Hommaforum Testi

QuoteEn ole rasisti, mutta...
Maahanmuutosta, monikulttuurisuudesta ja kritiikistä

Toimittanut
Keskinen Suvi, Rastas Anna & Tuori Salla


Suomalaiseen julkiseen keskusteluun juurtui talvella 2008–2009 uusi sana, maahanmuuttokriittisyys. Keskustelu maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta politisoitui, mutta mihin jäi kriittinen arviointi kovasanaisesta ja uhkakuvia painottavasta maahanmuuttokritiikistä?

Kirjassa asiantuntijat osallistuvat vilkkaana jatkuvaan maahanmuuttokeskusteluun analysoimalla sen sisältöjä ja seurauksia. Millaista keskustelua tuottavat itseään maahanmuuttokriittisiksi kutsuvat ja heidän näkemyksiään myötäilemään ryhtyneet poliitikot ja virkamiehet? Millaisen roolin media on ottanut suhteessa erilaisiin maahanmuuttopoliittisiin näkemyksiin? Mitkä ovat olleet maahanmuuttajien mahdollisuudet osallistua keskusteluun?  

Tutkijoiden ohella maahanmuuttokeskustelua ja suomalaista monikulttuurisuutta analysoivat vuosia pakolais- ja maahanmuuttotyön kentällä toimineet eri alojen ammattilaiset, myös sellaiset suomalaiset, joita kutsutaan, tai luullaan, maahanmuuttajiksi.  

Kirja on ennen kaikkea kollektiivinen puheenvuoro asiallisen ja muita ihmisiä kunnioittavan keskustelun puolesta. Eri näkökulmia ja runsaasti asiatietoa sisältävänä kirja soveltuu myös oppikirjaksi kaikille niille, jotka tarvitsevat valmiuksia osallistua maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta käytävään keskusteluun.

Kirjoittajat: Said Aden, Camilla Haavisto, Veronika Honkasalo, Karina Horsti, Laura Huttunen, Suvi Keskinen, Ullamaija Kivikuru, Mikko Lehtonen, Kaisla Löyttyjärvi, Johanna Matikainen, Husein Muhammed, Outi Pärnänen, Pentti Raittila, Anna Rastas, Leena Suurpää ja Leena-Kaisa Åberg

160 s., nid.
ISBN 978-951-768-248-0
1. painos
32.21
Lokakuu 2009

26,00 €
Osuuskunta Vastapaino

http://www.vastapaino.fi/vp/index.php?page=shop.product_details&flypage=$flypage&product_id=354

QuoteI MAAHANMUUTTOKESKUSTELU JA SEN SEURAUKSET
Said Aden: Ikuisesti pakolaisina? Maahanmuuttokeskustelu Suomen somalialaisten näkökulmasta
Suvi Keskinen: Normalisoituuko rasistinen retoriikka? Politisoituvan maahanmuuttokeskustelun rajanvedot
Anna Rastas: Rasismin kiistäminen suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa

II MEDIA
Pentti Raittila: Journalismin maahanmuuttokeskustelu: hymistelyä, kriittisyyttä vai rasismi tukemista?
Karina Horsti: Kyllä Suomeen yksi nainen mahtuu! Turvapaikanhakijat uhreina ja uhkana suomalaisessa julkisuudessa
Camilla Haavisto ja Ullamaija Kivikuru: Kuvasta sisältöön?

III SUOMALAISUUS, MAAHANMUUTTAJUUS JA RASISMI
Mikko Lehtonen: Olen suomalainen (lo sono finlandese)
Laura Huttunen: Mikä ihmeen maahanmuuttaja?
Kaisla Löyttyjärvi: Erilainen nuori

IV ASIANTUNTIJUUS ? KUULUUKO ÄÄNI JA KEITÄ HE OVAT?
Husein Muhammed: Alaikäiset turvapaikanhakijat syntipukkeina
Veronika Honkasalo ja Leena Suurpää: Tutkijoiden roolit rasismia ja nuoria koskevassa tiedontuotannossa
Johanna Matikainen, Outi Pärnänen ja Leena-Kaisa Åberg: Järjestönäkökulmia turvapaikkakeskusteluun

http://www.vastapaino.fi/vp/index.php?page=shop.product_details&flypage=shop.flypage&product_id=354&category_id=2&manufacturer_id=1&option=com_virtuemart&Itemid=26&alas=sisalto

No ei voi kiistää: ovat vastanneet maailman kohinoihin, ja tuottaneet tuotteen jonka uskovat myyvän. Ja varmasti, aivan takuuvarmasti mokuttava täysillä.

Tuohan on tietysti kaikkien poliittisesti aktiivisten oikeus, yrittää muutta maailmaa sellaiseksi kuin toivovat.

Quote27.4.2009 Kriittisiä puheenvuoroja maahanmuuttokeskusteluun, Tampere

Tämän hetkistä "kriittistä maahanmuuttokeskustelua" kriittisesti tarkasteleva seminaari/keskustelutilaisuus järjestetään Tampereella maanantaina 27.4. klo 12.30. Tilaisuus on suunnattu rasismin- ja monikulttuurisuuskysymysten parissa työskenteleville tutkijoille & opiskelijoille, toimittajille ja toimittajaopiskelijoille.

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Tampereen yliopiston Tiedotusopin laitos ja Rasmus-tutkijat.

OHJELMA
12.30-12.45 Salla Tuori (Åbo Akademi): Tervetulotervehdys Rasmus-tutkijoiden puolesta.

12.45-12.55 Pentti Raittila (Tampereen yliopisto): Journalismin maahanmuuttokeskustelu: hymistelyä, kriittisyyttä vai rasismin tukemista?

13.00-13.10 Said Aden (Helsingin kaupunki): Maahanmuuttokeskustelun vaikutukset maahanmuuttajatyössä ja maahanmuuttajayhteisöissä

13.15-13.25 Suvi Keskinen (Turun yliopisto) Normalisoituuko rasistinen retoriikka? Politisoituvan maahanmuuttokeskustelun rajanvetoja.

13.30-14.30 Keskustelua ja kahvi

14.30-14.40 Mikko Lehtonen (Tampereen yliopisto): Suomalaisuus maahanmuuttokeskustelun sokeana pisteenä.

14.45-14.50 Helena Jerman (Helsingin yliopisto): Tutkija kohtaa median kuvan maahanmuuttajista

14.55-15.05 Leena Suurpää & Veronika Honkasalo

(Nuorisotutkimusverkosto): Otsikko vahvistamatta

15.10-15.20 Karina Horsti (Helsingin yliopisto): Turvapaikanhakijat uhreina - uutiskehyksen voima rasismin vastustamisen näkökulmasta

Kansan Uutiset: Keskustelu maahanmuutosta on osaamatonta ja tietämätöntä (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/keskustelu_maahanmuutosta_on_osaamatonta_ja_tiet%E4m%E4t%F6nt%E4_1857018.html) 29.4.2009

Voi vain hämmästellä, miten siitä 90-luvun johtavasta mediakulttuurin tutkija Mikko Lehtosesta sukeutui väsynyttä mantraa hymisevä muka-radikaali ja muka-kriittinen aivoafasiapönöttäjä. Ukon jorinat (so. kolumnit) ovat takuupitoisesti juuri tuonkaltaisia, aivottoman väsyneitä "huomioita" täynnä tyyliin: Hei, se joka sanoo "en ole rasist on oikeasti rasisti..." jne.

Mikko ja kumppanit voisivat pohtia, miten virke sitten pitää aloittaa, jos ei ole rasisti mutta haluaa kritisoida johonkin etniseen ryhmään liittyvää asiaa. Varmaan "ihanaa, väistämätöntä, tarpeellista..." jne.

Kyseessä on varmasti sellainen tutkijoiden toisiinsa kohdistama suvaitsevaisuusnokittelu (antologia kun on kyseessä), että eiköhän pistetä joukkotilaus pystyyn; syysiltojen ratoksi on tarjolla takuuvarmaa aivonyrjähdysten sm-kisaa oikein paperille dokumentoituna eli tahatonta komiikkaa. Saisivat Vastapainollakin aprikoida, miksi ne rasistit tätä kirjaa oikein tilaavat. Pidetään vaikka levyraati (kirjaraati), kuka antologian kirjoittajista vaappuu korkeimmille suvatitsevaisuusnokittelupisteille lukijoiden mielestä.

Quote from: Juki on 23.09.2009, 00:14:32
Saisivat Vastapainollakin aprikoida, miksi ne rasistit tätä kirjaa oikein tilaavat.

Vastapaino ei yhteiskunnallisesta aihepiiristä juuri muuta kustanna kuin postmodernistisesta ja neomarksilaisesta viitekehyksestä käsin kirjoitettua ideologista paskaa ja moralismia. Tuskin on vähäisintäkään syytä odottaa, etteikö ko. pamfletti noudattaisi tätä sääntöä. Joutunen silti lukemaan, kun todennäköisimmin ilman kustannuksia tämä onnistuu, mutta en voi suositella Vastapainon tukemista taloudellisesti teosta ostamalla.

QuoteEn ole rasisti, mutta...
Maahanmuutosta, monikulttuurisuudesta ja kritiikistä

Suomalaiseen julkiseen keskusteluun juurtui talvella 2008–2009 uusi sana, maahanmuuttokriittisyys. Keskustelu maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta politisoitui, mutta mihin jäi kriittinen arviointi kovasanaisesta ja uhkakuvia painottavasta maahanmuuttokritiikistä?

En ole Rastaan ja kumppaneiden teosta lukenut. Toteaisin kuitenkin kirjaa lukematta, että tällä "En ole rasisti, mutta..." -strategialla "suvaitsevaiset" saavat ohjattua maahanmuuttokeskustelun pois maahanmuuton ongelmakohdista.

Minulle on aivan yhdentekevää, luokittelevatko Rastas ja kumppanit minut "En ole rasistiksi, mutta...", maahanmuuttokriittiseksi vai ihan joksikin muuksi. Olen kysynyt monta kertaa aikaisemminkin, milloin alkaa julkinen keskustelu niistä asioista, jotka aikaansaavat maahanmuuttokriittisyyttä. Jään odottelemaan.

Quote from: gloaming on 23.09.2009, 00:48:58
Vastapaino ei yhteiskunnallisesta aihepiiristä juuri muuta kustanna kuin postmodernistisesta ja neomarksilaisesta viitekehyksestä käsin kirjoitettua ideologista paskaa ja moralismia. Tuskin on vähäisintäkään syytä odottaa, etteikö ko. pamfletti noudattaisi tätä sääntöä. Joutunen silti lukemaan, kun todennäköisimmin ilman kustannuksia tämä onnistuu, mutta en voi suositella Vastapainon tukemista taloudellisesti teosta ostamalla.

Vastapainolle kuitenkin plussaa siitä, että se julkaisee Mitä on valistus - teosta ilmaisena PDF:nä. Kirja sisältää aivan hyviä, klassisia tekstejä. Vaikka toki onkin painottunut komuroskaan ;)

Quote from: Phantasticum on 23.09.2009, 01:28:28
En ole Rastaan ja kumppaneiden teosta lukenut. Toteaisin kuitenkin kirjaa lukematta, että tällä "En ole rasisti, mutta..." -strategialla "suvaitsevaiset" saavat ohjattua maahanmuuttokeskustelun pois maahanmuuton ongelmakohdista.

Kirjoittajat ovat rasismi- ja mediatutkijoita, pakolaisbisneksen edunsaajia ja näyteikkunaetnoja. Ei siis esimerkiksi siirtolaisuuden, ihmissalakuljetuksen tai rajavalvonnan asiantuntijoita, poliisin tai maahanmuuttoviraston virkamiehiä, joilla olisi näkemystä maahanmuuton ja pakolaisuuden määrästä ja laadusta, syistä ja seurauksista. Mukaan ei ole ennakkotietojen perusteella mahtunut ensimmäistäkään sosiaalisen maahanmuuton äkillistä jyrkkää kasvua ja sen mukanaan tuomia ongelmia myöntävää kirjoittajaa/puheenvuoroa, varsinaisesta maahanmuuttokriittisyydestä nyt puhumattakaan.

Kuten kirjan neljän eri osion otsikoistakin näkee (maahanmuuttokeskustelun seuraukset, media ja maahanmuuttokeskustelu, suomalaisuuden rasismi, asiantuntijuus maahanmuuttokeskustelussa), niin tarkoitus on keskustella metatasolla maahanmuuttokeskustelusta ja sen seurauksista ja hallinnasta, ei konkreettisella tasolla maahanmuutosta ja sen seurauksista ja hallinnasta.

Hyvä silti näinkin. Tämä pieni tutkijaporukka maalaa itseään nurkkaan hokemalla rasismia ja vaatimalla muiden puhuvan vain heidän luvallaan ja tavallaan. He eivät sitä kokoustelultaan huomaa, mutta tuollaisen kontrollin aika on internetin myötä mennyttä. Mitä enemmän julkisuutta norsunluutorneihinsa kritiikiltä piiloon vetäytyneiden rasismitutkijoiden mielipiteet saavat, niin sitä enemmän heidän asiantuntijuusauktoriteettinsa rapisee. Ihmiset voivat netissä kaikessa rauhassa verrata omia ajatuksiaan muiden ajatuksiin, kun  vastakkaiset väitteet pannaan rinnakkain (http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2009_13/133791.htm). Ja sitten valita puolensa.

Vielä koittaa sekin päivä, että joku meistä toimittaa vastaavia julkaisuja samasta aiheesta ;)

Quote from: Phantasticum on 23.09.2009, 01:28:28

QuoteEn ole rasisti, mutta...
Maahanmuutosta, monikulttuurisuudesta ja kritiikistä

Suomalaiseen julkiseen keskusteluun juurtui talvella 2008–2009 uusi sana, maahanmuuttokriittisyys. Keskustelu maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta politisoitui, mutta mihin jäi kriittinen arviointi kovasanaisesta ja uhkakuvia painottavasta maahanmuuttokritiikistä?

En ole Rastaan ja kumppaneiden teosta lukenut. Toteaisin kuitenkin kirjaa lukematta, että tällä "En ole rasisti, mutta..." -strategialla "suvaitsevaiset" saavat ohjattua maahanmuuttokeskustelun pois maahanmuuton ongelmakohdista.

Naulan kantaan. Kuinka paljon katteellisia ja asiallisia vastauksia maahanmuuttokritiikille onkaan tullut? Kyllä kritiikkiin pitäisi ensin vastata kunnolla. Todisteluvastuu on sysätty pääosin kokonaan kriittisille ja mokuttajat ovat lähinnä keskittyneet olkiukkoihin, henkilökohtaisuuksiin ja eritoten kritiikin kritisointiin.

Ja että mihinkö siis jäi kritiikin kritiikki? Sallikaa nauraa.

Quote from: Zngr on 23.09.2009, 07:10:12
Vielä koittaa sekin päivä, että joku meistä toimittaa vastaavia julkaisuja samasta aiheesta ;)

Elä uso!  Jos tarkoitat, että jossain vaiheessa mamumaniasta eroon päästyämme elämä palaa järkeville linjoille, ja että tuossa tilanteessa olisimme pistämässä painoa toiseenkin vaakakuppiin, olet mielestäni väärässä.  Noin ei ole käyvä, eikä noin käynyt ennenkään. Euroopan väestönvaihtohullutus jättää pysyvät vahingot Eurooppaan, jos siitä yleensä edes selvitäänkään illman että Eurooppa luhistuu islamilaiseen teokratiaan.  Jos kuitenkin palattaisiin järkeviin touhuihin muistelemaan menneitä naureskellen ja kirjoja kirjoitellen, luiskahtavat hullutuksen demagogit tästäkin kuin stalinistit  -70 ja –80-lukujen maanpetoksistaan.  Silloisista maanpettureista yksikään ei ole saanut ansaitsemaansa rangaistusta.  Stalinistitoimittajat, jotka ääeennen valehtelivat, propagoivat ja pimittivät tietoa saavat nykyään arvonimiä ja palkintoja elämänaikaisesta valehtelustaan.  Stasialidemlaattinen maanpetturi, joka ajoi Suomea osaksi Neuvostoliittoa ja toimi Stasin kätyrinä, on saanut korkean virka-aseman josta käsin jatkaa tuhotöitään ja aktiivista maanpetoksellista toimintaansa. 

Euroopan väestövaihdosta selvitään ainoastaan suurten mullistusten ja puhdistusten kautta.  Tällöin on mahdollista, että syylliset joutuvat vastuuseen. Tämä on oikeastaan ainoa valopilkku muuten niin pimeässä ja synkässä tilanteessa.  Punttien tasaaminen ja oikeuden jakaminen on lohdutuspalkinto eurooppalaisen hyvinvointiyhteiskunnan raunioilla seisoville.

Ja mieluusti vielä hamaan kolmanteen ja neljänteen polveen saakka.

QuoteKirjoittajat ovat rasismi- ja mediatutkijoita, pakolaisbisneksen edunsaajia ja näyteikkunaetnoja. Ei siis esimerkiksi siirtolaisuuden, ihmissalakuljetuksen tai rajavalvonnan asiantuntijoita, poliisin tai maahanmuuttoviraston virkamiehiä, joilla olisi näkemystä maahanmuuton ja pakolaisuuden määrästä ja laadusta, syistä ja seurauksista. Mukaan ei ole ennakkotietojen perusteella mahtunut ensimmäistäkään sosiaalisen maahanmuuton äkillistä jyrkkää kasvua ja sen mukanaan tuomia ongelmia myöntävää kirjoittajaa/puheenvuoroa, varsinaisesta maahanmuuttokriittisyydestä nyt puhumattakaan.

Juuri näin. Sieltä taatusti tulee "ennen kaikkea kollektiivinen puheenvuoro asiallisen ja muita ihmisiä kunnioittavan keskustelun puolesta".

Muita ihmisiä, niinpä niin.

Tuo nyt on niitä kirjoja, joiden julkaisua hävetään 20 vuoden kuluttua. Samaa mokutusliirumlaarumia kuulee nykyään joka tuutista aina päiväkodista asti. Missä kriittinen ajattelu? Missä asiantuntijoiden lausunnot? Missä tilastofaktat esimerkiksi maahanmuuttajien rikollisuudesta? Missä neutraali lähestymistapa? Missä älyllinen taso?

Tuo kollektiivinen aivo-oksennus on painettu vain mokuhöperrykseen vajonneiden sisarten ja veljien uskon vahvistukseksi. Arvoa sillä on vain sikäli, että se auttaa multikulttifasistien sieluntilan diagnoosissa. 

Jahas. Yliopistojemme turhimmat apurahaelätit jatkavat ansiokkaasti kulttuurimarksilaisen sanamagian viitoittamalla tiellä.

Paha tuohon on mitään sanoa, kun koko pefletin lähtökohta on mielestäni otsikkoa myöten väärä.

Suomen maahanmuuttopolitiikan kannalta ei ole olennaista, onko Jussi Halla-aho Mikko Lehtosen mielestä rasisti tai olenko minä Anna Rastaan mielestä rasisti.

Minä myönnän avoimesti ja antaumuksella, että kaikki ihmiset ovat rasisteja ja kaikki on rasismia. Ihan kaikki. Rasismin omnipotentti henki on läsnä kaikkialla. Etnon niskaan räystäältä tippuva syyssade on rakenteellista rasismia. Talven kylmyys on ilmastonmuutosrasismia. Rasismi on. Aina. Kaikkialla.

Siksi meidän kannattaisikin rasismin sijasta alkaa pikkuhiljaa keskustella niistä olennaisista kysymyksistä, eli kuten Maria Guzeninakin ansiokkaasti avasi, meidän tulisi puhua siitä, kuinka monta maahanmuuttajaa Suomella on varaa ottaa ilman että tänne muodostuu pysyvästi syrjäytyneiden mamujen etnogettoja.

(Jos joku sattuu selaamaan tuota opusta jossain, niin ilmoitelkaa, jos siinä on yhtään mitään sellaista, johon pystyisi suht järkiperäisin argumentein tarttumaan. Äkkiäkös tuollaiseen vastapefletin kirjoittaa.)

Quote from: gloaming on 23.09.2009, 00:48:58

Quote from: Juki on 23.09.2009, 00:14:32
Saisivat Vastapainollakin aprikoida, miksi ne rasistit tätä kirjaa oikein tilaavat.

Vastapaino ei yhteiskunnallisesta aihepiiristä juuri muuta kustanna kuin postmodernistisesta ja neomarksilaisesta viitekehyksestä käsin kirjoitettua ideologista paskaa ja moralismia. Tuskin on vähäisintäkään syytä odottaa, etteikö ko. pamfletti noudattaisi tätä sääntöä. Joutunen silti lukemaan, kun todennäköisimmin ilman kustannuksia tämä onnistuu, mutta en voi suositella Vastapainon tukemista taloudellisesti teosta ostamalla.

Eiköhän teos ole kaikkien Suomen kirjastojen tilauslistoilla.  Jo noilla tilauksilla kustantamo tekee hyvän tilin.

Mitenkähän muuten Jussin kiihotusteosta on mennyt kirjastoihin ympäri maata?  Pääkaupunkiseudulla (Helmet-kirjastot) näyttäisi olevan kolme kappaletta.  Tuo vaikuttaa melko pieneltä määrältä ottaen huomioon kohun sen ympärillä.  Lienevätkö lahjakappaleita?

Quote from: reino on 23.09.2009, 12:55:03
Yliopistojemme turhimmat apurahaelätit...

Ikävä kyllä ko. turhakkeilla taitaa pääosin olla virka.

Minua suuresti ihmetyttää, että miksi ihmeessä maahanmuuttokriittisten mahdollista rasismia tuodaan niin kiihkeästi esiin. On keskustelun kannalta yhden tekevää, onko joku rasisti vai ei tai miksi hän kannattaa esittämäänsä linjaa. Ainoa oleellinen asia on argumentti itsessään: onko se looginen, koherentti ja mielekäs.

Aivan sama, kuin jos vastustaisi moottoriteitä, kasvissyöntiä tai luonnonsuojelua vain siksi, että Hitler sattui kannattamaan niitä.

Onkohan tämän "kriittisen" kirjan kirjoittajiille tullut edes mieleen sellaista vaihtoehtoa, että ihmiset joutuvat kieltämään olevansa rasisteja vain siitä yksinkertaisestä syystä, että rasisti-korttia heilutetaan liian innokkaasti? Toisin sanottuna, tämä ärsyttävä ja sinänsä turha maneeri onkin vain seuraus siitä, että mokuttajat leimaavat perusteetta kaikki mokuortodoksiasta vähänkään lipeävät rasisteiksi, eikä siitä, että "rasistit" eivät ole heränneet synnintuntoon. Veikkaanpa, että 50-luvun Yhdysvalloissa aika moni puheenvuoro alkoi sanoilla "En ole kommunisti, mutta..." Tarkoittiko tämä sitä, että kaikkialla vaani piilokommunisteja vaiko ainoastaan sitä, että poliittinen ilmapiiri oli muuttunut vainoharhaiseksi erään senaattorin terhakkaan kommunistien metsästyksen takia?

"Kiistelty historioitsija Norman Finkelstein on sitä mieltä, että juutalaisvihan käsitettä käytetään Israelissa ennen kaikkea poliittisena aseena. Stephen M. Walt ja John J. Mearsheimer väittävät kirjassaan, että israelilaisilla lobbareilla on kohtuuttoman paljon vaikutusvaltaa Washingtonissa. Dokumentissa pohditaan, miksi toiset näkevät saman asian juutalaisvihana ja toiset kritiikkinä Israelin hallitusta kohtaan. Onko nykypäivän juutalaisviha erilaista kuin kaikkia vähemmistöjä halveksiva rasismi?"

Lähde (http://ohjelmat.yle.fi/dokumenttiprojekti/ohjelmisto/salainen_sota)

Yle Areena (http://areena.yle.fi/haku//uusimmat/hakusana/dokumenttiprojekti)
Defamation - A Yoav Shamir Film (http://www.defamation-thefilm.com/html/trailer1.html)

Quote from: M.EMinua suuresti ihmetyttää, että miksi ihmeessä maahanmuuttokriittisten mahdollista rasismia tuodaan niin kiihkeästi esiin. On keskustelun kannalta yhden tekevää, onko joku rasisti vai ei tai miksi hän kannattaa esittämäänsä linjaa. Ainoa oleellinen asia on argumentti itsessään: onko se looginen, koherentti ja mielekäs.

Ongelmana on myös rasismikäsitteen jatkuva ekspansio. Esimerkkinä, olemme lähellä tilannetta, jossa jokainen, joka ei lausu ääneen pyrkimystä jakaa planeetan (teoreettisia, koko diskurssihan on lähinnä puhdasta hattaraa ja otsalohkon, ei kun amygdalohippokampaalikompleksin ohutta yläpilveä) resursseja tasan per capita, määritetään näiden tahojen toimesta rasistiksi. Ts. sosioekonominen eriarvoisuus (joka siis tässä ajatteluviitekehyksessä on paha paha paha asia) olisi olennaisesti rasismin ilmentymä.

Quote from: M.E on 23.09.2009, 21:58:44
Minua suuresti ihmetyttää, että miksi ihmeessä maahanmuuttokriittisten mahdollista rasismia tuodaan niin kiihkeästi esiin. On keskustelun kannalta yhden tekevää, onko joku rasisti vai ei tai miksi hän kannattaa esittämäänsä linjaa. Ainoa oleellinen asia on argumentti itsessään: onko se looginen, koherentti ja mielekäs.

Arvelen, että juuri siksi. Monikultturismin varauksettomat ja kritiikittömät kannattajat tekevät kaikkensa, ettei itse kritiikkiin tarvitse vastata. Pelkään, että heidän näkemyksensä itse aiheesta on todellakin näin hataralla pohjalla. Koko tämän ajan olemme yrittääneet tieteellisesti todistaa pikkulapselle, että hänen karamellinsa on vahingollista terveydelle. "Mutku mä haluu-uu-uu-uun!"

Jos ihminen esittää kritiikkiä maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan, on hän maahanmuuttokriitikko. Jos ihminen esittää rasistisia kannanottoja, on hän rasisti. Kaikki maahanmuuttokriitikot eivät ole rasisteja, mutta kaikki rasistit ovat varmaankin maahanmuuttokriittisiä. Paitsi ne äärirasistit, jotka kaipaavat aktiivisesti näkyvää kohdetta 43-numeroisille mielipiteillensä. On silti varmaankin paljon helpompaa leimata kaikki sellaiset mielipiteet rasistisiksi, joita vastaan ei kykene asiaperustein argumentoimaan. Eli, no, kaikki.

Olen aina kuvitellut "rasisti"-sanan sisältävän jonkinlaisen negatiivisen arvolatauksen, mutta kun sitä viljellään näin kevytkenkäisesti ja heitellään korkeuksista kuin karkkia lapsille penkinpainajaispäivänä, niin ilmeisesti olen ollut väärässä. Ei siihen taida enää sisältyä juuri minkäänlaista merkitystä.

Rallallaa, ras-ras-ras, raasiistii, ratiritiristi, rasisti, rasirasirasisti. Rastisti. Rastas-isti-rasisti. Juu, ei tunnu miltään. Paitsi tuosta Rastasismista, siitä jäi vähän paha maku suuhun.

Quote from: M. on 23.09.2009, 22:18:11
Onkohan tämän "kriittisen" kirjan kirjoittajiille tullut edes mieleen sellaista vaihtoehtoa, että ihmiset joutuvat kieltämään olevansa rasisteja vain siitä yksinkertaisestä syystä, että rasisti-korttia heilutetaan liian innokkaasti? Toisin sanottuna, tämä ärsyttävä ja sinänsä turha maneeri onkin vain seuraus siitä, että mokuttajat leimaavat perusteetta kaikki mokuortodoksiasta vähänkään lipeävät rasisteiksi, eikä siitä, että "rasistit" eivät ole heränneet synnintuntoon.

Tosin kyllä se välillä kertoo myös ihan aidosta synnintunnosta. Tämän huomasi erityisesti Halla-ahon tuomion julkaisemisen jälkeen, kun myös mokuttajat alkoivat huomata tilanteen vakavuuden ja joutuivat ottamaan asiaan kantaa. Monet puheenvuorot alkoivat "En ole Jussi Halla-ahon kanssa samaa mieltä, mutta...", mikä käytännössä merkitsi samaa kuin "En ole rasisti, mutta..."

Mokuttajille oli tärkeää osoittaa, että vaikka he puolustavat ihmistä, he eivät varmasti ole hänen kanssaan samaa mieltä, koska he ovat itse luoneet ilmapiirin, jossa kaikki on joko puolesta tai vastaan, ja jossa kaikista asioista tulee erikseen sanoutua irti, jos ei allekirjoita niitä. Halliksen puolustelu ja ainakin hetkellinen maltillisemmaksi muuttuminen oli symbolisesti katumustyötä siitä, miten he osaltaan edesauttoivat miehen teilaamista.

Jossain seurassa mantra "En ole Halla-ahon kanssa aina samaa mieltä, mutta" on tarpeellinen, sillä ikävä kyllä kaikille ei ole itsestään selvää, että ihmisen oikeutta ilmaista ajatuksiaan voi puollustaa, vaikkei kaikkia niitä ajatuksia allekirjoittaisikaan. Jos taikasanat jättää pois, saa unohtaa kaiken toivon edes etäisesti järjellisestä keskustelusta. Puhe tai kirjoitus kannattaa sovittaa vastaamaan kuulijan/lukijan henkistä tasoa, mikäli tavoite on saada sanomansa läpi.

Quote from: Jiri Keronen on 24.09.2009, 09:09:57
Tosin kyllä se välillä kertoo myös ihan aidosta synnintunnosta. Tämän huomasi erityisesti Halla-ahon tuomion julkaisemisen jälkeen, kun myös mokuttajat alkoivat huomata tilanteen vakavuuden ja joutuivat ottamaan asiaan kantaa. Monet puheenvuorot alkoivat "En ole Jussi Halla-ahon kanssa samaa mieltä, mutta...", mikä käytännössä merkitsi samaa kuin "En ole rasisti, mutta..."

Tämä on myös hauska ilmaus. Tietyssä seurassa se implikoi sitä, että kuulija ei ole tutustunut Halla-ahon mielipiteisiin, mutta pitää Halla-ahon kanssa samaa mieltä olemista (mistä asiasta hyvänsä) huonona asiana. Joissain tapauksissa taas se on merkki siitä, että alustuksen käyttäjä ei ole tutustunut Halla-ahon mielipiteisiin, mutta pitää itse Halla-ahon kanssa samaa mieltä olemista huonona asiana.

Alustuksen jälkeen on sitten ikäänkuin turvallista kuitenkin olla joissakin asioissa samaa mieltä Halla-ahon kanssa.

Quote from: AIP on 24.09.2009, 10:28:38
Tämä on myös hauska ilmaus. Tietyssä seurassa se implikoi sitä, että kuulija ei ole tutustunut Halla-ahon mielipiteisiin, mutta pitää Halla-ahon kanssa samaa mieltä olemista (mistä asiasta hyvänsä) huonona asiana. Joissain tapauksissa taas se on merkki siitä, että alustuksen käyttäjä ei ole tutustunut Halla-ahon mielipiteisiin, mutta pitää itse Halla-ahon kanssa samaa mieltä olemista huonona asiana.

Aloitusta voi myöskin käyttää ilmaisemaan sen, ettei ole automaattisesti Jussi Halla-ahon kanssa kaikesta samaa mieltä, vaan muodostaa mielipiteensä itse. Lukemattomissa lehti- ja blogikirjoituksissahan kerrotaan "halla-aholaisista", jotka yökaudet ahmivat Scriptaa, pänttäävät sieltä lauseita ja sitten toistelevat niitä toisilleen Jussin seuraajilleen perustaman Homma-foorumin syövereissä.

Olisi ihan hauska päästä käyttämään "En ole Halla-ahon kanssa samaa mieltä, mutta..."-aloitusta, mutta valitettavasti hän ei enää kirjoittele niin paljon politiikasta, että löytyisi ajankohtaisia erimielisyyden aiheita.

Quote from: Roope on 24.09.2009, 10:54:48

Quote from: AIP on 24.09.2009, 10:28:38
Tämä on myös hauska ilmaus. Tietyssä seurassa se implikoi sitä, että kuulija ei ole tutustunut Halla-ahon mielipiteisiin, mutta pitää Halla-ahon kanssa samaa mieltä olemista (mistä asiasta hyvänsä) huonona asiana. Joissain tapauksissa taas se on merkki siitä, että alustuksen käyttäjä ei ole tutustunut Halla-ahon mielipiteisiin, mutta pitää itse Halla-ahon kanssa samaa mieltä olemista huonona asiana.

Aloitusta voi myöskin käyttää ilmaisemaan sen, ettei ole automaattisesti Jussi Halla-ahon kanssa kaikesta samaa mieltä, vaan muodostaa mielipiteensä itse. Lukemattomissa lehti- ja blogikirjoituksissahan kerrotaan "halla-aholaisista", jotka yökaudet ahmivat Scriptaa, pänttäävät sieltä lauseita ja sitten toistelevat niitä toisilleen Jussin seuraajilleen perustaman Homma-foorumin syövereissä.

Olisi ihan hauska päästä käyttämään "En ole Halla-ahon kanssa samaa mieltä, mutta..."-aloitusta, mutta valitettavasti hän ei enää kirjoittele niin paljon politiikasta, että löytyisi ajankohtaisia erimielisyyden aiheita.

Kunnon defenssit päälle joka tilateessa:

"En ole Halla-ahon kanssa samaa mieltä, mutta  tänään tulee telkkarissa Kubrickin elokuva"

"En ole Halla-ahon kanssa samaa mieltä, mutta lokakuussa elintarvikkeiden arvonlisävero laskee 5%"

Quote from: Pete_G on 24.09.2009, 11:35:09

Kunnon defenssit päälle joka tilateessa:

"En ole Halla-ahon kanssa samaa mieltä, mutta  tänään tulee telkkarissa Kubrickin elokuva"

Niinpä tuleekin. En katso, jos Halla-aho katsoo, mutta muistaakseni kyseessä on hyvä elokuva (http://www.imdb.com/title/tt0072684/). Tosin paskahan se on, jos Halla-aho pitää siitä.

Quote from: Eino P. Keravalta on 23.09.2009, 08:56:04
Tuo nyt on niitä kirjoja, joiden julkaisua hävetään 20 vuoden kuluttua. Samaa mokutusliirumlaarumia kuulee nykyään joka tuutista aina päiväkodista asti. Missä kriittinen ajattelu? Missä asiantuntijoiden lausunnot? Missä tilastofaktat esimerkiksi maahanmuuttajien rikollisuudesta? Missä neutraali lähestymistapa? Missä älyllinen taso?

Tuo kollektiivinen aivo-oksennus on painettu vain mokuhöperrykseen vajonneiden sisarten ja veljien uskon vahvistukseksi. Arvoa sillä on vain sikäli, että se auttaa multikulttifasistien sieluntilan diagnoosissa.  

Hyvin verrattavissa neuvosto ylistyksiin joita painettiin muutama vuosikymmen sitten kasapäin
mutta jotka nykyään ei kelpaa kuin saunanlämmitykseen.
Pelkään että tämä mokutus hysteria jättää paljon pahemmat jäljet maahamme kuin kommarien aikanaan lietsoma neuvostomania.

Jos olen julkisesti joutunut puolustelemaan Halla-aho, olen ottanut tavaksi aloittaa fraasilla: "Ottamatta varsinaisesti kantaa Halla-ahon mielipiteisiin..."

Quote from: IDA on 24.09.2009, 17:52:54

Quote from: Pete_G on 24.09.2009, 11:35:09

Kunnon defenssit päälle joka tilateessa:

"En ole Halla-ahon kanssa samaa mieltä, mutta  tänään tulee telkkarissa Kubrickin elokuva"

Niinpä tuleekin. En katso, jos Halla-aho katsoo, mutta muistaakseni kyseessä on hyvä elokuva (http://www.imdb.com/title/tt0072684/). Tosin paskahan se on, jos Halla-aho pitää siitä.

En ole juuri nyt juuri kenenkään kanssa samaa mieltä, ja aikaisemmista urotöistä kumarran ohjaaja Kubrick'ia, mutta mielestäni tässä Lydon-keississä vei hiukan kauan niinku tu meik ö pointti, juu nou mään... 

En näköjään olekaan rassismi. ;D

Quote from: MW on 25.09.2009, 03:14:05

Quote from: IDA on 24.09.2009, 17:52:54

Quote from: Pete_G on 24.09.2009, 11:35:09

Kunnon defenssit päälle joka tilateessa:

"En ole Halla-ahon kanssa samaa mieltä, mutta  tänään tulee telkkarissa Kubrickin elokuva"

Niinpä tuleekin. En katso, jos Halla-aho katsoo, mutta muistaakseni kyseessä on hyvä elokuva (http://www.imdb.com/title/tt0072684/). Tosin paskahan se on, jos Halla-aho pitää siitä.

En ole juuri nyt juuri kenenkään kanssa samaa mieltä, ja aikaisemmista urotöistä kumarran ohjaaja Kubrick'ia, mutta mielestäni tässä Lydon-keississä vei hiukan kauan niinku tu meik ö pointti, juu nou mään... 

En näköjään olekaan rassismi. ;D

No minut on ylennetty "tunnetuksi rasistiksi" eräällä forumilla!
Leffa oli hyvä, tätä olen odottanut.
Ja sun kanssa olen samaa mieltä piirtopallohomman filosofiasta ja "puhtaasta" linjasta. ;)

En ole rasisti, mutta... Maahanmuutosta, monikulttuurisuudesta ja kritiikistä
Toimittanut Keskinen Suvi, Rastas Anna & Tuori Salla.

http://www.vastapaino.fi/vp/index.php?page=shop.product_details&flypage=$flypage&product_id=354

En ole lukenut, mutta mielenkiinnolla odotan, mitä Hommasta on sanottu.

Tuskin mitään.

Tai sitten, että hommalaiset ovat rasisteja, mutta eivät sano tätä suoraan ja keskustelua ei synny, koska hommalaiset eivät suostu vahvistamaan niitä ennakkoluuloja, joita meillä sivistyneillä tutkijoilla on. Jotain tommosta.

Osuuskunta Vastapainon uutuustarjonnasta osui toinenkin teos silmään; "Kerjääminen eilen ja tänään - Historiallisia, oikeudellisia ja sosiaalipoliittisia näkökulmia kerjäämiseen (http://www.vastapaino.fi/vp/index.php?page=shop.product_details&flypage=$flypage&product_id=357)" lohkeaisi 38 eurolla..

Virpi Mäkisen Anne Birgitta Pessin toimittamaan teokseen ovat oman panoksensa antaneet mm mustalaisproblematiikkaa aiemminkin pähkäillyt Panu Pulma sekä Mikko Puumalainen.

Quote from: Roope on 23.09.2009, 02:28:49
Kirjoittajat ovat rasismi- ja mediatutkijoita, pakolaisbisneksen edunsaajia ja näyteikkunaetnoja. Ei siis esimerkiksi siirtolaisuuden, ihmissalakuljetuksen tai rajavalvonnan asiantuntijoita, poliisin tai maahanmuuttoviraston virkamiehiä, joilla olisi näkemystä maahanmuuton ja pakolaisuuden määrästä ja laadusta, syistä ja seurauksista.

En tältä nimenomaiselta teokselta keskusteluun osallistumista odottanutkaan. Kirjan nimi kun kertoo jo kaiken oleellisen.

Toivoisin kuitenkin, kun (jos) keskustelu maahanmuuton ongelmakohdista ja kipupisteistä joskus alkaa, ettei sille käy samalla tavalla kuin huumekeskustelulle, jossa yhä edelleen korostuu lähes yksinomaan asian rikollinen luonne. Tämä tarkoittaa sitä, ettei maahanmuuttokeskustelu valu vain yhdestä ääripäästä ("En ole rasisti, mutta...") toiseen eli ihmissalakuljetukseen, laittomaan maahanmuuttoon ja poliisin sekä rajavartiolaitoksen toimintaan ilmiön ennaltaehkäisyssä (vrt. huumekeskustelu). Tarkoitus ei silti ole väheksyä tätä osa-aluetta mitenkään.

Sen sijaan toivoisin keskustelua aivan arkisista asioista, jotka ilmenevät jokapäiväisessä elämässä kulttuurien kohdatessa (ai kun hieno klisee). Mitä se paljon mainostettu henkinen rikkaus esimerkiksi on (muuta kuin tyhjää sanahelinää), mitä maahanmuuton sanotaan saavan aikaan kohdemaassa (kun kysyy näin sarkasmityylillä).

Timo Vihavaisen ulostulo olisi sinänsä hyvä alku. Pahoin pelkään, että keskustelun teemat peittyvät kuitenkin siihen, että välttyäkseen leimaantumasta rasistiksi jokaisen "suvaitsevaisen" ja hyvän ihmisen on ensin ilmaistava moraalinen närkästyksensä. Ja taas ollaan samassa lähtökohdassa kuin "En ole rasisti, mutta...".

Tulee mieleen esimerkiksi viime helmikuun Ajankohtaisen kakkosen suuri maahanmuuttoilta. Aivan tarkkaan en enää muista, miten juttu tarkalleen meni. Muistaakseni jotenkin näin. Kun Iivi Anna Masso kutsuttiin sisälle ja keskustelu siirtyi omiin uimahallivuoroihin, toimittaja lopetti keskustelun toteamalla, ettei mennä näihin omiin uimahallivuoroihin tämän enempää. Ja se siitä.

Minusta kuitenkin juuri näistä, olevinaan pienistä asioista pitäisi keskustella. Eivät nämä ole mitään pikkuasioita, vaan näistä se kotoutuminen ja paljon puhuttu integraatio käynnistyy. Tällaisten pikkuasioiden kanssa meidän alkuperäisasukkaiden olisi tultava toimeen. Tällaisten pikkuasioiden kanssa meidänkin lapsemme ja lastenlapsemme joutuvat tulevaisuudessa elämään.

Tähän samaan pikkuasioiden kategoriaan kuuluu paljon muutakin kuin omat uimahallivuorot. Pitääkö islaminuskoisten (aivan, heistähän on kyse) lasten osallistua kaikkeen vai osaan kouluopetukseen, pitääkö työpaikoilla järjestää islaminuskoisille (aivan, heistä on kyse tässäkin asiassa) "hiljentymishuoneet", entä miten suhtaudutaan muslimien kuukauden kestävään paastoaikaan ja naisten pukeutumiseen, pitääkö muslimeille antaa oikeus omaan lainsäädäntöön edes perheoikeuden suhteen. Et cetera. Et cetera. Pikkuasioiden lista on käytännössä loputon. Pienistä puroista kasvaa suuri virta.

Miksi meille on ehdoin tarkoin haalittava juuri sellaisia maahanmuuttajia, joiden kotoutumista pitää edesauttaa kaiken maailman kurssituksilla. Ja silti se integroituminen eurooppaalaiseen elämäntapaan ja arvomaailmaan näyttää suoraan sanoen täysin mahdottomalta. Kukaan "suvaitsevainen" ei ole vielä antanut tähän kysymykseen tyhjentävää vastausta. Ei ainakaan sellaista, että minä olisin tajunnut miksi.

Kirja julkistetaan viikon päästä Joensuussa Etmu-päivillä. Enää seitsemän yötä!

QuoteETMU-PÄIVÄT 22.10-23.10.2009

Suomi ja uutta luova kulttuurinen monimuotoisuus on teemana kuudensilla Etmu-päivillä, jotka pidetään 22.-23.10. Joensuun yliopistolla. Vastapainon kirjapöytä on hyvine tarjouksineen tietysti paikalla.

Päivillä juhlistetaan myös yhtä Vastapainon syksyn uutukaista eli Suvi Keskisen, Anna Rastaan ja Salla Tuorin toimittamaa maahanmuuttokritiikkiin keskittyvää pamflettia En ole rasisti, mutta...Kirjassa eturivin tutkijat ja muut alan ammattilaiset analysoivat suomalaista monikulttuurisuutta ja maahanmuuttokeskustelua.

Tervetuloa päiville tutustumaan Vastapainon kirjatarjontaan!

http://www.etmu.fi/etmudays/ohjelma.html

QuoteKirja julkistetaan viikon päästä Joensuussa Etmu-päivillä. Enää seitsemän yötä!

Seitsemän yötä jouluun on...

;D

Quote from: Roope on 15.10.2009, 22:43:27
Kirja julkistetaan viikon päästä Joensuussa Etmu-päivillä. Enää seitsemän yötä!

QuoteETMU-PÄIVÄT 22.10-23.10.2009

Suomi ja uutta luova kulttuurinen monimuotoisuus on teemana kuudensilla Etmu-päivillä, jotka pidetään 22.-23.10. Joensuun yliopistolla. Vastapainon kirjapöytä on hyvine tarjouksineen tietysti paikalla.

Päivillä juhlistetaan myös yhtä Vastapainon syksyn uutukaista eli Suvi Keskisen, Anna Rastaan ja Salla Tuorin toimittamaa maahanmuuttokritiikkiin keskittyvää pamflettia En ole rasisti, mutta...Kirjassa eturivin tutkijat ja muut alan ammattilaiset analysoivat suomalaista monikulttuurisuutta ja maahanmuuttokeskustelua.

Tervetuloa päiville tutustumaan Vastapainon kirjatarjontaan!

http://www.etmu.fi/etmudays/ohjelma.html

Boldaus paholaisen. Kieltämättä uutta ilmettä on luotu rikostilastoissa, erityisesti ns. joukkorikastamisessa on vielä kalpeella oppimista. Yllättävän suoraan kertoili Poliisi-TV 15.10. asuntomurtojen kasvun taustoista. No, eihän edes yksittäistapausten sarjoja lasketa.

Nimimerkin Paappa arvostelu kirjasta:
http://www.potku.net/forum/viewtopic.php?f=21&t=11301&p=504279#p504279

Tuon arvostelun perusteella aika lailla sellaista sisältöä mitä ounastelinkin. Syy- ja seuraussuhteet ovat pahasti pielessä, kun esimerkiksi 90-luvulla saapuneiden somalien kannalta kirjassa "askeleena taaksepäin" pidetään vain "maahanmuuttokriittistä" keskustelua ja uutta lamaa.

Mistähän se ikävältä tuntuva kriittinen keskustelu syntyi, jos ei johtavien poliitikkojen ja virkamiesten omaksumasta, rationaalisuuden jyränneestä monikultturismin "maahanmuutto on rikkaus ja voimavara"-fraseologiasta, joka johti katastrofaaliseen maahanmuuttopolitiikkaan, Pakolaisneuvonnan puheenjohtajan valintaan maahanmuutosta vastaavaksi ministeriksi, uuteen RKP:n, vihreiden ja pakolaisjärjestöjen muotoilemaan ulkomaalaislakiin ja lopulta turvapaikanhakijoiden ja vastaanottokeskuksien määrän moninkertaistumiseen.

Tässä sitä sitten ollaan, eikä tilanne tosiaan ole kovin valoisa aiemmin saapuneiden tai täällä syntyneiden somalien kannalta. Kielitaitoiset ja kouluttautuneet heistä huomaavat muutaman vuoden päästä olevansa vähemmistönä vastasaapuneiden ummikkojen rinnalla. Silloin tie nousee monelle pystyyn ilman omaa syytä.

Toisaalta heidän omat edusmiehensä valitsivat puolensa tukemalla Thorsin politiikkaa vastustaen jyrkästi kaikkia maahanmuuton rajoituksia ja rikollisten karkotuksia. Tietääkseni yksikään somali ei ole missään vaiheessa noussut julkisesti kritisoimaan nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa ja monikulttuurihehkutusta. Näennäisen yksimielisyyden rikkoutumisella olisi voinut olla merkittävä vaikutus nykyisten ja tulevien ongelmien välttämisessä.

Ainoa pätkä jossa voisi olla jotain konkreettista uutta on kai Husein Muhammedin osuus:

QuoteHusein Muhammed puolestaan kuvaa hyvin sitä, miten vähillä tiedoilla täällä pääsee maahanmuuttajia koskevien asioiden asiantuntijaksi käyttäen esimerkkinä keskustelua alaikäisistä turvapaikanhakijoista. Hän toteaa, että keskustelu näistä perustuu eniten yhteen lehtiartikkeliin, jossa yhden poliisin mielipide pääsi julkisuuteen ja leimasi suuren osan turvapaikanhakijoista huijareiksi, jotka valehtelevat ikänsä. Hän toteaa, etteivät toimittajat useinkaan tarkista väitteitä esim. useammista lähteistä, jolloin totuus voisi muodostua toisenlaiseksi. Hän myös purkaa myyttejä diskorahasta ja toimeentulotuesta.

Tosin ainakin Hesarissa ja blogissaan Husein ei esittänyt yhtään todistetta tai edes perustelua sille, miksi Henry Reposen esittämät arviot alaikäisistä turvapaikanhakijoista eivät pitäisi paikkaansa. Hän vain saivarteli, ettei hakijoiden tunnustuksia rahan perässä tulemisesta tai rahan lähettämisestä kotiin löydy poliisin kuulustelupöytäkirjoista. Ei löydy niin. Toivottavasti Huseinilla on tällä kertaa esittää jotain uskottavampaa.

Paapan arvostelun loppuun voin yhtyä kirjaa lukemattakin:

QuoteOn olemassa suuri tarve asialliselle, ongelmia kaihtamattomalle asioiden käsittelylle, jossa kuitenkin vältetään yleistyksiä, pitäydytään faktoihin ja kunnioitetaan myös maahanmuuttajien yksilöllisiä kokemuksia.

Quote from: Roope on 28.10.2009, 20:24:24
Nimimerkin Paappa arvostelu kirjasta:

Tämä on ilmeisesti se hommawatchin paappa?

Monikulttuuria suomalaisittain Mikko Lehtosen malliin nimimerkki Paappan kirja-arvostelussa Potku.net-foorumilla. Tulkinta Lehtosen monikulttuurista on kai Paappan.

Kunpa se monikulttuuri olisikin näin yksinkertaista: vaakunoiden sisältöjä, lipun värejä ja urheiluharrasteita. Kaikki eivät varmaan ole samaa mieltä Lehtosen valinnasta kansallisurheilulajiksi.

QuoteMikko Lehtosen artikkeli "Olen Suomalainen (lo sono finlandese) kuvaa hyvin sitä absurdiutta, mikä kätkeytyy tietyissä mielipiteissä esiintyvään monikulttuurisuuden kritiikkiin. Unohdetaan helposti, että suomalaisuus on kokoelma eri maista tulleita vaikutteita. Suomen vaakunaleijona on ruotsista, lipun värit tsaarin purjehduslipusta, kansallisurheilu jääkiekko Kanadasta.

http://www.potku.net/forum/viewtopic.php?f=21&t=11301&p=504279#p504279

Mielelläni tutustun opukseen sitten, kun löytyy kirjastosta.

Lehtosen näkökulma monikulttuurisuuteen on siis hyvin, hyvin väsynyt. Akatemiatutkijalta huomio, että Suomi on saanut hei vaikutteita ulkomailta, on aivan hölynpölytasoa, kun koko suomalaisuus itsenäisenä kulttuurina ja kansana on suurimmaksi osaksi fiktiota ala kansallisromantikot ja muut 1800-luvun veijarit.

Tässä ei ole mitään epäselvää eikä uutta, että hei, Suomeen on tullut ulkomailta vaikutteita. Tästähän ei ole kyse ja jos Lehtonen ei tätä akateemisena tutkijana tajua, suosittelen hänelle hänen omaa teostaan Merkitysten maailma ;)

Tapasin eilen rehdin maahanmuuttajan. Hän kertoi ihannoivansa Suomea yli kaiken. Keihäänheittäjiämme, maahanmuuttajiamme, missejämme, A.Rastaan tutkimustuloksia, poliittista nerouttamme. Olisin mielelläni maksanut mukavasti alkaneen illan laskun, mutta lompakkoni oli kadonnut. En tänä päivänäkään ymmärrä, mihin se on voinut joutua.

Sisuradio: Maahanmuuttajakeskusteluun Suomessa uusi linjaus (http://www.sr.se/SISURADIO/nyheter/artikel.asp?artikel=3202449)

QuoteMaahanmuuttokeskustelu on vellonut tänä syksynä vilkkaana Suomessa. Palstatilaa ovat saaneet etenkin niin kutsutut maahanmuuttokriittiset tahot. Nyt vastaiskuun on lähtenyt joukko tutkijoita ja maahanmuuttotyön ammattilaisia.

Suomalaiseen keskusteluun on tänä syksynä ilmaantunut uusi termi - maahanmuuttokriittisyys.

Rasismintutkija Anna Rastaan mielestä termistä on kuitenkin kriittisyys kaukana.

Niin tai näin, maahanmuuttokriittisiksi itseään kutsuva ryhmittymä on tänä syksynä saanut täällä Suomessa paljon huomiota. Liike on peräänkuuluttanut avointa keskustelua maahanmuutosta ja etenkin sen mukanaan tuomista ongelmista.

Nyt vastaiskuun on lähtenyt joukko tutkijoita ja maahanmuuttotyöntekijöitä. En ole rasisti, mutta -pamfletin 18 kirjoittajaa vaatii sekin avointa keskustelua, mutta oikeista asioista ja oikealla tyylillä.

Vastapuolella maahanmuuttoon suvaitsevasti suhtautuvia syytetään hissuttelusta ja asioiden kaunistelusta. Kriitikoiden mukaan Suomessa ei puhuta tarpeeksi esimerkiksi maahanmuuttajien tekemistä rikoksista. Suomen somaliliiton puheenjohtaja Said Aden on kyllästynyt keskustelun tasoon ja kaipaa siihen lisää kypsyyttä.

SR Sisuradio/ Katri Nisula

Sisuradion sivulla parin minuutin haastatteluklippi Anna Rastaalta ja Said Adenilta. Kriittisyys maahanmuuttokeskustelussa ei ole tutkijan mielestä sellaista oikeaa kriittisyyttä, analyyttisyyttä ja valtasuhteiden tarkastelua, vaan maahanmuuton vastustamista.

Rastas: "20 vuotta opetella kunnioittavia puhetapoja lähimmäisistä, ei ole minusta lyhyt aika, vaan se on pitkä aika. Että jotakin olisi pitänyt oppiakin jo." Näin on, 20 vuotta on pitkä aika ja monien olisi pitänyt jo oppia jotakin.

Varmaankin torstaina siellä Ritva Viljasen emännöimässä ETNOn tapahtumassa haastateltu. Lähipäivinä odotettavissa kirjapuffeja useammassakin lehdessä.

Vastaiskuun! - oikeilla asioilla ja oikealla tyylillä!


Otetaanpa lause haltuun ja omaan käyttöön; tässä kun kerta saa itse määritellä, kuka on oikealla asialla ja oikealla tyylillä. Te muut - aivan väärä asia, aivan väärä tyyli. Minä - oikea asia, oikea tyyli!

Kansan Uutiset: En ole rasisti, mutta... (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/2034826.html)

QuotePamfletti jatkaa maahanmuuttokeskustelua analysoimalla sen sisältöä ja seurauksia.

ANNA PAJU

Vastapainon ja Nuorisotutkimusverkoston julkaisema teos En ole rasisti, mutta... osallistuu viime talvena alkaneeseen vilkkaaseen maahanmuuttokeskusteluun.

Yksi kirjan toimittajista, tutkija Anna Rastas tyrmää kuitenkin silkaksi pupuksi käsityksen, jonka mukaan vasta maahanmuuttokriitikot ovat halunneet tai uskaltaneet keskustella maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista.

– Jo vuosien ajan tutkijat, viranomaiset ja järjestöjen edustajat ovat tuoneet julkiseen keskusteluun muuttoliikkeen, maahanmuuton ja monikulttuurisen yhteiskunnan ongelmia.

– Ellei puhu länsimaiden tuhosta, ei saa ääntään kuuluviin, kommentoi Husein Muhammed.

Muun muassa Pakolaisneuvonta ry:n lakimiehenä toiminut Muhammed kirjoittaa omassa artikkelissaan alaikäisistä turvapaikanhakijoista.

– Turvapaikanhakijoista esitetään julkisesti monenlaisia väitteitä, mutta heitä itseään kuullaan harvoin, hän sanoo.

"Sä olet okei, mutta sun äitis on huora"

Tutkijoiden ohella maahanmuuttokeskustelua ja suomalaista monikulttuurisuutta analysoivat kirjassa vuosia pakolais- ja maahanmuuttotyön kentällä toimineet eri alojen ammattilaiset.

Myös sellaiset, joita kutsutaan, tai luullaan, maahanmuuttajiksi. Yksi heistä on näyttelijä Kaisla Löyttyjärvi.

Hän on joutunut, väsymykseen saakka, osallistumaan omasta mielestään lapselliseen ja haparoivaan monikulttuurisuuskeskusteluun. Syy "pakko-osallistumiseen" juontaa 37 vuoden taakse:

"Olen syntynyt 1972 Suomessa, Helsingin Naistenklinikalla, jossa minut saattoi maailmaan suomalainen valkoihoinen (kaukasoidi) äitini, joka oli ollut sukupuoliyhteydessä kamerunilaiseen mustaihoiseen (negridi) isääni."

Tämän vuoksi eräskin tuntematon henkilö katsoi oikeudekseen sanoa Löyttyjärvelle: "Sä olet okei, mutta sun äitis on huora."

Rasismista puhutaan, kun se halutaan kiistää

Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNOn puheenjohtaja Ritva Viljanen totesi julkaisutilaisuudessa pamfletin olevan puheenvuoro rasismia vastaan.

Neuvottelukunta pitää hyödyllisenä, että maahanmuutosta käydään aktiivista keskustelua, mutta korostaa maahanmuuttopolitiikan kritisoinnin ja rasismin välisen eron tunnistamista.

Viljanen mukaan aihe on tärkeä, sillä EU:n perusturvaviraston tutkimuksen mukaan esimerkiksi afrikkalaiset kohtaavat eniten rasismia Italiassa, Maltalla ja Suomessa.

– Rasismi hyökkää yhteiskunnan perusarvoja vastaan kuten yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja suvaitsevaisuus.

– Vilkkaaksi äitynyt maahanmuuttokeskustelu ei kuitenkaan ole keskittynyt huoleen vähemmistöjen kohtaamasta rasismista tai siihen millä keinoin rasismia voitaisiin vastustaa. Julkinen keskustelu rasismista näyttää olevan ennemminkin keskustelua siitä, mikä kaikki ei ole rasismia, sanoo Anna Rastas.

– Rasismista puhutaan, kun halutaan kiistää omien tai kavereiden puheiden tai tekojen yhteys rasismiin.

Lisää aiheesta 6.11 ilmestyvässä Viikkolehdessä.

---

Quote–?Ellei puhu länsimaiden tuhosta, ei saa ääntään kuuluviin, kommentoi Husein Muhammed.

Niin totta. Vain kaikkein kärjekkäimmät kommentit tai paremminkin niiden olkiukko-irvikuvat läpäisevät julkisuusseulan.

Quote–?Vilkkaaksi äitynyt maahanmuuttokeskustelu ei kuitenkaan ole keskittynyt huoleen vähemmistöjen kohtaamasta rasismista tai siihen millä keinoin rasismia voitaisiin vastustaa. Julkinen keskustelu rasismista näyttää olevan ennemminkin keskustelua siitä, mikä kaikki ei ole rasismia, sanoo Anna Rastas.

Miksi ihmeessä maahanmuuttokeskustelun pitäisi "keskittyä huoleen vähemmistöjen kohtaamasta rasismista ja siihen millä keinoin rasismia voitaisiin vastustaa"? Senhän pitäisi keskittyä analyysiin maahanmuuton tärkeimmistä seurauksista ja keinoista maahanmuuton hallitsemiseksi. Siinä analyysissä etusijalla on oltava maassa jo asuvat ihmiset, olivat he sitten Suomessa tai ulkomailla syntyneitä, mutta etenkin Suomen kansalaiset.

Rasistinen syrjintä on toki yksi maahanmuuton seurauksista, joskin se on lähinnä oire yhteisen arvopohjan ja keskinäisen luottamuksen katoamisesta. Maahanmuuton määrällä ja laadulla on selvä yhteys etnisen syrjinnän määrään ja laatuun, jos Rastas sen vain suostuu näkemään. Yksi tärkeä osatekijä on oikeudenmukaisuuden tunne, joka riippuu päätöksenteon demokraattisuudesta ja tasa-arvosta.

Eniten rasismia lisää maahanmuuttajien erityiskohtelu ja tunne järjestelmän hyväksikäyttäjien suojelusta. Tehokkainta rasismin ehkäisyä onkin estää turvapaikkajärjestelmää sosiaaliseen nousuunsa käyttävien maahanmuuttajien saapuminen tai ainakin varmistaa heidän nopea poistumisensa. Rasismia ja monikulttuurisuutta työkseen tutkivat yleensä toimivat sanoissaan ja teoissaan tätä vastaan. Suomessa ihonvärillä on ollut viime vuosina yhä vähemmän merkitystä, mutta se trendi voi kohta kääntyäkin.

Puolet valikoiden luettu, ohkainen kirja. Sellainen on kuin arvelinkin.

Johdanto alkaa tietysti näin:

QuoteKahdeksanvuotias Abdi Farah Abdi, somalialaistaustainen tyttö, tönäistiin selälleen junalaiturille, kun hän oli astumassa paikallisjunaan Espoon keskuksen asemalla toukokuussa 2009. Tytön kaatanut mies oli huutanut: "Mene pois mun edestä, senkin pieni apina".

Maahanmuuttokriittinen-sanaa sellaisenaan ei kirjassa mielenosoituksellisesti suostuta käyttämään, vaan se on aina joko lainausmerkeissä tai ilmaisuna "niin kutsuttu maahanmuuttokriittinen". Jos sana ei jostain syystä kelpaa, niin kai jotain parempaa olisi voinut käyttää sen tilalla? Tällaiseen lapsellisuuteen pystyy vain lapsellinen yliopistotutkija.

Toisaalta ketään ei kuitenkaan kehdattu mainita nimeltä rasistiksi, vaikka suomalaisiin rasisteihin ja rasismiin jatkuvasti muuten viitataan. Minkäänlaista erittelyä maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvien kannoista ei tehdä. Poliitikkoja lukuunottamatta kaikki muut ovat samaa "somalit Afrikkaan"-porukkaa.

Kirjassa käytetään myös termejä "niin kutsuttu maahanmuuttaja" sekä "niin kutsuttu suomalainen". Suomalaisuutta ja maahanmuuttoa kun ei ole olemassa, you know?

Mihinkään uuteen tietoon en tähän mennessä ole törmännyt, enkä oikeastaan edes uudenlaisiin näkökulmiin. Husein Muhammed paheksuu entisin sanakääntein Henry Reposen nostamista asiantuntijaksi turvapaikanhakijoiden alaikäisyydestä käydyssä keskustelussa, mutta ei pysty kumoamaan mitään Reposen haastattelussaan esittämää. Kirjoittajien ajattelua tekstit toki avaavat, mutta lukeminen tuntuu enimmäkseen nololta.

Tampereen tiedotusopin laitoksen tutkimusjohtaja Pentti Raittilan tekstin loppu on kuvaava:

QuoteNyt dialogia on saatu, kun poliitikot ovat aktivoituneet ja somalialaisia Afrikkaan lähettävät nettiaktivistit ovat päässeet valtamediaan näkemyksiään esittelemään. Yksi keskustelun perusta ovat vuoden 2009 alkupuolella hieman lisääntyneet turvapaikkahakemukset, mutta siltä osin mediakeskustelu on ollut kaikkea muuta kuin tasa-arvoista dialogia, sillä kohteena olevien turvapaikanhakijoiden ääni ei ole kuulunut mediassa.
[...]
"Maahanmuuttokriittisyyden" ja rasismin suhde on vastuullisen journalismin avainkysymys. Journalismin kuuluu olla kriittistä, eikä kaikkea Suomen maahanmuuttopolitiikkaa arvostelevia pidä leimata rasisteiksi. Mutta pelkkä "kriittisyyteen" liitetty retorinen irtisanoutuminen rasismista ei vielä merkitse, etteikö rasistinen ilmapiiri "kritiikin" tuloksena vahvistuisi. Jos journalismi myötäilee poliittisten toimijoiden äänenpainojen muutosta, se on omalta osaltaan vahvistamassa yhteiskunnan rasistisia pohjavirtoja ja luomassa kasvualustaa monessa Euroopan maassa nähdyille maahanmuuttovastaisille populistisille liikkeille.

Paitsi että Raittila ei vieläkään ole viitsinyt perehtyä maahanmuuttotilastoihin ja -ennusteisiin, hän edelleen uskoo, että journalistien pitää toimia maahanmuuttopoliittisen keskustelun portinvartijoina. Sitä kokeiltiin, mutta nyt on onneksi internet.

Kirja on ennalta-arvattavasti näkemyksiltään rajoittunut, mutta kannattaa lukaista. Tämä on kaikkein parasta mitä vastapuoli voi esittää, eikä heillä ole heittää enää mitään uutta peliin.

Quote from: Roope on 28.11.2009, 21:06:55
Toisaalta ketään ei kuitenkaan kehdattu mainita nimeltä rasistiksi, vaikka suomalaisiin rasisteihin ja rasismiin jatkuvasti muuten viitataan.

Mikko Lehtonen tosin tykittää kirjassa Halla-ahoa seuraavasti (s.111-112):

"Oman tekstinsä valossa Halla-aho on yksiselitteisesti ulkomaalaisvastainen ja rasisti.

Halla-aho ei olekaan kiinnostava itsessään. Hänellä ei ole mitään sellaista sanottavaa, mitä ei olisi kuultu rasististen ja ulkomaalaisvastaisten ihmisten suusta tuhansia ja taas tuhansia kertoja. Kiinnostavaa on, että tämäkin rasisti haluaa kivenkovaan kieltää rasisminsa eikä tahdo suin surminkaan ottaa omia luokittelukriteereitään arvioitavaksi.

Ja ehkä Halla-ahon kaltaiset "ajattelijat" sikiävät juuri tässä maaperässä, jossa liian usein suljemme silmämme institutionaaliselta tai muulta järjestelmälliseltä arjen rasismilta."

Itse en pikaisen lukaisun perusteella löytänyt vastausta siihen kiinnostavaan kysymykseen, mitä se rasismi oikein on. Kirjan nimen perusteella luulisi, että sen pohdintaan olisi käytetty runsaasti aikaa. Kirjan filosofis-analyyttinen sisältö näyttää aika kevyeltä.

Quote from: Henry on 03.12.2009, 10:23:18
Itse en pikaisen lukaisun perusteella löytänyt vastausta siihen kiinnostavaan kysymykseen, mitä se rasismi oikein on. Kirjan nimen perusteella luulisi, että sen pohdintaan olisi käytetty runsaasti aikaa. Kirjan filosofis-analyyttinen sisältö näyttää aika kevyeltä.

Niinpä. Ja valistunut veikkaus on, että se ei ainoastaan näytä sellaiselta. Melkein voisi sanoa: Mika Lehtosen osuus ei olekaan kiinnostava itsessään. Siinä ei ole mitään sellaista sanottavaa, mitä ei olisi kuultu sosialistien ja monikultturismiin uskovine ihmisten suusta tuhansia ja taas tuhansia kertoja. Kiinnostavaa on, että tämäkin sosialisti haluaa kivenkovaan kieltää sosialisminsa eikä tahdo suin surminkaan ottaa omia luokittelukriteereitään arvioitavaksi.

Ja ehkä Lehtosen kaltaiset "ajattelijat" sikiävät juuri tässä maaperässä, jossa liian usein suljemme silmämme monikultturismilta tai muulta järjestelmälliseltä arjen sosialismilta.

Quote from: Henry on 03.12.2009, 10:23:18
Mikko Lehtonen tosin tykittää kirjassa Halla-ahoa seuraavasti (s.111-112):

Sitä osuutta en vielä ollut lukenutkaan. Tuo on wanha pätkä, kuten moni muukin siinä kokoelmassa:
http://nikopol2008.blogspot.com/2009/03/mikko-lehtonen-ja-kasvattajan-vastuu.html

Nyt on koko kirja luettu. Tulee mieleen, että miksi ihmeessä pamfletti piti julkaista nimenomaan paperikirjana, eikä netissä keskustelun alustuksena. Juuri siksi, että kirjamuoto ehkäisee keskustelun ja kommentoinnin. Sama juttu uuden Muuttoliikkeessä (http://www.muuttoliikkeessa.fi/)-sivuston kanssa, jonka kolumneja ja väitteitä ei voi kommentoida.

He käyttävät vain sellaisia foorumeita, joilla epäsuotavat puheenvuorot voidaan sivuuttaa ja sensuroida. Tänne voi kirjoittaa kuka tahansa, myös tyhmyyksiä. Siinä se ero ja siinä myös syy miksi he häviävät.

Quote from: Henry on 03.12.2009, 10:23:18
Itse en pikaisen lukaisun perusteella löytänyt vastausta siihen kiinnostavaan kysymykseen, mitä se rasismi oikein on.

Niinpä. Kuvaavaa on juuri se, että tässä maahanmuuttokeskustelun rasistisuudesta kertovassa pamfletissa rasismin määritelmän suhteen vain viitataan johonkin yhden kirjoittajan aiempaan tutkimukseen ja kieltäydytään sitoutumasta mihinkään täsmälliseen määritelmään.

Quote from: Henry on 03.12.2009, 10:23:18
Mikko Lehtonen tosin tykittää kirjassa Halla-ahoa seuraavasti (s.111-112):

"Halla-aho ei olekaan kiinnostava itsessään. Hänellä ei ole mitään sellaista sanottavaa, mitä ei olisi kuultu rasististen ja ulkomaalaisvastaisten ihmisten suusta tuhansia ja taas tuhansia kertoja. Kiinnostavaa on, että tämäkin rasisti haluaa kivenkovaan kieltää rasisminsa eikä tahdo suin surminkaan ottaa omia luokittelukriteereitään arvioitavaksi."

Mahtavatkohan esimerkiksi kaikki pienloistelamppujen puolesta puhuvat vihreät olla opportunistisia osinkonärhiä vain siksi, että käyttävät samoja argumentteja, kuin pienloistelamppuja valmistavat yritykset, jotka saavat niistä paremman katteen kuin hehkulampuista? Argumentum ad Hitlerum on yksinkertaisesti amatöörimäinen veto, johon ajatteleva ihminen ei syyllisty.

Kunnioitettavana voitaneen sinänsä pitää väitettä, joka implikoi väittäjän tutustuneen koko Halla-ahon tuotantoon, ja usean tuhannen muun, rasistiksi luonnehtimansa ihmisen vastaavan, sisällöltään yhtäläiseksi kuvaamaansa tuotantoon. Haluaisin mielelläni tutustua edes muutaman (rajattakoon muutama alle kymmeneen) lainauksessa kuvatun kaltaisen ihmisen vastaaviin julkaistuihin mietintöihin, sillä niiden on yksinkertaisesti oltava mielenkiintoista luettavaa.

Quote from: Roope on 03.12.2009, 15:54:18
Nyt on koko kirja luettu. Tulee mieleen, että miksi ihmeessä pamfletti piti julkaista nimenomaan paperikirjana, eikä netissä keskustelun alustuksena. Juuri siksi, että kirjamuoto ehkäisee keskustelun ja kommentoinnin.

Ovat sanoneet sanottavansa siitä, miten keskustelua pitää heidän ehdoillansa mielestänsä käydä, ja voivat jatkossa vedota kirjaseensa, koska eivät oikeastaan halua käydä keskustelua, joka muuttuu nopeasti väittelyksi, ja väitteleminen ilman substanssia varmasti muumittaa.

Mutta mikäpä siinä - merkittävän kokoinen kotimainen älykkääksi itsensä kuvittelema masturbaatiorengas haluaa osoittaa, että kykenevät keskittämään voimansa minkä tahansa asian vierestä puhumiseen. Odotan jännityksellä julkaisua, jossa luterilaisuuden todistetaan olevan todellisuudessa islamfobiaa, sekä sokerin suolaa.

KIRJAT
En ole rasisti, mutta. . . Maahanmuutosta, monikulttuurisuudesta ja kritiikistä. Toim. Suvi Keskinen, Anna Rastas & Salla Tuori. Vastapaino. 169 s. 26 e.
Arkipäivän rasismi elää
Laskusuhdanteessa ihmisiä on helppo yllyttää pitämään meteliä maahanmuuton ongelmista.
Tuija Parvikko

[KUVA]
Ensimmäiset Chilen pakolaiset tulivat Suomeen 1973. Heidät otettiin vastaan lämpimästi.

Kun ensimmäiset chileläiset pakolaiset tulivat Suomeen 1970-luvulla, heidät otettiin avosylin vastaan. Ihmiset ymmärsivät, että tulijat olivat joutuneet kotimaassaan poliittisen vainon kohteeksi, ja heidän oli saatava turvapaikka jostain toisesta maasta.

1990-luvulla tulleita somaleja ei enää kohdeltu yhtä hyvin. Niin pakolaiset kuin muutkin "väärän väriset" maahanmuuttajat alettiin nähdä uhkana suomalaisten hyvinvoinnille ja maan turvallisuudelle.

Jo parikymmentä vuotta on odoteltu pakolaistulvaa ja turvapaikanhakijoiden määrän räjähtämistä käsiin, mutta mitään ei ole tapahtunut.

Tällä hetkellä Suomeen tulee noin 6 000 turvapaikanhakijaa vuodessa. Heitä säilytetään vankilamaisissa olosuhteissa vastaanottokeskuksissa, heidän asiansa käsitellään äärimmäisen hitaasti, ja lopulta iso osa heistä käännytetään pois maasta.

Käännyttämisen kohteeksi joutuu myös henkilöitä, joilla ei ole mitään mahdollisuuksia selviytyä kotimaassaan ja joiden perhe on Suomessa. Yksi heistä on iäkäs ja sairasteleva egyptiläinen Eveline Fadayel, jonka koko lähisuku asuu Suomessa.

Vuoden kestänyt käännytysprosessi on edelleen kesken, sillä korkein hallinto-oikeus kielsi marraskuun puolivälissä panemasta toimeen Helsingin poliisin joulukuulle julistamaa käännytystä.

Pamfletissa En ole rasisti lähdetään liikkeelle juuri Fadayelin käännytystä koskevasta keskustelusta. Se on hyvä esimerkki suuntauksesta, joka on vuoden 2008 syksystä lähtien saanut yliotteen niin suomalaisessa maahanmuuttoa koskevassa julkisessa keskustelussa kuin viranomaistoiminnassa.

Julkisessa keskustelussa yleistyi vuoden 2008 aikana uusi sana: maahanmuuttokriittinen.

Termiä alkoivat käyttää ne, joiden mielestä Suomen turvapaikkapolitiikka on liian löperöä. Toisin kuin moni luulee, heidän joukossaan on paljon muitakin kuin fanaattisia perussuomalaisia.

Teoksen kirjoituksissa analysoidaan maahanmuuttokeskustelussa tapahtunutta muutosta ja pohditaan sen merkitystä. Pamfletti osoittaa, että sekä tavallisten kansalaisten että viranomaisten asenteissa on tapahtunut selkeä käänne syksyn 2008 finanssikriisin jälkeen.

Edellisen kerran kansalaisten asenteet ja viranomaiskohtelu kiristyivät 1990-luvun suuren laman aikoihin. Siksi olisikin helppo ajatella, että suomalaisten asenteet maahanmuuttoa kohtaan seuraavat talouden suhdanteita.

Noususuhdanteessa on enemmän jaettavaa myös tulokkaille, kun taas laman kurimuksessa hyvinvoinnin rippeet halutaan jakaa syntyperäisten suomalaisten kesken.

Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Arkipäivän rasismi on sitkeässä myös hyvinä aikoina. Ero on siinä, että laskusuhdanteessa ihmisiä on helpompi yllyttää pitämään meteliä maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista.

Vaikka ihmisten käsitykset Suomeen pyrkivistä ulkomaalaisista perustuvat pääasiassa katteettomiin ennakkoluuloihin, En ole rasisti -pamfletissa osoitetaan, että suomalainen journalismi pönkittää näitä ennakkoluuloja kaikin tavoin.

Sen sijaan, että mediassa tuotaisiin esiin maahanmuuttoon ja Suomeen asettumiseen liittyviä ongelmia myös tulijoiden itsensä kannalta, turvapaikanhakijat ja ilman papereita tulevat siirtolaiset kuvataan joko uhkana tai uhreina.

Siirtolaiset esitetään julkisuudessa yleistä järjestystä, terveyttä ja lakia uhkaavina muukalaisina, jotka vyöryvät, virtaavat ja tulvivat aina liian suurina joukkoina yli rajan.

Maahanmuuttoa koskevassa uutisoinnissa tuleekin erinomaisesti esille, kuinka vaikeaa suomalaisen journalismin on irtaantua viranomaisnäkökulmasta.

Tämä kirja on erittäin tervetullut puheenvuoro ajankohtaiseen ja tärkeään aiheeseen.

Suomalaisten olisi korkea aika oppia ja omaksua edes maahanmuuttoa koskevat tosiasiat: Suomella olisi kaikki mahdollisuudet ottaa vastaan ja "kotouttaa" vuosittain paljon suurempi määrä maahanmuuttajia kuin nyt tehdään.

Pieneen, pimeään ja kylmään maahan ei tule koskaan mitään ryntäystä, mutta meidän oma kulttuurimme voi rikastua, jos edes jotkut viitsivät tänne tulla. Miksi emme auttaisi heitä tänne asettumisessa?


Kirjoittaja valtio-opin dosentti Jyväskylän yliopistossa.

Quote from: Henry on 03.12.2009, 10:23:18

Mikko Lehtonen tosin tykittää kirjassa Halla-ahoa seuraavasti (s.111-112):

"Oman tekstinsä valossa Halla-aho on yksiselitteisesti ulkomaalaisvastainen ja rasisti.

Halla-aho ei olekaan kiinnostava itsessään. Hänellä ei ole mitään sellaista sanottavaa, mitä ei olisi kuultu rasististen ja ulkomaalaisvastaisten ihmisten suusta tuhansia ja taas tuhansia kertoja. Kiinnostavaa on, että tämäkin rasisti haluaa kivenkovaan kieltää rasisminsa eikä tahdo suin surminkaan ottaa omia luokittelukriteereitään arvioitavaksi.

Ja ehkä Halla-ahon kaltaiset "ajattelijat" sikiävät juuri tässä maaperässä, jossa liian usein suljemme silmämme institutionaaliselta tai muulta järjestelmälliseltä arjen rasismilta."

Hmm.... kollektiivista nuivaa tautologiaa ja sikiäviä ajattelijoita institutionaalisen ja/tai järjestelmällisen arjen rasismin maaperässä?

Tuo nostaa väistämättä pintaan kysymyksen; kuinka tarkkaan ja millä intensiteetillä yksilön tulisi katsoa gynekologin spekulan metallista pintaa, jotta näkisi ohi tutkimuskohteen omien kasvojensa muuntumisen lisäksi myös vallitsevan todellisuuden ikäänkuin vääristyneestä peilistä?

Hyödytöntä. Kutsukaa seuraava mantra sisään.

// s(.*?)s

QuoteArkipäivän rasismi elää
Laskusuhdanteessa ihmisiä on helppo yllyttää pitämään meteliä maahanmuuton ongelmista.
Tuija Parvikko

Käsitinkö oikein, että Parvikon teksti on referaatti En ole rasisti -kirjasta? Siinä tapauksessa jää avoimeksi, mitkä referaatin kohdat vastaavat referoijan omaa näkemystä maahanmuuttokritiikistä.

Referoimalla kirjoja on siis ainakin periaatteessa mahdollista esittää poliittisia näkemyksiään laajalevikkisessä lehdessä ilman, että kukaan ulkopuolinen osaa varmasti sanoa, missä kohdissa referoija toimii teoksen poliittisen kannan puolestapuhujana ja missä kohdissa referoija toimii vain neutraalina tiedonvälittäjänä teoksen sisällöstä.

QuoteJulkisessa keskustelussa yleistyi vuoden 2008 aikana uusi sana: maahanmuuttokriittinen.

Termiä alkoivat käyttää ne, joiden mielestä Suomen turvapaikkapolitiikka on liian löperöä. Toisin kuin moni luulee, heidän joukossaan on paljon muitakin kuin fanaattisia perussuomalaisia.

Sekä maahanmuuttokriittinen-sanan että maahanmuuttokriittisyyden sisällön historian selvittäminen faktapohjalta edellyttää käsitteiden historiallisen evoluution selvittämiseen kehitettyjä tutkimusmenetelmiä (mm. tekstianalyysiä ja PALJON muuta). En havainnut, että tässä maahanmuuttokritiikin tarkasteluyrityksessä olisi käytetty näitä tutkimusmenetelmiä vaan niiden sijasta käytetään ilmeisesti maahanmuuttokriittinen-sanan omia sattumanvaraisia määrittelytapoja.

Miksi tyydytään tällaiseen arvailuun maahanmuuttokriittisyyden todellisesta sisällöstä, kun objektiivista tietoakin sekä maahanmuuttokriittinen-sanan että maahanmuuttokritiikin käsitteen syntyhistoriasta olisi ollut ainakin jonkin verran saatavilla?

Tosin objektiivisen tiedon saatavuudellekin maahanmuuttokritiikistä on olemassa yllättävän ankarat teoreettiset rajat. On nimittäin mahdollista, että osa niistä faktoista, jotka tarvittaisiin maahanmuuttokriittisyyden alkuvaiheiden selvittämiseen historiatutkimuksen avulla, ovat peruuttamattomasti tutkijoiden saavuttamattomissa pelkkiä vanhoja tekstejä tutkimalla. Monet näistä faktoista voivat perustua yksityisiin tapaamisiin ja keskusteluihin, eivätkä ulkopuoliset voi ikinä saada selville, ketkä siellä ovat olleet mukana, mitä nämä ihmiset ovat siellä sopineet ja miksi. Voi olla myös, että kenelläkään kyseisten tapaamisten ja keskusteluiden yksittäisellä mukanaolijalla ei ole kunnollista kokonaiskäsitystä tapahtuneesta, mikä vaikeuttaa tapahtumien rekonstruointia, koska tämä täytyisi suorittaa keräämällä systemaattisesti mahdollisimman paljon faktoja kaikilta mukanaolijoilta. Ja kaikkein pahimmassa tapauksessa edes mukanaolijoiden tietämyksen yhteissumman avulla ei välttämättä voitaisi jälkikäteen rekonstruoida, mitä tapahtui, mikäli joku relevantti fakta ei ole jäänyt kenenkään mieleen. Eli voi olla, että KUKAAN ei tiedä eikä myöskään voi saada selville sitä, miten maahanmuuttokritiikki alun perin syntyi.

Jotta maahanmuuttokriittisyyden kaltaisen käsitteen luonne saataisiin selvitettyä, se edellyttää siis PALJON enemmän faktoja ja luultavasti myös PALJON edistyneempiä päättelymenetelmiä, kuin monikaan osaa edes kuvitella. Hieman sama kuin yrittäisi selvittää, mistä ilmavirtauksista hurrikaani on alun perin saanut alkunsa. Valitettavasti monikaan ihminen ei suostu tunnustamaan sitä karua tosiasiaa, että he eivät tiedä historiallisen kehityksen alkusyistä juuri mitään.

QuoteJulkisessa keskustelussa yleistyi vuoden 2008 aikana uusi sana: maahanmuuttokriittinen.

Termiä alkoivat käyttää ne, joiden mielestä Suomen turvapaikkapolitiikka on liian löperöä. Toisin kuin moni luulee, heidän joukossaan on paljon muitakin kuin fanaattisia perussuomalaisia.

Teoksen kirjoituksissa analysoidaan maahanmuuttokeskustelussa tapahtunutta muutosta ja pohditaan sen merkitystä. Pamfletti osoittaa, että sekä tavallisten kansalaisten että viranomaisten asenteissa on tapahtunut selkeä käänne syksyn 2008 finanssikriisin jälkeen.

Miten kansalaisten ja viranomaisten asenteiden muutokset liittyvät maahanmuuttokritiikin käsitteeseen ja maahanmuuttokriitikoihin? Näin ei tekstissä suoraan väitetä, mutta asennemuutos on mainittu tekstissä hämäävästi lähes heti maahanmuuttokriittinen-sanan mainitsemisen jälkeen, joten herää kysymys, onko tekstissä tarkoitus antaa ymmärtää maahanmuuttokritiikin synnystä seuranneen kausaliteetti kansalaisten ja viranomaisten asennemuutokseen.

Onko maahanmuuttokriitikoilla muka mahdollisuus kausaalisesti vaikuttaa kansalaisten ja viranomaisten asenteisiin? Jos tällaisen vaikuttamiskanavan oletetaan olevan olemassa, niin voisivatko maahanmuuttokriitikot kyseisen vaikuttamiskanavan kautta ohjata kansalaisia ja viranomaisia muuttamaan asenteitaan vapaavalintaisella toisellakin politiikkalohkolla (kuten vaikkapa kääntää yleisen mielipiteen NATO-jäsenyydestä)?  

Kuinka paljon resursseja maahanmuuttokriitikoilla täytyisi olla käytössään, jotta tällainen vaikuttamiskanava voisi edes teoriassa olla olemassa?

QuoteEdellisen kerran kansalaisten asenteet ja viranomaiskohtelu kiristyivät 1990-luvun suuren laman aikoihin. Siksi olisikin helppo ajatella, että suomalaisten asenteet maahanmuuttoa kohtaan seuraavat talouden suhdanteita.

Noususuhdanteessa on enemmän jaettavaa myös tulokkaille, kun taas laman kurimuksessa hyvinvoinnin rippeet halutaan jakaa syntyperäisten suomalaisten kesken.

Ihmismassojen maahanmuuttoasenteiden nykyisen taloustilanteen aikana oletaan tässä noudattavan samaa kausaliteettia kuin 1990-luvun laman aikana, mutta ovatko tällaiset yksioikoiset analogiat eri aikakausien välillä luotettavia? Eli kuinka järkevää on olettaa ihmisjoukkojen käyttäytymiselle tiettyä alkusyytä niin vähäiseen tutkimusaineistoon perustuen, jossa aiempien tapausten lukumäärä N = 1?

Nopeasti muuttuvaa yhteiskuntaa voidaan tarkastella erittäin monimutkaisten matemaattisten mallien kautta. Se, että asenteet maahanmuuttajiin ovat jossain yhteiskunnan ikivanhassa kehitysvaiheessa johtuneet kausaalisesti tietystä alkusyystä, ei tarkoita sitä, että näiden kausaalisten alkusyiden voitaisiin olettaa pätevän vielä nykyhetkellä, kun systeemin luonne ja sen käyttäytymisen lainalaisuudet ovat jo ehkä aivan erilaisia.

QuoteAsia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Arkipäivän rasismi on sitkeässä myös hyvinä aikoina. Ero on siinä, että laskusuhdanteessa ihmisiä on helpompi yllyttää pitämään meteliä maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista.

En oikein ymmärtänyt tätä kohtaa referaatista, joten minulle jäi epäselväksi, väitetäänkö kirjassa, että maahanmuuttokriitikot haluaisivat yllyttää muita tahoja pitämään meteliä maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista.

Jos maahanmuuton ongelmista haluttaisiin sananmukaisesti pitää meteliä, niin kaikki järkevät maahanmuuttokriitikot tietenkin huolehtisivat itse tarkkaan harkitusta ongelmien julkistamisesta sen sijaan, että muka yllyttäisivät joitain ulkopuolisia amatöörejä tekemään sen heikkotasoisesti. Mainosalan tehokkaat nykymenetelmät ovat maahanmuuttokriitikoiden käytössä siinä kuin keiden tahansa muidenkin, joten mitään yllytettävää väliporrasta ei tarvita.

Entä mitä maahanmuuttokriitikot muka hyötyisivät siitä, että he yllyttäisivät yhtään ketään mihinkään?

On tosin totta, että joissain vanhanaikaisissa yhteiskunnissa oli valitettavasti tapana yllyttää kansanjoukkoja muiden etnisten ryhmien kimppuun. Esimerkiksi Ranskan siirtomaakseen alistamassa Algeriassa esiintyi eurooppalaistaustaisten kansanjoukkojen hyökkäyksiä alkuperäisväestöä vastaan ns. ratonnade-kostoiskuissa. Nämä epäterveet toimintamallit ongelmien ratkaisemiseksi eivät kuitenkaan johtaneet kestävään lopputulokseen. Miksi 2000-luvun maahanmuuttokriitikot tyytyisivät tällaisiin ikivanhoihin epäterveisiin toimintamalleihin, kun nykyaikana on käytettävissä monin verroin parempiin tuloksiin johtavia toimintamalleja kuten strateginen ajattelu ja teknologian tarjoamien suunnittelun apuvälineiden hyödyntäminen?

Joissain Länsi-Euroopan maissa sikäläinen maahanmuuttopolitiikan vastustaminen saattaa edelleen perustua kansanjoukkojen yllyttämiseen. Se on erittäin epäilyttävää, koska siinä ei ole mitään rationaalista järkeä. Haluaisinkin tietää, mikä taustataho on siellä ohjannut "maahanmuuttokritiikin" kohti näitä ikivanhoja epäterveitä toimintamalleja ja miksi. Ainakin se on mielestäni varmaa, ettei kyseinen taustataho pidä prioriteettinaan järkevän maahanmuuttopolitiikan aikaansaamista vaan taustalla täytyy olla muut motiivit.

QuoteVaikka ihmisten käsitykset Suomeen pyrkivistä ulkomaalaisista perustuvat pääasiassa katteettomiin ennakkoluuloihin

Evoluutio ei ikinä ehtinyt kehittää ihmisaivoihin kompetenssia menneisyyden, tulevaisuuden ja kompleksisten ilmiöiden systemaattiseen tarkasteluun. Siksi ihmisaivojen toiminta näillä osa-alueilla perustuu väistämättä katteettomiin ennakkoluuloihin.

Ainoa keino päästä maahanmuuttopolitiikan tarkastelussa katteettomia ennakkoluuloja pidemmälle lienee opetella analyysimenetelmiä, joilla aivojen luontaisen hahmottamistavan ajatusvirheet saadaan eliminoitua. Näitä edistyneitä analyysimenetelmiä ei kuitenkaan tietääkseni opeteta missään Suomen oppilaitoksissa, joten ei ole syytä uskoa, että juuri kukaan maahanmuuttokeskustelussa julkisuudessa esiintyvistä wannabe-asiantuntijoista olisi päässyt maahanmuuton perusluonteen hahmottamisessa ratkaisevasti omia katteettomia ennakkoluulojaan pidemmälle.

Koko poliittinen keskustelu aiheesta on siis jo lähtökohtaisesti epärakentava ja arvatenkin tulee sellaisena jatkumaankin. Siksi ei kannata tuhlata aikaansa sen harmittelemiseen, miksi maahanmuuttokeskustelua ei voida saada asialinjalle, jos tämä kerran on todistettavasti ylivoimaista ihmisjärjelle ilman poikkeuksellisia teoreettisia apuvälineitä. Esimerkkinä mainittakoon matemaattisiin laskelmiin perustuvat siirtolaisuusteoriat.

QuoteSen sijaan, että mediassa tuotaisiin esiin maahanmuuttoon ja Suomeen asettumiseen liittyviä ongelmia myös tulijoiden itsensä kannalta, turvapaikanhakijat ja ilman papereita tulevat siirtolaiset kuvataan joko uhkana tai uhreina.

Siirtolaiset esitetään julkisuudessa yleistä järjestystä, terveyttä ja lakia uhkaavina muukalaisina, jotka vyöryvät, virtaavat ja tulvivat aina liian suurina joukkoina yli rajan.

Toimittajilla tuskin on aikaa erikoistua millekään politiikan osa-alueelle niin, että he pystyisivät antamaan reaalimaailmaa tämän koko äärimmäisessä kompleksisuudessa vastaavan uskottavan kuvan kyseisestä politiikan osa-alueesta.

Tämä joukkotiedotuksen perustavanlaatuinen heikkous ei liity kuitenkaan mitenkään maahanmuuttokritiikkiin, joten miksi koko aihe on vedetty mukaan maahanmuuttokritiikin tarkasteluun?

QuoteSuomalaisten olisi korkea aika oppia ja omaksua edes maahanmuuttoa koskevat tosiasiat: Suomella olisi kaikki mahdollisuudet ottaa vastaan ja "kotouttaa" vuosittain paljon suurempi määrä maahanmuuttajia kuin nyt tehdään.

Tässä ei esitetä mitään teoreettisia työkaluja sen laskemiseksi, mikä maahanmuuttajamäärä on mahdollista ottaa vastaan ja kotouttaa. Maahanmuuttajien vuotuinen tulijamäärä on jo nyt luullakseni täysin kestämätön, joten kaipaisia teoreettista tietoa asiasta.

Samalla puuttuvat todisteet siitä, että 2000-luvun yhteiskuntavaiheessa Suomen kaltaisella maalla olisi mahdollisuus kontrolloida maahanmuuttoa niin paljon, että se voisi hallitun kuuloisesti "ottaa vastaan maahanmuuttajia", sen sijaan, että Suomi ehkä onkin pikemminkin siirtolaisuusvirtojen avuton sivustaseuraaja, jolla on vain muutama perussiirto käytössään maahanmuuttajamäärän rajoittamiseksi.

Eikä tässä esitetä todisteita sillekään, että "kotouttaminen", joka viitannee vanhanmalliseen yhteiskuntainsinöröintiin, olisi mahdollista enää 2000-luvun Suomessa, jossa ollaan ehkä jo siirrytty hallitsemattomampaan yhteiskunnan kehitysvaiheeseen ja jossa väestöryhmien pakottaminen yhteisiin pelisääntöihin ei ole välttämättä enää realistisesti saavutettavissa 1900-luvun mallin mukaisesti.

QuotePieneen, pimeään ja kylmään maahan ei tule koskaan mitään ryntäystä

Tämä väite on yksinkertaisesti virheellinen. Neuvostoliiton hajotessa 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa Suomen silloisen poliittisen johdon sekä jopa suomalaisen siirtolaisuustutkimuksen piirissä oli keskustelua siitä skenaariosta, että valtavat massat kaaoksen keskelle joutuneita neuvostoliittolaisia lähtisivät tulemaan rajan yli Suomeen.

Mikäli jätetään pois laskuista Suomen naapurimaista kriisioloissa tulevat pakolaisryntäykset, niin väite on silti kyseenalainen. Tällaisten tulevaisuusennustusten tekeminen ilman edistyneitä tulevaisuustutkimuksen menetelmiä ei kai eroa puhtaasta arvailusta.

Quotemutta meidän oma kulttuurimme voi rikastua, jos edes jotkut viitsivät tänne tulla. Miksi emme auttaisi heitä tänne asettumisessa?

Vaikka "rikastuminen" onkin monikultturismin epäuskottavaa mytologiasanastoa ja vaikka tekstissä ei esitetä kunnon perusteluja sille, että maahanmuuttajien tulo Suomeen olisi toivottavaa kenellekään osapuolelle, niin lisäksi herää kysymys jopa siitä, olisiko tavallisilla suomalaisilla edes kompetenssia auttaa maahanmuuttajia Suomeen asettumisessa?

Kuinka mittavat tieto- ja taitoresurssit tämän kompetenssin saavuttamiseen vaadittaisiin? Puhutaanko niin kohtuullisista resursseista, että kuka tahansa tavis ehtisi vapaa-aikanaan hankkia tarpeelliset tiedot ja taidot? Vai puhutaanko muiden ihmisten auttamisen yhteydessä aina väistämättä niin valtavista resursseista, että ainoastaan 10-15 vuotta kokopäiväisesti tarpeellisia esitietoja yhteiskunnan rahoituksella hankkinut asiantuntija osaa aidosti auttaa maahanmuuttajia Suomeen asettumisessa? Tavallisen ihmisen resurssit ovat tosiasiallisesti erittäin rajalliset, ja yritykset toteuttaa utopistisia ideoita kuluttaisivat ne nopeasti loppuun.


[email protected]

Quote from: Anti-Utopisti on 06.01.2010, 12:16:47
Tämä koko kirjoitus vaikuttaa olevan pelkkää amatöörimäistä arvailua. Niinpä se ei anna kovin korkeaa kuvaa siitä, minkä tasoista asiantuntemusta maahanmuuttopolitiikkaan liittyvässä lobbauksessa nykyään esiintyy.

Kirjoitus on käytännössä referaatti kirjan sisällöstä, tosin painotuksiltaan ei edes kovin onnistunut sellainen. Mahdollisesti kirjoittaja on arvioinut kirjan sisällön absoluuttiseksi totuudeksi ja omaksunut kirjassa esitetyt ajatukset sellaisinaan omikseen.

Ainoa oma ajatus taitaa olla tämä tai sitten on kyse kirjoittajan väärästä tulkinnasta, ainakaan en muista tällaista kirjassa suoraan väitetyn:

QuoteSuomalaisten olisi korkea aika oppia ja omaksua edes maahanmuuttoa koskevat tosiasiat: Suomella olisi kaikki mahdollisuudet ottaa vastaan ja "kotouttaa" vuosittain paljon suurempi määrä maahanmuuttajia kuin nyt tehdään.

Mitään perusteluja tai tarkennuksia tälle väitteelle ei tietenkään tarvita. Silloinhan lipsahdettaisiin maahanmuuttokeskustelusta keskustelemisesta ikävästi oikean maahanmuuttokeskustelun puolelle.

edit:

Parvikko on kirjoittanut Hesariin kirjakritiikkejä 15 vuotta. Ei siis pitäisi olla nuoruudesta tai osaamattomuudesta kyse. Ehkä vain on vaikeaa kirjoittaa aiheesta, josta ei itse tiedä mitään ja jonka yliopistoauktoriteetteja siksi turhaan kumartelee.

"Kun ensimmäiset chileläiset pakolaiset tulivat Suomeen 1970-luvulla, heidät otettiin avosylin vastaan. Ihmiset ymmärsivät, että tulijat olivat joutuneet kotimaassaan poliittisen vainon kohteeksi, ja heidän oli saatava turvapaikka jostain toisesta maasta."

"1990-luvulla tulleita somaleja ei enää kohdeltu yhtä hyvin. Niin pakolaiset kuin muutkin "väärän väriset" maahanmuuttajat alettiin nähdä uhkana suomalaisten hyvinvoinnille ja maan turvallisuudelle."

Taas kerran osoitus siitä miten tuokin kirjoittaja liitelee omissa maailmoissaan ja haluaa ohjeistaa tyhmää kansaa omilla, värisevillä visioillaan.

Kun Chileläiset tulivat, he olivat selkeästi henkeään paossa ja kas kummaa,myös intergroituivat yhteiskuntaan(Tunnen myös yhden).Tällä hetkellä tuskin kellään on mitään tänne jääneitä chileläisiä vastaan(Osa palasi takaisin kiitellen turvapaikasta).
On myös turha selittää ihonväristä mitään, eipä taida tuokaan tutkija olla perehtynyt siihen miten tumma voi chileläinenkin olla.

Kun Somalit saapuivat junalla Moskovasta, oli jo silloin selvää että kyseessä oli diktaattori Siad Barren eliittiä ja hänen tukijoitaan.
Tähän päivään menessä ei pahemmin voi intergroitumisesta puhua ja menneiden näyttöjen perusteella ei tulevaisuudeltakaan kannata mitään odottaa.
Jos Siad Barre olisi onnistunut pakenemaan Suomeen,tämä "Tutkija" varmaakin valittelisi miten rasistiset suomalaiset eivät hyväksy häntä diktaattorikseen vaikka valtiomiestasolta kokemusta löytyy rutkasti.

Quote from: Anti-Utopisti on 06.01.2010, 12:16:47
Eli voi olla, että KUKAAN ei tiedä eikä voi tietää, mistä maahanmuuttokritiikki alun perin syntyi.

Olen maininnut tästä ennenkin, mutta mainitsen uudestaan josko joku innostuisi ottamaan selvää esim. MokuFAQ:ta varten: olen hyvin varma siitä, että termiä maahanmuuttokritiikki ehdotettiin Halla-ahon vieraskirjassa vuonna 2005 tai viimeistään vuonna 2006. Termistä käytiin jo silloin keskustelua eivätkä kaikki pitäneet siitä. Sen muistan, että termillä haluttiin tehdä eroa maahanmuuttovastaisuuteen, koska vieraskirjan lukijat eivät tietenkään olleet kaikkea maahanmuuttoa vastaan. Tässä on kyse toki vain termistä, silllä olihan itse ilmiö jo toki käynnissä vieraskirjassakin ennen termin käyttöön ottamista.

Monivisio netti-tv:n haastattelu kirjan julkistamistilaisuudesta. Äänessä Vesa-Matti Saarakkala ja Husein Muhammed. Kovasti ovat samaa mieltä asioista. Saarakkalalta odottaisi edes jonkinlaista kommenttia turvapaikkamaahanmuuton lisääntymisestä ja sen rajoista, mutta keskittyy vain "maassa maan tavalla"-linjaan.

QuoteHusein Muhammed: Olen asunut Suomessa vuodesta 1994 elikä viisitoista vuotta.

Haastattelija: Viisitoista vuotta ja oppinut noin hyvin suomea!

http://monivisio.fi/suomi/suo2.html

Kaupan päälle myös Ritva Viljasen avajaispuhe samasta tilaisuudesta:

Quote from: Ritva ViljanenLama on myöskin kiristänyt selvästi asenteita ja tuonut yhä kärjekkäämpiä kantoja esille. Vain lyhyt katsaus viimeaikaisiin tapahtumiin paljastaa mielestäni jotakin suomalaisten asenteiden muuttumisesta yhä ennakkoluuloisemmaksi. Viharikoksesta on kysymys, kun vain ulkomaalaisennäkönsä takia pieni 8-vuotias somalityttö työnnettiin junasta ulos hänen mennessään aamulla kouluun. Kontiolahdella paikalliset aktiivit vaativat erikseen valkoisten ja mustien pelikenttiä, kun paikkakunnalle perustettiin vastaanottokeskus.

Quote from: Ritva ViljanenSuomeen alettiin myöskin tänä syksynä perustamaan Muutos 2011 -puoluetta seuraavia eduskuntavaaleja varten. Puolueen päätarkoitus on maahanmuuttajavastaisuus.

http://monivisio.fi/multi/2.html

QuoteMonivisio.fi projekti perustettiin maaliskuussa 2009 ja hanketta rahoittaa Sisäministeriön ja  EU:n kotouttamisrahasto. Kanava tulee esittämään ohjelmia, joiden tarkoitus on auttaa  maahanamuuttaneita ihmisiä sopeutumaan Suomeen ja suomalaiseen yhteiskuntaan.
Meidän lähetyksiä tulet seuramaan omalla äidinkielelläsi, joko venäjäksi, somaliaksi, persiaksi tai kurdiksi. Osa ohjelmista tullaan tekstittämään myös suomenkielisiksi.
Pääosan ohjelmistosta Monivisio.fi tuottaa itse, osa saadaan vapaaehtoisilta toimittajilta ja media-alan opiskelijoilta.

Oireellinen kirja.

Alkoi keksityllä tarinalla, eli tämä mukamas tönitty tyttö, kun ei löytynyt minkäänlaisia todisteita... mukaanlukien ettei valvontakamerat taltioineet mitään vaikka oli niiden alla koko ajan.

Juancaustia ei suvisten piireissä suostuta unohtamaan vaan tarina saa näköjään sisäministeriön vauhdittamana uusia muotoja...Ja Kontiolahden kenttäcausti kasvaa sekin korkoa.
Minuakin kiinostaisi tietää junacaustin viimeisimmät vaiheet mutta näyttää että tästä on vain tulossa lähestulkoon profetiaalinen luku mokuttajien pyhään kirjaan. 

Mikähän muuten on virkamiehen vastuu asiassaan puhua totta ja pysyä faktoissa?
Näyttää että semmoisesta ei ainekaan sisäministeriössä kanneta huolta...Entistä kauemmas taakse jäävät hyvät ajat joilloin virkamies vain oli vain pykälien toimeenpanija ja yhteiskunnan palvelija.
Nyt virkamiehet alkavat totetuttamaan omia visioitaan ja vaativat yhteiskuntaa palvelemaan.

Luin juuri kyseisen kirjan ja ajattelin nostaa tämän vanhan keskustelun, vaikkei kirja enää uunituore olekaan. Päällimmäiseksi jäi ajatus, että kirjan tarkoitus on todistaa kaikki "maahanmuuttokriittiset" rasisteiksi. Rasismin kieltävät "maahanmuuttokriitikot" eivät vain tunnista rasismia. Maahanmuuttokriittisyys on kirjassa ikään kuin kielletty sana. Se täytyy kirjoittaa joko lainausmerkeissä tai käyttää kiertoilmaisua, kuten "maahanmuuttokriittiseksi itseään kutsuva henkilö".

Suvi Keskisen, Anna Rastaan ja Salla Tuorin mielestä on järkevää antaa ongelmien syntyä ja vasta sitten pitäisi alkaa pohtia, miten ongelmat ratkaistaan. Ongelmien ehkäiseminen on ihan vanhanaikaista. Kirjoittajat myös penäävät maahanmuuttokriittisiltä ajatuksia siitä, miten asioita tulisi hoitaa. Lisäksi johdannossa kerrotaan, miten monet suomalaiset joutuvat piilorasismin uhreiksi. Lukijoita muistutetaan myös pakolaisten "monista hyödyistä".

Quote"Suhteettoman suurta huomiota ovat saaneet erilaiset uhkakuvat sekä taloudellisten hyötyjen ja haittojen pohdiskelu.--- Näiden keskustelujen varjoon ovat jääneet esimerkiksi kysymykset siitä, miten edistetään maahanmuuttajataustaisten suomalaisten työllistymistä, miten yhä monikulttuurisempi nuorten sukupolvi näkee yhteiskuntamme ja siihen osalliseksi pääsemisen sekä miten monikulttuuristen asuinalueiden arki toimii." s. 8

Quote"Mistä sitten viime aikojen keskusteluhaluttomuutta korostavat (=maahanmuuttokriittiset) haluaisivat keskustella? Heidän puheenvuoroistaan on hankala löytää varsinaisia uusia näkökulmia tai ajatuksia siitä, miten asioita tulisi hoitaa." s. 12

Quote"Osallistumalla julkiseen keskusteluun myös altistaa itsensä rasistiselle häirinnälle. ---- Rasistinen häirintä kohdistuu maahanmuuttajiksi ymmärrettyjen lisäksi myös niihin suomalaisiin, jotka työskentelevät maahanmuuttokysymysten parissa ja yrittävät tuoda eri näkökulmia julkiseen keskusteluun. ---- Häirintää ei kuitenkaan usein haluta tuoda julki, koska häiriköt nimenomaan tavoittelevat julkisuutta. Suuri yleisö ei saa luettavakseen niitä (sananmukaisesti) lukemattomia viestejä, joita monet tutkijat ja maahanmuuttotyössä toimivat joutuvat viikoittain poistamaan sähköpostistaan." s. 13-14

Quote"Eniten vastustusta herättävät yleensä turvapaikanhakijat ja pakolaiset, joita pidetään ainoastaan taloudellisena rasitteena. ---- Maahanmuuton kustannusten lisäksi pitäisi huomioida myös ne monet hyödyt, joita Suomeen muuttaneista ihmisistä, myös pakolaisista, yhteiskunnalle on. Muualta tullut ihminen pakottaa pelkällä olemassaolollaan meidät pohtimaan valmiuksiamme kohdata kulttuurieroja ja ymmärtää rasismin eri ilmenemismuotoja. Tällaisia valmiuksia voi pitää globaalissa maailmassa koko yhteiskuntaa hyödyntävinä kansalaistaitoina. Eikö niillekin pitäisi laskea jokin arvo? Tai sille, että tänne tulijat muistuttavat meitä siitä, miten maailma ympärillämme on muuttunut ja miten muualla tapahtuvat asiat koskettavat väistämättä meitäkin?" s. 14-15

Suvi Keskinen käsittelee kirjoituksessaan Helsingin Sanomien maahanmuuttokeskustelua koskevaa uutisointia lokakuun 2008 ja kesäkuun 2009 välisenä aikana. Analyysi perustuu 122 aihetta käsittelevään uutisjuttuun, kolumniin, mielipide-, vieraskynä- ja pääkirjoitukseen.
Toisin kuin Keskisen kirjoituksen johdanto antaa ymmärtää, en löytänyt analyysistä yhtään konkreettista esimerkkiä rasismista uutisoinnissa. Keskinen kyllä mainitsee Facebook-yhteisön "Autetaan somali-ystävämme takaisin kotiin", joka on "rasistiseksi määritelty". Kai Pöntisen kampanja voidaan toki tulkita myös rasistiseksi. Pöntinen kuulutti: "Sosiaalipummimaahanmuuttajille stoppi! Suomalaisen elämänmuodon puolesta". Jos halutaan ymmärtää, että Pöntinen tarkoittaa kaikkia maahanmuuttajia sosiaalipummeiksi, voisi kyse olla rasismista. Omasta mielestäni Pöntinen halusi provosoida, saada huomiota ja siten julkisuutta ja äänestäjiä. Kieltämättä Pöntisen keinot olivat arveluttavia.
Keskinen kertoo, että perussuomalaisilta on kuultu rasistiseksi luokiteltavaa puhetta. Esimerkkejä näistä puheista Keskinen ei valitettavasti anna. Keskinen huomauttaa myös kuulleensa rasistista puhetta syksyllä 2008 alkaneessa maahanmuuttokeskustelussa. Mitä puheita Keskinen tarkoittaa, jää epäselväksi.

Quote"Nettisivujen ja keskustelupalstojen avoin rasismi siirtyi hieman siistiytyneessä muodossa osaksi julkista keskustelua lehtien mielipidesivuille ja niin sanottujen maahanmuuttokriittisten toimijoiden haastatteluihin. Varsinkin turvapaikanhakijoihin, mutta myös pysyvästi Suomessa asuviin maahanmuuttajataustaisiin ihmisiin on ajoittain kohdistettu leimaavia ja halventavia nimityksiä." s. 33-34

Quote"Isojen puolueiden aktiivit korostavat pääosin maahanmuuton rajoittamista ja näkyviltä siivoamista, mutta myös ulkomaalaisvastaisuutta esiintyy (esim. Pöntinen, Facebook-ryhmä, Kalli). Näiden kahden välimaastoon asettuu perussuomalaisten joukko, jonka piiristä löytyy esimerkkejä kaikista edellä kuvatuista näkemyksistä ja julkisen esiintymisen muodoista, mukaan lukien rasistiseksi tulkittavaa puhetta." s. 40-41

Quote"Syksyllä 2008 alkaneessa maahanmuuttokeskustelussa esiintyi rinnakkain maahanmuuttopolitiikkaa arvostelevaa, maahanmuutonvastaista ja rasistista puhetta." s. 41

Anna Rastaan tekstistä halusin lainata erään ihan oikeaa asiaakin sisältävän virkkeen liittyen rasistiksi leimaamiseen ja rasismin määrittelyyn. Rastas kertoo myös Kai Pöntisen vaalimainoksen aiheuttaneen syrjinnän ja pahoinpitelyjen aallon. Lisäksi Rastas kertoo kuinka rasismi saa ihmiset mellakoimaan. Rastas viittaa Helsingin Sanomien uutiseen 12.2.2009, "Ruotsin poliisi kompuroi rasismiskandaaleissa", jonka on kirjoittanut Kalle Koponen. Mellakoiden tutkinnan yhteydessä paljastui, että poliisit ovat keskenään puhuneet mellakoivista maahanmuuttajista "apinoina" ja "torakoina". Lisäksi Skånen poliisin koulutustilaisuuden havaintomateriaaleissa oli aikaisemmin käytetty vastapuolesta nimiä "Neger Niggersson" ja Oscar Neger". Rastaan mukaan maahanmuuttajanuorten mellakointi on aiheutunut rasismikokemuksista. Epäselväksi jää, minkälaisia nämä kokemukset ovat olleet. Miten maahanmuuttajat ovat saaneet kuulla poliisien keskinäisiä puheita? Ovatko maahanmuuttajat olleet tekemisissä poliisin kanssa jo ennen mellakoita ja jos ovat, niin miksi?

Quote"Jonkun henkilön tai instituution nimeäminen rasistiksi tai rasistiseksi on vakava asia, ja erityisesti epäoikeudenmukaisiksi koetut rasismisyytökset ovat loukkaavia." s. 48

Quote"Kokoomuksen eurovaaliehdokkaan Kai Pöntisen Helsingin Sanomien etusivulla 29. toukokuuta 2009 julkaistu vaalimainos "Sosiaalipummimaahanmuuttajille STOPPI!" herätti runsaasti huomiota ja keskustelua. Mainos oli yleistävä ja leimaava kiinnittäessään hyvin kielteisiä mielikuvia maahanmuuttajiin. Se, tunnistaako ja tunnustaako Pöntinen rasismia toimintansa taustalla ei ole tässä olennaista, vaan tärkeämpää on se, mitä kaikkea tuollaisten ilmoitusten julkaisemisesta voi seurata. Mainos vahvistaa entisestään kielteisiä mielikuvia maahanmuuttajista sosiaalietuuksien väärinkäyttäjinä. Monet Suomessa asuvat maahanmuuttajat, olivatpa he riippuvaisia sosiaalituista tai eivät, varmasti tuntevat nahoissaan tuollaisten asenteiden vahvistumisen. Se voi näyttäytyä esimerkiksi lisääntyneenä häirintänä julkisilla paikoilla ja kouluissa maahanmuuttajien lasten kiusaamisena." s. 51-52

Quote"Eri ryhmien välisten erojen esiin tuominen ei vielä sinänsä riitä jonkin asian määrittelemiseen rasismiksi. Ihonväriin tai syntyperään viittaamista ei sitäkään pidä tuomita suoralta kädeltä rasismiksi. Sanojen ylenmääräinen varominen voi johtaa siihen, ettei rasismista voida tai uskalleta keskustella." s. 54

Quote"Rasismin kokemukset voivat laukaista häiriökäyttäytymistä ja jopa väkivallaksi muuttuvaa protestointia, erityisesti jos ne yhdistyvät tunteeseen siitä, etteivät rasismin uhrit saa samaa suojaa ja kohtelua kuin muut yhteiskunnan jäsenet. ---- Ranskan lähiöissä vuonna 2005 puhjenneisiin nuorisomellakoihin, samoin kuin Ruotsissa talvella 2008-2009 esiintyneisiin mellakoihin, on niin ikään liittynyt tapahtumia, joissa siirtolaisten usko poliisiin on vakavasti horjunut." s. 56

Camilla Haavisto ja Ullamaija Kivikuru ehdottavat suomalaiselle lehdistölle uutta ohjenuoraa. Kappaleen otsikko on "Onko Ruotsissa kaikki paremmin?". Itselleni jää epäselväksi, mitä tämä älytön ohjenuora oikein hyödyttäisi?

Quote"On vaikea arvailla, miten tietoisia ja/tai ylhäältäpäin saneltuja kuvamotiivit ja kuvavalinnat esimerkiksi Helsingin Sanomissa ovat. Vuonna 2007 Marcus Flomanin tekemissä päätoimittajahaastatteluissa kaikki seitsemän päätoimittajaa korostivat, että maahanmuuttajia käsitellään heidän lehdessään ihan samalla tavalla kuin kaikkia muita.
Ruotsissa asiat ovat toisin. Siellä visuaalista journalismia pyritään tietoisesti muokkaamaan kohti moninaisempaa kuvaa, eikä tätä aikomusta peitellä. Esimerkiksi Svenska Dagbladet -päivälehdessä pyritään siihen, että uutiskuvissa Tukholman seudun niin sanottujen kahdeksan suuren maahanmuuttajaryhmän edustajia näkyisi suhteessa yhtä paljon lehtien sivuilla kuin heitä seudulla asuu. Pyrkimyksenä siis on, että 16 prosentissa pääuutiskuvista näkyisi maahanmuuttajataustainen henkilö. Suomessa pääkaupunkiseudulla tämä tarkoittaisi sitä, että noin kymmenessä prosentissa pääuutiskuvista näkyisi maahanmuuttajataustainen henkilö. Ruotsalaistutkija Gunilla Hulténin mukaan tarkastuksia tehdään toimituksessa kuvatekstien nimien perusteella.
Samantyyppinen sääntö saattaisi Suomessa tuottaa valokuvaajille ja toimittajille rutkasti lisätöitä. Mistä löytää venäläissyntyinen pörssianalyytikko ja mistä somalialaistaustainen ulkopolitiikan tuntija? Esimerkiksi puolustusvoimissa ei toimittajan pyynnöstä suostuta haastattelutilannetta varten pyytämään paikalle tiettyä asevelvollista ainoastaan hänen ihonvärinsä tai taustansa vuoksi. Mikä avuksi? Siitäkään ei ole takeita, etteikö tällainen kuvasääntö vai radikalisoisi monikulttuurisuuskriitikoiden  näkemyksiä ja toimintaa. Syntyisi uusia kysymyksiä - myös maahanmuuttajataustaisten parissa - siitä, miksi tiettyjä ryhmiä "hyysätään" vain heidän taustansa vuoksi.
Säännön käyttöönotto muuten kuin löyhänä ohjenuorana ei taida Suomessa olla mahdollista. Silti toimituksessa tehdystä mediaseurannasta saattaisi olla hyötyä suomalaisillekin mediayhtiöille. Toimittajien voi olla helpompi ottaa onkeensa toimituksen sisältä tulevaa tilastointia otsikoista ja kuvista kuin ulkopuolisten tutkijoiden kritiikkiä. Lisäksi tällaisen ohjenuoran käyttöönottoa voi puolustaa sillä, että kuvitus heijastuu yhä enemmän myös asiasisältöön. Tämän voi nähdä suomalaisessa journalismissa jo nyt. Eivät katugallupien kasvot tai kouluruoan kommentoijat ole vain visuaalisia väripilkkuja, he ottavat kantaa ja esittävät vaateita poliittisina toimijoina kaikkien muiden suomalaisten tapaan." s. 93-95

Mikko Lehtonen löysi todisteen Jussi Halla-ahon rasismista. Lehtonen tosin joutui määrittelemään rasismin aivan uudella tavalla. Tavasin monta kertaa Lehtosen "todisteen", mutta en edelleenkään ymmärrä. Lehtonen muistuttaa myös, kuinka epäpuhdas ja keinotekoinen suomalainen kulttuuri on.

Quote"Esimerkki tällaisista luokitteluista on Jussi Halla-ahon Scripta-blogista, jossa bloggari kehottaa: "Jos sinä, arvoisa lukija, epäilet, että olen ulkomaalaisvastainen, rasisti tai jotain muuta, tutki kirjoituksiani. Etsi niistä näyttöä."
Tehtävä ei ole erityisen haasteellinen. Samaisessa blogissa lukija voi näet törmätä tekstiin paradoksista, johon "länsimainen sivistys" tulee Halla-ahon mukaan "matemaattisella varmuudella kaatumaan". Kas näin:
Koska kaikki kulttuurit ovat samanarvoisia, meille ei mielestämme ole oikeutta assimiloida maahanmuuttajia pakkosyöttämällä heille omia arvojamme (joihin kuuluvat vaikkapa näkemyksemme naisen asemasta tai yksilön fyysisestä koskemattomuudesta). Hitaasti mutta väistämättä ne, joita (ilman ylimielisyyttä ja omantunnontuskia) kutsun barbaareiksi, muuttuvat pienestä ja eksoottisesta joukosta ensin merkittäväksi vähemmistöksi ja sen jälkeen enemmistöksi. Silloin me emme enää määrittele "hyvää" yhteiskuntaa. Silloin tekevät ne, jotka ovat käyttäneet arvojamme hyväkseen uskomatta itse niihin hetkeäkään. Silloin alkaa pimeys.
Oman tekstinsä valossa Halla-aho on yksiselitteisesti ulkomaalaisvastainen ja rasistinen. Halla-ahon rasismi toimii siten, että hän luokittelee ihmiset kahteen ryhmään, "meihin" ja "muihin".
"Me" on hänelle vertailun lähtökohta, annettu normi. Se tarjoaa ne perusteet, joiden avulla maailma asetetaan järjestykseen ja joiden vaiheille kasautuu voimakkaita myönteisiä ja kielteisiä tunteita. "Me" samastumme "hyvään yhteiskuntaan" (sukupuolten tasa-arvo, yksilön fyysinen koskemattomuus), "muut" ("barbaarit") taas "pimeyteen".
Halla-aho ei olekaan kiinnostava itsessään. Hänellä ei ole mitään sellaista sanottavaa, mitä ei olisi kuultu rasistien ja ulkomaalaisvastaisten ihmisten suusta tuhansia ja taas tuhansia kertoja. Kiinnostavaa on, että tämäkin rasisti haluaa kivenkovaan kieltää rasisminsa eikä tahdo suin surminkaan ottaa omia luokittelukriteereitään arvioitaviksi." s. 110-111

Quote"Suuri maahanmuuttokeskustelun paradoksi on, että osapuolet näyttävät unohtaneen suomalaisuuden itsensä olevan tuontitavaraa. Kansallisuusaatetta ei keksitty Suomessa. Suomalainen "me" on muodostunut jo tässä perustavassa mielessä kanssakäymisessä "muiden" kanssa.
Kansallisuusaatteen, kahvin tai heavy metallin kotouttaminen ei ole voinut saastuttaa suomalaisuutta, joka on ollut epäpuhdasta aikojen aamusta. Ajatus suomalaisuudesta on säilynyt hengissä nimenomaan muuttumisensa kautta, kun kansalliseen identiteettiin on ympätty yhä uusia aineksia. Kanadalaisesta jääkiekosta on tullut suomalaisten kansallispeli ja kansallisruokamme on jo hyvän aikaa ollut pizza.
On korkea aika päästää irti fennomaanien uskosta tahrattomaan kansallisuuteen. Aitoja emme ole, puhtaita meistä ei tule, olkaamme siis suomalaisia!" s. 114-115

Husein Muhamed löytää Helsingin Sanomien uutisesta (5.5.2009) valheita, jotka saattavat kuitenkin olla totta, mutta niille on inhimilliset syyt!
Muhamed olettaa, että HS:n esittämä väite perustuu vain yhden poliisin lausuntoon. Muhamed ohjeistaa toimittajia tarkistamaan tietoja esimerkiksi vastaanottokeskusten työntekijöiltä, Maahanmuuttoviraston käsittelijöiltä, Helsingin hallinto-oikeuden tuomareilta, iänmääritystä tekeviltä lääkäreiltä, turvapaikanhakijoiden lakimiehiltä, puolueettomilta tutkijoilta tai vaikka Suomen ulkomaalaispoliisin johdolta. Epäselväksi jää, onko Muhamed itse tarkistanut asiaa keltään mainitsemaltaan taholta. Ainakaan hänellä ei ole mitään faktatietoa kumota uutisen tietoja. Muhamed tosin itse vakuuttaa, että tietää "vuosia turvapaikanhakijoiden lakimiehenä ja tulkkina toimineena", että itseään alaikäisiksi väittäviä selvästi täysi-ikäisiä on hyvin vähän. Hän myös mainitsee lääketieteellisen iänmäärityksen olevan hyvin epätarkka (+/- 2 vuotta), jolloin 17-vuotiasta voidaan luulla 19-vuotiaaksi.

Quote"Analysoin yhtä Helsingin Sanomissa julkaistua uutista ja siinä esiintyneitä olettamuksia alaikäisistä turvapaikanhakijoista. --- Jo uutisen otsikko "Jopa kolmannes alaikäisistä turvapaikanhakijoista valehdellut ikänsä" muodosti kuvaa valehtelevista nuorista. --- Uutinen on kirjoitettu ikään kuin kyse olisi kaikkien vastaanottokeskusten tilanteisiin perustuvista tiedosta. Artikkelista saa kuitenkin sellaisen kuvan, että siinä esiintyvät tiedot perustuivat yhden poliisin haastatteluun. --- Jotkut väitteet taas voivat sinänsä pitää paikkansa, mutta niille on ymmärrettäviä ja inhimillisiä syitä. Näitä syitä käsitellään mediassa ani harvoin." s. 135-136

Veronika Honkasalon ja Leena Suurpään kirjoituksessa jauhetaan sitä samaa vanhaa. Honkasalon ja Suurpään mukaan "ankkurilapsista", nuorten karkottamisista, rötöstelyistä, mellakoinnista ja nuorten ja vanhempien kulttuurieroista ja tyttöjen kohtaamista kunniaväkivallasta puhutaan tarpeeksi. Heidän mielestään "kuitenkin vain harvoin pysähdytään miettimään perusteellisesti, mitkä yhteiskunnalliset asiat johtavat maahanmuuttajataustaisten nuorten liikehdintään tai saattavat heidät syrjään mielekkäästä arjesta ja ympäröivään yhteiskuntaan kuulumisen kokemuksista" (s. 145). Tästä päästäänkin johtopäätökseen, että rasismista puhutaan liian vähän, sitä ei tiedosteta ja näin ollen suomalaiset ovat syyllisiä maahanmuuttajien ongelmiin.

Johanna Matikainen, Outi Pärnänen ja Leena-Kaisa Åberg antavat vinkkejä, kuinka jokainen voi edistää ihanaa monikulttuurisuutta. Kohtelias käytös on itselleni itsestään selvä, mutta voi harmi, ettei aika riitä lettukestien organisoimiseen.

Quote"Yhtä lailla tutkijoiden kuin asfalttimiesten panosta tarvitaan moninaisen ja erilaisuutta sietävän Suomen rakentamiseen. Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse nousta barrikadeille. Voit aloittaa käyttämällä asiallista kieltä omassa ympäristössäsi sekä tervehtimällä ja käyttäytymällä tavallisen kohteliaasti kaikenlaisia ihmisiä kohtaan. Voit myös esimerkiksi osallistua turvapaikanhakijoiden suomenkielen opetukseen, lasten jalkapallokerhon vetämiseen, valokuvausretken järjestämiseen tai lättykestien organisointiin." s. 161

En ole rasisti, mutta minusta tämä kirja on huono.

QuoteOman tekstinsä valossa Halla-aho on yksiselitteisesti ulkomaalaisvastainen ja rasistinen. Halla-ahon rasismi toimii siten, että hän luokittelee ihmiset kahteen ryhmään, "meihin" ja "muihin".

Lehtonen on täysi ääliö, mikäli hän todella väittää, että ihmisten luokittelu "meihin" ja "muihin" tekee kenestäkään rasistin. Kaikki ryhmäidentiteetit perustuvat tämänkaltaisen eron tekemiseen - mukaanlukien se, jota ns. suvaitsevaiset pitävät yllä suhteessa "rasisteihin", "maahanmuuttovastaisiin", "natseihin" yms. Säälittävintä tässä on se, että Lehtosen pitäisi tietää tämä.

QuoteKulttuurikurssi: En ole rasisti, mutta...

01.09.2012 - 31.12.2012

Kurssilla avataan näkökulmia muukalaisvihaan ja ennakkoluuloihin nykypäivän Suomessa

(syyskuu-joulukuu 2012)

Integroitavissa:
yhteiskuntaoppi, historia, äidinkieli, psykologia, filosofia, uskonto, elämänkatsomustieto, vapaavalintaiset aineet

Aihekokonaisuudet:
Ihmisenä kasvaminen, Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

"Kahdeksanvuotias Amal Farah Abdi, somalitaustainen tyttö, tönäistiin selälleen junalaiturille, kun hän oli astumassa paikallisjunaan Espoon keskuksen asemalla toukokuussa 2009. Tytön kaatanut mies oli huutanut: 'Mene pois mun edestä senkin pieni apina...'"

Näin alkaa kotimainen nykypäivän muukalaisvihaa ja ennakkoluuloja käsittelevä teos En ole rasisti, mutta... (Vastapaino 2009). Samanniminen kulttuurikurssi kurkistaa aiheeseen taiteen keinoin ja näkökulmin.

Suomalaiseen julkiseen keskusteluun on tullut uusi ja vahvoja mielipiteitä sisältävä termi: maahanmuuttokriittisyys. Ennakkoluuloja ja koventuneita asenteita maahanmuuttoa kohtaa perustellaan kritiikillä maahanmuuttoa kohtaan. Harva tunnustaa olevansa rasisti, vaikka samanaikaisesti mielipiteet ja teot voivat olla maahanmuuttoa kohtaan avoimen vihamielisiä. Millaista keskustelua maahanmuutonkriittiset käyvät keskenään ja ulkopuolisten kanssa? Millainen rooli medialla on ollut tässä keskustelussa? Entä onko maahanmuuttajien ääni päässyt kunnolla kuuluviin?

En ole rasisti, mutta... -kulttuurikurssilla katsotaan Suomessa asuvan amerikkalaisen säveltäjä-ohjaaja Joe Davidowin dokumenttielokuva Rotuerottelun perintö. Rotuerottelun perintö kuvaa amerikkalaiseen nyky-yhteiskuntaan piilotettua systemaattista rotusortojärjestelmää. Teatteri Jurkan Jänis ja kerjäläinen -näytelmä perustuu Tuomas Kyrön samannimiseen vuonna 2011 ilmestyneeseen romaaniin. Lisäksi kurssin aikana toteutetaan teemaan sopiva työpaja.

Kurssin alustava ohjelmarunko:

• Opettajien tapaaminen
• Tuottajan vierailu koululla
• Alustus: näyttelijä ja projektityöntekijä maahanmuuttajien kanssa Kaisla Löyttyjärvi
• Dokumenttielokuva Rotuerottelun perintö, elokuvan jälkeen keskustelutilaisuus ohjaaja Joe Davidowin kanssa
• Jänis ja kerjäläinen -näytelmä (käsikirjoitus Tuomas Kyrö) teatteri Jurkassa
• Teemaan sopiva musiikkiesitys sekä keskustelutilaisuus
• Teemaan sopiva kuvataide-, draama-, video- tai valokuvatyöpaja
• Kurssipalautteiden kirjoittaminen
• Opettajien lopputapaaminen

Erityisesti itäisen ja kaakkoisen alueen kouluille!

Ikäsuositus: 7-9 luokka, Lukio ja 2. aste
www: http://www.annantalo.fi

Annantalon tehtävänä on luoda suotuisa ilmapiiri ja edellytykset helsinkiläisille lapsille ja nuorille taiteen ja kulttuurin tekemiseen, kokemiseen ja näkemiseen.

Annantalon taidekeskus (http://www.kultus.fi/suomi/?page=tapahtuma&event_id=10710&lang=fi)