QuoteMitä jos minä joutuisin maanpakoon?
Tänä syksynä uutisissa on kerrottu, että Suomeen on avattu uusia keskuksia turvapaikanhakijoille. Millaista mahtaa olla elämä sellaisessa paikassa, Suomen kynnyksellä? Onko siellä naisia? Äkkäsin, että siitähän saisi jutun lehteen.
Venäläinen Jelena Maglevannaja, 27, lupasi kertoa elämästään. Tapasimme toisemme Joutsenossa, Suomen suurimmassa vastaanottokeskuksessa Saimaan rannalla. Kolossaalinen kerrostalo on entinen keuhkoparantola – ja 450 turvapaikanhakijan väliaikainen koti.
...
Tänä syksynä mediassa on kerrottu, että Suomeen saapuu ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Kyllä, arviolta 6000 ihmistä. Tuntuu hassulta, että ennätyksellisyyttä jaksetaan hämmästellä joka uutisessa. Jos tulijoiden joukkoa vertaa muihin Pohjoismaihin tai mihin tahansa Keski-Euroopan maahan, Suomen määrät ovat pieniä. Ainakin minua kiinnostaisi kuulla, miksi ihmiset lähtevät kodeistaan. Mieluummin kuulisin yksilöiden tarinoita kuin kasvottomien massojen kauhistelua.
Aika harva suomalainen tuntee yhtäkään turvapaikanhakijaa, vaikka heitä asuu jo aika monessa kunnassa. Seuraamme uutisia, mutta tulijat pysyvät vieraina. Silti monen suomalaisenkin suvussa on niitä, jotka lähtivät paremman elämän toivossa uudisraivaajaksi Amerikkaan tai lähettivät lapsensa sotaa turvaan Ruotsiin.
Uskon, että sekä suomalaissiirtolaisten että meille saapuvien ihmisten elämä sujuu onnellisemmin, jos paikallinen toivottaa tervetulleeksi ja kysyy mitä kuuluu.
Kaisa Viitanen
Koko blogikirjoitus: MeNaiset (http://blogit.menaiset.fi/jalkikirjoitus/2009/11/19/mita-jos-mina-joutuisin-maanpakoon/)
Quote
Tänä syksynä mediassa on kerrottu, että Suomeen saapuu ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Kyllä, arviolta 6000 ihmistä. Tuntuu hassulta, että ennätyksellisyyttä jaksetaan hämmästellä joka uutisessa. Jos tulijoiden joukkoa vertaa muihin Pohjoismaihin tai mihin tahansa Keski-Euroopan maahan, Suomen määrät ovat pieniä.
Kaisa Viitanen
Koko blogikirjoitus: MeNaiset (http://blogit.menaiset.fi/jalkikirjoitus/2009/11/19/mita-jos-mina-joutuisin-maanpakoon/)
Kaisa Viitasella tainnut olla lyhyt matikka lukiossa?
Eihän sillä mitään väliä ole, onko euroopan maassa 5 vai 50 miljoonaa asukasta, ja tuleeko sinne 5 vai 50 tuhatta sosialituristia...? ???
Ai mut hei, yhtälö on liian vaikee Kaisalle. Ehkä Kaisa vaan sit jatkaa "toimittajana", ja tekee "juttuja".
Ylempään lisäys:
- En hakisi turvapaikkaa ensisijaisesti islamilaisesta maasta, sillä esimerkkien perusteella länsimainen kulttuuritaustani tekisi sopeutumisen kovin hankalaksi.
- En kuitenkaan vaatisi uudelta kotimaaltani etuoikeuksia tai osoittamaan minun kulttuuriani kohtaan mitään erityiskunnioitusta.
Quote from: Iloveallpeople on 19.11.2009, 12:12:22
QuoteMitä jos minä joutuisin maanpakoon?
Venäläinen Jelena Maglevannaja, 27, lupasi kertoa elämästään. Tapasimme toisemme Joutsenossa, Suomen suurimmassa vastaanottokeskuksessa Saimaan rannalla. Kolossaalinen kerrostalo on entinen keuhkoparantola – ja 450 turvapaikanhakijan väliaikainen koti.
...
Jelenakin on toimittaja. Hän lähti kotoaan Etelä-Venäjältä viime toukokuussa, koska ei tuntenut enää olevansa turvassa kotimaassaan. Venäjällä on tapettu liikaa arkaluontoisista asioista kirjoittaneita ihmisiä, eikä Jelena halunnut kuulua heihin.
Kaisa Viitanen
Onneksi Suomessa ollaan vasta uhkailujen asteella, kun on kysymys
arkaluontoisista asioista kirjoittaneista ihmisistä.
Se, onko tulijoita "vähän" tai ei, on sittenkin täysin epäolennaista, sillä on laskettu, että JO NYKYISELLÄ maahanmuuttajapopulaatiolla ja nykyisenkaltaisella syntyvyydellä maahanmuuttajien keskuudessa suomalaiset ovat vähemmistönä omassa maassaan joskus ensi vuosisadalla, eli ehkäpä jo neljän, viiden sukupolven kuluttua.
Ja jos kerran joku sanoo, että tulijoita on vähän, velvoitettakoon hänet sitten selvyyden vuoksi kertomaan, mikä on paljon, mikä vähän ja mikä "sopivasti" ja onko tähän lukuun huomioitu maahanmuuttajien syntyvyys ja tuleva maahanmuutto.
Kertokaa nyt "suvaitsevaiset" lukuja: paljonko Suomeen mahtuu maahanmuuttajia? Ja millä aikavälillä? Kysymykseen MIKSI en edes viitsi perätä vastausta kun sitä on kysytty jo koko 2000-luku eikä kukaan turvapaikkaturistinhalaaja ole pystynyt vastaamaan.
Venäläinen Jelena Maglevannaja maanpaossa ja turvapaikan haussa Suomessa?
Hallelujaa!
Siitä se riemu repee, kun tatjanat ja iivanat alkavat oikein urakalla sitä turvapaikkaa täältä hakea.
Ei olis kannattanut vaarin sotia, kun maa luovutetaan ihan innolla niille, ketkä ikinä sitä ilkiää vaatia!
Turvapaikanhakijoita ne maahanpyrkijät taisivatkin n. 70 vuotta sitten olla ja täkäläiset pölvästit eivät moista voimavaran ja rikkauden antia huolineet, vaan ihan pyssyjen kanssa niitä pois häätivät.
Turhan monet moisessa puuhassa menettivät henkensä ja vammautuivat ja ihan suotta!
Ottaen huomioon ikäni ja koulutukseni ja asemani en olisi ensimmäisenä juoksemassa karkuun. Siviiliväestö evakuoitaisiin. Ennenkuin olisin otsikon mukaisessa tilanteessa tykistö vetääntyy hallitussa järjestyksessä. Pioneerit vetääntyvät viimeisenä ja jättävät miinamattoja. Jalkaväki keskittyy viivytystaisteluihin. Oletuksena tietenkin että uhka tulee maan rajojen ulkopuolelta ja kaikki toivo on jo mennyttä tuossa otsikon skenaariossa.
Jos uhka tulisi omasta hallituksesta asia olisi jo toinen. Sitten pitäisi toimia maanalaisena armeijana.
Kolmas uhka on maan sisäinen kapina minkä tukahduttaisi viime kädessä puolustusvoimat senkin.
Jos selviäisin hengissä, pakolaisena ulkomailla pähkäilisin jokaisena päivänä takaisin kotiin muuttoa, itsenäisen demokratian palauttamista. En paskoisi auttajieni kotiin missään tapauksessa, päinvastoin. Jos auttajani olisivat länsimaat saisin oivallisen tilaisuuden oppia uutta ja käydä kouluja, valmistautua auttamaan omaa kansaani eteenpäin omassa maassaan.
Mikä oli kysymys?
Quote from: Ulkopuolinen on 19.11.2009, 12:22:44
Quote from: Iloveallpeople on 19.11.2009, 12:12:22
Mitä jos minä joutuisin maanpakoon?
1) Lähtisin koko perheen kanssa samaa matkaa. Ketään ei jätettäisi tai lähetettäisi yksin mihinkään.
2) Koittaisin ottaa kaikki rahat, työkalut, tietokoneet, passit ja muut paperit neuvolakortteja myöten mukaan.
3) Panostaisin jo pakomatkan aikana kielitaidon parantamiseen - etenkin kohdemaan kielen osalta.
4) Kohdemaassa koittaisin integroitua paikalliseen elämään mahdollisimman hyvin mutta samalla koittaisin säilyttää suomalaisuuden kodin sisällä ja omassa sekä perheenjäsenten sydämissä.
5) Tutustuisin kohdemaan lakeihin ja kulttuuriin niin hyvin kuin mahdollista sitä varten että en hölmöilemällä mokaisi mahdollisuuksiani.
6) Alkuun kelpaisi lähes mikä työ vain.
7) Hyväksyisin sen, että pakolaisen on aloitettava pohjalta ja panostaisin enemmänkin lasten kuin oman uran kehittämiseen.
Quote from: svobo on 19.11.2009, 12:29:09
Ylempään lisäys:
- En hakisi turvapaikkaa ensisijaisesti islamilaisesta maasta, sillä esimerkkien perusteella länsimainen kulttuuritaustani tekisi sopeutumisen kovin hankalaksi.
- En kuitenkaan vaatisi uudelta kotimaaltani etuoikeuksia tai osoittamaan minun kulttuuriani kohtaan mitään erityiskunnioitusta.
He veivät jalat suustani. Itse lisäisin vielä, että hakisin turvapaikkaa mahdollisimman läheltä, jotta kulttuuripiiri olisi lähellä omaani ja tekisi sopeutumisen helpommaksi.
Ja viimeisimpänä, muttei lainkaan vähäisimpänä:
- Heti kun tilanne sen vain sallisi, palaisin välittömästi rakkaaseen kotimaahani jälleenrakentamaan sitä. En haluaisi olla pakolaisena yhtään pidempään kuin minun olisi pakko.
Toivottavasti tämä Me naisten toimittaja lukee päivällä aiemmin lähettämäni kommentin.
QuoteMiten ihmeessä se, että Suomesta lähti sotalapsia Ruotsiin on vertailukelpoinen tämän päivän tähän tilanteeseen? Pinnallisesti katsottuna ymmärrän vertauksen, mutta oikeasti se on aivan älytön.
Kannattaa myös huomioida, että suomalaisten vastaanottamien turvapaikanhakijoiden määriä ei voi yksioikoisesti verrata maihin, joissa on kymmenen kertaa enemmän asukkaita kuin Suomessa. Jos taas vertaa Ruotsiin, niin siellä on syntynyt massiisivia ongelmia. Tästä ei vain niin usein saa uutisista lukea, luoja tietää miksi, mutta asiaan hiemankin perehtymällä tietoa löytyy.
Jos minä joutuisin maanpakoon, ottaisin mukaan korillisen kaljaa ja pullon hyvää viskiä. Ja tietysti Leeann Tweedenin.
Siinä sitten ihmettelisin maanpaossa, miksi kotimaani tuhoutui.
Ehkä olisi parempi keskittyä tuon pohtimisen sijaan keskittyä siihen, miten estetään se, ettei suomalaiset tulevaisuudessakaan joudu lähtemään maanpakoon. Minusta muslimiväestön haaliminen tänne ei edistä tätä tavoitetta.
Quote from: Mursu on 19.11.2009, 19:46:44
Ehkä olisi parempi keskittyä tuon pohtimisen sijaan keskittyä siihen, miten estetään se, ettei suomalaiset tulevaisuudessakaan joudu lähtemään maanpakoon. Minusta muslimiväestön haaliminen tänne ei edistä tätä tavoitetta.
Eiköhän me tällä foorumilla olla pitkälti samaa mieltä tästä.
Jaa, isäukko joka oli sodassakin ollut terotti pähän, että pitää olla "kaksi ammattia" ja "kielitaitoa". Eli sellainen ammatti jota tehdään "päällä" ja toinen jota tehdään "käsillä" ja tarpeeksi kielitaitoa muuttaa jonnekin... "jos vaikka ystävällismielinen valtio valtaa suomen". ;D
Quote from: Iloveallpeople on 19.11.2009, 12:12:22
Uskon, että sekä suomalaissiirtolaisten että meille saapuvien ihmisten elämä sujuu onnellisemmin, jos paikallinen toivottaa tervetulleeksi ja kysyy mitä kuuluu.
sekava ja Suomalaisten mielestä epäoikeudenmukainen ja talouspohjainen turvapaikkashoppailu on erinomaisen haitallista ns oikeita pakolaisia kohtaan.
QuoteTänä syksynä mediassa on kerrottu, että Suomeen saapuu ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Kyllä, arviolta 6000 ihmistä. Tuntuu hassulta, että ennätyksellisyyttä jaksetaan hämmästellä joka uutisessa. Jos tulijoiden joukkoa vertaa muihin Pohjoismaihin tai mihin tahansa Keski-Euroopan maahan, Suomen määrät ovat pieniä.
Indikoi loistavasti Kaisan perehtyneisyyttä käsittelemäänsä asiaan. Tanska on väkiluvultaan lähimpänä Suomea pohjoismaista, ja sinne saapuu tp-hakijoita karkeasti puolet Suomen määristä.
Saavat asiat mennä harvinaisen pahaan jamaan ennen kuin täältä lähdettäisiin. Nyt ei itse asiassa tule yhtäkään sellaista skenaariota mieleen, joka pakottaisi meikäläisen muuttamaan maailmalle. Hallituksen tai jonkin vaikutusvaltaisen ryhmän taukoamaton vaino olisi luultavasti ainoa sellainen asiantila, jonka johdosta olisin pakotettu lähtemään rajoen ulkopuolelle. Mutta, silloin jos hallitus rupeaa vainoamaan meikäläistä, tuskin tulisin olemaan ainoa. Ja Karjalan ja Lapin metsissä on edelleen täysin tuntematonta periferiaa.
Tuli sitten sota tai kapina, Suomesta en lähde.
"Aika harva suomalainen tuntee yhtäkään turvapaikanhakijaa, vaikka heitä asuu jo aika monessa kunnassa. Seuraamme uutisia, mutta tulijat pysyvät vieraina. Silti monen suomalaisenkin suvussa on niitä, jotka lähtivät paremman elämän toivossa uudisraivaajaksi Amerikkaan tai lähettivät lapsensa sotaa turvaan Ruotsiin".
Ja taas sotketaan iloisesti turvapaikkashoppailijat uudisraivaajiin ja sotalapsiin. P*****e! Kunpa somput alkaisivatkin uudisraivaajiksi tai edes mihin tahansa oikeisiin töihin..
Kaisa, olisiko syytä käydä ns. ammattiauttajan puheilla?.
Omalla ja monen sukulaisen ja tutun kokemuksella:
1. Pitää lähteä kaikki yhdessä, jos on suinkaan mahdollista. (Kaksi sukulaisperhettä teki aikanaan "somalit" eli lähetti kumpikin vanhimman lapsensa karkuun ja jäi odottamaan että jospa ei kävisikään pahasti. Kaikki kuoli, paitsi ne edellämainitut vanhimmat lapset.)
2. Jos ihan oikeasti mietit kannattaako vaihtaa koko omaisuutesi lippuihin maasta pois, luultavasti tosiaankin kannattaa.
3. Jos joku perheenjäsen väkisin haluaa jäädä, ei kaikkien kannata jäädä sen takia. (Eräs sukulainen oli sitä mieltä että "tämä on meidän kaupunkimme, ja jumala suojele meitä", ja sen takia sinne jäi muitakin perheenjäseniä ja sukulaisia. Se tyyppi tapettiin lähes heti ja muut myöhemmin.)
4. Turvapaikan etsiminen riippuu niin paljon tilanteesta, että on vaikea antaa yleisiä neuvoja. Kannattaa katsoa mitä muut tekee, ja miettiä mitä muut eivät tee.
5. Jos uusi maa löytyi ja se on perseestä, kannattaa etsiä seuraavaa jos on suinkaan mahdollista.
6. Jos uusi maa on paljon kivempi kuin vanha, ja toimii paremmin, se johtuu siitä että uuden maan väestö osaa tehdä asioita paremmin.
7. Kannattaa täyttää kaikki paperit kunnolla, ja olla odottamatta että maahanmuuttoviranomaiset olisi mukavia.
8. Pitää opetella uutta kieltä, heti, odottamatta mitään kursseja tms.
9. Työpaikkaakin pitää etsiä niin nopeasti kuin on mahdollista. Vähänkin laajamittaisempi pakolaisuus toimii vain jos kaikki työkykyiset pakolaiset siityvät työelämään nopeasti. Uudessa maassa saattaa olla sosiaaliturvaa, mutta jokainen ylimääräinen kuukausi sillä on pois sekä paikallisilta että sun omilta tutuilta ja sukulaisilta jotka on yhä turvapaikan tarpeessa.
10. Paikallisiin kannattaa tutustua niin nopeasti kuin mahdollista, monestakin syystä.
11. Ei kannata stressata identiteettiasioista. Ne järjestyy itsekseen tavalla tai toisella.
12. Riippumatta siitä mitä teet vanhempi sukupolvi kuitenkin valittaa.
Olen joskus kirjoittanut tästä enemmän englanniksi:http://izrailit.blogspot.com/2006/11/hypocrisy-identity-nation-state.html.
Mun ensisijainen neuvo vastaanottaville tahoille olisi "älkää ruokkiko työikäisiä pakolaisia liian pitkään, se on niille pahaksi".
Tuon otsikon voisi todeta toisinkin, mitä jos tulisi sota mitä minä tekisin?
Vaihtoehto
A)luikkisin karkuun ja jättäisin vaimon ja lapset heitteille
vai
B) tekisin mitä pitää, puolustaisin omaa maatani?
Aika moni varmaan vastaisi B. Harva mokuttaja ei ymmärrä miksi mm. somaleista ei pidetä. Kun ekan kerran puhuttiin että siellä on sota ja tulee sotapakolaisia, tottakai ihmiset ajatteli että tulee naisia ja lapsia, mutta kun ekana tulee miehiä nahkatakeissa, ehkä mm. siksi moni ei ymmärrä sen kansan luonnetta eikä pidä minään. Sellainen kansa, joka on ollut isompaa ja vahvempaa vastassa, surkeilla aseilla ja pelkällä sisulla, ei ymmärrä että sotapakolaiset olisi miehiä. Suomesta ruotsiin sota-aikana lähti pääosin lapsia ja ne lapset jotka jäivät ovat varmasti paikkansa hankkineet ruotsalaisessa yhteiskunnassa heti kun ovat isoksi kasvaneet.
Svetlanat yms monet muut muualta tulleet suomen sivistäjät eivät ehkä ymmärrä miksi täällä vastustetaan vierasta, kun maa on pelastettu isomman kynsistä ja paljon menetyksiä koettu, sitä ei haluta antaa vieraalle miehittäjälle ja ei haluta maksaa vieraiden ihmisten loisimista. Kyllä jos ihmiset tulevat suomeen sotaa pakoon ja lähtevät heti kun olot rauhoittuu ja haluat jälleenrakentaa maansa, sellaisia varmasti suomessa ymmärretään. Mutta kun jotkut eivät tee elettäkään lähteäkseen....
Quote from: Alapo on 19.11.2009, 21:34:14
Harva mokuttaja ei ymmärrä miksi mm. somaleista ei pidetä. Kun ekan kerran puhuttiin että siellä on sota ja tulee sotapakolaisia, tottakai ihmiset ajatteli että tulee naisia ja lapsia, mutta kun ekana tulee miehiä nahkatakeissa, ehkä mm. siksi moni ei ymmärrä sen kansan luonnetta eikä pidä minään. Sellainen kansa, joka on ollut isompaa ja vahvempaa vastassa, surkeilla aseilla ja pelkällä sisulla, ei ymmärrä että sotapakolaiset olisi miehiä.
Suomi aikanaan taisteli ulkoista vihollista vastaan. Somaliassa sen sijaan on loputon sisällissota, ja sen ongelmathan johtuvat juuri siitä että siellä on liikaa miehiä taistelemassa keskenään. Ei se tilanne todellakaan parane sillä että niitä olisi lisää.
Luulen että suomalaiset yleensä ymmärtävät tämän. Se syy, miksi somaleista oikeastaan ei pidetä, voidaan kiteyttää kahteen lukuun: yli 10 kertaa kantaväestöä suurempi väkivaltarikollisuus, ja 59% työttömyys. Tämä on yksinkertaisesti liikaa, ihan riippumatta siitä ovatko he oikeastaan turvapaikan tarpeessa vai eivät.
Quote from: Vera on 19.11.2009, 21:59:06
Suomi aikanaan taisteli ulkoista vihollista vastaan. Somaliassa sen sijaan on loputon sisällissota, ja sen ongelmathan johtuvat juuri siitä että siellä on liikaa miehiä taistelemassa keskenään. Ei se tilanne todellakaan parane sillä että niitä olisi lisää.
älä nyt takerru pikkuasioihin. ollaan iloisia siitä, että saamme osallistua sisällissodan rahoittamiseen.
vai ei kai kukaan niin tyhmä ole, ettei usko tuohonkaan?
ps. irakilaistenkin kohtalo on kammottava. kaikki saddamin kannattajat kun ovat joutuneet kamalan kiusauksen kohteeksi... vai jenkkejäkö pakoon ne sieltä lähti?
Tyytyisin varmaan siihen kaksioon mikä annetaan, vaikka vähän ahdasta olisikin. Itse koittaisin sitä tilaa hankkia itseansaituilla rahoilla.
Mitä hemmettiä tämmöist kaisat oikein ajattelee?? Vai onko se liikaa vaadittu?
Itse laitoin tämän kommentin:
Kyllä sinä Kaisa rukka olet pihalla kuin lumiukko.
Ensinnäkin ihmettelet pakolaisten vähäistä määrää. Tiesitkö että esim. Espanjassa on vähemmän pakolaisia suhteutettuna väkilukuun.
Totta on että sotalapsia lähetettiin Ruotsiin, mutta ei ne olleet 16-25 vuotiaita poikia ja ei vanhemmat pyrkineet samantien perässä.
Ihailemasi Jelenankin sukulaisten ansiosta asutettiin tynkä-Suomeen melkein puoli miljoonaa Karjalan evakkoa. Siellä ne Jelenat ja Alekseit vieläkin pitävät miehitystään yllä.
Kaisa Viitasen kirjoituksen otsikko ja loppupäätelmä on tässä.
QuoteMitä jos minä joutuisin maanpakoon?
Silti monen suomalaisenkin suvussa on niitä, jotka lähtivät paremman elämän toivossa uudisraivaajaksi Amerikkaan tai lähettivät lapsensa sotaa turvaan Ruotsiin.
Maanpakoon lähdetään uudisraivaajina paremman elämän toivossa, ei siis haeta turvapaikkaa esimerkiksi poliittisen vainon vuoksi? Pakeneminen maasta = turvapaikka = omalla työllä aikaansaatu vauraampi elämä? Vai miten tämän yhtälön oikein kuuluu mennä?
Suomalaiset lähettivät lapsiaan turvaan Ruotsiin sota-aikana. Totta. Useimmat lapset palasivat, kun sota oli ohi. Kaikki eivät palanneet. Kaikkien elämä Ruotsissa ei myöskään osoittautunut miksikään onnentarinaksi. Vasta viime vuosina on uskallettu puhua, miten sotalapset kohtasivat muun muassa hyväksikäyttöä.
Olen äitini kanssa puhunut tästä sotalapsiasiasta. Hän olisi sotalapseksi päässyt, muttei halunnut lähteä. Olen myös omalta kohdaltani ajatellut asiaa. Jos minut olisi vasten tahtoani lähetetty kotoa pois vieraaseen maahan vieraiden ihmisten luo, en olisi varmaan koskaan toipunut siitä.
Tuntuisi myös aika nololta saada kuulla, että pappa häipyi yksinään jättäen muijan ja mukulan oman onnensa nojaan sotaa käyvään maahan. Vaikka näin se menee nykyään, eikä kukaan kyseenalaista asiaa.
On myös sangen irvokasta verrata suomalaisia sotalapsia somalialaisiin sotalapsiin. Somalilasten parrankasvu antaisi aihetta verrata heitä mieluummin niihin suomalaisiin nuorukaisiin, jotka samanikäisinä puolustivat omaa maataan.
Mitä jos minä joutuisin maanpakoon.. Hmm?
Minne menisin en tiedä. Mutta tod näk minne menisinkään, raiskaisin naiset, hakkaisin miehet ja syyttäisin rasismista, ja huonosta kohtelusta kiinni jäädessäni!
Quote from: JulianAlexander on 19.11.2009, 23:39:03
Mitä jos minä joutuisin maanpakoon.. Hmm?
Minne menisin en tiedä. Mutta tod näk minne menisinkään, raiskaisin naiset, hakkaisin miehet ja syyttäisin rasismista, ja huonosta kohtelusta kiinni jäädessäni!
Voisit selitellä "sotatraumalla" tekosiasi. (naurattaa :D )
Voisin lisätä tähän vielä sen, kuten Vera aiemmin totesikin, että somalit sotivat keskenään ja suomalaiset sotivat ulkoista vihollista, Neuvostoliittoa vastaan. Asia ei kuitenkaan siitä muutu, vaikka toisen maailmansodan kohdalle sijoittaisi Suomen sisällissodan, jota ei kaikkien mielestä saa vieläkään kutsua sisällissodaksi.
Asia, mikä minua vatuttaa luultavasti eniten koko nykyisessä turvapaikkasysteemissä, on monien turvapaikan nojalla oleskeluluvan saaneiden välillä aivan uskomaton röyhkeys ja halu muuttaa kohdemaataan entisen kotimaansa kaltaiseksi.
Kun suomalaiset lähtivät sotalapsiksi, kohdemaassa tuskin oli tarjolla monikulttuurikursseja niille, jotka hoitivat suomalaislasten vastaanoton. Suomalaisille ei ollut myöskään tarjolla erityiskohtelua, jotta nämä tuntisivat olonsa kotoisaksi. Ei edes monikulttuurin mallimaana pidetyssä Amerikan Yhdysvalloissa. Monikulttuuritäti ei ollut luennoimassa vastaanottajille, mitä tarkoittaa sana sisu.
Toista on nykyään. Monikulttuurin valekaavussa suomalaiset (ja muut eurooppalaiset maat) ovat valmiita matelemaan islamin esittämien mitä naurettavimpien vaatimusten edessä. Muslimilasten piirroskuvakielto kouluopetuksessa on tästä elävä esimerkki. Voiko tästä typerämpää monikulttuuria enää olla? Edes sikavapaagrilli ei yllä tälle tasolle.
Ja tietenkin ne valtaisat rahasummat, joita turvapaikkaa hakevat maksavat salakuljettajilleen. Mistä ne rahat oikein tulevat ja mihin ne menevät?
Vastaus Kaisa Viitasen kysymykseen on, että olen kyllä miettinyt millaista olisi joutua maanpakoon.
Quote from: Phantasticum on 20.11.2009, 00:01:08
Kun suomalaiset lähtivät sotalapsiksi, kohdemaassa tuskin oli tarjolla monikulttuurikursseja niille, jotka hoitivat suomalaislasten vastaanoton. Suomalaisille ei ollut myöskään tarjolla erityiskohtelua, jotta nämä tuntisivat olonsa kotoisaksi. Ei edes monikulttuurin mallimaana pidetyssä Amerikan Yhdysvalloissa. Monikulttuuritäti ei ollut luennoimassa vastaanottajille, mitä tarkoittaa sana sisu.
Yhdysvalloissa ei itse asiassa ole hirveän paljon sellaisia mokutätejä nytkään. Silloin kun me itse tultiin sinne pakolaisina 80-luvulla, pakolaisjärjestön täti kertoi missä kielikurssit järjestetään, missä on työpaikkailmoituksia, ja että kannattaa löytää töitä neljässa kuukaudessa, muuten diskorahat vähenee. Se oli ainoa kerta kun näimme sen.
Yllättävä kyllä väite "rahat vähenee 4kk päästä" tehosi kotoutumiseen ihan eri tavalla kuin hienot kotoutumissuunnitelmät, mukaanlukien Iranista ja Irakista tulleilla ihmisillä.
Se oli 80-luvulla mutta kuulemma sama meno jatkuu nytkin. (Paitsi että eräs afrikkalainen ryhmä löysi ne osavaltiot joissa rahaa rittää pidemmin kuin muualla. :) )
Siellä on kyllä tämän lisäksi ihan vapaaehtoisia "kotouduttajia" (varsin mukavia sellaisia) jotka tutustuvat pakolaisperheisiin ja esim. kertovat niille miten se kiitospäivän kalkkuna laitetaan oikein. Se ei ole hirveän olennaista mutta aika mukavaa.
Aah, ompa ihana lukea Veran juttuja.
Vaikka ne ovatkin vain pieniä ihania tähdenlentoja öisellä tavaalla, niin silti ne luovat uskoa ja toivoa inhorealisti-kyynisen äijän sieluun:"Jospa sittenkin Suomi tekisi asiat toisin...."
Kiitos. :-*
Lähtisin pakoon naapurimaahan, tai johonkin suht lähelle, RIIPPUEN siitä mihin rahat riittävät ja mihin asti on järkevää maksaa itsensä.
Quote from: Vera on 20.11.2009, 00:19:20
Yhdysvalloissa ei itse asiassa ole hirveän paljon sellaisia mokutätejä nytkään. Silloin kun me itse tultiin sinne pakolaisina 80-luvulla, pakolaisjärjestön täti kertoi missä kielikurssit järjestetään, missä on työpaikkailmoituksia, ja että kannattaa löytää töitä neljässa kuukaudessa, muuten diskorahat vähenee. Se oli ainoa kerta kun näimme sen.
Siellä on kyllä tämän lisäksi ihan vapaaehtoisia "kotouduttajia" (varsin mukavia sellaisia) jotka tutustuvat pakolaisperheisiin ja esim. kertovat niille miten se kiitospäivän kalkkuna laitetaan oikein. Se ei ole hirveän olennaista mutta aika mukavaa.
Minulla on ollut sellainen käsitys, että nämä amerikkalaiset Chinatownit ja Little Italyt - joita siis pidetään esimerkillisinä ilmiöinä siitä, miten monikulttuurisuus on rikkaus ja voimavara - ovat kaikesta monikulttuurisesta hötöstä huolimatta hyvin amerikkalaisia ja niiden asukkaat hyvin isänmaallisia. Amerikansuomalaiset ehkä muistavat sukujuurensa, mutta siitä huolimatta he ovat amerikkalaisia.
That's the point.Itselleni ei koskaan tullut mieleen, että olisin siirtynyt toiseen maahan siirtyessäni toiseen kaupunginosaan, vaikka ulkoiset kuoret muuttuivat. Amerikkalaisten patriotismi on aivan omaa luokkaansa.
This is my country. This is the United States of America. I am proud to be an American. Tästä ei voi erehtyä.
Niin. Kiitospäivän kalkkuna ei ehkä ole se olennaisin juttu, mutta
oh well, it is so all-American. :P
En osaa sanoa, sujuuko se kotoutuminen nykyään kaikilla Amerikkaan saapuvilla siirtolaisryhmillä yhtä hyvin kuin edellisillä sukupolvilla. En tarkoita tässä nyt mitään rikollisuudesta leipänsä ansaitsevia latinojengejä tai Meksikon rajan takaa tulevia laittomia siirtolaisia, vaan "varsinaisista" muslimimaista tulevia maahanmuuttajia.
Sinänsä osaisin kyllä kuvitella, että jotkut muslimimaahanmuuttajat kokevat itsensä niin ylivertaisiksi vääräuskoisiin nähden, ettei se kotoutuminen Amerikkaan ole heille yhtään sen helpompaa kuin Eurooppaankaan. Yksi varsin merkittävä ero on kuitenkin siinä, että Amerikassa
every individual has an opportunity to be the master of his own fate.
Quote from: Phantasticum on 19.11.2009, 22:44:13
Kaisa Viitasen kirjoituksen otsikko ja loppupäätelmä on tässä.
QuoteMitä jos minä joutuisin maanpakoon?
Silti monen suomalaisenkin suvussa on niitä, jotka lähtivät paremman elämän toivossa uudisraivaajaksi Amerikkaan tai lähettivät lapsensa sotaa turvaan Ruotsiin.
Suomalaiset lähettivät lapsiaan turvaan Ruotsiin sota-aikana. Totta. Useimmat lapset palasivat, kun sota oli ohi. Kaikki eivät palanneet. Kaikkien elämä Ruotsissa ei myöskään osoittautunut miksikään onnentarinaksi. Vasta viime vuosina on uskallettu puhua, miten sotalapset kohtasivat muun muassa hyväksikäyttöä.
On myös sangen irvokasta verrata suomalaisia sotalapsia somalialaisiin sotalapsiin. Somalilasten parrankasvu antaisi aihetta verrata heitä mieluummin niihin suomalaisiin nuorukaisiin, jotka samanikäisinä puolustivat omaa maataan.
Itseni mielestä tämä sotalapsi-kortti on kyllä aika huono veto, jos sitä käytetään jonkin ihmissalakuljetusvetoisen humanitäärisen maahanmuuton puolustelussa.
Kysehän on periaatteessa ruotsalaisten rahapiirien omantunnon helpottamisesta. Siellä tajuttiin heti kättelyssä, että kun Ruotsi kieltäytyi antamasta laajamittaista sotilasapua Suomelle, suomalaiset jäivät talvisodassa täysin yksin NL:a vastaan. Talvisodan aikaan NL ja natsi-Saksa olivat ylimpiä ystäviä ja yhteistyötä tehtiin myös sotilaallisesti. Ruotsi taas toimitti natsi-Saksan sotateollisuudelle raaka-ainetta, joten se siis auttoi välillisesti Suomen vihollista talvisodan aikaan. Teollisuuspiirit, jotka Ruotsissa tekivät isoimman tilin tästä tuottoisasta kaupasta, olivat pitkälti samoja, jotka vaikuttivat ruotsalaisissa hyväntekeväisyysjärjestöissä. Juuri nämä järjestöt nimenomaan
vaativat sotalapsia Ruotsiin, vaikka nämä olisi voitu pitää täysin turvallisissa olosuhteissa Suomessakin, jossain maaseudulla, kaukana rintamalta, kaupungeista tai sotilaskohteista (lue pois pommituskohteista). Aluksi ajatusta vastustettiin Suomessa, mutta Suomen johto ei halunnut nöyryyttää ruotsalaisia vaikutusvaltaisia piirejä ja heidän vaatimuksiinsa suostuttiin. Tällä haluttiin pitää välit hyvinä mahdolliseen tulevaan liittolaiseen.
Asian arkaluontoisuudesta kertoo jotain se, että
kaikki arvostelu sotalapsi-operaatiota vastaan kiellettiin Suomen johdon taholta.Sotalasten "vastaanottaminen" Ruotsiin varmaan turvaan on sinänsä humanitäärinen ja kaunis ele, varsinkin vastaanottaneilta ruotsalaisperheiltä, mutta se on vain seurausta ruotsalaisten rahapiirien omantunnon valkaisussa. Aiheuttihan natsi-Saksalta saadut "verirahat" taatusti tunnontuskia teollisuuspiireissä, joten suomalaislasten auttaminen on saattanut hieman helpottaa oloa.
Nyttemminhän arkistojen avauduttua tiedämme, että jos Suomen rintama olisi murtunut, eivät NL:n joukot olisi pysähtyneet Tornionjoelle, vaan Kiirunan ja Jällivaaran kaivokset olisi otettu Itänaapurin haltuun. Siten suomalaisten sotilaiden taistelu turvasi paitsi Suomen, myös Ruotsin alueen koskemattomuutta.
Toivoisin, että tämä asia tuli nyt selväksi kaikille ja sotalapsi-kortti voitaisiin lopullisesti laittaa samaan pakkaan kuin se
orjalaivojen terva.
Siis jos sitä käytetään "pätevänä" syynä ottaa Suomeen Afrikan ja Aasian, pääosin ylikansoituksesta johtuvaa, humanitääristä turvapaikkaturismia.
Quote from: halinen on 20.11.2009, 02:19:36
Itseni mielestä tämä sotalapsi-kortti on kyllä aika huono veto, jos sitä käytetään jonkin ihmissalakuljetusvetoisen humanitäärisen maahanmuuton puolustelussa.
Sotalapsikortti onkin surkea kortti, sakattava hakku, mutta kun parempaakaan ei ole, on sitten käytettävä sitä. Kyllä ihan oikeasti jokainen aikuinen nettiväittelijä tietää sotalapsiperusteen täydellisen onttouden, mutta kun muutakaan ei ole.
Quote from: halinen on 20.11.2009, 02:19:36
Kysehän on periaatteessa ruotsalaisten rahapiirien omantunnon helpottamisesta. Siellä tajuttiin heti kättelyssä, että kun Ruotsi kieltäytyi antamasta laajamittaista sotilasapua Suomelle, suomalaiset jäivät talvisodassa täysin yksin NL:a vastaan. Talvisodan aikaan NL ja natsi-Saksa olivat ylimpiä ystäviä ja yhteistyötä tehtiin myös sotilaallisesti. Ruotsi taas toimitti natsi-Saksan sotateollisuudelle raaka-ainetta, joten se siis auttoi välillisesti Suomen vihollista talvisodan aikaan. Teollisuuspiirit, jotka Ruotsissa tekivät isoimman tilin tästä tuottoisasta kaupasta, olivat pitkälti samoja, jotka vaikuttivat ruotsalaisissa hyväntekeväisyysjärjestöissä. Juuri nämä järjestöt nimenomaan vaativat sotalapsia Ruotsiin, vaikka nämä olisi voitu pitää täysin turvallisissa olosuhteissa Suomessakin, jossain maaseudulla, kaukana rintamalta, kaupungeista tai sotilaskohteista (lue pois pommituskohteista). Aluksi ajatusta vastustettiin Suomessa, mutta Suomen johto ei halunnut nöyryyttää ruotsalaisia vaikutusvaltaisia piirejä ja heidän vaatimuksiinsa suostuttiin. Tällä haluttiin pitää välit hyvinä mahdolliseen tulevaan liittolaiseen.
Asian arkaluontoisuudesta kertoo jotain se, että kaikki arvostelu sotalapsi-operaatiota vastaan kiellettiin Suomen johdon taholta.
Sotalasten "vastaanottaminen" Ruotsiin varmaan turvaan on sinänsä humanitäärinen ja kaunis ele, varsinkin vastaanottaneilta ruotsalaisperheiltä, mutta se on vain seurausta ruotsalaisten rahapiirien omantunnon valkaisussa. Aiheuttihan natsi-Saksalta saadut "verirahat" taatusti tunnontuskia teollisuuspiireissä, joten suomalaislasten auttaminen on saattanut hieman helpottaa oloa.
Nyttemminhän arkistojen avauduttua tiedämme, että jos Suomen rintama olisi murtunut, eivät NL:n joukot olisi pysähtyneet Tornionjoelle, vaan Kiirunan ja Jällivaaran kaivokset olisi otettu Itänaapurin haltuun. Siten suomalaisten sotilaiden taistelu turvasi paitsi Suomen, myös Ruotsin alueen koskemattomuutta.
Toivoisin, että tämä asia tuli nyt selväksi kaikille ja sotalapsi-kortti voitaisiin lopullisesti laittaa samaan pakkaan kuin se orjalaivojen terva.
Siis jos sitä käytetään "pätevänä" syynä ottaa Suomeen Afrikan ja Aasian, pääosin ylikansoituksesta johtuvaa, humanitääristä turvapaikkaturismia.
Surkeita tai kokonaan keksittyjä perusteita, sotalapsia, Amerikkaan, Ruotsiin ja eläkeläisten Espanjaan muuttoa käytetään, kun kunnon perusteet täydellisesti puuttuvat. Juuri tuo perustelujen heikkous kertoo asioiden tilasta. Ja kun perusteet ovat tasoa sotalapsi/orjalaivaterva*, kertoo se kyllä sitten itse puolustellun asian oikeutuksestakin. Keskustelussa, milloin kuulen noita huuhaa-perusteita, tapaan kysyä, että eikö opponentilla ole kunnon perusteita kun joutuu turvautumaan noin heikkoihin.
*Kaikkien aikojen surkein ja kuvottavin rimanalitus näissä perusteissa tuli Kimmo Kiljuselta. "Lentäväthän linnutkin" ja "hänelläkin on sielu" sitten palkittiinkin Brysselin matkan puutteella. Joskus ihmiset todellakin osaavat valita oikein.
Jos joku vielä väittää näitä turvapaikanhakijoita siirtolaisiksi ja vertaa niitä suomalaisiin sotalapsiin, tai Amerikkaan lähteneisiin työtätekeviin ihmisiin, niin minulta menee totaalisesti hermot. Ei voi olla näin tyhmiä ihmisiä tässä maassa.
Alan vakavasti harkita Euroopasta pois muuttoa.
>:(