Hommaforum Testi

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/01/joka_kolmas_opiskelija_tippuu_kelkasta_1377754.html

Itse uskon, että ongelma korjaantuisi, jos korkeakouluissa otettaisiin käyttöön muutaman tuhannen euron lukuvuosimaksut. Silloin opintoja tuskin keskeytettäisiin yhtä innokkaasti.

Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 19.01.2010, 17:21:30
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/01/joka_kolmas_opiskelija_tippuu_kelkasta_1377754.html

Itse uskon, että ongelma korjaantuisi, jos korkeakouluissa otettaisiin käyttöön muutaman tuhannen euron lukuvuosimaksut. Silloin opintoja tuskin keskeytettäisiin yhtä innokkaasti.

Paitsi tietenkin kaikki jotka eivät päässeet kesätöihin joutuisivat keskeyttämään ne kun ei löydy paria tuhatta euroa tililtä...

Quote from: ibn ghul on 19.01.2010, 17:24:03
Paitsi tietenkin kaikki jotka eivät päässeet kesätöihin joutuisivat keskeyttämään ne kun ei löydy paria tuhatta euroa tililtä...

Niin siis tuon lukuvuosimaksun ei olisi suinkaan pakko tulla omalta tililtä, vaan korkeakoulut hyväksyisivät myös iskän, äiskän, ukin tai mummin pankkitililtä tulleet tilisiirrot.

Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 19.01.2010, 17:27:17Niin siis tuon lukuvuosimaksun ei olisi suinkaan pakko tulla omalta tililtä, vaan korkeakoulut hyväksyisivät myös iskän, äiskän, ukin tai mummin pankkitililtä tulleet tilisiirrot.

Ihan hyvä, valittaisiin varallisuuden eikä pätevyyden mukaan. Voisikohan myös työelämään soveltaa samaa? Ikäänkuin pääsymaksu joka takaisi, ettei tule töissä keskeyttämisiä. Sitäkin summaa voisi siinä työskennellessä maksaa takaisin.

Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 19.01.2010, 17:27:17
Niin siis tuon lukuvuosimaksun ei olisi suinkaan pakko tulla omalta tililtä, vaan korkeakoulut hyväksyisivät myös iskän, äiskän, ukin tai mummin pankkitililtä tulleet tilisiirrot.

Minun iskällä, äiskällä, saati mummilla tai ukilla ei ole tilileillään tuollaisia summia. Meidänkin perheessä on kolme kaksi tällä hetkellä opiskelevaa (minä yliopisto, veljeni teknillinen korkeakoulu), ja reilun vuoden päästä kolmas veljeni myöskin armeijansa jälkeen.

Jos tuollaisia maksuja alettaisiin vaatimaan, niin meidän perheessä ei tasan kukaan opiskelisi.

Quote from: Enni on 19.01.2010, 17:54:37
Jos tuollaisia maksuja alettaisiin vaatimaan, niin meidän perheessä ei tasan kukaan opiskelisi.

Kaikki eivät valitettavasti välitä siitä. Osan mielestä kaikki maailman paha tulee siitä, että köyhilläkin on joskus jotain. Yhteiskunnan toimivuuden ja rauhallisuuden kannalta on kuitenkin varsin hyvä, että kaikissa yhteiskuntaluokissa elää usko siihen, että lahjoillaan ja työllään voi saavuttaa tavoitteita ja unelmia. Jaloa sukutaustaa ei tarvita.

Nykyinen systeemi on kuitenkin huono. Luulen, että paras tapa olisi asettaa valintakiintiöt sellaisiksi, että ne vastaavat työelämän tarpeita ja päästävät sisään vain riittävän lahjakkaita ja motivoituneita.

-sanavalinta korjattu

Tuo kelkasta tippuminen saattaisi osaltaan korjaantua lukukausimaksuilla, mutta tuskin läheskään kokonaan. Lukukausimaksut tosiaan johtaisivat siihen, että köyhemmän perheen lapsella ei ihan oikeasti olisi mahdollisuutta opiskella. Ei minun vanhemmillani ole antaa rahaa muutamaa tonnia per lukukausi, mutta niinpä vaan opiskelen varsin hyvällä menestyksellä ja tulevaisuudessa maksan iloisesti veroja, että saadaan niitä syyrialaisia sohvia vähempiosaisille.

Totta kyllä on, että jonkinlainen lukukausimaksu saattaisi pudottaa ne motivaatio-ongelmaiset heti alussa pois, mikä olisi kaikkien etu. Lukukausimaksu ei kuitenkaan saisi olla montaa tuhatta euroa, koska sellaiseen ei ihan oikeasti ole kaikilla varaa.

Minun lähipiirissäni AMK:n/yliopiston keskeyttäneet/käytännössä lopettaneet ovat seuraavanlaisia tapauksia:

-yhdeltä täysin elämänhallinta hukassa, shoppailu ja irtoseksi kiinnostaa enemmän
-yksi käy töissä ja on tottunut elintasoon, jota ei voi saavuttaa osa-aikaisella työllä
-parilla yleinen velttous, ei saa tenttejä ja projekteja tehtyä-->käytännössä pudonnut kelkasta

Kolmatta vuotta teknillistieteellistä tutkintoa opiskelevana vaikuttaa siltä, että ei täällä ainakaan pääse loppuun palamaan, jos ei ihan hirveästi joudu töissä olemaan. Luentoja on päivässä nelisen tuntia ja saman verran menee itseopiskeluun. Ei siinä pitäisi palaa loppuun, ellei tuohon päälle yritä tehdä 40-tuntista työviikkoa. Sitten kyllä jo palaakin loppuun.

Onko muuten tietoa, miten tämä keskeyttäneiden määrä on kehittynyt vuosien saatossa? Onko tämä edes mikään yllättävä luku? Kyllähän ylempi korkeakoulututkinto on melkoisen pitkä rypistys eikä siihen kaikista ole, joten ainahan sitä vähän *askaa tippuu rattailta kun aletaan tosissaan ajamaan  :)

Kyseessä on hyvin monisyinen ongelma, johon ei ole yksinkertaista patenttiratkaisua.

QuoteMonet korkeakouluopiskelijat hukkaavat opiskeluintonsa ja pettyvät akateemiseen maailmaan. Opiskelijoiden syrjäytymistä yritetään ehkäistä useissa korkeakouluissa uudella hankkeella. Tavoitteena on vähentää opintojen lykkäämistä ja keskeyttämistä.

Suomessa on ollut pitkään trendinä, että noin puolet ikäluokasta on suorittanut lukion ja tämän jälkeen jatkanut opintojaan korkeakouluissa. Osalle tämän valinnan tehneistä syynä on voinut olla vinoutunut yhteiskunutakäsitys, jossa pitää omistaa ylioppilaslakki ja korkeakoulututkinto, muuten et ole mitään. Sitten kun korkeakoulun arki koittaa, huomaatkin ettei se nyt niin ihmeellistä olekkaan, samaa lukemista ja perslihasten kuluttamista.

QuoteYlioppilaiden Terveydenhoitosäätiön YTHS:n tutkimuksen mukaan joka kolmas korkeakouluopiskelija sanoo olevansa jatkuvasti ylirasittunut. Samoin joka kolmas opiskelija tipahtaa kelkasta eli ei koe kuuluvansa mihinkään opiskeluun liittyvään ryhmään. Joka neljäs opiskelija ei pidä opintojaan merkityksellisinä tai mielekkäinä.

Ylirasittumisen syitäkään on vaikea selittää yksinkertaisesti. Osa kulutttaa energiaansa ns. sivuprosesseihin, kuten juhlimiseen, rientoihin ja mahdollisesti vielä yrittää paiskia jotakin töitä siinä ohessa, pakosta tai omasta valinnastaan. Itse ainakin olen ratkaissut asian keskittymällä ensisijassa opiskelemiseen, eipähän ainakaan tule sitä loppuunpalamista. Korkeakouluista tulisi varmasti mielekkäämpiä paikkoja opiskelulle, jos radikaalisti noin neljännes-kolmannes vuosittaisista aloituspaikoista karsittaisiin pois.

QuoteKorkeakoulu ei ole mikään yhteiskunnan erillinen saareke vaan siellä näkyvät ne samat ongelmat kuin muuallakin yhteiskunnassa, sanoo Campus Conexus -projektin tutkimusjohtaja Marita Mäkinen. Projektilla pyritään ehkäisemään opiskelijoiden syrjäytymistä.

Vaikkei opiskelijoiden asema olekkaan mikään ruusuinen, mieluusti haluaisin tutkijan hivenen avaavan noita yhteiskunnallisia ongelmiaan hivenen, nyt en oikein ymmärrä mistä on kyse.

QuoteMe yritämme katsoa peiliin eli muuttaa korkeakoulujen toimintaa niin, että opiskelu olisi mielekästä ja merkityksellistä. Tavoitteena on, että opiskelijat jollain lailla kiinnittyisivät korkeakouluyhteisöön eli heille tulisi "kotona olemisen" -tunne.

Tällä hetkellä opiskelijoita on korkeakouluissa todella paljon. Lääkkeeksi opiskelijamäärien laskeminen. Vähäiselle henkilökunnalle jäisi paremmin aikaa keskittyä pienempään opiskelijajoukkoon. Toisaalta korkeakouluopiskeluun kuuluu tietty itsenäisyys ja oma-aloitteisuus, hivenen outoa että vielä korkeakoulussa opiskelijoista pitäisi yrittää pitää huolta kuin jossakin ala-asteella.

QuoteOpetusministeriön virallinen tavoite on "tutkinto valmiiksi ja töihin". Eurostudent-tutkimuksen mukaan suomalaisopiskelijat käyttävät aikaa opintoihinsa toiseksi vähiten ja valmistumiseensa toiseksi eniten Euroopassa.

Tämäkin on selvä seuraamus kotimaisen korkeakoulujärjestelmämme ylimiehityksestä. Jos opiskelijamäärät olisivat nykyistä radikaalisti alhaisemmat, ei laitoksien prioriteetin tarvitsisi olla suurten opiskelijamassojen runttaaminen koulutusputken läpi. Opinto- ja lukumäärät ovat jokaisen opiskelijan henkilökohtainen asia. Jos luulee pärjäävänsä vähällä lukemisella, on luultavasti hölmö.

QuoteTampereen yliopistossa valtio-oppia opiskeleva Noora Siivonen ei hämmästy tutkimustiedoista, joiden mukaan joka kolmas opiskelija on ylirasittunut.

Kyllähän siinä rasittuu helposti liikaa, jos yrittää saavuttaa vaaditut opintopisteet ja käy samalla esimerkiksi töissä. Monet kokevat vain harhailevansa täällä, kun eivät oikein tiedä mihin tähtäävät ja mistä saisivat töitä.

Jos jonkun on käytävä opiskelujensa ohessa töissä, niin sitten on.

Jos tässä on mahdollisuus valita, suosittelisin tekemään valintoja. Jos haluaa olla töissä, käyköön siellä ja jättäköön opiskelut - tai toisinpäin. Luulisi aikuisen ihmisen osaavan päättä mikä on oman etunsa kannalta parasta.

QuoteNoora Siivosen mielestä opiskeluaikana pitäisi osata myös nauttia nuoruudesta ja käydä ulkomailla. Sosiologian opiskelija Taneli Tulkkikaan ei halua vain kiirehtiä maisteriksi.

Sehän on nykyään oikein trendi, että meitä opiskelijoita hoputetaan valmistumaan ja tienaamaan mahdollisimman pian. Minusta opiskelun pitää olla hauskaakin eivätkä tuottavuus ja tehokkuus saa olla ainoita tavoitteita, sanoo Tulkki.

Toki, mutta johonkin tässäkin se raja on vain yksinkertaisesti vedettävä. Eikö riitä, että valtio tarjoaa verovaroista kustannetun korkeakoulutuksen, vielä pitäisi päästä harjoittamaan kaikenlaista kivaa. Tietenkin jollekkin humanistille opiskeluaika voi paras mahdollisuus tällaisen harjoittamiseen, itse ainakin tähtään nopeaan valmistumiseen ja hauskanpitoon tienaamallani varallisuudella.

Ja tähän pätee se aivan sama jo edellä mainittu asia. Jos opiskelijoiden sisäänottoa korkeakouluihin vähennettäisiin radikaalisti, olisi siitä opiskelijoille suunnatusta potissa jaossa enemmän tälle harvalukuisemmalle joukolle.

Eräs filosofian maisteriksi valmistunut alkoi pornokauppiaaksi kun huomasi saavansa sillä vakituisemman ja paremman elannon kuin yrittämällä tehdä tutkijan uraa. Eräs kirjallisuuden opiskelija taas keskeytti opintonsa ja kouluttautui putkimieheksi.

Pidän näitä fiksuina ratkaisuina.

Korkeakoulupaikkoja on liikaa ja koulutetaan paljon sellaista porukkaa, joille ei ole oikeaa kysyntää työmarkkinoilla. Kaikkien itsetunnolle ei sovi se, että ollaan jossain valtion kustantamassa suojatyöpaikassa tekemässä jotain höpöprojekteja.

Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 19.01.2010, 17:21:30
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/01/joka_kolmas_opiskelija_tippuu_kelkasta_1377754.html

Itse uskon, että ongelma korjaantuisi, jos korkeakouluissa otettaisiin käyttöön muutaman tuhannen euron lukuvuosimaksut. Silloin opintoja tuskin keskeytettäisiin yhtä innokkaasti.

Niinpä niin. Leikkimielinen aivopieru trollaa taas pienen tauon jälkeen suoraan Espoosta, Suomen nousukkaiden ghettosta.

Hah, hah. Eihän "muutama tonni" meillä tunnu missään.

Tämänkin ketjun ongelmaan suosittelen aiemmin keksimääni täsmäratkaisua, jolla 1) varmistettaisiin opiskelijoiden riittävä motivaatio aloittaa opintonsa, 2) annettaisiin peruskoulusta ja varsinkin lukiosta päässeille lisäaikaa täsmälleen oikean alan valintaan sekä 3) tarjottaisiin opintoihinsa kesken kaiken väsähtäville opiskelijoille miettimisaikaa ja rahanhankintakeino, joiden avulla joko opintojen jatkaminen tai toiselle alalle siirtyminen parin välivuoden jälkeen olisi paljon nykyistä helpompaa:

Kaikkien lukion jälkeisten oppilaitosten sisäänpääsijöistä tietty prosenttiosuus pitäisi ottaa heidän kriittisillä työvoimapula-aloilla tekemiensä työtuntien pohjalta eikä nykyisen mallin mukaan todistuksella tai pääsykokeella.

http://hommaforum.org/index.php/topic,278.msg10474.html#msg10474

Siinä sivussa esittämäni ratkaisu poistaisi kriittisten alojen työvoimapulan, työperäisen maahanmuuton tarpeen sekä työmarkkinoiden jakautumisen etnisen ryhmän mukaan. Ainoa este ratkaisuni välittömälle käyttöönotolle lienee se, että tämänhetkiset koulutuspoliittiset koulukunnat haluavat pitää kiinni omista vanhoista toimimattomista ratkaisumalleistaan.

Vähintäänkin ehdottamani ratkaisu soveltuisi tämän hetken opiskelu- ja työmarkkinatilanteeseen.


[email protected][/quote]

Anti-Utopistilta hyvä kirjoitus. Lisään vielä, että harvalla 19-vuotiaalla ylioppilaalla on kokemusta ja tietoa riittävästi siitä, mitä oikeasti haluaa elämällään tehdä ja muutaman vuoden opiskelun jälkeen yhdessä paikassa saatta huomata, ettei kyseinen ala tunnukaan motivoivalta tai ei tunne itseään sopivaksi kyseiselle alalle. Tästä ei pitäisi opiskelijaa rangaista, vaan mikäli vahvasti tuntuu ettei kyseinen ala ole oikea, niin silloin rohkaista etsimään itselle paremmin sopiva paikka. On parempi, että siinä menee muutama vuosi "hukkaan" kuin että väkisin koulutautuu itselleen sopimattomalle alalle.

Mielustani opintutuki pitää korostaa. Kuka pystyy elämään ja asumuaan esim. Helsingissä kun tuloja ovat vain joku 260eur opintotukea, ja joku 200eur asuntotukea? Se ei riittä edes vuokraan! Yliopistot ovat isoissa kaupungeissa, missä on mysö kallista vuokraa. Opintotuki on niin pieni, ettee pysty opiskelija maksamaan edes pieni 1+1 asunto, ei voi pitää autoa, eikä elää muuten.
Se on vielä pienempi kun surkein työttömyyskorvaus.
Olen siitä mieltä, että opinnotkin maistuu kun on kaunis asunto, ja ruoka pöydälle, ja tietysti juhlat, bailaaminenkin kuuluu nuorten elämä.
Opintotuli pitää olla miniimi 500 euroa ja asuntolisää. Ja sekin ei ole paljon, kun pitää elää kuukauden. Ja lisäksi tuet pitää maksaa myös kesälle, koska kesällekin on elättävää, vuokra maksettavaa ja kesällekin pitää syödä.
Opiskelioden taloudellinen tilanne on tosi surkea.

QuoteSuomessa on ollut pitkään trendinä, että noin puolet ikäluokasta on suorittanut lukion ja tämän jälkeen jatkanut opintojaan korkeakouluissa. Osalle tämän valinnan tehneistä syynä on voinut olla vinoutunut yhteiskunutakäsitys, jossa pitää omistaa ylioppilaslakki ja korkeakoulututkinto, muuten et ole mitään. Sitten kun korkeakoulun arki koittaa, huomaatkin ettei se nyt niin ihmeellistä olekkaan, samaa lukemista ja perslihasten kuluttamista.

Hyvin sanottu. Itse lasken itseni tuohon joukkoon. Tosin, olen suorittanut opintoni loppuun ja lähdin vielä ylemmälle portaalle hapuilemaan. Olen miettinyt, että teinkö näin vain todetakseni että tulipahan nähtyä.

Ainakin amk:n osalta uskon, että kelkasta tiputtaudutaan a) huonon motivaation b) koulutukseen pettymisen takia. Ainakin omassa amk:ssani opintosuunnitelma vs. työelämän vaatimukset olivat kuin eri planeetalta. Oli aika työ motivoida itseni suorittamaan opinnot loppuun, kun sain vakiduunin kesken opiskelun ja näin, miten surkeasti opintosuunnitelma vastasi työelämän todellisia vaatimuksia.

Tiukemmat pääsyvaatimukset/vähemmän opiskelijoita, niin tilanne helpottaa. Onko muuten opiskelupaikan vastaanottamisen pakkoon liittyvä pykälä vielä voimissaan? Sehän on omiaan rumentamaan tilastoja.

Quote from: Sivulause on 19.01.2010, 18:58:09
Oli aika työ motivoida itseni suorittamaan opinnot loppuun, kun sain vakiduunin kesken opiskelun ja näin, miten surkeasti opintosuunnitelma vastasi työelämän todellisia vaatimuksia.

En ihmettele.

Suosittelen lukemaan tämän artikkelin: AMK - mitä, kenelle... (http://hoitajat.net/index.php?topic=17986.0)

Suurempi opintotuki, ja tilanne olisi paraantunut, ja kesälläkin. Kuten olin jo sanonut. Ei kukaaan voi elää, maksaa vuokraa, laskut, joku 400eurolla!
Suomessa pitää jokaisella olla ainakin 1000euroa tuloja, että pystyy elää. Miniimi pitäis olla 500eur tuki ja 500eur asumistuki, eli 800eur per opiskelija.

Kannatan tarveharkinnasta luopumista ja siirtymistä perustulojärjestelmään. Tämä siksi, että nykyinen järjestelmä ei kannusta esimerkiksi opiskelijaa tekemään kesäisin väliaikaistöitä kun saatu hyöty on nolla. Sama on työttömilläkin; monille kotona istuminen on kannattavampaa kuin minkäänlaisen työn tekeminen.

Quote from: Hiidenlintu on 19.01.2010, 19:00:56

Quote from: Sivulause on 19.01.2010, 18:58:09
Oli aika työ motivoida itseni suorittamaan opinnot loppuun, kun sain vakiduunin kesken opiskelun ja näin, miten surkeasti opintosuunnitelma vastasi työelämän todellisia vaatimuksia.

En ihmettele.

Suosittelen lukemaan tämän artikkelin: AMK - mitä, kenelle... (http://hoitajat.net/index.php?topic=17986.0)

Hyvä teksti. Pitää kutinsa. Laittaa myös asiantuntija-käsitteen erikoiseen valoon.

Kyllä sillä opintotuella pärjää, jos osoittaa edes pientä viitsiväisyyttä raahautua kesäisin esim. töihin tienaamaan lisärahaa. Opintolainaa voi aina ottaa, kukaan ei kiellä. Eikä se opiskelu tarkoita sitä, että pitää olla kaksio keskustasta ja ryypätä joka toinen ilta ties missä opiskelijahippaloissa. Se 60 opintopistettä tulee vuodessa helposti, jos keskittyy nalkuttamisen sijasta tekemään jotain opintojensa eteen. Tällaiset ikuiset opiskelijaruikuttajat ovat kuvottavinta mitä tiedän. Ei ihme ettei työelämä maistu, kun lorviminen yliopiston kahvilassakin ottaa noin kunnon päälle. Toisaalta kaiken maailman elämäntapaloisten elämää ei tulisi rahoittaa valtion kassasta ainakaan enempää kuin opiskelijoidenkaan, jotka sentään tekevät jotain.

Itse tulen toimeen opintotuella, en ole ikinä ottanut opintolainaa, käyn kesäisin töissä ja suoritan tänä vuonna yli 80 opintopistettä. Ja hyvin on aikaa kirjotella nettifoorumeille. Ne jotka haluavat luksusta, saavat tehdä extraa elantonsa eteen. Meille opiskelijoille on jo aivan tarpeeksi erilaisia tukiaisia tarjolla...

Quote from: ibn ghul on 19.01.2010, 17:24:03

Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 19.01.2010, 17:21:30
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/01/joka_kolmas_opiskelija_tippuu_kelkasta_1377754.html

Itse uskon, että ongelma korjaantuisi, jos korkeakouluissa otettaisiin käyttöön muutaman tuhannen euron lukuvuosimaksut. Silloin opintoja tuskin keskeytettäisiin yhtä innokkaasti.

Paitsi tietenkin kaikki jotka eivät päässeet kesätöihin joutuisivat keskeyttämään ne kun ei löydy paria tuhatta euroa tililtä...

Maksun voisi periä suomalaisilta opintojen jälkeen, mikäli työllistyy. Maksun suuruus voisi olla verrannollinen opetuksen kustannuksiin, esim. lääkäreiltä enemmän kuin sairaanhoitajilta. Meilläkin moni venyttää amk opintonsa viidennelle vuodelle, ihan vain kun ei huvita valmistua. Valmistuminen olisi muutamasta kurssista kiinni. Yliopistossakin tuntuu norkoilijoita riittävän.

Tämä edellyttäisi progressiivisen verotuksen keventämistä, jotta opiskelu kannattaisi. Nykyisinkin ammattikoululaiset pääsevät melkein amk:n palkoille.

Quote from: Siiseli on 19.01.2010, 19:56:59
Kyllä sillä opintotuella pärjää, jos osoittaa edes pientä viitsiväisyyttä raahautua kesäisin esim. töihin tienaamaan lisärahaa. Opintolainaa voi aina ottaa, kukaan ei kiellä. Eikä se opiskelu tarkoita sitä, että pitää olla kaksio keskustasta ja ryypätä joka toinen ilta ties missä opiskelijahippaloissa. Se 60 opintopistettä tulee vuodessa helposti, jos keskittyy nalkuttamisen sijasta tekemään jotain opintojensa eteen. Tällaiset ikuiset opiskelijaruikuttajat ovat kuvottavinta mitä tiedän. Ei ihme ettei työelämä maistu, kun lorviminen yliopiston kahvilassakin ottaa noin kunnon päälle. Toisaalta kaiken maailman elämäntapaloisten elämää ei tulisi rahoittaa valtion kassasta ainakaan enempää kuin opiskelijoidenkaan, jotka sentään tekevät jotain.

Itse tulen toimeen opintotuella, en ole ikinä ottanut opintolainaa, käyn kesäisin töissä ja suoritan tänä vuonna yli 80 opintopistettä. Ja hyvin on aikaa kirjotella nettifoorumeille. Ne jotka haluavat luksusta, saavat tehdä extraa elantonsa eteen. Meille opiskelijoille on jo aivan tarpeeksi erilaisia tukiaisia tarjolla...

Aivan totta. Laskinkin joskus, mitä jää kuussa käyttöön pelkästään kesätöissä käymällä ja talvet opiskelemalla. Jos vuokra on 300 € kuussa kuluineen(solu tai syrjäinen yksiö), opintotukea saa vuodessa 4230 €. Kesätöissä 1400 € puhtaana 4 kk(tekniikan alalla 4 kk loma) ajan, tulee 8400 €. Vuokran jälkeen jää siis keskimäärin kuukaudessa 752 € käytettäväksi. Siihen päälle voi sitten ottaa opintolainaa, mikäli tarvitsee.

Quote from: Viinankylväjä on 19.01.2010, 20:14:37
Kesätöissä 1400 € puhtaana 4 kk(tekniikan alalla 4 kk loma) ajan, tulee 8400 €. Vuokran jälkeen jää siis keskimäärin kuukaudessa 752 € käytettäväksi. Siihen päälle voi sitten ottaa opintolainaa, mikäli tarvitsee.

Se on vain vähän siitä, että kuka saa niitä kesätöitä ja kuka ei. Riippuu tietysti paikkakunnasta, mutta joillakin opiskelijapaikkakunnilla kesätöitä ei yksinkertaisesti riitä kaikille. Sitä paitsi ihan utopiaa, että kesätöissä ei-omalla alallaan oleva yliopisto-opiskelija saisi 1400 nettona - ellei sitten todellakin käy hyvä tuuri tai ole oikeita suhteita.

Kun minä aloitin opinnot, niin kyseiselle alalle aloituspaikkoja oli varattu 150! 60-70 opiskelijaa otettiin sisään ja tällä hetkellä minun vuosikurssilaisia taitaa olla rapiat 20 kpl jäljellä. Ala on haastava - eikä tenttejä mennä prujaamalla läpi kun pitää myös ymmärtää. Tämä ei tietenkään päde kaikkiin kursseihin. Siitä notkahdus, kun on kohtalaisen helppo päästä sisään mutta vaikea valmistua.  

Hulluna ylimitoitettu di-paikkoja, kiitos teollisuuden joka ahneudessaan haluaa tarpeettomasti työvoimaa. Osaston proffa kertoi, että viime vuonna valmistuneista jotka pääsivät töihin - heistä 80% on joutunut yt-neuvotteluihin.

Vinkuintioissa löytyisi varma työpaikka, mutta onko Suomen järkeä kouluttaa yliopistossa väkeä ulkomaille töihin? No eipä ole. Teknillistä alaa opiskelen.

Quote from: Hiidenlintu on 19.01.2010, 20:53:44
Sitä paitsi ihan utopiaa, että kesätöissä ei-omalla alallaan oleva yliopisto-opiskelija saisi 1400 nettona - ellei sitten todellakin käy hyvä tuuri tai ole oikeita suhteita.

1500e bruttopalkka taitaa olla lähempänä totuutta näissä random kesätöissä.

Quote from: Hiidenlintu on 19.01.2010, 20:53:44
Se on vain vähän siitä, että kuka saa niitä kesätöitä ja kuka ei. Riippuu tietysti paikkakunnasta, mutta joillakin opiskelijapaikkakunnilla kesätöitä ei yksinkertaisesti riitä kaikille.

Sitten mennään toiseen kuntaan. En minäkään ole ikinä saanut töitä nykyisestä kotikunnastani. 1400 euroa saattaa olla utopiaa, mutta kyllä tonnillakin pärjää harvinaisen hyvin. Ei se tietty kaikkien elintasoon sovi, kun pitää olla hienot asunnot ja autot ja perheet sun muut. Valintoja, valintoja...

Quote from: Siiseli on 19.01.2010, 21:24:45

Quote from: Hiidenlintu on 19.01.2010, 20:53:44
Se on vain vähän siitä, että kuka saa niitä kesätöitä ja kuka ei. Riippuu tietysti paikkakunnasta, mutta joillakin opiskelijapaikkakunnilla kesätöitä ei yksinkertaisesti riitä kaikille.

Sitten mennään toiseen kuntaan. En minäkään ole ikinä saanut töitä nykyisestä kotikunnastani. 1400 euroa saattaa olla utopiaa, mutta kyllä tonnillakin pärjää harvinaisen hyvin. Ei se tietty kaikkien elintasoon sovi, kun pitää olla hienot asunnot ja autot ja perheet sun muut. Valintoja, valintoja...

Entä jos lähin mahdollinen työpaikkatarjous on 200 km päässä ja sitä varten tulisi hankkia paikasta asunto, järjestää muuttokuormat ees ja taas mukavine maksuineen ja sama karuselli uudestaan paletessaan opiskelemaan.  Ja kun se todellinen nettopalkka on mitä on, niin hyöty hommasta on täysin nolla.

Ja hienoista asunnoista ja autoista puheen ollen; asun solussa ja kuljen bussilla. Syön makaronia, että jäisi edes jotain johonkin muuhun kuin välttämättömään elämiseen.

Solu ja syrjästä niin vuokra on 200e ja opintotuellakin elelee mukavasti. Tämä tietysti sillä edellytyksellä että kulutustottumukset on oikein mitoitettu (eli niitä ei ole. Jos nyt on pakko syödä niin Lidl on ystävä)

edit:
lainaakaan ei sovi unohtaa jos ei rahat muuten riitä. Kunhan opiskelee järkevää alaa ei pitäisi olla pelkoa sen takaisinmaksun suhteen. Jos ei opiskele järkevää alaa on paras totutella laihaan elämään jo valmiiksi.

Quote from: Hiidenlintu on 19.01.2010, 20:53:44

Quote from: Viinankylväjä on 19.01.2010, 20:14:37
Kesätöissä 1400 € puhtaana 4 kk(tekniikan alalla 4 kk loma) ajan, tulee 8400 €. Vuokran jälkeen jää siis keskimäärin kuukaudessa 752 € käytettäväksi. Siihen päälle voi sitten ottaa opintolainaa, mikäli tarvitsee.

Se on vain vähän siitä, että kuka saa niitä kesätöitä ja kuka ei. Riippuu tietysti paikkakunnasta, mutta joillakin opiskelijapaikkakunnilla kesätöitä ei yksinkertaisesti riitä kaikille. Sitä paitsi ihan utopiaa, että kesätöissä ei-omalla alallaan oleva yliopisto-opiskelija saisi 1400 nettona - ellei sitten todellakin käy hyvä tuuri tai ole oikeita suhteita.

Silloin on varmasti tiukkaa. Mutta frendini tienaavat vuodessa tulonrajan verran(14 000 €?), ja valittavat samalla miten pieni opintotuki ja tuloraja on. Sitä en ymmärrä.

Quote from: do.ut.des on 19.01.2010, 21:03:07Hulluna ylimitoitettu di-paikkoja, kiitos teollisuuden joka ahneudessaan haluaa tarpeettomasti työvoimaa. Osaston proffa kertoi, että viime vuonna valmistuneista jotka pääsivät töihin - heistä 80% on joutunut yt-neuvotteluihin.

Kyllä niistä hulluimmista ajoista on sentään jo menty parempaan suuntaan di-puolella, ainakin perinteisemmillä aloilla. Jossain tietoliikenne- ja softapuolella on vielä ylikapasiteettia runsaasti. Mutta eipä sillä, kyllä näitä aloituspaikkoja voisi vieläkin vähentää. Ja kyllä tuota kehitystä tulee teknillisellä puolella tapahtumaan, ainakin Tampereen suunnalla, teknillisen yliopiston säätiöinti on hyvässä vauhdissa, säätiömuotoinen ratkaisu sopii kuitenkin hyvin jo muutenkin kaupallisten osapuolten kanssa tekemisissä olevalle laitokselle.

Mutta olihan se dia-pääsykoe kieltämättä yksi vitsi, vaikka itse hainkin aikana jolloin paikkamäärää oli laskettu reilusti kyseiselle koulutusohjelmalle.

En pitäisi näitä opinnnoista tippuvia tai "iki-opiskelijoita" sen verran suurena ongelmana, että siihen pitäisi rankaiskeinoin alkaa pureutua. Opiskelu tuottaa lisäarvoa opieklijalle oli se sitten yksi op tai kokonainen tukinto.

Mutta, mielestäni Suomessa pitäisi pikimmiten siirtyä voucheri-systeemiin, jossa opiskelijalle annettaisiin yksi yhteiskunnan kustantama tutkinto, ja se siitä. Vouchereita voisi jakaa keskimääräisen tutkinnon kestämisen verran, ja poikkeustapauksissa niitä voisi olla esim. yhdeksi tai kahdeksi lukukaudeksi lisää. Tosin, samalla laitoksilta tulisi myös vaatia, että on mahdollista suorittaa tutkinto tämän voucheri-periodin aikana, ja että opetus on laadukasta(eli ei pelkästään kirjatenttejä, vaan pienryhmäopetusta ja henkilökohtasita työnohjausta!).

Te ajattelette että jokainen opiskelija on 20v, asuu soluasonnossa, ja on yksineläjä.
Mutta mitä pitää tehdä esim. 40 vuotias, perheellinen, joka asuu 120neliössä perheen kanssa? Pitäkö jättä perhettä, hylkää lapset, ja muuttaa yksin soluasuntoon?
Tai kun on paljon kulutusvelkaa?
Itse olen 38v, asun kaksiössä Siilinjärven keskustassa kerrostalossa kissan kanssa.
On kulutusvelkaa, vuokraan ja sähköön menee 750eur, on auto, ja haluan opiskella.
En käynyt pääsykokeessa vain sen takia, että en tiedä, mistä ne 5 vuotta olisin itseensä elättänut. Opintotuki ei riitäis edes vuokraan,muusta puhumattakaan. Kun ei maksaa velkaa, luotokortteja- on ulosotto. Mistä piti maksaa, opintotueesta?
10 000eue vuodessa on tosi vähän, kun ottaa huomioon muu kun ruokaa.

Quote from: Viinankylväjä on 19.01.2010, 21:45:03
[Mutta frendini tienaavat vuodessa tulonrajan verran(14 000 €?), ja valittavat samalla miten pieni opintotuki ja tuloraja on. Sitä en ymmärrä.

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa. Minä taas en ymmärrä sitä, että loiset työttömät nauttivat vastikkeettomista tuista, lorvivat 24/7 ja nauttivat samasta jollei paremmasta elintasosta kun työssäkäyvä opiskelija. En myöskään ymmärrä sitä, että spurguja ja pakolaisia majoitetaan Punavuoressa, mutta opinahjoonsa päivittäin julkisilla raahustava opiskelija saa painua korpeen asumaan.

Quote from: SakariNora on 19.01.2010, 21:56:21

Quote from: Viinankylväjä on 19.01.2010, 21:45:03
[Mutta frendini tienaavat vuodessa tulonrajan verran(14 000 €?), ja valittavat samalla miten pieni opintotuki ja tuloraja on. Sitä en ymmärrä.

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa. Minä taas en ymmärrä sitä, että loiset työttömät nauttivat vastikkeettomista tuista, lorvivat 24/7 ja nauttivat samasta jollei paremmasta elintasosta kun työssäkäyvä opiskelija. En myöskään ymmärrä sitä, että spurguja ja pakolaisia majoitetaan Punavuoressa, mutta opinahjoonsa päivittäin julkisilla raahustava opiskelija saa painua korpeen asumaan.

Jeps. Jos jokaiseen sosiaaliturvan varassa elävään suhtauduttaisiin samoilla linjauksilla ja samanlaisella suorittamispieteetillä kuin opiskelijoihin, ei Suomessa olisi oikeastaan minkäänlaista ongelmaa tuon sosiaaliturvajärjestelmän suhteen.

Quote from: Hiidenlintu on 19.01.2010, 21:32:15
Entä jos lähin mahdollinen työpaikkatarjous on 200 km päässä ja sitä varten tulisi hankkia paikasta asunto, järjestää muuttokuormat ees ja taas mukavine maksuineen ja sama karuselli uudestaan paletessaan opiskelemaan.  Ja kun se todellinen nettopalkka on mitä on, niin hyöty hommasta on täysin nolla.

Ja hienoista asunnoista ja autoista puheen ollen; asun solussa ja kuljen bussilla. Syön makaronia, että jäisi edes jotain johonkin muuhun kuin välttämättömään elämiseen.

Noh, esim. kaverini oli koko viime kesän töissä Tampereella vaikka asuu Helsingissä. Että ei se mikään mahdoton asia ole. Kuinka perseessä muuten pitää asua, että työtä ei oikeasti löydy 200 km säteellä? Vai ollaanko sitä nyt kuitenkin hieeeman nirsoja työn suhteen? Ei se taida kuitenkaan ihan mikään susikylä olla, jos oppilaitos ja oikein soluasunnotkin löytyy. Nämä soluasunnotkin lienevät siellä syrjänperässä tuplasti halvempia kuin esim. täällä Helsingissä. Ja jos joudut syömään pelkkää makaroonia, niin mikset hae opintolainaa? Btw, pienillä kokkaustaidoilla saa ihmeitä aikaan todella halvalla. Siksi nämä "mää syön vaan makaroonia"-kortit kuulostaa aina niin huvittavilta...

Quote from: Siiseli on 19.01.2010, 22:13:57

Quote from: Hiidenlintu on 19.01.2010, 21:32:15
Entä jos lähin mahdollinen työpaikkatarjous on 200 km päässä ja sitä varten tulisi hankkia paikasta asunto, järjestää muuttokuormat ees ja taas mukavine maksuineen ja sama karuselli uudestaan paletessaan opiskelemaan.  Ja kun se todellinen nettopalkka on mitä on, niin hyöty hommasta on täysin nolla.

Ja hienoista asunnoista ja autoista puheen ollen; asun solussa ja kuljen bussilla. Syön makaronia, että jäisi edes jotain johonkin muuhun kuin välttämättömään elämiseen.

Noh, esim. kaverini oli koko viime kesän töissä Tampereella vaikka asuu Helsingissä. Että ei se mikään mahdoton asia ole. Kuinka perseessä muuten pitää asua, että työtä ei oikeasti löydy 200 km säteellä? Vai ollaanko sitä nyt kuitenkin hieeeman nirsoja työn suhteen? Ei se taida kuitenkaan ihan mikään susikylä olla, jos oppilaitos ja oikein soluasunnotkin löytyy. Nämä soluasunnotkin lienevät siellä syrjänperässä tuplasti halvempia kuin esim. täällä Helsingissä. Ja jos joudut syömään pelkkää makaroonia, niin mikset hae opintolainaa?

Se makaronijuttu ei ollut vakava. Otin nyt opintolainaa koska muuten ei yksinkertaisesti rahat riitä. Asumiskustannuksiin tässäkin soluasunnossa menee 270e/kk joten ei sillä lopulla 180e kovin paljoa tee.

Kun ympärillä olevat isommat paikkakunnat ovat KAIKKI sellaisia, joissa n.30% väestöstä koostuu opiskelijoista ja kaikkiin sellaisiin hommmiin, mikä kannattaisi paremmin kuin joutilaisuus, on saatanallinen kilpailu. Etelä-Suomessa asiat saattaa olla toisin.

Quote from: Sigridur on 19.01.2010, 21:51:51
Te ajattelette että jokainen opiskelija on 20v, asuu soluasonnossa, ja on yksineläjä.
Mutta mitä pitää tehdä esim. 40 vuotias, perheellinen, joka asuu 120neliössä perheen kanssa? Pitäkö jättä perhettä, hylkää lapset, ja muuttaa yksin soluasuntoon?
Tai kun on paljon kulutusvelkaa?
Itse olen 38v, asun kaksiössä Siilinjärven keskustassa kerrostalossa kissan kanssa.
On kulutusvelkaa, vuokraan ja sähköön menee 750eur, on auto, ja haluan opiskella.
En käynyt pääsykokeessa vain sen takia, että en tiedä, mistä ne 5 vuotta olisin itseensä elättänut. Opintotuki ei riitäis edes vuokraan,muusta puhumattakaan. Kun ei maksaa velkaa, luotokortteja- on ulosotto. Mistä piti maksaa, opintotueesta?
10 000eue vuodessa on tosi vähän, kun ottaa huomioon muu kun ruokaa.

"Mutku haluun olla täyspäivänen opiskelija vaikka on vitusti menoja" on aika huono perustelu. Ei muillakaan opiskelijoilla ole kaksioita tai autoja tai kissoja.

Velkoja pitää maksaa, muuten olisi pian käräjäoikeus ja iso ongelma!
Kissoja rakastan ja käyn kissan kanssa näytteleissä, mulla on ragdoll.
Autoa tarvitsen, koska ilman autoa en pääse juuri mihinkään, enkä paljon pysty kävelemään kovassa pakkasessa.Kesällä on toinen juttu ja kauppaan kävelen, mutta talvella ajana joka paikkaan kun en sa pakkasessa henkeä. (en ole enää niin hyväkuntoinen)Siis, auto on mulle lähes pako olla.
Monet keski-ikäiset asuvat  kaksiössä, kolmiössä, lähes kaikki.
Puolison kanssa meillä on 2 asunnot vuokralla, molemmat kaksiöt- kun emme elää kun puolisot, vaan ainoastaan kun kaverit.
Eli, kuinka pitää opiskella 40v iässä kun on velkaantunut, vuokra on 750eur, auto, ja lääkeisiin menee rahaa, ja syödä pitää.

Quote from: Sigridur on 19.01.2010, 22:33:54
Velkoja pitää maksaa, muuten olisi pian käräjäoikeus ja iso ongelma!
Kissoja rakastan ja käyn kissan kanssa näytteleissä, mulla on ragdoll.
Autoa tarvitsen, koska ilman autoa en pääse juuri mihinkään, enkä paljon pysty kävelemään kovassa pakkasessa.Kesällä on toinen juttu ja kauppaan kävelen, mutta talvella ajana joka paikkaan kun en sa pakkasessa henkeä. (en ole enää niin hyväkuntoinen)Siis, auto on mulle lähes pako olla.
Monet keski-ikäiset asuvat  kaksiössä, kolmiössä, lähes kaikki.
Puolison kanssa meillä on 2 asunnot vuokralla, molemmat kaksiöt- kun emme elää kun puolisot, vaan ainoastaan kun kaverit.
Eli, kuinka pitää opiskella 40v iässä kun on velkaantunut, vuokra on 750eur, auto, ja lääkeisiin menee rahaa, ja syödä pitää.

Jos ei ole tahtoa luopua talosta tai autosta, niin ei kai siinä ole muuta vaihtoetoa kuin käydä töissä ja opiskella. Näin tekevät mooonet monet muutkin, jotka eivät halua tinkiä elämänlaadustaan opiskelun tähden. Vai oletko sitä mieltä, että sinulle pitäisi nyt myöntää jotkut ilmaiset erityistuet, koska sinulla on kalliimpi vuokra ja välttämätön auto, joita muilla ei ole, ja koska haluat niinku tosi paljon opiskella täyspäiväisesti? Eivätkä sinun velkasi varmaankaan ole muiden ongelma.

Quote from: Hiidenlintu on 19.01.2010, 22:20:18
Kun ympärillä olevat isommat paikkakunnat ovat KAIKKI sellaisia, joissa n.30% väestöstä koostuu opiskelijoista ja kaikkiin sellaisiin hommmiin, mikä kannattaisi paremmin kuin joutilaisuus, on saatanallinen kilpailu. Etelä-Suomessa asiat saattaa olla toisin.

Oleko sen takia jättänyt hakematta töihin, että siellä on niin saatanallinen kilpailu? Tee itsestäsi kilpailukykyinen ;) Toki saattaa olla tilanteita, että duunia nyt ei vaan löydy, mutta sitä varten se opintolaina varmaankin on juuri keksitty.

Quote from: Enni on 19.01.2010, 17:54:37

Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 19.01.2010, 17:27:17
Niin siis tuon lukuvuosimaksun ei olisi suinkaan pakko tulla omalta tililtä, vaan korkeakoulut hyväksyisivät myös iskän, äiskän, ukin tai mummin pankkitililtä tulleet tilisiirrot.

Minun iskällä, äiskällä, saati mummilla tai ukilla ei ole tilileillään tuollaisia summia.

Tämä on huono perustelu lukuvuosimaksuja vastaan. Sinunkin vanhempasi ovat kuitenkin varmasti sijoittaneet harrastuksiisi tuhansia euroja vuodessa ollessasi lapsi. Täysi-ikäiselle ihmiselle ei enää tarvitse harrastuksia maksaa, joten en ymmärrä, mikseivät vanhempasi voisi nyt sijoittaa vastaavaa summaa opiskeluihisi. Yleensähän vielä ihminen tienaa enemmän keski-ikäisena lastensa ollessa 20-25-vuotiaita kuin nuorempana, kun muksut ovat 5-15-kesäisiä. Lisäksi lasten muuttaessa pois voi hyvin vaihtaa asuntoa pienempään, ja siitäkin jää helposti sukanvarteen kymmeniä tuhansia, jotka voi sitten sijoittaa vaikka lasten opintoihin.

Opiskelijoiden oikean opiskelun mentaliteetti kolmannen asteen opinnoissa, johtuu suurelta osin tosien asteen opintojen helppoudesta. Lukiosta on helppo valmisua, ja kaikille halukkaille löytyy joku amkin jämäpaikka, vaikkei paperit olisi kummoiset.

Ainakin lukioihin oikeasti otetaan liian huonoja oppilaita. Lukio missä olin otti oikeastaan kaikki tulijat katsomatta juurikaan yläasteen keskiarvoa. Eli pieni lukio jolla oppilaista pulaa. Näistä tulisi päästä eroon. Lukioille säädettävä vähimmäisvaatimukset lukuaineissa menestymisen mukaan.

Saisikin kesäansioissa tuon 1400 € /kk! Itsellä se on n. 700-800 €/kk. Vuokraan+ asumisen kuluihin menee se n. 450 € kuussa. Siitä voi sitten laskea, kuinka paljon kesäkuukausina jää käytettäväksi rahaa ruokaan ja muuhun.

Siitä voi sitten sitten laskea, kuinka paljon jää säästöön tulevaa opiskeluvuotta varten. Puhutaan satasista. Noh, parempi se on kai kun ei mitään.

Olen miettinyt, että mikäli en saa kesäksi muuta työpaikkaa, kun tuo mainitsemani 700-800€ kuussa tuottava, niin saatan valita sen lomailuvaihtoehdon. Siis sillä tavalla, että nostaisin kesäkuukausilta opintotuen + lainaa 300 €/kk, koska sillä saisin ihan saman toimeentulon, kun raatamalla töissä. Ei vaan huvittaisi tuhlata noita tukikuukausia, eikä huvittaisi ottaa lainaakaan.

Mutta mutta. Elämä on valintojen tekemistä.  :)

Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 19.01.2010, 22:54:40

Quote from: Enni on 19.01.2010, 17:54:37

Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 19.01.2010, 17:27:17
Niin siis tuon lukuvuosimaksun ei olisi suinkaan pakko tulla omalta tililtä, vaan korkeakoulut hyväksyisivät myös iskän, äiskän, ukin tai mummin pankkitililtä tulleet tilisiirrot.

Minun iskällä, äiskällä, saati mummilla tai ukilla ei ole tilileillään tuollaisia summia.

Tämä on huono perustelu lukuvuosimaksuja vastaan. Sinunkin vanhempasi ovat kuitenkin varmasti sijoittaneet harrastuksiisi tuhansia euroja vuodessa ollessasi lapsi. Täysi-ikäiselle ihmiselle ei enää tarvitse harrastuksia maksaa, joten en ymmärrä, mikseivät vanhempasi voisi nyt sijoittaa vastaavaa summaa opiskeluihisi. Yleensähän vielä ihminen tienaa enemmän keski-ikäisena lastensa ollessa 20-25-vuotiaita kuin nuorempana, kun muksut ovat 5-15-kesäisiä. Lisäksi lasten muuttaessa pois voi hyvin vaihtaa asuntoa pienempään, ja siitäkin jää helposti sukanvarteen kymmeniä tuhansia, jotka voi sitten sijoittaa vaikka lasten opintoihin.

Omakotitaloa on vaikea vaihtaa pienempään, ja harava omasta kodistaan haluaa lähteä. Taidat elää aikamoisissa pilvilinnoissa. On olemassa ihmisiä joille tuhat euroa on ylitse pääsemätön juttu.

Quote from: Turkulaine on 19.01.2010, 18:00:50Kaikki eivät valitettavasti välitä siitä. Osan mielestä kaikki maailman paha tulee siitä, että köyhilläkin on joskus jotain. Yhteiskunnan toimivuuden ja rauhallisuuden kannalta on kuitenkin varsin hyvä, että kaikissa yhteiskuntaluokissa elää usko siihen, että lahjoillaan ja työllään voi saavuttaa tavoitteita ja unelmia. Jaloa sukutaustaa ei tarvita.

Minä en oikein ymmärrä, miten tällainen idealistinen diipadaapa liittyy maksuttomaan korkeakouluopetukseen. Sosiaaliluokka on kuitenkin Suomessakin periytyvä ominaisuus. Ei maksuton korkeakouluopetus sitä asiaa miksikään muuta.

Quote from: erilainen on 19.01.2010, 22:57:52Omakotitaloa on vaikea vaihtaa pienempään

Miten niin? Jos lasten kanssa asutaan vaikka 200-300-neliöisessä talossa, niin lasten muutettua pois voi kai ihan hyvin vaihtaa 100-150-neliöiseen taloon. Kyllä siiitä luulisi vähän voittoakin jäävän.

Heitetäänpä tähän pienet laskelmat kuvitteellisesta yliopisto-opiskelijasta, joka asuu Helsingissä ja on kotoisin vaikkapa.. Kuopiosta.

Yliopisto-opiskelijan opintotuki koostuu seuraavasti:
Opintoraha 298,00€
Asumislisä 80% vuokrasta, kuitenkin enintään 201,60€, eli yli 252€ menevää osuutta vuokrasta ei makseta.

Oletetaan, että opiskelija asuu hyvin halvalla, eli vuokra on tasan tuo 252€ kuussa, jolla saa esimerkiksi pääkaupunkiseudulta hyvällä säkällä solukämpän. Eräskin ystäväni maksaa HOASin solusta Ruoholahdessa yli 300€ kuussa, mutta oletetaan vuokraksi tuo 252€ kuussa.

Tuloja siis on aika tarkkaan tuo 500€ kuussa, josta menee vuokraan 252€. Jäljelle jää siis vuokran jälkeen pyöreästi 250€.

Tästä vähennetään:
Puhelinlasku 25€
Kouluruokailut 6 kertaa viikossa (pe-la) á 2.60 = 62,40
Junamatka kerran kuussa Kuopioon vanhempia tervehtimään = 60€ edestakaisin

Jo näinkin minimaalisilla hankinnoilla käteen jää kuussa 102€ eli 3,40€ per päivä. Tällä pitää saada kaikki kotona syötävä ruoka, koulukirjat, pakolliset muut hankinnat (tietokone, vaatteet, muut opiskelutarvikkeet) ja mahdolliset harrastukset.

No, ei piru laiskoja ruoki. Menköön töihin. Katsotaanpas. Opintojen tavoitetahti on 60 opintopistettä vuodessa. 60 opintopistettä vaatii standardien mukaan 1600 tuntia töitä. Jos opiskelija opiskelee 8h päivässä, se tarkoittaisi 200 päivän opiskeluja. TKK:n lukukausiohjelma:

Syksy:
I Opetusjakso    ma 7.9. - pe 23.10.2009
2. Tenttijakso    la 24.10. - pe 30.10.2009
II Opetusjakso    ma 2.11. - pe 11.12.2009
3. Tenttijakso    la 12.12. - ti 22.12.2009

Kevät:
III Opetusjakso    ma 18.1. - pe 5.3.2010
5. Tenttijakso    la 6.3. - la 13.3.2010
IV Opetusjakso    ma 15.3. – pe 7.5.2010
6. Tenttijakso    la 8.5. - pe 21.5.2010

Kumpikin lukukausi on siis noin 14 viikkoa, eli vuodessa 28 viikkoa, ellei joudu uusimaan tenttejä ylimääräisillä tenttijaksoilla. Tämä tekeekin viikkotyömääräksi noin 57h. No, myönnän, että viime aikoina olen itse selvinnyt vähemmällä. Ensimmäisenä vuonna tuo saattoi tulla hyvinkin täyteen monena viikkona työläiden peruskurssien vuoksi. Harvalla on aikaa tai energiaa käydä tuon lähes 60 opiskelutunnun lisäksi töissä. Ainakaan mistään harrastamisesta tai ihmissuhteesta on hankala enää tuollaisen opiskelumäärän ja osa-aikatyön jälkeen haaveillakaan.

No, käytännössä kesätöillä minä olen tähän asti onnistunut opintoni rahoittamaan. Vanhemmilta en periaatesyistä rahaa ruinaa (Paitsi joskus isä heittää kaksikymppisen  :P), mutta olen päässyt yleensä sangen hyväpalkkaisiin hommiin kesäksi. Näinä aikoina se ei monen kohdalla ole mikään itsestäänselvyys. Kesälomalla ehtii hyvin tienata, jos palkka ei ole kovin humoristinen, mutta esimerkiksi Ennillä ei ilmeisesti ole kovin vakavasti otettavaa palkkaa yleensä ollut saatavilla. Tunnen monia erittäin "oikealle" ja "rehelliselle" tuottavalle alalle opiskelevia, ahkeria, tunnollisia ja oikeasti ahkerasti töitä hakeneita ihmisiä, jotka joutuivat viime kesänä tenttimään humoristikursseja saadakseen opintotukia, kun töitä ei kerta kaikkiaan saanut.

Myöskään ei ole aivan helppoa lähteä työn perässä aivan toiseen kaupunkiin. Kesätöistä kun monesti jää käteen luokkaa tonni kuussa, ja kahdesta asunnosta on ikävä maksaa vuokraa. Asunnosta luopuminen taas ei ole mitenkään järkevää kolmen kuukauden vuoksi, koska monessa paikassa halvat asunnot ovat kiven alla, jos sielläkään.

Ei opiskelijoiden taloustilannetta ole mitään syytä kadehtia. Ymmärrän kyllä senkin, että lainaa saa eikä kenelläkään ole moraalista velvollisuutta minunkaan itseni kehittämistä minulle maksaa, muta lähinnä riepoo se, että valtio tukisi joutilaana kotona istumistani noin kaksinkertaisella panoksella nykytilanteeseen verrattuna.

Kaptah on puhunut.

Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 19.01.2010, 22:54:40


Sinunkin vanhempasi ovat kuitenkin varmasti sijoittaneet harrastuksiisi tuhansia euroja vuodessa ollessasi lapsi. Täysi-ikäiselle ihmiselle ei enää tarvitse harrastuksia maksaa, joten en ymmärrä, mikseivät vanhempasi voisi nyt sijoittaa vastaavaa summaa opiskeluihisi.

Tämä voisi olla jopa melkeen hyväkin pointti, jos lapsena tosissaan olisin harrastanut jotain, ja jos vanhempani olisivat tuohon harrstukseen voineet satsata tuhansia euroja vuodessa. Vanhustenhoitajaäiti + poliisi-isi eivät kuitenkaan muodosta mitään tulohuippujen kovinta kärkeä. Kun meitä sisaruksia vielä on 3, niin todellakaan mitään harrastuksia ei pahemmin ollut varaa maksaa. Kuka puuhasi vapaaa-aikanaan mitä puuhasi, joku piirteli, joku rakenteli majoja metsään ja joku potki palloa pihalla tai keräsi pokemon- kortteja.  :D Toimeen olemme aina tulleet ja saanut olen kaiken elämisen kannalta tarpeellisen, mutta mitään porvareita ei todellakaan ole meidän perheessä oltu.

On totta, että nyt varmasti säästävätkin sen verran, mitä esim. meidän lasten ruokkimiseen kotona menisi. Kun olen käynyt työssä 15-vuotiaasta saakka, ja siitä lähtien mm. kesäisin tienannut tosi kivasti, niin kaikki muut "ylimääräiset" hankinnat ja asiat olen ostanut ja maksanut ihan itse. Ajokortit, lomareissut (jos on halunnut lähteä), vaatteet, kengät, kampaajat, puhelimet, tietokoneen, mitkä tahansa palvelut, puhelinlaskut olen maksanut itse 16-vuotiaasta lähtien. Ruoka oli ainoa asia, jonka vanhemmat kustansivat siihen saakka, kun muutin pois 19- vuotiaana. Niin ja lukiossa ne kirjat, jotka piti ostaa uutena. Suurimman osan kirjoista sai kierrätettyä isoveljen vanhoista.

Enkä edes pitäisi ajatuksesta, että vanhempani joutuisivat vielä maksamaan elämistäni, vaikka heillä olisi miljoonia. Olen muuttanut pois kotoa jo vuosia sitten, ja minä haluan elättää itse itseni, ja pärjätä omillani.  :)

Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 19.01.2010, 22:54:40
... voi hyvin vaihtaa asuntoa pienempään, ja siitäkin jää helposti sukanvarteen kymmeniä tuhansia, jotka voi sitten sijoittaa vaikka lasten opintoihin.

Tähänkin voin onalta kohdaltani kommentoida, että en tiedä, kuinka paljon pienempään asuntoon vanhempanikaan voisivat enää vaihtaa.  :D Asuvat ok-talossa, yksikerroksinen, se sama jossa on asuttu aina. Siinä on nippanappa 100 neliötä, veikkaan kyllä, että 95-100 on oikeampi. Minulla oli oma huone (koska olinhan tyttö :D), mutta veljeni jakoivat huoneen. Sitten oli olohuone + tupakeittiön tyylinen, ja vanhempieni makuuhuono. Tietysti pesutilat ja sauna, ja varastotilat.
Plus meillä on aina ollut saksanpaimenkoiria lemmikkeinä, nytkin siellä majailee jo 10 vuotias vanha Isa- rouva.  :)

Jos ollaan kotona vierailulla yhtä aikaa, kuten esim. nyt jouluna, ja paikalla on siis vanhemmat, minä, molemmat veljeni, koiramme,  plus vanhemman veljeni avovaimo plus heidän koiransa, on tunnelma aika tiivis.  :D Mutta kotoisa.

Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 19.01.2010, 22:58:24

Quote from: Turkulaine on 19.01.2010, 18:00:50Kaikki eivät valitettavasti välitä siitä. Osan mielestä kaikki maailman paha tulee siitä, että köyhilläkin on joskus jotain. Yhteiskunnan toimivuuden ja rauhallisuuden kannalta on kuitenkin varsin hyvä, että kaikissa yhteiskuntaluokissa elää usko siihen, että lahjoillaan ja työllään voi saavuttaa tavoitteita ja unelmia. Jaloa sukutaustaa ei tarvita.

Minä en oikein ymmärrä, miten tällainen idealistinen diipadaapa liittyy maksuttomaan korkeakouluopetukseen. Sosiaaliluokka on kuitenkin Suomessakin periytyvä ominaisuus. Ei maksuton korkeakouluopetus sitä asiaa miksikään muuta.

Quote from: erilainen on 19.01.2010, 22:57:52Omakotitaloa on vaikea vaihtaa pienempään

Miten niin? Jos lasten kanssa asutaan vaikka 200-300-neliöisessä talossa, niin lasten muutettua pois voi kai ihan hyvin vaihtaa 100-150-neliöiseen taloon. Kyllä siiitä luulisi vähän voittoakin jäävän.

En oikeen usko että valtaosa ajattelisi noin. Olisihan se kenties rahallisesti järkevää, mutta ihmisillä on muitakin arvoja. Kuten kiintyminen vaikka siihen omaan taloon, jonka on oman näköiseksensä modifoinut.

Nyt katselin netissa. Jopa yksiöt Helsingissä ja Turussa voivat maksaa yli 500 euroa vuokraa. Eli, vaikka opiskelija olisi asunut yksin ilman perhettä, siltti esim. Helsingissä, missä paljon yliopistot, maksaa yksiön vuokraa yli 500e, jopa 800 euroa! Tämä on totuus. Sitten auto, ja pitää saada ruokaa jostain, ja tietysti olutta tai viiniä illalla rentoutaakseen. Monilla lääkkeet, kun eivät kaikki terveet.
Monilla ei ole työpaikka, Suomessa nyt korkea työttömyys, ja voi olla, ettei jokaisen terveys siine tasolla, että pysty hoitamaan koulu ja työ- molemmat.
Eli, kuinka voi olla mahdollista opiskella keski-ikäisille perheellisille ihmisille? Esim. 40v 3 lasten yksinhuoltajille?
Tai velkaantuneelle? Tai ihmisille, joiden terveyden tilanne ei ole ennää niin hyvää, että pysty opiskelemaan ja tehdä töitä täyspainoisesti.
Olen 38v, on jonkun veran saiurauksia, erittäin alhainen paino (42kg 165cm pituuteen), ja kun tulen töistä, olin niin väsynyt, että pitää työ jalkeen ainakin 2 t nukkua. Talvelle terveys reistailee pahempi. Kesällä on hyvä kun on lämmi. En siettä pakkasia. Kolmoishermon särky-ongelman takia on aika voimakkas lääkitys, joka vaikuttaa keskeyttymiseen, ja 7-8t työpäiviä ovat tosi raskaita.
Kuinka sitten pystysi vielä opiskelemaan?
Teille on mielipiteet, että kaikki opiskelijat ovat nuoret ja terveet- eli voivat asua vaikka korvessa, tai tehdä koulu työn ohella.
Mutta entäs sellaiset, jotka ovat vanhemmat, terveys ei ole hyvä? Mistä sit elää kun pääsee opiskelemaan?

Kesällä sain kutsu pääsykokeisiin, mutta kun laskin että opintotuki ei riitäis edes vuokraan, olin etsinut töitä, ainakin pätkätyön huhtikuun asti ja menin miellulaan töihin, koska molempiin en olisi pystynyt.
Kun työ loppuu, menen työkkariin, ja etsin taas jotain, tai ainakin harjoittelua.
Harjoittelustakin saa enemmään rahaa kun opintotuki.
Kun on työttömänä ja lähtee ns. orjaduuniin, tai kurssiin, saa 600euroa ja voi saad asumis tukea, että kuitenkin pysty elää. Kokeiltu on.
Mutta opintotuesta ei kukaan pysty elää kun se on jotain 260eur ja asunto joatin 200 eur.
Työttömyyskorvauskin on isompi. Koska työttömyydenkorvasten lisäksi voi saada asumistukea kun asuu yksin, ja kun menee harjoitteluun, ja myöhemmin voi saada palkkatuki, mitä on ne 1000 euro. Mutta opiskelijan on kituuttava vaikka 5-6 vuotta joku 400eurolla. Se on mahdoton.
Eli, mistä ihminen voi elää kun on keski-ikäinen perheenelättäjä, tai terveyden tila on aika huono, että ei pysty opiskelemaan tyä ohella.

Quote from: Siiseli on 19.01.2010, 22:44:54
Oleko sen takia jättänyt hakematta töihin, että siellä on niin saatanallinen kilpailu?

En.

Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 19.01.2010, 22:54:40

Quote from: Enni on 19.01.2010, 17:54:37

Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 19.01.2010, 17:27:17
Niin siis tuon lukuvuosimaksun ei olisi suinkaan pakko tulla omalta tililtä, vaan korkeakoulut hyväksyisivät myös iskän, äiskän, ukin tai mummin pankkitililtä tulleet tilisiirrot.

Minun iskällä, äiskällä, saati mummilla tai ukilla ei ole tilileillään tuollaisia summia.

Tämä on huono perustelu lukuvuosimaksuja vastaan. Sinunkin vanhempasi ovat kuitenkin varmasti sijoittaneet harrastuksiisi tuhansia euroja vuodessa ollessasi lapsi. Täysi-ikäiselle ihmiselle ei enää tarvitse harrastuksia maksaa, joten en ymmärrä, mikseivät vanhempasi voisi nyt sijoittaa vastaavaa summaa opiskeluihisi.

Onko sinun niin ***** vaikea ymmärtää, että kaikkien vanhemmat eivät ole kovin hyvätuloisia, eivätkä ole sijoittaneet lastensakaan harrastuksiin tuollaisia summia?

Vai kuvitteletko, että esimerkiksi yksin elävällä lähihoitajaäidillä olisi varaa maksaa kolmen lapsen korkeakouluopinnot, jos lukukausi maksaisi tuhansia euroja?

Miksi ihmisen mahdollisuudet opiskella pitäisi olla kiinni siitä, millaisia hänen vanhempansa ovat?

Quote from: Enni on 19.01.2010, 23:30:50Tämä voisi olla jopa melkeen hyväkin pointti, jos lapsena tosissaan olisin harrastanut jotain, ja jos vanhempani olisivat tuohon harrstukseen voineet satsata tuhansia euroja vuodessa.

Käytännössähän homma menee niin, että jos ei ihmisellä ole lapsena ollut hyviä harrastuksia, niin ei hän myöskään korkeakoulusta itselleen kovin rahakasta ammattia tule opiskelemaan. Eli käytännössä hän ei juuri mitään menettäisi, jos skippaisi ne opiskelut kokonaan.

QuoteOn totta, että nyt varmasti säästävätkin sen verran, mitä esim. meidän lasten ruokkimiseen kotona menisi.

Lasten ruuat käsittääkseni kuitenkin pystyy maksamaan lapsilisillä (toisin kuin keskiluokkaiset harrastukset), eli ne eivät tähän ajatukseeni sikäli liity.

QuoteTähänkin voin onalta kohdaltani kommentoida, että en tiedä, kuinka paljon pienempään asuntoon vanhempanikaan voisivat enää vaihtaa.  :D Asuvat ok-talossa, yksikerroksinen, se sama jossa on asuttu aina. Siinä on nippanappa 100 neliötä, veikkaan kyllä, että 95-100 on oikeampi. Minulla oli oma huone (koska olinhan tyttö :D), mutta veljeni jakoivat huoneen. Sitten oli olohuone + tupakeittiön tyylinen, ja vanhempieni makuuhuono. Tietysti pesutilat ja sauna, ja varastotilat.
Plus meillä on aina ollut saksanpaimenkoiria lemmikkeinä, nytkin siellä majailee jo 10 vuotias vanha Isa- rouva.  :)

Jos ollaan kotona vierailulla yhtä aikaa, kuten esim. nyt jouluna, ja paikalla on siis vanhemmat, minä, molemmat veljeni, koiramme,  plus vanhemman veljeni avovaimo plus heidän koiransa, on tunnelma aika tiivis.  :D Mutta kotoisa.

Minusta on kyllä perin omituista, jos kaksi ihmistä ei pysty elämään alle 100 neliön tiloissa. Esim. minun perheessäni asui 55 neliön kerrostalokämpässä 3 ihmistä. Mielestäni joku jouluinen ruuhka ei sinällään tarkoita, että ylimääräistä tilaa pitäisi olla niin paljon. Kyllähän sen yön tai pari nukkuu yhtä hyvin hotellissakin.

Itselläni ei edes ole mitään intressiä tupata jouluna porukoille nukkumaan.

Quote from: Hiidenlintu on 20.01.2010, 00:13:50
Vai kuvitteletko, että esimerkiksi yksin elävällä lähihoitajaäidillä olisi varaa maksaa kolmen lapsen korkeakouluopinnot, jos lukukausi maksaisi tuhansia euroja?

Todennäköisesti ei, mutta niiden lasten isällä saattaisi olla. Ja jos isäkin sattuu olemaan pienituloinen, niin eivät sellaisen taustan omaavat lapset kyllä nykyäänkään mitään hyviä ammatteja itselleen opiskele.

QuoteMiksi ihmisen mahdollisuudet opiskella pitäisi olla kiinni siitä, millaisia hänen vanhempansa ovat?

Minä en ota kantaa siihen, miten asioiden pitäisi olla, mutta käytännössä vanhempien sosioekonominen asema kertoo nykyäänkin Suomessa hyvin pitkälti sen, miten heidän lapsensa tulevat elämässä pärjäämään. Asiasta kirjoittavat Aamulehden Alakerta-palstalla silloin tällöin yhteiskuntatieteilijät, ja kaikki he ovat olleet tästä samaa mieltä.

Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 20.01.2010, 01:25:27
Käytännössähän homma menee niin, että jos ei ihmisellä ole lapsena ollut hyviä harrastuksia, niin ei hän myöskään korkeakoulusta itselleen kovin rahakasta ammattia tule opiskelemaan. Eli käytännössä hän ei juuri mitään menettäisi, jos skippaisi ne opiskelut kokonaan.

Ööö eli sun logiikalla kenenkään ei-rikkaan vanhemman lapsen ei kannata opiskella, jos niillä ei ole lapsuudessa ollut tuhansia euroja vuodessa maksavaa harrastusta? :O Itse harrastelin kyllä monenkinnäköistä, mutta mikään niistä ei maksanut juuri mitään. Pianoa soittanut 6-vuotiaasta asti kansalaisopistossa, ja sen lukuvuosimaksu taisi olla jotain 50 mk paikkeilla. Piirrellyt koko ikäni, laulanut, lenkkeillyt, leikkinyt. Milloin mitäkin. Ilmeisesti tämäkin yökahteen asti tenttiin lukeminen on siis mennyt nyt hukkaan, koska harrastukseni ovat olleet köyhien ihmisten harrastuksia, enkä luultavasti koskaan tule tienaamaan mitään.

Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 20.01.2010, 01:25:27
Lasten ruuat käsittääkseni kuitenkin pystyy maksamaan lapsilisillä (toisin kuin keskiluokkaiset harrastukset), eli ne eivät tähän ajatukseeni sikäli liity.

Lapsilisistähän voisi maksaa vaikka mitä. Jotkut kavereistani aina kehuivat, että saivat ne omille tileilleen, mutta meillä ei ainakaan sellaista käytäntöä ollut. En suoraan sanottuna tiedä, kuinka paljon se on kuukaudessa, mutta veikkaan, että paljon ja vähän päälle on tarvittu pelkästään niiden lisäksi meidän perheen ruokkimiseksi.

Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 20.01.2010, 01:25:27
Minusta on kyllä perin omituista, jos kaksi ihmistä ei pysty elämään alle 100 neliön tiloissa. Esim. minun perheessäni asui 55 neliön kerrostalokämpässä 3 ihmistä. Mielestäni joku jouluinen ruuhka ei sinällään tarkoita, että ylimääräistä tilaa pitäisi olla niin paljon. Kyllähän sen yön tai pari nukkuu yhtä hyvin hotellissakin. Itselläni ei edes ole mitään intressiä tupata jouluna porukoille nukkumaan.

Vanhempani eivät IKIMAAILMASSA suostuisi asumaan kerrostalokämpässä. Ehkä se voi joskus olla kyllä edessä, sitä ei tiedä, mutta epäilen kyllä. Elleivät sitten vanhuuttaan johonkin laitokseen joudu. Kukapa haluaisi myöskään luopua järvenranta tontista, omasta rantasaunasta, pihasta ja maaseudun rauhasta, jossa kelpaa koirankin temmeltää. Jos he olisivat koko ikänsä asuneet vaikkapa kerrostaloasunnossa kaupungissa, niin tuskin se mikään ongelma olisikaan. Olisivat tottuneet siihen, että omaa rauhaa tai tilaa ei vain ole. Sinun perheesi on todennäköisesti siihen tottunut, ainakin jos siitä pitivät.

Esimerkiksi joulu on sellainen juhla, että silloin jotkut saattavat haluta mennä rakkaidensa luo. Jos sinulle se ei ole tärkeää, niin muille se voi hyvin ollakin. On ikävää, ettet halua mennä vanhempiesi luokse jouluna yöksi. Se on ihan oma päätös itse kullekkin. Itse yleensä niin teen, sillä opiskelupaikkakuntani on suht kaukana heistä, 150 km päässä, ja olisi ikävää aina pyhien iltoina ajella tätä väliä edestakaisin. Minusta se on jopa mukavaa siksi,että näen niitä ihmisiä, joita muuten näen vain muutaman kerran vuodessa. Olisipa mukava majoittua hotelliin, kukahan vaan senkin maksaisi. Ja jos sellainen olisi lähempänä, kuin 30 km päässä.

Quote from: Enni on 20.01.2010, 02:38:20Esimerkiksi joulu on sellainen juhla, että silloin jotkut saattavat haluta mennä rakkaidensa luo.

Varmaan noinkin. Vaikea sanoa, kun ei rakkaudesta ole kokemuksia, käsittääkseni se on enemmänkin keskiluokkaisten ihmisten juttu.

QuoteOn ikävää, ettet halua mennä vanhempiesi luokse jouluna yöksi. Se on ihan oma päätös itse kullekkin.

En usko, että se ihan pelkästään oma päätös on kaikille. Faijaa ei ole minulla enää hengissä, mutta ei minulla nuorempanakaan olisi varmaan mitään asiaa ollut hänen nurkkiinsa tunkea jouluna, koska en tuntenut koko miestä. Olisi luultavasti käännytetty ovelta takaisin kotiappäin.

Quote from: Enni on 20.01.2010, 02:38:20Ilmeisesti tämäkin yökahteen asti tenttiin lukeminen on siis mennyt nyt hukkaan, koska harrastukseni ovat olleet köyhien ihmisten harrastuksia, enkä luultavasti koskaan tule tienaamaan mitään.

No kyllä varmaan jonnekin 40 000 euron vuosituloihin voi päästä ilman kunnollisia lapsuuden harrasteitakin, mutta kunnon liksoille pääseminen on sangen epätodennäköistä.

ongelmahan on se että esim amk koulutus on nykyisin monelta osaa luokattoman huonoa, ja monet oppilaitokset ovat lähinnä vitsin tasolla, opintotuki on liian alhainen, siihen nähden että tulisi toimeen ilman sivutöitä monien kohdalla.

kaikkien yhteenlaskettujen miinusten summa vetää keskeyttäneiden lukua suureksi.

parantakaa koulutuksen tasoa, lasketaan vähän aloituspaikkoja, sekä palauttakaa teknikon tutkintonimike, tällä tehtäisiin suuri parannus suomen koulutuspolitiikkaan. ja työelämä kiittäisi.

Suomen on "hitek" imagonsa (ja kustannusrakenteensa) takia pakko pyrkiä hyvään ja korkeatasoiseen ja pitkälle menevään opetukseen mahdollisimman monelle.

Mutta liian pitkälle sitä ei pidä yrittää. Nyt keräämme sen hedelmiä, kun sisäänotot ovat liian suuria, asioita ei voida opettaa ja silti tulee tipukkaita. Eikä toisaalta "tavallisiin" töihin riitä tekijöitä. Olisi kaikille etu jos korkeakoulutusta annettaisiin vain niin monelle kuin sitä tarvitaan. Se voisi ehkä olla jotain puolet nykyisestä. Näin itse sen 90-luvulla kun opetuksen taso romahti ihan silmien edessä, kursseja jouduttiin helpottamaan jotta tarpeeksi moni pääsisi kursseista läpi, ja sisäänotto yli tuplaantui (TTKK:lla) tuona aikana. En tiedä miten sen jälkeen on opiskelijamäärissä tapahtunut, mutta luulisin ettei se vähentynytkään ole paitsi ehkä ihan viimeisinä jo laman aikaisina vuosina. Korkeakoulujen rahoitus taitaa olla vieläkin oppilasmääristä kiinni, joten kunnollista opetustakaan ei ole kouluilla motiivia antaa.

Mitä tulee akateemiseen vapauteen: mielestäni se pitää olla, ja opiskelu oli minulle parasta aikaa elämässä, mutta toisaalta ei sen liian suffeliakaan pidä olla. Miksei vaadita reppaasti, ja anneta siihen sitten mahdollisuus (eli ei sivutöiden pakottavaa tarvetta).

Sama suffeli koskee armeijaakin: jos harjoitukset olisivat järkeviä ja päteviä, niin kyllä uusavotonkin sukupolvi oppisi tekemään nuotiot ja kunto kasvaisi ja ehkä opittaisiin myös varsinaista sotilaallista liikkumista ja taktiikoita. Turhaanhan siellä kykkimään, kun voi mielekkäämminkin saada jotain aikaan sinä aikana. Myös kunnon puolesta.

Olen kyllä koulutuksen puolella, ja ilmaisen korkeakoulutuksen vieläpä. Mutta Suomella ei ole varaa yrittää antaa sitä korkeakoulutusta enemmälle kuin sen pystyvät tekemään.

Quote from: markusm on 20.01.2010, 03:09:01
ongelmahan on se että esim amk koulutus on nykyisin monelta osaa luokattoman huonoa, ja monet oppilaitokset ovat lähinnä vitsin tasolla, opintotuki on liian alhainen, siihen nähden että tulisi toimeen ilman sivutöitä monien kohdalla.

Tuo amk- asia varmaan voi pitää paikkansakin. Itse opiskelin kolmisen vuotta sitten yhden lukuvuoden ammattikorkeassa. Tein sen sillä periaatteella, että olin hakenut amk: hon "varasuunnitelmana", jos en heti pääse yliopistoon, ja siten, että valitsin koulutusohjelmien joukosta vähiten tympivän kuuloisen. Noh, vuoden verran sitä tradenomiksi kouluttautumispelleilyä jaksoi, mutta sitten päätin, että juttu ei ole minua varten.

Monestakin syystä ajattelin niin. Ensinnäkin kiinnostus oli nollassa jo kevään tultua, ja en vaan uskonut, että kuitenkaan saisin sillä kaupan kassaa kummempaa paikkaa. Ammattikorkeakouluista syydetään niin paljon ulos tradenomeja ja muita, ettei kaikille voi olla tarjolle sitä hyvää paikkaa.

Olen myös huomannut, että ammattikorkeakouluissa on paljon sitä porukkaa, jotka "opiskelevat", eli ovat vaan niitä hang-aroundeja, jotka eivät ehkä valmistu about ikinä. Laiskuus mm. yhtenä syynä, ja kenties se, että ala on aivan väärä. Mutta ammattikorkeissa on myös oikeasti niitä, joista jo tietää suunnilleen ensimmäisenä opiskeluvuotena, että he tuleva olemaan todella menestyneitä elämässään. Samaa mentaliteettia taitaa olla myös tottakai yliopistoissa, saattaa jopa olla vielä pahempia hang-aroundeja, tai ainakin pidempiaikaisia.  :D

Yksi asia, mikä vielä häiritsi tuossa amk: ssa oli se, että käymäni amk on äänestetty Suomen parhaaksi useampana vuonna. Mietin vaan, että jos se oli paras, niin mitä paskaa mahtaa enää muualla ollakkaan. : / Mielestäni käymäni amk muistutti lähinnä yläastetta.

Opetuksen laatu oli.. kehnoa. Näkee TODELLA eritasoista sakkia siellä "opettamassa". En tiedä, mistä suurin osa heistä sen pätevyytensä saa, mutta eivät he ainakaan opettaa osaa. Välillä meininki oli niin sekavaa, ettei edes olisi tiennyt minkä ainaan luennolla istui, jossei lukenut paperista. :D

Muistan, että meidän ryhmällämme oli tuolloin ensimmäisenä vuonna valmentaja. "Valmentaja". Hänen piti olla tukemassa ja auttamassa ihan käytännön jutuissa, mitä opiskeluissa ja elämässä tulee yleensäkin eteen, mutta emme nähneet häntä juuri koskaan. Totuimme siihen, että tietoa ei ole kellään. Kun meillä piti olla valmentaja- tunteja, niin hän tyypillisiseti soitti jollekkin meistä, ja sanoi olevansa yläkerrassa, ja pyysi laittamaan sähköpostia, jos tulee jotain. Hän oli aivan pihalla kaikesta, eikä edes osallistunut eräille messuille, joita olimme koko vuoden työstäneet.

Muistan yhden kerran, kun olimme kirjoittaneet ja palauttaneet kirjaesseen, ja siitä oli valmentajan kanssa kahdenkeskinen palautteensaanti- tuokio. Noh, istahdin hänen työpöytänsä viereen, ja ensimmäiseksi valmentaja karjui minulle, että en ole vielä palauttanut esseetäni. Vastasin, että kyllä lähetin sen jo noin kuukausi ennen deadlineä sähköpostilla, että kyllä pitäisi olla siellä. Valmentaja alkoi penkoa paperipinoaan pöytälaatikossa, ja naama hymyssä kiskaisi esiin esseeni, jonka olikin tulostanut, mutta ei siis vielä lainkaan lukenut. Edes silmäilemättä tekstiä, saati lukematta sitä, hän alkoi kertomaan minulle, mitkä asiat siinä olivat päin mäntyä ja mitä pitäisi parantaa, ja antoi keskinkertaisen arvosanan.  ??? Siellä on just tollasta touhua, kaikki on ihan pihalla.

Quote from: Sigridur on 19.01.2010, 23:54:51
Monilla ei ole työpaikka, Suomessa nyt korkea työttömyys, ja voi olla, ettei jokaisen terveys siine tasolla, että pysty hoitamaan koulu ja työ- molemmat.
Eli, kuinka voi olla mahdollista opiskella keski-ikäisille perheellisille ihmisille? Esim. 40v 3 lasten yksinhuoltajille?

Minusta on aika selvää, että jos on 40v 3 lapsen yksinhuoltaja eikä rahat riitä, niin kannattaa varmaan käydä töissä ja lykätä niitä opiskeluhaluja. Ei se opiskelu olekaan aina mahdollista kaikille. Jos on perhettä, niin valinnat tehdään eri tavalla kuin ilman vastuuta muista ihmisistä.

Kalliisiin, terveydelle välttämättömiin lääkkeisiin saadaan yleensä avustusta, Kela korvaa osan ja mahdollisesti myös sosiaalitoimi avustaa tällaisessa tilanteessa.

Mielestani opintotuki pitää olla pienen palkan tasoinen, koska opiskelu on myös työ ja vaatii paljon. Opiskelu pitää olla mahdollista opintotuen ansiosta sekä nuorille yksineläjille, että keski-ikäisille perheellisille, että yksinhuoltajille. Jokaiselle.
Mielestani opintutoki pitää olla samanlainen kun keski-eläke tai palkkatuki, eli noin 1000euroa.
Asunto 250eurolla vuokraa ei saa mistään. Itse asun pienellä paikkakunnalla- ei todellakaan Helsingissä kaksiössä kerrostalossa, ja vuokra on 750euroa, mikä on aiavan normaalia. Helsingissä samat asunnot maksavat jopa yli 1000euroa vuokraa per kuukausi.

Suomen koko koulutusfilosofia on pielessä. Suorittavien alojen tekijöistä on puutetta, kun taas biologeja, historioitsijoita ja kaiken maailman etnomusikologeja valmistuu kymmenkertaisesti vapaana oleviin työpaikkoihin nähden. Samaan aikaan opiskelijat joutuvat käymään töissä opiskelujen ohella, mikä hidastaa valmistumista.

Opetuspaikkoja pitäisi monelta alalta karsia rajusti. Filosofian ei pitäisi olla, että jokaisella on oikeus opiskella sitä mitä huvittaa, vaan että valtio ja oppilaitokset yrittävät kouluttaa ihmisiä sen mukaan, minkä alan osaajista on pulaa. Opiskelijoilla pitäisi olla myös itsellään jonkinlainen vastuu siitä, että he opiskelevat sellaiselle alalle, jossa on mahdollista työllistyä. Hakijoita pitää karsia kovalla kädellä ylimpiin kouluihin, sillä ei kaikista ole maistereiksi eikä kaikkien tarvitse olla maistereita.

Ammattikoulu on monesti pelkkä vitsi. Väkisin käytetään kolme vuotta sellaisen asian opettamiseen, mistä selviäisi puolen vuoden koulutuksella ja sen jälkeen ohjatulla työharjoittelulla. Ei metallimiestä, media-assistenttia tai kuorma-autokuskia tarvitse kolmea vuotta koulun penkillä istuttaa. Ne hommat opitaan sitten töissä, joskin kuorma-autohommissa pitää olla ikää ennenkuin voi alkaa harjoittelemaan. Lähes kaikki ammattikoululaiset, joiden kanssa olen puhunut, ovat sanoneet, että koulunkäynti on täysin järjetöntä ajantappoa noin 70% ajasta. Oppisopimuskoulutus tuettuna "oikealla" optuksella olisi paljon halvempaa, tehokkaampaa ja motivoivempaa kuin ammattikoululla vetelehtiminen. Kumman palkkaisit mieluummin rekkakuskiksi: kolme vuotta ammattitaitoisen kuskin mukana kiertäneen, kuormia sitoneen, vaikeissa olosuhteissa ajamista seuranneen, kaikki yleisimmät eteen tulevat ongelmatilanteet nähneen nuorukaisen, joka on saanut itse kylläkin kortin vasta äskettäin, vai juuri ammattikoulusta valmistuneen nuoren miehen, joka on kuluttanut viimeiset kolme vuotta koulunpenkkiä ja joka on ehkä säkällä pari oikeaa ajokeikkaa päässyt heittämään koulun kautta. Ei tällaisia hommia opi kuin tekemällä, kunhan perustiedot ovat hallussa.

Kun typerä ylikouluttaminen saataisiin vähenemään ja täten opintomenot valtiolle pienemmiksi, voitaisiin opiskelijoille maksaa sellaista opintotukea, millä pystyy viettämään jotenkin ihmisarvoista elämää ilman työntekoa. Samalla voitaisiin mielestäni ihan hyvin pidentää yliopistojen lukuvuosia, koska nykyisellään melkein puolet vuodesta on lomaa. Tässä ei ole järjen hiventä. Nythän pitkä kesäloma on välttämätön, että ehtii tienata rahaa taas ensi vuoden opiskelja varten.

Ihmisillä olisi tietysti hyvä olla itselläänkin jonkinlainen realistinen käsitys siitä, että nykypäivänä vuosikausia yliopistolla roikkunut ja huonoin arvosanoin valmistunut humanististen tieteiden maisteri, jonka työkokemus on kaupan kassalta, ei ole työmarkkinoilla oikeastaan yhtään mitään. Moni nyt yliopistoissa opiskeleva tulee vielä pettymään huomatessaan, ettei opiskelu suinkaan takaa hyvää palkkaa ja työtä. Onneksi pikku hiljaa asia korjaantuu, kun nuoriso huomaa, että kannattaa ihan oikeasti miettiä, kannattaako sitä etnomusikologiaa opiskella, vaikka se kuinka kiinnostaisi, koska etnomusikologeja tarvitaan melko harvassa työyhteisössä.

Ja kyllä, tällainen tieteenhaara on ihan oikeasti olemassa:http://www.studentum.fi/Etnomusikologia_67043.htm

Quote from: Kaptah on 20.01.2010, 15:38:21
Suomen koko koulutusfilosofia on pielessä. Suorittavien alojen tekijöistä on puutetta, kun taas biologeja, historioitsijoita ja kaiken maailman etnomusikologeja valmistuu kymmenkertaisesti vapaana oleviin työpaikkoihin nähden.

Tässä sinällään ansiokkaassa pohdiskelussa on pari fibaa nähdäkseni: ensinnäkään en usko, että historioitsijoita ja biologeja valmistuu kymmenen kertaa liikaa. Olisiko tästä jotain tilastoa?

Toiseksi: en myöskään usko, että Suomessa on millään alalla sellaista työvoimapulaa, että siellä olisi tarvetta kovin merkittävälle osalle siitä porukasta, jotka nykyään tuhlaavat aikaansa esim. medianomiksi tai etnomusikologiksi lukemalla. Yhteiskuntarauhan kannalta on kuitenkin hyvä, että nuorisolla on joku paikka, johon päivisin mennä aikaansa tappamaan. Lopulta on kai aika sama, tapahtuuko se amk:ssa medianomiksi opiskellen vaiko aikuiskoulutuskeskuksen raksalinjalla (käsittääkseni on raksahommissakin työtilanne nykyään aika murheellinen).

Kyseessä on myös ihmisten työpaikat: tuskin nuo tulevia etnomusikologeja ja medianomeja työkseen opettavat haluavat noin vain luopua duuneistaan.

Amk on ihan turha. Sen tarkoitus on vain työllistä joukko tusinamaistereita.

Noi palkinnot on pelkkiä imagojuttuja. Yleensä ne annetaan kaikkein paskimalle koululle. Yleinen käytäntö. Ei niissä ole edes tehty mitään vertailuja.
Amk on ihan turha. Sen tarkoitus on vain työllistää joukko tusina maistereita ottamalla sisään joukon tusina opiskelijoita.

AMK:n tarkoitus nuorelle on hankkia kavereita(juhliminen) ja ottaa lakisääteiset opintuet ulos.

Ei ole totta. AMK.ssä opiskelaan myös hyvin käyttännolliset ammatit, käsityöt, kuten esim. hopeaseppä-artesaani. Sekin on AMK- tutkinto.
Inarin saamelais keskustassa on hopeaseppä-artesaani linjaa, myös Savon Varkaudessa, ja se on hyvin käytännöllinen ammatti, ja sen tutkinnon kanssa voi työllistyä, avattaa pajaa, ruvettaa yrittäjäksi.
Metali-alla, puu-alla sekin on AMK.

Quote from: Kaptah on 19.01.2010, 23:28:42
Tuloja siis on aika tarkkaan tuo 500€ kuussa, josta menee vuokraan 252€. Jäljelle jää siis vuokran jälkeen pyöreästi 250€.

Tästä vähennetään:
Puhelinlasku 25€
Kouluruokailut 6 kertaa viikossa (pe-la) á 2.60 = 62,40
Junamatka kerran kuussa Kuopioon vanhempia tervehtimään = 60€ edestakaisin

Muutama huomautus. Hanki halvempi puhelinliittymä. Minun kuukausimaksuni on ainakin kympin vähemmän. Älä ruokaile koulussa, se on helvetin kallista. Syö kotona tai tee omat eväät. Junamatka on hieman halvempi ja jos sinne vanhempien luo pitää joka kuukausi kirmata, niin voidan edes olettaa, että vanhemmat kustantavat ylläpidon vierailun ajan. Kas noin, monta kymppiä enemmän jää juhlimiseen! Olettamus on myös se, että kesäisin opiskelijat voivat tienata lisätienestejä.

Quote
No, ei piru laiskoja ruoki. Menköön töihin. Katsotaanpas. Opintojen tavoitetahti on 60 opintopistettä vuodessa. 60 opintopistettä vaatii standardien mukaan 1600 tuntia töitä. Jos opiskelija opiskelee 8h päivässä, se tarkoittaisi 200 päivän opiskeluja.

Nuo stantardit ovat viitteellisiä. Ainakin yliopistossa, jossa näitä ikuisia vinkujaopiskelijoita on paljon, en ole törmännyt kovinkaan moneen kurssiin, jossa oikeasti pitäisi tehdä opintopisteiden eteen edellytetty tuntimäärä. Räikeimmissä tapauksissa yhden opintopisteen arvoisista kursseista voi saada 5 op. Joissain erityistapauksissa tuntimäärä on mennyt tuon viitteellisen stantardin yli. En tietenkään väitä, etteikö jossain tuota stantardia sovellettaisi ihan kirjaimellisesti.

Quote
Kumpikin lukukausi on siis noin 14 viikkoa, eli vuodessa 28 viikkoa, ellei joudu uusimaan tenttejä ylimääräisillä tenttijaksoilla. Tämä tekeekin viikkotyömääräksi noin 57h. No, myönnän, että viime aikoina olen itse selvinnyt vähemmällä. Ensimmäisenä vuonna tuo saattoi tulla hyvinkin täyteen monena viikkona työläiden peruskurssien vuoksi. Harvalla on aikaa tai energiaa käydä tuon lähes 60 opiskelutunnun lisäksi töissä. Ainakaan mistään harrastamisesta tai ihmissuhteesta on hankala enää tuollaisen opiskelumäärän ja osa-aikatyön jälkeen haaveillakaan.

Kuka pakottaa käymään 60 op opintoja JA tekemään töitä? Eihän siinä mikään kiire ole opiskella, jos tienaa omat rahansa? 60 op on tarkoitettu opiskelijoille, jotka haluavat suorittaa tutkinnon viidessä vuodessa.

Eu.n käyhyys raja on 13000 vuosituloja, eli noin yli 700 euroa kuukaudessa, ja opintotuki on jotain 280 euroa, mikä on aivan syvästi köyhyydena rajan alapuolella, ja aivan naurettava summa, josta ei kukaan pysty elää missään maassa, varsinikin ei kalliissa Skandinaviassa.
Asuntotuli opiskelija ei saa, kun asuu puolison kanssa, ja ko. tuki on vielä riippuva puolison tuloista. Vaikka opintotuki saa ja asuntotuki- se on noin 500 euroa, joka Helsingissä ei riittä edes yksiön vuokraan.
Miksi suomalaiset opiskelijat suvaitsevat elämä syvästi köyhyyden alapuolella, kun maassa on keskipalkka noin 1800 euroa?
Esim. kun menee ns. orjatöihin työtön, työmarkkinatuella, niin saa noin 600 euroa kuukaudessa ja asuntotukea. Kun elää puolison kanssa, saa vain työmarkkinatuen ne 600 euroa. Kun ei maksaa vuokraa, eikä mitään laskuja- kaikki maksaa puoliso, niin 600 pysty elää,kun summa on vain ruokaan, vaatteisiin ja huviin.
Mutta oikeasti, miksi opiskelijat tyytyvät niin uskomattomiin köyhyyteen???

Suomessa koulutus maksaa todella paljon ja vielä pitäisi opintotuen rahallinen määrä yli kaksinkertaistaa? Mistä ihmeestä te kuvittelette että valtio saisi siihen rahat? Hullua!

Ja mistä saa valtio rahaa eläkeläisiin, kun keski eläke on noin 1400 euroa?
Ajattelkaa, mikä ero!
Normi eläke on- 1400 eur.
Opintotuki - 280eur.

Jokaisella ihmisellä Suomessa pitää olla inhimillinen elämä. Monet keski-ikäiset työttömät lähtisivta vaikka opiskelemaan AMK.n tai vaikka yliopistoihin, mutta opintotuki on vielä puolet pienempi kun perus päivärahaa, eli työmarkkinatuki!!! Kun ihminen työtön ei pysty elää työmarkkinatuella, opintotuella olisi kuollut nälkään sillan alla.
Olin katsonut www.etuovi.com/ asuntoja Helsingissä, ja ei missään on alle 500 euroa yksiö.
Ja pitää ajattella että esim. perheellisille on vaikea ottaa yksiö, kun on puoliso ja lapset. Voiko vaikka 4 henkinen perhe asua yksiössä?
Itse kun olin työttömänä, ajattelin mennä opiskelemaan, mutta kun sain selvää, paljonko on opintotuki, että se on vielä enemmään kun puolet päivärahasta- menin aivan shokkiin, enkä mennyt pääsykokeisiin, koska yksinkerytaisesti en pystysi millään elää.
Miksi opiskelijoiden valtio antaa kitua syvästy köyhyyden allapuolella, ja ei kukaan puolustaa opiskelioiden elämälaatua???
Opiskelijat valmistuvat ammatteihin, työelämään, miksi heidän pitää noin kitua???
Jokaisella ihmisellä Suomessa pitää olla oikeus inhimillisen elämään!!!!

Quote from: Sigridur on 20.01.2010, 21:40:49
Ja mistä saa valtio rahaa eläkeläisiin, kun keski eläke on noin 1400 euroa?
Ajattelkaa, mikä ero!
Normi eläke on- 1400 eur.
Opintotuki - 280eur.

Ota ihan rauhallisesti, kunhan olet ehtinyt eläkeikään, tuo epäkohta on korjattu ihan sellaiseksi kuin sinä itse haluat.

Quote from: do.ut.des on 20.01.2010, 21:31:13
Mistä ihmeestä te kuvittelette että valtio saisi siihen rahat?

No enstealkuun vaikka leikkaamalla rikollisten, turvapaikkaturistien ja nuorten työttömien hyysäämisestä. Pahantekeväisyydestä kehitysyhteistyöstä löytyy miljardin verran löysää vuosittain. Kyllä sitä rahaa löytyy kun vähän etsii. Ja onhan meillä varaa eiksni?

e:Termit kuntoon

Ehdotus: jatkossa lukukausimaksut käyttöön jokaisesta lukukaudesta joka venyy yli tämänhetkisen valmistumisajan keskiarvon.

Onko ehdotuksella negatiivisia puolia? Itse en näin 5 sekunnin miettimisellä keksi yhtään.

Quote from: Sigridur on 20.01.2010, 21:40:49
Ja mistä saa valtio rahaa eläkeläisiin, kun keski eläke on noin 1400 euroa?
Ajattelkaa, mikä ero!
Normi eläke on- 1400 eur.
Opintotuki - 280eur.

Ihmisethän maksavat palkastaan veroa, josta eläkettä kertyy vanhoille päiville. Eri asia on, että onko sitä rahaa sitten todellisuudessa olemassa kun sitä kukin on maksanut.

Mutta opiskelijan koulutus maksaa. Tämä on tietääkseni osasyy sille, miksi opintotuki ei ole muhkeampi. Työtönkin saa enemmän rahallista avustusta kun perseellään istumisesta ei koidu valtiolle lisäkustannuksia kuten opiskelijoista, mutta opiskelijoilla on tiettyjä etuuksia mitä muilla ei ole - erinäiset alennukset. Mutta on totta että opiskelijat ovat tämän kansan köyhin osa. Olen itsekin opiskelija. Autoa ei ole ja asun yksiössä. Olen pärjännyt ilman velanottoa - velaton - ja kesätöistä on massia jäänyt säästöön asti - tonneja. Toki opintotuen varassa plussan puolelle menoissa ei pääse. Vähintään kaikki tukirahat menevät ja omaa pussia joutuu raottamaan. Tilanne on tietenkin toinen, jos on puoliso jonka tulot vaikuttavat ja opiskelijalla on perhettä ja sitä myötä velkaa ja paljon menoeriä. Itse olen sitä mieltä, että 30v jälkeen ei korkeakouluun kannata mennä - ellei ole erityisen painavaa syytä. Lopulta on sama mistä ammatista rahaa tienaa, kunhan tienaa mahdollisemman paljon.

Totta. Suomi ei ole mikään köyhä valtio, ja rahaa on riittävästi.
Suomi antaa miljooneja euroja kehitysmaihiin, hyyssää pakolaiset. Paljonko menee rahaa pakolaisiin? Varmasti miljooneja ja miljooneja. Siitä ei kukaan puhu. Mutta opiskelijat kituvat köyhyyden rajan syvästi alapuolella.
Suomaaliperhe saa asua Heksingissä yli 100 neliössä ja ilmaiseksi.
Opiskelija saa painua korpeen, ja soluasuntoon, ja vielä maksaa siitä.
Somaaliperhella on auto, tai ajavat taksilla.
Opiskelijat ajavat pyörällä vaikka olis kuinka pakkasta.
Somaaliperheella on päivärahoja ja lapsilisiä monta sanat euro kuukaudessa.
Opiskelijan pitää tyyttyä 280 euroon?
Opiskelijat herätkää!!! Ja vaatikaa ihmimillista elämä Suomessa.

Suomessa on keskipalkka noin 1800 euroa.
Opintotuki on noin 280 euroa. Hinnta ovat keskipalkan mukaiset. Vuokraa, ruoan hinnat ja kaikki ovat normi palkansajan tasolla.
Opintotuella ei kukaan pysty elää, eikä edes kuolla, koska halvin arkkukin on kalliimpi kun on opintutuki!!!

Sigridurille tiedoksi että on myös mahdollista hakea aikuiskoulutustukea. Ehdot vaan ovat todella mutkikkaat(pitää olla tietty määrä työhistoriaa, ja tietty määrä työhistoriaa nykyiseltä työnantajalta, ym. ym.). Ja aikanaan muutosturvan kouluttaja sanoi, että aikuiskoulutustukea myönnetään todella nihkeästi. Mutta aikuiskoulutus tuki on suurempi kuin opintotuki, vastaa suurudeltaan ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Kannattaa kysyä työttömyystoimistosta lisää faktoja, ja selvittää voiko tuota tukea saada ja mihin tutkintoon sen voisi käyttää. Tukiaika kun on aika lyhyt, 18 kk.  

Quote from: Sigridur on 20.01.2010, 21:22:52
Eu.n käyhyys raja on 13000 vuosituloja, eli noin yli 700 euroa kuukaudessa, ja opintotuki on jotain 280 euroa, mikä on aivan syvästi köyhyydena rajan alapuolella, ja aivan naurettava summa, josta ei kukaan pysty elää missään maassa, varsinikin ei kalliissa Skandinaviassa.
Asuntotuli opiskelija ei saa, kun asuu puolison kanssa, ja ko. tuki on vielä riippuva puolison tuloista. Vaikka opintotuki saa ja asuntotuki- se on noin 500 euroa, joka Helsingissä ei riittä edes yksiön vuokraan.
Miksi suomalaiset opiskelijat suvaitsevat elämä syvästi köyhyyden alapuolella, kun maassa on keskipalkka noin 1800 euroa?
Esim. kun menee ns. orjatöihin työtön, työmarkkinatuella, niin saa noin 600 euroa kuukaudessa ja asuntotukea. Kun elää puolison kanssa, saa vain työmarkkinatuen ne 600 euroa. Kun ei maksaa vuokraa, eikä mitään laskuja- kaikki maksaa puoliso, niin 600 pysty elää,kun summa on vain ruokaan, vaatteisiin ja huviin.
Mutta oikeasti, miksi opiskelijat tyytyvät niin uskomattomiin köyhyyteen???

Eikös keskipalkka ole lähes 3000€.

Kiitos. Ajattelen iste joskus opiskella, mutta olen 38v, on puoliso, joka saa eläkettä, ja tulo vaikuttaa, vaikka koko puolison eläke menee pelkästään laskuihin. Asumme erikseen, mutta laskuja on noin 1700 euroa edessä. Asunto, 2 autot, lainoja, luottokortteja, vakuuttukset, puolison lapsen elätusmaksu.
Itse olen pätkätöissä, ja työ loppuu toukokuussa. Sitten pitää taas jotain etsiä, koska päiväraha en saa, ja työmarkkinatuekeen vaikuttavat puolison tuloja, vaikka puolison eläkkellä emme pysty yhdessä elää, kun laskuja on enemmään kun on puolison eläke. Olin ajattelut mennä opiskelemaan, mutta opintotuki on vielä pienempi kun työmarkkinatuki, ja sekin on puolison tuloista riippuva. Ja tietysti en halua olla riippuvainen puolisosta taloudellisesti, ei missään nimessä, koska me emme elää kun puolisot, vaan kun parhaat kaverit. KELA ei otta edes huomioon, että emme elää missään parisuhteessa, vaan jokaisella on oma elämä, ja naimisiin menin vain hänen vanhempien takia, enkä ole edes hetero.
Elämme siis aivan erikseen, mutta KELA katsoo että olemme "naimisissa". En voi olla riippuva, enkä halua, ja se on mahdottonta.
Kun sanoin, kun sain selvää opintotuesta- olin melkein saamassa sydänkohtauista, kun kuulin sen suuruutta- pienuutta, ja ns. tarveharkkinnasta.
Mua kiinnostaa AMK, mutta kun tuki on niin pieni, se on mulle mahdottonta, ja kun työt mulle loppuu kesälle, haen taas töitä, tai joku työvoimatoimiston kurssi.

Arvostan kuitenkin opiskelioita, enkä tajua, miski valtio kohtelee esim. tulevat lääkärit, insönöörit niin kovakouraisesti???
Lukutaidottomille somaaleille maksaa hyvin, ja he saavat kaikki, älykkäät opiskelijat, jotka opiskelevat hyvin vaativat oppinnot- eivät saa mitään. Missä kohtuus???
Joka pääsee yliopistoon- pitää olla hyvin älykkäs, koska kokeet ovat erittäin vaativia. Se on Suomen kermaa, ja valtio ei voi edes maksaa heille kohtuullista elintasoa??? Se on hävettävää!!!!

Quote from: Siiseli on 20.01.2010, 18:34:19

Quote from: Kaptah on 19.01.2010, 23:28:42
Tuloja siis on aika tarkkaan tuo 500€ kuussa, josta menee vuokraan 252€. Jäljelle jää siis vuokran jälkeen pyöreästi 250€.

Tästä vähennetään:
Puhelinlasku 25€
Kouluruokailut 6 kertaa viikossa (pe-la) á 2.60 = 62,40
Junamatka kerran kuussa Kuopioon vanhempia tervehtimään = 60€ edestakaisin

Muutama huomautus. Hanki halvempi puhelinliittymä. Minun kuukausimaksuni on ainakin kympin vähemmän. Älä ruokaile koulussa, se on helvetin kallista. Syö kotona tai tee omat eväät. Junamatka on hieman halvempi ja jos sinne vanhempien luo pitää joka kuukausi kirmata, niin voidan edes olettaa, että vanhemmat kustantavat ylläpidon vierailun ajan. Kas noin, monta kymppiä enemmän jää juhlimiseen! Olettamus on myös se, että kesäisin opiskelijat voivat tienata lisätienestejä.

Olen sitä mieltä että opintotuet ovat riittäviä ottaen huomioon opiskelun ilmaisuuden, muissa maissahan opinnoista yleensä maksetaan kalliita lukukausimaksuja. Tästä huolimatta on pakko kommentoida paria epäkohtaa.

"Älä ruokaile koulussa" - täysin älytön ehdotus, mitäs jos on 8 tuntia opetusta? Pitäisikö siinä tunnin ruokiksella kirmata kotiin, laittaa spagetit kattilaan, syödä ja ehtiä takaisin ennen seuraavan opetuksen alkua?

"juhlimiseen" - tätä on turha yleistää, joillakin aloilla opiskelu on huomattavasti rankempaa kuin 8-16 työpäivistä koostuvat 5-päiväiset viikot.

Quote

Quote
No, ei piru laiskoja ruoki. Menköön töihin. Katsotaanpas. Opintojen tavoitetahti on 60 opintopistettä vuodessa. 60 opintopistettä vaatii standardien mukaan 1600 tuntia töitä. Jos opiskelija opiskelee 8h päivässä, se tarkoittaisi 200 päivän opiskeluja.

Nuo stantardit ovat viitteellisiä. Ainakin yliopistossa, jossa näitä ikuisia vinkujaopiskelijoita on paljon, en ole törmännyt kovinkaan moneen kurssiin, jossa oikeasti pitäisi tehdä opintopisteiden eteen edellytetty tuntimäärä. Räikeimmissä tapauksissa yhden opintopisteen arvoisista kursseista voi saada 5 op. Joissain erityistapauksissa tuntimäärä on mennyt tuon viitteellisen stantardin yli. En tietenkään väitä, etteikö jossain tuota stantardia sovellettaisi ihan kirjaimellisesti.

"en ole törmännyt kovinkaan moneen kurssiin, jossa oikeasti pitäisi tehdä opintopisteiden eteen edellytetty tuntimäärä" - Itse voisin esimerkkinä mainita taannoisesta kurssista jossa 1 opintopisteen eteen joutui tekemään 3kpl 7-päiväistä viikkoa 10-tuntisia päiviä. Toisaalta kuten sanoit, itseäni vihastuttaa se että joissain tiedekunnissa opintopisteitä tippuu suoritusmerkintöihin lähes itsestään.

En väitä ettetkö olisi joissakin asioissa oikeassa etenkin ns. leikkikoulutiedekuntien osalta. Kommenttini olivat vaativamman opiskelun näkökulmasta kirjoitettuja.

Muistakaa että OPISKELUISSAKIN ON EROA.

Quote from: Siiseli on 20.01.2010, 18:34:19
Muutama huomautus. Hanki halvempi puhelinliittymä. Minun kuukausimaksuni on ainakin kympin vähemmän. Älä ruokaile koulussa, se on helvetin kallista. Syö kotona tai tee omat eväät. Junamatka on hieman halvempi ja jos sinne vanhempien luo pitää joka kuukausi kirmata, niin voidan edes olettaa, että vanhemmat kustantavat ylläpidon vierailun ajan. Kas noin, monta kymppiä enemmän jää juhlimiseen! Olettamus on myös se, että kesäisin opiskelijat voivat tienata lisätienestejä.

No, ainakin omalta osaltani luottamustehtävät eräässä järjestössä edellyttävät välillä pitkiä puheluita ja paljojen tekstiviestien lähettämisiä. Toisilla ei, mutta se kymppi lisää kuussa on 30 senttiä per päivä eli ei hirveän paljon.

2.60 ei ole helvetin kallista siitä, että saa kunnon lämpimän aterian, salaatin, juomat ja leivän. Se on halpaa. Ei siitä sen halvemmalla selviä kotonakaan.

Minusta on hölmöä olettaa, että vanhemmat elättävät opiskelijaa, jos vanhempien ei edellytetä elättävän työtöntä jälkikasvuaan.

QuoteNuo stantardit ovat viitteellisiä. Ainakin yliopistossa, jossa näitä ikuisia vinkujaopiskelijoita on paljon, en ole törmännyt kovinkaan moneen kurssiin, jossa oikeasti pitäisi tehdä opintopisteiden eteen edellytetty tuntimäärä. Räikeimmissä tapauksissa yhden opintopisteen arvoisista kursseista voi saada 5 op. Joissain erityistapauksissa tuntimäärä on mennyt tuon viitteellisen stantardin yli. En tietenkään väitä, etteikö jossain tuota stantardia sovellettaisi ihan kirjaimellisesti.

No, tuo on osaltaan totta. Itse olen joistain kursseista saanut todella halvalla opintopisteitä, toisissa kursseissa taas on saanut tehdä helposti ylitöitäkin.

QuoteKuka pakottaa käymään 60 op opintoja JA tekemään töitä? Eihän siinä mikään kiire ole opiskella, jos tienaa omat rahansa? 60 op on tarkoitettu opiskelijoille, jotka haluavat suorittaa tutkinnon viidessä vuodessa.

Tuo 60 op vuodessa on tavoite, johon pitäisi pyrkiä jokaisen. Itse ainakin haluan valmistua roikkumatta kymmentä vuotta koulussa. Opintotuella taas ei välttämättä pärjää, joten työnteko voi olla välttämätöntä, ja se taas entisestään vaikeuttaa opiskelemista ja viivyttää valmistumista.

Quoteopintotuki on jotain 280 euroa, mikä on aivan syvästi köyhyydena rajan alapuolella, ja aivan naurettava summa, josta ei kukaan pysty elää missään maassa

mutta miten yli puolet maailman väestöstä elää pienemmällä rahalla?
esim. kiinassa ja intiassa.
opintotuki on pieni, mutta jos käydä kesällä töissä 1200 euron palkalla ja asua kunnan vuokra-asunnossa tai asuntolassa riittää rahaa peruselämiseen hyvin.

QuoteEsim. kun menee ns. orjatöihin työtön, työmarkkinatuella, niin saa noin 600 euroa kuukaudessa

työttömyystuki on noin 400 euroa, eikä 600.

QuoteOlin katsonut www.etuovi.com/ asuntoja Helsingissä, ja ei missään on alle 500 euroa yksiö.

mutta helsingissä on paljon kaupunginvuokra-asuntoja.
lähes kaikki minun tuttavat, minä, veljeni, vanhempani saivat ne 0.5-4 vuodessa hakemisesta.
ja vuokrat ovat 270-450 välillä.
monet hakivat ne heti, kun täyttivät 18 vuotta, vaikka silloin ei ollut halua muuttaa pois kotoa.
ja kun halu muuttaa pois tuli, kohtuuhintainen asunto oli jo.

QuoteOmakotitaloa on vaikea vaihtaa pienempään

omakotitaloon voi asuttaa vuokralaisia.
kunnon omakotitalossa pitää olla ainakin 2 keittiötä, 3 vessaa ja hyvä äänieristys, niin että olisi mahdollista asuttaa vuokralaiset.

QuoteSitten auto

auto opiskelijälle?

Quoteja tietysti olutta tai viiniä illalla rentoutaakseen.

alkoholi ei kuulu peruselintarvikkeisiin.

QuoteKukapa haluaisi myöskään luopua järvenranta tontista, omasta rantasaunasta, pihasta ja maaseudun rauhasta, jossa kelpaa koirankin temmeltää.

minulla ei ole näitä, mutta luopuisin niistä hyvin helposti.
mutten luopuisi laajakaistaliittymästä, satelliitti-tv:stä, digikamerasta. minulle riittää hyvin kerrostaloasunto, jos se ei ole ensimmäisessä kerroksessa ja sillä on hyvä äänieristys.

QuoteAsunto 250eurolla vuokraa ei saa mistään.

on kaupungin vuokra-asuntoja 250 eurolla.
vähän, mutta on.

Noo, mun vanhemmat ovat molemmat jo kuolleet, ja vaikka olisivat elossa, olisivat jo aika vanhoja, eikä kukaan voi olettaa että vanhemmat elättävät 40 vuotiasta lasta!

Mulla on kokemusta esim. 90. luvulla kun Islannin tuki on aika hyvä, mutta ei niin hyvä, elätäkseen Islannissa, niin oli parempi päästää Reykjavikiin yliopistoon, nosta tukea ja mennä sit vaihto-oppilaaksi esim. Prahaan. Prahassa silloin hinnat olivat noin 4-5 kertaa halvimmat kun Reykjavikissa, ja opiskelija sai vielä ns. dietteja. Eli oli mahdollista nostaa opintotukea Islannista, ja opiskella Prahassa, ja siellä islannin tuella ei joutunut kituamaan, vaan elämä oli mukava, sai vuokratta yksiö sisustettu keskustassa, juhlia joka ilta, pitää hauskaa, ja elintaso oli vielä parempaa kun paikkallisten palkkansaajien. Tiedän omasta kokemuksesta. Mutta kun Tsekki meni EU.hun, kaikki nyt Prahassa kallista kun Suomessa. Mutta 90.luvulla islantilaisella opintotuella oli opiskelija pystynyt elämämään Prahassa erittäin hyvin. Ja kun haluaisi autoa ja matkustaa kesällä- niin voisi saada työpaikkaa vaikka kun turistiopas, kun osaa kieliä.
Tunsin monet islantilaiset, jotka opiskelivat ns. itä Euroopassa, ja elivat hyvin. Se oli 80-90 luvulla. Itse olin Prahassa asunut monta vuotta ja elänyt hyvin.

Kun nyt on taas päästy opiskelijoiden syyllistämisessä kovaan vauhtiin, niin pistänpä uutisen jossa kiteytyy sitten kaikki. Ja lukekaa se kommenttiosio. "Pekkako" muka joutuu tulemaan toimeen vähällä?

Quote"Pekka" elää 390 eurolla kuukauden (http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/166608.shtml)

Viisikymppinen tamperelainen Pekka (nimi muutettu) elää käytännössä asumistuella, työmarkkinatuella ja toimeentulotuella. Hän saa yhteensä tukea 810 euroa, josta vuokran jälkeen jää käteen 390 euroa. Tästä on maksettava kaikki muu.

QuoteJa tietysti en halua olla riippuvainen puolisosta taloudellisesti, ei missään nimessä, koska me emme elää kun puolisot, vaan kun parhaat kaverit. KELA ei otta edes huomioon, että emme elää missään parisuhteessa

mutta miksi piti rekisteröidä parisuhde?

Quote2.60 ei ole helvetin kallista siitä, että saa kunnon lämpimän aterian, salaatin, juomat ja leivän. Se on halpaa. Ei siitä sen halvemmalla selviä kotonakaan.

selviää, jos ostaa lidlistä ja käyttää tarjouksia.

Quote from: Kaptah on 20.01.2010, 22:57:302.60 ei ole helvetin kallista siitä, että saa kunnon lämpimän aterian, salaatin, juomat ja leivän.

Ihan mielenkiinnosta: missä korkeakoulussa saat 2,60 eurolla ruokalasta kunnollisen lämpimän aterian? Ainakin minun kokemukseni on, että ko. hinnalla saa annoksen, jossa lihaa/kanaa/kalaa ja täten proteiineja on täysin riittämätön määrä. Ei ihminen elä pelkillä hiilareilla, ja kun siihen lautaselle sitten mätetään kauhea kasa jotain perunamuusia, niin ateria on itse asiassa epäterveellinen.

Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 20.01.2010, 23:17:25

Quote from: Kaptah on 20.01.2010, 22:57:302.60 ei ole helvetin kallista siitä, että saa kunnon lämpimän aterian, salaatin, juomat ja leivän.

Ihan mielenkiinnosta: missä korkeakoulussa saat 2,60 eurolla ruokalasta kunnollisen lämpimän aterian? Ainakin minun kokemukseni on, että ko. hinnalla saa annoksen, jossa lihaa/kanaa/kalaa ja täten proteiineja on täysin riittämätön määrä. Ei ihminen elä pelkillä hiilareilla, ja kun siihen lautaselle sitten mätetään kauhea kasa jotain perunamuusia, niin ateria on itse asiassa epäterveellinen.

Tampereella jokaisesta opiskelijahuollon ravintolasta halvempi ateria irtoaa 2,10€ ja arvokkaampi 2,45€. Lukukaudella 2008-2009 hinnat olivat molemmissa parikymmentä senttiä alemmat. Ruoka on laadukasta ja terveellistä, tällaisen ruokailun subventoinnilla valtio tekee oikeasti järkeviä ratkaisuja, ettei se opiskelijoiden ruokailu rajoitu pelkästään siihen perinteiseen riisi-makarooni-jotain hässäkkään.

Quote from: requiem on 20.01.2010, 23:22:25Ruoka on laadukasta ja terveellistä

Höpöhöpö. Jos ruokana nyt on esim. jotain kalapuikkoja, niin niitä saa ottaa tuolla hinnalla niin vähän, ettei siitä aikuisen miehen proteiinintarve täyty mitenkään.

Quote from: requiem on 20.01.2010, 23:22:25ettei se opiskelijoiden ruokailu rajoitu pelkästään siihen perinteiseen riisi-makarooni-jotain hässäkkään.

No itse kyllä teen kanan fileesuikaleista tai naudan paistijauhelihasta riisihässäkkää, joka pesee ravintoarvoissa mennen tullen kouluruuat, koska minun hässäkässäni on oikeasti lihaakin.

Vilach. Olen maailma nähnyt, asunut Islannissa, Tsekissä, Italiassa ja Suomessa. Ja ei missään mualla on ihmiset oluen-viinin suhteen niin tiukkapipoiset kun Suomessa. Islannissa ja keski Euroopassa on olut ruoka-juoma, ja kuuluu ihan tavallisiin tarvikkeisiin. Normi opiskelija, tai duunari ottaa työn päätteeksi illalla muutaman oluen, ja jopa lääkärit suosittelevat että ne 2 olutta ovat terveelliset. Se on terveellisempi kun maidon litkittäminen Suomessa. Mä en juo maitoa, mutta oluesta tykkään ja illalla ottan ne 2-3, viikkonlopunna vaikka 4.
Voin sanoa että Prahassa join 5 joka ilta ja Suomessa vähensin.
En tajua, miksi suomalaiset ovat niin tiukkapipoiset oluen kanssa???

Autoa mulla oli heti kun sain 19vuotiaana ajokorttia, ja ilman autoa en voi ennää elää, varsinkin talvellä pakkasissa en pysty kävelemään kun en saa ulkona henkeä.
Ihminen voi iän myöten sairastua, ja sit kunto ei ole ennää niin kun 20vuotiaalla. En voi edes kuvittella elää ilman autoa. En pääsisisi mihinkään, ei kauppaan, ei edes töihin tai kouluun. Auto on mulle vältämätämyys.
Mä en menne opiskelemaan, vasyta sit kun tuet nostetaan.

Ja kyllä., työmarkkinatuki on tarveharkkintainen ja 400euroa, mutta kun menee kurssiin ja työharjoitteluun työmarkkinatuella, sit ns. tarveharkinta poistuu ja ihminen saa lisää ylläpitokorvausta, se tekee noin 570 euroa., Olin harjoittelussa työmarkkinatuella monesti kun ei ollu töitä ja työmarkkinatuki on puolison tuloista riippuva. KELA.ltä en saisi mitään, kun en menisin harjoitteluun, ja harjoittelussa sain ne 570 euroa.

Quote from: vilach on 20.01.2010, 23:09:46
selviää, jos ostaa lidlistä ja käyttää tarjouksia.

Lidliä ei ole lähellä. Eikä sieltä kyllä juuri sen halvemmalla taida saada. Pasta tai perunat ovat lähes ilmaisia, mutta liha ja kala maksavat. Lisäksi koulupäivät venyvät usein sen verran pitkäksi, että ei ole aikaa lähteä kotiin laittamaan ruokaa.

Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 20.01.2010, 23:17:25
Ihan mielenkiinnosta: missä korkeakoulussa saat 2,60 eurolla ruokalasta kunnollisen lämpimän aterian? Ainakin minun kokemukseni on, että ko. hinnalla saa annoksen, jossa lihaa/kanaa/kalaa ja täten proteiineja on täysin riittämätön määrä. Ei ihminen elä pelkillä hiilareilla, ja kun siihen lautaselle sitten mätetään kauhea kasa jotain perunamuusia, niin ateria on itse asiassa epäterveellinen.

Kyllä köyhän opiskelijan mittareilla tuollainen lautasellinen salaattia, riisiä, köyhähköä liharuokaa, lasi maitoa ja muutama viipale leipää on kunnon ateria.

Quote from: requiem on 20.01.2010, 23:22:25
Tampereella jokaisesta opiskelijahuollon ravintolasta halvempi ateria irtoaa 2,10€ ja arvokkaampi 2,45€.

Otaniemessä ei. Normaali (=halvin) ateria on 2,60€ tai 2,55€.

TTY:n ruoka on sellaista paskaa, että jos sitä tarjottaisiin mamuille, niin nälkälakkoja nähtäisiin varmaan välittömästi. Kaikki ruoka on puolivalmistesontaa. En ymmärrä miksei voida käyttää halpoja ja hyviä ruhonosia, vaan suurin piirtein kaikki ruoka on jotain paneroitua uilkofilettä tai saarioisten kuraa.
Sian ja lehmän munuaiset, sydän, maksa, kieli, etuselkä, kylki, lapa, jne., jne tai vaikka silakkaa. Loistavaa ruokaa ja halvalla.
Ainiin, jonkunhan pitäisi tällöin olla keittiössä oikeasti keittotaitoinen...

Quote from: Kaptah on 20.01.2010, 23:29:40Kyllä köyhän opiskelijan mittareilla tuollainen lautasellinen salaattia, riisiä, köyhähköä liharuokaa, lasi maitoa ja muutama viipale leipää on kunnon ateria.

No en tiedä, kun köyhiä opiskelijoita on tosi harvassa. Mutta kyllähän nimenomaan korkeakouluopiskelijalta edellytetään, että pitää myös ulkonäöstään eli kropastaan huolta. Ja se taas edellyttää, että ihminen saa ruuastaan riittävästi proteiinia, jotta hänellä olisi jonkinlaisia lihaksiakin.

Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 20.01.2010, 23:23:56

Quote from: requiem on 20.01.2010, 23:22:25Ruoka on laadukasta ja terveellistä

Höpöhöpö. Jos ruokana nyt on esim. jotain kalapuikkoja, niin niitä saa ottaa tuolla hinnalla niin vähän, ettei siitä aikuisen miehen proteiinintarve täyty mitenkään.

Quote from: requiem on 20.01.2010, 23:22:25ettei se opiskelijoiden ruokailu rajoitu pelkästään siihen perinteiseen riisi-makarooni-jotain hässäkkään.

No itse kyllä teen kanan fileesuikaleista tai naudan paistijauhelihasta riisihässäkkää, joka pesee ravintoarvoissa mennen tullen kouluruuat, koska minun hässäkässäni on oikeasti lihaakin.

Ei kannata luulla, kannattaa tietää -> http://www.juvenes.fi/Suomeksi/Ravintolat_ja_kahvilat/Opiskelijaravintolat/Ruokalistakooste_TTY

Itsekkin syön kyseisissä ravintoloissa sen halvemman lounasvaihtoehdon, kalliimmassa on kuitenkin aina jotain hinta-laatusuhteeltaan huonompaa ruokaa, mutta imagoltaan sellaista menevämpää, kuten kebakkoja, "pihvejä" tai lihapullia. Samaiset ravintolat toimivat myös henkilökunnan työpaikkaruokaloina, nyt ei siis puhuta mistään noppasoppa- tai läskilinjastoista, aivan normaalien lounasravintoloiden standardit täyttävistä paikoista.

Ei kannatta puhua jostain lihapullista, mutta opiskelioiden elintason nostamisesta!
Opiskelioille kuuluu samaa elintaso kun töissä käyville, koska opiskelukin on vaativa, ja monet alat ovat erittäin vaativia. Milestäni opiskelija ansaitsee samaa elintasoa kun esim. normi duunari.
Ei kannatta kohtella opiskelioita kun pohjasakkaa. J aopiskelioden pitää nostaa tästä opintotuesta kunnon meteli. Olen itse valmis auttamaan.

QuoteAutoa mulla oli heti kun sain 19vuotiaana ajokorttia, ja ilman autoa en voi ennää elää

tarkoitin helsinkiä, koska lainasin sen postauksesta helsingistä.
helsingissä ilman autoa on huonoa vain harvoin asutuilla alueilla.
kerrostaloalueilla on joko metro tai bussit kulkevat usein.

suurin epäkohta on minusta se, että työtön saa enemmän rahaa, kuin opiskelija.

Mä asun Savossa, 25km Kuopiosta, auto on täällä pako olla. Alue on iso, töissäkäynti alue on 80km, ja kun haluaa saada töitä, päästää töihin tai kouluun, on auto lähes pakollinen. Olen edelleen siitä mieltä että opiskelijan elintaso pitää olla samanalainen kun normi duunariin, ja että opiskelija saa pitää kesällä lomaa, koska opintojen jälkeen ansaitsee siitä,- pitää levättää, eikä paista hampurilaisia, että pysty elää ja maksaa laskuja. Opiskelijat. Teidän pitää kunnolla nostaa metelia, ja vaatia kunnon opintotukea. Aivana sama, oletteko 20v tai 40v!

Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 20.01.2010, 23:33:07
No en tiedä, kun köyhiä opiskelijoita on tosi harvassa. Mutta kyllähän nimenomaan korkeakouluopiskelijalta edellytetään, että pitää myös ulkonäöstään eli kropastaan huolta. Ja se taas edellyttää, että ihminen saa ruuastaan riittävästi proteiinia, jotta hänellä olisi jonkinlaisia lihaksiakin.

Mikähän mahtoi olla tämän kommentin pointti?

Quote from: Kaptah on 20.01.2010, 22:57:30
2.60 ei ole helvetin kallista siitä, että saa kunnon lämpimän aterian, salaatin, juomat ja leivän. Se on halpaa. Ei siitä sen halvemmalla selviä kotonakaan.

No sitten en ihmettele ollenkaan, jos opintotuella ei pärjää, kun ei osaa itse valmistaa ateriaa tuon halvemmalla. Jos tahtoa löytyy, voi syödä parilla eurolla koko päivän.

Quote from: Siiseli on 20.01.2010, 23:51:54No sitten en ihmettele ollenkaan, jos opintotuella ei pärjää, kun ei osaa itse valmistaa ateriaa tuon halvemmalla. Jos tahtoa löytyy, voi syödä parilla eurolla koko päivän.

Tällä hetkellä otettuani viimeisenkin kiristysruuvvin käyttöön, olen saanut painettua päivittäisen ruokalaskuni tuonne kolmen euron tietämille. Kuukauden ruokaostoksiksi tulee siis sellaiset sata euroa. Nykyisessä budjetissani pystyn ruokailemaan edullisesti, mutta kuitenkin mielestäni järkevästi. Viimeisestä vyön kiristyksestä on kyllä seurannut positiivinenkin asia. Sisään ahdetun ruokamäärän pienetessä myös eräs toinenkin asia on alkanut itsestään pienenemään  :)

Jos jättäisin opiskelijaruokailun väliin, saisin pudotettua tuosta euron verran. Vieläkin halvemmalla voisi vielä tulla toimeen, mutta sitten ruokavalio olisi jo kyllä niin ravinneköyhää, ettei touhussa olisi enää mitään järkeä. Kohtuus siis tässäkin asiassa.

Itse tein pari päivää sitten ratkaisun, että lopetan syömisen.  :D Moni ongelma ratkeaa. Rahaa säästyy, säästyy aikaa syömiseltä, ja enemmän aikaa koulutöille + lenkillä juoksemiseen.

Kesäksi nollakokoon. Simple as that.  ;) Eipähän tarvii huolehtia siitä, että saako tarpeeksi ruokaa, ja tarpeeksi tiettyjä aineita. Jos jonkin asian olen vuosien aikana oppinut, niin ruualla vammailun. (valitettavasti) :P.  Sitä paitsi, pieni on kaunista.  :)

Quote from: Enni on 21.01.2010, 00:57:32
Kesäksi nollakokoon. Simple as that.  ;) Eipähän tarvii huolehtia siitä, että saako tarpeeksi ruokaa, ja tarpeeksi tiettyjä aineita. Jos jonkin asian olen vuosien aikana oppinut, niin ruualla vammailun. (valitettavasti) :P.  Sitä paitsi, pieni on kaunista.  :)

Et nyt kyllä saatana ryhdy anorektikoksi  ;)

Jos haluat halpaa, ihan toimivaa ruokaa, niin osta sipulia, täysjyväpastaa ja soijarouhetta. Soijasta saa proteiinia aika kivasti vaikkei se yhtä hyvältä maistukaan kuin liha. Sipulista saa makua ja täysjyväpastalla jaksaa aika hyvin. Ruskista sipuli ja keitä soija ja makarooni. Mausta maun mukaan. Ei maistu taivaalliselle, mutta voittaa anoreksian  ;D

Quote from: Enni on 21.01.2010, 00:57:32
Kesäksi nollakokoon. Simple as that.  ;) Eipähän tarvii huolehtia siitä, että saako tarpeeksi ruokaa, ja tarpeeksi tiettyjä aineita. Jos jonkin asian olen vuosien aikana oppinut, niin ruualla vammailun. (valitettavasti) :P.  Sitä paitsi, pieni on kaunista.  :)

Vaikka tämä kärjistetty läppä olikin, niin naisella toki pienuus ei välttämättä ole mikään pahe. Sen sijaan mieheltä kyllä edellytetään myös kokoa. Sikälihän tuo ruokailuhomma on muutenkin naisille helpompi, että 60-kiloisella kuluu ruokaa vähemmän kuin 80-kiloisella.

Ja urheilemisestahan tietysti karisee hyöty ja tarkoitus, jos ei samalla syö kunnolla.

Itse saan päivän ruokalaskun puristettua ~13 egeen, jos oikein niukasti elän.

Murheensa kullakin. Monilla tuntuu olevan hankalaa painon pudottaminen, kun itse saa tehdä töitä hiki päässä jääkaapilla ja treenatessa sen nostamiseksi.

Älkää hyvät ihmiset kieltäytykö ruuasta painoa pudottaaksenne, vaan vaihtakaa ruokavaliota ja ruokailutottumuksia.

E: Aamupala nyt

- 4-viljan puuro + rusinoita + kevtmaitoa
- Vihreä tee, 2 kuppia
- Näkkileipä
- Omena
- Mass2 proteiinidrinkki 0,5 litraan kevytmaitoa
- Monivitamiini-hivenainetabu

---

Kahvia ja tupakkaa jälkiruuaksi  ;)

Quote from: requiem on 21.01.2010, 00:02:23
Jos jättäisin opiskelijaruokailun väliin, saisin pudotettua tuosta euron verran. Vieläkin halvemmalla voisi vielä tulla toimeen, mutta sitten ruokavalio olisi jo kyllä niin ravinneköyhää, ettei touhussa olisi enää mitään järkeä. Kohtuus siis tässäkin asiassa.

Kieltämättä kahdella eurolla ei välttämättä kaiken ravitsevinta ruokaa saa pöytään. Se ei vaan minun mielestäni ole valtion tehtävä rahoittaa jokaisen ihmisen yksityisiä tarpeita. Jos haluaa matkustaa joka viikonloppu mummon luo tai ei halua luopua autostaan, pitää ymmärtää, että nämä eivät ole välttämättömiä asioita elämiseen ja että ne tulee silloin kustantaa omasta pussista. En minäkään halua tinkiä coca-colan määrästä jääkapissani, mutta ymmärrän vallan hyvin, että nämä kulut ovat ylimääräisiä, enkä täten vaadi valtiota rahoittamaan kokisostoksiani.

Toisaalta tietty tässä on katkera kaiken maailman elämäntapanisteille ja spurguille, jotka samaan aikaan saavat tuplasti enemmän rahaa sekoiluihinsa. Näille urpoille pitäisi vain pistää lounassetelit käteen ja lopettaa rahahana, jolloin extran eteen pitäisi itse tehdä jotain.

Quote from: Siiseli on 21.01.2010, 09:43:41

Quote from: requiem on 21.01.2010, 00:02:23
Jos jättäisin opiskelijaruokailun väliin, saisin pudotettua tuosta euron verran. Vieläkin halvemmalla voisi vielä tulla toimeen, mutta sitten ruokavalio olisi jo kyllä niin ravinneköyhää, ettei touhussa olisi enää mitään järkeä. Kohtuus siis tässäkin asiassa.

Kieltämättä kahdella eurolla ei välttämättä kaiken ravitsevinta ruokaa saa pöytään. Se ei vaan minun mielestäni ole valtion tehtävä rahoittaa jokaisen ihmisen yksityisiä tarpeita. Jos haluaa matkustaa joka viikonloppu mummon luo tai ei halua luopua autostaan, pitää ymmärtää, että nämä eivät ole välttämättömiä asioita elämiseen ja että ne tulee silloin kustantaa omasta pussista. En minäkään halua tinkiä coca-colan määrästä jääkapissani, mutta ymmärrän vallan hyvin, että nämä kulut ovat ylimääräisiä, enkä täten vaadi valtiota rahoittamaan kokisostoksiani.

Ei tietenkään. Valtion jakaman opintotuen tarkoitus on sijoittaa nuoriin, jotta nämä opiskelisivat ja tulisivat valtion kannalta mahdollisimman tuottaviksi yksilöiksi. Opintotuen tarkoitus ei tietenkään ole rahoittaa sellaista kivaa elämäntapaa kaikkine herkkuineen ja iloineen, jos näistä haluaa opiskellessaankin pitää kiinni, joutuu tasapainolemaan työn ja opiskelun välillä. Opintotuen suurudesta voi kuitenkin sanoa sen, että jo sillä peruselämiseen tarvitsee olla aikamoinen fakiiri penninvenyttämisessä. Ei se ole mahdotonta, mutta kyllä siinä pitää olla tosi tarkkana. Se ei kuitenkaan tarkoita että valtion automaattisesti tarvitsisi jakaa lisää opintotukea, se voisi esim. subventoida lisää opiskelijapalveluihin ja tällä tavalla alentaa opiskelijoiden menoja.

Quote from: Siiseli on 21.01.2010, 09:43:41Toisaalta tietty tässä on katkera kaiken maailman elämäntapanisteille ja spurguille, jotka samaan aikaan saavat tuplasti enemmän rahaa sekoiluihinsa. Näille urpoille pitäisi vain pistää lounassetelit käteen ja lopettaa rahahana, jolloin extran eteen pitäisi itse tehdä jotain.

Ja tämä on juuri se syy miksi opiskelijoilla on täysi oikeus pitää mekkalaa taloudellisesta tilanteestaan. Vaikka suomalaisen korkeakouluopiskelijan tilanne on maailmanmittakaavassa hyvällä tasolla, ei hänen asemansa kotimaisen järjestelmän sisällä ole mitenkään kummoinen. Jos kaikkiin sosiaaliturvan varassa eläviin käytettäisiin samoja suuntaviivoja kuin opiskelijoihin, ei suomalaisella sosiaaliturvajärjestelmällä olisi murehdittavaa pitkään aikaan. Mutta näin ei tehdä, koska?

Quote from: Siiseli on 21.01.2010, 09:43:41
Se ei vaan minun mielestäni ole valtion tehtävä rahoittaa jokaisen ihmisen yksityisiä tarpeita. Jos haluaa matkustaa joka viikonloppu mummon luo tai ei halua luopua autostaan, pitää ymmärtää, että nämä eivät ole välttämättömiä asioita elämiseen ja että ne tulee silloin kustantaa omasta pussista.

Näinpä juuri. Esimerkiksi auton pitäminen ei tosiaan ole valtion ongelma. Olisi kuitenkin kohtuullista, että jos nuorten toivotaan opiskelevan, siitä ei tehtäisi taloudellisesti kohtuuttoman raskasta. Kuten olen jo sanonut, opintotuki saisi olla sellainen, että sillä elää, ja vastaavasti tästä typerästä järjestelmästä, jossa yliopistojen lomat kestävät melkein puoli vuotta, voitaisiin siirtyä kohti oikeasti täyspäiväistä opiskelua.

Itselläni on vuodessa 28 viikkoa koulua. Se tarkoittaa, että minulla on 24 viikkoa lomaa. Jos kesäloma olisi vaikkapa pari kuukautta ja joululoma vaikka kaksi viikkoa, saataisin vuodessa 14 viikkoa lisää opiskeluun. Se puolitoistakertaistaisi vuoden opintomäärän. Se voisi siis pudottaa kolmasosan pois valmistumisajasta. Nykyisen kuuden vuoden sijaan menisikin vain neljä vuotta. Lomia ei kuitenkaan voida lyhentää, jos ilman neljän kuukauden kesätienestejä ei pärjää.

QuoteToisaalta tietty tässä on katkera kaiken maailman elämäntapanisteille ja spurguille, jotka samaan aikaan saavat tuplasti enemmän rahaa sekoiluihinsa. Näille urpoille pitäisi vain pistää lounassetelit käteen ja lopettaa rahahana, jolloin extran eteen pitäisi itse tehdä jotain.

Olen aivan samaa mieltä. On älytöntä, että kotona makoilemalla saa noin kaksinkertaiset tulot. Sen lisäksi, että se sotii oikeudentajuani vastaan, se kannustaa ihmisiä toimimaan itsensä ja yhteiskunnan kannalta huonoimmalla mahdollisella tavalla.

Kyllähän tämä spekulaatio taas on aika paksua, jos aletaan vertailla korkeakouluopiskelua ja täysipäiväistä narkkaamista siltä kantilta, että monikin ihminen tekisi valinnan näiden kahden väliltä. Itse väittäisin, että kunnon narkki on tippunut korkeakoulujunasta jo viimeistään ala-asteella. Lisäksihän on niin, että kun tämä narkki on kotoisin Jakomäestä tai Kontulasta, niin korkeakouluopiskelija tulee Eirasta tai Ullanlinnasta. Jos siltä narkilta leikataan tukia, se näkyy lisääntyneenä rikollisuutena, mutta jos opiskelijalta leikataan tukia, se vain näkyy vähän suurempana lovenaa porukoidensa tilillä.

Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 21.01.2010, 10:47:47
Kyllähän tämä spekulaatio taas on aika paksua, jos aletaan vertailla korkeakouluopiskelua ja täysipäiväistä narkkaamista siltä kantilta, että monikin ihminen tekisi valinnan näiden kahden väliltä. Itse väittäisin, että kunnon narkki on tippunut korkeakoulujunasta jo viimeistään ala-asteella. Lisäksihän on niin, että nämä kun narkki on kotoisin Jakomäestä tai Kontulasta, niin korkeakouluopiskelija tulee Eirasta tai Ullanlinnasta. Jos siltä narkilta leikataan tukia, se näkyy lisääntyneenä rikollisuutena, mutta jos opiskelijalta leikataan tukia, se vain näkyy vähän suurempana lovenaa porukoidensa tilillä.

Ei tässä nyt vertailla pelkästään täysipäiväistä narkkia. Tunnen vanhoja koulukavereita ja muita kylänmiehiä, joiden koulutuksella ei häävisti töitä saa. Joko on pelkkä lukio pohjalla, tai sitten joku media-assistentin koulutus. Eivät nämä mitään narkkeja ole, vaan yleensä ihan ns. kunnollisia ja mukavia ihmisiä. Eivät vaan saamattomuuttaan viitsi lähteä jatkamaan opiskeluja. Syrjäytymisriskinhän tuollainen muodostaa. Edes työttömyyskorvauksen suuruinen opintotuki kannustaisi yrittämään oman tulevaisuutensa parantamista. Se, että tulot putoavat puoleen, ei juuri kannusta.

Quote from: Kaptah on 21.01.2010, 10:51:06Edes työttömyyskorvauksen suuruinen opintotuki kannustaisi yrittämään oman tulevaisuutensa parantamista.

Mä näkisin, että se kannustaminen on porukoiden, poika/tyttöystävien ja kavereiden tehtävä. Heidän pitää nalkuttaa. Kannattaa myös muistaa, että jos ne sun kaverisi päättäisivät lähteä kouluun, niin he veisivät opiskelupaikan joiltain toisilta, ja sitten taas joutuisit kadehtimaan noita toisia, kun saavat lorvia.

Noin valtion kannalta korkeakoululaisen opintotuen riittävyyttä voi mielestäni tarkastella yksinkertaisen kysymyksen kautta: onko meillä jollain akateemisella alalla työvoimapulaa siksi, että opintotuki on liian alhainen? Itse en usko hetkeäkään, että näin olisi, joten valtiolla ei ole mitään järkevää syytä opintotuen merkittävään nostamiseen.

Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 21.01.2010, 10:47:47
Jos siltä narkilta leikataan tukia, se näkyy lisääntyneenä rikollisuutena, mutta jos opiskelijalta leikataan tukia, se vain näkyy vähän suurempana lovenaa porukoidensa tilillä.

Näinhän se taitaa mennä tässä hyysäysyhteiskunnassa. Jos nistit ja alkoholistit  ja muut jotka mahdollisesti alkaisivat rötöstellä, jos tukia leikattaisiin, pistettäisiin linnaan paranemaan ja ikuisuustyöttömien tukia leikattaisiin puolella, niin olisin tyytyväinen. Ja niin olisi suurin osa muistakin ihmisistä.

Quote from: Siiseli on 21.01.2010, 17:07:01Jos nistit ja alkoholistit  ja muut jotka mahdollisesti alkaisivat rötöstellä, jos tukia leikattaisiin, pistettäisiin linnaan paranemaan ja ikuisuustyöttömien tukia leikattaisiin puolella, niin olisin tyytyväinen.

Kannattaa muistaa, että se ihmisten vankiloissa pitäminen vasta kallista onkin. Siksi meillä on Suomessa esim. rattijuopot ehdollisessa, ja osa pääsee sitten ihan ministeriksi asti.

Näitä sekakäyttäjiäkin kuitenkin pyörii Suomessa avohoidossa tuhansia, ja jos heille kaikille pitäisi hankkia vankilamajoitus, niin melkoiset resurssit se vaatisi.

Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 21.01.2010, 17:18:15
Kannattaa muistaa, että se ihmisten vankiloissa pitäminen vasta kallista onkin. Siksi meillä on Suomessa esim. rattijuopot ehdollisessa, ja osa pääsee sitten ihan ministeriksi asti.

Näitä sekakäyttäjiäkin kuitenkin pyörii Suomessa avohoidossa tuhansia, ja jos heille kaikille pitäisi hankkia vankilamajoitus, niin melkoiset resurssit se vaatisi.

Kyllä minä ainakin maksan iloisesti veroni, jos ne menevät oikeaan osoitteeseen. Oikea osoite ei mielestäni ole esim. mamujen ja spurgujen hyysäys sillä perusteella, että "noku muuten ne rupee rötöstelee".

Olin tänään kysynyt työvoimatoimistossa, kuinka olisi mahdollista kesällä hakea AKM.n ja saada aikuisopintotuki, joka on kun ansiosidonaaista päivärahaa, tai olisko mahdollista saada työttömyyskorvausta ja yläpitokorvausta, joka olisi mun tapauksessa yli 600 euroa. He ottavat selvää, minkäläistä tutkintoa voisin hakea.
Mulle työ loppuu toukokuussa, ja kun ei olisi mahdollista opiskella ansiosidonaisella, sitten en voi mennä opiskelemaan, mutta pitää saada taas töitä.
Opintotuki on todella pieni, siitä ei kukaan pysty elää, ja kehottan opiskelijat vaatimaan lisää tukea, että pystysyvät normaallisti elää.
Olin tästä puhunut tänään töissä muiden keski-ikäisten perheellisten kanssa, ja totta on että ei kukaan voi elää 280 eur opintotuella, joka on vielä tarveharkintaista, eli kun on puoliso, voi olla että opiskelija ei saa mitään. Se on niin väärin. Kun suuri osa opiskelioista olisivat 30-40 vuotiaat, varmasti tuki nousisi, koska siine iässä ei kukaan voisi sellaisella tuella elää, ja ihminen on jo tottunut tietyn elintasoon.
En tajua, miksi nuoret suomalaiset ovat niin vaatimatomat. Protesoikaa, ja kunnolla!!!
Opintotuki on syvästi köyhyyden rajan alapuolella.

Quote from: whatevertsunami on 20.01.2010, 22:29:45

QuoteMiksi suomalaiset opiskelijat suvaitsevat elämä syvästi köyhyyden alapuolella, kun maassa on keskipalkka noin 1800 euroa?

Eikös keskipalkka ole lähes 3000€.

Ei, mutta sellaista soopaa ihmisille syötetään. Juju on siinä että tilastoidaan kuukausipalkkaiset ihmiset, jolloin suuri osa työväenluokasta jää ulkopuolelle. Panee kyllä ihmettelemään porukan hyväuskoisuus. 3000 euroa kuussa on hyvä koulutetun ihmisen palkka. Kaikki siivoojista vähittäiskaupan työntekijöiden kautta konttoriväkeen ja turvallisuusalaan tienaavat vähemmän. Tuo 1800 ei nyt ole totta myöskään.

@ Sigridur

Yhteiskunta maksaa jo minulle opintotuen lisäksi erittäin arvokkaan koulutuksen. Näiden yhteenlaskettu arvo on varmasti suurempi kuin tuet joita työttömille maksetaan. Tämän lisäksi tiedän että raha ei kasva puussa, ja jokainen euro jonka yhteiskunta minulle antaa on pois joltain toiselta joka sen on itse ansainnut. Tästä syystä en ilkeä vaatia enempää. Jos opintotuella ei pärjää, voi hankkia töitä tai ottaa lainaa.

Quote from: Sigridur on 19.01.2010, 23:54:51
Nyt katselin netissa. Jopa yksiöt Helsingissä ja Turussa voivat maksaa yli 500 euroa vuokraa. Eli, vaikka opiskelija olisi asunut yksin ilman perhettä, siltti esim. Helsingissä, missä paljon yliopistot, maksaa yksiön vuokraa yli 500e, jopa 800 euroa! Tämä on totuus.

Yleensä opiskelijat täällä Helsingissä asuvat Hoasin asunnoissa, jotka ovat halvempia kuin vapaamarkkinoiden vuokrakämpät.

QuoteSitten auto, ja pitää saada ruokaa jostain, ja tietysti olutta tai viiniä illalla rentoutaakseen. Monilla lääkkeet, kun eivät kaikki terveet.

Ei täällä tarvitse autoa. Eikä opintotukea ole tarkoitettu jokapäiväisen oluen ja viinin kustantamiseen, vaikka ne ovatkin kieltämättä mukavia asioita.

QuoteMonilla ei ole työpaikka, Suomessa nyt korkea työttömyys, ja voi olla, ettei jokaisen terveys siine tasolla, että pysty hoitamaan koulu ja työ- molemmat.

Siinä vaiheessa kannattaa varmaan ottaa kumpaakin osapäiväisesti.

QuoteEli, kuinka voi olla mahdollista opiskella keski-ikäisille perheellisille ihmisille? Esim. 40v 3 lasten yksinhuoltajille?

Siteeraten sinua lapsilisä-ketjusta: "Kun haluaa tehdä lapsia, pitää olla varaa heitä elättää, eikä odottaa että yhteyskunta elättää lapsia."

Oikeasti kuitenkin olen tuntenut aika paljon lapsiperheitä, jotka opiskelivat, mutta jollain lapsimäärällä aina tulee se raja vastaan. Tuntemani lapsiperheet ovat yleensä onnistuneet opiskelemaan silleen että ainakin joku niistä oli töissä, lapsia on ollut vähemmän kuin kolme, ja he eivät esim. omistaneet autoja.

Ymmärrän toki että keski-ikäinen ihminen on tottunut elintasoon, joka on korkeampi kuin nuorella opiskelijalla, ja josta on vaikea tinkiä. Valtiolla ei kuitenkaan ole rahaa siihen että se takaisi jokaiselle opiskelijalle yhtä hyvän elintason kuin keskivertotyöntekijällä, varsinkin kun tämä tuskin kannustaisi opiskelijoita valmistumaan nopeasti. Opiskelijan on vain joko elettävä suhteellisen köyhästi tai mentävä töihin.

On totta, että opintotuki ei noussut yhtä paljon kuin hintataso, ja sitä olisi hyvä nostaa. Sitä ei kuitenkaan voi nostaa niin että se kustantaisi opiskelijalle työssäkäyvän elintason.

Sigridur, oletko mahdollisesti maahanmuuttaja? Jos olet, niin mistä päin?

Suomen kirjoittaminen tuntuu hiukan tökkivän. Lisäksi käsitys siitä, että valtion pitää maksaa elämä ihmiselle, joka on luottokorttiveloissa, kolmen lapsen huoltaja, joka käyttää päivittäin alkoholia ja tarvitsee muka Helsingin keskusta-alueella autoa, on varsin tavallinen joillekin kansanryhmille.

Pitäisikö mielestäsi opintotukea maksaa enemmän vanhemmille ihmisille? Tuo sinun vaatimustasosi on kohtuuton. Jos sinulle pitää kaikki tuo kustantaa, niin se pitää kustantaa kaikille muillekin.

Elämä on. Jos hoitaa asiansa huonosti, saattaa joutua hankaliin tilanteisiin. Nyt näyttäisi käyneen niin.

opiskelijalle riittäisi hyvin esim se mitä on säädetty toimeentulon minimiksi.
sossu maksaa  vuokran 450e asti kuukaudessa, ja olikos se siihen päälle 417e fyrkkaa toimeentulemiseen.

siksi tumma kaveri asuu kaksiossa keskustassa ja opiskelija pienessä yksiössä palosaaressa, näin meillä vaasassa.

ei ole kohtuullista että ihmisryhmä joka on suuntaa tulevaisuudessa veronmaksajiksi ja yhteiskuntaa pyörittämään, säädetään lakien ja asetusten voimalla elämään köyhyysrajan alapuolella, ja määritellyn minimitoimeentulon alapuolella.

Quote from: Kaptah on 22.01.2010, 00:56:08
Sigridur, oletko mahdollisesti maahanmuuttaja? Jos olet, niin mistä päin?

Suomen kirjoittaminen tuntuu hiukan tökkivän. Lisäksi käsitys siitä, että valtion pitää maksaa elämä ihmiselle, joka on luottokorttiveloissa, kolmen lapsen huoltaja, joka käyttää päivittäin alkoholia ja tarvitsee muka Helsingin keskusta-alueella autoa, on varsin tavallinen joillekin kansanryhmille.

Se on Islannista, ja tapaus on siinä mielessä hypoteettinen että se ei ole kolmen lapsen huoltaja ja tosiaankin asuu jossain missä ihminen tarvitsee autoa. Mutta joo, vaatimukset on kohtuuttomia.

Oliskos sitten toisaalta hirveän paha asia jos ne itkusilmäiset hippitytöt putoaisi siitä minervan kelkasta? Toisaalta tuota opiskelu/motivaatio juttua voisi parantaa koska on melkein "helpompi" istua perseellään kotona olla tekemättä mitään kuin edes opiskella ja yrittää parantaa mahdollisuuksiaan. Se on mielestäni kyllä väärin kuinka oma-alotteellisuudesta suoranaisesti "rangaistaan". Toisaalta nuorisotyöttömyys on niin korkeaa, että halvempihan on siivota ne nuoret pois kortistosta "opiskelemaan" niin mitä te sitten odotatte - jotain kolmekymppisiä haihattelijoita jotka eivät ole päivääkään tehneet oikeita töitä?

Hmm. Ennen otettiin opintolainaa. Joka maksettiin takaisin. (Lainan korko oli pieni, kiitos valden.) Asumistuesta ei ollut hajuakaan.
Ja ihan iästä ja tiettyyn elintasoon tottumisesta riippumatta.

Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 21.01.2010, 02:24:51

Vaikka tämä kärjistetty läppä olikin, niin naisella toki pienuus ei välttämättä ole mikään pahe. Sen sijaan mieheltä kyllä edellytetään myös kokoa. Sikälihän tuo ruokailuhomma on muutenkin naisille helpompi, että 60-kiloisella kuluu ruokaa vähemmän kuin 80-kiloisella.

Ja urheilemisestahan tietysti karisee hyöty ja tarkoitus, jos ei samalla syö kunnolla.

Itse saan päivän ruokalaskun puristettua ~13 egeen, jos oikein niukasti elän.

Ei edes ollut läppä. Se on vähän niinku mun harrastus. :D Jotkut bodaa hulluna, kai se on ihan verrattavissa siihen. Pieni on kaunista. Taskukokoinen on kaunista. Esim. Nicole Richie on hyvin kaunis. Ei tosin niissä kuvissa, missä se on pullea, kun pääsi leviämään rehabin aikana.  :)


No PAIN, NO GAIN.  ;)

Quote from: markusm on 22.01.2010, 01:02:27
opiskelijalle riittäisi hyvin esim se mitä on säädetty toimeentulon minimiksi.
sossu maksaa  vuokran 450e asti kuukaudessa, ja olikos se siihen päälle 417e fyrkkaa toimeentulemiseen.

siksi tumma kaveri asuu kaksiossa keskustassa ja opiskelija pienessä yksiössä palosaaressa, näin meillä vaasassa.

ei ole kohtuullista että ihmisryhmä joka on suuntaa tulevaisuudessa veronmaksajiksi ja yhteiskuntaa pyörittämään, säädetään lakien ja asetusten voimalla elämään köyhyysrajan alapuolella, ja määritellyn minimitoimeentulon alapuolella.

Tämä riittäisi enemmän kuin hyvin. En ymmärrä, miksi opiskelijoista on tehty niin suuri poikkeus. Oletetaanko meidän olevan biologisesti ja fyysisesti ja psyykkisesti erilaisia kuin muut? Kuvitellaan, että sapuskaan ei tarvii rahaa? Tai että päivät on luennoilla, illat ehkä sitten töissä koska on pakko, ja yöllä lukee ja opiskelee? Ja vielä pysyy järjissään, ja saa jopa kurssit läpi?

Opiskelijatkin on vaan ihmisiä. Tuollainen perustoimeentulo pitäisi mielestäni olla, ei mitään ylimääräisiä shoppailurahoja tarvita, mutta että olisi perustoimeentulo.

Quote from: Enni on 22.01.2010, 01:32:54Taskukokoinen on kaunista. Esim. Nicole Richie on hyvin kaunis.

No PAIN, NO GAIN.  ;)

Siis tässäkö on mielestäsi kaunis nainen:
http://justjared.buzznet.com/images/2006/08/nicole-richie-bikini.jpg

Jos nyt ihan tosissasi noita kirjoittelet, niin ei voi muuta todeta kuin että hyi helvetti! Luulisi, että ainakin äiti yrittää puhua järkeä, jos tytär alkaa pyrkiä tuollaiseen ulkonäköön. Silloin sitä mutsia kannattaa kyllä kuunnella ja ottaa puheista onkeensa. Jos tuollaiseen kuntoon päästää itsensä, niin se syö kyllä vääjäämättä opinnoissa ja töissä jaksamistakin.

QuoteTämä riittäisi enemmän kuin hyvin. En ymmärrä, miksi opiskelijoista on tehty niin suuri poikkeus. Oletetaanko meidän olevan biologisesti ja fyysisesti ja psyykkisesti erilaisia kuin muut? Kuvitellaan, että sapuskaan ei tarvii rahaa? Tai että päivät on luennoilla, illat ehkä sitten töissä koska on pakko, ja yöllä lukee ja opiskelee? Ja vielä pysyy järjissään, ja saa jopa kurssit läpi?

Opiskelijatkin on vaan ihmisiä. Tuollainen perustoimeentulo pitäisi mielestäni olla, ei mitään ylimääräisiä shoppailurahoja tarvita, mutta että olisi perustoimeentulo.

Ennillekin suosittelisin, että yrität miettiä opintotukea sen maksajan eli valtion kannalta: sen funktio on käsittääkseni taata se, että jokaiselle alalle saadaan riittävä määrä työntekijöitä. Minä en usko, että millään akateemisella alalla on Suomessa työvoimapulaa opintotukien pienuuden vuoksi, joten opintotuki on suuruudeltaan täysin riittävä. Pulaa toki voi olla jostain lääkäreistä, mutta syynä siihen ei ole opintotuen pienuus, vaan opiskelupaikkojen vähäisyys, jolla lääkäriliitto takaa jäsenilleen paksut tilipussit.

Olen keski-ikäinen, ja lapseton, mutta lähes jokaisella ihmisillä mun iässä on lapsia, jotka kuluttavat. Sellainen opintutuki, joka on 260eur, ale köyhyyden rajan syvästi alapuolella, ei ihminen pärjää missään, ei ent. itä blookissa, kun sielläkin on jo hinnat EU tasolla.
Olisi mukava joskus tavatta vaikka Kuopiossa, että näette että olen oikea ihminen ja maailma nähnyt. Syntynyt Islannissa, ja asunut Prahassa, Roomassa ja Suomeen muuttanut v 2001. Jopa Prahassa kun olin töissä 90 luvulla oli minun palkka paljon isompi kun suomalaisten opiskelioden opintotuki, ja autoa mulla oli sielläkin.
Jokaisella ihmisillä on laskuja, kuten asunto, puhelin, nettin, auto, vakuuttukset, ja mahdolliset kulutuslainat, ja Suomessa pitää oikeasti ansaitta miniimi 1000euroa, että pystyy normaalisti elää,- ja vaan kun on sinkku ja ei ole paljon laskuja, kuluja.
Asun Siilinjärvellä Savossa, ja en koskaan kuulut että täällä saisi asua 200 eurolla vuokralla. Jopa täällä 25km Kuopiosta ovat normi yksiön vuokrat noin 400-500euroa, kaksiöt noin 500-800euroa, ja se on pikku kaupunki.

Tunnen monet minunikäiset, eli noin 40 v ihmiset, ja jokaisella on perhe, ja vaikka halusivat opiskella, se on mahdottonta koska tuesta ei kukaan normaali ihminen pysty elää.
En tajuaa, miksi suomalaiset ovat niin vaatimattomat, kun maassa on normi duunarin palkka noin 2000euroa.
Ajattelkaa siitä eroa. Nyt vertailen eri ammatit.

Myyjä kaupassa- noin 1500 euroa.
opiskelija- noin 280 euroa. Näettekö se ero? Ettekö tajuaa, ettö 260-280eur Suomessa ei voi kukaan elää! Eikä edes kuolla, koska arkkukin maksaa enemmään!!
Totta, Suomessa normi hautajaiset maksavat 3000-4000euroa.
Ettekö näe siitä hirvittävää eroa normi palkkansaajan ja opiskelija tulojen välillä?
Ettekä osaa vaatia lisää rahaa?
Noin 2 vuotta siiten hoitajat vaativat lisä rahaa, ja sairaanhoitajien palkka on noin 2700 euroa!!! Opiskelija saa 10 kertaa vähämmän, ja on hiljaa. En tajuaa.
Ettekö haluaa normalin ihmisen elintasoa? Haluatteko elää 5-6 vuotta köyhyyden rajan syvästi alapuolella? Onko mukava? Miksi ette vaadi lisää. En tajuaa.
Suomessa ei pitäsi olla köyhyyttä, Suomi ei ole köyhä maa, ja KELA maksaa isot eläket monelle.
Tiedättekö kuinka elää normi eläkeläinen esim. Savossa? Jokaisella eläkeläisellä joka pystyy ajamaan on autoa, on veneet kesämökit, ja aika kivaa elämä, eläket ovat Suomessa keskiverto yli 1000 euroa. Opiskelijat, herätkää.

Itse en menis opiskelemaan tuolla köyhällä tuella, en pystys elää noin, mielulään menen töihin kun kituaa opintotuella.

Quote from: Sigridur on 22.01.2010, 02:13:54
Ettekö näe siitä hirvittävää eroa normi palkkansaajan ja opiskelija tulojen välillä?
Ettekä osaa vaatia lisää rahaa?

Eihän sosiaaliavustus oikein ole vertailukelpoinen työstä saatavan palkan kanssa, mutta onhan se kurjaa, että opiskelija saa alle valton takaaman vähimmäistoimeentulotason (eli toimeentulotuen). Vaatia toki voisi ja eri yhteyksissä on vaadittukin, mutta tilanne on se, että mitä sitten? Jos opiskelija menee lakkoon, niin siinäpähän sitten menee. Antaa lakkoilla vaan rauhassa ja tehdä hallaa vain omalle tulevaisuudelleen.

Tuomatta mitään rakentavaa keskusteluun, ihan mutuna:
Tuli uutisartikkelista sellainen fiilis että jo ovat nykynuoret ihmeen kultalusikka rektaalissa syntyneitä pullasorsia. Yhtä vähän (tai vähemmän) oli rahaa ja vapaa-aikaa sille "nuoruuden elämiselle ja nauttimiselle" käytettävissä menneinä aikoina. Lapsetkin pulautettiin maailmaan valmistumisen aikoihin ja kouluun hiihdettiin joka aamu viideltä läpi susien ja jääkarhujen kansoittaman synkän metsän, nih!1 Jää aikaa enemmän opiskelulle ja rahatilanteen kohentamiselle kun vaan istuu vähän vähemmän facebookissa ja diskossa. 

P.S saattaa olla että jo dementoituneen isoisäni tarinat ovat päässeet pahanpäiväisesti pinttymään ja vääristämään todellisuudenkuvaani.

Quote from: Lunoir on 22.01.2010, 02:47:47
Yhtä vähän (tai vähemmän) oli rahaa ja vapaa-aikaa sille "nuoruuden elämiselle ja nauttimiselle" käytettävissä menneinä aikoina.

En oikein ymmärrä miten menneet ajat toimivat nykyisen tilanteen pyhittäjinä. Jos menneinä aikoina ruukissa painettiin duunia kuutena päivänä viikossa 12-tuntista työpäivää, tuskin nykyajan duunareilta sillä perusteella voidaan vaatia samaa.

QuoteMinä en usko, että millään akateemisella alalla on Suomessa työvoimapulaa opintotukien pienuuden vuoksi, joten opintotuki on suuruudeltaan täysin riittävä.

Tuo on sinänsä hyvä logiikka. Minä kuitenkin uskon, että opintotukien vähäisyys johtaa valmistumisaikojen pidentämiseen: monet joutuvat käymään töissä opintojen ohella kesken kouluvuoden, mikä vaikeuttaa opiskelua. Lisäksi lomien on oltava kohtuuttoman pitkiä, jotta opiskelijat voivat tienata kesäisin rahaa talven opintoihin. Esitin tuolla aiemmin, että kesäloman lyhentäminen kahteen kuukauteen ja joululoman lyhentäminen kahteen viikkoon pudottaisi kolmanneksen opiskelujen kestosta pois. Nykyisen kuuden vuoden sijaan valmistuisi neljässä vuodessa. Säästöt olisivat sitä luokkaa, että varmasti tällä pystyttäisiin opintotukea nostamaan melko lailla. Lisäksi opiskelijat pääsisivät nuorempina maksamaan veroja ja tekemään jotain oikeasti hyödyllistä.

QuoteNoin 2 vuotta siiten hoitajat vaativat lisä rahaa, ja sairaanhoitajien palkka on noin 2700 euroa!!! Opiskelija saa 10 kertaa vähämmän, ja on hiljaa.

Opiskelija ei opiskellessaan tuota penniäkään valtiolle eikä tee mitään, mistä kukaan olisi valmis maksamaan. Työ ei ole tuottavaa.

Ei minusta voida olettaa, että valtio kustantaa opiskelemisesta lähellekään keskipalkkaa. Se on älytön ajatus. Opiskelu on kuitenkin sijoitus tulevaisuuteen, ja opintolainalla pystyy aina rahoittamaan opintonsa, jos uskoo työllystyvänsä valmistuttuaan. Opintolainaa ehkä pelätään nykyisin turhan paljon.

Tuo esittämäni ehdotus siitä, että tukia nostettaisiin reilusti ja lomien pituutta leikattaisiin reilusti, olisi minusta win-win-tilanne.

QuoteJopa Prahassa kun olin töissä 90 luvulla oli minun palkka paljon isompi kun suomalaisten opiskelioden opintotuki, ja autoa mulla oli sielläkin.

No totta munassa työstä pitääkin maksaa enemmän kuin opiskelemisesta, muuten Suomeen syntyy ammattiopiskelijoiden ammattikunta.

Quote from: Turkulaine on 21.01.2010, 21:36:15

Quote from: whatevertsunami on 20.01.2010, 22:29:45

QuoteMiksi suomalaiset opiskelijat suvaitsevat elämä syvästi köyhyyden alapuolella, kun maassa on keskipalkka noin 1800 euroa?

Eikös keskipalkka ole lähes 3000€.

Ei, mutta sellaista soopaa ihmisille syötetään. Juju on siinä että tilastoidaan kuukausipalkkaiset ihmiset, jolloin suuri osa työväenluokasta jää ulkopuolelle. Panee kyllä ihmettelemään porukan hyväuskoisuus. 3000 euroa kuussa on hyvä koulutetun ihmisen palkka. Kaikki siivoojista vähittäiskaupan työntekijöiden kautta konttoriväkeen ja turvallisuusalaan tienaavat vähemmän. Tuo 1800 ei nyt ole totta myöskään.

Kiitos täsmennyksestä. Eikö tuntipalkalla työskenteleviä siis oteta ollenkaan mukaan palkkatilastoihin?

Quote from: whatevertsunami on 22.01.2010, 16:32:03Kiitos täsmennyksestä. Eikö tuntipalkalla työskenteleviä siis oteta ollenkaan mukaan palkkatilastoihin?

Oma muistikuvani on, että noissa tilastoissa puhutaan yleensä "kokoaikaisessa" työssä olevista, eli siitä on osarit siivottu pois. Ja osa-aikaisethan yleensä ovat opiskelijoita. Saa korjata.

Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 22.01.2010, 16:38:43
Oma muistikuvani on, että noissa tilastoissa puhutaan yleensä "kokoaikaisessa" työssä olevista, eli siitä on osarit siivottu pois. Saa korjata.

Saattoi olla näinkin. Tilastokeskuksesta saa tulotasot asuntokunnittain niin, että kaikki ovat mukana. Silloin esim. yksi ihminen voi olla asuntokunta yhtä lailla kuin pariskunta, joista molemmat ovat töissä. Mukana ovat ymmärtääkseni kaikki tulot. Asuntokunnan keskikoko v. 2008 oli 2,09 henkeä, ja yhteenlasketut tulot keskimäärin 2885 euroa. Mediaani, joka kuvaa arkitodellisuutta paremmin, oli 2305 euroa.

Jos yksi henkilö ansaitsee sen 2800 euroa, on hän hyvätuloinen suhteessa muihin suomalaisiin, mutta keskituloinen niihin joilla menee määritelmällisesti hyvin. Ja, kuten tunnettua, vain harvoilla aloilla toteutunut keskiansio (saati mediaani) on noin hyvä. Kun pätkäduunarit, osa-aikaduunarit ja muuten vaihtelevia viikkotuntimääriä tekevät lasketaan pois, nousee keskiarvo ylös.

Mielenkiintoista, enpä ole aiemmin miettinyt mistä se keskipalkka oikeastaan on laskettu.