katsoo, että jäsenmaat tarvitsevat keppiä, jotta taakanjako toteutuisi käytännössä. Se hyväksyi EU:n valmisteilla olevaan turvapaikkalakipakettiin viime toukokuun ensimmäisessä käsittelyssä muutosehdotuksia, jotka vahvistaisivat EU-maiden solidaarisuutta turvapaikkahakemusten käsittelyssä. Mepit peräsivät vuoteen 2012 mennessä sitovaa mekanismia eniten turvapaikkahakemuksia vastaanottavien jäsenmaiden avittamiseen.
Jäsenmaiden taakanjako ja solidaarisuus turvapaikkakysymyksissä kirjattiin EU-pykäliin 1. joulukuuta voimaan tulleella Lissabonin sopimuksella. Ajatus pakollisesta solidaarisuudesta ei ole kuitenkaan miellyttänyt kaikkia EU-maita ja turvapaikkapaketti on jumiutunut jäsenmaiden neuvostoon. Se tosin naulasi viimein 25. helmikuuta kantansa paketin kiistattomimpaan osaan eli uuden turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamiseen.
[...]
Kansalaisvapauksien sekä sisä- ja oikeusasioiden valiokunta paneutui turvapaikkalakipaketin kohtaloon viimeksi lokakuulla. Mepit pahoittelivat tuolloin neuvoston haluttomuutta sitovaan taakanjakoon. "Tässä on kyse solidaarisuudesta ja vapaaehtoinen solidaarisuus on kyllä vitsi. Jotkut maat eivät halua auttaa", Maltan Simon Busuttil (keskustaoikeiston kansanpuolueryhmä EPP) kritisoi.
[...]
Europarlamentin tiedotteen ohessa oli viittaus tammikuussa ilmestyneeseen parlamentin raporttiin "What system of burden-sharing between Member States for the reception of asylum seekers?" (http://www.europarl.europa.eu/activities/committees/studies/download.do?language=en&file=29912), jossa tarkastellaan EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan kustannuksia ja vaihtoehtoisia toteutustapoja.
Mielenkiintoinen on muun muassa kohta, jossa todetaan BKT:hen, väestömäärään ja väestöntiheyteen perustuvan indeksin perusteella
Suomella olevan Ruotsin jälkeen EU:n toiseksi eniten kapasiteettia ottaa vastaan turvapaikanhakijoita. Siis enemmän kuin esimerkiksi Saksalla, Ranskalla, Italialla, Espanjalla ja Isolla-Britannialla.
QuoteAccording to the applied methodology Sweden, Finland, France, Ireland and the UK have the highest capacity rankings, i.e. the highest capacity to receive asylum seekers based on a combination of GDP, population size and population density. At the other end of the scale Romania, Bulgaria and Malta have the lowest capacity.
Myöhemmässä osuudessa vertaillaan eri maiden turvapaikkakustannuksia. Vuoden 2007 luvuilla kustannukset per turvapaikkahakemus olivat Suomessa EU:n seitsemänneksi korkeimmat. Kustannukset Pohjoismaissa olivat selvästi korkeammat kuin Etelä-Euroopassa tai uusissa EU-maissa.
Käännös- ja tulkkauskuluissa per turvapaikkahakemus Suomi oli EU:n ylivoimainen ykkönen. Myös matkakuluissa per hylätty hakemus Suomi oli ykkönen.
Raportin lopussa käydään läpi eri taakanjakomekanismeja. Suomi on kuulemma ehdottanut järjestelyä, jossa EU-maille maksettaisiin "merkittävä osuus turvapaikanhaun yksikkökustannuksista". Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi maksamalla 8 800 euroa jokaisesta turvapaikkahakemuksesta, jolloin kokonaiskustannukset tästä kompensaatiosta olisivat 1,9 miljardia euroa.
Turvapaikanhakijoiden EU:n sisäisessä uudelleensijoittamisessa korostetaan vapaaehtoisuutta, nimittäin
turvapaikanhakijan vapaaehtoista siirtymistä, koska pakottaminen tulee erityistoimenpiteineen kalliiksi.
Raportissa on paljon numeronpyöritystä, jonka on lähinnä tarkoitus antaa uskottavuutta EU:n yhteiseen turvapaikkapolitiikkaan ehdotetuille muutoksille: turvapaikkajärjestelmän tukemiseen miljardeilla euroilla ja turvapaikanhakijoiden siirtämiseen tietyn kaavan mukaan vastaanottokapasiteetiltaan suuriksi määriteltyihin maihin (Ruotsi, Suomi, Ranska, Irlanti). Näiden muutosten poliittista ulottuvuutta ei käsitellä, eikä myöskään muutosten mahdollisia vaikutuksia Eurooppaan suuntautuviin turvapaikanhakijavirtoihin.
Roopen referaatti voidaan summata näin: joko otatte enemmän sosiaalishoppailijoita Afrikasta tai Lähi-Idästä tai maksatte kovat rahat.
Ystävällisin terveisin
EU
Eikö?
Mahtava asia tuo Lissabonin sopimus. Kohta sitä ei tosiaan määritellä itse, kuinka monta otetaan. Hei, teille mahtuu, sanotaan Brysselistä.
Jos Suomessa ollaankin hiukkasen heräämässä tämän kansainvaelluksen edessä, ei koko EU:n tasolla taida edes uni olla vielä häiriintynyt. Niin tai näin, tuollainen matematiikka johtaa Suomen kannalta aivan täydelliseen katastrofiin.
Quote from: TeemuT on 22.04.2010, 19:57:30
Mahtava asia tuo Lissabonin sopimus. Kohta sitä ei tosiaan määritellä itse, kuinka monta otetaan. Hei, teille mahtuu, sanotaan Brysselistä.
Asia taitaa olla viimekädessä Eurooppa-neuvoston päätösvallassa. Päätösten teko vaatii yksimielisen hyväksynnän kaikkien EU-maiden pääministereiltä. Uskon ja toivon ettei tällaista hyväksyntää tule. Suomeen ei kuitenkaan kannata luottaa päätöksen torppaajana. Suomi on aina ollut neuvostossa halpa huora joka tekee kaiken mitä muut käskevät omista eduista välittämättä.
Kuinkas ne kultamunat nyt muuttuivatkin yht'äkkiä taakaksi? Ai niin, kultahan on helvetin painavaa..
Ei hyvää päivää.
Kansanäänestys.
Tuli taas mieleen se joku Halla-ahon kirjoitus...Tärkeintä ei ole siis tämä "auttamisen halu" vaan tärkeintä on panna kaikki tasapuolisesti kärsimään monikulttuurisuudesta.
Kaatuuko Suomen sosiaaliturva ja hyvinvointivaltion rippeet jo ennen EU:n määräämää turvapaikanhakijatulvaa, vai viimeistään siihen?
Miksi turhaan rakentaa tuollaisia hitaita, hankalia ja kalliita systeemejä, joiden puitteissa raahataan Afrikan ja Lähi-idän väki Eurooppaan? Miksi kitua hitaasti? Miksi tappaa Eurooppa näännyttämällä vuosikymmenten mittaan?
Ratkaistaan asia kerralla: kun kerran moniosaajat haluavat niin kovin tänne tulla, niin hitto vie, annetaan koko Eurooppa niille. Vaihdetaan maita ja mantereita. Me eurooppalaiset saisimme puolestamme yksinoikeuden koko Afrikkaan ja Lähi-itään. Tekisimme niistä kukoistavia paratiiseja niiden luonnonvarojen avulla kun soveltaisimme korkealuokkaista teknologiaamme ja kehittyneitä yhteiskuntarakenteitamme. Saharakin kukoistaisi vihreänä keinokastelun ja aurinkopaneleiden avulla. Kaikkea olisi yllinkyllin. Eden olisi tullut takaisin. Siirtymäaika alueiden vaihtoon viisi vuotta puolin ja toisin.
Sillä välin Euroopassa musulmaanit sun muut sankarit hortoilisivat umpeenkasvaneilla kaduilla jäätyneet rätit päässä koputtelemassa autioiden fattojen lukittuja ovia.
Sopii minulle.
Quote from: Eino P. Keravalta on 22.04.2010, 20:37:51
Miksi turhaan rakentaa tuollaisia hitaita, hankalia ja kalliita systeemejä, joiden puitteissa raahataan Afrikan ja Lähi-idän väki Eurooppaan? Miksi kitua hitaasti? Miksi tappaa Eurooppa näännyttämällä vuosikymmenten mittaan?
Ratkaistaan asia kerralla: kun kerran moniosaajat haluavat niin kovin tänne tulla, niin hitto vie, annetaan koko Eurooppa niille. Vaihdetaan maita ja mantereita. Me eurooppalaiset saisimme puolestamme yksinoikeuden koko Afrikkaan ja Lähi-itään. Tekisimme niistä kukoistavia paratiiseja niiden luonnonvarojen avulla kun soveltaisimme korkealuokkaista teknologiaamme ja kehittyneitä yhteiskuntarakenteitamme. Saharakin kukoistaisi vihreänä keinokastelun ja aurinkopaneleiden avulla. Kaikkea olisi yllinkyllin. Eden olisi tullut takaisin. Siirtymäaika alueiden vaihtoon viisi vuotta puolin ja toisin.
Sillä välin Euroopassa musulmaanit sun muut sankarit hortoilisivat umpeenkasvaneilla kaduilla jäätyneet rätit päässä koputtelemassa autioiden fattojen lukittuja ovia.
Sopii minulle.
Heh, hauska visio! Saanen kaiken korrektiuden vastapainoksi maalailla silmienne eteen näkymän väestönvaihdon jälkeisestä satakuntalaisesta kaskiviljelmästä, jossa sananmukaisesti nokinaamaiset neekerit huolehtivat naurisviljelmistään
puuvillarohdinkaavuissaan ns. nokikepit kädessä. Taustalla savua läheisistä kaskenpoltoista. Vikkelät itäafrikkalaiset piltit kirmaavat jaloissa. Suota ahkerasti kuokkiva Iranin rämemuslimi (vrt. Jussi Koskela) olisi uljas näky. Ei meinaan rätti jäätyisi päähän. Karhunkaataja Mahmud K'itusta arvostettaisiin muhamettilaisissa savupirteissä. Musliminaisten piirissä syntyisivät epäilemättä uudet sekä Martta- että Lotta Svärd -liikkeet, raittiusliike, kansansivistystyö sekä uusi muslimiherännäisyys.
Heräsin ja laskin kissan ulos.
Jos tuollaista oikeasti alkaisi tapahtumaan, olisi se kyllä itsenäistymisen paikka. En kuitenkaan usko, että EU oikeasti ryhtyy tuohon ennenkuin sillä on toimivat asevoimat. Ei ne siellä päässä mitään tomppeleita ole. Hivuttautuminen kohti kansallisvaltioiden romahtamista pitää pitää mahdollisimman hitaana, ettei kriittinen massa herää.
En silti usko, että EU pysyy pystyssä kovinkaan kauaa (eli yli sataa vuotta).
Quote from: Jaska Pankkaaja on 22.04.2010, 20:07:28
Kuinkas ne kultamunat nyt muuttuivatkin yht'äkkiä taakaksi? Ai niin, kultahan on helvetin painavaa..
Ei hyvää päivää.
:D :D :D Juuuh, otsikkokin jo sen sanoo. Taakka mikä taakka. The Burden! Bludy hell... >:(
No voi v*ttu jos ne rupeaa väestontiheyden perustella sitä "takkaa" jakamaan.Noillehan ei tietenkään sovi että pistetään telttakylä lapin metsiin,siellä kun olisi sitä tilaa "turvapaikahakijoille" väestöntiheyden mukaan:D.
Uskotteko että arvasin väestöntiheys/määrä-argumentin ennen jutun lukemista? Riitti kun veikkasin typerintä ja aivokuolleinta juttua minkä eurostoliittolainen elin voi yläpäästään punnertaa. Eikä mennyt vikaan.
Mutta totta toinen puoli. Esim Oulun läänissä itärajalla on tilaa, kunhan EU toimittaa piikkilangat ja rakentaa rautatien.
Quote from: Roope on 22.04.2010, 19:52:27
Europarlamentin tiedotteen ohessa oli viittaus tammikuussa ilmestyneeseen parlamentin raporttiin "What system of burden-sharing between Member States for the reception of asylum seekers?" (http://www.europarl.europa.eu/activities/committees/studies/download.do?language=en&file=29912), jossa tarkastellaan EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan kustannuksia ja vaihtoehtoisia toteutustapoja.
Mielenkiintoinen on muun muassa kohta, jossa todetaan BKT:hen, väestömäärään ja väestöntiheyteen perustuvan indeksin perusteella Suomella olevan Ruotsin jälkeen EU:n toiseksi eniten kapasiteettia ottaa vastaan turvapaikanhakijoita. Siis enemmän kuin esimerkiksi Saksalla, Ranskalla, Italialla, Espanjalla ja Isolla-Britannialla.
Tutkimuksessahan oli itseasiassa kolme eri rankkausperiaatetta.
Jotenkuten järkevän mukaan (jossa siis maat, jossa bruttokansantuote henkeä kohti ja maan pinta-ala olisivat yhtä suuret rankattasiin väestön (ja talouden absoluuttisen koon) mukaiseen järjestykseen. Tässä järjestyksessä Suomi oli vähän puolenvälin yläpuolella (vanha Itä-Eurooppa miehittäen miltei kaikki alemmat sijat)
Pähkähullussa vaihtoehdossa tuo väkiluvun (ja talouden koon) mukainen kriteeri käännettiin päinvastaiseksi ja Suomi saatiin koko maalistan kärkeen. Toki esimerkiksi Antarktis olisi peitonnut meidätkin vielä kirkkaasti (suuri pinta-ala, arvatenkin suuri BKT/per nuppi (ei lapsia, vanhuksia tai sairaita. Lähinnä hyvin yliopistokoultettuja aikuisia hyvin taloudellisin resurssein) - ja ennen kaikkea hyvin pieni "väestö"pohja)
Hulluuden määrässä keskivertomallissa sitten väestön ja talouden koko tiputettiin kokonaan pois (eli pinta-alaltaan yhtä suuret maat, joissa BKT/nuppi on sama saavat saman tuloksen riippumatta väestöpohjan suuruudesta. Sopiva varmaan kehitysmaaskenaarioon, jossa tulokkaille järjestetään aidattu leiri, jossa he pärjäävät omin avuin ja kansainvälisten avustusjärjestöjen voimin. Tässä vertailussa olimme sitten kakkosia Ruotsin jälkeen
Se kaikkein ilmeisin taakanjakotapa ei sitten tullut mieleenkään. Eli sotalaivat Intian valtamereltä Välimerelle.
Mitä mieltä on jakaa taakkaa kun se taakka ei jakamisesta vähene vaan kasvaa koko ajan loputtomiin hukuttaen vielä pelastajansakin? Ainoa keino saada taakka hallintaan on se, että Euroopassa aletaan viimeinkin valvoa rajoja. Ja tehokkaasti. Mitä ikinä se maksaakin, se on rippunen mamutsunamin aiheuttamista kuluista.
Tällä menolla Euroopalla tulee olemaan vain kaksi vaihtoehtoa: maahanmuuttajien massakarkoitukset miljoonittain tai sitten sisällisota.
Quote from: Nikopol on 23.04.2010, 08:54:52
Uskotteko että arvasin väestöntiheys/määrä-argumentin ennen jutun lukemista? Riitti kun veikkasin typerintä ja aivokuolleinta juttua minkä eurostoliittolainen elin voi yläpäästään punnertaa. Eikä mennyt vikaan.
Kirjoitin asiasta vuosi sitten ja vaikka kaikki kriteerit eivät osuneet kohdalleen, niin lopputulos oli sama: EU:n virallisen kannan mukaan Ruotsilla ja Suomella on EU-maista parhaat edellytykset turvapaikanhakijoiden vastaanottoon ja tänne heidät pitäisi siksi sijoittaa.
QuoteValtio voi siis kieltäytyä turvapaikanhakijoiden vastaanotosta, mikäli se ei voi tarjota heille tarpeeksi hyviä olosuhteita tai jos sen maantieteellinen sijainti tai väestörakenne on epäsopiva.
Maantieteellinen sijainti tarkoittanee EU:n ulkorajaa ja sen ylittäviä salakuljetusreittejä, mutta entä väestörakenne eli demografia? Maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa tärkeimmät demografiset seikat ovat olleet ulkomaalaisten määrä suhteessa kantaväestöön ja väestötiheys. Suomessa ulkomaalaisväestön ja maahanmuuttajataustaisten muihin Euroopan maihin verrattuna pienen prosenttiosuuden toistaminen on ollut tavallista, kuului se sitten asiayhteyteen tai ei. Suomen pienestä väestötiheydestä taas muistutetaan alinomaan merkityksessä "kyllä tänne mahtuu".
Voidaankin olettaa, että maakiintiöiden määräämisessä käytetään kriteereinä maan osoittamaa kykyä vastaanottaa turvapaikanhakijat (vastaanottokeskuspaikkojen määrä ja taso, sosiaalihuollon rakenteet) sekä ulkomaalaisten pientä suhteellista määrää ja pientä väestötiheyttä. Nämähän ovat käänteisesti ne syyt, miksi joidenkin maiden ei tarvitse jatkossa vastaanottaa kaikkia turvapaikanhakijoita.
Pohjoismaat matkalla Euroopan pakolaiskeskukseksi (http://ropinaa.blogspot.com/2009/05/pohjoismaat-matkalla-euroopan.html) 12.5.2009
Quote from: Eino P. Keravalta on 22.04.2010, 20:37:51
Miksi turhaan rakentaa tuollaisia hitaita, hankalia ja kalliita systeemejä, joiden puitteissa raahataan Afrikan ja Lähi-idän väki Eurooppaan? Miksi kitua hitaasti? Miksi tappaa Eurooppa näännyttämällä vuosikymmenten mittaan?
Ratkaistaan asia kerralla: kun kerran moniosaajat haluavat niin kovin tänne tulla, niin hitto vie, annetaan koko Eurooppa niille. Vaihdetaan maita ja mantereita. Me eurooppalaiset saisimme puolestamme yksinoikeuden koko Afrikkaan ja Lähi-itään. Tekisimme niistä kukoistavia paratiiseja niiden luonnonvarojen avulla kun soveltaisimme korkealuokkaista teknologiaamme ja kehittyneitä yhteiskuntarakenteitamme. Saharakin kukoistaisi vihreänä keinokastelun ja aurinkopaneleiden avulla. Kaikkea olisi yllinkyllin. Eden olisi tullut takaisin. Siirtymäaika alueiden vaihtoon viisi vuotta puolin ja toisin.
Sillä välin Euroopassa musulmaanit sun muut sankarit hortoilisivat umpeenkasvaneilla kaduilla jäätyneet rätit päässä koputtelemassa autioiden fattojen lukittuja ovia.
Sopii minulle.
Mutta Pygmit pitää jättää Afrikkaan ettei heitä syödä sukupuuttoon!
Quote from: TeemuT on 22.04.2010, 19:57:30
Mahtava asia tuo Lissabonin sopimus. Kohta sitä ei tosiaan määritellä itse, kuinka monta otetaan. Hei, teille mahtuu, sanotaan Brysselistä.
Juuri tuosta asiasta Timo Soini varoitti Hollolassa Hämeen piirin kevätkokouksessa. Kohta emme ehkä voi enää päättää itse turvapaikanhakijoista ja lukumääristä.
No, siinä tapauksessa irti EU:sta ja vähän äkkiä.
Quote from: Eino P. Keravalta on 23.04.2010, 10:04:35
Mitä mieltä on jakaa taakkaa kun se taakka ei jakamisesta vähene vaan kasvaa koko ajan loputtomiin hukuttaen vielä pelastajansakin?
Parempi toimintavaihtoehto menisi mielestäni jotenkin näin:
- turvapaikkoja ja oleskelupia myönnetään vain OIKEASTI vainotuille ja pahimmassa hädässä oleville
- rahan ja resurssien tuhlaaminen vastaanottokeskuksiin, byrokratiaan, palautuksiin, perheenyhdistämisiin ja muuhun hulluuteen lopetetaan
- säästyvillä varoilla aletaan toimintaa siirtämään lähtöalueille ja näin ongelmien juurille
- toimintaolosuhteet auttamiselle eivät joka maassa ole kovin hyvät, mutta siinä tapauksessa rauhanturvaajia mukaan.
- pääpaino auttamisessa naisten koulukselle, terveydenhuoltoon, puhtaampien asumisolojen kehittämiseen ja viljelyyn. Tätä kautta voidaan lapsikuolleisuutta vähentää ja syntyvyyttä pienentää kun ei tarvitse hankkia kymmentä lasta elantoa turvaamaan. Niin julmalta kun se saattaa jostain kuulostaakin, syntyvyys pitää saada vieläkin jyrkempään laskuun, muuten kantokyky ylittyy ja seuraukset voivat kaikki arvata
- avun perillemenoa pitää tiukasti valvoa, ettei ainoa mitä saadaan aikaan ole uusi yksityisjetti paikalliselle huumelordille
Kansojen siirrot muuttavat vastaanottavat maat lähtömaiden tasoisiksi ja lähtömaissa tilanne ei parane lainkaan.
Tällaiset ehdotukset kuitataan yleensä vetoamalla siihen, ettei ongelmia haluta omalle tontille ja vastuuta haluta oikeasti ottaa. Vastaus: No ei tietenkään haluta ongelmia tänne, varsinkaan kun lähtömaissa tilanne ei muutu mihinkään ja koko sirkuksesta hyötyvät vain jotkut onnekkaat pakolaiset, "pakolaiset" ja SPR:n kaltaiset rahastuslaitokset.
Sinä päivänä kun EU määrää meille enemmän turviksia kuin tänne saapuu omin avuin - ja hallitus alistuu - sinä päivänä alkaa suora toiminta.
Rauhanomainen ja väkivallaton blokadi satamiin, lentokentille ja VOKkeihin. Ettei vahinko kasva liikaa ennen hallituksen vaihtumista.
Eikö se nyt ole jo itsestään selvää ettei kärpästaakkaa voida helpottaa kärpäsiä sisään päästämällä ja ruokkimalla?
Quote from: Nikopol on 23.04.2010, 11:46:35
Sinä päivänä kun EU määrää meille enemmän turviksia kuin tänne saapuu omin avuin - ja hallitus alistuu - sinä päivänä alkaa suora toiminta.
Luultavasti kiintiöt ovat aluksi hyvinkin pienet, ehkä kriittisimmissä maissa jopa negatiiviset, jotta ei herätettäisi levottomuutta. Järjestelmä paljastaa todellisen luontonsa vasta siinä vaiheessa, kun päätösvalta on siirretty kokonaan EU-tasolle, eikä ihmisillä ole enää käsitystä siitä, mikä olisi "normaali" tulijamäärä. Siinä vaiheessa indeksien painotuksia muutetaan tuossa europarlamentin raportissa kuvattuun suuntaan, jossa nimenomaan suuren BKT:n ja pienen väestötiheyden mailla (Ruotsi ja Suomi) on varaa ja tilaa ottaa vastaan suurin osa tulijoista.
Tämä ei ole vääjäämätöntä, mekin voimme valita myös toisin kuten Tanska:
QuoteJa vuonna 2014 EU-komissio aikoo perustaa yhteisen turvapaikkajärjestelmän ympäri Eurooppaa tavoitteenaan "voimakas paino solidaarisuudelle". Silloin kaikki turvapaikkahakemukset käsitellään yhdenmukaisesti ja tehdyt turvapaikkapäätökset pitää tunnustaa kaikkialla EU:ssa.
Kun EU-komissio on esitellyt ehdotuksensa, on jäsenvaltioiden ja parlamenttien vuoro yhdessä toimeenpanna uudet säädökset.
Suurin osa suunnitelman ehdotuksista tulee olemaan ristiriidassa tanskalaisten lakivaraumien kanssa, joten lähtökohtaisesti Tanska ei ota käyttöön uusia sääntöjä ja yhteistyömuotoja. (käännös)
Berlinske Tiderne: Mere EU-samarbejde om rets- og asylpolitik (http://translate.google.com/translate?hl=en&sl=da&tl=en&u=http%3A%2F%2Fwww.berlingske.dk%2Fpolitik%2Fmere-eu-samarbejde-om-rets-og-asylpolitik) 20.4.2010
Quote from: Jouko on 23.04.2010, 11:48:59
Eikö se nyt ole jo itsestään selvää ettei kärpästaakkaa voida helpottaa kärpäsiä sisään päästämällä ja ruokkimalla?
Ja siinä tulikin Joukolta viikon mietelause, joka tulee lisätä
Nuivien aforismien kultaiseen kirjaan!
Quote from: Eino P. Keravalta on 23.04.2010, 12:28:23
Quote from: Jouko on 23.04.2010, 11:48:59
Eikö se nyt ole jo itsestään selvää ettei kärpästaakkaa voida helpottaa kärpäsiä sisään päästämällä ja ruokkimalla?
Ja siinä tulikin Joukolta viikon mietelause, joka tulee lisätä Nuivien aforismien kultaiseen kirjaan!
Aavistan pahaa. Mutta helpottaa, kun voin rehellisesti ilmoittaa että ajatuksen perimmäinen idea ei ole omani. Valitettavasti.
Mikä ihmeen taakanjako?? Eihän moniosaaja-kultamunissa ole mitään taakkaa jaettavaksi! Heistähän pitäisi suorastaan kilpailla mikä maa saa eniten!
Quote from: James Hirvisaari on 23.04.2010, 10:28:04
Quote from: TeemuT on 22.04.2010, 19:57:30
Mahtava asia tuo Lissabonin sopimus. Kohta sitä ei tosiaan määritellä itse, kuinka monta otetaan. Hei, teille mahtuu, sanotaan Brysselistä.
Juuri tuosta asiasta Timo Soini varoitti Hollolassa Hämeen piirin kevätkokouksessa. Kohta emme ehkä voi enää päättää itse turvapaikanhakijoista ja lukumääristä.
No, siinä tapauksessa irti EU:sta ja vähän äkkiä.
Kannatan, ja mieluusti jo eilen!
Euroopan komissio on julkaissut Tukholman ohjelman toteuttamiseksi laatimansa toimintasuunnitelman vuosille 2010-2014.
Delivering an area of freedom, security and justice for Europe's citizens
Action Plan Implementing the Stockholm Programme (http://www.statewatch.org/news/2010/apr/eu-com-stockholm-programme.pdf) (pdf)
Sisäasioiden komissaari Cecilia Malmströmin mukaan maahanmuuttopolitiikan kaksi suurinta ongelmaa ovat tällä hetkellä
turvapaikanhakijoiden oikeudet ja
kausityöläisten palkkaamisen säännöt. Euroopan yhteinen turvapaikkapolitiikka pakolaiskiintiöineen ja tämän koko sirkuksen rahoittaminen miljardeilla EU-euroilla vuodessa on myöhässä aiemmin suunnitellusta, mutta se on edelleen tulossa. Ellei parin kolmen seuraavan vuoden aikana vedetä hätäjarrusta.
QuoteVuonna 2011 Komissio aloittaa "jäsenvaltioiden kansallisten turvapaikkajärjestelmien katselmukset selvittääkseen [turvapaikka]kapasiteettiin liittyvät asiat, jotka mahdollistavat jäsenvaltioiden tuen toisilleen kapasiteetin rakentamisessa."
Uutta ehdotusta "turvapaikkahakemusten yhteisestä käsittelystä", jonka on tarkoitus toimeenpanna pakolaisten oikeuksien yhteinen tunnustaminen, ei esitetä ennen vuotta 2014. (käännös)
EurActiv: Commission outlines EU justice priorities (http://www.euractiv.com/en/priorities/commission-outlines-eu-justice-priorities-news-463366)
Aiempaa päättelyä:
Quote"EU:n nykyinen melko vaatimaton osallistuminen pakolaisten uudelleensijoitukseen vaikuttaa negatiivisesti EU:n kunnianhimoiseen tavoitteeseen näytellä merkittävää roolia globaalissa humanitaarisessa toiminnassa ja siten vaikuttaa EU:n kansainväliseen maineeseen", sanottiin luonnoksessa.
Keskiviikkona julkaistavan suunnitelman on tarkoitus ehkäistä ihmisiä, etenkin afrikkalaisia, yrittämästä hankkiutua Eurooppaan ihmissalakuljettajien avustuksella pikkuveneillä tai rekkoihin kätkeytyneinä.
Tekemällä järjestelmän avoimemmaksi ja lisäämällä EU:hun otettavien ihmisten määrää Komissio kertoo laittoman maahanmuuton tulevan vähemmän houkuttelevaksi. (käännös)
EurActiv: EU mulls immigration burden-sharing (http://www.euractiv.com/en/mobility/eu-mulls-immigration-burden-sharing/article-184983)
EU:n logiikka on Anni Sinnemäen logiikkaa.
Uudet nettisivut EU:n kotouttamispolitiikasta: European Web Site Site on Integration (http://ec.europa.eu/ewsi/en/index.cfm)
'A shared responsibility': Article by Cecilia Malmström, European Commissioner for Home Affairs (http://ec.europa.eu/ewsi/en/news/newsdetail.cfm?ID_ITEMS=13072)
Handbook on Integration for policy-makers and practitioners (3rd edition - 2010) (http://ec.europa.eu/ewsi/en/resources/detail.cfm?ID_ITEMS=12892) (pdf suomeksi: Kotouttamiskäsikirja
päättäjille ja käytännön toimijoille (http://ec.europa.eu/ewsi/UDRW/images/items/docl_12892_622671702.pdf))
http://www.ansamed.info/en/news/ME01.XAM20180.html
QuoteIMMIGRATION: MALMSTROM, COMMON ASYLUM SYSTEM SOON
(ANSAmed) - ROME, APRIL 29 - "We will soon achieve a common system of European asylum" for asylum seekers from developing countries, according to Cecilia Malmstrom, the EU Commissioner for Home Affairs, who was speaking to the Chamber of Deputies in Rome. Malmstrom said that a "common" policy is needed by member-states to tackle the problem of asylum seekers. Such a policy should also make use of "cooperation between countries of origin, ensuring the protection of immigrants arriving and avoiding ambiguous regulations" between various European countries. For the common European regime, due to come into force in 2012, Malmstrom announced the decision to create "a support office for European asylum that can give technical and administrative assistance" to countries most exposed to migratory patterns. A first office "will be opened in Malta", the EU Commissioner said. Security, immigration and the need for a "global approach from the EU" were the issues at the centre of today's meeting between Malmstrom and the Italian Foreign Minister, Franco Frattini. "We are some way off an agreement with Libya" on immigration, but a potential agreement between the EU and Tripoli "would not follow the model of the agreement between Italy and Libya", the EU commissioner said in a press conference. Malmstrom explained that, although it is "important to try and begin dialogue" with Tripoli, "if there is an agreement, it is clear that the fundamental condition for Libya must be adherence to the Geneva Convention or the equivalent among African states "on the rights of political refugees". After the Italian leg of her journey, the EU Commissioner will be in Malta tomorrow. Malmstrom will discuss with authorities in Valletta today's announcement that Malta would be leaving the 2010 Frontex mission in the Strait of Sicily. A decision that, according to Malmstrom, "will be a disadvantage for Malta because it will lose the ability to manage its border" with the influx of migrants arriving from North Africa. (ANSAmed).
2010-04-29 20:18
Cecilia Malmströmin haastattelu Times of Malta -lehdessä:
QuoteWhat about more burden sharing and solidarity? Despite all the good intentions both are very lacking in concrete terms. For example, the pilot project launched last year to help Malta resettle refugees has given little results as many member states shied away from participating. So is the EU just full of buzzwords when it comes to migration issues?
The new guidelines might increase solidarity as with clearer rules we hope that more member states participate in Frontex missions. But although the Commission can talk about solidarity it is finally the member states that have to deliver and I agree with you that it is lacking.
We are now evaluating the Malta pilot project and I think it has been successful... I would like to find ways to make it permanent.
Should these things remain on a voluntary basis or is it about time to try to make solidarity compulsory on member states?
I think it is very difficult to force member states to participate because, ultimately, we don't have the powers to punish them if they don't. So what the Commission can do is to launch incentives and encourage member states. But, at this moment, I really don't think there is a possibility for mandatory rules.
Times of Malta: So Malta would not be left alone (http://www.timesofmalta.com/articles/view/20100430/local/so-malta-would-not-be-left-alone)
Malmström ei halua pakottaa EU-maita turvapaikanhakijoiden vastaanottoon toisista EU-maista siitä yksinkertaisesta syystä, että ei ole (vielä) olemassa keinoja pakottaa siihen. Komissio haluaakin käyttää insentiivejä. Käytännössä tämä tarkoittaa useamman tuhannen euron palkkiota jokaisesta vastaanotetusta turvapaikanhakijasta.
Kun EU:n kautta kierrätetään tarpeeksi monta miljardia euroa, niin EU-maihin saadaan synnytettyä turvapaikkamaahanmuutosta hyötyvä taloudellinen ja poliittinen rakenne, joka omien etujensa takia vaatii turvapaikkamaahanmuuttoa. Tämän näkee Suomestakin. Vaikka äskettäin ilmoitettiin (http://mediaseuranta.blogspot.com/2010/04/yle-vastaanottokeskuksia-ajetaan-alas.html) vastaanottokeskusten paikkamäärätarpeen pienenevän tuhansilla, niin ainuttakaan viime vuonna kiireellä perustetuista vastaanottokeskuksista ei ole päätetty lakkauttaa. Mahdollisesti parin keskuksen toimintaa supistetaan.
Toisessa haastattelussa Malmström kehuu vapaaehtoisen "solidaarisuuden ja taakanjaon" pilottiprojektia Maltan kanssa "erittäin onnistuneeksi":
QuoteWith regards to the pilot project with Malta based on solidarity and shared responsibility for the repatriation of migrants, Ms Malmstrom said it was "very successful" and she was looking at possibilities of having it on a permanent basis. She said it was proving to be fruitful as people started to leave Malta this spring and she was therefore trying to get more EU countries to participate.
The Malta Independent: EU commissioner in Malta for migration talks (http://www.independent.com.mt/news.asp?newsitemid=105433)
Muutama EU-maa on sitoutunut vastaanottamaan projektin kautta yhteensä joitakin kymmeniä tai satoja turvapaikanhakijoita Maltan vastaanottokeskuksista. Viime vuonna EU-maat kuitenkin lähettivät 450 turvapaikanhakijaa (http://www.timesofmalta.com/articles/view/20100321/local/sweden-orders-return-of-550-immigrants-to-malta) Dublin-sopimuksen nojalla takaisin Maltaan, joten aika surkuhupaisa projekti.
Quote from: Roope on 02.05.2010, 12:35:16
Malmström ei halua pakottaa EU-maita turvapaikanhakijoiden vastaanottoon toisista EU-maista siitä yksinkertaisesta syystä, että ei ole (vielä) olemassa keinoja pakottaa siihen. Komissio haluaakin käyttää insentiivejä. Käytännössä tämä tarkoittaa useamman tuhannen euron palkkiota jokaisesta vastaanotetusta turvapaikanhakijasta.
Voisikohan tuossa olla ainesta semmoiseen järjestelyyn, että joku euroopan köyhä maa (Kreikka?) ottaisi nämä pakolaiset vastaan useamman tuhannen euroa korvaparilta, ja sitten tarhaisi ne jonnekin (niinkuin Kreikalla on muistaakseni tapana ollut tehdä)? Käytännössä tarkoitushan taitaa olla helpottaa välimerenmaiden taakkaa, ja siirtää elintasopakolaiset jonnekin muualle. Voisikohan parempi maa olla vaikkapa Romania, tai Puola.
Tällaisesta järjestelystä olisi Suomelle kovasti hyötyä. Aina kuin pakolainen saapuisi, vietäisiin se Romaniaan ja lyötäisiin Romanian pojille pari tonnia käteen: "Siinä on. Mustaa kultaa. Oli ilo asioida!" ;D
Edit: Loppuisi muuten lyhyeen Suomen turhapaikanhakijatulva, kun sana lähtisi kiertämään, että täältä joutuu vain Romaniaan. Huonona puolena järjestelmälle toisaalta on tuo EU:n lakiuudistus, jonka mukaan jokainen EU-kansalainen voi muuttaa mihin EU-maahan vain haluaa ja alkaa nauttimaan siellä sosiaaliturvaa. Tännehän ne tulisi sitten kun kansalaisuus on saatu. Tosin todennäköisesti Romaniassa voi olla hankalampi saada kansalaisuutta. Vaikka tällaisessa tilanteessa Romania alkaisi varmaankin myöntämään kanslaisuuksia, jotta pääsisi eroon väestöryhmästään. Siellä varmaan naureskellaan romanienkin vähenemisen johdosta partaansa.
Quote from: hyperbeli on 02.05.2010, 14:52:49
Tännehän ne tulisi sitten kun kansalaisuus on saatu. Tosin todennäköisesti Romaniassa voi olla hankalampi saada kansalaisuutta.
Lukemani muutaman vuoden takaisen luonnoksen mukaan uudessa systeemissä pakolaiset saisivat automaattisesti noin kolmen vuoden oleskelun jälkeen kaikki EU-kansalaisten oikeudet ja siis myös oikeuden liikkua vapaasti EU-alueella. Ei ole vaikea arvata, mihin virta silloin Romaniasta veisi, oli työtä tiedossa tai ei.
ECRE (http://www.ecre.org/resources/ECRE_actions/1563) haastatteli Rui Tavaresia, portugalilaista meppiä, joka laati viime viikolla julkaistut raportit EU:n kiintiöpakolaispolitiikasta. Ehdotuksen mukaan EU maksaisi kiintiöpakolaisesta uusille vastaanottajamaille 6 000 euroa ensimmäisenä vuonna, 5 000 toisena ja 4 000 sitä seuraavina vuosina. Vertailun vuoksi Suomessa valtio maksaa kunnille vastaanotetusta pakolaisesta noin 2 000 euroa kolmena ensimmäisenä vuotena.
EU:n kiintiöpakolaissuunnitelma lähtee siitä pähkähullusta ajatuksesta, että Eurooppa ottaa vastaan aivan liian vähän pakolaisia. Kohtuullisen suuren rahallisen insentiivin on tarkoitus lisätä niiden EU-maiden määrää, jotka ottavat vastaan kiintiöpakolaisia (nykyisin kymmenen 27:stä). Tavoitteeksi on mainittu kiintiöpakolaisten määrän lisääminen jopa 100 000:een vuodessa. Siitä sitten laskemaan, kuinka monta miljardia euroa tuollainen uusien pakolaisten määrä tulisi maksamaan, kun nyt kiintiöpakolaisia saapuu EU:hun vain muutamia tuhansia.
Hankkeella on tietysti luonteva yhteys suunnitelmiin EU:n yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä (CEAS). Kunhan kiintiöpakolaisten vastaanoton EU-tason koordinointiin saadaan pakolaisten lisäämistä tukevat viranomaisrakenteet ja EU:n tukimylly alkaa jauhamaan, niin näitä samoja periaatteita voidaan soveltaa myös turvapaikanhakijoiden jakamiseen EU-rajoilta ympäri Eurooppaa. Soini tai joku voisi hieman valottaa, että mistä näitä miljardeja oikein tulee.
Haastattelu (http://www.ecre.org/resources/ECRE_actions/1563)(pdf)
EU:n yhteinen turvapaikkajärjestelmä (CEAS) on muotoutumassa konkreettisemmaksi. EU-parlamentin Kansalaisvapaudet sekä oikeus- ja sisäasiat -valiokunnan (LIBE) Odysseus-verkostolta tilaama raportti 'The establishment of a common European asylum system - report on the application of existing legal instruments and proposals for a new system' julkistetaan toukokuun aikana. Siinä hahmotellaan yhteisen turvapaikkajärjestelmän luonnetta ja keinoja siihen pääsemiseksi.
TOWARDS A COMMON EUROPEAN ASYLUM SYSTEM (http://www.europarl.europa.eu/document/activities/cont/201004/20100420ATT73087/20100420ATT73087EN.pdf) Kohta 3: External studies ordered by the LIBE Committee
Euroopan komissio, sisäasioiden pääosastoStudy on the feasiblity of establishing a mechanism for the relocation of beneficiaries of internal protection (http://www.statewatch.org/news/2010/nov/eu-com-final-report-relocation-of-refugees.pdf) (7/2010, pdf)
Euroopan pakolaisrahaston rahoittama Ramboll Managementin ja Eurasylum Limitedin tutkimus käsittelee erilaisia keinoja sijoittaa pakolaisia EU:n jäsenmaihin "solidaarisuuden ja taakanjaon" hengessä. Tutkimusta varten on haastateltu pakolaisten sijoittamisen ammattilaisia jäsenvaltioissa ja kansalaisjärjestöissä.
QuoteOne aspect that has been highlighted is the way in which Member States can show solidarity towards each other in cases where a Member State is under specific and disproportionate asylum pressure. A possible way to support these Member States could be through the relocation of beneficiaries of international protection from such Member States to others.
The purpose of this study is to provide the European Commission with detailed information about the financial, political and legal implications of relocation of beneficiaries of international protection. The scope of the study covers the financial, political and legal implications of relocation of refugees, subsidiary protection beneficiaries and/or asylum seekers. Moreover, the purpose is also to examine other options available to better foster solidarity between Member States for the management of asylum flows.
In addressing those purposes, the study is further designed to respond to a number of questions related to the political, legal, financial and practical implications of relocation, by presenting the perspectives of the Member States with respect to different types of relocation mechanisms, assessing the extent to which different options can be adapted to the existing EU acquis, and finally by assessing the costs of the different options.
Haastattelujen perusteella uudelleensijoittamisten päävaihtoehtoina nähdään kaksi ratkaisumallia:
Ensimmäisessä mallissa EU-jäsenmaille jaetaan
pakolaiskiintiöt BKT:n ja väestötiheyden perusteella. Suomelle se tarkoittaisi laskelmien mukaan
turvapaikanhakijamäärän 3-4-kertaistumista. Kustannukset (esim. 4 000 euroa/turvapaikanhakija) hoidettaisiin Euroopan pakolaisrahaston kautta. Rahaston pääomaa tosin pitäisi lisätä huomattavasti.
Toisessa mallissa jäsenmaat ilmoittaisivat
joka vuosi erikseen, kuinka monta turvapaikanhakijaa ja kiintiöpakolaista ne haluavat muilta EU-mailta vastaanottaa. Näistä määristä sitten neuvoteltaisiin, mahdollisesti pakolaisten sijoittamisesta käytäisiin jopa
huutokauppaa. Tässäkin mallissa rahat pyöritettäisiin jäsenmaille ERF:n kautta.
Tutkimuksen johtopäätöksissä suositellaan aloittamaan uudelleensijoittaminen aluksi kiintiöpakolaisilla (kuten on tehtykin), koska turvapaikanhakijoiden siirtely on nyt poliittisesti arkaluontoista. Haastateltavat ovat olleet varovaisia luovuttamaan päätäntävaltaa EU:lle ja EASO-virastolle, ainakin aluksi. Se on hyvä merkki, mutta toisaalta on kyse isoista rahoista.
Tässäkin tutkimuksessa on paljon numeroiden pyörittelyä ja taulukoita, joissa kerrotaan, kuinka paljon enemmän Suomen pitäisi BKT/pinta-ala/väestötiheys-kriteereillä vastaanottaa (liite C, dokumentin sivu 1-17, pdf:n sivulta 113 alkaen).
Suomelle lasketut "solidaariset" turvapaikanhakijaosuudet vuodelle 2008 neljällä eri mallilla:
20 054,
14 980,
12 703 ja
9 647. Toteutunut määrä oli
4 035, joka oli silloin uusi ennätys ja väestömäärään suhteutettuna puolet yli EU-keskiarvon.
Tällaista uusjakoa haluaa ainakin Husein Muhammed (http://hommaforum.org/index.php/topic,42910.msg579225.html#msg579225). Muut poliitikot ovat olleet asiasta vaitonaisia, vaikka EU:n yhteinen turvapaikkajärjestelmä on kaikkien pääpuolueiden maahanmuutto-ohjelmissa.
Quote from: Roope on 12.02.2011, 00:34:36
Euroopan komissio, sisäasioiden pääosasto
Study on the feasiblity of establishing a mechanism for the relocation of beneficiaries of internal protection (http://www.statewatch.org/news/2010/nov/eu-com-final-report-relocation-of-refugees.pdf) (7/2010, pdf)
(loppu viesti)
...
Keneltä löytyy sisua ilmoittaa, että perimmäinen ongelma kaiken takana on kehitysmaiden liikakansoitus, josta johtuva maapallon ylikuormittuminen, jos tämä Eurooppalainen toimintamalli valitaan, johtaa ennen pitkää maapallon tuhoon prkl.
Me emme tarvitse lisää työvoimaa. Meidän ei tule pelastaa Afrikkaa. Afrikan tulee pelastaa itsensä ja Euroopan tulee jatkaa omaa luontaista kehitystänsä kohti tasapainoisempaa elämää. Väestön siirrot vain tuovat Afrikan ongelmat tänne meille, vaikka meillä ei ole keinoja eikä resursseja niiden ratkaisemiseksi varsinkaan, koska se ongelmien lähde, kehitysmaiden liikakansoitus, ei ota loppuakseen.
Quote from: Roope on 12.02.2011, 00:34:36
Tässäkin tutkimuksessa on paljon numeroiden pyörittelyä ja taulukoita, joissa kerrotaan, kuinka paljon enemmän Suomen pitäisi BKT/pinta-ala/väestötiheys-kriteereillä vastaanottaa (liite C, dokumentin sivu 1-17, pdf:n sivulta 113 alkaen).
Pinta-ala? Mitä helvettiä?
"Pinta-ala" voisi olla mielekäs kriteeri jengin asuttamiseen, jos niille tosiaan riittäisi pelkkä pinta-ala maata. Eli osoitettaisiin viis hehtaaria metsää tai suota, lyötäisiin pari työkalua käteen ja sanottaisiin että so long, koita pärjätä. Noin niin kuin Ämöriikän uudisraivaajahenkeen. Kuka oikeasti kuvittelee, että tähän tapaan toimittaisiin? Ei, kyllä se elanto revitään alkuasukkaiden työnteosta.
"Pinta-ala", sisävedet mukaanlukien, voisi olla mielekäs kriteeri, jos ihmiset asuisivat järvissä. No eivät asu.
"Pinta-ala" voisi olla mielekäs kriteeri, jos kaikki pinta-ala olisi yhtä tuottavaa. Silloinhan voitaisiin viedä viistoista miljoonaa pakolaista keskelle hiekka-aavikkoa, näyttää sieltä jokaiselle viis hehtaaria hiekkaa ja kertoa, että tuossa, tuossa sitä nyt on elantoa. No eihän se näin toimi.
Mikä käsittämätön vika on päässä niillä, jotka toistuvasti vetoavat siihen, että onhan Suomessa
tilaa, "koko maailman väestöhän mahtuisi vaikka Inarinjärven jäälle", ja samaan hengenvetoon ilmoittavat, että ehei ei se riitä että annetaan tilaa, elanto pöytään kans. Luulevatko ne, ettei kukaan huomaa tuota epärehellisyyttä?
Quote from: jmk on 12.02.2011, 04:56:03
Pinta-ala? Mitä helvettiä?
Taustaa:
QuoteThe February 1994 Communication from the European Commission on asylum and immigration policies also broached the subject by including four paragraphs on "burden-sharing". The Communication talks of "matching of national absorption capacities" as "not necessarily hav[ing] to amount to a formal arrangement for burden-sharing, but [offering] reciprocal assurance among Member States that, when they are confronted with serious problems in implementing their reception policies, that would not stand alone, but could reckon with active support from other Member States and from the Union itself". The Commission took note of the fact that the European Parliament had requested the submission of a proposal for a European Fund for Refugees and suggested that it would be logical for such a Fund to be used in emergency situations, such as mass influxes, where "on a strictly voluntary basis and/or for geographical reasons a Member State may find itself undertaking responsibility for more people in need of international protection than it would have to under the criteria laid down in the Dublin Convention."
Under the German Presidency from July to December 1994, a draft resolution was tabled on 1 July 1994 (demonstrating the urgency with which Germany viewed the subject) which ultimately led to a significantly different final resolution adopted on 25 September 1995.
The draft resolution would have had Member States agree that the distribution of refugees should be based on indicative figures which would lead to quotas – not fixed quotas, but ones which could be adjusted in joint agreement in individual cases. The criteria for the distribution of refugees gave equal weight to Member States':
1) size of population as a proportion of the Union;
2) size of national territory as a proportion of the whole Union; and
3) gross domestic product as a proportion of the whole.
The draft set out the indicative figure for each Member State of this scale of distribution and Germany, France, Italy, the UK and Spain topped the table at 21.6; 19.4; 15.8; 14.3 and 13.6 percent respectively. Luxembourg, Ireland and Denmark would take the least at 0.1; 1.5 and 1.8 percent respectively.
The 1994 German Presidency draft included the acceptance of a shortfall for Member States that are using foreign and security policy measures, such as peace-keeping or peace-making under various auspices, to assist in controlling the refugee situation in the State of origin – and that such shortfalls should be covered by other Member States in proportion to their indicative figures.
In initial discussions most States declared an interest in open-ended debate, although many urged the need for caution. The UK and France repeated their message from other fora: they wanted to stick to discussion of financial burden-sharing only, voicing a fundamental opposition to quotas and indicative figures. Some Member States seemed prepared to take on discussion of the criteria for the calculation of the indicative figure. Germany also pondered whether previously received numbers of refugees should be taken into account in starting the scheme. The objecting states employed human rights arguments against coerced movement to reject the call.
Kuten tekstistä näkyy, niin EU-maiden taakanjakomekanismista tehtiin tarkkoja suunnitelmia jo kauan ennen EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän pohjana olevia Amsterdamin ja Tampereen sopimuksia (1999). Uudempia taakanjakomalleja on hiottu uusilla parametreillä ja painotuksilla siten, että suurimmat läntiset EU-maat olisivat suurimpia voittajia eli ne voisivat lähettää kymmeniä tuhansia turvapaikanhakijoita lähinnä Itä-Eurooppaan - ja Suomeen.
Järjestelmän vastustus on tällä hetkellä suurten maiden varassa. Jos muutoksesta saadaan kikkailtua niitä hyödyttävä, ja Itä-Euroopan hallitukset ostetaan Pakolaisrahaston avokätisillä tuilla (turvapaikanhakijan vuosikustannukset Romaniassa 191 €, alustava EU-tukiminimi 4 000 €) hankkeen taakse, niin asioita voi tapahtua nopeastikin. Dublin-sopimuksen rapauttaminen (EIT:n palautuskielto Kreikkaan) on ollut yksi tehokas keino painostaa suuria maita sopimukseen.
Quote from: Roope on 12.02.2011, 00:34:36
Euroopan komissio, sisäasioiden pääosasto
Study on the feasiblity of establishing a mechanism for the relocation of beneficiaries of internal protection (http://www.statewatch.org/news/2010/nov/eu-com-final-report-relocation-of-refugees.pdf) (7/2010, pdf)
Karmeaa luettavaa. Pahinta tässä on ettei edes hallitus tai eduskunta voi estää tämän toteutumista vaikka haluaisivat (eivät halua). Lissabonin sopimuksen jälkeen tälläinen voidaan ajaa läpi enemmistöpäätöksenä, kun ennen piti päästä yksimielisyyteen. PDF:n sivulla 61 todetaan:
Quote6. LEGAL IMPLICATIONS
6.1 National legal implications
The general picture shows that only a few Member States see national legislation as a potential obstacle to establishing a relocation mechanism. For the majority of the Member States there are no fundamental obstacles or nothing that could not be amended in order to implement a common mechanism for relocation.
Toivottavasti kaikki ymmärtävät, että taakanjako
tulee toteutumaan ja että se tulee toteutumaan
täysin meidän mielipiteistämme riippumatta. Taakanjaon seuraukset tulevat olemaan
peruuttamattomia ja
tuhoisia. Ainoa keino estää se olisi toivoa että talouskriisi hajottaa EU:n, tai
erota koko EU:sta seuraavalla hallituskaudella, ennen kuin taakanjakojärjestelmä saadaan valmiiksi ja jäsenyys kirjattua perustuslakiin.
Toivottavasti mahdollisimman monet miettivät näitä asioita äänestyskopissa 17.4. Teiltä ei tulla kysymään uudelleen.
Miten helvetissä maan pinta-ala on millään tavalla vastaanottokyvyn metriikka? Valtaosa Suomesta on asumatonta metsää ja järviä, sinnekö ne kymmenettuhannet pakolaiset pitäisi työntää? Vai pitäisikö ruveta rakentamaan uusia kaupunkeja vartavasten tähän tarkoitukseen?
Quote from: cgm on 12.02.2011, 20:22:12
Miten helvetissä maan pinta-ala on millään tavalla vastaanottokyvyn metriikka? Valtaosa Suomesta on asumatonta metsää ja järviä, sinnekö ne kymmenettuhannet pakolaiset pitäisi työntää? Vai pitäisikö ruveta rakentamaan uusia kaupunkeja vartavasten tähän tarkoitukseen?
Rauno Murju on tainnut päästä Brysseliin töihin, sillä kyllä, järvet on laskettu pinta-alaan mukaan maahanmuuttajien vastaanottokykyä kuvaamaan. (Katso liitekuva).
Quote from: WikiSuomen pinta-ala on 338 424 km² (2009). Lukuun sisältyvät maa- ja sisävesialueet.
Merialueita ei ole laskettu mukaan, joten voimme varmaan päätellä, että komission mukaan maahanmuuttaja ei viihdy suolaisessa vedessä.
Quote from: cgm on 12.02.2011, 20:22:12
Miten helvetissä maan pinta-ala on millään tavalla vastaanottokyvyn metriikka? Valtaosa Suomesta on asumatonta metsää ja järviä, sinnekö ne kymmenettuhannet pakolaiset pitäisi työntää? Vai pitäisikö ruveta rakentamaan uusia kaupunkeja vartavasten tähän tarkoitukseen?
Niin, se asukastiheysperuste. Jos Lapissa tai Itä-Suomessa naapureiden väliset etäisyydet lasketaan kymmenissä kilometreissä niin tilaahan periaatteessa riittää. Mutta vaikka maatiloja saataisiin tulokkaille niin eiväthän nämä onnettomat ole mitään uudisraivaajamaanviljelijöitä vaan tulisivat ruuhkauttamaan Helsinkiä ja muuta Etelä-Suomea sekä elelemään edelleenkin sossun varassa. Järjetöntä touhua. Kannatan kapinaa EU-diktatuuria vastaan.
Noista tutkimuksessa käytettyjen mallien laskukaavoista.
Yksinkertaisimmillaan muuttujia ovat yhtä suurella painolla väkiluku, pinta-ala ja (ostovoimakorjattu) BKT verrattuna EU:n vastaaviin. Tämä oli myös tuon vuoden 1995 Saksan esityksen perusta. Tällä kaavalla Suomen osuus EU:n turvapaikanhakijoista olisi vuonna 2008 ollut 15 389 10 635 (6,3 4,4 %). Tämä on vanhin ja siksi todennäköisin malli.
Seuraavaksi otetaan käyttöön väestötiheyskynnys (density threshold, esim. 200 henkeä neliökilometrillä) ja vaihdetaan pinta-ala density distributioniin (laskennallinen suure, kuinka paljon maahan mahtuisi lisää ihmisiä tietyllä väestöntiheydellä, esim. Suomeen 62 miljoonaa, kun arvo on 200). Kun maan väestötiheys ylittää 200 henkeä neliökilometrillä, niin density distribution menee negatiiviseksi ja se asetetaan nollaksi. Tämä vähentää tiheästi asuttujen maiden taakkaa, mutta lisää sitä jyrkästi harvaan asutuissa maissa. Arvolla 200 helpotusta saisivat etenkin Belgia, Saksa, Malta, Alankomaat, Iso-Britannia, Italia ja Luxemburg. Vastaavasti Suomen osuus kasvaisi huomattavasti. Se olisi 16 679 turvapaikanhakijaa (6,9 %). Tämä malli on todennäköisin, jos suurille maille (Saksa, Iso-Britannia, Italia) halutaan antaa neuvottelusyistä myönnytyksiä.
Lopuksi otetaan käyttöön tasoituskerroin (difference factor). Jos maa on ottanut aiempina vuosina vastaan laskettua osuutta vähemmän ihmisiä, niin sitä rangaistaan korottamalla osuutta. Tutkimuksen esimerkissä difference factor oli 50 prosenttia ja aikaikkuna yksi vuosi. Näin Suomen osuus nousisi 20 054 turvapaikanhakijaan (8,3 %), joka oli kolmanneksi suurin Espanjan ja Ruotsin jälkeen. Tämä malli tasoittaisi vuosivaihtelut ja rankaisisi niitä, jotka eivät ole täyttäneet kiintiöitään.
Vertailun vuoksi vuoden 2008 todellinen turvapaikanhakijamäärä oli siis 4 035 (1,7 %) ja Suomen osuus EU:n turvapaikanhakijoista väkiluvun perusteella 2 689 (1,1 %).
Edit: Korjasin väärän pinta-alaprosentin aiheuttaman virheen ensimmäiseen malliin ja lisäsin density distributionin toiseen. Esitys voi vaikuttaa aika sekavalta, mutta niin ovat kaavatkin ja niin niiden on tarkoituskin olla. Pienillä kaavojen ja parametrien viilauksilla on osaavissa käsissä valtavat seuraukset.
Tuon lukeminen ei edes vituta. Sen rajan yli on menty. Tulee vain sellainen läpikotaisin kylmä olo, jonka vallassa joku toinen voisi tehdä pahojakin tekoja.
Quote from: LW on 12.02.2011, 22:50:47
Tuon lukeminen ei edes vituta. Sen rajan yli on menty. Tulee vain sellainen läpikotaisin kylmä olo, jonka vallassa joku toinen voisi tehdä pahojakin tekoja.
Mulla taas iskee välinpitämättömyys ja mieli alkaa harhailla mahdollisuuteen hakea turvapaikkaa toisesta maasta.
Quote from: RTT on 12.02.2011, 20:03:49
Lissabonin sopimuksen jälkeen tälläinen voidaan ajaa läpi enemmistöpäätöksenä, kun ennen piti päästä yksimielisyyteen.
Olen vahvasti siinä uskossa, että uuden toimivallan siirtäminen jäsenmaalta unionille vaatii yhä Eurooppa-neuvoston yksimielisen hyväksynnän, se ei määräenemmistöllä onnistu. Katson jos löytäisin sopimuksesta uskomustani tukevan kohdan.
edit:
Siitä ei kyllä saa pirukaan selvää, mitä EU saa turvapaikkaasioissa tehdä ja millä menettelyillä. Pirua lähellä olevilta tahoilta kuulemani perusteella olen kuitenkin käsitykseni muodostanut, että nämä taakanjakosuunnitelmat ei ilman Eurooppa-neuvoston yksimielistä hyväksyntää onnistuisi. Varma en asiasta kuitenkaan voi olla.
Tässä nyt ei taas ole mitään muuta järkeä kuin se että joku mulkero saa hyvän mielen kun kuvittelee että parantaa maailmaa paremmin... Mutta eihän se järkeä ole.
Quote from: Uljanov on 12.02.2011, 23:11:35
Olen vahvasti siinä uskossa, että uuden toimivallan siirtäminen jäsenmaalta unionille vaatii yhä Eurooppa-neuvoston yksimielisen hyväksynnän, se ei määräenemmistöllä onnistu. Katson jos löytäisin sopimuksesta uskomustani tukevan kohdan.
Taidat olla (onneksi) oikeassa.
QuoteMääräenemmistöäänestys
Neuvoston päätösten on oltava yksimielisiä erityisen arkaluonteisilla aloilla, joita ovat yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, verotus sekä turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka. Kullakin jäsenvaltiolla on näillä aloilla siis veto-oikeus.
http://europa.eu/institutions/inst/council/index_fi.htm Neuvostojen kokouksiin osallistuu aina käsiteltävästä asiasta vastaava ministeri, joten taakanjakojärjestelmän lopulliseen käsittelyyn tulee osallistumaan seuraavan hallituksen maahanmuuttoministeri. Hänellä tulee olemaan suuri vastuu harteillaan. Hänestä tulee joko uusi Mannerheim tai Vidkun Quisling.
Tuoretta tutkimusta EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan "solidaarisuuden ja taakanjaon" muodoista ja perusteista. Pohjana on parinkymmenen EU-maiden maahanmuuttovirkamiehen (Suomesta sisäasiainministeriön Sanna Sutter) vastaukset kysymyssarjaan.
European parliament, Civil liberties, justice and home affairs:THE IMPLEMENTATION OF ARTICLE 80 TFEU (http://www.europarl.europa.eu/activities/committees/studies/download.do?language=en&file=35591)
on the principle of solidarity and fair
sharing of responsibility, including its
financial implications, between the
Member States in the field of border
checks, asylum and immigrationQuoteABSTRACT: "The study assesses the scope and implications of Article 80 TFEU, which relates to the principle of solidarity in the field of Border Checks, Asylum and Immigration. The study analyses primary and secondary sources of European law in order to identify the implications of Article 80 TFEU in terms of obligations and jurisdiction. It also discusses the results of a questionnaire that was administered to senior public officials in the EU, collecting their views on the scope and possible mode of implementation of Article 80 TFEU. The study's conclusions outline some practical solutions for the implementation of new solidarity mechanisms in the field of EU immigration and asylum policies."
QuoteHowever, there has been increasing interest and involvement
by EU Member States, and interviews for this study have shown quite widespread support
for the development of an EU resettlement programme and expression of solidarity with
each other and globally through resettlement activities. In cases of more protracted
displacement, where a life in a camp, however well supported and safe, is not a solution,
resettlement is one of the three traditional durable solutions. If events were to go that way,
the EU could eventually participate in resettlement for Libyans – though that would be
some years into the future.
In sum, the immediate situation requires, for the EU, consideration of the need for
implementation of the Temporary Protection Directive, dependent on the pressures that
emerge on Mediterranean Member States during Spring of 2011. In the short-term, the
Temporary Protection Directive is likely to be the most useful 'solution', allowing EU
Member States not only to protect people who cannot be returned to their country of origin
or habitual residence in the short-term, but also as an extension of the humanitarian
principles underpinning the UNSC Resolution 1973 and as a test of the EU's first Directive in
the area of asylum, which has not yet been acted upon.
Serious and significant support to Tunisia and Egypt, not to 'block' refugees but to protect
displaced persons should also be offered. Over the longer-term the EU would need to look
to acting on emerging interest in resettlement.
Tänään komissaari Cecilia Malmström esittelee ehdotuksensa Euroopan yhteisestä pakolais- ja maahanmuuttopolitiikasta. Tiettävästi pöydällä on myös Libyan pakolaisten jakaminen EU-maiden kesken.
Lainaus: participate in resettlement for Libyans – though that would be
some years into the future[/b].
Sam jiers. Joitakin vuosia. Voi vitun viikunat kuinka täsmällistä ja totuuteen perustuvaa luonnehdintaa. Esimerkiksi bosnialaiset 90-luvun Jugoslavian hajoamissotien liikkeellelaittamat
maahanmuuttajat ovat täällä edelleen autettavina ja suvaittavina rikastamassa kulttuuriamme. Sam jiers sanottiin silloinkin. Kuten somaleistakin aikanaan, Sam jiers kunnes rauha saapuu. Vietnamilaisista, chileläisistä... Tällä kertaa kuitenkin sam jiers tarkoittaisi suuruudeltaan aivan ennennäkemätöntä ja lopullista (kuten kaikki edellisetkin, lopullista) mutavyöryä. Kiitos Roope taas tietoiskusta ja levitetäänpä viestiä eteenpäin.
Quote from: Roope on 04.05.2011, 02:18:20
Quote...
the EU could eventually participate in resettlement for Libyans – though that would be
some years into the future.
Jos kerran esimerkiksi Libyalaisten oleskelu on vain väliaikaista, niin miksi heidät pitää jakaa maihin solidaarisuutta noudattaen. Turvapaikanhakijan työllistyminen Suomessa kestää
(oliko?) 5-8-vuotta. Miksi heitä pitää ottaa tänne kannattelemaan seiniä, jos he voivat tehdä sitä lämpimässä Välimeren rannalla lähellä kotia, jonne heidät kuitenkin palautetaan konfliktin laannuttua?
EDIT:
http://www.dr.dk/Nyheder/Politik/2011/05/03/122759.htm
Tanskalaisten pääministeri Lars Lokke Rasmussen sanoi ei Cecilialle ja EU:n yhteisille pakolaiskiintiöille.
Quote from: Reinhardt42 on 04.05.2011, 03:02:22
Joitakin vuosia. (..) Esimerkiksi bosnialaiset 90-luvun Jugoslavian hajoamissotien liikkeellelaittamat maahanmuuttajat ovat täällä edelleen autettavina ja suvaittavina rikastamassa kulttuuriamme. Sam jiers sanottiin silloinkin.
Ymmärrän tuon kohdan niin, että
kiintiöpakolaisjärjestelmää sovellettaisiin libyalaisiin toden teolla vasta muutaman vuoden kuluttua. EU-maiden osuuttahan on kaavailtu nostettavaksi nykyisestä muutamasta tuhannesta jopa sataan tuhanteen paikkaan. Nykyään lähinnä vain Pohjoismaat harrastavat tätä hyväntekeväisyyden lajia, mutta tähän yritetään saada muutosta muun muassa avokätisillä EU-tuilla. Systeemin laajentamiseen menee parhaassa/pahimmassakin tapauksessa vuosia. Aiemmin lainaamani teksti viittaa siihen, että sitä ennen muun muassa libyalaiset haluttaisiin ottaa vastaan
väliaikaisen suojelun direktiivin perusteella.
Olisi mielenkiintoista nähdä yksittäisten virkamiesten vastaukset, sillä minun on vaikea uskoa, että enemmistö heistä tukisi omalla nimellään kiintiöpakolaisten määrän rajua kasvattamista ja oleskelulupien sokeaa jakamista kaikille halukkaille väliaikaisen (joka johtaa pysyvään oleskeluun, kuten aiemmasta kokemuksesta tiedämme) suojelun perusteella. Mahdollisesti vastausten tulkinnassa on painotettu kyselyyn vastanneiden IOM:n, UNHCR:n ja ECRE:n edustajien mielipiteitä, joiden laatua ei ole vaikea arvata.
QuoteWhile Member States have mixed views on relocation as an expression of solidarity, an
increasing number of Member States, including Belgium, Finland, the Netherlands, Poland,
Sweden and the UK, among the officials interviewed, support the expression of global
solidarity through resettlement, including at the EU level. However, a resettlement
programme could fall outside the scope of Article 80. The Finnish response to the
questionnaire indicated, nonetheless, that as a Member State with a relatively low number
of asylum seekers, it sees ERF funding and other support measures (e.g. the Integration
Fund) as useful in assisting it to conduct its resettlement programme.
QuoteOver several decades, practice has revealed significant differences in how Member States
handle these obligations, and in an effort to harmonize and make the situation for asylum
seekers and refugees in all Member States more 'equal', directives have been agreed on
the Qualification for refugee status, and subsidiary protection status; the Procedures for
determining refugee status; the Reception of asylum seekers and Temporary protection.
Some officials, notably from the UK and Finland, suggest that these measures, if correctly
implemented, would in themselves be a form of solidarity. Others indicate that solidarity
and such legislative harmonization go hand in hand: harmonization is not equated with
solidarity in this view, rather if they have the same legislation and in principle the same
type of operations and approaches then Member States can offer solidarity to each other on
an equal footing – and then as there is more cooperation there can be increasing
harmonization.
Kommelin linkin takaa löytyi ennakkojuttu Malmströmin ehdotuksen luonnoksesta:
QuoteEU foreign policy is actually broken and no longer works. Therefore the European Commission is now ready with a series of proposals for a new policy.
[...]
More solidarity and joint processing
European Commission proposes not only tightening. The Commission also propose that EU countries should have a more cohesive foreign policy.
It is not tenable that the 10 EU member states accepted 90 percent of all refugees arriving in Europe. The three countries which take most refugees are France, Germany and Sweden. Denmark does not belong in top 10
The European Commission considers that the need for a more cohesive policy and pointing out that in 2009 was only 5,000 refugees redistributed among the EU countries as for instance. Same year was 75,000 reallocated between the various U.S. states.
The Commission is also pressing for the EU adopted a common asylum system so that asylum applications are treated the same in all EU countries.
The Commission also considers that the need for economic solidarity which the EU countries not only distributes refugees more equitably among themselves, but also are prepared to share the cost of handling asylum seekers. (Google-käännös)
DR: EU åbner for grænsekontrol (http://www.dr.dk/Nyheder/Udland/Korrespondenterne_skriver/2011/05/03/115025.htm)
Kuten arvata saattoi, niin Malmströmin ehdotus on jakomielitautinen. Rajavalvontaa kiristetään, mutta turvapaikkamaahanmuuttoa helpotetaan. Yksityiskohdat jäivät vielä avoimiksi, mutta turvapaikkapolitiikan päätösvalta siirrettäisiin jäsenmailta EU:lle. Turvapaikanhakijat jaettaisiin "tasaisemmin" jäsenmaiden kesken (redistribution, reallocation) ja turvapaikkapäätösten teko keskitettäisiin EU-elimelle (joint processing).
Sampo Terholle (http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/05/sampo_terho_seuraa_soinia_eu-parlamenttiin_2562171.html) riittää työmaata.
En viitsinyt aloittaa uutta ketjua:
QuoteEU harkitsee tilapäisten matkustusrajoitusten mahdollistamista
Bryssel. Euroopan Schengen-maat saattavat saada oikeuden palauttaa rajatarkastukset väliaikaisesti käyttöön.
EU-komissaari Cecilia Malmström ehdottaa, että tämä olisi mahdollista silloin, jos osa Schengen-alueen ulkoisesta rajasta joutuu kovan, odottamattoman paineen alaiseksi.
"Schengen on Euroopalle suurenmoinen saavutus. Meidän pitäisi suojella sitä. Mutta sitä voidaan parantaa", EU:n sisäasioista vastaava komissaari kommentoi.
Malmströmin ehdotus on osa laajempaa EU-komission suunnitelmaa Pohjois-Afrikasta tulevan siirtolaisuuden suitsimiseksi. Italiaan on saapunut Pohjois-Afrikassa alkaneiden levottomuuksien jälkeen 25 000 tunisialaista, joista moni on halunnut jatkaa matkaa Ranskaan.
...
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/EU+harkitsee+tilap%C3%A4isten+matkustusrajoitusten+mahdollistamista/1135265878935
HS: EU harkitsee tilapäisten matkustusrajoitusten mahdollistamista (http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/EU+harkitsee+tilap%C3%A4isten+matkustusrajoitusten+mahdollistamista/1135265878935?ref=rss)
YLE: EU tiukentamassa rajatarkastuksia pakolaisvirran takia (http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/05/eu_tiukentamassa_rajatarkastuksia_pakolaisvirran_takia_2564376.html)
US: Maahanmuuttovyöry: Tässä on Euroopan reaktio (http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/111816-maahanmuuttovyory-tassa-on-euroopan-reaktio)
Suomalaisessa uutisoinnissa kerrotaan vain Schengenin sisäisten tilapäisten matkustusrajoitusten mahdollistamisesta, mutta jätetään kokonaan kertomatta olennainen:
QuoteThe initiatives cover various aspects of migration, including strengthened border control and Schengen governance, completion of the Common European Asylum System, and a strategic approach for relations with third countries on migration.
Malta Today: Brussels proposes temporary reintroduction of internal border controls (http://www.maltatoday.com.mt/news/brussels-proposes-temporary-reintroduction-internal-border-controls)
QuoteThe conference, announced by Home Affairs Commissioner Cecilia Malmström today, will be held in the margins of a Justice and Home Affairs Council meeting on May 12. Dr Malmström said that it aimed to encourage member states to translate their pledges of solidarity into action.
Dr Malmström also took the opportunity to announce the Commission's proposals to improve the EU's approach to migration, adopted largely in response to the situation in the Mediterranean.
She said that the EU's need for a strong common asylum and migration policy only became clearer in recent months, and said that the EU must live up to its vocation to offer a safe haven to those in need of protection, and to show solidarity – with both the countries in north Africa sheltering the vast bulk of migrants from Libya, and the member states facing the greatest influx of migrants arriving by sea.
di-ve.com: Commission to hold conference on resettlement pilot project (http://www.di-ve.com/Default.aspx?ID=72&Action=1&NewsId=82990&newscategory=31&cache=false)
QuoteAsylum: The EU must live up to its vocation to offer a haven to those in need of protection. It is time to complete the Common European Asylum System by reaching agreement, by 2012, on the asylum package currently on the table. To achieve this:
* The Commission will soon present modified proposals on the Reception Conditions and the Asylum Procedures Directives, to provide impetus to stalled Council negotiations. A balanced agreement on the revision of the Dublin Regulation must be reached, including on a last resort emergency mechanism in case of exceptional pressures. We also need an agreement on the revised Eurodac system, a fingerprint database for identifying asylum seekers and irregular border-crossers.
* The European Asylum Support Office will become fully operational in June and will contribute to strengthened practical cooperation.
* Regional Protection Programmes that aim to help third countries in managing asylum and refugee flows needs to be further developed. At the same time, the resettlement of refugees by EU Member States must become an integral part of EU asylum policy. In this regard, the Commission hopes that the European Parliament and the Council will be able to adopt the EU joint ressettlement scheme proposed by the Commission in 2009.
Press release: Frequently Asked Questions: Addressing the Migratory Crisis (http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=MEMO/11/273&format=HTML&aged=0&language=EN&guiLanguage=en)
QuoteThe Commission Communication will serve as a basis for the debate at the extraordinary JHA Council called for 12 May, to be followed by a migration-focused discussion at the 24 June European Council. It will be followed by flanking initiatives in the coming weeks and months, notably a migration 'package' to be submitted to the College for adoption on 24 May.
Press release: Commission proposes better management of migration to the EU (http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/11/532&format=HTML&aged=0&language=EN&guiLanguage=en)
Jos turvapaikkauudistukset, pakolaiskiintiöiden laajentaminen osaksi EU:n yhteistä turvapaikkapolitiikkaa ja libyalaisten sijoitus EU-maihin on tarkoitus viedä läpi osana "maahanmuuttopakettia", niin kohua herättävä Schengenin rajavalvonnan tiukentaminen on oiva tapa viedä mediahuomio toisaalle.
edit:
Live EC press conference: Malmström gives press conference on migration (http://ec.europa.eu/avservices/player/streaming.cfm?type=ebsvod&sid=178754) (video, 40 min)
QuoteSuomen pinta-ala on 338 424 km² (2009). Lukuun sisältyvät maa- ja sisävesialueet.
Merialueita ei ole laskettu mukaan, joten voimme varmaan päätellä, että komission mukaan maahanmuuttaja ei viihdy suolaisessa vedessä.
Suomen maa-alueet on tarkoitettu tulevaisuudessa mamuille ja kantaväestö polskii Arja Alhon uimakouluissa, järvissä ja meressä.
QuoteMepit pahoittelivat tuolloin neuvoston haluttomuutta sitovaan taakanjakoon. "Tässä on kyse solidaarisuudesta ja vapaaehtoinen solidaarisuus on kyllä vitsi. Jotkut maat eivät halua auttaa", Maltan Simon Busuttil (keskustaoikeiston kansanpuolueryhmä EPP) kritisoi.
Vapaaehtoisen solidaarisuuden sanominen vitsiksi on vitsi. Solidaarisuus on aina vapaaehtoista. Pakotettu solidaarisuus on sama kuin ryöstö tai esim. verotus.
Pitempi juttu:
Nykypäivä: EU:n maahanmuuttolinjaukset valmistumassa (http://www.digipaper.fi/nykypaiva/65725/index.php?pgnumb=20) 6.5.2011
Tässäkään ei mainita EU:n yhteistä turvapaikkapolitiikkaa kuin yhdessä lauseessa ohimennen. Kiintiöpakolaisten vastaanoton lisäämisestä, turvapaikkapäätöksenteon siirtämisestä EU:lle ja turvapaikanhakijakiintiöistä ei kerrota. Tosin "maahanmuuttopaketin" tarkemmat yksityiskohdat selviävät vasta lähiviikkoina, mutta pahasti näyttää siltä, että pakettiin yritetään tunkea Pohjois-Afrikan tilannetta hyväksikäyttäen kiireellä hyväksyttäväksi juuri sellaisia EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan kiistanalaisia asioita, joista ei vuosien väittelyssä ole päästy kompromissiin. Suomalaiset ovat näistä tärkeistä päätöksistä täysin pimennossa.
Quote from: Nykypäivä
Maahanmuuttolinjausten aikataulu
12.5. Ylimääräinen oikeus- ja sisäministereiden kokous maahanmuutosta ja Schengenistä
24.5. Komission "maahanmuuttopaketti"
6.-9.6. Parlamentin täysistunnossa äänestys Bulgarian ja Romanian Schengen-jäsenyydestä
9.-10.6. Oikeus- ja sisäministerit päättävät uusista Schengen-jäsenistä
24.6. Eurooppa-neuvosto tekee lopulliset päätökset
Joo'o jokohan olis aika irrottautua EU:sta.
Quote from: Miniluv on 12.02.2011, 21:00:34
Quote from: WikiSuomen pinta-ala on 338 424 km² (2009). Lukuun sisältyvät maa- ja sisävesialueet.
Merialueita ei ole laskettu mukaan, joten voimme varmaan päätellä, että komission mukaan maahanmuuttaja ei viihdy suolaisessa vedessä.
:D :D :D
On kyllä sen luokan suunnitelmat että maanpetturuudesta pitäisi olla porukkaa leivättömän pöydän ääressä.
Cecilia Malmström Ruotsin SVT:n haastateltavana 5.5.2011 (http://svtplay.se/v/2417438/gomorron_sverige/dagens_gast__cecilia_malmstrom?cb,a1366518,1,f,-1/pb,a1366516,1,f,-1/pl,v,,2417475/sb,p119636,1,f,-1)
(H)=haastattelija,
(CM)=Cecilia Malmström
Quote
[...]
(H)Lausuntosi keskiviikolta, että komission mukaan joskus voi syntyä syitä kiertää Schengen-sopimusta on herättänyt vastusta. Miksi?
[...]
(CM)Schengen-sopimusta ei saa rikkoa maat itsenäisesti yhtäkkiä, vaan päätöksen tulee tapahtua eurooppalaisella tasolla ja me katsomme nyt erittäin tarkkaa säännöstöä näihin tapauksiin, joissa rajoittaminen olisi sallittua, jos sellaista ylipäänsä tarvitaan.
(H)Mutta onko se mitä tapahtuu juuri tällä hetkellä Ranskan ja Italian tapauksessa, että paine heidän rajallaan on liian suuri?
[...]
(CM)En näe, että tämä kyseinen tilanne antaa aihetta rajoittaa Schengen-sopimusta millään tavalla mutta meidän tulee tehdä tarkennuksia säännöstöön. Jo tänä päivänä voi tehdä rajoituksia sopimuksen hengessä mutta säännöstö on epäselvä ja maiden oma reagointi uhkaa muuten loistavaa sopimusta.
[...]
http://www.aijaa.com/v.php?i=007438003675.jpg
Kuluvana vuonna haki n.1/4miljoona henkilöä turvapaikkaa EU:sta ja lisäksi 100000 laitonta.
Kuvassa oleviin lukuihin eivät sisälly paperittomat tai ulkomaalaistaustaiset kansalaiset.(lähetyksessä kerrotaan)
Quote
[...]
(CM)650000 henkilöä on jättänyt Libyan. Ryhmään kuuluu poikkeuksetta muita kansalaisuuksia, jotka ovat asuneet Libyassa. Melkein kaikki heistä ovat jääneet Egyptiin ja Tunisiaan - erittäin harva on tullut Eurooppaan. 30000 tunisialaista - siis työtöntä nuorta Libyasta - on tullut ja heistä ehkä 3000 on hakenut turvapaikkaa.
[...]
(CM)Minusta on kiusallista, että Eurooppa on ottanut vastaan vain murto-osan siitä, mitä USA vastaanottaa.
[...]
(H)Mitä sanotte EU-komissaari Rehnille, kun tiedätte, että Suomi ottaa vastaan niin vähän ja vaalitulos oli tälläinen?
(CM)Meillä on erittäin hyvät suhteet. Hän ei äänestänyt puoluetta ja yrittää myös osaltaan toimia puolueen kanssa Portugalin tapauksessa. Hänelläkin on taistelunsa.
[...]
(CM)Tämä on yksi tulevaisuuden kysymyksiä, joissa rajojen sulkeminen ei olisi ainoastaan epähumaania mutta myös hullua. Me tarvitsemme ihmisiä Eurooppaan. Meillä on demograafinen kehitys, joka kertoo, että tarvitsemme työvoimaa - melkein kaikki Euroopan maat - ja vaaditaan vain hieman johtajuutta selvittää tilanne.
(H)Mitä tarkoitatte johtajuudella?
(GM)Että poliittiset johtajat Euroopassa uskaltavat toimia, jos tietävät, että tulevat tarvitsemaan työvoimaa Ranskassa, Saksassa, Irlannissa, Portugalissa, Ruotsissa ja Alankomaissa jne. ja lyhyen ajan sisällä. On parempi, että meillä on organisoitu, transparentti ja juridisesti kestävä systeemi tälle.
Quote from: Kaapo on 08.05.2011, 05:01:08
QuoteVaaditaan vain hieman johtajuutta
Tarkoittaako tuo, että se sekopää meinaa "johtajamaisin" elkein pakottaa maat ottamaan ketään maahan..? Hullu akka.
Lisäsin:
(H)Mitä tarkoitatte johtajuudella?
(GM)Että poliittiset johtajat Euroopassa uskaltavat toimia, jos tietävät, että tulevat tarvitsemaan työvoimaa Ranskassa, Saksassa, Irlannissa, Portugalissa, Ruotsissa ja Alankomaissa jne. ja lyhyen ajan sisällä. On parempi, että meillä on organisoitu, transparentti ja juridisesti kestävä systeemi tälle.
Siis juurikin sitä tarkoittaa luulisin. Tuskin Portugali ainakaan ottaa kamalasti vastaan lähiaikoina tai tarvii työvoimaa.
Kannattaisi jo harkita 'Operaatio Impivaaraa' -> ero EU:sta, hallitsemattoman maahanmuuton välitön lopettaminen, maassa jo olevien ongelmamamujen päättäväinen intergoiminen + osalla tapauksista palauttaminen kotimaihin - ja sitten vain markkinoimaan maabrandia turvallisesta, vakaasta ja rauhallisesta Suomesta, joka ottaa vastaan mielellään asiallisia työperäisiä maahanmuuttajia. Monikulttuurin rampauttamista Länsi-Euroopan maista olisi lähitulevaisuudessa varmasti melko runsaastikin halukkaita tulijoita, mutta eivät he etnohelvetistä toiseen tietenkään halua.
Quote from: Roope on 22.04.2010, 19:52:27
"Tässä on kyse solidaarisuudesta ja vapaaehtoinen solidaarisuus on kyllä vitsi. Jotkut maat eivät halua auttaa"[/b], Maltan Simon Busuttil (keskustaoikeiston kansanpuolueryhmä EPP) kritisoi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Solidaarisuus
QuoteSolidaarisuus (lat. in solidum) tarkoittaa yhteisvastuullisuutta, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja myötämielisyyttä kanssaihmisiä kohtaan.
Hmm. Tarvitaan siis pakkoyhteisvastuullisuutta, pakkoyhteenkuuluvuutta ja pakkomyötämielisyyttä.
Siis eliitin agendalle.
Quote from: Kommeli on 08.05.2011, 04:51:16
Quote(CM)Minusta on kiusallista, että Eurooppa on ottanut vastaan vain murto-osan siitä, mitä USA vastaanottaa.
[...]
Kylmä sota, täältä tullaan! Ennen kilpailtiin siinä, kuka pääsee ensiksi kuuhun ja kummalla on isompi armeija, mutta nyt kilpaillaan pakolaismäärillä.
Quote(H)Mitä tarkoitatte johtajuudella?
(GM)Että poliittiset johtajat Euroopassa uskaltavat toimia, jos tietävät, että tulevat tarvitsemaan työvoimaa Ranskassa, Saksassa, Irlannissa, Portugalissa, Ruotsissa ja
Alankomaissa jne. ja lyhyen ajan sisällä. On parempi, että meillä on organisoitu,
transparentti ja juridisesti kestävä systeemi tälle.
Mutta onhan meillä tuollainen, itseasiassa montakin. Niiden nimet ovat Suomi, Ranska, Saksa, Irlanti, Portugali, Ruotsi, Alankomaat, jne. Yhteisnimitys niille on kansallisvaltio. Organisoituja, jokseenkin transparentteja ja takuulla jurdisesti kestäviä. Mihin me tarvitsemme komissaari Malmströmiä ja Euroopan komissiota? Emme mihinkään.
Juuri kun pääsimme Thorsista eroon, löysimme vielä korkeammasta asemasta täysin samanlaisen. Hänestä vain emme pääse eroon.
En minä vastusta organisoitua, transparenttia ja juridisesti kestävää systeemiä. Riippuu vain mihin sitä käytetään.
Mielestäni nuivat ympäri Eurooppaa ovat alkaneet heräämään siihen että heidän kansanedustajansa ja heidän kansallisvaltionsa kuuluisi edustaa heitä itseään.
Jostain kumman syystä tämä ei kelpaa eliitille, vaan he haluavat rakentaa omaa todellisuuttaan omilla ehdoillaan.
Kyllä se Euroopan Yhdysvallat tähän kaikkeen oikeastaan täsmää: halutaan hajoittaa ja hallita, ja siirtää pikkuhiljaa sekä finanssi- että lainsäädäntövalta Brysseliin. Siihen täsmää myös väestänvaihto ja halpatyövoiman tuonti. Jollainhan niitä miljardia kiinalaista vastaan täytyy pystyä kilpailemaan!
Saksalaisilla on järkeä päässä:
QuoteAhead of a special meeting of interior ministers on Thursday (12 May) to discuss ways to stem migration from north African countries, Germany said it is against "everyone doing whatever it wants" when it comes to border checks.
--
However, Friedrich's support for what the EU commission had also flagged up - the need to spell out when border checks can be re-introduced - did not extend having Brussels involved in the decision-making process.
"The European Commission always wants to have a say in a lot of matters, that is not new. We will see tomorrow (Thursday) during the discussions with the commissioner. But subsidiarity means that Brussels doesn't need to be involved in everything, just there where it's really needed."
--
Asked if the border debate is not sending a negative message to the Arab world at a time of democratic upheaval, the German minister said that it would have been a "wrong signal" to say: "We have a system of redistribution in place, you are free to come here."
EUobserver: Germany against 'arbitrary' re-introduction of border checks (http://euobserver.com/9/32311)
Quote from: RTT on 11.05.2011, 22:36:28
Saksalaisilla on järkeä päässä
Ja kokemusta libyalaisista:
Saksassa asuu 36 960 libyalaista, heista jopa
90 % saa Hartz IV tukea.
Hartz IV on pitkaaikaistyøttømien sociaalituki.
(Noin 7,5 % kaikista saksalaisista nostaa Hartz IV tukea.)
Taman lisaksi Saksa ei voi myoskaan karkoittaa ne 223 libyalaista takaisin kotimaahansa,joilla on vankeustuomioita yhteensa 925 vuotta.
Syy tahan: Libya ei suostu vastaanottamaan heita.
www.bild.de/news/inland/asylrecht/abschiebe-skandal-17748880.bild.html
www.politisktinkorrekt.info/2011/05/08/tyskland-223-tungt-kriminella-libaneser-kan-inte-utvisas
www.nwzonline.de/Aktuelles/Politik/Nachrichten/NWZ/Artikel/2482995/9+10+Libanesen+beziehen+Hartzt+IV.html
Mod: Oikea asukasluku 36 960 (ei 39 960)
QuoteMembers states reluctant to let Brussels get a look in on border controls
EU interior ministers meeting in Brussels to discuss the contentious issue of making it easier to re-institute national border controls have given the cold shoulder to the idea of the European Commission having ultimate control over border decisions.
Speaking after what was a preliminary debate on the matter, home affairs commissioner Cecilia Malmstrom admitted that "some member states have other views" when it comes to letting Brussels have a say in area, with Germany, Austria and the Czech Republic, among those against the idea.
--
Member states also promised to stick to plans to have a common asylum system by next year.
EUobserver: Members states reluctant to let Brussels get a look in on border controls (http://euobserver.com/9/32323)
Quote(CM)Minusta on kiusallista, että Eurooppa on ottanut vastaan vain murto-osan siitä, mitä USA vastaanottaa.
Mitäs paskaa Cecilia
taas jauhaa? Jenkit ottaa kyllä kiintiöpakolaisia vastaan enemmän, mutta turvapaikanhakijoita selvästi vähemmän. Kun lasketaan kiintiöpakolaiset ja myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat yhteen niin päästään suunnilleen pariteettiin. Perheenyhdistäminen taitaa kallistaa EU:n "voittajaksi".
Lisäksi noin 30-40% turvapaikanhakijoiden myönteisistä päätöksistä menee jenkeissä kiinalaisille.
Lisää EU:n rahoittamaa "tutkimusta" CEASin tulevaisuudesta:
QuoteNew report aims to reshape EU asylum policy
Prof. Chetail stresses the need to prevent the economic crisis from becoming a protection crisis.
Graduate Institute Professor of International Law, Vincent Chetail and PhD student Céline Bauloz released this week "The European Union and the Challenges of Forced Migration: From Economic Crisis to Protection Crisis?", a research report that is part of a large scale project funded by the European Union.
Professor Chetail and Ms Bauloz's report comes at a turning point for the European Union's asylum policy. The Union is currently reassessing its "Common European Asylum System" with a view to consolidating the asylum acquis, the body of European Union law on asylum. In the midst of this reflective period, the report provides a timely and critical analysis of the merits and the flaws of the EU asylum policy in the context of the current economic crisis.
The report identifies and deconstructs the four main strategies developed by the European Union: preventing access to EU territory; combating 'asylum-shopping'; criminalising failed asylum-seekers and enforcing their return; and promoting the integration of refugees duly recognised as such. This four-pronged strategy has proved instrumental in alleviating asylum pressure over the last decade but has been exacerbated by the current recession. According to the authors, the most pressing challenge is to prevent the economic crisis from transforming into a protection crisis at the expense of refugee rights. Against this background, the report lays down a comprehensive set of policy recommendations for the purpose of reshaping the Common European Asylum System with respect to international norms.
The Graduate Institute (http://graduateinstitute.ch/Jahia/site/iheid/cache/bypass/lang/en/institute/news;jsessionid=B595A0113D75202F8761BA10501C2494?newsId=114601) 9.6.2011
"The European Union and the Challenges of Forced Migration" (http://graduateinstitute.ch/webdav/site/iheid/shared/news/2011_06_09/The%20EU%20and%20the%20Challenges%20of%20Forced%20Migration%20From%20Economic%20Crisis%20to%20Protection%20Crisis.pdf) (pdf)
Raportti päätyy ehdottamaan kahta vaihtoehtoa. Joko jäsenmaiden nykyisiä turvapaikkajärjestelmiä muokataan rajusti tai sitten luodaan täysin EU-vetoinen uusi järjestelmä.
Ensimmäiseen vaihtoehtoon kuuluisi muun muassa Dublin-sopimuksen käytön rajoittaminen, turvapaikanhakijoille tarkoitettujen EU:n ulkopuolisten viisumitoimistojen perustaminen, nykyisistä turvallisten maiden listoista luopuminen, kahdenkeskisten palautussopimusten mitätöinti, jäsenmaiden kiintiöpakolaisjärjestelmien alistaminen EU:n hallintaan, ilmeisen perusteettomien hakijoiden (esim. rikollisiksi tai huijareiksi arvioitujen) pikakäännytyksistä luopuminen/minimointi jne.
Toinen esitetty vaihtoehto tarkoittaisi koko järjestelmän uudelleenluomista siten, että EU hallinnoisi
kaikkea. Jäsenmaiden harkinta ja tulkinnanvara poistettaisiin, kun EU tutkisi hakemukset ja johtaisi koko turvapaikkajärjestelmää. Turvapaikanhakijat jaettaisiin jäsenmaihin BKT:n, asukasluvun ja väestötiheyden perusteella. EU:n turvapaikkajärjestelmä ja sen laajentaminen rahoitettaisiin erityisistä EU-rahastoista, joten jäsenmaille mikään ei maksaisi mitään.
Lopuksi raportti ehdottaa vielä laillisen maahanmuuton lisäämistä, jotta pääsemme eroon laittomasta maahanmuutosta, ja jotta talous lähtee nousuun sekä meillä että lähtömaissa.
"Huolimatta jäsenmaiden perinteisesti rajoittavasta maahanmuuttolinjasta taantuman aikoina voi (halpa)työvoiman maahanmuuton laillistaminen ironisesti osoittautua yhdeksi parhaista keinoista nykyisen talouskriisin selättämisessä."Rutto vai kolera, kysyy EU, ja antaa molemmat.
QuoteExecutive Summary
The current economic crisis occurs at a turning point of the EU asylum policy. After a frenetic phase
leading up to the adoption of numerous EU directives and regulations, the Common European Asylum
System (CEAS) has now entered a second phase of consolidation of the asylum acquis. This new
impulse paves the way for a re-assessment of the whole CEAS with a view to ensuring a genuine
common asylum policy. Against such a background, it is timely to consider whether the EU has
developed the appropriate means to achieving harmonization. Indeed, all stakeholders are aware that
the CEAS is losing edge, revealing its limits, not only in terms of refugee protection, but also as
regards its capacity for properly fulfilling its main objective: the establishment of a truly common
asylum system.
However, the recurrent temptation to tighten migration controls in times of recession inevitably
begs the question of its impact on the current consolidating phase of the EU asylum policy. In the
midst of this reflective period, the present Report aims at reassessing the CEAS through a critical
overview of its four main strategic pillars:
- preventing access to EU territory;
- combating 'asylum-shopping';
- criminalizing failed asylum-seekers and enforcing their return;
- promoting the integration of refugees duly recognized as such.
This four-pronged strategy has proved instrumental in alleviating asylum pressure in the last
decade and will probably be even more in the wake of the current recession. The most pressing
challenge is that of preventing the economic crisis from transforming into a protection crisis at the
expense of refugee rights.
Quote5. The Way Forward: Towards a Holistic Approach to Migration and Asylum
[...]
Against such a background, it is timely to consider whether the EU developed the appropriate
means to achieve harmonization. Ensuring an authentic common asylum system requires from the EU
some honest self-questioning with due regard to the obvious limits of the current system and lessons
that can be learned therefrom. Such need for change ultimately calls for concrete actions. In this
respect, two alternatives could be explored by the EU: a minimalist and a maximalist approach.
5.1. The Minimalist Approach: Improving the Existing Common Asylum System
The minimalist alternative aims to improve the existing system by taking its current weaknesses into
consideration, as well as any lessons learned from the implementation of EU legislation. This course
of action is the one favored by the Commission, as amply demonstrated by its recent proposals for
recasting the various asylum directives and regulations. However this option presupposes a change
both in legislative methodology and in the content of the CEAS.
[...]
- The establishment of EU protected entry procedures (PEPs) should ensure that access to the EU
is not closed to genuine refugees and should, indeed, encourage legal entry within the EU.
Rather than taking the form of extraterritorial processing, PEPs should be conceived as an
alternative means for asylum-seekers to enter European territory and have their claims
examined. In this way, PEPs could take the form of visas granted to refugees, most notably
through the use of limited territorial validity visas, as prescribed by Article 25 of the Visa Code.
- Reliance on the safe third-country concept as a post-entry prevention measure should not be
undertaken without a prior case-by-case assessment of the effectiveness of the protection
provided in the third country, irrespective of presumptions established by national lists.
Further, return to such countries should not be undertaken on a unilateral basis, but should be
based on the prior acceptance by third countries to admit asylum-seekers.
- Establishment of RPPs should be more explicitly linked to the EU Resettlement Programme in
order to ensure that the EU assumes its share of the burden. Such responsibility-sharing
scheme presupposes, however, that participation within the Resettlement Programme should
be more systematic on the basis of predetermined criteria.
- The Dublin II scheme should be rethought on the basis of the two following considerations.
First, it requires as a minimum the broadening of the criteria for family reunification in due
accordance with human rights law. Second, the 'safety' of EU Member States should not be
presumed but subject to prior assessment and further periodical evaluation. The removal of an
applicant to an EU country no longer satisfying the safety requirement should be barred under
Dublin II.
- Notwithstanding the need to broaden the scope of the Procedures Directive to beneficiaries of
subsidiary protection and the need for prompt application processing, the use of accelerated
procedures for 'manifestly unfounded' claims should remain the exception rather than the rule.
Grounds of a too vague character should not warrant acceleration of proceedings, and should
ultimately be suppressed from the list of manifestly unfounded claims.
[...]
5.2. The Maximalist Approach: Towards a Radical Reshaping of the EU Migration and Asylum
Policy
Albeit numerous and sometimes quite substantial, the above-mentioned modifications are bottom-line
changes to redress the recurrent weaknesses of the EU asylum system. However, their ad hoc nature
will not be sufficient to address the more systemic flaws of the CEAS, which call for a more radical
reshaping. A maximalist approach thus implies an ambitious reflection on the whole EU asylum and
migration policy. In this respect, two main considerations should guide any total redrawing.
First, the new asylum system should be built upon the creation of a communitarian asylum
procedure. Indeed, the communitarization process will never achieve true harmonization by
continuing to consider the EU as the sum of its 27 Member States, leaving room for 27 ways of
implementing CEAS measures, varying from one State to another. Asylum claim processing should
rather be appraised exclusively at community level, ensuring both harmonization of decisions as well
as fair and equal treatment of all asylum-seekers within the EU.
[...]
The Union should create an administrative authority to undertake examinations of all
asylum claims within the EU.
[...]
Distribution of beneficiaries of international protection should be determined with due
consideration to both refugees' and Member States' circumstances. On the one hand,
respect for the principle of family unity should be given as much consideration as
possible, so as to enhance effective integration within the host society. On the other hand,
the responsibility-sharing system should aim at avoiding disproportionate asylum
pressures being placed on some Member States. With this view, Member States' relative
national measures – such as their gross domestic product, population size and density –
could guide this scheme of responsibility-sharing.
[...]
An EU compensation fund should be established to help Member States where
international protection beneficiaries have been allocated. The European Refugee Fund
might form the basis of such a compensation fund, which should, however, be essentially
devoted to funding integration measures for refugees and beneficiaries of subsidiary
protection.
[...]
While
cooperation with third countries is already one of its stated objectives, the EU and its Member
States still appear reluctant to translate mere rhetoric into practice. Even though unilateral action
remains a recurrent temptation, any comprehensive policy should reflect the very transnational
nature of the migration phenomenon which involves, by definition, three different stakeholders:
migrants, countries of origin and destination countries. To be successful, the EU migration
policy needs a sincere and effective collaboration with third countries.
[...]
The only
way to stop this vicious circle would be for the EU to open up legal channels of labor
migration. The real maximization of benefits for both countries of origin and countries of
destination should supersede Member States' fear for their labor markets. Indeed, labor
migrants not only help to alleviate poverty within their country of origin through remittances,
but also contribute positively to the economic development of the destination countries.
(..) Despite the traditional restrictive impulses of States
when managing immigration in times of recession, legalizing labor migration may ironically
prove to be one of the most promising avenues for tackling the current economic crisis.
QuoteTurvapaikkajohtajat: Tanska koettelee Schengenin rajoja
EU yrittää luoda yhteistä turvapaikkapolitiikkaa.
Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio arvioi, että Tanska testaa parhaillaan Schengen-alueen sietokykyä.
-Tanska koettelee tässä rajoja, Vuorio toteaa.
[...]
Suomessa vieraillut Euroopan turvapaikkaviraston (EASO) pääjohtaja Robert Visser asettaa sanansa huomattavasti varovaisemmin.
[...]
EASO aloitti toimintansa kesäkuun alussa. Sen tarkoitus on luoda EU-maille yhtenäinen turvapaikkapolitiikka.
-Hakijoita tulisi kohdella samalla tavoin riippumatta siitä, mistä maasta he hakevat turvapaikkaa, Visser sanoo.
Vuorion mukaan maiden välillä on nykyisin eroja, minkä voi helposti päätellä tilastoista.
Vuonna 2007 Ruotsi tiukensi Irakista saapuvien pakolaisten turvapaikan ehtoja. Hakijoiden määrä putosi heti, koska pakolaiset siirtyivät hakemaan turvapaikkaa niistä maista, joissa ehdot ovat kevyemmät.
Vastaava ilmiö nähtiin Suomessa vuonna 2009. Silloin hallitus päätti, että irakilaiset saavat turvapaikan vain, jos he saapuvat Suomeen Irakin neljän vaarallisimman maakunnan alueelta. Suomenkin hakijoiden määrä putosi.
-Yhteisen turvapaikkapolitiikan kannalta olisi järkevää, että kaikilla olisi sama järjestelmä, Vuorio sanoo.
Osa EU-maista vastustaa yhteistä turvapaikkapolitiikkaa, koska ne haluavat päättää hakijoiden kohtalosta omien sääntöjensä mukaan.
Verkkouutiset (http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=58448:turvapaikkajohtajat-tanska-koettelee-schengenin-rajoja&catid=1:politiikka&Itemid=30) 6.7.2011
Kun EASOa alunperin suunniteltiin, sen rooliksi ilmoitettiin lähinnä pakolaisten vastaanottoon liittyvän tietotaidon jakaminen ja pakolaisten kanssa vaikeuksiin joutuneiden maiden avustaminen. Nyt heti perustamisen jälkeen myönnetään, että EASOn tarkoitus on luoda EU-maille
yhtenäinen turvapaikkapolitiikka. Joka tosin on jäsenmaiden erilaisuudesta johtuen käytännössä mahdoton urakka, ellei järjestelmä ole myös
yhteinen eli EU-vetoinen. EASOn todellinen tehtävä onkin muodostaa pääkonttori EU:n yhteiselle turvapaikkajärjestelmälle ja haalia EU-jäsenmailta päätöksentekovalta turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten vastaanotossa ja sijoittamisessa sekä hakemusten tutkimisessa.
Joko jäsenmailla on omat säännöt ja ennen kaikkea valta päättää maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikastaan tai sitten EU päättää puolestamme. Suomi (nykyiset hallituspuolueet (*)) kannattaa jälkimmäistä, mutta tuskin suomalaiset. Tässä voisikin olla gallupin paikka.
edit:
(*) Kristillisdemokraatit on ainoa hallituspuolue, joka ei kannata EU:n yhteistä turvapaikkapolitiikkaa. Kaikki muut puolueet ajavat sitä ohjelmissaan.
QuotePuolueemme EU-vaaliohjelmassa on kirjattu, että emme kannata EU:n yhteistä turvapaikkapolitiikkaa, sillä jokaisen jäsenmaan tulee saada pitää nämä kysymykset omassa päätäntävallassa ( ja tietty monet muutkin asiat).
Sari Essayah (kd) Hommaforumilla 1.6.2009 (http://hommaforum.org/index.php/topic,7738.msg122268.html#msg122268)
Quote from: Roope on 07.07.2011, 10:25:17(*) Kristillisdemokraatit on ainoa hallituspuolue, joka ei kannata EU:n yhteistä turvapaikkapolitiikkaa. Kaikki muut puolueet ajavat sitä ohjelmissaan.
QuotePuolueemme EU-vaaliohjelmassa on kirjattu, että emme kannata EU:n yhteistä turvapaikkapolitiikkaa, sillä jokaisen jäsenmaan tulee saada pitää nämä kysymykset omassa päätäntävallassa ( ja tietty monet muutkin asiat).
Sari Essayah (kd) Hommaforumilla 1.6.2009 (http://hommaforum.org/index.php/topic,7738.msg122268.html#msg122268)
Sari Presidentiksi!-i-
Cecilia Malmström patistelee Latviaa vastaanottamaan lisää pakolaisia, millä hän viittaa epäselvästi joko Latvian rajalle Valko-Venäjältä saapuviin turvapaikanhakijoihin tai sitten Libyasta paenneisiin. Perustelut ovat aika kummallisia. Malmström toteaa, että vaikka EU ei voi pakottaa jäsenmaita ottamaan vastaan pakolaisia, niin
Latvian hallitus on sitoutunut siihen hyväksymällä EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän (kuten myös Suomi). Malmströmin mukaan Latvian on siksi
osoitettava solidaarisuutta muita EU-maita kohtaan ottamalla vastaan enemmän pakolaisia.
Malmströmin höpinät tekee kummalliseksi se, että Latviassa turvapaikkahakemuksista hyväksytään suurempi osa (40,7 % vuonna 2009) kuin esimerkiksi Ruotsissa. Toisaalta hakijoitakaan ei ole ollut kuin viitisenkymmentä vuodessa. Jos Malmström tarkoittaa valkovenäläisiä pakolaisia, niin esimerkiksi Suomi ei ole tänä vuonna hyväksynyt yhtäkään valkovenäläisen tekemää turvapaikkahakemusta. Jos kyse on libyalaisista, niin ainakin Suomeen kyseiset kiintiöpakolaiset haetaan suoraan Pohjois-Afrikan leireiltä, eikä heidän vastaanottonsa siksi auta muita EU-maita millään tavalla. Maltalta on siirretty muualle Eurooppaan noin 300 turvapaikanhakijaa, mikä tuskin innostaa latvialaisiakaan sen kummempiin solidaarisuuden osoituksiin.
Quote"If refugees would arrive to our border and would seek asylum, international conventions oblige you to accept them," said the European Commissioner. At the same time, Cecilia Malmström admitted that there is no mechanism in the EU to make the EU country accept refugees.
European Commissioner: Latvia should accept refugees from Belarus (http://charter97.org/en/news/2011/7/12/40484/)
Malmström myös uhkasi Latviaa Valko-Venäjän tilanteella:
QuoteShe emphasizes that "Latvia and other countries should show solidarity, because it is a war, it affects people and the next time it may be closer to Latvia. We do not know what will happen in Belarus. The situation keeps getting worse, and if the [Belarusian President Alexander] Lukashenko will start to shoot at protesters, people will flee away. And not in Italy.
Komis?re: neb?s nek?du dikt?tu, bet b?s spiediens (http://www.db.lv/citas-zinas/komisare-nebus-nekadu-diktatu-bet-bus-spiediens-241630)
Latvian talous on tällä hetkellä surkeassa jamassa. Tällaiset Malmströmin vaatimukset herättävät siellä varmasti ansaitsemansa reaktion.
Oudosti Europarlamentti pitääkin nyt turvapaikanhakijjoita TAAKKANA, kun aiemmin ovat olleet voimavara ja rikkaus.
Kuka näitä nimityksiä keksii ja vaihtelee, päättäisivät jo.
Komissaari Cecilia Malmström sanoo pelkäävänsä että EU-maiden heikot johtajat antavat periksi populistisille ja muukalaisvihamielisille voimille, jotka haluavat "sulkea rajat". Mikäli pääministerit antautuvat "voimille, jotka eivät halua Euroopan hyväksyvän enempää pakolaisia kuin on pakko", niin hänen työnsä vielä liberaalimman pakolaispolitiikan puolesta tulee vaikeaksi. Malmström myös painottaa Pohjois-Afrikan siirtolaisuuden tärkeyttä. Emme saa keskittyä pitämään ihmisiä poissa Euroopasta. Schengenissä on hänen mukaansa tosiaankin ongelma, nimittäin se, että yksittäiset jäsenmaat voivat tulkita Schengen-sääntöjä.
Turvapaikkapolitiikassa taas on se ongelma, että 10 maata ottaa vastaan 90 prosenttia turvapaikanhakijoista. Malmströmin ratkaisu on, että muut 17 maata "voisivat tehdä hieman enemmän". Nimeltä hän mainitsee Suomen, Slovakian ja Slovenian. Esimerkkinä positiivisesta kehityksestä hän mainitsee 12 maan osallistumisen EU:n kiintiöpakolaisohjelmaan, jonka avulla Malmströmin haaveissa kokonaisia pakolaisleirejä voidaan tyhjentää kerralla Eurooppaan.
Cecilia Malmströmin haastattelu:
NU: Toppmötet viktigt för framtidens asylpolitik (http://www.tidningen.nu/nyheter/3-allmaenna-nyheter/117-toppmoetet-viktigt-foer-framtidens-asylpolitik?showall=1)
Saksan sisäministeri Hans-Peter Friedrich kertoo maansa torjuvan suunnitelmat EU:n turvapaikkakäytäntöjen yhtenäistämisestä (EU:n yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä puhumattakaan). Friedrichin mukaan Saksa ei voi antaa EU:n kajota maalle tärkeisiin sääntöihin esimerkiksi kolmen päivän pikakäännytyksistä, koska se antaisi ulospäin juuri sellaisen signaalin, jollaista Saksa haluaa välttää.
Mikäli Saksa asettuu täysin poikkiteloin, niin EU:n yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä ei tule mitään lyhyellä eikä pitkällä aikavälillä. Ellei sitten kyseessä ole neuvottelutaktiikka, jolla Saksalle ja muille suurille maille yritetään lypsää etuisuuksia esimerkiksi turvapaikanhakijoiden siirroilla niistä muihin maihin...
Alexander Schelling: Deutschland will EU-Asylharmonisierung blockieren (http://alexander-schelling.suite101.de/deutschland-will-eu-asylharmonisierung-blockieren-a121418) 22.8.2011
Quote from: Roope on 04.09.2011, 16:35:38
Komissaari Cecilia Malmström sanoo pelkäävänsä että EU-maiden heikot johtajat antavat periksi populistisille ja muukalaisvihamielisille voimille, jotka haluavat "sulkea rajat". Mikäli pääministerit antautuvat "voimille, jotka eivät halua Euroopan hyväksyvän enempää pakolaisia kuin on pakko", niin hänen työnsä vielä liberaalimman pakolaispolitiikan puolesta tulee vaikeaksi. Malmström myös painottaa Pohjois-Afrikan siirtolaisuuden tärkeyttä. Emme saa keskittyä pitämään ihmisiä poissa Euroopasta. Schengenissä on hänen mukaansa tosiaankin ongelma, nimittäin se, että yksittäiset jäsenmaat voivat tulkita Schengen-sääntöjä.
Turvapaikkapolitiikassa taas on se ongelma, että 10 maata ottaa vastaan 90 prosenttia turvapaikanhakijoista. Malmströmin ratkaisu on, että muut 17 maata "voisivat tehdä hieman enemmän". Nimeltä hän mainitsee Suomen, Slovakian ja Slovenian. Esimerkkinä positiivisesta kehityksestä hän mainitsee 12 maan osallistumisen EU:n kiintiöpakolaisohjelmaan, jonka avulla Malmströmin haaveissa kokonaisia pakolaisleirejä voidaan tyhjentää kerralla Eurooppaan.
Cecilia Malmströmin haastattelu:
NU: Toppmötet viktigt för framtidens asylpolitik (http://www.tidningen.nu/nyheter/3-allmaenna-nyheter/117-toppmoetet-viktigt-foer-framtidens-asylpolitik?showall=1)
Saksan sisäministeri Hans-Peter Friedrich kertoo maansa torjuvan suunnitelmat EU:n turvapaikkakäytäntöjen yhtenäistämisestä (EU:n yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä puhumattakaan). Friedrichin mukaan Saksa ei voi antaa EU:n kajota maalle tärkeisiin sääntöihin esimerkiksi kolmen päivän pikakäännytyksistä, koska se antaisi ulospäin juuri sellaisen signaalin, jollaista Saksa haluaa välttää.
Mikäli Saksa asettuu täysin poikkiteloin, niin EU:n yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä ei tule mitään lyhyellä eikä pitkällä aikavälillä. Ellei sitten kyseessä ole neuvottelutaktiikka, jolla Saksalle ja muille suurille maille yritetään lypsää etuisuuksia esimerkiksi turvapaikanhakijoiden siirroilla niistä muihin maihin...
Alexander Schelling: Deutschland will EU-Asylharmonisierung blockieren (http://alexander-schelling.suite101.de/deutschland-will-eu-asylharmonisierung-blockieren-a121418) 22.8.2011
Ne voimat joita komissaari pelkää, ovat kyseisen maan kansalaisia jotka saavat tarpeekseen tästä pelleilystä. Ja koska maat ovat itsenäisiä on niillä itsemääräämisoikeus ja mikään ei sitä muuta vaikka yritys on kova.
Quote from: Roope on 07.07.2011, 10:25:17
Kun EASOa alunperin suunniteltiin, sen rooliksi ilmoitettiin lähinnä pakolaisten vastaanottoon liittyvän tietotaidon jakaminen ja pakolaisten kanssa vaikeuksiin joutuneiden maiden avustaminen. Nyt heti perustamisen jälkeen myönnetään, että EASOn tarkoitus on luoda EU-maille yhtenäinen turvapaikkapolitiikka. Joka tosin on jäsenmaiden erilaisuudesta johtuen käytännössä mahdoton urakka, ellei järjestelmä ole myös yhteinen eli EU-vetoinen. EASOn todellinen tehtävä onkin muodostaa pääkonttori EU:n yhteiselle turvapaikkajärjestelmälle ja haalia EU-jäsenmailta päätöksentekovalta turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten vastaanotossa ja sijoittamisessa sekä hakemusten tutkimisessa.
QuoteLuxemburgin ulkoministeri: "EU:lle oma pakolaisviranomainen"
Maiden väliset turvapaikkahakemusten käsittelyt eroavat EU:n sisällä. Ministeri Jean Asselborn ehdottaakin Euroopalle yhteistä pakolaisviranomaista.
Asselbornin mukaan kaikissa EU-maissa tulisi olla samat säännöt turvapaikkahakemusten käsittelemisessä.
Tänään julkaistussa Süddeutsche Zeitung -lehden haastattelussa Asselborn esittää, että yksi mahdollisuus olisi esimerkiksi se, että Maltalla sijaitseva Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto EASO muutettaisiin koko Euroopan kattavaksi pakolaisviranomaiseksi.
Turvapaikkahakemusten käsittelyajoissa ja hyväksymisissä on unionialueella eroja.
Luxemburg hoitaa tällä hetkellä EU:n neuvoston puheenjohtajuutta.
Iltalehti (http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015090320289869_ul.shtml?_ga=1.27734139.693409938.1441040635) 3.9.2015
Tässävaiheessa on saman tekevää tuleeko taakanjako tai yhteinen turvapaikkapolitiikka vai ei. Eihän EU muutenkaan noudata omia sopimuksiaan, joten miksi ihmeessä tämä pitäisi? Paljon helpompaa vain olla hissun kissun ja lastata ylimääräiset mamut juniin kohti haluttua maata.