Matka Marsiin - Järkeä vai ei?

[Nikolas]

Näen kaksi eriasteista syytä perustaa ennakoivasti siirtokuntia Maan ulkopuolelle:

• Maassa asuvan ihmiskunnan tuhoutuminen jonkin katastrofin seurauksena siten että Maan elinkelpoisuus lakkaa vain väliaikaisesti.
• Maan lopullinen tuhoutuminen.

Ensimmäisessä riittää että siirtokunnissa elävät ihmiset kykenevät sinnittelemään riittävän pitkään kunnes Maahan voi palata. Toisessa siirtokuntien täytyy olla kaikin tavoin omavaraisia ja riippumattomia Maan resursseista.

[dothefake]

Mikä pystyisi tuhoamaan maapallolta elämän? Aikaa on nimittäin niin paljon, että henkiinjääneistä torakoistakin kerkeää kehittymään uusi järkevä toimija.

Toinen huomio, joka ehkä voi liittyä edelliseen, on kysymys siitä, että jos kuusta viedään massaa pois tuntuvasti, niin suistuuko maa raiteiltaan.

En menisi sorkkimaan.

[Sangbert]

Mikä pystyisi tuhoamaan maapallolta elämän? Aikaa on nimittäin niin paljon, että henkiinjääneistä torakoistakin kerkeää kehittymään uusi järkevä toimija.

Toinen huomio, joka ehkä voi liittyä edelliseen, on kysymys siitä, että jos kuusta viedään massaa pois tuntuvasti, niin suistuuko maa raiteiltaan.


En menisi sorkkimaan.

No siinähän käy sitte sillä tavalla, että  kuu ajautuu suoraan maapallon kiertoradalle ja kuu sinkoaa maan kohti aurinkoa. Ja siitä sitä kaikenmoista ikävää seuraa.

[dothefake]

Eikös se kuu ole jo nyt maan kiertoradalla, otaksun. Mutta jos noin käy, niin kenties ilmasto sittenkin lämpenee ihmisen toimesta.

[ikuturso]

Onko marsiin rakennettavan ensimmäisen kuplahallin nimi Marshall?

-i-

[DuPont]

Toinen huomio, joka ehkä voi liittyä edelliseen, on kysymys siitä, että jos kuusta viedään massaa pois tuntuvasti, niin suistuuko maa raiteiltaan.
En menisi sorkkimaan.

Ööh. Kuu on aika iso. Sieltä voitaisiin louhia miljardeja tonneja tavaraa ilman, että vaikuttaisi mitään mihinkään.

[dothefake]

En tiedä onko asiasta laskelmia, mutten silti menisi sorkkimaan toimivaa systeemiä.

[Totti]

Kuuhun ja Marsiin meneminen on pakollinen rasti läntiselle sivilisaatiolle, haluttiin tai ei.

Ei se pakollinen ole, mutta poliittiset ambiittiot puhuvat sen puolesta että Marsiin mennään koska joku haluaa sulan hattuunsa. Todennäköisesti se tulee siis tapahtumaan poliittisen propagandavoiton takia.

Jos ei haluta - eikä sinne mennä - niin aurinkokuntamme taivaankappaleilla liehuu joko punalippu, kärrynpyörä tai islamin lippu. Kyllä nuo heikommin kehittyneet valtiot saavat pakkansa kasaan muutaman kymmenen-sadan vuoden aikajänteellä.

Islamilaisten maiden varaan en laskisi. Siellä ollaan jo henkisestikin 1000 vuotta länttä jäljessä, joten ei ole todennäköistä, että sieltäpäin lähetetään ensimmäinen porukka Marsiin.

Ja siinä vaiheessa, jos parhaat apajat esimerkiksi Kuusta on viety, niin sinne ei enää ole länkkäreillä asiaa - siis muuten kuin maksavina turisteina tai asiakkaina.

Hieman läheisempi vertaus olisi, että Saharan autiomaasta olisi "parhaat paikat viety" ja sinne pääsee vain turistina. Ylläpitääköön kiinalaiset sitten omilla rahoillan kuuhotellinsa jos joku haluaa tulla kylään. Mikäs siinä.

jatkuvuuden avaruustalous, jossa nuo alukset seilaavat avaruuden merta täysin rutiinilla vuodesta toiseen. Sekä Kuuhun että Marsiin on jatkuva "rollbahn" käynnissä, sinne kipataan uutta tavaraa ja tuodaan ehkä jotain myös takaisin.

Mitään "avaruuden mertaa seilaavaa" avaruustaloutta ei synny ilman merkittäviä populaatiomääriä. Kuinka monta miljoona ihmistä kuuhun voi asuttaa?

Minusta tuntuu, että aikahoristonttisi on aika paljon pitemällä kun minulla. Itse ajattelen lähinnä lähimmät kymmenet vuodet. Maalaamasi visiot ovat tyyliin 1000 vuoden päässä ja vaikuttaa tulevan suoraan SciFi leffoista, joissa matkustellaan galaksien välillä tekemässä kauppaa. Ehkä sekin toteutuu joskus, mutta se on pelkkää spekulointia eikä realistista tähän aikaan.

Maapallon lähiavaruuden siivoaminen romusta tulee olemaan myös bisnes tulevaisuudessa, sinne ei voida jättää kilometrejä sekunnissa liikkuvaa romua ajelehtimaan, tai muuten avaruuden käyttö muuttuu vaikeaksi, ehkä jopa mahdottomaksi joksikin aikaa.

Juuri Musk on se, joka roskaa avaruuden eniten tällä hätkellä. Hänen Starlink nettisysteeminsä on jo pamauttanut 7000 satellittia taivaalle ja tavoite on 34 000. Muskin satelliitit häiritsevät jo nyt avaruustutkimusta ( https://www.science.org/content/article/worst-nightmare-elon-musk-s-starlink-satellites-could-blind-radio-telescopes ) ja tulee todennäköisesti aiheuttamaan lisää ongelmia tulevaisuudessa.

Kyllä tuolla on siis sekä poliittinen, teollinen ja muutenkin monisyinen avaruus odottamassa ottajiaan

"Otettava" avaruus rajoittuu tasan kahteen planeettaan, kuuhun ja Marsiin. Kaikki muut ovat joko epäkäytännöllisen hankalia kansoittaa tai niin etäällä, ettei niitä kannatta tässä vaiheessa edes harkita. Mistään avaruuden valloitamisesta tuskin voidaan edes puhua ennen kun ollaan keksitty miten hypähdetään avaruudessa valovuosia kerralla toisiin aurinkokuntiin.

Jäsen @Totti täällä on huolissaan aurinkokennojen kestävyydestä avaruudessa - no niitä on niin kansainvälisellä avaruusasemalla kuin tuhansissa satelliiteissa ollut jo vuosikymmenten ajan, eikä mikrometeoriittien "pommitus" ole niitä rikkonut kuin äärimmäisen harvoin.

Mainitsemasi satellittikennot ovat minimaalisia verrattuna siihen tarpeeseen mitä teollinen toiminta muilla planeetoilla edellyttäisi. Kansainvälisen avaruusaeman kennot ovat 2500 m2 eli 50 x 50 m ja pienestä koostaan huolimatta nekin ovat saaneet reikiä meteoriiteistä ( https://www.universetoday.com/101837/warning-shot-a-bullet-hole-on-the-iss/ ).

Aurinkovoimala kuussa pitäisi olla hehtaarien tai neliökilometrien kokoinen, jotta siitä riittäisi tehoa teolliselle toiminnalle huomoiden myös syklinen auringonpaiste. Kiviongelma kasvaa kennokenttien koon myötä ja lisäksi kuun gravitaatio vetää puoleena enemmän avaruuskiveä kun mitä vapaana lentävä satelliitti kohtaa.

Jotain käsitystä ylläpitohaasteista avaruudessa saa avaruusaseman korjauksista, joita on käytännössä joka vuosi, joskus kriittisiä ( https://en.wikipedia.org/wiki/Maintenance_of_the_International_Space_Station ).

Avaruusasema on aika pieni verrattuna pysyvään asumukseen vaikkapa Marsissa ja huoltoasema, eli maa, on aika lähellä. Marsin asuttaminen on tästä syystä paljon riskialttiimpaa ja edellyttää siten moninkertaisesti robustimpia rakennelmia.

Jos paneeli, tai sen osa menee rikki, niin ensin vikakohta kierretään paneelissa ja tietyn prosenttimäärän ylityttyä paneeli vaihdetaan uuteen.

Korjausmahdollisuudesta huolimatta realiteeti on kuitenkin se, että aurinkovoimala kärsii jatkuvasta eroosiosta, joka edellyttää yhtä jatkuvia korjautoimenpiteitä. Suurempi murikka saattaa tuhota jopa merkittäviä osia koko laitoksesta. Tästä syystä ydinvoimala vaikuttaisi olevan parempi ja vakaampi vaihtoehto edellyttäen, että sellainen ylipäätään voidaan rakentaa.

Kuten maassa, Marsissa ongelmaksi muodostuu myös hiekkamyrskyt ( https://science.nasa.gov/resource/mars-report-dust-storms-on-mars/ ), jotka peittävät paneelit ja / tai hioo niiden pinnan heikentäen hyötysuhteen.

Hieman yllättäen myös kuussa voi esiintyä "hiekkamyrskyjä" ( https://www.scientificamerican.com/article/lunar-dust-could-sandblast-astronauts-on-the-moon-studies-warn/ ).

Toistan itseäni: Avaruus on vain uusi iso työmaa ja kun vain aloitetaan asioiden tekeminen

Itse epäilen ettei pelkkä hihojen käärminen vielä riitä. Aika moni asia pitää miettiä uusiksi ennen kun Marsille päästään käymään saatikka asumaan pysyvästi tai rakentamaan teollisuutta. Aikaa ja rahaa tähän hankkeeseen tulee palamaan aika paljon enemmän kun vähän.

[P]

^Marsin tutkiminen luotaimin, robotein tulee jatkumaan ja muuttumaan toimivammaksi tekoälyn myötä, kun kaikkea ei tarvitse hallita maasta ja odotella kusojen kulkuja, joka robotin liikkeeseen.

Luultavimmin sinne rakennetaan etänä tukikohtia roboteille lataamista, suojaa ja tiedonsiirtoa varten. Ihminen varmaan käy siellä ihan lähivuosikymmeninä, mutta vain käy. Ei tekniikan kehittyessä siellä paikalla ihmisen tarvitse päivystää, kun tekniikka voi tehdä sen. Ja jopa valmistella ihmiselle majoitustiloja ja resursseja valmiiksi.

[L. Brander]

Ihmiskunnan pitää tavoitella Marsia ja kaikkea sen takana. Yksi, rajuja tapahtumia ja ihmisuhreja vaatineen, sukkulaohjelman jäsenistä nimettiin nimellä Endeavour.

Kaikkien maiden avaruusohjelmat ovat upeita. Se on tiedettä, jossa kerätään tietoa kaikkia ihmisiä, eläimiä, luontoa, ilmastoa jne. ajatellen. (joojoo on sotilaallinen kärki, mutta ohjelmat tuovat myös tietoa)

Ei tältä pallolta lähdetä hyvin helposti mihinkään. Ihmiskunnalla ei ole ylellisyyttä olla heinäsirkka, joka syö ja siirtyy seuraavaan. Meidän (ihmisten) pitää ratkaista ihmiskunnan tulevaisuus tällä pallolla, missä me olemme. Olemme kuitenkin velkaa lapsillemme, heidän lastenlapsille, heidän jne. että yritämme tehdä tiedettä. Tutkimme ja yritämme ymmärtää. Tutkimme, teemme työtä ja yritämme.

Kuinka kauan maailman rajat olivat olemassa? Kukaan meistä ei tiedä. Viikingit seilasi Amerikkaan tajuten inertiasta jotain. Myöhemmät tutkimusretkeilijät sitten löysivät "jotain."

Meidän pitää yrittää avaruuteen. Tutkia, uskaltaa ja kokeilla. Olla rohkeita.

[Nikolas]

Maassa saamme monenlaista elämälle välttämätöntä ilmaiseksi:

• Puhtoista hengitysilmaa, josta on elämälle välttämätöntä happea 20,9 %. Kasvit yhteyttävät ja päästävät happea ilmaan.
  
  
• Sopiva ilmanpaine, kaukana Armstrongin rajasta.
  
  
• Sopiva lämpötila, jonka ansiosta jotkut lähellä päiväntasaajaa asuvat heimot edelleen pärjäilevät minimaalisella vaatetuksella.
  
  
• Ilmakehän suoja Auringon ultraviolettivaloa vastaan, jota ilman paljas iho palaisi auringonpaisteessa hyvin nopeasti.
  
  
• Ilmakehän suoja pieniä ja melko suuriakin meteoriitteja vastaan, ja ilman tätä suojaa joutuisimme ottamaan vastaan täysin yllättäviä ja vaarallisia iskuja.
  
  
• Sopiva gravitaatio, jonka ansiosta emme kärsi painottomuuden aiheuttamista oireista. Luusto ja lihakset saavat sopivasti rasitusta.
  
  
• Monipuolista ja terveellistä ravintoa, jota voimme saada suoraan luonnosta. Keräilytalous perustuu siihen että joesta voi narrata kaloja, ja puista voi poimia hedelmiä, ja ravinnonsaanti onnistuu suhteellisen pienellä vaivalla.
  
  
• Juomakelpoista vettä löytyy joistain vuoripuroista. Sadevettä keräämällä ja pohjavesikaivoista sitä saa lisää. Vettä riittää, ja huonoakin vettä voi tislata.
  
  
• Jätehuolto, joka perustuu kasvikunnan ja mikrobien toimintaan. Karhu paskoo metsään mutta eivät ne jätökset silti sinne jää.

Käykää luetteloa läpi ja miettikää elämisen helppoutta Maassa. Nuo kaikki ovat ilmaisia asioita tällä planeetalla. Muilla Aurinkokunnan planeetoilla nuo edellyttävät vaivalloisia järjestelyjä, eivätkä siis ole ilmaisia. Mikään järjestely ei ole ikuinen vaan kaikki edellyttää jonkinlaista kunnossapitoa ja uusimista.

En huomioinut luettelossa Maan magneettikenttää, koska ihmiset eivät nauti sen suojaavasta vaikutuksesta suoraan vaan vain välillisesti. Magneettikenttä suojelee ilmakehää. Kunnollinen ilmakehä on osittain seuraus riittävän magneettikentän olemassaolosta.

[Nikolas]

Mikä pystyisi tuhoamaan maapallolta elämän?

Sellainen isompi klömppi tulee jostain avaruudesta ja sattuu osumaan Maahan, ei siihen muuta tarvita.

https://youtu.be/85WJI7rAT1U?t=663

[Lalli IsoTalo]

Mikä pystyisi tuhoamaan maapallolta elämän?

Sellainen isompi klömppi tulee jostain avaruudesta ja sattuu osumaan Maahan, ei siihen muuta tarvita.

- Tarpeeksi ison taivaankappaleen ei tarvitse edes osua. Riittää kun menee tarpeeksi läheltä, jolloin painovoimavaikutus voi tehdä isotkin tepposet.

- Tarpeeksi voimakas auringonpurkaus maahan suunnattuna, kun varsinkin maan megneettikenttä on heikentynyt tapeeksi, voi pyyhkiä pöydän melko ellei täysin puhtaaksi.

[dothefake]

Kuinka paljon isompi sen pitää olla, kuin n. 65 miljoonaa vuotta sitten?

[Nikolas]

Kuinka paljon isompi sen pitää olla, kuin n. 65 miljoonaa vuotta sitten?

Tässä ois tällainen video. https://youtu.be/ZyyrfB8s5cY?t=234

Se 65 miljoonaa vuotta sitten osunut Chicxulub ei välttämättä riittäisi tuhoamaan ihmiskuntaa, vaikka suurin osa menehtyisikin. Lopputulos riippuisi siitäkin, kuinka aikaisin siitä saataisiin varoitus.

[Lalli IsoTalo]

^ Pienempikin kivi voi saada aikaan globaalia  tulivuoritoimintaa, joka lopulta saa aikaan sellaisen savupilven, että auringonvaloa ei tule läpi vuosiin > kasvit eivät yhteytä  + lämpötila laskee > eläimet eivät saa ravintoa > kaikki kuolee.

[Totti]

Kaikkien maiden avaruusohjelmat ovat upeita. Se on tiedettä, jossa kerätään tietoa kaikkia ihmisiä, eläimiä, luontoa, ilmastoa jne. ajatellen.

Avaruusohjelmat voisi ehkä jakaa kahteen ryhmään:

- soveltavat ohjelmat, joilla pyritään jonkinlaiseen materialistiseen päämäärään sekä
- tutkimusohjelmat, joilla pyritään selvittämään maailmankaikkeuden mysteerit.

Ensimmäiseen ryhmään kuuluu erinäiset marslennot ja kuuasemat, toiseen kuuluu esim. avaruusteleskooppien ja erinäisten avaruusmönkijöiden ympärille rakennettu tutkimus. Itse pidän toista ryhmää eli avaruuden tutkimista mielenkiintoisempana teemana kun ihmisten lähettäminen muille planeetoille.

Esimerkiksi avarusteleskooppeja on ollut lukuisia ( https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_space_telescopes ), mutta Hubble ja myöhemmin James Webb teleskoopit varinaisesti räjäyttivät pankin mitä tulee avaruustutkimukseen. Teleskooppiohjelmat maksavat murto-osan marslennoista ja tutkijat jonottavat ( https://www.planetary.org/articles/how-to-use-jwst ) aikoja teleskooppeihin koska niitä on vain muutama.

Myös elämän, edes virus tai bakteerielämän etsiminen muilta taivaankappaleilta on varsin relevantti tutkimusaihe, jolla on suuria implikaatioita myös maapallon elämälle. Esimerkiksi aurinkokunnan eri kuista olisi mahdollista löytää elämää ( https://www.scientificamerican.com/article/the-six-moons-most-likely-to-host-life-in-our-solar-system/ ).

Varsinainen avaruustutkimus voisi tuottaa vastauksia täysin fundamentaalisiin kysymyksiin ja muuttaa käsityksemme kaikesta. Lentäminen Marsiin on lähinnä hauska jippo.

Paukkujen satsaaminen kuuasemiin ja marslentoihin on tutkimuksen kannalta mielestäni toissijaista. Nämä hankkeet ovat käytännössä aina vain pissaamiskilpailu siitä kuka presidentti tai diktaattori saa ensimmäisenä lippunsa jollekin taivaankappaleelle.

On pitkälti jopa tiedossa miten nämä temput tehdään. Kyse on lähinnä rahasta ja olemassa olevan teknologian soveltamisesta. Se voi sinänsä olla mielenkiintoista teknologisesta näkökulmasta, mutta ei juurikaan edistä tietämystä avaruudesta verrattuna varsinaiseen avaruustutkimukseen.

Kun kuuasemat on rakennettu ja marslennot tehty, asia on pitkälti siinä koska seuraavaa askelta eteenpäin samalla linjalla ei oikeastaan ole olemassa. Teknologia jatkaa matkaa jonnekin Andromedaan tms. ei kun ole millään realistisella aikahorisontilla tulossa.

Kuulenot oli aikanaan relevanttia avaruustutkimusta, koska sillä saatiin selville avaruuslentämisen ja avaruudessa selviämisen perusasiat. Tämähän oli aikaa, jolloin edes oma aurinkokuntamme ei ollut kunnolla tiedossa saatikka mitä muualla avaruudessa on. Avaruuslentämisen teknologia on nyt tiedossa, jolloin esim. marslennot ovat käytännössä kuulentojen toisto valtavasti suuremmalla budjetilla.

Tästä syystä pidän relevantimpana satsata miljardit varsinaiseen avaruustuskimuksen, sen sijaan, että yritetään saada ihmisiä vihamielisille taivaankappaleille laittamaan lippuja hiekkaan.

Mutta, ja kuten jo totesin, Marsiin tullaan menemään koska on aina olemassa miehiä (!), jotka haluavat mennä historiaan sinä henkilönä, joka ensimmäisenä teki jotain muistettavaa.

[Jaska Pankkaaja]

^Ettekö luen Tieteiskirjallisuutta: ns. Sukupolvialuksilla mennään vielä lähiaurinkokuntiin! Aikamoista haipakkaa päästäisiin jo nykyiselläkin tietämyksellä rakennettavissa olevilla atomimoottoreilla, kun kiihdytysaika on esim. 100 vuotta

[Julleht]

Mielestäni aina jollain tasolla vähän ontuu perustella ihmissivilisaation viemistä Marsiin sillä perusteella, että olisi turvassa ja hätävara jos Maan suhteen asiat menevätkin niin huonosti että täkäläinen ihmiskunta pyyhkiytyy ja kuolee kokonaan pois. Ensiksi toki on se, että Mars-siirtokunta olisi ainakin ensimmäiset vuosikymmenet eksistentiaalisesti riippuvainen yhteydestään maahan resurssien muodossa. Oli se sitten tietotaito, varaosat, ruoka tai vesi, on kyseessä kovin herkkä napanuora joka disruptoituu kyllä välittömästi jos telluksella menevät asiat isommalla tasolla metsään. Jätetään tämä kuitenkin huomioimatta ja oletetaan että siirtokunta on laajentunut ja kehittynyt omavaraiseksi. Tällöinkin on kaksi päätapaa, jolla tellus-sivilisaatio kohtaa loppunsa: itseaiheutettu tai ulkojohtoinen tuho. Todennäköisyydet silloinkin, että Marsissa selvittäisiin kun Maassa ei, ovat kovin pienet.

Yksi on se ulkopuolelta tuleva tuhoskenaario. Kuten ylläkin jo mainittiin, se vaatisi massiivisen luokan shokkia, isompaa kuin mikä kohtasi tellusta 65 miljoonaa vuotta sitten meteoriitin muodossa. Mikäli jätetään ufoilut peräkammariin, tuon mittakaavan tapahtuma todennäköisesti olisi osa suurempaa komeettaepisodia – joka tietenkin kohdistuisi ja historiallisesti on kohdistunut myös Marsiin ja olisi sen rutosti herkemmille keinotekoisesti luoduille elinkelpoisille olosuhteiselle paljon vaarallisempi. Tai sitten ihan vain aurinkomme oikkuilua, jotka luonnollisesti vaikuttaisivat myös Maan (noin astronomisesti) välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan Marsiin.

Toinen on telluksen sisäsyntyinen sukupuuttotyhmäily. Oli se sitten massiivinen ydinsota-armageddon tai woke-mindvirus, on hankala kuvitella skenaariota jossa tarkoituksellisessa konfliktissa jätettäisiin verrattain lähellä sijaitseva ihmispopulaatio koskemattomaksi, jolla varmasti on kanta tähänkin konfliktiin. Jos on lähetetty ihmisiä asumaan Marsiin, on kyllä myös teknologinen kehitys sillä tasolla että se pystytään tahtoessa tuhota.

Mars-siirtokunta ei siis juuri toisi lisää selviytymismahdollisuuksia ja tarjoaisi insulariteettiä sitlä varalta, että ihmiskuntaa Maassa kohtaisi sukupuutto. Marsin siirtokunta hyvin todennäköisesti menisi sen siliän tien. Oikeastaan ainoa tapaus jonka keksin, jossa Mars-siirtokunta selviäisi Maa-ihmiskunnan sukupuutosta on se, jossa mekanismi sukupuuton takana on sisäsyntyinen omasta toiminnasta johtuva ei-tarkoitettu vahinko; oman elinympäristön pilaaminen niin fundamentaalisesti ettei ihminen kykene siihen adaptoitumaan, eikä tahtoa tai mahdollisuutta ole siirtää samaa prosessia viereiselle planeetalle.

[ikuturso]

Toinen on telluksen sisäsyntyinen sukupuuttotyhmäily. Oli se sitten massiivinen ydinsota-armageddon tai woke-mindvirus, on hankala kuvitella skenaariota jossa tarkoituksellisessa konfliktissa jätettäisiin verrattain lähellä sijaitseva ihmispopulaatio koskemattomaksi, jolla varmasti on kanta tähänkin konfliktiin. Jos on lähetetty ihmisiä asumaan Marsiin, on kyllä myös teknologinen kehitys sillä tasolla että se pystytään tahtoessa tuhota.

Mars-siirtokunta ei siis juuri toisi lisää selviytymismahdollisuuksia ja tarjoaisi insulariteettiä sitlä varalta, että ihmiskuntaa Maassa kohtaisi sukupuutto. Marsin siirtokunta hyvin todennäköisesti menisi sen siliän tien. Oikeastaan ainoa tapaus jonka keksin, jossa Mars-siirtokunta selviäisi Maa-ihmiskunnan sukupuutosta on se, jossa mekanismi sukupuuton takana on sisäsyntyinen omasta toiminnasta johtuva ei-tarkoitettu vahinko; oman elinympäristön pilaaminen niin fundamentaalisesti ettei ihminen kykene siihen adaptoitumaan, eikä tahtoa tai mahdollisuutta ole siirtää samaa prosessia viereiselle planeetalle.

Hmmm. Ymmärsin boldaamani ensin väärin, mutta tuosta väärinymmärtämisestä tuli täysin toinen skenaario mieleen.

Marsissa on monikulttuurinen siirtokunta, mikä mahdollistaa laajan geenimateriaalin. Maassa tulee kolmas maailmansota. Aleksei saa Marsissa tietoonsa, että Georgen veli on sodassa raiskausmurhannut hänen sisarensa.

Voivatko Aleksei ja George tämän jälkeen rakentaa yhdessä uutta uljasta Marsia?



Näin länsimaalaisena tuo on helppo ymmärtää sisar-veli kontekstissa, kun kuolleet olisivat oikeasti henkilöiden läheisiä. Mutta kun laajennetaan tämä kysymys vielä kunniakulttuureihin, joiden edustajia välttämättä Marsista myös löytyisi, niin laajemmat ja etäisemmät - klaanin, kansakunnan tai uskonnollisen ryhmittymän - väliset konfliktitkin voisivat nousta siirtokunnassa yksilöiden välisen kommunikoinnin ja yhteistyön esteeksi.

Jossain leffassa muistan elävästi (näitä leffoja on varmaan paljon), kun joku siirtokunnan jäsen on mielenhäiriössä alkanut rikkomaan paikkoja ja sabotoimaan siirtokuntaa, koska on tullut siihen tulokseen, että ihmiskunta ei ansaitse elää. Marsiin riittäisi yksi tällainen quisling ja koko triljoonaluokan hanke olisi raunioina.

-i-

[Nikolas]

Marsissa on monikulttuurinen siirtokunta

Miten olisi yksikulttuurinen avaruussiirtokunta? Perustelu: Avaruussiirtokunta on niin monella tavoin haavoittuva ja herkkä hanke, että kaikenlaiset kiistat siirtokunnan sisällä täytyy ehkäistä etukäteen. Siksi kaikki siirtokuntaan hakeutuvat ihmiset joutuvat monenlaisiin kokeisiin, ja tiukkaa seulaa sovelletaan. Yksikulttuurisuus on lähtökohta, joka voidaan perustella siirtokunnan sisäisten ristiriitojen välttämisellä. Siirtokunta kestää paremmin, jos sen sisällä ei kupli sisällissota.

[Nikolas]

Siirtokunta Marsiin voi olla pitkällä tähtäimellä kelpo hanke, mutta en ole varma siitä tavasta ja aikataulusta jota Elon Musk haluaa siinä noudattaa. Tuntuisi luontevalta rakentaa ensin Maata kiertävälle radalle vaikkapa Kalpana One -tyyppisiä avaruusasemia siten että niillä olisi jokaisella alusta asti jotain hyödyllistä toimintaa, joka oikeuttaisi niiden olemassaolon. Siirtokuntia Kuuhun voisi harkita samalla periaatteella. Marsin kuihin voisi nävertää onteloita, joihin myös voisi viedä siirtokuntia. Kuiden onteloissa ne olisivat suojassa säteilyltä ja meteoreilta. Marsin ja Kuun pinnalle perustettavat asemat ja siirtokunnat hyötyisivät siitä gravitaatiosta, joka niissä on luonnostaan saatavilla, mutta Marsin kuiden onteloihin sisälle vietävissä asemissa voisi olla myös pyörivät osat, ja asukkaat voisivat oleskella 1 G keinopainovoimassa.

[Caucasian]

Jos löytyy maan kaltainen ja oikeadti ihmiselolle kelvollinen planeetta ja keino sinne pääsemiseen, niin sitä pitäisi pommittaa maan biologialla, jotta alkaisi vihertää itsekseen.

[Sangbert]

Jos löytyy maan kaltainen ja oikeadti ihmiselolle kelvollinen planeetta ja keino sinne pääsemiseen, niin sitä pitäisi pommittaa maan biologialla, jotta alkaisi vihertää itsekseen.

Tekniikka tähän pommittamiseen maan biologialla onkin jo olemassa ja tosta noin vaan alkaa itsestään vihertää.

[Caucasian]

Jos löytyy maan kaltainen ja oikeadti ihmiselolle kelvollinen planeetta ja keino sinne pääsemiseen, niin sitä pitäisi pommittaa maan biologialla, jotta alkaisi vihertää itsekseen.

Tekniikka tähän pommittamiseen maan biologialla onkin jo olemassa ja tosta noin vaan alkaa itsestään vihertää.

Jos löytyy keino sinne pääsemiseen, on myös keino tuohon kylvämiseen. Planeetta tietysti olisi valovuosien päässä, että tässä nyt puhuin todella pitkällä tulevaisuudessa olevasta asiasta. Ja se planeetan vihertyminen olisi tietysti hidas prosessi. Tarvitaan vettä ja sopiva lämpötila ja kaasukehä, niin aikaa myöten kyllä vihertyy kunhan siemenet saadaan kylvettyä...
Mutta pointti on, että jos se on mahdollista niin se tulee tehdä. Tulevat sukupolvet vouvat sitten hyötyä asiasta.

[Reino Rivimies]

Jos nyt vaikka tuollainen sopivat olosuhteet omaava planeetta löytyisi tästä läheltä omasta galaksistamme, Linnunradasta, eikä edes sen toiselta laidalta, vaan lähempää, sanotaan vaikkapa 20 000 valovuoden päästä, niin olisihan projekti "kylvää" sinne Maan eliöstöä. Vaikka käytössä olisi valonnopeudella kulkeva alus, ensinnäkin sen lähtiessä tietäisimme vain tilanteen mikä kyseisellä planeetalla oli 20 000 vuotta sitten (koska näemme 20 000 vuotta sitten lähtenyttä valoa) ja ensiviljely tapahtuisi vielä 20 000 vuotta myöhemmin kun valonnopeudella liikkuvalla aluksella kestäisi sen aikaa matkaamiseen... ...Jos planeetta koeviljelyyn löytyy läheisestä  sisargalaksista, esimerkiksi Andromedasta, kestää pelkkä matka 2 537 000 vuotta valonnopeudella. Voipi olla viljelylle otolliset olosuhteet muuttuneet. Näistä kahdesta lähigalaksista kannattaa viljelyhommat aloittaa, sillä loput 200 miljardia galaksia sijaitsevat paljon kauempana.

[Caucasian]

16 valovuoden (5 parsekin) etäisyydellä on 66 tähteä. Että eiköhän paljon paljon lähempää kuin 20000 valovuoden päästä löydy jokin maan "kopio".
Ja JOS löytyy keino, niin pitäisi levittäytyä muuallekin Linnunradalle. Voi tietty olla ettei menetelmää löydy ikinä.

[dothefake]

Entä, jos siellä asuu jo joku kehitysmaalaisiin rinnastettava yhteisö, niin saadaan vain lisää autettavia kontollemme.

[Sangbert]

Entä, jos siellä asuu jo joku kehitysmaalaisiin rinnastettava yhteisö, niin saadaan vain lisää autettavia kontollemme.

No se! Taatusti jotain kummajisia ja nimenomaan suomalaisten veroilla vetelehtimään. Kaikkeaxsitä joutuukin valkoinen heteromies kärsimään.

[dothefake]

Ja muslimien ruokavalio on varmaan Aishanleikkiä heidän vaatimustensa rinnalla.