Törmäsinpä tällaiseen:
www.tritonia.fi/en/kokoelmat/gradu_nayta_pdf.php?id=3692 ;D
http://www.tritonia.fi/?d=244&l=1&g=abstract&abs=3692
Quote from: Yhteisöllisyyden ilmeneminen verkkokeskustelussa. Tarkastelussa yhteiskuntakriittisen keskustelufoorumin sanasto4.3.2 Vastakkainasettelua henkilö- ja lempinimien kautta
Hommaforumin keskusteluissa tulee esiin henkilönimiä, joista osasta puhutaan lähinnä myönteisesti ja osasta yleensä kielteisesti. Eniten mainittu henkilö Hommaforumilla on Jussi Halla-Aho, koska Homma on kehittynyt Halla-Ahon blogin vieraskirjasta ja muutenkin Halla-Aho on maahanmuuttokriittisten kansalaisten näkyvin keulakuva. Halla-Aho kuuluu keskustelufoorumin "meihin". Toiseksi eniten nimeltä mainitaan taas maahanmuutto-ja eurooppaministeri Astrid Thors, jonka voi foorumikirjoitusten pintapuolisen sisällöntarkastelun jälkeen luokitella "muihin", koska useassa kirjoituksessa kritisoidaan hänen toimiaan ja lausuntojaan ministerinä.
Yhteisölle yksiselitteisen vastakkainen henkilö keskustelujen sisällön perusteella on maahanmuuttoministeri Astrid Thors. Lempinimiä Thorsille löytyi aineistosta ainakin Astrid Thorstenkopf, Täti Astrid ja Täti Thors. Lempinimet Astrid Thorsille eivät ole kovin yleisiä, vaan useimmiten häneen viitataan joko etu- tai sukunimellä tai koko nimellä. Pääministeri Matti Vanhaseen viitataan muutamia kertoja lisänimellä "Anteeksi" viitaten anteeksipyyntöön tanskalaisen pilapiirtäjän Mohammed-kuvien julkaisuista.
4.4.2 Yleiskielen sanat erikoismerkityksessä
Taulukkoon 8 olen nostanut sanoja, jotka esiintyvät aineistossani useasti ja joilla on yleiskielestä poikkeava erikoismerkitys Hommafoorumin keskustelussa. Sanat saattavat myös kääntyä sävyltään päinvastaiseksi yleiskielen perusmerkitykseen verrattuna. Keräsin nämä sanat sekä aineistoa tutkimalla että käyttäen hyväksi Hommaforumin omaa sanakirjaa (Hommaforum 2009f), sillä pelkästään korpuksen konkordansseja tutkimalla näitä sanoja oli vaikeahko nostaa esiin.
Taulukko 8. Erikoismerkityksessä esiintyvät yleiskielen sanat aineistossa
Sana lkm
Nuiva 584
Suvaitsevaisuus/suvaitsemattomuus 295
Rikastaa 82
Työvoimapula 39
Ankkuri (-lapsi) 16
Huippuosaaja/moniosaaja 14
Kultamuna 10
Nuiva tarkoittaa maahanmuuttokriittistä, eli suurin osa Hommaforumin kirjoittajista on heidän omaa sanastoaan käyttäen nuivia. Sana on varsin produktiivinen, ja taipuu esimerkiksi muotoihin nuivistua (tulla maahanmuuttokriittiseksi), nuivihreys (maahanmuuton vastustaminen ekologisista syistä) ja nuivablogi (maahanmuuttokriittinen blogi). Yleiskielessä sana nuiva on mrekitykseltään negatiivinen, mutta Hommaforumin yhteisön käytössä sillä on selvästi positiivisia merkityksiä. Suvaitsevaisuudella tarkoitetaan lähinnä maahanmuuttoon täysin kritiikittömästi suhtautumista. Suvaitsevainen on hallitsematonta maahanmuuttoa kannattava henkilö ja tämä yleiskielessä positiivinen sana saakin negatiivisen merkityksen.
Lyhyellä tutustumisella arvioisin hyväksi graduksi. Opiskelija on malttanut olla olematta mitään mieltä substanssista ja tutkinut sitä, mitä on ilmoittanutkin: kielenkäyttöä foorumilla. Aika hyvin oli tavoittanut suursiiseleiden, netsin, nuivan ja monen muun sanan merkityksen. Tekijä myös arvioi foorumin kieltä useaan otteeseen kirjakieliseksi, millaista se ei tosin ole, mutta lienee kirjakielisempää kuin monessa muussa paikassa. Ja onhan kirjakielisyys ositus jostakin muusta kuin niistä kaljakuppiloiden netseistä, jotka ovat hädin tuskin läpäisseet peruskoulun.
Tuon pienen alkupalan perusteella gradu näyttäisi olevan nuivaa antimokutusta parhaimmillaan. Jos sävy on muiltakin osin asiasisältöön negatiivisessa mielessä kantaaottamatonta, niin silloinhan se on nykyisessä suvaitsevaisuusilmapiirissä hommalle äärettömän myönteistä, siis tyylikkään piilonuivaa.
Epäilisin jopa, että tuollainen gradu lattaa lukijansa kiinnostumaan myös itse asiasta.
Kirjoittaja tekee tahallisesti, tai tahtomattaan tyylikästä työtä hyvän asian puolesta.
Niin, jos tekee gradun tuosta aiheesta, kantaaottamattomuus on vähän niin kuin pakon sanelemaa. Tai siis olisi. Usein humanistisen puolella (tuttu paikka) kantaaottavuuden oletetaan olevan kuitenkin jokin must juttu, vaikka humanistista tiedettä voi tehdä aivan hyvin ilman omia tuohtuneita moraalisia sivukommentteja tai vihjailuita tutkittavan kohteen vääryydestä. Ihan sama, mitä mieltä Leena Vänni on Hommafoorumista: neutraali asenne osoittaa kuitenkin sen, että (kannanotoiltaan neutraali) gradu on Vännin kohdalla juurikin kypsyydenosoitus. Vänni on näköjään tehnyt myös prosemman erään toisen foorumin oikeinkirjoituksesta, joten hän on osannut suhtautua oikein tutkittavaan kohteeseen jo kokemuksen pohjalta.
Quote from: Juki on 22.12.2009, 00:54:45
Opiskelija on malttanut olla mitään mieltä substanssista, ja tutkinut sitä, mitä on ilmoittanutkin: kielenkäyttöä foorumilla.
Keskisuomalainen-lehdessä oli viikko sitten ajankohtaista kielenkäyttöä tarkasteleva kielikellomainen (http://www.kielikello.fi/) Kielijuttu-kolumni. Aiheena oli tällä kertaa maahanmuuttokeskustelussa käytettävä kieli otsikolla
Epätäsmällistä maahanmuuttokeskustelua. Kolumni suistui nopeasti kieliaiheestaan todistelemaan kuinka me kaikki olemme oikeastaan maahanmuuttajia, eikä ulkomaalaisia ole kuin turistit. Tarina oli tuttua, mutta jostain muualta kuin kielenhuolto-ohjeista:
QuoteSuomenruotsalaiset tulivat vajaat tuhat vuotta sitten, romanit 1500-luvulla, venäläisemigrantit, tataarit ja juutalaiset Suomen sodan jälkeen. Suomi ei olisi Suomi ilman Stockmanneja, Sinebrykoffeja, Fazereita ja Finlaysoneja.
Maahanmuuttokeskustelun sijasta meidän pitäisi oikeastaan puhua kotoutumisesta. Johtaako nykyinen maahanmuuttopolitiikka integraatioon, assimilaatioon, separaatioon vai marginalisaatioon?
Suomen kielen tutkija ei ymmärtänyt maahanmuuttopolitiikan ja kotoutumisen olevan vain
yksi osa maahanmuuttokeskustelua.
Varsin mielenkiintoinen teos. Kursorisella luennalla silmiin osui Halla-ahon väärinkirjoituksen ohella yksi asiavirhe, joka on kuitenkin gradun kannalta merkityksetön.
QuoteSiiseli-nimitystä käytetään Hommaforumin jäsenistä tai maahanmuuttokriittisyyteen muuten viitaten. Nimitys on foorumitekstin mukaan peräisin vihreiden entisen kansanedustajan Osmo Soininvaaran blogitekstistä, jossa Soininvaara kuvasi Halla-Ahoa sanoilla "hyväntahtoisen siiselin näköinen entinen kirkkoslaavin opettajani"
Kyseessähän ei ollut itse Soininvaara, vaan joku tämän bloggausta kommentoinut nimimerkki.
Sitä minäkin vähän kummastelin: onko Suursiiseli todella opettanut itse Koepalloilijaa? Olisihan se ollutkin aikamoinen fantasia :)
QuoteOletin, että yhteisöllisyys keskustelufoorumilla heijastuu esimerkiksi sanaston
erikoistumisena ja että keskusteluissa on löydettävissä yhteisölle vastakkaista toiseutta. Nämä molemmat oletukset pitivät paikkansa. Hommaforumin keskustelu on verkon keskustelufoorumeiden mittapuulla laadukasta, sillä keskustelussa käytetään pitkälti kirjakieltä, mielipiteitä usein perustellaan ja mielipiteiden tueksi annetaan usein linkkejä erilaisiin tutkimuksiin tai alkuperäisiin lähteisiin. Linkkien määrä saattaa kertoa jotain enemmän verkon luonteesta keskustelupaikkana. Hommaforumin keskustelun linkkien määrää voisi vertailla muihin keskustelufoorumeihin ja tutkia, onko linkkien käyttö yhtä yleistä tai peräti yleisempää muissa verkkokeskusteluissa. Keskustelun taso, tyyli ja kieli heijastavat keskustelun aihetta ja keskustelijoita, sillä yhteiskunnallisista asioista keskustelevat ovat usein muun muassa keskimääräistä korkeammin koulutettuja. Jokin muu aihe olisi voinut saada varsin erilaisen yhteisön ympärilleen.
Lihavoinnit minun.
Alleviivatusta koshdasta Naurikselle propsit. Pitääpä lukaista tämäkin kunhan ehtii, koska gradu vaikutti aika neutraalilta näin ensisilmäyksellä. Minua kiinnostaisi se, että mitä mieltä tutkija on yhteisöllisyydestä. Että onko se hyvä vai huono asia?
Mutta kyllä se taas tuli todistettua, että Hommaforum luo, jollei nyt työpaikkoja, niin ainakin töitä. Gradun ohjaaja on varmaan myös käyttänyt aikaansa työtä ohjatessaan, ehkä jopa itsekin lueskellut forumia. (Ja onhan se hyvä, että Hommaforum on olemassa. Muutenhan eräs Hommaforumin sivutuote/kuona-ainesivusto kuihtuisi kasaan!)
Sivu 74: "Keskustelun lisäksi Hommaforumin yhteisö kerää myös maahanmuuttoon ja muihin
yhteiskunnallisiin aiheisiin liittyvää tilastotietoa, tutkimuksia ja lehtijuttuja jotka
helpottavat tiedon löytämistä. Tällainen yhteisen hyvän eteen tehty työ on nykyaikaista
talkootyötä yhteisön eteen, jota voisi kai verrata entisajan koko kylän rakennustalkoisiin. Yhteisöllisyys verkossa elää ja voi hyvin."
Tuossa näkyy olevan melko positiivinen suhtautuminen yhteisöllisyyteen.
Lopulta sillä ei ole mitään merkitystä, onko yhteisöllisyys hyvä tai huono asia kirjoittajan mielestä; tuossa gradussa yhteisön muodostumista tutkitaan sanaston tasolla: se ei ole hyvä eikä huono - se vain rakentuu yhteisen kielen, sisäpiirin sanaston ja me-muut-dikotomian kautta. Niinhän se tekee kaikilla foorumeilla useinkin.
Quote from: Juki on 22.12.2009, 01:55:14
Sivu 74: "Keskustelun lisäksi Hommaforumin yhteisö kerää myös maahanmuuttoon ja muihin yhteiskunnallisiin aiheisiin liittyvää tilastotietoa, tutkimuksia ja lehtijuttuja jotka helpottavat tiedon löytämistä. Tällainen yhteisen hyvän eteen tehty työ on nykyaikaista talkootyötä yhteisön eteen, jota voisi kai verrata entisajan koko kylän rakennustalkoisiin. Yhteisöllisyys verkossa elää ja voi hyvin."
Tuossa näkyy olevan melko positiivinen suhtautuminen yhteisöllisyyteen.
Lopulta sillä ei ole mitään merkitystä, onko yhteisöllisyys hyvä tai huono asia kirjoittajan mielestä; tuossa gradussa yhteisön muodostumista tutkitaan sanaston tasolla: se ei ole hyvä eikä huono - se vain rakentuu yhteisen kielen, sisäpiirin sanaston ja me-muut-dikotomian kautta. Niinhän se tekee kaikilla foorumeilla useinkin.
Onnittelut Hommaforumille ja ennen kaikkea sen jäsenille, kirjoittajille.
Aktiivinen osanotto on luonut sisältöä, joka kelpaa tieteellisen tarkastelun pohjaksi.
Hyvä gradu. Mua :) jäi häiritsemään vain se miksi 'jos' sanan selkeästi suurempaa esiintymisfrekvenssiä verrattuna taajuussanastoihin ei selitetty lainkaan.
Quote from: Onnensoturi on 22.12.2009, 05:56:28
Onnittelut Hommaforumille ja ennen kaikkea sen jäsenille, kirjoittajille.
Aktiivinen osanotto on luonut sisältöä, joka kelpaa tieteellisen tarkastelun pohjaksi.
Ei anna aihetta henkselinpaukutteluun. Niin vähäpätöistä aihetta on mahdoton keksiä, ettei se kelpaisi gradun tai väitöskirjan aiheeksi.
QuoteAineistoni on kerätty kahdelta Hommaforumin keskustelualueelta, Tuvasta ja Salongista
Hyvä ettei peräkämmarista ;D
Quote from: Mika
Ei anna aihetta henkselinpaukutteluun.
No mä nyt vähä paukauttaisin...
QuoteTodennäköisin syy on kuitenkin keskustelun korkea taso, jolloin lyhenteet vähentäisivät kirjoittajan uskottavuutta.
PS. "Pitää muistaa, että VHM on aina syyllinen." ;D
Nyt se on tutkittu ;D:
QuoteKeskimääräinen viesti Salongissa on 138 sanaa, eli verkkokeskusteluviestiksi melko pitkä. Pidemmät viestit ovat todennäköisesti kirjakielisempiä kuin lyhyemmät kommentit, ehkä koska niiden kirjoittaminen vie joka tapauksessa aikaa. Todennäköisin
syy on kuitenkin keskustelun korkea taso, jolloin lyhenteet vähentäisivät kirjoittajan uskottavuutta.
Halla-ahon nimen väärinkirjoittaminen jaksaa hämmästyttää aina. Kun kyseessä on kuitenkin viestinnän opinnäyte, niin sitä suuremmalla syyllä faktojen pitäisi olla tiedossa ja tarkistettuna.
Ote gradusta:
"Esimerkissä 14 kommentoidaan suomalaiseenkin ympäristö- ja poliittiseen
keskusteluun kuuluvaa Suomenlahden kaasuputkea. Tässä melko tyypillisesti
suhtaudutaan ison naapurivaltion toimiin tietyllä ennakkoluulolla."
(14) Olen antanut itselleni kertoa, että Suomenlahden kaasuputki merkitsee Venäjän
sotilaallisen läsnäolon lisääntymistä. Hankoon tulee Venäjän merivoimien
valvonta-asema ja Venäjän laivasto suojelee kaasuputkea, joka kulkee myös
Suomen aluevesillä. (Tupa 05.02.2009/2/acc)
Gradun tekijä ei ole huomannut, että kerroin sen, mitä minulle oli kerrottu. Miinuspiste tekijälle asenteellisuudesta.
Quote from: SKGradun ohjaaja on varmaan myös käyttänyt aikaansa työtä ohjatessaan, ehkä jopa itsekin lueskellut forumia.
Epäilen vaan, että gradu ei saa kovin hääviä arvosanaa, koska eikö humanistien lopputuotoksilta odoteta pryceless-tasoa?
Quote from: Lemmy on 22.12.2009, 09:03:06
Quote from: SKGradun ohjaaja on varmaan myös käyttänyt aikaansa työtä ohjatessaan, ehkä jopa itsekin lueskellut forumia.
Epäilen vaan, että gradu ei saa kovin hääviä arvosanaa, koska eikö humanistien lopputuotoksilta odoteta pryceless-tasoa?
No ei. Se on tosin perushommalaisen vakiokäsitys, mikä on samanlainen käsitys kuin että kaikki teekkarit olisivat rillipäisiä hinttejä (Nokian työsuhdeautoa ja kasvatustieteen opiskelijavaimoa unohtamatta).
Muistaakseni myös pryceless-taso oli aivan surkea taso.
Eihän nyt täyttä arvosanaa voi saada, kun kerta "viharyhmän rasismin todistaminen puuttuu"
Quote from: Mika on 22.12.2009, 07:18:08
Quote from: Onnensoturi on 22.12.2009, 05:56:28
Onnittelut Hommaforumille ja ennen kaikkea sen jäsenille, kirjoittajille.
Aktiivinen osanotto on luonut sisältöä, joka kelpaa tieteellisen tarkastelun pohjaksi.
Ei anna aihetta henkselinpaukutteluun. Niin vähäpätöistä aihetta on mahdoton keksiä, ettei se kelpaisi gradun tai väitöskirjan aiheeksi.
Oikein piti silmiä hieroa, kun näin otsikon Homman etusivulla. Siis oikein pro gradu Hommafoorumin kielenkäytöstä? Mitähän seuraavaksi? Tiettyjen Homma-kirjoittelijoiden viestihistorian kehitys ja välimerkkien tilastollinen tutkimus korreloituna Astrid Thorsin jå -sanan frekvenssiin? Jälleen kerran kysymys, tämä tutkimus auttaa millään lailla itse keskustelun aiheen, maahanmuuton ongelmien käsittelyssä?
Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle, toivottavasti suomalaisen tutkimuksen taso noteeraataan myös ulkomailla.
Quote from: kuhlmey on 22.12.2009, 09:14:24
Quote from: Mika on 22.12.2009, 07:18:08
Quote from: Onnensoturi on 22.12.2009, 05:56:28
Onnittelut Hommaforumille ja ennen kaikkea sen jäsenille, kirjoittajille.
Aktiivinen osanotto on luonut sisältöä, joka kelpaa tieteellisen tarkastelun pohjaksi.
Ei anna aihetta henkselinpaukutteluun. Niin vähäpätöistä aihetta on mahdoton keksiä, ettei se kelpaisi gradun tai väitöskirjan aiheeksi.
Oikein piti silmiä hieroa, kun näin otsikon Homman etusivulla. Siis oikein pro gradu Hommafoorumin kielenkäytöstä? Mitähän seuraavaksi? Tiettyjen Homma-kirjoittelijoiden viestihistorian kehitys ja välimerkkien tilastollinen tutkimus korreloituna Astrid Thorsin jå -sanan frekvenssiin? Jälleen kerran kysymys, tämä tutkimus auttaa millään lailla itse keskustelun aiheen, maahanmuuton ongelmien käsittelyssä?
Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle, toivottavasti suomalaisen tutkimuksen taso noteeraataan myös ulkomailla.
Gradu jonkun Hommassa/Vieraskirjassa syntyneen uusiosanan synnystä, leviämisestä ja leviämisnopeudesta verkkoympäristössä.
Esim. Illmanismi (http://www.google.fi/search?hl=fi&client=firefox-a&rls=org.mozilla%3Afi%3Aofficial&hs=i8y&q=illmanismi&btnG=Haku&meta=&aq=f&oq=) tms. vastaavat sanat homman sanakirjasta, wink wink. ;)
Quote from: kuhlmey on 22.12.2009, 09:14:24
Quote from: Mika on 22.12.2009, 07:18:08
Quote from: Onnensoturi on 22.12.2009, 05:56:28
Onnittelut Hommaforumille ja ennen kaikkea sen jäsenille, kirjoittajille.
Aktiivinen osanotto on luonut sisältöä, joka kelpaa tieteellisen tarkastelun pohjaksi.
Ei anna aihetta henkselinpaukutteluun. Niin vähäpätöistä aihetta on mahdoton keksiä, ettei se kelpaisi gradun tai väitöskirjan aiheeksi.
Oikein piti silmiä hieroa, kun näin otsikon Homman etusivulla. Siis oikein pro gradu Hommafoorumin kielenkäytöstä? Mitähän seuraavaksi? Tiettyjen Homma-kirjoittelijoiden viestihistorian kehitys ja välimerkkien tilastollinen tutkimus korreloituna Astrid Thorsin jå -sanan frekvenssiin? Jälleen kerran kysymys, tämä tutkimus auttaa millään lailla itse keskustelun aiheen, maahanmuuton ongelmien käsittelyssä?
Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle, toivottavasti suomalaisen tutkimuksen taso noteeraataan myös ulkomailla.
Mikä hätänä? Milloin olet kuullut suomalaisissa tiedotusvälineissä noteerattavan ulkomaisia graduja?
Gradu ei ole mikään virallinen tutkimus; son opinnäytetyö!
Quote from: Juki on 22.12.2009, 09:24:01
Mikä hätänä? Milloin olet kuullut suomalaisissa tiedotusvälineissä noteerattavan ulkomaisia graduja?
Gradu ei ole mikään virallinen tutkimus; son opinnäytetyö!
No saa kai sitä olla vähäisimmilläkin tiedoilla
huolissaan ylpeä suomalaisen yliopiston seinien sisällä tapahtuvasta aivomyrrskystä. :-X
Quote from: kuhlmey on 22.12.2009, 09:43:09
Quote from: Juki on 22.12.2009, 09:24:01
Mikä hätänä? Milloin olet kuullut suomalaisissa tiedotusvälineissä noteerattavan ulkomaisia graduja?
Gradu ei ole mikään virallinen tutkimus; son opinnäytetyö!
No saa kai sitä olla vähäisimmilläkin tiedoilla huolissaan ylpeä suomalaisen yliopiston seinien sisällä tapahtuvasta aivomyrrskystä. :-X
Mitä Vännin olisi sitten pitänyt tajuta tutkia?
Quote from: Lemmy on 22.12.2009, 08:23:29
QuoteAineistoni on kerätty kahdelta Hommaforumin keskustelualueelta, Tuvasta ja Salongista
Hyvä ettei peräkämmarista ;D
Siellä sitä tutkittavaa riittäisikin! Ja ennen kaikkea moderaattorien filttereistä...
Mitäh? Hommalla myös muitakin osa-alueita kuin tuo Uutiset ja Media, missä itse viihdyn 99.999% ajasta?
Herranjumala, pitää siis alkaa tutkimaan mitä muuta löytyy tältä rintamalta kuin vain verenpainetta nostavat uutiset! ;D
Kuinka monta veromarkkaa (anna arvio edes satojen ja eurojen tarkkuudella, huom: valuutta vaihtunut!) olet ko. gradusta maksanut? Kuvitteletko, että esim. kova tiede, lääketiede, tarjoaa edes useimmilla väitöskirjoillaan mitään sellaista, josta olisi jotakin erityistä hyötyä veronmaksajalle. Ymmärrätkö ylipäätään, mikä on opinnäytetyön ja tutkimuksen, ts. (jatko)opiskelijan ja ihka oikean tutkijan ero? Jos, kerro.
Quote from: pelle12 on 22.12.2009, 11:32:47
Enää ei tarvitse ihmetellä miksi tieteen taso Suomessa on mitä on. Jos resurssit suunnattaisiin ns. koviin tieteisiin (siis todellisiin tieteisiin), sen sijaan, että opiskelijat väsäävät tällaisia nollatutukimuksia, saattaisi tilanne olla toinen. Kuinka monta lässylogian, mutulogian, suvologian jne. maisteria, tohtoria ja dosenttia tämä maa pystyy elättämään? Tarkoitan milloin veronmaksajien selkaranka taittuu ja mitta tulee täyteen?
Oletko sitä mieltä, ettei viestintää saisi opiskella? Entä historiaa, filosofiaa, psykologiaa tai kasvatustiedettä tai muita sivistyksen peruspilareita? Haluaisitko, että Suomessa opiskeltaisiin vain insinööreiksi? Pidätkö vain fysiikkaa, kemiaa ja matematiikkaa "todellisina" tieteinä?
Quote from: pelle12 on 22.12.2009, 11:55:32
Totuushan on jo nyt, että noihin hakeutuu kaikkein vähälahjaisin osa
Lähde väittämään, kiitos.
Voisitko muuten listata nuo lässytieteet? Kuuluuko esim. etnografia niihin?
Luonnontieteet eroavat tietysti melko huomattavasti humanistisista tieteistä eikä niitä voi kunnolla välttämättä aina vertailla keskenään. Omasta mielestäni on hyvä, että Suomessa annetaan opetusta ja julkaistaan tutkimusta vähän joka sektorilta. Suurin resurssien sataus tehdään joka tapauksessa luonnontieteisiin, eivätkä pienet humanistiset aineet juurikaan rahaa saa. Siltä osin ei siis kenenkään tarvitse olla huolissaan.
Olen itse vannoutunut luonnontieteilijä, joten jätän tällä kertaa varsinaisen asian eli Gradun kommentoimisen väliin. ;)
Quote from: pelle12 on 22.12.2009, 11:55:32
Kärjistetysti kyllä. Tosin historia, filosofia ja psykologia kyllä vielä menevät tieteen piikkiin.
Olen kuivilla. *tuuletus*
QuoteSen sijaan esim. kasvatustiede ja sosiologia kuuluvat molemmat mielestäni mutulogian piiriin. Noille lässylogian haaroille voitaisiin perustaa oma ns. paskatieteiden laitos, jonne otettaisiin tietty rajoitettu vähälahjaisten määrä. Totuushan on jo nyt, että noihin hakeutuu kaikkein vähälahjaisin osa, mutta määrä voisi olla huomattavasti vähäisempi, loput approbatur-tasoiset ylioppilaat vosivat vaikka opetella kaivamaan ojaa tai jotain muuta yhteiskuntaa rakentavampaa.
Sosiologian osalta jyrkkä vastalause.
Kannattaa huomata, että nykyaikainen koulutuspolitiikka vesittää lähes kaikkia akateemisia oppialoja tavalla, joka saa norsunluutornia ja Akademeian lehtoa aikanaan palvoneen ihmisen lähes häpeämään tätä nykymenoa. Se, että sosiologia ei välttämättä tuota nykyaikana Pareton, Weberin, Durkheimin tai Westermarckin tapaisia ihmisiä, ei välttämättä ole oppiaineen inherentti ongelma, vaan seuraus siitä, että rima yksinkertaisesti asetetaan niin matalalle nykyaikana.
Muuten samaa mieltä siitä, että yhteiskunnan pitäisi korkeakouluttaa vain noin 5-10% väestöstään.
Quote from: IDA on 22.12.2009, 07:17:09
Hyvä gradu. Mua :) jäi häiritsemään vain se miksi 'jos' sanan selkeästi suurempaa esiintymisfrekvenssiä verrattuna taajuussanastoihin ei selitetty lainkaan.
Sama vika.
Keskustelua kuitenkin kritisoidaan siitä, ettei mitään rakentavia ehdotuksia tehdä. Jos-sanan käyttö on kuitenkin usein viittaus tulevaisuuteen ja "jos mitään ei tehdä" -ajatteluun. Tätä kautta myös parannusehdotukset, huolestuttavat trendit ym. tulevat esiin.
Mutta tässähän tutkittiin yhteisöllisyyttä verkossa. Etsittiin meitä ja muita kuvaavia sanoja. Siinä mielessä tuo jos -sana on merkityksetön.
Gradun tekijä oli myös tulkinnut että tänne saa kirjoittaa rekisteröitymättä ja että rekisteröitymättömät käyttävät usein samaa nimimerkkiä. Eikös nuo "vieras" -merkityt ole olleet rekisteröityneenä mainitulla nimellä, mutta sitten eronneet foorumista tai vaihtaneet nimimerkkiä sitomatta itseään nimimerkillä kirjoitettuun historiaansa?
Hyvä gradu. Joku kysyi mitä hyötyä tällaisesta? Miettikää kuinka monta humanistia saattaa joutua lukemaan positiivisviritteistä kuvausta hyvin moderoidusta maahanmuuttokriittisestä foorumista, jonka jäsenet ovat sivistyneitä ja käyttävät kirjakieltä.
-i-
Quote from: pelle12 on 22.12.2009, 12:16:40
Sosiologia (kertoo miten ihmiset käyvät paskalla, muttei miksi, kuten eräs minua fiksumpi totesi jo 70-luvulla kommentoidessaan Koiviston pätevyyttä pääministerinä- Koivistohan on sosiologian tohtori)
Minusta tuntuu nyt, että sekoitat antropologian ja sosiologian.
Sosiologian syntyhistoria on sellainen, että siihen kannattaa tutustua. Auguste Comte kehitti sosiologian juuri luonnontieteiden metodologiaan pohjautuvaksi. Sen piti olla ihmistieteiden fysiikka.
Sosiologia voisi olla yhä tänä päivänä juuri sellainen tiede. Ymmärtääkseni kuitenkin sitä opiskelevilla ihmisillä ei välttämättä ole nykyaikana samankaltaista luonnontieteellistä johtoajatusta. Se, että onko se hyvä tai huono asia, jäänee jokaisen arvioitavaksi. Itse en kaipaa kuin loogisesti ja tieteellisesti pätevää argumentaatiota.
Quote from: pelle12 on 22.12.2009, 11:32:47
Enää ei tarvitse ihmetellä miksi tieteen taso Suomessa on mitä on. Jos resurssit suunnattaisiin ns. koviin tieteisiin (siis todellisiin tieteisiin), sen sijaan, että opiskelijat väsäävät tällaisia nollatutukimuksia, saattaisi tilanne olla toinen. Kuinka monta lässylogian, mutulogian, suvologian jne. maisteria, tohtoria ja dosenttia tämä maa pystyy elättämään? Tarkoitan milloin veronmaksajien selkaranka taittuu ja mitta tulee täyteen?
Mielestäni Vännin gradu on hyvä opinnäytetyö, huom. ei tutkimus. Ihan turha syyllistää nollatutkimuksesta, kaikki gradut ovat enemmän tai vähemmän nollatutkimusta. Tämä oli mielestäni hyvin kirjoitettu ja toimiva työ, jossa ei otettu kantaa forumin sisältöön forumin luonteen perusteella vaan itse viestien.
Quote from: myötäjuoksija on 22.12.2009, 00:41:42
Lempinimiä Thorsille löytyi aineistosta ainakin Astrid Thorstenkopf, Täti Astrid ja Täti Thors. Lempinimet Astrid Thorsille eivät ole kovin yleisiä, vaan useimmiten häneen viitataan joko etu- tai sukunimellä tai koko nimellä.
En ymmärrä. Onko aineisto liian suppea vai olenko minä liian valikoiva lukija, kun ihmettelen "Asteroidin" ja (nimenomaisesti tässä muodossa, bättre folk -asennetta korostettaessa) "Tant Astridin" puuttumista? :)
Lueskelin gradun, paitsi teoriaosuuksia. Ihan hyvää stuffia, vaikka ei tuota oikein tieteeksi voi lukea. Pisteet siitä, ettei pyrkinyt demonisoimaan tutkimuskohdettaan, pikemminkin päinvastoin.
Quote from: pelle12 on 22.12.2009, 11:32:47
Enää ei tarvitse ihmetellä miksi tieteen taso Suomessa on mitä on. Jos resurssit suunnattaisiin ns. koviin tieteisiin (siis todellisiin tieteisiin), sen sijaan, että opiskelijat väsäävät tällaisia nollatutukimuksia, saattaisi tilanne olla toinen. Kuinka monta lässylogian, mutulogian, suvologian jne. maisteria, tohtoria ja dosenttia tämä maa pystyy elättämään? Tarkoitan milloin veronmaksajien selkaranka taittuu ja mitta tulee täyteen?
Itse ne kyllä nyt tajua mikä tuosta tekee nollatutkimuksen. Kuten sanoin ihan hyvä gradu. Ainoa miinus minkä nopealla lukemisella keksin oli tosiaan tuon "jos" - jutun jääminen täydeksi mysteeriksi lukijalle :)
Mikä se gradun ja tutkimuksen tai opiskelijan ja tutkijan ero olikaan? Pelle, herätys!!!
Mainitses muuten yksi kovan tieteen gradu, josta olisi hyötyä veronmaksajille, sanotaan vaikka kahden viimeisen vuoden säteellä. Koulun/yliopiston/korkeakoulun saat valita ihan itse.
Ainakin silloin, kun omaa graduani väsäsin, professori totesi vaatimuksista, että gradussa harjoitellaan tieteellistä kirjoittamista, tutkimusmenetelmien käyttöä ja tulosten raportoimista. Gradulle ei edes asetettu tieteellisen tutkimuksen vaatimuksia, vaan sitä pidettiin selvästi harjoitustyön asemassa. Tieteellisissä tutkimuksissa ei nykyäänkään liene soveliasta viitata hyvänkään gradun "tuloksiin".
Eli gradu graduna ja vasta väitöskirjan tuloksista ja teorianmudostuksesta voidaan keskustella. Itse olisin hyväksynyt puheena oelvan gradun hyvällä mutta ei kiitettävällä arvosanalla.
Quote from: Virkamies on 22.12.2009, 12:24:26
Sosiologia voisi olla yhä tänä päivänä juuri sellainen tiede. Ymmärtääkseni kuitenkin sitä opiskelevilla ihmisillä ei välttämättä ole nykyaikana samankaltaista luonnontieteellistä johtoajatusta. Se, että onko se hyvä tai huono asia, jäänee jokaisen arvioitavaksi. Itse en kaipaa kuin loogisesti ja tieteellisesti pätevää argumentaatiota.
Luonnontieteellinen johtoajatus tunnetaan sosiologissa positivismina, joka on ollut jo pitkään monien sosiologien kauhistelun kohteena, luultavasti jostain 70-luvulta asti jo. Tämä liittyy Salla Tuorin väitöskirjaa käsitelleessä säikeessä mainitsemaani ns. lingvistiseen käänteeseen, joka on hallinnut sosiologiaa (ja joitain muitakin aloja, mm. kirjallisuuden tutkimusta) jo parikymmentä vuotta. Sosiologisen tutkimuksen kohteeksi on siis tullut se, miten sosiaalinen todellisuus muokkautuu kielen avulla tai pikemminkin kielessä. (Ja tästä seuraakin se joidenkin sairaalloinen tarve käydä metakeskustelua maahanmuuttokeskustelusta.) Vaikka tällaiselle tutkimukselle onkin mielestäni paikkansa, sen nykyinen hallitseva asema sosiologiassa on täysin kestämätön. Tämä onkin syy siihen, että biologian ja esimerkiksi älykkyystutkimuksen saapuminen sosiologiaan on niin suuri porun aihe.
En ole ihan varma, mitä ihmiset nollatutkimuksella tarkoittavat, mutta itse olen ymmärtänyt, että se tarkoittaa tutkimusta, jonka lopputulokset sisältyivät jo sen lähtökohtiinkin. Tämä gradu ei siis nimenomaan ole nollatutkimus, vaan se tuotti tietoa, jota ei ollut olemassa ennen, olipa tämä tieto sitten yhteiskunnallisesti kuinka triviaalia hyvänsä.
Quote from: Virkamies on 22.12.2009, 12:17:22
Quote from: pelle12 on 22.12.2009, 11:55:32
Sen sijaan esim. kasvatustiede ja sosiologia kuuluvat molemmat mielestäni mutulogian piiriin. Noille lässylogian haaroille voitaisiin perustaa oma ns. paskatieteiden laitos, jonne otettaisiin tietty rajoitettu vähälahjaisten määrä. Totuushan on jo nyt, että noihin hakeutuu kaikkein vähälahjaisin osa, mutta määrä voisi olla huomattavasti vähäisempi, loput approbatur-tasoiset ylioppilaat vosivat vaikka opetella kaivamaan ojaa tai jotain muuta yhteiskuntaa rakentavampaa.
Sosiologian osalta jyrkkä vastalause.
Kannattaa huomata, että nykyaikainen koulutuspolitiikka vesittää lähes kaikkia akateemisia oppialoja tavalla, joka saa norsunluutornia ja Akademeian lehtoa aikanaan palvoneen ihmisen lähes häpeämään tätä nykymenoa. Se, että sosiologia ei välttämättä tuota nykyaikana Pareton, Weberin, Durkheimin tai Westermarckin tapaisia ihmisiä, ei välttämättä ole oppiaineen inherentti ongelma, vaan seuraus siitä, että rima yksinkertaisesti asetetaan niin matalalle nykyaikana.
Muuten samaa mieltä siitä, että yhteiskunnan pitäisi korkeakouluttaa vain noin 5-10% väestöstään.
Virkamies puhuu asiaa. Sosiologia on tieteenalana pirstoutunut yhä kapea-alaisemmiksi disipliineiksi ja opiskelijamäärien lisääntyessä laatu on välillä mitä on. Tuollaisen vanhan liiton
grand theoryn parissa puuhaillaan verrattain vähän. Jos pelkistetään niin, että sosiologian tutkimuskohteet ovat yhteiskunta ja ihminen yhteiskunnallisena/sosiaalisena toimijana, on mielestäni melko erikoista väittää, etteivät ne olisi
tutkimisen arvoisia asioita. Ja jos kriitikko "pelle12" kaipaa esimerkiksi "kovaa ja tieteellistä" sosiologista teoriaa vaikka etnografisten ja deskriptiivisempien kirjoitusten sijaan, niin kyllä sellaistakin on - kunhan tietää mistä etsii. Olen kuitenkin itse ehdottomasti sitä mieltä, että myös enemmän esseistiikan, "kulttuurifilosofian" ja aikalaisanalyysin suuntaan taipuva sosiologia voi tarjota arvokasta tietoa nyky-yhteiskunnasta.
Mitä tulee ajatukseen sosiologiasta jonkinlaisen luonnontieteellisenä sosiaalifysiikkana, niin ongelmat tulevat vastaan juuri siinä, että ihmiset antavat toiminnalleen merkityksiä, jotka vaikuttavat toimintaan. Tutkija elää tässä samassa merkitystodellisuudessa, on sen vanki ja muokkaaja. Nimim. Virkamies on kuitenkin siinäkin oikeassa, että lingvistinen käänne tai konstruktionismi on siinä mielessä mennyt liiän pitkälle, ettei se anna materiaaliselle todellisuudelle välttämättä mitään arvoa.
Etsin gradusta lahinna kohdat, jossa on siteerattu allekirjoittanutta. Olen lievasti sanoen ihmeissani, etta mita funktiota lainaamiseni sivulla 42 palvelee? Se on esimerkkinumerolla 9 mutta viittausta siihen ei loydy tekstista.
Unohdus vai enko vain tajua pointtia? Kaikki "rotu" -sanat lihavoitu, olenko siis rasisti?
Quote from: Onnensoturi on 22.12.2009, 05:56:28
Onnittelut Hommaforumille ja ennen kaikkea sen jäsenille, kirjoittajille.
Aktiivinen osanotto on luonut sisältöä, joka kelpaa tieteellisen tarkastelun pohjaksi.
Eikös tämä ollukkaan rasistinen mätäpaise, niinkun esim Hommawatch väittää ja pyrkii jopa todistamaan.
Quote from: pelle12 on 22.12.2009, 12:16:40
Quote from: PYO on 22.12.2009, 12:03:30
Quote from: pelle12 on 22.12.2009, 11:55:32
Totuushan on jo nyt, että noihin hakeutuu kaikkein vähälahjaisin osa
Lähde väittämään, kiitos.
Voisitko muuten listata nuo lässytieteet? Kuuluuko esim. etnografia niihin?
Sosiologia (kertoo miten ihmiset käyvät paskalla, muttei miksi, kuten eräs minua fiksumpi totesi jo 70-luvulla kommentoidessaan Koiviston pätevyyttä pääministerinä- Koivistohan on sosiologian tohtori), sosiaalipsykologia, naistutkimus, multikultturismin tutkimus, kasvatustiede. Onhan noita. Ja kaikkeahan saa toki tutkia ja esitellä sitten näiden tutkimusten tuloksia, mutta rajansa kaikella, resurssit kun tunnetusti ovat rajalliset. Mielestäni juuri nuo mutulogit saisivat hankkia rahoituksen tutkimuksiinsa yksityiseltä taholta, ei valtion varoista.
Kuinka moneen sosiologian tutkimukseen olet tutustunut?
Quote from: kuhlmey on 22.12.2009, 09:14:24
Quote from: Mika on 22.12.2009, 07:18:08
Quote from: Onnensoturi on 22.12.2009, 05:56:28
Onnittelut Hommaforumille ja ennen kaikkea sen jäsenille, kirjoittajille.
Aktiivinen osanotto on luonut sisältöä, joka kelpaa tieteellisen tarkastelun pohjaksi.
Ei anna aihetta henkselinpaukutteluun. Niin vähäpätöistä aihetta on mahdoton keksiä, ettei se kelpaisi gradun tai väitöskirjan aiheeksi.
Oikein piti silmiä hieroa, kun näin otsikon Homman etusivulla. Siis oikein pro gradu Hommafoorumin kielenkäytöstä? Mitähän seuraavaksi? Tiettyjen Homma-kirjoittelijoiden viestihistorian kehitys ja välimerkkien tilastollinen tutkimus korreloituna Astrid Thorsin jå -sanan frekvenssiin? Jälleen kerran kysymys, tämä tutkimus auttaa millään lailla itse keskustelun aiheen, maahanmuuton ongelmien käsittelyssä?
Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle, toivottavasti suomalaisen tutkimuksen taso noteeraataan myös ulkomailla.
Mitä ihmeellistä tässä nyt on? Onhan jopa Arvopaperi-lehden Areenasta tehty HSE:ssä gradu... ja humaaneilla aloilla tässä lienee vasta alku... Miten olisi gradu masturboinnista? Tehty jo.. jne jne.
Hah, olen hommaeliittiä, pääsin kahdella -rasisti sanalla tutkimukseen. Luojan lykky omalta kohdaltani, että aihe oli rajattu vain noihin kahteen osioon.
Muuten työssä oli kohtalaisen hyvin oivallettu sanojen ja sanontojen vääntelemisen humoristinen ulottuvuus.
Minusta gradu oli ihan hyvä, joitakin virheitä oli, mutta ulkopuolisen on vaikea hoksata sisäpiirin juttuja. En olisi uskonut, että foorumista saa noin fiksua kuvaa millään konstilla. Tämä on meille pelkkää plussaa, tähän voi vedota silloin, kun Homman vaikuttimia ja rasistisuutta oikein myllytetään.
Quote from: M.E on 22.12.2009, 13:48:24
Etsin gradusta lahinna kohdat, jossa on siteerattu allekirjoittanutta. Olen lievasti sanoen ihmeissani, etta mita funktiota lainaamiseni sivulla 42 palvelee? Se on esimerkkinumerolla 9 mutta viittausta siihen ei loydy tekstista.
Unohdus vai enko vain tajua pointtia? Kaikki "rotu" -sanat lihavoitu, olenko siis rasisti?
Et ole rasisti. Sitaatit 8 (JR) sekä 9 (sinä) toimivat esimerkkeinä siitä, miten forumilla käytetään "rotu"-sanaa. Sanottuja esimerkkejä pohjustetaan tällä tekstillä:
"Ylipäätänsä sanojen esiintymistiheydestä ei voi suoraan vetää johtopäätöksiä, missä
äänensävyssä asiasta tai ilmiöstä puhutaan. Sanan rasisti käyttö ei synnytä rasismia,
mutta esimerkiksi sanan rotu käyttö voisi jonkun verran korreloida rasismin kanssa.
Rotu sanaa käytetään aineistossa 89 kertaa."Viimeinen piste olisi voinut olla myös kaksoispiste.
Quote from: M on 22.12.2009, 09:49:05
Quote from: Lemmy on 22.12.2009, 08:23:29
QuoteAineistoni on kerätty kahdelta Hommaforumin keskustelualueelta, Tuvasta ja Salongista
Hyvä ettei peräkämmarista ;D
Siellä sitä tutkittavaa riittäisikin! Ja ennen kaikkea moderaattorien filttereistä...
Moderoitu materiaali on liian kiihottavaa ja väkevää kokonaan poisheitettäväksi, mutta toisaalta liian rajua aloittelevien netsien hentojen mielten eheyttä silmälläpitäen. Niinpä moderoidut tekstit - kaikessa irstaudessaan ja pahuudessaan - on säilötty seitsemän lukon taakse, Pandora-nimiselle alueelle, odottamaan .. odottamaan .. odottamaan .. KUNNES!
pelle12:
Psykologia on tiedettä, mutta kasvatustiede ja sosiologia ei? Varsin mielenkiintoinen näkemys...
Kaikelle tieteelle ansaitsemansa arvostus, mutta asenteelliselta tieteeltä, kuten naistutkimus, rahoituspohja kokonaan pois.
Todellinen ongelma ei nähdäkseni ole nämä "pseudotieteet" tai pehmeät tieteet sinänsä vaan se, että yliopistoihin, korkeakouluihin ja ammattikorkeakouluihin otetaan suurin osa suomalaisista sisään. Automatisointi toki jonkin verran jatkuvasti vähentää "perusduunarin" hommia, mutta ei todellakaan samalla suhteella kuin ihmisiä nykyään koulutetaan. Lisäksi vaikka superkoulutettuja akateemisia huippuosaajia tarvittaisiinkin vaikkapa 70% ihmisistä, niitä ei vain sellaisia määriä mistään löydy. Lopputuloksena on se, että kouluihin otetaan myös toistaitoiset jolloin kaikkien oppiminen kärsii.
Kanditutkielmat ja gradut ovat opinnäytetöitä. Toisinaan graduista on varmaan iloa joillekin, mutta monilla aloilla (mm. matematiikassa) näiltä ei varsinaisesti odoteta yhtään mitään.
Quote from: M.E on 22.12.2009, 13:48:24
Unohdus vai enko vain tajua pointtia? Kaikki "rotu" -sanat lihavoitu, olenko siis rasisti?
Tuskinpa lainattu katkelmasi oli muuta kuin esimerkki viestistä, jossa käytetään sanaa rotu useaan otteeseen.
QuoteYlipäätänsä sanojen esiintymistiheydestä ei voi suoraan vetää johtopäätöksiä, missä äänensävyssä asiasta tai ilmiöstä puhutaan. Sanan rasisti käyttö ei synnytä rasismia, mutta esimerkiksi sanan rotu käyttö voisi jonkun verran korreloida rasismin kanssa. Rotu sanaa käytetään aineistossa 89 kertaa.
Itse tiivistäisin tämän tällaiseksi iltapäivälehtitulkinnaksi, että "roduista keskusteluun ei pääsääntöisesti liity rasistisia piirteitä". En kyllä silti ole ihan varma. Rasismin synnyttäminen ja jonkun verran korrelointi ovat turhan epämääräisiä käsitteitä.
Niin, Pelle12. Oliko sinulla vain kovaa puhetta vailla todellista substanssia, vai oliko niitä kovan tieteen graduja ylimalkaankaan olemassa, joista veronmaksajillekin on kovasti hyötyä. Viimeisen kahden vuoden säteellä, ihan mistä tahansa suomalaisesta opinahjosta, you just name it.
Vai tuliko päästettyä pihalle pelkkää löysää? :)
Ensimmäinen lainaus minulta on viestistäni, jossa puhutaan
muinaissuomalaisten vasarasta. Tämän pelottavan kuuloisen työkalun asiayhteys ei vain tule lainauksesta ilmi. Jotta kaikille tulisi selväksi, että en puhunut sen enempää viikinkimytologiasta kuin sosialismin tunnuksistakaan, niin tässä on viestini kokonaisuudessaan:
Quote from: Pöllämystynyt on 31.01.2009, 14:00:04
Quote from: M on 31.01.2009, 12:36:49
Montako lainasanaa on peräisin esimerkiksi farsin tai somalin kielistä?
Nussiakseni pilkkua täytyy muistuttaa, että indoarjalaiset kielet, joihin kuuluu myös farsi, ovat vaikuttaneet kivikaudella ja pronssikaudella merkittävästi myös Suomen kielen esiasteisiin. Esimerkiksi tulee nyt mieleen sana "vasara".
Sillä, että paimentolaiset omaksuivat pronssikaudella korkeakulttuureilta uusia sanoja, ja opettivat niitä sitten metsästäjä-keräilijöille, jotka taas opettivat sanat toisille ryhmille ja niin edelleen, kunnes ne satojen vuosien kuluttua kulkeutuivat kaukaiseen Pohjolaan saakka, ei tietenkään ole mitään merkitystä nykyisen monikultturismin kanssa. Jos Suomeen olisi pronssikaudella suuntautunut vastaava lähi-itäläinen väestönsiirto kuin nykyisin moniin länsimaihin, ei suomalaista alkuperäiskansaa olisi olemassa.
Jos kulttuurivaikutteet olisivat entisaikoina tapahtuneet vastaavien väestönsiirtojen myötä kuin mitä monikultturismi edellyttää, suurin osa kulttuureista olisi kuollut, eikä maailma todellakaan olisi kulttuurillisesti niin rikas kuin nyt. Esimerkkinä väestönsiirron aikaansaamasta kulttuurivaikutuksesta on länsimaistunut Amerikka.
Onneksi kulttuurivaikutteet levisivät kuitenkin pääosin muilla keinoilla. Ihmiset todella oppivat vieraista kulttuureista ja kulttuurit vuorovaikuttivat. Kauppamies meloi toiselta puolen merta, ja toi uudenlaisen kivinuijan. Hän oli saanut sen joen suistossa asuvalta heimolta, joka taas oli omaksunut niiden valmistuksen jossain hämärässä muinaisuudessa vuoriston kansalta. Hän kertoi, että se ei olekaan mikä tahansa kepukka, vaan vazra, jumalan ase. Ja kauppa kävi.
Monikultturismi on täysin päinvastaista. Monikultturisti ei edes ymmärrä muslimia, hän päin vastoin jääräpäisesti kieltäytyy näkemästä muslimikulttuurin todellisuutta. Hän vain haluaa muslimit länteen, ja pyrkii näkemään heidän arvonsa samalla tavoin länsimaisen humanismin ja valistuksen monisata-vuotisen perinteen kyllästäminä kuin omansakin. Monikultturistilla ei ole mitään käsitystä siitä toiseudesta, jota hän palvoo. Toiseus ja sen maahantuonti on vain hänen oma poliittinen työkalunsa. Vasara teki muinaissuomalaisesta mahtimiehen. Islam tekee nykymonikultturistista paskansyöjän. Vierasta hän ei ymmärrä, ja omaansa hän vihaa.
Halusin vain itse tuoda tämän pointin esiin, ennen kuin joku monikultturisti ehtii ensin ja tekee väärät johtopäätökset.
;D ;D Hauska juttu! Huvitti niin kovin usein esiintyvien sanojen listalla 'kultamuna'. Muutenkin oli ihan siistiä nähdä asiallista analysointia Homma-foorumista.
Sehän on päivänselvää, että täällä kirjoitetaan erinomaisen laadukkaasti. Kíitos siitä kuuluu myös harvinaisen aktiivisille moderaattoreille.
Enpä voisi parempaa gradun aihetta kuvitellakaan kuin tämän foorumin tekstit. Täällä sentään puolustetaan sananvapautta ja puhutaan asioista turhia pelkäämättä.
"Hommaforumille voi halutessaan rekisteröityä, mutta viestejä voi kirjoittaa myös
rekisteröitymättä."
Onko näin?
Luin tutkimuksen pariin kertaan ajatuksella läpi, ja nyt voisin sitä hieman arvioida.
Tutkimus katsoo asioita monissa tapauksissa ennakkoluulottomasti ja nähdäkseni tavoitteenaan aidosti selvittää asioiden tilaa (vastakohtana asiantilojen sanelemiselle ennakko-odotusten mukaisesti). Varsinkin ennakkoluulottomuus näkyy työstä; siinä ei hakemalla haeta johtopäätöksiä ja niille todisteita, ei kriitikkoja vastaan eikä puolestakaan. Johtopäätökset siis näyttävät syntyneen aineiston tutkimisesta (vastakohtana sille valitettavan yleiselle kaavalle, että aineistoa olisi käytetty ennalta valittujen johtopäätösten todistamiseen). Tutkimuksessa on muutamia virheitä, mutta nämä eivät vaikuta olevan osa tarkoitushakuista vääristelyä, eikä niitä voi oikein selittää tutkijan ennakko-odotusten aiheuttamiksi.
Suurin ongelma neutraliteetin kanssa voi tällaisissa tutkimuksissa syntyä siitä, että tällä alalla usein käytetään lähdeteoksia, jotka itsessään ovat asenteellisia. En kuitenkaan huomannut, että tämä tutkimus olisi tehty kenenkään asenteellisemman "gurun" innoittamana. Kovia paineita vääristellä asiaa poliittisesti on voitu tutkijaan kohdistaa niin alansa auktoriteettien kirjoituksista, kuin akateemisesta lähiyhteisöstäkin, mutta kirjoittaja ei näytä tähän taipuneen.
Siinä, missä johtopäätökset näyttävät syntyneen aineistoon tutustumalla, virheet taas näyttävät johtuvan siitä, ettei tutkija ole sittenkään riittävästi paneutunut aineistoon näissä kohdin. Tutkija on pitkälti onnistunut pysymään neutraalina, ja käsittääkseni virheidenkin kohdalla hän on ollut neutraali parhaansa mukaan. Hänen olisi ehkä pitänyt vain hankkia entistäkin enemmän tietoa näistä asioista ennen laajempien johtopäätösten tekemistä.
Virheistä silmiini pistivät muun muassa:
-Liiallinen ryhmien ja näiden erojen korostaminen. Maahanmuuttokriitikot eivät näkemykseni mukaan ole sellainen ryhmä, joka voisi kovin helposti puhua "meistä" tai varsinkaan "muista". Puhun toisinaan itsekin "meistä" tarkoittaen kriitikkoja, mutta tämä on pikemminkin vertauskuvallista. Ne jotka sen tosiasiaväitteeksi ymmärtävät, eivät välttämättä ole samaa mieltä. Esimerkiksi nimimerkki Martel taisi vastata kerran minulle suoraan, että "ei ole mitään meitä". Ymmärrän mielestäni täysin, mitä hän tarkoittaa, minä vain käytän kieltä eri tavalla.
-Liiallinen vastakkainasettelun korostaminen. Hommaforumin kirjoituksista vain harvemmin käy ilmi, että kirjoittajalla olisi tarve luoda jostain ihmisryhmästä "vastapuoli". Usein vastapuoli (kuten monikultturistit) havaitaan ikään kuin ikävänä tosiasiana, jonka kanssa on vain pakko tulla toimeen, niiden toimiessa aktiivisen agressiivisesti. Melko yleisiä ovat kommentit, joissa "vastapuolen" tms. selvennetään tarkoittavan niitä ihmisiä/tahoja, joilla on jotain meitä vastaan. Tämä ei välttämättä ole kaksisuuntaista, ja toisinaan kaksisuuntaisuus myös erikseen kiistetään. Yleisesti ottaen ei voida sanoa, että kriitikkoliike tarvitsisi viholliskuvia. Pikemminkin sellaisia vastakkainasetteluja pidetään yleisesti kriitikkoliikkeessä katasrofina.
-Tutkimuksessa on se selvä ristiriita, että perustellaan hommaforumilla käytettävän usein tarkoituksella selviä termejä eri maahanmuuttajaryhmistä, ja tämän motiiveitakin kerrotaan. Sitten kuitenkin todetaan: "Hommaforumilla puhutaan siis maahanmuuttajista pääosin yhtenä massana, vaikka myös tarkempaa määrittelyä esiintyy." Tätä lausetta ei tosin voida ymmärtää ilman sen yhteyttä sanastotutkimukseen, johon se liittyy. Huolimattomampi lukija voisi kuitenkin saada tämän perusteella sellaisen käsityksen, että "kriitikot yleistävät".
-Tutkimuksesta voi saada käsityksen, että hommaforumin me-muut -jaottelun toisena osapuolena ovat maahanmuuttajat. Myös mainitaan, että muiksi voidaan myös kokea suomalaiset poliitikot ja monikultturistit. Itse näkisin asetelman lähes toisin päin: ne jotka näkevät juuri maahanmuuttajat varsinaisena "vastapuolena" ovat vähemmistö, ja enemmistö kokee uhan tulevan monikultturistisilta idealisteilta, poliitikoilta ja vaikuttajilta, ja maahanmuuttajat koetaan jopa jonkinlaisiksi näiden pelinappuloiksi. Vasta tämä "peli", jossa suuria ryhmiä siirrellään ympäri maailman, synnyttää uhkia ja vastoinkäymisiä, eivät muut kulttuurit itsessään.
-Väitteet kriitikkojen asenteista venäläisiä kohtaan ovat harhateillä. Hommassa on paljon Venäjän-ystäviä tai niitä, joille venäläiset eivät ole ongelma.
Quote from: Pöllämystynyt on 22.12.2009, 22:16:30
-Liiallinen ryhmien ja näiden erojen korostaminen. Maahanmuuttokriitikot eivät näkemykseni mukaan ole sellainen ryhmä, joka voisi kovin helposti puhua "meistä" tai varsinkaan "muista". Puhun toisinaan itsekin "meistä" tarkoittaen kriitikkoja, mutta tämä on pikemminkin vertauskuvallista. Ne jotka sen tosiasiaväitteeksi ymmärtävät, eivät välttämättä ole samaa mieltä. Esimerkiksi nimimerkki Martel taisi vastata kerran minulle suoraan, että "ei ole mitään meitä". Ymmärrän mielestäni täysin, mitä hän tarkoittaa, minä vain käytän kieltä eri tavalla.
Uskoisin, että käsitteellä "meillä" ei tarkoiteta homogeenista joukkoa, vaan yhteisiä piirteitä omaavaa sisäryhmää. "Muut" taas ovat tähän kuulumattomia ulkoryhmäläisiä. Tiivistäen mamukriitikot ja mokuttajat.
Veikkaisin, että vastakkainasettelun korostaminen johtuu siitä, että tässä on tutkittu viestien kieltä ei sisältöä. Foorumi saattaakin siis näyttää ulkoryhmäläiselle 'vihamieliseltä'. Mukavaa kuitenkin oli, että todettiin useimpien viestien olevan hyvää kieltä ja pohdittuja.
Quote from: Vinyylihanska on 22.12.2009, 19:08:50
"Hommaforumille voi halutessaan rekisteröityä, mutta viestejä voi kirjoittaa myös
rekisteröitymättä."
Onko näin?
Minä en ainakaan tyiedä, miten tuo onnistuisi :)
Wuuu!!! Hommassa tehdään tiedettä. Corpus Maximus - Hommaus. :D
Quote from: PYO on 22.12.2009, 23:23:50
Quote from: Pöllämystynyt on 22.12.2009, 22:16:30
-Liiallinen ryhmien ja näiden erojen korostaminen. Maahanmuuttokriitikot eivät näkemykseni mukaan ole sellainen ryhmä, joka voisi kovin helposti puhua "meistä" tai varsinkaan "muista". Puhun toisinaan itsekin "meistä" tarkoittaen kriitikkoja, mutta tämä on pikemminkin vertauskuvallista. Ne jotka sen tosiasiaväitteeksi ymmärtävät, eivät välttämättä ole samaa mieltä. Esimerkiksi nimimerkki Martel taisi vastata kerran minulle suoraan, että "ei ole mitään meitä". Ymmärrän mielestäni täysin, mitä hän tarkoittaa, minä vain käytän kieltä eri tavalla.
Uskoisin, että käsitteellä "meillä" ei tarkoiteta homogeenista joukkoa, vaan yhteisiä piirteitä omaavaa sisäryhmää. "Muut" taas ovat tähän kuulumattomia ulkoryhmäläisiä. Tiivistäen mamukriitikot ja mokuttajat.
Tutkielmassa käsiteltiin oletettua me-muut -vastakkainasettelua. Tutkija havaitsi aivan oikein, että asia ei ole mitenkään yksioikoinen. Hän olisi silti voinut tehdä terävän huomion, että merkittävä osa kriitikoista näkee tämän (lähinnä monikultturistien määrittelemän) vastakkainasettelun itsessään ongelmallisena, jopa suurimpana ongelmana poliittisessa vaikuttamisessa, ja näkee vaivaa sen purkamiseksi. Tämä voisi olla erityisen kiinnostavaa, koska se on jonkinlainen "anomalia", melkein päinvastaista teorioille ja kokemuksille, että ryhmät lähes automaattisesti pyrkivät vastakkainasetteluun ulkopuolisten kanssa itsensä määrittelemiseksi ja/tai yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi.
Hommaforumilla on alusta asti ollut vahvasti mukana ajatuksia, että Homman tai kriitikkoliikkeen ylipäätään eräs olennainen tehtävä on rakentua toisin kuin nämä teoriat ja kokemukset ennustavat. Tämä onkin osin käytännössä toteutunut, ja muun muassa siksi Homma on aika erikoislaatuinen yhteisö.
Quote from: Hommaforum Admin on 22.12.2009, 15:11:26
Niinpä moderoidut tekstit - kaikessa irstaudessaan ja pahuudessaan - on säilötty seitsemän lukon taakse, Pandora-nimiselle alueelle, odottamaan .. odottamaan .. odottamaan .. KUNNES!
Pandoran lipas taitaa olla aika täys mun viestejä ...
Joskus (liian usein) on liian ärhäkkä mopo hyppysissä.
Kumarrus kestämisestä. :)
Itse aiheeseen liittyen, voisi kai graduja tehdä huonommistakin aiheista?
Onneksi se oli tehty ennen mun moukkamaisuuden saapumista palstalle.
+++++
Oli lukemisen arvoinen gradu. Uutena ja mielenkiintoisena tulkintana pidin sitä, että maahanmuuttokriittisyys olisikin pohjimmiltaan perisuomalaista herravihaa. Tottahan se on, että kritiikki kohdistuu nimenomaan päättäviin elimiin eikä mamuihin itseensä, mutta olen ymmärtänyt herravihan määritelmän vähän toisin. Aikaisemmin olen pitänyt sitä vasemmistolaisperäisenä ruokkivan käden puremisena ja esim. joissain piireissä esiintyvänä työnantajien ja yrittäjien halveksumisena. Eikä minusta asteroideja tai muitakaan poliitikkoja voi enää nykyään pitää "herroina", vaikka ovatkin päättäviin asemiin päässeet. Graduntekijän tulkintaan sisältyy melkoinen riski, että kaikki poliitikkoihin kohdistuva kritiikki olisikin ohitettavissa perisuomalaisena herravihana. Mutta täytyypä vielä pohdiskella tätä tulkintaa.
Ulkomailla asuvana tiedan, että Suomen mamupolitiikka on hölmöä. Tutkimuskin heijastaa suomalaisten naiviutta.
Quote from: do.ut.des on 22.12.2009, 23:57:52
Wuuu!!! Hommassa tehdään tiedettä. Corpus Maximus - Hommaus. :D
Hommatiede , aivan uuden uusi termi ;)
Quote from: nevermind on 23.12.2009, 14:41:05
Oli lukemisen arvoinen gradu. Uutena ja mielenkiintoisena tulkintana pidin sitä, että maahanmuuttokriittisyys olisikin pohjimmiltaan perisuomalaista herravihaa. Tottahan se on, että kritiikki kohdistuu nimenomaan päättäviin elimiin eikä mamuihin itseensä, mutta olen ymmärtänyt herravihan määritelmän vähän toisin.
Olen kyllä samaa mieltä. On tuo herraviha aika kaukaa haettu, jos sillä tarkoitetaan historiallista herravihan perinnettä. Lisäksi väite, että kritiikissä ylipäätään olisi kyse minkäänlaisesta vihasta, on hyvin epäilyttävä tunne-argumentti.
Jollakulla vasemmistolaisella maahanmuuttokriitikolla voi olla jotain etäisiä jäänteitä herravihasta asenteissaan, varsinkin jos sukutaustaan kuuluu vasemmistolaisia tai sisällissodan punaisia. Minullakin saattaa tällaisia suvulta periytyviä asenteita olla. Maahanmuuttokritiikkiin yleisesti nämä perinteet tuskin kuitenkaan vaikuttavat. Maahanmuuttokritiikkiin toisinaan liittyvässä "herrojen" ylivallan vastustamisessa on enemmän kyse modernista anti-elitismistä. Modernia anti-elitismiä ei tietenkään ollut ennen modernia öykkäröivää eliittiä, joten se on aika uusi ilmiö.
Quote from: Pöllämystynyt on 23.12.2009, 19:07:37
Quote from: nevermind on 23.12.2009, 14:41:05
Oli lukemisen arvoinen gradu. Uutena ja mielenkiintoisena tulkintana pidin sitä, että maahanmuuttokriittisyys olisikin pohjimmiltaan perisuomalaista herravihaa. Tottahan se on, että kritiikki kohdistuu nimenomaan päättäviin elimiin eikä mamuihin itseensä, mutta olen ymmärtänyt herravihan määritelmän vähän toisin.
Olen kyllä samaa mieltä. On tuo herraviha aika kaukaa haettu, jos sillä tarkoitetaan historiallista herravihan perinnettä. Lisäksi väite, että kritiikissä ylipäätään olisi kyse minkäänlaisesta vihasta, on hyvin epäilyttävä tunne-argumentti.
Katsopas esim. Metsämiehen kirjoituksia. Sitä paitsi, kyseessä oli vain retorinen kysymys, eikä sen puolesta niinkään argumentoitu, vaan kirjoittaja esitti ikään kuin sivuhuomautuksena.
Pakko kommentoida ja kysyä onko/oliko sivumäärä tarkoituksen hakuinen?
Quote from: nevermind on 23.12.2009, 14:41:05
+++++
Oli lukemisen arvoinen gradu. Uutena ja mielenkiintoisena tulkintana pidin sitä, että maahanmuuttokriittisyys olisikin pohjimmiltaan perisuomalaista herravihaa. Tottahan se on, että kritiikki kohdistuu nimenomaan päättäviin elimiin eikä mamuihin itseensä, mutta olen ymmärtänyt herravihan määritelmän vähän toisin. Aikaisemmin olen pitänyt sitä vasemmistolaisperäisenä ruokkivan käden puremisena ja esim. joissain piireissä esiintyvänä työnantajien ja yrittäjien halveksumisena. Eikä minusta asteroideja tai muitakaan poliitikkoja voi enää nykyään pitää "herroina", vaikka ovatkin päättäviin asemiin päässeet. Graduntekijän tulkintaan sisältyy melkoinen riski, että kaikki poliitikkoihin kohdistuva kritiikki olisikin ohitettavissa perisuomalaisena herravihana. Mutta täytyypä vielä pohdiskella tätä tulkintaa.
Helppo väylä selittää minun, tai kenen tahansa randomin hommalaisen tai muun valveutuneen kansalaisen, mielipiteet on selittää ne herravihana. Itse matemaattis-luonnontieteellisesti koulutettuna herrana en voi muuta kuin nauraa, tosin itkun läpi, humanistisshamanistiselle maailmanselitysopille, jossa mikä tahansa voidaan selittää millä tahansa, riippuen selittäjästä. Se, että typerää ja maalle ja minulle vahingollista politiikkaa kritisoin johtuu vain siitä, että sellaista politiikkaa näen ympärilläni. Tämä on tietysti liian triviaali selitysmalli humanistisen alan graduun. Herravihat ynnä muut tuottavat sivuja enemmän. Aivan sama juttu kun jokin kritiikki tai vastaansanominen kuitataan esim. kateutena tms. Mitä tulee humanistisen alan opinnäytteisiin niin liian usein, en nyt mainitse spesifejä aloja, kyse on mielipidekirjoituksista, joilla ei ole tieteen kanssa mitään tekemistä jos ei sisäsiittoista lähdeluettelointia lueta siksi.
Tarkennan vielä etten käsitellyt yllä mitään tiettyä opinnäytettä, vaan jauhoin yleisellä tasolla humanistista tajunnanvirtaa.
Quote from: Juki on 22.12.2009, 16:40:20
Niin, Pelle12. Oliko sinulla vain kovaa puhetta vailla todellista substanssia, vai oliko niitä kovan tieteen graduja ylimalkaankaan olemassa, joista veronmaksajillekin on kovasti hyötyä.
Kun olette noin laiskoja etsijöitä, piti ihan rekisteröityä vapaapäivän iloksi tännekin. Pieni selaus palkituista diplomitöistä:
http://www.tek.fi/index.php?id=2944
Verovaroja lienee säästetty melkoisesti, koska:
"Tulos myös osoittaa, ettei nykytekniikoilla ole saavutettavissa kuvitellun kaltaisia palveluja"
Muutenhan näitä toimimattomia verkkoja rakenneltaisiin jo täyttä päätä joka paikkaan. Säästöt lienee kymmeniä miljoonia pelkistä pilottihankkeista, jotka tässä simuloinnilla vältettiin.
Tiedonsiirroon kehittämiseen kohtuullinen panostus ilmaiseksi:
http://www.oulu.fi/ajankohtaista/uutiset/2009A/Antikainen.html
Hyödyt vaikeasti mitattavissa, mutta melko kiistattomia.
Tässä taas olisi Helsingin kaupungille tehty konsulttiprojekti:
http://www.tek.fi/index.php?id=2944
Säästö kaupungille joitakin kymmeniä tuhansia kun sai tuollaisen puoli-ilmaiseksi opinnäytetyönä. Jos näitä ehdotettuja toimenpiteitä sitten toteutetaan, konkretisoituu opinnäytetyö paremmaksi kaupunkikuvaksi ja toimivammaksi ympäristöksi.
Viimeiseksi melko konkreettinen parannus veronmaksajien elämään pidemmällä tähtäimellä:
http://www.polyteekkari.fi/index.php?k=11136
Insinöörit rutiininomaisesti parantavat maailmaa työkseen muutenkin, joten onko se ihme jos monet aloittavat sen jo opinnäytetyövaiheessa? Eihän siihen työmäärään tietenkään paljoa mahdu, mutta parhaat toimivat lähtölaukauksena isommalle tutkimusprojektille.
En tiedä täyttävätkö nämä määritelmän "kovasti", mutta kyllä näistä ihan mitattavissa olevia hyötyjä tulee veronmaksajille koitumaan.
Tiukasti määritellen tietenkään diplomityö ei ole sama kuin pro gradu, mutta tässä yhteydessä käynee vertailukohdaksi, ja molemmat lienevät kansainvälisessä luokituksessa "master's thesis".
Quote from: Riippumatoton on 02.01.2010, 13:42:39
Quote from: Juki on 22.12.2009, 16:40:20
Niin, Pelle12. Oliko sinulla vain kovaa puhetta vailla todellista substanssia, vai oliko niitä kovan tieteen graduja ylimalkaankaan olemassa, joista veronmaksajillekin on kovasti hyötyä.
Kun olette noin laiskoja etsijöitä, piti ihan rekisteröityä vapaapäivän iloksi tännekin. Pieni selaus palkituista diplomitöistä:
http://www.tek.fi/index.php?id=2944
Verovaroja lienee säästetty melkoisesti, koska:
"Tulos myös osoittaa, ettei nykytekniikoilla ole saavutettavissa kuvitellun kaltaisia palveluja"
Muutenhan näitä toimimattomia verkkoja rakenneltaisiin jo täyttä päätä joka paikkaan. Säästöt lienee kymmeniä miljoonia pelkistä pilottihankkeista, jotka tässä simuloinnilla vältettiin.
Tiedonsiirroon kehittämiseen kohtuullinen panostus ilmaiseksi:
http://www.oulu.fi/ajankohtaista/uutiset/2009A/Antikainen.html
Hyödyt vaikeasti mitattavissa, mutta melko kiistattomia.
Tässä taas olisi Helsingin kaupungille tehty konsulttiprojekti:
http://www.tek.fi/index.php?id=2944
Säästö kaupungille joitakin kymmeniä tuhansia kun sai tuollaisen puoli-ilmaiseksi opinnäytetyönä. Jos näitä ehdotettuja toimenpiteitä sitten toteutetaan, konkretisoituu opinnäytetyö paremmaksi kaupunkikuvaksi ja toimivammaksi ympäristöksi.
Viimeiseksi melko konkreettinen parannus veronmaksajien elämään pidemmällä tähtäimellä:
http://www.polyteekkari.fi/index.php?k=11136
Insinöörit rutiininomaisesti parantavat maailmaa työkseen muutenkin, joten onko se ihme jos monet aloittavat sen jo opinnäytetyövaiheessa? Eihän siihen työmäärään tietenkään paljoa mahdu, mutta parhaat toimivat lähtölaukauksena isommalle tutkimusprojektille.
En tiedä täyttävätkö nämä määritelmän "kovasti", mutta kyllä näistä ihan mitattavissa olevia hyötyjä tulee veronmaksajille koitumaan.
Tiukasti määritellen tietenkään diplomityö ei ole sama kuin pro gradu, mutta tässä yhteydessä käynee vertailukohdaksi, ja molemmat lienevät kansainvälisessä luokituksessa "master's thesis".
No jo se kesti, ja tämäkin tuli Riippumatottomalta taholta. Voisi toki saivarrella ilmauksesta "tulee koitumaan" hyötyjä veronmaksajille. Tulee tai ei tule, kukapa sen etukäteen voi tietää. Eikös tällainen ennustaminen ole juuri sitä paheksuttua "humanistista mututiedettä"?
Kaikista eniten nämä sinällään ansiokkaat opinnäytetyöt hyödyttävätkin erilaisia yrityksiä, eivät välttämättä sitä tavallista veronmaksajaa yhtään enempää kuin esimerkiksi sosiologian gradu, jossa on tutkittu vaikkapa asunnottomuutta tai alkoholismia tms.
Olennaisin pointti on ymmärtää, mikä ero on tutkijalla ja opiskelijalla, samoin opinnäytetyöllä ja tutkimuksella. Sitten vasta kannattaa pohtia veronmaksajien asemaa tässä asiassa, eikö niin...Siksi on pelleilyä visertää yhtään mitään topiikin gradusta veronmaksajien tai tieteenteon kontekstissa. Lähinnä tällaisten kommentoijien kohdalla peruskoulutukseen syydetyt rahat ovat menneet hukkaan ja niitä kuuluisia veronmaksajien rahoja taas tuhlattu niin kovin...
Quote from: Juki on 02.01.2010, 13:57:37Kaikista eniten nämä sinällään ansiokkaat opinnäytetyöt hyödyttävätkin erilaisia yrityksiä, eivät välttämättä sitä tavallista veronmaksajaa yhtään enempää kuin esimerkiksi sosiologian gradu, jossa on tutkittu vaikkapa asunnottomuutta tai alkoholismia tms.
Olennaisin pointti on ymmärtää, mikä ero on tutkijalla ja opiskelijalla, samoin opinnäytetyöllä ja tutkimuksella. Sitten vasta kannattaa pohtia veronmaksajien asemaa tässä asiassa, eikö niin...Siksi on pelleilyä visertää yhtään mitään topiikin gradusta veronmaksajien tai tieteenteon kontekstissa. Lähinnä tällaisten kommentoijien kohdalla peruskoulutukseen syydetyt rahat ovat menneet hukkaan ja niitä kuuluisia veronmaksajien rahoja taas tuhlattu niin kovin...
Diplomitöiden (ja muiden kovien tieteiden kirjasten) osalta on kuitenkin niin, että sellaisen tehneet päätyvät yleensä yritysten palkkalistoille, mutta miten käy humanisteille? Ehkä mielikuvani on värittynyt, mutta olen vahvasti siinä uskossa ettei ilman yliopisto- ja koululaitosta sekä julkista taloutta näille ihmisille olisi juuri työpaikkoja. Nämä taas ovat riittävän vallan yhteiskunnassa saavutettuaan sellaisia instituutioita joissa tekeminen tekemisen takia on pääasia.
Kun yritys etsii toimintansa eteenpäin viemiseksi ja voiton tahkoamiseksi rahan arvoisia ratkaisijoita vastaan tuleviin ongelmiin, julkisen sektorin pilvilinna-astronautti etsii ja vaikka väenvängällä keksii ongelmia joilla perustella oma rahantulo seuraavanakin vuonna. Raha kyllä tulee jostain taikaseinästä jonka toisella puolella on joku paha diplomi-insinööri. No, tilanne voisi olla parempikin, mutta niin moni ala yliopistoilla on täysin ideologioihin nojaavan mafian kynsissä ettei järkevillä tutkijoilla ole paljon mahdollisuuksia mihinkään.
Kaikki tämä kärjistetysti toki. :)
Voi toki saivarrella, mutta kyllä vaikkapa junien aiheuttaman tärinän väheneminen hyödyttää aika montaa tahoa, mukana veronmaksajia sekä junien että ratojen omistajina, että radanvarren asukkaina. Ihan hyvä saavutus oman työn ohella iltapuhdehommana.
Nopeammat tiedonsiirtotekniikat hyödyttävät aivan kaikkia tiedon käsittelijöitä ja hyödyntäjiä, mutta tästä teknologiasta vain pieni osa mahtuu tuohon diplomityöhön. Ja mitään rahan arvoistahan ei kannata julkiseen opinnäytetyöhön sisällyttää.
Yritysten hyödyt hyödyttävät yleensä myös veronmaksajia sekä yritysten maksamina veroina, että hyödyllisinä tuotteina ja palveluina.
Vastauksena kysymykseen oli tiivistettynä, että todellista substanssia on harvassa, ja työn laajuus huomioon ottaen kovin maata mullistavia ideoita ei opinnäytetyöhön saa mahtumaan. Aika monihan noista oli ehtinyt jo tekemään väitöskirjaa, joista onkin jo vähän useammin hyötyä. Vielä tiiviimmin: Kyllä oli.
Pro gradun tai diplomityönhän on tarkoitus olla hyödyksi opiskelijalle itselleen, ei yleensä itse akatemialle, ja tuo julkisuus estää aivan parhaiden ideoiden käyttämisen.
No todella kärjistetysti. Kehotan tutustumaan kovien tieteiden saralla väikkäpä näihin lääketieteen väitöskirjoihin, ja pohtimaan, kuinka paljon sitä tavallista veronmaksajaa hyödyttää nämä oman uran edesauttamiseksi tehdyt kirurgiväikkärit...siis yhtään sen enempää kuin ne taikaseinähumanistienkaan jutut. Siis tavallista veronmaksajaa. Tutustukaa noihin töihin ennen kuin kommentoitte...jos kompetenssi siis riittää...pitäisi riittää kun tällaisella humanistillakin riittää :)
Sitten vain hernettä nenään: http://acta.uta.fi/tiedekunta.php?id=5
Luonnontieteellisen ja humanistisen näkökulman vastakkainasettelu on vähän turhaa. Itse olisin nykyään jo huolissani siitä, että luonnontieteen menetelmät tunkevat jo liikaakin humanistiselle puolelle eikä reipasta humanismia arvosteta juuri lainkaan.
Aiemminhan ( esimerkiksi Kaksi kulttuuria (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaksi_kulttuuria) - luennosta tämä ilmenee hyvin ) oli kyse siitä, että humanismi katsottiin jotenkin selkeästi arvokkaammaksi kuin luonnontieteet ja teknologia. Nykyään ei kyllä niin enää ole.
Ja tässä gradussahan ei ole kysymys tyypillisestä blaa-blaa - jutusta vaan siinä käytetään menetelmää, jolla voisi olla hyvinkin kätevää analysoida keskustelupalstan tapaista, monen eri kirjoittajan muodostamaa tekstimassaa.
Quote from: Riippumatoton on 02.01.2010, 14:54:07
Voi toki saivarrella, mutta kyllä vaikkapa junien aiheuttaman tärinän väheneminen hyödyttää aika montaa tahoa, mukana veronmaksajia sekä junien että ratojen omistajina, että radanvarren asukkaina. Ihan hyvä saavutus oman työn ohella iltapuhdehommana.
Nopeammat tiedonsiirtotekniikat hyödyttävät aivan kaikkia tiedon käsittelijöitä ja hyödyntäjiä, mutta tästä teknologiasta vain pieni osa mahtuu tuohon diplomityöhön. Ja mitään rahan arvoistahan ei kannata julkiseen opinnäytetyöhön sisällyttää.
Yritysten hyödyt hyödyttävät yleensä myös veronmaksajia sekä yritysten maksamina veroina, että hyödyllisinä tuotteina ja palveluina.
Vastauksena kysymykseen oli tiivistettynä, että todellista substanssia on harvassa, ja työn laajuus huomioon ottaen kovin maata mullistavia ideoita ei opinnäytetyöhön saa mahtumaan. Aika monihan noista oli ehtinyt jo tekemään väitöskirjaa, joista onkin jo vähän useammin hyötyä. Vielä tiiviimmin: Kyllä oli.
Pro gradun tai diplomityönhän on tarkoitus olla hyödyksi opiskelijalle itselleen, ei yleensä itse akatemialle, ja tuo julkisuus estää aivan parhaiden ideoiden käyttämisen.
Oli tai ei. Montako diplomityötä vuodessa tehdään. Ja vain näin harvasta on kenties joskus jotakin hyötyä veronmaksajalla.
Niin...yritän vain osoittaa, että yleensä sillä kovat tieteet vs. pehmeät tieteet -dikotomiaan luottavalla tavallisen veronmaksajan äänitorvella ei ole minkäänlaista suhteellisuudentajua asioiden kontekstoimiseen. Siihen ei oikein riitä jonkin naistutkimuksen pahimpien pilipalijuttujen esittely.
Totta kai hyödyllisiä diplomitöitä on...toisaalta...aika harvassa. Tavallinen veronmaksaja -argumentti johtaa siis aika väärille jäljille, sillä tehotonta hommaahan tuo kaikilla mittareilla mitattuna on. Tai ainakin se näyttää sille. Siis
näyttää sille. Se, joka osaa lukea, tajuaa kyllä, mitä tässä tarkoitan.
Yleisesti komppaan Idan kommenttia yllä.
En ole vastakkainasettelua mitenkään tukemassa, toin vain kysyttäessä esiin, että veronmaksajille hyödyllisiä opinnäytetöitä on olemassa.
Näiden töiden taloudellinen tai akateeminen merkitys on tietenkin marginaalinen, mutta sitä ei kysytty.
Quote from: IDA on 02.01.2010, 15:09:53
Itse olisin nykyään jo huolissani siitä, että luonnontieteen menetelmät tunkevat jo liikaakin humanistiselle puolelle eikä reipasta humanismia arvosteta juuri lainkaan.
Miten tämä luonnontieteellisten menetelmien (liiallinen) esiinmarssi näkyy käytännössä? Vai siis vähemmän luonnontieteellisillä menetelmillä (=reipasta?) tutkittua humanismia ei enää arvosteta?
Quote from: Riippumatoton on 02.01.2010, 16:05:45
En ole vastakkainasettelua mitenkään tukemassa, toin vain kysyttäessä esiin, että veronmaksajille hyödyllisiä opinnäytetöitä on olemassa.
Näiden töiden taloudellinen tai akateeminen merkitys on tietenkin marginaalinen, mutta sitä ei kysytty.
Tämä russutukseni ei nyt ollutkaan nim. Riippumatotonta kohtaan erityisesti suunnattukaan, sillä kuten näimme, kaverin piti erikseen rekisteröityä vastaamaan kysymykseen, joka ei oikeastaan ollut suunnattu edes hänelle, mutta onnistui silti vastaamaan suht mallikkaasti.
Niin ja tervetuloa joukkoon :)
Quote from: Riippumatoton on 02.01.2010, 16:05:45
Miten tämä luonnontieteellisten menetelmien (liiallinen) esiinmarssi näkyy käytännössä? Vai siis vähemmän luonnontieteellisillä menetelmillä (=reipasta?) tutkittua humanismia ei enää arvosteta?
No itse seurailen asioita lähinnä vain puusta katsoen, ja reipas humanismi oli tietysti vain rento kielikuva, mutta näyttäisi siltä, että kaikelta vaaditaan nykyään jotain välitöntä tulosta eikä sellaista perussivistystä ( kulttuuria ) arvosteta lainkaan kuten ennen.
Toisaalta viittasin vaikkapa siihen mitä Hankamäki kirjoittaa analyyttisesta systeemifilosofiasta.
http://jukkahankamaki.blogspot.com/2009/03/suomalaisen-nykyfilosofian-historia.html
Quote from: Juki on 02.01.2010, 16:57:58
Niin ja tervetuloa joukkoon :)
Kiitos vain, yritän nyt kommentoida kun treidailulta ehdin aina silloin tällöin, varsinkin kun markkinat ovat kiinni globaalisti.
Sivistyksen arvostuksen laskeminen on ikävää, mutta toisaalta se nostaa sivistyksen arvoa, koska sivistys harvinaistuu.
Quote from: Lemmy on 22.12.2009, 08:36:27
Quote from: Mika
Ei anna aihetta henkselinpaukutteluun.
No mä nyt vähä paukauttaisin...
QuoteTodennäköisin syy on kuitenkin keskustelun korkea taso, jolloin lyhenteet vähentäisivät kirjoittajan uskottavuutta.
PS. "Pitää muistaa, että VHM on aina syyllinen." ;D
Myös kursorinen lukuhetki. En ylipäätänsäkään viitsi luea graduja. Mutta ihan ok-maku jäi. Onpahan huomattu, että kirjoitajamateriaali ei sitten olekaan niin pohjattoman yksioikoista ja pottunokkaista porukkaa.
Kannatan vähäpaukuttelua- kuitenkin.
Quote from: pelle12 on 02.01.2010, 20:51:35
Quote from: Juki on 22.12.2009, 16:40:20
Niin, Pelle12. Oliko sinulla vain kovaa puhetta vailla todellista substanssia, vai oliko niitä kovan tieteen graduja ylimalkaankaan olemassa, joista veronmaksajillekin on kovasti hyötyä. Viimeisen kahden vuoden säteellä, ihan mistä tahansa suomalaisesta opinahjosta, you just name it.
Vai tuliko päästettyä pihalle pelkkää löysää? :)
Löysääpä hyvinkin, mutta rakas toveri, kertoisitko minulle yhdenkin soisologisen tutkimuksen viimeisen 150 vuoden ajalta, jolla on ollut MITÄÄN merkitystä millekään? Kentis Manun raju tutkimus Turun ahtaajien sosiaalisista suhteista vuosilta 1950-53??
Sen sijaan moni perustutkimus fysiikan, matematiikan, kemian, lääketieteen, filologian, psykologian, astronomian jne. ovat tuottaneet merkittävää ymmärrystä ja myöhemmin poikineet varsin rajujakin sovelluksia.
Totuushan on, että mistä tahansa voidaan muodostaa ns. tärkeä tieteen haara (naistutkimus). Itse olen keksinyt nasologian (nenätieteen). Olen täysin vakuuutunut, että ihmisten nenistä voidaan vetää tieteellisiä johtopäätöksiä ihmisten persoonallisuuksista. Tehtäväsi onkin todistaa, että olen väärässä.
Aika kauas lipesit alkuperäisistä väittämistä; aivan kuin olisi vain kovat tieteet ja sitten sosiologia eikä muuta.
Ai moni perustutkimus? Mainitses edes muutama kovan tieteen gradu (pysytään nyt ihan selkeästi graduissa kun niitä kerran kritisoitiinkin alun perin), josta tavalliselle veronmaksajille on ollut hyötyä, laajennetaan mittakaavaa nyt sitten siihen 150 vuoteen. Kyllä sellaisia on, mutta ihan reliabiliteetin takia kuulisin mielelläni itse maestrolta, mitä nämä gradut ovat.
No ei tässä nyt mitään. Seuraavaksi tekee joku psykiatriaan erikoistunut bukkakeklubin kirjoittajista analyysin... "Sursotar-kompleksi vihervasemmistolaisten nettikirjoittajien mielenhäiriöiden lähteenä" ;D ;D ;D
Quote from: Juki on 02.01.2010, 21:10:05
Quote from: pelle12 on 02.01.2010, 20:51:35
Quote from: Juki on 22.12.2009, 16:40:20
Niin, Pelle12. Oliko sinulla vain kovaa puhetta vailla todellista substanssia, vai oliko niitä kovan tieteen graduja ylimalkaankaan olemassa, joista veronmaksajillekin on kovasti hyötyä. Viimeisen kahden vuoden säteellä, ihan mistä tahansa suomalaisesta opinahjosta, you just name it.
Vai tuliko päästettyä pihalle pelkkää löysää? :)
Löysääpä hyvinkin, mutta rakas toveri, kertoisitko minulle yhdenkin soisologisen tutkimuksen viimeisen 150 vuoden ajalta, jolla on ollut MITÄÄN merkitystä millekään? Kentis Manun raju tutkimus Turun ahtaajien sosiaalisista suhteista vuosilta 1950-53??
Sen sijaan moni perustutkimus fysiikan, matematiikan, kemian, lääketieteen, filologian, psykologian, astronomian jne. ovat tuottaneet merkittävää ymmärrystä ja myöhemmin poikineet varsin rajujakin sovelluksia.
Totuushan on, että mistä tahansa voidaan muodostaa ns. tärkeä tieteen haara (naistutkimus). Itse olen keksinyt nasologian (nenätieteen). Olen täysin vakuuutunut, että ihmisten nenistä voidaan vetää tieteellisiä johtopäätöksiä ihmisten persoonallisuuksista. Tehtäväsi onkin todistaa, että olen väärässä.
Aika kauas lipesit alkuperäisistä väittämistä; aivan kuin olisi vain kovat tieteet ja sitten sosiologia eikä muuta.
Ai moni perustutkimus? Mainitses edes muutama kovan tieteen gradu (pysytään nyt ihan selkeästi graduissa kun niitä kerran kritisoitiinkin alun perin), josta tavalliselle veronmaksajille on ollut hyötyä, laajennetaan mittakaavaa nyt sitten siihen 150 vuoteen. Kyllä sellaisia on, mutta ihan reliabiliteetin takia kuulisin mielelläni itse maestrolta, mitä nämä gradut ovat.
Voitit. Onko nyt hyvä mieli? Itselleni tulee aina hyvä mieli kun jollekin toiselle saa hyvän mielen. Aionkin väsätä paitsi pro gradun myös väitöskirjan hyvölogiasta (valtiotieteen laitoksella).
Quote from: IDA on 02.01.2010, 17:11:48
No itse seurailen asioita lähinnä vain puusta katsoen, ja reipas humanismi oli tietysti vain rento kielikuva, mutta näyttäisi siltä, että kaikelta vaaditaan nykyään jotain välitöntä tulosta eikä sellaista perussivistystä ( kulttuuria ) arvosteta lainkaan kuten ennen.
Toisaalta viittasin vaikkapa siihen mitä Hankamäki kirjoittaa analyyttisesta systeemifilosofiasta.
http://jukkahankamaki.blogspot.com/2009/03/suomalaisen-nykyfilosofian-historia.html
Peräti erikoista. Ulkopuolisesta näyttäisi, että Hankamäen teilaavat ihan humanistit itse, ja toisaalta myös valtuutettu Halla-Ahon kirjoituksista on saanut kuvan, että kyseessä on melkoisen asenteellinen ja melko täynnä asenteellista tuubaa oleva näennäistiedeyhteisö. Veikkaan myös, että Halla-Ahon komppaajia löytyy aika paljon tuolta teknillis-taloudelliselta segmentiltä, joka viime kädessä maksaa kaikki mokutuksen laskut.
Quote from: Riippumatoton on 02.01.2010, 22:11:50
Peräti erikoista. Ulkopuolisesta näyttäisi, että Hankamäen teilaavat ihan humanistit itse, ja toisaalta myös valtuutettu Halla-Ahon kirjoituksista on saanut kuvan, että kyseessä on melkoisen asenteellinen ja melko täynnä asenteellista tuubaa oleva näennäistiedeyhteisö. Veikkaan myös, että Halla-Ahon komppaajia löytyy aika paljon tuolta teknillis-taloudelliselta segmentiltä, joka viime kädessä maksaa kaikki mokutuksen laskut.
Toki noin. Tämä analyyttinen systeemifilosofia on ehkä huono esimerkki tuosta luonnontieteen menetelmien tunkeutumisesta humanistisien tieteiden puolelle. Sillä nyt on selkeästi ansionsakin. Toinen esimerkki voisi olla sosiobiologian yksinkertaistuminen jonkinlaiseksi yhteiskuntaselitykseksi.
Ehkä tuo ei kuitenkaan ole niin oleellista. Nykyään ei kuitenkaan enää eletä siinä tilanteessa, että luonnontieteet ja tekniikka olisivat jotenkin alisteisessa asemassa humanistisiin tieteisiin nähden, mikä on ihan ok. tilanne. Periaatteessa siis humanistiset tieteet ihan perinteisessä mielessä voisivat saada vähän lisääkin arvostusta. Yleinen ongelma nykyään on tietysti ylikoulutus, koska mitenkään ei voi olettaa, että jokainen maisteri tai insinööri koskaan saisi koulutustaan vastaavaa työtä ellei sitten rakennella erilaisia suojatyöpaikkoja.