Hommaforum Testi

Itse poistaisin ruotsin, uskonnon, musiikin ja kuvaamataidon opiskelun pakollisuuden peruskoulusta.

- Ruotsin kielen osaaminen on nykyään melko turha vaatimus, tietysti lainsäädäntöön tarvitaan muitakin muutoksia jotta olisi mahdollista.

- Musiikin ja kuvaamataidon poistaisin, koska ei niiden osaaminen ole aikuisena mikään välttämättömyys, ja jotkut ihmiset vain ovat toivottoman epämusikaalisia tai ei ollenkaan kiinnostuneita visuaalisesta ilmaisusta, tällaisille ihmisille musiikin tai kuvaamataidon tunnit eivät myöskään ole mitenkään rentouttavia tai "vastapainoa muulle opiskelulle".

- Uskonnon poistaisin, koska se ei tarjoa mitään mistä olisi oikeassa elämässä hyötyä, eikä käytännössä mitään eväitä myöskään moraaliseen kehitykseen. Elämänkatsomustiedon kanssa sama juttu. Nämä asiat voi aivan hyvin jättää ihmisen itsensä pohdittaviksi, sillä ne ovat niin moniulotteisia, ettei peruskoulun opetusohjelmassa niitä pysty käymään läpi kovinkaan hedelmällisesti.

Näiden tilalle voisi ottaa joko lisää valinnaisaineita, lisää muita aineita tai lisää vapaa-aikaa oppilaille.

Käsityöt ja kotitalous. Koulun ei tule olla kodin korvike vaan nämä perustaidot opetellaan kotona.

Lähtisin enemmänkin siitä mitä tulee opettaa.

Äidinkieli, eli suomi on tietysti ydintehtäviä. Tähän voisi laajentaa ymmärrystä keskustelutaidosta ja klassisesta logiikasta tms. Periaatteessa siis vastata kysymykseen miksi näin eikä noin.

Laskutaito, fysiikka, kemia, biologia eli, klassiset tieteet jotka toimivat maailmassa jota tällä hetkellä hahmotamme näin.

Liikunta kansanterveydelle ja nk häirikköjen juoksuttamiseksi niin väsyksiin että jaksaa istua pulpetissa paikallaan.

Kaikki muut pois, valinnaisiin voidaan jättää muut kielet tms oikeasti elämässä hyödylliset taidot. Mutta muut pois.

Quote from: Atte Saarela on 04.09.2023, 15:05:27
- Ruotsin kielen osaaminen on nykyään melko turha vaatimus, tietysti lainsäädäntöön tarvitaan muitakin muutoksia jotta olisi mahdollista.

Mitä helvetin muutoksia muka? Virkamies-ruotsi voi olla vaatimuksena julkisiin virkoihin länsi- ja etelärannikolla, muualla sitä ei tarvitse yhtään. Pois-pois, turhake!
Vapaaehtoisesti voi lukea ne kaukaa viisaat, jotka ymmärtävät, että voisi saada paremmin töitä, kun on ruotsin kielen arvosana YO-tokarissa. Joensuulainen hitsari ei ruotsin kielitaitoa tarvitse.

Oman kokemukseni pohjalta poistaisin ruotsinkielen. Yläasteella on niin monta kaveria, joita ei vain ruotsi innosta, eikä kiinnosta. Vitonen ysiluokan todistuksessa on uskomattoman monella. Kutosen saa, jos on osannut sanakokeessa 5/10. Ruotsin oppimista haluavien porukka harvenee, vaikka oppilaitokseni sijaitsee rajamailla. Opetus on aivan epätoivoista yritystä kahdenkymmenen sanan jankkaamista  sanakokeeseen.
Rajakaupoissa puhutaan suomea, joten so? Meänkieltä osaa ilman kahta ruotsin viikkotuntia oikein mallikkaasti. Ruotsin aloitus jo ala-asteella on aivan pässimäinen juttu.

Uskonnon poistaisin samoin tein. Uskonnonhistorian voi sisällyttää yleiseen historiaan.  Elämänkatsomus oppiaineena outoa mukajotakinsinnetännesohaamista.

Lisäisin matemaattisten aineiden tuntimääriä ja lisäisin paljon. Äidinkieltä on aivan liian vähän mutta  yläasteen sisältöä muokkaisin ja paljon muokkaisinkin.

Itse pidän ruotsinkielestä todella paljon ja luen, kuuntelen, katson ruotsalaisia tv-kanavia. Mutta se kieli ei aukea ilman kiinnostusta. Kielioppi on yksinkertaisen selkeä ilman suuria poikkeuksen poikkeuksia.
Kieliopin ymmärtäminen vaatii kielentajua ja sitä kiinnostusta. Kun ei sitä suomenkielenkään kielioppia osata, miten sitten vierasta kielioppiin painottuvaa kieltä. Ei mitenkään.

Kovin nopeilla liikkeillä en tekisi mitään muutoksia.

Ruotsin kieli varmaan ensimmäisenä poistolistalla ja muutos siten että opiskelu peruskoulussa tapahtuu ainoastaan vapaaehtoispohjalta. Kukaan ei virkamiehen pestissä tässä oikeassa maailmassamme aloita ysiluokan jälkeen. Ei tätä muutosta oikeasti vastusta kuin Rkp vaikka masinoitua ulinaa kuuluu sieltä ja täältä. :silakka:

Enemmän haluaisin elämänkatsomustiedon poistettavaksi. Perusteena se että kaikissa tietämissäni tapauksissa (eli omien kaverien + lasten kaverien + muuten tuttujen tapauksissa) kyse on ainoastaan julkivasemmistolaisten vanhempien egon tyydyttämisestä ja/tai yleisestä mullaonoikeus-protestista evlut-kirkon edustamaa konservatiivista yhteiskuntamallia kohtaan. Pääosa elämänkatsomustiedon oppimatskusta vastaa täysin sitä mitä uskonnontunneillakin opetetaan mutta on selkeästi enemmän mokumyönteisestä näkökulmasta tehtyä.

Ylipäätään yleissivistyksellisiä aineita kuten uskonto, historia jne en lähtisi ronkkimaan koska juuri nämä aineet antavat selityksiä maailman tapahtumille sekä auttavat myös hahmottamaan pienempiä elämän kysymyksiä.

En mitään.

Sen sijaan puuttuisin opetussuunnitelmaan raskaalla kädellä.

Liikuntaan telinevoimistelua, koordinaatiota ja tasapainoa vaativaa liikuntaa lisää ja juoksua pururadalla. Hapenottoa hapenottoa ja läskienpolttoa.

Kuvaamataitoon laajemmin takaisin eri työtapoja. Itse olen pakottanut kuparia, leikannut linoleumista painolevyjä, käyttänyt vesivärejä ja akryylivärejäkin joskus kokeilin, hiilipiirustusta. Lisäisin sarjakuvatyöpajat pakollisiksi. Kuvallinen kerronta. Sitten perus kuvankäsittelytaidot jollain muullakin kuin valmisfilttereillä.

Uskonnonopetukseen haluaisin perehtyä ja miettiä miten sen reformoisin. Haluaisin lasten ymmärtävän, mikä ero on vaikkapa kristinuskolla ja pastafarismilla. Toinen on syntynyt ja toinen on synnytetty tietoisesti parodiaksi toiselle.

Ruotsin kielen pitäisin pakollisena vain yhtenä vuonna: Ala-asteen viidennellä tai kuudennella luokalla tunti viikossa "tutustuminen ruotsin kieleen", jossa opetettaisiin kohteliaisuudet, pieni sanavarasto ja peruskielioppi ja jonka perusteella lapset voisivat miettiä ottavatko sen valinnaiseksi kieleksi yläasteella. Samalla kurssilla voitaisiin kertoa myös miksi Suomi on kaksikielinen ja yrittää perustella lapsille, miksi koulussa ei samalla tavalla opeteta venäjää ja arabiaa.

Käsitöissä laittaisin pojat taas puutöihin ja opettaisin ne lohenpyrstöliitokset, tapitukset ja löylykauhat ja periskoopit, joilla saadaan ymmärrys miten talot ja rakenteet pysyvät kasassa. Nykyään etenkin pienissä kouluissa otetaan vanerinkappaleita, kulmarautoja ja ruuveja, jotka väännetään vinoon ja joilla saadaan joku häkkyrä pysymään pystyssä sen aikaa, että se kannetaan kotiin. Puutyöt tai tekstiilityöt lapsille valinnaisiksi kiinnostuksen mukaan.

-i-

^Jeps! Koska tutustuminen käsitöihin voi aloittaa innostuksen ja jopa ammatinharjoittamisen, ja on tarpeellista arkipäivän fiksauksissa. Kaikista aineista poistaisin kaiken mikä vähänkin haiskahtaa mokutukselta. Palauttaisin luokalle jäämisen, perinteisen arvosteluasteikon, tarkkailuluokat ja jälki-istunnot. Koska tilanne on päässyt niin pahaksi, jonkinlainen vartijakaksikko tarvittaisiin ainakin isoihin kouluihin, kunnon oikeuksilla.

Enemmän miehisiä miehiä opettajiksi, koska maailma tarvitsee esikuvia!

Kaikki kielet paitsi englanti valinnaisiksi mutta pakollisiksi. Ruotsi ei tarvitse mitään erityisasemaa. Lukiossa voi olla introkurssi niille jotka eivät ole sitä aiemmin valinneet. Muuten kielipaukut englantiin ja 1-2 muuhun maailmankieleen.

Käsityö on siitä tärkeä aine että harva pääsee kotona käsittelemään työkoneita,  hitsaamaan jne. Sähköhommatkin olisi hyvä oppia kun laitteet ja tilat on kunnossa. En minä ainakaan kaupunkilaisena päässyt sahaamaan, höyläämään tai edes maalaamaan muualla. Samaa voi sanoa kuviksesta. Kouluilla on ihan eri resurssit, ja ne saa käyttöönsä "ilmaiseksi". Köksä on vähän siinä kinthaalla onko se järkevää ajan ja resurssien käyttöä. Liikuntaa voisi olla tuplasti, vaihtelevaa ja riittävän rasittavaa. Ja kaikki käyvät suihkussa.

Oman uskonnon, Suomessa siis kristinuskon perusasiat ovat niin tärkeä osa kulttuuriperintöä ettei niitä voi maallistumiskiimassa sivuuttaa. Myös pakanoiden tavat ja uskomukset on hyvä tuntea. Oma aine näille on kuitenkin ihan liikaa. Jos nämä leivotaan osaksi historiaa, pitäisi senkin tuntimäärä vaikka tuplata ja nimetä uudestaan kulttuurin ja historian tuntemukseksi.

Köksää en poistaisi. Ja pitäisi aloittaa oikealla keittiöveitsen käyttötekniikalla, että homma ei mene nelisormiksi. Ruokavalion merkitys elämässä ja lihavuuden välttelyssä. Oikean ostamisen taidot. 10 hyvää ja terveellistä reseptiä ilman tolkutonta sähkön käyttööä. Sesonkiostaminen, ruoan haku metsästä. Yms. Kyllähän näitä tarvitaan, kun monet yksinhuoltajaäidit/isät eivät osaa opettaa lapsilleen muuta kuin pizzan tilaamisen puhelimen esivalinnalla.

Muuttaisin kielten opetuksen sellaiseksi, että poistaisin pakkoruotsin ja kaikkien olisi pakko opiskella kahta valinnaista vierasta kieltä.

Sisältöä pitäisi muuttaa. Lähes joka aineessa tuputetaan jollain tasolla monikulttuuria ja intersektionaalista feminismiä. Englanninkielen materiaaleissa löytyy rutkasti BLMää, genderiä ynnä muuta vihervasemmistolaista aivopesua. Tätä on lähes joka aineessa. Jälkikasvu on oppinut koulunpenkillä tehokkaasti, että "ei ole ookoo" se tämä ja tuo.

Pakkoruotsi pois. Marginaalikielen opiskelua emme tarvitse.

Musiikki pois. Koulun musiikki ei tee kenestäkään muusikkoa. Nokkahuilun vingutus lähinnä aiheuttaa kuulovaurioita kun ilkeillään ja mennään puhaltamaa luokkatoverin korvaan. Musiikki olkoon valinnaisena oppiaineena.

Uskonto omana oppiaineena pois. Uskonnot voitaisiin sisällyttää terveystietoon muutamaksi kappaleeksi kun puhutaa psyykkisistä asioista ja historiaan historiallisesta näkökulmasta.

Kuvaamataito oppiaineena tulisi uudistaa käytännölliseen suuntaan. Lopetettaisiin kaikenmaailman laveeraukset ja opeteltaisiin piirtämään jotain hyödyllisiä ja käytännöllisiä asioita kuten vaikka karttoja tai teknisiä piirrustuksia.

Liikunta oppiaineena tulisi muuttaa urheiluksi. Liikuntasalien välinevarastosta kaikenmaailman hernepussit saisi heittää samalla roskakoriin.

Quote from: Lalli IsoTalo on 05.09.2023, 11:14:55
Köksää en poistaisi. Ja pitäisi aloittaa oikealla keittiöveitsen käyttötekniikalla, että homma ei mene nelisormiksi. Ruokavalion merkitys elämässä ja lihavuuden välttelyssä. Oikean ostamisen taidot. 10 hyvää ja terveellistä reseptiä ilman tolkutonta sähkön käyttööä. Sesonkiostaminen, ruoan haku metsästä. Yms. Kyllähän näitä tarvitaan, kun monet yksinhuoltajaäidit/isät eivät osaa opettaa lapsilleen muuta kuin pizzan tilaamisen puhelimen esivalinnalla.

Köksä ja käsityö olivat näin jälkeenpäin muistellen sekä virkistävää tekemistä teorian keskellä että oikeasti hyödyllisiä. Ei niitä taitoja itsestäänselvästi missään himassa opi ja voi jopa oppia väärin/kehnosti, kaikkien vanhemmat kun eivät välttämättä mitään tuhattaitureita ole - voivatpa olla suorastaan poropeukaloita.
Vieraissa kielissä motivaatio on tietysti olennaista tulosten kannalta eli vapaavalintaisiksi of course.

Quote from: Luotsi on 05.09.2023, 13:51:04Vieraissa kielissä motivaatio on tietysti olennaista tulosten kannalta eli vapaavalintaisiksi of course.

Motivaatiota voisi lisätä parempi viikkoraha osallistumisesta. Follow the money!

Menee vähän ohi aiheesta, mutta lukiossa yksi paremmista oppilaista sanoi, että faija lupasi VW Golfin, jos hän kirjoittaa ällän paperit.

Suosittelen siis koululaisten lahjomista tuloksia vastaan!

Quote from: Epäluottamusmies on 05.09.2023, 11:00:54
Kaikki kielet paitsi englanti valinnaisiksi mutta pakollisiksi. Ruotsi ei tarvitse mitään erityisasemaa. Lukiossa voi olla introkurssi niille jotka eivät ole sitä aiemmin valinneet. Muuten kielipaukut englantiin ja 1-2 muuhun maailmankieleen.

Quote from: Hippo on 05.09.2023, 11:24:21
Muuttaisin kielten opetuksen sellaiseksi, että poistaisin pakkoruotsin ja kaikkien olisi pakko opiskella kahta valinnaista vierasta kieltä.

Tällaisia ihmettelen. Kuten pakkoruotsista on nähty, kieliä ei opi, ellei ole motivaatiota opiskella niitä. Maailmankielten opiskelu on ihan samanlainen kiviriippa kuin pakkoruotsikin, jos sellaiseen ei ole kiinnostusta.

Itse ehdotan, että pakkoruotsi korvattaisiin äidinkielen lisätunneilla. Niitä tarvitaan.

Quote from: tommeli on 05.09.2023, 12:56:23
Liikunta oppiaineena tulisi muuttaa urheiluksi.

Tässä on ideaa. Voisi olla tavoitteellisempaa. Kouluilla voisi olla omia joukkueita, kuten ameriikoissa.
Valinnaisuutta lisää. Musiikki voisi ehkä olla kokonaan valinnainen. Ehkä lisäliikunta vaikka koulun joukkueessa valinnaisena tms. Valinnaisia kieliä laajempi kirjo.
Pakollisissa ainakin ns kovat tieteet + äidinkieli ja liikunta.

Quote from: Roope on 05.09.2023, 14:07:25

Quote from: Hippo on 05.09.2023, 11:24:21
Muuttaisin kielten opetuksen sellaiseksi, että poistaisin pakkoruotsin ja kaikkien olisi pakko opiskella kahta valinnaista vierasta kieltä.

Tällaisia ihmettelen. Kuten pakkoruotsista on nähty, kieliä ei opi, ellei ole motivaatiota opiskella niitä. Maailmankielten opiskelu on ihan samanlainen kiviriippa kuin pakkoruotsikin, jos sellaiseen ei ole kiinnostusta.

Mitään ei opi jollei ole motivaatiota opiskella. Toiset eivät motivoidu matematiikasta ja jotkut liikunnasta. Voiko samalla perusteella sitten jättää kaikki oppiaineet pois jos ei ole pakon luomaa motivaatiota?

Ajattelisin kuitenkin, että vieraiden kielten tunteminen on osa yleissivistystä siinä missä muutkin koulussa opittavat asiat. Kuten nytkin, voisi toinen olla pidempään opiskeltava kieli ja toinen sitten lyhyempi oppimäärä.

Quote from: Lalli IsoTalo on 05.09.2023, 11:14:55
Köksää en poistaisi. Ja pitäisi aloittaa oikealla keittiöveitsen käyttötekniikalla, että homma ei mene nelisormiksi. Ruokavalion merkitys elämässä ja lihavuuden välttelyssä. Oikean ostamisen taidot. 10 hyvää ja terveellistä reseptiä ilman tolkutonta sähkön käyttööä. Sesonkiostaminen, ruoan haku metsästä. Yms. Kyllähän näitä tarvitaan, kun monet yksinhuoltajaäidit/isät eivät osaa opettaa lapsilleen muuta kuin pizzan tilaamisen puhelimen esivalinnalla.

Juurikin näin, näitä uskonnonopetuksen poistattajia osasin odottaa, vaikka maailma onkin täynnä esimerkkiä siitä mihin ongelmiin se johtaa, mutta mitä nämä kotitalouden poistattajat ovat?

Eikö se nyt ole selvää, että kotitaloutta pitäisi päinvastoin opettaa lapsille enemmän eikä vähemmän. Meillä tosiaan on nuoria täällä, joilla ei ole mitään käsitystä paitsi ruuanlaitosta, niin myöskään tiskaamisesta, pyykkäämisestä, tahranpoistamisesta, silittämisestä tai vielä pahempaa yleisestä taloudenpidosta ja ylläpitämisestä. Nykytilanne on suorastaan katastrofi, kun nykypäivän uusavuttomat eivät osaa laittaa edes tikkuaskia ikkunan väliin, vaan katsovat vain sen olevan kostea ja vaihtavat sitten homehtuneen uuteen, ihan vain yllättyäkseen siitä että seuraavaksi kylmin ikkuna alkoi kostumaan ja lasiliike nauraa partaansa.

Niin ja voisiko se kotitalous koulutus tapahtua paremmin, kuin kyttäämällä että repiikö salaatin oikein ja onnistuuko litran pullataikinassa, niin ehdottomasti voisi. Mutta että lopettaa pääasiassa siksi, että nykypäivän kermaperseen ei ole tarvinnut tehdä ruokaa kotona. Kyllä ne huonot ajat ovat sieltä tulossa, kun sitä ruokaa ei ole varaa ostaa kebabbilasta ja ikkunaa ei ole varaa vaihdattaa huvin vuoksi. Silloin olisi parempi osata.

Kuria pitäisi lisätä eli opettajille oikeus fyysiseen puuttumiseen. Vaksi voisi tarvittaessa poistaa luokasta niskaperseotteella ja ihmisoikeus/rasismi valituksiin ei pitäisi antaa oikeutta. Osittaista paluuta siis 50-luvulle.

Quote from: Hippo on 05.09.2023, 14:23:31

Quote from: Roope on 05.09.2023, 14:07:25

Quote from: Hippo on 05.09.2023, 11:24:21
Muuttaisin kielten opetuksen sellaiseksi, että poistaisin pakkoruotsin ja kaikkien olisi pakko opiskella kahta valinnaista vierasta kieltä.

Tällaisia ihmettelen. Kuten pakkoruotsista on nähty, kieliä ei opi, ellei ole motivaatiota opiskella niitä. Maailmankielten opiskelu on ihan samanlainen kiviriippa kuin pakkoruotsikin, jos sellaiseen ei ole kiinnostusta.

Mitään ei opi jollei ole motivaatiota opiskella. Toiset eivät motivoidu matematiikasta ja jotkut liikunnasta. Voiko samalla perusteella sitten jättää kaikki oppiaineet pois jos ei ole pakon luomaa motivaatiota?

Ajattelisin kuitenkin, että vieraiden kielten tunteminen on osa yleissivistystä siinä missä muutkin koulussa opittavat asiat. Kuten nytkin, voisi toinen olla pidempään opiskeltava kieli ja toinen sitten lyhyempi oppimäärä.

Mielestäni tuollainen 80-luvun näkemys peruskoulutason yleissivistyksestä on jo pahasti vanhentunut Suomen ja maailman muuttuessa. Kenelle sitä yleissivistystä pitäisi osoittaa olemattomalla kielitaidolla, joka useimmille jäisi käteen?

Vastenmielisiksi koettujen pakkokielten turhuutta korostaa tapahtunut äidinkielen osaamisen romahtaminen.

Quote from: Roope on 05.09.2023, 14:39:55
Vastenmielisiksi koettujen pakkokielten turhuutta korostaa tapahtunut äidinkielen osaamisen romahtaminen.

Ehkä äidinkieltä voisi opiskella jollain tapaa vaikka kääntämällä muista kielistä Suomeksi Oikealla^TM kielellä. Miten kertoa netistä/elokuvista/ulkomaisista oppikirjoista opitut asiat ilman anglismeja tai ylinäppäriä lainasanoja.

Pelkkä inessiivielatiiviillatiivi-lisääminen ei auttaisi ja aine/esseekirjoituksesta tulleet korjausmerkinnät ovat oppilaille hepreaa eivätkä nämä niitä juuri katso.

Ja lisää yleisiä ja helppoja tapoja opetella kielioppia ja oppia muistamaan sääntöjä. Yleinen yhdyssanasääntö esimerkiksi on monelle vieras. Jos epäilet, onko sana yhdyssana, laita siihen adjektiivi väliin. Jos se kuulostaa hyvältä adjektiivi välissäänkin, sanat kirjoitetaan erikseen.
Rasistinen linja-auto, linja rasistinen auto. Eka toimii, toka ei. Yhdyssana.
Rasistinen kaasuhella, kaasu rasistinen hella. Eka toimii, toka ei. Yhdyssana.
Rasistinen lainan korko, lainan rasistinen korko. Molemmat toimii. Kirjoitetaan erikseen.

-i-

Pakollista liikuntaa en poistaisi kouluista. Mutta jotain muuta kyllä tekisin sille. Sen ei tarvitsisi olla oppiaine. Sen sijaan tekisi koululaisille hyvää liikkua vaikka joka koulupäivä, ja periaatteessa koulu voisi tämän mahdollistaa. Siispä pieni määrä pakollista liikuntaa voisi olla ohjelmassa vaikka joka päivä, mutta liikunnanohjaajan ei tarvitsisi keskittyä arvostelemaan suorituksia vaan hän voisi auttaa koululaisia löytämään mielekkään tavan liikkua, niin että säännöllisestä koululiikunnasta voisi olla apua myös heikommin motivoituneille oppilaille oman elämäntavan säätämisessä.

Ruotsin opiskelun tulisi olla vapaaehtoista. Miten siihen päästäisiin? Siihen täällä Hommalla on omistettu pitkä keskustelu (https://hommaforum.org/index.php/topic,80224.0.html), joka ei ole päättynyt.

Taideaineiden pakollisuutta voi olla vaikea perustella. Esimerkiksi: Mitä käytännön hyötyä niistä tavallinen kansalainen saa? Lisäksi ne liittyvät hyvin paljon ihmisen synnynnäisiin taipumuksiin.

Tietääkseni peruskoulussa ei opeteta lainkaan joitain taitoja, jotka olisivat kaikille kansalaisille erittäin hyödyllisiä. Esimerkiksi talousasiat ovat tällaisia. Jos taloustaito olisi peruskouluissa pakollinen oppiaine, eikö se olisi hyvä asia? Matematiikan opetus voisi tukea taloustaidon opetusta hyvinkin paljon.

Uskonnon opetuksen ongelma on lähinnä historiallinen: Mistä ja miten kouluopetus sai alkunsa?

Quote

Kansanopetus oli 1800-luvun puoleen väliin saakka kirkon hallinnassa. Periaatteessa kaikilla vanhemmilla oli velvollisuus opettaa lapsensa lukemaan ja tuntemaan kristinopin alkeet. Tätä valvottiin 1600-luvun lopulta alkaen kinkereillä, joilla papisto kuulusteli lasten ja aikuisten kristinopin tuntemusta.

Lähde: Wikipedia (https://fi.wikipedia.org/wiki/Koulutus_Suomessa#Historia)

Papisto opetti kansaa lukemaan, ilmeisesti jotta kansa voisi omin silmin tutustua Raamattuun ja kristinoppiin. Näin pakollisella uskonnon opetuksella on takana useiden vuosisatojen perinne. Tosin siitä perinteestä on jo lipsuttu, kun uskonnon rinnalle perustettiin elämänkatsomustieto.

Quote from: Nikolas on 05.09.2023, 15:28:38

Sen sijaan tekisi koululaisille hyvää liikkua vaikka joka koulupäivä, ja periaatteessa koulu voisi tämän mahdollistaa.

Harmillista että Suomessa koulujen liikuntatilat on alimitoitettu tällaista käyttöä ajatellen. Erityisesti suihkujen ja pukeutumistilojen vähäisyys rajoittaa mahdollisuuksia päivittäiseen liikuntaan. Pitäisi olla sellainen järjestely että kun yksi porukka poistuu liikuntasalista suoritettuaan puolen tunnin jumpan, toinen porukka juoksee sisään samalla sekunnilla. Mutta sellaiseen toimintaan tietenkin tarvittaisiin runsaat ja erinomaisen hyvin toimivat pukuhuoneet ja suihkut. Edellisten lisäksi oppilaiden liikuntavaatteille ja pyyhkeille pitäisi olla lukolliset peltikaapit, mutta eipä niillekään ole varattu tiloja.

Quote from: Nikolas on 05.09.2023, 16:04:28Mutta sellaiseen toimintaan tietenkin tarvittaisiin runsaat ja erinomaisen hyvin toimivat pukuhuoneet ja suihkut. Edellisten lisäksi oppilaiden liikuntavaatteille ja pyyhkeille pitäisi olla lukolliset peltikaapit, mutta eipä niillekään ole varattu tiloja.

Etenkään teinitytöt eivät juuri käy liikuntatunnin jälkeen suihkussa. Lisää dödöä vaan ja jatkoon.

Ja nykyisen sukupuolien moninaisuuden aikana voi olla entistä vaikeampi saada ihmisiä suihkuun...

-i-

Koulussa tulee vaan tyhmemmäksi.

Quote from: AmorEnTiemposDeCorona on 05.09.2023, 17:14:04
Koulussa tulee vaan tyhmemmäksi.

Oikeastaan olisi parempi olla tietämättä monia asioita, kuin tietää ne väärin koulun ja valemedia kautta. Väärintietäminen johtaa suvakismiin, ja suvakismi johtaa väestönvaihtoon ja kansaitsemurhaan.

Hyvä kysymys, vastaan, että en poistaisi mitään noista.

Jos olisi valittava joku, niin silloin lähtisi ruotsin kieli, mutta en edes ruotsia poistaisi.

Asiaa pohtiessani huomasin jotenkin ensin ajattelevani jotain sellaista mitä työelämässä tarvitaan ja mitä ei tarvita jne. Mutta kyseessä olikin peruskoulu, eikä mikään toisen asteen opinnot. Liikunnasta on hyötyä(terveys), kuvaamataidosta on hyötyä (elämme visuaalisessa maailmassa), musiikista on hyötyä (elämme äänien maailmassa), uskonto/elämänkatsomustieto, no joo, en tiedä ihan tarkkaan mitä se on peruskoulussa, luultavasti on hyvä antaa perustiedot uskonnoista jne.

Sellainen työelämäorientoituneempi opetus kuuluu mielestäni toiselle asteelle tai korkea-asteelle, lapset saa mun puolesta esimerkiksi piirrellä kuviksen tunnilla edelleen, koska se on kuitenkin lähes ainoita tunteja, jossa lapset voivat olla luovia ilman suurempia rajoja.

Opetetaanko missään lapsia käyttämään tietotekniikkaa vai jääkö kännyköiden käytön opettaminen lapsen/vanhempien ja kaverien vastuulle, koulu ei kai opeta esimerkiksi Android-käyttöjärjestelmästä (tms) mitään, vaikka lapset räplää kännyköitä jatkuvasti. Luultavasti tähän pitäisi panostaa koulussa. Maailma on täynnä sovelluksia, joita pitää osata käyttää alkaen vaikka matkalipuista alkaen. Tavallaan ihmeellistä, että näin ei tehdä kouluissa, vaikka on selvää, että nyky-yhteiskunnassa ei oikein pärjää, jos ei osaa käyttää kännyä...

Quote from: Roope on 05.09.2023, 14:07:25

Quote from: Epäluottamusmies on 05.09.2023, 11:00:54
Kaikki kielet paitsi englanti valinnaisiksi mutta pakollisiksi. Ruotsi ei tarvitse mitään erityisasemaa. Lukiossa voi olla introkurssi niille jotka eivät ole sitä aiemmin valinneet. Muuten kielipaukut englantiin ja 1-2 muuhun maailmankieleen.

Quote from: Hippo on 05.09.2023, 11:24:21
Muuttaisin kielten opetuksen sellaiseksi, että poistaisin pakkoruotsin ja kaikkien olisi pakko opiskella kahta valinnaista vierasta kieltä.

Tällaisia ihmettelen. Kuten pakkoruotsista on nähty, kieliä ei opi, ellei ole motivaatiota opiskella niitä. Maailmankielten opiskelu on ihan samanlainen kiviriippa kuin pakkoruotsikin, jos sellaiseen ei ole kiinnostusta.

Itse ehdotan, että pakkoruotsi korvattaisiin äidinkielen lisätunneilla. Niitä tarvitaan.

Ajattelen asian niin että altistuminen vieraille kielille on nettopositiivinen asia, vaikkei paljoa oppisikaan. Englannin pakollisuudesta ei tänäpänä voi joustaa, se on kansalaistaito. Toinen pakollinen kieli siksi että jos lapsuusaika hukataan kielten oppimiselta siksi että se on vaikeaa tai epämieluisaa, kielet jäävät opiskelematta myös monilta niiltä jotka kuitenkin oppisivat, vaikka kovallakin työllä. Itsehän en tajunnut enkä tajua matematiikasta paskaakaan, ja olisin jättänyt pois viimeistään sinin, kosinin ja tangentin astuessa areenalle. Onneksi systeemi pakotti niitä paukuttamaan.

Englannin lisäksi olisi sitten valittava yksi pakollinen muu kieli. Ja valinnaisesti joku kolmas, jos siitä selviää ja taipumusta on. Ja näitä valinnaisia pitäisi pystyä vaihtamaan, eikä sitoutua vuosiksi johinkin mistä ei selviäkään. Suunta on kohti yksilöllistä opetussuunnitelmaa, mikä nyt on sinänsä idiotiaa, mutta ainepaletin suhteen mitään joustoa ei sitten olekaan.

Mutta vähän boksin ulkopuolelta ehdotan että myönnettäisiin ihmisten erilaisuus. Ne joille kielten oppiminen nyt vaan on ylivoimainen ponnistus, voisivat saada merkinnän suorittamisesta ilman jatko-opintoihin vaikuttavaa numeroarvostelua. Ja tavoitteet sen mukaan, eli tasokurssit takaisin yläasteelle. Kysehän on _taito_aineesta - kieli on taito, eivätkä kaikki ole kaikessa taitavia.

PAKOLLISIA poistaisin ruotsin, kuviksen, uskonnon, liikunnan.

LISÄKSI muuntaisin useita eri aineita (ehkä kaikki) tasoryhmiin.

Ainoa aine jonka totaalipakollisuutta ehkä voisin olla muuntelematta on suomi. Kaikki muut vaihtoehtoisiksi joko kokonaan tai 2 tai 3 tasoon. Matikan varsinkin. On mielenvikaista että ysiluokilta valmistuu väkeä jotka ei tajua yhteen- ja vähennyslaskua.

Ennen vanhaan, hyvinä aikoina, naureskeltiin että maailman älykkäimmät ihmiset on palkattu MTK:hon (mitä paskempi sato sen paremmat tienestit). Nykyään ne on matikan lobbarit OAJ:ssa tai OPM:ssä (jengi ei ysiluokan jälkeen tajua mikä on plus, mikä miinus,)

Prosentin ja prosenttiyksikön pitää tietää. Kertolasku pitää osata unissaankin. 

Quote from: Lalli IsoTalo on 05.09.2023, 21:32:10
Prosentin ja prosenttiyksikön pitää tietää. Kertolasku pitää osata unissaankin.

niin pitääkin, mutta ei onnistu. Liikaa apukoululaisia peruskoulussa.

Ikuturson ehdotus "Liikuntaan telinevoimistelua, koordinaatiota ja tasapainoa vaativaa liikuntaa lisää ja juoksua pururadalla. Hapenottoa hapenottoa ja läskienpolttoa." on täydellinen osoitus täysin sadistisesta mielenlaadusta. Itse olen peruskoulussa ollut juuri tuontyyppisen liikuntasadismin kohteena ja lopputuloksena puhdas viha liikuntatunteja kohtaan. 🤬

Liikuntatuntien pitäisi olla aina viimeisenä, jolloin ei tule mitään suihkunöyryytyksiä. Sisällön tulisi olla sellainen, että jokainen voi valita mitä lajia (resurssien rajoissa) voi tehdä. Arvostelun tulisi perustua alussa mitattuihin kuntotesteihin niin, että arvosana riippuu tulosten kehittymisestä.

Matikassa ja muissakin aineissa tulisi sen läppärin ohella olla oppikirjat. Läppäriopiskelun huono puoli on, että pitää aina mennä erikseen etsimään laskukaavaa, mallia, kielioppisääntöä, sanaa, eli siis pois tehtävästä. Kirja ohessa, niin tarvittava sivu aina nähtävillä.

Lisäisin päässälaskua.

Quote from: AcastusKolya on 05.09.2023, 21:56:52
Ikuturson ehdotus "Liikuntaan telinevoimistelua, koordinaatiota ja tasapainoa vaativaa liikuntaa lisää ja juoksua pururadalla. Hapenottoa hapenottoa ja läskienpolttoa." on täydellinen osoitus täysin sadistisesta mielenlaadusta. Itse olen peruskoulussa ollut juuri tuontyyppisen liikuntasadismin kohteena ja lopputuloksena puhdas viha liikuntatunteja kohtaan. 🤬

Liikuntatuntien pitäisi olla aina viimeisenä, jolloin ei tule mitään suihkunöyryytyksiä. Sisällön tulisi olla sellainen, että jokainen voi valita mitä lajia (resurssien rajoissa) voi tehdä. Arvostelun tulisi perustua alussa mitattuihin kuntotesteihin niin, että arvosana riippuu tulosten kehittymisestä.

Meillä oli ala-asteella vastavalmistunut miesopettaja liikunnassa. Osasi olla taitava. Kun tehtiin telinevoimistelua, niin kaikki saivat tehdä taitojensa mukaan. Ja kömpelömpiä osallistettiin avustajina. Tukemaan toisten käsilläseisontoja, katsomaan urhonhypyssä (puolivoltti poikittaisen arkun yli) ettei kädet lipsahda arkun päältä jne. Ketään ei halveksittu eikä nöyryytetty. Minäkin olin joukkuepeleissä aivan täysin ulkona, mutta olin siinä porukassa, jotka pääsi kuudennen luokan joulujuhlassa näyttämölle tekemään voltteja.

Tiimityönä sitäkin tehtiin.

Mutta tässä tullaan taas siihen, että mistä saadaan tuhat tuollaista liikunnanopea Suomen eri ala-asteille? Ei mistään.

Ja hölkkä/juoksu/hapenotto ei ole liikuntaa vaan perusterveydestä ja jaksamisesta huolehtimista. Itse tulin tupakoivasta kodista ja hapenottoni oli aivan paska. Mutta jos en olisi koulussa joutunut juoksemaan en olisi varmaan missään juossut. Juokseminen vitutti, mutta tiesin, että se on tarpeellista.

-i-

Quote from: AcastusKolya on 05.09.2023, 21:56:52
Ikuturson ehdotus "Liikuntaan telinevoimistelua, koordinaatiota ja tasapainoa vaativaa liikuntaa lisää ja juoksua pururadalla. Hapenottoa hapenottoa ja läskienpolttoa." on täydellinen osoitus täysin sadistisesta mielenlaadusta. Itse olen peruskoulussa ollut juuri tuontyyppisen liikuntasadismin kohteena ja lopputuloksena puhdas viha liikuntatunteja kohtaan. 🤬

Liikuntatuntien pitäisi olla aina viimeisenä, jolloin ei tule mitään suihkunöyryytyksiä. Sisällön tulisi olla sellainen, että jokainen voi valita mitä lajia (resurssien rajoissa) voi tehdä. Arvostelun tulisi perustua alussa mitattuihin kuntotesteihin niin, että arvosana riippuu tulosten kehittymisestä.

Vähän samat kokemukset on liikuntatunneista. Ja eipä sitä sitten tullut paljoa harrastettuakaan kymmeneen vuoteen, kunnes salilla havaitsi että tämähän on ihan mukavaa hommaa, kun ei olla sellaisessa koulusta tutussa nöyryytysympäristössä. Sellainen kuvastus oli opettajanakin, ettei tiennyt edellisellä välkällä että missä liikuntatunti edes on, sekä siten kirjoitteli myöhästymislappuja kun mentiin väärään paikkaan. Puolet ajasta pelattiin jotain pallopelejä pakkeina nuorten-SM-tasoisten urheilijoiden nöyryytettävänä. Sellaista hevonpaskaa, jossa hyvät numerot sai sen perusteella, että oli jo valmiiksi huippu-urheilija ja ei kertaakaan unohtanut verkkareita. Vaan eipä estänyt tuota vasemmistolaista saamasta vuoden opettajan ja rehtorin titteliä pian koulusta lähtemisen jälkeen...

Ruotsi joutaa.

Uskonto on oppianeista tärkein. Paitsi että oppiaineen tuntimäärää pitäisi tuplata, täytyisi myös pitää huolta että uskonnon luonne olisi poikkioppiaineellinen. Esimerkiksi että äidinkielenkirjat käsittelisivät kristillisiä tekstejä ja näytelmiä, historiassa hahmotettaisiin Kaikkivaltiaan kädenjälki, ja biologian tunneilla elämää käsiteltäisiin skolastisesti eikä darwinistisesti.

Opettajat ovat alunpitäen pappissäädyn jäseniä. Uskonto on kaiken ymmärryksen ja sivistyksen ohjaava periaate. Jos koulussa ei tunnusteta kristinuskoa, siellä tunnustetaan jotain muuta, enemmän tai vähemmän hämärästi määriteltyä, uskoa.

Mikäli koulusivistys auttaa ja ohjaa ihmistä terveen ja totuudellisen jumalasuhteen saavuttamisessa, on kyseessä suurin lahja mikä ihmiselle voidaan antaa.

Ruotsin kielen merkitys Suomea sekä suomalaisuutta luodessa ja jäsentäessä oli niin valtava, että kansallismielisenä toivon sen jäävän pakolliseksi oppiaineeksi. Kansanedustajaani Keskisarjaa kiitän tämän mielipiteen popularisoimisesta ja normalisoimisesta hommalaisuudenkin viitekehyksessä.

Uskontojen opetus sen sijaan voisi sisällyttää muihin oppiaineisiin, kuten historiaan. Tunnustuksellisen uskonnon opiskelun voi kukin sitten hoitaa jossain muualla kuin peruskoulussa.

^Lapset saapuvat erilaiseen maailmaan kuin vanhempansa, isovanhempansa ja esi-isänsä. Saataisi olla virhe yrittää opettaa heitä elämään menneessä maailmassa. Siksi: ei pakkoruotsia.

Minä PALAUTTAISIN sellaisen joitakin vuosia opetusohjelmassa olleen (johon itsekin osallistuin) aineen, kuin kansalaistaito (1970-luvulla, jolloin ei Suomessa mamuja juurikaan ollut).

Jenkeissäkin on iät ja ajat ollut home economics, "home ec".

Meillä ovat sormi suussa arjen asioista niin vanhemmat kuin ne eroperheiden puolikkaan vanhemman saavat lapset.

Oman talouden pyörittämiseen löytyy apua vain kaupallisilta toimijoilta.

Korjatkaa mielellään, jos olen väärässä.

JOUKKO-OPPI TAKAISIN MATEMATIIKKAAN!

-i-

Quote from: Nikolas on 05.09.2023, 15:28:38

Tietääkseni peruskoulussa ei opeteta lainkaan joitain taitoja, jotka olisivat kaikille kansalaisille erittäin hyödyllisiä. Esimerkiksi talousasiat ovat tällaisia. Jos taloustaito olisi peruskouluissa pakollinen oppiaine, eikö se olisi hyvä asia? Matematiikan opetus voisi tukea taloustaidon opetusta hyvinkin paljon.

On aina hyvä tukeutua lähteisiin jos niitä löytyy. Ettei tarvitse kaikkea itse keksiä tai päätellä.

Quote

Rahoitusprofessori on huolissaan alan opiskelijoiden huonoista taloustaidoista – Edes korkojen laskeminen ei suju monilta

Professori Mervi Niskanen täyttää 60 vuotta ja iloitsee naisten ryntäyksestä rahoitusalalle. Huolta hänelle aiheuttaa alan opiskelijoiden heikko talousosaaminen, jonka yksi syy löytyy hänen mukaansa lukion pitkän matematiikan opetuksesta.

Mervi Niskasen yritysrahoituksen oppikirja on tuttu monelle rahoitusalaa opiskelleelle yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijalle. Teoksesta on otettu jo kahdeksan painosta.

Parinkymmenen vuoden korkeakoulu-uransa aikana Niskanen on opettanut lukuisia laskentatointa ja rahoitusta opiskelevia nuoria aikuisia.

– Oman tarkasteluni perusteella yliopistoon tulevat nuoret hallitsevat taloustaitoja keskimäärin melko heikosti. Tilanne ei ole kehittynyt merkittävästi parempaan suuntaan urani aikana.

Kansainvälisesti suomalaiset nuoret mielletään matemaattisilta taidoiltaan enemmänkin kärkikastiin kuin peränpitäjiksi. Niskanen on huolestunut nimenomaan taloustaidoista, sillä peruskoulussa ja lukiossa sekä taloustiedon kursseilla että matematiikassa on viime vuosiin asti keskitytty muuhun.

– Koulussa ei opeteta henkilökohtaisen talouden hallintaan liittyviä asiakokonaisuuksia. Kun opiskelijat tulevat Kauppakorkeakouluun, noin puolet heistä ei hallitse korkolaskuja. Kun edetään monimutkaisempiin asioihin kuten siihen, miten korot käyttäytyvät ja millaista lainaa kannattaa ottaa, osaajien määrä laskee selvästi.

Prosenttilasku on tärkeä kansalaistaito

Niskasen mukaan tuhannen taalan kysymys onkin se, miksi matemaattiset taidot eivät johda käytännön taitoihin.

– Olen seurannut omien lasteni kautta pitkän matematiikan opintoja: käsitellään asioita, jotka valmentavat etupäässä tekniikan tai luonnontieteiden opintoihin. Talousmatematiikka jää aika heikoille. Jos korkolaskut ovat opiskelijalle vaikeita, se kertoo yleisesti osaamistasosta. Korkolaskut eivät ole kovin vaikeita.

Haasteeseen on tartuttu vasta viime opetussuunnitelmassa. Pakollinen talousmatematiikan kurssi kuuluu nyt myös pitkän matematiikan kokonaisuuteen.

– Toivon mukaan tilanne korjaantuu. On tärkeä kansalaistaito osata laskea prosentteja, vaikka jostakin kumman syystä niin ei ole mielletty.

Niskasta on ilahduttanut alalle hakeutuvien naisten kasvava määrä.

– Kymmenisen vuotta sitten vuosikurssilla saattoi olla pari naista. Nyt heitä on melkein puolet.

Lähde: https://www.apu.fi/artikkelit/taloustaidot-heikot-nuorilla-yksi-syy-lukion-pitka-matematiikka

Mervi Niskanen on siis tehnyt saman havainnon kuin minä, mutta jutusta ilmenee että ongelma on peruskoulun lisäksi myös lukiossa ja yliopistossa.

Quote from: Siener on 06.09.2023, 15:55:28

Minä PALAUTTAISIN sellaisen joitakin vuosia opetusohjelmassa olleen (johon itsekin osallistuin) aineen, kuin kansalaistaito (1970-luvulla, jolloin ei Suomessa mamuja juurikaan ollut).

Kansalaistaito poistettiin vuonna 2000.

https://finlex.fi/fi/esitykset/he/2000/20000142

Sinällään kaikissa peruskoulun oppiaineissa on tärkeitä oppisisältöjä, mutta kaikilta ei niiden osaamista ole kohtuullista vaatia. Itse muuttaisin oppiainepalettia yhdistelemällä osan oppiaineista ja sitten niiden sisällä tarjoamalla oppijan kiinnostuksen ja motivaation mukaan vaihtoehtoja.

Matematiikan, uskonnon, elämänkatsomustiedon ja osan äidinkielestä yhdistäisin filosofiaksi; siis jälkimmäisistä lähinnä kriittistä ajattelua yms., sillä toki pitäisin äidinkielen ja kirjallisuuden myös erillisenä oppiaineena. Eri uskonnoista voisi lukea omina kursseinaan.

Biologian ja maantiedon, ympäristöopin, fysiikan ja kemian, ehkä terveystiedonkin, yhdistäisin luonnontieteeksi.

Pointtina on, että noista "mega-aineista" olisi yhteiset pakolliset minimivaatimukset, jotka liki jokainen pystyy omaksumaan kohtuuvaivalla, mutta sitten halutessaan ja resurssien riittäessä voisi oppivelvollinen lukea vaikka kuinka paljon lisää. Opetuksen tulisi tukea vaihtoehtoisia oppimistapoja (esimerkiksi joku voi hyvinkin haluta korvata pulpetissa istumisen yhdellä isolla työllä, jossa osoittaa opettajalle omaksuneensa kurssin oppisisällön - jotain tämänsuuntaista tiedän viime vuosituhannen puolella tapahtuneen).

Liikunnan on omasta mielestäni syytä olla jatkossakin pakollinen oppiaine, ainakin tietyssä laajuudessa, mutta ehdottomasti lähteä enemmän yksilön omista tarpeista ja toiveista kuin nykyään.

Quote from: AcastusKolya on 05.09.2023, 21:56:52

Liikuntatuntien pitäisi olla aina viimeisenä, jolloin ei tule mitään suihkunöyryytyksiä.

Tämän voisi ehkä toteuttaa siten että koulupäivän päättyminen porrastettaisiin lukujärjestykseen riittävän vahvasti, jotta kaikille luokille jäisi tilaisuus tällaiseen koulupäivän viimeiseen liikunnantuntiin. Tosin tästä seuraisi vääjäämättä että alkupäivästä liikuntatilat olisivat vajaakäytöllä.

Quote from: ikuturso on 06.09.2023, 16:12:31
JOUKKO-OPPI TAKAISIN MATEMATIIKKAAN!

-i-

EI!

Quote from: parpoltos on 06.09.2023, 17:03:35
Matematiikan, uskonnon, elämänkatsomustiedon ja osan äidinkielestä yhdistäisin filosofiaksi;

EI !!!

Quote... kriittistä ajattelua  ...

Kyllä! Nuorena vitsa väännettävä.

Quote from: Nikolas on 06.09.2023, 17:04:06

Tosin tästä seuraisi vääjäämättä että alkupäivästä liikuntatilat olisivat vajaakäytöllä.

Tämän voisi ehkä ratkaista siten että aamupäivän liikunnantuntia seuraisi aina hyppytunti. Hyppytunnin aikana koulun liikuntatilat eivät olisi minkään seuraavaksi saapuvan porukan käytössä. Tällaisen järjestelyn ansiosta lähellä koulua asuvat oppilaat voisivat käväistä vaikka kotona peseytymässä, ja muut ehtisivät peseytyä liikuntatilojen suihkuissa.

Quote from: Nikolas on 06.09.2023, 17:28:14

Quote from: Nikolas on 06.09.2023, 17:04:06

Tosin tästä seuraisi vääjäämättä että alkupäivästä liikuntatilat olisivat vajaakäytöllä.

Tämän voisi ehkä ratkaista siten että aamupäivän liikunnantuntia seuraisi aina hyppytunti. Hyppytunnin aikana koulun liikuntatilat eivät olisi minkään seuraavaksi saapuvan porukan käytössä. Tällaisen järjestelyn ansiosta lähellä koulua asuvat oppilaat voisivat käväistä vaikka kotona peseytymässä, ja muut ehtisivät peseytyä liikuntatilojen suihkuissa.

Miksi tarvitsisi? Jos haluaa istua hikisenä luokassa, niin siitä vaan. Toisaalta koulut voisi rakentaa niin että joukkuesuihkun sijaan on kaksikymmentä pukuhuone-vessa/suihku yhdistelmää jossa jokainen luokkalainen voi käydä itsekseen.

Quote from: Nikolas on 05.09.2023, 15:28:38
Tietääkseni peruskoulussa ei opeteta lainkaan joitain taitoja, jotka olisivat kaikille kansalaisille erittäin hyödyllisiä. Esimerkiksi talousasiat ovat tällaisia. Jos taloustaito olisi peruskouluissa pakollinen oppiaine, eikö se olisi hyvä asia? Matematiikan opetus voisi tukea taloustaidon opetusta hyvinkin paljon.

Kyllähän näitä kuului sekä kotitalouden, että yhteiskuntaopin oppimäärään. Tietysti opetuksen laatu ja määrä lienee varsin vaihtelevaa tässäkin jutussa. Toisille opetetaan silittämistä ja budjetointia, toisille pelkkää pullapaistamista ja SAK:n merkitystä. Monissa tapauksissa ei myöskään ole aikaa opettaa edes kaikkea sitä, mitä esimerkiksi köksäntunnilla olisi pitänyt opettaa....

 :)

Yksi asia mikä ärsyttää peruskoulussa:

Opiskelu on pakkotahtista. Tahti ei siis välttämättä ole kovin kova sinänsä, mutta oppilaita rangaistaan siitä, että opiskelevat asioita omaan tahtiin, siis muiden edellä.

Oppilas kuulemma todellakin voi saada Wilma-merkinnän esim. siitä jos tekee kirjan tehtäviä etukäteen ennen kuin tunnilla on päästy kyseiseen kohtaan.

Tämä on täysin järjetöntä ja rohkaisee oppilaita juuri päinvastaiseen suuntaan kuin mihin pitäisi.

Koulussahan ei oikeasti opi yhtään mitään ilman oma-aloitteista työntekoa. Oppilaita nimenomaan pitäisi kannustaa lueskelemaan oppikirjoja ja tekemään tehtäviä itsenäisestikin..

Pakollinen ruotsi vapaavalinnaiseksi. Vaihtoehdoksi muun oppiaineen lisäkursseja.
Samalla on poistettava kaikista tutkinnoista vaatimus ruotsin osaamisesta.
Korkeakoulututkinnoissa voisi edellyttää kahden vieraan kielen opintoja, esim englanti ja jonkun muun kielen alkeet (saksa/ranska/venäjä/ruotsi/viro/espanja jne)

Quote from: Atte Saarela on 04.12.2023, 14:02:08
Yksi asia mikä ärsyttää peruskoulussa:

Opiskelu on pakkotahtista. Tahti ei siis välttämättä ole kovin kova sinänsä, mutta oppilaita rangaistaan siitä, että opiskelevat asioita omaan tahtiin, siis muiden edellä.

Oppilas kuulemma todellakin voi saada Wilma-merkinnän esim. siitä jos tekee kirjan tehtäviä etukäteen ennen kuin tunnilla on päästy kyseiseen kohtaan.

Tämä on täysin järjetöntä ja rohkaisee oppilaita juuri päinvastaiseen suuntaan kuin mihin pitäisi.

Koulussahan ei oikeasti opi yhtään mitään ilman oma-aloitteista työntekoa. Oppilaita nimenomaan pitäisi kannustaa lueskelemaan oppikirjoja ja tekemään tehtäviä itsenäisestikin..

Aineita voisi olla enemmänkin ja kännykät pitää poistaa ja kaunokirjoitus palauttaa. Pakkoruotsi tietenkin vapaaehtoiseksi.

Ala-asteella tein ympäristöopin, bilsan, terveystiedon ym. tehtäväkirjasta tehtävät omin päin heti kun sain kirjan. Matikastakin tein kivoja juttuja puuhakirjan omaisesti. Ikinä siitä ei moitittu. En käsittänyt miksi pitäisi odottaa kuukausitolkulla, että pääsee tekemään jotain kirjan lopusta.

Toisaalta taas enkun ope oli kolmannella luokalla kertonut äidilleni, että olin ilmoittanut tunnilla, etten vielä ole siellä asti missä muu luokka. Opettaja oli kysynyt missä asti minä olen, ja olin ollut noin 30 sivua jäljessä muita.

Itseohjautuvuus ja omatahtisuus ei siis ole mikään uusi tämän päivän keksintö.

Poistaisin ruotsin. Takaisin @Emo toisin kaunokirjoituksen ihan ensimmäisenä. Käsialakirjoitus oli alaluokilla se kiva oppiaine. Oppilaat kirjoittelivat ja kuuntelivat samalla musiikkia.

Itseohjautuvuus eli INO teki minulle sellaisen stopin, että muistan sen ikuisesti. Yksi oppilas ei tuonut koko keväänä kaunokirjoitustaan nähtäväksi. Oppilaat saivat aina sivun tehtyään leiman ja kokosivat noita leimoja innokkaana. Tämä kakkosluokkalainen poika ei ollut sitten kiinnostunut leimosta.
Tajusin ihan kaksi viikkoa ennen lukukauden loppua, että ei prkl ei ainuttakaan kirjainta harjoiteltu, eikä yhtään sivua ole tehty.
Sitten teimme ne pakko-opinnolla valmiiksi mutta käsialan vahvistaminen kyllä jäi heikolle. Se siitä itseohjautuvuuden käsityksestä. Toistamiseen ei sellaista tapahtunut.

Kännykät ja ne tabletit heti komeroon. Tabletit eivät ole ikinä toimintakykyisiä. Pois!

Itse laskin matematiikan seuraavan vuoden laskutoimitukset aina kesäloman aikana. Muita lukuaineita en ikinä tehnyt yhtään enempää kuin määrätyt tehtävät. No, ruotsin ja saksan tehtäviä tein lukiossa omaan tahtiini etukäteen.

@Emo sinun 30 sivun jälkimatka on kyllä hyytävä. Omatahtinen ei toiminut sinunkaan kohdallasi. Lisätehtäviä saa aina halutessaan ja niitä kyllä pitää riittää vaikka kuinka paljon. Mutta jälkijunaan ei saa jäädä jumimaan.

Alaluokilla olin aika villi tapaus ja istuin usein jälki-istunnossa miettimässä tekemisiäni. Enemmän kiinnosti välitunnit ja koulumatkan kurvailut. Koulun aloittaessani olin vasta kuusivuotias ja oikea paikka olisi ollut leikkipuistossa kasvaminen koululaiseksi.

Tunnustuksellisen islamin opettamisen (verorahoin).

-i-

Silloin kun opettelin kaunokirjoitusta, niin meillä oli mustepullot ja mustekärkikynät, jotka piti aina kastaa sinne musteeseen.

Liikunnanopetuksen päätavoitteiden tulisi olla:

• Oppilaat eivät vahingossa opi vihaamaan liikuntaa.
• Oppilaat löytävät itselleen jonkin mielekkään tavan liikkua terveellisesti.
• Oppilaat oppivat millä tavoin liikunta voi edistää terveyttä ja pidentää elämän pituutta ja laatua.

^ Liikunta on kyllä yksi tärkeimmistä aineista.

Siihen ei tarvita mitään ihmeellistä varustelua perusjuttuihin ja tulee nostettua perse ylös penkistä.

Minkään hikiliikunnan ystävä en ikinä ole ollut ja vihaan hiihtoa. Mulle sopii pitkä kävely, joka on yhtä tehokasta arkiliikuntaa, kuin juoksu. Metsässä kävely vahvistaa selkää ja vastapuolta, kun joutuu pitämään tasapainoa yllä epätasaisella alustalla. Vaarana on hapen yliannostus ja uusien maisemien näkeminen.

Se, minkä poistaisin koulusta, ovat tietotekniikkaan liittyvät jutut. Nuoriso oppii ihan perusjutut muutenkin, alalle suuntautuvat oppivat ihan omalla ajalla koodaamaan jos haluavat.

Nykymaailmassa on häiritsevän paljon erilaisia tietokantoja, joita pitää oppia käyttämään. Joissain toimii tabulaattori kenttien välillä siirtymiseen, joissain yksikin väärä painallus tyhjentää koko sivun ja saa aloittaa alusta. Millä ihmeellä kouluissa voitaisiin muka opettaa kaikkien koodareiden mielenmaisemaa?

Kuinkakohan monta tietokantauudistusta on mennyt reisille ja kustannuksista piittaamatta?

Yo-kirjoituksiin kynä ja paperi, siinä oppii hahmottamaan tehtävän aivan eri tavalla.

^ Vitut tietotekniikkaan liittyviä juttuja sopii poistaa, kuka oikeasti nykypäivänä palkkaa sellaisen, joka ei tiedä mikä on Word ja Outlook? Aivan kuin sekään olisi vahingollista, että perus HTML Hello World tai Cad piirtäminen käydään läpi. Mutta se hevonpaska mitä opetetaan "koodaamisena" yritysmaailmassa tuntemattomalla Pythonilla, josta opettajakaan ei ymmärrä mitään, se saisikin mennä ja samalla myös noiden opettajat suoraan kortistoon.

Niin ja erityisesti se tietotekniikan sotkeminen muihin aiheisiin, kaikenmaailman tablettiopetus, etäopetukset ja vastaavat, siitä sopisi karsia tosissaan jo tänään. Kuka oikeasti oppii jollain opetusohjelmalla mitään, siellä se kyttää onko jokin sana tai kaava kirjoitettu täsmälleen oikein, eikä pätkääkään sitä onko oppilasta tajunnut että miten se lasketaan tai sanotaan.


Niin ja se liikunnan opettaminen, niin mitä jos sielläkin opetettaisiin liikkumaan? Niin kuin näin esimerkiksi edes ihan kävelemään eteenpäin kantapää edellä, niin ettei ole kumossa jatkuvasti? Entä jos siellä opetettaisiin kunnollinen tehokas juoksuaskel, eikä vain katseltaisi päältä kun lyhyellä askeleella tulee huono coopperin tulos? Tietävätkö edes puolet opettajista vastaavista mitään?

Ei kun oppilaat pitää laittaa saman tien sinne pelaamaan lätkää ja yrittämään pysyä pystyssä pakkina, vaikka ekaa kertaa olisi luistimet jalassa. Anna armias, jos jotain työtäkin pitäisi tehdä ja oikeasti opettaa jotain liikunnasta, saati sitten jos että pitäisi mietiä että kykeneekö edes läski oppilasta kyseiseen treeniin. On niin hiton paljon helpompaa vain laittaa kakarat kaukaloon kaatuilemaan, sekä selailla itse vain kännykkää.


Mutta mitä näillä ja monilla muilla vastaavilla on yhteyttä, niin valitettavan kyvyttömät, laiskat ja vasemmistolaiset opettajat. Sellaiset joille tärkeää ei ole se, että oppilaat oppisivat jotain oikeaa, vaan se että niistä opetetaan kunnon vasemmistolaisia ajatuksista riisuttuja byrokraattilappujen täyttäjiä.

Yleensä Hommalta löytyy tusinoittain niitä joiden mukaan kaikki palvelut täytyy lopettaa, työttömät tappaa ja verot pois.

Missä nämä nyt ovat? 4/5 mainituista aineista ei missään nimessä sovi säästökohteiksi, pakkoa vaan pakon perään.

Kaiken huippu on että puolet vaatii että ruotsinkin pitää olla pakollinen.

Ehkä se suurin ongelma tässä kysymysasettelussa on, että Ruotsia lukuunottamatta, peruskoulussa on huonosti aineita, joitka voisi kokonaan lopettaa. Voisiko montaa vähentää, niin ehkä, voisiko kännykät ja tabletit kieltää, niin todellakin ja voisiko opettajiksi palkata vasemmiston puoluekirjan sijaan osaamisen perusteella, niin niin ehdottomasti.

Mutta tarkoittaako tämä sitä, että esim. kotitalouden opettamisen voisi lopettaa maassa, jossa nuoret eivät ymmärrä talouden pyörittämisestä mitään ja hyvä jos osaavat tehdä makaronia, niin eipä tarkoita... Ruotsi sen sijaan, heikosti sillä mitään oikeasti tekee...