28.3.2010 - Hallitus haluaa eroon korkeakoulujen pääsykokoeista...
Quote
Hallitus allekirjoitti kuluneella viikolla kehysriihessään opetusministeriön maaliskuun puolivälissä linjaaman tavoitteen: Valtaosa korkeakoulujen pääsykokeista poistuisi vuoteen 2013 mennessä ja osa ehkä jo vuoden 2011 opiskelijavalinnoissa.
Opiskelija saisi vastedes opiskelupaikkansa pääsääntöisesti ylioppilaskokeen tai ammattitutkinnon pisteiden perusteella.
Hallituksen linjauksen taustalla on halu nopeuttaa opiskelijoiden siirtymistä jatko-opintoihin ja siten valmistumista. Pelkona on, että väestön ikääntyessä työvoima ei riitä, jollei opintoja hoideta tiukkaa ja tehokasta tahtia.
Opiskelijavalintoja on haluttu uudistaa kauan. Kritiikkiä on kuulunut muun muassa siitä, että nykyiset pääsykokeet syrjivät ensimmäisen vuoden hakijoita. Heillä ei ole ylioppilaskokeiltaan aikaa lukea yhtä paljon kuin vanhemmilla hakijoilla.
Sekin on suututtanut monia, että esimerkiksi oikeustieteelliseen tiedekuntaan tai lääkäriopiskelijaksi ei käytännössä pääse ilman kallista valmennuskurssia.
Korkeakouluilla ja yliopistoilla on valta päättää opiskelijavalinnoistaan itse. Ne eivät välttämättä ole valmiita luopumaan pääsykokeista, ainakaan kokonaan.
"Kyllä tämä on hyvin radikaali esitys", sanoo Helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson.
Hänen mukaansa pääsykokeettomuuden suuntaan on edettävä, mutta ei niin voimakkaasti kuin hallitus visioi.
"Sellainen systeemi, että lähes kaikki valittaisiin vain ylioppilaskirjoitusten perusteella, menee liian pitkälle."
Todennäköistä on, että pääsykokeita järjestetään tulevaisuudessakin joillakin aloilla.
Wilhelmssonin mielestä esimerkiksi lääkäriksi tai opettajaksi pyrittäessä olisi hyvä katsoa muutakin kuin papereita. Sen sijaan aloilla, jotka ovat melko lähellä koulussa opittuja aineita, ylioppilastutkinto voisi olla riittävä. Tällaisia olisivat muun muassa humanistiset ja yhteiskuntatieteelliset alat.
Lisää aiheesta Helsingin Sanomissa sunnuntaina.
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Hallitus+haluaa+eroon+korkeakoulujen+p%C3%A4%C3%A4sykokeista+jo+2013+menness%C3%A4/1135254999041
Sanonpa vain että iso naamakämmen... Onneksi korkeakoulumaailmasta sentään kuuluu jonkinlaista järjen ääntä.
- Vouti
Korkeakouluihin p-kokeen perusteella.
Rehellisesti sanottuna en usko että valmistumisnopeus mitenkään paranee pääsykokeista luopumalla. Pikemminkin päinvastoin, ennen sisäänpyrkijöillä oli sentään motiivi tulla ja lukea pääsykokeeseen, mutta nyt sinne voitaisiin tulla myös vain siksi että muualle ei päässyt ja motiivi olisi nollassa.
Onhan nykyisinkin melko helppoa päästä korkeakouluun yo-kirjoitusten kautta. Itsekin pääsin aikoinani.
(AMK:kin olisi päässyt, jos olisi jaksanut käydä ilmoittautumassa pääsykokeessa paikalla olleeksi. :P)
Sitten on näitä aloja, joihin otetaan vain muutamia/vuosi (en viitsi puuttua niiden tarpeellisuuteen juuri nyt :D). Miten ihmeessä ilman spesifistä koetta ihmiset sinne otettaisiin?
Quote from: KTM on 28.03.2010, 22:17:40
Rehellisesti sanottuna en usko että valmistumisnopeus mitenkään paranee pääsykokeista luopumalla. Pikemminkin päinvastoin, ennen sisäänpyrkijöillä oli sentään motiivi tulla ja lukea pääsykokeeseen, mutta nyt sinne voitaisiin tulla myös vain siksi että muualle ei päässyt ja motiivi olisi nollassa.
miksei oteta saksan mallia? kaikki mahdolliset sisään, mutta jos ei oppimistuloksia tule niin ulos...
nykyinen malli on resurssien tuhlausta.
Jaesenkirjalla oppiarvoihin!
Olikohan tarkoitus, että nuo pisteet annetaan suomalaisen lukion todistuksen perusteella vai saako kuka tahansa esittää minkä tahansa "aanelosen" ja siitä sitten väännetään pisteitä korkeakouluun pääsemiseksi.
Nyt epäilyttää...
Tällainen muutos tulee edelleen vähentämään miesten osuutta korkeakouluissa. Todella lyhytnäköistä.
Quote from: Vouti on 28.03.2010, 21:32:02Sanonpa vain että iso naamakämmen... Onneksi korkeakoulumaailmasta sentään kuuluu jonkinlaista järjen ääntä.
No pääsykokeiden valvomisesta ja tarkistamisesta varmaan maksetaan palkkaa, joten sikälihän niistä luopuminen ei korkeakoulussa napanne.
Quote from: KTM on 28.03.2010, 22:17:40
Rehellisesti sanottuna en usko että valmistumisnopeus mitenkään paranee pääsykokeista luopumalla. Pikemminkin päinvastoin, ennen sisäänpyrkijöillä oli sentään motiivi tulla ja lukea pääsykokeeseen, mutta nyt sinne voitaisiin tulla myös vain siksi että muualle ei päässyt ja motiivi olisi nollassa.
No kyllähän yliopistoon nykyäänkin pääsee monelle alalle mitättömällä lukemisella. En usko, että merkittävästi huonommin motivoituneita opiskelijoita tuottaisi tämä systeemi.
Quote from: Pliers on 28.03.2010, 22:00:02
Korkeakouluihin p-kokeen perusteella.
Kannatan lämpimästi!
Quote from: Mika.H on 28.03.2010, 22:51:06
nykyinen malli on resurssien tuhlausta.
Samaa mieltä.
Opiskelupaikka tulisi tarjota kiintiön ulkopuolelta myös kaikille jotka maksavat lisäopiskelijan kouluttamiseen menevän lisämaksun. On tuhlausta pitää ihmisiä pänttäämässä samoja kirjoja vuodesta toiseen. Esim. lääketieteellisen on aivan liian vaikea päästä, ei lääkärin työssä tarvi niin pikkutarkkaa kirjojen pänttäystä kuin tällä hetkellä läpipääsyyn edellytetään.
Nykyinen järjestelmä on lääkäri- tms. liittojen lobbaama systeemi jolla pidetään valmistuneiden määrät pieninä jolloin koulutuksen saaneet pystyvät vaatimaan huimia palkkoja.
Järjetön ehdotus. Lukion päästötodistuksella ja ylioppilaskokeilla on kovin vähän tekemistä akateemisen koulutuksen kanssa. Jokaiselle alalle tarvitaan motivoituneita opiskelijoita, jotka pääsykokeessa osoittavat kiinnostuksensa. Nigearista tulisi varmaan vielä enemmän moniosaajatohtoreita paikallisista huippu kouluista saaduilla todistuksilla. Yhtähyvin ajokorttikin voitaisiin myöntää kamelien käsittelytaidon mukaan. Yksikyttyräisellä (dromedaarilla) henkilöautokortti ja kaksikyttyräisellä kuorma-autokortti.
Pääsykokeiden poistaminen liittyy kaavailtuun kotouttamislain kokonaisuudistukseen, vaikka asioita ei sattuneesta syystä ministeriön virkamiesten puheissa nyt yhteen liitetäkään.
Arajärven kotouttamisselvityksessä ja korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa haluttiin muuttaa tai poistaa maahanmuuttajia syrjivät korkeakoulujen valintakokeet. Lukiomenestykseen voidaan vaikuttaa Arajärven ehdottamilla suunnatuilla tukitoimilla ja ylioppilaskokeen arvosanoihin arvostelun ohjeistuksella (http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/173194.shtml) helpommin kuin itsenäistä kirjojen pänttäämistä vaativiin pääsykokeisiin. Eikä maahanmuuttajakiintiöillekään olisi saatu nykyisessä ilmapiirissä tarpeeksi kannatusta.
Taas yksi monikulttuuriongelma ratkaistu suomalaisille tyypillisellä tavalla, eikä kukaan edes huomannut mitä tapahtui.
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 29.03.2010, 00:59:05
Quote from: Vouti on 28.03.2010, 21:32:02Sanonpa vain että iso naamakämmen... Onneksi korkeakoulumaailmasta sentään kuuluu jonkinlaista järjen ääntä.
No pääsykokeiden valvomisesta ja tarkistamisesta varmaan maksetaan palkkaa, joten sikälihän niistä luopuminen ei korkeakoulussa napanne.
Eikö pitäisi maksaa? Yleensä todellisuudessa asia menee kuitenkin niin, että kouluilla on vaikeuksia löytää kesäisin kokeiden korjaajia, vaikka korjaamisesta maksetaan suht hyvinkin. Ei yliopistoihmisillä ole tässä mitään omaa lehmää ojassa siten, kuin tuossa kommentissa halutaan nähdä.
Quote from: Teemu Lahtinen on 29.03.2010, 01:03:05
Quote from: Pliers on 28.03.2010, 22:00:02
Korkeakouluihin p-kokeen perusteella.
Kannatan lämpimästi!
Vedin aikoinani p-kokeen täysin tarkoituksellisesti ja suunnitelmallisesti läskiksi, etten joutuisi aliupseerikouluun. Silti tulos oli hyvin, hyvin pelottavan korkea. Kyllä jännitti myöhemmin palvella tyyppien kanssa, jotka olivat ihan tosissaan vastailleet ja täytelleet niitä lappuja ja silti p-arvo pyöri jossain apukoulun apuluokan tasolla. Siinä tuli muutaman kerrankin pohdittua nukkumaan mennessä, että mitähän niiden tyyppien päässä oikein pyörii.
Onneksi siihen aikaan ei ollut kaikenmaailman ryynäys- ja taisteluharjoituksia kovat piipussa.
Kerran jouduin kertausharjoituksissa moisiin osallistumaan. Pelotti ihan helvetisti, kun onnesta ja kiihkosta sekaisin olevat superressut syöksyivät kankaalla vaihdin jatkuvasti sarjatulella ja täysi lipas aseessa kiinni.
Seurattiin silmät renkaina porukan ainoan varusmiehen kanssa superressujen innokasta menoa noin 20 metriä taaempana kivien takaa kurkkien. Ihme, ettei kukaan kuollut tuossa harjoituksessa, sen verran kiihkeää oli meininki.
Mutta asiaan: mielestäni korkeakoulujen pääsykokeet voisi mainiosti poistaa ja mennä tuohon Mika H:nkin ehdottamaan malliin eli kaikki sisään vaan. Jos opintomenestystä ei tule, sitten veke.
Ylioppilaskoe ei mittaa henkilön soveltuvuutta oikeastaan millekään alalle (ehkä matematiikkaa lukuun ottamatta?). Kuinka se mittaa esimerkiksi soveltuvuutta arkeologian opiskeluun, kun arkeologiaa ei opeteta koulussa? Edes historian ylioppilaskoe ei ole riittävä mittari soveltuvuuteen historian opiskelussa, sillä se on paljon helpompi kuin historian pääsykoe yliopistossa.
QuoteMutta asiaan: mielestäni korkeakoulujen pääsykokeet voisi mainiosti poistaa ja mennä tuohon Mika H:nkin ehdottamaan malliin eli kaikki sisään vaan. Jos opintomenestystä ei tule, sitten veke.
Se tuhlaisi näiden henkilöiden aikaa ja korkeakoulujen henkilökunnan resursseja.
Säilyttäisin nykymallin, jossa pääsykoe ratkaisee sisäänpääsyn useimmilla aloilla.
Kylä Sivonen turisee totta: ehdotettu mallihan se vasta tuhlaisikin varoja.
JM-K; sinusta ei sitten kuitenkaan tullut kukkakauppiasta? Enemmän minua tosin huolettaa se, että kaikkien alan asiantuntijoiden murskaksi arvostelema ns. pällikoe on vielä jokin relevantti mittari yhtään missään yhtään millekään. Vaarallista touhua.
Nauhat auki ja hamppumerkki kaulassa pyörittiin kunnes tuli sanomista 5
Saksassa (kuten jo mainittu), Ranskassa ja aika useassa Euroopan maassa on tuo malli, että ensimmäinen vuosi on todella vaativa, mutta sitä pääsevät kaikki kokeilemaan.
Kyllä tuo on ehdottomasti parempi järjestelmä, tasapuolisempi jne., mutta riittävätkö resurssit onkin sitten toinen juttu.
Quote from: Julmuri on 29.03.2010, 12:30:59
Saksassa (kuten jo mainittu), Ranskassa ja aika useassa Euroopan maassa on tuo malli, että ensimmäinen vuosi on todella vaativa, mutta sitä pääsevät kaikki kokeilemaan.
Kyllä tuo on ehdottomasti parempi järjestelmä, tasapuolisempi jne., mutta riittävätkö resurssit onkin sitten toinen juttu.
Ai siitä se johtuukin se, että Euroopan parhaimmat yliopistot ovat tuottaneet toinen toistaan höpömpiä tutkijoita (mm. Foucault, Barthes, Deleuze, Lyotard, Quattari puhumattakaan naistutkijoista). Hyvä tietää.
"Se tuhlaisi näiden henkilöiden aikaa ja korkeakoulujen henkilökunnan resursseja."
Ei välttämättä. Perustutkinnon ensimmäiset kurssit voitaisiin ihan hyvin järjestää kotona opiskeltavina kirjatentteinä. Lisää säästöjä toisi alkuperäisen antiikin kreikkalaisen esikuvan mukaan puistoissa ja toreilla järjestetyt avoimet luennot. :)
Itse olen huolestunut siitä että lukion painoarvo kasvaa todella suureksi. Lukio aloitetaan 15-16 vuotiaana ja useat nuoret hakevat tuossa kohtaa vielä elämän prioriteetteja. Pahimmassa tapauksessa koko lukio menee sitten täysin hukkaan jos paperit eivät ole riittävän hyvät.
Naiset tulevat olemaan tämän uudistuksen suuria voittajia.
Quote from: Poitiers on 29.03.2010, 12:40:54
"Se tuhlaisi näiden henkilöiden aikaa ja korkeakoulujen henkilökunnan resursseja."
Ei välttämättä. Perustutkinnon ensimmäiset kurssit voitaisiin ihan hyvin järjestää kotona opiskeltavina kirjatentteinä. Lisää säästöjä toisi alkuperäisen antiikin kreikkalaisen esikuvan mukaan puistoissa ja toreilla järjestetyt avoimet luennot. :)
Mää niin kovin suosittelen, että kokeilet tuota puistossa tai vastaavassa paikassa opettamista; kokeiltu nimittäin on eikä enää koskaan. No mikähän siinä oli...
Kirjatenttejähän ne usein ovat jo nyt, what´s the difference?
Kaikenmoiset pääsykokeet pois, kielitaitovaatimukset samaten, luku- ja kirjoitustaidostakaan niin väliä jos osaa lasta hilpeästi ilmaan heitellä ja lyödä jalalla koreaksi.
Oma toiveeni olisi ettei ihan seuraavan parin vuoden sisään poistettaisi. Itselläni meni yo-kirjoitukset liian kohtuulisesti. Pääsylippuni yliopistoon riippuukin oikeastaan täysin pääsykokeesta. Eli ainakin samassa tilanteessa kanssani olevat varmaan vastustavat. Ketaleen ehdotus tuosta että kaikki sisään ja ne joilla ei motivaatioita ulos kuulostaisi kivalta, mutta on aika kaukana todellisuudesta.
Quote from: Juki on 29.03.2010, 12:26:58
JM-K; sinusta ei sitten kuitenkaan tullut kukkakauppiasta? Enemmän minua tosin huolettaa se, että kaikkien alan asiantuntijoiden murskaksi arvostelema ns. pällikoe on vielä jokin relevantti mittari yhtään missään yhtään millekään. Vaarallista touhua.
Ei tullut kukkakauppiasta. Tuo ammatti ei ole muuten käynyt edes mielessä. Hautaustoimiston ajattelin vielä joskus perustaa.
Muistaakseni pällikoe on jenkkiarmeijan peruja 40-luvulta, kun piti äkkiä raapaista kasaan muutama miljoona ukkoa Tyynellemerelle ja Eurooppaan muusitettavaksi. Pahimmat hullut ja fiksuimmat yksilöt piti karsia porukasta veke. Syitä voi itse kukin pohtia.
Quote from: JM-K on 29.03.2010, 12:05:53Vedin aikoinani p-kokeen täysin tarkoituksellisesti ja suunnitelmallisesti läskiksi, etten joutuisi aliupseerikouluun. Silti tulos oli hyvin, hyvin pelottavan korkea. Kyllä jännitti myöhemmin palvella tyyppien kanssa, jotka olivat ihan tosissaan vastailleet ja täytelleet niitä lappuja ja silti p-arvo pyöri jossain apukoulun apuluokan tasolla. Siinä tuli muutaman kerrankin pohdittua nukkumaan mennessä, että mitähän niiden tyyppien päässä oikein pyörii.
Onneksi siihen aikaan ei ollut kaikenmaailman ryynäys- ja taisteluharjoituksia kovat piipussa.
Kerran jouduin kertausharjoituksissa moisiin osallistumaan. Pelotti ihan helvetisti
Tarkoittaako p-koe sitä laskemisen ja lukemisen taitoa mittaavaa testiä, vai kuuluuko siihen myös tämä kukkakauppiastesti? Itse en oikein näe, miten ko. testin tulokset liittyisivät mitenkään kovat piipussa ammuskeluun. Itse tyhmänä vastailin siihen matikka/kielikokeeseen tosissani ja sain luultavasti komppanian parhaat pisteet (ja olisin kyllä saanut, vaikka kaikki olisivat vastailleet tosissaankin), mutta kovapanosharjoituksista jättäydyin silti pois jo ihan omankin turvallisuuteni vuoksi, kun olen melkoinen rähmäkäpälä.
Quote from: Jaakko Sivonen on 29.03.2010, 12:25:45
Ylioppilaskoe ei mittaa henkilön soveltuvuutta oikeastaan millekään alalle (ehkä matematiikkaa lukuun ottamatta?).
No milläs tavalla se yo-koe on huono mittaamaan henkilön soveltuvuutta kielten opiskeluun?
Quote from: erilainen on 29.03.2010, 13:03:53
Oma toiveeni olisi ettei ihan seuraavan parin vuoden sisään poistettaisi. Itselläni meni yo-kirjoitukset liian kohtuulisesti. Pääsylippuni yliopistoon riippuukin oikeastaan täysin pääsykokeesta. Eli ainakin samassa tilanteessa kanssani olevat varmaan vastustavat.
No siinähän jäisi kuitenkin syksy ja kevät aikaa uusia niitä yo-kokeita.
OT: Käsittääkseni intin P-kokeella pystytään mittaamaan tasan yhtä asiaa: kärsiikö ihminen skitsofreniasta (muistaakseni kyse oli skitsofreniasta tai jostain vastaavasta) vai ei. Mitään muuta se ei kerro eikä ole tarkoituskaan kertoa.
J-MK:lle tiedoksi että intissä kuolee ihmisiä aivan hemmetin harvoin siihen nähden miten paljon siellä on toimintaa. Pelkosi ovat olleet turhia.
Quote from: Uuno on 29.03.2010, 13:27:21
OT: Käsittääkseni intin P-kokeella pystytään mittaamaan tasan yhtä asiaa: kärsiikö ihminen skitsofreniasta (muistaakseni kyse oli skitsofreniasta tai jostain vastaavasta) vai ei. Mitään muuta se ei kerro eikä ole tarkoituskaan kertoa.
J-MK:lle tiedoksi että intissä kuolee ihmisiä aivan hemmetin harvoin siihen nähden miten paljon siellä on toimintaa. Pelkosi ovat olleet turhia.
Pieni täsmennys: ihmisiä kuolee ihmisä todella harvoin, kun ottaa huomioon ne skapparit, jotka ainakin minun aikanani jakoivat käsikranaatteja umpitunnellissa ja niitä sitten viskeltiin. Joka skapparilta oli tolkku pois ja oli vasta ammuntaleirin eka päivä. Pelkoni ovat siis turhia; hyvä tietää.
QuoteNo siinähän jäisi kuitenkin syksy ja kevät aikaa uusia niitä yo-kokeita.
Se kortti on käytetty ennen inttiä. Valmistautuminen kusi (työ+opiskelu) uusintoihin osaksi ja historian koettelemus onnistui olemaan sisältämättä tärppejä. Eipä tässä auta systeemiä syyttää omista erheistään, kuitenkin pää pointti oli se että uskon että kaltaisiani on.
Sitten noissa yö-kirjoituksissa on sekin puoli että korottaa saa vain kerran.
Pyrin vanhoilla päivilläni kaksi kertaa oikeustieteelliseen.
Ostin molemmilla kerroilla pääsykoekirjat, 4 kpl yht n. 170 e/kerta.
Luin ne ja harjoittelin piirtämällä esim. aikajanoja parimetriselle paperille
historiaa varten. Tein ko. paperille omia merkintöjä marginaaleihin muistin avuksi.
Suhtauduin asiaan siis vakavasti, etenkin toisella kerralla, mutten
ensimmäiselläkään lepsuillut. Kirjoitin kynä sauhuten ollen aivan varma, että
hyvin meni, kaikki oli niin tuttua. En päässyt, luin myöhemmin, että ainakaan
toisella kertaa ei kukaan "omatoiminen" ollut päässyt, vaan kaikki hyväksytyt olivat käyneet
kalliin kurssin, joita järjestävät yliopistoa lähellä olevat tahot. Näinollen olisi reilumpaa,
että kaikki pääsisivät yrittämään opiskelua, saisivat samaa opetusta ja jyvät karsittaisiin
vaikka ensimmäisten kokeitten jälkeen.
Ps. Ei onneksi mennyt hukkaan lukea n. 800 sivua "lakia" kootussa muodossa,
pari kertaa on ollut oikeasti hyötyä ja on myös hauska keskustella tuomarituttujen kanssa,
kun ainakin osaa kysyä "sinnepäin".
Näin äkkiseltään kuulostaa kyllä omaankin korvaan todella omituiselta, että hakijan soveltuvuus mitattaisiin pelkän yo-todistuksen/ammattitutkinnon päättötodistuksen perusteella.
Ensimmäinen ongelma, joka tulee mieleen, on ajankohtaisuus. Jos sälli on vedellyt eetä ja ällää vuonna 1995, miten voidaan ilman pääsykoetta mitata, ovatko hänen tietonsa ja taitonsa samalla tasolla vielä vuonna 2010?
Yhdistelmä pääsykokeesta ja opiskelun alkuvaiheessa tapahtuva opintojen mittaus olisi varmaankin kaikista toimivin vaihtoehto. Pääsykokeella varmistuttaisiin hakijan soveltuvuudesta ja taitojen riittävyydestä alan koulutukseen, ensimmäisen vuoden opintomenestysten perusteella päätettäisiin sitten ketkä lopulta ovat soveliaimmat ja motivoituneimmat koulutukseen. Tällaisella järjestelmällä varmistuttaisiin ensin opiskelijan alustavasta sopivuudesta alalle, mutta samalla myös vaadittaisiin sitoutumista ja motivaatiota kyseisen valinnan tehneeltä henkilöltä.
Tämän vuoden mittaisen arvioinnin seurauksena osa sisäänotetuista opiskelijoista voisi siis joutua lopettamaan koulunsa, joko selvästä sopimattomuudestaan koulutukseen, tai koska paremmin motivoituneita opiskelijoita on yksinkertaisesti tarpeeksi. Toki tällainenkin malli vaatisi sisäänotettavien opiskelijamäärien rajaamista, mutta tällaisella lähestymistavalla koulutusohjelmia siis voitaisiin "ylibuukata" ja antaa useammalle halukkaalle mahdollisuus näyttää kyntensä koulutuksessa, koska pääsykoe on kuitenkin melkoisen suppea mittari yksilön kyvykkyyden kokonaisarviointiin.
Kuten pari korkeakouluopiskelumentaliteetin vahvasti sisäistänyttä professoria ovat tokaisseet yleisellä tasolla kursseillaan: "Korkeakouluopiskelu ei ole pakollista. Kukaan ei pakota tekemään näitä asioita. Korkeakouluopiskelu on valinta, se on vapaaehtoista. Jos opiskelu ei kiinnosta, mitä sitten teet täällä".
Quote from: Juki on 29.03.2010, 12:33:59
Quote from: Julmuri on 29.03.2010, 12:30:59
Saksassa (kuten jo mainittu), Ranskassa ja aika useassa Euroopan maassa on tuo malli, että ensimmäinen vuosi on todella vaativa, mutta sitä pääsevät kaikki kokeilemaan.
Kyllä tuo on ehdottomasti parempi järjestelmä, tasapuolisempi jne., mutta riittävätkö resurssit onkin sitten toinen juttu.
Ai siitä se johtuukin se, että Euroopan parhaimmat yliopistot ovat tuottaneet toinen toistaan höpömpiä tutkijoita (mm. Foucault, Barthes, Deleuze, Lyotard, Quattari puhumattakaan naistutkijoista). Hyvä tietää.
Se on aika monessa Euroopan maassa kun yliopistoon pääsee aloittamaan vähän kuka tahansa. Esimerkiksi ex-vaimoni opiskeli jonkin aikaa Irlannissa yliopistossa, vaikka ei ole suorittanut edes lukiota Suomessa.
Quote from: Julmuri on 29.03.2010, 13:58:51
Quote from: Juki on 29.03.2010, 12:33:59
Quote from: Julmuri on 29.03.2010, 12:30:59
Saksassa (kuten jo mainittu), Ranskassa ja aika useassa Euroopan maassa on tuo malli, että ensimmäinen vuosi on todella vaativa, mutta sitä pääsevät kaikki kokeilemaan.
Kyllä tuo on ehdottomasti parempi järjestelmä, tasapuolisempi jne., mutta riittävätkö resurssit onkin sitten toinen juttu.
Ai siitä se johtuukin se, että Euroopan parhaimmat yliopistot ovat tuottaneet toinen toistaan höpömpiä tutkijoita (mm. Foucault, Barthes, Deleuze, Lyotard, Quattari puhumattakaan naistutkijoista). Hyvä tietää.
Se on aika monessa Euroopan maassa kun yliopistoon pääsee aloittamaan vähän kuka tahansa. Esimerkiksi ex-vaimoni opiskeli jonkin aikaa Irlannissa yliopistossa, vaikka ei ole suorittanut edes lukiota Suomessa.
Suomessakin pääsee yliopistoon ilman lukiokoulutusta ihan jopa tutkintoa suorittamaan kunhan läpäisee pääsykokeen.
Lukion päästötodistuksella pelkästään hakeminen nyt on ihan huuhaata. Naamakerroin vaikuttaa koulunumeroihin sen verran, että vaikuttaisi hieman epäreilulta että henkilön tulevaisuus on pikkumaisten lukio-opettajien käsissä.
Itse kävin kouluni vuosina 1980 - 1992, ja en oikein tullut toimeen Neuvostoliittoa ihannoivien vasemmistolaisten opettajien kanssa. Epäilen myös yläastetta käyvän kauniin, suositun, cheerleadingia harrastavan ja muodikkaasti pukeutuvan tyttäreni saaneen ansaitsemaansa huonomman numeron biologian opettajaltaan, jonka tiedän olevan vasemmistolainen ekohippityttö joka kuulemma paasaa tunnilla kierrätyksestä ja nestemäisen shampoon pahuudesta.
Eli kun arvomaailmat eivät kohtaa, numerotkaan eivät aina ole ihan sitä mitä pitäisi. Ja vastaavasti tilanteessa jossa arvomaailmat kohtaavat, numerot voivat helpommin pyöristyä ylöspäin.
Parempi olisi että mukana hakuprosessissa olisi jokin standardoitu vakiotesti tyyliin Jenkkien SAT tai ACT:
http://en.wikipedia.org/wiki/SAT
http://en.wikipedia.org/wiki/ACT_(test)
Quote from: JNappula on 29.03.2010, 14:12:27
Lukion päästötodistuksella pelkästään hakeminen nyt on ihan huuhaata.
Anteeksi, mutta kuka on ehdottanut lukion päästötodistuksen perusteella hakemista? Ei käsittääkseni kukaan.
Quote from: JNappula on 29.03.2010, 14:12:27Epäilen myös yläastetta käyvän kauniin, suositun, cheerleadingia harrastavan ja muodikkaasti pukeutuvan tyttäreni saaneen ansaitsemaansa huonomman numeron biologian opettajaltaan, jonka tiedän olevan vasemmistolainen ekohippityttö joka kuulemma paasaa tunnilla kierrätyksestä ja nestemäisen shampoon pahuudesta.
No aivan varmasti on saanut liian huonon numeron. Eihän se nyt isin pikku kullannuppu ole voinut mitenkään väärin vastata. Miten se muka voisi vastata väärin, kun isi antaa joka kuukausi 400 euroa uusiin vaatteisiin ja laukkuihin? Ei mitenkään.
Quote from: Juuso on 29.03.2010, 13:37:38Ensimmäinen ongelma, joka tulee mieleen, on ajankohtaisuus. Jos sälli on vedellyt eetä ja ällää vuonna 1995, miten voidaan ilman pääsykoetta mitata, ovatko hänen tietonsa ja taitonsa samalla tasolla vielä vuonna 2010?
No kyllä minä pääsisin tänäkin kesänä vuoden 1999 pitkän matikan eximiallani esim. Tampereen yliopistoon matikkaa opiskelemaan ihan vain ilmoittautumalla. Yliopiston onni on se, että minulla ei ole rahaa lähteä sinne, mikä säästää kaikilta turhaa vaivaa. Moneen muuhunkin oppiaineeseen antaisivat ne kirjoittamani 4 L:ää ja kaksi E:tä niin hyvät lähtöpisteet, että pääsykokeessa riittäisi käytännössä läsnäolo. Minusta on myös aika typerää, että tuo yo-koe ei ainakaan Tampereella vanhene. Eihän siinä ole mitään järkeä.
Quote from: Juki on 29.03.2010, 14:04:21
Quote from: Julmuri on 29.03.2010, 13:58:51
Quote from: Juki on 29.03.2010, 12:33:59
Quote from: Julmuri on 29.03.2010, 12:30:59
Saksassa (kuten jo mainittu), Ranskassa ja aika useassa Euroopan maassa on tuo malli, että ensimmäinen vuosi on todella vaativa, mutta sitä pääsevät kaikki kokeilemaan.
Kyllä tuo on ehdottomasti parempi järjestelmä, tasapuolisempi jne., mutta riittävätkö resurssit onkin sitten toinen juttu.
Ai siitä se johtuukin se, että Euroopan parhaimmat yliopistot ovat tuottaneet toinen toistaan höpömpiä tutkijoita (mm. Foucault, Barthes, Deleuze, Lyotard, Quattari puhumattakaan naistutkijoista). Hyvä tietää.
Se on aika monessa Euroopan maassa kun yliopistoon pääsee aloittamaan vähän kuka tahansa. Esimerkiksi ex-vaimoni opiskeli jonkin aikaa Irlannissa yliopistossa, vaikka ei ole suorittanut edes lukiota Suomessa.
Suomessakin pääsee yliopistoon ilman lukiokoulutusta ihan jopa tutkintoa suorittamaan kunhan läpäisee pääsykokeen.
Ei sinne nyt ihan mennä kuin havumajaan.2.1. Oikeus osallistua valintakokeeseen
Valintakokeeseen saavat osallistua hakijat, joilla on todettu olevan Yliopistolain 37 §:ssä määritelty korkeakoulukelpoisuus. Valintakokeeseen saavat tämän mukaisesti osallistua hakijat, jotka ovat suorittaneet jonkin seuraavista:
1) suomalaisen ylioppilastutkinnon
2) International Baccalaureate (IB)-tutkinnon tai Reifeprüfung-tutkinnon tai Eurooppakoulujen Eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EB-tutkinto)
3) vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot
4) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon
5) ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintohin.
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 29.03.2010, 14:23:16
Quote from: JNappula on 29.03.2010, 14:12:27Epäilen myös yläastetta käyvän kauniin, suositun, cheerleadingia harrastavan ja muodikkaasti pukeutuvan tyttäreni saaneen ansaitsemaansa huonomman numeron biologian opettajaltaan, jonka tiedän olevan vasemmistolainen ekohippityttö joka kuulemma paasaa tunnilla kierrätyksestä ja nestemäisen shampoon pahuudesta.
No aivan varmasti on saanut liian huonon numeron. Eihän se nyt isin pikku kullannuppu ole voinut mitenkään väärin vastata. Miten se muka voisi vastata väärin, kun isi antaa joka kuukausi 400 euroa uusiin vaatteisiin ja laukkuihin? Ei mitenkään.
Jees, löysitkin vaivatta sitten sen pointin kirjoituksesta. Sitä paitsi neljällä sataa ei saa mitään kunnon laukkuja.
http://www.louisvuitton.com/us/flash/index.jsp?direct1=home_entry_us
Quote from: JNappula on 29.03.2010, 14:44:41
Jees, löysitkin vaivatta sitten sen pointin kirjoituksesta. Sitä paitsi neljällä sataa ei saa mitään kunnon laukkuja.
http://www.louisvuitton.com/us/flash/index.jsp?direct1=home_entry_us
Laskinkin vähän sen varaan, että äitiltä tulee toiset 400, mummeilta ja ukeilta muutama satku ja kummisedältä ja -tädiltäkin vähän jotain. Kyllä kai siitä jo parissa kuukaudessa joltisenkin laukun hinnan säästelee? Toki siinä sitten voi joutua opettajien sorron kohteeksi, ku ne ei vaa sillee tiäx tajuu muatii ja tollee, vaix oon tosi ihq ja noi.
Ja vastaisitko vielä kysymykseeni, että kuka ehdotti yliopistoihin hakemista lukion päästötodistuksen perusteella? Itse kun tällaista ehdotusta vastaan kovasti protestoit, vaikkei sitä ole kukaan edes tainnut ehdottaa?
Puhumme erinäisistä malleista/ehdotuksista opiskelijavalinnan arvioinnin mittareiden osalta. Olisiko kuitenkin syytä ensin selvittää se, mitä tahdomme olla arvioimassa/mittaamassa - ja miksi niin tahdomme toimia?
Käsitykseni mukaan olemme perinteisesti olleet arvioimassa vuosittaisesti yliopistoihin pyrkivien henkilöiden lahjakkuuspotentiaalia ja motivaatiota tehtyjen koulutuspaikkavalintojensa osalta. Motiivit tämän osalta tulevat perustelluiksi ymmärrettäessä rajallisesti käytettävissäolevien resurssien kohdentamisen merkityksen - yliopistojen tutkimuksen taso, opiskelijoiden tavoitteellisesti lyhyet valmistumisajat, välilliset taloudelliset heijastukset kansantalouteen korkeakoulutetun aineksen myöhemmän työelämässä toimimisen osalta. Jos on syytä epäillä, että nykyinen opiskelijavalintamenetelmä kaipaa reformia, niin olisiko se syytä tehdä vastetta huonontamatta?
Yliopistotasoiseen koulutukseen pyrkivän motivoituneen lahjakkuspotentiaalin siivilöimiseksi;
1) Sitoudutaan esim. takaamaan opintopaikka pääsykoemenestykseen liityvän ylimmän kahden desiilin osalta tarkastelematta aiempaa opintomenestystä lainkaan.
2) Kahden ylimmän desiiliin osuuden ulkopuolelle jäävän massan osalta tarkastellaan sekä pyrkijöiden pääsykoemenestystä että aiempaa opintomenestystä jaettaessa opintopaikkoja.
3) Tämän lisäksi varataan esim. 10% budjetoiduista aloituspaikoista vaihtoehtoisesti yliopistoon pyrkiville ekstensiivinen soveltuvuusarvio, joka mahdollistaa haastattelutuloksien ja testien perusteella parhaiten menestyneille pääsyn yliopistokoulutukseen.
4) Sitoudutaan lisäksi yliopistojen puolelta tulosseurantaan - so. mikäli ilman pätevää syytä opintomenestystä (suoritettuja opintoja) ei kertyisi, tulkitaan opintopaikka menetetyksi.
On todennäköistä, että luopumalla valtaosasta yliopistojen pääsykokeita - hallituksen esityksen mukaisesti - saataisin välittömänä hyötynä ainoastaan näyttö siitä kuinka motivoituneita ja eteenpäinpyrkiviä myös korkeakoulutuksen hakeutuneet luku- ja kielitaidottomatkin ensimmäisen vuosikurssin fuksit ovat. Pidemälle tämä tuskin kantaisi, sillä toisen kotimaisen kielen opiskelu on pakollista Suomen peruskouluissa, lukioissa, ammattioppilaitoksissa ja yliopistoissa.
Ainahan on toki valmisteltavissa ja hyväksyttävissä lakiuudistus, joka takaisi kiintiöopiskelupaikkojen jakamisen erityisryhmille säädetyt kielitaitovaatimukset ohittaen - rasisminvastaisena, tasa-arvon nimissä - kuinkapas muutenkaan.
Quote from: dothefake on 29.03.2010, 14:33:46
Quote from: Juki on 29.03.2010, 14:04:21
Quote from: Julmuri on 29.03.2010, 13:58:51
Quote from: Juki on 29.03.2010, 12:33:59
Quote from: Julmuri on 29.03.2010, 12:30:59
Saksassa (kuten jo mainittu), Ranskassa ja aika useassa Euroopan maassa on tuo malli, että ensimmäinen vuosi on todella vaativa, mutta sitä pääsevät kaikki kokeilemaan.
Kyllä tuo on ehdottomasti parempi järjestelmä, tasapuolisempi jne., mutta riittävätkö resurssit onkin sitten toinen juttu.
Ai siitä se johtuukin se, että Euroopan parhaimmat yliopistot ovat tuottaneet toinen toistaan höpömpiä tutkijoita (mm. Foucault, Barthes, Deleuze, Lyotard, Quattari puhumattakaan naistutkijoista). Hyvä tietää.
Se on aika monessa Euroopan maassa kun yliopistoon pääsee aloittamaan vähän kuka tahansa. Esimerkiksi ex-vaimoni opiskeli jonkin aikaa Irlannissa yliopistossa, vaikka ei ole suorittanut edes lukiota Suomessa.
Suomessakin pääsee yliopistoon ilman lukiokoulutusta ihan jopa tutkintoa suorittamaan kunhan läpäisee pääsykokeen.
Ei sinne nyt ihan mennä kuin havumajaan.
2.1. Oikeus osallistua valintakokeeseen
Valintakokeeseen saavat osallistua hakijat, joilla on todettu olevan Yliopistolain 37 §:ssä määritelty korkeakoulukelpoisuus. Valintakokeeseen saavat tämän mukaisesti osallistua hakijat, jotka ovat suorittaneet jonkin seuraavista:
1) suomalaisen ylioppilastutkinnon
2) International Baccalaureate (IB)-tutkinnon tai Reifeprüfung-tutkinnon tai Eurooppakoulujen Eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EB-tutkinto)
3) vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot
4) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon
5) ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintohin.
Pengopa vielä tarkemmin noita säädöksiä; tunnen nimittäin muutamia ihmisiä, jotka eivät ole suorittaneet lukiota eivätkä mitään ammatillista perustutkintoa tai vastaavaa ja kovastipa ovat nykyään maistereita. Julkisuuden henkilöistä muistaakseni Martti Suosalo (tai vastaava) meni teatterikorkeaan suoraan lukion ykköseltä tai kakkoselta. Näitä on useampiakin tapauksia. Toki voi olla, että nyt asiat ovat muuttuneet.
Minkä koulutusalan ja yliopiston säädöksiä muuten lainailet?
Quote from: Leikkimielinen pihapeli link=topic=25944.msg347588#msg347588
Ja vastaisitko vielä kysymykseeni, että kuka ehdotti yliopistoihin hakemista lukion päästötodistuksen perusteella? Itse kun tällaista ehdotusta vastaan kovasti protestoit, vaikkei sitä ole kukaan edes tainnut ehdottaa?
Tässäkin keskustelussa on mainittu jo useita vaihtoehtoisia pääsykoeuudistusmalleja. Itse kannatan SAT-tyyppistä standardoitua testiä, joka mittaa yleistä valmiutta akateemisiin opintoihin.
Quote from: JNappula on 29.03.2010, 15:00:09
Tässäkin keskustelussa on mainittu jo useita vaihtoehtoisia pääsykoeuudistusmalleja. Itse kannatan SAT-tyyppistä standardoitua testiä, joka mittaa yleistä valmiutta akateemisiin opintoihin.
Mitenkäs se SAT keskeisesti poikkeaa yo-kokeista, ja uskotko tosissasi, että sen perusteella opiskelijat asettuisivat merkittävästi erilaiseen paremmuusjärjestykseen kuin YO-kokeissa?
Quote from: Jaakko Sivonen on 29.03.2010, 12:25:45
Ylioppilaskoe ei mittaa henkilön soveltuvuutta oikeastaan millekään alalle (ehkä matematiikkaa lukuun ottamatta?).
Lukiomatematiikka on yleensä kaukana siitä yliopiston maailmasta. Se on tarpeellinen enemmänkin matematiikkaa soveltavalle henkilölle kuin teoreetikolle.
Kemia, fysiikka ja luultavasti biologia(siis yleinen, esim. molekyylibiolgia/biokemia saattaa sisältää melko kemiallista tavaraa :)) edustavat mielestäni melko hyvin jatketta siitä, mitä se lukiossakin on.
Minkä koulutusalan ja yliopiston säädöksiä muuten lainailet?
Oikeustieteellisen tämänvuotisia lainasin.
Kai sitä jonkun avoimen kauttakin pääsee maisteriksi.
Quote from: dothefake on 29.03.2010, 15:28:36
Minkä koulutusalan ja yliopiston säädöksiä muuten lainailet?
Oikeustieteellisen tämänvuotisia lainasin.
Kai sitä jonkun avoimen kauttakin pääsee maisteriksi.
Avoimesta ei todellakaan ole kyse. Ihan ihka aidosta tutkinnosta. Valintakriteerit saattavat muuten vaihdella paikoittain.
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 29.03.2010, 13:26:01No milläs tavalla se yo-koe on huono mittaamaan henkilön soveltuvuutta kielten opiskeluun?
Eri kouluissa on erilaiset resurssit kielten opetuksessa. Joissain on myös niin vähän halukkaita saksan tai ranskan opiskeluun, että kursseja ei järjestetä lainkaan. Oppilas voi kyllä suorittaa lukion kielten kursseja itsenäisesti, mutta onhan se aivan erilaista kuin oikea opetus. Eri koulujen oppilaat eivät ole samassa asemassa, kun toiset pystyvät valmistautumaan yo-kokeeseen toisia paremmin.
Eikä kaikkia yliopistossa opiskeltavia kieliä voi yo-kokeessa edes kirjoittaa.
Quote from: Pliers on 28.03.2010, 22:00:02
Korkeakouluihin p-kokeen perusteella.
mulla oli saapumiserän parhain p-tulos. pääsisiköhän tuolla vielä takautuvasti esimerkiksi lääkikseen? olis kiva aloittaa ihan uusi ura näin vanhoinä päivinä..;)
Quote from: Ulkopuolinen on 30.03.2010, 14:16:01
Samalla kannalla. Eikä se valmistumisen aikaistuminen (joka on ihan eri asia kuin valmistumisnopeus) aina ole edes mikään etu. Vai kuinka moni uskoo, että suoraan lukiosta ilman välivuosia pikatahdilla edennyt ja valmistunut 23-vuotias psykologia voisi oikeasti tajuta asiakkaana olevan masentuneen yksinhuoltajaäidin tilaa ja tilannetta?
Jos tämän yh-äidin masennuksen taustalla on taloudellinen niukkuus, niin kyllä se 23-vuotias psykologi sitä tilannetta ymmärtää ihan yhtä hyvin kuin 53-vuotiaskin. Ei siihen köyhän asemaan iästä riippumatta kukaan voi samaistua, jos itse on koko ikänsä elänyt taloudellisesti turvattua elämää.
Soometus esitti hyviä konkreettisia kohtia, joilla valinta voitaisiin toteuttaa. Ne eivät välttämättä kohtaa sellaisten opiskelualojen kanssa, joille ei ole kovin kummoista pyrkyä (ts. n. 80% avoimista paikoista täytetään), eli teknis-luonnontieteellis-matemaattiset alat..
Nurinkurista kyllä, näillä kalleimmilla ja resursseja vaativimmilla aloilla toteutetaan jo nyt sitä "kaikki halukkaat pääsee ja jos ei suju niin sit ulos" -mallia, mitä aiemmissa viesteissä ehdoteltiin. Kemian ja fysiikan laboratoriotyöskentely 3x4 h per kurssi per opiskelija ja laskuharjoitukset kontaktiopetuksena vievät vähän eri määrän resursseja järjestäviltä laitoksilta kuin joku kirjatentti (OK, kirjatentin korjaaminen on epäilemättä työlästä ja aikaaviepää). N. 40-50 prosenttia sisään otetuista opiskelijoista lopettaa 1. vuoden päätteeksi. Systeemi toki pyörii ja kaikilla on ainakin sen vuoden ajan tilaisuus skarpata, mutta iso määrä miestyötunteja siinä kaadetaan kaivoon.
Johtopäätöksiä? a) toimii se näilläkin aloilla, käyttöön vaan muuallakin tai b) luonnontieteilijöiden kannattaisi erityisesti ajaa jotain parempaa valintakäytäntöä. Mutta kun opiskelijoita ei tule, niin kaikkiin oljenkorsiin tartutaan.
Näin naaman perusteella hyvän lukiotodistuksen saavat pääsevät haluamiinsa yliopistoihin. Yksinkertaista.
Quote from: nuiseva on 30.03.2010, 15:30:50
Näin naaman perusteella hyvän lukiotodistuksen saavat pääsevät haluamiinsa yliopistoihin.
Selitäpä yksinkertaiselle, miten yo-kirjoituksissa voi naamalla saada hyviä arvosanoja?
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 30.03.2010, 15:34:52
Quote from: nuiseva on 30.03.2010, 15:30:50
Näin naaman perusteella hyvän lukiotodistuksen saavat pääsevät haluamiinsa yliopistoihin.
Selitäpä yksinkertaiselle, miten yo-kirjoituksissa voi naamalla saada hyviä arvosanoja?
Tuossa onkin joka paikan asiantuntijoille haastetta :)
Quote from: JNappula on 29.03.2010, 14:12:27
Lukion päästötodistuksella pelkästään hakeminen nyt on ihan huuhaata. Naamakerroin vaikuttaa koulunumeroihin sen verran, että vaikuttaisi hieman epäreilulta että henkilön tulevaisuus on pikkumaisten lukio-opettajien käsissä.
[snip]
Parempi olisi että mukana hakuprosessissa olisi jokin standardoitu vakiotesti tyyliin Jenkkien SAT tai ACT:
http://en.wikipedia.org/wiki/SAT
http://en.wikipedia.org/wiki/ACT_(test)
Tuota noin, uutisessa puhuttiin kylläkin nimenomaan yo-kokeen tuloksien tarkastelusta. Yo-koe on nimenomaan standadisoitu, kaikille samaan aikaan tehty testi. Kaiken lisäksi sen arvostelee yo-lautakunta, joka ei ole ikinä nähnytkään opiskelijaa. Pärstäkertoimen vaikutus on siis niin lähellä nollaa kuin mahdollista. Lukion aineenopettaja kylläkin arvostelee kokeen ennen kuin se lähetetään lautakuntaan, mutta lautakunta sanoo viimeisen sanan.
Siitä huolimatta en siis pidä ehdotuksesta. Perusteluni kirjoitin jo tähän ketjuun. Muiltakin on tullut ihan hyviä pointteja.
minusta täällä http://zachrishaaparinne.wordpress.com/2010/03/28/vanhassa-vara-parempi/ on varsin tiiviisti ilmaistu miksi ehdotus on täysin idioottimainen
Quote from: requiem on 29.03.2010, 13:51:59
Kuten pari korkeakouluopiskelumentaliteetin vahvasti sisäistänyttä professoria ovat tokaisseet yleisellä tasolla kursseillaan: "Korkeakouluopiskelu ei ole pakollista. Kukaan ei pakota tekemään näitä asioita. Korkeakouluopiskelu on valinta, se on vapaaehtoista. Jos opiskelu ei kiinnosta, mitä sitten teet täällä".
Kyse onkin laajemmasta yhteiskunnallisesta ongelmasta: suinkaan kaikille opiskelu EI ole vapaaehtoista, sillä ilman jonkinlaista tutkintoa on töitä hyvin vaikea saada.
Vielä jokunen vuosikymmen sitten saattoi kouluttamatonkin hanttihommilla tienata ihan kohtuullisen elannon. Nykyisin ei.
Sitten on toki vielä se, että monilla aloilla, joilla tutkinto vaaditaan, ei opiskelu oikeasti valmenna työhön juuri ollenkaan.
Pitäisikin olla niin, että työnantajia velvoitettaisiin ottamaan kouluttamattomia nuoria töihin ja opetta heille ammatti. Palkka olisi toki alussa alhainen ja nousisi sitten taitojen ja kokemuksen karttuessa.
Quote from: MikkoAP on 01.04.2010, 07:30:54
Quote from: requiem on 29.03.2010, 13:51:59
Kuten pari korkeakouluopiskelumentaliteetin vahvasti sisäistänyttä professoria ovat tokaisseet yleisellä tasolla kursseillaan: "Korkeakouluopiskelu ei ole pakollista. Kukaan ei pakota tekemään näitä asioita. Korkeakouluopiskelu on valinta, se on vapaaehtoista. Jos opiskelu ei kiinnosta, mitä sitten teet täällä".
Kyse onkin laajemmasta yhteiskunnallisesta ongelmasta: suinkaan kaikille opiskelu EI ole vapaaehtoista
Nimenomaan. "Kukaan ei pakota tekemään näitä asioita" on valhe. Monella esim. isi voi hyvinkin pakottaa. Itsekin tiedän ihmisen, jonka isi laittoi lukemaan ekonomiksi.
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Urpilainen+antaisi+nuorten+testata+yliopisto-opintoja/1135256001157
ei ollenkaan huono ehdotus urpilaiseltakaan.
saksan malli. kaikki sisään, mutta ulos jos ei pysy kyydissä.. siihen suuntaan, kiitos.
Quote from: Juuso on 30.03.2010, 19:33:06
Quote from: JNappula on 29.03.2010, 14:12:27
Lukion päästötodistuksella pelkästään hakeminen nyt on ihan huuhaata. Naamakerroin vaikuttaa koulunumeroihin sen verran, että vaikuttaisi hieman epäreilulta että henkilön tulevaisuus on pikkumaisten lukio-opettajien käsissä.
[snip]
Parempi olisi että mukana hakuprosessissa olisi jokin standardoitu vakiotesti tyyliin Jenkkien SAT tai ACT:
http://en.wikipedia.org/wiki/SAT
http://en.wikipedia.org/wiki/ACT_(test)
Tuota noin, uutisessa puhuttiin kylläkin nimenomaan yo-kokeen tuloksien tarkastelusta. Yo-koe on nimenomaan standadisoitu, kaikille samaan aikaan tehty testi. Kaiken lisäksi sen arvostelee yo-lautakunta, joka ei ole ikinä nähnytkään opiskelijaa. Pärstäkertoimen vaikutus on siis niin lähellä nollaa kuin mahdollista. Lukion aineenopettaja kylläkin arvostelee kokeen ennen kuin se lähetetään lautakuntaan, mutta lautakunta sanoo viimeisen sanan.
Aivan. Ja käsittääkseni on sellainen käytäntö, että jos lautakunnan sensori tuntee kokelaan (esim. kokelas on sukulainen), hän jäävää itsensä ilman muuta.
Ehkä jokin kiintiökäytäntö, siis laajemminkin kuin matikassa (jota pääsee lukemaan yo-E:llä?): osa suoraan yo-arvosanoilla sisään, loput pääsykokeeseen ja/tai soveltuvuustestiin?
Saksan mallin käytäntöä en tunne tarkemmin, mutta eikö siinä tulee pahimmillaan aikamoisia logistisia ongelmia? Jos kaikki halukkaat pitää ottaa sisään, heille tulee kai tarjota opetusta? Suosikkialoille on varmasti tolkuton tunku. (Esim. miten jokin Teak -- korkeakoulu sekin -- selviäisi, edes tilojen puolesta, tuhannesta potentiaalisesta näyttelijäopiskelijasta, joista sitten kahden kuukauden jälkeen pudotettaisiin valtaosa? Tai muut suosikit: psykka, taidehissa(!kyllä!), lääkis jne....?)
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 01.04.2010, 12:55:47
Quote from: MikkoAP on 01.04.2010, 07:30:54
Quote from: requiem on 29.03.2010, 13:51:59
Kuten pari korkeakouluopiskelumentaliteetin vahvasti sisäistänyttä professoria ovat tokaisseet yleisellä tasolla kursseillaan: "Korkeakouluopiskelu ei ole pakollista. Kukaan ei pakota tekemään näitä asioita. Korkeakouluopiskelu on valinta, se on vapaaehtoista. Jos opiskelu ei kiinnosta, mitä sitten teet täällä".
Kyse onkin laajemmasta yhteiskunnallisesta ongelmasta: suinkaan kaikille opiskelu EI ole vapaaehtoista
Nimenomaan. "Kukaan ei pakota tekemään näitä asioita" on valhe. Monella esim. isi voi hyvinkin pakottaa. Itsekin tiedän ihmisen, jonka isi laittoi lukemaan ekonomiksi.
Nykyisillä työmarkkinoilla toimiakseen pitää toki hankkia lisäkoulutusta, mutta mikään laki ei tähän pakota. Kyllä minä tämän ymmärrän, ensin tuli istuttua lukiossa ja nyt korkeakoulussa. Mutta mikään yhteiskunnallinen rakenne ei pakolla istuttanut minua lukioon tai korkeakouluun tiettyä ainetta lukemaan.
Jos nyt kadottaisin motivaationi korkeakouluopiskeluun, ei minulla ole mitään varsinaista pakkoa jatkaa laitoksella hengailua. Toki työllisyysnäkymäni olisivat todella heikot ilman tutkintoa, mutta mikään ei estäisi minua hakeutumasta ammatilliseen koulutukseen tai vaihtamaan nykyistä opiskelualaani.
En tietenkään myöskään kiistä ympäristön asettamaa sosiaalista painetta, joka ohjaa ihmisiä tekemään päätöksiä enemmän tai vähemmän "pakosta". Toki itsekkin olisin voinut halutessani mennä peruskoulun jälkeen ammattikouluun, osin pienestä vanhempien suunnasta tulleesta työntöavusta lukion valintaa kohtaan en pitänyt ammattikoulutusta missään vaiheessa edes konkreettisena vaihtoehtona.
Mutta tuollaisiin "isukki pakotti lääkäriksi/dippainssiksi/ekonomiksi/tms." on vähän vaikea ottaa mitään kantaa, koska ne kertovat enemmän kyseisten henkilöiden ajatuksenjuoksusta kuin mistään yleisestä tilanteesta yhteiskunnassa. Toki tuollaisissa tilanteissa tulee rumaa jälkeä, jos aletaan uhkailemaan välien katkeamisella, perinnön menetyksellä tai jollakin vastaavalla, mutta ei tällä uhkailevalla osapuolella ole mitään väkivaltamonopolia tukenaan, jolla se voisi pakottaa sinut väkipakolla hyppämään haluamansa pillin tahtiin.
Quote from: Mika.H on 11.04.2010, 10:18:09kaikki sisään, mutta ulos jos ei pysy kyydissä.. siihen suuntaan, kiitos.
Eli joku voi tulla potkaistuksi ulos kahden vuoden opiskelun jälkeen, mennä sitten opiskelemaan toista ainetta ja tulla potkaistuksi siitäkin ulos kahden vuoden jälkeen ja mennä vielä opiskelemaan kolmatta ainetta ja tulla potkaistuksi ulos myös siitä kahden vuoden jälkeen. Henkilö on tuhlannut kuusi vuotta elämästään saavuttamatta minkäänlaista tutkintoa. Yliopisto on tuhlannut resurssejaan ja henkilökunta aikaansa opiskelijoiden määrän kymmenkertaistuessa. Yliopistolle jääneetkään eivät ole oppineet ensimmäisen vuoden opinnoista mitään, kun 3000 hengen massaluennoilla ei ole voinut edes tehdä kysymyksiä. Lääketiedettä kirjautuisi opiskelemaan tuhansittain ihmisiä. Ne henkilöt, jotka nyt vuodesta toiseen käyvät sen pääsykokeissa kirjautuisivat joka vuosi uudelleen opiskelemaan lääketiedettä ja tulisivat aina potkituksi ulos ensimmäisen vuoden jälkeen.
Ketä tämä hyödyttäisi?
Quote from: JM-K on 29.03.2010, 13:17:39
Quote from: Juki on 29.03.2010, 12:26:58
JM-K; sinusta ei sitten kuitenkaan tullut kukkakauppiasta? Enemmän minua tosin huolettaa se, että kaikkien alan asiantuntijoiden murskaksi arvostelema ns. pällikoe on vielä jokin relevantti mittari yhtään missään yhtään millekään. Vaarallista touhua.
Ei tullut kukkakauppiasta. Tuo ammatti ei ole muuten käynyt edes mielessä. Hautaustoimiston ajattelin vielä joskus perustaa.
Muistaakseni pällikoe on jenkkiarmeijan peruja 40-luvulta, kun piti äkkiä raapaista kasaan muutama miljoona ukkoa Tyynellemerelle ja Eurooppaan muusitettavaksi. Pahimmat hullut ja fiksuimmat yksilöt piti karsia porukasta veke. Syitä voi itse kukin pohtia.
Perussyy oli se, että muutaman miljoonan ukon armeijalla alkoi olla käytössään kallista kalustoa, jota ei haluttu antaa ihan tumpeloiden käsiin.
Quote from: Juuso on 30.03.2010, 19:33:06
Tuota noin, uutisessa puhuttiin kylläkin nimenomaan yo-kokeen tuloksien tarkastelusta. Yo-koe on nimenomaan standadisoitu, kaikille samaan aikaan tehty testi. Kaiken lisäksi sen arvostelee yo-lautakunta, joka ei ole ikinä nähnytkään opiskelijaa. Pärstäkertoimen vaikutus on siis niin lähellä nollaa kuin mahdollista. Lukion aineenopettaja kylläkin arvostelee kokeen ennen kuin se lähetetään lautakuntaan, mutta lautakunta sanoo viimeisen sanan.
Eikös tässä pari-kolme viikkoa sitten ollut lehdissä juttua, että joka kymmenes kirjoittaja saa tasoitusta eri syistä. Syitä ovat esimerkiksi lukihäiriö ja
huono kielen osaaminen. Yleisin tasoitus on arvosanan korottaminen yhdellä pykälällä.