QuoteSuomalaiset ovat epäinhimillisiä toljottajia
"Jokaisen on pärjättävä kaikissa tilanteissa itse, eikä kukaan auta pienessä tai suuressa hädässä."
Pauliina Seppälä
Mies kaatui raitiovaunussa keskelle käytävää oven eteen, eikä päässyt itse ylös. Kukaan ei mennyt auttamaan.
Kun itse menin, kesti aikaa saada apua. Sitä riensi antamaan matkalaukkujen kanssa matkustava mies vaunun toisesta päästä – varmaankin turisti.
Perushelsinkiläiset vain toljottivat passiivisina. Vaikka kaatunut oli ilmiselvä juoppo, oli epäinhimillistä jättää hänet makaamaan maahan.
Aiemmin syksyllä hyppäsin Espoossa bussiin, eikä kuljettaja pystynyt ottamaan kahdenkympin seteliäni vastaan. Bussi seisoi pysäkillä kuljettajan suostumatta jatkamaan matkaa, ennen kuin olin ostanut lipun.
Penkit täyttyivät taas toljottajista. Kysyin heiltä, voisiko joku rikkoa kaksikymppisen pienemmäksi. Kukaan ei reagoinut.
Paitsi afrikkalaistaustainen mies, joka kaivoi kukkarostaan koko bussimaksun minulle. Kun kiittelin häntä ylitsevuotavasti, hän vain nauroi. Hänelle teko oli itsestään selvä.
Muut bussin matkustajat istuivat halvaantuneina ja ilmeisen välinpitämättöminä siitä, pääsenkö kotiin vai en.
Yhtä kylmästi meillä suhtaudutaan lapsiin.
Jopa New Yorkin kaltaisessa suurkaupungissa Manhattanilla vastaantulijat hymyilevät lapsille. Metrossa joku ryhtyy aina kujeilemaan lapsen kanssa. Suomessa lapsi kohtaa vain toljottajia.
Teininä odotin viimeistä bussia Rautatieasemalla, kun kaksi asemalla hengaillutta tyttöä alkoi kiusata minua. He läpsivät poskille ja veivät rahani.
Bussipysäkillä oli pitkä jono aikuisia, jotka eivät tehneet mitään estääkseen minua saamasta turpiini. Kun bussi tuli pysäkille, he menivät yksi kerrallaan sisään.
Tytöt kiskoivat minua vaatteista ja hiuksista, kun ryömin ja rimpuilin itseni bussiin. Kukaan ei auttanut.
Kun Suomessa rohkenee pyytää ihan vain arkista apua tuntemattomilta kanssaihmisiltä, he ovat hiljaa. Kysyjä saa tuntea itsensä hulluksi.
Jokaisen on pärjättävä kaikissa tilanteissa itse, eikä kukaan auta pienessä tai suuressa hädässä. Tällainen passiivisuus ei ole vain neutraalia. Se on kammottavaa avun kieltämistä sitä tarvitsevalta.
Suomalaiset: herätkää unestanne. Olkaa ihmisiä.
tutkija, toimittaja
Helsinki
Eivätkä täällä lähijunissa naura ryöpsähtelevästi muut kuin afrikkalaiset.
http://hommaforum.org/index.php/topic,14821.0.html
Edit. päiväys muutettu
Kirjoittaja kärjistää vähän liikaa, mutta ongelma kyllä on ihan aito. Välinpitämättömyys on kansantauti. Siihen en osaa kommentoida, onko se uusi ilmiö vai vanha, koska ikää ei itsellä vielä niin paljoa ole.
edit:
Esimerkkejä keksii varmasti jokainen. Esim. tässä syksyllä näin (matkan päästä) kun ns. laitapuolenkulkija asettui makaamaan puoliksi ajotielle. Vieressä olleet ihmiset vain jatkoivat matkaansa. Minä sitten menin jututtamaan kaveria ja näkihän siinä heti ettei se ihan kunnossa ollut, silmät oli lasittuneet eikä se juuri sanaa saanut suustaan. Sitten siihen pysähtyi pari muutakin (myös nuorempia), joista yksi bongasi risteyksessä olevan ambulanssin joka tuli sitten antamaan jotain ensiapua.
Laitapuolen kulkijoita avuntarvitsijat useimmiten ovat, enkä yhtään ihmettele, ettei heitä moni halua auttaa, en auta itsekään, josseivät nyt ihan hankeen ole jäätymässä.
Kauan sitten kylän vanha juoppo oli nyykähtänyt polkupyörineen ojaan. Äitivanhani kävi miestä tuuppimassa ja kysymässä, että onkos häntä sattunut? Juoppo vastasi: "On se Perkele, kun ei maantieojassakaan saa maata rauhassa".
Jaaha, taas tämmönen. Eikös vähän aikaa sitten ollut vastaava lähiliikenneselvitys jossa Suomalaiset olivat ummehtuneita rasistipaskoja jotka eivät edes rynni bussin toisesta päästä nostelemaan lastenvaunuja, tms?
Quote
Pauliina Seppälä
Sitä riensi antamaan matkalaukkujen kanssa matkustava mies vaunun toisesta päästä – varmaankin turisti.
Varmaankin joo. Ehkä. Tai sitten ei, en tiedä.
Quote
Paitsi afrikkalaistaustainen mies
Afrikkalaistaustainen mies bongattu.
Quote
Jopa New Yorkin kaltaisessa suurkaupungissa Manhattanilla vastaantulijat hymyilevät lapsille. Metrossa joku ryhtyy aina kujeilemaan lapsen kanssa. Suomessa lapsi kohtaa vain toljottajia.
Jos käyttäisin julkisia ja joku alkaisi kujeilemaan lapseni kanssa tulisi otsaan. Käsitin että ne ovat liikennevälineitä, ei leikkipaikkoja.
Miltä jostakin vanhemmasta saattaa tuntua jos joku sotalapsukainen alkaisi kujeilemaan lapsen kanssa metrossa?
Onneksi jopa New Yorkissa asiat ovat paljon paremmin kuin täällä rasistisessa Suomessa.
Quote
Teininä odotin viimeistä bussia Rautatieasemalla, kun kaksi asemalla hengaillutta tyttöä alkoi kiusata minua. He läpsivät poskille ja veivät rahani.
Elämä on kovaa, etenkin teini-ikäisenä. On ilmeisesti jäänyt pienehkö trauma kun moisia muistelee vieläkin. Vai lieneekö teini-iästä vasta hetkonen?
Meidän lapsuus ja teiniporukoissa oli snadisti toisenlaista, ei läpsytelty, turpaan ja kivisotaa kyllä.
Quote
Suomalaiset: herätkää unestanne. Olkaa ihmisiä.
Sinä voisit puolestaan jatkaa unia.
Pauliina Seppälä
höpöhöpötutkija, tyhjäntoimittaja
Helsinki
e. quotet kohdilleen
Quote from: Uljanov on 29.11.2009, 08:46:35
Kirjoittaja kärjistää vähän liikaa, mutta ongelma kyllä on ihan aito. Välinpitämättömyys on kansantauti. Siihen en osaa kommentoida, onko se uusi ilmiö vai vanha, koska ikää ei itsellä vielä niin paljoa ole.
Komppaan kaksisanaisesti.
Quote from: skrabb on 29.11.2009, 08:10:46
Jopa New Yorkin kaltaisessa suurkaupungissa Manhattanilla vastaantulijat hymyilevät lapsille. Metrossa joku ryhtyy aina kujeilemaan lapsen kanssa. Suomessa lapsi kohtaa vain toljottajia.
Siis Manhattanin saarella vaikkapa Time Squarella, jossa ihmisiä on enemmän kuin about etelä-suomessa, on aika homma ruveta bongaamaan ketä hymyilee ja kenelle.
Toimittaja turkija on tuskin New Yorkin metrolla matkustanut. Siellä kujeilee suurimmaksi osaksi ihan muut kuin lapsista pitävät.
Mitä taas tulee pataan saamisesta rautatieasemalla, niin jospa neiti toimittaja menisi asematunneliin katselemaan hymyileviä afrikkalaistaustaisia nuoria, jotka auttavat varmasti kantamaan käsilaukkua.
Quote
Mies kaatui raitiovaunussa keskelle käytävää oven eteen, eikä päässyt itse ylös. Kukaan ei mennyt auttamaan.
Kun itse menin, kesti aikaa saada apua. Sitä riensi antamaan matkalaukkujen kanssa matkustava mies vaunun toisesta päästä – varmaankin turisti.
Perushelsinkiläiset vain toljottivat passiivisina. Vaikka kaatunut oli ilmiselvä juoppo, oli epäinhimillistä jättää hänet makaamaan maahan.
Boldasin sanat raitiovaunu ja juoppo, Helsingissä asuvat ymmärtänevät. Kaverillekin olisi varmaan ollut turvallisempaa odottaa Valtion Noutopalvelua vaunun lattialla kuin hortoilemassa käytävällä, niin epäinhimilliseltä kuin se kuulostaakin.
Quote
Aiemmin syksyllä hyppäsin Espoossa bussiin, eikä kuljettaja pystynyt ottamaan kahdenkympin seteliäni vastaan. Bussi seisoi pysäkillä kuljettajan suostumatta jatkamaan matkaa, ennen kuin olin ostanut lipun.
Penkit täyttyivät taas toljottajista. Kysyin heiltä, voisiko joku rikkoa kaksikymppisen pienemmäksi. Kukaan ei reagoinut.
Pauliina on unohtanut sen seikan, että suomalaisessa kulttuurissa kysytään suoraan henkilöltä, ei huudella ummetlammet suurelle joukolle. Suoraan kysyminen ei ole ainakaan omassa tapauksessani pettänyt juuri koskaan. Pyyntö pitää siis kohdistaa.
Quote
Teininä odotin viimeistä bussia Rautatieasemalla, kun kaksi asemalla hengaillutta tyttöä alkoi kiusata minua. He läpsivät poskille ja veivät rahani.
Bussipysäkillä oli pitkä jono aikuisia, jotka eivät tehneet mitään estääkseen minua saamasta turpiini. Kun bussi tuli pysäkille, he menivät yksi kerrallaan sisään.
Tytöt kiskoivat minua vaatteista ja hiuksista, kun ryömin ja rimpuilin itseni bussiin. Kukaan ei auttanut.
Väkivaltaan ja ryöstöön puuttumisesta joutuu nykyään vankilaan... Joskus voi jopa saada terästä. Poliisikin taitaa neuvoa olla puuttumatta tappeluihin, jos henki ei ole keneltäkään menossa.
Quote
Jopa New Yorkin kaltaisessa suurkaupungissa Manhattanilla vastaantulijat hymyilevät lapsille. Metrossa joku ryhtyy aina kujeilemaan lapsen kanssa. Suomessa lapsi kohtaa vain toljottajia.
Suomessa kujeileminen saattaa johtaa ties minkälaisiin syytöksiin hysteeristen vanhempien vuoksi.
Quote
Jokaisen on pärjättävä kaikissa tilanteissa itse, eikä kukaan auta pienessä tai suuressa hädässä. Tällainen passiivisuus ei ole vain neutraalia. Se on kammottavaa avun kieltämistä sitä tarvitsevalta.
Tästä on lähdettävä, itse on pärjättävä ja apua kysyttävä sitten kun sitä todellisuudessa tarvitsee. Itse olen törmännyt vain yhteen tilanteeseen elämäni aikana, jossa avunannosta on kieltäydytty tilanteessa jossa sitä todella olisi tarvinnut (poimin umpikännissä olevan juopon hangesta keskellä talvea ja kannoin kotiin, lenkkeilijä pyynnöstä huolimatta ei halunnut auttaa).
- Vouti
ps. Aikoinaan asuessani maaseudulla en huomannut mitään ylläolevia piirteitä kanssaihmisissäni. Ei ole meidän syymme jos Pauliina (mahdollisesti) on elänyt monikulttuurisessa ja kylmässä ympäristössä, jossa ihmiset on peloteltu aroiksi.
Quote from: Vouti on 29.11.2009, 11:56:19
ps. Aikoinaan asuessani maaseudulla en huomannut mitään ylläolevia piirteitä kanssaihmisissäni. Ei ole meidän syymme jos Pauliina (mahdollisesti) on elänyt monikulttuurisessa ja kylmässä ympäristössä, jossa ihmiset on peloteltu aroiksi.
olen tässä asiassa samaa mieltä kuin Vouti.
Ikävä kyllä, olen huomannut myös mokukulttuurin aiheuttaman muutoksen myös Vaasassa. Aikaisemmin positiivisen vireen omannut teollisuuskaupunki on muuttumassa kylmäksi paikaksi, jossa ei voi luottaa kehenkään.
New Yorkissa en ole käynyt, mutta kyllä ainakin Helsingin metrossa tädit ja sedät hymyilevät, kun lasteni kanssa matkustan. Saattavat käydä juttusillekin, kysyä ikää ja nimeä, vilkutella jne.
Jos sitä koko ajan tapahtuu, sen saattaa kokea kiusalliseksikin. Ei sitä aina jaksa vastaantulijoille selittää, että onpas iloinen poika ja minkä ikäinen se on...
Eipä ole tuollaista ongelmaa ollut.
Yksi syy miksi en todellakaan auta tai ole minkäänlaisessa yhteydessä itse noihin laitapuolen kulkijoihin on se, että niistä saa pian vakituisen vieraan jos erehtyy juttelemaan tai auttamaan. Kyllä se Pauliinakin huomaa kun lähtee tollassa auttamaan niin pian saa olla auttamassa ties missä ja sitten kun kieltäytyykin niin ollaan jengillä puukot ojossa ovella tms.
http://www.youtube.com/watch?v=L_acsEOcS-Y&feature=PlayList&p=7B00A2C74B77A4B9&playnext=1&playnext_from=PL&index=1
http://www.youtube.com/watch?v=m6S3Tz8vhkc&feature=PlayList&p=7B00A2C74B77A4B9&playnext=1&playnext_from=PL&index=2
No joo, eiköhän suomalaiset ole vain vuosikymmenten aikana rikastettu amerikan suurkaupunkien tapaisella käytöksellä.
QuotePaitsi afrikkalaistaustainen mies, joka kaivoi kukkarostaan koko bussimaksun minulle. Kun kiittelin häntä ylitsevuotavasti, hän vain nauroi. Hänelle teko oli itsestään selvä.
Eli onko tämä ymmärrettävissä siten, että ainoastaan (oletettavasti) työttömällä afrikkalaisella oli varaa pilkkoa seteli/maksaa matka? ;)
Kyllä tuo ongelma on ihan totta ja olemassa. Tosin itse olen joskus mennyt tilanteisiin väliin, mikä saattaa omalta kannalta osoittautua ongelmaksi.
Mielestäni tämän "toljottamisen" takana on lähinnä pelko. Pelko joutumisesta itse ikävään tilanteeseen. Ei niinkään välinpitämättömyys.
Minua kyrsii suunnattomasi epäoikeudenmukaisuuden ja vääryyden näkeminen, sen vuoksi olen myymälävarkaustilanteisiin mennyt väliin (tietysti riippuen varkaiden määrästä ja koosta)
Kyllä täällä stadissa alkaa kännisten hortoilut julkisissa sen verran vituttaa, etten kyllä jaksa päätäni vaivata sillä, että joku idiootti menee ja nukahtaa lattialle. Rahat olisin varmaan voinut neidille rikkoa, jos minulla joskus olisi 20 euroa lompakossa. Onneksi meillä on auttavaiset mokutoimittajat ja afrikkalaiset rikastuttamassa ummehtunutta takapajulaamme avuliaisuudellaan. Onneksi Helsinki on aikas paska paikka ja sieltä voi aina muuttaa pois humaanimmeille alueille.
Quote from: Maailmanmies on 29.11.2009, 13:04:28
Kyllä tuo ongelma on ihan totta ja olemassa. Tosin itse olen joskus mennyt tilanteisiin väliin, mikä saattaa omalta kannalta osoittautua ongelmaksi. Mielestäni tämän "toljottamisen" takana on lähinnä pelko. Pelko joutumisesta itse ikävään tilanteeseen. Ei niinkään välinpitämättömyys.
Mun mielestä sekä pelko että välinpitämättömyys. Itse annan kyllä pelon vaikuttaa niin, että jos joku istuu totaalisen lannistuneen oloisena maassa, en kyllä uskalla mennä kysymään, onko kaikki ok, koska huumeidenkäyttäjät voivat olla tuollaisia, ja he ovat myöskin kovin arvaamattomia. Jos olen arvioinut, että ihminen aiheuttaa itselleen tai muille vaaraa, olen soittanut useammankin kerran hätänumeroon, mutta sitä en ole huomannut kovin monen muun ohikulkijan tekevän.
Välinpitämättömyyden näen taas kansanpiirteenä: kukin pärjätköön omillaan -ajattelu on niin vahvaa, ja sillä on sekä hyvät että huonot puolensa.
Stadin ongelmia. Ihmiset eivät kehtaa tehdä mitään, kun ne miettivät miten hesari kirjoittikaan siitä miten New Yorkissa pitäisi tehdä ;)
Mikäli ihminen ei yritä itse ylös niin ei pidä mennä suin päin nostamaankaan. Se, että Helsingin busseilla ei ole vaihtorahaa on ainoastaan huonoa palvelua ja bussin seisottaminen sen vuoksi töykeyttä. Helsingissä bussikuskit eivät osaa edes sanoa paljonko matka maksaa sinne tai tänne vaan vain odottavat kolikkoja. Helsingissä kannattaakin käyttää taksia, jos sellaisen vain onnistuu saamaan.
Quote from: Femakko on 29.11.2009, 13:11:54
Mun mielestä sekä pelko että välinpitämättömyys. Itse annan kyllä pelon vaikuttaa niin, että jos joku istuu totaalisen lannistuneen oloisena maassa, en kyllä uskalla mennä kysymään, onko kaikki ok, koska huumeidenkäyttäjät voivat olla tuollaisia, ja he ovat myöskin kovin arvaamattomia. Jos olen arvioinut, että ihminen aiheuttaa itselleen tai muille vaaraa, olen soittanut useammankin kerran hätänumeroon, mutta sitä en ole huomannut kovin monen muun ohikulkijan tekevän.
Välinpitämättömyyden näen taas kansanpiirteenä: kukin pärjätköön omillaan -ajattelu on niin vahvaa, ja sillä on sekä hyvät että huonot puolensa.
Jos itse näen jonkin narkkarin tai denson tuolla sammuneena katuojassa, niin harvemmin autan. Ei minua kiinnosta, koska itse ovat tilanteensa aiheuttaneet ja loppupeleissä ryyppäävät veronmaksajien rahoja.
Mitä vähemmän meillä on narkkeja ja alkoholisteja, sitä paremmin yhteiskunnalla menee. Joskus kirjoittelin, että alkoholisteille ja narkomaaneille pitäisi toteuttaa yhden apukerran järjestelmä. Kuntoutetaan kerran ja jos repsahtavat uudelleen aineisiin, niin sen jälkeen saavat vapaasti kuolla pois.
Täysin eri asia on sitten onnettomuudet tai sairauskohtaukset. Niissä pitää auttaa kaikin mahdollisin keinoin.
Quote from: Siiseli on 29.11.2009, 13:09:54
Kyllä täällä stadissa alkaa kännisten hortoilut julkisissa sen verran vituttaa, etten kyllä jaksa päätäni vaivata sillä, että joku idiootti menee ja nukahtaa lattialle. Rahat olisin varmaan voinut neidille rikkoa, jos minulla joskus olisi 20 euroa lompakossa. Onneksi meillä on auttavaiset mokutoimittajat ja afrikkalaiset rikastuttamassa ummehtunutta takapajulaamme avuliaisuudellaan. Onneksi Helsinki on aikas paska paikka ja sieltä voi aina muuttaa pois humaanimmeille alueille.
Missä on kuskin vastuu? Minusta kummassakin tapauksessa kuski on ensisijaisesti vastuussa. Hänen tehtävänsä on mennä katsomaan, jos matkustaja tuupertuu oviaukkoon. Hänen tehtävä on myös huolehtia siitä, että hän voi antaa takaisin rahaa 20 euron setelistä (mutta ei suuremmasta). Jos näin ei ole, kuski voi joustaa. On älytöntä estää kaikkien matka tuollaisen takia. Mikä oli kuskin etninen tausta? Estikö mahdollisesti kielitaidon puute joustavan toiminnan?
Minua ärsyttää tällainen jatkuva suomalaisten syyttäminen. Esimerkiksi se, että porukka kävelee kadulle tuupertuneen (oletettavasti) juopon yli on yleismaailmallinen ilmiö suurkaupungeissa. Pikkukaupungeissa niin ei tehdä. Tätä tutkittiin eräässä Prisman ohjelmassa Lontoossa ja jossain englantilaisessa pikkukaupungissa. On yleinen piirre, että suurkaupungissa ihmiset ovat väkijoukossa kuin olisivat yksin.
Minun kokemuksen mukaan se on melkolailla totta että kyllä tahtoo porukka kovin usein jäädä vaan toljottomaan jos jollekulle käy jotakin; -sitä vaan jäädään odottamaan että menis se joku muu nyt siihen jo ettei tarvia tuon retkottaa tuossa maassa.
Pelätään niin helvetisti sellasia ns "socially awkward" (sori huono suom.) tilanteita että suurinpiirtein jäädytäään.
Quote from: Uljanov on 29.11.2009, 08:46:35
Kirjoittaja kärjistää vähän liikaa, mutta ongelma kyllä on ihan aito. Välinpitämättömyys on kansantauti. Siihen en osaa kommentoida, onko se uusi ilmiö vai vanha, koska ikää ei itsellä vielä niin paljoa ole.
Valitettavasti olen saman huomannut. Kaupungeissa tämän huomaa, mutta maalla sentään jotain rippeitä voi olla. Nykyisin nuoret ei edes saa käytöskasvatusta ollenkaan. Vanhempia ei kunnioiteta ja rynnitään joka paikkaan ensin kauhealla möykkäämisellä.
Pelkohan se tosiaan on eikä mikään välinpitämättömyys. Tässä taannoin olin tilanteessa, jossa eräs laitapuolen kulkija hoiperteli ratikkapysäkillä, kirosi aikansa ja sitten horjahti maahan ja jäi siihen makaamaan. Varmasti kukaan paikalla olleista ei suhtautunut asiaan välinpitämättömästi, mutta uskallapa siinä mennä apuun, kun toinen on ties missä aineissa ja kielenkäyttö viestii, ettei apu ole (ainakaan lämpimästi) tervetullutta. Kun kukaan muukaan ei tehnyt mitään, oletin, että tällaista sattuu harva se päivä ja että tilanteet selviävät itsestään. Miehen vaivuttua tajuttomaksi joku kuitenkin heti kysäisi minulta, pitäisikö asialle tehdä jotain. Tällöin lähestyin miestä ja todettuani, ettei hänestä irtoa mitään, soitin hätänumeroon. Sain luvan itse poistua paikalta, joten jatkosta en tiedä tarkemmin. Ratikkaan noustessani joku vielä varmisti minulta, että soitinko äsken apua.
HS mielipiteen kirjoittaja siis peräänkuuluttaa yhteisöllisyyttä. Siis sellaista että ollaan hyvää kaveria naapurin kanssa ja ns. samassa veneessä lähimmäisen kanssa. Hieno ja jalo päämäärä.
Olen kyllä jotain käsittänyt väärin, jos tähän tavoitteeseen päästään sillä, että otetaan iso läjä somaleja lisää tänne. Rikostilastoja kun katselee, niin eivät he kovin hyvää kaveria näytä olevan uusien naapuriensa kanssa.
Quote from: leit on 29.11.2009, 15:30:01
HS mielipiteen kirjoittaja siis peräänkuuluttaa yhteisöllisyyttä. Siis sellaista että ollaan hyvää kaveria naapurin kanssa ja ns. samassa veneessä lähimmäisen kanssa. Hieno ja jalo päämäärä.
Olen kyllä jotain käsittänyt väärin, jos tähän tavoitteeseen päästään sillä, että otetaan iso läjä somaleja lisää tänne. Rikostilastoja kun katselee, niin eivät he kovin hyvää kaveria näytä olevan uusien naapuriensa kanssa.
Niin, onko somalien rikolliskopla tai kurdihäirikköjengi sitä yhteisöllisyyttä, jonka perään niin kovasti huudellaan. Minusta ei ole!
Quote from: Taavitsainen on 29.11.2009, 14:16:12
Minun kokemuksen mukaan se on melkolailla totta että kyllä tahtoo porukka kovin usein jäädä vaan toljottomaan jos jollekulle käy jotakin; -sitä vaan jäädään odottamaan että menis se joku muu nyt siihen jo ettei tarvia tuon retkottaa tuossa maassa.
Pelätään niin helvetisti sellasia ns "socially awkward" (sori huono suom.) tilanteita että suurinpiirtein jäädytäään.
Totta vikiset. Eikä kyseessä tarvitse edes olla minkään laitapuolen kulkijan, kyllä tavallinen kansalainen riittää. Pienimmillään auttamiskynnys näyttäisi oman kokemukseni pohjalta olevan vanhusten kohdalla.
Totta on myös se, että nistejä ja denoja harvempi auttaa. Heitä on siitä turha moittia. Etenkin ensiksimainitut tuppaavat olemaan sen verran arvaamattomia että parempi pysyä loitolla ja soittaa vaikkapa viranomaisille jos on semmoinen olo. Harvemmin kuitenkin sinivuokot yhden väsyneen kadunmiehen takia paikalle ilmaantuvat.
Quote from: M on 29.11.2009, 15:46:57
Quote from: leit on 29.11.2009, 15:30:01
HS mielipiteen kirjoittaja siis peräänkuuluttaa yhteisöllisyyttä. Siis sellaista että ollaan hyvää kaveria naapurin kanssa ja ns. samassa veneessä lähimmäisen kanssa. Hieno ja jalo päämäärä.
Olen kyllä jotain käsittänyt väärin, jos tähän tavoitteeseen päästään sillä, että otetaan iso läjä somaleja lisää tänne. Rikostilastoja kun katselee, niin eivät he kovin hyvää kaveria näytä olevan uusien naapuriensa kanssa.
Niin, onko somalien rikolliskopla tai kurdihäirikköjengi sitä yhteisöllisyyttä, jonka perään niin kovasti huudellaan. Minusta ei ole!
Ei tässä varmaan ehdoteltu koko kansan vaihtamista ei-toivottuihin aineksiin. Kirjoittaja mainitsi yhden positiivisen yksittäistapauksen. Se on oma asiansa lähteekö tuosta jotain yleistämään.
Ovatko kaikki afrikkalaiset somalihäirikköjä? Entä kaikki kurdit rikollisia?
Olen huomannut auttamistilanteissa olevan apua jos on koulutusta ja kokemusta. Se että henkilö kymmenen vuotta menee bussilla ja mitään ei tapahdu, kunnes joku päivä kanssamatkustaja pökertyy on auttamiskynnys hyvin suuri, kuin sellaisella joka esim työkseen on hoitaja.
Bussissa matkustettaessa on tullut vastaan tällainen ilmiö että kuskilla ei ole antaa vaihtorahaa. HKL:n kuskilla ei ole velvollisuutta kantaa riittävästi vaihtorahaa 50€:n seteliä varten, tästä johtuen allekirjoittaneella jäivät viime vuoden ilotulituksen SM-kisat näkemättä. Jos kuskilla ei ole antaa 20€ seteliin vaihtorahaa on syy täysin kuskissa tai HKL:n toiminnassa. Jos RAHA:lla ei saa bussilippua niin silloin on kuskin päästettävä kyytiin ilmaiseksi. Tietenkin näin ei toimi nykyinen irakista/somaliasta tullut kaunis esimerkki kotoutuneesta humanitäärisestä maahanmuuttajasta. Kun itse nuorena kuljin bussilla kouluun stadissa niin mikäli kuskilla(suomalainen) ei ollut antaa vaihtorahaa(20 markan seteliin) niin oli itsestäänselvyys että kyyti tuli ilmaiseksi.
Sitten setelin rikkomiseen. Nykypäivän töissäkäyvät suomalaiset kantavat niin sanottuja pankkikortteja joilla ei paljon seteleitä rikota. Aika harva kantaa riihikuivaa taskussaan koska on helpompi maksaa kortilla. Helsingissä kaikki käyttävät lippukortteja joihin ladataan arvoa(rahaa) tai sitten aikaa. On erittäin todennäköistä että ainoastaan sossusta rahansa käteisenä saava afrikan neekeri pystyy tuon 20€:n setelin rikkomaan.
Mikä tässä kirjoituksessa oli ihmeellistä? Voisi taas itsensä tutkijaksi ja toimittajaksi itsensä nimittänyt pelle herätä päiväuniltaan.
Omat kokemukset New Yorkista:
Kun loading master astui laivaan olivat ensimmäiset sanat seuraavat. "Thank god. It's nice to work with a white man for a change."
Eli oikeaa duunia sielläkin painavat ovat todennäköisesti korviaan täynnä patalaiskaa afrikkalaisperäistä alunperin "siirto-työvoimaa".
Toinen esimerkki koskien Obaman vaalivoittoa. Yleisin kommentti oli: "I'm not a racist but..." loppu olikin sitten erinäisiä variaatioita.
QuoteJos kuskilla ei ole antaa 20€ seteliin vaihtorahaa on syy täysin kuskissa tai HKL:n toiminnassa. Jos RAHA:lla ei saa bussilippua niin silloin on kuskin päästettävä kyytiin ilmaiseksi. Tietenkin näin ei toimi nykyinen irakista/somaliasta tullut kaunis esimerkki kotoutuneesta humanitäärisestä maahanmuuttajasta.
No tuossa taannoin jäin bussista/bussitta yhden toisen matkustajan kanssa, koska molemmilla oli vain 20 euron seteli. Siinähän sitten soittelin kyytiä töihin jostakin muualta..
..jostain kumman syystä en kuitenkaan pistänyt tätä kusipäisten suomalaisten piikkiin vaan bussikuskin jolla näytti olevan hiekkaa sielä ittessään.
Mielipiteessä kuvatut ilmiöt ovat ikäviä. Itse pysähdyn kadulla kysymään ihmiseltä voinko olla avuksi, jos tyyppi vähänkin katselee kadunnimiä pää pyörällään. Aineissaan olevan näköisiä en tosin lähesty, enkä niin sanotuista ahdistelukulttuureista olevia miehiä.
Ilmiö vaihtelee maittain. New York on todellakin huomattavasti ystävällisempi mesta kuin Hesa. Spontaani auttamishaluttomuus ei kuitenkaan ole mikään suomalaisten geneettinen erityispiirre, vaan samaan törmää muissa pohjoismaissa, Saksassa, Britanniassa ja esimerkiksi Itä-Aasiassa (voi sitä tölläämisen määrää!).
Sitten tärkeimpään pointtiin. Pohjoismaissa on panostettu valtavasti siihen, että yhteiskunta hoitaa auttamisen. Joka palkasta annamme suuret avustukset, joten avustusosuutemme on jo maksettu. Jos pyörtyy Keniassa, niin ihmiset tuskin voivat ajatella, että tulispa nyt joku verovaroin kustannettu viranomainen kärräämään tuon pois. Suomessa tämä on realistista. En minä ilmaista koulusta ja terveydenhuoltoa mihinkään taattuun 20 e:n rikkomiseen vaihtaisi.
Ja turha inistä, että jossain Mosambikissa ollaan niiiiiin ystävällisiä. Puolet ovat lukutaidottomia, eliniänodote 40 v. ja HIV % 12.
Quote from: Esa N. on 29.11.2009, 13:18:52
Quote from: Femakko on 29.11.2009, 13:11:54
Mun mielestä sekä pelko että välinpitämättömyys. Itse annan kyllä pelon vaikuttaa niin, että jos joku istuu totaalisen lannistuneen oloisena maassa, en kyllä uskalla mennä kysymään, onko kaikki ok, koska huumeidenkäyttäjät voivat olla tuollaisia, ja he ovat myöskin kovin arvaamattomia. Jos olen arvioinut, että ihminen aiheuttaa itselleen tai muille vaaraa, olen soittanut useammankin kerran hätänumeroon, mutta sitä en ole huomannut kovin monen muun ohikulkijan tekevän.
Jos itse näen jonkin narkkarin tai denson tuolla sammuneena katuojassa, niin harvemmin autan. Ei minua kiinnosta, koska itse ovat tilanteensa aiheuttaneet ja loppupeleissä ryyppäävät veronmaksajien rahoja. Täysin eri asia on sitten onnettomuudet tai sairauskohtaukset. Niissä pitää auttaa kaikin mahdollisin keinoin.
Mistä erotat, onko kyseessä sairaskohtaus tai pahasta masennuksesta kärsivä ihminen? Viinanhajuiset tunnistaa, mutta muiden kohdalla raja ei olekaan niin selvä. Jotkut fyysiset (=ei mielenterveyteen vaikuttavat) sairaudet saavat ihmiset käyttäytymään omituisen näköisesti.
Quote from: Maisterinna on 29.11.2009, 17:33:25
Pohjoismaissa on panostettu valtavasti siihen, että yhteiskunta hoitaa auttamisen. Joka palkasta annamme suuret avustukset, joten avustusosuutemme on jo maksettu. Jos pyörtyy Keniassa, niin ihmiset tuskin voivat ajatella, että tulispa nyt joku verovaroin kustannettu viranomainen kärräämään tuon pois. Suomessa tämä on realistista.
Suomessa tämä vain on yhä vähenevästi realististista, varsinkin harvemmin asutuilla alueilla etäisyyksien vuoksi ja/tai vaihtoehtoisesti niillä alueilla, joilla poliisilla tai terveydenhuollolla on resurssipula. Ylipäätään tämä ajattelutapa johtaa loogisesti loppuun asti vietynä siihen, että juuri kenenkään ei tule katsoa kenenkään toisen perään, koska sitä varten maksamme veroja, että yhteiskunta hoitaa
kaiken. Sitten ei ole enää omaisia, on vain viranomaisia. Luulen, että tämä osittain vaikuttaa vanhusten yksinäisyyteen ja koulujen ongelmiin: hoitakoot ammattilaiset asian.
Mutta jos todella haluttaisiin, että viranomaiset kerkiävät joka paikkaan niin, että lähimmäisiä ei vain enää tarvittaisi, news flash: veroprosenttia pitäisi nostaa nykyistä paljon korkeammaksi. Meillä ei ole läheskään kaikenkattavaa hyvinvointivaltiota, koska se maksaa aika paljon.
Hyvinvointivaltio on tuhonnut ihmisten suoran vastuun toisistaan.
Toisekseen esim. johonkin tappeluun väliin menevä "auttaja" joko saa turpaansa tai syytteen pahoinpitelystä.
Quote from: juge on 29.11.2009, 17:43:30
Toisekseen esim. johonkin tappeluun väliin menevä "auttaja" joko saa turpaansa tai syytteen pahoinpitelystä.
Juu, totta, unohdin lisäksi tuon pointin. Ja jos puolustautuu mentyään väliin ja saadessaan turpiinsa, syyte tulee silloinkin..
Femakko, olet tietenkin oikeassa. Mutta jos joku diabeetikko sekoitetaan sammuneeksi pultsariksi silloin tällöin tai bussirahaa ei löydy, niin ongelma on vähän eri luokkaa kuin Afrikan HIV-, lukutaidottomuus-, naisten asema- jne. ongelmat. Että se siitä suomalaisten epäinhimillisyydestä.
Quote from: Maisterinna on 29.11.2009, 17:51:36
Femakko, olet tietenkin oikeassa. Mutta jos joku diabeetikko sekoitetaan sammuneeksi pultsariksi silloin tällöin tai bussirahaa ei löydy, niin ongelma on vähän eri luokkaa kuin Afrikan HIV-, lukutaidottomuus-, naisten asema- jne. ongelmat. Että se siitä suomalaisten epäinhimillisyydestä.
En mä siis pidä suomalaisia erityisen epäinhimillisinä. Ennemmin sanoisin, että kussakin kansanluonteessa on erilaisia piirteitä, joista useimmilla on sekä myönteisiä että kielteisiä seurauksia, ja että niitä on hyvä analysoida:
Quote from: Femakko on 29.11.2009, 13:11:54
Välinpitämättömyyden näen taas kansanpiirteenä: kukin pärjätköön omillaan -ajattelu on niin vahvaa, ja sillä on sekä hyvät että huonot puolensa.
Siis välimerellinen yhteisöllisyys on toisaalta mukavaa tiettyinä hetkinä mutta taas rasittavaa silloin, kun se menee urkkimisen ja kontrollin puolelle. Itseriittoisuuden hyvä puoli on esimerkiksi se, että suomalaisnuoret ovat aikuisempia verrattuna samanikäisiin välimerellisiin nuoriin, mutta huono puoli se, että kaikkien oletetaan pärjäävän yksin, olivatpa ongelmat kuinka suuria tahansa.
Vituttaa, kun Pauliina alkaa tuolla tavalla haukkumaan kaikkia suomalaisia, jos hän on Helsingissä kohdannut moisia ongelmia. Vai että epäinhimillisiä? Tilanne saattaa olla hieman erilainen eri paikkakunnilla. Muutenkin tuntuu taas olevan vahvaa liioittelua ja toiseudenpalvontaa mukana.
Sinällään en kiellä, että kansanluonteeseen kuuluu tilan jättäminen ja antaminen joskus liiallisuuteenkin asti, mutta minä ainakaan en siitä valita.
Kerran yllättävän kohtauksen saaneena (minun tapauksessani allerginen reaktio ampiaisen pistolle ja sitä seurannut anafylaktinen sokki) ja tajuttomana sairaalaan kuljetettuna voin sanoa, että perspektiivi muuttuu aika paljon kun se sattuu omalle kohdalle. Onneksi ohikulkija auttoi, muuten olisin oikeasti kuollut sinne ojaan.
Liian usein toljotettavaksi haluavat käyttävät hyväkseen ihmisten hyväntahtoisuutta suurissa asutuskeskuksissa. Ihmisistä tulee kyynisiä. Se vanha tarina "leikkisästä" lammaspaimenesta joka kiljui apua vaikka ei sitä tarvinnutkaan kunnes...
Kävin Helsingissä työasioissa viime viikolla. Huokasin helpotuksesta kun pääsin poistuvaan junaan. Ei enää monikielistä epätodellista älämölöä ja hillitöntä halua vedellä jokaista nenäänsä ärsyttävästi narisevaa kauppamiestä, iPhonellaan brassailevaa hyppyritukkaa ja verkostoitujaa päin näköä.
Quote
Pauliina Seppälä
Kyseessä lienee sama henkilö, joka oli taannoin esillä Punavuoren vastaanottokeskukseen liittyen. http://hommaforum.org/index.php/topic,16791.0.html
Ammattimokuttajan provo siis kyseessä.
Quote from: Vouti on 29.11.2009, 11:56:19
ps. Aikoinaan asuessani maaseudulla en huomannut mitään ylläolevia piirteitä kanssaihmisissäni. Ei ole meidän syymme jos Pauliina (mahdollisesti) on elänyt monikulttuurisessa ja kylmässä ympäristössä, jossa ihmiset on peloteltu aroiksi.
Eikös siitä tutkimuskin amerikanmaalta ollut, että monikulttuurinen ympäristö tekee ihmiset sisäänpäin kääntyneiksi, aroiksi ja varovaisiksi ...
Eiköhän koko kirjoitus säteile sitä kuinka kurjia on kokenut ja yhdistää sen suoraan suomalaisuuteen. Miksei sen sijaan että vain leimaa kaikki toljottajiksi, miettisi mistä se johtuu ja mitä sille voi tehdä, tälläinen puhe ilman ratkaisun tarjoamista tai ongelman pohtimista on sama kuin ei kirjoittaisi mitään. huonompaa.
Sensijaan, että aina naristaan miten suomalaiset ovat huonoja auttamaan, pitäisi meidän kaikkien auttaa lähimmäistämme aina kun nämä ovat hädässä. Näin näytämme esimerkkiä niillekin lähimmäisillemme jotka eivät vielä osaa tai muuten uskalla auttaa. Usein auttamattomuus johtuu siitä, että pelkää tekevänsä jotain väärin.
Tulin kerran kolaripaikalle, jossa peräänajanut nainen oli shokissa paitasillaan pakkasessa tiellä. Otin hänet lämpimään autoon istumaan ja odotin poliisin tuloa paikalle.
Toisen kerran satuin kohdalle, kun tienvarressa makasi haalarinyytti. Ajoin ensin ohi, mutta palasin takaisin. Nyytin sisällä oli poika, joka oli myöhästynyt koulubussista. Tämä oli lähtenyt bussin perään kävelemään, mutta kun tajusi ettei ehdi kouluun, eikä kehtaa tulla myöhässä, oli käpertynyt haalarinsa sisään ja mennyt makaamaan tien oheen. Soitin poliisille, joka kehotti puhumaan pojan ympäri, ottamaan kyytiin ja viemään kouluun. Poliisin luvalla otin pojan kyytiin ja vein kouluun.
Yhden kerran näin vanhuksen rankkasateessa konttaamassa tien ohessa. Pysähdyin paikalle. Paikalle oli pysähtynyt myös rouvashenkilö. Tämä ei kuitenkaan jaksanut nostaa vanhusta pystyyn. Autoin vanhuksen rouvan autoon, joka sitten vei tämän takaisin vanhainkotiin, josta tämä oli lähtenyt harhailemaan. Tämä oli kaatunut eikä päässyt itse jaloilleen.
Kaikissa näissä tapauksissa ohi oli ajanut varmaan useita, ellei kymmeniä autoja. Sen sijaan, että nillittäisin kaiken maailman lehdissä siitä kuinka välinpitämättömiä ihmiset olivat, pysähdyin itse auttamaan ja sain hyvän mielen palkkioksi. Kuten sanottu. Kaikki eivät osaa tai uskalla auttaa. Näyttämällä mallia toisetkin ehkä uskaltavat.
Olen itse ollut kahdesti liikenneonnettomuudessa. Molemmilla kerroilla sain heti apua, josta kiitos molemmilla kerroilla ihan kantasuomalaisille kanssaihmisillemme. "sillä jokainen joka apua saa sitä joskus tajuu myös antaa"
PS. Ilmainen vinkki: Pakkaskeleillä autossani kulkee joku hongkong-marketin XL-kokoinen pilkkihaalari. Jos oma tai jonkun muun auto hajoaa jossain, missä avun saanti kestää tai tulee paikalle, jossa joku on lähtenyt vähissä vaatteissa hortoilemaan tms., niin tuon pukee helposti kaikkien vaatteiden ylle ehkä yli 90%:lle väestöstä. Jos on 30 pakkasta ja vaikka vaan bensa loppu, niin lämmityslaitteesta ei ole paljoa iloa. Jos on lähdetty puvuntakissa liikkeelle sillä uudenkarhealla lämpimällä autolla, ei aina tule ajatelleeksi että matkan katketessa autoonkin tulee puolessa tunnissa pakkanen sisälle. Hypotermiahaalarikin (semmoinen hopeapintainen) varmaan toimisi, mutta tuolla pilkkihaalarilla on toisinaan muutakin käyttöä lisäkerroksena.
-i-
Quote from: Sakari on 29.11.2009, 16:25:14
Olen huomannut auttamistilanteissa olevan apua jos on koulutusta ja kokemusta. Se että henkilö kymmenen vuotta menee bussilla ja mitään ei tapahdu, kunnes joku päivä kanssamatkustaja pökertyy on auttamiskynnys hyvin suuri, kuin sellaisella joka esim työkseen on hoitaja.
Tämän kommentin kanssa haluaisin olla samaa mieltä. Itse ainakin "jäädyn" tuollaisissa tilanteissa, joissa joku pultsari makaa ratikan lattialla, koska en tiedä mitä siinä tilanteessa nyt sitten tarkalleen pitäisi tehdä. Kyse ei todellakaan ole välinpitämättömyydestä, vaikka todennäköisesti olisin yksi niistä "toljottelijoista". Ehkä sitten pitäisi vain olla spontaanimpi, ja nousta ylös päivittelemään tilannetta ääneen muille matkustajille.
Joukkoliikenteen vakituisena käyttäjänä en pidä kohteliaana maksaa kertalippua 20 euron setelillä. Maksutapahtumaan kuluu tarpeettoman kauan aikaa, ja bussilastillinen matkustajia odottaa. Toki niin kauan kuin se on sallittua, kuskin pitäisi ottaa se vastaan eikä osoittaa mieltään. Mielestäni olisi selvempää, että busseissa hyväksyttäisiin vain tasaraha.
Tuttua huttua on tuo välinpitämättömyys tosiaan.
Asuessani Helsingissä vajaan pari vuotta aloin jo melkein voida pahoin juurkin tuon välinpitämättömyyden takia.
Toki tämä ei ole ainoastaan Helsingin vaiva.
Tässä vielä hieman asiaa sivuttava karpon testi ;)
http://www.youtube.com/watch?v=KCZMvJ8M7jE&feature=PlayList&p=E654F5932DB49843&index=1
Kyllähän ihmiset toisistaan välittävät,varsinkin helsingissä.
Jossain toisessa ketjussa kirjoitin huvittavasta tapauksesta jossa allekirjoittanut oli saanut kuokkaansa huolella helsingin kalliossa.
Maatessani keskellä katua pyörryksissä ja potkittuna
saapuu paikalle rouvashenkilö ja kyselee"onko sulla kännykkä että voit soittaa itelles apua?" ;D ;D
Tilastani johtuen en oikein kyennyt hänen kanssaan kommunikoimaan.
Rva poistui paikalta ja jätti asian silleen.
Vartioliikkeen kaveri sitten joutui pysähtymään takiani kun ei vissiin viitsinyt päällekkään ajaa,soitteli sitten poliisit jotka saavuttuaan tilasivat sairaankuljetuksen.hyvä näin.
Luulen, että Mielipiteen kirjottajan kannattaisi kokeilla ensin Malmön mallia julkisesta liikenteestä. Voi sitä Afrikkalaista naurua.
http://hommaforum.org/index.php/topic,17218.0.html
Ah, jenkkilä, tua sivistyksen ja huomaavaisen avun tyyssija. Sieltä on viime vuosina kantautunut hyvin paljon huolestuttavia uutisia, kun ihmiset eivät ollenkaan huomaa sivullisen ahdinkoa. Jotkut uteliaat jopa saattavat katsoa lähempää ja sitten jatkavat matkaansa, aivan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
Eivät jenkit sinällään ole sen erityisempiä kuin suomalaiset. Pinnallisesti tarkasteltuna ovat toki huomioontotavaisemman oloisia, mutta sanat ja pienet teot eivät vielä merkkaa suuressa kuviossa.
Huolestuttavin piirre jenkeissä on vastuun pakoilu. Vastuuta ei haluta ja sellaiset delegoidaan heti seuraavalle portaalle, joka puolestaan tekee samoin. Vastuutilanteessa voi päätyä siihen, ettei yksinkertaisesti kukaan myönnä olevansa vastuussa, vaan osoittavat toisiansa. Kaikilla on toki pätevä syy sille, miksi juuri heille asia ei kuulu, eivätkä voi mitään. Täällä Suomessa sentään vastuutakin otetaan vielä.
Minusta helsinkilaiset itse asiassa ovat aika ystävällisiä ja avuliaita. Samoin newyorkilaiset, tukholmalaiset, istanbulilaiset, tokiolaiset ja monen muun kaupungin asukkaat. Aina kun mun läsnäolleessa jollain on ollut joku sairauskohtaus ihmiset olivat heti auttamassa tai ainakin soittamassa ammattilaista apua paikalle, ihmiset auttavat toisiaan liian painavien kantamusten kanssa, paikalliset neuvovat eksyneitä turisteja, nuoret antavat istumapaikan vanhuksille ratikassa jne.
Ainoat poikkeukset tästä ovat juuri ne tilanteet joissa joko ihminen näyttää olevan sekaisin tai on joku väkivaltatilanne meneillään, ja se on ihan ymmärrettävää: kukaan ei halua saada turpaan, eikä myöskään joutua oikeuteen. Se on silti ikävää.
Quote from: Vera on 30.11.2009, 00:10:44
Ainoat poikkeukset tästä ovat juuri ne tilanteet joissa joko ihminen näyttää olevan sekaisin tai on joku väkivaltatilanne meneillään, ja se on ihan ymmärrettävää: kukaan ei halua saada turpaan, eikä myöskään joutua oikeuteen. Se on silti ikävää.
Touché
Kyllä suomalaiset usein ovat "toljottajia". Olen sen muutaman kerran huomannut, kun olen jonkin pikku ongelman hoitanut. Myös poliisi toljottaa vihamielisesti siviiliä, joka on hoitanut yksinteoin esim. ryöstöyrityksen. Ei voi kuin ihmetellä.
Tutkijalla päänsä perseessään. Tulkoon tutkimaan kehä kolmosen ulkopuolelle. Täällä kukaan ei ohita kompastunutta. Sieppaa tuollaiset ketkä kutsuvat itseään tutkijoiksi vaikka eivät koskaan käy kehä kolmosen ulkopuolella.
Ysr.terv. toljottava känniääliö joulupukin maasta. :)
OP:ltä on unohtunut linkki (paitti jos se on maksullisella puolella, niin sitten 5 siitä).
Pitäähän sitä nyt julkisilla paikoilla olla kylmä ja etäinen että voi sitten kotona vapauttaa tunteensa ja rutiininomaisesti hakata vaimon ja lapset...
Vielä enemmän kuin tuon HS-mielipiteen kirjoittajan älyttömyys, minua itse asiassa riepoo se, että käytetään sanaa "epäinhimillinen" sellaisesta negatiivisesta käytöksestä, johon pystyy vain ihminen. Mutta se onkin jo kokonaan toinen juttu.
Quote from: skrabb on 29.11.2009, 08:10:46
QuoteSuomalaiset ovat epäinhimillisiä toljottajia
"Jokaisen on pärjättävä kaikissa tilanteissa itse, eikä kukaan auta pienessä tai suuressa hädässä."
Pauliina Seppälä
Aiemmin syksyllä hyppäsin Espoossa bussiin, eikä kuljettaja pystynyt ottamaan kahdenkympin seteliäni vastaan. Bussi seisoi pysäkillä kuljettajan suostumatta jatkamaan matkaa, ennen kuin olin ostanut lipun.
Kuka pässi menee 20 euron kanssa ostamaan bussilippua? Ihmisillä on kiire töihin yms. eikä ketään kiinnosta jollet osaa käyttäytyä bussissa. Sinne ei tulla minkään 20 eurosen kanssa.
QuotePaitsi afrikkalaistaustainen mies, joka kaivoi kukkarostaan koko bussimaksun minulle. Kun kiittelin häntä ylitsevuotavasti, hän vain nauroi. Hänelle teko oli itsestään selvä.
Johtuiko se hänen afrikkalaisuudestaan?
Quote
Jopa New Yorkin kaltaisessa suurkaupungissa Manhattanilla vastaantulijat hymyilevät lapsille. Metrossa joku ryhtyy aina kujeilemaan lapsen kanssa. Suomessa lapsi kohtaa vain toljottajia.
Höpöhöpö. Minulla on ihan päinvastaisia kokemuksia.
Kirjoittaja selvästi purkaa omia asenteitaan eikä ymmärrä sitä, että jos johonkin ruuhkabussiin tulee pykimään missä maassa tahansa saa vihaisia katseita ehkä sanojakin.
ps Itsellä tsadilaisena on pelkkää hyvää sanottavaa helsinkiläisten auttamishalusta.
Quote from: karkoittaja on 30.11.2009, 07:50:59
Kuka pässi menee 20 euron kanssa ostamaan bussilippua? Ihmisillä on kiire töihin yms. eikä ketään kiinnosta jollet osaa käyttäytyä bussissa. Sinne ei tulla minkään 20 eurosen kanssa.
Esimerkiksi minä jos on a) kiire, b) kioskilla saatanallinen jono ettei ehdi ladata matkakorttia, koska c) automaateista ei saa pienempää ja d) itsepalvelulatausvehkeet eivät toimi, kokeiltu on.
Eipäs nimitellä siellä :(
Quote from: Alceste on 30.11.2009, 09:15:08
Quote from: karkoittaja on 30.11.2009, 07:50:59
Kuka pässi menee 20 euron kanssa ostamaan bussilippua? Ihmisillä on kiire töihin yms. eikä ketään kiinnosta jollet osaa käyttäytyä bussissa. Sinne ei tulla minkään 20 eurosen kanssa.
Esimerkiksi minä jos on a) kiire, b) kioskilla saatanallinen jono ettei ehdi ladata matkakorttia, koska c) automaateista ei saa pienempää ja d) itsepalvelulatausvehkeet eivät toimi, kokeiltu on.
Eipäs nimitellä siellä :(
On sitä itselläkin kerran käynyt niin, että oli vain iso seteli, kolikot jäi toisten housujen taskuun. Bussikuskilla ei ollut vaihtoa, mutta päästi sitten ilmaiseksi. Ja ihan suomalainen kuski vieläpä. En kuitenkaan siitä lehdissä valittaisi jos 20 eurostani ei alettaisi rikkomaan, siitä on aika selvät ohjeet annettu että mielellään tasaraha. Ainakaan en alkaisi siitä, ettei rahaani rikottu tekemään numeroa mokuttamisen puolesta.
Quote from: karkoittaja on 30.11.2009, 09:20:29
On sitä itselläkin kerran käynyt niin, että oli vain iso seteli, kolikot jäi toisten housujen taskuun. Bussikuskilla ei ollut vaihtoa, mutta päästi sitten ilmaiseksi. Ja ihan suomalainen kuski vieläpä. En kuitenkaan siitä lehdissä valittaisi jos 20 eurostani ei alettaisi rikkomaan, siitä on aika selvät ohjeet annettu että mielellään tasaraha. Ainakaan en alkaisi siitä, ettei rahaani rikottu tekemään numeroa mokuttamisen puolesta.
Saattoihan se rahan antaminen jopa johtua henkilön kulttuuritaustasta. Mitä sillä edes on väliä? Mitä sitten jos jos jollain tutkijalla on yksi yksittäinen positiivinen kokemus afrikkalaisesta henkilöstä? Pitääkö tästä yhtään kenenkään mennä tekemään mitään laajempia johtopäätöksiä mihinkään suuntaan? Ja toisaalta kääntäen, johtaako yhden afrikkalaisen positiivisen teon myöntäminen siihen, että rajat ovat samantien auki ja maahan saa ja pitää tuoda mitä väkeä tahansa?
Nämä ovat mielestäni ihan kohtuullisia kysymyksiä. Pitääkö jokaisesta pikkuasiasta tehdä iso haloo? Jos kansa on niin nuivaa kuin suurin osa ajattelee, eikö silloin ole itsestäänselvyys että tämäntapainen huomio ei muuta sen suhtautumista mihinkään suuntaan? Ja vielä jatkettuna, on demonstroitu että kansa yleistää paljon helpommin negatiiviset yksittäistapaukset kuin positiiviset. Siinä mielessä sen yhden afrikkalaisperäisen antama vetoapu ei kesää tee edes mokutusrintamalla.
Quote from: Huolestunut Kansalainen on 30.11.2009, 14:05:02
Pitääkö jokaisesta pikkuasiasta tehdä iso haloo? Jos kansa on niin nuivaa kuin suurin osa ajattelee, eikö silloin ole itsestäänselvyys että tämäntapainen huomio ei muuta sen suhtautumista mihinkään suuntaan? Ja vielä jatkettuna, on demonstroitu että kansa yleistää paljon helpommin negatiiviset yksittäistapaukset kuin positiiviset. Siinä mielessä sen yhden afrikkalaisperäisen antama vetoapu ei kesää tee edes mokutusrintamalla.
Näköjään täytyy tehdä iso numero siitä, että yksi afrikkalainen oli avulias. Miksiköhän?
Quote from: M on 30.11.2009, 14:25:35Näköjään täytyy tehdä iso numero siitä, että yksi afrikkalainen oli avulias. Miksiköhän?
Kaiketi siksi, että suomalaiset havahtuisivat pohtimaan vaihtoehtoisia toimintatapoja. Yhteisön menestyksen ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta sosiaalisen vastuun vaaliminen on eduksi, koska välinpitämättömässä yhteisössä katoaa joukkovoiman mahdollisuus ja merkitys. Ja kun yksilöllisyys ajaa ohi yhteisöllisyyden, alkavat asenteet koveta, lahjukset liikkua ja kyynärpään käyttö yleistyä.
Yksi merkki yhteisöllisyyden katoamisesta on välinpitämätön suhtautuminen maahanmuuttoon. Mikä Suomi? Mitkä suomalaiset? Miten se
muhun liittyy, ei kiinnosta!
Pisti Big Brotherissa silmään, että Aso pelkäsi äitinsä reaktioita ja huolehti voittaessaan äitinsä hyvinvoinnista. Vaikka en tahtoisikaan pohjoismaisen hyvinvointimallin tilalle perhekeskeistä kulttuuria, niin paljon olisi silti erityisesti suomalaisilla nuorilla miehillä opittavaa Ason asenteesta. Suomalaiset naiset sentään kantavat miehiä paremmin sosiaalista vastuuta. He ovat uskollisempia vakavan sairauden iskiessä (http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Vakavan+sairauden+iskiess%C3%A4+naiset+ovat+miehi%C3%A4+uskollisempia/1135250675298) ja hoitavat myös yleisemmin vanhuksia kuin miehet. Myös naisten osuus vapaaehtoistyöstä lienee selvästi miehiä suurempi.
Aso osasi vielä tuntea häpeää. Matti Sarmelan mukaan (http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/H%C3%A4pe%C3%A4+h%C3%A4visi+l%C3%A4nsimaista/1135251095825) häpeä sen sijaan on katoamassa länsimaista. Se ei tiedä hyvää.
Minä olen ollut jo muutaman vuoden siinä käsityksessä, että kuljettajat eivät pidä suuria rahasummia mukanaan, ja siksi ei ole vaihtorahaa kaksikymppisen tarjoajille.
Suurin riski joutua väkivallan kohteeksi on poliiseilla. Seuraavana ovat kuljettajat (koska he kuljeskelevat rahalaukku kainalossa).
Jos maamme muuttuu turvattomaksi osittain siitä syystä, että ulkomaalaisia tulvii ovista ja ikkunoista, ja tästä seuraa bussikuskien vaihtorahan puute, niin onko aiheellista ylistää ulkomaalaisia, jotka maksavat matkasi. Lisäksi vielä ulkomaalainen saattaa maksaa matkan sinun omilla rahoillasi, jotka ovat kiertäneet veroina valtiolle ja tukina ulkomaalaiselle. Rahaa on helppo jakaa tuntemattomille, kun se on tyhjästä tullut itselle.
Onko viisasta kirjoittaa tuollaisia "suomalaiset ovat huonoja ja ulkomaalaiset hyviä" -juttuja. Paitsi jos haluaa haukkua suomalaisia.
Ei ne kaikki mustat miehet afrikasta ole kotoisin. Tänään juttelin yhden mustan kanssa ja se kiroili suomeksi (suomalainen syntyjään kun on, isä musta brassi) vuolaasti että "mikä v***n afrikkalainen minä olen?. En s*****a ole sielläpäin koskaan käynytkään, enkä mene! Sukupolviin ei ole afrikassa käyty!".
QuoteMies kaatui raitiovaunussa keskelle käytävää oven eteen, eikä päässyt itse ylös. [...] Vaikka kaatunut oli ilmiselvä juoppo, oli epäinhimillistä jättää hänet makaamaan maahan.
Siviili- ja työelämän puolella ollaan juoppojen kanssa tultu siihen johtopäätökseen, että minä en heihin koske oli tilanne mikä tahansa. Joka kerta on tullut suullista tai fyysistä uhkailua. Jatkuvien huonojen kokemusten takia en viitsi enää yhteenkään puliukkoon koskeetamaan taikka heitä puhuttamaan.
QuotePaitsi afrikkalaistaustainen mies, joka kaivoi kukkarostaan koko bussimaksun minulle. Kun kiittelin häntä ylitsevuotavasti, hän vain nauroi. Hänelle teko oli itsestään selvä.
Varmaankin tutkija-toimittaja totesi miehen tausta Swahilikielestä tai sosiaalikorvauksista.
QuoteMetrossa joku ryhtyy aina kujeilemaan lapsen kanssa.
Lapsien nimissä toivon, että tutkija-toimittaja ei matkusta samassa metrossa esim. Jammu-sedän kanssa.
QuoteTeininä odotin viimeistä bussia Rautatieasemalla, kun kaksi asemalla hengaillutta tyttöä alkoi kiusata minua. He läpsivät poskille ja veivät rahani.
Tutkija-toimittaja varmaan teki asiasta rikosilmoituksen? Tutkija-toimittaja varmaan huusi apua ja hanakoi kaikin voimin vastaan? Tutkija-toimittaja varmaan muistanee sen tapauksen, jossa teinijoukko kiskoi eläkeläiseltä housut kinttuun ja nöyryytti tätä. Apuun tullut henkilö sai pahoinpitelysyytteen ja ongelmanuoret pääsivät kuin koira veräjästä alaikäisyytensä takia.
Hirveän yleistyksen lomassa on kyllä ajatustakin. Nykyinen oikeusvaltio kriminalisoi uhrin ja häntä auttavat. Siitä johtuen ihmiset mielummin käyttäytyvät passiivisesti.
Teen työtä jossa ajelen yöllä ympäri kaupunkia ja aina toisinaan kaupungilla näkee kadulla makaavia ihmisiä. Joskus olen miettinyt että pitäiskö noista soittaa poliisille tai jonnekkin mutta en sitten ole viitsinyt kun yleensä on kiire jonnekkin ja todennäköisesti he ovat vain sammuneita.
Quote from: HDRisto on 30.11.2009, 18:42:35
Ei ne kaikki mustat miehet afrikasta ole kotoisin. Tänään juttelin yhden mustan kanssa ja se kiroili suomeksi (suomalainen syntyjään kun on, isä musta brassi) vuolaasti että "mikä v***n afrikkalainen minä olen?. En s*****a ole sielläpäin koskaan käynytkään, enkä mene! Sukupolviin ei ole afrikassa käyty!".
Afrikkalaista on helpompi ylistää ties mistä tyhjänpäiväisestä kuin suomalaista.
Kylläpäs te helposti kiihotuitte tuollaisesta höpöhöpösta.