Tulipa tällainen mieleen, enkä löytänyt asiaa koskevaa topiccia. Eli onko mielestänne positiivinen syrjintä missään oloissa järkevää tai hyväksyttävää? Mulle tulee joitain asioita mieleen, jossa se voisi edes jotensakin tolkullista olla, tai ehkei sittenkään...
No minusta saattaisi olla kannattavaa antaa tiettyjä etuja turisteille, mitä ei kansalaisille tai maassa vakituisesti asuville anneta. Esimerkkinä voisi olla vaikkapa alennusta VR:n lipuista passia ja lentolippua vastaan tai vaikkapa maksuton joukkoliikenne PK-seudulla. Miten se sitten käytännössä hoidettaisiin voikin olla jo sitten tyystin eri kysymys.
Myös turistikiintiöt joihinkin erittäin suosittuihin kohteisiin voisi olla paikallaan (en tiedä, onko sellaisia). Uskon, että oikein toteutettu turistien suosiminen saattaisi lisätä matkustajamääriä Suomeen ja tehdä vierailusta matkailijoille mukavampaa. Näin siis perstuntumalla sen tarkemmin miettimättä.
Toki se olisi järkevää, jos se kohdistuisi sorrettuun kantaväestöön.
Quote from: wekkuli on 09.01.2010, 15:23:49
Tulipa tällainen mieleen, enkä löytänyt asiaa koskevaa topiccia. Eli onko mielestänne positiivinen syrjintä missään oloissa järkevää tai hyväksyttävää? Mulle tulee joitain asioita mieleen, jossa se voisi edes jotensakin tolkullista olla, tai ehkei sittenkään...
Riippuu ihan positiivisen syrjinnän määritelmästä, koska käsite ei ole mitenkään yksiselitteinen. Esimerkiksi joidenkin pääkaupunkiseudun koulujen tukemista kutsutaan positiiviseksi syrjinnäksi. Niille kouluille ohjataan enemmän resursseja, joissa on enemmän maahanmuuttajataustaisia oppilaita. En tiedä tarkalleen tukemisen kriteereitä, mutta sellainen ei tietenkään saisi olla esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten osuus, vaan tukitoimien pitäisi olla järkevässä suhteessa kohdattuihin ongelmiin ja niiden syihin.
Positiivisen syrjinnän kannattajilta usein unohtuu, että maahanmuuttajuus ei sinänsä ole se ongelma, vaan lähinnä maahanmuuttajien kielitaidottomuus ja sopeutuminen erilaiseen kulttuuriin. Kielenopetus ja muut integroitumista edistävät keinot ovat yleensä järkeviä ja perusteltuja, mutta tämänkin voi vetää överiksi esimerkiksi velvoittamalla kunnat järjestämään maahanmuuttajille yhä enemmän palveluja, jotka samalla passivoittavat ja eristävät maahanmuuttajat omaksi ryhmäkseen.
Asiaan löyhästi liittyen, eilen illalla illanistujaisissa poksautin varoventtiilin yhdeltä suvaitsevaiselta. Berserk-mode oli lähellä.
Hän kun kauniisti kuvaili positiivisen syrjinnän tuomia hyötyjä, minä ruoja menin kysymään että "miten tämä eroaa E-Afrikan apartheidista? Sielläkin vähemmistöä positiivisesti syrjittiin."
Se koknitziivinen dis-resonassi vissiin vatkasi ydinjatkeen muusiksi, ja ko. henkilö ei siinä seurueessa kokenut todellakaan katu-kredibiliteetin nousua ;)
Quote from: M.E on 09.01.2010, 15:32:00
No minusta saattaisi olla kannattavaa antaa tiettyjä etuja turisteille, mitä ei kansalaisille tai maassa vakituisesti asuville anneta. Esimerkkinä voisi olla vaikkapa alennusta VR:n lipuista passia ja lentolippua vastaan tai vaikkapa maksuton joukkoliikenne PK-seudulla. Miten se sitten käytännössä hoidettaisiin voikin olla jo sitten tyystin eri kysymys.
Tästä tulikin mieleen, että Venäjällä monessa turistikohteessa (museot ym.) on turisteille korkeammat pääsylippujen hinnat kuin venäläisille. Siellä syrjitään positiivisesti oman maan kansalaisia :)
Sanan "positiivinen" käytön voisi oikeastaan lopettaa puhuttaessa tästä aiheesta. Kyseessä kun on aina jonkun osapuolen syrjiminen ja tämän tunteiden loukkaaminen, joka on nykymaailmassa aivan hirveä rikos.
Puhuminen positiivisesta ja negatiivisesta syrjinnästä on kantaa ottamista itse syrjintään. Nykyhallituksen ja demlalaisten mielestä suomilaisen syrjiminen on jotenkin positiivista eli myönteistä. Se kertookin heistä aivan tarpeeksi.
Jos lippujen hinnoittelusta ja muusta markkinoinnista puhutaan, niin anti mennä! Niinhän joka paikassa tehdään!
Kun kyse on julkista valtaa käyttävien virkamiesten rekrytoinnista tai työntekijöiden palkaaamisesta pätevyydeltään säädeltyihin tehtäviin, kukaan normijärjellä ja laintuntemuksella ei voi hyväksyä saati toteuttaa minkäänlaista syrjintää.
Hullua tämä monikulttuurisuus! Paska on mukamas hyvää!
Nämä hämärtävät uustermit ovat aivan exituksesta.
Ollilakin taannoin puhuessaan tappioista, käytti termiä negatiivinen kasvu.
Yksi asia mitä olen usein pohdiskellut, on naisten positiivinen syrjintä työuralla sellaisissa paikoissa, joissa he eivät pärjää keskimäärin fyysisissä tehtävissä niin hyvin kuin miehet. Esm sotilasuralla, poliiseina tai palomiehinä (tai palohenkilöinä). Onko tämä hyväksyttävää?
Ei vitussa. Ainut paikka missä minä sallisin positiivisen syrjinnän, tai hetkola taitaa olla ihan syrjintää vaan, on uimahallien yms pukuhuoneiden siivoojan työ. Miehiä tuskin kiinnostaa pätkääkään kuka sielä pyörii, mutta naiset tuskin haluavat miehiä sinne moppaamaan.
Niin ja siis tämä sallitaan nykyäänkin.
Mitenkäs opetusala? Mielestäni miehiä pitäisi olla opettajina paljon nykyistä enemmän, tietenkin olen itse mies joten en ole puolueeton sanomaan onko se tarpeellista.
Quote from: wekkuli on 09.01.2010, 15:23:49
Tulipa tällainen mieleen, enkä löytänyt asiaa koskevaa topiccia. Eli onko mielestänne positiivinen syrjintä missään oloissa järkevää tai hyväksyttävää? Mulle tulee joitain asioita mieleen, jossa se voisi edes jotensakin tolkullista olla, tai ehkei sittenkään...
No, esimerkiksi vammaisia tai sairaita voidaan minusta palkata "suojatöihin" jonkin verran. Näin sen takia, että nämä ovat ryhmiä, joilla on oikeasti vajaakykyisyys joka kaipaa tasoitusta. Sukupuolta tai etnisyyttä ei voida samanlaiseksi "vajaakykyisyydeksi" hyväksyä.
Quote from: metsämies on 09.01.2010, 19:54:40
Mitenkäs opetusala? Mielestäni miehiä pitäisi olla opettajina paljon nykyistä enemmän, tietenkin olen itse mies joten en ole puolueeton sanomaan onko se tarpeellista.
Houkutellaan mieluummin vaikka sillä tavalla, että annetaan lisäpisteitä mm. armeijan käynnistä.
Joku viisas totesi josku vuosikymmeniä sitten, tai ainakin minä sen silloin kuulin, että:
"Ainoat joilla on etuoikeuksia syntyperänsä vuoksi, ovat synnynnäisesti vammaiset".
Hän taisi tosin vastustaa silloin aatelisia, mutta minusta tämä käy yhtähyvin tähänkin yhteyteen, eli olen silloisen puhujan kanssa samaa mieltä edelleenkin ;D ;D
Tuli tässä mieleen, että näinköhän suvikset ajattelevatkin suojateistaan... eli heillä pitää olla etuoikeuksia syntyperänsä vuoksi, koska....
Olen sanonut ennenkin ja sanon edelleen, että minusta suvisten puheista putkahtelee kokoajan sitä oikeaa rasismia, joka siis on sitä että oikeasti ajatellaan joidenkin olevan sen vuoksi huonompia, koska he kuuluvat johonkin etniseen ryhmään tai klusteriin. Muuten ei voi ymmärtää esim. tätä "positiivista" syrjintää. Sitä siis tarvitaan, koska ao. ryhmään kuuluvat ovat niin reppanoita, etteivät ilman pärjää?
Ja varmasti pitkässä juoksussa löytyy pärjääviä liki kaikkiin hommiin siinä mistä paikallisistakin, jos vain heiltä itseltään löytyy halua. Kaikki eivät pärjää kaikessa, mutta eivät pärjää kaikki paikallisetkaan. Tosin osin huonolta näyttää, esim. eräiden ryhmien ammatilliseen ja muuhun keskiasteen koulutukseen pyrkijöiden/pääsevien määrä tuntuu olevan varsin pieni kustakin ikäluokasta. Niin ei pärjätä.
Koskela on kyllä asian ytimessä.
Quote from: metsämies on 09.01.2010, 19:54:40
Mitenkäs opetusala? Mielestäni miehiä pitäisi olla opettajina paljon nykyistä enemmän, tietenkin olen itse mies joten en ole puolueeton sanomaan onko se tarpeellista.
Olen samaa mieltä. Naisten auktoriteetti ei välttämättä riitä kaikissa opetusryhmissä pitämään kuria. Tässä yhteydessä tarkoitan monikulttuurisia ja "haastavia" ryhmiä, jos käytetään virallista kieltä. Näissä naiset ovat monessa tilanteessa todennäköisesti heikoilla. Oppilaan ja hänen "kotijoukkojensa" asenne naisopettajaa kohtaan voi olla mitä sattuu.
Kun valitaan elokuviin/ näytelmiin näyttelijöitä esittämään etnisten vähemmistöjen edustajia, niin kannatan muiden kuin ko. vähemmistöön kuuluvien näyttelijöiden syrjimistä tässä valinnassa.
Quote from: Oami on 10.01.2010, 01:57:24
Kun valitaan elokuviin/ näytelmiin näyttelijöitä esittämään etnisten vähemmistöjen edustajia, niin kannatan muiden kuin ko. vähemmistöön kuuluvien näyttelijöiden syrjimistä tässä valinnassa.
No siinä meni Peteliukselta ja Kallialalta leipäpuu.
Quote from: Onnensoturi on 10.01.2010, 02:25:13
Quote from: Oami on 10.01.2010, 01:57:24
Kun valitaan elokuviin/ näytelmiin näyttelijöitä esittämään etnisten vähemmistöjen edustajia, niin kannatan muiden kuin ko. vähemmistöön kuuluvien näyttelijöiden syrjimistä tässä valinnassa.
No siinä meni Peteliukselta ja Kallialalta leipäpuu.
Vaan olisihan sekin syrjivää väittää, ettei krdfko-taustainen muka voisi näytellä jtyj-taustaista ihan yhtä hyvin.
Quote from: wekkuli on 09.01.2010, 18:32:08
Yksi asia mitä olen usein pohdiskellut, on naisten positiivinen syrjintä työuralla sellaisissa paikoissa, joissa he eivät pärjää keskimäärin fyysisissä tehtävissä niin hyvin kuin miehet. Esm sotilasuralla, poliiseina tai palomiehinä (tai palohenkilöinä). Onko tämä hyväksyttävää?
En oikeastaan keksi mikä mihinkä (itseisarvoisesti) tarvittaisiin naisia sotilaina tai palomiehinä. Joissakin tilanteissa nimenomaan naispoliisi saattaa olla hyödyksi, samoin kuin tiettyä etua voi olla myös etnisten vähemmistöjen jäsenistä poliisivoimissa tai siitä, että opettajakunnan sukupuolijakauma ei ole ihan mitä sattuu. Näissäkin tilanteissa varmaan parempi keino olisi katsoa valintakriteereitä laajemmin. Varsinaisten mieskiintiöiden sijasta voisi miettiä, mitkä olisivat sellaisia opettajan työssä hyödyllisiä valmiuksia, joiden käyttö valintakriteereinä luultavasti lisäisi miesten osuutta. Sujuvasta somalinkielentaidosta voisi varmaan antaa joitakin lisäpisteitä poliisikouluun pyrittäessä.
Positiivinen syrjintä esimerkiksi työhönotossa on täysin järjenvastaista, etenkin jos se toteutuu kiintiöiden muodossa. Ainoastaan positiivisesti erityiskohdellun etuja palvelee se, että hän vie paikan joltakulta pätevämmältä pelkästään jonkin hänestä vähemmistön tekevän piirteen vuoksi. Esimerkiksi otettakoon vaikka tämä (http://www.upi.com/Top_News/2009/04/22/Court-weighs-discrimination-against-whites/UPI-59021240424977/) absurdi tapaus rapakon takaa.
Edit:
ps. kyseisen jupakan lopputulos oli tämä (http://www.nytimes.com/2009/06/30/us/30scotus.html).
Positiivinen syrjintä on hyödyllistä enintään silloin, kun jokin kansakunta suojelee itseään asettamalla itsensä etusijalle omassa maassaan maahanmuuttajiin nähden. Tällaisen positiivisen syrjinnän avulla kansakunta suojelee itseään, oman kulttuurinsa jatkuvuutta ja päätäntävallan pitämistä omissa käsissään. Näin menettelemällä myös globaali monikulttuurisuus kukoistaa: Maapallolla on lukuisia itsenäisiä ja erilaisia kansoja, eikä vain yhtä kansojen sekoitusta ja globaalia monokulttuuria, johon nykyinen kansojen hävittämiseen tähtäävä multikultti tähtää.
Quote from: wekkuli on 09.01.2010, 18:32:08
Yksi asia mitä olen usein pohdiskellut, on naisten positiivinen syrjintä työuralla sellaisissa paikoissa, joissa he eivät pärjää keskimäärin fyysisissä tehtävissä niin hyvin kuin miehet. Esm sotilasuralla, poliiseina tai palomiehinä (tai palohenkilöinä). Onko tämä hyväksyttävää?
Oon asiasta jutellut kaverin kanssa, joka työskentelee poliisissa. On miehenä sitä mieltä, että vaikkakin naispoliiseista voi olla psykologisen tekijän kautta huomattavaa hyötyä, niin pitäisi miettiä myös mahdollisesti matalampaa työturvallisuutta. Miksi madaltunut työturvallisuus? Siksi että naisille poliisikoulun pääsykokeiden fyysistä osuutta on helpotettu aika tavalla. Kuuleman mukaan alalla on myös naisia jotka haluaisivat oikeaa tasa-arvoa, eli samat testit kuin miehillä.
Pelastusopistoon naisilta vaaditaan ihan samat kuin miehiltä, joten en usko asian olevan sillä puolella saman sorttinen dilemma. Veikkaan että pelastajien arvostus kärsisi kaiken kaikkiaan, mikäli siellä alkaisi olemaan kahta kastia.
Quote from: -ile- on 10.01.2010, 10:22:21
Quote from: wekkuli on 09.01.2010, 18:32:08
Yksi asia mitä olen usein pohdiskellut, on naisten positiivinen syrjintä työuralla sellaisissa paikoissa, joissa he eivät pärjää keskimäärin fyysisissä tehtävissä niin hyvin kuin miehet. Esm sotilasuralla, poliiseina tai palomiehinä (tai palohenkilöinä). Onko tämä hyväksyttävää?
Oon asiasta jutellut kaverin kanssa, joka työskentelee poliisissa. On miehenä sitä mieltä, että vaikkakin naispoliiseista voi olla psykologisen tekijän kautta huomattavaa hyötyä, niin pitäisi miettiä myös mahdollisesti matalampaa työturvallisuutta. Miksi madaltunut työturvallisuus? Siksi että naisille poliisikoulun pääsykokeiden fyysistä osuutta on helpotettu aika tavalla. Kuuleman mukaan alalla on myös naisia jotka haluaisivat oikeaa tasa-arvoa, eli samat testit kuin miehillä.
Pelastusopistoon naisilta vaaditaan ihan samat kuin miehiltä, joten en usko asian olevan sillä puolella saman sorttinen dilemma. Veikkaan että pelastajien arvostus kärsisi kaiken kaikkiaan, mikäli siellä alkaisi olemaan kahta kastia.
Itse olen järkeillyt tuota niin, että joka asiassa on kuitenkin lähdettävä ensisijaisesti siitä, miten se työ suoritetaan. Pelastuslaitoksella tuosta ei voida varmastikaan tinkiä millään tavoin. Eli jos nainen ei selviä kaikissa happipullo yms palovarusteissa työstään, niin asiaa ei voida helpottaa mitenkään. Ei ole yksinkertaisesti mahdollista "tasata" asiaa. Eli jos ei pärjää niin ei pärjää, no can do.
Sitten kun lähdetään miettimään asiaa poliisi- tai sotilasorganisaatiossa, niin fysiikka ei ehkä ole niin absoluuttisen tärkeässä asemassa, vaan asiaa pitää painottaa oikeassa suhteessa. Mutta edelleen: Jos 190cm/95kg mies suoriutuu poliisin/upseerin töistä tehokkaammin/helpommin/paremmin kuin 170cm/65kg nainen, niin miksi nainen pitäisi kuitenkin asettaa etusijalle? Eikö se työn suorittaminen ole prioriteetti nro 1 ?
Sitten taas jos se fyysisyys ei ole mitenkään tärkeää työssä, niin sitten sitä ei pidä myöskään painottaa liikaa. Eli ongelmaa ei ratkaista positiivisella syrjinnällä vaan sillä että painotetaan eri ominaisuuksia siinä suhteessa kun on aiheellista.
Voidaan myös kysyä, että jos vastakkain ovat 165cm/60kg mies ja 175/75kg atleettinen nainen, niin onko oikeudenmukaista että naisella on kevennetyt vaatimukset fyysisesti?
Quote from: Eino P. Keravalta on 10.01.2010, 09:49:25
Positiivinen syrjintä on hyödyllistä enintään silloin, kun jokin kansakunta suojelee itseään asettamalla itsensä etusijalle omassa maassaan maahanmuuttajiin nähden. Tällaisen positiivisen syrjinnän avulla kansakunta suojelee itseään, oman kulttuurinsa jatkuvuutta ja päätäntävallan pitämistä omissa käsissään. Näin menettelemällä myös globaali monikulttuurisuus kukoistaa: Maapallolla on lukuisia itsenäisiä ja erilaisia kansoja, eikä vain yhtä kansojen sekoitusta ja globaalia monokulttuuria, johon nykyinen kansojen hävittämiseen tähtäävä multikultti tähtää.
Näin juuri. Positiivinen syrjintä on ihmiseen sisäänrakennettu ja luonnollinen ominaisuus. Suurinta positiivista syrjintää alunperin, normaalisti ja terveesti, ihminen kohdistaa itseensä ja lähimmäisiinsä. Sitten tulevat ystävät, tuttavat ja muut sukulaiset. Näiden jälkeen tulevat kotipaikkakunnan ihmiset ja kotimaan ihmiset.
Degeneroituneessa ajattelussa tämä positiivisen syrjinnän järjestys ei enää päde. "Lähimmäinen" löytyykin nyt jostain Afrikan sarvesta ja häneen uhrataan enemmän voimavaroja kuin oman maamme huono-osaisen tukemiseen.
Wekkulille (en jaksa quottailla):
Nähdäkseni eri vaatimukset esim. sukupuoliperustein työhön tai koulutukseen on ihan omiaan lisäämään eriarvoisuutta. Jos kerran vaaditaan tasa-arvoa, niin silloin olisi hyötyä mikäli ymmärtää mitä se oikea tasa-arvo on. Tämä teksti sai aikaan ihan vitunmoisen epäuskoisen naurun:
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/12/naisia_ei_vielakaan_oteta_vakavasti_armeijassa_1330360.html
Lainaanpa Pirjon sanoja, koska Pirjo tietää:
"- Mielenkiitoista on mielestäni se, että esimerkiksi kaikissa Nato-maissa Puolaa lukuun ottamatta naisille on omat kuntotatulukkonsa, mutta meillä naissotilaiden kuntotestien kevennyksiin tai naisten keholle sopivampien varusteiden hankintaan ei olla jostain syystä haluttu lähteä, vaikka tiedetään että keskimäärin naiset ja miehet eivät ole fyysisesti samanlaisia, Jukarainen sanoo."
Pirjoko on oikeasti sitä mieltä että kevyemmistä kuntotesteistä ja kuormista on oikeasti hyötyä naisille ja naisten asemalle armeijassa? Ihan hirveästi ei sitten näitä "avustetun" tasa-arvon nimissä tehtyjä naissotilaita naurattaisi mikäli iso kakka osuu tuulettimeen ja joka jannu ja jenni pukee tetsarit, täyspakkaukset ja täydet tuliannokset päälleen. Veikkaan että Pirjo ei nyt hoksaa sitä, että puolustusvoimilla on toinenkin tarkoitus kuin olla nuorten kuntoleiri.
Koko positiivisen syrjinnän käsite on vähintäänkin outo. Eikös kaikki syrjintä ole SAMALLA KERTAA sekä positiivista että negatiivista? Se, kummasta on kyse, on vain näkökulmakysymys. Jos syrjimme maahanmuuttajia positiivisesti, syrjimme samalla suomalaisia negatiivisesti. Ja jos syrjimme maahanmuuttajia negatiivisesti, syrjimme suomalaisia positiivisesti.
Toisin sanoen kaikki syrjintä on aina syrjintää, vaikka mokuttajat yrittävätkin hämärtää käsitteitä siten, että ainoastaan maahanmuuttajien syrjintä olisi sitä todellista, väärää syrjintää. Näinhän se ei ole: syrjinnän kohdetta harmittaa aina ja hän pitää sitä epäoikeudenmukaisena.
Nähdäkseni on vain kaksi vaihtoehtoa: luopua syrjinnästä kokonaan ja asettaa samat ehdot ja vaatimukset kaikille tai sitten toteuttaa ihmisen luonnollista, evoluution rakentamaa syrjintämekanismia, jossa suositaan omia muiden kustannuksella. Tietenkin ensimmäinen vaihtoehto on vain teoreettinen, sillä ihminen yleensä suosii luonnostaan omia, paitsi omaa tuhoaan vartovat mokuttajat, jotka iloitsevat omaan pesään sontimisesta ja meikäläisten demokraattisten arvojen liiskaamisesta.
Quote from: Eino P. Keravalta on 10.01.2010, 12:54:44
Toisin sanoen kaikki syrjintä on aina syrjintää, vaikka mokuttajat yrittävätkin hämärtää käsitteitä siten, että ainoastaan maahanmuuttajien syrjintä olisi sitä todellista, väärää syrjintää. Näinhän se ei ole: syrjinnän kohdetta harmittaa aina ja hän pitää sitä epäoikeudenmukaisena.
Niinpä, ja lisäisin vielä että syrjinnän kohde tulee nähdä nimenomaan yksilönä, eikä jonkun viiteryhmän jäsenenä. Ei syrjiminen tunnu syrjitystä yhtään sen oikeudenmukaisemmalta jos hän kuuluu seksuaalisesti tai etnisesti enemmistöön.
Kyseessähän on selkeästi rasismi. Syrjitty kohtaa esteen työnhaussa/valintatilanteessa tms. syrjintätilanteessa johtuen jostain synnynnäisestä ominaisuudestaan, kuten seksuaalisuus, sukupuoli tai etninen tausta, eikä häntä käsitellä tuolloin yksilönä ja arvoteta yksilöllisten ominaisuuksiensa mukaan, vaan hänet leimataan viiteryhmänsä perusteella.
Tätä minä tässä olen hiljaa hakenut... tukea näkemykselle että positiivinen syrjintäkään ei ole oikeudenmukaista. Vammaiset lukuunottamatta ei oikein missään tilanteessa.
Quote from: wekkuli on 10.01.2010, 13:53:29
Kyseessähän on selkeästi rasismi. Syrjitty kohtaa esteen työnhaussa/valintatilanteessa tms. syrjintätilanteessa johtuen jostain synnynnäisestä ominaisuudestaan, kuten seksuaalisuus, sukupuoli tai etninen tausta, eikä häntä käsitellä tuolloin yksilönä ja arvoteta yksilöllisten ominaisuuksiensa mukaan, vaan hänet leimataan viiteryhmänsä perusteella.
Tahtoisin pitää "rasismin" rotuihin tai etnisiin ryhmiin viittaavan käsitteenä, mutta toki tilanne on verrannollinen. Toisaalta fyysinen ja henkinen kyvykkyys ovat myös merkittävältä osalta synnynnäisiä ominaisuuksia, joten siinä mielessä maailma ei joka tapauksessa ole reilu, ja valinta tehdään osittain synnynnöisten ominaisuuksien perusteella. Toisille on annettu kauhalla ja toisille lusikalla. Jos sukupolesta on etua, tai kuten opettajien ja poliisien kohdalla on esitetty, organisaatio toteuttaa sille asetetun tehtävän paremmin, jos ammattiryhmässä vähemmistönä olevan sukupuolen osuus ei ole liian pieni, niin silloin "syrjivät" kriteerit voivat olla paikallaan. Kysessä ei kuitenkaan olisi itsetarkoituksellisesti "vähemmistön" etujen ajaminen, vaan tehtävään parhaiten soveltuvan ihmisen palkkaaminen.
- mutta kuten aiemmin sanoin ensijaisesti katsoisin epäsuorempia konsteja kuin kiintiöitä tai suoraa sukupuoli/etnisyys/tms/-pisteytystä.
Suomessa on kaikkinainen syrjintä kiellettyä. Syrjinnästä saadetään yhdenvertaisuuslaissa (20.1.2004/21). Sen 6 §:n, 1. momentin mukaan:
"Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986)."
Yhdenvertaisuuslain 7 §:ää on tarkennettu muutossäädöksellä (14.11.2008/690) seuraavasti:
"Tällä lailla ei estetä sellaisia erityistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen 6 §:n 1 momentissa tarkoitetusta syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi (positiivinen erityiskohtelu). Positiivisen erityiskohtelun on oltava pyrityn tavoitteen kannalta oikeasuhteista."
Vanhasen hallitus on siten varautunut siihen, ettei ainakaan lainsäädäntö ole esteenä "positiiviselle syrjinnälle". Laki on kirjoitettu niin ympäripyöreästi, että "positiivisella syrjinnällä" voidaan käytännössä tarkoittaa vaikka maahanmuuttokriitikkojen sulkemista lukkojen taakse. Samalla se on osoitus poliittisen valtaeliittimme täydellisestä rappiosta ja halveksittavuudesta.
En oikein keksinyt tälle parempaakaan ketjua, mutta empä ollut aikaisemmin tällaisestakaan tiennyt.
Naisyrittäjälaina (http://www.finnvera.fi/fin/Lainat/Naisyrittaejaelaina)
Valtion kokonaan omistama erikoisrahoitusyhtiö tuo Finnvera. No onkos sitten miesyrittäjälainoja olemassa? No eipä tietenkään.
Positiivinen syrjintä - onko se missään olosuhteissa järkevää?
Yksinkertaisesti: ei. Positiivinen syrjintä pyrkii purkamaan yhteiskunnallisten rakenteiden tms. aiheuttamaa tosiasiallista tilannetta, joka on kokonaisuutena jotain väestöryhmää syrjivä. Koko konstruktiota ei tarvittaisi lainkaan, mikäli syrjinnän kieltoa ym. neutraalia suhtautumista edellyttäviä lakeja valvottaisiin niin, ettei olisi kannattavaa syrjiä ketään. Jos valvonta- esim. poliisin ja muiden esitutkintaresursseja ei taata riittävässä määrin, pitää luoda positiivisen syrjinnän käytänteitä tasapainottamaan alunperin lainvastainen tilanne, joka johtuu vain lainsäädännön noudattamattomuudesta viranomaisten taholta.
Kun positiivisen syrjinnän ohjelmien ohella viimein tehostetaan syrjinnän vastaista työtä niin, ettei syrjivä toiminta ole kannattavaa, luodaan tilanne, jossa positiivinen syrjintä on tarpeeton. Jos positiivisen syrjinnän käytänteitä samanaikaisesti pidetään yllä, syrjitään siis puhtaasti syrjimisen vuoksi niitä, jotka eivät kuulu perinteisesti syrjittyyn väestönosaan.
Meni tajunnanvirraksi, mutta siis: joko puoliteholla toimiva syrjintäkieltojen valvonta ja positiivinen syrjintä TAI syrjintäkieltojen tehokas valvonta. Jos molemmat (kuten nyky-Suomessa), on käänteisen rasismin syytös perusteltu. Meitä syrjitään!
A-Veikon ajatukset hyvin lähellä omiani. Positiivisella syrjinnällä puututaan sairauden oireisiin, mutta ei paranneta itse sairautta.
Quote from: Kurvari on 09.01.2010, 17:43:46
Quote from: M.E on 09.01.2010, 15:32:00
No minusta saattaisi olla kannattavaa antaa tiettyjä etuja turisteille, mitä ei kansalaisille tai maassa vakituisesti asuville anneta. Esimerkkinä voisi olla vaikkapa alennusta VR:n lipuista passia ja lentolippua vastaan tai vaikkapa maksuton joukkoliikenne PK-seudulla. Miten se sitten käytännössä hoidettaisiin voikin olla jo sitten tyystin eri kysymys.
Tästä tulikin mieleen, että Venäjällä monessa turistikohteessa (museot ym.) on turisteille korkeammat pääsylippujen hinnat kuin venäläisille. Siellä syrjitään positiivisesti oman maan kansalaisia :)
Asiaa sivuten, osataan täälläkin, vuosia sitten käytiin serkun kanssa täällä kalassa, hän asuu Ruotsissa, koska sama sukunimi hän sai kalastuskortin taviksen hinnalla (narrattiin virkailijaa), muuten kuulemma kalliimpi, ainakin silloin tämä käytäntö.
Kaikenlainen syrjintä on hanurista, positiivinenkin osuu lopulta omaan nilkkaan.
Uskon että löytyy esimerkkejä joissa positiivinen syrjintä on sallittavaa ja ok.
Mutta yleisesti ei: ainakin yhteiskunnallisten hommien täytyy perustua pätevyyteen ja tehokkuuteen (johon voi kuulua myös asiakaspalvelu ja sosiaalinen silmä, ei aina vain kova tehokkuus). Eli pätevyys ja sopivuus ovat ykkösiä, ja niiden on oltava jos ei haluta järjestelmään myös samalla upottaa tehottomuutta ja piilokustannuksia.
En kyllä juuri nyt keksi paljoa mitään positiivisen syrjinnän esimerkkejä, mutta jos sellainen pystytään esim mittamaan, niin katson että yhteiskunnan pitää mennä matalimman kustannuksen kautta LOPPUTULOSTA AJATELLEN. Sanotaan nyt että kohtuullinen koulutukseen ylisatsaaminen, kunhan on osoitettavissa että lopputuloksena on parempi kuin että syrjimättömässä tilanteessa esim koulutusten kokonaan pois jääminen. Silloin on järkevää sijoittaa kohtuullinen määrä positiivista syrjintää tuohon tuotantoprosessiin. Se on hieman epäkohteliasta (epäoikeutettua) niitä ei positiivisesti käsiteltyjä kohtaan, mutta se panostuksen suuruus pitääkin miettiä sen mukaan miten se sama panos muualla olisi vaikuttanut.
Eli uskon että positiivista syrjintää voi olla hieman, mutta se ei saa olla mitään etuuksien lupailua ja loputonta mustaan aukkoon resurssien kaatamista. Muitakin kenoja on vaikuttaa, esim kuri ja valikova vastuu.
En ole liian kova teknokraatti, olen oppinut myös humanistisia näkökulmia: yhteiskunnan on pidettävä huolta myös pienemmistä ja heikommista, koska mielestäni sellainen on sivistynyttä ja parempaa kuin armottomuus ja epäinhimillisyys. Olen lähipiirissä seurannut yhtä vaikeastivammaista nuorta, ja kyllä vain hänelläkin ihmisarvo on, vaikka ei tule koskaan olemaan sisarustensa tasolla "tuottavuudessa" tässä maailmassa. Ei mielestäni ole vaihtoehto että sellainen ihminen jätetään heitteille. (Toisaalta vastaavia ei kannata ehdoin tahdoin hankkia lisääkään)
Yleisessä tilanteessa en kuitenkaan halua suosia toisia, erityisesti jos se vielä ruokkii negatiivisella tavalla jotain takaisinsyötesilmukkaa (eli lisää huonoa käytöstä/suoriutumista jne).
Sama koskee myös ihan normaaleja tulonsiirtoja joita ei tällä hetkellä katsota syrjinnäksi tai positiiviseksi sellaiseksi: niiden pitää olla yhteiskunnalle hyödyllisiä, tai ihmisarvon kannalta ihan välttämättömiä, ei vain resurssien tuhlausta.
Quote from: wekkuli on 09.01.2010, 15:23:49
Tulipa tällainen mieleen, enkä löytänyt asiaa koskevaa topiccia. Eli onko mielestänne positiivinen syrjintä missään oloissa järkevää tai hyväksyttävää? Mulle tulee joitain asioita mieleen, jossa se voisi edes jotensakin tolkullista olla, tai ehkei sittenkään...
Vaikkapa ilmaiset opiskelut omille nuorille, maksulliset ulkolaisille.
VR.. no.. niiden sietäisi ehkä manipuloida hintoja vähemmän.. kaupunkikolmionväliset matkat ovat törkeän kalliita.. (mikä taas vähentää matkustamista -> hyvinvointimenetys. vrt hienosta tiestä otetaan maksua, ja se on kokonaan tyhjä.. ja vanha rikkinäinen tie umpitäynnä matkaajia)
Mutta niin kriittiset asiat kuin työpaikat ja työelämään mukaan pääseminen, ja että estettäisiin omia kansalaisia pääsemästä kiinni elämään... juu ei oikein mene perille saakka miten helsingin kaupunki perustelee tätä...
Sietäisi lähettää ne päätöksentekijät muumimaahan häpeämään!
Käsite positiivinen syrjintä keksittiin, koska ei kehdattu suoraan käyttää termiä suosiminen. Tai erikoisaseman antaminen, etuoikeuksien myöntäminen. Toisaalta ei sitten haluttu myöntää että siinä sitten syrjitään kaikkia muita. Tällaiseen kikkailuun varmasti on tarvittu ja saatu yliopistotasoista koulutusta. Kansainvälisesti koeteltua toimintaa.
Ei tähän liian aikaisin herätty ja siitä kiitos hyvin tuntemillemme henkilöille. Nyt vain on aika tullut purkaa mätä systeemi.
Mätä on mätää vaikka miksi sitä kutsuisi. Ei lisättävää. Eikun onpas: mieskiintiöt pakollisiksi kaikille aloille.
Syrjintä on usein suhteellista. Jos koulujen pääsykokeissa naisilla on samanlaiset kuntovaatimukset kuin miehillä, niin se on naisten syrjintää, koska naiset ovat fyysisesti miehiä heikompia. Jos taas pääsykokeissa naisilla on helpommat kuntovaatimukset kuin miehillä, niin se on miesten syrjintää, koska miehiltä vaaditaan kovempaa kuntoa.
Harrastuksissa voi aina antaa tasoitusta, jotta peli ylipäänsä olisi mahdollista.
Mutta kun siirrytään tosielämään, jossa ihmiset yrittävät luoda toimeentuloaan, ei tasoituksen antaminen ilman mitään kontribuutiota ole enää perusteltavissa.
Hyvä tahto ja anteliaisuus sekä kohteliaisuus normaalioloissa on vain inhimillistä.
Mutta hyvän tahdon hyväksikäyttö positiivisen syrjinnän muodossa ei enää ole suotavaa.
Joten lyhyesti: hyvä tahto on kaikissa olosuhteissa järkevää. Mutta syrjintä ei ole missään olosuhteissa tai muodossa järkevää.
Quote from: Reich on 31.10.2011, 20:48:47
Jos koulujen pääsykokeissa naisilla on samanlaiset kuntovaatimukset kuin miehillä, niin se on naisten syrjintää, koska naiset ovat fyysisesti miehiä heikompia.
Jos kuntotestejä tehdään, niin eikö niissä aina 'syrjitä' huonompikuntoista? Historiankokeissa syrjitään niitä, jotka osaavat huonommin historiaa, matematiikankokeissa niitä joilla on huono matikkapää jne...?
Mielenterveysongelmaisia kannattaisi suosia. He ovat usein täysin tai lähes työkykyisiä, mutta eivät historiansa vuoksi saa töitä.
Nyky-yhteiskunta syrjäyttää suuren joukon työkelpoisia ihmisiä siksi, että he eivät pärjää kilpailussa. Viime kädessä näiden ihmisten syrjäyttäminen koituu kalliiksi. Viisaampaa olisi harjoittaa suosimista ja estää syrjäytyminen.
Nuorena miehenä en kelvannut töihin koska olin nuori ja kokematon. Vanhempana ja kokeneena olin liian vanha. Taisin tipahtaa johonkin rakoon tai väliin. Turha sitä enää on murehtia koska toista yrittämää ei ole eikä tule. Jotenkin minusta tuntuu että sama meno olemattomilla työmarkkinoilla jatkuu yhäkin.
Kenties se on hieman harmittanut etten älynnyt hakea naisvaltaisille aloille. Nyt on naiset jokaikisessä paikassa ja he vievät miehiltä työt. Naurettavinta on etteivät naiset saa edes korjattua omaa sukupuolisyrjintään perustuvaa palkkakuoppaansa. Missä lie vika. Naisissa itsessään kait?
Ari-Lee, naisissa tai maahanmuuttajissa ei voi olla mitään vikaa, aina syy löydetään valkoisista heterömiehistä.
Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 01.11.2011, 00:16:54
Ari-Lee, naisissa tai maahanmuuttajissa ei voi olla mitään vikaa, aina syy löydetään valkoisista heterömiehistä.
Ai niin. Pakkohan se oli niin olla. Mutta vakavasti; jos pyykkilaudan tilalle ei olisi keksitty mitään niin kuinka olisi käynyt? Kysymys on retoorinen.
hilmanni on ihan tyrnävässä, keskustelee näköjään itsensä kanssa, no seura ainakin on hyvää.
Quote from: Terhon puolesta on 31.10.2011, 22:33:02
Nyky-yhteiskunta syrjäyttää suuren joukon työkelpoisia ihmisiä siksi, että he eivät pärjää kilpailussa. Viime kädessä näiden ihmisten syrjäyttäminen koituu kalliiksi. Viisaampaa olisi harjoittaa suosimista ja estää syrjäytyminen.
Eihän tuossa ole mitään mieltä. Kilpailu on se, joka aikaansaa työn tehostumisen ja siten elintason nousun. Jos joku ei pysty riittävän tuottavaan työhön, niin miksi häntä tulisi suosia? Kenen tulisi suosia? Yrityksenkö? Pitäisikö veronmaksajien maksaa osa palkasta?
Tulikin mieleen yksi idioottimaisuus, paikallisen ambulanssin kuskina oli kaksi naista ja eivät saaneet synnyttävää noin 60kg naista autoon (arvioin ko ny painaa alle 50kg ja koittaa lihottaa itteänsä...)... Onneksi aviomies sitten itse sylissä kantoi sinne kun huomasi että ei tätä voi protokollan mukaan tehdä.... Ja enneko kommentoitte niin kyseessä oli yllättävän aikainen synnytys ja toinen lapsi tarvi hoitajaa jne ja ohjeet oli soittaa ambulanssi kuljettamaan.
En ymmärrä miten voivat ainakaan parina toimia ambulanssissa mutta maailmassa on monta ihmeellistä asiaa...
Juttelin asiasta tuttavan kanssa joka on ollut ambulanssikuskina ja kommentti oli :facepalm:, joutuvat mitä ihmeellisemmän kokoisia ihmisiä mitä ihmeellisimmistä paikoista raijaamaan... Kyseinen, noin 185cm/90kg lihasta ja julmat käsivoimat omaava, mies oli sitä mieltä että raskasta oli ja voimat oli monesti rajoilla ja samaan hommaan minkä kaveri teki vastaavan kokoisen parin kanssa palkataan pari 170cm/65kg naista (arvio)...
En ymmärrä.
Syrjintä on syrjintää - tapahtui se sitten miten hyvissä tarkoituksissa tahansa. Ja ne hyvät tarkoitukset ovat nykyjään ihan yhtä epäilyttäviä kuin ne ovat olleet aina. Vallalla olevan poliittisen liturgian noudattaminen on tuskin koskaan taannut millekään syrjinnän ja suosimisen muodolle historiallisesti kestäviä perusteita.
Ja "joidenkin" oikeudellisten tai/ja taloudellisten etujen riistämisessä "joidenkin toisten" hyväksi on jo lähtökohtaisesti tasa-arvoisuus kaukana ja se antaa liian suuret mahdollisuudet hallinnolliselle mielivallalle ja väärinkäytöksille. Kuten myös tapahtuu.
Quote from: Reich on 31.10.2011, 20:48:47
Syrjintä on usein suhteellista. Jos koulujen pääsykokeissa naisilla on samanlaiset kuntovaatimukset kuin miehillä, niin se on naisten syrjintää, koska naiset ovat fyysisesti miehiä heikompia. Jos taas pääsykokeissa naisilla on helpommat kuntovaatimukset kuin miehillä, niin se on miesten syrjintää, koska miehiltä vaaditaan kovempaa kuntoa.
Vastaavasti, jos ruotsinkielisillä on kiintiöt kouluihin, niin se on syrjintää suomenkielisiä kohtaan...
Mikäli mitään kiintiöitä ei olisi, niin se ei olisi syrjintää...
Ööö, mitens tässä nyt näin kävi...
Quote from: Ari-Lee on 01.11.2011, 00:06:13
Naurettavinta on etteivät naiset saa edes korjattua omaa sukupuolisyrjintään perustuvaa palkkakuoppaansa.
Tämä taisi olla sitä ironiaa ja sarkasmia, sillä se palkkakuoppa on urbaanilegenda? Naisten euron ollessa 80 senttiä meidän on samaan hengenvetoon todettava, että naisten työtunti on 46 minuuttia.
Niinpä. Paljonko muuten on maahanmuuttajan, eli suomeksi muslimin, euro?
^
Tai työtunti?
Quote from: wekkuli on 01.11.2011, 07:43:13
Quote from: Ari-Lee on 01.11.2011, 00:06:13
Naurettavinta on etteivät naiset saa edes korjattua omaa sukupuolisyrjintään perustuvaa palkkakuoppaansa.
Tämä taisi olla sitä ironiaa ja sarkasmia, sillä se palkkakuoppa on urbaanilegenda? Naisten euron ollessa 80 senttiä meidän on samaan hengenvetoon todettava, että naisten työtunti on 46 minuuttia.
Tavjaakin harmittaa kun ei saanut sitä korjattua 12 vuoden aikana vaikka kaikki valta oli käsissä. Kyse on siis ihan kuvitteellisesta asiasta. Se ei ole sukupuoliriippuvainen, välttämättä. Naisetkin voivat tienata käyttämällä niitä ominaisuuksiaan mitä syntymässä ovat saaneet.
Mutta kun mennään ammattiliittojen toimintaan niin siinä naiset ovat historiassa jääneet alakynteen. Naisvaltaisilla aloilla järjestäytyminen on ollut heikkoa. Oikeastaan naiset vain ovat antaneet periksi liian helposti ja ovat olleet kaikenkaikkiaan keskenään eripuraisia ja epäyhtenäisiä. On puuttunut sitä munaa tahi kyrpää koko touhusta. Se saattaa olla suurin syy tuohon urbaanimyyttiin. Ei työnantaja tietenkään mitään ilmaiseksi anna. Rahalle pitää olla vastinetta. Toisinaan se on työ-ja bisneksentekorauha. Siitäkin kannattaa maksaa.
Quote from: wekkuli on 01.11.2011, 07:58:18
^
Tai työtunti?
Jaahans, toi on kyllä aika raakaa, jos pitäis arvioida, mutta laskisin että työtunti on suurinpiirtein kokonaisuuden huomioonottaen siinä osapuilleen 5 minuuttia, mutta euro taasen hyvinkin luokkaa 2,5, noin lonkalta vetäistynä.
Saatan olla väärässä, tai oikeassa. Fifty sixty.
Quote from: Mursu on 01.11.2011, 00:37:44Eihän tuossa ole mitään mieltä. Kilpailu on se, joka aikaansaa työn tehostumisen ja siten elintason nousun.
On siinä se mieli, että ihmisten määrä, jotka eivät pärjää kilpailussa, kasvaa koko ajan, ja yhteiskunnasta syrjäytynyt on yhteisölle kallis. Aikaisemmin puoliksi latvalaho kävi töissä. Nykyään hän istuu kotona juoppoutumassa, koska kukaan ei häntä huoli.
Masennus on suurin ennenaikaisten eläköitymisten aiheuttaja. 700 000 suomalaista syö mielenlääkkeitä.
Tähän väliin lyhyesti kommentoisin, että vaikka 700 000 suomalaista söisikin masennuslääkkeitä, ei se mielestäni suinkaan yks`oikoisesti tarkoita sitä, että nämä 700 000 suomalaista olisivat oikeasti masennussairaita. Tai saattaa heistä sellaisiakin tulla, mikäli he ynnä muutkin suomalaiset jatkavat lääkkeiden popsimista lääketeollisuuden toiveiden mukaan.
Mutta täältä tähän, kiitos anteeks.
Quote from: Terhon puolesta on 31.10.2011, 22:33:02
Mielenterveysongelmaisia kannattaisi suosia. He ovat usein täysin tai lähes työkykyisiä, mutta eivät historiansa vuoksi saa töitä.
Miten tuo historia tulee työntekijää valitsevalle ilmi? Eivätkö sairaskertomukset ole aikalailla luottamuksellista tietoa? Käsittääkseni mielenterveysongelmaisen historia tulee työnantajan tietoon vain jos sillä on ollut työntekoon vaikutusta. Silloin on syytäkin kyseenalaistaa työkyky, eikö?
Quote from: wekkuli on 01.11.2011, 09:02:21
Quote from: Terhon puolesta on 31.10.2011, 22:33:02
Mielenterveysongelmaisia kannattaisi suosia. He ovat usein täysin tai lähes työkykyisiä, mutta eivät historiansa vuoksi saa töitä.
Miten tuo historia tulee työntekijää valitsevalle ilmi?
Pitkinä työttömyys-/sairausjaksoina ja kyvyttömyytenä sietää työelämää.
On ongelmallista, että meillä on käytössä vain käsite työkyvytön. Latvalahot näet pitäisi jakaa työkyvyttömiin ja työelämäkyvyttömiin. Ihminen voi olla erittäin työkykyinen ja työssään tehokas, vaikka hän ei kestäisikään työelämän aiheuttamaa stressiä. On typerää hukata työkykyisten ihmisten työpanos työelämän rakenteen ja vaatimusten vuoksi.
Luulen, että Suomessa istuu erittäin suuri joukko täysin työkykyisiä ihmisiä kotona, koska he eivät kestä työelämää. Nämä ihmiset tahtoisivat tehdä työtä ja voisivat olla siinä tehokkaita, kunhan heille vain tarjottaisiin ympäristö, jossa he pärjäisivät.
Tähän täysin asiaton tajunnanvirrasta tullut ympäristöajatus, mikä ei tarkoita mitään:
Sota?
Eva Bidee loihemaan juuri presidenttikeskustelussa. "Positiivinen diskriminaatio ei tarkoita, että yksi henkilö tai ryhmä saisi enemmän, vaan että pitäisi ajatella pitäisikö yhtä huonosti pärjäävää henkilöä tai ryhmää tukea enemmän." Minusta melkoinen aivopuori ja looginen puolivoltti.
Tämän jälkeen Bidee otti esimerkiksi vammaiset. Hän ei ymmärrä, että vammaisia positiivisesti syrjitään selvästi mitattavan ongelman takia.
EDIT: Ja Bidee loihemaan vielä, että "positiivinen syrjintä ei saa asettaa toisia parempaan asemaan." Ihmettelen, että mitä se positiivinen diskriminaatio sitten tekee!
En kyllä lähtisi sanomaan, että mielenterveysongelmaiset olisivat työkykyisiä, mikäli sairautena on vaikea, hallusinaatioita aiheuttava sairaus, esimerkiksi skitsofrenia. Masentuneillakin on usein huomattavia motivaatio-ongelmia työtään kohtaan, jotka voivat näkyä vaikkapa työtahdissa, töistä myöhästelynä tai aikaisin töistä lähtemisenä. Masentuneen ihmisen tulisi tällöin saada jokin todella leppoisa työ.
Quote from: nitkunatku on 03.01.2012, 11:01:13
En kyllä lähtisi sanomaan, että mielenterveysongelmaiset olisivat työkykyisiä, mikäli sairautena on vaikea, hallusinaatioita aiheuttava sairaus, esimerkiksi skitsofrenia. Masentuneillakin on usein huomattavia motivaatio-ongelmia työtään kohtaan
Ei sairaita tarvitsisi ottaa töihin. Parantuneet pitäisi. Muutaman vuoden kestänyt mutta voitettu masennus voi heittää ihmisen kokonaan pois työmarkkinoilta.
Ihminen voi olla täysin pystyvä tekemään työtä, mutta kyvytön kilpailemaan työstä. Kenen etu on se, että työkykyiset syrjäytetään? Yhteiskunnan hyvinvointi ei maksimoidu kilpailemalla vaan pitämällä jengiä mahdollisimman paljon mukana.
Mutta juurihan sanoit, että mielenterveysongelmaisia tulisi suosia. Mielenterveysongelmainen=vielä sairastava. Masennuksen voittanut on jo terve ja työkykyinen.
Quote from: Marko Parkkola on 03.01.2012, 09:21:33
Eva Bidee loihemaan juuri presidenttikeskustelussa. "Positiivinen diskriminaatio ei tarkoita, että yksi henkilö tai ryhmä saisi enemmän, vaan että pitäisi ajatella pitäisikö yhtä huonosti pärjäävää henkilöä tai ryhmää tukea enemmän." Minusta melkoinen aivopuori ja looginen puolivoltti.
Tämän jälkeen Bidee otti esimerkiksi vammaiset. Hän ei ymmärrä, että vammaisia positiivisesti syrjitään selvästi mitattavan ongelman takia.
EDIT: Ja Bidee loihemaan vielä, että "positiivinen syrjintä ei saa asettaa toisia parempaan asemaan." Ihmettelen, että mitä se positiivinen diskriminaatio sitten tekee!
Vähemmistövaltuutetun oma maahanmuuttajien rekrytointia koskeva ohjeistus on ristiriidassa tämän kanssa. Se lähtee käsityksestä, että maahanmuuttajat
ryhmänsä edustajina pitää asettaa etusijalle eli "toisia parempaan asemaan". Uskon Biaudet'nkin ymmärtävän vammaisten ja maahanmuuttajien perustavanlaatuisen eron, mutta hän ei halua edetä keskustelussa siihen,
miksi hän siitä huolimatta rinnastaa nämä ryhmät. Kukaan ei koskaan aseta Biaudet'lle tätä yksinkertaista kysymystä niin, että hänen olisi pakko vastata siihen.
Kun olin oppikoulussa, luokallamme oli vapaaoppilas, jonka ei tarvinnut maksaa lukukausimaksuja.
Quote from: Sikanez on 03.01.2012, 14:09:19
Kun olin oppikoulussa, luokallamme oli vapaaoppilas, jonka ei tarvinnut maksaa lukukausimaksuja.
Oletettavasti tämä ei perustunut etnisyyteen tai sukupuoleen, vaan arvioituihin lahjoihin (ja vähävaraisuuteen). Yleensä ei ole kai mielletty syrjinnäksi, jos osaamisesta tai lahjoista on etua oppilaitosvalinnoissa.
Quote from: Roope on 03.01.2012, 13:26:42
Quote from: Marko Parkkola on 03.01.2012, 09:21:33
Eva Bidee loihemaan juuri presidenttikeskustelussa. "Positiivinen diskriminaatio ei tarkoita, että yksi henkilö tai ryhmä saisi enemmän, vaan että pitäisi ajatella pitäisikö yhtä huonosti pärjäävää henkilöä tai ryhmää tukea enemmän." Minusta melkoinen aivopuori ja looginen puolivoltti.
Tämän jälkeen Bidee otti esimerkiksi vammaiset. Hän ei ymmärrä, että vammaisia positiivisesti syrjitään selvästi mitattavan ongelman takia.
EDIT: Ja Bidee loihemaan vielä, että "positiivinen syrjintä ei saa asettaa toisia parempaan asemaan." Ihmettelen, että mitä se positiivinen diskriminaatio sitten tekee!
Vähemmistövaltuutetun oma maahanmuuttajien rekrytointia koskeva ohjeistus on ristiriidassa tämän kanssa. Se lähtee käsityksestä, että maahanmuuttajat ryhmänsä edustajina pitää asettaa etusijalle eli "toisia parempaan asemaan". Uskon Biaudet'nkin ymmärtävän vammaisten ja maahanmuuttajien perustavanlaatuisen eron, mutta hän ei halua edetä keskustelussa siihen, miksi hän siitä huolimatta rinnastaa nämä ryhmät. Kukaan ei koskaan aseta Biaudet'lle tätä yksinkertaista kysymystä niin, että hänen olisi pakko vastata siihen.
Lähetin juuri Eva B:lle seuraavan sähköpostin.
Hei,
Olit aamulla Nelosen vaalikeskustelussa Sari Essayahin kanssa. Toivotan ensin onnea presidenttikisaan ja sitten kysyisin asiaa, joka jäi minulle hyvin epäselväksi. Kysymykset vahvennettuina.
Keskustelussa sanoit ymmärtääkseni, että positiivinen diskriminaatio ei aseta henkilöä tai ryhmää etuasemaan toiseen nähden. Kuitenkin vähemmistövaltuutetun oma ohjeistus Maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen työllistäminen julkishallinnossa sanoo mm. seuraavaa.
"Monella maahanmuuttajalla voi olla hyvä kielitaito toisessa
kotimaisessa kansalliskielessämme, mutta
molempien kotimaisten kielten osaaminen
on vielä harvinaista. Kielitaidon puute ei
kuitenkaan saa olla este virkaan pääsylle, ellei käytännön kielitaidolle ole perusteltu syy
tehtävien hoidon kannalta"
Suomalaiselta hakijalta kuitenkin edellytetään kielitaitoa molemmista kotimaisista.
"Työnantaja voi halutessaan arvioida, että tehtävään
sopii maahanmuuttaja tai tietyn elämän
kokemuksen omaava esimerkiksi näkyvä vä-
hemmistön edustaja."
Suomalaiselta odotetaan kuitenkin sitä oikeaa sopivaisuutta työtehtävään.
"Aivan kuten sopivuuden arvioinnissa, työnantaja voi halutessaan arvioida
työnhakijan kokemusta ja perehtyneisyyttä
maahanmuuttajia tai näkyviä vähemmistöjä
suosivasti, mikäli työtehtävät antavat tähän
mahdollisuuden."
Suomalaiselta odotetaan kuitenkin oikeaa kokemusta ja perehtyneisyyttä.
Kysyisinkin, miten ylläoleva positiivinen diskriminaatio EI aseta tiettyä ryhmää etuasemaan muihin ryhmiin verrattuna.
Lisäksi tällä http://www.tasa-arvo.fi/syrjinta/tyoelamassa/tyohonotto/laki8 sivulla kirjoitetaan seuraavaa.
" Tämä niin sanottu positiivinen erityiskohtelu on EU:n oikeuskäytännön mukaan sallittua vain silloin kun nais- ja mieshakijat ovat yhtä päteviä tai lähes yhtä päteviä"
Onko tuo tulkittava niin, että positiivinen diskriminaatio on sallittua vain sukupuolen perusteella, mutta ei etnisen tausta perusteella? Onko tasa-arvovaltuutetun ohjeistukset ristiriidassa keskenään?
Samalla sivulla sanotaan myös.
"Suosiminen ei saa olla automaattista."
Jälleen tasa-arvovaltuutetun ohjeistukset tuntuvat olevan ristiriidassa keskenään. Maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen työllistäminen julkishallinnossa antaa etukäteen ohjeet kuinka suosiminen tulee suorittaa, toisin sanoen suosiminen on automaattista. Tasa-arvolain mukaan taas suosiminen ei saa olla automaattista.
Ovatko tasa-arvovaltuutetun ohjeistukset ristiriidassa keskenään? Onko Maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen työllistäminen julkishallinnossa ohjeistus ristiriidassa tasa-arvolain kanssa?
Terveisin,
Marko Parkkola
Täähän on kakspiippusta. Se sekä on että ei ole.
Vaikkapa alaikäiset - täysi-ikäiset. Sehän on selviö. Sotaveteraaneilla on etuja ja minusta ainakin se heille sallittakoon. He ovat taistelleet meille jälkipolville tämän maan. Vammaiset. Joku tuolla aiemmassa sanoikin, heikommat ja vammaiset.
Vastaavasti miksi ei ole järkevää. Aiheuttaa eripuraa ja pahimmassa tapauksissa jopa väkivaltaa.
Kysehän on juuri siitä, onko henkilöllä mitattavissa oleva haitta, jonka vuoksi hän tarvitsee erityiskohtelua. On järjetöntä kuitenkin ajatella, että somalialaistausta on ihmiselle mitattavissa oleva haitta. Vielä järjettömämpää on ajatella, että suomalaista työnhakijaa tulee tästä rangaista.
Hyvä luettelo siitä että tietyissä tapauksissa tukitoimet ovat tarpeen, vaikkakaan en niitä miksikään "positiiviseksi syrjinnäksi" nimittäisi.
Mikähän se on sitten humamun kohdalla tuo positiivisen syrjinnän aiheuttava handikappi?
tietty kulttuuri? kaikki kulttuurithan eivät kuulu "positiivisesti syrjittäviin".
tietty kansalaisuus? kaikki kansalaisuudethan eivät kuulu "positiivisesti syrjittäviin".
tietty etninen ryhmä? kaikki etnisyydethän eivät kuulu "positiivisesti syrjittäviin".
tietty ihonväri? kaikki ihonvärithän eivät kuulu "positiivisesti syrjittäviin".
muu tietty geneettinen syy?
muu mikä?
Ei tarvitse olla nero huomatakseen tuosta edellisestä luettelosta, että kysehän on aivan puhtaasta vanhanaikaisesta rasismista, jos tukitoimia ryhdytään kohdistamaan yhdellä tai useammalla ylläollevalla jaotteluperusteella.
Quote from: Marko Parkkola on 03.01.2012, 15:52:36
Ovatko tasa-arvovaltuutetun ohjeistukset ristiriidassa keskenään? Onko Maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen työllistäminen julkishallinnossa ohjeistus ristiriidassa tasa-arvolain kanssa?
Jälkimmäinen kysymys on ehkä asiallisempi, mutta viestissäsi lainasit ensin vähemmistövaltuutettua ja sitten tasa-arvovaltuutettua ja kysyt "ovatko tasa-arvovaltuutetun ohjeistukset ristiriidassa keskenään". En ymmärrä, miten viestissäsi tasa-arvovaltuutetun ohjeistukset voivat olla ristiriidassa keskenään, kun nimeät vain yhden ohjeistuksen.
Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (eli tasa-arvolaki) joka tapauksessa koskee jo nimensä mukaisesti vain naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Samoin tasa-arvovaltuutettu valvoo vain sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Vähemmistövaltuutettu on oma instituutionsa, jonka tehtävänä on valvoa etnisen syrjinnän ehkäisyä.
Quote from: Marko Parkkola on 03.01.2012, 15:52:36
" Tämä niin sanottu positiivinen erityiskohtelu on EU:n oikeuskäytännön mukaan sallittua vain silloin kun nais- ja mieshakijat ovat yhtä päteviä tai lähes yhtä päteviä"
Onko tuo tulkittava niin, että positiivinen diskriminaatio on sallittua vain sukupuolen perusteella, mutta ei etnisen tausta perusteella?
Ei. Lainaamasi virke tarkoittaa, että "positiivinen erityiskohtelu" sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi ei ole sallittua, jos nainen ei ole yhtä pätevä kuin mies.
Quote
Jälleen tasa-arvovaltuutetun ohjeistukset tuntuvat olevan ristiriidassa keskenään. Maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen työllistäminen julkishallinnossa antaa etukäteen ohjeet kuinka suosiminen tulee suorittaa, toisin sanoen suosiminen on automaattista. Tasa-arvolain mukaan taas suosiminen ei saa olla automaattista.
En ota kantaa posiitivisen syrjinnän tai sen automaattisuuden järkevyyteen, mutta tasa-arvolaki koskee vain sukupuolten välistä tasa-arvoa eikä sitä voine siis soveltaa maahanmuuttokysymyksiin. Samoin kuin kuluttajansuojalaki ei sovellu kahden elinkeinonharjoittajan väliseen suhteeseen.
Quote from: Kiintopiste on 04.01.2012, 15:24:46
Jälkimmäinen kysymys on ehkä asiallisempi, mutta viestissäsi lainasit ensin vähemmistövaltuutettua ja sitten tasa-arvovaltuutettua ja kysyt "ovatko tasa-arvovaltuutetun ohjeistukset ristiriidassa keskenään".
Ah! Selvä virhe minulta. Toivotaan, että Eva B. ei sitä huomaa :)
EDIT: Täytyy kyllä sanoa, että en ymmärtänyt eroa tasa-arvovaltuutetulla ja vähemmistövaltuutetulla. Etsiskelin erästä tiettyä dokumenttia googlella sähköpostini tueksi, mutta en sitä löytänyt ja päädyin ilmeisesti väärälle sivulle lainaamaan väärää tekstiä.
Mutta olen edelleen sitä mieltä, että "todellinen tasa-arvo" on perustuslain vastaista, eli positiivista diskriminaatiota ei saa suorittaa perustuslain mukaan kuin miesten ja naisten välillä silloin, jos hakijat ovat tasavahvat. Toisaalta olen sitä mieltä, että ei tuossakaan mitään järkeä ole.
Quote from: Ulkopuolinen on 04.01.2012, 14:39:00
Quote from: wekkuli on 09.01.2010, 15:23:49
Tulipa tällainen mieleen, enkä löytänyt asiaa koskevaa topiccia. Eli onko mielestänne positiivinen syrjintä missään oloissa järkevää tai hyväksyttävää?
On, joissain olosuhteissa:
- Vammaisten kohdalla on paljon järkevämpää mahdollistaa sopivin tukitoimin se, että he työelämästä syrjäytymisen sijaan pääsevät nauttimaan työn tuomasta arvokkuuden ja tarpeellisuuden tunteesta.
- Päihde-, kriminaali-, mielenterveys- ja fyysisesti kuntoutuvien kohdalla on tärkeää mahdollistaa työelämään pääsy siinä vaiheessa kun työkyky on heikko mutta nouseva.
- Joillain aloilla on järkevää ja mahdollista suosia työhönotossa poikkeuksellisen lahjakkaita henkilöitä, joiden muodollinen pätevyys ei oikeuttaisi haettuun työ- tai harjoittelupaikkaan. Tietotekniikka, myynti, taide- ja taideteolliset alat laajasti ymmärrettyinä, osin myös matemaattis-luonnontieteellisillä, muutamat keittiötyöt, luovien alojen duunit esim. mainospuolella, aloilla joitain mahdollisuuksia, jotkin asiakaspalvelutehtävät... Voi olla työnantajan oma etu ottaa se vähän epäpätevämpi lahjakkuus kuin se keskinkertainen asteen pidemmälle koulutettu.
- Perheyritys. Voi olla parempi ottaa huonompi ja sitoutuneempi oman perheen tai suvun jäsen kuin vähemmän sitoutunut pätevämpi.
- PR-hyödyn hakeminen. Joskus yritykselle on pieni kulu ja suuri imagoetu siitä että ottavat "kunnollisia" mutta työmarkkinoilla huonosti pärjääviä työntekijöitä. Kyse voi olla vammaisen, julkkiksen tms. palkkaamisesta tai jostain muusta.
- Vertaisosaajien hyödyntäminen. Joidenkin erityisryhmien (esim. monet vammaisryhmät, päihde- ja kriminaalikuntoutujat, luonnonkatastrofien ja sotien uhrit...) kohdalla kyseiseen ryhmään kuuluvat muodollisesti vähemmän pätevät henkilöt voivat olla paljon parempia, aikaansaavempia ja ennen kaikkea parhaaseen agendanasetteluun kykeneviä. Tunnetuimpia esimerkkejä Suomessa autismikirjon puolelta vertaisasiantuntija Heta Pukki, liikuntavammaisten suunnasta Kalle Könkkölä... Sokeiden puolella oli joku, jonka nimeä en saa päähäni... Kriminaalityön puolella Klinu Loikkanen on legenda. Lisäksi tällä kentällä on kokonaisia organisaatioita (AA, NA...) joiden tehokkuus hakkaa mennen tullen noin 101% professioihin pohjautuvista "pätevistä" organisaatioista.
Tässä muutama ensimmäisenä mieleen tuleva vaihtoehto. Lisää pohtimalla nouta löytyisi varmaan kymmeniä muitakin.
Hyvä lista! :)
Positiivinen syrjintä tosiaan on joissain tilanteissa hyvä asia. Mutta en esim. pidä sukupuolikiintiöitä sellaisena. Myöskään pelkkä maahanmuuttajuus ei saisi olla perusteena, mutta yhdistettynä johonkin edellämainitun listan kohdista - toki. Aivan kuten kantiksillekin on kaikenlaisia tukityöllistymishankkeita, niin samat mahdollisuudet toki oltava maahanmuuttajille myös. Parempi niin, kuin että vaikeasti työllistyvät jäisivät heitteille. Heikommasta tulee pitää huolta kunnes hän pääsee taas jaloilleen. Tukitoimet ja positiivinen syrjintä ei saisi olla monivuotista, loppuelämän kestävää. Vaan ainoastaan tilapäiseen tarpeeseen. Tosin, valitettavasti asiat ei ihan noin aina mene - meillä on ja tulee aina olemaan heikompiosaisia, jotka eivät välttämättä koskaan tule kiinnittymään tähän yhteiskuntaan toivotulla tavalla. Heitä on sekä muualta tulleita että ihan omiakin toki. Se mitä toimenpiteitä heidän kanssaan tulisi tehdä, on tietysti ongelmallista, varsinkin jos positiiviseen syrjintään suhtaudutaan kielteisesti.
Timo Soini kirjoitti blogissaan (http://timosoini.fi/2012/01/olen-ylpea-perussuomalaisuudesta/) näin:
"Urpo Leppänen opetti minulle nuorena puoluesihteerinä monta asiaa. Yksi tärkeimmistä oli:
Älä unohda epäonnistunutta ihmistä. He haluavat olla mukana, kunhan kokevat kelpaavansa."
Epäonnistunutta ihmistä ei tule unohtaa, oli hän sitten suomalainen tai Suomessa jo asuva maahanmuuttaja!!
Mulla on sellainen tuntuma, että maahanmuuttajilta vaaditaan enemmän kuin kantiksilta. Epäonnistua ei saa. Jos maahanmuuttaja joutuu työttömäksi tai esim. sairastuu, masentuu, alkoholisoituu yms (vaikka sitä ennen olisikin ollut työelämässä), hän saa osakseen enemmän kyräilyä kuin jos sama tapahtuu kantikselle. Aletaan moittia taikaseinän hyväksikäyttäjäksi jne.
(Huom. tämä on täysin mutua, mm. tämän foorumin perusteella pohdittua).
Jos taas kantis tai maahanmuuttaja epäonnistuu
niin pahasti, että ajautuu rikolliseksi, niin siinä tapauksessa tilanne on jonkin verran eri. Kantista ei voi maasta karkottaa, maahanmuuttajan voi - ja pitää. Jos siihen on aihetta.
Quote from: Farrow on 04.01.2012, 18:41:43
(naps)
Mulla on sellainen tuntuma, että maahanmuuttajilta vaaditaan enemmän kuin kantiksilta. Epäonnistua ei saa. Jos maahanmuuttaja joutuu työttömäksi tai esim. sairastuu, masentuu, alkoholisoituu yms (vaikka sitä ennen olisikin ollut työelämässä), hän saa osakseen enemmän kyräilyä kuin jos sama tapahtuu kantikselle. Aletaan moittia taikaseinän hyväksikäyttäjäksi jne.
(Huom. tämä on täysin mutua, mm. tämän foorumin perusteella pohdittua).
(naps)
Menee ehkä hieman ohi aiheen, mutta kyllä se auttamattomasti -siis minusta- on niin että maahanmuuttajalta vaaditaan enemmän. Noin yleisesti ottaen. Maahanmuuttajuus on rankka asia ja iso elämänmuutos joka tapauksessa syistä riippumatta. Ja niin se vaan menee että ihminen itselleen tuntemattomassa, vieraassa, ympäristössä joutuu jo henkisesti kovemman paineen alle. Puhumattakaan siitä ulkoisesta paineesta, ympäristön odotuksista ("kuka tuo on, mitä se täällä tekee"). Jotkut pärjäävät hyvin paineissa ja sopeutuvat, oppivat kielen ja löytävät työtä ja perustavat perheen ja jäävät uuteen kotimaahansa yhtenä muiden joukossa. Toiset taas eivät pärjää paineen alla ja alkavat -ehkä- vedota rasismiin tms, tekevät laittomuuksia jne. Aito maahanmuuttajuus ei ole helppoa.
Silti minäkään en kannata rotuun tai maahanmuuttajuuteen perustuvaa positiivista syrjintää. Minusta maahanmuuttajalta jää omassa elämässään onnistumisen kokemus ("minä pärjään täällä") pois kokonaan jos häntä on autettu rankalla tiellään eteenpäin -kantisten mielestä- epäoikeudenmukaisella tavalla.
Hyvää listaa Ulkopuoliselta. Muutama eriävä näkemys:
Quote from: Ulkopuolinen on 04.01.2012, 14:39:00
- Joillain aloilla on järkevää ja mahdollista suosia työhönotossa poikkeuksellisen lahjakkaita henkilöitä, joiden muodollinen pätevyys ei oikeuttaisi haettuun työ- tai harjoittelupaikkaan. Tietotekniikka, myynti, taide- ja taideteolliset alat laajasti ymmärrettyinä, osin myös matemaattis-luonnontieteellisillä, muutamat keittiötyöt, luovien alojen duunit esim. mainospuolella, aloilla joitain mahdollisuuksia, jotkin asiakaspalvelutehtävät... Voi olla työnantajan oma etu ottaa se vähän epäpätevämpi lahjakkuus kuin se keskinkertainen asteen pidemmälle koulutettu.
Kyllä lahjakkuus tämänkaltaisessa skenariossa nostaa pätevyyttä. En näe tuollaisen olevan syrjintää.
Quote- Perheyritys. Voi olla parempi ottaa huonompi ja sitoutuneempi oman perheen tai suvun jäsen kuin vähemmän sitoutunut pätevämpi.
Tavallaan tämäkään ei ole siinä mielessä syrjintää, että sitoutuneisuuskin voi lisätä pätevyyttä ja sopivuutta tehtävään.
Quote- PR-hyödyn hakeminen. Joskus yritykselle on pieni kulu ja suuri imagoetu siitä että ottavat "kunnollisia" mutta työmarkkinoilla huonosti pärjääviä työntekijöitä. Kyse voi olla vammaisen, julkkiksen tms. palkkaamisesta tai jostain muusta.
Jos hakijalla on jotain mikä selkeästi hyödyttää yritystä (vaikka sitten pr-mielessä) ja auttaa tuloksen teossa, niin totta mooses sellainen kannattaa palkata. En pidä tuotakaan syrjintänä, yrityksen tavoite on tehdä tulosta ja mitä suuremman plus-merkin joku duunari saa aikaiseksi, sen parempi.
Jos oikein simppelisti laitan, niin yritykselle pätevyys on luku viivan alla ja syrjintää olisi palkata pienemmän luvun viivan alle aikaansaava kuin suuremman luvun aikaansaava. Sillä kriteerillä mikään yllä mainittu ei ole syrjintää.
Joskus vuosia sitten työskentelin yrityksessä, jonka tj sanoi, ettei tässä yrityksessä ole kertakaikkiaan varaa pitää töissä yhtään ihmistä, joka ei tekisi firmalle tulosta. Se kuulosti aikanaan aika karulta, mutta näinhän sen pitää olla. Reilua, rehellistä ja suoraa puhetta. Nykyään sanoisin lontooksi, että I wouldn't want it any other way ja pyrin tekemään hyvää työtä. Samaan aikaan minua v-ttaa, että joltain suojaetnisyyden omaavalta ei vaadittaisi samaa. Eniten se v-ttaa siksi, että sitä ilmenee juurikin julkisella sektorilla, ei käytännössä pahemmin yksityisellä. Eli sitä tehdään eniten verorahoilla(ni), ei käytännössä millään muilla rahoilla.
Kukaan omia rahojaan käsittelevä ei halua että niillä rahoilla syrjitään ketään. Mutta pakollisilla maksuilla kyllä saa pelleillä.
Mieleeni tuli vielä eräs asia liittyen positiiviseen syrjintään ja "maahanmuuttajiin". Jos tietä uudessa kotimaassa on siloiteltu, tulkin saa ilmaiseksi tarvittaessa, eloa on avitettu vaatimatta autettavan omaa panosta mihinkään ja työpaikkakin on miltei valmiiksi pedattu niin missä vaiheessa kyseisestä henkilöstä tulee tasa-arvoinen täysin panoksin uuden kotimaansa yhteiskunnan pyörittämiseen osallistuva henkilö? Milloin näin voidaan olettaa tapahtuvan?
Miksi kyseinen "valmiiseen pöytään" saapunut edes tajuaisi että hänen pitäisi tehdä jotain enemmän tai oma-aloitteisesti? Sitä häneltä ei tunnuta tässä Suomessa vaadittavankaan.
Quote from: Elemosina on 04.01.2012, 19:34:43
Mieleeni tuli vielä eräs asia liittyen positiiviseen syrjintään ja "maahanmuuttajiin". Jos tietä uudessa kotimaassa on siloiteltu, tulkin saa ilmaiseksi tarvittaessa, eloa on avitettu vaatimatta autettavan omaa panosta mihinkään ja työpaikkakin on miltei valmiiksi pedattu niin missä vaiheessa kyseisestä henkilöstä tulee tasa-arvoinen täysin panoksin uuden kotimaansa yhteiskunnan pyörittämiseen osallistuva henkilö? Milloin näin voidaan olettaa tapahtuvan?
Hieman ironisesti sanoisin, että ainakaan kolmannessa polvessa ei voi vielä pahemmin vaatia. Tarvitaan siis lisää positiivista syrjintää.
Quote from: Farrow on 04.01.2012, 18:41:43
Positiivinen syrjintä tosiaan on joissain tilanteissa hyvä asia. Mutta en esim. pidä sukupuolikiintiöitä sellaisena. Myöskään pelkkä maahanmuuttajuus ei saisi olla perusteena, mutta yhdistettynä johonkin edellämainitun listan kohdista - toki. Aivan kuten kantiksillekin on kaikenlaisia tukityöllistymishankkeita, niin samat mahdollisuudet toki oltava maahanmuuttajille myös. Parempi niin, kuin että vaikeasti työllistyvät jäisivät heitteille. Heikommasta tulee pitää huolta kunnes hän pääsee taas jaloilleen.
Toisin sanoen tuo löpinäsi tiivistyy tuossa kohdassa siihen, että jostakin psyykkisestä tai fyysisestä rajoitteesta kärsivää pitää tukea, mutta maahanmuuttajuus ei ole tällainen psyykkinen tai fyysinen rajoite (sellaisia nuo edellä olleen listan asiat olivat).
Eli sinä sanot että terveitä maahanmuuttajia ei pidä erikseen tukea enempää kuin kantiksiakaan. Ja että fyysisesti ja psyykkisesti sairaita maahan muuttajia pitää tukea vain tasan saman verran kun kantiksiakin. Hienoa, olen kerrankin samaa mieltä sinun kanssasi.
Minusta jo tuo sana "positiivinen syrjintä" tarkoittaa että joku saa jostakin syystä ansiotonta hyvää. Se ei ole sama asia kuin mitä olemme aiemmin tarkoittaneet vammaisten ja sairaiden yms. tukemisella yhteiskunnan varoista. Se ei ole "positiivista syrjintää". Tarkoittaahan "negatiivinen syrjintä" sitä että jotakuta painetaan hänen ansioistaan huolimatta tai niistä välittämättä.
Huomautan edelleen, että jos maahanmuuttajia ryhdytään tukemaan sillä perusteella että he ovat maahanmuuttajia, se tarkoittaa että heillä on sairauteen tai vammaan verrattavissa oleva rajoite, jota täytyy kompensoida tällä tuella.
Jos tämä ei rajoite ei koske kaikkia maahanmuuttajia, niin sitten sen vammaan tai sairauteen verrannollinen rajoite pitää määritellä jollain asialla joka on viranomaisen tunnistettavissa eli joku tekijä jolla rajataan ryhmästä maahanmuuttajat ne, jotka tarvitsevat tätä "positiivisen syrjinnän" nimellä kulkevaa tukea.
Jos siis emme tarjoa "positiivista syrjintää" Hansille Saksasta, Jimille USA:sta tai Pierrelle Ranskasta, mutta tarjoamme sitä Abdulille, Mohammedille ja Abdirkadirille, niin jollainhan keinolla se pitää määrittää että millä perusteella heidät jaetaan kahteen ryhmään jolle toiselle annetaan "positiivista syrjintää" ja toiselle ei.
Toistan vielä kysymyksen johon kukaan ei halunnut tarttua, mikä on se tekijä jolla maahanmuuttajat eritellään niihin joita syrjitään positiivisesti ja niihin joita ei?
Näinhän kuitenkin tehdään, ei se syrjintä ole tarkoitettu tietyille ryhmille, mutta toisille on.
Muutenhan joudutaan siihen että kun kaupungissa on 3% saksalaisia, niin heille kuuluu 3% kaupungin työpaikoista, vai kuuluuko? vai kuuluuko se osuus vain Abdirkadirirre ja kumppaneille?
Millä perusteella sitä syrjintää sitten oikein annetaan?:
tietty kansalaisuus? kaikki kansalaisuudethan eivät kuulu "positiivisesti syrjittäviin". Vai kuuluvatko?
tietty kulttuuri? kaikki kulttuurithan eivät kuulu "positiivisesti syrjittäviin".
tietty etninen ryhmä? kaikki etnisyydethän eivät kuulu "positiivisesti syrjittäviin".
tietty ihonväri? kaikki ihonvärithän eivät kuulu "positiivisesti syrjittäviin".
muu tietty geneettinen syy?
muu mikä?
Quote from: Enkeksi on 04.01.2012, 19:12:36
Monilla voi olla vaikka millaisia taitoja, mutta esimerkiksi ujous tai sopeutuminen työyhteisön sosiaaliseen kanssakäymiseen voi tuottaa ongelmia.
En oikein ymmärrä mikä tuohon auttaisi. Jos ei jostain syystä piilotaitojaan osaa markkinoida, ei niitä henkilöstä voi uloskaan repiä, sillä työhönottaja ei ole meedio. Työyhteisössä toimiminen edellyttää ainakin jonkinlaisia sosiaalisia taitoja ja niitä ei positiivisella diskriminaatiolla saada esille. Nämä asiat lähtevät henkilöstä itsestään.
Quote from: wekkuli on 04.01.2012, 20:47:41
Hieman ironisesti sanoisin, että ainakaan kolmannessa polvessa ei voi vielä pahemmin vaatia. Tarvitaan siis lisää positiivista syrjintää.
Minäpä osaan sanoa että maahanmuuttajat integroituvat muutamassa vuodessa, mutta "maahanmuuttajilla" menee kauemmin tai eivät integroidu koskaan. Kun on maahanmuuttajia ja "maahanmuuttajia".
*esitetty tutkimustulos perustuu Elemosinan mutu-tutkimuslaitoksen omakohtaiseen kokemukseen, käytetty tutkimusmetodi kohtaamisteoria.
Eva B vastasi viimein ilmeisesti avustajansa välityksellä huonosti asetettuun kysymykseeni. Tässä koko vastaus. En ole vielä lukenut sitä itsekään, joten voimme lukea sen yhdessä!
Hei Marko,
Tässä Eva Biaudet'n vastaus kysymykseesi:
Hei, kiitos viestistäsi ja anteeksi etten ole pystynyt vastaamaan siihen aikaisemmin.
Yritän seuraavassa selostaa missä olosuhteissa ns. positiivinen erityiskohtelu on sallittua syrjinnän ehkäisemiseksi.
Positiivinen erityiskohtelu on laillista ainoastaan jos sillä pyritään toteuttamaan tosiasiallista yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Tällainen erityiskohtelu on oikeutettua riippumatta syrjintäperusteesta, eli se on hyväksyttyä esimerkiksi sekä sukupuolisen- että etnisen syrjinnän edistämiseksi. Edellytyksenä toimille on kuitenkin, että eri asemaan asettamiselle on olemassa hyväksyttävä tarkoitusperä ja että toimet ovat oikeasuhteisia tavoiteltuun tarkoitusperään nähden (suhteellisuusperiaate).
Kiellettynä syrjintänä ei pidetä esimerkiksi sellaisille työntekijöille tai työntekijäryhmille myönnettyä positiivista erityiskohtelua, joiden katsotaan olevan esimerkiksi ikänsä tai vammaisuutensa vuoksi erityisen suojelun tarpeessa. Esimerkiksi maahanmuuttajille suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisen helpottamiseksi järjestettävää kieli- tai muu koulutus on myös katsottava hyväksytyksi positiiviseksi erityiskohteluksi.
Työhönotossa on lisäksi huomioitava EY-oikeuden ja virkanimityksissä myös perustuslain 125 §:n asettamat edellytykset ("Yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto."). EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntö koskien naisten ja miesten välistä tasa-arvoa voidaan hyödyntää myös etnisen yhdenvertaisuuden osalta, eli arvioitaessa positiivisen erityiskohtelun rajoja. Naisten ja miesten välisen tasa-arvoa koskevissa oikeustapauksissa on tuotu esille muun muassa seuraavia asioita. (Katso lisää esim. Ahtela et.al.:Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Helsinki 2006, mm. s.264 ja s. 268-269).
- positiivisen erityiskohtelun tulee perustua suunnitelmaan
- suosinta ei saa olla automaattista, vaan jokainen nimityspäätös perustuu tapauskohtaiseen harkintaan, eli etusijaa ei automaattisesti ja ehdottomasti anneta aliedustettuun ryhmään kuuluvalle
- hakijoiden täytyy olla ansiokkuudeltaan joko yhtä päteviä tai lähes yhtä päteviä
- hakijoiden kokonaisarvioinnissa tulee ottaa huomioon, yleisten virkanimitysperusteiden mukaisesti, hakijoiden henkilöön liittyvät seikat
- keinon tulee olla oikeasuhteinen tavoitteeseen nähden: positiivista erityiskohtelua ei voida oikeuttaa, jos tosiasiallisessa yhdenvertaisuudessa on vain vähäisiä eroja
- kyseessä on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden jouduttamisesta.
Oikeuskirjallisuudessa on lisäksi todettu, että jottei työhönottopäätöksiä perusteltaisi mielivaltaisesti, tulisi päätös mahdollisesta positiivisesta erityiskohtelusta tehdä etukäteen ja sisällyttää työpaikkailmoitukseen.
Toivottavasti pystyin jotenkin vastaamaan kysymykseesi.
Ystävällisin terveisin,
-Maria-
Tämä pisti silmään tuon ylimalkaisen jargonin seasta.
Quote
suosinta ei saa olla automaattista
Mutta suosintahan on automaattista! Työpaikkailmoituksessa selvästi sanotaan, että kulttuuritausta otetaan huomioon. Se on automaattista, eikä tapauskohtaista.
Ja eikö tämä ole yleensäkin vähän ristiriitaista?
Quote
- positiivisen erityiskohtelun tulee perustua suunnitelmaan
- suosinta ei saa olla automaattista
Ja vielä Evahan ei vastannut siihen, että mamuhakijalta ei ilmeisesti edellytetä ruotsinkielen osaamista, joka on tietääkseni laissa vaadittu julkisiin virkoihin. Voin olla väärässäkin tässä kohtaa, joten korjatkaa jos näin.
Quote from: Marko Parkkola on 17.01.2012, 20:20:11
Positiivinen erityiskohtelu on laillista ainoastaan jos sillä pyritään toteuttamaan tosiasiallista yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Tällainen erityiskohtelu on oikeutettua riippumatta syrjintäperusteesta, eli se on hyväksyttyä esimerkiksi sekä sukupuolisen- että etnisen syrjinnän edistämiseksi.
Positiivinen syrjintä on siis vastauksen mukaan oikeutettua sukupuolisen- että etnisen syrjinnän
edistämiseksi.
QuoteMiksi huolestua positiivisesta syrjinnästä?
Monikulttuurisuuden vastustajat vetoavat usein tulijoiden tietämättömyyteen tulokulttuurista ja sen toimintaperiaatteista, esimerkiksi tasa-arvosta ja naisten koskemattomuudesta.
Vaikka väitteessä on totta toinen puoli, kyseessä on silti hyvin etnosentrinen näkemys, jonka mukaan oma kulttuurimme olisi muita ylempi. Näin "maan tapa"-toimintamalli saa vastineensa tällaisessa "maassa maan tavalla" –asennoitumisessa, joka pohjimmiltaan ilmentää pelkoa. Kun pelkäämme, kulttuurisesta protektionismista tulee suojakilpi, samoin kuin vahvoista ennakkoluuloista.
Miksi huolestuisimme positiivisesta syrjinnästä? Maahanmuuttajat, jotka ovat onnistuneet saamaan akateemisen koulutuksen, eivät muodosta suurta ryhmää tai konkreettista uhkaa edes sosiaalisen nousun kokeneiden toisen sukupolven maahanmuuttajien osalta.
Maahanmuuttajat itse puhuvat sen sijaan oikeasta, negatiivisesta syrjinnästä. Yli puolet somalinuorista on lähtenyt Suomesta, koska he eivät ole onnistuneet saamaan työtä täältä. Somalitaustaisista nuorista 41 prosenttia on vailla työtä, koulutusta ja peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Venäjää puhuvien vastaava luku on 11 prosenttia.
Miksi takertua lillukanvarsiin ja roikkua niissä, kuten kaupunginvaltuutettu (PS) Juha Malmi tekee Vantaan Sanomissa 25.4. julkaistussa mielipidekirjoituksessaan. Mutta ehkä lillukanvarressa roikkumalla voikin hälventää todellisen asian, joka epäonnistuneen kotiuttamisen sijaan saattaa ainakin osin olla rasismista johtuva syrjintä.
Rita Dahl
kirjailija-toimittaja
Uusi Suomi (http://ritdahl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/104801-miksi-huolestua-positiivisesta-syrjinn%C3%A4st%C3%A4) 2.5.2012
Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Malmin yleisönosastokirjoitus "Maahanmuuttajia ei tule suosia kantaväestöä syrjimällä" Vantaan Sanomien (http://www.lehtiluukku.fi/readfoc?pub=17730) sivulla 20.
Quote from: Juha MalmiPoliittisten ryhmien välisissä neuvotteluissa lause muotoiltiinkin niin, että maahanmuuttajat eivät saa mitään erityiskohtelua, mutta heidän kotoutumistaan edistetään koulutuksella. Varsinkin suomen kielen, kulttuurin ja suomalaisen yhteiskuntamallin koulutukseen tulee panostaa enemmän, jotta maahanmuuttajien kotouttamisessa onnistutaan.
QuoteEnsimmäinen nainen pääsi moottoripyöräpoliisin peruskurssille
15.08.2012
Varsinais-Suomen poliisilaitoksen naispoliisi aloittaa ensimmäisenä naisena moottoripyöräpoliisin peruskurssin.
Liikkuva poliisi on vastannut vuodesta 1979 lähtien nykymuotoisesta moottoripyöräpoliisikoulutuksesta. Koulutukseen pääseminen on edellyttänyt vaativan pääsykokeen läpäisemistä. Kaksipäiväiset kokeet pitävät sisällään teoriakokeen, fyysisen kokeen ja ajotaidollisen kokeen. Rankka fyysinen koe on aiemmin karsinut kurssilta naispuoliset hakijat.
Fyysinen koe tarkoittaa käytännössä moottoripyörän työntökoetta, jossa isoa katumoottoripyörää tulee työntää 460 metrin matka. Aikaa suoritukseen ei saa kulua kolmea minuuttia enempää. Työntökoe suoritetaan täydessä moottoripyöräpoliisivarustuksessa, kypärä päässä.
Hyvä fyysinen kunto on välttämätön, jotta pitkä peruskurssi voidaan viedä läpi turvallisesti. Moottoripyöräpoliisin työ on raskasta ja vaativaa, joten kurssilla pyritään antamaan mahdollisimman hyvät valmiudet moottoripyörän kuljettamiseen virkatehtävissä. Kurssin painopiste on erilaisissa ajoharjoitteissa. Ajotekniikan lisäksi kurssilla perehdytään mm. tieliikennelainsäädäntöön, moottoripyörän rakenteeseen ja varustemääräyksiin. Osittain hyvän peruskoulutuksen ansiosta vakavia onnettomuuksia on moottoripyöräpoliiseille sattunut harvoin.
Moottoripyöräpoliisityön painopiste on liikennevalvonnassa. Moottoripyöräpoliisit ovat erikoistuneet erityisesti mopo- ja moottoripyörävalvontaan. Poliisimoottoripyörillä ajetaan vuodessa yhteensä yli miljoona kilometriä.
Lopen Räyskälän lentokenttäalueella toteutettavan seitsemän viikon pituisen moottoripyöräpoliisin peruskurssin aloittaa 16 pääsykokeet läpäisyttä poliisia. Kurssilaiset valmistuvat ensi keväänä.
Lisätietoja:
ylikonstaapeli, ajokouluttaja
Kimmo Järvinen, Liikkuva poliisi
p. 040 838 4198
http://www.poliisi.fi/poliisi/lp/home.nsf/PFBD/94EB242CBE810E5EC2257A5B00191C39 (http://www.poliisi.fi/poliisi/lp/home.nsf/PFBD/94EB242CBE810E5EC2257A5B00191C39)
Miten on mahdollista, että vasta ensimmäinen nainen on päässyt moottoripyöräpoliisikurssille? Miksei tällä alalla ole positiivista syrjintää ja naiskiintiöitä?
Ei ole.
Ajattelin heittää oheisen uutisen tämän ketjun jatkoksi:
Mikkelin kaupunki soveltaa positiivista syrjintää lapsiin:
http://lansi-savo.fi/Uutiset/12811783.html (http://lansi-savo.fi/Uutiset/12811783.html)
Quote
Maahanmuuttaja-lapsia Robinin konserttiin kaupungin piikkiin
08.11.2012 10:47 | Päivitetty 08.11.2012 16:18
Mikkelin kaupungin kulttuuripalvelut tarjoaa suositun teinitähti Robinin konsertin kaikille kaupungissa esikoulua tai alakoulua käyville, maahanmuuttajataustaisille lapsille.
Mikkelissä on maahanmuuttajataustaisia lapsia eskarissa ja alakouluissa yhteensä 145 lasta.
Tavoite on kotouttaa maahanmuuttajataustaisia lapsia kulttuurin keinoin kotiseutuun ja Mikkeliin.
Maahanmuuttajataustaisille lapsille tarkoitetut ilmaiset liput ovat haettavissa Stellan Pisteestä ajalla 15-16.11. klo 9.00 – 17.00.
Hieno homma, että mamulapset pääsevät katsomaan konserttia. Mutta tuollainen päätös ei ole mitenkään mukavaa kantislasten kannalta. Tuollainen tuominta, jos mikä, ainoastaaan pahentaa kantaväestön asenteita kunnanpäättäjiä kohtaan.
Uutisen kommenteista lötyy mm. oheinen kommentti:
Quote"En minäkään rasisti ole, mutta nämä ovat niitä asioita, joita en todellakaan ymmärrä. Tosiaan itse työttömänä kolmen lapsen yksinhuoltajana en voi viedä lapsiani tähän konserttiin, enkä kyllä minnekään muuallekaan kulttuuritapahtumiin. Joku osannee selittää sillä tavalla, että meikäläisenkin jakeluun menee, että millä tavalla muka nämä maahanmuuttajalapset ovat ennemmin oikeutettuja tällaisiin kulttuurielämyksiin kuin oman maan kansalaiset. Siinäpä taas selität omille lapsille, että miksi näin.
työtön savolaisäiti
^ http://hommaforum.org/index.php/topic,77203.0.html
Vahinko että en asu Mikkelissä. Äitini on nykytulkinnan mukaan maahanmuuttaja/pakolainen, eli evakko miehitetystä Karjalasta. Olisin mennyt hakemaan liput konserttiin ja antanut ne jollekin Suomalaiselle lapselle.
Eri asia on tieytenkin olisiko minua syrjitty, vai posiitiivisestisyrjitty?
Positiivisella syrjinnällä ei ole tarkoituskaan saada aikaan mitään kehitystä tai hyvää. Sinisilmäisinkään kukkahattu ei oikeasti luule parantavansa maahanmuuttajien koutoutumista syrjimällä valtaväestöä.
Positiivinen syrjintä on yksi tehokkaimmista tavoista syventää kantaväestön ja maahanmuuttajien välistä kuilua ja lietsoa rasismia, joita ilman mokuttajat, kukkahatut ja koko monikulttuurikoneisto olisivat tyystin tarpeettomia.
^Tuossa voi tosiaan olla pointtia. Tehdään sitä rasismia, jos ei meinaa löytyä. Ja sitten sitä vastaan pitää taas tehdä positiivista rasismia. Kukkahattuteollisuus kiittää.
"Epäoikeudenmukaisuuden korkein aste on teeskennelty oikeudenmukaisuus"
- Platon
Sopii kuin nenä päähän tähän asiaan...
"Syrjinnän korkein aste on positiivinen syrjintä"
- ääridemokraatti
2017-06-27 Suomen Uutiset / Immonen: Positiivisesta erityiskohtelusta luovuttava – "Valtaeliitti yrittää ehkäistä rasismia, mutta syyllistyy siihen itse" (https://www.suomenuutiset.fi/immonen-positiivisesta-erityiskohtelusta-luovuttava-valtaeliitti-yrittaa-ehkaista-rasismia-mutta-syyllistyy-siihen-itse/)
QuotePerussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen on jättänyt tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen etnisyyteen perustuvasta positiivisesta erityiskohtelusta luopumisesta. Immosen mukaan hallituksen on ryhdyttävä toimiin positiivisen erityiskohtelun kitkemiseksi Suomessa.
edit: Immosen omilla sivuilla tuo jo onkin
QuoteEtnisyyteen perustuvasta positiivisesta erityiskohtelusta luopumisesta
Positiivisella erityiskohtelulla tarkoitetaan tietyn henkilön tai ryhmän (esimerkiksi vanhukset, lapset, etniset vähemmistöt) suosimista yleisesti muuhun kantaväestöön verrattuna. Työelämässä tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi maahanmuuttaja voi julkisen sektorin työnhakutilanteessa nousta pelkän etnisyytensä perusteella kantaväestöön kuuluvien työnhakijoiden edelle, vaikka hän ei olisi yhtä pätevä suorittamaan kyseistä työtehtävää kuin kantaväestöön kuuluvat työnhakijat.
Viime vuosina monet kunnat ovat ottaneet tavoitteekseen työllistää maahanmuuttajia saman prosenttiosuuden verran, kuin heitä asuu kunkin kunnan alueella. Esimerkiksi Oulun kotouttamisohjelman mukaan kaupunkikonsernin työntekijöistä kaksi prosenttia tulisi olla maahanmuuttajia. Maahanmuuttajien nykyistä suurempi määrä henkilöstössä ei saisi kuitenkaan olla mikään itseisarvo, vaan työtehtäviin tulisi valita aina pätevin hakija riippumatta siitä, mihin etniseen ryhmään hän kuuluu. Valtionyhtiöistä esimerkiksi Yleisradio pyrkii aktiivisesti lisäämään henkilöstöönsä eri kulttuuritaustan omaavia ihmisiä perustelemalla sitä yhdenvertaisuuden edistämisellä. Tosiasiassa tämänkaltainen ihmisten etnisen tai kulttuurisen taustan arvottaminen toista ylemmäksi työnhakutilanteessa syrjii kantaväestöä. Tämän seurauksena kansalaiset eivät olekaan enää keskenään etnisesti yhdenvertaisessa asemassa.
Toisin kuin nykyinen valtaeliitti antaa ymmärtää, maahanmuuttajien yleisesti suuri työttömyys maassamme ei suinkaan johdu heidän syrjinnästään rekrytointitilanteessa, vaan yksinkertaisesti siitä, että usein näiltä maahanmuuttajilta puuttuvat työllistymiseen vaadittavat ominaisuudet, kuten riittävä koulutus tai luku-, kirjoitus- ja kielitaito. Tämä asia puolestaan voidaan korjata vain maahanmuuttajien työllistymiseen vaadittavia ominaisuuksia parantamalla.
Positiivinen erityiskohtelu tarkoittaa ihmisten arvottamista etnisyyden tai kulttuurin perusteella ja on siten yleisten määritelmien mukaan rasismia. Samaan aikaan kun valtaeliitti yrittää ehkäistä rasismia, se syyllistyy siihen itse sallimalla ja toteuttamalla positiivista erityiskohtelua. Sopii myös kysyä, palveleeko julkinen sektori nykyisellään kansalaisiamme riittävällä ammattitaidolla, jos julkiselle sektorille ei palkata ihmisiä töihin osaamisen ja pätevyyden, vaan etnisyyden perusteella.
Yhdenvertaisuuslaki sallii yhdenvertaisuusperiaatteesta poikkeavat erityistoimet vain, jos niiden tavoitteena on syrjinnästä aiheutuvien haittojen ehkäiseminen tai lievittäminen. Maahanmuuttajien rekrytointitilanteessa suosimisen perusteena ei kuitenkaan yleensä ole syrjintä, vaan halu lisätä heidän osuutta kunnan tai valtionyhtiön henkilöstöstä. Näin ollen se ei ole lain sallima peruste poiketa yhdenvertaisesta kohtelusta. Myös Suomen ratifioima Kansainvälisen työjärjestön syrjintää koskeva yleissopimus kieltää "kaiken erottelun, hyljeksinnän tai suosinnan rodun, ihonvärin, sukupuolen, uskonnon, poliittisten mielipiteiden tai kansallisen tahi yhteiskunnallisen alkuperän perusteella".
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä niin kutsutun etnisyyteen perustuvan positiivisen erityiskohtelun kitkemiseksi Suomessa?
Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 2017
Olli Immonen /ps
Minkäänlainen positiivinen syrjintä/ ohituskaista ei kuulu ainakaan työelämään(rekrytointi jne.).
Työkokeilut, koeaika ja erilaiset valmennuskurssit jne, jne, ovat sitä varten olemassa.
Jätän sen verran tilaa positiiviselle syrjinnälle, että esim. vaikeavammaisuus/ sairaus olisi peruste saada kelalta/ eläkeyhtiöltä jotain palkkatukea tjms, tietyissä tilanteissa.
Se on win -win tilanne.
KK 290/2017 vpKirjallinen kysymys etnisyyteen perustuvasta positiivisesta erityiskohtelusta luopumisesta (https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KK_290+2017.aspx)
QuoteVastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Yhdenvertaisuuslaissa (1325/2014) säädetään yhdenvertaisuuden edistämisestä ja syrjinnän kiellosta. Lain 9 §:n mukaan positiivinen erityiskohtelu, eli sellainen oikeasuhtainen erilainen kohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen, ei kuitenkaan ole syrjintää.
Perustuslain 6 § 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Säännös ilmaisee paitsi perinteisen vaatimuksen oikeudellisesta yhdenvertaisuudesta myös ajatuksen tosiasiallisesta tasa-arvosta. Yhdenvertaisuussäännös ei edellytä kaikkien kansalaisten kaikissa suhteissa samanlaista kohtelua, elleivät asiaan vaikuttavat olosuhteet ole samanlaisia. Perustuslain yleistä yhdenvertaisuussäännöstä täydentää perustuslain 6 §:n 2 momentin sisältämä syrjintäkielto, jonka mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan esimerkiksi alkuperän perusteella. Ollakseen hyväksyttävää perustuslain 6 §:n 2 momentin kannalta erottelu tulee voida perustella perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävällä tavalla, minkä lisäksi huomiota tulee kiinnittää menettelyn oikeasuhtaisuuteen. Pykälä ei siis kiellä kaikenlaista erontekoa ihmisten välillä, vaikka erottelu perustuisi syrjintäsäännöksessä nimenomaan mainittuun syyhyn. Olennaista on, voidaanko erottelu perustella perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävällä tavalla. Tämä ilmenee myös valitusta sanamuodosta ''ilman hyväksyttävää perustetta asettaa muihin nähden eri asemaan''. Säännös ei estä tosiasiallisen tasa-arvon turvaamiseksi tarpeellista positiivista erityiskohtelua eli tietyn ryhmän asemaa ja olosuhteita parantavia toimia.
Perusoikeuksien käytännön toteutumisen kannalta ei ole perustuslain 22 §:n esitöiden mukaan riittävää, että julkinen valta pidättäytyy itse puuttumasta perusoikeuksiin. Usein perusoikeuksien tosiasiallinen toteutuminen edellyttää julkisen vallan aktiivisia toimenpiteitä, esimerkiksi tosiasiallisten edellytysten luomiseksi perusoikeuksien käyttämiselle. Säännös korostaa pyrkimystä perusoikeuksien aineelliseen turvaamiseen muodollisen, menettelyvaatimuksiin liittyvän perusoikeusturvan rinnalla.
Työelämä kuuluu yhdenvertaisuuslain soveltamisalaan. Edistämisvelvoitteen mukaan työnantajan on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla ja työpaikan tarpeet huomioon ottaen kehitettävä työoloja sekä niitä toimintatapoja, joita noudatetaan henkilöstöä valittaessa ja henkilöstöä koskevia ratkaisuja tehtäessä. Edistämistoimenpiteiden on oltava toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia. Myös viranomaiselle kuuluu velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta tehokkaasti. Esimerkki hyväksyttävästä positiivisesta erityiskohtelusta voisi olla, että viranomainen on yhdenvertaisuuden toteutumisen arvioinnissa todennut, että henkilöstörakenne on yksipuolinen ja tällä perusteella päättää kehittää niitä toimintatapoja, joita noudatetaan henkilöstöä valittaessa tavoitteena tunnistaa mahdollisesti syrjiviä käytäntöjä. Jos valinta työnhakutilanteessa tehdään henkilöön liittyvän syyn perusteella, eikä hakijan pätevyyden perusteella, on kyse pääsääntöisesti syrjinnästä, eikä positiivisesta erityiskohtelusta. Viranomainen voisi esimerkiksi päättää, että jos on kaksi yhtä pätevää hakijaa, valitaan se hakija, joka kuuluu työpaikalla aliedustettuun väestöryhmään. Edelleen tulisi viranomaisen muuttaa kyseinen rekrytointiin liittyvä käytäntönsä heti, kun henkilöstörakenne vastaa väestön kokonaisrakennetta. Henkilö, joka epäilee tulleensa syrjityksi työhakutilanteessa, voi ottaa yhteyttä syrjintäkiellon noudattamista työelämässä valvoviin työsuojeluviranomaisiin.
Hallituksen suunnitelmissa ei ole muuttaa positiivisen erityiskohtelun määritelmää. Yhdenvertaisuuslaki konkretisoi perustuslain 6 §:n, ihmisoikeussopimusten ja EU-oikeuden yhdenvertaisuus- ja syrjinnänsuojasäännöksiä sekä panee toimeen perustuslain 22 §:n mukaista julkisen vallan velvoitetta turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
Hallitus edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu syrjintään muun muassa 16.2.2017 hyväksytyn kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman toimenpiteillä. Yhdenvertaisuutta työelämässä kehitetään osana toimintaohjelmaa kiinnittämällä tiedotuksella ja koulutuksella huomiota työelämän syrjintään muun muassa rekrytoinneissa. Edelleen viranomaisia koulutetaan yhdenvertaisuusasioissa ja esimerkiksi kuntien yhdenvertaisuussuunnittelua kehitetään.
Helsingissä 5.7.2017
Oikeusministeri Antti Häkkänen
Positiivinen syrjintä tarkoittaa tosiasiallista tasa-arvoa.
Tosi asiallista.
Quote from: qwerty on 13.07.2017, 08:42:13
QuoteVastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Perustuslain 6 § 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä......
Yhdenvertaisuussäännös ei edellytä kaikkien kansalaisten kaikissa suhteissa samanlaista kohtelua
Helsingissä 5.7.2017
Oikeusministeri Antti Häkkänen
George Orwell sanoi sen paremmin kirjassaan Eläinten vallankumous (1945)
"Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset."
Kirjassa siat olivat aivan erityisen tasaarvoisia.
QuoteVastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Perustuslain 6 § 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä......
Yhdenvertaisuussäännös ei edellytä kaikkien kansalaisten kaikissa suhteissa samanlaista kohtelua
Helsingissä 5.7.2017
Oikeusministeri Antti Häkkänen
Ei näiden touhuissa ole mitään logiikkaa... :facepalm:
Quote from: Kimmo Pirkkala on 09.01.2010, 18:32:08
Yksi asia mitä olen usein pohdiskellut, on naisten positiivinen syrjintä työuralla sellaisissa paikoissa, joissa he eivät pärjää keskimäärin fyysisissä tehtävissä niin hyvin kuin miehet. Esm sotilasuralla, poliiseina tai palomiehinä (tai palohenkilöinä). Onko tämä hyväksyttävää?
Minä en kannata minkäänlaista syrjintää. Valitaan aina paras ja tehtävään sopivin henkilö sukupuolesta riippumatta. Jos se tarkoittaa että jotkut alat segregoituvat sen takia, niin mitä se haittaa? En ymmärrä sellaista ajattelua että jossain alassa olisi automaattisesti jotain vikaa sen takia, että se on hyvin sukupuolijakautunut.
Tosiasiallinen olki-ukko, siitä tässä on kyse, eikä missään ole nähtävillä tosiasiallisen määritelmää, se kun ei edes sisälly lakiin.
Mitä ilmeisimmin on tasa-arvoa ja ylivertaista tasa-arvoa, aivan Orwellin tarinan mukaisesti.
Kyse kuitenkin on lakiin kuulumattomalla ja sisältymättömällä "perustelulla" luotu tarkoituksellinen etnisyyteen perustuva suosintajärjestelmä, joka käytännössä on lain vastaista etnisyyteen perustuvaa syrjintää kääntöpuolellaan.
Perusteluissa myös sanottiin etnisten vähemmistöjen ali-edustuksen olevan syynä lainvastaisen käytännön luomiseen, mutta mikäli ei ole osoittaa ali-edustuksen syntyneen etnisistä syistä, ei ole myöskään mitään syytä etnisiin syihin vedoten sitä ryhtyä korjaamaan.
Poliittisesti korrektilla hyvällä tavalla perusteltavissa oleva ajatus tosiasiallisesta tasa-arvopohjaisesta syrjinnästä, joka tarkastellaan joka kerta tapauskohtaisesti (vrt uksittaistapaus).
...ja näin ;)