Trumpin hallinto suunnittelee ihmisen lähettämistä Marsiin:
https://www.space.com/space-exploration/we-will-pursue-our-manifest-destiny-into-the-stars-president-trump-wants-astronauts-to-raise-the-american-flag-on-mars
QuoteAfter taking the oath of office to be sworn in as the 47th U.S. president on Monday (Dec. 20), Trump laid out his vision for the next four years in an inauguration speech that called for a return to American expansionism and exploration.
"My message to Americans today is that it is time for us to once again act with courage, vigor and the vitality of history's greatest civilization," Trump said during his speech inside the Capitol rotunda. "The United States will once again consider itself a growing nation, one that increases our wealth, expands our territory, builds our cities, raises our expectations and carries our flag into new and beautiful horizons. And we will pursue our manifest destiny into the stars, launching American astronauts to plant the stars and stripes on the planet Mars."
Eittämättä idean takana on Elon Musk, jonka rakettibisnes SpaceX tarvitsee lisää rahoitusta veronmaksajilta. Hankkeen vetäjä olisi todennäköisesti NASA, joka jo nyt tilaa rakettipalveluja Muskilta ( https://edition.cnn.com/2022/08/31/tech/nasa-spacex-crew-launches-contract-extension-scn/index.html ).
Mutta onko Mars-hankkeessa mitään järkeä vai onko se pelkästään sulka Trumpin ja USA:n hattun?
Hankkeena se on erinomaisen kallis, alin estimaatti pyörii muutamissa sadoissa miljardeissa dollareissa, kalleimmat 2 biljoonassa. Voiko tällä rahalla saada jotain tähdellisempää (pun intended) aikaan kun "kuukävely" Marssissa, jonka anti propagandavoiton ulkopuolella vaikuttaa aika rajalliselta?
Esimerkiksi James Webb avaruuskaukoputki maksoi 10 mrd USD ja se on tuottanut massiivisen määrän uutta tietoa avaruudesta. Käynti Marsissa tuskin pääsee lähellekään tämän teleskoopin tarjoamaa hyötyä vaikka hintalappu on jopa dekaadeja suurempi.
Tietenkin on järkeä! Sehän on päivänselvä asia. Eri asia sitten, että millä aikataululla ja löytyykö rahoitus ja resurssit nyt vai joskus. Tietenkään se ei toteudu 4 vuoden aikana ja tuskin 8 vuodessakaan, mutta 10 vuodessa ehkä. Matkakin sinne kestää todella kauan ja takaisinkin pitäisi tulla. Ehkä se tehdään ensin tekoälytyypeillä eli drooniroboteilla eli next level mars-mönkijöillä. Kommunikoivilla roboilla.
Hyvällä säkällä Trump on vielä elossa, kun amerikkalainen astronautti laittaa sen tähtilipun Marsin pinnalle.
Joka tapauksessa ehdottomasti kannattaa yrittää ja aloittaa projekti ihan tosissaan.
Reissua halventaa, jos siitä tekee yksisuuntaisen.
Varmaan siihenkin vapaaehtoisia löytyy.
-i-
Ihmiskunta tarvitsee yleviä tavoitteita, muuten se tuhoaa itsensä
Quote from: Caucasian on 27.01.2025, 21:11:09
Tietenkin on järkeä! Sehän on päivänselvä asia. Eri asia sitten, että millä aikataululla Tietenkään se ei toteudu 4 vuoden aikana ja tuskin 8 vuodessakaan, mutta 10 vuodessa ehkä.
Vuonna 2017 silloinen ja nykyinen presidentti Trump ohjeisti Nasan aloittamaan projektin ihmisten lähettämiseksi Kuuhun perustamaan asemaa, jolta matka Marsiin alkaisi. Marsinreissua on siis suunniteltu jo kahdeksan vuotta.
Mars-projektia ei vasta nyt pystymetsästä aloiteta, vaan työtä on tehty jo lähes vuosikymmen.
Lisäksi, suunnitelmia matkalle Marsiin on jossain muodossa ollut jo 60 vuotta, mutta poliittinen päätös ja rahoitus ovat uupuneet.
Quote from: Caucasian on 27.01.2025, 21:11:09
Tietenkin on järkeä! ... Ehkä se tehdään ensin tekoälytyypeillä eli drooniroboteilla eli next level mars-mönkijöillä.
Mars-mönkijöitä on jo ollut paikalla useita kappaleita ( https://en.wikipedia.org/wiki/Mars_rover ).
Ihmisen lähettäminen Marsiin on kilpajuoksua Kiinan kanssa, joka haluaisi tämän propagandavoiton itselleen ( https://www.cnbc.com/2021/06/24/china-plans-to-send-its-first-crewed-mission-to-mars-in-2033.html ).
Ihminen Marsissa ei kuitenkaan pysty tekemään mitään sellaista mitä ei marsmönkijällä voisi tehdä, joten tieteellinen merkitys ihmisen läsnäololle on kyseenalainen. Teknologia on myös edennyt niin pitkälle, että erinäisillä satelliiteilla ja mönkijölillä pystytään tutkimaan planeetat paljon paremmin kun ihmisen toimin. Näin ei välttämättä vielä ollut kun mentiin kuuhun.
Musk on perustellut Mars-matkailun sillä, että Mars lisäisi ihmiskunnan selviytymiskykyä jos maalla syntyy ydinsota ja porukkaa on Marsissa. Tämä argumentti kuulostaa hevosmiehen puheilta koska parempi ja halvempi vaihtoehto on estää ydinsodan syttyminen esim. ydinaseaseriisunnalla.
Jossain mielessä olisi toki herkullista jos länsi, käytännösä USA, nappaisi Mars-palkinnon Kiinan nenän edestä. Itse en kuitenkaan näe kovin hyviä perusteluja tällaiselle projektille kun avaruudessa olisi paljon mielenkiintoisempaakin tutkimista murto-osa hintaan.
Quote from: Totti on 27.01.2025, 21:51:57
Jossain mielessä olisi toki herkullista jos länsi, käytännösä USA, nappaisi Mars-palkinnon Kiinan nenän edestä. Itse en kuitenkaan näe kovin hyviä perusteluja tällaiselle projektille kun avaruudessa olisi paljon mielenkiintoisempaakin tutkimista murto-osa hintaan.
Ellei koko juttu ole sitten yritys toisintaa kylmän sodan voittostrategia. Asevarustelun sijaan usutetaan kinkit tuhlaamasn rahansa Marsiin.
Jos tässä ei ole järkeä, mitä järkeä oli mennä Kuuhun? Tai ylipäänsä avaruuteen? Minkä takia Euroopan suurvallat lähtivät uusille mantereille?
Mars on meidän välittömässä läheisyydessä olevista planeetoista kaikkein eniten Maata muistuttava. Vaikka asiaan liittyy edelleen ratkaisemattomia haasteita, on siirtokunnan perustaminen Marsiin jollain aikavälillä erinomainen tavoite. Sen prosessin aikana saamme paremman käsityksen maailmankaikkeudesta ja sen seurauksena kehitymme lajina eteenpäin.
Kyllä siellä ehkä voidaan joskus käydä, mutta asumaan sinne ei voi jäädä. Ravinnontuotanto Marsissa on ylivoimainen asia.
Ei ole mitään järkeä saada ihmistä vielä pitkään aikaan sinne Marsiin. Sinnehän just vietiin jo Mars Rover, joka keräsi näytteitä, mutta siellä ne lepää kapseleissaan. Ei riitä rahat niitä noutamaan. Niissä saattaa olla tietoa siitä, onko Marsissa elämää/onko ollut.
https://edition.cnn.com/2024/04/15/world/nasa-mars-sample-return-plan-scn/index.html
Mutta sitten on monia muitakin pointteja, joiden perusteella ei ole mitään järkeä viedä ihmisiä Marsiin. Tästä yritetään tehdä nyt selvästi samanlaista kilpajuoksua kun oli Neuvostoliitolla ja USA:lla kohti Kuuta. Semmosta imagovoittoa tässä nyt haetaan.
Ihmisten avaruusseikkailu on muutenkin osoittautunut kovin epävarmaksi. Avaruushissi olisi periaatteessa mahdollinen, mutta pitäisi saada teknologia, jolla saataisiin edullisesti tuotettua siihen soveltuvia hiilinanoputkia. Sen jälkeen avaruusmatkailu olisi jo aika triviaalia.
Muita hyviä syitä miksi juuri nyt ei ole järkeä mennä Marsiin:
https://www.youtube.com/watch?v=5GjOuqAlFEk
Kuun valloitusprojektissa oli oleelllista JFKn julistus: "...viemme ihmisen Kuuhun ja tuomme hänet takaisin!". Mars-reissulta tuskin on palaamista, realistista tekniikkaa sellaiseen ei vain ole (muutenhan sieltä olisi jo näytteitä yritetty tuoda) puhumattakaan siitä että riskitaso kaikkiaan on huima.
Eli pohdittavaksi tulee: kuinkas eettistä se onkaan lähettää ihmisiä itsemurhareissulle, vaikka sitten vapaaehtoisiakin?
Uskon tuon järkevyyteen, kun Elon itse lähtee ensimatkalle.
Mielestäni kaikille niille, joiden mielestä ei ole mitään järkeä/ kannattavaa mennä marsiin voidaan viitata kintaalla.
Toki marsia voidaan mönkijöillä ja drooneilla tutkia tehokkaasti, mutta ei kait me roboteille avaruutta valloiteta vaan ihmisille.
Katsotko mieluummin etelän rantakohteita (tai muuta matkakohdetta) netistä vai henk koht paikan päällä?
Quote from: ikuturso on 27.01.2025, 21:11:35
Reissua halventaa, jos siitä tekee yksisuuntaisen.
Varmaan siihenkin vapaaehtoisia löytyy.
-i-
Ylipäänsä se on yksisuuntainen, tai sitten niin tolkuttoman kallis nykyteknologialla(vaikka mars on puolet maan halkaisijasta, niin silti vaadittava painovoimasta irtautumisenergia olisi valtava ja sen rahtaamisen hinta tähtitieteellinen kirjaimellisesti).
Quote from: Muhmutti on 27.01.2025, 22:27:35
Kyllä siellä ehkä voidaan joskus käydä, mutta asumaan sinne ei voi jäädä. Ravinnontuotanto Marsissa on ylivoimainen asia.
Se ois tuotava tullessa, ja kysymysmerkki jota biosfääri 2 koitti popularisoida(samalla oikean tutkimuksen piirissä pelkkä vitsi, koska muuttujia testattiin niin paljon yhdessä ettei voida selvittää vaikutuksia) onkin, paljonko per ihminen vaadittaisiin syötävää ja happea tuottavaa levää, yms kasvisravinnon/kala/vesielementin tms ravintoa että vaadittava määrä perustuotteita saataisiin kasaan. Nyttemmin oikeat tutkijat tutkivat mikä olisi oikea määrä, mikä voisi vaikuttaa ko kasvi/eläin populaatioon niin että tuollainen ravitseva ja sivutuotteena happea tuottava järjestelmä toimisi milläkin väkimäärällä. Populaation kasvaessa pystyttäneen myös monipuolistamaan vaihtoehtoja tuoden mukaan hyönteisiä, mehiläisistä proteiinieväisiin ja lopulta piennisäkkäisiin jne.
Kuitenkin nykytekniikalla rahtitonni geostationääriselle radalle lienee kymmenen miljoonan kantturoissa(low orbit eli iss on jtn 5,5m usb) ja jos ruvetaan kuskaamaan satoja ja tuhansia tonneja avaruusmatkailutarvikkeita, hintalappu on lievästi sanottuna muikea. Näkisin että kuun tai marsin jonkun kuun populoittaminen olisi fiksumpaa ihan vain pienemmästä massasta seuraavan edullisemman paluuenergian vuoksi. Lisäksi näkisin myös että ennen marsmatkaa olisi mielenkiintoisempi projekti rakentaa issn isoveli geostationääriselle radalle tms paikkaan josta ko asema voidaan kaikkinensa ohjata sen planeetan tai kuun kiertoradalle joka toimisi välietappina molempiin suuntiin ja jonka itsensä varustaminen tasolle joka kykenee itsenäisesti elättämään itsensä 5-10-20-100-vuotta olisi ensimmäinen etappi josta edetä kauemmas avaruuteen.
Menkööt nyt vaikka oluen ja yöllisen ajatusten harhailun piikkiin, mutta jossain Wilbur Smithin seikkailuromaanissa ylitettiin aavikko kuljettamalla vettä lähtöpisteestä ensin kilometrin päähän, haudattiin vesi sinne talteen ja varattiin vettä paluumatkaa varten. Seuraavalla reissulla vietiin taas lisää vettä ja saatiin täydennystä jo sinne talletetuista varastoista. Kilometri kerrallaan saatiin edettyä aavikon yli aina perustamalla uusia varastoja matkan varrelle.
Aikaa siinä kului ja pirusti energiaa lampsiessa edestakaisin. Se vähän helpotti kun matkan varrelta löytyi keidas jonka tuella päästiin taas etenemään pidemmälle.
Tämä on tosiaan poikaromaanien maailmaa, mutta periaate olisi sama. Jos lähdetään valloittamaan avaruutta, niin sitä eestaas sahaamista olisi kyllä luvassa loputtomiin että löydetään jokin seuraava tukipiste. Edes Muskin rahat eivät riittäne tällaiseen.
Täysin hyödytön postaus, piti vaan kirjata sekin muistiin. Sori siitä. Taidan avata uuden olusen aamunkoittoa odotellessa.
Toivottavasti perustaa siirtokunnan sinne ja ottaa mukaansa vain kehittyneitä rotuja. Ihmiskunta voi jatkaa sivilisaatiota siellä ja siirtyä uusille planeetoille.
Maahan jää vain bantune""" " jotka vie ihmiset täällä kivikaudelle jahka he ovat enemmistö täällä.
Koko planeetta tulee olemaan yhtä Haitia 100v päästä.
Quote from: dothefake on 27.01.2025, 22:43:54
Uskon tuon järkevyyteen, kun Elon itse lähtee ensimatkalle.
jepjep
[tweet]1883732625304834550[/tweet]
Jos Musk maksaa, niin siitä vain. Mutta kyllä niille miljardeille varmaan jotain fiksumpiakin kohteita löytyisi.
Quote from: Tabula Rasa on 27.01.2025, 23:30:41
Quote from: Muhmutti on 27.01.2025, 22:27:35
Kyllä siellä ehkä voidaan joskus käydä, mutta asumaan sinne ei voi jäädä. Ravinnontuotanto Marsissa on ylivoimainen asia.
Se ois tuotava tullessa, ja kysymysmerkki jota biosfääri 2 koitti popularisoida(samalla oikean tutkimuksen piirissä pelkkä vitsi, koska muuttujia testattiin niin paljon yhdessä ettei voida selvittää vaikutuksia) onkin, paljonko per ihminen vaadittaisiin syötävää ja happea tuottavaa levää, yms kasvisravinnon/kala/vesielementin tms ravintoa että vaadittava määrä perustuotteita saataisiin kasaan. Nyttemmin oikeat tutkijat tutkivat mikä olisi oikea määrä, mikä voisi vaikuttaa ko kasvi/eläin populaatioon niin että tuollainen ravitseva ja sivutuotteena happea tuottava järjestelmä toimisi milläkin väkimäärällä. Populaation kasvaessa pystyttäneen myös monipuolistamaan vaihtoehtoja tuoden mukaan hyönteisiä, mehiläisistä proteiinieväisiin ja lopulta piennisäkkäisiin jne.
Kuitenkin nykytekniikalla rahtitonni geostationääriselle radalle lienee kymmenen miljoonan kantturoissa(low orbit eli iss on jtn 5,5m usb) ja jos ruvetaan kuskaamaan satoja ja tuhansia tonneja avaruusmatkailutarvikkeita, hintalappu on lievästi sanottuna muikea. Näkisin että kuun tai marsin jonkun kuun populoittaminen olisi fiksumpaa ihan vain pienemmästä massasta seuraavan edullisemman paluuenergian vuoksi. Lisäksi näkisin myös että ennen marsmatkaa olisi mielenkiintoisempi projekti rakentaa issn isoveli geostationääriselle radalle tms paikkaan josta ko asema voidaan kaikkinensa ohjata sen planeetan tai kuun kiertoradalle joka toimisi välietappina molempiin suuntiin ja jonka itsensä varustaminen tasolle joka kykenee itsenäisesti elättämään itsensä 5-10-20-100-vuotta olisi ensimmäinen etappi josta edetä kauemmas avaruuteen.
Biosfääri 2 ei suinkaan ollut hyödytön. Opetti kuitenkin kaikenlaista keinotekoisesta suljetusta systeemistä. Etenkin ongelmista.
Quote from: Caucasian on 28.01.2025, 06:25:34
Biosfääri 2 ei suinkaan ollut hyödytön. Opetti kuitenkin kaikenlaista keinotekoisesta suljetusta systeemistä. Etenkin ongelmista.
Aivan, ja mielestäni olisi melko turhanpäiväistä suunnitella pysyvää siirtokuntaa toiselle planeetalle ennen kuin ne ongelmat on saatu varmasti ratkaistua.
Kyllä muille planeetoille voidaan viedä vaikka mitä, ihmisiäkin. Mutta ei kai tarkoitus ole lähettää heitä sinne nääntymään nälkään, eikä myöskään elämään Maasta lähetettävän ruoka-avun varassa.
Quote from: Nikolas on 28.01.2025, 07:02:48
Quote from: Caucasian on 28.01.2025, 06:25:34
Biosfääri 2 ei suinkaan ollut hyödytön. Opetti kuitenkin kaikenlaista keinotekoisesta suljetusta systeemistä. Etenkin ongelmista.
Aivan, ja mielestäni olisi melko turhanpäiväistä suunnitella pysyvää siirtokuntaa toiselle planeetalle ennen kuin ne ongelmat on saatu varmasti ratkaistua.
Kyllä muille planeetoille voidaan viedä vaikka mitä, ihmisiäkin. Mutta ei kai tarkoitus ole lähettää heitä sinne nääntymään nälkään, eikä myöskään elämään Maasta lähetettävän ruoka-avun varassa.
Mitenkäs kuuasemat? Sinnehän sitä ensin pitäisi pystyttää "avaruusasema alfa". Ja näinhän se tulee menemäänkin. Sieltä sitten kerääntyy oppia planeetta-asemiin. AI tulee näyttelemään takuulla isoa roolia. Tulevaisuuden juttuja mutta varmasti toteutettavissa.
Järkeä vai ei; kaksi tyhmää rumppi ja muski rakentavat, ehkä, marsaluksen.
Ehkä jokunen innovaatio tulee ja tieto lisääntyy mutta pieniä ovat hyödyt kun pysyvä asutus Marsissa on silti kaukana.
EU viisaat taas tuottavat maanosaamme Huippuosaajia ja jo nyt on syntynyt pullossa kiinni pysyvä korkki joka poisti meriin joutuvan muovin ja lisäksi ne Huippuosaajat jäävät tänne pysyvästi.
Quote from: Caucasian on 28.01.2025, 07:17:20
Mitenkäs kuuasemat?
Kuun pinnalla on runsaasti käyttökelpoisia mineraaleja, kuten pii, alumiini, rauta, magnesium ja titaani. Jos Kuuhun pitäisi saada aikaiseksi kaivosteollisuutta ja perusmetalliteollisuutta avaruusmatkailun tarpeisiin, kaivosten ja tehtaiden tulisi toimia mahdollisimman autonomisesti, automatisoituina ja vähäisellä ihmistyövoimalla. Jos Kuussa pitäisi saada aikaiseksi joitain parempia alumiiniseoksia kuten 7075, sitä varten Kuuhun täytyisi viedä joitain metalleja kuten kuparia, sinkkiä, mangaania ja kromia. Kuusta saatavaa titaania voisi hyödyntää myös sellaisenaan.
Ellei Kuun mineraalien hyödyntämistä oteta huomioon, Kuu on vain yksi painovoimakaivo. Avaruusasemien rakentaminen kiertoradoille lähemmäksi Maata voisi olla taloudellisempaa. Tässä korostuu Kuun mineraalien merkitys. Jos kehitetään automatisoitua teollisuutta, joka pärjäilee Kuun pinnalla enimmäkseen vähällä huollolla, Kuusta voidaan saada raaka-aineita avaruusasemien ja alusten rakentamiseen.
Jos Kuuhun jostain syystä pitäisi saada ihmisasutusta, Kuun luoliin rakentaminen olisi selkeästi houkutteleva vaihtoehto.
Quote
X
Colonization of Mars would require a wide variety of equipment—both equipment to directly provide services to humans and production equipment used to produce food, propellant, water, energy and breathable oxygen—in order to support human colonization efforts. Required equipment will include:[12]
Basic utilities (oxygen, power, local communications, waste disposal, sanitation and water recycling)
Habitats
Storage facilities
Workspaces
Airlock, for pressurization and dust management
Resource extraction equipment—initially for water and oxygen, later for a wider cross section of minerals, building materials, etc.
Equipment for energy production and energy storage, some solar and perhaps nuclear as well
Food production spaces and equipment[89]
Propellant production equipment, generally thought to be hydrogen and methane through the Sabatier reaction[90] for fuel—with oxygen oxidizer—for chemical rocket engines
Fuels or other energy source for use with surface transportation; such as Methanol[91] or carbon monoxide/oxygen (CO/O2) engines have been suggested for early surface transportation use as both carbon monoxide and oxygen can be straightforwardly produced by zirconium dioxide electrolysis from the Martian atmosphere without requiring use of any of the Martian water resources to obtain hydrogen[92]
Off-planet communication equipment
Equipment for moving over the surface—Mars suit, crewed rovers and possibly Mars aircraft.
X
https://en.wikipedia.org/wiki/Colonization_of_Mars#Equipment_needed_for_colonization (https://en.wikipedia.org/wiki/Colonization_of_Mars#Equipment_needed_for_colonization)
Quote
X
The Martian environment presents several terraforming challenges to overcome and the extent of terraforming may be limited by certain key environmental factors. The process of terraforming aims to mitigate the following distinctions between Mars and Earth, among others:
Reduced light levels (about 60% of Earth) [11]
Low surface gravity (38% of Earth's)
Unbreathable atmosphere[12]
Low atmospheric pressure (about 1% of Earth's; well below the Armstrong limit)
Ionizing solar and cosmic radiation at the surface[13]
Average temperature −63 °C (210 K; −81 °F) compared to Earth average of 14 °C (287 K; 57 °F)[14]
Molecular instability — bonds between atoms break down in critical molecules such as organic compounds
Global dust storms
No natural food source[15]
Toxic soil[16][17]
No global magnetic field to shield against the solar wind
X
https://en.wikipedia.org/wiki/Terraforming_of_Mars#Challenges_and_limitations (https://en.wikipedia.org/wiki/Terraforming_of_Mars#Challenges_and_limitations)
Mars-hankkeen taustalla voi olla jokin tuntematon tekijä, jota ei suurelle yleisölle (ainakaan toistaiseksi) paljasteta.
Quote from: https://en.wikipedia.org/wiki/X- In mathematics, X is commonly used as the name for an independent variable or unknown value.
Trump perusti USAn avaruusvoimat vuonna 2019 mm. turvaamaan satelliitteja, joita Muskin SpaceX:llä on tuhansia, ja lisää on tulossa. Voisiko Mars-hankkeella olla jotain tekemistä sen kanssa? En yhtään tiedä, mutta avaruusasioista molemmissa ainakin on kyse. Se joka hallitsee avaruutta, hallitsee maata.
Quote from: wikiYhdysvaltain avaruusvoimat (engl. United States Space Force) on Yhdysvaltain asevoimien kuudes ja uusin puolustushaara. Se perustettiin 20. joulukuuta 2019.
Avaruusvoimien tarkoitus on turvata maasta käsin Yhdysvaltain avaruudessa olevaa omaisuutta, johon kuuluvat esimerkiksi tarkkailuun ja viestintään käytettävät satelliitit. Avaruusjoukkojen työntekijät muun muassa havainnoivat sitä, milloin Yhdysvaltain satelliitti saattaa olla hyökkäyksen kohteena. Avaruusvoimat myös pohtivat sitä, millaisia satelliitteja Yhdysvallat tulevaisuudessa tarvitsee.
Quote from: https://en.wikipedia.org/wiki/StarlinkStarlink is a satellite internet constellation operated by Starlink Services, LLC, an international telecommunications provider that is a wholly owned subsidiary of American aerospace company SpaceX, providing coverage to over 100 countries and territories. It also aims to provide global mobile broadband. Starlink has been instrumental to SpaceX's growth.
As of September 2024, the constellation consists of over 7,000 mass-produced small satellites in low Earth orbit (LEO) that communicate with designated ground transceivers. Nearly 12,000 satellites are planned to be deployed, with a possible later extension to 34,400.
Jos tieto on valtaa, niin tiedonvälitys on vielä suurempaa valtaa. Satelliittien tiputtamiseen tarvitaan hiukan enemmän kuin ryssän epämääräinen varjolaivasto.
Quote from: Analyysi7 on 28.01.2025, 01:34:11
Toivottavasti perustaa siirtokunnan sinne ja ottaa mukaansa vain kehittyneitä rotuja. Ihmiskunta voi jatkaa sivilisaatiota siellä ja siirtyä uusille planeetoille.
Maahan jää vain bantune""" " jotka vie ihmiset täällä kivikaudelle jahka he ovat enemmistö täällä.
Koko planeetta tulee olemaan yhtä Haitia 100v päästä.
Jos raketissa ei ole kaikkia värejä ja sukupuolia, elokapina köyttää itsensä rakettiin kiinni ja se ei pääse lähtemään. Totta kai sinne täytyy ensisijaisesti saada kaikki maan ongelmat, suku- ja roturiidat, sukupuolikiistat ja polarisaatio. Sillä niitä ei ole kuin meidän netsien päässä, niitä riitoja. Kun kaikki halaa lähtiessä, marsiin saadaan utopia, jossa kaikki ovat perillä tasa-arvoisia: Läiskä planeetan kyljessä...
Nyt tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta mielikuva, josta en pääse irti. Marsiin valo tai radioaallot kulkevat kolme minuuttia suuntaansa.
Iltauutiset:
-Marsissa on paikalla kirjeenvaihtajamme Iida Tikka. No, Iida miltä siellä Marsissa näyttää?(pyörittelee silmiään kuutisen minuuttia, laittaa käden korvanapille ja alkaa nyökytellä, ja saamme vastauksen)
-Täällä on oikein kaunis päivä, kiitos kysymästä(Nyökyttelyn aloitushetki meillä siis näkyy kuusi minuuttia sen jälkeen, kun toimittelija alkaa puhumisen. Ja vastaus meille alkaa kuulua kuusi minuuttia sen jälkeen, kun toimittelija on lopettanut kysymyksen)
En tiedä... Tuli vain niin elävästi mieleen tämä nykyisen mobiiliteknologian ja digitaalisen kuvanpakkaus- ja purku- ja puskurointisysteemien aiheuttama viive, jota me avaruusmatkailun aikakautena tuijotamme telkkarista. Kuinkahan monta tuntia iltauutisia aktiivisesti seuraava ihminen käyttää elämästään katsoen käsi korvanapilla nyökytteleviä ulkomaankirjeenvaihtajia. Jos viive on pari sekuntia per kysymys ja joka ilta on pari ulkomaankirjeenvaihtajaa ja vähintään viisi kysymystä per kirjeenvaihtaja. Tästä tulee parikymmentä sekuntia per uutislähetys. Yle ja maikkariuutiset, sitten vähän urheilu-uutisia ja olympialaiset ja mm-kisat päälle, niin keskimäärin puoli minuuttia joka päivä tuijotamme kirjeenvaihtajan nyökyttelyä. Vuodessa se tekee kolme tuntia ja viidessäkymmenessä vuodessa se tekee 150 tuntia. Taivaan portilla sitten pyhä Pietari kertoo, että jaahas, sitä on kokonainen viikko tuhlattu elämästä nyökyttelevien kirjeenvaihtajien tuijottamiseen...
No joka tapauksessa Marsin uutisissa ei kuultaisi mitään geologiasta, tai olosuhteista. Meille kerrottaisiin vain kuinka Musk erehtyi sanomaan Mugawobongoa neekeriksi ja kuinka elokapina on kostoksi rikkonut elämää säilyttävät laitteet, koska rasistinen yhteisö ei ansaitse elää. Tästä seuraava epäonnistuminen on tällöin tietenkin sen syy, joka sanoi neekeri. Mitäs sanoi.
-i-
Quote from: Luotsi on 27.01.2025, 22:39:39
Kuun valloitusprojektissa oli oleelllista JFKn julistus: "...viemme ihmisen Kuuhun ja tuomme hänet takaisin!". Mars-reissulta tuskin on palaamista, realistista tekniikkaa sellaiseen ei vain ole (muutenhan sieltä olisi jo näytteitä yritetty tuoda) puhumattakaan siitä että riskitaso kaikkiaan on huima.
Eli pohdittavaksi tulee: kuinkas eettistä se onkaan lähettää ihmisiä itsemurhareissulle, vaikka sitten vapaaehtoisiakin?
Hyvä kysymys. Rinnastaisin tämän eutanasiakeskusteluun. Jos väistämättömän edessä voidaan sallia autettu tai vapaaehtoinen kuolema, niin miksei tieteen saavutusten edessä? Kaksi avaruussukkulaa on räjähtänyt. Vasta toisen jälkeen ohjelma keskeytettiin. Kuinkahan monta hävittäjätestilentäjää on kuollut? Tiedemiesten keksimä sukellusvene jäi merenpohjaan turisteja kyydissään.
Kun tutkitaan uutta, välittömän tai viipyvän kuoleman todennäköisyys voi olla jotain 10-90%. Jos se nostetaan 100%:iin, niin siinähän vain kerrotaan, että Marsin pinnalla elät ehkä vielä kymmenen vuotta, jos laitteet toimii. Käyt kuussa pomminvarmalla sukkulalla ja kuolet ehkä maassa säteilytautiin saatuasi avaruuskävelyllä jonkun aurinkomyrskypurkauksen kroppasi läpi.
Tämä ei ole mitään vittuilua, mutta laitoin homman hakuun nimimerkkisi kirjoittajana ja hakukenttään sanan eutanasia ja eutanasian. Olet joskus homman alkuaikoina ottanut itsemurhaan tai avustettuun itsemurhaan kantaa. Olet ollut varsin salliva niiden suhteen, jopa kuolemantuomion.
Mutta ajatuksesi 13 vuoden takaa eivät ole ristiriidassa esittämäsi kysymyksen kanssa. Vaikka hyväksyisimme abortit, eutanasiat, kuolemantuomiot ja ties mitkä, niin silti vapaaehtoinen kuoleminen tieteen nimissä - jos muuten ei ole terminaalivaiheessa oleva syöpä matkassa - on toki eettisen pohdinnan paikka. (niin kuin avaruusleffassa Space Cowboys Tommy Lee Jones pelastaa maailman uhraamalla itsensä ja saa toveriensa hyväksynnän teolleen, kun kertoo kuolevansa kuitenkin kohta syöpään.. ja näitä on scifimaailma täynnä)
(Ei kuulu oikeastaan asiaan, mutta viestisi joihin viittaan 1 (https://hommaforum.org/index.php/topic,43788.msg592952.html#msg592952), 2 (https://hommaforum.org/index.php/topic,57570.msg776975.html#msg776975))
-i-
Quote from: ikuturso on 28.01.2025, 09:15:22
Jos raketissa ei ole kaikkia värejä ja sukupuolia, elokapina köyttää itsensä rakettiin kiinni ja se ei pääse lähtemään.
Hih, "Hei Kapu, joku väittää et rakettiin on elokapinalaiset liimannu kätensä, ja et niil ois leiri alapuolel. Pitääks lähtölaskenta keskeyttää?"
- - - kymmenen...yhdeksän...- - -
"Jahas jahas, asia tarvinnee selvittää tarkoin! Toimittakaa keskeytyspyyntö ja selvityksen tulos kolmena kap..."
- - - take off, speed... - - -
"...paleena. . . Ei mutta ongelma taisikin korjaantua juuri. Käykääpä katsomassa oliko huhussa perää. Hopihopi!"
Mutta asiallisesti. On järkeä. Kun kuun ja maan väliseen Lagrangen pisteeseen ensin rahdataan tavaraa ja rakennetaan tukikohta, sitä hyödyntäen voidaan valmistaa helkutillinen avaruusalus joka kuljettaa riittävästi ruokaa ja energiaa Marsin kiertoradalle stationaariseen asemaan, ja siitä mahdollistaa raketeille kulun marsiin ja pois.
Samalla maan syöte avaruusasemalle ja jälleen marsiin mahdollistaa siirtokunnan muodostumisen omavaraiseksi. Samalla marsin ja asteridivyöhykkeen väli mahdollistaa asteridien tutkimisen, hakemisen, siirtämisen maan liepeille ja hyödyntämisen.
Eikä sitä tiedä vielä, kuinka hedelmällinen marsperä onkaan.
Muutama tonni leviteltäväksi tänne pelloille joilta uhkaa jo hivenaineet käyvän vähiin.
Tai ainakin minulle on niin yhtäpitävästi useilta tahoilta kerrottu.
Quote from: Nikolas on 28.01.2025, 08:08:14
Quote from: Caucasian on 28.01.2025, 07:17:20
Mitenkäs kuuasemat?
Kuun pinnalla on runsaasti käyttökelpoisia mineraaleja, kuten pii, alumiini, rauta, magnesium ja titaani. Jos Kuuhun pitäisi saada aikaiseksi kaivosteollisuutta ja perusmetalliteollisuutta avaruusmatkailun tarpeisiin, kaivosten ja tehtaiden tulisi toimia mahdollisimman autonomisesti, automatisoituina ja vähäisellä ihmistyövoimalla.
Kuusta louhitut mineraalit taitavat muuttua kultaakin kalliimmaksi ennen kun ne on maan päällä. Ei ole ihan selvää miten ne edes sataisiin maahan misään järjellisissä määrissä. Muutaman kilon paketin voi vielä tiputtaa alas, mutta kymmenien tonnien tonnien paketit tulevat alas sellaisella rytinällä, että ne joudutaan seuravaaksi kaivaa ylös myös maan uumenista.
Määrät, jotka pitäisi saada alas kerralla ovat erinomaisen suuret jotta päästäisiin edes jonkinlaiseen kannattavuuteen. Käytännössä ei kuitenkaan voida alkaa tiputtamaan talojen kokoisia metalliklönttejä maahan.
Toinen asia on, mitä itse kuulle tapahtuu kun aletaan räjäyttämään sen sisustaa ja viedään pois suuria määriä materiaalia. Kuun läpimitta on 3400 km, ympärysmitta 10,916 km ja massa noin 12 promillea maan massasta. Kuu ei siis ole järin suuri planeetta.
Onko olemassa riski, että kuu destabilisoituu niin että sen rata muuttuu? Jos tällainen riski on olemassa, kuun sorkkiminen on ihan helvetin vaarallinen hanke koska kuu stabiloi myös maapalon pyörimisen ( https://www.iop.org/explore-physics/moon/how-does-moon-affect-earth ).
Äkkiseltään vaikuttaisi siltä, että kuukaivokset kannattaisi unohtaa.
Ei paniikkia. Kuukaivokset ei ole kovinkaan ajankohtaisia. Näissä avaruusjutuissa kannattaa muistaa, että Kiina on nousemassa ja Venäjällä on tietotaitoa. Myös Intia tulee jossain kohtaa mukaan.
NÄMÄ voivat olla kovinkin vastuuttomia toimijoita.
Eurooppa putoaa kelkasta kaikilla elämän alueilla ellei saada trumppilaista tai vastaavaa kumousta tänne.
Tekisivät mieluummin tälle jotain ennen kuin on myöhäistä. Elon, huhuu?
https://www.findance.com/uutiset/68454/kesslerin-syndrooma-voiko-satelliittien-ketjureaktio-pysayttaa-internetin-ja-puhelinverkot (https://www.findance.com/uutiset/68454/kesslerin-syndrooma-voiko-satelliittien-ketjureaktio-pysayttaa-internetin-ja-puhelinverkot)
Quote from: Nikolas on 28.01.2025, 08:08:14
Quote from: Caucasian on 28.01.2025, 07:17:20
Mitenkäs kuuasemat?
Kuun pinnalla on runsaasti käyttökelpoisia mineraaleja, kuten pii, alumiini, rauta, magnesium ja titaani. Jos Kuuhun pitäisi saada aikaiseksi kaivosteollisuutta ja perusmetalliteollisuutta avaruusmatkailun tarpeisiin, kaivosten ja tehtaiden tulisi toimia mahdollisimman autonomisesti, automatisoituina ja vähäisellä ihmistyövoimalla. Jos Kuussa pitäisi saada aikaiseksi joitain parempia alumiiniseoksia kuten 7075, sitä varten Kuuhun täytyisi viedä joitain metalleja kuten kuparia, sinkkiä, mangaania ja kromia. Kuusta saatavaa titaania voisi hyödyntää myös sellaisenaan.
Ellei Kuun mineraalien hyödyntämistä oteta huomioon, Kuu on vain yksi painovoimakaivo. Avaruusasemien rakentaminen kiertoradoille lähemmäksi Maata voisi olla taloudellisempaa. Tässä korostuu Kuun mineraalien merkitys. Jos kehitetään automatisoitua teollisuutta, joka pärjäilee Kuun pinnalla enimmäkseen vähällä huollolla, Kuusta voidaan saada raaka-aineita avaruusasemien ja alusten rakentamiseen.
Jos Kuuhun jostain syystä pitäisi saada ihmisasutusta, Kuun luoliin rakentaminen olisi selkeästi houkutteleva vaihtoehto.
En jättäisi pois laskuista uusien metalliseosten kehittämistä. Cr-V seos keksittiin täysin sattumalta. Eräs opiskelijaplanttu kuumensi annetun ohjeistuksen mukaan seosta, lähti kesken kokeen baariin ja seos tekeentyi koko yön yli. Lopputuloksena vanadiini oli tarpeellisen ajan kuluttua uinut metallihilan sisään ja tuloksena oli aivan uudenlaisia ominaisuuksilla varustettu seos.
Keksijäksi nimetty henkilö jätti tuperyyksissään patentoimatta seoksen valmistusmenetelmät koska luuli, ettei kukaan muu sitä kuitenkaan keksisi. Oli väärässä.
Fysiikka ei ole vahvin lajini, joten en osaa sanoa yhtään mitään siitä että miten metallien seokset käyttäytyvät pienemmän painovoiman tai kosmisen säteilyn seurauksena. Olosuhteet olisivat joka tapauksessa erilaiset kuin maan pinnalla. Alkuaine Niobium saa aikaan kuumalujaa terästä jo aivan minimaalisilla pitoisuuksina. Eli vaikka nyt on opittu seostamaan kaikenlaisia teräksiä, niin säännöt voivat muuttua eri ympäristössä.
Toinen esimerkki on UHC-teräs, suomalaisen sepän täysin älyttömän kokeilun seurauksena syntynyt korkean hiilipitoisuuden omaava puukon terän materiaali. Heimo Roselli tämän taustalla.
Otetaan sitä, mitä on tarjolla ja lähdetään yhdistelemään niitä. Sitä raaka-ainetta ei välttämättä tarvitse siirtää maasta avaruuteen.
Quote from: Totti on 28.01.2025, 14:48:44
Quote from: Nikolas on 28.01.2025, 08:08:14
Quote from: Caucasian on 28.01.2025, 07:17:20
Mitenkäs kuuasemat?
Kuun pinnalla on runsaasti käyttökelpoisia mineraaleja, kuten pii, alumiini, rauta, magnesium ja titaani. Jos Kuuhun pitäisi saada aikaiseksi kaivosteollisuutta ja perusmetalliteollisuutta avaruusmatkailun tarpeisiin, kaivosten ja tehtaiden tulisi toimia mahdollisimman autonomisesti, automatisoituina ja vähäisellä ihmistyövoimalla.
Kuusta louhitut mineraalit taitavat muuttua kultaakin kalliimmaksi ennen kun ne on maan päällä. Ei ole ihan selvää miten ne edes sataisiin maahan misään järjellisissä määrissä. Muutaman kilon paketin voi vielä tiputtaa alas, mutta kymmenien tonnien tonnien paketit tulevat alas sellaisella rytinällä, että ne joudutaan seuravaaksi kaivaa ylös myös maan uumenista.
Määrät, jotka pitäisi saada alas kerralla ovat erinomaisen suuret jotta päästäisiin edes jonkinlaiseen kannattavuuteen. Käytännössä ei kuitenkaan voida alkaa tiputtamaan talojen kokoisia metalliklönttejä maahan.
Toinen asia on, mitä itse kuulle tapahtuu kun aletaan räjäyttämään sen sisustaa ja viedään pois suuria määriä materiaalia. Kuun läpimitta on 3400 km, ympärysmitta 10,916 km ja massa noin 12 promillea maan massasta. Kuu ei siis ole järin suuri planeetta.
Onko olemassa riski, että kuu destabilisoituu niin että sen rata muuttuu? Jos tällainen riski on olemassa, kuun sorkkiminen on ihan helvetin vaarallinen hanke koska kuu stabiloi myös maapalon pyörimisen ( https://www.iop.org/explore-physics/moon/how-does-moon-affect-earth ).
Äkkiseltään vaikuttaisi siltä, että kuukaivokset kannattaisi unohtaa.
Viittaan myöhemmin kirjoittamaani, varsin ansiokkaaseen tekstiin, pienenkin määrien vaikutuksesta ominaisuuksiin, joita saadaan aikaan.
Elävästä elämästä taas esimerkki, linnoituksessa käytettiin linjassa inerttejä anodeja. Titaania, joka on varsin helposti passivoituvaa metallia jo pelkän hapen vaikutuksesta. Ei johda sähköä, ongelma.
Ohut kerros iridiumoksidia, johon oli ympätty orgaanisia yhdisteitä (so. hiilen ja vedyn yhdisteitä) antoi titaanin pinnalle ominaisuuksia joiden avulla titaani pystyi johtamaan sähköä. Nämä titaanirunkoiset anodit toimivat tietyn ajan kunnes pinnoite yksinkertaisesti kului pois ja tarvittiin enemmän jännitettä siihen, että saatiin läpi tarvittava virtamäärä.
Eli orgaanisten yhdisteiden myötävaikutuksella saatiin aikaan muuten passiivisen pinnan reaktiivisuus. Ja orgaanisten yhdisteiden rakentaminen on sekin vain palikoiden liittämistä toisiinsa.
Hiili ja vety ovat suhteellisen yleisiä alkuaineita maailmankaikkeudessa, lisätään pii-, typpi- ja happiatomeja niin saadaan ihan jotain muuta.
Kynnyskysymykseksi nousee energia, sitä tarvitaan aina halutun reaktion aikaansaamiseksi.
Kuussa voidaan rakentaa vaikka mitä, kunhan energiaa on tarjolla riittävästi.
Quote from: Totti on 28.01.2025, 14:48:44
Kuusta louhitut mineraalit taitavat muuttua kultaakin kalliimmaksi ennen kun ne on maan päällä. Ei ole ihan selvää miten ne edes sataisiin maahan misään järjellisissä määrissä.
Jos sieltä Kuusta louhittaisiin jotain metalleja ja jalostettaisiin rakennusaineiksi, eihän niitä tietenkään Maahan kuskattaisi vaan sinne missä niitä tarvitaan: Kiertoradalle avaruusaseman rakennustyömaalle.
Kuun erityinen etu on se että Kuu on paljon matalampi painovoimakaivo verrattuna vaikkapa kotiplaneettaamme Maahan. Se etu hyödynnetään vain siten että Kuun raaka-aineista Kuussa valmistetut tuotteet nostetaan Kuuta kiertävälle radalle ja hyödynnetään siellä. Jonkinlainen avaruusalusten ja avaruusasemien rakentamiseen erikoistunut tehdas voisi sijaita jossain
Maa-Kuu-systeemin Lagrangen pisteessä (http://hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/hbase/Mechanics/lagpt.html).
Jos materian nostaminen Maasta kiertoradalle olisi helppoa ja halpaa, sitten voisi Kuun jättää rauhaan.
Kuinka Marsissa toteutettaisiin vesihuolto, viemäröinti ja jäteveden puhdistus?
Mitä tulee energiantuotantoon Marsissa, niin vesivoima ei ole vaihtoehto. Eikä myöskään turpeen, puun, öljyn tai hiilen poltto. Enkä myöskään laskisi tuulivoiman varaan. Ainoaksi vaihtoehdoksi näyttäisi jäävän ydinvoima. Pohdin tässä sellaista, että kannattaako ydinvoimalan osat valmistaa Marsissa vai kuljettaa maapallolta Marsiin.
No joo. Pelkkää haihattelua koko idea Marsin asuttamisesta.
Quote from: Nikolas on 28.01.2025, 18:14:13
Quote from: Totti on 28.01.2025, 14:48:44
Kuusta louhitut mineraalit taitavat muuttua kultaakin kalliimmaksi ennen kun ne on maan päällä. Ei ole ihan selvää miten ne edes sataisiin maahan misään järjellisissä määrissä.
Jos sieltä Kuusta louhittaisiin jotain metalleja ja jalostettaisiin rakennusaineiksi, eihän niitä tietenkään Maahan kuskattaisi vaan sinne missä niitä tarvitaan: Kiertoradalle avaruusaseman rakennustyömaalle.
Tämä on toki yksi mahdollisuus ja todennköiseti ainoa ajateltavissa oleva mahdollisuus hyödyntää kuun resursseja. Kovin järkevältä se ei kuitenkaan vaikuta koska ensin kuuhun pitää roudaa ydinvoimala, sulattamot ja erinäisiä muita tehtaita ennen kun saadaan ensimmäistäkään palikkaa valmistettua.
Asumuksiakin olisi pakko olla koska kaivos- ja valmistutoiminta ei voida automatisoida loppuun saakka. Ihan vähintään pitää olla huoltoporukka paikalla koska ukkojen lähettäminen maasta kun joku mutteri irtoaa on aivan liian kallista.
Kaikki huomioiden on melkein järkevämpää rakentaa avaruusasema suoraan maasta tuoduilla valmilla osilla kuten nytkin.
Quote from: Totti on 28.01.2025, 20:35:28
Kovin järkevältä se ei kuitenkaan vaikuta koska ensin kuuhun pitää roudaa ydinvoimala, sulattamot ja erinäisiä muita tehtaita ennen kun saadaan ensimmäistäkään palikkaa valmistettua.
Kuuhun paistaa Aurinko aina pilvettömältä taivaalta. Tosin Kuun vaiheiden mukaisesti siellä on kerrallaan 14 vuorokautta pimeää ja sitten 14 vuorokautta raakaa auringonpaistetta. Yksinkertaisin ratkaisu olisi laittaa kaikkiin Kuussa kulkeviin härveleihin omat aurinkokennot. Pimeän ajan ne vain odottelisivat seuraavaa auringonnousua. Valoisan ajan robottien työ jatkuisi keskeytyksettä. Huoltohommelit ajoitettaisiin tämän rytmin mukaisesti. Mitään ydinvoimaloita Kuuhun ei tarvitsisi viedä.
Jos Kuussa vaadittaisiin tasaista sähkönsyöttöä, sitten yksi vaihtoehto olisi rakentaa sähköverkko Kuun ekvaattorin ympäri ja aurinkovoimaloita sähköverkon molemmin puolin ympäri kuuta. Tällä tavoin kuuasemat saisivat Kuun ympäri rakennetusta aurinkovoimalasta tasaisesti sähköä.
Quote from: Muhmutti on 28.01.2025, 20:10:24
Kuinka Marsissa toteutettaisiin vesihuolto, viemäröinti ja jäteveden puhdistus?
Mitä tulee energiantuotantoon Marsissa, niin vesivoima ei ole vaihtoehto. Eikä myöskään turpeen, puun, öljyn tai hiilen poltto. Enkä myöskään laskisi tuulivoiman varaan. Ainoaksi vaihtoehdoksi näyttäisi jäävän ydinvoima. Pohdin tässä sellaista, että kannattaako ydinvoimalan osat valmistaa Marsissa vai kuljettaa maapallolta Marsiin.
No joo. Pelkkää haihattelua koko idea Marsin asuttamisesta.
Mars-tukikohdan nestekierto tapahtuu samoin kuin kansainvälisellä avaruusasemalla, mutta sillä erotuksella, että siellä voidaan mitä suurimmalla todennäköisyydellä hyödyntää Mars-perää näissä asioissa. Eli vesijäätä näyttää olevan siellä.
Energiasta:
Aurinkopaneeleilla ne ekat Mars-mönkkärit siellä toimivat vuositolkulla. Aina välillä kävi pieni tuulenvire ja se puhalsi mönkijöiden aurinkopaneelit puhtaaksi. Ydinvoimaloita on monenlaisia ja nykyinen mönkijä käyttää sellaista. Eli Perseverancea liikuttaa lämmöstä suoraan sähköä kehittävä ydinpatteri, ydinvoimanlähteenä plutonium-238. Sellainen tuottaa lämpöä radioaktiivisesti hajotessaan vuosikymmeniä. Voyager-avaruusluotaimet tikittävät niillä menemään edelleen. Eli ekoissa siirtokunnissa voi olla Pu-238 palikat voimanlähteinä, mutta paikallisesti tuotettu uraani ja mahdollisesti myös raskas vesi helpottavat todella yksinkertaisten vesikiertoisten reaktorien tekoa. Mars voi olla energiaomavarainen muutamassa vuodessa. Marsissa on siis todettu valtava ydinenergiapotentiaali ja epäillään, että siellä on tapahtunut luonnon ydinreaktorin massiivinen räjähdys. (https://ui.adsabs.harvard.edu/abs/2006AGUSM.P21B..04B/abstract) Havaittu isotoopijakauma Marsissa tukee tätä teoriaa.
NASA's Mars Rover Will Be Powered by US-Made Plutonium (https://www.wired.com/story/nasas-mars-rover-will-be-powered-by-us-made-plutonium/) (WIRED)
QuoteAt the heart of Perseverance is a small "nuclear battery" the size of a beer keg called a radioisotope thermoelectric generator, or RTG. Unlike the nuclear reactors that create electricity on Earth, RTGs don't have to initiate or sustain a fission reaction to generate power. They don't even have any moving parts. Instead, they passively harvest the natural heat produced by the decay of plutonium-238 and convert it into electricity. They can reliably provide energy and heat to a spacecraft for decades—the two plutonium-powered Voyager probes launched in the late 1970s are still transmitting from interstellar space—and have been NASA's go-to power source for more than two dozen deep-space missions.
"Plutonium-238 is a unique isotope of plutonium that principally decays by alpha radiation, and because of that, it generates a lot of heat," says Robert Wham, the plutonium supply program manager at Oak Ridge National Laboratory, which is now responsible for making the stuff for NASA. "For a small spacecraft like Perseverance, you don't want fission power. You just want thermal decay."
Avaruusmatka itsessään on jo tehty. Tyypit ovat oleskelleet sen vaatiman ajan kansainvälisellä avaruusasemalla ja ylikin ilman, että he ovat menettäneet toimintakykyään liikaa. Mars-alus olisi huomattavasti järeämpi ja se mitä suurimmalla todennäköisyydellä säteilysuojattaisiin paljon paremmin, kuin KV-avaruusasema. Tällöin suojautuminen mahdollisilta avaruuden säteilyilmiöiltä olisi jokapäiväistä arkirutiinia - nukut ja elät sellaisen osan sisällä, jonka ympärillä on vaikkapa metrin paksuinen vesivaippa jäätynyttä vettä. Ympärillä voi olla hyvin voimakastehoinen radiolähetin luomassa keinotekoista magnetosfääriä aluksen ympärille
(https://www.nasa.gov/missions/van-allen-probes/nasas-van-allen-probes-spot-man-made-barrier-shrouding-earth/).
Itse olen sillä kannalla, että kemiallisia raketteja ei tuohon matkan tekemiseen kannata käyttää, vaan ainoastaan Mars-planeetalle laskeutumiseen ja sieltä poistumiseen. Suuri matka kannattaa tehdä valmiiksi suunnitelluilla ydinreaktori-rakettimoottoreilla. Ne saatiin toimimaan 1960-luvun lopussa, eikä niiden tekniikkaan juurikaan ole enää lisättävää. Tämä filmi kannattaa katsoa kokonaan, tiktok-kelailulla menee money shotit ja ideat ohi.
Nuclear Propulsion in Space (https://youtu.be/eDNX65d-FBY)
Ydinkäyttöisillä raketeilla tuo matka saadaan puserrettua muutamaan kuukauteen, eikä ongelmia säteilystä tule, sitä mahtuu avaruuteen. SpaceX:n raskaat raketit ovat täydellisiä noiden viskaamiseen kiertoradalle "kylminä", eli ei-säteilevinä ja siten pakatuina, että vaikka raketti hajoaisi lähdössä, niin mitään säteilyonnettomuutta ei tapahdu, vain viheliäistä siivottavaa, sikäli kun satsi edes maanpinnalle osuu. Mereen upotessaan nuo voidaan unohtaa samoin kuin uponneet ydinsukellusveneet. Ei säteile tarpeeksi, että kannattaisi nähdä vaivaa siivoamisessa.
Ongelma tosiaan ei ole tuo matka, vaan se, että millä vehkeellä ja millä metodilla laskeudutaan Marsiin. SpaceX yrittää päästä 2028 osumisikkunaan ja Muskin sanoin "Jos kraaterimäärä ei Marsissa nouse, niin seuraavaksi lähtee ihmisiä matkaan useammalla aluksella".
Mitä siellä Marsissa sitten tehdään? Perustetaan siirtokunta. Aletaan rakentamaan teollista sivilisaatiota tyhjästä. Aletaan rakentamaan uutta biosfääriä tyhjästä. Tuo Marsin teollisuus on tärkein, koska täältä maa-planeetalta ei ole järkeä rahdata sinne joka palikkaa. On järkevämpää viedä sinne sellaisia koneita, joilla tehdään uusia koneita, rakennuksia, kaikkea mahdollista infraa. Jotta tiedetään, että minne perustaa tehtaita, koko planeetta pitää geologisesti tutkia ja etsiä ne paikat, mistä saa metalleja ja muita tärkeitä mineraaleja hyvillä pitoisuuksilla. Sinne perustetaan kaivoksia. Eikä ole pelkoa, että Greenpeace tai muut hipit tulevat häiriköimään. Marsissa tehtaiden piiput saavat sylkeä mustaa savua aivan vapaasti, se on siellä hyödyllinen asia. Sinne tarvitaan kasvihuoneilmiö takaisin ja todella kovilla asetuksilla.
Mitä tulee lähtijöihin, niin mieluiten täysi kattaus kaikista roduista ja ikäluokista. Pidän mahdollisena sitä, että jotkut sopeutuvat matalaan painovoimaan ja kovempaan säteilyyn paremmin kuin toiset. Sitä ei saa selville muuten kuin menemällä tuonne. Avaruus kuuluu niille, jotka sitä rallia kestävät.
Quote from: Nikolas on 28.01.2025, 21:28:36Kuuhun paistaa Aurinko aina pilvettömältä taivaalta. Tosin Kuun vaiheiden mukaisesti siellä on kerrallaan 14 vuorokautta pimeää ja sitten 14 vuorokautta raakaa auringonpaistetta. Yksinkertaisin ratkaisu olisi laittaa kaikkiin Kuussa kulkeviin härveleihin omat aurinkokennot. Pimeän ajan ne vain odottelisivat seuraavaa auringonnousua. Valoisan ajan robottien työ jatkuisi keskeytyksettä.
Kaivostoiminta kuvaamallasi tavalla aurinkokennoin ei ole realistista. Vaadittavat tehot suuria kun louhitaan, siirretään ja murskataan kiveä.
Auringon irradianssi kuussa on sama kun maapallolla eli noin 1360 w / m2. Kaikkea ei saada hyödynnettyä ja jos kennot ovat muutama neliö koneiden päällä, saatu energia on minimalainen tarpeeseen nähden. Koneiden akut pitäisi myös olla massiiviset, jotta saataisiin talteen kaikki aurinkoenergia paisteaikoina. Tämä lisää tehotarvetta entisestään.
QuoteJos Kuussa vaadittaisiin tasaista sähkönsyöttöä, sitten yksi vaihtoehto olisi rakentaa sähköverkko Kuun ekvaattorin ympäri ja aurinkovoimaloita sähköverkon molemmin puolin ympäri kuuta. Tällä tavoin kuuasemat saisivat Kuun ympäri rakennetusta aurinkovoimalasta tasaisesti sähköä.
Kuun topologia ei ole tasainen ( https://www.nasa.gov/image-article/new-map-of-moon/ ). Sähköverkon ja / tai auroinkovoimaloiden rakentaminen ekvaattorin ympäri ei ole ihan helppo juttu kun korkeuserot ovat useita kilometrejä ja jyrkänteitä ja rotkoja on valtava määrä yli koko planeetan. Jostain satoja tuhansia tonneja kaapeliakin pitäisi saada ja ainoa paikka lienee maapallo.
Kuu on myös jatkuvan pommituksen alaisena kun kymmenet tuhannet meteoriitit iskee kuun pintaan vuosittain ( https://www.livescience.com/how-many-moon-meteorites ). Ilmakehän puuttuessa nämä tipahtavat pinnalle täydellä vauhdilla. Pinta-alaltaan suuri aurinkovoimala olisi todennäköisesti pysyvästi korjauksen tarpeessa kun se jatkuvalla syötöllä rei'ititetään avaruudesta lentävillä kivillä.
Quote from: toumasho on 28.01.2025, 22:07:04
Aurinkopaneeleilla ne ekat Mars-mönkkärit siellä toimivat vuositolkulla.
Näiden mönkijöiden sähkönkulutus oli varsin pieni, kymmeniä watteja ja sekin satunnaista. Tällaisilla tehoilla ei ole mitään tekemistä teollisen toiminnan kanssa.
QuoteYdinvoimaloita on monenlaisia ja nykyinen mönkijä käyttää sellaista. Eli Perseverancea liikuttaa lämmöstä suoraan sähköä kehittävä ydinpatteri, ydinvoimanlähteenä plutonium-238.
Teho on 100 W ( https://science.nasa.gov/resource/mars-rover-power/ ) eli kovinkaan paljon.
QuoteEli ekoissa siirtokunnissa voi olla Pu-238 palikat voimanlähteinä, mutta paikallisesti tuotettu uraani ja mahdollisesti myös raskas vesi helpottavat todella yksinkertaisten vesikiertoisten reaktorien tekoa.
Jonkinlainen ydinvoimala on realistisin enerigialähde mutta uraanin rikastaminen paikan päällä ei tapahdu ihan heti. Pitäähän rikastuslaitos ensin rakentaa ennen kun voidaan tuottaa ydinuraania.
QuoteMars voi olla energiaomavarainen muutamassa vuodessa.
Taidat olla optimisti.
Quote from: toumasho on 28.01.2025, 22:07:04
Mitä tulee lähtijöihin, niin mieluiten täysi kattaus kaikista roduista ja ikäluokista. Pidän mahdollisena sitä, että jotkut sopeutuvat matalaan painovoimaan ja kovempaan säteilyyn paremmin kuin toiset. Sitä ei saa selville muuten kuin menemällä tuonne. Avaruus kuuluu niille, jotka sitä rallia kestävät.
Niinpä. Ajatella, vaikka afrikansarvelaiset kestäisivät säteilyä parhaiten? Heissä olisi ihmiskunnan tulevaisuus?
Kuuta pittää louhia sanoo Paul. https://www.space.com/21713-mining-moon-resources.html
Quote from: Totti on 28.01.2025, 23:49:07
QuoteYdinvoimaloita on monenlaisia ja nykyinen mönkijä käyttää sellaista. Eli Perseverancea liikuttaa lämmöstä suoraan sähköä kehittävä ydinpatteri, ydinvoimanlähteenä plutonium-238.
Teho on 100 W ( https://science.nasa.gov/resource/mars-rover-power/ ) eli kovinkaan paljon.
QuoteEli ekoissa siirtokunnissa voi olla Pu-238 palikat voimanlähteinä, mutta paikallisesti tuotettu uraani ja mahdollisesti myös raskas vesi helpottavat todella yksinkertaisten vesikiertoisten reaktorien tekoa.
Jonkinlainen ydinvoimala on realistisin enerigialähde mutta uraanin rikastaminen paikan päällä ei tapahdu ihan heti. Pitäähän rikastuslaitos ensin rakentaa ennen kun voidaan tuottaa ydinuraania.
QuoteMars voi olla energiaomavarainen muutamassa vuodessa.
Taidat olla optimisti.
En, vaan realisti, joka harrastuneisuuden kautta tietää ehkä hieman enemmän asioista. Esimerkiksi uraania ei tarvitse rikastaa, vaan ainoastaan jalostaa uraanioksidiksi ja sintrata pelleteiksi, että se saadaan toimimaan joko raskasvesi- tai grafiittihidasteisessa ydinreaktorissa. Reaktorin lämmönkierron välitysaineeksi sopii myöskin hiilidioksidi - siis se aine, jota Marsin ilmakehä on. On täysin varmaa, että ensimmäisiä siirtokuntia lämmittää nuo Pu-238 patterit tuottaen samalla sähköä, niitä vaan on enemmän. Ensimmäiset ydinreaktorit, joissa siis on uraani polttoaineena, viedään tietenkin täältä maasta tuonne perille.
Marssijärjestys on se, että ensin menee siirtokunnan infra paikalle ja kasaa robotein itsensä siihen muotoon, että se toimii. Vasta sitten saapuu ihmiset paikalle. Jokin tieteellinen lento voidaan toteuttaa kuulennon tapaisesti, mutta siirtokunnan pystytyksessä riskit kannattaa minimoida sillä, että tehdään ensin etänä sinne olosuhteet, joissa sitä majapaikkaa, lämpöä, vettä ja ruokaa varten on käyty tipauttamassa jutut paikoilleen, eikä niin, että "Oho, no ei se meidän asumismoduulin jarruraketti sitten toiminutkaan, mitäs nyt tehdään?".
Mitä tulee noihin "Ei ole realistista kaivostoimintaa, jos on laitteen katolla on pari neliötä aurinkopaneeleja".. tuota öööh, miten tämän nyt sanoisi: Kun katsos meillä on jo täyttä häkää sähköistyvä kaivostoiminta menossa tällä planeetalla. Ne dumpperit ja kaivurit toimivat jo sähköllä (https://www.caterpillar.com/en/news/corporate-press-releases/h/caterpillar-succesfully-demonstrates-first-battery-electric-large-mining-truck.html), eivätkä ne kulje roikan perässä kuin aniharvat. Akut ovat ratkaisu. Kuuhun ja Marsiin ei tietenkään roudata tuollaisia jumbo-kokoisia dumppereita, toiminta joudutaan skaalaamaan aluksi sille tasolle, mitä rakettien kyytiin mahtuu. Eli siellä voi olla tuhansia pikku robotti-kottikärryjä ja hyvin maltillisen kokoisia kaivureita ekassa kaivoksessa hommissa.
Eli meillä on voimalaitos Kuussa, olkoon vaikka 100 megawatin pienydinreaktori, josta menee muutaman sadan metrin mittainen voimalinja sille kaivostoiminnan alueelle. Siellä sitten aika-ajoin ladataan vehkeiden akut täyteen ja taas riittää voimaa. Kuvittelen mielessäni, että kuudesosa-painovoimassa tarvittavat voimat Kuu-perän kauhomiseen ja kuljetukseen ovat yksi kuudesosa, kiviaineksen murskaaminen on sitten toinen juttu. Ensisijainen kuun kaivannainen lienee kuitenkin vesi, eli riittää pelkkä kaivaminen ja murskaus, tämän jälkeen "vesimalmi" laitetaan uuniin ja laitetaan lämmöt päälle. Vesihöyry poistuu putkia pitkin ja tiivistyy, kas näin, homma hoidettu.
Noista aurinkovoimaloiden kestävyyksistä Kuun olosuhteissa ei varmaankaan saada muuten varmaa tietoa kuin siten, että niitä aletaan rakentamaan sinne. Ydinreaktorit ovat silleen helppoja, että ne voidaan upottaa kuuperään kaivettuun kuoppaan, lämmönvaihtimena toimivat kuun pintaan kairatut muutamasatametriset lämpökaivot ja tietenkin mahdolliset kuu-asumukset, jotka ottavat mieluusti ydinkaukolämmön käyttöönsä.
Ei tässä tosiaankaan ole sellaisia "ei ole vielä keksitty"-palikoita, vaan kaikki nimenomaan on keksitty. Nyt vaan pitää käydä rakentamassa, kokeilemassa ja oppimassa käytännön kautta, että miten jutut optimoidaan hyviksi noissa hyvin poikkeavissa olosuhteissa.
Quote from: P on 28.01.2025, 23:57:41
Quote from: toumasho on 28.01.2025, 22:07:04
Mitä tulee lähtijöihin, niin mieluiten täysi kattaus kaikista roduista ja ikäluokista. Pidän mahdollisena sitä, että jotkut sopeutuvat matalaan painovoimaan ja kovempaan säteilyyn paremmin kuin toiset. Sitä ei saa selville muuten kuin menemällä tuonne. Avaruus kuuluu niille, jotka sitä rallia kestävät.
Niinpä. Ajatella, vaikka afrikansarvelaiset kestäisivät säteilyä parhaiten? Heissä olisi ihmiskunnan tulevaisuus?
Jos jumala on olemassa ja hänellä on huumorintajua, niin asia on juurikin niin. On vaikea arvioida, onko heissä sitten ihmiskunnan tulevaisuus, jos tilanne on tuo. Itse veikkaan, että ihmisrotu "luonnollisena" loppuu aika pian ja meistä tulee geneettisesti manipuloitu laji, jonka sisällä on nanoteknologiaa ylläpitämässä elimistön hyvää kuntoa. On harmi, että Mars-planeetta on noin pieni. Jos se olisi maan kokoinen, niin sillä voisi olla paksu kaasukehä ja mahdollisesti elinkelpoiset olosuhteet. Toisaalta se voisi myös olla toinen Venus. Marsin hyvä puoli on sen pieni painovoima, sieltä pääsee helpommin kiertoradalle kuin Maa-planeetalta.
Nyt, kun hetken asiaa funtsin, niin tulin siihen tulokseen, että sekä Kuu- että Mars-vesivarojen hyödyntämistä varten ei tarvitse perustaa kaivoksia lainkaan.
Se vesi itsessään on niin volatiilia tavaraa tuolla, että se saadaan paljon huokeammin talteen.
Riittää siis vain se, että porataan Kuu- tai Mars-perään vaikkapa joku 16 x 16 ruudukko muutaman kymmenen metrin syvyisiä reikiä. Reikiin laitetaan lämpövastukset ja aletaan lämmittämään ympäröivää kiviainesta. Vesi muuttaa olomuotoaan ensimmäisenä ja kun paine on joko olematon tai 1/100 maan ilmakehän paineesta, niin silloin vesi toimii itse dynamiittina ja purkautuu ulos sitä sitoneesta kiviaineksesta. Jos tuollaisen porareikä-kentän päälle on asetettu vaikkapa kuplahallin kaltainen rakennelma, niin se vesihöyry jää siihen jumiin, se tiivistyy heti rakennelman kattoon.
Eiköhän tämänkin joku ole jo keksinyt, tai keksii pian. Ei tuolla tosiaan veden suhteen liene ongelmia - kunhan sitä vaan on sitoutuneena johonkin siellä.
Quote from: toumasho on 29.01.2025, 10:32:16
Riittää siis vain se, että porataan Kuu- tai Mars-perään vaikkapa joku 16 x 16 ruudukko muutaman kymmenen metrin syvyisiä reikiä. Reikiin laitetaan lämpövastukset ja aletaan lämmittämään ympäröivää kiviainesta. Vesi muuttaa olomuotoaan ensimmäisenä ja kun paine on joko olematon tai 1/100 maan ilmakehän paineesta, niin silloin vesi toimii itse dynamiittina ja purkautuu ulos sitä sitoneesta kiviaineksesta. Jos tuollaisen porareikä-kentän päälle on asetettu vaikkapa kuplahallin kaltainen rakennelma, niin se vesihöyry jää siihen jumiin, se tiivistyy heti rakennelman kattoon.
Eiköhän tämänkin joku ole jo keksinyt, tai keksii pian. Ei tuolla tosiaan veden suhteen liene ongelmia - kunhan sitä vaan on sitoutuneena johonkin siellä.
Keksit juuri autonomisesti rakentuvan iglun.
-i-
Quote from: ikuturso on 29.01.2025, 13:17:15
Quote from: toumasho on 29.01.2025, 10:32:16
Riittää siis vain se, että porataan Kuu- tai Mars-perään vaikkapa joku 16 x 16 ruudukko muutaman kymmenen metrin syvyisiä reikiä. Reikiin laitetaan lämpövastukset ja aletaan lämmittämään ympäröivää kiviainesta. Vesi muuttaa olomuotoaan ensimmäisenä ja kun paine on joko olematon tai 1/100 maan ilmakehän paineesta, niin silloin vesi toimii itse dynamiittina ja purkautuu ulos sitä sitoneesta kiviaineksesta. Jos tuollaisen porareikä-kentän päälle on asetettu vaikkapa kuplahallin kaltainen rakennelma, niin se vesihöyry jää siihen jumiin, se tiivistyy heti rakennelman kattoon.
Eiköhän tämänkin joku ole jo keksinyt, tai keksii pian. Ei tuolla tosiaan veden suhteen liene ongelmia - kunhan sitä vaan on sitoutuneena johonkin siellä.
Keksit juuri autonomisesti rakentuvan iglun.
-i-
.. mikä ei ole huono juttu. Jäätynyt vesi toimii hyvin säteilyeristeenä. Voi kuitenkin olla, että tuolleen härmistyessä muodostuneen jään rakenteelliset ominaisuudet eivät ole järin vahvat. Tosin, kun katselee, että minkälaisia jäänpaloja laukaistavien rakettien kyljistä irtoaa ja mitä ne saavat aikaan, niin joo, ei tuo leikin asia ole. Tuossa in-situ vaporization kaivamistekniikassa tietenkin vielä ratkaisematon mysteeri on se, että montako litraa per neliömetri saadaan vettä ulos tuolla metodilla.
Olihan tämä tietysti jo keksitty. (https://semspub.epa.gov/work/HQ/401607.pdf) Tätä tekniikkaa käytetään maaperän puhdistamiseen. Eli kun lämmöt nostetaan korkealle, niin veden lisäksi hiilivedyt muuttuvat levottomiksi ja haluavat siirtyä pois maan sisältä.
Quote from: Totti on 28.01.2025, 23:49:07
Vaadittavat tehot suuria kun louhitaan, siirretään ja murskataan kiveä.
Kuun olosuhteissa louhiminen on lähinnä hienojakoisen regoliitin keräämistä Kuun pinnalta, ja murskaamisen tarvetta ei ole. Kuormien siirtelyä helpottaa Kuun heikko gravitaatio, josta seuraa vähäisempi vierintävastus ja kevyempi mäennousuvastus.
Voidaan ajatella että joskus kaukaisessa tulevaisuudessa ihmiset ovat keräilleet helposti saatavan pölyn Kuun pinnalta, ja silloin ilmenee uutta tarvetta louhimiselle ja murskaamiselle.
Quote from: Totti on 28.01.2025, 23:49:07
Jostain satoja tuhansia tonneja kaapeliakin pitäisi saada ja ainoa paikka lienee maapallo.
Sähköverkon rakentaminen on monien muiden ohella yksi sellainen urakka, jota pitäisi harjoitella Kuussa ennen kuin sitä yritetään Marsissa.
Tarvittavat alkuaineet korkeajänniteavojohtojen rakentamiselle löytyvät kyllä Kuusta. Johtimet voisi valmistaa alumiinista ja kannatinvaijerit teräksestä tai titaanista.
Quote from: Totti on 28.01.2025, 23:49:07
Kuu on myös jatkuvan pommituksen alaisena kun kymmenet tuhannet meteoriitit iskee kuun pintaan vuosittain ( https://www.livescience.com/how-many-moon-meteorites ). Ilmakehän puuttuessa nämä tipahtavat pinnalle täydellä vauhdilla. Pinta-alaltaan suuri aurinkovoimala olisi todennäköisesti pysyvästi korjauksen tarpeessa kun se jatkuvalla syötöllä rei'ititetään avaruudesta lentävillä kivillä.
Nämähän ovat ennestään tunnettuja harmeja. Avaruusasemat ja satelliitit ovat kaiken aikaa alttiina mikrometeoreille.
Quote from: toumasho on 29.01.2025, 10:08:41
harrastuneisuuden kautta tietää ehkä hieman enemmän asioista.
Asia selvä.
QuoteMitä tulee noihin "Ei ole realistista kaivostoimintaa, jos on laitteen katolla on pari neliötä aurinkopaneeleja".. tuota öööh, miten tämän nyt sanoisi: Kun katsos meillä on jo täyttä häkää sähköistyvä kaivostoiminta menossa tällä planeetalla.
Puhe oli omilla aurinkopaneeleilla toimivilla kaivoslaitteilla. Ei piuhasta ladattavista dumppereista, jotka vaativat erillisen sähkövoimalan.
QuoteEi tässä tosiaankaan ole sellaisia "ei ole vielä keksitty"-palikoita, vaan kaikki nimenomaan on keksitty. Nyt vaan pitää käydä rakentamassa
Eli helppoa kun heinän teko?!
Uskon kyllä, että olet innostunut tekniikasta ja tarjoat ratkaisuja kaikkeen, mutta käytäntö ei yleensä ole ihan niin että "kaikki on olemassa, tehdään vaan".
Hyvin usein maassa toimiva teknologia joudutaan soveltamaan uusiksi avaruuskäyttöön tai se ei toimi ollenkaan. Triviaali (ja yksinkertaistettu) esimerkki on ilmatäytteinen rengas, joka ei toimi avaruudessa. Esimerkkisi akkudumpperi pitäisi siis Marsissa käyttää jonkinlaisia kiinteitä pyöriä, joka nostaa sen ominaispainoa lisäten energiankulutusta, vaikeuttaa laitteen kuljettamista perille, kasvattaa sähkövoiman tuottotarvetta kohteessa jne.
Tällaisia ongelmaketjuja syntyy helposti kun pyritään avaruuten maateknologialla. Maateknologiaa ei siis välttämättä voida viedä avaruuteen sellaisenaan ikään kun hyllytavarana, vaan se joudutaan joko soveltamaan tai jopa korvaamaan kokonaan täysin uusilla ratkaisuilla.
Kuuhun lennettiin aikoinaan pikavierailulle, joka ei vaatinut kovinkaan paljon muuta kun kuljetusvälineen sekä elintoimintoja lyhyen ajan ylläpitävä kuukapseli ja haalari. Kun aletaan rakentelemaan pysyviä asumuiksia muille planeetoille, harrastamaan energiaintensiivistä kaivostoimintaa ja teollisuutta, problematiikka kasvaa eksponentiaalisesti ja joudutaan keksimään paljon uutta mitä ei vielä ole olemassa.
Quote from: Nikolas on 29.01.2025, 18:56:06
Kuun olosuhteissa louhiminen on lähinnä hienojakoisen regoliitin keräämistä Kuun pinnalta, ja murskaamisen tarvetta ei ole.
Nojoo, jos tarkoitus on vain lakaista kuun pintaa niin toki siihen tarvitaan vähemmän energiaa. Itse ajattelin kaivostoiminnan tarkoittavan kaivostoimintaa eikä vain pölyn keräämistä.
Jos tarkoitus on rakentaa jotain olennaista pelkästä pölystä, niin siihen ei taida yksi ihmiselämä riittää.
QuoteQuote from: Totti on 28.01.2025, 23:49:07Jostain satoja tuhansia tonneja kaapeliakin pitäisi saada ja ainoa paikka lienee maapallo.
...
Tarvittavat alkuaineet korkeajänniteavojohtojen rakentamiselle löytyvät kyllä Kuusta. Johtimet voisi valmistaa alumiinista ja kannatinvaijerit teräksestä tai titaanista.
Tässä taitaa nyt olla jonkinlainen muna-kana-ongelma. Mistä saadaan energia sähköjohtojen valmistukseen jos sähkö tulee sähköjohtojen varassa toimivasta aurinkopaneeliverkostosta?
Olettaen, että tyydytään tasavirtaan ehdottamallesi ekvatoriaaliselle sähköverkolle, kokonaispituudeksi tulee 20 000 km (käytännössä paljon enemmän koska reitti ei olisi suora). Kilometri 5 cm paksua alumiinipiuhaa painaa yli 5 tonnia. Alumiinia menisi siis 100 000 tonnia. Kuussa alumiiniia löytyy noin 10% pitoisuuksissa (kalkkimaasälvässä) eli tavaraa pitää kerää noin miljoona tonnia. Epäilen että kuun pintaa lakaisemalla ei tällaista määrä ihan heti kerätä.
QuoteQuote from: Totti on 28.01.2025, 23:49:07
Kuu on myös jatkuvan pommituksen alaisena
Nämähän ovat ennestään tunnettuja harmeja. Avaruusasemat ja satelliitit ovat kaiken aikaa alttiina mikrometeoreille.
Pinta-ala ratkaisee.
Aurinkovoimala on aina väistmättä suuri, jolloin meteoriitteja sieppaava pinta-ala on myös suuri. Jos aurinkovoimaa pitäisi rakentaa teolliseen käyttöön, päädytään helposti tilanteeseen, jossa osa voimalasta on jatkuvasti rikki kun se sieppaa meteoriitteja taivaalta.
Edellä tuli spekuloitua Kuun mineraalivarojen käyttämisestä. Elon Muskilla on ilmiselvästi eri suunnitelmat. Jos hän onnistuu tekemään avaruusaluksillaan kiertoradalle nostamisesta riittävän halpaa, ja siinä hän onkin edistynyt hyvin, sitten Kuun mineraalien hyödyntämisen vaiva alkaa näyttää tarpeettomalta. Avaruusasemat voidaan rakentaa Maan kiertoradalle suoraan, nostamalla Maassa valmistetut osat kiertoradalle, ja sitten yhdistämällä osat kiertoradalla. Kuun hyödyntäminen ei ole missään roolissa siinä. Kiertoradalle nostamisen alennettu hinta perustuu avaruusalusten uudelleenkäytettävyyteen. Avaruussukkula oli ensimmäinen yritys tähän suuntaan. SpaceX alukset kehitetään samaan tapaan uudelleenkäytettäviksi kuin suihkuliikennelentokoneet, jotka tankataan lentokentällä ennen seuraavaa lentoa. Silloin käyttökustannuksissa polttoainekustannusten osuus hallitsee.
Matkassa Marsiin on varmasti järkeä. Jos jäsen artti palaa forumille, niin hän varmasti painottaisi, että siinä olisi järkeä etenkin etappina jatkomatkalle asteroidivyöhykkeelle.
@ArttiNäitä ideoita on aika paljon pyöritelty, kautta aikojen. Jonkun sortin avaruusasemia Lagrange -pisteisiin Maan lähelle, Kuuasema, onhan noita.
Muistaakseni aloitettaessa Mars -operaatiot kannattaisi ensimmäinen asema sinne rakentaa Phobokseen, eikä Marsin tantereelle. Samoin varmasti kandeis heti aloittaa myös Mars-Cyclereitten rakentelu, jotta saataisiin säännöllinen liikenne järkevästi käyntiin...
https://en.wikipedia.org/wiki/Mars_cycler (https://en.wikipedia.org/wiki/Mars_cycler)
Avaruuden valloitus ja oli nopeaa sen jälkeen, kun V2 raketit olivat osoittaneet, että se on mahdollista.
V2-raketti saavutti 176 kilometrin korkeuden vuonna 1944 tehdyssä kokeessa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun avaruuden raja ylitettiin. Kolmetoista vuotta myöhemmin venäläiset lähettivät maan kiertoradalle ensimmäisen satelliitin. Ja tästä vaatimattomasta alusta ei kulunut edes kahtatoista vuotta, kun ensimmäiset ihmiset kävelivät kuun pinnalla.
Myös lentoliikenteessä tapahtui huimaa kehitystä. Samana vuonna jolloin kuu "valloitettiin", ääntä nopeampi Concorde matkustajakone sekä Boeing 747 "Jumbo jet" tekivät koelentojaan. Lehdissä esiteltiin suunnitelmia tulevista rakettilentokoneista, joilla pääsisi hetkessä mihin tahansa maapallolla.
Minulla on kirjahyllyssäni vuonna 1969 ilmestynyt kirja, joka kertoo ensimmäisestä kuulennosta. Kirjan loppuosassa kaavaillaan tulevaa kehitystä ja ennakoidaan ihmisten pääsevän Marsiin 1980-luvun aikana.
Katsoin vuonna 1968 valmistuneen Avaruusseikkailu 2001 elokuvan keväällä 1971. Pidin siinä esitettyjä tulevaisuuden kuvauksia täysin realistisina ennustuksina sitä, millaista avaruusmatkailu voisi olla 30 vuotta myöhemmin eli vuonna 2001. Olihan sitä edeltävinä kolmenakymmenenä vuonna siirrytty potkurilentokoneiden aikakaudelta suihkumatkustajakoneisiin ja avaruuslentoihin. Ja siinä sivussa oli otettu käyttöön ydinvoima ja kehitetty transistori ja tehty vaikka mitä. Ajattelin, kuten moni muukin, että jos sama vauhti jatkuu, totta kai Marsiinkin pian lennetään.
Se, mihin suuntaan avaruusmatkailun tulevaisuus lähti menemään, oli suuri pettymys 1960-luvun kehitysoptimismin kokeneille. Ei tullutkaan Marsin lentoja, ja kuulennotkin lopetettiin. Kyse oli tietenkin siitä, mihin rahaa käytettiin, ja kenellä sitä oli. Tätä puolta asiasta ei tavallinen Tekniikan Maailman lukija ehkä tullut ajatelleeksi.
Niin, että onko sinne Marsiin menossa järkeä vai ei?
Siinä mielessä voi olla järkeä, että ihmiset ovat kilpailleet kautta aikojen siitä, kuka löytää mitäkin, ja kuka keksii mitäkin, ja kuka on ensimmäisenä missäkin. Mars on tässä ketjussa luonnollinen etappi.
Ei kaikkia asioita kannata ajatella pelkästään talouden kannalta, tai elämä on aika tylsää. Marsissa käyminen olisi ihmiskunnan globaalia itsetuntoa kohottava teko ja todiste siitä, että ihmiset pystyvät tällaiseenkin asiaan. Kannatan siis sinne menoa emotionaalisilla perusteilla, järjestä en niin tiedä.
Quote from: Jack on 30.01.2025, 03:54:47
Niin, että onko sinne Marsiin menossa järkeä vai ei?
Tämä on erittäin hyvä kysymys, nimittäin siinä mielessä että siitä saa hyvän syyn vastata.
Quote
Hän vastaa kysymyksillä ja kysyy vastauksilla.
–Tuomari Nurmio: Hän on täällä tänään (https://youtu.be/0TN1diVT7zA?t=10)
Hyvä kysymys kirvoittaa kaksi kysymystä:
- Jos ei meidän aikanamme niin milloinkas sitten?
Asiahan on kumminkin niin että jääräpäinen sitoutuminen tähän kotiplaneettaamme tarkoittaisi lopulta ihmiskunnan varmaa tuhoutumista – ei meidän aikanamme mutta joskus kaukaisessa tulevaisuudessa viimeistään. Ihmiskunta voi hankkia jatkoaikaa levittäytymällä muualle. Vielä kaukaisemman tulevaisuuden kysymykset jäävät ratkaistaviksi niille kaukaisen tulevaisuuden ihmisille joita kysymykset koskettavat.
- Jos ei Marsiin niin minnekäs sitten?
Kuu on lähellä mutta pieni. Venus ja Merkurius ovat täysin poissuljettuja tapauksia. Jupiterin ja sitä etäisempien planeettojen suuret kuut ovat hämäriä ja tosi kylmiä paikkoja. Lisäksi ne ovat pienempiä kuin Mars. Näistä kaikista vaihtoehdoista Mars näyttää lähimmäksi kelvolliselta.
Voidaan olettaa että jos Marsin siirtokunta jollain tapaa menestyy, samalla saavat lisää vauhtia muunkinlaiset siirtokunnat. Varmasti Marsin siirtokunnan selviytymisessä on niin paljon haasteita että niiden ratkaiseminen helpottaa suuresti muidenkin siirtokuntien perustamista.
Venuksella itse asiassa on monta hyvää ominaisuutta: gravitaatio on 90% maan vetovoimasta, lämpöä ja sätelyenergiaa riittää ja ilmakehässä riittää painetta. Ongelmia ovat erittäin suuri paine ja lämpötila Venuksen pinnalla ja hapot ilmakehässä. Kuitenkin muutaman kilometrin korkeudessa Venuksen ilmakehässä on alue, jossa sekä paine että lämpötila on ihmiselämälle suotuisia. Liikkuminen "pilvissä" vaatisi siis vain hyvin kevyen suojautumisen ja happimaskin.
Quote from: F1nka on 30.01.2025, 19:22:04
Liikkuminen "pilvissä" vaatisi siis vain hyvin kevyen suojautumisen ja happimaskin.
Sieltä ei sitten parane pudota. Mitä ilmalaivatekniikkaa siellä sitten käytettäisiinkään, sen täytyisi olla ennennäkemättömän varmaa tekniikkaa. Jos Maan ilmakehässä ilmalaivalla tulee jokin pakottava syy tehdä pakkolasku, sitten se tekee pakkolaskun. Tämä vaihtoehto ei oikein toimi Venuksessa.
Mä lähtisin alottamaan nämä projektit siten kuin Star Warsissa eli lennetään hyperavaruudessa valonnopeudella, niin matka on nopeasti tehty. Jos se onnistui kauan aikaa sitten kaukaisessa galaksissa, niin ei ole olemassa mitään syytä, miksi se ei nyt onnistuisi. Vielä parempi olisi tietysti teleporttaaminen paikasta toiseen, mutta se on vielä melko hankalaa. Teoriassa toimii, mutta kukaan ei ole vielä onnistunut. Ja sitte kun sinne Marsiin päästään, niin fuusiovoimala pystyyn ja energiaa riittää loputtomasti.
Quote from: Jack on 30.01.2025, 03:54:47
Niin, että onko sinne Marsiin menossa järkeä vai ei?
Olen tulkinnut asian siten, että idea olisi se, että jos vedenpaisumus, killerimeteori tms. taas tulee, niin testataan etukäteen, notta saisiko ihmiskunnan siemenet evakkoon toisaalle.
Onko ihmiskunta evakuonnin arvoinen? Jos on, tämäkö on se tapa? Jos on, kuka lähtee, kuka jää?
Quote from: Lalli IsoTalo on 30.01.2025, 19:40:30
Quote from: Jack on 30.01.2025, 03:54:47
Niin, että onko sinne Marsiin menossa järkeä vai ei?
Olen tulkinnut asian siten, että idea olisi se, että jos vedenpaisumus, killerimeteori tms. taas tulee, niin testataan etukäteen, notta saisiko ihmiskunnan siemenet evakkoon toisaalle.
Onko ihmiskunta evakuonnin arvoinen? Jos on, tämäkö on se tapa? Jos on, kuka lähtee, kuka jää?
No mitä mieltä itse olet, onko?
Joka tapauksessa mielipiteelläsi ei ole merkitystä. Jos keinot evakuointiin on olemassa, niin monien mielestä ihmiskunta on plan B:n arvoinen ja se toteutetaan jos suinkin mahdollista.
Ne lähtee keillä keinot ja kyky lähteä.
Jos ihmiskunnan parasta ajatellaan, niin geneettisesti terveitä ja älykkäitä (eli juutalaisiakin olisi joukossa)
Teknologia olisi niin pitkällä, että eiköhän alkioita, munasoluja, siittiöitä saisi paljon matkaan. Myös kasveja (ruoka) ja eläimiä ja eliöitä tietenkin tarvisi. Nooan Arkki käytännössä.
Ja minä tietenkin kuuluisin lähtijöihin. :)
Lopuksi vielä, että joku monisata metrinen murikka osuu maahan 1,2%:n todennäköisyydellä 22.12.2032.
Kuuhun ja Marsiin meneminen on pakollinen rasti läntiselle sivilisaatiolle, haluttiin tai ei. Jos ei haluta - eikä sinne mennä - niin aurinkokuntamme taivaankappaleilla liehuu joko punalippu, kärrynpyörä tai islamin lippu. Kyllä nuo heikommin kehittyneet valtiot saavat pakkansa kasaan muutaman kymmenen-sadan vuoden aikajänteellä. Ja siinä vaiheessa, jos parhaat apajat esimerkiksi Kuusta on viety, niin sinne ei enää ole länkkäreillä asiaa - siis muuten kuin maksavina turisteina tai asiakkaina. Kyllä sieltä tullaan kertomaan, että "Btw. nämä on meitä kuita ja marseja, painukaas vittuun täältä!".
Kuu, mikäli sieltä löytyy ennustetut määrät, eli miljoonia tonneja vettä, on äärimmäisen tärkeä. Siellä voidaan valmistaa nestemäistä vetyä hyvin huokeasti, samoin happea. Hapen käyttävät siirtokunnat, osan vedystä myös, mutta vedyn ja hapen pääasiallinen käyttö on silloin Mars-avaruuslaivojen tankkaus. Eli sitä nestemäistä vetyä saadaan sen Maa(Kuu)-Mars väliä edestakaisin suhaavalle avaruusalukselle Kuusta huomattavasti halvemmalla kuin viemällä sitä kiertoradalle täältä Maa-planeetan painovoimakaivon pohjalta.
Ydinreaktori-rakettimoottori voi kestää kauemmin käyttöä kuin ydinsukellusveneen reaktori. Se on käynnissä n. vartin verran per pääty, lopun ajan se on kylmänä. Ydinpolttoaineen kulutus on aivan minimaalinen. Ne luultavasti ovat sellaisia laitteita, että se ydinpolttoaineen sisältävä reaktoriydin vaihdetaan tietyn käyttötuntimäärän jälkeen uuteen pakettiin, koska turbopumput ja metallit kuluvat ja menettävät ominaisuuksiaan nopeammin, kuin se korkealle rikastettu uraani kuluu pois.
Tässä ei siis ole mitään järkeä, ei hiventäkään sellaisesta, yrittää tehdä vain kertarykäisyä malliin ensimmäinen kuumatka ja muutamat reissut sen jälkeen, vaan jatkuvuuden avaruustalous, jossa nuo alukset seilaavat avaruuden merta täysin rutiinilla vuodesta toiseen. Sekä Kuuhun että Marsiin on jatkuva "rollbahn" käynnissä, sinne kipataan uutta tavaraa ja tuodaan ehkä jotain myös takaisin.
Pienen ja olemattoman painovoiman 3D-tulostus, lääkkeiden luonti ja tuotanto, mikropiirien ja nanoteknologisten asioiden valmistus, siinä nyt aluksi sellaisia, joissa voidaan melko nopeasti käynnistää hyvin kilpailukykyistä teollisuutta avaruuteen, mikäli siellä on kuljetusjärjestelmät yhtä arkisia kuin nykyään laivat meidän valtamerillä. Ei nuo vaadi mitään yliluonnollisia ponnistuksia.
Maapallon lähiavaruuden siivoaminen romusta tulee olemaan myös bisnes tulevaisuudessa, sinne ei voida jättää kilometrejä sekunnissa liikkuvaa romua ajelehtimaan, tai muuten avaruuden käyttö muuttuu vaikeaksi, ehkä jopa mahdottomaksi joksikin aikaa.
Kyllä tuolla on siis sekä poliittinen, teollinen ja muutenkin monisyinen avaruus odottamassa ottajiaan ja parempi olisi, että ne ottajat edustavat demokratiaa, eivätkä diktatuureja tai meille täysin vieraita toimintamalleja ja kulttuureja.
Jäsen
@Totti täällä on huolissaan aurinkokennojen kestävyydestä avaruudessa - no niitä on niin kansainvälisellä avaruusasemalla kuin tuhansissa satelliiteissa ollut jo vuosikymmenten ajan, eikä mikrometeoriittien "pommitus" ole niitä rikkonut kuin äärimmäisen harvoin. Nämä ovat niitä asioita, että se haaste ei ole huoltoa ja ylläpitoa kummoisempi juttu. Jos paneeli, tai sen osa menee rikki, niin ensin vikakohta kierretään paneelissa ja tietyn prosenttimäärän ylityttyä paneeli vaihdetaan uuteen. Ei tässä ole mitään salaperäistä estettä, joka ei antaisi toimia kuvatulla tavalla. Osaamme myös valmistaa joustavia ilmattomia pyöriä, joten sekin huoli on jo ollut aikaa sitten "taputeltu".
Toistan itseäni: Avaruus on vain uusi iso työmaa ja kun vain aloitetaan asioiden tekeminen, niin toimivimmat metodit löytyvät, joiden pohjalta kehitys kulkee eteenpäin.
Näen kaksi eriasteista syytä perustaa ennakoivasti siirtokuntia Maan ulkopuolelle:
- Maassa asuvan ihmiskunnan tuhoutuminen jonkin katastrofin seurauksena siten että Maan elinkelpoisuus lakkaa vain väliaikaisesti.
- Maan lopullinen tuhoutuminen.
Ensimmäisessä riittää että siirtokunnissa elävät ihmiset kykenevät sinnittelemään riittävän pitkään kunnes Maahan voi palata. Toisessa siirtokuntien täytyy olla kaikin tavoin omavaraisia ja riippumattomia Maan resursseista.
Mikä pystyisi tuhoamaan maapallolta elämän? Aikaa on nimittäin niin paljon, että henkiinjääneistä torakoistakin kerkeää kehittymään uusi järkevä toimija.
Toinen huomio, joka ehkä voi liittyä edelliseen, on kysymys siitä, että jos kuusta viedään massaa pois tuntuvasti, niin suistuuko maa raiteiltaan.
En menisi sorkkimaan.
Quote from: dothefake on 31.01.2025, 20:38:45
Mikä pystyisi tuhoamaan maapallolta elämän? Aikaa on nimittäin niin paljon, että henkiinjääneistä torakoistakin kerkeää kehittymään uusi järkevä toimija.
Toinen huomio, joka ehkä voi liittyä edelliseen, on kysymys siitä, että jos kuusta viedään massaa pois tuntuvasti, niin suistuuko maa raiteiltaan.
En menisi sorkkimaan.
No siinähän käy sitte sillä tavalla, että kuu ajautuu suoraan maapallon kiertoradalle ja kuu sinkoaa maan kohti aurinkoa. Ja siitä sitä kaikenmoista ikävää seuraa.
Eikös se kuu ole jo nyt maan kiertoradalla, otaksun. Mutta jos noin käy, niin kenties ilmasto sittenkin lämpenee ihmisen toimesta.
Onko marsiin rakennettavan ensimmäisen kuplahallin nimi Marshall?
-i-
Quote from: dothefake on 31.01.2025, 20:38:45
Toinen huomio, joka ehkä voi liittyä edelliseen, on kysymys siitä, että jos kuusta viedään massaa pois tuntuvasti, niin suistuuko maa raiteiltaan.
En menisi sorkkimaan.
Ööh. Kuu on aika iso. Sieltä voitaisiin louhia miljardeja tonneja tavaraa ilman, että vaikuttaisi mitään mihinkään.
En tiedä onko asiasta laskelmia, mutten silti menisi sorkkimaan toimivaa systeemiä.
Quote from: toumasho on 31.01.2025, 19:05:14
Kuuhun ja Marsiin meneminen on pakollinen rasti läntiselle sivilisaatiolle, haluttiin tai ei.
Ei se pakollinen ole, mutta poliittiset ambiittiot puhuvat sen puolesta että Marsiin mennään koska joku haluaa sulan hattuunsa. Todennäköisesti se tulee siis tapahtumaan poliittisen propagandavoiton takia.
QuoteJos ei haluta - eikä sinne mennä - niin aurinkokuntamme taivaankappaleilla liehuu joko punalippu, kärrynpyörä tai islamin lippu. Kyllä nuo heikommin kehittyneet valtiot saavat pakkansa kasaan muutaman kymmenen-sadan vuoden aikajänteellä.
Islamilaisten maiden varaan en laskisi. Siellä ollaan jo henkisestikin 1000 vuotta länttä jäljessä, joten ei ole todennäköistä, että sieltäpäin lähetetään ensimmäinen porukka Marsiin.
QuoteJa siinä vaiheessa, jos parhaat apajat esimerkiksi Kuusta on viety, niin sinne ei enää ole länkkäreillä asiaa - siis muuten kuin maksavina turisteina tai asiakkaina.
Hieman läheisempi vertaus olisi, että Saharan autiomaasta olisi "parhaat paikat viety" ja sinne pääsee vain turistina. Ylläpitääköön kiinalaiset sitten omilla rahoillan kuuhotellinsa jos joku haluaa tulla kylään. Mikäs siinä.
Quotejatkuvuuden avaruustalous, jossa nuo alukset seilaavat avaruuden merta täysin rutiinilla vuodesta toiseen. Sekä Kuuhun että Marsiin on jatkuva "rollbahn" käynnissä, sinne kipataan uutta tavaraa ja tuodaan ehkä jotain myös takaisin.
Mitään "avaruuden mertaa seilaavaa" avaruustaloutta ei synny ilman merkittäviä populaatiomääriä. Kuinka monta miljoona ihmistä kuuhun voi asuttaa?
Minusta tuntuu, että aikahoristonttisi on aika paljon pitemällä kun minulla. Itse ajattelen lähinnä lähimmät kymmenet vuodet. Maalaamasi visiot ovat tyyliin 1000 vuoden päässä ja vaikuttaa tulevan suoraan SciFi leffoista, joissa matkustellaan galaksien välillä tekemässä kauppaa. Ehkä sekin toteutuu joskus, mutta se on pelkkää spekulointia eikä realistista tähän aikaan.
QuoteMaapallon lähiavaruuden siivoaminen romusta tulee olemaan myös bisnes tulevaisuudessa, sinne ei voida jättää kilometrejä sekunnissa liikkuvaa romua ajelehtimaan, tai muuten avaruuden käyttö muuttuu vaikeaksi, ehkä jopa mahdottomaksi joksikin aikaa.
Juuri Musk on se, joka roskaa avaruuden eniten tällä hätkellä. Hänen Starlink nettisysteeminsä on jo pamauttanut 7000 satellittia taivaalle ja tavoite on 34 000. Muskin satelliitit häiritsevät jo nyt avaruustutkimusta ( https://www.science.org/content/article/worst-nightmare-elon-musk-s-starlink-satellites-could-blind-radio-telescopes ) ja tulee todennäköisesti aiheuttamaan lisää ongelmia tulevaisuudessa.
QuoteKyllä tuolla on siis sekä poliittinen, teollinen ja muutenkin monisyinen avaruus odottamassa ottajiaan
"Otettava" avaruus rajoittuu tasan kahteen planeettaan, kuuhun ja Marsiin. Kaikki muut ovat joko epäkäytännöllisen hankalia kansoittaa tai niin etäällä, ettei niitä kannatta tässä vaiheessa edes harkita. Mistään avaruuden valloitamisesta tuskin voidaan edes puhua ennen kun ollaan keksitty miten hypähdetään avaruudessa valovuosia kerralla toisiin aurinkokuntiin.
QuoteJäsen @Totti täällä on huolissaan aurinkokennojen kestävyydestä avaruudessa - no niitä on niin kansainvälisellä avaruusasemalla kuin tuhansissa satelliiteissa ollut jo vuosikymmenten ajan, eikä mikrometeoriittien "pommitus" ole niitä rikkonut kuin äärimmäisen harvoin.
Mainitsemasi satellittikennot ovat minimaalisia verrattuna siihen tarpeeseen mitä teollinen toiminta muilla planeetoilla edellyttäisi. Kansainvälisen avaruusaeman kennot ovat 2500 m2 eli 50 x 50 m ja pienestä koostaan huolimatta nekin ovat saaneet reikiä meteoriiteistä ( https://www.universetoday.com/101837/warning-shot-a-bullet-hole-on-the-iss/ ).
Aurinkovoimala kuussa pitäisi olla hehtaarien tai neliökilometrien kokoinen, jotta siitä riittäisi tehoa teolliselle toiminnalle huomoiden myös syklinen auringonpaiste. Kiviongelma kasvaa kennokenttien koon myötä ja lisäksi kuun gravitaatio vetää puoleena enemmän avaruuskiveä kun mitä vapaana lentävä satelliitti kohtaa.
Jotain käsitystä ylläpitohaasteista avaruudessa saa avaruusaseman korjauksista, joita on käytännössä joka vuosi, joskus kriittisiä ( https://en.wikipedia.org/wiki/Maintenance_of_the_International_Space_Station ).
Avaruusasema on aika pieni verrattuna pysyvään asumukseen vaikkapa Marsissa ja huoltoasema, eli maa, on aika lähellä. Marsin asuttaminen on tästä syystä paljon riskialttiimpaa ja edellyttää siten moninkertaisesti robustimpia rakennelmia.
QuoteJos paneeli, tai sen osa menee rikki, niin ensin vikakohta kierretään paneelissa ja tietyn prosenttimäärän ylityttyä paneeli vaihdetaan uuteen.
Korjausmahdollisuudesta huolimatta realiteeti on kuitenkin se, että aurinkovoimala kärsii jatkuvasta eroosiosta, joka edellyttää yhtä jatkuvia korjautoimenpiteitä. Suurempi murikka saattaa tuhota jopa merkittäviä osia koko laitoksesta. Tästä syystä ydinvoimala vaikuttaisi olevan parempi ja vakaampi vaihtoehto edellyttäen, että sellainen ylipäätään voidaan rakentaa.
Kuten maassa, Marsissa ongelmaksi muodostuu myös hiekkamyrskyt ( https://science.nasa.gov/resource/mars-report-dust-storms-on-mars/ ), jotka peittävät paneelit ja / tai hioo niiden pinnan heikentäen hyötysuhteen.
Hieman yllättäen myös kuussa voi esiintyä "hiekkamyrskyjä" ( https://www.scientificamerican.com/article/lunar-dust-could-sandblast-astronauts-on-the-moon-studies-warn/ ).
QuoteToistan itseäni: Avaruus on vain uusi iso työmaa ja kun vain aloitetaan asioiden tekeminen
Itse epäilen ettei pelkkä hihojen käärminen vielä riitä. Aika moni asia pitää miettiä uusiksi ennen kun Marsille päästään käymään saatikka asumaan pysyvästi tai rakentamaan teollisuutta. Aikaa ja rahaa tähän hankkeeseen tulee palamaan aika paljon enemmän kun vähän.
^Marsin tutkiminen luotaimin, robotein tulee jatkumaan ja muuttumaan toimivammaksi tekoälyn myötä, kun kaikkea ei tarvitse hallita maasta ja odotella kusojen kulkuja, joka robotin liikkeeseen.
Luultavimmin sinne rakennetaan etänä tukikohtia roboteille lataamista, suojaa ja tiedonsiirtoa varten. Ihminen varmaan käy siellä ihan lähivuosikymmeninä, mutta vain käy. Ei tekniikan kehittyessä siellä paikalla ihmisen tarvitse päivystää, kun tekniikka voi tehdä sen. Ja jopa valmistella ihmiselle majoitustiloja ja resursseja valmiiksi.
Ihmiskunnan pitää tavoitella Marsia ja kaikkea sen takana. Yksi, rajuja tapahtumia ja ihmisuhreja vaatineen, sukkulaohjelman jäsenistä nimettiin nimellä Endeavour.
Kaikkien maiden avaruusohjelmat ovat upeita. Se on tiedettä, jossa kerätään tietoa kaikkia ihmisiä, eläimiä, luontoa, ilmastoa jne. ajatellen. (joojoo on sotilaallinen kärki, mutta ohjelmat tuovat myös tietoa)
Ei tältä pallolta lähdetä hyvin helposti mihinkään. Ihmiskunnalla ei ole ylellisyyttä olla heinäsirkka, joka syö ja siirtyy seuraavaan. Meidän (ihmisten) pitää ratkaista ihmiskunnan tulevaisuus tällä pallolla, missä me olemme. Olemme kuitenkin velkaa lapsillemme, heidän lastenlapsille, heidän jne. että yritämme tehdä tiedettä. Tutkimme ja yritämme ymmärtää. Tutkimme, teemme työtä ja yritämme.
Kuinka kauan maailman rajat olivat olemassa? Kukaan meistä ei tiedä. Viikingit seilasi Amerikkaan tajuten inertiasta jotain. Myöhemmät tutkimusretkeilijät sitten löysivät "jotain."
Meidän pitää yrittää avaruuteen. Tutkia, uskaltaa ja kokeilla. Olla rohkeita.
Maassa saamme monenlaista elämälle välttämätöntä ilmaiseksi:
- Puhtoista hengitysilmaa, josta on elämälle välttämätöntä happea 20,9 %. Kasvit yhteyttävät ja päästävät happea ilmaan.
- Sopiva ilmanpaine, kaukana Armstrongin rajasta (https://en.wikipedia.org/wiki/Armstrong_limit).
- Sopiva lämpötila, jonka ansiosta jotkut lähellä päiväntasaajaa asuvat heimot edelleen pärjäilevät minimaalisella vaatetuksella.
- Ilmakehän suoja Auringon ultraviolettivaloa vastaan, jota ilman paljas iho palaisi auringonpaisteessa hyvin nopeasti.
- Ilmakehän suoja pieniä ja melko suuriakin meteoriitteja vastaan, ja ilman tätä suojaa joutuisimme ottamaan vastaan täysin yllättäviä ja vaarallisia iskuja.
- Sopiva gravitaatio, jonka ansiosta emme kärsi painottomuuden aiheuttamista oireista. Luusto ja lihakset saavat sopivasti rasitusta.
- Monipuolista ja terveellistä ravintoa, jota voimme saada suoraan luonnosta. Keräilytalous perustuu siihen että joesta voi narrata kaloja, ja puista voi poimia hedelmiä, ja ravinnonsaanti onnistuu suhteellisen pienellä vaivalla.
- Juomakelpoista vettä löytyy joistain vuoripuroista. Sadevettä keräämällä ja pohjavesikaivoista sitä saa lisää. Vettä riittää, ja huonoakin vettä voi tislata.
- Jätehuolto, joka perustuu kasvikunnan ja mikrobien toimintaan. Karhu paskoo metsään mutta eivät ne jätökset silti sinne jää.
Käykää luetteloa läpi ja miettikää elämisen helppoutta Maassa. Nuo kaikki ovat ilmaisia asioita tällä planeetalla. Muilla Aurinkokunnan planeetoilla nuo edellyttävät vaivalloisia järjestelyjä, eivätkä siis ole ilmaisia. Mikään järjestely ei ole ikuinen vaan kaikki edellyttää jonkinlaista kunnossapitoa ja uusimista.
En huomioinut luettelossa Maan magneettikenttää, koska ihmiset eivät nauti sen suojaavasta vaikutuksesta suoraan vaan vain välillisesti. Magneettikenttä suojelee ilmakehää. Kunnollinen ilmakehä on osittain seuraus riittävän magneettikentän olemassaolosta.
Quote from: dothefake on 31.01.2025, 20:38:45
Mikä pystyisi tuhoamaan maapallolta elämän?
Sellainen isompi klömppi tulee jostain avaruudesta ja sattuu osumaan Maahan, ei siihen muuta tarvita.
https://youtu.be/85WJI7rAT1U?t=663
Quote from: Nikolas on 01.02.2025, 20:31:25
Quote from: dothefake on 31.01.2025, 20:38:45
Mikä pystyisi tuhoamaan maapallolta elämän?
Sellainen isompi klömppi tulee jostain avaruudesta ja sattuu osumaan Maahan, ei siihen muuta tarvita.
- Tarpeeksi ison taivaankappaleen ei tarvitse edes osua. Riittää kun menee tarpeeksi läheltä, jolloin painovoimavaikutus voi tehdä isotkin tepposet.
- Tarpeeksi voimakas auringonpurkaus maahan suunnattuna, kun varsinkin maan megneettikenttä on heikentynyt tapeeksi, voi pyyhkiä pöydän melko ellei täysin puhtaaksi.
Kuinka paljon isompi sen pitää olla, kuin n. 65 miljoonaa vuotta sitten?
Quote from: dothefake on 01.02.2025, 21:42:01
Kuinka paljon isompi sen pitää olla, kuin n. 65 miljoonaa vuotta sitten?
Tässä ois tällainen video. https://youtu.be/ZyyrfB8s5cY?t=234
Se 65 miljoonaa vuotta sitten osunut Chicxulub ei välttämättä riittäisi tuhoamaan ihmiskuntaa, vaikka suurin osa menehtyisikin. Lopputulos riippuisi siitäkin, kuinka aikaisin siitä saataisiin varoitus.
^ Pienempikin kivi voi saada aikaan globaalia tulivuoritoimintaa, joka lopulta saa aikaan sellaisen savupilven, että auringonvaloa ei tule läpi vuosiin > kasvit eivät yhteytä + lämpötila laskee > eläimet eivät saa ravintoa > kaikki kuolee.
Quote from: L. Brander on 01.02.2025, 00:47:29
Kaikkien maiden avaruusohjelmat ovat upeita. Se on tiedettä, jossa kerätään tietoa kaikkia ihmisiä, eläimiä, luontoa, ilmastoa jne. ajatellen.
Avaruusohjelmat voisi ehkä jakaa kahteen ryhmään:
- soveltavat ohjelmat, joilla pyritään jonkinlaiseen materialistiseen päämäärään sekä
- tutkimusohjelmat, joilla pyritään selvittämään maailmankaikkeuden mysteerit.
Ensimmäiseen ryhmään kuuluu erinäiset marslennot ja kuuasemat, toiseen kuuluu esim. avaruusteleskooppien ja erinäisten avaruusmönkijöiden ympärille rakennettu tutkimus. Itse pidän toista ryhmää eli avaruuden tutkimista mielenkiintoisempana teemana kun ihmisten lähettäminen muille planeetoille.
Esimerkiksi avarusteleskooppeja on ollut lukuisia ( https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_space_telescopes ), mutta Hubble ja myöhemmin James Webb teleskoopit varinaisesti räjäyttivät pankin mitä tulee avaruustutkimukseen. Teleskooppiohjelmat maksavat murto-osan marslennoista ja tutkijat jonottavat ( https://www.planetary.org/articles/how-to-use-jwst ) aikoja teleskooppeihin koska niitä on vain muutama.
Myös elämän, edes virus tai bakteerielämän etsiminen muilta taivaankappaleilta on varsin relevantti tutkimusaihe, jolla on suuria implikaatioita myös maapallon elämälle. Esimerkiksi aurinkokunnan eri kuista olisi mahdollista löytää elämää ( https://www.scientificamerican.com/article/the-six-moons-most-likely-to-host-life-in-our-solar-system/ ).
Varsinainen avaruustutkimus voisi tuottaa vastauksia täysin fundamentaalisiin kysymyksiin ja muuttaa käsityksemme kaikesta. Lentäminen Marsiin on lähinnä hauska jippo.
Paukkujen satsaaminen kuuasemiin ja marslentoihin on tutkimuksen kannalta mielestäni toissijaista. Nämä hankkeet ovat käytännössä aina vain pissaamiskilpailu siitä kuka presidentti tai diktaattori saa ensimmäisenä lippunsa jollekin taivaankappaleelle.
On pitkälti jopa tiedossa miten nämä temput tehdään. Kyse on lähinnä rahasta ja olemassa olevan teknologian soveltamisesta. Se voi sinänsä olla mielenkiintoista teknologisesta näkökulmasta, mutta ei juurikaan edistä tietämystä avaruudesta verrattuna varsinaiseen avaruustutkimukseen.
Kun kuuasemat on rakennettu ja marslennot tehty, asia on pitkälti siinä koska seuraavaa askelta eteenpäin samalla linjalla ei oikeastaan ole olemassa. Teknologia jatkaa matkaa jonnekin Andromedaan tms. ei kun ole millään realistisella aikahorisontilla tulossa.
Kuulenot oli aikanaan relevanttia avaruustutkimusta, koska sillä saatiin selville avaruuslentämisen ja avaruudessa selviämisen perusasiat. Tämähän oli aikaa, jolloin edes oma aurinkokuntamme ei ollut kunnolla tiedossa saatikka mitä muualla avaruudessa on. Avaruuslentämisen teknologia on nyt tiedossa, jolloin esim. marslennot ovat käytännössä kuulentojen toisto valtavasti suuremmalla budjetilla.
Tästä syystä pidän relevantimpana satsata miljardit varsinaiseen avaruustuskimuksen, sen sijaan, että yritetään saada ihmisiä vihamielisille taivaankappaleille laittamaan lippuja hiekkaan.
Mutta, ja kuten jo totesin, Marsiin tullaan menemään koska on aina olemassa miehiä (!), jotka haluavat mennä historiaan sinä henkilönä, joka ensimmäisenä teki jotain muistettavaa.
^Ettekö luen Tieteiskirjallisuutta: ns. Sukupolvialuksilla mennään vielä lähiaurinkokuntiin! Aikamoista haipakkaa päästäisiin jo nykyiselläkin tietämyksellä rakennettavissa olevilla atomimoottoreilla, kun kiihdytysaika on esim. 100 vuotta :)
Mielestäni aina jollain tasolla vähän ontuu perustella ihmissivilisaation viemistä Marsiin sillä perusteella, että olisi turvassa ja hätävara jos Maan suhteen asiat menevätkin niin huonosti että täkäläinen ihmiskunta pyyhkiytyy ja kuolee kokonaan pois. Ensiksi toki on se, että Mars-siirtokunta olisi ainakin ensimmäiset vuosikymmenet eksistentiaalisesti riippuvainen yhteydestään maahan resurssien muodossa. Oli se sitten tietotaito, varaosat, ruoka tai vesi, on kyseessä kovin herkkä napanuora joka disruptoituu kyllä välittömästi jos telluksella menevät asiat isommalla tasolla metsään. Jätetään tämä kuitenkin huomioimatta ja oletetaan että siirtokunta on laajentunut ja kehittynyt omavaraiseksi. Tällöinkin on kaksi päätapaa, jolla tellus-sivilisaatio kohtaa loppunsa: itseaiheutettu tai ulkojohtoinen tuho. Todennäköisyydet silloinkin, että Marsissa selvittäisiin kun Maassa ei, ovat kovin pienet.
Yksi on se ulkopuolelta tuleva tuhoskenaario. Kuten ylläkin jo mainittiin, se vaatisi massiivisen luokan shokkia, isompaa kuin mikä kohtasi tellusta 65 miljoonaa vuotta sitten meteoriitin muodossa. Mikäli jätetään ufoilut peräkammariin, tuon mittakaavan tapahtuma todennäköisesti olisi osa suurempaa komeettaepisodia – joka tietenkin kohdistuisi ja historiallisesti on kohdistunut (https://en.wikipedia.org/wiki/Late_Heavy_Bombardment) myös Marsiin ja olisi sen rutosti herkemmille keinotekoisesti luoduille elinkelpoisille olosuhteiselle paljon vaarallisempi. Tai sitten ihan vain aurinkomme oikkuilua, jotka luonnollisesti vaikuttaisivat myös Maan (noin astronomisesti) välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan Marsiin.
Toinen on telluksen sisäsyntyinen sukupuuttotyhmäily. Oli se sitten massiivinen ydinsota-armageddon tai woke-mindvirus, on hankala kuvitella skenaariota jossa tarkoituksellisessa konfliktissa jätettäisiin verrattain lähellä sijaitseva ihmispopulaatio koskemattomaksi, jolla varmasti on kanta tähänkin konfliktiin. Jos on lähetetty ihmisiä asumaan Marsiin, on kyllä myös teknologinen kehitys sillä tasolla että se pystytään tahtoessa tuhota.
Mars-siirtokunta ei siis juuri toisi lisää selviytymismahdollisuuksia ja tarjoaisi insulariteettiä sitlä varalta, että ihmiskuntaa Maassa kohtaisi sukupuutto. Marsin siirtokunta hyvin todennäköisesti menisi sen siliän tien. Oikeastaan ainoa tapaus jonka keksin, jossa Mars-siirtokunta selviäisi Maa-ihmiskunnan sukupuutosta on se, jossa mekanismi sukupuuton takana on sisäsyntyinen omasta toiminnasta johtuva ei-tarkoitettu vahinko; oman elinympäristön pilaaminen niin fundamentaalisesti ettei ihminen kykene siihen adaptoitumaan, eikä tahtoa tai mahdollisuutta ole siirtää samaa prosessia viereiselle planeetalle.
Quote from: Julleht on 04.02.2025, 12:23:59
Toinen on telluksen sisäsyntyinen sukupuuttotyhmäily. Oli se sitten massiivinen ydinsota-armageddon tai woke-mindvirus, on hankala kuvitella skenaariota jossa tarkoituksellisessa konfliktissa jätettäisiin verrattain lähellä sijaitseva ihmispopulaatio koskemattomaksi, jolla varmasti on kanta tähänkin konfliktiin. Jos on lähetetty ihmisiä asumaan Marsiin, on kyllä myös teknologinen kehitys sillä tasolla että se pystytään tahtoessa tuhota.
Mars-siirtokunta ei siis juuri toisi lisää selviytymismahdollisuuksia ja tarjoaisi insulariteettiä sitlä varalta, että ihmiskuntaa Maassa kohtaisi sukupuutto. Marsin siirtokunta hyvin todennäköisesti menisi sen siliän tien. Oikeastaan ainoa tapaus jonka keksin, jossa Mars-siirtokunta selviäisi Maa-ihmiskunnan sukupuutosta on se, jossa mekanismi sukupuuton takana on sisäsyntyinen omasta toiminnasta johtuva ei-tarkoitettu vahinko; oman elinympäristön pilaaminen niin fundamentaalisesti ettei ihminen kykene siihen adaptoitumaan, eikä tahtoa tai mahdollisuutta ole siirtää samaa prosessia viereiselle planeetalle.
Hmmm. Ymmärsin boldaamani ensin väärin, mutta tuosta väärinymmärtämisestä tuli täysin toinen skenaario mieleen.
Marsissa on monikulttuurinen siirtokunta, mikä mahdollistaa laajan geenimateriaalin. Maassa tulee kolmas maailmansota. Aleksei saa Marsissa tietoonsa, että Georgen veli on sodassa raiskausmurhannut hänen sisarensa.
Voivatko Aleksei ja George tämän jälkeen rakentaa yhdessä uutta uljasta Marsia?
Näin länsimaalaisena tuo on helppo ymmärtää sisar-veli kontekstissa, kun kuolleet olisivat oikeasti henkilöiden läheisiä. Mutta kun laajennetaan tämä kysymys vielä kunniakulttuureihin, joiden edustajia välttämättä Marsista myös löytyisi, niin laajemmat ja etäisemmät - klaanin, kansakunnan tai uskonnollisen ryhmittymän - väliset konfliktitkin voisivat nousta siirtokunnassa yksilöiden välisen kommunikoinnin ja yhteistyön esteeksi.
Jossain leffassa muistan elävästi (näitä leffoja on varmaan paljon), kun joku siirtokunnan jäsen on mielenhäiriössä alkanut rikkomaan paikkoja ja sabotoimaan siirtokuntaa, koska on tullut siihen tulokseen, että ihmiskunta ei ansaitse elää. Marsiin riittäisi yksi tällainen quisling ja koko triljoonaluokan hanke olisi raunioina.
-i-
Quote from: ikuturso on 04.02.2025, 12:44:03
Marsissa on monikulttuurinen siirtokunta
Miten olisi yksikulttuurinen avaruussiirtokunta? Perustelu: Avaruussiirtokunta on niin monella tavoin haavoittuva ja herkkä hanke, että kaikenlaiset kiistat siirtokunnan sisällä täytyy ehkäistä etukäteen. Siksi kaikki siirtokuntaan hakeutuvat ihmiset joutuvat monenlaisiin kokeisiin, ja tiukkaa seulaa sovelletaan. Yksikulttuurisuus on lähtökohta, joka voidaan perustella siirtokunnan sisäisten ristiriitojen välttämisellä. Siirtokunta kestää paremmin, jos sen sisällä ei kupli sisällissota.
Siirtokunta Marsiin voi olla pitkällä tähtäimellä kelpo hanke, mutta en ole varma siitä tavasta ja aikataulusta jota Elon Musk haluaa siinä noudattaa. Tuntuisi luontevalta rakentaa ensin Maata kiertävälle radalle vaikkapa Kalpana One -tyyppisiä avaruusasemia siten että niillä olisi jokaisella alusta asti jotain hyödyllistä toimintaa, joka oikeuttaisi niiden olemassaolon. Siirtokuntia Kuuhun voisi harkita samalla periaatteella. Marsin kuihin voisi nävertää onteloita, joihin myös voisi viedä siirtokuntia. Kuiden onteloissa ne olisivat suojassa säteilyltä ja meteoreilta. Marsin ja Kuun pinnalle perustettavat asemat ja siirtokunnat hyötyisivät siitä gravitaatiosta, joka niissä on luonnostaan saatavilla, mutta Marsin kuiden onteloihin sisälle vietävissä asemissa voisi olla myös pyörivät osat, ja asukkaat voisivat oleskella 1 G keinopainovoimassa.
Jos löytyy maan kaltainen ja oikeadti ihmiselolle kelvollinen planeetta ja keino sinne pääsemiseen, niin sitä pitäisi pommittaa maan biologialla, jotta alkaisi vihertää itsekseen.
Quote from: Caucasian on 04.02.2025, 22:47:57
Jos löytyy maan kaltainen ja oikeadti ihmiselolle kelvollinen planeetta ja keino sinne pääsemiseen, niin sitä pitäisi pommittaa maan biologialla, jotta alkaisi vihertää itsekseen.
Tekniikka tähän pommittamiseen maan biologialla onkin jo olemassa ja tosta noin vaan alkaa itsestään vihertää.
Quote from: Sangbert on 04.02.2025, 22:52:06
Quote from: Caucasian on 04.02.2025, 22:47:57
Jos löytyy maan kaltainen ja oikeadti ihmiselolle kelvollinen planeetta ja keino sinne pääsemiseen, niin sitä pitäisi pommittaa maan biologialla, jotta alkaisi vihertää itsekseen.
Tekniikka tähän pommittamiseen maan biologialla onkin jo olemassa ja tosta noin vaan alkaa itsestään vihertää.
Jos löytyy keino sinne pääsemiseen, on myös keino tuohon kylvämiseen. Planeetta tietysti olisi valovuosien päässä, että tässä nyt puhuin todella pitkällä tulevaisuudessa olevasta asiasta. Ja se planeetan vihertyminen olisi tietysti hidas prosessi. Tarvitaan vettä ja sopiva lämpötila ja kaasukehä, niin aikaa myöten kyllä vihertyy kunhan siemenet saadaan kylvettyä...
Mutta pointti on, että jos se on mahdollista niin se tulee tehdä. Tulevat sukupolvet vouvat sitten hyötyä asiasta.
Jos nyt vaikka tuollainen sopivat olosuhteet omaava planeetta löytyisi tästä läheltä omasta galaksistamme, Linnunradasta, eikä edes sen toiselta laidalta, vaan lähempää, sanotaan vaikkapa 20 000 valovuoden päästä, niin olisihan projekti "kylvää" sinne Maan eliöstöä. Vaikka käytössä olisi valonnopeudella kulkeva alus, ensinnäkin sen lähtiessä tietäisimme vain tilanteen mikä kyseisellä planeetalla oli 20 000 vuotta sitten (koska näemme 20 000 vuotta sitten lähtenyttä valoa) ja ensiviljely tapahtuisi vielä 20 000 vuotta myöhemmin kun valonnopeudella liikkuvalla aluksella kestäisi sen aikaa matkaamiseen... ...Jos planeetta koeviljelyyn löytyy läheisestä sisargalaksista, esimerkiksi Andromedasta, kestää pelkkä matka 2 537 000 vuotta valonnopeudella. Voipi olla viljelylle otolliset olosuhteet muuttuneet. Näistä kahdesta lähigalaksista kannattaa viljelyhommat aloittaa, sillä loput 200 miljardia galaksia sijaitsevat paljon kauempana.
16 valovuoden (5 parsekin) etäisyydellä on 66 tähteä. Että eiköhän paljon paljon lähempää kuin 20000 valovuoden päästä löydy jokin maan "kopio".
Ja JOS löytyy keino, niin pitäisi levittäytyä muuallekin Linnunradalle. Voi tietty olla ettei menetelmää löydy ikinä.
Entä, jos siellä asuu jo joku kehitysmaalaisiin rinnastettava yhteisö, niin saadaan vain lisää autettavia kontollemme.
Quote from: dothefake on 05.02.2025, 16:14:44
Entä, jos siellä asuu jo joku kehitysmaalaisiin rinnastettava yhteisö, niin saadaan vain lisää autettavia kontollemme.
No se! Taatusti jotain kummajisia ja nimenomaan suomalaisten veroilla vetelehtimään. Kaikkeaxsitä joutuukin valkoinen heteromies kärsimään.
Ja muslimien ruokavalio on varmaan Aishanleikkiä heidän vaatimustensa rinnalla.
Quote from: Caucasian on 05.02.2025, 15:29:48
16 valovuoden (5 parsekin) etäisyydellä on 66 tähteä. Että eiköhän paljon paljon lähempää kuin 20000 valovuoden päästä löydy jokin maan "kopio".
Ja JOS löytyy keino, niin pitäisi levittäytyä muuallekin Linnunradalle. Voi tietty olla ettei menetelmää löydy ikinä.
Itse sain jonkinlaisen hahmotuksen etäisyyksistä, kun kuulin Voyager 1 -luotaimen olevan 2026 tai -27 yhden valopäivän etäisyydellä maasta. Ja se häkkyrä singottiin matkaan 1977, pari viikkoa Elviksen kuoleman jälkeen. Itse olin Elviksen kuolinpäivänä mennyt ekalle luokalle peruskouluun.
Quote from: Spesialisti on 05.02.2025, 18:06:18
Quote from: Caucasian on 05.02.2025, 15:29:48
16 valovuoden (5 parsekin) etäisyydellä on 66 tähteä. Että eiköhän paljon paljon lähempää kuin 20000 valovuoden päästä löydy jokin maan "kopio".
Ja JOS löytyy keino, niin pitäisi levittäytyä muuallekin Linnunradalle. Voi tietty olla ettei menetelmää löydy ikinä.
Itse sain jonkinlaisen hahmotuksen etäisyyksistä, kun kuulin Voyager 1 -luotaimen olevan 2026 tai -27 yhden valopäivän etäisyydellä maasta. Ja se häkkyrä singottiin matkaan 1977, pari viikkoa Elviksen kuoleman jälkeen. Itse olin Elviksen kuolinpäivänä mennyt ekalle luokalle peruskouluun.
Jos kirjeenvaihtajamme Iida Tikka raportoisi uutisissa Voyagerilta, niin menisi kaksi vuorokautta nyökytellessä, ennen kuin se vastaisi kysymykseen.
-i-
Jokin merkittävä teknologiahyppäys tarvitaan ennen kuin kannattaa tosissaan harkitakaan tähtienvälistä matkailua. Kemialliset raketit voi suorastaan unohtaa, ja täytyy sanoa että eivät fissioraketitkaan paljon lohduta. Raketit ylipäätään ovat turhan hitaita pelejä.
Nykymenoa kun katsoo, niin eipä tulisi yllätyksenä, jos doge suosittelisi tätä hyvänä sijoituskohteena valtiolle. Ja saattaaisipa olla jo sopiva rakettifirmakin tarjolla hommaa hoitamaan. :P
Niinpä, pitää kaksiä tapa kulkea valoa nopeammin. Varmaan keksitäänkin joskus, koska monia mahdottomiksi väitettyjä asioita on keksittykin. Uskon, että kaikki, mitä ihminen pystyy kuvittelemaan, tehdään todeksi joskus. Ikävä kyllä, myös pahassa.
Quote from: Nikolas on 05.02.2025, 19:25:04
Jokin merkittävä teknologiahyppäys tarvitaan ennen kuin kannattaa tosissaan harkitakaan tähtienvälistä matkailua. Kemialliset raketit voi suorastaan unohtaa, ja täytyy sanoa että eivät fissioraketitkaan paljon lohduta. Raketit ylipäätään ovat turhan hitaita pelejä.
Keinokohdut, robottiemot ja ziljoona pakastettua ihmisaihiota is the way to go.
Siemennetään galaksi!
PS. Pakastetsygootit sitten kandee pre-selektoida, ettei mitään haittiksia tarttee alkaa rahtaamaan ja sulattelemaan...
edit. vahingonlaukaus(typo)
Quote from: dothefake on 05.02.2025, 19:41:55
Niinpä, pitää kaksiä tapa kulkea valoa nopeammin. Varmaan keksitäänkin joskus, koska monia mahdottomiksi väitettyjä asioita on keksittykin.
Oikeastaan aika harvoin enää tällä vuosituhannella, eikä oikeastaan edellisellä vuosisadallakaan. On eri asia sanoa että asia x on mahdoton kun fysiikan lait tulevat vastaan kun se että sanoa että asia x on mahdoton koska niin pientä tms. ei voi valmistaa.
Nykyfysiikassa ei taida olla mitään reittiä sille että fyysinen kappale ylittäisi valonnopeuden. Ennen tosiaan vaan epäiltiin jo sen tunnetun fysiikan skaalauksen mahdottomuutta.
Koskas se keksintö on tehty, jolla kirjoitit viestisi vai käytitkö savitaulua?
Quote from: Spesialisti on 05.02.2025, 18:06:18
Quote from: Caucasian on 05.02.2025, 15:29:48
16 valovuoden (5 parsekin) etäisyydellä on 66 tähteä. Että eiköhän paljon paljon lähempää kuin 20000 valovuoden päästä löydy jokin maan "kopio".
Ja JOS löytyy keino, niin pitäisi levittäytyä muuallekin Linnunradalle. Voi tietty olla ettei menetelmää löydy ikinä.
Itse sain jonkinlaisen hahmotuksen etäisyyksistä, kun kuulin Voyager 1 -luotaimen olevan 2026 tai -27 yhden valopäivän etäisyydellä maasta.
Tuon yhden valovuorokauden matkan saavuttamiseen on siis mennyt 50 vuotta.
Laskeskelin kuinka kauan tarvitsisi matkustaa päästäkseen 4,28 valovuoden päähän aurinkoamme lähimpänä olevan tähden läheisyyteen ja sain tulokseksi yli 77k vuotta.
Voimme huoleti lähetellä lisää Voyagerejä, ne eivät aivan heti päädy vääriin käsiin.
En tiedä kuinka yleinen harha on kyseessä, mutta silloin tällöin jotkut julistavat että tiede on saavuttanut lähes kaiken, ja jatkossa tieteen saavutettavissa on enää vain pikku hippuja. Tähän he sitten perustavat oletuksensa siitä mikä on mahdollista ja kääntäen, mikä ei ole mahdollista. Historia on osoittanut että myöhemmin heidän puheilleen naureskellaan, mutta aikalaistensa mielestä he ovat perustelleet näkemyksensä jokseenkin uskottavasti.
Quote from: Nikolas on 01.02.2025, 10:28:12
Maassa saamme monenlaista elämälle välttämätöntä ilmaiseksi:- Puhtoista hengitysilmaa, josta on elämälle välttämätöntä happea 20,9 %. Kasvit yhteyttävät ja päästävät happea ilmaan.
- Sopiva ilmanpaine, kaukana Armstrongin rajasta (https://en.wikipedia.org/wiki/Armstrong_limit).
- Sopiva lämpötila, jonka ansiosta jotkut lähellä päiväntasaajaa asuvat heimot edelleen pärjäilevät minimaalisella vaatetuksella.
- Ilmakehän suoja Auringon ultraviolettivaloa vastaan, jota ilman paljas iho palaisi auringonpaisteessa hyvin nopeasti.
- Ilmakehän suoja pieniä ja melko suuriakin meteoriitteja vastaan, ja ilman tätä suojaa joutuisimme ottamaan vastaan täysin yllättäviä ja vaarallisia iskuja.
- Sopiva gravitaatio, jonka ansiosta emme kärsi painottomuuden aiheuttamista oireista. Luusto ja lihakset saavat sopivasti rasitusta.
- Monipuolista ja terveellistä ravintoa, jota voimme saada suoraan luonnosta. Keräilytalous perustuu siihen että joesta voi narrata kaloja, ja puista voi poimia hedelmiä, ja ravinnonsaanti onnistuu suhteellisen pienellä vaivalla.
- Juomakelpoista vettä löytyy joistain vuoripuroista. Sadevettä keräämällä ja pohjavesikaivoista sitä saa lisää. Vettä riittää, ja huonoakin vettä voi tislata.
- Jätehuolto, joka perustuu kasvikunnan ja mikrobien toimintaan. Karhu paskoo metsään mutta eivät ne jätökset silti sinne jää.
Käykää luetteloa läpi ja miettikää elämisen helppoutta Maassa. Nuo kaikki ovat ilmaisia asioita tällä planeetalla. Muilla Aurinkokunnan planeetoilla nuo edellyttävät vaivalloisia järjestelyjä, eivätkä siis ole ilmaisia.
Marsissa lämpötila päiväntasaajalla on ajoittain sopiva.
Saturnuksen kuu Titan on erikoinen paikka. Lämpötila Titanissa on niin paljon pakkasen puolella että siellä on metaanijärviä. Mutta Titanin kaasukehässä, joka siellä on, paine on varsin sopiva. Paine Titanin pinnalla on noin 1,5 bar. Lisäksi kaasukehän koostumus ei ole mitään hirveää myrkkyä: 98,5% typpeä ja loput metaania (ilmeisesti metaanipilvissä). Metaanikaan ei ole mikään paha myrkky, mutta metaanin sekoittaminen hengitysilmaan ei ole viisasta koska se voi syrjäyttää hapen.
Käyn uudelleen läpi edellistä luetteloa, ja katson kuinka luettelossa mainitut asiat toteutuisivat Titanin kohdalla.
- Hengitysilma on erikseen järjestettävä kuten muissakin avaruussiirtokunnissa. Vapaata happea Titanissa ei ole, mutta Titanin vesijäästä sitä voisi erottaa hengitysilmaa varten. Hengitysilman toista komponenttia typpeä Titanissa on runsaasti.
- Sopiva kaasukehän paine, kaukana Armstrongin rajasta (https://en.wikipedia.org/wiki/Armstrong_limit) toteutuu Titanissa niin hyvin että vaikka siirtokunnan sisätilat täytyisikin ympäröidä jokseenkin kaasutiiviillä ja hyvin lämpöeristetyillä seinillä, paine voisi olla rakennusten sisä- ja ulkopuolella sama. Näin ollen tiloja ei tarvitsisi suunnitella kestämään kaasunpaineen eroa.
- Lämpötila Titanissa on noin -180 °C, mikä pakottaisi hyödyntämään siirtokunnan rakennuksissa parhaita lämpöeristeitä kuten aerogeeliä. Keskuslämmitysjärjestelmä olisi myös pakollinen. Ulkovaatetuksen tulisi olla myös niin hyvin lämpöeristetty että Maassa edes Etelämantereella ei ole koskaan tarvittu läheskään vastaavaa. Kaasunvaihdon vähentämiseksi rakennusten sisäänkäyntiovien kannattaisi olla lattiassa
- Kaasukehän suoja Auringon ultraviolettivaloa vastaan on Saturnuksen etäisyydellä lähes tarpeeton, mutta silti Titanissa on tiheä kaasukehä. Vielä 20 km korkeudessakin Titanin kaasukehän paine on noin 0,5 bar, joka on paljon suurempi kuin Maan ilmakehässä vastaavalla korkeudella. Etäisyys Auringosta on noin 10 AU ja lisäksi paksu kaasukehä himmentää saapuvasta valosta vielä suurimman osan, ja niinpä valaistus pinnalla on parhaimmillaankin hämärä, verrattavissa aamun sarastukseen Maassa ennen auringonnousua.
- Kaasukehän suoja meteoriitteja vastaan on hyvä Titanissa. Kaasukehän paine ja tiheys ovat suuremmat kuin Maassa, joten voidaan olettaa kaasukehän suojaavan hyvin.
- Gravitaatio Titanissa on pieni, vielä vähän pienempi kuin Kuussa. Jos Titanin avaruusasemalle kaivattaisiin suurempaa gravitaatiota (ja miksipä ei kaivattaisi), se täytyisi tuottaa pyörittämällä. Esimerkiksi lepotilat voisivat olla ikkunattomia magneettilaakeroituja sylintereitä, joiden sisällä yksikerrospunkat olisivat säädettävissä sopivaan kulmaan.
- Ravintoa täytyisi missä tahansa avaruussiirtokunnassa tuottaa hallituissa olosuhteissa. Tässä suhteessa Titan ei ole muita parempi mutta ei paljon huonompikaan. Lähempänä Aurinkoa kasvihuoneviljely olisi luonnonvalon puolesta helpompaa mutta toisaalta matalassa paineessa (kuten Marsissa) kasvihuoneen tulisi olla paineistettu ja ikkunoiden vastaavasti paineenkestäviä.
- Juomakelpoista vettä Titanista ilmeisesti löytyy. (https://www.astronomy.com/science/surprise-4000-mile-ice-corridor-found-on-saturns-moon-titan/) Titanin lämpötiloissa vesijää on erittäin kovaa.
- Jätehuolto on toteutettava periaatteessa jonkinlaisella kierrätyksellä kuten tapahtuu Maassa luonnostaan, ja Maan ulkopuolella jollain tapaa keinotekoisesti.
Ydinreaktoreiden käyttö Titanin siirtokunnan energiantuotannossa olisi ilmeisen pakollista, sillä Saturnus on kaukana Auringosta, ja Titanin paksu kaasukehä tekisi aurinkoenergian tuottamisesta vaikeaa. Titanin matalan lämpötilan ansiosta olisi mahdollista saada ydinvoimalan terminen hyötysuhde korkeaksi. Voimalan turbiinikierrossa voisi käyttää Titanin järvistä saatavaa metaania.
Titanin pinnalle on laskeutunut Huygens-luotain. Kuviakin on saatu.
https://www.youtube.com/watch?v=msiLWxDayuA
https://www.youtube.com/watch?v=-Q6t9VWoGu4
Kaikesta edellä selitetystä huolimatta en nyt keksi miksi sinne pitäisi mennä.[/list]
Uuh,
Kyllä Titan ei ole huono, vaan yllättävän näppärä.
Marsista oli kuitenkin kyse. Kannatan Mars casea, jos nyt Elon ei sekoile totaalisesti se tulee. SpaceX on semmoisella nousujohteella että eipä näy esteitä, eikä kilpailijoita.
Elonissa on vaan se vika, että on vähän semmoinen. Menee laukalle. DOGEstaniassa saapa nähdä.
Mutta toivon että Elon saa tehdä mitä huvittaa SpaceX hommissa seuraavat 30 vuotta...
..jos Mars valloitus olisi nyky EU:n vastuulla, niin ehkä 2200 luvulla aikaisintaan.
Niin avattakoon vielä "miksi mennä" -asiaa. Pidätkö muniasi samassa korissa?
Quote from: ohkurin_narsi on 22.02.2025, 02:06:36
Mutta toivon että Elon saa tehdä mitä huvittaa SpaceX hommissa seuraavat 30 vuotta...
..jos Mars valloitus olisi nyky EU:n vastuulla, niin ehkä 2200 luvulla aikaisintaan.
Mitäpä jos?
Mitäpä jos uusi suurvaltojen liennytyskausi tuokin tullessaan suuren yhteishankkeen, matkalle Marsiin?
Eli USA-Venäjä-Kiina päättävätkin reissata sinne yhteistyöllä?
Tällainen positiivinen yhteisponnistelu avaruudessa, voisi tuoda GoodWilliä maan päällekin.
Ja hienoja Tok-Tik -videoita...
^hauskaa olisi jos saataisiin kisa - valtiot vs firmat!
Quote from: ohkurin_narsi on 22.02.2025, 02:06:36
Niin avattakoon vielä "miksi mennä" -asiaa. Pidätkö muniasi samassa korissa?
En kannata munien pitämistä samassa korissa.
Kuu, Mars, Ceres, Titan ja monet muut ovat mielenkiintoisia kohteita omista syistään. Mutta vaikka SpaceX näyttääkin etenevän avaruusrakettibisneksissään hyvin, ennen planeettasiirtokuntien rakentamista kannattaisi koota nykyistä parempia avaruusasemia kiertoradalle. Niitä voidaan ajatella välivaiheina, mutta niistä käsin voidaan edistää avaruusmatkailun teknologian kehitystä. Paremman teknologian turvin planeettasiirtokunnat voivat menestyä.
Quote from: Nikolas on 22.02.2025, 01:28:06
Saturnuksen kuu Titan on erikoinen paikka. Lämpötila Titanissa on niin paljon pakkasen puolella että siellä on metaanijärviä. Mutta Titanin kaasukehässä, joka siellä on, paine on varsin sopiva. Paine Titanin pinnalla on noin 1,5 bar. Lisäksi kaasukehän koostumus ei ole mitään hirveää myrkkyä: 98,5% typpeä ja loput metaania (ilmeisesti metaanipilvissä). Metaanikaan ei ole mikään paha myrkky, mutta metaanin sekoittaminen hengitysilmaan ei ole viisasta koska se voi syrjäyttää hapen.
Titanin pinnalle on laskeutunut Huygens-luotain. Kuviakin on saatu.
https://www.youtube.com/watch?v=msiLWxDayuA
https://www.youtube.com/watch?v=-Q6t9VWoGu4
Kaikesta edellä selitetystä huolimatta en nyt keksi miksi sinne pitäisi mennä.
Sinne aurinkogeneraattori, joka hajottaa vettä hapeksi ja vedyksi. Sitten kun vety karkaa yläilmakehään, poltetaan ilmakehän metaania. Saadaan hiilidioksidia ja vettä. Greta Thunberg tietää kertoa, että ilmakehän hiilidioksidi lämmittää ilmastoa. Viedään sinne kasveja sitomaan hiili maaperään ja yhteyttämään siitä happi uudelleen irti.
Ehkä jo 100 000 vuoden päästä ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on nostanut titanin lämpötilan -100 asteen paremmalle puolelle ja aerogeelieristyksen paksuuden voi puolittaa.
Juu, ja tiedän, että metaani on paljon pahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.
-i-