Toivottavasti kukaan ei suutu. Olen nainen enkä ole käynyt armeijaa, enkä tiedä siitä yhtään mitään.
Kuitenkin, nykyisin tehostetaan ihan kaikkea. Kun suuret ikäluokat eläköityivät, piti aueta paljon työpaikkoja. Eipä auennut, sillä buumerit tekivät työnsä tehottomasti. Käsittääkseni kaikilla aloilla tehdään nykyisin enemmän lyhyemmässä ajassa. MIlloin viimeksi asepalvelusta on tehostettu, vai onko kertaakaan?
Asepalvelus - jo sana palvelus on kummallinen, vaihtaisin sen aselajikoulutukseksi tai maanpuolustuskoulutukseksi - kestää puolesta vuodesta vuoteen. Lisäksi sen alkamisaika on toisinaan hankala nuorille, seuraavalle koulutusportaalle pääsee joskus vasta 2 vuotta myöhemmin.
Tiedän, että armeijassa opitaan vaativiakin taitoja, kuten lentämistä. Nämä erikseen. Mutta kuinka monta päivää armeija-ajasta käytetään ja oikeasti tarvitaan tietyn aselajin hallintaan? Tämä on kysymys, koska minulla ei ole mitään käsitystä vastauksesta. Arvelen kuitenkin, että tehostamisen varaa voisi olla.
Toinen asia mitä hämmästelen on se, miksi armeijan täytyy olla niin intensiivinen asia, että sen takia täytyy olla kaksi välivuotta opinnoista? Työuria on pyritty pidentämään, yhtenä keinona YO-todistuksen painoarvon lisääminen opiskelijavalinnoissa. Puolet ikäluokasta menee lukioon ja viettää YO-kirjoitusten jälkeen 2 kk tyhjänpanttina ennen kesää. Pääsykokeisiin ei tarvitse lukea, sillä suurin osa valitaan korkeakoulujen yhteishaussa YO-todistuksen perusteella. Mielestäni nuorten tulisi päästä heti kirjoitusten jälkeen maanpuolustuskoulutukseen (= ent. armeijaan).
Joku voisi sanoa, ettei varuskunnissa ole tilaa kaikille. Kyseenalaistan tämän vahvasti. Onhan kaikille niille abeille tilaa lukioissakin. Voisiko osan koulutuksesta, erityisesti kirjalliset osiot, pitää lukion tiloissa? Yksi ajatus voisi olla sellainenkin, että joistain maanpuolustustaidoista saisi lukion kurssin, eli ne voitaisiin osin aloittaa jo ennen kirjoituksia. Tietysti ampumaradoille täytyy mennä erikseen. Ihmettelen sitä, miksi siellä kasarmilla täytyy viettää kuukausitolkulla aikaa ampumaharjoitusten takia, vai onko niitä siellä joka ikinen päivä? Eikö kullekin nuorisoryhmälle voi varata aikaa ampumaradalta ja sitten viedä heitä bussikuljetuksella ampumaan? Näitä voitaisiin tehdä ajanvaraussysteemillä tehostetusti niin, että nuoret voisivat samaan aikaan käydä koulua tai töissä. Saahan koko ikäluokasta ajokortin suorittavakin osa liukkaan ratansa suoritettua, vaikka ratoja on melko vähän, eli sieltä varataan aika ja mennään harjoittelemaan. Nykyisin on kaikki nettiajanvaraukset ja muut, nuoriso voisi laitella sovellukseen, minä päivinä kävisivät aselajikoulutuksessaan ja milloin siviilikoulutuksessaan tai töissä.
Metsäharjoituksia en oikein ymmärrä. Tosipaikan tullen siellä varmaan juostaan ne täyspakkaukset selässä, käydään riukulassa ja syödään pakkiruokaa ihan harjoittelemattakin. Jos maastossa ryömimiseen liittyy erityisiä liikuntataitoja, näitä voidaan varmaan harjoitella samoin kuin kaikkia muitakin liikuntataitoja jo koulu-uran aikana. Kerrotaan, että pesäpallon tarkoitus on harjoittaa kranaatinheittoon.Näin ollen koululaiset harjoittelevat kranaatinheittoa ja alakoulussa, eikä tähän tietääkseni YK puutu lapsisotilasasiana. Samalla tavoin voitaisiin harjoitella tarvittavia liikuntataitoja tai vaikka puolijoukkueteltan pystyttämistä alakoulusta alkaen ikätasoisesti ja pelien muodossa. Partiossahan vastaavaa jo tehdäänkin.
Tavoitteena pitäisi mielestäni olla, ettei siviilikoulutukseen tulisi yhtä ainutta välivuotta. Maanpuolustuskurssin/aselajikoulutuksen pääosat suoritettaisiin keväällä (abit) ja kesällä (amikset), ja syksyllä/talvella ainoastaan ajanvarausjärjestelmän kautta niin, että samalla voi käydä siviilikoulutusta.
Olen puhunut tarkoituksella nuorisosta. Nykyään halutaan naiset armeijaan, mitä lähtökohtaisesti vastustan. Tällaisen tiivistetyn maanpuolustuskoulutuksen voisi kuitenkin mielestäni aivan hyvin tarjota kaikille sukupuolesta riippumatta. Niissä voisi olla myös eriytettyjä osioita kunnon, motivaation yms. mukaan ihan niinkuin peruskoulussakin eriytetään esim. liikunnan ryhmiä. Ketään ei simputettaisi eikä kiusattaisi, vaan kukin saisi kykyjään vastaavan koulutuksen. Jatkokurssit sitten todella motivoituneille.
Minun aikanani tappamista ei harjoiteltu tarpeeksi, ja kaikkea tarpeettomuutta oli liikaa. Olo oli kuin Charlie Wattsilla: 23 tuntia odottelua ja 1 tunti soittoa. En tiedä miten asiat nykyään ovat.
Ja se, että joutui tammikuussa inttiin, tarkoitti että tuli 2 välivuotta opiskeluihin.
Juuri tätä olen kuullut nuorisolta. Vävyehdokkaan ystävä kirjoitti keväällä -22, armeija alkoi vasta talvella, muistaakseni tammikuussa -23, ja hänelle määrättiin vastoin tahtoaan 12 kk. Näin ollen korkeakouluopintoihin pääsee syksyllä -24 eli kahden vuoden päästä. Järjetöntä haaskausta.
Kuulin nuorisolta myös, että 12 kk on nykyisin (vai onko se aina ollut) rangaistus motivaatiopuutteisille, eikä kunnia-asia hyvin pärjääville.
Tuosta odottelusta ja ihmettelystä olen myös kuullut ja siihen juuri ehdotan parannusta. Tappamiskoulutuksen nettiajanvaraus ei ollut mahdollinen vuonna 1978 eikä vuonna 1925, mutta nyt se olisi. Mikä oikeastaan estää?
Lalli, kuinka monta tuntia arvioisit harjoitelleesi tappamista?
Vuosi vuodelta koulutuksessa on keskitytty enemmän asiaan ja vähemmän turhiin asioihin. Palvelusaikoja on lyhennetty, nykyään ne on 165, 255 tai 347 päivää.
Ei asepalvelus välttämättä johda kahden vuoden välivuoteen. Välivuosi on kansantaloudellisesti ongelma, mutta maamme sijainti ja väkiluku on mitä on, joten asevelvollisuus on haitoista huolimatta perusteltu.
Maastoharjoitukset eivät ole vain "pakkiruuan syömistä ja maastossa ryömistä". Yksittäisen taistelijan harjaantumisen lisäksi niissä harjoittuu suurempien osastojen toiminta. Sinulla on ehkä turhan yksinkertainen käsitys sotilaallisesta maanpuolustuksesta, sillä asevelvollisia koulutetaan monenlaisiin tehtäviin eikä sodankäynti ole vain rynnäkkökiväärimiehen metsässä ryömintää - eikä sekään rynnäkkökiväärimiehen toiminnan vaatimuksia pidä väheksyä.
Kannattaa muistaa, että suomalainen sotilaskoulutus kestää kansainvälisen vertailun. Se on Ukrainassakin nähty.
Se mihin pitäisi kiinnittää huomiota on fyysinen kunto. Se on tärkeä asia myös maanpuolustuksen kannalta.
Quote from: Bona on 11.04.2023, 19:05:29
Lalli, kuinka monta tuntia arvioisit harjoitelleesi tappamista?
Suomen puolustusvoimat ei tapa ketään, se tuhoaa vihollisen taistelussa. Tappamista ei kuulemma kenenkään tarvitse harjoitella, taistelussa vihollisen tuhoaminen sujuu ihan luonnostaan kunhan hallitsee tarvittavat taistelumenetelmät.
Armeijassa yhtä tärkeää kuin itse aseiden käytön opettelu on sotilaiden yhteishengen rakentaminen. Sitä on vaikeaa tehdä, jos asepalvelus ei ole varusmiehille intensiivinen kokemus, jossa ei ole syytä keskittyä mihinkään muuhun, kuten siviilikoulutukseen. Siksi sodanajan palveluksessa sotilaat ovat samoissa yksiköissä pääasiassa entisten inttikaveriensa kanssa. Sanotaan, että isänmaallisuus saa miehet rintamalle, mutta taisteluoloissa moiset abstraktit arvot lakkaavat merkitsemästä, ja sen sijaan sotilaat taistelevat taistelutoveriensa puolesta. Jos sotilaat eivät koe olevansa ystäviä, armeija on suurissa vaikeuksissa. Tämä on yksi syy Venäjän heikkoon menestykseen Ukrainassa.
Kaikkia asevelvollisia ei ole käytännöllistä laittaa palvelukseen heti toisen asteen oppilaitoksesta valmistumisen jälkeen. Jokainen asevelvollisten saapumiserä tarvitsee varusmiesjohtajia, jotka ovat edellisen saapumiserän jäseniä. Siksi puolet asevelvollisista menee palvelukseen tammikuussa, puolet heinäkuussa. Se kieltämättä aiheuttaa ikäviä joutoaikoja, kun varusmiespalvelukseen menevät tai sieltä tulevat eivät heti pääse esimerkiksi yliopistoon, mutta joillekuille se on päinvastoin hyväksi. Minä valmistuin ylioppilaaksi kesäkuussa 2011 ja menin kuukautta myöhemmin varusmiespalvelukseen yhdeksäksi kuukaudeksi. En saanut opiskelupaikkaa ensimmäisellä yrittämällä, joten minulla olisi joka tapauksessa ollut välivuosi opintojen suhteen. Vuonna 2012 sain paikan, joten intin jälkeen minulla oli muutaman kuukauden tauko ennen yliopistoa, ja välivuoteni meni yhteiskunnan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.
Asepalveluksessa oli minullakin joutoaikaa turhautumiseen asti. Osittain syy oli henkilökuntapulasta, ja viimeisinä kolmena kuukautena joukkueeni järjesti joitakin ohjelmanumeroita itsenäisesti, kun mitään muuta ei ollut tehtävänä. Tällaista ei saisi päästää tapahtumaan.
Seuraavaksi vastaan lyhyesti seuraaviin kohtiin:
Quote from: Bona on 11.04.2023, 18:47:46Tiedän, että armeijassa opitaan vaativiakin taitoja, kuten lentämistä.
Ei opita. Kaikki lentäjät ovat upseereita eli saavat oppinsa Maanpuolustuskorkeakoulussa. Haastavin koulutus, jonka varusmiespohjalla voi saada, on laskuvarjojääkärikoulutus.
Quote from: Bona on 11.04.2023, 18:47:46Metsäharjoituksia en oikein ymmärrä. Tosipaikan tullen siellä varmaan juostaan ne täyspakkaukset selässä, käydään riukulassa ja syödään pakkiruokaa ihan harjoittelemattakin.
Maastoharjoitukset ovat yhtä paljon upseereita kuin varusmiehiäkin varten. Niissä he oppivat käytännössä suurten sotilasyksiköiden johtamista, ja se on tärkeää. Muuten käy kuin venäläisillä, jotka lähettävät sotilaat eteenpäin ja sitten ihmettelevät, kun ruoasta, polttoaineesta ja ammuksista tulee pulaa.
Quote from: Hae-won on 11.04.2023, 19:06:14
. Sinulla on ehkä turhan yksinkertainen käsitys sotilaallisesta maanpuolustuksesta
Minulla ei ole siitä mitään käsitystä :)
Hyvä, jos on tehostettu jo. Mutta jos saisi arvioita niistä tuntimääristä, niin näkisi, onko intensiivinen 347 päivää todella tarpeen vai ei.
Tiedän, että siviilissä ajokortti irtoaa useimmille alle 20 opetustunnilla ja kuorma-autokortti noin kymmenellä siihen päälle. Kuinka paljon kauemmin panssarivaunun ajamisen ja käytön opiskelu vie?
Quote from: Bona on 11.04.2023, 19:05:29
Lalli, kuinka monta tuntia arvioisit harjoitelleesi tappamista?
Lähikamppailua ei harjoiteltu ollenkaan. Pari ampumaleiriä, ja aika monta kertaa oltiin radalla ampumassa. Sitten oli metsäleirejä sun muuta, ja yleistä ryynäämistä kunnon parantamiseksi. Arvioisin, että 25% meni tappamishommiin ja niiden taustatoimintoihin.
Mutta olin autojoukoissa, ja me kuljeteltiin niitä tappajiksi harjoittelevia. Aikoinaan laskin, että mun 11 kuukautta olisi tehokkaalla ajankäytöllä tehty kolmessa kuukaudessa. Jos sen palvelusajan voisi virkaviivaistaa noin, ei tulisi yhtään välivuotta. Kertauksia voisi järjestää hiihtolomien aikaan, jotta talvihommat tulisivat tutuiksi.
Quote from: Bona on 11.04.2023, 19:20:46
Tiedän, että siviilissä ajokortti irtoaa useimmille alle 20 opetustunnilla ja kuorma-autokortti noin kymmenellä siihen päälle. Kuinka paljon kauemmin panssarivaunun ajamisen ja käytön opiskelu vie?
Kyse ei ole vain panssarivaunun ajamisesta, vaan sen asejärjestelmien käytöstä, viestintävälineistä, toiminnasta osana suurempaa joukkoa, joukon johtamisesta, käsiaseiden käytöstä, toiminnasta tilanteessa jossa vaunua pitää jotenkin huoltaa, jne.
Neuvostoliittolaisia vaunuja käyttävät ukrainalaiset panssarimiehet oppivat länsimaalaisten panssarivaunujen ajamisen nopeasti, mutta suuremman panssarijoukon toiminnan harjaantuminen vie aikaa.
En tiedä onko tehostamisen varaa, mutta en usko sitä olevan hirvittävän paljoa. Tehokkaan sotilasjoukon toiminnan harjaantuminen vie aikaa.
Quote from: Lalli IsoTalo on 11.04.2023, 19:23:22
Mutta olin autojoukoissa, ja me kuljeteltiin niitä tappajiksi harjoittelevia. Aikoinaan laskin, että mun 11 kuukautta olisi tehokkaalla ajankäytöllä tehty kolmessa kuukaudessa. Jos sen palvelusajan voisi virkaviivaistaa noin, ei tulisi yhtään välivuotta. Kertauksia voisi järjestää hiihtolomien aikaan, jotta talvihommat tulisivat tutuiksi.
Juuri näin! Korkeakoulut ja muut oppilaitokset voisi velvoittaa porrastamaan opiskelijoiden talvilomat/väliviikot. Yleensäkin maanpuolustukoulutus tulisi integroida muuhun koulutusjärjestelmään.
Mielestäni samalla voitaisiin ratkaisi siviilipalvelusasia niin, että tappamiskoulusten sijaan voisi hakemuksesta saada öljyvahinkojen torjunta tai suuronnettomuustilanteessa toimiminen tai väestön evakuointi -koulutukset tjsp. Jos joku anarkisti haluaisi näistäkin vielä kieltäytyä, niin en surisi vankeusrangaistustaan.
Suomessa on erinomainen varusmiespalvelus, joka kestää kansainvälisen vertailun.
Se on Ukrainassakin jo nähty, kuten tässäkin haastattelussa käy ilmi: https://www.youtube.com/watch?v=lTt8NFZh4e8
En myöskään lähtisi liikaa tehostamaan varusmiesaikaa. Elo rintamalla on paljolti kökkimistä, turhauttavaa paikasta toiseen ravaamista ja hermoja raastavaa odottelua. Niitäkin pitää harjoitella, joten ei ne intin odottelut, ryynäämiset ja sulkeiset tuhia ole.
Ja sitten se tärkein. Tositilanteessa joka äijä tarvitaan, ja nykyään joitain naisiakin. Oli sitten miten kömpelöntumpelo tahansa niin rintamalle on lähdettävä. Siksikään intistä ei pidä alkaa mitään rakettitiedettä tekemään.
Joskus tuntuu että armeijan tarkoitus ihmisten mielissä on jotenkin unohtunut. Liekö sodistamme on liian kauan. Helposti armeijan eri jutut voidaan nähdä vain uraa edistävä tekijänä.
Sodassa sotilaan tehtävä on tappaa vihollisia. Olen erittäin vanhakantainen naisten asevelvollisuuteen tässä, vaikka idea kuulostaa hienolta ja tasa-arvoiselta, mutta en oikein usko naissotilaista olevan paljoakaan hyötyä tositilanteessa jossain juoksuhaudan reunalla, jossa tankki ajaa päälle rutistaakseen. Anteeksi kaikki hienosti Puolustusvoimissa palvelleet naiset, mutta itse en usko siihen, että jossain tuollaisessa tilanteessa naiset pärjäisivät. On toki poikkeuksia. Okei ei tarvitse suuttua nyt mun mielipiteestä, olen vaan vanhakantainen siinä suhteessa että miehet keskimäärin ovat paremmin "luotuja" hakkaamaan lapiolla vihollissotilaan kallon hajalle kuin naiset.
edit: pilkku pois
Quote from: Bona on 11.04.2023, 19:05:29
Juuri tätä olen kuullut nuorisolta. Vävyehdokkaan ystävä kirjoitti keväällä -22, armeija alkoi vasta talvella, muistaakseni tammikuussa -23, ja hänelle määrättiin vastoin tahtoaan 12 kk. Näin ollen korkeakouluopintoihin pääsee syksyllä -24 eli kahden vuoden päästä. Järjetöntä haaskausta.
Kuulin nuorisolta myös, että 12 kk on nykyisin (vai onko se aina ollut) rangaistus motivaatiopuutteisille, eikä kunnia-asia hyvin pärjääville.
Vaikea uskoa. Intissä otetaan käsittääkseni nykyään erittäin hyvin huomioon varusmiesten toiveet esim. yksikön ja palvelusajan suhteen. Asepalveluksen pitää pysyä kilpailukyyisenä sivariin verrattuna, eikä se palvele ketään, että siellä pidetään porukkaa väkisin. Nykyään saa käsittääkseni myös aika helposti vapautuksen vaikka koko hommasta, kunhan satuilee sopivasti esim. paniikkihäiriöstä, äänistä pään sisällä tms.
Quote from: Mika on 11.04.2023, 19:36:59
Quote from: Bona on 11.04.2023, 19:05:29
Juuri tätä olen kuullut nuorisolta. Vävyehdokkaan ystävä kirjoitti keväällä -22, armeija alkoi vasta talvella, muistaakseni tammikuussa -23, ja hänelle määrättiin vastoin tahtoaan 12 kk. Näin ollen korkeakouluopintoihin pääsee syksyllä -24 eli kahden vuoden päästä. Järjetöntä haaskausta.
Kuulin nuorisolta myös, että 12 kk on nykyisin (vai onko se aina ollut) rangaistus motivaatiopuutteisille, eikä kunnia-asia hyvin pärjääville.
Vaikea uskoa. Intissä otetaan käsittääkseni nykyään erittäin hyvin huomioon varusmiesten toiveet esim. yksikön ja palvelusajan suhteen. Asepalveluksen pitää pysyä kilpailukyyisenä sivariin verrattuna, eikä se palvele ketään, että siellä pidetään porukkaa väkisin. Nykyään saa käsittääkseni myös aika helposti vapautuksen vaikka koko hommasta, kunhan satuilee sopivasti esim. paniikkihäiriöstä, äänistä pään sisällä tms.
Voi olla, että korona on lykännyt aloitusaikoja.
Kuulen näitä juttuja suoraan nuorisolta.
Jos mietitään lähes mitä tahansa ammattia, sen oppiminen edellyttää suunnilleen 6-12kk kokemusta kokopäiväisesti, että saadaan ammattilaisia. Kyllä sotataidoissakin harjoiteltava riittää. Parempi osaaminen=parempi puolustuskyky.
Armeijan koulutuksen laadussa voi olla kyllä kehitettävää, mutta koulutuksen kesto ja intensiivisyys ovat sopivia.
Ne opintojen väliajat mitä nuorille muodostuu, pitää tehdä töitä niin ei mene hukkaan.
Koko käsite siviilipalvelus on absurdi. Eihän sodan ajan tehtäviä voi eikä pidä kenenkään itse valita vaan sotilasjohto päättää kuka mihinkin tehtävään soveltuu. Terve nuorimies lähtee rintamalle, tarvittaessa pikakoulutuksella, jos pohjilla on vain siviilipalvelus.
Hullunkurisimpia ilmiöitä on, varsinkin venäjämielisten keskuudessa suosittu, "reservistä eroaminen". Mitäköhän silläkin yritetään oikein tavoitella? Mahdollisuutta sluibailla velvollisuuksista?
Sotatilanteessa kieltäytyjän paikka on betoniseinä. Ei edes vankila vaan seinä. Muu olisi yleisen taistelumoraalin kannalta tuhoisaa.
Quote from: justustr on 11.04.2023, 19:32:31
Elo rintamalla on paljolti kökkimistä, turhauttavaa paikasta toiseen ravaamista ja hermoja raastavaa odottelua. Niitäkin pitää harjoitella, joten ei ne intin odottelut, ryynäämiset ja sulkeiset tuhia ole.
Minusta tämä ei ole hyvä argumentti. Tositilanne on aina joka tapauksessa eri. Kyllä varmasti ilmatorjuntalottienkin hermojen piti kestää vaikka mitä, vaikkeivät olleet harjoittaneet hermojaan armeijassa.
Quote from: justustr on 11.04.2023, 19:32:31
Suomessa on erinomainen varusmiespalvelus, joka kestää kansainvälisen vertailun.
Se on Ukrainassakin jo nähty, kuten tässäkin haastattelussa käy ilmi: https://www.youtube.com/watch?v=lTt8NFZh4e8
En myöskään lähtisi liikaa tehostamaan varusmiesaikaa. Elo rintamalla on paljolti kökkimistä, turhauttavaa paikasta toiseen ravaamista ja hermoja raastavaa odottelua. Niitäkin pitää harjoitella, joten ei ne intin odottelut, ryynäämiset ja sulkeiset tuhia ole.
Ja sitten se tärkein. Tositilanteessa joka äijä tarvitaan, ja nykyään joitain naisiakin. Oli sitten miten kömpelöntumpelo tahansa niin rintamalle on lähdettävä. Siksikään intistä ei pidä alkaa mitään rakettitiedettä tekemään.
Sulkeisissa opetellaan sotimiseen tarvittava kulttuuri, jossa käskyjä noudatetaan HETI ja täsmällisesti.
Quote from: mökkihöperö on 11.04.2023, 19:54:16
Sulkeisissa opetellaan sotimiseen tarvittava kulttuuri, jossa käskyjä noudatetaan HETI ja täsmällisesti.
Ja jos tulee tasapeli ja mennään katsomaan kenen punkan pinkat on särmemmässä kunnossa, niin voitetaan varmasti.
Vaikka täällä nyt kuinka kehutaan kuinka hieno ja hiottu timantti on SA Int, niin oman kokemuksen mukaan siellä oli yli 50% ihan turhaa ilmaa.
Täällä jossain toisessa ketjussa joku nimimerkki kirjoitti erittäin huumoripitoisia tarinoita omasta inttiajastaan. Sai kyllä nauraa kun muistelin samanlaista kohellusta omalta ajaltani.
Mutta tämä saa nyt jäädä tämmöiseksi lyhyeksi mollaukseksi, ei ole minulla mitään suurta visiota miten se räkänokkien koulutus tulisi hoitaa jotenkin paremmin
Joillekin se reservin upseerin arvo on niin tärkeä että jos he eivät pääse ensin aukista rukkiin niin he hakevat rukin seuraavalle kurssille jolloin heidän palvelusaika pitenee.
Quote from: -PPT- on 11.04.2023, 20:11:08
Joillekin se reservin upseerin arvo on niin tärkeä että jos he eivät pääse ensin aukista rukkiin niin he hakevat rukin seuraavalle kurssille jolloin heidän palvelusaika pitenee.
Jälkirukki on varsin hyödyllinen mm. sellaisille jotka pyrkii sotilasuralle.
Mun opiskelu- ja inttirytmi menivät tällä tavoin: Aloitin heti lukion jälkeen yliopisto-opinnot, ja suoritin kursseja syksyllä. Menin inttiin tammikuussa sen ensimmäisen syyslukukauden jälkeen, ja olin 9kk. TJ0:n jälkeen heti syksyllä ehdin taas suorittaa joitain kursseja yliopistolla. En enää muista tarkkaan, mitä mahdollisia ongelmia joihinkin kursseihin ehkä liittyi. Varmaan jotkut syyskurssit olisivat edellyttäneet, että jotain olisi suoritettu kevätlukukaudella pohjalle. Joka tapauksessa, löysin kuitenkin suoritettavaksi joitain sopivia kursseja, ja ainakaan mun kohdalla intti ei häirinnyt opiskeluja mitenkään pahasti.
Olen sillä kannalla että intti pitää pyrkiä käydä omana aikana oman ikäisten kavereiden kanssa. Meinaan, se saattaa vituttaa mennä sinne joskus 25-vuotiaana kun jotkut kapparitkin ovat nuorempia.
Mutta joillekin elämäntilanne sanelee erilaiset ratkaisut. Esim ammattikoripalloilija Markkanen menee vasta nyt inttiin.
Oman aikani armeijassa pelattiin erilaisilla opetuksilla, jotka Ukrainan kautta ovat tulleet pelottavan oikeiksi, perinteinen sodankäynti siis. On jurinoita kuinka läskejä meistä osa on ja siksi kelpaamattomia puolustamaan maataan (mikä on jo lähtökohtaisesti täysin osaamattomien pellejen argumetointia ja paskaa koska tukevampikin osaa ampua ja vaikka räjäyttää miinan jne jne jne droonit jne jne, Ivan perkele lopeta jo trollaus ;D), ja vastauksia ties miten mutta nyt opittu totuus näyttää että kaikkia tarvitaan, kuten Pekka Toverikin mainitsi kaikille löytyy hommia (jeps naurakaa RUS koska me nauramme teille).
Meillä on hyvä armeija, jota on järkevää kehittää entistä murskaavampien panssarivahvisteisten armeijakärkien suuntaan joita tykistö ml raskaat ja kauaskantavat raketinheittimet tukevat sekä ilmavoimat jotka kantavat aina tarvittaessa risteilyohjuksia ja jotka iskevät kauas, tarkasti ja todella kovaa.
Valtion tietenkin pitää huomioida asepalvelus opiskelun suhteen joka jo nyt huomioidaan kuten oman lapsen kohdalta tänään huomasin, jos on aikatauluissa ongelmia valtio/PV korjaa ja jos ei saa korjata niin muutetaan systeemiä-PV kuulolle :), koska meidän puolustusvoimat on meitä suomalaisia varten eikä mitään muuta, ja niin onkin näin toiminut toisin kuin itänaapurissa varmaan ikinä.
QuoteHaastavin koulutus, jonka varusmiespohjalla voi saada, on laskuvarjojääkärikoulutus.
(lainaus jäseneltä Tragedian synty)
Pääsin lukion jälkeen soveltuvuuskokeista läpi vapaaehtoisena,,Rannikkojääkäri koulutukseen,,LJK oli meidän mielestä porukka tuliaispusseja jotka hyppäsivät jostain ,,kunto+suorittaminen todettiin ns. vastasissileirillä 1983 Kajaanin lähistöllä. LJK;n miehillä ei ollut mitään jakoa.
Quote from: Nissemand on 11.04.2023, 20:04:50
Quote from: mökkihöperö on 11.04.2023, 19:54:16
Sulkeisissa opetellaan sotimiseen tarvittava kulttuuri, jossa käskyjä noudatetaan HETI ja täsmällisesti.
Ja jos tulee tasapeli ja mennään katsomaan kenen punkan pinkat on särmemmässä kunnossa, niin voitetaan varmasti.
Vaikka täällä nyt kuinka kehutaan kuinka hieno ja hiottu timantti on SA Int, niin oman kokemuksen mukaan siellä oli yli 50% ihan turhaa ilmaa.
Täällä jossain toisessa ketjussa joku nimimerkki kirjoitti erittäin huumoripitoisia tarinoita omasta inttiajastaan. Sai kyllä nauraa kun muistelin samanlaista kohellusta omalta ajaltani.
Mutta tämä saa nyt jäädä tämmöiseksi lyhyeksi mollaukseksi, ei ole minulla mitään suurta visiota miten se räkänokkien koulutus tulisi hoitaa jotenkin paremmin
No jos vertaat esimerkiksi sitä, miten armeijatyylillä saadaan komppanian verran ukkoja sängystä pihalle oikeat varusteet mukana, kuuntelemaan ohjeita, siihen miten sama prosessi tapahtuisi työelämässä tai koulussa, niin siinä on ajankäytössä moninkertainen ero armeijan hyväksi.
Se on sitten toinen juttu, että armeijassa on aina kiire odottamaan, mutta kyllä sulkeistyyppisellä koulutuksella on huomattavasti helpompaa ohjata isoja ihmisjoukkoja nopeasti oikeaan paikkaan, tekemään oikeaa asiaa.
Muoks. Sille on syynsä, miksi jostain Rooman legioonista asti kaikkien pätevien sotajoukkojen koulutuksessa on ollut sulkeiset mukana, vaikka toki taisteluharjoitukset tärkeimpiä.
Quote from: BarkAtTheMoon on 11.04.2023, 20:32:05
On jurinoita kuinka läskejä meistä osa on ja siksi kelpaamattomia puolustamaan maataan (mikä on jo lähtökohtaisesti täysin osaamattomien pellejen argumetointia ja paskaa koska tukevampikin osaa ampua ja vaikka räjäyttää miinan jne jne jne droonit jne jne, Ivan perkele lopeta jo trollaus ;D)
Viime päivinä twitterissä useampi ammattisotilas on korostanut fyysisen kunnon merkitystä. Kyse ei ole siitä osaako ampua vai ei, vaan siitä, että pitäisi kyetä ampumaan myös fyysisesti rasittuneena. Lihavuus ja huono kunto ovat myös haitaksi siviilielämässä.
Quote from: Nissemand on 11.04.2023, 20:04:50
Ja jos tulee tasapeli ja mennään katsomaan kenen punkan pinkat on särmemmässä kunnossa, niin voitetaan varmasti.
Nykyään pinkkojen teosta on luovuttu monessa paikkaa.
Maastoharjoituksissa olennaista on myös kantahenkilökunnan harjoittelu, kun järjestetään esim prikaatin verran miehiä puolustusasemiin, huolto näille jne.
Quote from: Tragedian synty on 11.04.2023, 19:18:46
Quote from: Bona on 11.04.2023, 18:47:46Tiedän, että armeijassa opitaan vaativiakin taitoja, kuten lentämistä.
Ei opita. Kaikki lentäjät ovat upseereita eli saavat oppinsa Maanpuolustuskorkeakoulussa. Haastavin koulutus, jonka varusmiespohjalla voi saada, on laskuvarjojääkärikoulutus.
Tähän korjaus. Kaikki sotilaslentäjät aloittavat uransa varusmiehinä lentoreserviupseerikurssilla. He saavat varusmiespalveluksen aikana alkeislentokoulutuksen, joten armeijassa tosiaan voi oppia varusmiehetkin lentämistä! Lentoreserviupseerikurssin jälkeen on mahdollista pyrkiä Maanpuolustuskorkeakouluun ohjaajalinjalle.
Quote from: justustr on 11.04.2023, 20:13:32
Quote from: -PPT- on 11.04.2023, 20:11:08
Joillekin se reservin upseerin arvo on niin tärkeä että jos he eivät pääse ensin aukista rukkiin niin he hakevat rukin seuraavalle kurssille jolloin heidän palvelusaika pitenee.
Jälkirukki on varsin hyödyllinen mm. sellaisille jotka pyrkii sotilasuralle.
Toisaalta taas esim. Maanpuolustuskorkeakouluun upseeriopintoihin pääsee vaikka ei olisikaan käynyt rukkia. Aukki ja erillinen joukkueenjohtajakurssi riittävät nykyään.
Quote from: Hae-won on 11.04.2023, 20:42:54
Quote from: BarkAtTheMoon on 11.04.2023, 20:32:05
On jurinoita kuinka läskejä meistä osa on ja siksi kelpaamattomia puolustamaan maataan (mikä on jo lähtökohtaisesti täysin osaamattomien pellejen argumetointia ja paskaa koska tukevampikin osaa ampua ja vaikka räjäyttää miinan jne jne jne droonit jne jne, Ivan perkele lopeta jo trollaus ;D)
Viime päivinä twitterissä useampi ammattisotilas on korostanut fyysisen kunnon merkitystä. Kyse ei ole siitä osaako ampua vai ei, vaan siitä, että pitäisi kyetä ampumaan myös fyysisesti rasittuneena. Lihavuus ja huono kunto ovat myös haitaksi siviilielämässä.
Quote from: Nissemand on 11.04.2023, 20:04:50
Ja jos tulee tasapeli ja mennään katsomaan kenen punkan pinkat on särmemmässä kunnossa, niin voitetaan varmasti.
Nykyään pinkkojen teosta on luovuttu monessa paikkaa.
Oikeassa tilanteessa kuten toisessa maailmansodassa etulinjan rintamajoukkojen määrä on hämmästyttävän pieni verrattuna huoltoon jne, muistaakseni 1:5 suhde karkeasti aika lailla sama kuin olin ite armeijassa 80/90-luvun vaihteessa, ja muut kuin etulinjan joukot (tunnen myös ainakin yhden tukevan ja valtavan kovassa fyysisessä kunnossa olevan) voivat olla melkein mitä vaan kun hommat hoituu, kun reservissä on etulinjan porukkaan toinen mokoma niin voidaan spekuloida paljonko Naton jäsenenä pitäisi olla etulinjan joukkoja, oiskohan joku 8 mekanisoitua/panssariprikaatia eli joku 40 000 miestä jos mukana Ruotsi ja Norja sekä muut Nato-maat? Itse arvaan että vähemmän, koska mukana ovat myös Puola yms maat
Kyllähän jotkut asiat armeijassa voivat tuntua hölmöiltä mutta kyllä niillä aina joku järjellinen selitys on kun älykkäät henkilöt ovat niitä vuosisatojen kuluessa kehittäneet.
Quote
X
The Roman legionary fought first and foremost with his contubernium, the basic eight man unit of the Roman army.[19] The men of the same contubernium fought, slept, ate, and trained together. This strong sense of camaraderie gave Roman legionaries a sense of pride and kept them fighting on the battlefield.
X
https://en.wikipedia.org/wiki/Legionary (https://en.wikipedia.org/wiki/Legionary)
Quote
X
The use of a furca by soldiers was established by Marius. This was a stick with a forked end that allowed the soldier to carry around his equipment more easily. Within a sarcina tied at the end of the furca, the soldier would most likely carry his sagum (cloak that acted as a blanket), a kettle or pot, replacement straps, shaving items, and rations. Once packed, the furca was slung over the shield and fastened to their back, inspiring the nickname "Marius' Mules". The result of implementing this method of individually carrying weight allowed Marius to reduce the number of wagons, animals, and slaves that must be brought on army trains.
X
https://en.wikipedia.org/wiki/Roman_army_of_the_late_Republic (https://en.wikipedia.org/wiki/Roman_army_of_the_late_Republic)
Kyse ei ole pelkästään siitä, miten varusmiespalvelus ja sen aloitus- ja lopetusajat saataisiin mahdollisimman tehokkaasti palvelemaan varusmiesten ja sittemmin reserviläisten siviilielämän tarpeita ja -ajankohtia.
Suomen puolustus perustuu reserviläisiin ja varusmiehiin. Reserviläisiä saadaan jo nykyään käskytettyä nopeammin riviin kuin vielä joitain vuosia sitten, mutta varusmiehillä on silti roolinsa myös erittäin nopeassa tilannekehityksessä ja valmiusjoukoissa.
Kärjistetysti ilmaistuna; ilman varusmiehiä kuorma-autot ja panssarivaunut eivät liiku, sotilaskohteita ei vartioi kukaan, hornetteja ei huolla kukaan, miinalaivat ja ohjusveneet eivät purjehdi ja operoi, tykistön kranaatteja ei kanna kukaan, miinoitteita ei rakenna kukaan. Muun muassa kaikki huolto nojaa vahvasti varusmiehiin.
Suomen ammattiarmeija ei sisällä käytännössä yhtään miehistötason tehtäviä. Ne, eli määrällisesti ylivoimaisesti lukuisimmat tehtävät hoitavat varusmiehet. Niin normaalioloissa, valmiutta kohotettaessa kuin nopeassa tilannekehityksessä. Toimiakseen kunnolla määrällisesti pieni ammattiarmeija tarvitsee kipeästi varusmiehiä ja reserviläisiä.
Huomatkaa, että Puolustusvoimat on poikkeusolojen organisaatio. Sen tehtävä on alueellisen koskemattomuuden turvaaminen. Varusmieskoulus ei ole itsetarkoitus vaan väline tuon tehtävän täyttämiseksi. Siksi Suomen kasarmeilla pitää olla riittävä määrä varusmiehiä 24/7/365 eikä vain silloin, kun se kunkin yksilön omiin aikatauluihin parhaiten sopisi käydä opiskelemassa tappamista tai telakuorma-auton ajelua.
Quote from: Bona on 11.04.2023, 19:05:29
Juuri tätä olen kuullut nuorisolta. Vävyehdokkaan ystävä kirjoitti keväällä -22, armeija alkoi vasta talvella, muistaakseni tammikuussa -23, ja hänelle määrättiin vastoin tahtoaan 12 kk. Näin ollen korkeakouluopintoihin pääsee syksyllä -24 eli kahden vuoden päästä. Järjetöntä haaskausta.
Kuulin nuorisolta myös, että 12 kk on nykyisin (vai onko se aina ollut) rangaistus motivaatiopuutteisille, eikä kunnia-asia hyvin pärjääville.
Jos kirjoittaa keväällä ja käy kutsunnoissa ja kuulee varusmiespalvelun alkavan keväällä -23, niin jos paperit ja pääsykokeet on kunnossa, korkeakoulussa voi vetää täysillä syksyn ja ilmoittautua kevääksi poissaolevaksi intin vuoksi. Jos ottaa opiskelijakämpän syksyllä ja on asunut siinä vähintään 3 kk ennen palvelukseen astumista, niin valtio maksaa intin ajan kämpän vuokran eikä sitä tarvitse luovuttaa pois. Sitten intin jälkeen vaan takaisin kevätlukukaudelle. Joitain syys-kevät jatkuvia kursseja joutuu ehkä jättämään ekana vuonna pois, mutta suurin osa kursseista opiskellaan 4-5 periodina lukuvuoden aikana, eli 1 ja 2 periodin syksyllä voi opiskella ihan sata lasissa.
Pitkät palvelusajat iskevät myös, jos menee upseerikoulutukseen.
Itse menin inttiin heti lukion jälkeen kesäkuussa, palvelin 330 vrk, kävin aliupseerikoulun ekan puolikurssin ja siitä reserviupseerikouluun.
Tuo polku antoi hyvin perspektiiviä sille, miksi on metsäleirejä ja sulkeisia ja jotain simputuksensorttista. Sotilaan pitää oppia toimimaan ehdoitta. Vaikka upseeri antaisi huonon käskyn, niin senkin noudattaminen joukkona on parempi kuin sarja "parempia ehdotuksia" ja parviälysessio miehistöltä. Vastaavasti upseerin pitää oppia kuljettamaan joukkoja jalan ja motorisoituna paikasta toiseen, suunnistaa, katsoa leiripaikat, vartiopaikat, miettiä ampumasektorit jne.
Poteron kaivuu ja linnoittautuminen maastoon on tärkeätä. Ryömiminen on tärkeää. Pitää ymmärtää, että kun nostat sen kypärän mättään takaa ja kurkistat, joku voi sen jälkeen kurkistaa päässäsi olevasta rei'ästä läpi. Maastoutuminen käskystä, rynnäköinti käskystä avorivissä toisen vierestä ampuen eikä toisen selkään ampuen...
Jos kaikki tehdään kunnolla, niin kyllä siinä aikaa kuluu. Ja hyvä niin.
Armeija on kokonaisuus, ei tankinajotaito ja visiitti ampumaradalla ja sotataidon kurssi korkeakoulussa. Se on intti,... intti, tiätsä.
-i-
Heh, tämä on aihe josta äijät mielellään kertovat tarinoita. :)
Quote from: Bona on 11.04.2023, 18:47:46
MIlloin viimeksi asepalvelusta on tehostettu, vai onko kertaakaan?
Asepalvelusta on tehostettu lukuisia kertoja eli käytännössä lyhennetty ja intensifioitu.
Palveluksen kestosta on käyty keskustelua lähes aina ja sitä on ajan saatossa lyhennetty. Lyhyimmillään se on nykyään 165 päivää eli puolisen vuotta. Tämä tosin alkaa jo olemaan vaarallisuuden rajamailla tositilanteen tullen. Puolen vuoden koulutus kun ei välttämättä riitä kaikille omaksua se mitä pitäisi hallita sotatilanteessa.
QuoteTämä on kysymys, koska minulla ei ole mitään käsitystä vastauksesta. Arvelen kuitenkin, että tehostamisen varaa voisi olla.
Itse en usko olennaiseen tehostamiseen. Jokainen palveluksen tehnyt tietää mitä pölvästejä kansamme keskuudessa oikeasti on. On suorastaan hämmästyttävää, miten typeriä ihmisiä tapaa armeijan aikana. Kyse on kirjaimellisesti kundeista, jotka eivät osaa sitoa edes kengännauhojaan kun aloittavat asepalveluksen. Tällaisten kanssa on vain kärsittävä ja heille pitää suoda aikaa oppia. Hitaimman mukaan edetään ja se on vain hyväksyttävä.
QuoteYksi ajatus voisi olla sellainenkin, että joistain maanpuolustustaidoista saisi lukion kurssin, eli ne voitaisiin osin aloittaa jo ennen kirjoituksia.
Ainahan voi keksiä tehostamistoimia, mutta asepalveluksen pointti ei ole olla pikakurssi maanpuolustuksessa vaan se käsittää paljon muutakin.
Ennen kaikkea se on paikka, jossa pojat kasvavat ja aikuistuvat miehiksi. Koulutuksen pilkkominen siviilipuolelle lukioon tms. ei aja tätä asiaa koska se ei synnytä ryhmähenkeä eikä pakota kundeja mukavuusalueensa ulkopuolelle. Armeijan olennaisia ajatuksia on nimenomaan itsensä haastaminen ja henkisen kestokyvyn rakentaminen ikävien asioiden lomassa. Tätä henkistä kasvamista ei voi liikaa korostaa ja se tapahtuu vain porukassa, jossa kaikki ovat samassa jamassa ja joutuvat suoriutumaan yhdessä.
Sodastahan ei tulisi mitään jos miehet olisivat nykyteinien kaltaisia lespaavia sipsukoita, jotka hajoavat heti ensimmäisen vastoinkäymisen myötä. On parempi että vastoinkäymiset on koettu rauhan aikana hallituissa olosuhteissa armeijan leivissä ja pojat pääsevät karaistumaan miehiksi ennen rintamalle menoa.
QuoteEikö kullekin nuorisoryhmälle voi varata aikaa ampumaradalta ja sitten viedä heitä bussikuljetuksella ampumaan?
Rynnäkkökivääri on erinomaisen vaarallinen laite ja sen käyttäminen edellyttää kuria ja tottelevaisuutta, jota harjoitellaan armeijassa. Kapinoitsijat joille kuri ei sovi, passitetaan kotiin kasvamaan (nähty on). Ampumiset tapahtuu siis vasta tällaisen epäsuoran esikarsinnan jälkeen.
Satunnaisen lukionuorison vieminen ampumaradoille räiskimään johtaisi väistämättä haavereihin ja kuolemiin. Niitä tapahtuu välillä nytkin, mutta voit varmaan kuvitella mitä onnettomuusriski olisi, jos rambomielisille lukiopennuille annettaisiin sarjatuliase, muslimeista puhumattakaan.
QuoteMetsäharjoituksia en oikein ymmärrä. Tosipaikan tullen siellä varmaan juostaan ne täyspakkaukset selässä, käydään riukulassa ja syödään pakkiruokaa ihan harjoittelemattakin. Jos maastossa ryömimiseen liittyy erityisiä liikuntataitoja, näitä voidaan varmaan harjoitella samoin kuin kaikkia muitakin liikuntataitoja jo koulu-uran aikana.
Ei oikeastaan. Metsäharjoituksissa toimitaan vaihtelevan kokoisissa ryhmissä täysillä varusteilla ja mukana on muutakin kalustoa. Käytännössä tällaisen järjestäminen koulun puitteissa on logistisesti mahdotonta. Metsäharjoituksen eli ns. ampumaleirit saattavat myös sisältää kovilla harjoittelua. On selvä, ettei sitä voida ujuttaa sisään johonkin lukion jumppatuntiin.
QuoteTavoitteena pitäisi mielestäni olla, ettei siviilikoulutukseen tulisi yhtä ainutta välivuotta.
Moni nuori vielä pohtii koulutustaan kun armeija kutsuu joten se ei suinkaan kaikilta vie aikaa koulutuksesta. Toisaalta, armeijakin on koulutusta ja moni löytääkin siitä myös uransa kun asepalvelus on tehty.
Välivuodet eivät tosiasiassa ole mikään kansantaloudellinen ongelma. Yksi vuosi pitkässä elämässä on täysin yhdentekevä eikä se ratkaise työuraa suuntaan tai toiseen. Suomessa ylikoulutetaan ihmisiä jo nyt, joten koulutuksen pakonomainen lisääminen tai aikaistaminen ei aja mitään asiaa. Se tarkoittaisi vain yhä enemmän turhautuneita nuoria työttömiä.
Toisaalta armeija myös kasvattaa työelämään ja se opettaa sosiaalisia taitoja. Armeijan jälkeen työelämän ikävyydet ovat aika kevyttä tavaraa. Voi jopa olla että työura on mukavampi ja pitempi armeijan käyneillä kun mammanpojilla, jotka vain keskittyvät itseensä ja voivottelevat rankkaa kohtaloaan.
Asevelvollisuus muuttuu hiljalleen ajan saatossa aseistuksen muuttuessa, mutta kokonaisuutena se on kohtalaisen hyvin mietitty läpi. Sen rakenteessa pitää myös huomioida varsin kirjava miehistö ja se tosiasia, että kaikilla ei ole samoja henkisiä kykyjä tai käden taitoja. Tehottomuutta tulee siten väistämättä mukaan, mutta toisaalta, miksi kaiken pitäisi olla niin helvetin tehokasta.
Muutama ehdotus puolustuvoimien kehittämiseen.
Miehistön aika varusmiespalveluksessa on niin lyhyt että se on käytännössä pelkkä koulutuspalvelus eikä valmiina sotilaana palvelemista. Valmiina sotilaana palvellaan käytännössä vasta kertausharjoituksissa ja niihin kutsutaan vain osa per vuosi ja osaa ei kutsuta koskaan.
Vanhat palvelusajat voisi ottaa takaisin eli miehistölle 240 vrk ja johtajille 330 vrk. Tai hetkinen. Pistetään ronskisti lisää aikaa varusmiespalvelukseen niin että miehistöllä on 12 kuukautta ja johtajilla 15 kuukautta.
Tässä ajassa saisi varusmiespalvelus ei olisi pelkkää koulutusta, vaan siinä olisi loppupäässä ylläpitävää harjoitusta. Miehistölle niin että viimeiset 2 kk olisi taitoja ylläpitävää harjoitusta minkä jälkeen siirrytään reserviin.
Mitä muuta?
Varusmiehille päivärahojen korotus niin että sillä saa muutakin kuin munkkikahvit tai tupakkaa. Suuruusluokka vaikka se minkä on Kelan peruspäiväraha. Jos palvelus jatkuu sitten korotus.
Kertausharjoituksia useammin ja isommalle osalle reserviä. Kertausharjoituksiin osallistuville isompi päiväraha ja reserviläisraha.
Reservin miehistölle ja johtajille mahdollisuus hakea vapaaehtoiseen palkalliseen palvelukseen. Se olisi eräänlainen palkallinen sopimusreservi jossa ollaan työsuhteessa 6-12 kk. Tällainen on nytkin olemassa sopimussotilaan nimikkeellä mutta ero on siinä että sopimussotilas yleensä jatkaa kanta-aliupseerikouluun tai kadettikouluun. Tässä systeemissä palataan reserviin sen jälkeen kun työsuhde on ohi. Tässä mitä minä ehdotan, olisi kyseessä yleinen värväyskanava vapaaehtoisille reserviläisille. Vanhassa kielekäytössä oli termi "värvätty" mikä taisi tarkoitta henkilöä joka hakeutui vapaaehtoisena sotilaaksi.
Vapaaehtoisille reserviläisille, jotka haluavat NATO-tehtäviin, niille olisi oma rekrytointikanava. Nämä varmaan valittaisiin samoilla periaatteilla kuin YK-joukkoihin pyrkivät. Tämä on varmaaankin nyt tulossa.
Reserviläisille tulee tarjota mahdollisuus ylläpitää ampumataitoa omalla ajalla. Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos osoittaisivat paikat joihin reserviläiset voivat mennä ylläpitämään ampumataitojaan. Toimisiko Sveitsin malli eli annetaan reserviäiselle pyssy ja paukut mukaan kotiin, vai pitäisikö pyssy ja paukut pitää armeijan ja rajan säilytyksessä?
Kaluston hankintaa niin että kalusto pysyy ajan tasalla ja käyttökunnossa. Käytöstä poistuvien tilalle tarkoituksenmukaiet härvelit. Vanhat myyntiin tai lahjoitukseen jos ovat käyttökunnossa mutta itselle tarpeettomia.
Huoltovarmuuden takia pitäisi olla enemmän omaa aseiden, ammusten, ja muiden sotilashärveleiden tuotantoa sekä alihankintaa. Tätä tulisi olla joko omaan käyttöön tai myös muita NATO-maita varten. Näitä tuotteita myytäisiin myös NATO:n ulkopuolisille maille jotka haluavat ostaa niitä.
Puolustusbudjettiin tuntuva korotus sekä määrällisesti että suhteellisesti. Ei anneta amerikkalaisille syytä motkottaa puolustusbudjetin pienuudesta.
Rajavartiolaitos on sisäministeriön alainen mutta voisi sitä kommentoida tässäkin ketjussa. Sinnekin kunnon resurssit että rajavalvonta toimii koko ajan.
Quote from: Totti on 11.04.2023, 22:22:24
Ennen kaikkea se on paikka, jossa pojat kasvavat ja aikuistuvat miehiksi.
No jaa. Ulkomaalaiset pojat kasvavat ja aikuistuvat miehiksi ihan hyvin. Ovatko suomalaiset pojat jotenkin biologisesti inferiorisia ulkomaalaisiin nähden, jonka takia suomalaiset pojat tarvitsevat valtion järjestämää sotilaskoulutusta aikuistuakseen?
Myös terveyden takia vapautetut suomalaiset pojat aikuistuvat vaikkeivat he suorita asepalvelusta.
Quote from: Totti on 11.04.2023, 22:22:24
Välivuodet eivät tosiasiassa ole mikään kansantaloudellinen ongelma. Yksi vuosi pitkässä elämässä on täysin yhdentekevä eikä se ratkaise työuraa suuntaan tai toiseen. Suomessa ylikoulutetaan ihmisiä jo nyt, joten koulutuksen pakonomainen lisääminen tai aikaistaminen ei aja mitään asiaa. Se tarkoittaisi vain yhä enemmän turhautuneita nuoria työttömiä.
Välivuodet ovat ongelma, sillä ne lyhentävät työuraa. Tätä ei muuta se, että ihmisillä voi olla välivuosia muistakin syistä. Keskimäärin ihmiset ovat verojen nettomaksajia työuransa aikana. Lapsena ja nuorina opiskellessa ja vanhoina eläkeläisinä ihmiset ovat nettosaajia. Asepalvelus viivästyttää työelämään siirtymistä 1-2 vuodella ja täten on haitaksi kansantaloudelle työuran lyhentymisen vuoksi. 1-2 vuotta ei ehkä tunnu suurelta asialta yhden ihmisen kohdalla, mutta kun puhutaan hyvin suuresta osasta ikäluokkaa se on jo kansantaloudellisesti merkittävä asia.
Tämä on se syy miksi eläkeikiä pyritään nostamaan eri maissa ja miksi ihmiset halutaan nopeasti työelämään ilman opintojen turhaa pitkittymistä.
Tämä kansantaloudellinen haitta on kuitenkin hinta, joka on maksettava. Suomen sijainti ja pieni väestö tekee asevelvollisuudesta parhaan puolustusratkaisun tällä hetkellä.
Quote from: Hae-won on 11.04.2023, 23:56:24
Tämä kansantaloudellinen haitta on kuitenkin hinta, joka on maksettava. Suomen sijainti ja pieni väestö tekee asevelvollisuudesta parhaan puolustusratkaisun tällä hetkellä.
Miten luulisit Suomen maantieteellisen sijainnin ja väestömäärän muuttuvan tulevaisuudessa?
Quote from: IDA on 12.04.2023, 03:22:39
Miten luulisit Suomen maantieteellisen sijainnin ja väestömäärän muuttuvan tulevaisuudessa?
Suomen väestö kasvaa kiitos maahanmuuton. Suomi ei tarvitsisi asevelvollisuutta jos Suomi sijaitsisi vaikka Irlannin sijainnilla.
Kaukaisessa tulevaisuudessa asevelvollisuudesta luopuminen voi olla realismia, mutta ei lähitulevaisuudessa. Nato-jäsenyys lisää todennäköisyyttä asevelvollisuudesta luopumiseen, mutta siihen menee vielä vähintään vuosikymmeniä ilman suuria yllättäviä muutoksia.
Quote from: Hae-won on 11.04.2023, 23:56:24
Quote from: Totti on 11.04.2023, 22:22:24
Ennen kaikkea se on paikka, jossa pojat kasvavat ja aikuistuvat miehiksi.
No jaa. Ulkomaalaiset pojat kasvavat ja aikuistuvat miehiksi ihan hyvin. Ovatko suomalaiset pojat jotenkin biologisesti inferiorisia ulkomaalaisiin nähden, jonka takia suomalaiset pojat tarvitsevat valtion järjestämää sotilaskoulutusta aikuistuakseen?
Myös terveyden takia vapautetut suomalaiset pojat aikuistuvat vaikkeivat he suorita asepalvelusta.
Quote from: Totti on 11.04.2023, 22:22:24
Välivuodet eivät tosiasiassa ole mikään kansantaloudellinen ongelma. Yksi vuosi pitkässä elämässä on täysin yhdentekevä eikä se ratkaise työuraa suuntaan tai toiseen. Suomessa ylikoulutetaan ihmisiä jo nyt, joten koulutuksen pakonomainen lisääminen tai aikaistaminen ei aja mitään asiaa. Se tarkoittaisi vain yhä enemmän turhautuneita nuoria työttömiä.
Välivuodet ovat ongelma, sillä ne lyhentävät työuraa. Tätä ei muuta se, että ihmisillä voi olla välivuosia muistakin syistä. Keskimäärin ihmiset ovat verojen nettomaksajia työuransa aikana. Lapsena ja nuorina opiskellessa ja vanhoina eläkeläisinä ihmiset ovat nettosaajia. Asepalvelus viivästyttää työelämään siirtymistä 1-2 vuodella ja täten on haitaksi kansantaloudelle työuran lyhentymisen vuoksi. 1-2 vuotta ei ehkä tunnu suurelta asialta yhden ihmisen kohdalla, mutta kun puhutaan hyvin suuresta osasta ikäluokkaa se on jo kansantaloudellisesti merkittävä asia.
Tämä on se syy miksi eläkeikiä pyritään nostamaan eri maissa ja miksi ihmiset halutaan nopeasti työelämään ilman opintojen turhaa pitkittymistä.
Tämä kansantaloudellinen haitta on kuitenkin hinta, joka on maksettava. Suomen sijainti ja pieni väestö tekee asevelvollisuudesta parhaan puolustusratkaisun tällä hetkellä.
Joidenkin poikien henkiseen kasvuun armeijan käynnillä on silminnähden valtava vaikutus. Useimpien kohdalla se ei varmaan ole ainakaan ulkopuolisen havaittavissa, mutta intin aiheuttama henkisen kehityksen suunta on, sikäli kuin parikymppisen henkiseen kehitykseen vielä voi vaikuttaa, positiivinen.
Voisi toimia ulkomaillakin. Syrjäytynyt nörtti ja huumeita diilaava nuljake voivat hyvinkin tarvita vain asepalveluksen, muuttuakseen veronmaksajiksi.
Omat ehdotukseni armeijan uudistamiseen ovat miehistölle 6kk, aliupseeristolle 12kk ja reservin upseereille 18kk palvelusaika. Tällöin upseerikokelaat ovat saapumiserän verran alikersantteja vanhempia, joka vaikuttaa AUK- koulutettujen kuriin ja sitä kautta koko joukon toiminnan tehostumiseen. Samalla 9kk miehistökoulutukset muutetaan 12kk pituuteen. 6kk palvelukset niille joita ei kerta kaikkiaan nappaa. Sivari lakkautetaan. Naisille kokonaan omat erilliset koulutusyksiköt, jotta erinäiset draamat eivät pilaa yhteishenkeä.
Kiitos tähänastisesta keskustelusta, tämä lähti ihan hyvin, vaikka vähän jännitinkin. Kukaan ei ole myöskään epäillyt motiivejani, ja vain yhdessä kirjoituksessa on leimattu omasta poikkeava mielipide ryssäbotin kirjoittamaksi. Toivon, ettei tätä näkyisi enää ollenkaan, ihmisillä on perustellusti erilaisia mielipiteitä ja tässä ketjussa toivon lähdettävän siitä, että kaikilla kirjoittajilla on sydämellään isänmaan etu.
Mielipiteet ovat vähän jakautuneet sen suhteen, onko palvelusajassa löysiä vai ei. Ehkä eri yksiköissä kyetään toimimaan enemmän tai vähemmän tehokkaasti.
Hohtiksen argumentti valmiuden ylläpidosta oli sellainen, jota täytyy hieman miettiä. Joka tapauksessa pakollinen asepalvelus on hyvää vauhtia menettämässä legitimiteettiään nuorison silmissä, joten noihin joudutaan ehkä miettimään uudet ratkaisut joka tapauksessa. Miten esim. Ruotsi hoitaa nuo asiat, kai heilläkin on jonkinlainen valmius olemassa?
Quote from: Totti on 11.04.2023, 22:22:24
Metsäharjoituksen eli ns. ampumaleirit saattavat myös sisältää kovilla harjoittelua. On selvä, ettei sitä voida ujuttaa sisään johonkin lukion jumppatuntiin.
Tämä oli sellainen "näin on aina tehty" -argumentti. Ihan hyvin asiat voidaan tehdä toisinkin ja erottaa kovilla ampumiset muusta.
Hassua myös, että pidit "lukiolaisryhmän" viemistä ampumaradalle vaarallisena, vaikka ne armeijan ampumisharjoitusryhmät ovat ihan saman ikäisiä. Saman ikäluokan jantterit opiskelevat myös siviilissä kuorma-auton ajoa, jolla silläkin saisi runsaasti henkiä pois. Peruskoulussa 13-vuotiaat pääsevät käyttämään sirkkeliä yms. laitteita, joilla saa raajoja irti. Teknisen ope on kertonut, että kuri ja järjestys säilyy hyvin ja pahimmatkin rasavillit seisovat jonossa hiljaa ja tönimättä, kun rangaistuksena häröilystä on se, että joutuu käyttämään käsisahaa sirkkelin sijaan.
Tässä on nyt kaksi asiaa, jotka näen eri tavalla kuin oletettavasti useimmat tässä ketjussa:
a) yläkoulun katsomusaineen opettajana käyn joka ysiluokan kanssa maanpuolustuksen ja sotimisen etiikkaa läpi. Minulla on varsin hyvä käsitys nuorison asenteiden ja näkemysten kehityksestä. Tässä on pari trendiä, jotka toki ovat leimallisen kaupunkilaisia, mutta maaseutu seurannee viiveellä perässä: ensimmäinen on pakollisen asepalveluksen legitimiteetin häviäminen nuorison silmissä. Toinen, vahvempi trendi on naisten asepalvelus, jota uudet aikuistuvat ikäluokat pitävät itsestäänselvyytenä. Luulen, että se on tulossa, vaikka siitä tiedetään tulevan ongelmia, jos naiset ovat rintamalla aseellisissa tehtävissä. Olisi parempi sopeutua ja miettiä proaktiivisesti, miten asepalvelusta uudistetaan. Naiset eivät tule sietämään huutamista, karjumista tai yleensä minkäänlaista aggressiivista johtamista, vaan oikeusasteet tulevat hukkumaan erilaisiin valituksiin ja suoranaisiin syytteisiin häirinnästä yms. Lisäksi naisten työurien lyheneminen on suurempi ongelma äitiysvapaiden takia, vaikka vasemmisto onkin pakottamassa vapaita puoliksi miehille ja naisille, mitä myös vastustan.
b) pedagogina näen, että yleensäkin kompleksiset taidot muodostuvat osataidoista. Asioita ei ole pakko tehdä niin, että siihen metsäharjoitukseen sisällytetään sitä kovilla ampumista vaan kunkin taidon ja osataidon harjoittamiseen voidaan rakentaa oppimispolut ilman, että eri harjoitteita sotketaan toisiinsa. Se, että aina on tehty jotenkin, ei ole argumentti. Kukin osataito vaatii tiettyjä valmiuksia pohjakseen ja näitä osataitojen alkeita voidaan aivan hyvin harjoitella siellä jumppatunnilla. Niinhän osin jo tehdäänkin, kyse olisi vain tavoitteellisemmasta ja selkeämmin maanpuolustustaitojen kehitykseen tähtäävästä toiminnasta. En myöskään ole poistamassa harjoituksia kokonaan, mallissani olisi 2 kk lähiopetusta kasarmilla, jonka uskon riittävän, jos kyseinen lähijakso ensinnäkin pohjustetaan etukäteen osataitoja harjoittamalla ja toiseksi täydennetään jälkikäteen ajanvaraussysteemejä sekä korkeakoulujen väliviikkoja/lomia hyödyntäen.
1. Armeijan idea on tempaista äidin puuroihin tottunut nysvääjä vuodeksi* irti kotipesästä, ihan outojen tyyppien sekaan, ja asettaa hänet ihan outojen haasteiden eteen. Todella kauas omalta mukavuusalueelta, epämukavuusplaneetalle.
Siinä tottuu ihan erilaiseen maailmaan, jonka jälkeen mm. tajuaa, että elämä voi olla samanlaista paskaa kuin armeija, jos ei opiskele itselleen tutkintoa, tai opettele ammattia. Ja kyllä se välivuoden aikana paskaduuneissä kahlaaminen yo-kirjoitusten jälkeen myöskin lisää sitä motivaatiota, jos on lisätäkseen.
Eli tätä - sanotaanko nyt vaikka kypsemmäksi kehittymistä - ei kaikilla yksilöillä saa aikaan muuten kuin repimällä nuori mies irti juuriltaan tarpeeksi pitkäksi ajaksi, ja pakottamalla hänet tapahtuneiden tosiasioiden eteen. Että elämä ei välttämättä tulekaan olemaan sitä ruusuista hyvinvointiyhteiskuntaa, joka siviilissä on siihen asti ollut itsestäänselvyys.
2. "Naiset eivät tule sietämään huutamista, karjumista tai yleensä minkäänlaista aggressiivista johtamista."
Sota on huutamista, karjumista, aggressiivista johtamista ja tappamista. Siihen hyvä tottua armeijassa. (Simputus on sitten asia erikseen.) Jos armeijaa muutettaisiin "naisille sopivaksi", sitä voisi samalla kehittyä maanpuolustukseen vähemmän tehokas.
Varusmiespalvelusta epäilemättä voisi ja pitäisi kehittää maanpuolustuksellisesti tehokkaampi ja varusmiehiä paremmin motivoiva, mutta kannattaa muista, että armeijan pitää olla
a) tarpeeksi iso psykologinen pelote hyökkäystä harkitsevalle viholliselle, ja
b) tarpeeksi tehokas torjumaan, siis tappamaan, vihollisen.
Noiden tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan menetelmiä, joita sosiaalidemokraattisessa siviilielämässä ei käytetä.
* Aiemmin ehdottamani 3 kk ei varmaan vielä riittäisi siihen mitä tässä ollaan hakemassa.
Quote from: Bona on 12.04.2023, 06:55:39
b) pedagogina näen, että yleensäkin kompleksiset taidot muodostuvat osataidoista. Asioita ei ole pakko tehdä niin, että siihen metsäharjoitukseen sisällytetään sitä kovilla ampumista vaan kunkin taidon ja osataidon harjoittamiseen voidaan rakentaa oppimispolut ilman, että eri harjoitteita sotketaan toisiinsa. Se, että aina on tehty jotenkin, ei ole argumentti. Kukin osataito vaatii tiettyjä valmiuksia pohjakseen ja näitä osataitojen alkeita voidaan aivan hyvin harjoitella siellä jumppatunnilla. Niinhän osin jo tehdäänkin, kyse olisi vain tavoitteellisemmasta ja selkeämmin maanpuolustustaitojen kehitykseen tähtäävästä toiminnasta. En myöskään ole poistamassa harjoituksia kokonaan, mallissani olisi 2 kk lähiopetusta kasarmilla, jonka uskon riittävän, jos kyseinen lähijakso ensinnäkin pohjustetaan etukäteen osataitoja harjoittamalla ja toiseksi täydennetään jälkikäteen ajanvaraussysteemejä sekä korkeakoulujen väliviikkoja/lomia hyödyntäen.
Olen ymmärtänyt niin, että haet jonkinlaista sveitsiläistyylistä mallia, jossa olisi kaikille yhteinen peruskoulutus ja sen jälkeen erilaisia polkuja, joihin harjoitellaan erillisillä jaksoilla. Periaatteessa kaiketi voisi toimia. Eri asia on kannattaisiko järjestelmää lähteä muuttamaan kun nykyinenkin toimii ainakin kohtuullisesti. Muutos, jossa asepalvelus soljutettaisiin muun 'normaalielämän' väleihin, vaatisi merkittäviä toimia monilla eri yhteiskunnan osa-alueilla. Nykyinen malli aiheuttaa turhia välivuosia yms. mutta toisaalta asepalvelun aika on selkeä irtiotto siviilielämän kehittymishaasteista. Laeilla on turvattu varusmiehen asema opinnoissa ja työelämässä.
Kyllä armeijassakin koulutus koostuu osataitojen harjoittelusta. Siellä ei siis lähetetä ukkoja heti metsään kaikkien kamojen kanssa opettelemaan kaikkia taitoja kerralla. Taitojen osasuorittaminen esittämäsi mallin mukaan omatoimisesti ei taas välttämättä palvelisi toimivan sotajoukon muodostamista. Toimiva sotajoukko on paljon enemmän kuin sen yksittäisten osien summa.
Jos kouluissa opetettaisiin, mitä merkittävät persoonallisuushäiriöt ovat, sillä olisi todennäköisesti seuraus, että armeija muuttuisi tehokkaammaksi. Varusmiehet ymmärtäisivät silloin paremmin, minkälaisista asioista saa ja kuuluu valittaa.
Itseltäni kesti varmaan 10 vuotta intin jälkeen, ennen kuin opin ymmärtämään, että monilla intistä tutuilla henkilöillä oli persoonallisuushäiriöitä.
Quote from: Hae-won on 11.04.2023, 23:56:24
Quote from: Totti on 11.04.2023, 22:22:24
Ennen kaikkea se on paikka, jossa pojat kasvavat ja aikuistuvat miehiksi.
No jaa. Ulkomaalaiset pojat kasvavat ja aikuistuvat miehiksi ihan hyvin.
Kyse ei ollut fyysisestä iästä vaan henkisestä iästä. Juuri ulkomaalaiset, etenkin Lähi-idästä ja Afrikasta, tuuppaavat olla kovin epäkypsiä vanhempinakin: heikko impulssikontrolli, ärtyisyyttä, helposti loukkaantuvia, kunniatietoisia jne. Siis juuri kaikkea sitä koppavuutta ja henkistä heikkoutta mitä teineillä perinteisesti esiintyy.
QuoteOvatko suomalaiset pojat jotenkin biologisesti inferiorisia ulkomaalaisiin nähden, jonka takia suomalaiset pojat tarvitsevat valtion järjestämää sotilaskoulutusta aikuistuakseen?
Suomalainen rauhallisempi luonne on todennäköisesti etu henkisessä kasvussa joten sanoisin, että ulkomaalaiset ovat tämän suhteen keskimäärin perässähiihtäjiä.
QuoteQuote from: Totti on 11.04.2023, 22:22:24
Välivuodet eivät tosiasiassa ole mikään kansantaloudellinen ongelma.
Välivuodet ovat ongelma, sillä ne lyhentävät työuraa.
Lyhenemä on vain laskennallinen koska teoreettinen työura tietenkin lyhenee noin vuodella. Käytännön työura onkin sitten ihan eri asia ja se tuskin muuttuu miksikään asepalveluksen takia.
Jos oltaisiin aidosti huolestuneita työurien pituudesta, ne kannattaa pidentää työttömistä eikä asepalveluksesta leikkaamisella.
Yksi elämäntapatyötön vastaa noin 30-40 asevelvollisuusvuotta. Huomioiden se, että vuosittain koulutetaan noin 20 000 varusmiestä, jo noin 2000 elämäntapatyötöntä kuluttaa yhden vuoden asepalveluksen koko työuralyhennyksen. 80 000 elämäntapatyötöntä vastaavasti kuluttaa jo 40 vuoden varusmiespalvelujen lyhenemän. Ts. pistämällä 80 000 ihmistä lisää töihin, koko varusmiespalvelun työuralyhenemä kuittaantuisi pysyvästi.
Asian voi myös laskea siten, että pysyvä työttömyys lyhentää työuria 300 000 työvuotta vuodessa ja armeija syö noin 20 000 miestyövuotta. Silloin työttömyys lyhentää työuria 15 kertaa enemmän kun asevelvollisuus.
Pysyvästi työllisiä taas on noin 2,5 miljoonaa. Tehtyihin työvuosiin verrattuna asepalvelus edustaa noin 0,8% työurista työvuosissa mitattuna.
Asepalveluksen työuravaikutus on pelkästään näin laskettuna täysin merkityksetön kansantaloudelle. Vielä merkityksettömämmäksi se muuttuu jos huomioidaan, että kaikki varusmiehet eivät joka tapauksessa menisi opiskelemaan tai töihin varusmiesvuotenaan. Tämä huomioiden armeijan kuluttama 20 000 miestyövuotta jää pyöristysvirheeksi.
QuoteTämä on se syy miksi eläkeikiä pyritään nostamaan eri maissa ja miksi ihmiset halutaan nopeasti työelämään ilman opintojen turhaa pitkittymistä.
Työurat halutaan pidentää koska valtiolta loppuu rahat kaiken tuhlaamisen keskellä, ei sen takia, että miehet käyvät armeijan. Jos valtio ei olisi jatkuvasti vailla rahaa, kiitos ylitsepursuavan sosialismin, työurat voisivat olla nykyistä paljon lyhyempiäkin.
Varusmiehethän ovat nuoria ja siis lähtökohtaisesti pientuloisia koska ovat uransa alussa. Heidän tulovaikutus kansantalouteen on siis kohtalaisen pieni vaikka olisivat töissä varusmiesvuotena. Jos he opiskelevat tai ovat työttöminä he ovat lisäksi kuluerä siinä missä varusmiehenäkin.
Asepalvelun vaikutus työuriin on jonninjoutavaa keskustelua. Se on ihan laskennallisestikin mitätön merkitykseltään ja joka tapauksessa se hinta mitä kannatta maksaa suhteellisen edullisesta puolustuksesta armeijan kokoon nähden.
Vaihtoehtohan olisi hyvin pieni ja kallis ammattiarmeija. Puhuttaisiin korkeintaan muutamista kymmenistä tuhansista sotilaasta ilman reserviä. Sellaisella ei maata puolusteta muutamaa viikkoa pitempään.
Quote from: Bona on 12.04.2023, 06:55:39
Quote from: Totti on 11.04.2023, 22:22:24
Metsäharjoituksen eli ns. ampumaleirit saattavat myös sisältää kovilla harjoittelua. On selvä, ettei sitä voida ujuttaa sisään johonkin lukion jumppatuntiin.
Tämä oli sellainen "näin on aina tehty" -argumentti. Ihan hyvin asiat voidaan tehdä toisinkin ja erottaa kovilla ampumiset muusta.
Armeijan metsäleirit eivät ole mitään nuotion ääressä istumista kaarnaveneitä veistäen. Niissä on aina mukana runsaasti varustusta ellei olla vain lähimetsässä päiväretkellä. Se on logistisesti suuri asia eikä suinkaan hoidu jollain koulun 45 minuutin jumppatunnilla.
Armeijakoulutus on jatkumo, jossa aloitetaan helposta ja edetään vaikeampaan. Jo muutaman ensimmäisen viikon jälkeen tilanne on jo sellainen ettei koulutusta voi enää järjellä hoitaa siviilielämän lomassa.
QuoteHassua myös, että pidit "lukiolaisryhmän" viemistä ampumaradalle vaarallisena, vaikka ne armeijan ampumisharjoitusryhmät ovat ihan saman ikäisiä.
Kuten jo mainitsin, armeijassa karsitaan rambot ja kapinoitsijat pois ennen kun aletaan räiskimään. "Luokioluokassa" olisi kaikki mukana riippumatta henkisistä kyvyistä eikä se povaa hyvää turvallisuuden kannalta.
QuoteSaman ikäluokan jantterit opiskelevat myös siviilissä kuorma-auton ajoa, jolla silläkin saisi runsaasti henkiä pois.
Niin, samalla lailla kun kuorma-autoa ajetaan vasta autokoulun käyneenä, rynkkyllä ammutaan vasta armeijan edes osittain käyneenä.
QuotePeruskoulussa 13-vuotiaat pääsevät käyttämään sirkkeliä yms. laitteita, joilla saa raajoja irti.
Siellä sahataan lähinnä omia raajoja, ei muiden. Kiväärillä tulee helposti ammuttua myös sivullisia.
QuoteTässä on pari trendiä, jotka toki ovat leimallisen kaupunkilaisia, mutta maaseutu seurannee viiveellä perässä: ensimmäinen on pakollisen asepalveluksen legitimiteetin häviäminen nuorison silmissä.
Venäjän sodan myötä asenteet muuttunevat jälleen. Vielä 90-luvulla pasifismi oli muotia ja moni nuori piti puolustusta turhana. Asiasta päättää onneksi aikuiset ihmiset koska viisaus tässä asiassa puuttuu pitkälti juuri nuorilta.
Sanotaanko nyt niin, että kukaan ei huuda pasifistia tai feministiä pelastamaan kun ryssä tulee rajan yli. Silloin toksinen maskuliinisuus on kovassa huudossa muodikkaista liberaalisista trendeistä huolimatta.
QuoteToinen, vahvempi trendi on naisten asepalvelus, jota uudet aikuistuvat ikäluokat pitävät itsestäänselvyytenä.
Se olisi aivan liian kallis ja pitkälti turhaa jos se toteutetaan samalla lailla kun miehille. Naiset tosin ehkä kaipaisivat hieman ryhdikkyyttä elämään jonkinlaisella kansalaispalveluksella. Nykyinen naisten itsekeskeisyys, narsismi ja mielenhäiriöt kielii liian helposta elämästä, jossa on liikaa aikaa itsensä säälimiseen.
QuoteNaiset eivät tule sietämään huutamista, karjumista tai yleensä minkäänlaista aggressiivista johtamista
Se on pakko sietää tai on kuollut. Tosin armeija ei kovin paljon huutamista ja komentelemista nykyään olekaan.
Quoteoikeusasteet tulevat hukkumaan erilaisiin valituksiin ja suoranaisiin syytteisiin häirinnästä yms.
Armeija ei kaipaa prinsessoja.
QuoteAsioita ei ole pakko tehdä niin, että siihen metsäharjoitukseen sisällytetään sitä kovilla ampumista vaan kunkin taidon ja osataidon harjoittamiseen voidaan rakentaa oppimispolut ilman, että eri harjoitteita sotketaan toisiinsa.
...
Se, että aina on tehty jotenkin, ei ole argumentti. Kukin osataito vaatii tiettyjä valmiuksia pohjakseen ja näitä osataitojen alkeita voidaan aivan hyvin harjoitella siellä jumppatunnilla.
Hmm.... mitähän sinä nyt luulet armeijakoulutuksen olevan? Kyllä asiat opetellaan nimenomaan askel askeleelta ja sen takia asiat vievät aikansa eikä "tehostamiselle" oli kovin paljon sijaa.
Usko pois, kyllä näitä asioita on jo ehditty miettiä satoja vuosia kun jonkinlainen armeija on Suomessa liikkunut. Nykyään sovelletaan parhaimpia käytäntöjä mitä kansainvälisesti tunnetaan enkä usko että kovin paljon uusia oivalluksia on tarjolla tähän asiaan.
Quote from: Bona on 12.04.2023, 06:55:39
Hohtiksen argumentti valmiuden ylläpidosta oli sellainen, jota täytyy hieman miettiä. Joka tapauksessa pakollinen asepalvelus on hyvää vauhtia menettämässä legitimiteettiään nuorison silmissä, joten noihin joudutaan ehkä miettimään uudet ratkaisut joka tapauksessa. Miten esim. Ruotsi hoitaa nuo asiat, kai heilläkin on jonkinlainen valmius olemassa?
Ei Ruotsi olekaan hoitanut asioitaan kovin hyvin. Ruotsi lakkautti varusmiespalveluksen 2009 ja perusti vapaaehtoisuuteen perustuvan "Hemvärnet" -kodinturvajoukon joka vastaa jossain määrin esim kansalaiskaartia.
Quote from: Wikipedia HemvärnetRuotsi lakkautti asevelvollisuuden vuonna 2009. Samaan aikaan Hemvärnetin vahvuudeksi päätettiin 22 000 henkeä, jotka muodostavat 40 pataljoonaa. Vapaaehtoisuuteen perustunut järjestelmä ei kuitenkaan kyennyt takaamaan (Ruotsin) puolustusvoimille sen tarvitsemaa henkilöstöä, joten Ruotsin hallitus päätti palauttaa asevelvollisuuden vuonna 2017
Sattumalta tai ei tuo 22 000 on hyvin lähelle sama määrä, mitä Suomen Puolustusvoimat kouluttaa varusmiehiä vuosittain. Ruotsilla on aktiivipalveluksessa palkattua henkilöstöä lähes kaksinkertainen määrä verrattuna Suomeen (20 000 vs 12 000) jotka hoitavat osan niistä tehtävistä, jotka Suomessa hoitavat varusmiehet.
Silti sen ei katsota riittävän:
Asiantuntija sivaltaa: Ruotsin armeija riittää lähinnä "hyvään säähän"Quote from: MTV3 1.2.2022Ruotsi on kasvattanut puolustusbudjettiaan tasaisesti vuodesta 2015 lähtien. Jos suunnitelma pitää, niin vuoteen 2025 mennessä armeijan menot ovat yli kaksinkertaiset vuoteen 2015 verrattuna.
Suunnitellut investoinnit eivät kuitenkaan vielä lähiaikoina näy Ruotsin armeijan iskukyvyssä. Tällä hetkellä Ruotsin armeija onkin tehty "hyvään säähän", Christiansson kritisoi.
– Ruotsin armeija ei sovellu myrskyiseen säähän. Se on tehty hyvään säähän ja sellaisiin operaatioihin, joihin Ruotsi itse päättää osallistua, Christiansson toteaa.
SVT:n mukaan Ruotsin puolustusvoimien perusajatus on, että niiden täytyy kestää riittävän pitkään, jotta ulkopuolinen apu ehtii hätiin. Tarkoituksena ei olekaan, että armeija yksin kykenisi torjumaan ulkovallan hyökkäyksen.
Mitä ulkopuolinen apu sitten tarkoittaa, on pieni kysymysmerkki. Ruotsi kun ei ole esimerkiksi Naton jäsen.
Kun asevoimat ja sen henkilöstö on kerran ajettu alas, sen suorituskyvyn palauttaminen kestää jopa kymmeniä vuosia. Koulutettu iso reservi joka osaa käyttää sille hankittuja asejärjestelmiä ei synny hetkessä. Varsinkin kun niiden asejärjestelmien speksaaminen, valinta, kilpailutus, kenttätestaus, tuotanto, vastaanotto, huoltojärjestelmän luominen on sekin vuosien projekti. Sitten koulutetaan niille riittävä reservi esimerkiksi kymmenestä saapumiserästä ja kertautetaan ruutiukot.
Suomessa oltiin kaukaa viisaita silloin, kun Ruotsi ja moni Keski-Euroopan maa päätti ajaa armeijansa alas. Kuka tietää paljonko se vaikutti Putinin shakkipöydällä tehtyihin siirtoihin.
Suomen armeijaa on kehitetty kovaan iskuun, kun kylmän sodan kuvitellun loppumisen hurmoksessa muut Euroopan maat ajoivat alas maanpuolustuksensa. Tästä helvetin suuret kiitokset Puolustusvoimien toimivalle johdolle eli kentsuille! Sosialistimme ja kommunistimme eivät saaneet Neuvostoliiton johdolla toimivine rauhanliikkeineen ajettua Suomea puolustuskyvyttömäksi.
Eivät EU:n ontot turvatakuut, jotka Suomi (Halonen, Tuomioja) sabotoi, olisi mitään auttaneet, jos diktaattori Vladimir Putin päättäisi tehdä meille "ukrainat". Täysin arvaamaton ryssähän se on.
Ruotsin mallin mukainen tynkäarmeija ei ole mikään merkittävä tekijä, ja nyt aloitettu palautuminen edes johonkin kuntoon kestää vuosikymmeniä.
Olisiko täällä esitetyt sosialistisen "rauhan" puolustusvoimat kelvanneet NATOLle tässä maailmantilanteessa. Tuskin...
Suomen Puolustusvoimissa alkaa nyt uusi aikakausi, kehitämme niitä yhdessä NATOn kanssa.
p.s. Rauhanpuolustajat voisivat jatkossa keskittyä naisrauhaan ja katurauhaan.
Lainaus Hae-won;
QuoteNo jaa. Ulkomaalaiset pojat kasvavat ja aikuistuvat miehiksi ihan hyvin. Ovatko suomalaiset pojat jotenkin biologisesti inferiorisia ulkomaalaisiin nähden, jonka takia suomalaiset pojat tarvitsevat valtion järjestämää sotilaskoulutusta aikuistuakseen?
Hae-won, Suomalaiset "pojat" eivät tarvitse mitään biologiasta vedettyjä arvauksia sotilaskoulutukseen, Suomalaisten naisten ja miesten osallistuminen sotaan liittyvään koulutukseen armeijan muodossa ehkä ylittää sinun käsityskyvyn?
Annan vinkin; voisiko kyseessä olla jonkinlainen maanpuolustustahto tai edelliseen ns. tahtoon liittyvä maltillinen tuntemus kotimaasta? kysyy (res. kapu simppali).
Me keillä intistä on kulunut jo jonkin verran vuosia niin emme ihan oikeasti tiedä mikä meininki on nykyään. Muiden ihmisten kertomukset eivät ole omaa kokemusta.
Kuitenkin, eikös nykyään toivottomimmat tapaukset ja epämotivoituneimmat saa vapautuksen hyvin nopeasti toisin kuin joskus 1980- ttai 1990-luvulla jolloin oli vielä vallalla ajatus että tyhmimmästäkin tai haluttomastakin mortista tulee mies kun sille vaan huutaa tarpeeksi kovaa?
Varusmiesaines on siis kapeampi mutta sitäkin motivoituneempaa kuin joskus nykyisten varusmiesten isien inttiaikoina.
1967 asti on tullut seurattua SA:n touhuja. Aluksi asevelvollisena ja sitten reservissä. Patteriupseerina ja sota+asehistoriaa harrastavana seurannut alaa.
Omat pojat, res. yliluti ja vääpeli, ohjastin aikanaan VPK:n kautta maanpuolustusharrastukseen. Pitävät ajan tasalla.
Aikanaan koin tärkeänä PV:n tehtävänä hyvin eri lähtökohdista tulleiden alokkaiden kohtaamisen ja tasa-arvoisen kohtelun. Joku oli jo valmistunut ammattiin ja toinen juuri rippikoulun käynyt ja saanut ensimmäiset tekohampaansa. Kaikki mukaan oli ajatus. Siitäkin oli työelämässä hyötyä.
Baby Boomereina me oltiin kovia, nykyiset alokkaat ovat kuuluisia vain huononevasta kunnostaan.
Sota on verta, paskaa ja suolenpätkiä, eikä vihollinen välitä miten tasa-arvoista tappaminen on. Se ei lopulta ole mitään sellaista mitä lopulta voisi oppia sisäsiististi kasarmilla. Metsäpäiviä lisättiin käsittääkseni armeijassa nimenomaan tehostamisen vuoksi, kun taas kasarmilla olo on sitä tehotonta aikaa puhdetoimineen.
Aiemmat simputtavatkin koulutusmenetelmät ovat taas perustuneet maailmansotien kokemuksiin, että heikko yksilö voi tapattaa koko joukkueensa. Koettiin paremmaksi murtaa näitä koulutuksessa, kuin että tositilanteessa tapattaisi kaikki. Niihin ei toki ole tarvetta, mutta omalta varusmies ajalta muistan vartiomiehen, joka piiloutui poteroonsa sikiöasentoon, eikä tehnyt hälytystä vihollisen yöllä hyökätessä. Nämä reppanat sitten olisivat valmiita sotilaita, kun pedagogi olisi jutellut heille mukavia. Tositilanteessa jos siitä myös selviytyisi ampuisin poteroonsa.
Ennen Ukrainan sotaa olisin jotenkin voinut ymmärtää tätä ketjua, mutta nyt en tiedä mistä todellisuudesta tämä on repäisty.
Olen sitä mieltä että karkeasti jaoteltuna on kolme ihmisille tyypillistä tapaa reagoida äärimmäiseen stressiin eli väkivaltaisen kuoleman uhkaan.
1. Pakeneminen.
2. Lamaantuminen.
3. Vastaaminen uhkaan eli hyökkäys.
Koska en ole mikään kallonkutistaja niin en tiedä kuinka yleisiä tai mitkä noiden edellä mainitsemieni toimintatapojen suhdeluvut ovat mutta luulen että palikkatesteillä asiantuntijat saavat selville paljonkin asioita ja armeijassahan testataan kaikki. Toisaalta luulen että harjoittelemalla tai kokemalla stressiä ihmisen reaktioita voidaan muuttaa tai hallita varsin paljon.
Sota on julmaa ja ratsuväki raakaa, sanotaan. Vertaus vereen, paskaan ja suolenpätkiin on outo, jokapäiväistä toimintaa teurastamoilla. Tai kunnon autokolarissa kyllä ollaan kuin sotatantereella.
Ihmiskuntaan kuuluu sotiminen ihan ensimmäisestä kivikirveestä alkaen, joten ei auta kauhistella ja laittaa päätänsä giljotiiniin ihan itse.
Venäjän nykyisen diktaattorin ja alaistensa touhu on kuin Stalinin järjetöntä teurastusta ja sotimista. Jos Venäjän valheisiin uskonut Ukraina häviää, on täysin ja kokonaan mahdotonta ennustaa, kenen kimppuun putte käy.
Onnella ja taidolla pieni Suomi on nyt siinä asennossa, että kansanarmeijamme on ainakin suhteellisesti Euroopan paras. NATOkin on sitä mieltä...
Ryssä pelkää edelleen tsuhnaa, mutta siellä voi tapahtua ihan mita tahansa.
Quote from: -PPT- on 12.04.2023, 22:28:24
Kuitenkin, eikös nykyään toivottomimmat tapaukset ja epämotivoituneimmat saa vapautuksen hyvin nopeasti toisin kuin joskus 1980- ttai 1990-luvulla jolloin oli vielä vallalla ajatus että tyhmimmästäkin tai haluttomastakin mortista tulee mies kun sille vaan huutaa tarpeeksi kovaa?
Varusmiesaines on siis kapeampi mutta sitäkin motivoituneempaa kuin joskus nykyisten varusmiesten isien inttiaikoina.
90-luvun alussa pääsi maitojunaan, kun vain halusi. Parhaillaan päätös aamulla ja siviilissä maman luona iltapäivällä. Ei siellä silloin pakollla pidetty.
Quote from: Totti on 12.04.2023, 17:00:59
Quote from: Hae-won on 11.04.2023, 23:56:24
Quote from: Totti on 11.04.2023, 22:22:24
Ennen kaikkea se on paikka, jossa pojat kasvavat ja aikuistuvat miehiksi.
No jaa. Ulkomaalaiset pojat kasvavat ja aikuistuvat miehiksi ihan hyvin.
Kyse ei ollut fyysisestä iästä vaan henkisestä iästä. Juuri ulkomaalaiset, etenkin Lähi-idästä ja Afrikasta, tuuppaavat olla kovin epäkypsiä vanhempinakin: heikko impulssikontrolli, ärtyisyyttä, helposti loukkaantuvia, kunniatietoisia jne. Siis juuri kaikkea sitä koppavuutta ja henkistä heikkoutta mitä teineillä perinteisesti esiintyy.
Henkisestä iästä minäkin puhun.
Lähi-idän ja Afrikan ihmisten ottaminen esimerkiksi kertoo epätoivoisesta argumentaatiosta.
Maita joissa ei ole asevelvollisuutta tai joissa asevelvollisuus on niin valikoivaa että vain pieni osa suorittaa asevelvollisuuden on muuan muassa Ruotsi, Norja, Tanska, Ranska, Saksa, Iso-Britannia, Kanada, Yhdysvallat, Japani, Australia ja Uusi-Seelanti.
Ruotsalaisilla, norjalaisilla, tanskalaisilla, ranskalaisilla, saksalaisilla, brittiläisillä, kanadalaisilla, amerikkalaisilla, japanilaisilla, australialaisilla ja uusi-seelantilaisilla miehillä ei ole mitään ongelmia kypsyä henkisesti vaikka he eivät suorita asepalvelusta.
Ajatus siitä, että suomalaiset miehet tarvitsevat asepalveluksen henkisesti kypsyäkseen, viittaa ajatteluun jossa suomalaisten miesten nähdään kypsyvän heikommin kuin edellä mainittujen maiden miesten.
Minä en usko, että suomalaiset miehet ovat henkiseltä kypsymiseltään heikompia kuin em. maiden miehet, joten en usko suomalaisten miesten tarvitsevan asepalvelusta henkisesti kypsyäkseen.
Asepalveluksen tarkoitus on luoda Suomelle uskottava maanpuolustus. Se voi tietysti auttaa yksittäisten miesten henkisessä kypsymisessä, mutta en usko suomalaisten miesten olevan henkiseltä kypsymiseltään heikompia kuin ruotsalaisten, saksalaisten, australialaisten, jne. joten uskon suomalaisten miesten aikuistuvan ongelmitta vaikkei asepalvelusta olisikaan.
Ja kuten sanoin, asepalveluksesta vapautetut suomalaiset miehet kypsyvät aikuisiksi ilman mitään ongelmia.
Heikosta impulssikontrollista puheenollen: kantasuomalaiset miehet ovat väkivaltaisempia kuin länsi-eurooppalaiset miehet. Tämä Suomen asevelvollisuudesta huolimatta.
Quote from: Totti on 11.04.2023, 22:22:24
Lyhenemä on vain laskennallinen koska teoreettinen työura tietenkin lyhenee noin vuodella. Käytännön työura onkin sitten ihan eri asia ja se tuskin muuttuu miksikään asepalveluksen takia.
Välivuodet viivästyttävät työelämään siirtymistä ja täten lyhentävät työuria. Tämä ei ole mikään teoreettinen laskelma.
Quote from: Totti on 11.04.2023, 22:22:24
Jos oltaisiin aidosti huolestuneita työurien pituudesta, ne kannattaa pidentää työttömistä eikä asepalveluksesta leikkaamisella.
Työttömyys on asia erikseen. Työttomyys on ongelma, mutta sillä ei voi sanoa, etteikö nuorten myöhäisempi siirtyminen työelämään olisi kansantalouden kannalta haitallinen asia. Epätoivoista argumentaatiota.
Työttömyyteen vetoaminen on tässä sama kuin "raiskaavathan suomalaisetkin!" argumentti. Ongelma Y ei tarkoita etteikö ongelmaa X olisi olemassa.
Quote from: Totti on 11.04.2023, 22:22:24
Asepalveluksen työuravaikutus on pelkästään näin laskettuna täysin merkityksetön kansantaloudelle.
Hyvin suuren osan ikäluokasta työelämään siirtymisen myöhentyminen ei ole kansantaloudelle täysin merkityksetön.
Quote from: Totti on 11.04.2023, 22:22:24
Työurat halutaan pidentää koska valtiolta loppuu rahat kaiken tuhlaamisen keskellä, ei sen takia, että miehet käyvät armeijan.
Nuorten nopeampi siirtyminen opiskeluista työelämään ja eläkeiän myöhentämisessä on kyse samasta asiasta kuin asevelvollisuuden: halusta pidentää työuria. Asepalvelus siirtää työelämään siirtymistä 1-2 vuodella.
Quote from: Totti on 11.04.2023, 22:22:24
Jos valtio ei olisi jatkuvasti vailla rahaa, kiitos ylitsepursuavan sosialismin, työurat voisivat olla nykyistä paljon lyhyempiäkin.
Juu ei.
Quote from: Totti on 11.04.2023, 22:22:24
Varusmiehethän ovat nuoria ja siis lähtökohtaisesti pientuloisia koska ovat uransa alussa. Heidän tulovaikutus kansantalouteen on siis kohtalaisen pieni vaikka olisivat töissä varusmiesvuotena. Jos he opiskelevat tai ovat työttöminä he ovat lisäksi kuluerä siinä missä varusmiehenäkin.
Asepalvelus pienentää tuloja useamman vuoden ajan hsen työkokemuksen karttumista haittaavan vaikutuksen vuoksi.
Quote from: Totti on 11.04.2023, 22:22:24
Asepalvelun vaikutus työuriin on jonninjoutavaa keskustelua. Se on ihan laskennallisestikin mitätön merkitykseltään ja joka tapauksessa se hinta mitä kannatta maksaa suhteellisen edullisesta puolustuksesta armeijan kokoon nähden.
Kun merkittävä osa ikäluokasta viivästyttää työelämäänsä siirtymistä 1-2 vuodella, sillä on vaikutus kansantalouteen. Se ei ole mitätön vaikutus.
Quote from: simppali on 12.04.2023, 22:08:51
Lainaus Hae-won; QuoteNo jaa. Ulkomaalaiset pojat kasvavat ja aikuistuvat miehiksi ihan hyvin. Ovatko suomalaiset pojat jotenkin biologisesti inferiorisia ulkomaalaisiin nähden, jonka takia suomalaiset pojat tarvitsevat valtion järjestämää sotilaskoulutusta aikuistuakseen?
Hae-won, Suomalaiset "pojat" eivät tarvitse mitään biologiasta vedettyjä arvauksia sotilaskoulutukseen, Suomalaisten naisten ja miesten osallistuminen sotaan liittyvään koulutukseen armeijan muodossa ehkä ylittää sinun käsityskyvyn?
Annan vinkin; voisiko kyseessä olla jonkinlainen maanpuolustustahto tai edelliseen ns. tahtoon liittyvä maltillinen tuntemus kotimaasta? kysyy (res. kapu simppali).
Olet kertonut väitelleesi tohtoriksi. Täytyy sanoa että luetun ymmärtämisesi on paljon heikommalla tasolla kuin tohtoreilla joiden kanssa olen ollut tekemisissä.
Quote from: -PPT- on 12.04.2023, 22:28:24
Me keillä intistä on kulunut jo jonkin verran vuosia niin emme ihan oikeasti tiedä mikä meininki on nykyään. Muiden ihmisten kertomukset eivät ole omaa kokemusta.
Kuitenkin, eikös nykyään toivottomimmat tapaukset ja epämotivoituneimmat saa vapautuksen hyvin nopeasti toisin kuin joskus 1980- ttai 1990-luvulla jolloin oli vielä vallalla ajatus että tyhmimmästäkin tai haluttomastakin mortista tulee mies kun sille vaan huutaa tarpeeksi kovaa?
Varusmiesaines on siis kapeampi mutta sitäkin motivoituneempaa kuin joskus nykyisten varusmiesten isien inttiaikoina.
Jos mun pitäisi tuottaa patteri tai komppania taistelijoita, niin ottaisin 300 ukkoa ja akkaa joista ankaran, vaativan ja tasapuolisen reilun koulutuksen aikana tiputtaisin maitojunaan 150 ja pitäisin loput 150 kovinta taistelijaa itselläni. Lopputulos olisi erittäin suorituskykyinen joukko.
Motivointi? Jatkuvasti nouseva päiväraha ja palveluksen lopussa palkka. Mitä pitempään pysyt mukana, sitä paremmin tienaat. Eikä suomalaisten varusmiesten motivointi venymään ole mikään ihme temppu. Vähän toksista ärinää, keskinäistä kilpailua ja äijäkunniaa. Poron verta ja oikeus vittuilla naapurituvan kavereille, jotka hävisivät edellisen kisan. Toimii ;)
Jos yleisesti varusmiespalveluksen läpäisisi vain 50% tai vähemmän sisään otetusta joukosta, läpäisystä muodostuisi meriitti jonka tulevaisuuden työnantajat varmasti noteeraisivat. No ei vas-vihreiden puoluetoimistolla, mutta oikeissa töissä.
Liittyen juttuun, että pojista kasvaa miehiä... Itse olen tuntenut muutamia henkilöitä, ketkä olivat oppineet uhriutumistaitoja armeijassa. Pari pahinta heistä oli henkilökuntaan kuuluvia nuoria ylikersantteja. Siinä uhriutumisessa oli jotenkin ideana se, että varusmiehet olivat niin avuttomia, että se aiheutti ylikersanteille kärsimystä. Esiintymällä kärsivinä uhreina ylikersantit pyrkivät nostamaan itseään varusmiehiä korkeammalle tasolle. Sitten ne ylikersantit olivat jotenkin oppineet näkemään siinä relaation, että mitä kovempaa he osasivat uhriutua, sitä kovempia ammattilaisia he olivat. Oltiin aika kaukana sellaisesta, että he olisivat jotenkin aikuistuneet armeijassa.
Quote from: Hohtis on 13.04.2023, 17:17:30Jos yleisesti varusmiespalveluksen läpäisisi vain 50% tai vähemmän sisään otetusta joukosta, läpäisystä muodostuisi meriitti jonka tulevaisuuden työnantajat varmasti noteeraisivat.
Mitä se tekisi nuoren miehen motivaatiolle ilmoittautua varusmiespalvelukseen jos tietää, että puolet ikäluokasta joka tapauksessa lähtee maitojunalla kotiin, saaden vuoden tms. palveluksesta palkinnoksi loppuelämän kestävän epäonnistujan leiman otsaansa työmarkkinoilla?
Quote from: Hohtis on 13.04.2023, 17:17:30
Jos mun pitäisi tuottaa patteri tai komppania taistelijoita, niin ottaisin 300 ukkoa ja akkaa joista ankaran, vaativan ja tasapuolisen reilun koulutuksen aikana tiputtaisin maitojunaan 150 ja pitäisin loput 150 kovinta taistelijaa itselläni. Lopputulos olisi erittäin suorituskykyinen joukko.
No itse olin 90-luvun alussa varusmiehenä eräässä SissiK:ssa. Noin +70 aloitti. Noin +35 sai sissin tai tiedustelijan passin lopussa. Puolet heivattiin muihin yksiköihin tai maitojunalla kotiin. Jollekin loppuun asti selvinneille antoivat ritsapassin.
Quote from: Lalli IsoTalo on 13.04.2023, 18:01:02
Quote from: Hohtis on 13.04.2023, 17:17:30Jos yleisesti varusmiespalveluksen läpäisisi vain 50% tai vähemmän sisään otetusta joukosta, läpäisystä muodostuisi meriitti jonka tulevaisuuden työnantajat varmasti noteeraisivat.
Mitä se tekisi nuoren miehen motivaatiolle ilmoittautua varusmiespalvelukseen jos tietää, että puolet ikäluokasta joka tapauksessa lähtee maitojunalla kotiin, saaden vuoden tms. palveluksesta palkinnoksi loppuelämän kestävän epäonnistujan leiman otsaansa työmarkkinoilla?
Erikoiskomppania, kuten tukholmalainen hiihtoa ja suomea kunnolla osaamaton puoliarabivahvistuksemme totesi, on olemassa. Siis heivattiin hänet Esikuntakomppaniaan EKKvPSV:ksi. Kertoi saaneensa siirron "erikoiskomppaniaan". Ja muutkin tungettiin norminurmiporiksi, krh:n yms.
Nykyjärjestelmästä tulisi luopua kokonaan ja rakentaa uusi systeemi tilalle.
Mitäpä, jos armeijapalveluksen sijaan olisi kansalaispalvelus?
Se käsittäisi molemmat sukupuolet ja ottaisi mukaan myös ne, joilla on jonkinasteinen este, vamma tai vähempi kyvykkyys. Se siis olisi pakollinen kaikille, mutta joustavasti. Se osallistaisi nekin, jotka eivät pääsisi armeijaan ja antaisi näin heille arvokkaan kokemuksen siitä, että he ovat tärkeitä yhteiskunnalle. Samalla kyvykkäämmät ja motivoituneemmat saisivat tilaisuuden edetä hyvinkin pitkälle ja erikoistuen. Palvelusajat olisivat erikestoisia laajalla skaalalla ja maksettavat päivärahat vaihtelisivat koulutuksen vaativuuden mukaan. Huumeongelmaiset eivät saisi vapautusta, vaan joutuisivat huumevieroitukseen palveluksen ajaksi. Se olisi heidän panoksensa yhteiskunnalle.
Kansalaispalvelus koostuisi lyhyestä perusosasta, joka olisi yhteinen kaikille, mutta sen jälkeen kansalaispalvelija voisi valita yhden tai useamman kurssin, jonka ottaisi. Kursseja voisi vaihtaa kesken tai ottaa lisää, miksei jättää keskenkin, jos voimat eivät riitä. Taukoa saisi pitää välillä yhteensä neljä viikkoa ja kurssilainen saisi sijoittaa lepoviikot itse. Viikonloput aina vapaata automaattisesti. Kursseista saisi opintopisteitä ja kun 100 opintopistettä on kasassa, katsottaisiin kansalaispalvelus suoritetuksi.
Kansalaispalvelun aiheina voisivat olla esimerkiksi ensiapu, tarkkuusammunta, yhteiskunnallisen huoltovarmuuden tehtävät, sodan psykologia, lähitaistelu ilman aseita, ruokahuolto, eloonjäämistaidot ankarissa luonnonoloissa, sotateknologia, joukkojen johtaminen, vaatehuolto, aseiden rakentaminen ja kehittäminen, tiedustelu, maanviljely ruokakriisissä, käytännön kenttäsotiminen, droonien ajaminen, lääkintätaidot, vakoilu, traumojen hoito ja tietysti perehdytys erilaisiin, valinnaisiin aselajeihin ja niiden käytännön vaatimuksiin. Kursseja voisi olla vaikka 50, tässä vain parisenkymmentä esimerkkeinä.
Näin jokainen voisi osallistua ja vieläpä kykyjensä mukaan. Kukaan ei joutuisi maitojunalle kotiin ja jokaisella olisi annettavaa, olivat kyvyt sitten melkein mitä tahansa. Kansalaispalveluksen suoritettuaan voisi ilmoittautua vuosienkin jälkeen oma-aloitteisesti uusille kursseille - se ehkä voittaisi työttömänä olon ja tällöin työttömyyskorvauksen lisäksi saisi verottomana päivärahat käymistään, hyväksytyistä kursseista. Enää ei tarvitsisi lähettää kutsuntakirjeitä, koska monet hakeutuisivat lisäkoulutukseen vapaaehtoisesti välttäen samalla TE-toimistojen turhat kyykytyskurssit ja muun hölmöilyn. Samalla maanpuolustamisen kokonaiskuva parantuisi tai ainakin pysyisi yllä.
Lisäys liketyksen jälkeen:
Edelläkuvattu hahmotelma perustuu siihen, että sotahan ei ole vain sitä, että ammutaan ryöstämään, raiskaamaan, valloittamaan ja tappamaan tullut vihollinen, vaan sota koskettaa kymmeniä ja satoja yhteiskunnan osia ja elementtejä - koko yhteiskunta on sodassa silloin, kun sota on ja sen vuoksi sotaan joutuneella maalla on aivan varmasti satoja ja satoja tehtäviä, joihin kaivataan osaavaa väkeä ja valmiutta, jotta voidaan tehdä työtä sen eteen, että maa kestää hyökkäyksen mahdollisimman hyvin kaikilla tasoilla. Tätä ei nykyisessä sotilaskoulutuksessa huomioida laisinkaan ja se on ymmärrettävää, koska sotilaspalveluksessa keskitytään itse rintamataisteluun. Tätä kuvaa pitää laajentaa, koska sota ei koskaan ole irrallaan muusta yhteiskunnasta ja mitä paremmin muu yhteiskunta voi tukea sotatoimia, sitä menestyksellisemmät myös sotatoimet ovat.
Ja kun nyt ovet maan puolustamiselta ovat pitkälti suljetut esimerkiksi vammaisilta, tässä uudessa mallissa he voisivat kouluttautua omien toiveidensa mukaan ja ylläpitää kykyjään maan parhaaksi. Vaikka pyörätuolilla ei voi lähteä rintamalle, sellaista käyttävä voi kouluttautua moniin tehtäviin, jotka sotatilanteessa ovat suureksi hyödyksi maalle ja miksei muutenkin. Lisäksi he saisivat rahaa ja lisää arvostusta, mielekästä tekemistä ja uusia ystäviä. Kansalaispalvelus olisi kutsuva ja yhteenkokoava, motivoiva systeemi sen sijaan, että meillä on nyt torjuntaa, pelkoa, ihmisiä jakava ja motivaatiota syövä, antiikkinen järjestelmä, joka on myös paljon kansalaispalvelua tehottomampi järjestelmä.
Loppu siis paskavessan nuolemiselle ja tervetuloa uusi, koko kansakuntaa koskeva ja motivoiva koulutus!
Lisäys 2: Entäpä, jos joku kieltäytyisi koko kansalaispalveluksesta? Järjestelmä olisi niin joustava, että sekin olisi laillisesti mahdollista - silloin toki kaikista sosiaalietuuksista leikattaisiin 20% ja tuloveroon lisättäisiin 1%. Ja lisäksi äänestysoikeus toteutuisi vasta kun kansalaispalvelus on suoritettu.
Quote from: Hohtis on 13.04.2023, 17:17:30
Jos yleisesti varusmiespalveluksen läpäisisi vain 50% tai vähemmän sisään otetusta joukosta, läpäisystä muodostuisi meriitti jonka tulevaisuuden työnantajat varmasti noteeraisivat. No ei vas-vihreiden puoluetoimistolla, mutta oikeissa töissä.
Tuossa on vain se ongelma että nykyään rekrytoija ei saa kysyä työhonottoprosessissa millään muotoa sitä onko työnhakija suorittanut varusmiespalveluksen, saatikka että voitaisiin tiedustella reservin sotilasarvoa tai palveluksen laatua. Se on laitonta.
Ennen oli toisin, 80-luvulla kun itse hain ensimmäisiä tyopaikkojani reservin sotilasarvo oli mieshakijoiden kohdalla pakollinen kysymys hakulomakkeissa. Useista firmoista annettiin koko lailla suoraan ymmärtää että 'sivarit älkööt vaivautuko'.
Quote from: Hiiden hirvi on 13.04.2023, 18:51:23
Quote from: Hohtis on 13.04.2023, 17:17:30
Jos yleisesti varusmiespalveluksen läpäisisi vain 50% tai vähemmän sisään otetusta joukosta, läpäisystä muodostuisi meriitti jonka tulevaisuuden työnantajat varmasti noteeraisivat. No ei vas-vihreiden puoluetoimistolla, mutta oikeissa töissä.
Tuossa on vain se ongelma että nykyään rekrytoija ei saa kysyä työhonottoprosessissa millään muotoa sitä onko työnhakija suorittanut varusmiespalveluksen, saatikka että voitaisiin tiedustella reservin sotilasarvoa tai palveluksen laatua. Se on laitonta.
Ennen oli toisin, 80-luvulla kun itse hain ensimmäisiä tyopaikkojani reservin sotilasarvo oli mieshakijoiden kohdalla pakollinen kysymys hakulomakkeissa. Useista firmoista annettiin koko lailla suoraan ymmärtää että 'sivarit älkööt vaivautuko'.
Tätä en tiennyt. Mihin lakiin tuo perustuu? Ei kai kysyminen ole laitonta jos vastaaminen on vapaaehtoista?
Kyllä itsekin aikoinani ysärillä vm-palveluksen jälkeen kesätyöpaikkoja hakiessani lätkäisin sotilaspassin pöytään ilman, että sitä edes kysyttiin.
***
Quote from: Lalli IsoTalo on 13.04.2023, 18:01:02
Quote from: Hohtis on 13.04.2023, 17:17:30Jos yleisesti varusmiespalveluksen läpäisisi vain 50% tai vähemmän sisään otetusta joukosta, läpäisystä muodostuisi meriitti jonka tulevaisuuden työnantajat varmasti noteeraisivat.
Mitä se tekisi nuoren miehen motivaatiolle ilmoittautua varusmiespalvelukseen jos tietää, että puolet ikäluokasta joka tapauksessa lähtee maitojunalla kotiin, saaden vuoden tms. palveluksesta palkinnoksi loppuelämän kestävän epäonnistujan leiman otsaansa työmarkkinoilla?
Tiedätkö, ei voisi vähempää kiinnostaa jos saisin palkkani siitä, että teen kyvykkäitä sotilaita. Taistelukentällä sotilaat jaetaan karkeasti kahteen luokkaan; hyvät ja kuolleet. Jos minun vastuullani olisi pitää koulutettavani/johdettavani mahdollisimman pitkään hengissä, ei minua kiinnosta jonkun karsiutuneen Minna-Matin feelarit ja se, miten ahdistavana hän
vittu_intin koki.
Nyky-yhteiskunnan lumihiutaleille ei tekisi ollenkaan pahaa huomata se, että nallekarkit eivät mene tasan, ilman yrittämistä ei saa mitään ja ne on eri miehet niitä, jotka ruumiita tekee ja eri miehet, jotka niitä pesee.
:)
Quote from: Hohtis on 13.04.2023, 19:09:19
Tätä en tiennyt. Mihin lakiin tuo perustuu? Ei kai kysyminen ole laitonta jos vastaaminen on vapaaehtoista?
Työelämän tietosuojalaki (Finlex 2004/759) 2.luku 3§ Tietojen tarpeellisuusvaatimus. Lisaksi siinä säädetään että tarpeellisuusvaatimuksesta ei voida poiketa edes työntekijän suostumuksella.
Tulkinta on että varusmiespalveluksesta on mahdollista kysyä vain haettaessa sellaisiin tehtäviin joitten ehdottomana pätevyysvaatimuksena on asepalveluksen suorittaminen, eli siis käytännössä puolustusvoimien sotilasvakansseihin.
Quote from: Eino P. Keravalta on 13.04.2023, 18:49:00
Nykyjärjestelmästä tulisi luopua kokonaan ja rakentaa uusi systeemi tilalle.
Mitäpä, jos armeijapalveluksen sijaan olisi kansalaispalvelus?
...
Tuossa ehdottamassasi on oikeasti hyvää ajatusta, sellainen olisi tasa-arvoinen kaikkia koskettava järjestelmä.
Sitten se idean toteutus, hmm, se saattaa olla hankalaa. En nyt osaa sanoa miten hankalaa ja miksi, mutta muistan vuosia sitten roihahtaneen julkisen keskustelun siitä, että siviilipalvelukseen tuolloin (ja varmaan nytkin) mahdollisesti hakeutui ihmisiä, jotka eivät olleet siviilipalveluksessa siksi, että armeijan palvelus olisi ollut jotenkin heidän eettisiä periaatteita vastaan, vaan sinne hakeuduttiin siksi, että siviilipalvelusta voitiin suorittaa jossain tulevaisuuden uraa edistävässä tehtävässä kuten esimerkiksi jossain oppilaitoksessa jonkinlaisena assistenttina tai valtionhallinnossa harjoittelijana tai jotain vastaavaa työkokemusta hankkimassa.
Jonkinlaisessa kansalaispalveluksessa jotain samanlaista varmaan tapahtuisi, toki tuo riippuu siitä miten systeemi oikeasti toteutetaan.
edit: pari pilkkua lisätty.
Quote from: Hae-won on 13.04.2023, 11:17:52
Lähi-idän ja Afrikan ihmisten ottaminen esimerkiksi kertoo epätoivoisesta argumentaatiosta.
Niin, viittasin siihen ulkomaalaiseen väestöön jota tänne yleisesti ottaen lappaa.
QuoteRuotsalaisilla, norjalaisilla, tanskalaisilla, ranskalaisilla, saksalaisilla, brittiläisillä, kanadalaisilla, amerikkalaisilla, japanilaisilla, australialaisilla ja uusi-seelantilaisilla miehillä ei ole mitään ongelmia kypsyä henkisesti vaikka he eivät suorita asepalvelusta.
Luulin että ymmärtäisit mitä asia koskee, mutta pitää ilmeisesti selittää kun 10 vuotiaalle ....
Asia ei tietenkään ole niin, että armeijan käymätön automaattisesti olisi mielenterveyspotilas. Fakta kuitenkin on, että armeijan kaltainen rajojen kokeileminen kasvattaa henkisesti mm. sietokyvyn, sosiaalisen joustavuuden ja monen muun hyväksi katsotun ominaisuuden suhteen. Armeijan käyneet tunnistavat helposti tämän tosiasian muissa ja itsessään.
Siviilielämässä pystyy myös vertaa armeijan käyneet ja siviilipalveluksen tehnet. Aika moni varmaan tunnistaa sen, että sivarit tuuppaavat olla henkisesti hauraampia, epästabiilimpia, mustavalkoisempia ja ylipäätään lapsenmielisempiä iäkseen. Etenkin ne pumpulissa eläneet, joilla edes oma elämä ei karaistunut, ovat erinomaisen heikkoja henkisesti.
Jos olisit käynyt intin niin tietäisit mistä puhun.
QuoteAjatus siitä, että suomalaiset miehet tarvitsevat asepalveluksen henkisesti kypsyäkseen, viittaa ajatteluun jossa suomalaisten miesten nähdään kypsyvän heikommin kuin edellä mainittujen maiden miesten.
Rakentelet olkiukkoja. Kukaan ei ole sanonut, että asepalvelus olisi (kaikille) täysin välttämätön henkistä kypsymistä varten vaan se on merkittävä positiivinen sivuvaikutus, joka tulee ilmaiseksi asepalveluksen myötä. Se selvästi vahvistaa suomalaisia miehiä henkisesti. Tästä ei ole epäilystäkään.
QuoteMinä en usko, että suomalaiset miehet ovat henkiseltä kypsymiseltään heikompia kuin em. maiden miehet, joten en usko suomalaisten miesten tarvitsevan asepalvelusta henkisesti kypsyäkseen.
Mitä enemmän luen juttujasi, sen enemmän epäilen tätä arviotasi.
QuoteHeikosta impulssikontrollista puheenollen: kantasuomalaiset miehet ovat väkivaltaisempia kuin länsi-eurooppalaiset miehet. Tämä Suomen asevelvollisuudesta huolimatta.
Väkivaltaisuus ja heikko impulssikontrolli ei ole lainkaan sama asia. Ne eivät välttämättä edes ole toistensa seuraus.
Väkivaltaisuutta voi edetä pitkä kontrollin jakso, jonka puitteissa henkilö pyrkii de-eskaloimaan tilanne. Kun sitten kynnys ylittyy, on kaksi vaihtoehtoa: juosta tai taistella. On täysin mahdollista, että suomalainen valitsee useammin taistelemisen kun ruotsalaisen juoksemisen.
Heikko impulssikontrolli tarkoittaa sitä, että tunteet saavat nopeasti ylivallan hyvässä ja huonossa. Huonot tunteet johtavat silloin nopeasti esim. väkivaltaan ja hyvä tunteet voi samalla lailla johtaa ylenpalttiseen ja liioiteltuun riemuun.
Heikko impulssikontrolli löytyy yleensä henkilöiltä, joilla on vaikeuksia käsitellä vastoinkäymisiä tai vaikeuksia nähdä oma vastuu asioissa. Tyypillisesti tällaiset henkilöt esim. syyttävät muita epäonnestaan, haluavat oikaista kokemansa vääryys ja palauttaa kunnia väkivallalla.
Heikosta impulssikontrollista voi yleensä oppia pois erinäisillä vihanhallintakursseilla, joilla opetellaan sietämään, käsittelemään ja hyväksymään vastoinkäymisiä. Siis ihan sitä samaa siedätystä mitä armeijakin tarjoaa.
QuoteQuote from: Totti on 11.04.2023, 22:22:24
Lyhenemä on vain laskennallinen koska teoreettinen työura tietenkin lyhenee noin vuodella. Käytännön työura onkin sitten ihan eri asia ja se tuskin muuttuu miksikään asepalveluksen takia.
Välivuodet viivästyttävät työelämään siirtymistä ja täten lyhentävät työuria. Tämä ei ole mikään teoreettinen laskelma.
Sinulle on hyvin vaikea selittää asioita. En tiedä jos kyse on ymmärtämisongelmista, etkö lue mitä kirjoitetaan vai etkö siedä olla väärässä ja jankutat vastaan vain periaatteesta.
Sinulla ei oikeastaan ole mitään relevanttia vasta-argumenttia vaan selität yksinkertaistettuja itsestäänselvyyksiä ja pidät niitä totuutena. Väittelet kuten vasemmistolainen, joka vain julistaa omia totuuksia eikä suostu näkemään nyansseja missään.
Tämäkään keskustelu kanssasi ei johda mihinkään joten en kommentoi julistuksiasi tämän enempää.
Quote from: Totti on 13.04.2023, 20:38:32
Quote from: Hae-won on 13.04.2023, 11:17:52
Lähi-idän ja Afrikan ihmisten ottaminen esimerkiksi kertoo epätoivoisesta argumentaatiosta.
Niin, viittasin siihen ulkomaalaiseen väestöön jota tänne yleisesti ottaen lappaa.
Suomessa asuu ja vierailee myös länsimaalaisia miehiä. Niin tai näin, sillä ei ole merkitystä. Kyse oli siitä onko intti paikka jossa miehet kasvavat aikuisiksi. Selvästi muissa maissa asuvat miehet kykenevät aikuistumaan ilman asevelvollisuutta.
Ja sen lisäksi monessa Lähi-idän maassa on asevelvollisuus...
Quote from: Totti on 13.04.2023, 20:38:32
QuoteRuotsalaisilla, norjalaisilla, tanskalaisilla, ranskalaisilla, saksalaisilla, brittiläisillä, kanadalaisilla, amerikkalaisilla, japanilaisilla, australialaisilla ja uusi-seelantilaisilla miehillä ei ole mitään ongelmia kypsyä henkisesti vaikka he eivät suorita asepalvelusta.
Luulin että ymmärtäisit mitä asia koskee, mutta pitää ilmeisesti selittää kun 10 vuotiaalle ....
Asia ei tietenkään ole niin, että armeijan käymätön automaattisesti olisi mielenterveyspotilas. Fakta kuitenkin on, että armeijan kaltainen rajojen kokeileminen kasvattaa henkisesti mm. sietokyvyn, sosiaalisen joustavuuden ja monen muun hyväksi katsotun ominaisuuden suhteen. Armeijan käyneet tunnistavat helposti tämän tosiasian muissa ja itsessään.
Alkuperäinen väitteesi:
Quote from: Totti on 11.04.2023, 22:22:24
Ennen kaikkea se on paikka, jossa pojat kasvavat ja aikuistuvat miehiksi.
Quote from: Totti on 13.04.2023, 20:38:32
Siviilielämässä pystyy myös vertaa armeijan käyneet ja siviilipalveluksen tehnet. Aika moni varmaan tunnistaa sen, että sivarit tuuppaavat olla henkisesti hauraampia, epästabiilimpia, mustavalkoisempia ja ylipäätään lapsenmielisempiä iäkseen. Etenkin ne pumpulissa eläneet, joilla edes oma elämä ei karaistunut, ovat erinomaisen heikkoja henkisesti.
En ole huomannut sivarien poikkeavan muista miehistä.
En myöskään ole huomannut ulkomaalaisten miesten olevan henkisesti hauraampia, epästabiilimpia, jne. kuin suomalaisten miesten. Itse asiassa suomalaisten korkeista itsemurhaluvuista voisi joku päätellä jotain ihan muuta.
Tunnen joitain terveyden takia intistä vapautettuja eikä heistä kyllä kukaan erota etteivät he ole suorittaneet asepalvelusta.
Quote from: Totti on 13.04.2023, 20:38:32
Jos olisit käynyt intin niin tietäisit mistä puhun.
Olen käynyt intin. Mulle intti ei ole mikään elämää suurempi juttu.
Ne miehet, jotka ikuisesti muistelevat inttiä ja pitävät sinä jotain miesten kouluna, tuppaavat olemaan reppanoita, joilla ei mene elämässä hyvin. Lähiöpubin nurkkapöydässä he muistelevat kuinka 35 vuotta sitten tuli saatua kuntsari, joka on heille elämän suurin saavutus. Ehkä heillä on tarve tehdä intin käymisestä suurempi juttu kuin se onkaan, koska heillä ei ole elämässään muita saavutuksia. Olen toki vilpittömästi iloinen heidän puolestaan, että edes intti tarjoaa heille onnistumisten tunteita, muttei se kyllä intistä tee mitään muuta kuin mitä intti on.
Minä olisin aikuistunut aivan hyvin ilman inttiäkin. Ehkä sinä koit että intti oli kohdallasi tarpeellinen aikuistumiseksi, muttei se kyllä kaikilla muilla miehillä sitä ole.
Quote from: Totti on 13.04.2023, 20:38:32
Rakentelet olkiukkoja. Kukaan ei ole sanonut, että asepalvelus olisi (kaikille) täysin välttämätön henkistä kypsymistä varten vaan se on merkittävä positiivinen sivuvaikutus, joka tulee ilmaiseksi asepalveluksen myötä. Se selvästi vahvistaa suomalaisia miehiä henkisesti. Tästä ei ole epäilystäkään.
Kirjoitit intin olevan paikka, jossa pojat aikuistuvat miehiksi. Se aikuistuminen onnistuu ilman inttiä ihan hyvin.
Quote from: Totti on 13.04.2023, 20:38:32
Väkivaltaisuus ja heikko impulssikontrolli ei ole lainkaan sama asia. Ne eivät välttämättä edes ole toistensa seuraus.
Väkivaltainen käytös johtuu usein heikosta impulssikontrollista. Väkivaltarikoksiin syyllistyvät suomalaiset miehet eivät pääsääntöisesti ole mitään laskelmoivia ja suunnitelmallisia ihmisiä.
Quote from: Totti on 13.04.2023, 20:38:32
QuoteQuote from: Totti on 11.04.2023, 22:22:24
Lyhenemä on vain laskennallinen koska teoreettinen työura tietenkin lyhenee noin vuodella. Käytännön työura onkin sitten ihan eri asia ja se tuskin muuttuu miksikään asepalveluksen takia.
Välivuodet viivästyttävät työelämään siirtymistä ja täten lyhentävät työuria. Tämä ei ole mikään teoreettinen laskelma.
Sinulle on hyvin vaikea selittää asioita. En tiedä jos kyse on ymmärtämisongelmista, etkö lue mitä kirjoitetaan vai etkö siedä olla väärässä ja jankutat vastaan vain periaatteesta.
Sinulla ei oikeastaan ole mitään relevanttia vasta-argumenttia vaan selität yksinkertaistettuja itsestäänselvyyksiä ja pidät niitä totuutena. Väittelet kuten vasemmistolainen, joka vain julistaa omia totuuksia eikä suostu näkemään nyansseja missään.
Tämäkään keskustelu kanssasi ei johda mihinkään joten en kommentoi julistuksiasi tämän enempää.
Et ymmärrä taloutta.
On triviaalisti selvää, että kun suurella osalla ikäluokasta työelämään siirtyminen siirtyy myöhäisemmäksi 1-2 vuodella, se aiheuttaa kansantaloudelle kustannuksen.
Olet kuten vasemmistolaiset, sillä uskot ilmaisiin lounaisiin, eli siihen ettei valinnoilla ole vaihtoehtoiskustannusta. Todellisuudessa asioilla on vaihtoehtoiskustannuksensa. Se, että sinä et tässä tajua omaavasi vasemmistolaista ajattelumallia ("asioilla ei ole kustannuksia, kaikki on ilmaista!") kertoo ettet todellakaan ymmärrä taloudesta.
Milton Friedman totesi ettei ilmaisia lounaita ole. Milton Friedman oli Nobelilla palkittu taloustieteilijä, joka vastusti asevelvollisuutta USA:ssa. Friedman ei ollut vasemmistolainen, vaan päinvastoin kova sosialismin kriitikko. Asevelvollisuus ei ole ilmainen lounas: se aiheuttaa kustannuksen kansantaloudelle.
Ei tosin tarvitse olla taloustieteilijä ymmärtääkseen asevelvollisuuden aiheuttavan kustannuksen kansantaloudelle, sillä niin päivänselvä asia se on. Suomessa tämä kustannus on hyväksyttävä hintana uskottavasta maanpuolustuksesta, mutta kustannus se silti on.
Mm. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on arvioinut asevelvollisuuden kustannusta, ja se kustannus on positiivinen, eli on olemassa.
Olet myös esimerkki siitä, ettei intin käyminen tee ihmisestä henkisesti kypsää. Et kykene asialliseen keskusteluun.
Milton Friedmanista voi lukea vaikka wikipediasta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Milton_Friedman
Toisaalta ehkä joku taloustieteen perusoppikirja olisi hyödyksi, jos ei ymmärrä ettei asevelvollisuus ole ilmainen lounas.
Quote from: Bona on 11.04.2023, 18:47:46
...
Metsäharjoituksia en oikein ymmärrä. Tosipaikan tullen siellä varmaan juostaan ne täyspakkaukset selässä, käydään riukulassa ja syödään pakkiruokaa ihan harjoittelemattakin. Jos maastossa ryömimiseen liittyy erityisiä liikuntataitoja, näitä voidaan varmaan harjoitella samoin kuin kaikkia muitakin liikuntataitoja jo koulu-uran aikana. Kerrotaan, että pesäpallon tarkoitus on harjoittaa kranaatinheittoon.Näin ollen koululaiset harjoittelevat kranaatinheittoa ja alakoulussa, eikä tähän tietääkseni YK puutu lapsisotilasasiana. Samalla tavoin voitaisiin harjoitella tarvittavia liikuntataitoja tai vaikka puolijoukkueteltan pystyttämistä alakoulusta alkaen ikätasoisesti ja pelien muodossa. Partiossahan vastaavaa jo tehdäänkin.
...
Hmm, oletkohan ihan tosissasi tästä, vai heitätkö tuon ihan läpällä. Maastoharjoitukset simuloivat sodan olosuhteita telttoineen, ruokailuineen, vartioineen ym. mutta ei siinä vielä kaikki. Yksi asia minkä luultavasti useimmat intin käyneet muistavat ovat ne sotaharjoitukset (eri nimillä), joissa ei saa nukkua riittävästi, simuloitu sota on käynnissä koko ajan siellä metsässä ja aikaa nukkumiseen ei vaan ole.
Ainakin mun aikana 80-luvun lopussa harjoittelemamme "sota" ei antanut meidän nukkua riittävästi vaan koko harjoitus mentiin jollain muutaman tunnin unilla per yö + torkkumista tilaisuuden tullen. En ikinä olisi kuvitellut, että sellainen on mahdollista, mutta niin vain se onnistui. En koskaan siviilielämässä voisi moista kokea ja se on opettanut jotain mulle ihmisen kestokyvystä, kuinka vähällä unella voi pärjätä kymmenenkin päivää. Tosin lopussa koko porukka oli aika humalaisen ja zombien välimuotoja. Tuollaista ei voi kokea siviilielämässä. :P
Mulle tuli Bonan ja Einon kirjoituksista tunne, että taustalla olisi into säätää asioita säätämisen vuoksi. Armeijassa on ongelmia, joita pitäisi ratkoa, mutta sellaisesta ei ole hyötyä, että säädetään ja muutellaan vain uudistelun vuoksi.
Eräs ilmiö, joka armeijasta jäi mieleen, oli sellainen, että jos ryhmä kohtasi jonkun ongelman, joka piti ratkaista, varusmiesjohtajat yleensä kääntyivät fyysisesti siitä ongelmasta pois päin. Esimerkiksi kerran (näköis)telamiinasta oli eräs korkkiosa (en muista, oliko sillä jokin oikea nimi) jäätynyt jumiin, ja sitä yritettiin vääntää auki. Kun monet kerääntyivät sen telamiinan ympärille ihmettelemään tilannetta, paikalla ollut upseerikokelas katseli pois päin, ja piti itsensä eristyksissä ongelmanratkaisusta.
Kun johtajakoulutuksen saaneet oppivat tuollaisen toimintatavan, että omista alaisista ja heidän onglemista on hyvä pyrkiä eristäytymään, se aiheuttaa epäsuorasti paljon ongelmia armeijan tehokkudelle. Jos he myöhemmin soveltavat samaa eristäytymiskaavaa siviilityöelämässä, siitä on haittaa työyhteisöillekin.
Quote from: Hae-won on 13.04.2023, 21:12:14
Olen käynyt intin. Mulle intti ei ole mikään elämää suurempi juttu.
Ehkä olet sitten niitä katkeria epäonnistujia, jotka eivät koskaan sopeutuneet.
QuoteMinä olisin aikuistunut aivan hyvin ilman inttiäkin.
Juttujesi perusteella prosessi on vielä kesken.
Ei mulla muuta.
Quote from: stefani on 13.04.2023, 22:02:31
Mulle tuli Bonan ja Einon kirjoituksista tunne, että taustalla olisi into säätää asioita säätämisen vuoksi.
Ongelma on erityisen yleinen myös politiikassa; keksitään ongelma jota ei tarvitse ratkaista - komietoidaan, projektoidaan, budjetoidaan ja epäonnistutaan.
Suomen puolustus on kokonaisuutena kohtalaisen hyvin toimiva. En helposti keksi miten saisi edullisemmin yhtä suuren miesmäärän verrattain moderneihin aseisiin. Vaihtoehto olisi kutistaa miesvahvuus merkittävästi ja panostaa hyvin paljon aseisiin.
Ukrainan sota on kuitenkin osoittanut, että määrällä on vielä merkitystä. Muutaman kymmenen tuhannen miesvahvuus ei pystyisi torjumaan venäläistyylistä massahyökkäystä oli aseet millaiset tahansa. Etenkin kun vihollinen on valmis uhraamaan miehiä liukuhihnalla, vastassa pitää olla tarpeeksi ukkoja.
Mao taisi joskus aikoinaan todeta Chrustseville, että Kiinaan ei kannata yrittää hyökkää koska hänellä on 100 miljoonaa miestä laittaa rintamalle.
QuoteArmeijassa on ongelmia, joita pitäisi ratkoa, mutta sellaisesta ei ole hyötyä, että säädetään ja muutellaan vain uudistelun vuoksi.
"Säätäminen" tapahtuu pitkälti itsestään sikäli kun asekanta uudistuu ja muuttuu. Onhan se selvä, että sodankäynnin tyyli pitää muuttua samalla kun aseistus muuttuu. Kyse on siis pikemminkin evoluutiosta kun revoluutiosta.
Välillä esiin nousevat ajatukset puolustuksen ja asevelvollisuuden repimisestä auki ja täydellisestä uusimisesta ovat enemmän akateemista pohdintaa kun realismia. Yleensä näitä kuulee julkisilta tahoilta, joille puolustus on merkityksetön kuten vasemmistolta, joka aina on haikaillut Venäjän ylivallan perään. Verukkeena on "työurat" tai "rauha", jotka ovat lähinnä vain keppihevosia kohti Kremlin hegemoniaa.
Quote from: stefani on 13.04.2023, 22:18:10
Eräs ilmiö, joka armeijasta jäi mieleen, oli sellainen, että jos ryhmä kohtasi jonkun ongelman, joka piti ratkaista, varusmiesjohtajat yleensä kääntyivät fyysisesti siitä ongelmasta pois päin. Esimerkiksi kerran (näköis)telamiinasta oli eräs korkkiosa (en muista, oliko sillä jokin oikea nimi) jäätynyt jumiin, ja sitä yritettiin vääntää auki. Kun monet kerääntyivät sen telamiinan ympärille ihmettelemään tilannetta, paikalla ollut upseerikokelas katseli pois päin, ja piti itsensä eristyksissä ongelmanratkaisusta.
Upseeri* huolehtii siitä, että joku suojaa muiden nysväämisen jonkun markkaluokan ongelman ympärillä. Itse asiassa tuossa upseerin* olisi pitänyt käskeä koko joukkue jatkamaan käskettyä tehtävää ja suojaamaan omaa toimintaa eikä kiinnostumaan jostain täysin merkityksettömästä yksityiskohdasta.
Jos telamiinan korkki ei aukea niin helvettiin se telamiina ja uusi tilalle ja vanha alle, molemmat lähtevät samalla kerralla.
* ja nämäkin itse asiassa ihan aliupseerin tason hommia
Ansiokasta pohdintaa Einolta josta monesta kohdasta olen samaa mieltä. Joihinkin kohtiin kommentoin jotain;
Quote from: Eino P. Keravalta on 13.04.2023, 18:49:00
Nykyjärjestelmästä tulisi luopua kokonaan ja rakentaa uusi systeemi tilalle.
Mitäpä, jos armeijapalveluksen sijaan olisi kansalaispalvelus?
....
Kansalaispalvelus koostuisi lyhyestä perusosasta, joka olisi yhteinen kaikille, mutta sen jälkeen kansalaispalvelija voisi valita yhden tai useamman kurssin, jonka ottaisi. Kursseja voisi vaihtaa kesken tai ottaa lisää, miksei jättää keskenkin, jos voimat eivät riitä. Taukoa saisi pitää välillä yhteensä neljä viikkoa ja kurssilainen saisi sijoittaa lepoviikot itse. Viikonloput aina vapaata automaattisesti. Kursseista saisi opintopisteitä ja kun 100 opintopistettä on kasassa, katsottaisiin kansalaispalvelus suoritetuksi.
Tässä ongelmaksi muodostuu kerralla valmiudessa olevan joukon koko. Jonkinlainen "käskystä liikkeelle" oleva valmius on katsottu tarpeelliseksi. Viitsisitsä etsäviitsis -tyyppinen ratkaisu ei valitettavasti toimi ellei siitä makseta päivystysrahaa ja se malli tulisi paaaljon kalliimmaksi kuin varusmiehiin perustuva.
Quote from: Eino P. Keravalta on 13.04.2023, 18:49:00
Kansalaispalvelun aiheina voisivat olla esimerkiksi ensiapu, tarkkuusammunta, yhteiskunnallisen huoltovarmuuden tehtävät, sodan psykologia, lähitaistelu ilman aseita, ruokahuolto, eloonjäämistaidot ankarissa luonnonoloissa, sotateknologia, joukkojen johtaminen, vaatehuolto, aseiden rakentaminen ja kehittäminen, tiedustelu, maanviljely ruokakriisissä, käytännön kenttäsotiminen, droonien ajaminen, lääkintätaidot, vakoilu, traumojen hoito ja tietysti perehdytys erilaisiin, valinnaisiin aselajeihin ja niiden käytännön vaatimuksiin. Kursseja voisi olla vaikka 50, tässä vain parisenkymmentä esimerkkeinä.
Kaikkia näitä ja paljon muuta koulutetaan reserviläisille, riippuen heidän tehtävästään.
Quote from: Eino P. Keravalta on 13.04.2023, 18:49:00
Näin jokainen voisi osallistua ja vieläpä kykyjensä mukaan. Kukaan ei joutuisi maitojunalle kotiin ja jokaisella olisi annettavaa, olivat kyvyt sitten melkein mitä tahansa.
...
Edelläkuvattu hahmotelma perustuu siihen, että sotahan ei ole vain sitä, että ammutaan ryöstämään, raiskaamaan, valloittamaan ja tappamaan tullut vihollinen, vaan sota koskettaa kymmeniä ja satoja yhteiskunnan osia ja elementtejä - koko yhteiskunta on sodassa silloin, kun sota on ja sen vuoksi sotaan joutuneella maalla on aivan varmasti satoja ja satoja tehtäviä, joihin kaivataan osaavaa väkeä ja valmiutta, jotta voidaan tehdä työtä sen eteen, että maa kestää hyökkäyksen mahdollisimman hyvin kaikilla tasoilla.
Tätä ei nykyisessä sotilaskoulutuksessa huomioida laisinkaan ja se on ymmärrettävää, koska sotilaspalveluksessa keskitytään itse rintamataisteluun. Tätä kuvaa pitää laajentaa, koska sota ei koskaan ole irrallaan muusta yhteiskunnasta ja mitä paremmin muu yhteiskunta voi tukea sotatoimia, sitä menestyksellisemmät myös sotatoimet ovat.
Tämä nimenomaan otetaan huomioon. Lääkäriksi kouluttautuneita ei enää sijoiteta sinkomiehiksi - heille on tärkeämpääkin tekemistä kriisissä. Samoin jokainen "ei-tappaja" siirretään pois "tappajajoukkueesta" heti, kun sinne on saatu koulutettua parempi tappaja. Jokaiselle löytyy kyllä tekemistä kykyjensä mukaan sodassa tai siihen rinnastettavassa tilanteessa, koska jokainen suomalainen on maanpuolustusvelvollinen.
Ei ole kenenkään etu pitää runoilijaa etulinjassa työntämässä pistintä vihollisen maksaan jos siihen löytyy pistimen käytön erityisosaaja. Runoilija on paljon arvokkaampi kirjoittamassa runoa pistimentyönnöstä, joka elähdyttää koko rintamalohkon tai kansakunnan taistelemaan voimakkaammin.
Esimiesten vastuulla on löytää jokaiselle alaiselle tehtävä, jossa hänestä saadaan paras kokonaishyöty esiin. Alainen voi edesauttaa sitä osoittamalla niitä erityistaitojaan.
Kysymyksen ei pitänyt olla kantasuomalaiselle vittuilusta. Ehkei myöskään hyvin kunniakkaan Armeijamme halventamisesta. Kyse oli uudistamisesta. Uudistajiksi on ilmoittautunut diletantteja. Yhtään järkevää uudistushanketta en havaitse.
Kukaan ei tunnu arvostavan Puolustusvoimiamme, rauhanliikkeen kannattajia vain ollaan ja halutaan kunnan ruumiinpesupaikka suihkulla viemärillä. Sankarihautojen kupeeseen, kiitti vitusti.
Suomen armeija ei ollut kovin hyvässä iskussa 1939, mutta miehet olivat. Jos ei sitä ymmärrä ja nillittää armeijamuistojensa kautta ilkeää paskaa, niin painukoon Venäjälle tai minne tahansa muuhuun keharien paratiisiin. Muoviavain kaulaan ja helvettiin.
Ehdotettu kansalaispalvelushan meillä jo on, siviilipalvelus. Sen on käynyt mm. Jussi Halla-aho. Toki katui myöhemmin.
Siviilipalvelus on se asevelvollisuuden osa, jossa voisi olla kehittämisen varaa. Sotilaskoulutus annettakoon sotilaillemme, jotka ovat siinä maailmallakin ihailtuja asiantuntijoita. Tsuhnat tappoivat julmasti ukrainalaisetkin Raatteentiellä ja Simo Häyhä ampui pystykorvalla avotähtäimillä 542 vihollista, kunnes kansainvälisillä sopimuksilla kiellettyä räjähtävää luotia käyttänyt sotarikollinen paskaläjä osui haavoittavasti tuhoten puoli naamaa
Mielestäni maavoimien varusmiesten lomapukujen ei pitäisi olla maastopukuja. Se on ihan hölmön näköinen. Vielä hölmömpi on se kun ilmavoimien lomapuku on maastopuku.
Ennen, vielä ysärillä, maavoimien lomapuku oli semmoinen kapiaisten arkisen palveluspuvun näköinen ja siinä oli takki, housut, lakki, kauluspaita, kravatti (oliko?), pukukengät.
Ilmavoimilla oli semmoinen perus-sininen lomapuku vielä tällä vuosituhannella, ennen kuin ilmavoimillakin alkoi olla maastopuku-lomapukuja. Siinä sinisessä lomapuvussa oli takin ja housujen lisäksi lakki, kauluspaita, kravatti, pukukengät.
Merivoimien lomapuku on sentään Aku Ankka-puku. Se nyt puuttuisi jos merivoimienkin lomapuku olisi maastopuku.
Joten vanhan hyvän ajan lomapuvut takaisin. Maastopuku-lomapuvut myytäköön poistossa siviileille.
Naisille voitaisiin tarjota mahdollisuus suorittaa lottapalvelus, jossa olisi halukkaille tarjolla asekoulutus. Se että osa vaatii asevelvollisuutta naisille, voitaisiin hoitaa sillä että lottapalvelukseen sisällytetään asekoulutus. Pelkän rynkyn, tarkka-ampujakiväärin, ja pistoolin käytön ja huollon kouluttamiseen ei tarvita puolta vuotta.
Kotirintamalla ja selustassa on tärkeää että siellä on aseistettuja henkilöitä. Pelkällä lihakirveellä on vaikea puolustautua.
Quote from: Hohtis on 13.04.2023, 23:55:25
Upseeri* huolehtii siitä, että joku suojaa muiden nysväämisen jonkun markkaluokan ongelman ympärillä. Itse asiassa tuossa upseerin* olisi pitänyt käskeä koko joukkue jatkamaan käskettyä tehtävää ja suojaamaan omaa toimintaa eikä kiinnostumaan jostain täysin merkityksettömästä yksityiskohdasta.
Jos telamiinan korkki ei aukea niin helvettiin se telamiina ja uusi tilalle ja vanha alle, molemmat lähtevät samalla kerralla.
* ja nämäkin itse asiassa ihan aliupseerin tason hommia
Et ymmärtänyt, minkälaisesta tilanteesta oli kyse. Ehkä se on osittain minun vika, kun en kirjoittanut tarpeeksi yksityiskohtia. Alokaskaudella talvella oli päivä jona perehdyttiin muun muassa telamiinoihin. Ei ollut osa mitään leiriä. Annettu tehtävä oli, että telamiinat piti kerätä pois maastosta ja purkaa. Sitten yksi niistä jäi jumiin. Ymmärrettävästi uteliaat ihmiset kerääntyivät ympärille ihmettelemään sitä, kun muita tehtäviä ei ollut enää painamassa päälle. Uteliaisuus myös palkittiin, koska miinan ympärille kerääntyneet myös näkivät sen, miten se korkki lopulta saatiin auki, eli siinä opittiin jotain uutta.
Mutta siinä oli ohella myös mielenkiintoinen tilanne yhden kokelaan kanssa. Kun sanoin sille kokelaalle, että korkki oli jäätynyt kiinni, hän reagoi kääntämällä päänsä pois päin, ja sanomalla, että se pitää saada auki. Sitten hän pysyi etäällä ongelmanratkaisutilanteesta, ikään kuin olisi pelännyt sitä. Esimerkkejä samanlaisesta käytöksestä on muistissani enemmänkin, eli tuo on todellinen psykologinen ilmiö.
Ei ole mikään ihme, miksi jotkut pelkäävät ongelmanratkaisutilanteita. Voi olla, että ongelma ei ratkea, ja sitten ongelmaa lähellä olleet ovat ehkä joidenkin mielestä syyllisiä siihen ongelmaan. Jotkut siis eristävät itsensä ongelmanratkaisutilanteista, koska kokevat sillä tavoin eristävänsä itsensä syyllisyydestä.
Tuo toimintamalli on osa kokonaisuutta, johon kuuluu myös sellainen, että suututaan huonojen uutisten tuojille.
Eikö Venäjän armeijassa ole ongelmana se, että hierarkian joka tasolla kaikki aina kertovat esimiehilleen, mitä esimiehet haluavat kuulla? Venäläiset on siis peloteltu olemaan hiljaa huonoista uutisista? Venäläisten korruptio on helpompi ja mukavempi puheenaihe, mutta (korruptiolle alttiita) ihmisiä suomalaisetkin vain ovat.
:)
Quote from: Pallopääkissa on 14.04.2023, 21:20:57
Mielestäni maavoimien varusmiesten lomapukujen ei pitäisi olla maastopukuja. Se on ihan hölmön näköinen. Vielä hölmömpi on se kun ilmavoimien lomapuku on maastopuku.
Ennen, vielä ysärillä, maavoimien lomapuku oli semmoinen kapiaisten arkisen palveluspuvun näköinen ja iinä oli takki, housut, lakki, kauluspaita, kravatti, pukukengät.
Ilmavoimilla oli semmoinen perus-sininen lomapuku vielä tällä vuosituhannella, ennen kuin ilmavoimillakin alkoi olla maastopuku-lomapukuja. Siinä sinisessä lomapuvussa oli takin ja housujen lisäksi lakki, kauluspaita, kravatti, pukukengät.
Merivoimien lomapuku on sentään Aku Ankka-puku. Se nyt puuttuisi jos merivoimienkin lomapuku olisi maastopuku.
Joten vanhan hyvän ajan lomapuvut takaisin. Maastopuku-lomapuvut myytäköön poistossa siviileille.
Maastopuku lomilla on yhtä naurettava kuin poliisien työhaalarit. Minulla ehti olla alussa lomapukuna pussihousut punaisilla raidoilla ja kiiltävät nahkasaappaat. Oli komeet!
Vieläkö vanha perinne on voimissaan että eri aselajien edustajat iltalomilla nahistelevat että ketkä on kovimpia jätkiä? Vekaranjärven varuskunnan tykkimiehet ja jääkärit tappelivat Kouvolassa iltalomilla.
Mikkelisä viestimiehet ja jääkärit. No, Mikkelissä ei enää tarvitse noiden asioiden vuoksi tapella.
Puheenaiheena on armeijan uudistaminen: Mulla olisi eräs konkreettinen uudistusehdotus: Armeijan toimintakulttuuria pitäisi kehittää sellaiseen suuntaan, että huonojen uutisten tuojille suuttumista ei pidettäisi enää hyväksyttävänä.
Alokkaille opetettaisiin jollain oppitunnilla, että jos joku esimies yrittää vaientaa huonojen uutisten tuojia, alaisten pitäisi sitten valittaa siitä jonnekin, ja valituksia myös kuunneltaisiin.
Harvoin osallistun näihin keskusteluihin, tämäkin karannut täysin (ilmeisesti) langan aloittaneen ajatuksesta.
Keskustelupalstan luonteeseen tietty kuuluu keskustelu. On silti kysyttävä, viekö tämä mitään eteenpäin? Edes keskustelua? Jonkun inttimuisto, jonkun paha olo ja jonkun käsitys armeijan uudistamisesta. Rosollia paistetulla munalla, juhannuksen rosvopaisti ja päälle luumukiisseli mämmillä, hyvää pyhäinmiestenpäivää.
Puolustusvoimat on osa suomalaista yhteiskuntaa sotilaallisesti, työnantajana, kasvattajana (en tiedä, onko oikein), poliittisena toimijana (valitettavasti, mutta sitä ei voi väistää) jne.
Olisi hyvä, jos ihmiset eivät keskittyisi omiin tunteisiinsa, vaan keskustelemaan maanpuolustuksesta ja sen uudistamisesta.
Eihän mitään saada ainakaan, jos aina tyrmätään jonkun ajatus. Ikään kuin kaikki olisi aina tehty ja tehdään täysin oikein. Ei ole kehittävää haukkua puolustusvoimia pataluhaksi, muttei ole myöskään ylistää. Puolustus on suhteellisen pieni menoerä, mutta rahamääräisesti suuri. On ihan oikein keskustella, kuinka siitä saataisi irti mahdollisimman hyvää ja paljon. Tarvitsisiko se enemmän rahaa? Minusta tarvitsisi ja olisi tarvinnut aina, mutta toistenkin ajatuksia kannattaa kuunnella. Ehkä lisäämällä rahaa ei saa, mitä voisi saada tehostamalla, muuttamalla ja ajattelemalla uudelleen. Ei keskustelu tai uudella tavalla ajatteleminen pysäytä yhtään käynnissä olevaa hanketta, prosessia tai tapaa tehdä.
Olen käynyt intin, kertausharjoituksissa, kiinnostunut ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Aina puolesta ja eiköhän omat lapsetkin kohta astu palvelukseen. Ei kenenkään isien, isoisien ja isoisoisien mainetta vedetä lokaan keskustelemalla puolustuksesta. Keskustelu on tarpeellista! Puolustuksen, yhteiskunnan ja meidän kaikkien etua ajatellen.
Myös siviilipalvelus on oikeus, jota vannotaan/vakuutetaan puolustaa. Kaikki vannoneet/vakuuttaneet tietää.
Minä vannoin, ettei kenenkään tarvitse kysyä ja tehdä siitä viestiä ketjuun.
Ei tämä niin kauhea keskustelu ole kuin etukäteen pelkäsin :)
Aina kun aiheena on armeija, miehet innostuvat muistelemaan omia armeija-aikojaan ja kertovat tarinoita jumittuneista telamiinoista ja siitä yhdestä rillipäästä, jolla tuli löysät housuun. Tämä on pysynyt kuitenkin jotenkin hanskassa ja sellaisiakin vastauksia on tullut, joista on ollut hyötyä.
Yksi asia, jota minulla on vaikeuksia saada tuotua muiden keskustelijoiden ymmärrykseen on se, että minä ihan oikeasti tiedän, mitä nuoret ajattelevat. Tuossa edellä ehdotettiin armeijaan sellaista uudistusta, että huonojen uutisten tuojalle ei saisi suuttua. Tähän keskusteluun toivon samaa: jos kerron, miten asiat ovat, turha on minulle suuttua ja jonkun buumerin tulla räksyttämään, kuinka ennen miehet oli rautaa ja nykyisinkin olisivat, jos vain kukaan ei sanoisi ääneen, että armeija muuttuu lähivuosikymmeninä olosuhteiden pakosta rajusti. En minä ole sanonut toivovani asioiden kulkevan siihen suuntaan eikä kyse ole minun tavoitteistani.
Tarkoitan rajulla muutoksella erityisesti naisten asepalvelusta, mutta myös nuorten miesten muuttuvia asenteita. Oman täysi-ikäisen lähinuorison ja työni lisäksi seuraan nuorten asioita osana kutsumustani, esimerkiksi vaaleissa nuorten ehdokkaiden ajattelua ja menestystä sekä nuoriin liittyvää tutkimusta. Vaalien alla huomasin jostain, että kaikki nuoret (mikähän se raja on, alle 35 vuotta tjsp?) ehdokkaat kannattavat naisten kutsuntoja, jotka ovat ensiaskel naisten pakolliseen asepalvelukseen. Vasemmiston tunnettu hivutustaktiikka on tässä aika ilmeinen, mutta se ei estä esim. KD:ta menemästä lankaan ja sanomasta, että ei kai niistä pelkistä kutsunnoista haittaa ole. Peruskoulunuoriso ei enää edes ymmärrä, miten moinen epätasa-arvoisuus voi olla olemassa. Tätä on tietysti pohjustettu määrätietoisesti peruskoulussa jo vuosikymmen tyttöjen ja poikien yhteisten liikuntatuntien sekä yhteisen käsityön (pojille pakollista rättikässää ja tytöille pakollista teknistä) muodossa.
En itse kannata naisten asepalvelusta*, joten turha minulle selittää, kuinka prinsessoja ei tarvita. Keskustelijat ohittivat pointtini täydellisesti. Ne naiset ovat sinne menossa seuraavan 10 vuoden aikana ja tätä on aika vaikea estää. Kyse on siitä, mitä sille asialle tehdään.
Naisten pakollisen asepalveluksen myötä kulttuuri armeijassa tulee väkisin muuttumaan. Huutamisperusteinen koulutus tulee tiensä päähän. Luin kyllä kommentit, joissa sitä perusteltiin, mutta mielestäni argumentit eivät oleet päteviä. Tositilanne on aivan eri asia ja niin vain ne lotatkin pystyivät hämmentäviin suorituksiin vaikkeivät olleet etukäteen kökistelleet metsässä ilman unta tai olleet karjumisen ja simputuksen kohteina.
Ei siitä nyt pitkä aika ole, kun autokouluissa oli vielä huutavia opettajia. Kummasti vain nykynuoriso oppii ajamaan ilman huutamista, ja vieläpä vähemmillä tunneilla kuin ennen.
Mitä huutamisen tilalle? Koko ajatuksen täytyy muuttua ja alkaa nähdä armeija koulutuksena, jossa on tietyt oppimistavoitteet. Armeijan tavoite ei ole "tehdä pojista miehiä" tai muuta typerää, vaan turvata Suomen maanpuolustuskyky ja -tahto. Integroimalla maanpuolustuskoulutus osaksi muuta koulutusjärjestelmää tämä tavoite tulisi myös selkeämmäksi.
Toinen pointti liittyen tähän naisten pakolliseen asepalvelukseen on se, että nimenomaan naisvaltaisissa ammateissa on vaatimuksena järjetön ylikouluttautuminen ja siten vuosia ei ole tuhrattavaksi. Miestradenomi (AMK) pääsee yksityisellä sektorilla johtotehtäviin, naissosionomi (AMK) ei pääse edes sossutädiksi vaan siihen tarvitaan ylempi korkeakoulutututkinto. Sitä amiksesta sähköasentajaksi valmistunutta 18-vuotiasta miestä ei niin haittaa vuosi armeijassa. Naiset sitten taas edelleen synnyttävät, eli armeijan ja viiden vuoden korkeakoulututkinnon jälkeen sosiaalityöntekijä jääkin mammalomalle 2 x 1-3 vuotta.
Vasemmisto tietenkin haluaa miesten synnyttävän, mutta se ei ole realismia. Lopputuloksena on tällainen sotku, missä vanhempainvapaita jaetaan ja naisia laitetaan kutsuntoihin, mutta asian ydin ei muutu mihinkään, vaan naisen työurasta ne vauvat edelleen lohkaistaan. Siksi tiivistäminen ja tehostaminen on aivan välttämätöntä.
*) Täsmennys: tähän asti olen vastustanut kaikkineen naisten asepalvelusta, myös siksi, että israelilaisten tutkimusten mukaan naisista on sodassa enemmän haittaa kuin hyötyä mm. siksi, että oman puolen miehet pyrkivät suojelemaan naisia eivätkä keskity taisteluun. Nyt kun naiset sinne joka tapauksessa menevät 10 vuoden sisään, niin proaktiivisesti kannatan esittämääni tiivistettyä ja erilaisia oppimispolkuja sisältävää maanpuolustuskoulutusta kaikille.
EDIT: osa keskustelijoista elää vahvasti menneessä. Buumerit kyselivät työnhaussa armeijauraa, tämä ei todellakaan ole laillista eikä relevanttia nykypäivänä. Nykyisin myös armeijan käymättömät naiset etenevät johtotehtäviin omilla akateemisilla ja työuraan liittyvillä ansioillaan. Olisi hyvä jokaisen ymmärtää, että buumerit ovat nyt eläkkeellä, mikä on erittäin hyvä asia.
Toivottavasti en nolaa itseäni puhumalla jostain, mitä en ymmärrä, mutta... Eivätkö varusnaiset yleensä käytä e-pillereitä kontrolloidakseen sitä, etteivät saa kuukautisia leiriolosuhteissa? Jos naiset pakotetaan armeijaan tasa-arvon vuoksi, heidät siis myös pakotetaan käyttämään e-pillereitä? Itsestäni tuntuisi oudolle pakottaa jotkut käyttämään tuollaisia lääkkeitä lakisääteisesti, mutta jos siitä demokraattisesti päätetään, niin ei kai se mahdotonta ole?
Sille taisi olla syynsä, miksi keskiajalla miehet käyttivät housuja, ja naiset hameita? Kun intissä olisi tarkoitus valmistautua kriisiolosuhteisiin, jossa kaikesta on pulaa, olisi kai johdonmukaista antaa naisille hameet?
Quote from: stefani on 14.04.2023, 22:06:08
Quote from: Hohtis on 13.04.2023, 23:55:25
Upseeri* huolehtii siitä, että joku suojaa muiden nysväämisen jonkun markkaluokan ongelman ympärillä. Itse asiassa tuossa upseerin* olisi pitänyt käskeä koko joukkue jatkamaan käskettyä tehtävää ja suojaamaan omaa toimintaa eikä kiinnostumaan jostain täysin merkityksettömästä yksityiskohdasta.
Jos telamiinan korkki ei aukea niin helvettiin se telamiina ja uusi tilalle ja vanha alle, molemmat lähtevät samalla kerralla.
* ja nämäkin itse asiassa ihan aliupseerin tason hommia
Et ymmärtänyt, minkälaisesta tilanteesta oli kyse. Ehkä se on osittain minun vika, kun en kirjoittanut tarpeeksi yksityiskohtia. Alokaskaudella talvella oli päivä jona perehdyttiin muun muassa telamiinoihin. Ei ollut osa mitään leiriä. Annettu tehtävä oli, että telamiinat piti kerätä pois maastosta ja purkaa. Sitten yksi niistä jäi jumiin. Ymmärrettävästi uteliaat ihmiset kerääntyivät ympärille ihmettelemään sitä, kun muita tehtäviä ei ollut enää painamassa päälle. Uteliaisuus myös palkittiin, koska miinan ympärille kerääntyneet myös näkivät sen, miten se korkki lopulta saatiin auki, eli siinä opittiin jotain uutta.
Mutta siinä oli ohella myös mielenkiintoinen tilanne yhden kokelaan kanssa. Kun sanoin sille kokelaalle, että korkki oli jäätynyt kiinni, hän reagoi kääntämällä päänsä pois päin, ja sanomalla, että se pitää saada auki. Sitten hän pysyi etäällä ongelmanratkaisutilanteesta, ikään kuin olisi pelännyt sitä. Esimerkkejä samanlaisesta käytöksestä on muistissani enemmänkin, eli tuo on todellinen psykologinen ilmiö.
Ei ole mikään ihme, miksi jotkut pelkäävät ongelmanratkaisutilanteita. Voi olla, että ongelma ei ratkea, ja sitten ongelmaa lähellä olleet ovat ehkä joidenkin mielestä syyllisiä siihen ongelmaan. Jotkut siis eristävät itsensä ongelmanratkaisutilanteista, koska kokevat sillä tavoin eristävänsä itsensä syyllisyydestä.
Olet oikeassa, kuvittelin tuon tilanteen liittyneen taisteluharjoitukseen osana isompaa kokonaisuutta ja sitä kommentoin.
En väitä, etteikö johtajaksi koulutettavissa ja -koulutetuissakin voisi olla kuvailemasi kaltaisia persoonia. Onhan niitä joka paikassa; sellaisia jotka
puhuvat itsensä ulos joka tilanteesta kun pitäisi laittaa
tekemällä asiat kuntoon. Ja sellaisia, jotka välttelevät vastuuta ja tuovat pöytään yleensä enemmän ongelmia kuin ratkaisuja.
Tosin tuossa kyseisessä tapauksessa keksin kyllä melko monta muutakin syytä. Esimerkiksi vaikka sen, että telamiinan sytyttimen kierrekorkin jäätyminen kiinni on sen mittaluokan ongelma, jonka ei pitäisi vaatia puolijoukkueen vahvuista osastoa selvittelemään sitä.
Sen jälkeen kun se 4 cm halkaisijaltaan oleva muovinen korkki ei ole irronnut jatkuvista sulattelukokeiluista huolimatta, taistelupari ei keksi mitään ratkaisua ja ryhmänjohtajakin on lamaantunut tämän mykistävän katastrofin edessä, on aika kysäistä ylemmältä esimieheltä miten tästä takaiskusta selvitään ja päästään kunniallisesti eteenpäin. ;)
Pahoittelut, jos edelleen ymmärsin jotenkin väärin tämän asian mittasuhteet.
Quote from: Bona on 12.04.2023, 06:55:39
a) yläkoulun katsomusaineen opettajana käyn joka ysiluokan kanssa maanpuolustuksen ja sotimisen etiikkaa läpi. Minulla on varsin hyvä käsitys nuorison asenteiden ja näkemysten kehityksestä. Tässä on pari trendiä, jotka toki ovat leimallisen kaupunkilaisia, mutta maaseutu seurannee viiveellä perässä: ensimmäinen on pakollisen asepalveluksen legitimiteetin häviäminen nuorison silmissä. Toinen, vahvempi trendi on naisten asepalvelus, jota uudet aikuistuvat ikäluokat pitävät itsestäänselvyytenä. Luulen, että se on tulossa, vaikka siitä tiedetään tulevan ongelmia, jos naiset ovat rintamalla aseellisissa tehtävissä.
Yksi nuorten mielipide siis on, että pakollinen asepalvelus pitäisi korvata jollain muulla, ja toinen nuorten mielipide on, että asepalveluksen pitäisi olla pakollista myös naisille? Eikös nuo mielipiteet ole ristiriidassa, vai tulkitsinko jotain väärin? Näyttää sellaiselle, että nuoret vaan haluavat olla jotain mieltä joka asiasta, ja se kuuluu nuoruuteen.
Quote from: Bona on 15.04.2023, 09:28:47
Naisten pakollisen asepalveluksen myötä kulttuuri armeijassa tulee väkisin muuttumaan. Huutamisperusteinen koulutus tulee tiensä päähän. Luin kyllä kommentit, joissa sitä perusteltiin, mutta mielestäni argumentit eivät oleet päteviä. Tositilanne on aivan eri asia ja niin vain ne lotatkin pystyivät hämmentäviin suorituksiin vaikkeivät olleet etukäteen kökistelleet metsässä ilman unta tai olleet karjumisen ja simputuksen kohteina.
Kun suoritin intin 2000-luvun alussa, itse en kohdannut simputusta lainkaan, joten simputukset taitavat jo olla muinaishistoriaa.
Mitäköhän varten muuten Yhdysvaltojen merijalkaväen alokkaille huudetaan niin älyttömästi? Uskovatko ne johonkin psykologiseen teoriaan, että siitä huutamisesta on hyötyä? Suomessa joka tapauksessa ei huudeta samalla tavoin.
:)
Quote from: Hohtis on 15.04.2023, 13:34:58
Pahoittelut, jos edelleen ymmärsin jotenkin väärin tämän asian mittasuhteet.
Kun tuollainen tilanne tulee, että joku kääntyy ongelmasta pois päin, se tilanne tuntuu usein menevän ohi nopeasti, ja sitten melkein unohtuu heti. Mutta kun tuollaisia tapahtumia rupeaa kasaantumaan useampia, ja useat eri henkilöt käyttäytyvät samalla tavoin ongelmista pois päin kääntyen, sitä tulee tunne, että jotain outoa on meneillään.
Tällainen tarina oli pari vuotta sitten: Joku upseeri suunnilleen väärensi jonkin paperin, ja syyllistyi todennäköisesti rikokseen. Asiaa selvitellessä kaikki korkeampiarvoiset upseerit teeskentelivät, etteivät ymmärtäneet mistään mitään.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/449199ba-8391-4384-9fcc-0c4b1d192fb0 (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/449199ba-8391-4384-9fcc-0c4b1d192fb0)
Quote
Suomalainen kapteeni taistelee tuulimyllyjä vastaan – rikosilmoitukset torpattiin Puolustusvoimissa
Taustalla on Afganistanin rauhanturvaoperaatiossa vuonna 2019 sattunut tapaus, jossa Lahikaisen palvelustoveri pyrki Lahikaisen mukaan erehdyttämään esimiehiään saattaakseen hänet huonoon valoon.
Quote
Komppaniassa toimi toimistoupseerina toinen suomalainen kapteeni, joka oli hakenut samaa joukkueenjohtajan tehtävää, johon Lahikainen valittiin. Lahikaisen mukaan tämä aiheutti heidän välilleen monenlaista kitkaa.
Lahikaiselle viimeinen niitti oli, kun tehtävän loppupuolella toimistoupseeri oli valehdellut saaneensa hollantilaiselta komppanianpäälliköltä tehtäväkseen laatia Lahikaisesta kansainvälinen esimiesarviointi. Toimistoupseerin Lahikaisesta tekemässä arviossa kerrottiin hänen johtamansa joukkueen jäsenten esittäneen kritiikkiä Lahikaisen tavasta käsitellä alaisiaan.
Lahikaiselle asia paljastui, kun Afganistanin operaation kansallinen vanhin eli korkea-arvoisin Afganistanissa ollut suomalaisupseeri ilmaisi tyytymättömyytensä Lahikaisen suoriutumiseen tehtävissään. Syyksi selvisi toimistoupseerin laatima arvio.
Asiaa selvittäessä kävi ilmi muun muassa, että komppanian hollantilainen päällikkö ei ollut pyytänyt toimistoupseeria laatimaan arviota, vaikka toimistoupseeri oli näin kertonut. Toimistoupseeri ei myöskään ollut edes keskustellut arviosta komppanian varapäällikön ja hollantilaisen operaatioupseerin kanssa, vaikka oli väittänyt tehneensä arvion yhdessä heidän kanssaan.
Lisäksi hollantilainen komppanianpäällikkö havaitsi, että toimistoupseerin teksti oli tutun näköistä, komppanianpäällikön omaa. Toimistoupseeri oli kopioinut tekstiä komppanianpäällikön eräälle toiselle alaiselleen tekemästä arviosta, jota toimistoupseerilla ei olisi pitänyt olla oikeutta edes nähdä.
Linkin takana on tarinaa siitä, miten tutkintapyyntöjä pompoteltiin eri Puolustusvoimien osien välillä, ja kaikkialla pohdittiin, että ei ole syytä toimenpiteisiin.
Quote
Niin julkisuudessa kuin oikeusistuimissakin on viime vuosina käsitelty väärinkäytösten peittelyä Puolustusvoimissa. Ylen MOT-ohjelman haastattelemien lähteiden mukaan upseerit eivät ole halukkaita puuttumaan toistensa vääräänkään toimintaan, vaan armeijassa vallitsee vaikenemisen kulttuuri.
"Vaikenemisen kulttuuri" on eräs tapa kuvata ilmiötä. Itse kuvailisin, että upseerit ovat oppineet jostain toimintamallin, että aina kun jossain on ongelma, siitä käännytään pois päin, ja "heittäydytään kolmeksi viisaaksi apinaksi".
Quote
Rikosoikeuden professorin Matti Tolvasen mukaan esitutkinnassa olisi pitänyt selvittää, syyllistyikö kapteeni Lahikaisen palvelustoveri palvelusrikokseen, virkavelvollisuuden rikkomiseen tai virka-aseman väärinkäyttöön.
Naisten yleisessä asevelvollisuudessa näen sen riskin että jos kaikki tulevat iirissuomelat, fatimdiarrat, ajakmajokit ja muut punavihreät hörhot menevät armeijaan, tuovat he varmasti sinne mukanaan myös kaiken woke-mädätyksen ja alkavat muutenkin tuhota puolustuskykyä sisältä päin. Voin jo kuvitella ne iltapaskojen otsikot sulkeisten mikroaggressioista ja siitä kuinka maanpuolustus onkin kolonialismia tai mitä sekopäisyyksiä nyt keksivätkään.
Quote from: Scruton on 19.04.2023, 17:37:39
Naisten yleisessä asevelvollisuudessa näen sen riskin että jos kaikki tulevat iirissuomelat, fatimdiarrat, ajakmajokit ja muut punavihreät hörhot menevät armeijaan, tuovat he varmasti sinne mukanaan myös kaiken woke-mädätyksen ja alkavat muutenkin tuhota puolustuskykyä sisältä päin. Voin jo kuvitella ne iltapaskojen otsikot sulkeisten mikroaggressioista ja siitä kuinka maanpuolustus onkin kolonialismia tai mitä sekopäisyyksiä nyt keksivätkään.
Ne voi laittaa kutsunnoissa ja ensimmäisessä tarkastuksessa suoraan osastoon "vapautettu palveluksesta". Ja syynä mielenterveys. Tai käyttää harjoitusvastustajina psykologisen sodankäynnin ja propagandan erikoisporukalle.
Voin tosiaan kuvitella että V2015 kun Ruotsista tuli ne maahantunkeutujat ja sotilaat vielä kantoivat heidän laukkunsa niin he varmasti ajattelivat kuin Kari Suomalaisen piirroksessa että olemme saapuneet Hölmölään.
Quote from: stefani on 14.04.2023, 22:55:43
Puheenaiheena on armeijan uudistaminen: Mulla olisi eräs konkreettinen uudistusehdotus: Armeijan toimintakulttuuria pitäisi kehittää sellaiseen suuntaan, että huonojen uutisten tuojille suuttumista ei pidettäisi enää hyväksyttävänä.
Mutta tämähän on ikiaikainen käytäntö.
Alokas Nönnönnöö kuulee huonon uutisen esim.
"Alokas Nönnönnöön pinkka on syvältä ja räjähtää", alokas Nönnönnöö ei saa suuttua.
tai
"Alokas Nönnönnöön potero on syvältä ja se kaivetaan uudestaan", alokas Nönnönnöö kaivaa uuden eikä saa suuttua.
tai
"Alokas Nönnönnöö ei lähde iltavapaalle vaan ilmoittautuu ruokalan emännälle silmuamisosastoon", alokas Nönnönnöö ei saa suuttua. Ja tätä harjoitellaan niin kauan kunnes alokas Nönnönnöön pokka alkaa pitämään.
Quote from: stefani on 14.04.2023, 22:55:43
Alokkaille opetettaisiin jollain oppitunnilla, että jos joku esimies yrittää vaientaa huonojen uutisten tuojia, alaisten pitäisi sitten valittaa siitä jonnekin, ja valituksia myös kuunneltaisiin.
Miä tämä nyt on olevinaan? Kyllähän esimiehen toiminnasta voi kannella ylempään portaaseen tai sotilaspastorille tai VMTK:hon tai iltapäivälehtiin.
Ja jos kantelu vaikka oman joukkueen koksun tekemisistä komppanian päällikölle tuottaa tulosta, niin kapteeni nuhtelee kokelaan suljettujen ovien takana. Ei siitä nuhdeltavan alaisille kerrota, sehän tuhoaisi esimiehen auktoriteetin ja yksikön kurin.
Quote from: -PPT- on 19.04.2023, 18:03:27
Voin tosiaan kuvitella että V2015 kun Ruotsista tuli ne maahantunkeutujat ja sotilaat vielä kantoivat heidän laukkunsa niin he varmasti ajattelivat kuin Kari Suomalaisen piirroksessa että olemme saapuneet Hölmölään.
Varsinkin, kun suuri osa oli sotilaskarkureita. ;)
Suomalaiset varusmiehet pikkoloina...
Quote from: -PPT- on 19.04.2023, 18:03:27
Voin tosiaan kuvitella että V2015 kun Ruotsista tuli ne maahantunkeutujat ja sotilaat vielä kantoivat heidän laukkunsa niin he varmasti ajattelivat kuin Kari Suomalaisen piirroksessa että olemme saapuneet Hölmölään.
Saiko laukunkantoprikaatinkenraali Itsenäisyyspäivänä 2015 suurristin rintatähden ja miekkojen kera?
Olisiko siinä voinut käydä sillä tavalla, että Torniossa kähtävien laskeutuessa bussista heille on käsketty "laukut jäävät siihen ja kähtävät käteni osoittamaan suuntaan mars".
Sen jälkeen kähtävät eristetään laukuistaan, varusmiehet roudaavat laukut eri paikkaan mihin kähtävät ohjataan ja ammattilaiset tarkastavat laukut aseiden, huumeiden jne jne varalta ja poistavat ne laukuista sitä varten valmistellussa paikassa.
Jos kähtävien olisi annettu itse kantaa laukkunsa jonossa tarkastettavaksi, olisi se jonon kuudestoista kähtävä saattanut oivaltaa ja keksiä jotain. Varsinkin, jos siellä laukussa on jotain arveluttavaa.
Varusmiehillä kun ei ole voimankäyttöoikeuksia niin heitä on vähän vaikea käyttää ammattisotilaan tai poliisin tehtävissä. Niiden, jotka käskyttivät kähtäviä ja tarkastivat maahantunkeutujien mukanaan tuomat tavarat niin taskuissa kuin laukuissa.
Mutta voi. Tämähän ei toki olisi ollenkaan occamin partaveitsen mukaista. Tottakai suomalaiset varusmiehet käskettiin vain auttamaan matkan uuvuttamia tulevaisuuden kunniakansalaisia painavien laukkujensa kantamisessa.
:facepalm:
:)
Quote from: rapa-nuiv on 19.04.2023, 18:42:02
Quote from: stefani on 14.04.2023, 22:55:43
Puheenaiheena on armeijan uudistaminen: Mulla olisi eräs konkreettinen uudistusehdotus: Armeijan toimintakulttuuria pitäisi kehittää sellaiseen suuntaan, että huonojen uutisten tuojille suuttumista ei pidettäisi enää hyväksyttävänä.
Mutta tämähän on ikiaikainen käytäntö.
Alokas Nönnönnöö kuulee huonon uutisen esim.
"Alokas Nönnönnöön pinkka on syvältä ja räjähtää", alokas Nönnönnöö ei saa suuttua.
tai
"Alokas Nönnönnöön potero on syvältä ja se kaivetaan uudestaan", alokas Nönnönnöö kaivaa uuden eikä saa suuttua.
tai
"Alokas Nönnönnöö ei lähde iltavapaalle vaan ilmoittautuu ruokalan emännälle silmuamisosastoon", alokas Nönnönnöö ei saa suuttua. Ja tätä harjoitellaan niin kauan kunnes alokas Nönnönnöön pokka alkaa pitämään.
Tarkoitin sitä, miten ongelmat yleensä alkavat, kun alempiarvoinen kertoo huonoja uutisia ylempiarvoiselle. Hankalien kysymysten esittäjät myös pyrittiin vaientamaan, eli se on osa samaa kokonaisuutta.
Quote
Quote from: stefani on 14.04.2023, 22:55:43
Alokkaille opetettaisiin jollain oppitunnilla, että jos joku esimies yrittää vaientaa huonojen uutisten tuojia, alaisten pitäisi sitten valittaa siitä jonnekin, ja valituksia myös kuunneltaisiin.
Miä tämä nyt on olevinaan? Kyllähän esimiehen toiminnasta voi kannella ylempään portaaseen tai sotilaspastorille tai VMTK:hon tai iltapäivälehtiin.
Ja jos kantelu vaikka oman joukkueen koksun tekemisistä komppanian päällikölle tuottaa tulosta, niin kapteeni nuhtelee kokelaan suljettujen ovien takana. Ei siitä nuhdeltavan alaisille kerrota, sehän tuhoaisi esimiehen auktoriteetin ja yksikön kurin.
Minä ja joukkuetoverimme kohtasimme sellaista, että huonojen uutisten tuojalle tai hankalan kysymyksen esittäjälle suututtiin, ja emme valittaneet siitä minnekään. Jotenkin silloin ajateltiin, että yleisesti valittamisesta ei olisi pidetty, joten parempi olla hiljaa. Vasta kun yli 10 vuotta oli kulunut reservissä, rupesin pohtimaan sitä, että joistain niistä tapauksista olisi sittenkin pitänyt valittaa.
Eräs huolestuttavimmista asioista, mitä teimme sotilaspoliiseina, oli, että aina kun varuskunnan portille tuli kuorma-auto, niin päästäessämme sen portista läpi teeskentelimme vain tarkistavamme jotain niiden papereista. Yksi tykkimies yritti kysyä eräältä ylikersantilta, että mitä niiden papereiden kanssa pitäisi tehdä, ja ylikersantti yksinkertaisesti kieltäytyi vastaamasta (ja käyttäytyi liioitellun sekopäisesti). Joukkuessa oli 30 henkeä, ja kukaan ei nähnyt syytä valittaa tilanteesta minnekään. Varuskunnan turvallisuus olisi voinut olla parempi, jos koulutuksessa olisi puhuttu valittamisen mahdollisuudesta.