Kirja: Gradu Hommaforumin kielenkäytöstä

[Peksi]

Luonnontieteet eroavat tietysti melko huomattavasti humanistisista tieteistä eikä niitä voi kunnolla välttämättä aina vertailla keskenään. Omasta mielestäni on hyvä, että Suomessa annetaan opetusta ja julkaistaan tutkimusta vähän joka sektorilta. Suurin resurssien sataus tehdään joka tapauksessa luonnontieteisiin, eivätkä pienet humanistiset aineet juurikaan rahaa saa. Siltä osin ei siis kenenkään tarvitse olla huolissaan.

Olen itse vannoutunut luonnontieteilijä, joten jätän tällä kertaa varsinaisen asian eli Gradun kommentoimisen väliin.

[Virkamies]

Kärjistetysti kyllä. Tosin historia, filosofia ja psykologia kyllä vielä menevät tieteen piikkiin.

Olen kuivilla. *tuuletus*

Sen sijaan esim. kasvatustiede ja sosiologia kuuluvat molemmat mielestäni mutulogian piiriin. Noille lässylogian haaroille voitaisiin perustaa oma ns. paskatieteiden laitos, jonne otettaisiin tietty rajoitettu vähälahjaisten määrä. Totuushan on jo nyt, että noihin hakeutuu kaikkein vähälahjaisin osa, mutta määrä voisi olla huomattavasti vähäisempi, loput approbatur-tasoiset ylioppilaat vosivat vaikka opetella kaivamaan ojaa tai jotain muuta yhteiskuntaa rakentavampaa.

Sosiologian osalta jyrkkä vastalause.

Kannattaa huomata, että nykyaikainen koulutuspolitiikka vesittää lähes kaikkia akateemisia oppialoja tavalla, joka saa norsunluutornia ja Akademeian lehtoa aikanaan palvoneen ihmisen lähes häpeämään tätä nykymenoa. Se, että sosiologia ei välttämättä tuota nykyaikana Pareton, Weberin, Durkheimin tai Westermarckin tapaisia ihmisiä, ei välttämättä ole oppiaineen inherentti ongelma, vaan seuraus siitä, että rima yksinkertaisesti asetetaan niin matalalle nykyaikana.

Muuten samaa mieltä siitä, että yhteiskunnan pitäisi korkeakouluttaa vain noin 5-10% väestöstään.

[ikuturso]

Hyvä gradu. Mua jäi häiritsemään vain se miksi 'jos' sanan selkeästi suurempaa esiintymisfrekvenssiä verrattuna taajuussanastoihin ei selitetty lainkaan.

Sama vika.

Keskustelua kuitenkin kritisoidaan siitä, ettei mitään rakentavia ehdotuksia tehdä. Jos-sanan käyttö on kuitenkin usein viittaus tulevaisuuteen ja "jos mitään ei tehdä" -ajatteluun. Tätä kautta myös parannusehdotukset, huolestuttavat trendit ym. tulevat esiin.

Mutta tässähän tutkittiin yhteisöllisyyttä verkossa. Etsittiin meitä ja muita kuvaavia sanoja. Siinä mielessä tuo jos -sana on merkityksetön.

Gradun tekijä oli myös tulkinnut että tänne saa kirjoittaa rekisteröitymättä ja että rekisteröitymättömät käyttävät usein samaa nimimerkkiä. Eikös nuo "vieras" -merkityt ole olleet rekisteröityneenä mainitulla nimellä, mutta sitten eronneet foorumista tai vaihtaneet nimimerkkiä sitomatta itseään nimimerkillä kirjoitettuun historiaansa?

Hyvä gradu. Joku kysyi mitä hyötyä tällaisesta? Miettikää kuinka monta humanistia saattaa joutua lukemaan positiivisviritteistä kuvausta hyvin moderoidusta maahanmuuttokriittisestä foorumista, jonka jäsenet ovat sivistyneitä ja käyttävät kirjakieltä.

-i-

[Virkamies]

Sosiologia (kertoo miten ihmiset käyvät paskalla, muttei miksi, kuten eräs minua fiksumpi totesi jo 70-luvulla kommentoidessaan Koiviston pätevyyttä pääministerinä- Koivistohan on sosiologian tohtori)

Minusta tuntuu nyt, että sekoitat antropologian ja sosiologian.

Sosiologian syntyhistoria on sellainen, että siihen kannattaa tutustua. Auguste Comte kehitti sosiologian juuri luonnontieteiden metodologiaan pohjautuvaksi. Sen piti olla ihmistieteiden fysiikka.

Sosiologia voisi olla yhä tänä päivänä juuri sellainen tiede. Ymmärtääkseni kuitenkin sitä opiskelevilla ihmisillä ei välttämättä ole nykyaikana samankaltaista luonnontieteellistä johtoajatusta. Se, että onko se hyvä tai huono asia, jäänee jokaisen arvioitavaksi. Itse en kaipaa kuin loogisesti ja tieteellisesti pätevää argumentaatiota.

[Shawast]

Enää ei tarvitse ihmetellä miksi tieteen taso Suomessa on mitä on. Jos resurssit suunnattaisiin ns. koviin tieteisiin (siis todellisiin tieteisiin), sen sijaan, että opiskelijat väsäävät tällaisia nollatutukimuksia, saattaisi tilanne olla toinen. Kuinka monta lässylogian, mutulogian, suvologian jne. maisteria, tohtoria ja dosenttia tämä maa pystyy elättämään? Tarkoitan milloin veronmaksajien selkaranka taittuu ja mitta tulee täyteen?

Mielestäni Vännin gradu on hyvä opinnäytetyö, huom. ei tutkimus. Ihan turha syyllistää nollatutkimuksesta, kaikki gradut ovat enemmän tai vähemmän nollatutkimusta. Tämä oli mielestäni hyvin kirjoitettu ja toimiva työ, jossa ei otettu kantaa forumin sisältöön forumin luonteen perusteella vaan itse viestien.

[AIP]

Lempinimiä Thorsille löytyi aineistosta ainakin Astrid Thorstenkopf, Täti Astrid ja Täti Thors. Lempinimet Astrid Thorsille eivät ole kovin yleisiä, vaan useimmiten häneen viitataan joko etu- tai sukunimellä tai koko nimellä.

En ymmärrä. Onko aineisto liian suppea vai olenko minä liian valikoiva lukija, kun ihmettelen "Asteroidin" ja (nimenomaisesti tässä muodossa, bättre folk -asennetta korostettaessa) "Tant Astridin" puuttumista?

[TH]

Lueskelin gradun, paitsi teoriaosuuksia. Ihan hyvää stuffia, vaikka ei tuota oikein tieteeksi voi lukea. Pisteet siitä, ettei pyrkinyt demonisoimaan tutkimuskohdettaan, pikemminkin päinvastoin.

[IDA]

Enää ei tarvitse ihmetellä miksi tieteen taso Suomessa on mitä on. Jos resurssit suunnattaisiin ns. koviin tieteisiin (siis todellisiin tieteisiin), sen sijaan, että opiskelijat väsäävät tällaisia nollatutukimuksia, saattaisi tilanne olla toinen. Kuinka monta lässylogian, mutulogian, suvologian jne. maisteria, tohtoria ja dosenttia tämä maa pystyy elättämään? Tarkoitan milloin veronmaksajien selkaranka taittuu ja mitta tulee täyteen?

Itse ne kyllä nyt tajua mikä tuosta tekee nollatutkimuksen. Kuten sanoin ihan hyvä gradu. Ainoa miinus minkä nopealla lukemisella keksin oli tosiaan tuon "jos" - jutun jääminen täydeksi mysteeriksi lukijalle

[Juki]

Mikä se gradun ja tutkimuksen tai opiskelijan ja tutkijan ero olikaan? Pelle, herätys!!!

Mainitses muuten yksi kovan tieteen gradu, josta olisi hyötyä veronmaksajille, sanotaan vaikka kahden viimeisen vuoden säteellä. Koulun/yliopiston/korkeakoulun saat valita ihan itse.

[Ernst]

Ainakin silloin, kun omaa graduani väsäsin, professori totesi vaatimuksista, että gradussa harjoitellaan tieteellistä kirjoittamista, tutkimusmenetelmien käyttöä ja tulosten raportoimista. Gradulle ei edes asetettu tieteellisen tutkimuksen vaatimuksia, vaan sitä pidettiin selvästi harjoitustyön asemassa. Tieteellisissä tutkimuksissa ei nykyäänkään liene soveliasta viitata hyvänkään gradun "tuloksiin".

Eli gradu graduna ja vasta väitöskirjan tuloksista ja teorianmudostuksesta voidaan keskustella. Itse olisin hyväksynyt puheena oelvan gradun hyvällä mutta ei kiitettävällä arvosanalla.

[M.]

Sosiologia voisi olla yhä tänä päivänä juuri sellainen tiede. Ymmärtääkseni kuitenkin sitä opiskelevilla ihmisillä ei välttämättä ole nykyaikana samankaltaista luonnontieteellistä johtoajatusta. Se, että onko se hyvä tai huono asia, jäänee jokaisen arvioitavaksi. Itse en kaipaa kuin loogisesti ja tieteellisesti pätevää argumentaatiota.

Luonnontieteellinen johtoajatus tunnetaan sosiologissa positivismina, joka on ollut jo pitkään monien sosiologien kauhistelun kohteena, luultavasti jostain 70-luvulta asti jo. Tämä liittyy Salla Tuorin väitöskirjaa käsitelleessä säikeessä mainitsemaani ns. lingvistiseen käänteeseen, joka on hallinnut sosiologiaa (ja joitain muitakin aloja, mm. kirjallisuuden tutkimusta) jo parikymmentä vuotta. Sosiologisen tutkimuksen kohteeksi on siis tullut se, miten sosiaalinen todellisuus muokkautuu kielen avulla tai pikemminkin kielessä. (Ja tästä seuraakin se joidenkin sairaalloinen tarve käydä metakeskustelua maahanmuuttokeskustelusta.) Vaikka tällaiselle tutkimukselle onkin mielestäni paikkansa, sen nykyinen hallitseva asema sosiologiassa on täysin kestämätön. Tämä onkin syy siihen, että biologian ja esimerkiksi älykkyystutkimuksen saapuminen sosiologiaan on niin suuri porun aihe.

En ole ihan varma, mitä ihmiset nollatutkimuksella tarkoittavat, mutta itse olen ymmärtänyt, että se tarkoittaa tutkimusta, jonka lopputulokset sisältyivät jo sen lähtökohtiinkin. Tämä gradu ei siis nimenomaan ole nollatutkimus, vaan se tuotti tietoa, jota ei ollut olemassa ennen, olipa tämä tieto sitten yhteiskunnallisesti kuinka triviaalia hyvänsä.

[Pawl]

Sen sijaan esim. kasvatustiede ja sosiologia kuuluvat molemmat mielestäni mutulogian piiriin. Noille lässylogian haaroille voitaisiin perustaa oma ns. paskatieteiden laitos, jonne otettaisiin tietty rajoitettu vähälahjaisten määrä. Totuushan on jo nyt, että noihin hakeutuu kaikkein vähälahjaisin osa, mutta määrä voisi olla huomattavasti vähäisempi, loput approbatur-tasoiset ylioppilaat vosivat vaikka opetella kaivamaan ojaa tai jotain muuta yhteiskuntaa rakentavampaa.

Sosiologian osalta jyrkkä vastalause.

Kannattaa huomata, että nykyaikainen koulutuspolitiikka vesittää lähes kaikkia akateemisia oppialoja tavalla, joka saa norsunluutornia ja Akademeian lehtoa aikanaan palvoneen ihmisen lähes häpeämään tätä nykymenoa. Se, että sosiologia ei välttämättä tuota nykyaikana Pareton, Weberin, Durkheimin tai Westermarckin tapaisia ihmisiä, ei välttämättä ole oppiaineen inherentti ongelma, vaan seuraus siitä, että rima yksinkertaisesti asetetaan niin matalalle nykyaikana.

Muuten samaa mieltä siitä, että yhteiskunnan pitäisi korkeakouluttaa vain noin 5-10% väestöstään.

Virkamies puhuu asiaa. Sosiologia on tieteenalana pirstoutunut yhä kapea-alaisemmiksi disipliineiksi ja opiskelijamäärien lisääntyessä laatu on välillä mitä on. Tuollaisen vanhan liiton grand theoryn parissa puuhaillaan verrattain vähän. Jos pelkistetään niin, että sosiologian tutkimuskohteet ovat yhteiskunta ja ihminen yhteiskunnallisena/sosiaalisena toimijana, on mielestäni melko erikoista väittää, etteivät ne olisi tutkimisen arvoisia asioita. Ja jos kriitikko "pelle12" kaipaa esimerkiksi "kovaa ja tieteellistä" sosiologista teoriaa vaikka etnografisten ja deskriptiivisempien kirjoitusten sijaan, niin kyllä sellaistakin on - kunhan tietää mistä etsii. Olen kuitenkin itse ehdottomasti sitä mieltä, että myös enemmän esseistiikan, "kulttuurifilosofian" ja aikalaisanalyysin suuntaan taipuva sosiologia voi tarjota arvokasta tietoa nyky-yhteiskunnasta. 

Mitä tulee ajatukseen sosiologiasta jonkinlaisen luonnontieteellisenä sosiaalifysiikkana, niin ongelmat tulevat vastaan juuri siinä, että ihmiset antavat toiminnalleen merkityksiä, jotka vaikuttavat toimintaan. Tutkija elää tässä samassa merkitystodellisuudessa, on sen vanki ja muokkaaja. Nimim. Virkamies on kuitenkin siinäkin oikeassa, että lingvistinen käänne tai konstruktionismi on siinä mielessä mennyt liiän pitkälle, ettei se anna materiaaliselle todellisuudelle välttämättä mitään arvoa.

[M.E]

Etsin gradusta lahinna kohdat, jossa on siteerattu allekirjoittanutta. Olen lievasti sanoen ihmeissani, etta mita funktiota lainaamiseni sivulla 42 palvelee? Se on esimerkkinumerolla 9 mutta viittausta siihen ei loydy tekstista.

Unohdus vai enko vain tajua pointtia? Kaikki "rotu" -sanat lihavoitu, olenko siis rasisti?

[Veli Karimies]

Onnittelut Hommaforumille ja ennen kaikkea sen jäsenille, kirjoittajille.
Aktiivinen osanotto on luonut sisältöä, joka kelpaa tieteellisen tarkastelun pohjaksi.

Eikös tämä ollukkaan rasistinen mätäpaise, niinkun esim Hommawatch väittää ja pyrkii jopa todistamaan.

[Hiidenlintu]

Totuushan on jo nyt, että noihin hakeutuu kaikkein vähälahjaisin osa

Lähde väittämään, kiitos.

Voisitko muuten listata nuo lässytieteet? Kuuluuko esim. etnografia niihin?

Sosiologia (kertoo miten ihmiset käyvät paskalla, muttei miksi, kuten eräs minua fiksumpi totesi jo 70-luvulla kommentoidessaan Koiviston pätevyyttä pääministerinä- Koivistohan on sosiologian tohtori), sosiaalipsykologia, naistutkimus, multikultturismin tutkimus, kasvatustiede. Onhan noita. Ja kaikkeahan saa toki tutkia ja esitellä sitten näiden tutkimusten tuloksia, mutta rajansa kaikella, resurssit kun tunnetusti ovat rajalliset. Mielestäni juuri nuo mutulogit saisivat hankkia rahoituksen tutkimuksiinsa yksityiseltä taholta, ei valtion varoista.

Kuinka moneen sosiologian tutkimukseen olet tutustunut?

[KphS]

Onnittelut Hommaforumille ja ennen kaikkea sen jäsenille, kirjoittajille.
Aktiivinen osanotto on luonut sisältöä, joka kelpaa tieteellisen tarkastelun pohjaksi.

Ei anna aihetta henkselinpaukutteluun. Niin vähäpätöistä aihetta on mahdoton keksiä, ettei se kelpaisi gradun tai väitöskirjan aiheeksi.

Oikein piti silmiä hieroa, kun näin otsikon Homman etusivulla. Siis oikein pro gradu Hommafoorumin kielenkäytöstä? Mitähän seuraavaksi? Tiettyjen Homma-kirjoittelijoiden viestihistorian kehitys ja välimerkkien tilastollinen tutkimus korreloituna Astrid Thorsin jå -sanan frekvenssiin? Jälleen kerran kysymys, tämä tutkimus auttaa millään lailla itse keskustelun aiheen, maahanmuuton ongelmien käsittelyssä?
Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle, toivottavasti suomalaisen tutkimuksen taso noteeraataan myös ulkomailla.

Mitä ihmeellistä tässä nyt on? Onhan jopa Arvopaperi-lehden Areenasta tehty HSE:ssä gradu... ja humaaneilla aloilla tässä lienee vasta alku... Miten olisi gradu masturboinnista? Tehty jo.. jne jne.

[JR]

Hah, olen hommaeliittiä, pääsin kahdella -rasisti sanalla tutkimukseen. Luojan lykky omalta kohdaltani, että aihe oli rajattu vain noihin kahteen osioon.
Muuten työssä oli kohtalaisen hyvin oivallettu sanojen ja sanontojen vääntelemisen humoristinen ulottuvuus.
Minusta gradu oli ihan hyvä, joitakin virheitä oli, mutta ulkopuolisen on vaikea hoksata sisäpiirin juttuja. En olisi uskonut, että foorumista saa noin fiksua kuvaa millään konstilla. Tämä on meille pelkkää plussaa, tähän voi vedota silloin, kun Homman vaikuttimia ja rasistisuutta oikein myllytetään.

[Hommaforum Admin]

Etsin gradusta lahinna kohdat, jossa on siteerattu allekirjoittanutta. Olen lievasti sanoen ihmeissani, etta mita funktiota lainaamiseni sivulla 42 palvelee? Se on esimerkkinumerolla 9 mutta viittausta siihen ei loydy tekstista.

Unohdus vai enko vain tajua pointtia? Kaikki "rotu" -sanat lihavoitu, olenko siis rasisti?

Et ole rasisti. Sitaatit 8 (JR) sekä 9 (sinä) toimivat esimerkkeinä siitä, miten forumilla käytetään "rotu"-sanaa. Sanottuja esimerkkejä pohjustetaan tällä tekstillä:

"Ylipäätänsä sanojen esiintymistiheydestä ei voi suoraan vetää johtopäätöksiä, missä
äänensävyssä asiasta tai ilmiöstä puhutaan. Sanan rasisti käyttö ei synnytä rasismia,
mutta esimerkiksi sanan rotu käyttö voisi jonkun verran korreloida rasismin kanssa.
Rotu sanaa käytetään aineistossa 89 kertaa."

Viimeinen piste olisi voinut olla myös kaksoispiste.

[Hommaforum Admin]

Aineistoni on kerätty kahdelta Hommaforumin keskustelualueelta, Tuvasta ja Salongista

Hyvä ettei peräkämmarista 

Siellä sitä tutkittavaa riittäisikin! Ja ennen kaikkea moderaattorien filttereistä...

Moderoitu materiaali on liian kiihottavaa ja väkevää kokonaan poisheitettäväksi, mutta toisaalta liian rajua aloittelevien netsien hentojen mielten eheyttä silmälläpitäen. Niinpä moderoidut tekstit - kaikessa irstaudessaan ja pahuudessaan - on säilötty seitsemän lukon taakse, Pandora-nimiselle alueelle, odottamaan .. odottamaan .. odottamaan .. KUNNES!

[risto]

pelle12:

Psykologia on tiedettä, mutta kasvatustiede ja sosiologia ei? Varsin mielenkiintoinen näkemys...

Kaikelle tieteelle ansaitsemansa arvostus, mutta asenteelliselta tieteeltä, kuten naistutkimus, rahoituspohja kokonaan pois.

Todellinen ongelma ei nähdäkseni ole nämä "pseudotieteet" tai pehmeät tieteet sinänsä vaan se, että yliopistoihin, korkeakouluihin ja ammattikorkeakouluihin otetaan suurin osa suomalaisista sisään. Automatisointi toki jonkin verran jatkuvasti vähentää "perusduunarin" hommia, mutta ei todellakaan samalla suhteella kuin ihmisiä nykyään koulutetaan. Lisäksi vaikka superkoulutettuja akateemisia huippuosaajia tarvittaisiinkin vaikkapa 70% ihmisistä, niitä ei vain sellaisia määriä mistään löydy. Lopputuloksena on se, että kouluihin otetaan myös toistaitoiset jolloin kaikkien oppiminen kärsii.

Kanditutkielmat ja gradut ovat opinnäytetöitä. Toisinaan graduista on varmaan iloa joillekin, mutta monilla aloilla (mm. matematiikassa) näiltä ei varsinaisesti odoteta yhtään mitään.

[AIP]

Unohdus vai enko vain tajua pointtia? Kaikki "rotu" -sanat lihavoitu, olenko siis rasisti?

Tuskinpa lainattu katkelmasi oli muuta kuin esimerkki viestistä, jossa käytetään sanaa rotu useaan otteeseen.

Ylipäätänsä sanojen esiintymistiheydestä ei voi suoraan vetää johtopäätöksiä, missä äänensävyssä asiasta tai ilmiöstä puhutaan. Sanan rasisti käyttö ei synnytä rasismia, mutta esimerkiksi sanan rotu käyttö voisi jonkun verran korreloida rasismin kanssa. Rotu sanaa käytetään aineistossa 89 kertaa.

Itse tiivistäisin tämän tällaiseksi iltapäivälehtitulkinnaksi, että "roduista keskusteluun ei pääsääntöisesti liity rasistisia piirteitä". En kyllä silti ole ihan varma. Rasismin synnyttäminen ja jonkun verran korrelointi ovat turhan epämääräisiä käsitteitä.

[Juki]

Niin, Pelle12. Oliko sinulla vain kovaa puhetta vailla todellista substanssia, vai oliko niitä kovan tieteen graduja ylimalkaankaan olemassa, joista veronmaksajillekin on kovasti hyötyä. Viimeisen kahden vuoden säteellä, ihan mistä tahansa suomalaisesta opinahjosta, you just name it.

Vai tuliko päästettyä pihalle pelkkää löysää?

[Pöllämystynyt]

Ensimmäinen lainaus minulta on viestistäni, jossa puhutaan muinaissuomalaisten vasarasta. Tämän pelottavan kuuloisen työkalun asiayhteys ei vain tule lainauksesta ilmi. Jotta kaikille tulisi selväksi, että en puhunut sen enempää viikinkimytologiasta kuin sosialismin tunnuksistakaan, niin tässä on viestini kokonaisuudessaan:

Montako lainasanaa on peräisin esimerkiksi farsin tai somalin kielistä?

Nussiakseni pilkkua täytyy muistuttaa, että indoarjalaiset kielet, joihin kuuluu myös farsi, ovat vaikuttaneet kivikaudella ja pronssikaudella merkittävästi myös Suomen kielen esiasteisiin. Esimerkiksi tulee nyt mieleen sana "vasara".

Sillä, että paimentolaiset omaksuivat pronssikaudella korkeakulttuureilta uusia sanoja, ja opettivat niitä sitten metsästäjä-keräilijöille, jotka taas opettivat sanat toisille ryhmille ja niin edelleen, kunnes ne satojen vuosien kuluttua kulkeutuivat kaukaiseen Pohjolaan saakka, ei tietenkään ole mitään merkitystä nykyisen monikultturismin kanssa. Jos Suomeen olisi pronssikaudella suuntautunut vastaava lähi-itäläinen väestönsiirto kuin nykyisin moniin länsimaihin, ei suomalaista alkuperäiskansaa olisi olemassa.

Jos kulttuurivaikutteet olisivat entisaikoina tapahtuneet vastaavien väestönsiirtojen myötä kuin mitä monikultturismi edellyttää, suurin osa kulttuureista olisi kuollut, eikä maailma todellakaan olisi kulttuurillisesti niin rikas kuin nyt. Esimerkkinä väestönsiirron aikaansaamasta kulttuurivaikutuksesta on länsimaistunut Amerikka.

Onneksi kulttuurivaikutteet levisivät kuitenkin pääosin muilla keinoilla. Ihmiset todella oppivat vieraista kulttuureista ja kulttuurit vuorovaikuttivat. Kauppamies meloi toiselta puolen merta, ja toi uudenlaisen kivinuijan. Hän oli saanut sen joen suistossa asuvalta heimolta, joka taas oli omaksunut niiden valmistuksen  jossain hämärässä muinaisuudessa vuoriston kansalta. Hän kertoi, että se ei olekaan mikä tahansa kepukka, vaan vazra, jumalan ase. Ja kauppa kävi.

Monikultturismi on täysin päinvastaista. Monikultturisti ei edes ymmärrä muslimia, hän päin vastoin jääräpäisesti kieltäytyy näkemästä muslimikulttuurin todellisuutta. Hän vain haluaa muslimit länteen, ja pyrkii näkemään heidän arvonsa samalla tavoin länsimaisen humanismin ja valistuksen monisata-vuotisen perinteen kyllästäminä kuin omansakin. Monikultturistilla ei ole mitään käsitystä siitä toiseudesta, jota hän palvoo. Toiseus ja sen maahantuonti on vain hänen oma poliittinen työkalunsa. Vasara teki muinaissuomalaisesta mahtimiehen. Islam tekee nykymonikultturistista paskansyöjän. Vierasta hän ei ymmärrä, ja omaansa hän vihaa.

Halusin vain itse tuoda tämän pointin esiin, ennen kuin joku monikultturisti ehtii ensin ja tekee väärät johtopäätökset.

[Juha J.]

  Hauska juttu! Huvitti niin kovin usein esiintyvien sanojen listalla 'kultamuna'. Muutenkin oli ihan siistiä nähdä asiallista analysointia Homma-foorumista.

Sehän on päivänselvää, että täällä kirjoitetaan erinomaisen laadukkaasti. Kíitos siitä kuuluu myös harvinaisen aktiivisille moderaattoreille.

Enpä voisi parempaa gradun aihetta kuvitellakaan kuin tämän foorumin tekstit. Täällä sentään puolustetaan sananvapautta ja puhutaan asioista turhia pelkäämättä.

[Vinyylihanska]

"Hommaforumille voi halutessaan rekisteröityä, mutta viestejä voi kirjoittaa myös
rekisteröitymättä."

Onko näin?

[Pöllämystynyt]

Luin tutkimuksen pariin kertaan ajatuksella läpi, ja nyt voisin sitä hieman arvioida.

Tutkimus katsoo asioita monissa tapauksissa ennakkoluulottomasti ja nähdäkseni tavoitteenaan aidosti selvittää asioiden tilaa (vastakohtana asiantilojen sanelemiselle ennakko-odotusten mukaisesti). Varsinkin ennakkoluulottomuus näkyy työstä; siinä ei hakemalla haeta johtopäätöksiä ja niille todisteita, ei kriitikkoja vastaan eikä puolestakaan. Johtopäätökset siis näyttävät syntyneen aineiston tutkimisesta (vastakohtana sille valitettavan yleiselle kaavalle, että aineistoa olisi käytetty ennalta valittujen johtopäätösten todistamiseen). Tutkimuksessa on muutamia virheitä, mutta nämä eivät vaikuta olevan osa tarkoitushakuista vääristelyä, eikä niitä voi oikein selittää tutkijan ennakko-odotusten aiheuttamiksi.

Suurin ongelma neutraliteetin kanssa voi tällaisissa tutkimuksissa syntyä siitä, että tällä alalla usein käytetään lähdeteoksia, jotka itsessään ovat asenteellisia. En kuitenkaan huomannut, että tämä tutkimus olisi tehty kenenkään asenteellisemman "gurun" innoittamana. Kovia paineita vääristellä asiaa poliittisesti on voitu tutkijaan kohdistaa niin alansa auktoriteettien kirjoituksista, kuin akateemisesta lähiyhteisöstäkin, mutta kirjoittaja ei näytä tähän taipuneen.

Siinä, missä johtopäätökset näyttävät syntyneen aineistoon tutustumalla, virheet taas näyttävät johtuvan siitä, ettei tutkija ole sittenkään riittävästi paneutunut aineistoon näissä kohdin. Tutkija on pitkälti onnistunut pysymään neutraalina, ja käsittääkseni virheidenkin kohdalla hän on ollut neutraali parhaansa mukaan. Hänen olisi ehkä pitänyt vain hankkia entistäkin enemmän tietoa näistä asioista ennen laajempien johtopäätösten tekemistä.

Virheistä silmiini pistivät muun muassa:

-Liiallinen ryhmien ja näiden erojen korostaminen. Maahanmuuttokriitikot eivät näkemykseni mukaan ole sellainen ryhmä, joka voisi kovin helposti puhua "meistä" tai varsinkaan "muista". Puhun toisinaan itsekin "meistä" tarkoittaen kriitikkoja, mutta tämä on pikemminkin vertauskuvallista. Ne jotka sen tosiasiaväitteeksi ymmärtävät, eivät välttämättä ole samaa mieltä. Esimerkiksi nimimerkki Martel taisi vastata kerran minulle suoraan, että "ei ole mitään meitä". Ymmärrän mielestäni täysin, mitä hän tarkoittaa, minä vain käytän kieltä eri tavalla.
-Liiallinen vastakkainasettelun korostaminen. Hommaforumin kirjoituksista vain harvemmin käy ilmi, että kirjoittajalla olisi tarve luoda jostain ihmisryhmästä "vastapuoli". Usein vastapuoli (kuten monikultturistit) havaitaan ikään kuin ikävänä tosiasiana, jonka kanssa on vain pakko tulla toimeen, niiden toimiessa aktiivisen agressiivisesti. Melko yleisiä ovat kommentit, joissa "vastapuolen" tms. selvennetään tarkoittavan niitä ihmisiä/tahoja, joilla on jotain meitä vastaan. Tämä ei välttämättä ole kaksisuuntaista, ja toisinaan kaksisuuntaisuus myös erikseen kiistetään. Yleisesti ottaen ei voida sanoa, että kriitikkoliike tarvitsisi viholliskuvia. Pikemminkin sellaisia vastakkainasetteluja pidetään yleisesti kriitikkoliikkeessä katasrofina.
-Tutkimuksessa on se selvä ristiriita, että perustellaan hommaforumilla käytettävän usein tarkoituksella selviä termejä eri maahanmuuttajaryhmistä, ja tämän motiiveitakin kerrotaan. Sitten kuitenkin todetaan: "Hommaforumilla puhutaan siis maahanmuuttajista pääosin yhtenä massana, vaikka myös tarkempaa määrittelyä esiintyy." Tätä lausetta ei tosin voida ymmärtää ilman sen yhteyttä sanastotutkimukseen, johon se liittyy. Huolimattomampi lukija voisi kuitenkin saada tämän perusteella sellaisen käsityksen, että "kriitikot yleistävät".
-Tutkimuksesta voi saada käsityksen, että hommaforumin me-muut -jaottelun toisena osapuolena ovat maahanmuuttajat. Myös mainitaan, että muiksi voidaan myös kokea suomalaiset poliitikot ja monikultturistit. Itse näkisin asetelman lähes toisin päin: ne jotka näkevät juuri maahanmuuttajat varsinaisena "vastapuolena" ovat vähemmistö, ja enemmistö kokee uhan tulevan monikultturistisilta idealisteilta, poliitikoilta ja vaikuttajilta, ja maahanmuuttajat koetaan jopa jonkinlaisiksi näiden pelinappuloiksi. Vasta tämä "peli", jossa suuria ryhmiä siirrellään ympäri maailman, synnyttää uhkia ja vastoinkäymisiä, eivät muut kulttuurit itsessään.
-Väitteet kriitikkojen asenteista venäläisiä kohtaan ovat harhateillä. Hommassa on paljon Venäjän-ystäviä tai niitä, joille venäläiset eivät ole ongelma.

[PYO]

-Liiallinen ryhmien ja näiden erojen korostaminen. Maahanmuuttokriitikot eivät näkemykseni mukaan ole sellainen ryhmä, joka voisi kovin helposti puhua "meistä" tai varsinkaan "muista". Puhun toisinaan itsekin "meistä" tarkoittaen kriitikkoja, mutta tämä on pikemminkin vertauskuvallista. Ne jotka sen tosiasiaväitteeksi ymmärtävät, eivät välttämättä ole samaa mieltä. Esimerkiksi nimimerkki Martel taisi vastata kerran minulle suoraan, että "ei ole mitään meitä". Ymmärrän mielestäni täysin, mitä hän tarkoittaa, minä vain käytän kieltä eri tavalla.

Uskoisin, että käsitteellä "meillä" ei tarkoiteta homogeenista joukkoa, vaan yhteisiä piirteitä omaavaa sisäryhmää. "Muut" taas ovat tähän kuulumattomia ulkoryhmäläisiä. Tiivistäen mamukriitikot ja mokuttajat.

Veikkaisin, että vastakkainasettelun korostaminen johtuu siitä, että tässä on tutkittu viestien kieltä ei sisältöä. Foorumi saattaakin siis näyttää ulkoryhmäläiselle 'vihamieliseltä'. Mukavaa kuitenkin oli, että todettiin useimpien viestien olevan hyvää kieltä ja pohdittuja.

[Miniluv]

"Hommaforumille voi halutessaan rekisteröityä, mutta viestejä voi kirjoittaa myös
rekisteröitymättä."

Onko näin?

Minä en ainakaan tyiedä, miten tuo onnistuisi

[do.ut.des]

Wuuu!!! Hommassa tehdään tiedettä. Corpus Maximus - Hommaus.

[Pöllämystynyt]

-Liiallinen ryhmien ja näiden erojen korostaminen. Maahanmuuttokriitikot eivät näkemykseni mukaan ole sellainen ryhmä, joka voisi kovin helposti puhua "meistä" tai varsinkaan "muista". Puhun toisinaan itsekin "meistä" tarkoittaen kriitikkoja, mutta tämä on pikemminkin vertauskuvallista. Ne jotka sen tosiasiaväitteeksi ymmärtävät, eivät välttämättä ole samaa mieltä. Esimerkiksi nimimerkki Martel taisi vastata kerran minulle suoraan, että "ei ole mitään meitä". Ymmärrän mielestäni täysin, mitä hän tarkoittaa, minä vain käytän kieltä eri tavalla.

Uskoisin, että käsitteellä "meillä" ei tarkoiteta homogeenista joukkoa, vaan yhteisiä piirteitä omaavaa sisäryhmää. "Muut" taas ovat tähän kuulumattomia ulkoryhmäläisiä. Tiivistäen mamukriitikot ja mokuttajat.

Tutkielmassa käsiteltiin oletettua me-muut -vastakkainasettelua. Tutkija havaitsi aivan oikein, että asia ei ole mitenkään yksioikoinen. Hän olisi silti voinut tehdä terävän huomion, että merkittävä osa kriitikoista näkee tämän (lähinnä monikultturistien määrittelemän) vastakkainasettelun itsessään ongelmallisena, jopa suurimpana ongelmana poliittisessa vaikuttamisessa, ja näkee vaivaa sen purkamiseksi. Tämä voisi olla erityisen kiinnostavaa, koska se on jonkinlainen "anomalia", melkein päinvastaista teorioille ja kokemuksille, että ryhmät lähes automaattisesti pyrkivät vastakkainasetteluun ulkopuolisten kanssa itsensä määrittelemiseksi ja/tai yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi.

Hommaforumilla on alusta asti ollut vahvasti mukana ajatuksia, että Homman tai kriitikkoliikkeen ylipäätään eräs olennainen tehtävä on rakentua toisin kuin nämä teoriat ja kokemukset ennustavat. Tämä onkin osin käytännössä toteutunut, ja muun muassa siksi Homma on aika erikoislaatuinen yhteisö.