No niin, olihan se odotettavissa, että Metsäteollisuuden (https://hommaforum.org/index.php/topic,129955.msg3226245.html#msg3226245) jälkeen muutkin alat alkavat seurata perässä ja irtautuvat yleissitovista valtakunnallisista työehtosopimuksista. Ilmeisesti tällä kertaa vuorossa on 1600:aa yritystä edustava Teknologiateollisuus (työllistää suoraan 313 000 ihmistä, välillisesti 660 000 ihmistä) eli puhutaan jo todella suureen työntekijäjoukkoon vaikuttavista muutoksista. Tässä ollaan käytännössä tuhoamassa Suomen nykyistä työmarkkinajärjestelmää ja aiheuttamassa suurta epävarmuutta työntekijöille.
Päivitys: (https://hommaforum.org/index.php/topic,131807.msg3290823.html#msg3290823) Teknologiateollisuus ry tulee jatkossa palvelemaan yrityksiä, jotka eivät halua olla mukana työehtosopimustoiminnassa. Uusi yhdistys nimeltään Teknologiateollisuuden työnantajat ry neuvottelee jatkossa valtakunnallisista työehtosopimuksista. Eli käytännössä siis irtautuivat työehtosopimuksista tekemällä niiden noudattamisesta vapaaehtoista.
Vastaisuudessa työehdoista kuulemma sovitaan yrityskohtaisesti. Ja mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Todennäköisesti lopulta samaa mitä UPM:llä (https://hommaforum.org/index.php/topic,129955.msg3287950.html#msg3287950) eli yritys sanelee palkankorotuksiin, sairausajan palkkoihin, lomarahoihin, äitiys- ja isyysvapaisiin ym. liittyen kaiken ilman mitään neuvotteluja toimihenkilöiden kanssa. Palkkojen alentamisesta ei tietenkään tässä vaiheessa julkisesti puhuta, mutta eiköhän niitäkin ala siellä sun täällä näkyä tämän touhun myötä. Erinäisille korvauksille saa varmasti heittää monissa yrityksissä hyvästit, mikä tietenkin näkyy suoraan työntekijöiden palkoissa.
Tuo UPM:n keissi juuri sitä todellista "paikallista sopimista", jota EK:n juoksupoikapuolue kokoomus himoitsee ja jota todennäköisesti tullaan Suomessa edistämään laajemminkin, mikäli puolue hallitukseen pääsee.
Tavallinen palkansaaja alkaa olla näiden paskiaisten vuoksi kohta todella pulassa. Oksettavaa touhua.
Haluaisin ehdottomasti kuulla
perussuomalaisilta selkeän kannanoton tähän aiheeseen. Puolesta vai vastaan? Äänestäjät tietävät sitten mitä tilaavat mahdollisesti seuraavalla hallituskaudella.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f7401331-b955-4552-a548-6459f1d60456 (25.3.2021)
QuoteTyömarkkinoilla tulossa jättipaukku: Teknologiateollisuus irtaantumassa valtakunnallisista työehtosopimuksista?
Teknologiateollisuus järjestää torstaina kello 11 tiedotustilaisuuden strategiansa muutoksesta. Yritykset haluavat sopia palkoista ja muista työehdoista paikallisesti. Kritiikki kohdistuu erityisesti työehtosopimusten yleiskorotuksiin, ilmenee Teknologiateollisuuden selvityksestä.
Iltalehden tietojen mukaan tilaisuus liittyy todennäköisesti siihen, että Teknologiateollisuus on lähdössä Metsäteollisuuden tielle.
Metsäteollisuus ilmoitti lokakuun 1. päivänä 2020, että se ei enää jatkossa neuvottele alalle valtakunnallista ja yleissitovaa työehtosopimusta, joka koskisi metsäyritysten kaikkia työntekijöitä.
Vastaisuudessa työehdoista sovitaan yrityskohtaisesti. Tämä on nyt ilmeisesti edessä myös Teknologiateollisuudessa.
Koko talven ajan työmarkkinoilla on odotettu sitä, seuraako teollisuuden työnantajaliitoista mahtavin eli Teknologiateollisuus ry metsäalan esimerkkiä.
Jos ja kun Teknologiateollisuus nyt lakkaa neuvottelemasta ammattiliittojen kanssa vientiyritysten työntekijöille yleissitovia työehtosopimuksia, ratkaisu tarkoittaa jäähyväisiä viime vuosikymmenet Suomessa vallinneelle työmarkkinamallille.
Teknologiateollisuus ry:llä on noin 1 600 jäsenyritystä. Työnantajaliitto on neuvotellut niiden työntekijöille työehtosopimuksen SAK:laisen Teollisuusliiton kanssa ja niiden toimihenkilöille työehtosopimuksen STTK:laisen Ammattiliitto Pron kanssa.
(...)
Teknologiateollisuus työllistää Suomessa suoraan noin 313 000 ihmistä ja välillisesti noin 660 000 ihmistä. Teknologiateollisuuteen kuuluvat yritykset tuovat Teknologiateollisuuden mukaan Suomeen 18 miljardin euron verotulot vuosittain.
Peräti 90 prosenttia Teknologiateollisuuden jäsenyrityksistä on alle 250 työntekijän pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Ne työllistävät Suomessa noin 70 000 palkansaajaa, joten kyse on suuresta joukosta työntekijöitä.
Vuonna 2018 alalla oli 24 yli tuhannen työntekijän yritystä. Ne työllistävät Suomessa yli 50 000 ihmistä.
(...)
Jatkossa yritykset haluaisivat sopia työntekijöidensä kanssa palkkauksesta nykyistä enemmän paikallisesti.
– Selvitys ei tuonut ilmi pyrkimyksiä palkkojen alentamiseen, Alanko huomautti. (:roll:)
Uutinen päivittyy.
Samaa mieltä, että tällaiseen kaivataan ilman muuta kannanotto.
Tuo palkkojen alentaminen isossa kuvassa toimii niin, että vanhaa porukkaa potkitaan pihalle ja tilalle otetaan "riittävän hyvin osaava" opiskelijaharjoittelija määräajaksi jota jatketaan määräajalla. Varsinkin suorittava työ mitä ei voi suoraan korvata vuokratyöllä on tällaista työtä missä osaaminen nousee tietylle tasolle ja sen jälkeen se on sitä suorittavaa työtä.
Suomen kastijako etenee räikeää vauhtia ja vasemmisto ei ole väärässä kun se vastustaa tällaista.
Tätähän se paljon hoettu työvoimapula tosiasiassa tarkoittaa. Niin kauan kuin työntekijöillä on neuvotteluvoimaa, rajojen yli pitää uittaa lisää väkeä jonottamaan työpaikkoja. Suuryritykset ovat käytännössä omalakisia olentoja, joiden edulla ei ole mitään yhteyttä kansalliseen etuun tai julkisen talouden tilaan. Jos niitä säännellään vähemmän, tuloksena on lisää mokutusta, ei vähemmän.
Työehtosopimukset ovat vain "vain sosiaalinen konstruktio". Tätä perustetta hoetaan monista asioista. Kuinka vihervasemmisto asemoi itsensä nyt?
Muistan kun joskus 1990-luvun lopulla Metalliliiton (nykyään Teollisuusliitto) puheenjohtaja Per-Erik Lundh paukuttli henkseleitä ja sanoi että Metalliliitto toimi tienraivaajana (teki ensimmäisenä sopimuksen) palkankorotus oli muistaakseni 1% , Kemianliitto neuvotteli 4% palkankorotukset.
Quote
Teknologiatellisuuden TES on surkea ja Teollisuusliitto ei pidä työntekijöiden puolta mutta sen puheenjohtaja Riku Aallolla menee ihan hyvin.
https://hommaforum.org/index.php/topic,122470.msg3289906.html#msg3289906
Jussi Halla-aho on lukemattomat kerrat kärsivällisesti selittänyt että kehitysmaalaisen kannattaa tulla tekemään tänne töitä vaikka ilmaiseksi kunhan Kela kustantaa asumisen ja perheen elättämisen. PS on ainoa puolue joka on tästä puhunut joten asia on todella OK kaikille muille puolueille joiden yhteiskannatus on n. 80%. Todella OK tulee olemaan myös tämä politiikan päässä väistämättä oleva rommeli.
Teknologiateollisuus ry tulee jatkossa palvelemaan yrityksiä, jotka eivät halua olla mukana työehtosopimustoiminnassa.
Uusi yhdistys nimeltään Teknologiateollisuuden työnantajat ry neuvottelee jatkossa valtakunnallisista työehtosopimuksista.
Kunnon silmänlumetta.
Liitteenä pari kuvakaappausta Iltasanomien artikkelin yhteydessä olevasta lähetyksestä.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007880576.html (25.3.2021)
QuoteTeknologiateollisuus irtautuu valtakunnallisista työehtosopimuksista – suora lähetys käynnissä
Teknologiateollisuus ry lopettaa valtakunnallisten työehtosopimusten tekemisen. Järjestö kertoi asiasta tiedotustilaisuudesta aamupäivällä.
Samalla perustetaan uusi yhdistys yrityksille vastaamaan liiton sopimista työehtosopimuksista jatkossa.
(...)
https://www.talouselama.fi/uutiset/te/17781659-5ab2-48aa-a9b7-9eec61893bd8 (25.3.2021)
QuoteUusi työmarkkinapommi jysähti: Teknologiateollisuus ry:n toiminta jakautuu kahteen yhdistykseen
(...)
Tänään alalta saatiin työmarkkinapommi. Teknologiateollisuus kertoo organisoivansa sopimustoimintansa uudelleen.
Teknologiateollisuus ry:n toiminta jakautuu kahteen yhdistykseen. Teknologiateollisuus ry luopuu valtakunnallisesta työehtosopimustoiminnasta, ja vastuu valtakunnallisista työehtosopimuksista siirtyy uuteen työnantajayhdistykseen, Teknologiateollisuuden työnantajat ry:hyn. Uusi työnantajayhdistys aloittaa toimintansa elokuussa ja tekee tiivistä yhteistyötä Teknologiateollisuus ry:n kanssa.
Teknologiateollisuuden mukaan muutoksen tavoitteena on luoda entistä paremmat edellytykset työpaikoilla tapahtuvalle sopimiselle. Samassa yhteydessä halutaan lisätä myös henkilöstön osallistumista yritysten päätöksentekoon.
Teknologiateollisuus ry vastaa jatkossa työmarkkina- ja elinkeinopoliittisesta vaikuttamisesta ja auttaa uuteen työnantajayhdistykseen kuulumattomia yrityksiä työsuhdeasioissa sekä mahdollisten yrityskohtaisten työehtosopimusten neuvottelemisessa.
(...)
Quote from: Titus on 25.03.2021, 10:15:50
Tuo palkkojen alentaminen isossa kuvassa toimii niin, että vanhaa porukkaa potkitaan pihalle ja tilalle otetaan "riittävän hyvin osaava" opiskelijaharjoittelija määräajaksi jota jatketaan määräajalla.
Yritysmaailmam isossa kuvassa asia ei juuri toimi noin. Julkisella puolella noita harjoittelija/määrä-aikaisketjutuksia tehdään. Yksityisessä yrityksessä kukaan ei halua päästää irti osaavasta tekijästä kuin äärimmäisen pakon edessä. Osaavan ammattilaisen palkankorotuspelikirjan vanhin kikka on irtisanoutuminen (toki uusi työsoppari uudelle työnantajalle on tässä kohtaa allekirjoitettu).
Siinä oikeassa isossa kuvassa palkkasumman alentamiseen toimii esimerkiksi määrä-aikainen lomarahojen poisto tai leikkaaminen. Ei yksittäisen osaavan työntekijän vaihtaminen huonompilaatuiseen.
Työmarkkinoiden vapauttaminen nostattaa tietenkin vastarintaa niissä piireissä, jotka näkevät muutoksen uhkana omalle vallalleen tai tulotasolleen. Kuitenkin esittäisin kysymyksen: jos Suomen työmarkkinat eivät olisi niin jäykät kuin ne nyt ovat, mikä siinä tilanteessa olisi hyvä perustelu jäykistää niitä? Olisiko sellaista olemassakaan?
Minä en ole mikään ammattiyhdistysliikkeen valta-aseman kannattaja. Se on vasemmiston vahvin linnake, ja vaikka se edustaakin pragmaattisempaa suuntausta kuin vasemmistopuolueet, se ei ole minkäänlainen kansallismielisten ystävä taistelussa väestöllisesti yhtenäisen kansakunnan puolesta. Ammattiyhdistysliike ei ole estänyt eikä edes hidastanut Suomen mokuttamista. Itse asiassa se on saattanut vain vauhdittaa sitä. Kun suomalaisten palkat eivät jousta, liike-elämällä on ollut entistäkin suurempi intressi turvautua ulkomaiseen harmaaseen tai pimeään työvoimaan.
Suomen työmarkkinoiden jäykkyydellä ilmeisesti on myös merkittävä vaikutus siihen, miksi työllisyysaste on täällä niin paljon matalammalla kuin muissa Pohjoismaissa. Itse en ole pätevä arvioimaan asiaa, mutta kaikki riippumattomat taloustieteilijät vaikuttavat olevan asiasta yhtä mieltä. Ammattiyhdistysliike ei ole onnistunut esittämään vakuuttavaa vaihtoehtoista selitystä.
Siksi minä kannatan sellaista työmarkkinapolitiikkaa, että heitetään kaatopaikalle yleissitovat työehtosopimukset ja lopetetaan työmarkkinajärjestöille myönnetyt perusteettomat edut, kuten jäsenmaksujen verovähennysoikeus ja pääomatulojen verovapaus, jotka yhdessä maksavat valtiolle varmaan yli miljardin joka vuosi. Saksassa tehtiin työmarkkinauudistus vuosituhannen alussa (vieläpä punavihreän hallituksen toimesta), ja sen satoa saksalaiset nyt korjaavat tähtitieteellisellä vientitaseen ylijäämällä ja korkealla työllisyysasteella. Saksan uudistuksen kärsijät löytyvät etupäässä Italiasta ja Kreikasta sekä myös Suomesta. Niin kauan kuin olemme eurossa, Saksasta on otettava mallia, tai joudumme Välimeren maiden sarjaan.
Quote from: Lumiukko Jeti on 25.03.2021, 11:29:53
Yritysmaailman isossa kuvassa asia ei juuri toimi noin.
Luonnollisesti kirjoittamani ei päde joka alaan ja työntekijään. Mutta kuten itsekkin kirjoitat: pitäisi olla parempaa palkkaa maksava työnantaja tiedossa. Ja olla pätevämpi tai vähemmän ahne kuin joku 700.000sta työttömästä tai työpaikanvaihtajasta, että on valikoitunut siihen paikkaan. Ja pitäisi olla nimi paperissa...
Lisäksi monessa työssä, vaikkapa normi raksahommissa (suorittavan tason työntekijä), pitkäaikaisen työsuhteen mukana tuomat ikä- ja muut lisät ei millään tavalla korreloi osaamista, mutta näkyy työnantajan maksamassa työ/sen hinta-suhteessa.
^^ Niin, kaikki eivät tosiaan tarkastele tätä asiaa pelkästään siltä kantilta, että talouskäppyrä kasvaa -> tämä on hyvä. Tässä puhutaan nyt kuitenkin jo tällä hetkellä satojen tuhansien ihmisten työpaikoista ja elämästä ylipäätään.
Ja mikäli työmarkkinat olisivat nyt sellaista työnantajien mielivaltaa, mitä ne tällä kehityksellä tulevat vähän ajan päästä olemaan, niin todellakin kannattaisin niiden "jäykistämistä" eli työntekijöiden suojelua ja näiden kollektiivista etujen ajamista.
Mitäpä veikkaat miten tässä tulee käymään, jos yrityksille annetaan reilusti nykyistä vapaammat kädet? Yllättävän montaakin puljua saattaa kiinnostaa tehdä ensin UPM:t eli alkaa sanelemaan yksipuolisesti ja ilmoittaa lopulta, että tässä kehnommat työehdot ja palkanalennukset, ottakaa tai jättäkää... ja jos ei kelpaa, niin meillä on tuolla ulkomaalaista halpatyövoimaa jonossa odottamassa.
Ymmärrän toki, että paikalliset sopimiset ja muut kokoomusliskoilut saattavat kiinnostaa, jos ei oma perse ole syystä tai toisesta tulilinjalla, mutta itse en yleisellä tasolla puhuttaessakaan näe tällaista yksipuolista suuryritysten etujen ajamista suomalaisten kustannuksella millään lailla kansallismielisenä.
Mitä tuohon mainittuun Saksaan tulee, niin sielläkin talousihmeen taakse kätkeytyy vähän ikävämpiä asioita tavallisten palkansaajien kannalta:
Quote from: Alaric on 05.10.2020, 12:48:45...
Tuossa hieman perspektiiviä siihen mitä nämä paikalliset sopimiset saattavat Suomessakin aiheuttaa.
"Työpaikkoja säilyi ja syntyi lisääkin, mutta samalla kasvava osa työpaikoista pilkkoutui matalapalkkatöiksi. Uudistusten takia palkansaajakotitalouksien mediaaniansiot polkivat vuosien ajan paikoillaan tai reaalisesti jopa laskivat, ja joustojen vaikutuksesta maahan syntyi työssäkäyvien köyhien luokka."
"Tilastojen takaa löytyvässä arkitodellisuudessa suhteellisen pieni ja ennestään varakkain vähemmistö on vaurastunut, kun taas keski- ja pienituloinen palkansaajien enemmistö joustaa töissä – mutta on silti jopa köyhtynyt."
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006656887.html (3.10.2020)
QuoteKommentti: Jos Suomen työmarkkinat mullistuvat Saksan malliin, edessä voi olla talousihme – tai -painajainen
Suomen teollisuudella on kova halu seurata Saksan 2000-luvun alun suuria työmarkkinamullistuksia. Niiden avulla syntyikin Saksan kasvuihme – mutta myös työssäkäyvien köyhien kyykkyluokka, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
(...)
Talouskasvu oli maanosan heikoimpia, vienti takkusi, työttömyys paisui ja julkinenkin talous velkaantui.
Hädän hetkellä teollisuus ja erityisesti vientiteollisuus ryhtyivät päättäväisesti ajamaan maahan suurta työmarkkinoiden mullistusta.
Uudistusten keskeiseksi tavoitteeksi nousi Saksan talouskasvun kohentaminen vientiä vahvistamalla ja maan kansainvälistä kilpailuasemaa parantamalla.
Siksi Saksan reformiponnisteluiden keskeisiksi iskusanoiksi nousivat kilpailukyky – ja työmarkkinoiden joustavuus.
Aivan samat iskusanat kaikuvat nyt Suomessakin.
Saksan esimerkki houkuttelee, mutta se voi yhtä hyvin huolestuttaa. Jos työmarkkinauudistukset sujuvat Saksan malliin, syntyy niistä voittajia – mutta myös häviäjiä.
Palkkakehitys ollut vaimeaa
Saksan kansantalouden vahvistuminen on kiistaton tosiasia, ja viime vuosina maailman suurimmaksi paisunut vaihtotaseen ylijäämä on kiistaton osoitus maan teollisuuden häikäisevästä vientimenestyksestä.
Kumpikin vahvuus on keskeisiltä osin perua vuosituhannen alun työmarkkinauudistusten vaikutuksista, kuten juuri työehtojen sopimisesta laajojen liittoneuvottelujen asemesta paikallisesti työpaikoilla ja työelämän muunlaisten joustojen lisäämisestä.
Mutta silti kansantalouden ja vientiteollisuuden vahvuudesta kertovilla taloustilastoilla on myös varjoisa puolensa.
Edes Euroopan vahvimmassa kansantaloudessa ei ole pelkkiä voittajia. Siellä on myös häviäjiä – ja heitä on paljon enemmän kuin voittajia.
Paikallinen sopiminen, työmarkkinajoustot ja muut kilpailukykyä kohentaneet toimet merkitsivät Saksassa yleensä tavalla tai toisella työvoimakustannusten alentamista.
Työpaikkoja säilyi ja syntyi lisääkin, mutta samalla kasvava osa työpaikoista pilkkoutui matalapalkkatöiksi. Uudistusten takia palkansaajakotitalouksien mediaaniansiot polkivat vuosien ajan paikoillaan tai reaalisesti jopa laskivat, ja joustojen vaikutuksesta maahan syntyi työssäkäyvien köyhien luokka.
Sen sijaan erityisesti vientiteollisuuden voitot kasvoivat ja ennestään suurituloisimman ja yrityksiä omistavan vähemmistön tulot ja varallisuus paisuivat.
Tulo- ja varallisuuserot kasvoivat
Yksi Saksan työmarkkinamullistusten seurauksista oli maan tulo- ja varallisuuserojen suhteellisen jyrkkä voimistuminen. Toinen oli tästä epäsuorana mutta väistämättömänä seurauksensa syntynyt kotimaiden kulutuskysynnän kuihtuminen.
Kotimainen kulutus heikkeni, kun kasvava osa kotitalouksista kärsi tulojensa ja ostovoimansa heikkenemisestä – ja kun kasvava osa koko kansantalouden tuloista ohjautui ennestäänkin vauraimmalle vähemmistölle ja näiden finanssivarallisuuden kasvattamiseen eikä suinkaan kulutuskysyntään.
Tästä seurasi myös kotimaisten investointien heikkeneminen ja vientiyrityksille ja niiden omistajille kertyneiden lisätulojen ohjautuminen uusina finanssisijoituksina ulkomaille.
Näin koko kansantaloutta kuvaavista tilastoista syntyykin turhan yksipuolinen ja ehkä turhan siloinenkin kuva maanosan vahvimmasta taloudesta, jossa kaikki vain vaurastuvat.
Tilastojen takaa löytyvässä arkitodellisuudessa suhteellisen pieni ja ennestään varakkain vähemmistö on vaurastunut, kun taas keski- ja pienituloinen palkansaajien enemmistö joustaa töissä – mutta on silti jopa köyhtynyt.
(...)
Quote from: Tragedian synty on 25.03.2021, 11:46:24
Kuitenkin esittäisin kysymyksen: jos Suomen työmarkkinat eivät olisi niin jäykät kuin ne nyt ovat, mikä siinä tilanteessa olisi hyvä perustelu jäykistää niitä? Olisiko sellaista olemassakaan?
Vaikka se, ettei maata täytetä neekeröidisellä "työvoimalla". Veroprosentin hierominen tai yrityslainsäädäntö ovat loppujen lopuksi pikkuseikkoja ja toimivia yhteiskuntia yhdistää joku ihan muu kuin taloudellinen vapaus. Voihan sitäkin olla jos niin sovitaan, mutta nykyoloissa työmarkkinoiden lerpauttaminen on lähinnä koodikieltä sille että neekereitähän tänne olisi saatava.
QuoteMinä en ole mikään ammattiyhdistysliikkeen valta-aseman kannattaja. Se on vasemmiston vahvin linnake, ja vaikka se edustaakin pragmaattisempaa suuntausta kuin vasemmistopuolueet, se ei ole minkäänlainen kansallismielisten ystävä taistelussa väestöllisesti yhtenäisen kansakunnan puolesta. Ammattiyhdistysliike ei ole estänyt eikä edes hidastanut Suomen mokuttamista. Itse asiassa se on saattanut vain vauhdittaa sitä. Kun suomalaisten palkat eivät jousta, liike-elämällä on ollut entistäkin suurempi intressi turvautua ulkomaiseen harmaaseen tai pimeään työvoimaan.
Tuosta voisi vaihtaa AY-liikkeen EK:ksi ja vasemmiston oikeistoksi kulmakarvankaan kohoamatta. Pistää miettimään.
Quote from: Alaric on 25.03.2021, 12:11:53
Mitäpä veikkaat miten tässä tulee käymään, jos yrityksille annetaan reilusti nykyistä vapaammat kädet? Yllättävän montaakin puljua saattaa kiinnostaa tehdä ensin UPM:t eli alkaa sanelemaan yksipuolisesti ja ilmoittaa lopulta, että tässä kehnommat työehdot ja palkanalennukset, ottakaa tai jättäkää... ja jos ei kelpaa, niin meillä on tuolla ulkomaalaista halpatyövoimaa jonossa odottamassa.
Tulee käymään erittäin hyvin mutta esimerkkisi kautta löytyy se ongelmakin. Nykyisellään työehdoista sovitaan erittäin pienen piirin kesken. Valtaosa firmoista on pieniä mikroyrityksiä joissa on alle 10 työntekijää. Tällaisia firmoja on yli 90% kaikista yrityksistä. Näistä tietysti vielä valtaosa 1 hengen firmoja.
Seuraavassa eli pienyritys (alle 50 työntekijää) luokassa on noin 6% kaikista firmoista. Suuryrityksiä kuten UPM on reilusti alle 1% kaikista yrityksistä. Ulkomuistista heitän että suuryrityksiä on 0.5% kaikista firmoista.
Nyt homma toimii niin että AY-syndikaatin edustajat neuvottelevat korporaatio-mafian edustajien kanssa ja sopivat ehdoista. Laki onneksi rajaa jonkunverran mitä keskenään voivat sopia. Ehdot sitten pakotetaan sellaisenaan sovellettaviksi myös tuolle mikro- ja pienyritys kategorialle (sekä tietysti koko pk-sektorille), joka edustaa yli 99.5% kaikista yrityksistä (ja 40% koko BKT:sta).
Niiden on sovellettava samoja ehtoja kuin UPM tai Metso jos sattuvat samalla toimialalla olemaan.
Lienee aika selvää että tämä jäykistää niin työmarkkinoita kuin suorastaan estää pienempien yritysten kasvua. Tämä kun vielä yhdistetään Suomen jäätävän kokoisiin työantajamaksuihin niin on selvää että rakenteet heikentää työllisyyttä ja työllistämistä isosti. Haitta- ja halpatyömaahanmuuttoa ei tarvitse edes koko kuvioon koplata.
Quote from: Alaric on 25.03.2021, 12:11:53
^^ Niin, kaikki eivät tosiaan tarkastele tätä asiaa pelkästään siltä kantilta, että talouskäppyrä kasvaa -> tämä on hyvä. Tässä puhutaan nyt kuitenkin jo tällä hetkellä satojen tuhansien ihmisten työpaikoista ja elämästä ylipäätään.
Totta tosiaan puhutaan. Suomen sadoissa tuhansissa työttömissä on varmasti paljon porukkaa, jotka ilomielin ottaisivat työtä vastaan työehtosopimuksia alemmilla palkoilla, jos työnantajat työtä voisivat tarjota. Paljon ihmisiä pidetään kortistossa ja paljon työtä jää tekemättä, koska työ ja potentiaalinen tekijä eivät pääse kohtaamaan. Syy on monesti se, että työehdot ovat tietyn muotin mukaisia, eikä muotti sovi joka tilanteeseen. Jotkut tietenkin kiertävät ongelmaa harmaan talouden kautta, mikä ei ole näille työntekijöille kovin hyvä ja haitaksi julkiselle taloudelle. Ja minkä vuoksi? Koska ne, joilla työelämässä pyyhkii hyvin, pitävät kiinni saavutetuista eduistaan. Yleissitovista työehtosopimuksista on eniten hyötyä keskituloisille ja haittaa pienituloisille. Erikoinen arvovalinta.
Quote from: Alaric on 25.03.2021, 12:11:53
Ja mikäli työmarkkinat olisivat nyt sellaista työnantajien mielivaltaa, mitä ne tällä kehityksellä tulevat vähän ajan päästä olemaan, niin todellakin kannattaisin niiden "jäykistämistä" eli työntekijöiden suojelua ja näiden kollektiivista etujen ajamista.
Työntekijöiden kollektiivisten etujen edistäminen ei edellytä juuri nykyisenlaista työmarkkinamallia. Enkä minä ehdottanut mitään Arabiemiraattien tyylistä työntekijöiden järjestäytymisen kieltämistä. Haluaisin riisua ammattiyhdistysliikkeeltä ne edut, jotka SDP sille kulta-aikoinaan myönsi sillä motiivilla, että vaikka puolue joskus joutuisikin oppositioon, toverit todellisen vallan linnakkeessa voisivat painostaa porvareita.
Valtiontalouden kroonisen alijäämän aikoina on laitettava menot tärkeysjärjestykseen. Miksi työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus (eli käytännössä tulonsiirto valtiolta korporaatioille) on asia, josta on pidettävä kiinni? Mikä tekee ennestäänkin upporikkaista järjestöistä niin tarpeellisia, että niiden ei pidä joutua maksamaan veroja merkittävistä pääomatuloistaan?
Quote from: Alaric on 25.03.2021, 12:11:53
Mitäpä veikkaat miten tässä tulee käymään, jos yrityksille annetaan reilusti nykyistä vapaammat kädet? Yllättävän montaakin puljua saattaa kiinnostaa tehdä ensin UPM:t eli alkaa sanelemaan yksipuolisesti ja ilmoittaa lopulta, että tässä kehnommat työehdot ja palkanalennukset, ottakaa tai jättäkää... ja jos ei kelpaa, niin meillä on tuolla ulkomaalaista halpatyövoimaa jonossa odottamassa.
Valitettavasti yritysten on toimittava ankarissa olosuhteissa. En usko, että ne (tai ainakaan niistä useimmat) haluavat kiusata työntekijöitään vain ilkeyttään. Kun valuuttakurssi ei jousta ja hallitus tekee uusia ympäristö- ja energiaveroja, palkkojen on joustettava, tai sitten joustaa tuotanto. Järkevä työntekijä hyväksyy huonommat työehdot, jos vaihtoehtona on firman tai tehtaan meneminen nurin ja työpaikkojen katoaminen kokonaan. Yritysten on tehtävä voittoa, jotta ne voivat työllistää.
Quote from: Alaric on 25.03.2021, 12:11:53
Ymmärrän toki, että paikalliset sopimiset ja muut kokoomusliskoilut saattavat kiinnostaa, jos ei oma perse ole syystä tai toisesta tulilinjalla, mutta itse en yleisellä tasolla puhuttaessakaan näe tällaista yksipuolista suuryritysten etujen ajamista kansalaisten kustannuksella millään lailla kansallismielisenä.
En tarkastele tätä asiaa vain kansallismielisyyden kannalta, enkä koe näkemykseni olevan etenkään yksipuolisesti suuryritysten etujen ajamista. Suuryritykset kyllä pystyvät joustamaan ja sopeutumaan, mutta jollain yksinyrittäjällä on todella korkea kynnys palkata ensimmäistäkään työntekijää, jos työtä sellaiselle on tarjolla vähän tai vain kausittain. On älytöntä, että mahdollisesti hyvinkin osaava yrittäjä joutuu tekemään vähäpätöisiä ja yksinkertaisia työtehtäviä vain siksi, että on liian kallista tai riskialtista palkata työntekijä. Jos hän voisi keskittyä varsinaiseen työhönsä, yritys saattaisi kehittyä ja kasvaa monta työntekijää työllistäväksi yritykseksi. Moni potentiaalinen kasvuyritys on saattanut kuihtua työmarkkinoiden jäykkyyden vuoksi, ja se on myös kansallinen onnettomuus. Ei se ole mikään sattuma, että esimerkiksi Ruotsissa on niin paljon vireämpi kasvuyrityssektori, tai että juuri yksityisen sektorin kannalta tärkeimmät osaajat muuttavat Suomesta kilpailukykyisempiin maihin.
Quote from: Alaric on 25.03.2021, 12:11:53
Mitä tuohon mainittuun Saksaan tulee, niin sielläkin talousihmeen taakse kätkeytyy vähän ikävämpiä asioita tavallisten palkansaajien kannalta:
Tietenkin missä tahansa järjestelmässä on ongelmansa ja kärsijänsä. Saksan tilanne saattaa osittain selittyä sillä, että uudistettuaan työmarkkinat vasemmisto putosi vallasta ja oikeisto pääsi jakamaan uudistuksen hedelmät haluamallaan tavalla. Progressiivisempi tuloverotus olisi vähentänyt tuloerojen kasvua. Mutta varmaan saksalaisilla köyhillä työssäkäyvillä on paremmat oltavat ja tulevaisuudennäkymät kuin Italian ja Kreikan köyhillä työttömillä.
Toisin kuin Kokoomuksen "liskoilijat" (mitä se sitten tarkoittaakaan), minä täysin sydämin kannatan työmarkkinauudistuksen ongelmia kompensoivia toimenpiteitä muilla talouspolitiikan alueilla. Ei tule vain ottaa, vaan on myös annettava.
Vastaan samalla viestillä myös tähän:
Quote from: Idumea on 25.03.2021, 12:26:12
Quote from: Tragedian synty on 25.03.2021, 11:46:24
Kuitenkin esittäisin kysymyksen: jos Suomen työmarkkinat eivät olisi niin jäykät kuin ne nyt ovat, mikä siinä tilanteessa olisi hyvä perustelu jäykistää niitä? Olisiko sellaista olemassakaan?
Vaikka se, ettei maata täytetä neekeröidisellä "työvoimalla". Veroprosentin hierominen tai yrityslainsäädäntö ovat loppujen lopuksi pikkuseikkoja ja toimivia yhteiskuntia yhdistää joku ihan muu kuin taloudellinen vapaus. Voihan sitäkin olla jos niin sovitaan, mutta nykyoloissa työmarkkinoiden lerpauttaminen on lähinnä koodikieltä sille että neekereitähän tänne olisi saatava.
Kuten yllä jo mainitsin, jäykät työmarkkinat eivät ole mitenkään estäneet kehitysmaalaista maahanmuuttoa. Sosiaaliturvan perässä tulevia ei kiinnosta pätkääkään se, työllistyvätkö he täällä vai eivät. Joku kokoomuslainen epäilemättä käyttää kuvailemasi kaltaista koodikieltä, mutta minä en. Työmarkkinapolitiikkaa voi tarkastella myös täysin irrallaan maahanmuuttoaspektista. Se, että jotkut mokuttajat kannattavat joustavia työmarkkinoita, ei ole syy kannattaa jäykkiä työmarkkinoita.
Hassu juttu, että kukaan hommalainen ei vastusta jäykkiä työmarkkinoita sillä perusteella, että kaikkein innokkaimmat mokuttajat vasemmistossa kannattavat niitä. Minkä takia?
Quote from: Idumea on 25.03.2021, 12:26:12
QuoteMinä en ole mikään ammattiyhdistysliikkeen valta-aseman kannattaja. Se on vasemmiston vahvin linnake, ja vaikka se edustaakin pragmaattisempaa suuntausta kuin vasemmistopuolueet, se ei ole minkäänlainen kansallismielisten ystävä taistelussa väestöllisesti yhtenäisen kansakunnan puolesta. Ammattiyhdistysliike ei ole estänyt eikä edes hidastanut Suomen mokuttamista. Itse asiassa se on saattanut vain vauhdittaa sitä. Kun suomalaisten palkat eivät jousta, liike-elämällä on ollut entistäkin suurempi intressi turvautua ulkomaiseen harmaaseen tai pimeään työvoimaan.
Tuosta voisi vaihtaa AY-liikkeen EK:ksi ja vasemmiston oikeistoksi kulmakarvankaan kohoamatta. Pistää miettimään.
Pistää miettimään mitä tarkalleen ottaen? En ole missään vaiheessa väittänyt EK:ta kansallismielisen asian ystäväksi, koska en pidä sitä sellaisena. Se, että kritisoin ammattiyhdistysliikettä, ei tarkoita, että asettuisin EK:n puolelle. Työmarkkinapolitiikka ei ole niiden keskinäinen kaksintaistelu.
Quote from: Tragedian synty on 25.03.2021, 13:33:32
piiiiiitkä lainaus, lukekaa yltä
Hyvää ajattelua ja paljon sellaista, jonka voisin allekirjoittaa jos vaan saataisiin ne RAJAT KIINNI. Suljetummassa taloudessa homma toimisi, mutta kaikki leviää käsiin jos yrityssektorilla on optio tuoda maahan vierastyövoimaa. Jossain persläpimaassa on aina joku, joka tekee samat hommat vaikka ilmaiseksi, ja tämä kaikkineen luo takaisinsyöttösysteemin, jossa elinkeinoelämä lobbaa vapaata maahanmuuttoa, maahanmuuttajat edistävät lisämaahanmuuttoa, ja siinäpä sitä sitten tuohivirsut suussa ihmetellään että kuinkas tässä näin kävi.
Minä näen tämän hyvänä asiana. Suomen jäykät rakenteet estävät talouskasvun, hidastavat investointeja ja pitävät työttömyyden korkeana. Nykyinen malli suojelee vain pientä määrää saavutettujen etujen haltijoita. Muut eivät saa mitään töitä, kun työnantajan kynnys palkata oikea työntekijä on niin korkea. Nuoret ovat nimittäin aika kusessa, koska tässä maassa ei ole ollut talouskasvua 12 vuoteen.
Miten sitten työntekijöiden etua pitäisi suojella? Tässä minun näkemykseni kohtaavat varmaankin hommalaisten enemmistön kanssa. Mielestäni on tärkeää pitää työttömyys mahdollisimman matalana, jotta työntekijöiden oma neuvotteluvara kasvaa ja palkat saadaan luonnolliseen nousuun, kuten vaikkapa Virossa. Tämähän on päinvastainen nykyisen vallitsevan linjan kanssa, jossa valtio tietoisesti pyrkii pitämään työttömyyden koholla välttääkseen palkkojen nostopainetta. Toisaalta työperäisen maahanmuuton kontrollointi on tärkeää, maahanmuuttoa pitää sallia vain sen verran, että se ei alenna palkkatasoa, eli kaikenlaisten tarveharkintojen sijaan parasta olisi asettaa työperäiselle maahanmuutolle minimipalkka.
Muualta maailmasta, lähimpänä ainakin Ranskasta, on perinnettä väkivaltaisiin työmarkkinaselkkauksiin. USA:ssa on toisaalta historiaa ammattiliittogangsterismista ja toisaalta syntynyt termi "going postal". Ovatko työnantajat ihan varmoja siitä että tietävät mitä ovat saamassa, ja millä oheiskustannuksilla?
Quote from: l'uomo normale on 25.03.2021, 14:14:08
Muualta maailmasta, lähimpänä ainakin Ranskasta, on perinnettä väkivaltaisiin työmarkkinaselkkauksiin. USA:ssa on toisaalta historiaa ammattiliittogangsterismista ja toisaalta syntynyt termi "going postal". Ovatko työnantajat ihan varmoja siitä että tietävät mitä ovat saamassa, ja millä oheiskustannuksilla?
Korporaatioiden näkökulmasta sillä ei taida olla paljon väliä. Suomi on vain pääkonttorisijainti, ei muuta. Jonkun UPM:m työntekijöistä Suomessa on nykyään max 1/3, suurin osa työntekijöistä on muualla maailmassa. Toiminta on kokolailla globaalia ja sama pätee muihinkin suuryhtiöihin. Suomi on niile kaikille pienen pieni markkina ja valtaosa tuloksesta ja työstä tehdään ihan muualla.
Aika johon yleissitovat työehtosopimukset luotiin oli toisenlainen, maailma on muuttunut.
Enää ei ole pelkoa siitä, että duunarit siirtäisivät Suomen sosialismiin, jos he eivät ole tyytyväisiä omiin oloihinsa.
(Kommunismiin siirtymisen pelko sai aikaan paljon hyvää Suomen duunareille.)
Ketähän nuo työnantajaosapuolen puhuvat päät luulevat sumuttavansa, kun sanovat että "tarkoituksena ei ole palkkojen alentaminen"... :roll:
Mikä se tarkoitus sitten on, jos kerran kustannuksia on saatava alemmas?
Sanoin tämän jo Metsäteollisuus ry:n ratkaisun jälkeen, että tässä suurten elinkustannusten maassa kummankin osapuolen, niin työnantaja- kuin työntekijä-, tulisi edistää valtion virkaläskin keventämistä, jolloin veronmaksutaakka kaikilta kevenisi, ja olisi neuvotteluvaraa huonoina aikoina palkassa myös alaspäin. Ei pitäisi riidellä pelkästään siitä, saako työntekijä enemmän tai maksaako työnantaja vähemmän.
Nyt tämä on mennyt tähän, että ay-liike yrittää pitää vallastaan kiinni kynsin hampain eikä taivu mihinkään heikennyksiin, mikä on siinä mielessä oikein, että mikäli työntekijäosapuoli luopuu jostain saavuttamastaan edusta, ei sitä tule enää koskaan takaisin, vaikka olisi miten hyvät ajat, koska mamutus ja mokutus ja "oven takana on jono tulossa töihin, jos ei työehdot maistu".
Olen ay-liikkeen jäsen, en ole koskaan liiemmin pitänyt jyrätaktiikasta, mikä ay-elämässä on normia, mutta toisaalta en sitten tiedä mikä olisi vaihtoehto, kun vastassa on osapuoli, jota ei kiinnosta juurikaan se, miten työntekijä tulee palkallaan toimeen, vaan kiinnostuksen kohde on se, että viimeisen viivan alle jää mahdollisimman suuri summa keinolla millä hyvänsä.
Quote from: J.M on 25.03.2021, 14:54:29
Ketähän nuo työnantajaosapuolen puhuvat päät luulevat sumuttavansa, kun sanovat että "tarkoituksena ei ole palkkojen alentaminen"... :roll:
Mikä se tarkoitus sitten on, jos kerran kustannuksia on saatava alemmas?
Perustuntipalkkaa tuskin lasketaan, mutta muita ns. lisiä ehkä. Monilla aloilla on paljon erinäisiä lisiä, jotka muodostavat jopa lähes puolet palkasta. Paperiteollisuudessa on jopa saunalisä, ihan oikeasti. (Muilla aloilla sitä ei kuulemma ole, mutta vahva liitto oli aikoinaan saanut sellaisen aikaiseksi.)
Quote from: Supernuiva on 25.03.2021, 14:58:39
Quote from: J.M on 25.03.2021, 14:54:29
Ketähän nuo työnantajaosapuolen puhuvat päät luulevat sumuttavansa, kun sanovat että "tarkoituksena ei ole palkkojen alentaminen"... :roll:
Mikä se tarkoitus sitten on, jos kerran kustannuksia on saatava alemmas?
Perustuntipalkkaa tuskin lasketaan, mutta muita ns. lisiä ehkä. Monilla aloilla on paljon erinäisiä lisiä, jotka muodostavat jopa lähes puolet palkasta. Paperiteollisuudessa on jopa saunalisä, ihan oikeasti. (Muilla aloilla sitä ei kuulemma ole, mutta vahva liitto oli aikoinaan saanut sellaisen aikaiseksi.)
Käytännössähän nämä lisät ovat korvausta siitä, että työtä tehdään iltaisin, öisin, lauantaisin, sunnuntaisin, arkipyhinä, keskeytymättömänä kolmivuorona jne. eikä niistä ole kenenkään syytä olla kateellinen. Eivät ole kovinkaan ihmeellinen kompensaatio siitä, että joutuu tekemään duunia aikoina, jolloin suurin osa muusta yhteiskunnasta viettää vapaa-aikaa, rentoutuu ja nukkuu.
Jokainen (erityisesti keskeytymätöntä) vuorotyötä joskus tehnyt varmasti tietää miten se touhu laittaa kropan sekaisin, vaikuttaa (ihan tutkitusti) terveyteen negatiivisesti ja vaikeuttaa normaalia elämää, kun useimmat muut ihmiset elävät kuitenkin 8 - 16 -arkea. Onneksi itse kuulun nykyään jälkimmäiseen joukkoon, mutta tiedän kyllä kokemuksesta millaista tuo on.
Ja noista lisistä varmasti sitten se "joustaminen" palkassa alkaa, kun tätä paikallista sopimista aletaan työpaikoilla soveltaa ja lainsäädäntöäkin saadaan ehkä myöhemmin sorvattua tuohon suuntaan. "Miksi sunnuntaina pitäisi maksaa enemmän palkkaa kuin muina päivinä?", ulisee kokkari jo tällä hetkellä.
Tuo saunalisä on muuten sitten yhtä kuin lauantailisä, jota monilla muillakin aloilla kyllä maksetaan. Ei tosin välttämättä samoina kellonaikoina ja samansuuruisena, mutta ei siinä mitään sinänsä kummallista ole.
Palkkojen alentaminen on tulkinnanvarainen kysymys.
Esimerkiksi nykytapauksessa syntyy työpaikalla X henkilölle A pyhätyötä 0 tuntia tuntipalkalla 13 euroa + 100% lisä. Henkilön A laskennallinen palkka sunnuntailta on 26€/h ja palkkasumma 0€.
Vaihtoehtotapauksessa pyhätyötä syntyy esimerkiksi 25%:n lisällä 8 tuntia, jolloin laskennallinen palkka on 16,25€/h (eli lähes 40% palkanalennus), mutta palkkasumma on 130 euroa.
Jos aiemmin firma työllisti viisi ihmistä pelkästään arkena, niin tällöin KTA oli 13 euroa. Nyt firma palkkaa kuudennen henkilön, ja pyhätöiden lisääntymisen ansiosta KTA nousee 13 eurosta 13,54 euroon (ja vaikkapa niin, että nämä viisi alkuperäistä tyyppiä saavat kaikki pyhätunnit, jolloin heidän KTA:nsa nousee 65 sentillä). Työntekijöillä ei ole mitään intressiä ottaa vastaan suoria palkan alennuksia, mutta työntekijöillä voi olla intressi tehdä kakkua kasvattavia diilejä.
Quote from: Alaric on 25.03.2021, 10:08:35
No niin, olihan se odotettavissa, että
Metsäteollisuuden (https://hommaforum.org/index.php/topic,129955.msg3226245.html#msg3226245) jälkeen muutkin alat alkavat seurata perässä ja irtautuvat yleissitovista valtakunnallisista työehtosopimuksista.
En nyt osaa nähdä mitään erityisen suurta ongelmaa tässä asiassa.
Tosiasia on, että jo ennen euroa Suomen suurin työmarkkinaongelma oli juuri liittojen hegemonia, jonka puitteissa talous yski ja päädyttiin devalvoimaan pelastaakseen vientiteollisuuden. Euro on eskaloinut ongelman estämällä devalvoinnin.
Oikeastaan liittohegemonian purkaminen on looginen jatkumo euroon liittymisestä. Tämä on ensiaskel ns. sisäiselle devalvaatiolle, jonka puitteissa on pakko alkaa alentamaan kustannustasoa sisäisesti kun muutakaan ei voi. Vasemmistolta on siis ristiriitaista peräänkuuluttaa vahvaa keskitettyä työmarkkinasopimista samalla kun halutaan pysyä eurossa (ja EU:ssa).
Välttämättä liittojen hegemonian purkaminen ei edes ole haitaksi duunareille. On täysin mahdollista, että työmarkkinoiden jousto itse asiassa parantaa työntekijöiden asemaa siten, että a) duunia löytyy jatkossa helpoimmin ja b) palkkaus menee enemmän taitojen mukaan tariffien sijaan. Itse pidän juuri suorite- / osaamiskeskeistä palkkausta parempana kun tasapalkka, jossa lusmut tienaavat yhtä hyvin kun ahkerat.
Ainoa riski tässä kuviossa on mahdollisen halpatyövoiman haaliminen Suomeen. Minusta työmarkkinajoustot ovat tervetulleet kunhan vastavuoroisesti rajoitetaan voimakkaasti ulkomaisen työvoiman pääsyä Suomen työmarkkinoille. Jos siis duunarit suostuvat joustoihin, heille pitää myös olla työpaikkoja tarjolla eikä kilpailuttaa heitä ulkomaalaisia vastaan.
QuoteHaluaisin ehdottomasti kuulla perussuomalaisilta selkeän kannanoton tähän aiheeseen. Puolesta vai vastaan?
Minusta olisi virhe persuilta ottaa populistisesti kantaa tähän asiaan "puolustamalla duunareita". Kansantaloudellisesti nykyinen betonoitu liittojärjestelmä on haitaksi kaikille paitsi ay-pomoille. Persujen tulisi kannattaa harkittua työmarkkinoiden joustoa mutta samalla tosiaan peräänkuuluttaa ulkomaalaisen työvoiman vahvaa rajoittamista.
Quote from: Alaric on 25.03.2021, 15:14:36
Käytännössähän nämä lisät ovat korvausta siitä, että työtä tehdään iltaisin, öisin, lauantaisin, sunnuntaisin, arkipyhinä, keskeytymättömänä kolmivuorona jne. eikä niistä ole kenenkään syytä olla kateellinen. Eivät ole kovinkaan ihmeellinen kompensaatio siitä, että joutuu tekemään duunia aikoina, jolloin suurin osa muusta yhteiskunnasta viettää vapaa-aikaa, rentoutuu ja nukkuu.
Lisät vaihtelevat paljon eri alojen välillä, todella paljon. Esimerkiksi katsokaa miten kaupan tessissä yötunneista maksetaan verrattuna moneen muuhun alaan.
Sellaisiakin työehtosopimuksia on, joissa yötyöstä ei makseta melkeinpä juuri mitään extraa.
Mitenhän sitä voipi olla mielestään kansallismielinen, jos ei kannata edes että perälaudan mukaisia nimellisiä palkanlisiä maksettaisi suomalaiselle perusduunarille? Pitäisikö elämiseen rahatkin sitten hakea jatkossa jostain sosiaalitoimistosta? Ja mitä tähän perussuomalaisten kantaan kuuluu näissä tes-asioissa, niin Hallishan oli menossa Soinin lähdettyä kokoomuksen porvarihallitukseen kumppaniksikin, ja siihen olisi varmaan päässytkin, jos ei kokoomuksen virkakunnan edustamat naiset olisivat pistäneet niin kovasti hanttiin ja lopulta pakottaneet heidät ulos koko hallituksesta.
Quote from: Tragedian synty on 25.03.2021, 13:33:32
Haluaisin riisua ammattiyhdistysliikkeeltä ne edut, jotka SDP sille kulta-aikoinaan myönsi sillä motiivilla, että vaikka puolue joskus joutuisikin oppositioon, toverit todellisen vallan linnakkeessa voisivat painostaa porvareita.
Miksi työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus (eli käytännössä tulonsiirto valtiolta korporaatioille) on asia, josta on pidettävä kiinni?
Aivan samanlaisia "etuja" nauttii ay-liike myös esim. Ruotsissa. Miksi ne pitäisi vain Suomessa riisua? Ruotsissa kukaan ei puhu jatkuvasta etujen karsimisesta.
Quote from: Tragedian synty on 25.03.2021, 13:33:32
Ei se ole mikään sattuma, että esimerkiksi Ruotsissa on niin paljon vireämpi kasvuyrityssektori, tai että juuri yksityisen sektorin kannalta tärkeimmät osaajat muuttavat Suomesta kilpailukykyisempiin maihin.
Ruotsissa on vahva AY-liike, korkea järjestäytymisaste ja työehtosopimukset laajalti käytössä. Ne myös hyväksytään työnantajasektorin toimesta. Ruotsi on yksi niistä harvoista maista, joissa lainsäädäntö ei pakota yleissitovuuteen. Sitovuus toimialalla onkin varmistettu muilla keinoin ja kaikki merkittävät perinteiset alat kuten metalli, paperi, teknologiateollisuus, kauppa ovat vähintään yhtä tiukasti reguloituja kuin täällä meilläkin.
Joten mitä oikein yritätkään meille kertoa? ;D Että meidän on seurattava Ruotsia työmarkkina-asioissa? Seurataan vaan.
Ruotsissa on muuten voimassa LAS-lainsäädäntö. Se tarkoittaa: Sist in, först ut. ("Last in, first out", LIFO). Tarkoittaa siis sitä, että
yritys voi tuotannollistaloudellisissa sopeutustoimissaan irtisanoa porukkaa niin, että firmaantuloiältään nuorin lähtee ensin. Usein se on käytännössä sama kuin firman nuoriso myös ensin. Mikä pistää tehokkaasti jarruja, jos firman aikomuksena oli halpuuttaa työvoimaansa potkimalla vanhat jäärät pihalle ja palkkaamalla nuorta vedätettävää undulaattia tilalle. Ei onnistu Ruotsissa, eiköhän säädetä samanlainen työmarkkinoitamme jäygistävä laki voimaan tännekin. Se kun oli kuulemma hyvä. Ruotsissa kuin on niin dynaaminen kasvuyritysskene ja kaikkea sellaista....
Quote from: Alaric on 25.03.2021, 12:11:53
Mitä tuohon mainittuun Saksaan tulee, niin sielläkin talousihmeen taakse kätkeytyy vähän ikävämpiä asioita tavallisten palkansaajien kannalta:
Juurikin noin. Saksan ihme on pienten ihmisten
kyykytysihme. Sieltä en mallia hakisi. Esim. termi "marginal employment" ei ole mikään mairitteleva termi ja se on pitkälti Saksan
minijobs ilmiön luoma. Saksassa moni ihminen on joutunut Amerikan malliin kahden työn loukkuun kun yhden työn palkalla ei tahdo enää elää koko ajan kallistuvassa EU-Saksassa.
Quote from: https://www.dw.com/en/germany-poverty-threatens-almost-20-percent-of-population/a-46100497
Germany likes to tout its low unemployment rate, but the number of people who are either underemployed or must take a Mini-Job on top of their regular employment to make ends meet is increasing at a significant rate.
In addition, a new report released on Wednesday found that poverty threatens 20 percent of Germany's population as the cost of living skyrockets without a commensurate growth in wages.
The Rheinische Post newspaper reported that, despite the introduction of a minimum wage in Germany in 2015, employers have continued to take advantage of the fact that no taxes have to be paid on wages €450 or under.
At the end of March 2018, 7.6 million of the 32.7 million jobs in which social security contributions were being paid were classed as marginal employment. That represents a 35 percent increase in the proportion of jobs that were classed as marginal 15 years ago.
On top of this, about 8.5 percent of full-time employees in Germany also have a Mini-Job — or about 2.8 million people, which is 1 million more than ten years ago.
Quote from: Tragedian synty on 25.03.2021, 13:33:32
Mutta varmaan saksalaisilla köyhillä työssäkäyvillä on paremmat oltavat ja tulevaisuudennäkymät kuin Italian ja Kreikan köyhillä työttömillä.
Enpä oikein jaksa uskoa tuota.
Työehtosopimusten yleissitovuus/laaja-alaisuus on eurooppalainen normi. Ei suomalainen "kummajaisuus", kuten työnantajaleirin lobbarit yrittävät uskotella meille agendamedian kautta.
Mainittakoon vielä erikseen - vaikkei se sinänsä työehtosopimuksiin sinänsä kuulu - että
työnantajalle irtisanominen ei ole juuri missään niin halpaa kuin Suomessa. Esimerkiksi Saksassa irtisanominen on sen verta tuskaisaa ja kallista, että Nokiakin aloitti kengitystalkoonsa ensin Suomesta. Kun se oli niin paljon helpompaa täällä.
Quote from: https://www.verkkouutiset.fi/yleissitovuus-on-euroopassa-arkipaivaa/Yleissitovuutta on vastustettu muun muassa sillä perusteella, että kyseessä olisi suomalainen kummallisuus, jollaista ei muualla maailmassa ole. Väite on väärä. Irlannissa toimivan Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) mukaan Euroopassa on nimittäin vain kuusi maata, joissa lainsäädäntö ei mahdollista työehtosopimusten yleissitovuutta: Tanska, Ruotsi, Iso-Britannia, Kypros, Kreikka ja Malta.
Suurimmassa osassa Euroopan Unionin jäsenmaita yleissitovuuden mahdollisuus on siis lainsäädännössä olemassa, mutta sitä käytetään vaihtelevasti. Erittäin laajasti yleissitovuutta käytetään Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Luxemburgissa, Ranskassa ja Suomessa. Lisäksi Italiassa ja Itävallassa on käytössä järjestelmä, joka johtaa käytännössä yleissitovuuteen. Itävallassa työnantajien on lain mukaan kuuluttava työnantajajärjestöön, jolloin normaalisitova työehtosopimus on automaattisesti yleissitova.
Saksan erikoisuus ovat yritysneuvostot (Betriebsrat), jotka pitää perustaa jo hyvinkin pieniin yrityksiin. Siinä, missä Suomessa tuskaillaan siitä, että yhteistoimintalaki velvoittaa yli 20 henkeä työllistävät yritykset keskustelemaan aika ajoin henkilöstönsä kanssa, Saksassa on yli kuuden hengen yritykseen oikeus perustaa yritysneuvosto, jonka kanssa tulee neuvotella kaikista vähänkin tärkeistä kysymyksistä. Suurissa yrityksissä henkilöstö nimittää puolet hallintoneuvoston jäsenistä. Hallintoneuvosto tekee yrityksen strategiset linjaukset ja nimittää toimivan johdon. Rohkenen väittää, että henkilöstön osallistuminen strategisten päätösten tekoon on yksi syy saksalaisten yritysten kiistattomaan menestykseen maailmanmarkkinoilla.
Oma henkilökohtainen kokemukseni Ruotsista - joka siis ylläolevan artikkelin mukaisesti ei pakota lainsäädännössä työehtosopimusten yleissitovuuteen - on, että TESsejä on kaikilla merkittävillä aloilla ja niiden yleissitovuus on hyvä. Erittäin kattava. Työehtosopimus on Ruotsiksi kollektivavtal. Sopii googlettaa "kollektivavtal domain:.se". Ruutuun pärähtää 21000+ osumaa tai enemmän. Ei ole harvinainen asia Ruotsissa vaan arvostettu.
Käytännössä Ruotsissakaan työnantaja ei kauaa perseile työehtosopimusten ulkopuolella. Facket ja järjestäytyneet työnantajat (!) boikotoivat ja ahdistelevat kyseiseistä villiä oharia yrittävää työnantajaa niin, että se huomaa loputtaman tappelemisen ja työntekijäongelmien sijasta olevan parempi vaan järjesteäytyä ja liittyä mukana alan TESsiin. Ja keskittyä bisneksen tekoon työntekijöiden kanssa tappalemisen sijasta.
Ruotsalaiset nyt eivät itse mitään oharifirmoja perustakkaan koska tuntevat oman maansa systeemit, mutta aina välillä joku jenkkiyritys käy Ruotsissa ottamassa turpaan, luullen että siellä on joku villi länsi.
Tässä esimerkki kuin amerikkalainen Toys R Us ensin lähti jopa hetkeksi Ruotsista pois ja nykyään on kesytetty mellansvenssoniksi, joka tunnustaa kollektivavtalin pyhyyden ja hyödyllisyyden :-)
Seuraavaksi vuorossa on kait Amazon. Käyttäkää googlea jos ei toinen kotimainen suju ja artikkeli kiinnostaa. Käännän vain otsikon ja ingressin:
"Näin pakotti ruotsalainen ammattiyhdistysliike amerikkalaisen leikkikalujättiläisen työehtosopimuspöytään
Yksimielinen AY-liike pakotti Toys R Usin alan työehtosopimukseen. Nyt kun Amazon on rantautumassa Ruotsiin, monet muistavat tämän suuren taistelun 25 vuotta sitten"
QuoteSå tvingade svenska fack amerikansk leksaksjätte till kollektivavtal
En enad fackföreningsrörelse tvingade amerikanska leksaksjätten Toys R Us till kollektivavtal. När Amazon nu etablerar sig i Sverige är det många som minns den stora strejken för 25 år sedan.
https://arbetet.se/2020/09/15/sa-tvingade-svenska-fack-amerikansk-leksaksjatte-till-kollektivavtal/
Quote from: Tragedian synty on 25.03.2021, 11:46:24
Siksi minä kannatan sellaista työmarkkinapolitiikkaa, että heitetään kaatopaikalle yleissitovat työehtosopimukset ja lopetetaan työmarkkinajärjestöille myönnetyt perusteettomat edut, kuten jäsenmaksujen verovähennysoikeus ja pääomatulojen verovapaus, jotka yhdessä maksavat valtiolle varmaan yli miljardin joka vuosi. Saksassa tehtiin työmarkkinauudistus vuosituhannen alussa (vieläpä punavihreän hallituksen toimesta), ja sen satoa saksalaiset nyt korjaavat tähtitieteellisellä vientitaseen ylijäämällä ja korkealla työllisyysasteella. Saksan uudistuksen kärsijät löytyvät etupäässä Italiasta ja Kreikasta sekä myös Suomesta. Niin kauan kuin olemme eurossa, Saksasta on otettava mallia, tai joudumme Välimeren maiden sarjaan.
Amen.
Olen alkanut viime aikoina pitää jäsen Tragedian Synnyn kirjoituksista enemmän ja enemmän. Ei mitään vastatuuleen heittoja, vaan hyvin perusteltua ja pohdittua tauhkaa.
Minimipalkka lakiin ja kolmikanta roskikseen. Tässä maassa on vuosikymmenten saatossa saneltu niin paljon lakeja ja säädöksiä tuolla demarien verovapailla jäsenmaksuilla lihotetuissa ay-pöydissä, että ei tosikaan. Edelleenkin ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha on kassasidonnainen, vaikka kassat maksavat tuosta rahasta vain 5% ja veronmaksaja loput. Toki kassan jäsenyys saatiin joskus irti ay-liikkeen jäsenyydestä, mutta silti valtion lainsäädännössä on työttömyysetuus, joka 95%-prosenttisesti maksetaan valtion varoista, mutta se kuuluu vain tietyille järjestöille jäsenmaksunsa maksaville henkilöille. Ja näillä järjestöillä ei ole edes mitään tekemistä valtion, lainsäätäjän tai valtion rahakukkaron kanssa. Vähän niin kuin saisit bensaverosta puolet alennusta kuulumalla Autoliittoon.
Ay-liikkeet eivät ole onnistuneet estämään nollasopimuksia eikä franchising-yrittäjyyttä tai pienyrittäjyyttä, joihin jotkut työntekijät jo nyt pakotetaan. Kun ala on turbulentti ja työehtosopimukset eivät jousta, niin tehdään työntekijöistä yrittäjiä, tai kutsutaan vain päiväksi kerrallaan töihin. Näin paikallinen sopiminen on jo todellisuutta ilman työterveshuoltoa, saati lomaetuja. Nykyinen malli siis kiertää työehtosopimukset polkien työntekijän oikeuksia jo nyt, kun paikallinen sopiminen ja työehtosopimusten yleissitovuudesta luopuminen voisi antaa tilaa lainsäädännölle, joka takaisi työntekijälle tietyt oikeudet, eikä niitä sovittaisi muutaman vuoden välein kampaviinerikabineteissa aamuyölle jatkuvissa neuvotteluissa.
-i-
Quote from: Lumiukko Jeti on 25.03.2021, 12:57:46Tulee käymään erittäin hyvin mutta esimerkkisi kautta löytyy se ongelmakin. Nykyisellään työehdoista sovitaan erittäin pienen piirin kesken. Valtaosa firmoista on pieniä mikroyrityksiä joissa on alle 10 työntekijää. Tällaisia firmoja on yli 90% kaikista yrityksistä. Näistä tietysti vielä valtaosa 1 hengen firmoja.
Seuraavassa eli pienyritys (alle 50 työntekijää) luokassa on noin 6% kaikista firmoista. Suuryrityksiä kuten UPM on reilusti alle 1% kaikista yrityksistä. Ulkomuistista heitän että suuryrityksiä on 0.5% kaikista firmoista.
Nuo luvut ovat työnantajajärjestöjen propagandaa. Jos se mikroyritys toimii niin, että sillä on käytännössä yksi asiakas, joka on joku korporaatio tulisi nuo laskea noissa pähkäilyissä sen suuryrityksen työntekijöiksi.
Sitten on paljon aloja kuten vaikkapa kahvilat, tai siivoojat, jossa ihan se ja sama. Suomeksi tarkoittaa sitä, että kutakuinkin yksi hailee mikä on yrityksen koko useimmissa tapauksissa. Ja samalla pitää olla säännöt miten toimitaan, koska ilman niitä Helsinkiin alkaa syntyä telttakyliä ulkomailta tulleen työvoiman johdosta.
Tässä tulee ottaa huomioon myös se, että erityisesti pienillä yrityksillä ei ole mitään kyvykkyyttä hoitaa työnantajavelvoitteitaan asiallisesti ilman liiton muskeleita tarvittaessa.
Mikäli työntekijän turvaa heikennetään tulee mm. laittomasta irtisanomisista seuraavat korvaukset samalla nostaa tähtitieteellisiksi. Vaikkapa miljoona käteen, jos työnantaja tuollaiseen syyllistyy. USA kompensoi oikeuskäytännössään tuontyyppisillä korvauksilla sitä, että muutoin yrityksillä siellä ei ole intensiiviä tehdä asioita kunnolla.
Aikaisempi malli perustui luottamukseen. Nykyään kaikki tiedämme, ettei suuryritysten johtoon voi, eikä missään tapauksessa kannata luottaa. Näinollen oikea keino toimia luonnollisesti on tehdä kaikesta perseilystä heille niin epämieluisaa, että eivät uskalla niihin ryhtyä. Ja myös noudattaa sitä synnyttämällä isoja raatoja kentälle, jossa miljardi pörssipääomaa loppuu ison perseilyn paljastuessa. Nykyäänhän esimerkiksi Nokian renkaat porskuttaa oikein kivasti.
Perussuomalaisten johto näköjään ulkoisti tämän Teknologiateollisuuden työehtosopimusperseilyn kommentoinnin sitten jollekin puolueen neverheard työntekijäjärjestölle.
Mielenkiintoinen veto, kun ottaa huomioon, että erinäisten kyselyjen mukaan PS on tällä hetkellä duunarien keskuudessa selvästi suosituin puolue. Saattaa näkyä aika isostikin persujen kannatuksessa, jos tämän kaltaista "paikallista sopimista" eli käytännössä hyvin todennäköisesti työehtojen huonontamista ja palkkatason laskemista ollaan edistämässä poliittisten lehmänkauppojen myötä hallituksessa esim. kokoomuksen kanssa (hiljaisuus viittaa kenties siihen, että tätä asiaa pidetään kauppatavarana neuvotteluja varten eikä kantaa voi siksi ottaa mihinkään suuntaan).
Korjatkaa toki, jos puoluejohto on tähän jotain kommentoinut. Itse en ole huomannut somessa tai Suomen uutisissa mitään.
https://www.suomenuutiset.fi/peruspuurtajat-ay-liikkeen-on-noustava-taistelemaan-tyoehtosopimusten-puolesta/ (30.3.2021)
QuotePeruspuurtajat: Ay-liikkeen on noustava taistelemaan työehtosopimusten puolesta
Perussuomalaisten ay-aktiiveja edustava Peruspuurtajat ry vaatii ay-liikettä ryhdistäytymään ja lähtemään puolustamaan jäsentensä sopimusturvaa yrityskohtaista sopimista vastaan, tarpeen vaatiessa vaikka yleislakolla.
Ensin metsäpatruunat päättivät lopettaa valtakunnallisten työehtosopimusten teon ja siirtyä yrityskohtaiseen sopimiseen. Kun ammattiliitot seurasivat työnantajien toimia vain katseella, niin teknologiateollisuus rohkaistui lähtemään samalle kivikkoiselle tielle. Nyt on viimeinen hetki ay-liikkeen ryhdistäytyä puolustamaan omien jäsentensä sopimusturvaa tarvittaessa vaikka yleislakolla, Peruspuurtajista vaaditaan.
– Valtakunnallisten työehtosopimusten vastinparina on aina työrauhavelvoite. Työnantajajärjestöt näkevät päiväunia yrityskohtaisesta työrauhavelvoitteesta. Tämä mahdollistaisi sen, että heikommin järjestäytyneissä työpaikoissa työntekijää vietäisiin kuin litran mittaa tulevaisuuden neuvotteluissa.
(...)
Pääministeri Marinilla on näytön paikka hallituksen puoliväliriihissä. Keskusta on julkisesti kertonut tekevänsä paikallisesta sopimuksen edistämisestä jopa hallituskysymyksen. Keskustan malli hyvin todennäköisesti romuttaisi yleissitovuuden totaalisesti. Työehtosopimusjärjestelmä ja yleissitovuus ovat elintärkeitä oikeudenmukaisten työmarkkinoiden kannalta.
– Niiden romuttaminen iskisi kaikkein kipeiten jo valmiiksi pienipalkkaisimpien työntekijöiden nilkkaan. Monet näistä aloista ovat naisvaltaisia. On todella surullista seurata, kuinka Marinin demarit yhtäällä vaativat tasa-arvoa, naisten aseman parantamista ja palkkaerojen pienentämistä, mutta sitten toisaalla ovat hipihiljaa kun näiden kimppuun käydään ennenkuulumattomalla tavalla työnantajien toimesta.
– Onko pääministeri ja SDP:n puheenjohtaja Marin valmis kamppailemaan työmarkkinoiden toimivuuden tärkeimmän rakenteen eli työehtosopimusten ja niiden yleissitovuuden puolesta, vai antaako hän periksi kepulle ja työnantajaliitoille varjellakseen hallituksen koossapysymistä? kysyvät Peruspuurtajat.
Quote from: Alaric on 05.04.2021, 21:28:07
Perussuomalaisten johto näköjään ulkoisti tämän Teknologiateollisuuden työehtosopimusperseilyn kommentoinnin sitten jollekin puolueen neverheard työntekijäjärjestölle.
...
Korjatkaa toki, jos puoluejohto on tähän jotain kommentoinut. Itse en ole huomannut somessa tai Suomen uutisissa mitään.
En ole huomannut minäkään, mutta en näe mitään syytä miksi perusjen johto pitäisi sekaantua tähän kiistaan tässä vaiheessa.
Näihin työsopimusasioihin liittyy todella suuri määrä poliittista populismia, jossa on myös merkittävä riski polttaa näppinsä todella pahasti. Muistammehan miten Katainen aikoinaan sotkeutui populistisesti ja vaalien alla ns. "Sari sairaahnhoitaja"-afääriin, joka lopulta koitui massiiviseksi riippakiveksi kokoomukselle.
Minusta persujen johdon ei pidä sotkeutua tähän asiaan vaan nimenomaan jättää asia muodon vuoksi jonkun alemman tekijän kommentoitavaksi. Asiahan ei ole erityisesti nostettu julkisuuteen suurena poliittisena kiistana sen koommin median kun hallituksen tai pääministerin puolestakaan.
Persujen ei sen takia pidä ottaa voimakkaasti kantaa asiaan ennen kun hallitus on lyönyt ensimmäiset kortit pöytään ja tiedetään missä mennään poliittisella kentällä. Tämä on nimittäin sen luokan populistinen aihe, että siihen helposti hirttäytyy jos ei pelaa korttinsa erinomaisen taitavasti. Kannattaa siis jättää avauspelin vastustajalle ja mahdollisesti tulla sisään vasta kun muut ovat maalanneet itsensä omaan nmurkkaansa.
Ymmärrän, että sinä ehkä koet aiheen erityisen tärkeäksi, mutta pitää muistaa, että persuissa on myös moni joka pitää liittomafiosojen hegemonian murtamisen hyvänä asiana. Onhan se suurimman duunaripuolueen lisäksi suuri pienyrittäjäpuolue.
Hirveästi kommentoitavaa, ja notepad ei ole paras työkalu tähän hommaan. Pahoitteluni mikäli lainaukset eivät ihan osu kohdilleen, tai jos eivät satu olemaan kronologisessa järjestyksessä.
Quote from: Jaska Pankkaaja on 25.03.2021, 10:37:52
Jussi Halla-aho on lukemattomat kerrat kärsivällisesti selittänyt että kehitysmaalaisen kannattaa tulla tekemään tänne töitä vaikka ilmaiseksi kunhan Kela kustantaa asumisen ja perheen elättämisen. PS on ainoa puolue joka on tästä puhunut joten asia on todella OK kaikille muille puolueille joiden yhteiskannatus on n. 80%. Todella OK tulee olemaan myös tämä politiikan päässä väistämättä oleva rommeli.
Peruspuurtajilla on kannanotto aiheesta täällä (https://www.suomenuutiset.fi/peruspuurtajat-ay-liikkeen-on-noustava-taistelemaan-tyoehtosopimusten-puolesta/).
Tässä ketjussa kun useampikin on kysellyt persujen kannanoton perään, tämä lienee lähimpänä sellaista.
Suomalaiseen työsopimusjärjestelmään tottuneena, artikkelissa mainittu työrauhavelvoite on sellainen mitä ei välttämättä monikaan mieti. Amerikkalaisissa elokuvissahan työntekijä heittää sille päälle sattuessaan kuvainnolliset työhanskat lattialle, ja kävelee siltä seisomalta ovesta ulos. Tämäkin voitaneen estää lainsäädännöllisesti erilaisin työvoimapoliittisin sanktioin, mikäli työntekijöiden ahdinkoa halutaan lisätä aivan tosissaan.
Quote from: Tragedian synty on 25.03.2021, 11:46:24
Työmarkkinoiden vapauttaminen nostattaa tietenkin vastarintaa niissä piireissä, jotka näkevät muutoksen uhkana omalle vallalleen tai tulotasolleen.
Uhka tämä on minunkin mielestäni, vaikka valtaa ei ole, ja tulotaso on n. 2,4k€ brutto.
Quote from: Tragedian synty
Ammattiyhdistysliike ei ole estänyt eikä edes hidastanut Suomen mokuttamista. Itse asiassa se on saattanut vain vauhdittaa sitä. Kun suomalaisten palkat eivät jousta, liike-elämällä on ollut entistäkin suurempi intressi turvautua ulkomaiseen harmaaseen tai pimeään työvoimaan.
Ay -liike on vauhdittanut niin kutsuttua mokuttamista ideologisista syistä(erilaisuus on rikkautta), sekä lisäksi potentiaalisten uusien jäsenten toivossa, samaan tapaan kuin mokutusta kannattaneet valtavirtapuolueetkin. Nyt noin 20v:n jälkeen pää on vetävän kädessä, ja ilmeisesti työehtosopimusten osalta yhteiskuntamme on antamassa periksi. EK:lla on tietty ollut täsmälleen sama mokutus -tavoite, mutta kantavana voimana on ollut palkkojen polkeminen ideologian sijaan. Tässä taisteluparissa ay -liike näyttäytyy lähinnä hyödyllisenä idioottina.
Quote from: Tragedian synty
Siksi minä kannatan sellaista työmarkkinapolitiikkaa, että heitetään kaatopaikalle yleissitovat työehtosopimukset ja lopetetaan työmarkkinajärjestöille myönnetyt perusteettomat edut, kuten jäsenmaksujen verovähennysoikeus
Jäsenmaksun verovähennysoikeus on ammattiliiton jäsenen, eli yksilön tai henkilöverotuksen piiriin kuuluvan oikeus. Vastaavia vähennyskelpoisia asioita on lukuisia, kuten kotitalousvähennys, matkakuluvähennys ja vaikkapa tulonhankkimisvähennys, pari mainitakseni.
En ihan pidäkkeettömästi allekirjoita väitettä, että liiton jäsenmaksun verovähennysoikeus on välttämättä reilu veronmaksajia kohtaan yleisesti, mutta on aika paljon enemmän väärin maksattaa yhteiskunnalla oman piirongin ehostus ja puutarhan maisemointi, jos nyt asiaa pitäisi suhteuttaa johonkin toiseen yhtä lailla perusteettomaan "etuuteen".Tämän (https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Tuloverot/Kotitalousvahennys) ja
tämän (https://www.salkunrakentaja.fi/2020/05/ammattiliittojen-verovapaus-maksaa-veronmaksajille-yli-500-miljoonaa-vuodessa/) perusteella puntit voisivat olla aikalailla tasan. Tietty jos pelkkä verorahojen haaskaaminen tekee kipeää, kestosuosikki nimeltä kehitysapu peittoaa nuo molemmat.
Quote from: Tragedian synty
ja pääomatulojen verovapaus, jotka yhdessä maksavat valtiolle varmaan yli miljardin joka vuosi.
Ay -liikkeen statuksen muuttaminen verottajan vinkkelistä ei vaatisi mitään muuta kuin tahtoa hallitukselta ja eduskunnalta. Ja vertailuna sitten taas erilaiset ylikansalliset konsernikikkailut vrt. Mehiläinen, joista et tähän hätään huomannut sanoa mitään, sekä osinkoverotuksen (https://www.arvopaperi.fi/uutiset/vain-sina-maksat-osinkoveroa/f889b6af-2901-3f9f-97f4-1d09dfbaf57d) oikeudenmukaisuus ylipäänsä.
Älä käsitä väärin, sillä maailmankatsomukseni mukaan kaksi vääryyttä ei tuota yhtä oikeutta, vaan mielestäni sinulla on mittasuhteet hukassa. Mitkä ovat niitä ensisijaisia ongelmia, mitkä toissijaisia. Nämäkin pitäisi vielä jakaa rahassa mitattavissa oleviin ongelmiin, sekä veronmaksajan oikeustajua koetteleviin ongelmiin.
Quote from: Tragedian synty
Saksassa tehtiin työmarkkinauudistus vuosituhannen alussa (vieläpä punavihreän hallituksen toimesta), ja sen satoa saksalaiset nyt korjaavat tähtitieteellisellä vientitaseen ylijäämällä ja korkealla työllisyysasteella. Saksan uudistuksen kärsijät löytyvät etupäässä Italiasta ja Kreikasta sekä myös Suomesta. Niin kauan kuin olemme eurossa, Saksasta on otettava mallia, tai joudumme Välimeren maiden sarjaan.
Saksan työllisyysasteen määritelmään en ole ennättänyt tutustua, mutta Hartz -konseptiin (https://en.wikipedia.org/wiki/Hartz_concept) jonkin verran, josta Saksan katukuvassakin näkyvä Minijob.
Minijobin konsepti toimii efektiivisesti siten, että valtio myöntää palkkatukea tietyn bruttotulon alle tienaaville työntekijöille ja työnantajille. Sivukuluista jäävät pois mm. työttömyysvakuutusmaksu, sairausvakuutusmaksu, ja työntekijä voi anoa vapautusta myös työeläkemaksusta. Homma toimii helvetin hyvin niin kauan kun työntekijän perustulo koostuu sosiaalituista, mutta ei liene oletettavaa että sosiaaliturvan varassa elävä, enemmän tai vähemmän laiton maahanmuuttaja ei käyttäisi niitä nimenomaisia sosiaalipalveluja joiden kustantamiseen hän ei kuitenkaan osallistu, tai etteikö hän koskaan tarvitsisi vaikkapa julkisia terveyspalveluja. Eläke on pyramidihuijauksena oma vitsi sinänsä, mutta saksalaiset eivät selvästikään edes yritä teeskennellä niitä joskus maksavansa.
Mainitsemasi korkea työllisyysaste voi pitää paikkaansa, sillä onhan meillä kotikutoisiakin esimerkkejä parametrien tohtoroinnista. "Tähtitieellisestä vientitaseesta" taasen tulee lasku maksettavaksi joko saksalaisille, tai sitten meille kaikille... veikkaan jälkimmäistä, ellemme ole EU:sta ulkona ennen sitä.
En kylläkään täysin ymmärtänyt tarjoilemaasi mekanismia. Millä tavoin Saksan päätös kurjistaa työntekijän asemaa omassa maassaan on heijastunut nimenomaisesti Italiaan, Kreikkaan ja Suomeen? Toivon että selvennät, lisäksi toivon sinun ymmärtävän, että tällaisen työllisyyspolitiikan puolesta hurraaminen on sama kun hurraisi orjatyövoiman puolesta.
Aiheesta lisää jäljempänä..
Tituksen ja Lumiukkko Jetin nokitteluun siitä, kumpi ketjuttaa ja/tai kusettaa enemmän, yksityinen vai julkinen.
Henkilökohtaisen kokemuksen perusteella voin sanoa, että työharjoittelupaikan tarjonneella yrityksellä ei ollut minkäänlaista ongelmaa rikkoa lakia, kun toisessa vaakakupissa olivat kustannussäästöt. Työharjoittelijoista on ilmeisesti tullut jotain sellaista, mitä parhaiten voisi näinä hulluina aikoina kutsua termillä ilmaistyöoletettu, riippumatta siitä missä määrin harjoittelun työtehtävät vastaavat hommasta liksaa nostavan työntekijän tehtäviä. En ole ajan tasalla nykyisestä opetussuunnitelmasta, mutta muutama vuosi takaperin jo keskiasteen koulutukseenkin kuului n. 3kk ilmainen työpanos työnantajan tuloslaskelman hyväksi.
Edelleen oman kokemuksen perusteella, yksityinen pitää osaajistaan kiinni, eikä ehkä temppuile ketjuttamisten suhteen. Julkinen harrastanee enemmän, erityisesti sotella, sanoo julkkarin palkanlaskentaa työkseen tekevä martta tuolta etäältä.
Quote from: Alaric on 25.03.2021, 12:11:53
Mitäpä veikkaat miten tässä tulee käymään, jos yrityksille annetaan reilusti nykyistä vapaammat kädet? Yllättävän montaakin puljua saattaa kiinnostaa tehdä ensin UPM:t eli alkaa sanelemaan yksipuolisesti ja ilmoittaa lopulta, että tässä kehnommat työehdot ja palkanalennukset, ottakaa tai jättäkää... ja jos ei kelpaa, niin meillä on tuolla ulkomaalaista halpatyövoimaa jonossa odottamassa.
Ymmärrän toki, että paikalliset sopimiset ja muut kokoomusliskoilut saattavat kiinnostaa, jos ei oma perse ole syystä tai toisesta tulilinjalla, mutta itse en yleisellä tasolla puhuttaessakaan näe tällaista yksipuolista suuryritysten etujen ajamista suomalaisten kustannuksella millään lailla kansallismielisenä.
Tämä tässä on se homman ydin!
Tätä ovat kannattaneet niin AY, EK, kuin kulloisella ajankohdalla istuvat päättäjätkin.
Miksi?
Lisäksi kuten ylempänä haasteltu, mutta lisäten että asia koskettaa jokaikistä työntekijän ja -antajan välistä neuvottelua ja -suhdetta, ei pelkästään niitä joissa toinen sopijapuoli on suur-yritys.
Quote from: Lumiukko Jeti
Tulee käymään erittäin hyvin
Ai kuten postityöntekijöille?
Quote from: Lumiukko Jeti
mutta esimerkkisi kautta löytyy se ongelmakin. Nykyisellään työehdoista sovitaan erittäin pienen piirin kesken. Valtaosa firmoista on[...]
Kourallinen ihmisiä sopivat työehdot isommalle porukalle, samaan tapaan kuin kourallinen ihmisiä säätää lait isommalle porukalle.
Tuleeko sinulle erityisesti mieleen jokin työehtosopimus, jossa kokonaisuutta ei olisi yritetty ottaa huomioon, tai olisi erittäin pahasti epäonnistut? Siis jokin toinen kuin Medialiiton jakelua koskeva työehtosopimus.
Lainvalmistelun osalta tilanne taitaa kokonaisuuksien hahmottamisen osalta olla jopa hieman huonompi, mutta ei lakitekstissäkään lähtökohtaisesti säädetä: " minä ja Pena ei makseta enää veroja", vaikka kyseessä onkin pienen piirin sorvaama kokonaisuus. Onnistuneessa lainsäädäntätyössä on huomioitu mahdollisimman monta järjellistä tulokulmaa.
Quote from: Lumiukko Jeti
Nyt homma toimii niin että AY-syndikaatin edustajat neuvottelevat korporaatio-mafian edustajien kanssa ja sopivat ehdoista.
Sitten vaan parempia ay -syndikaatteja kehiin. Kenttä on auki, jokainen voi osallistua.
Quote from: Lumiukko Jeti
Laki onneksi rajaa jonkunverran mitä keskenään voivat sopia.
Minun ymmärrykseni mukaan laki rajaa täysin mitä sopimuksissa voidaan sopia. Onko sinulla esimerkkejä sellaisista työehtosopimuksista joissa esim. oikeustoimilakia ja työehtosopimuslakia ei ole noudatettu?
Quote from: Lumiukko Jeti
Lienee aika selvää että tämä jäykistää niin työmarkkinoita kuin suorastaan estää pienempien yritysten kasvua. Tämä kun vielä yhdistetään Suomen jäätävän kokoisiin työantajamaksuihin niin on selvää että rakenteet heikentää työllisyyttä ja työllistämistä isosti. Haitta- ja halpatyömaahanmuuttoa ei tarvitse edes koko kuvioon koplata.
Anteeksi suorasukaisuuteni, mutta minkä helvetin takia tes:jä vastustavat ihmiset eivät hyökkää siihen valtioläskin kimppuun? Jos ongelmana ovat sivukulut, silloin varmasti kannattaisi keskittyä sivukuluihin eikä sopimusjärjestelmään itsessään.
Minun reaalinen ostovoima parantuisi mikäli saisin suurempaa palkkaa. Sitä voitaisiin kuitenkin parantaa toisellakin tapaa, vaikkapa laskemalla elintarvikkeiden ja palveluiden alv -kantaa, ja muutenkin laskemalla tai poistamalla erilaisia verorasitteita kuten YLE -vero. En siltikään kiroa työnantajaani tomaattien ollessa kalliita.
Sinun tulee olla täysin pihalla, mikäli et ymmärrä "halpatyömaahanmuuton" vaikutusta työmarkkinoihin. Tulee ihan Juhana Vartiainen mieleen, joka ei siis suinkaan ole pihalla, vaan on parhaiten luonnehdittavissa päämäärätietoiseksi ja laskelmoivaksi riistäjäksi, jolle oman ja sidosryhmien intressien maksimoimiseksi mikään inhimillinen kustannus ei ole liian suuri.
Quote from: Tragedian synty
Totta tosiaan puhutaan. Suomen sadoissa tuhansissa työttömissä on varmasti paljon porukkaa, jotka ilomielin ottaisivat työtä vastaan työehtosopimuksia alemmilla palkoilla, jos työnantajat työtä voisivat tarjota.
Toki, jos sillä saa elannon, ja jos sillä voi suunnitella tulevaisuutta. Jos työsuhteessa on ennalta tiedossa olevaa varmuutta, silloin voi esim. ottaa asuntolainan jota lyhentää seuraavat 70-125 (https://yle.fi/uutiset/3-6324563)vuotta ihannoituun Ruotsin malliin.
Pienyrittäjän haluttomuus palkata työntekijä selittyy mielestäni työehtosopimuksia paremmin työlainsäädännöllä yleisemmin, tarkemmin sanottuna sairausvakuutuslailla ja työsopimuslailla.Tämä menee vähän arvailun puolelle.
Quote from: Tragedian synty
Paljon ihmisiä pidetään kortistossa ja paljon työtä jää tekemättä, koska työ ja potentiaalinen tekijä eivät pääse kohtaamaan. Syy on monesti se, että työehdot ovat tietyn muotin mukaisia, eikä muotti sovi joka tilanteeseen.
Aikaisemmin esteenä olivat palkan sivukulut.
Mitä muuten tarkalleen tarkoitat työehtosopimuksen mukanaan tuomalla jäykkyydellä?
Sitä että niissä lähtökohtaisesti sovitaan maksettavasta vähimmäispalkasta, vai kenties jokin muu seikka?
Quote from: Tragedian synty
Koska ne, joilla työelämässä pyyhkii hyvin, pitävät kiinni saavutetuista eduistaan. Yleissitovista työehtosopimuksista on eniten hyötyä keskituloisille ja haittaa pienituloisille. Erikoinen arvovalinta.
En kyllä ymmärrä missä todellisuudessa.
Jos kuvitellaan yksityisen sektorin keskituloisia stereotyyppisesti korkeakoulutettuina, jonkinlaista spesifiä osaamista omaavina työntekijöinä, heidänhän on verraten helppoa neuvotella omista ehdoistaan.
Vastavuoroisesti matalan koulutus- ja osaamistason työntekijöiden markkinoilla tilanne on päinvastainen tarjonnasta johtuen, jolloin palkkoja ja ehtoja pääsee polkemaan paljon vapaammin.
Tuloveron progressio ja verokiila kurittavat nimenomaan keskituloisia. Mikäli keskituloinen työntekijä haluaisi parantaa reaalista ostovoimaansa, hän luultavasti haluaisi ennemmin laskea verorasitettaan kuin haluta korkeampaa palkkaa. Ja palkankin se keskituloinen voi aina sopia tes:iä paremmin, mikäli sitä neuvotteluvaraa oikeasti on.
Työnantajan näkökulmasta homman luulisi toimivan suunnilleen samalla tavalla. Vähemmän maksettavia palkan sivukuluja erityisesti viime aikoina parhaimman osaamisensa osoittaneelle kampaviineriarmeijalle, enemmän rahaa työntekijän palkkaan ja firmalle.
Quote from: Tragedian synty
Työntekijöiden kollektiivisten etujen edistäminen ei edellytä juuri nykyisenlaista työmarkkinamallia.
Työehtosopimus englanniksi on "collective labour agreement" tai joskus myös"common labour agreement".
Sopimuksen nimi jo itsellään viestii, että kyseessä on kollektiivin sopimus suhteessa toiseen kollektiiviin, työnantajatahoihin. Suomalaisessa oikeustieteessä tunnetaan sanapari kollektiivinen työoikeus (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:kollektiivinen_ty%C3%B6oikeus), viitaten nimenomaisesti työ- ja virkaehtosopimuksiin. Edellä mainittu huomioiden lienee selvää, että tes:t edistävät nimenomaisesti työntekijöiden _kollektiivista_ etua, kun taas yksilölliset sopimukset edistävät työntekijöiden yksilöllistä etua.
Jos sinulla on vinkkejä siihen, miten työntekijä voi tässä himoitussa paikallisen sopimisen mallissa neuvotella itselleen edes nykyisen palkkatason ja työsuhteen ehdot, olisin erittäin kiinnostunut tästä sinun "kaikilla tulee olemaan kaikki hyvin, kunhan vain jokainen sopii paremmin" -työkalusta.
Quote from: Tragedian synty
Valtiontalouden kroonisen alijäämän aikoina on laitettava menot tärkeysjärjestykseen. Miksi työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus (eli käytännössä tulonsiirto valtiolta korporaatioille) on asia, josta on pidettävä kiinni?
Millä tavoin krooniseen älijäämään auttaa yhden kokonaiskuvan kannalta pienen momentin leikkaaminen, vai yritätkö sanoa että ay -jäsenmaksujen verovähennysoikeus on syypää valtion talouden krooniseen alijäämään?
Quote from: Tragedian synty
Valitettavasti yritysten on toimittava ankarissa olosuhteissa. En usko, että ne (tai ainakaan niistä useimmat) haluavat kiusata työntekijöitään vain ilkeyttään.
Mitä nyt kukakin ilkeydeksi laskee. Olivatko esim. Postin taannoiset 30%-50% palkan alentamistavoitteet ilkeyttä? Minun mielestäni olivat, kun oli kuitenkin varaa jakaa osinkoja ulos. Mikäli työehtosopimuksia aletaan heivaamaan sivuun, silloin pitäisi alkaa keskustelemaan siitä, mikä on työntekijän osuus yritykselle tuottamastaan lisäarvosta. Osinkojen perusteella tes:n mukainen taulukkopalkka ei ainakaan näyttäisi sitä kattavan.
Quote from: Tragedian synty
Järkevä työntekijä hyväksyy huonommat työehdot, jos vaihtoehtona on firman tai tehtaan meneminen nurin ja työpaikkojen katoaminen kokonaan. Yritysten on tehtävä voittoa, jotta ne voivat työllistää.
Pakkoraossa oleva työntekijä hyväksyy huonommat työehdot. Järkevä työntekijä tiputtaa hanskat lattialle ja hyppää sossun luukulle lukuisten muiden tuottamattomien ihmisten seuraan, mikäli muita järjellisiä vaihtoehtoja ei ole. Koko työssäkäymisen ajatus on taloudellisen omavaraisuuden mahdollistamat puitteet oman elämänsä rakentamiselle. Mikäli työssäkäyvällä ihmisellä ei ole varaa säästää palkkatuloistaan, siinä kohtaa on sama lopettaa työntekokin. Tämä raja on lähentynyt jatkuvasti vuosien kuluessa.
Väitteesi "yritysten on tehtävä voittoa, jotta ne voivat työllistää" on totta, mutta "voittoa tuottava yritys ei työllistä" on aivan yhtä totta, sillä yritys voi tehdä voitollaan mitä haluaa.
Se mikä tässä yhtälössä suoraan sanoen vituttaa, on se siekailematon ahneus. Meiltä poistettiin vuotuinen 64€ (alv24) vaateraha, ja nykyään suojavaatteita lukuunottamatta jokainen työntekijä ostaa työssä käyttämänsä vaatteet omilla rahoillaan. Kirjoitin ylempänä siitä työntekijän osuudesta tuotetusta lisäarvosta. Vaaterahan poistaminen ei olisi lähtökohtaisesti isokaan närästyksen aihe, ellei firma olisi hetkeä myöhemmin ilmoittanut maksavansa 33M€ osinkoja. Esimerkki osoittanee varsin hyvin voiton maksimoimisen olevan päätavoite, ei minkään muun.
Quote from: Tragedian synty
En tarkastele tätä asiaa vain kansallismielisyyden kannalta, enkä koe näkemykseni olevan etenkään yksipuolisesti suuryritysten etujen ajamista. Suuryritykset kyllä pystyvät joustamaan ja sopeutumaan, mutta jollain yksinyrittäjällä on todella korkea kynnys palkata ensimmäistäkään työntekijää, jos työtä sellaiselle on tarjolla vähän tai vain kausittain. On älytöntä, että mahdollisesti hyvinkin osaava yrittäjä joutuu tekemään vähäpätöisiä ja yksinkertaisia työtehtäviä vain siksi, että on liian kallista tai riskialtista palkata työntekijä.
Mikäli työtä on kausiluontoisesti tai määräajan verran, määräaikaisen työsopimuksen solmiminen ei liene isokaan ongelma. Sen sijaan työttömän työnhakijan kannalta isompi ongelma on yhden tpv:n käyttäminen lippulappujen täyttelyyn, lisäselvityspyyntöihin ynnä muuhun virastohuuhaaseen.
Quote from: Tragedian synty
Moni potentiaalinen kasvuyritys on saattanut kuihtua työmarkkinoiden jäykkyyden vuoksi, ja se on myös kansallinen onnettomuus.
Kuukin saaattaa olla juustoa, kun nyt näin fiilispohjalla edetään.
Quote from: Tragedian synty
Ei se ole mikään sattuma, että esimerkiksi Ruotsissa on niin paljon vireämpi kasvuyrityssektori, tai että juuri yksityisen sektorin kannalta tärkeimmät osaajat muuttavat Suomesta kilpailukykyisempiin maihin.
Linkkaapa jotain lähteitä, jotta voin perehtyä väitteisiisi.
Quote from: Tragedian synty
Quote from: Alaric on 25.03.2021, 12:11:53
Mitä tuohon mainittuun Saksaan tulee, niin sielläkin talousihmeen taakse kätkeytyy vähän ikävämpiä asioita tavallisten palkansaajien kannalta:
Tietenkin missä tahansa järjestelmässä on ongelmansa ja kärsijänsä. Saksan tilanne saattaa osittain selittyä sillä, että uudistettuaan työmarkkinat vasemmisto putosi vallasta ja oikeisto pääsi jakamaan uudistuksen hedelmät haluamallaan tavalla.
Hassua muuten, että sinulle tuntuu kelpaavan ainoastaan sellainen tilanne, jossa kärsijänä on palkansaaja.
Tämä sinun hehkuttamasi "saksan talousihme" ei niin kovin ihmeellinen ehkä olekaan.
Aiemmin puheeksi ottamani minijobit olivat Gerhard Schröderin (demari) käsialaa, ja hänen seuraajansa on istuva liittokansleri Angela Merkel. Wikipedian mukaan Merkelin CDU -puolue on "konservatiivinen ja keskusta-oikeistolainen puolue", mutta omien havaintojeni mukaan määritelmän ja todellisuuden välillä on selvä ristiriita. Myönnän etten ole perehtynyt Saksan sisäpolitiikkaan mitenkään sen kummemmin, mutta pidäkkeettömän haittamaahanmuuton puolesta liputtavan puolueen voi laittaa jompaan kumpaan kahdesta aiemmin mainitsemistani leireistä. Merkelin taustasta tietäen, väittäisin että kyseessä on tosiasiallisesti vihersosialistinen puolue, tai ainakin Merkelin harjoittama politiikka esittäytyy sellaisena.
Quote from: Tragedian synty
Progressiivisempi tuloverotus olisi vähentänyt tuloerojen kasvua. Mutta varmaan saksalaisilla köyhillä työssäkäyvillä on paremmat oltavat ja tulevaisuudennäkymät kuin Italian ja Kreikan köyhillä työttömillä.
Pidän hieman omituisena, että kiinnitit jäsen Alaricin linkkaamassa artikkelissa huomiota ainoastaan siihen asiaan, jolla ei ole minkäänlaista itseisarvollista merkitystä, tuloeroihin. Tuloerot toimivat indikaattorina kokonaisuutta tarkastellessa, mutta tuloerojen täydellinen puuttuminen olisi ihan yhtä huolestuttavaa.
Noston arvoiset kohdat ovat:
Quote from: IS
Kotimainen kulutus heikkeni, kun kasvava osa kotitalouksista kärsi tulojensa ja ostovoimansa heikkenemisestä – ja kun kasvava osa koko kansantalouden tuloista ohjautui ennestäänkin vauraimmalle vähemmistölle ja näiden finanssivarallisuuden kasvattamiseen eikä suinkaan kulutuskysyntään."
Tästä seurasi myös kotimaisten investointien heikkeneminen ja vientiyrityksille ja niiden omistajille kertyneiden lisätulojen ohjautuminen uusina finanssisijoituksina ulkomaille.
Tilastojen takaa löytyvässä arkitodellisuudessa suhteellisen pieni ja ennestään varakkain vähemmistö on vaurastunut, kun taas keski- ja pienituloinen palkansaajien enemmistö joustaa töissä – mutta on silti jopa köyhtynyt.
Quote from: IS
Sen sijaan Saksan esimerkki muistuttaa, että tulonjakoon vaikuttavissa uudistuksissa ei ole vain voittajia tai koko kansakunnan yhteistä "isänmaan etua".
Yleensä on myös menettäjiä – ja heitä voi olla enemmän kuin voittajia.
Sattumoisin aihealuetta penkoessani löysin seuraavan kirjoituksen (https://uralehti.fi/blogit/hartz-paketti-ei-pelastanut-saksaa/). En ole vielä käynyt läpi esim. tekstiin linkattua tiivistelmää Saksan talouden nousun mekanismeista, mutta pintapuolisesti arvioiden kirjoittajan väitteet eivät aivan täysin poskettomilta vaikuta.
Quote from: Tragedian synty
Toisin kuin Kokoomuksen "liskoilijat" (mitä se sitten tarkoittaakaan), minä täysin sydämin kannatan työmarkkinauudistuksen ongelmia kompensoivia toimenpiteitä muilla talouspolitiikan alueilla. Ei tule vain ottaa, vaan on myös annettava.
Ensin pitäisi määritellä mitä työmarkkinauudistus pitäisi sisällään, ja seuraavaksi varmaan antaa jonkinlainen järjellinen selitys sille, miksi työmarkkinoita pitäisi mielestäsi kompensoida nykyistä enemmän. Tämä kiemurtelu aihealueen ympärillä on nimenomaisesti tuota kokoomuksen liskoilua, kun voisi suoraan sanoa, että kapitaali haluaa veronmaksajien lappaavan enemmän rahaa yritysten taskuun.
Tuosta artikkelista vielä..
Quote from: IS
Työpaikkoja säilyi ja syntyi lisääkin, mutta samalla kasvava osa työpaikoista pilkkoutui matalapalkkatöiksi. Uudistusten takia palkansaajakotitalouksien mediaaniansiot polkivat vuosien ajan paikoillaan tai reaalisesti jopa laskivat, ja joustojen vaikutuksesta maahan syntyi työssäkäyvien köyhien luokka.
Pitäisikö mielestäsi palkansaajan antaa kenties vielä enemmänkin, vrt. "Ei tule vain ottaa, vaan on myös annettava" ?
Quote from: Tragedian synty
Kuten yllä jo mainitsin, jäykät työmarkkinat eivät ole mitenkään estäneet kehitysmaalaista maahanmuuttoa. Työmarkkinapolitiikkaa voi tarkastella myös täysin irrallaan maahanmuuttoaspektista. Se, että jotkut mokuttajat kannattavat joustavia työmarkkinoita, ei ole syy kannattaa jäykkiä työmarkkinoita.
Kuten yllä jo mainitsin, olet täysin vihjeetön.
Quote from: Totti
Tosiasia on, että jo ennen euroa Suomen suurin työmarkkinaongelma oli juuri liittojen hegemonia, jonka puitteissa talous yski ja päädyttiin devalvoimaan pelastaakseen vientiteollisuuden.
Tosiasia on, että Suomen markka devalvoitiin pääsääntöisesti vahvan markan politiikan, valuuttaluottojen mahdollistamisen, kontrollin puutteen sekä typerien poliitikkojen takia.
Quote from: Totti
Oikeastaan liittohegemonian purkaminen on looginen jatkumo euroon liittymisestä. Tämä on ensiaskel ns. sisäiselle devalvaatiolle, jonka puitteissa on pakko alkaa alentamaan kustannustasoa sisäisesti kun muutakaan ei voi.
Liittohegemonia ja järjelliset palkkaus- ja työehdot eivät ole yhteismitallinen asia. Tuntuu siltä, että mielestäsi liittoantipatian nimissä saa kärsiä ihan jokaikinen palkansaaja.
Quote from: Totti
Vasemmistolta on siis ristiriitaista peräänkuuluttaa vahvaa keskitettyä työmarkkinasopimista samalla kun halutaan pysyä eurossa (ja EU:ssa).
Tietenkin on. Vasemmiston tärkein funktio on köyhdyttää työläisiä, ja seisoskella verorahoitteisen kampaviineribuffetin äärellä.
Quote from: Totti
Välttämättä liittojen hegemonian purkaminen ei edes ole haitaksi duunareille. On täysin mahdollista, että työmarkkinoiden jousto itse asiassa parantaa työntekijöiden asemaa siten, että a) duunia löytyy jatkossa helpoimmin ja b) palkkaus menee enemmän taitojen mukaan tariffien sijaan. Itse pidän juuri suorite- / osaamiskeskeistä palkkausta parempana kun tasapalkka, jossa lusmut tienaavat yhtä hyvin kun ahkerat.
Kuten todettu, aina voi sopia paremmin. Kysyn huomenna esimieheltäni palkankorotusta osaamiseeni ja näyttöihini vedoten. Kerron myöhemmin mikä on lopputulos.
Quote from: Totti
Ainoa riski tässä kuviossa on mahdollisen halpatyövoiman haaliminen Suomeen.
Halpatyövoima on jo Suomessa, muuten tätäkään viestiketjua ei olisi olemassa.
Quote from: Totti
Minusta olisi virhe persuilta ottaa populistisesti kantaa tähän asiaan "puolustamalla duunareita".
Kyllä moisella kannanotolla puolustettaisiin enemmän työn tekemisen mielekkyyttä ja Suomalaista hyvinvointivaltiomallia, tai ainakin sen rippeitä.
Quote from: ikuturso on 28.03.2021, 19:58:54
Toki kassan jäsenyys saatiin joskus irti ay-liikkeen jäsenyydestä, mutta silti valtion lainsäädännössä on työttömyysetuus, joka 95%-prosenttisesti maksetaan valtion varoista, mutta se kuuluu vain tietyille järjestöille jäsenmaksunsa maksaville henkilöille.
Etuus kuuluu maksaville jäsenille, ja tämä pätee myös YTK:n. Tietty koko järjestelmän mielekkyys voidaan kyseenalaistaa, mutta silloin on turha osoitella sormella ammattiliittojen suuntaan.
Quote from: ikuturso
Ja näillä järjestöillä ei ole edes mitään tekemistä valtion, lainsäätäjän tai valtion rahakukkaron kanssa. Vähän niin kuin saisit bensaverosta puolet alennusta kuulumalla Autoliittoon.
Tai vähän niin kuin maksaisi veroja palveluista jota ei koskaan käytä, kuten tulkkauspalvelut. Epäkohtia löytyy loputtomiin, mikäli asioita yksinkertaistaa tarpeeksi. Sitäpaitsi työttömyyskassojen tehtävät ja toimialueet on säädetty työttömyyskassalaissa. Ehkä tuota kiukkua pitäisi kohdistaa lainsäätäjän suuntaan.
Quote from: ikuturso
Ay-liikkeet eivät ole onnistuneet estämään nollasopimuksia eikä franchising-yrittäjyyttä tai pienyrittäjyyttä, joihin jotkut työntekijät jo nyt pakotetaan.
Edelliseen liittyen. Voin vain kuvitella millaista tekstiä kirjoittaisit jos ay -toimijoilla olisi lainsäädäntövaltaa. Nollasopimuksia tehdään koska niitä saa lain mukaan tehdä. Suomessa lait säätää hallitus yhdessä eduskunnan kanssa.
Quote from: ikuturso
Kun ala on turbulentti ja työehtosopimukset eivät jousta, niin tehdään työntekijöistä yrittäjiä, tai kutsutaan vain päiväksi kerrallaan töihin.
Kysyn sinultakin. Miten tämä jäykkyys ilmenee mielestäsi?
edit: Aloitin tekstin työstämisen kolme päivää sitten, joten seassa on päällekkäisyyttä Alaricin viimeisimmän kommentin kanssa.
En vastaa enää kohta kohdalta vasta-argumentteihin, vaan kirjoitan yleisluontoisemman esityksen siitä, mitä ajattelen työmarkkina-asioista ja miksi. En ole työmarkkinoiden tai työoikeuden asiantuntija, ja näkemykseni perustuu pääasiassa julkisessa keskustelussa esitettyihin näkemyksiin, joista parhaat olen omaksunut omikseni. Tässä ketjussa esitetyt asiat ovat antaneet minulle paljon uutta ajateltavaa, jonka tulen jatkossa ottamaan näkemyksissäni huomioon.
Olen enemmän Kokoomuksen kuin SDP:n linjoilla siksi, että Kokoomuksen suunnalla esitetään niin paljon vakuuttavampia argumentteja, joita riippumattomat taloustieteilijätkin tuntuvat tukevan. SDP puolestaan on työmarkkina-asioissa kuin epätoivoisessa siilipuolustuksessa, jossa joko ei vastata uudistusehdotuksiin mitenkään tai sitten pelotellaan epämääräisellä tuholla. Sekään ei paljon herätä minussa vakuuttuneisuutta, että työmarkkinauudistuksen kannattamista kutsutaan "liskoiluksi". En tiedä, mitä se tarkoittaa, mutta se kuulostaa epämiellyttävältä. Sellaiseen sanankäyttöön tuskin tarvitsisi turvautua, jos käytettävissä olisi jotain oikeita argumenttejakin.
Seuraavalla tavalla olen ymmärtänyt työmarkkinapolitiikan merkityksen ja uudistustarpeen.
Ensinnäkin, vapaassa maailmassa pääoma, tuotanto ja osaava työvoima liikkuvat vaivattomasti maasta toiseen hyvän kilpailukyvyn perässä. Kaikkien on enemmän tai vähemmän pakko tanssia markkinoiden pillien mukaan, koska vaihtoehto on taloudellinen jämähtäminen. Mikään maa ei voi verottaa liikaa tai vaatia liikaa etuja työntekijöille, koska silloin pääoma karkaa suosiollisempien olosuhteiden perässä toisiin maihin, ja tuotanto ja osaava työvoima seuraavat jollain aikavälillä perässä. Mitä isompi ja rikkaampi maa, sitä enemmän markkinoita vastaan on mahdollista tapella. Suomi on liian pieni. Jos käymme kapinaan markkinoita vastaan, jäämme tyhjän päälle, eikä se hetkauta maailmantaloutta ollenkaan.
(mmm:lle tiedoksi, tässä Ylen artikkelissa kerrotaan korkeakoulutettujen aivovuodosta Suomesta (https://yle.fi/uutiset/3-11024237). Siinä ei ole tietoa koulutusaloittain, mutta on syytä olettaa, että kaupallisesti ja teknisesti koulutettujen on helpompi löytää ulkomailta (yksityisen sektorin) työpaikka kuin humanistin tai yhteiskuntatieteilijän, jotka työllistyvät pääasiassa julkiselle sektorille. Tässä Tilastokeskuksen jutussa kerrotaan kasvuyrityksistä Suomessa ja muualla (https://www.tilastokeskus.fi/uutinen/suomessa-kasvuyritysten-osuus-muita-pohjoismaita-alhaisempi). Lisää varmaan löytyy googlaamalla.)
Minä en haluaisi asioiden olevan näin. Jos minä saisin päättää, valtiot ottaisivat takaisin ison osan siitä vallasta, jonka markkinat ovat toisen maailmansodan jälkeisenä aikana saaneet. On parempi, että kansanvaltaisesti hallitut valtiot hallitsevat markkinoita kuin että rahavaltaisesti hallitut markkinat hallitsevat valtioita. Mutta minä ymmärrän, ettei nykyisestä maailmanjärjestyksestä voi mikään maa yksipuolisesti irtisanoutua. Kaikkien on tehtävä se samanaikaisesti, muuten markkinat yllä kertomallani tavalla lyövät kapinallisen kanveesiin. Siksi minä en esimerkiksi kannata Sinimustaa Liikettä. Se kyllä vaikuttaa olevan filosofisesti samalla kannalla kuin minäkin tässä asiassa, mutta realiteetteja siellä ei tunnuta ymmärtävän. Minulla ei ole kuvitelmia siitä, että markkinoiden ylivalta olisi lähitulevaisuudessa murrettavissa, joten mielestäni on parempi toimia niiden puitteissa niin hyvin kuin mahdollista. Se tarkoittaa varsin oikeistolaista työmarkkina-, vero- ja finanssipolitiikkaa. (Ja jos markkinoiden ylivalta jotenkin murretaan, niin ei suinkaan kansallisvaltioiden vahvistamisella, vaan maailmanhallituksen luomisella.)
Toiseksi, eurovaluutta tuo yhteisen valuuttakurssin kautta lisähaasteen Suomelle. Saksa uudisti työmarkkinansa ja sai valtavan kilpailukykyedun useimpiin muihin euromaihin nähden. Saksan taloudellisen iskukyvyn vuoksi euro vahvistui, ja vahva euro kuristi etenkin Välimeren maiden ja sittemmin myös Suomen kilpailukyvyn aiempaakin tiukemmille. Heikot euromaat estävät euroa vahvistumasta niin paljon kuin Saksan iskukyky edellyttäisi, minkä vuoksi euro on pysyvästi liian heikko Saksalle mutta liian vahva useimmille muille. Tämä johtaa siihen, että pääoma, työpaikat ja osaava työvoima virtaavat muualta euroalueelta Saksaan, ja epäsuhta vain pahenee entisestään noidankehän tavoin. Suomi tarvitsisi valuutan devalvoitumista, mutta eurossa se ei ole mahdollista. On tehtävä sisäinen devalvaatio, joka tarkoittaa muun muassa työmarkkinauudistusta. Kahdesta ikävästä vaihtoehdosta on parempi valita se, joka pitemmällä aikavälillä on parempi. SDP tarjoaa stagnaatiota, jossa lämmittää vain retoriikka oikeudenmukaisuudesta ja välittämisestä.
Saksa on aiemmin vastustanut eurooppalaisia tulonsiirtoja, mutta viime aikoina näkemys on alkanut muuttua, ja hyvästä syystä. Euro ei kestä, jos Saksa jatkaa pääoman ja työvoiman imemistä muualta euroalueelta, joten euron aiheuttama rahavirta Saksaan on lähestymässä loppuaan joka tapauksessa. Nyt Saksa on tajunnut, että sitä voidaan jatkaa, jos rahaa lähetetään tukipaketteina takaisin. Tässä on Saksan kannalta se etu, että se pääsee tarvittaessa kiristämään muita euromaita. Tukipaketteja tulee vain niin kauan kuin muilla mailla on Saksan-mieliset hallitukset. Saatte nähdä, että Saksan halu rahoittaa Italiaa lopahtaa välittömästi Italian ensi vaalien jälkeen, kun kansallismieliset saavat rökälevoiton ja muodostavat hallituksen. Tällä tavoin Saksa alistaa suuren osan Euroopasta työmarkkinauudistuksen ja euron yhteisvaikutuksella. Merkel onnistuu siinä, missä Hitler epäonnistui, koska raha ja retoriikka solidaarisuudesta on niin paljon parempi yhdistelmä kuin aseet ja retoriikka elintilasta. Siksi olisi ihan suotavaa, jos ensi syksynä Saksassa nousisi valtaan punavihreä hallitus, joka heikentäisi Saksan taloudellista iskukykyä antamalla kaikenlaisia etuja työntekijöille.
Jotta Suomi välttyisi joutumasta Saksan almuilla pärjäileväksi vasalliksi, meillä on oltava itsenäistä taloudellista iskukykyä. Se tarkoittaa sisäistä devalvaatiota, tyytymistä vähempään. Vasemmiston toiveuni kultaisen 80-luvun paluusta on toivoton haave jo väestön ikärakenteen vuoksi. Silloin suuret ikäluokat olivat parhaassa työiässä, joten yhteiskunnalla oli paljon rahoittajia. On traagista, että sitä pidetään jonain normaalitilana, jota vähempään ei haluta tyytyä.
Lisäksi on myönnettävä, että näkemyksiini vaikuttaa myös tietty yhteiskuntafilosofinen puoli. Voitte kutsua minua moraalis-ideologisesti rappeutuneeksi liberaaliksi, mutta minusta työntekijällä ja -antajalla tulee olla oikeus päättää työehtosopimuksista keskenään, jos he niin haluavat. Se ei kuulu kenellekään Hakaniemen ay-aristokraatille, etenkään jos työntekijä ei kuulu ammattiliittoon. Lisäksi en ole koskaan kohdannut yhtäkään filosofisesti kelvollista perustetta, miksi 1) työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut tulee olla vähennettävissä veroista, 2) miksi ammattiliittojen ei tule joutua maksamaan veroja pääomatuloistaan tai 3) miksi ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan tulee kuulua vain työttömyyskassojen jäsenille, vaikka veronmaksaja maksaa niistä yli 90 prosenttia.
Kyseessä on ilmiselvästi tarkoitushakuinen tapa tehdä ammattiliitoista tärkeämpiä kuin ne ovatkaan. Jäsenmaksujen verovähennysoikeuden takia jäsenyys on käytännössä ilmaista, mutta sitä kautta saa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan. Tietenkään kenenkään ei kannata olla kuulumatta ammattiliittoon. Näin ammattiliitot käytännössä saavat valtavan rahavirran valtiolta, mikä tekee niistä mahtitekijöitä suomalaisessa yhteiskunnassa. Mutta se samalla vähentää niiden tarvetta hoitaa asioitaan hyvin. Jos näitä perusteettomia etuja ei olisi, kuinka moni eroaisi ammattiliitosta? Varmaan aika moni. Silloin ammattiliitot joutuisivat kohtaamaan ikävän tilanteen, jossa niiden on omalla toiminnallaan vakuutettava työntekijät siitä, että niistä on jäsenilleen hyötyä. Kuten sanoin, minä en ole näiden asioiden asiantuntija, enkä itse kuulu ammattiliittoon, joten tietoni ovat hatarat. Kovasti kuitenkin epäilen, että ammattiliitoilla olisi aika vähän annettavaa ilman perusteettomia etuja ja että ne siksi kuihtuisivat merkitykseltään pikkutekijöiksi, jos edut poistettaisiin. Ja niinpä epäilen myös, että ay-johtajien keskeisin motivaation lähde ei ole työntekijöiden etu, vaan oma valta, asema ja tulotaso. Toisin sanoen: hillotolppa, se sama asia, jonka ympärillä kaikkien tämän maan mahtavien elämä tuntuu pyörivän.
Jos olisin kansanedustaja, palkkaisin jäsen Tragedian synnyn ylläolevan puheenvuoron perusteella avustajakseni tai ainakin tilaisin häneltä materiaalia puheenvuoroihini. Tai jos hän itse olisi ehdolla piirissäni, äänestäisin häntä.
Quote from: Tragedian synty on 07.04.2021, 08:06:30
Lisäksi on myönnettävä, että näkemyksiini vaikuttaa myös tietty yhteiskuntafilosofinen puoli. Voitte kutsua minua moraalis-ideologisesti rappeutuneeksi liberaaliksi, mutta minusta työntekijällä ja -antajalla tulee olla oikeus päättää työehtosopimuksista keskenään, jos he niin haluavat. Se ei kuulu kenellekään Hakaniemen ay-aristokraatille, etenkään jos työntekijä ei kuulu ammattiliittoon. Lisäksi en ole koskaan kohdannut yhtäkään filosofisesti kelvollista perustetta, miksi 1) työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut tulee olla vähennettävissä veroista, 2) miksi ammattiliittojen ei tule joutua maksamaan veroja pääomatuloistaan tai 3) miksi ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan tulee kuulua vain työttömyyskassojen jäsenille, vaikka veronmaksaja maksaa niistä yli 90 prosenttia.
Tuohon voisit liittää myös kohdan 4) jota en jaksanut kirjoittaa, vaan tein ainoastaan yhden google-haun (liitekuva). Hakuun ei tarvinnut ay-liike-sanan lisäksi kirjoittaa kuin kirjain "v", jolloin google jo riemuiten täytti sen sanaksi "vuokra-asunnot".
Tähän liittyy pelkän ay-liikkeen maksimoitujen tulovirtojen lisäksi vuokramarkkinoiden ja hintatason kontrollointi ja sitä mukaa myös veronmaksajien rahat asumistukien muodossa. Ay-liikkeen vahva vaikutus vuokramarkkinoilla ja vapaa asumisoikeus missä tahansa (hintatasossa) päin Suomea ei ole millään muotoa kestävää taloutta. Etenkin kun tuosta oikeudesta tulevat nauttimaan joka vuosi tuhannet ja taas tuhannet "uussuomalaiset". Ay-liike on osa tätä ongelmaa.
-i-
Quote from: Tragedian synty on 07.04.2021, 08:06:30
Seuraavalla tavalla olen ymmärtänyt työmarkkinapolitiikan merkityksen ja uudistustarpeen.
Ensinnäkin, vapaassa maailmassa pääoma, tuotanto ja osaava työvoima liikkuvat vaivattomasti maasta toiseen hyvän kilpailukyvyn perässä. Kaikkien on enemmän tai vähemmän pakko tanssia markkinoiden pillien mukaan, koska vaihtoehto on taloudellinen jämähtäminen. Mikään maa ei voi verottaa liikaa tai vaatia liikaa etuja työntekijöille, koska silloin pääoma karkaa suosiollisempien olosuhteiden perässä toisiin maihin, ja tuotanto ja osaava työvoima seuraavat jollain aikavälillä perässä. Mitä isompi ja rikkaampi maa, sitä enemmän markkinoita vastaan on mahdollista tapella. Suomi on liian pieni. Jos käymme kapinaan markkinoita vastaan, jäämme tyhjän päälle, eikä se hetkauta maailmantaloutta ollenkaan.
Ei se ihan noin mene. Megayritystasolle ehkä niitä pääomia siirrellään tuolla periaatteella, mutta en näe realistisena, että Suomi on ikinä niiden yritysten "potentiaalinen sijoituskohde" listoilla vaikka täällä alentaisimme itsemme millaiseen kehitysmaaverotusluokkaan tahansa.
Meihin investoivat suuryritykset aivan muista syistä kuin verotus tai vastaavat. Esim. Google tuli Haminaan koska viileä ilmasto, hyvä jäähdytys ja brownfield rakennuspaikka, työvoiman IT-koulutustaso, hyvät internet-yhteydet, Venäjän läheisyys ja sen sellaiset seikat. Verot ne optimoi varmaan veke jollain konsernin sisäisellä vekkuloinnilla. On niillä siihen konstit.
Joku UPM tai Stora investoi sellutehtaaseen täällä koska raaka-aine on täällä. Sekä hyvä infra raaka-aineen hankintaan. Mielellään ne varmaan jättäis kaikki verot maksamatta, mutta ei ne tänne tule koska verot tai palkat matalat. Täällä ei ikinä tule olemaan niin matalia palkkoja, että ne tänne sen vuoksi tulisivat. Et sinäkään halua niin matalia liksoja, koska silloin tullaan menemään ihan Mosambik liigaan niiden liksojen kanssa eli niiden avulla ei eletä eikä ylläpidetä tän tasoista teknistä yhteiskuntaa.
Onhan ne ekonomistit toki YLEISELLÄ ja MEGAtasolla oikeassa noissa pääoma lätinöissään ja noinhan se varmaan menee jonkun Mehhikon ja USA:n välisessä kissanhännänvedossa. Siellä tuo teoria lienee kehiteltykkin.
Mä kyllä näkisin, että suurin osa Suomea kehittävästä pääomasta on
isänmaallista. Tässä ympärillä on monenlaista pientä ja vähän isompaakin pajaa ja verstasta. Pieniähän ne yritykset silti kansainvälisesti on. Ei ne ole täältä mihinkään lähdössä koska veroprosentti jotain. Ei joku metallipajaa pyörittävä Reiska ylipäänsä ajattele sillätavalla.
Toi "karkuun koska verot" ajatustapa tullee vasta Nokia tai UPM kokoluokassa ja siinä sarjassa taas asiat ratkotaan niin monen kriteerin kautta, että emmä oikeastaan juoksis niitten perässä näisäs asioissa. Investoikoot tänne jos niin asian kokevat. Olkoot investoimatta, jos ei passaa. Ei ne kumminkaan tänne tule koska "matalat verot". Ei me siinä kilvassa pärjätä ikinä kaikkia maailman muita maita vastaan.
Keskitytään kehittämään mieluummin pientä ja keskisuurta yrittämistä, koska Suomi on valmiiksi jo eräs maailman
korporatiivisimmista maista. Tarkoittaa suomeksi sitä, että täällä on LIIKAA suuria yrityksiä per capita. Enemmän pitäis olla pientä ja keskisuurta kuten esim. jossain Italiassa.
Keskisuuri ja pieni yritystoiminta on lähtökohdiltaan heti paljon isänmaallisempaa. Firmat on usein perheomisteisia. Voi ne olla listattujakin, jolloin niillä on helpompi saada rahoitusta markkinoilta. Mutta niillä on vahva isäntä, jolla on perhe ja siteet Suomeen. Ei ne ole yhtään mihinkään täältä lähdössä.
Quote from: Ajatolloh on 07.04.2021, 09:15:06
...
Olen tuosta ihan samaa mieltä. Tasapainoinen yhteiskunta nojaa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, suuryritykset puolestaan aiheuttavat omanlaistaan jäykkyyttä ja riippuvaisuutta, kuten Nokian esimerkki osoittaa. Mutta jostain niitä yrityksiä tulisi saada lisää ja antaa niille paremmat edellytykset menestyä, jotta heikko työllisyysaste paranisi ja julkinen talous saataisiin tasapainoon. Työmarkkinapolitiikka on tietenkin vain yksi osanen talouskehityksessä, mutta minä vaikka varmuuden vuoksi käyttäisin kaikki keinot, joilla kannustaa koulutettuja ja toimeliaita yrittäjiä olemaan etsimättä parempaa onnea muista maista. Kaupallisesti ja teknisesti koulutetun työvoiman liikkuminen rajojen yli on varsin kiistaton tapa selvittää, missä maassa talouspolitiikka on yrittäjän kannalta suosiollista. Suomi ei siinä vertailussa loista.
Quote from: ikuturso on 07.04.2021, 08:57:57
Jos olisin kansanedustaja, palkkaisin jäsen Tragedian synnyn ylläolevan puheenvuoron perusteella avustajakseni tai ainakin tilaisin häneltä materiaalia puheenvuoroihini. Tai jos hän itse olisi ehdolla piirissäni, äänestäisin häntä.
Kiitos kehuista ja lisäyksestä! [Blah, blah, blah... poistin tästä pari off-topiciksi mennyttä juttua.]
Quote from: mmm on 06.04.2021, 16:12:56
Sattumoisin aihealuetta penkoessani löysin seuraavan kirjoituksen (https://uralehti.fi/blogit/hartz-paketti-ei-pelastanut-saksaa/). En ole vielä käynyt läpi esim. tekstiin linkattua tiivistelmää Saksan talouden nousun mekanismeista, mutta pintapuolisesti arvioiden kirjoittajan väitteet eivät aivan täysin poskettomilta vaikuta.
Hieno löytö! Kiitos jakamisesta. Kannattaa lukea alaviitteineen kaikkineen eli ne tutkimukset myös mihin uralehti.fi:n artikkelista viitataan. Kirjoittaja näkyy olevan Erno Mähönen ja vaikuttaa olevan asioihin syvällisesti perehtynyt.
Quote from: mmm on 06.04.2021, 16:12:56
Sattumoisin aihealuetta penkoessani löysin seuraavan kirjoituksen (https://uralehti.fi/blogit/hartz-paketti-ei-pelastanut-saksaa/).
Jutun kritiikki on yksisilmäinen sikäli, että se asettaa Hartz-mallin onnistumiselle palkkojen nousun. Tämä ei kuitenkaan koskaan ollut mallin varsinainen päämäärä vaan työllistäminen. On myös huomioitava, että Saksan hintataso on esim. ruuissa merkittävästi pienempi kun Suomen vastaava joten palkkojen absoluuttisen tason lasku ei kerro ihan kaikkea.
Jutussa väitetään, että työllisyys ei olisi parantunut Hartzin takia. Väite on omituinen huomioiden, että Saksan työttömyysaste laski kun Hartz otettiin käyttöön, seikka jonka juttu kuitenkin tunnustaa myöhemmin.
Jurun kritiikki on aiheellinen koskien ns. Minjobeja. Ne johtivat useasti käytännössä palkkakustannusten ulkoistamiseen sosiaaliturvalle eli veronmaksajien maksettavaksi. Minjobien efektiivinen palkka laski myös hyvin alhaiseksi eikä esim. euron tuntipalkat olleet mikään poikkeus.
Hartz-mallissa oli toki ongelmansa, mutta konsepti ei ole täysin susi kuten jutussa annetaan ymmärtää. Samankaltaista uudistusta tehtiin Tanskassa ns. Flexicurity-mallilla, jossa mm. ansiosidonnainen työttömyysraha laski joka päivä samalla kun irtisanomissuojaa alennettiin. Tämä johti työttömyyden merkittävään laskuun kun työnantajat uskalsivat alkaa palkkaamaan ja työntekijällä oli myös intressi pyrkiä irti työttömyydestä nopeammin. Näitä malleja on toki viilattu jälkikäteen ja säännöt ovat muuttuneet poliittisen johdon ja työmarkkinatilanteen muuttumisen takia.
Kaikilla joustavuusmalleilla on kuitenkin rajansa koska euro asettaa lasikaton niiden pitkän ajan toimivuudelle, kuten Saksassa on huomattu. Sen puitteissa ei ole olemassa yhtä ja ainoata lopullista mallia vaan työmarkkinoita on pakko sopeuttaa jatkuvasti pienillä muutoksilla.
Loistavia kirjoituksia. Tunnustan että en kaikkia lähtenyt viimeisen päälle tarkasti edes lukemaan. ;D
Suomen kilpailukyky kokonaisuutena on se ongelma joka metsäteollisuuden omaan ratkaisuunsa patisti enkä näe mitään sen kummempaa teknologiateollisuudenkaan päätöksen taustalla.
Kyse ei ole siitä paljonko joku tienaa vaan se kuinka kalliisti patruuna maksaa työstä.
Suoraan palkan päälle työnantajan toimesta maksettavat sosiaalikulut ovat suora muuttuva kustannus eivätkä sinällään maata kaada mutta lähes kaikilla yhteiskunnallisilla linjauksilla on merkityksensä.
Voittaja on se joka patruunan sallii eniten voitoistaan kerätä osinkoina talteen ilman että turhia kiinteitä tai muuttuvia kustannuksia mielivaltaisesti höylätään sieltä ja täältä. Yksi vaihtoehto on lisätä halpatyövoiman määrää ja koska tämä on 80% mielestä hyväksyttävää niin sen toteutumista edistetään täysin rinnoin. Toisinkin voisi olla mutta se vaatii kaikkien osapuolten nousemista poteroista ja nykyisen kulurakenteen täydellistä perkaamista. Analyyttistä tarkastelua vertailuista eri maiden välillä ei ole julkisesti tehty, firmojen omat analyysit eivät ole julkisia eikä kukaan eduskuntaan pyrkivä ei halua itseään ikäviin faktoihin leimata. Mutta eiköhän noitakin kilpailukykyanalyyseja ala ajan kanssa tulla esiin.
On tärkeää tiedostaa että voimallisesti kritisoidut työnantajajärjestöt edustavat firmoja jotka todellakin toimivat globaaleilla markkinoilla, ja niistä turvallisista poteroista on pamppujen sekä patruunoiden ollut pakko nousta jo neukkulan romahtamisen aikaan.
Tässä eräs hyvä haastattelu reippaan vuoden takaa joka kannattaa katsoa/kuunnella ilman sarvia ja hampaita oli asiasta mitä mieltä tahansa.
https://www.youtube.com/watch?v=LWZPcFl1nWg (https://www.youtube.com/watch?v=LWZPcFl1nWg)
Vaikka kuinka naama muumittaisi niin kannattaa myös kuunnella ajatuksia mitä haastateltavalla on nykyisestä valtiovallan toimivuudesta.
Quote from: Tragedian synty on 25.03.2021, 13:33:32
Totta tosiaan puhutaan. Suomen sadoissa tuhansissa työttömissä on varmasti paljon porukkaa, jotka ilomielin ottaisivat työtä vastaan työehtosopimuksia alemmilla palkoilla, jos työnantajat työtä voisivat tarjota. Paljon ihmisiä pidetään kortistossa ja paljon työtä jää tekemättä, koska työ ja potentiaalinen tekijä eivät pääse kohtaamaan. Syy on monesti se, että työehdot ovat tietyn muotin mukaisia, eikä muotti sovi joka tilanteeseen. Jotkut tietenkin kiertävät ongelmaa harmaan talouden kautta, mikä ei ole näille työntekijöille kovin hyvä ja haitaksi julkiselle taloudelle. Ja minkä vuoksi? Koska ne, joilla työelämässä pyyhkii hyvin, pitävät kiinni saavutetuista eduistaan. Yleissitovista työehtosopimuksista on eniten hyötyä keskituloisille ja haittaa pienituloisille. Erikoinen arvovalinta.
En usko että maassa on suurta määrää työttömiä, jotka olisi oikeasti valmiita tekemään töitä nykyistä pienemmällä palkalla. Jos katsoo monien alojen alkupalkkoja ja niillä aloilla on ongelmia saada työväkeä tai sitoutuvaa työväkeä, niin tulisiko muka joku tekemään alle nykyisten palkkojen tekemään sitä työtä? Onhan ongelma myös työnantajissa, vaaditaan myös liikaa.
Se että jotain työtä jää tekemättä, on tavallaan myös arvokysymys. Jostain työstä ei haluta maksaa, ei nähdä sitä sen arvoiseksi. Monesti ne työt tehtiin aiemmin ja niihin riitti rahaa, voi kysyä miksei enää.
Eikä se ongelma ole vain työehdoissa, vaan ihan meidän sosiaaliturvajärjestelmässä. Kun järjestelmä pyörii niin, että ollaan joko töissä tai työttömänä. Järjestelmä ei ymmärrä sitä, että ollaan töissä satunnaisesti ja vaaditaan liikaa paperitöitä pienen rahasumman takia.
^ Kuten yllä mainittiin on sosiaaliturvassa isoja rakenteellisia ongelmia. Erehdyt tienaamaan liikaa niin tulee karenssia, tukien vähennyksiä ja mittava paperisota. Lopputulos plusmiinus nolla tai jopa negatiivinen ja pahimmassa tapauksessa pitkä jakso ilman tukia kun papereita pyöritellään eri virastoissa muutaman euron tähden.
Arkadianmäeltä löytyy iso syyllinen rakenteelliseen työttömyyteen. Ilman koronaa tukien varassa saa tienata peräti 300 €/kk ilman paperien pyörittelyä ja pelkoa tukien menetyksistä. 10:nen euron tuntipalkalla voi siis tehdä kolme päivää kuukaudessa hommia ilman leikkuria, neljäs päivä on jo aivan liikaa. Monenko työnantajan intresseissä on palkata henkilö kolmeksi päiväksi töihin kuukaudessa?
On myös todennäköistä, että palveluiden kysyntä olisi aivan toisenlaista, mikäli niiden verotus olisi jotenkin järkevällä tasolla tai jopa nolla. Joskus näin maakohtaisen vertailun siitä, montako tuntia keskivertohenkilön tarvitsee työskennellä palkatakseen esim. siivoojan kotiinsa töihin tunniksi. Trendi palvelualojen työpaikkojen ja tämän tuntikorrelaation välillä oli päivänselvä. Suomessa tämä suhdeluku oli yksi karmeimmista, kuka palkkaa siivoojan tunniksi jos sen eteen pitää ensin tehdä 4-6 tuntia töitä? Amerikassa taisi suhdeluku olla jossain 1,5:den tienoilla.
Kuulinpa erään jenkin sanovan, että Suomi on ainoa maa minkä hän tietää, missä lääkärit remontoivat itse asuntojaan. Kertonee jotain terveestä verorasitteesta.
Useiseissa kommenteiisa suomen yleissitovuuden on nähty ongelmallisena Suomen talouden kannalta
Väittettä ei tue se, että suomen terveydenhuoltojärjestelmä on maailman kilpailukykyisin vaikka siellä noudatetaan TESSEJÄ viimeistä piirtoa myöten
https://yle.fi/uutiset/3-10275959
QuoteHyvyys ja laatu tulevat monista asioista. Ne tulevat siitä, että ihmisiä sairastaa ja kuolee vähemmän, ihmiset pääsevät terveydenhuollon palveluiden piiriin, ovat tyytyväisiä palveluun ja että palvelut on tuotettu kustannustehokkaasti. Kun otetaan nämä kaikki huomioon, Suomi pärjää parhaiten, kertoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Neurokeskuksen toimialajohtaja Atte Meretoja.
Meretoja kuuluu tutkimuksen tehneeseen Global Burden of Disease -tutkijaverkostoon.
Suomen lisäksi kärkeen yltävät myös Islanti, Norja, Alankomaat, Luxemburg, Sveitsi ja Australia. Näiden maiden välillä ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa hoidon tulosten suhteen.
Suomen terveydenhuollolla on parhaat näytöt niin laadun, saatavuuden kuin kuolleisuustilastojenkin perusteella.
HUSin toimitusjohtaja Aki Lindén
Suomen terveydenhuolto on viime vuosina kuitenkin parantanut tuloksiaan näistä kärkimaista eniten.
QuoteSuomessa terveydenhuolto maksaa yhteisistä varoista henkilöä kohden 3 300 dollaria vuodessa, mikä on noin 10 prosenttia vähemmän kuin Islannissa ja 40 prosenttia vähemmän kuin Sveitsissä.
– Olemme nyt Suomessa saavuttaneet parhaimman ja tehokkaimman terveydenhuoltojärjestelmän, minkä ihmiskunta on missään ikinä saavuttanut. Missään muussa maassa ei ole koskaan päästy tällaiseen kattavuuteen, tehokkuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja laatuun näin edullisilla kustannuksilla, Lindén sanoo.
Kalleinta hoito on Yhdysvalloissa, yli 8 000 dollaria henkilöä kohden. Tutkijaverkostossa kehitetyt terveydenhuollon laatumittarit kertovat, että Yhdysvaltojen suurella summalla saavutetaan vain 70 prosenttia Suomen terveydenhuollon tuloksista.
Eli joustavien työmarkkinoiden Jenkkilässä terveydenhuolto tulee maksamaan tuplasti enemmän kuin Suomessa. Joustavat työmarkkinat ovat olleet Suomessa ainakin Olkiluodon ydinvoimalassa, siitä huolimatta se on tullut veronmaksajille erittäin kalliiksi. Olin vähän aikaa sitten viikon sairaalassa työtapaturman takia. Havaitsin, että sairaalassa toiminta on hyvin organisoitua ja johdettua, tämä on varmasti syy hyvään kustannustehokkuuteen. Yhtä hyvin organisointua johtamista en välitettavasti havaitse useinkaan työmailla. Varmaan tästä syystä niin monet rakennusfirmat tekevätkin tappiota, vaikka käyttävät paljon alihankkijoita, joiden palkkatasa on hyvinkin joustava ja joiden käyttö johtaa muutekin joustaviin työmarkkinoihin, sillä vuoramiehestä on huomattavasti helpompi päästä eroon kuin vatuisessa työsuhteessa olevasta. Rakennusliikkeistä Skanska käyttää eniten omia miehiä ja niiden kanssa Skanskan on pakko noudattaa tyehtosopimuksia viimeistä piirtoa myöten. Tästä huolimatta Skanska tekee isoista rakennusliikkeista parasta tulosta. Uskon tietäväni mistä se johtuu. Koska valtaosa työtejöistä omia työntekijöitä, he tuntevat toisensa paremmin, heillä on yhteinen kielikin, siksi homma paremmin organisoitua, joka johtaa parempaan tulokseen.
Kun puhutaan kilpailukyvystä olennaista kuinka paljon työn hinta on pahimpiin kilpailijamaihin verrattuna
QuoteParin vuoden takaisten tietojen perusteella työvoimakustannukset teollisuudessa ovat Suomessa matalammat kuin Ruotsissa ja Saksassa. Työtunnin kustannus (välilliset työvoimakustannukset eli työnantajan sosiaalivakuutusmaksut mukaan lukien) oli vuonna 2014 Suomessa 35,9 euroa, Ruotsissa 41,8 euroa ja Saksassa 37,1 euroa (Eurostat 2015).
Toinen olennainen kysymys on paljonko työn hinta on kokonaiskustannuksista vientisektorilla?
QuoteSuomessa teollisuuden palkkakustannusten osuus tuotteen tehdashinnasta on vain 15 prosenttia ja moderneimmissa vientifirmoissa (paperiteollisuudessa) enää vain 2-5 prosenttia
https://blogit.kansanuutiset.fi/maailmanparantajan-madonluvut/21-suomen-palkkataso-ei-ole-kilpailukyvyn-este
Ps. Ojanperä on harvinaisen fiksu vassariksi, koska hän rääy jatkusti rasismista ja oikeistolaisten ahneudesta, vaan perustee asiansa argumentei ja siinä hän on hyvä, koska miehellä tietoa asiosta niin paljon. Ehkä tämän takia hän saa kirjoittaa jopa
Kansan Uutisiin yllävän maahanmuuttokrittiä komentteja.
Toiseksi yleissitovuuden tarkituksena on saada palkkatulot alemmas ja näin työnajakustanukset pienemmäksi, jonka tarkoituksena on lisätä työllisyyttä, mutta ei ole mitekään kirkossa kuulutettua, että näin käy, sillä meillä on enenkin yrittetty vähentää työnantajan kustannuksia laihoin tuloksin.
QuoteSotu-maksujen poistamisesta ei apua työllisyyteen
Työnantajan sosiaaliturvamaksujen poistaminen ei ole lisännyt työpaikkoja Pohjois-Lapissa tai saaristokunnissa. Sen sijaan palkat kasvoivat 20 kunnan kokeilualueella 2 prosenttia nopeammin kuin vertailualueella, sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa.
QuotePalkankorotukset imaisivat työnantajamaksujen alennuksesta noin puolet. Siten työvoimakustannukset halpenivat vain puolella siitä, mikä olisi ollut sotu-maksun poistamisen kautta mahdollista. STM arvioi, että koko maassa toteutetun sotu-maksualennuksen työllisyysvaikutukset jäisivät luultavasti vielä pienemmiksi kuin alueellisessa kokeilussa
https://yle.fi/uutiset/3-5216977
Sen sijaan palkan alennukset vähentäisivät varmuudella ihmisten ostovoimaa, joka puolestaan lisäisi työttömyyttä
Lisäksi yleissitovuudesta luopuminen lisäisi halpatyövoiman määrää Suomessa. Kaupan ja ravintola-aloilla palkat ovat pieniä ja ne koostuvat suurelta osin lisistä, joista pitäisi luopua. Esim. aloittelevan kaupankassan palkka on 1800 euroa. Lisien kanssa noin 2200-2300. Jos sekin tippuisi tuohon 1800 työ ei enää kelpaisi suomalaisille ja maahan tarvittaisiin lisää ulkomaalaista halpatyövoimaa. Yleissitovuuden poisto liittyy vääjäämättä halpatyövoimaan, sillä EU:ssa on voimassa työvoiman vapaa liikkuvuus.
Aiheeseen liittyen vasemmistolaiset usein väittävät, että koska median omistajat ovat oikeistolaisia sen takia media olisi puolueellinen.
https://voima.fi/artikkeli/2011/muistio-kokoomus-ja-rkp-jarruttavat-harmaan-talouden-torjuntaa/
Väitettä tukee se, että tämä muistio sai aikoinaan mediassa järjettömän vähän huomiota, kymmenen kertaa vähemmän kuin Hakkaraisen baarireissut homo/neekeri läpät. Väitettä tukee myös se, että Bron Walroosin kaltaiset ihmiset päästetään mediaan jatkuvasti kertomaan mielipiteitään. Eikö toimittajien vihervassemmistolaisuus sitten näy mediassa? Varmasti näkyy, mutta ei medioiden omistajia ainakaan haittaa toimittajien maahanmuuttomyönteiset näkemykset. Ja varmasti toimittajat saavat aivan vapaasti kirjoittaa ihan vapaasti sukupuolten moninaisuuksista ja pillupäiväkirjoita. Mahtavatko valtamedian pissis toimittajat edes ymmärtää noista vuotaneista muistioista ta Walroosin jutuista?
Quote from: Torspo on 07.04.2021, 18:11:32Suomessa tämä suhdeluku oli yksi karmeimmista, kuka palkkaa siivoojan tunniksi jos sen eteen pitää ensin tehdä 4-6 tuntia töitä? Amerikassa taisi suhdeluku olla jossain 1,5:den tienoilla.
Kuulinpa erään jenkin sanovan, että Suomi on ainoa maa minkä hän tietää, missä lääkärit remontoivat itse asuntojaan. Kertonee jotain terveestä verorasitteesta.
Tsekataanpa. Mitenkään syvän tieteellistä tutkimusta en jaksanut alka tekemään mutta Googlella ensimmäinen vastaantuleva palvelu: https://moppi.com/ kertoo, että siivojan saa kotiin 34 e/h, kotitalousvähennys huomioiden
20,4 e/hItse en millään lääkärinpalkoilla ole, mutta ei minun tarvitsisi edes 1.5 tuntia raataa saadakseni siivojarahan kasaan.
Lääkärit remppailevat Suomessa asuntojaan varmaan samasta syystä kuin minä siivoan itse vaikka varaa olisi toimia toisinkin: ei ole ollut tapana tilata ketään semmoista pikkuhommaa tekemään...pientä piristävää pikkuhommoo.
Vastaan nyt
@Ajatolloh :ille kun kerran näin räiskitään. Minimiaika, minkä tuo linkkaamasi palvelu antaa yhdelle huoneelle ja kylpyhuoneelle on kaksi tuntia eli 68 €, kokeilin kahdella eri sijainnilla, ilmeisesti matka-aika on huomioitu laskurissa. Yhtä tuntia ei saa tilattua. Kotitalousvähennyksen omavastuu vuodessa on 100 € eli satunnaisista hommista sitä ei saa lainkaan.
McJob-tyyppisissä hommissa verojen jälkeen saakin tehdä aika monta tuntia töitä tuon palvelun tilaamisen eteen. Varmaan pointti tuli selväksi.
Quote from: Torspo on 07.04.2021, 19:06:30
Vastaan nyt @Ajatolloh :ille kun kerran näin räiskitään. Minimiaika, minkä tuo linkkaamasi palvelu antaa yhdelle huoneelle ja kylpyhuoneelle on kaksi tuntia eli 68 €, kokeilin kahdella eri sijainnilla, ilmeisesti matka-aika on huomioitu laskurissa. Yhtä tuntia ei saa tilattua. Kotitalousvähennyksen omavastuu vuodessa on 100 € eli satunnaisista hommista sitä ei saa lainkaan.
McJob-tyyppisissä hommissa verojen jälkeen saakin tehdä aika monta tuntia töitä tuon palvelun tilaamisen eteen. Varmaan pointti tuli selväksi.
No räiskin takaisin. Ehkäpä se siellä Amerikan ihmemaassakin on yksi (1) yksittäinen tunti siivojaa/remppasetää tilattuna aikasta kallis eikä sitä saa 1.5x oma liksalla?
En usko että Suomessa tarvitsee tuon enempää siivoojasta maksaa (20-21 e/h), jos tilaa sen Amerikanmalliin vähän pysyvämmin käyttöönsä eikä vain "kerran vuodessa joulusiivoukseen joka pitäisi suorittaa 1 tunnissa".
Suomi tuskin on tässä asiassa niin huono maa kuin kuvitellaan. Suomalaisten luonne vain on sellainen, ettei palveluja tietyissä asioissa niin herkästi ostella.
Minä nyt kuvittelen sitä Suomen huonoutta.
Suomessa lääkäri tienaa 100,000 e/v, samoissa hommissa Usassa 200,000 d/v.
Vero 40% vs 20% -> netto 60,000 vs 160,000
Usassa jotkin firmat tarjoavat kotisiivoojia tuntiperusteisesti. Hinta on tällöin 20-30 d/t.
Do the math.
Mutta tämä on vain kuvittelua.
Aiheesta oli mielipidekrjoitus Turun Sanomissa:
QuoteTeknologiateollisuus ry on myös tehnyt päätöksen, että se lopettaa valtakunnallisten työehtosopimusten neuvottelun ja tekemisen. Teknologiateollisuus ilmoitti perustavansa uuden yhdistyksen Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n, joka jatkossa neuvottelee työehtosopimuksista. Jäsenyritykset päättävät kumman tien valitsevat, valtakunnalliset vai yrityskohtaiset työehtosopimukset.
Mitä tapahtuu seuraavaksi? Ilmeisesti muu teollisuus seuraa perässä ja tämän jälkeen logistiikka (maa-, meri- ja ilmakuljetukset), rakennusala, palveluala ja myös julkinen sektori.
Mikäli tämä työnantajaliittojen suunnitelma tulee toteutumaan, niin se mullistaa koko suomalaisen työelämän. Alkaa taistelu siitä, kuka pystyy teettämään työn halvemmalla ja mukaan tulee myös entistä enemmän ulkomaalaisia yrityksiä.
Saadaanko tällä toiminnalla aikaan uusi ongelma, ostokyvyttömät kuluttajat?
Asia kätketään paikalliseen sopimiseen ja syyllistetään maamme hallitusta. Paikallinen sopiminen on toiminut mallikelpoisesti ainakin viimeiset 50 vuotta, työehtosopimukset mahdollistavat sen.
Mutta työnantajapiirit eivät halua, että työntekijäpuolella olisi päätäntävaltaa asiassa. He haluavat totaalisen määräysvallan eli paikallisen sanelun ja työntekijäpuolelle kuunteluoppilaan aseman. Halutaan murtaa koko valtakunnallinen työehtosopimusjärjestelmä ja siirtää se yrityksiin neuvoteltaviksi.
Teknologiateollisuus on esittänyt mallia, jossa yrityksen koko henkilöstö saa esittää edustajakseen ehdokkaita, joista työnantaja valitsee heille sopivamman. Voiko työntekijöitä loukkaavampaa ehdotusta enää tehdä?
Valtaosa työntekijän palkka- ja muista eduista tulee työehtosopimuksista. Kuten palkankorotukset, vähimmäispalkka, urakkatyö, ikälisät, palkan vaativuustasot, alallaololisät, palkalliset poissaolot, työajan lyhentäminen (tasoitusvapaat), arkipyhäkorvaukset, lomaraha, talviloma, vuoro- ym. lisät, äitiys- ja isyysvapaan palkka, sairausloman palkka (laki 1+9 päivää), erikoislääkärin palkkiot, sairaan lapsen hoitaminen, luottamusmiehen palvelut, työaikamääräykset, kokoontuminen työpaikalla, neuvottelujärjestys, erimielisyyksien käsittely, työvaatteet ja niiden pesu, työrauha.
Eri alojen työehtosopimuksissa on erilaisia painotuksia, mutta tässä joitain tärkeimpiä.
Jos tämä työnantajaliittojen unelma uhkaa toteutua, tulee maamme hallituksen toimia niin, että tasavertaiset yritystason neuvottelut pystytään Suomessa turvaamaan. Työvoimahan on valtiovallan erityisessä suojeluksessa.
On tehtävä muutos työlakeihin, mikä turvaa luottamusmiehen valinnan jokaiselle suomalaiselle työpaikalle. Alipalkkaus tulee kriminalisoida. Ammattiliitoille on saatava ryhmäkanneoikeus.
QuoteSuomeen on luotava samanlainen henkilöstön asema yritysten päätöksenteossa kuin on Ruotsissa ja Saksassa.
Päätöksenteossa on oltava henkilöstön edustajat mukana. Kun se onnistuu Ruotsissa ja Saksassa niin se onnistuu myös meillä.
Yleissitovuuden tilalle on saatava uudistuksia niin että neuvotteluosapuolet ovat tasavertaisia, koska tavoitteena tulee aina olla yhteisymmärryksen saavuttaminen. Ei yksipuolinen sanelu, mihin työnantajapuoli tähtää.
Vuosikaudet ovat Yksityisen Työttömyyskassan (YTK) jäsenet saaneet "kuin manu illallisen" samat edut kuin ammattiliittoihin kuuluvat. Kun tämä yleissitovuus poistuu mihin työnantajaliitot tähtäävät, niin enää ei työttömyyskassan jäsenille tule automaattisesti palkankorotuksia ym. työehtosopimusten tuomia etuja. YTK ei neuvottele jäsentensä työehtosopimuksia valtakunnan tasolla eikä yritystasolla, niistä huolehtivat ammattiliitot ja luottamusmiehet.
Uskon vahvasti, että ammattiosastot ja ammattiliitot tulevat näkemään ja kokemaan suurten joukkojen paluun eri ammattiliittojen jäseniksi. Tuskin kukaan suomalainen työntekijä, myyjä, toimihenkilö, hoitaja, opettaja tai ylempi toimihenkilö haluaa, että heidän kokonaisansiotasonsa laskee tuhansia euroja vuositasolla. Tällaisen tulevaisuuden voi estää suomalaiset ammattiliitot yhteistyössä valtiovallan kanssa, estämällä työnantajapiirien sanelupolitiikan leviämisen maamme työpaikoille.
Suomalaisten ammattiliittojen tulee palkata lisää kentällä toimivia sopimusasiantuntijoita, jotka ovat entistä enemmän yhteydessä työpaikkoihin ympäri Suomea. Luottamusmiehiä tulee lisätä ja heidän koulutustaan laajentaa työpaikkatason neuvotteluasiantuntijoiksi. Saneluun ei työpaikkatasolla saa alistua.
Kotikuntaani Lietoa pidetään yritysystävällisenä kuntana. On hyvä asia, että Liedossa on paljon yrityksiä ja tätä kautta myös työpaikkoja, jotka tuovat vaurautta.
QuoteMinkälaiset valmiudet kuntamme yrittäjillä on neuvotella yritystason työehtosopimuksista? Puolen vuoden päästä se tullaan näkemään ja kuulemaan, minkälaisia yritystason työehtosopimuksia Liedossa tarjotaan yritysten työntekijöille.
Kun ei ole työehtosopimuksia, niin silloin ei myöskään ole työrauhaa, siitä on aina sovittu työehtosopimuksissa. Työntekijät myyvät työehtosopimuksella ammattitaitoaan ja työnantajat ostavat työrauhaa työpaikoille. Me haluamme rauhaa, ja valmistaudumme sotaan.
Reijo Korhonen
yleisdemokraatti (vas)
Lieto
https://www.ts.fi/lukijoilta/5272068/Avoin+sodanjulistus+tyomarkkinoille
Quote from: Mietiskeliä on 07.04.2021, 21:04:13
Vuosikaudet ovat Yksityisen Työttömyyskassan (YTK) jäsenet saaneet "kuin manu illallisen" samat edut kuin ammattiliittoihin kuuluvat. Kun tämä yleissitovuus poistuu mihin työnantajaliitot tähtäävät, niin enää ei työttömyyskassan jäsenille tule automaattisesti palkankorotuksia ym. työehtosopimusten tuomia etuja. YTK ei neuvottele jäsentensä työehtosopimuksia valtakunnan tasolla eikä yritystasolla, niistä huolehtivat ammattiliitot ja luottamusmiehet.
Uskon vahvasti, että ammattiosastot ja ammattiliitot tulevat näkemään ja kokemaan suurten joukkojen paluun eri ammattiliittojen jäseniksi. Tuskin kukaan suomalainen työntekijä, myyjä, toimihenkilö, hoitaja, opettaja tai ylempi toimihenkilö haluaa, että heidän kokonaisansiotasonsa laskee tuhansia euroja vuositasolla. Tällaisen tulevaisuuden voi estää suomalaiset ammattiliitot yhteistyössä valtiovallan kanssa, estämällä työnantajapiirien sanelupolitiikan leviämisen maamme työpaikoille.
Valitettavasti tuo ei tule toteutumaan. Luulisin.
Ruotsisahan TESsit eivät ole yleissitovia. Työnantajat pääsääntöisesti antavat järjestäytymättömillekin työntekijöille samat korotukset yms kuin järjestetäytyneille. Ihan vaan hajoittaakseen rintamaa.
Todennäköisesti Suomessa työnantajaleiri toimii samoin, jos omaa taktista silmää.
Sen sijaan muiden ammattiliittojen kannattaisi maksaa lakkoavustusta AKT:lle, joka pysäyttää "rikkurifirman" lähetykset aina sopivasti ja muutenkin kaikki täsmävittuilu täysille rikkurifirmoille. Ajamalle ne vaikeuksiin luodaan varoittava esimerkki ja sen jälkeen työnantajat on päämärkänä tekemässä yleissitovia TESsejä. Tuolla taktiikalla kypsytettiin aikoinaan mm. Toys R Us Ruotsissa muutamassa kuukaudessa "yhteiskuntakelpoiseksi".
Kun tavara ei kulje niin siinä loppuu vuorineuvoksilta konstit.
Quote from: Ajatolloh on 07.04.2021, 23:35:30
Sen sijaan muiden ammattiliittojen kannattaisi maksaa lakkoavustusta AKT:lle, joka pysäyttää "rikkurifirman" lähetykset aina sopivasti ja muutenkin kaikki täsmävittuilu täysille rikkurifirmoille. Ajamalle ne vaikeuksiin luodaan varoittava esimerkki ja sen jälkeen työnantajat on päämärkänä tekemässä yleissitovia TESsejä. Tuolla taktiikalla kypsytettiin aikoinaan mm. Toys R Us Ruotsissa muutamassa kuukaudessa "yhteiskuntakelpoiseksi".
Kun tavara ei kulje niin siinä loppuu vuorineuvoksilta konstit.
AKT ei mahda oikeastaan mitään rikkurifirmoille tai niille jotka eivät noudata AKT:n työehtosopimusta. Kumipyörillä ainoastaan isot firmat maksavat työehtosopimusten mukaista palkkaa, pienemmät mitä sattuu.
Quote from: Alapo on 08.04.2021, 08:43:00AKT ei mahda oikeastaan mitään rikkurifirmoille tai niille jotka eivät noudata AKT:n työehtosopimusta. Kumipyörillä ainoastaan isot firmat maksavat työehtosopimusten mukaista palkkaa, pienemmät mitä sattuu.
Kyllä mahtaa. Vaikka koronataistossa Suomi ei mukamas saari olekkaan, niin logistiikassa Suomi on edelleen saari ja niin myös kouluissakin opetetaan.
AKT hallitsee satamien lastaustoimintaa 100%. Aivan sama vaikka kumipyörilläs kuskaat. Kontti tai kampe liikahtaa satamasta eteenpäin vain jos AKT sallii.
Tavaraa ei edes kannata kuskata satamaan, jos se ei sieltä eteenpäin jostain syystä lähde. Satama laskuttaa terminaalimaksua koko sen ajan kun kama makaa kentällä.
Quote from: Ajatolloh on 08.04.2021, 08:58:31
AKT hallitsee satamien lastaustoimintaa 100%. Aivan sama vaikka kumipyörilläs kuskaat. Kontti tai kampe liikahtaa satamasta eteenpäin vain jos AKT sallii.
Tavaraa ei edes kannata kuskata satamaan, jos se ei sieltä eteenpäin jostain syystä lähde. Satama laskuttaa terminaalimaksua koko sen ajan kun kama makaa kentällä.
Kaikenlainen roro-liikenne jatkuu silti 100% vaikka ahtaajat kuinka persiillään istuisivat. Vetomestarit eivät liiku mutta irtoperät tulevat laivasta ja menevät laivaan veturit alla. Edellisen "kunnon lakon" aikana oli suomalaiset veturit, nyt taitaisivat liikkua ammatimeesten ajavilla ulkomaankilpisillä autoilla. :facepalm:
AKT:n lakkoilu ja perseily on perinteisesti kohdistunut +90%:sti ALT:n jäsenyrityksiin eli suuriin kotimaisiin logistiikkayrityksiin + isoimpiin yksityisiin liikennöitsijöihin. Ainakaan silloisen työnantajan toimitukset eivät tuosta vajaan viikon rypistyksestä häiriintyneet tai kokeneet minkäänlaista haittaa ensimmäistä lakkopäivää lukuunottamatta. Kirje tuli tuolloiselta sopimusrahtaajalta hyvissä ajoin jossa annettiin aikataulu- ja kustannusvaraus sekä samalla ilmoitettiin tilapäisten alihankkijoiden käytöstä oman kaluston jäädessä lakon takia osaksi seisomaan. Nämä muitta mutkitta ilmoitettiin omissa nimissä omalle kansainväliselle asiakaskunnalle, joilta tuli lähinnä tsemppiviestejä. That's it.
Eniten kärsii suomalaista työmiestä enemmän julkista kuljetusinfraa käyttävä suurteollisuus jonka vientiprosessit menevät satamien sulkeutuessa uusiksi. Seuraava tehtaan alasajo on taas inansa lähempänä.
Quote from: Paawo on 08.04.2021, 09:29:34
Kaikenlainen roro-liikenne jatkuu silti 100% vaikka ahtaajat kuinka persiillään istuisivat.
Monikos "rooroo" on Suomen tai Ruotsin lipun alla?
Merenkulkualan miehistö ja vissiin päällystökin on AKT:n alainen liitto ja ne botskit saadaan seisomaan kyllä.
Entäs luotsit? Pientä tukilakkoa kehiin? Luotsit kun lakkaa luotsaamasta, niin loppuu kaikki liikenne pl. ruotsinlaivat, jotka saadaan kyllä kansainvälisellä AY-liikeyhteistyöllä seisomaan satamiin.
Yhteiskunnan saa halvaannutettua parilla täsmäiskulla (ja halvalla) kun tietää mitä tekee.
^Helppoa on kyllä pistää hommat seis en kiellä.
Mutta pääosin ovat ahtaajatkin tietoisia että satamakapasiteettia ja erilaisia vaihtoehtoja tavarankäsittelyyn kyllä tällä niemellä + lähialueilla riittää. Yksityisiä satamia ja toimintaa pyörittäviä firmojakin voi aina perustaa, niinkuin on muutamalla paikkakunnalla tehty.
Kaikilla kv-kaupan piireissä touhuavalla on tiedossa se että aiempien välläröintien seurauksena alkaa ne linjaliikenteen rorot + rahtiliikenteen säännölliset työpaikat olla Suomessa oikeasti aika vähissä. Tilattu ja toimitettu. :facepalm:
Aitoa, perinteistä vasemmistolaisuutta kannattavana näkisin mieluusti, että AY-liike palaisi juurilleen.
AY-liike on kansainvälinen jo juuriltaan. Totta. Johan se wanha marssilaulukin oli nimeltään internationaali.
Nykyään AY-liike on mennyt mukaan tähän nykyvassareiden vääränlaiseen "kansainvälisyyteen", joka tarkoittaa kehitysmaalaisten haalimista maahamme. Se ei ole AY-liikkeen asia, pikemminkin päinvastoin. On pikemminkin AY-jäsenistölle haitta, että maahan haalataan lisää porukkaa rajallisen kokoiselle syömäkupille, josta rahoitetaan mm. hyvinvointivaltion pohja.
Peräänkuulutan siis tässä oikeanlaista vasemmistolaisuutta, joka palaa juurilleen ja käsittää termin kansainvälisyys oikein.
Mutta sitten vastine Paawolle. Kyllä, jo AY-liikkeen alkuaikoina nähtiin, että suurpääoma on ylikansallista. Se ketkuilee meidän duunareiden vahingoksi ylittämällä kansallisvaltioiden rajat ketterästi ja punoo suunnitelmiaan.
Siksi AY-liike jo varhaisessa historiassa näki, että senkin pitää tehdä yhteistyötä yli rajojen. Varmasti kapitalisti yrittää kiertää työväenliikkeen asettamia sulkuja. Vastalääkkeeksi siihen näen, että muiden maiden sisarliitot tulevat hätiin ja pysäyttävät Suomi-kapitalistin laivat keskelle Pohjanmerta.
Kunnes vuorineuvos tulee järkiinsä ja rupeaa neuvottelemaan meidän kanssamme.
Sanelupolitiikkaan ei taivuta koskaan. Turha luulla. Jos on kapitalisti mukamas ovela ja luulee tietävänsä kikat joka asiaan, jolla kiertää neuvottelun pakottavaa tarvetta, niin sitten täältäkin pesee ja linkoaa - ja juostaan perässä. Tarvittaessa haetaan vaikka ulkomailta vipua, jotta saadaan kapitalisti takaisin järkiinsä.
Mistähän kumman syystä Suomessa pitää tämä asia käydä vuorineuvoksen aina opiskelemassa perkeleen ja itkupotkujen kautta?
Saksassa ja Ruotsissa pääoman edustajat vaikuttavat paljon järkevämmiltä ja yhteystyökykyisemmiltä? Varsinkin Ruotsissa, josta minulla on kokemusta.
Ei siellä tarvitse tämmöisiä luentoja pitää....
Quote from: Ajatolloh on 08.04.2021, 15:25:08
Jos on kapitalisti mukamas ovela ja luulee tietävänsä kikat joka asiaan, jolla kiertää neuvottelun pakottavaa tarvetta, niin sitten täältäkin pesee ja linkoaa - ja juostaan perässä. Tarvittaessa haetaan vaikka ulkomailta vipua, jotta saadaan kapitalisti takaisin järkiinsä.
;D Raha viihtyy siellä missä sitä parhaiten kohdellaan.
Se kellä on raha omaa tässä pokerissa aina täyskäden. Jos menee tuotanto hankalaksi jossakin perustetaan tuotanto uusiksi muualle.
Mikä tässä on vassarin vaikea ymmärtää?
E: Ruotsi kun on tuttu maa kannattaa tutustua niihin verotusuudistuksiin joita siellä on sosiaalidemokraattien toimesta tehty. Mokuttaminen ei niihin liity sen kummemmin mutta osa niistä edustaa oikeistoliberaalimpaa toimintaa kuin mitä esim. Kokkarit kuuna kullan valkeana uskaltaisivat täällä ajaa. Toki oma valuuttakin tekee aktiivisille pääomien omistajille nannaa.
Quote from: Paawo on 08.04.2021, 15:56:21;D Raha viihtyy siellä missä sitä parhaiten kohdellaan.
Se kellä on raha omaa tässä pokerissa aina täyskäden. Jos menee tuotanto hankalaksi jossakin perustetaan tuotanto uusiksi muualle.
Mikä tässä on vassarin vaikea ymmärtää?
Rahaa on nykymaailmassa pilvin pimein. Olisi muutoinkin, mutta erityisesti kun keskuspankit sitä ovat raivopäisinä printtailleet jo ties miten pitkään pankiirikavereilleen.
Siitä vaan voivat pääomat mennä sinne paskastaniaan. Kyllä sieltä niitä ongelmia pääomalle seuraa hyvin nopealla tahdilla. Erityisesti noin käy, jos USA:n tiedustelu kyykkää, joka on perinteisesti tehnyt hyvin paljon työtä pääoman hyväksi pyytämättä siitä edes rahaa vastineeksi.
Nykyaika on täysin kuvottavaa seurattavaa, kun jotenkin pidetään joissain piireissä itsestään selvyytenä, että liiketoiminnan pitää kaiken olla yhtä Esperiä. Me kaikki tiedämme, että jos asioista alettaisiin puhumaan niiden oikeilla nimillä, niin esimerkiksi Marja Aarnio-Ihohannin omistamat lukuisat terveysalan yritykset olisivat arvoltaan noin nolla. Syy miksi noin ei ole on, että media on yksi teollisuuskomplekseistamme nykyaikana, jonka tehtävänä on luoda propagandalla savuverho.
AIheeseen liittyen Suomen jäykistä työmarkkinoista vuosikaudet kiekuneella Tere Samallahdella ei näyttäisi olevan asian kanssa ihan puhtaat jauhot pussissa. Komenttini hänen videoon, johon en saanut mitään vastausta:
QuoteMiks näytät Suomen korkeaa työttömyysastetta niin vähän aikaan ja pidät siitäkin ajasta pitkään hiirikuvaa vuodessa 2015 jolloin Suomessa oli selvästi huonompi työttömyysaste kuin Ruotsissa, vaikka tänä päivänä Suoemen ja Ruotsin työttömyysasteet ovat lähes tasoissa? (Taulukko näkyy kokonaisuudessaan kohdassa 11.26)Eikä Suomen työllisyysastetta ei ole mielekästä verrata öljyssä kylpevän Norjan työllisyysasteeseen. Kun Norja ottaa taulukosta ja kertoo tämän päivän työllisyysasteen, se ei ole enää kovin kaukana muista pohjoismaista. Pidätkö taulokkoa siksi niin vähän esillä, koska sitä tarkemmin luettua huomaa me ei ollakkaan niin kaukana muista Pohjoismaista työllisyysasteessa ja se veisi pohjaa vasemmisohallituksen arvostelulta?
Mitä tulee investuinti halukkuuteen Suomeen, niin itsekkin sanoit, että finassikriisin jälkeen olemme jääneet jälkeen muista. Se johtuu siitä, että pienenä vientivetoisena maana me tarvittaisiin oma valuutta. Oman valuuttansa asiosta Ruotsi toipui finassikriisista huomattavasti paremmin
https://www.youtube.com/watch?v=P5XiJSyET7g&t=686s
Ja mitä kertoo kokoomuksen oma julkaisu Ruotsin työttömyydestä vs. Suomen työttömyys
https://www.verkkouutiset.fi/nopea-kaanne-ruotsin-taloudessa-tyottomyys-ohi-suomen/#c790cabb
QuoteTyöllisyyden suunta on Ruotsissa huonompi kuin Suomessa, selviää Ruotsin tuoreista työttömyystilastoista.
Ruotsin työttömyysaste on noussut tasaisesti pitkin kesää. Elokuussa Ruotsin työttömyysaste oli 7,4 prosenttia, kun Suomessa vastaava luku oli 6,8 prosenttia.
Karujen lukujen ennustettiin aiemmin johtuvan kausivaihtelusta. Näin ei EK:n johtavan ekonomistin Sami Pakarisen mukaan voida enää sanoa.
– Lisää huonoja uutisia Ruotsin taloudesta. Työttömyysasteen nopea nousu ei ollutkaan kausivaihtelusta johtuvaa. Syyskuussa työttömyys pysyi korkealla 7,4 %:ssa eli elokuun tasolla, Pakarinen tviittaa.
– Ruotsin talous viilenee nyt nopeasti ja se näkyy myös työmarkkinoilla.
Pakarisen mukaan erityisesti teollisuuden luottamusindikaattorit ovat ennustaneet teollisuuden heikkenevästä tilanteesta jo pitkään. Ruotsi on Saksan jälkeen Suomen toiseksi suurin viennin kohdemaa, minkä vuoksi myös Suomessa teollisuuden vientikantojen odotetaan laskevan.
– Ei lupaa hyvää Suomeenkaan, Sami Pakarinen tiivistää.
Ruotsin kansallinen taloustutkimuskeskus Konjunkturinstitutetti (KI) arvioi hiljattain, että Ruotsin taloudelle on luvassa osittain Suomeakin huolestuttavampia lukuja.
Pudotuksen on arvioitu johtuvan kansainvälisestä taloustilanteesta, joka puraisee Ruotsin vientiä.
Taustalla ovat etenkin kansainvälisen kaupan konfliktit ja Britannian EU-eroon liittyvät epävarmuudet. Myös investointien odotetaan hyytyvän
Ruotsin parempi aikaisempi työllisyystilanne johtui suurimmalta osaksi siitä, että ikääntyneet työllistyvät siellä paremmin ja se ei johdu mistään Suomen jäykistä työmarkkinoista, vaan asia on pikemminkin päinvastoin Ruotsissa ikääntyneille on vaikeampi antaa kenkään.
QuoteSen sijaan irtisanomissuoja Ruotsissa on ikääntyneillä vahva, viimeksi palkatut irtisanotaan ensimmäisenä
On myös monia muita selityksiä sille miksi ikääntyneet ovat Ruotsissa pidempään töissä eivätkä ne liity Suomen jäykkiin työmarkkinoihin lukuunottamatta työttömyysputkea, mutta ei sen takia tarvitse koko yleissitovuutta romuuttaa:
QuoteRuotsalaisten työurien pidentämistä tutkiva psykologian professori Marianna Virtanen arvioi, että Suomen ja Ruotsin väliltä löytyy monia eroja, sosioekonomisista eroista lähtien.
– Ruotsalaiset yleisesti ottaen ovat terveempiä kuin suomalaiset. Siinä on ihan yleinen tasoero, kertoo Virtanen Itä-Suomen yliopistosta.
– Jos mietitään sosioekonomisia eroja ja esimerkiksi alkoholikuolleisuutta, joka näyttää hyvin huolestuttavalta. Suomen ja Ruotsin välinen ero on hyvin suuri. Ruotsilla on selkeästi tiukempi alkoholipolitiikka kuin meillä. Se on yksi näitä tekijöitä, jotka edistäisivät väestön terveyttä niillä väestöryhmillä, joilla on tällä kohtaa synkät luvut, kommentoi Virtanen.
– Ehkä jossain määrin kyse on terveydestä. Vaikea nähdä, että tämä olisi oleellisesti terveyseroista kyse, koska nämä erot ovat niin valtavia. Itse asiassa meillä 55-59 -vuotiaitten työllisyysasteet on samaa luokkaa kuin Ruotsissa viisi vuotta vanhempien työllisyysasteet. On vaikea uskoa, että meillä työvoima olisi niin paljon työkyvyltään heikompaa, arvioi Risku.
Elintaso
Virtanen huomauttaa, että 1950-luvun Ruotsi oli hyvin erilainen kuin 1950-luvun Suomi.
– Tämä +60-vuotiaiden sukupolvi on syntynyt 1950-luvun Suomeen. Meillä oltiin vasta toipumassa sodasta ja oli pula-aika ollut. Monilla lähtökohta Suomessa on ollut hyvin niukka. Tavallaan kohtalo on osittain sinetöity jo siellä lapsuudessa. Tutkimusten perusteella tiedetään, että lapsuudenkin olosuhteet ja koko sen elämänkulun olosuhteet vaikuttavat myöhempään terveyteen ja työkykyyn.
Työllisyyspolitiikka
Virtasen mukaan Ruotsissa työllisyyspolitiikkaan käytetään ylipäätänsä enemmän rahaa kuin monissa muissa maissa.
Mainos
– Ruotsissa on aikalailla kannustava työllisyyspolitiikka. Siellä hyvin paljon käytetään tukityöllistämistä, kouluttautumista ja osatyökykyisten työhön saattamista. Ruotsissa on työhönsuuntautumisperiaate kaikissa tapauksissa ja siihen käytetään myös aika paljon rahaa – enemmän kuin monessa muussa maassa, Suomi mukaan lukien, arvioi Virtanen
..
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ruotsi-ikaantyneiden-tyollisyydessa-ihan-eri-tasolla-kuin-suomi-asiantuntija-tassa-tuhlataan-tyovoimaa-ihmisia-syrjaytetaan-pois-tyoelamasta-mika-erottaa-naapurimaita/7500468
Jos joku nyt ajattelee, että työllisyys paranee kovastikkin palkkoja laskemalla kannattaa tutustua rakennusala kuuden euron työkokeiluun:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kuuden-euron-tyokokeiluun-tarttui-vain-yksi-yritys-tama-on-hapea/19cae580-d1dc-3208-94f0-9b39039c9fad
QuoteSuurta huomiota syksyllä herättänyt rakennusalan niin sanottu kuuden euron työkokeilu on alkanut vähemmän menestyksekkäästi. Asiasta kertoo tiistain Kauppalehti.
Työkokeilu käynnistyi maaliskuun alussa. Kauppalehdessä kerrotaan, että maanantai-iltapäivään mennessä oli tiedossa vain yksi yritys, joka on tehnyt tarvittavan raamisopimuksen, jonka jälkeen työntekijän voi palkata kuuden euron tuntipalkalla. Kyseessä on helsinkiläinen maalausliike.
Työkokeilu on Rakennusliiton ja Rakennusteollisuus RT:n yhteisponnistus, jolla haluttiin madaltaa ilman aiempaa työkokemusta olevien kynnystä rakennusalan töihin.
Työkokeilu kestää puoli vuotta, jonka aikana palkka on alimmillaan kuusi euroa tunnilta
Quote from: Mietiskeliä on 10.04.2021, 15:35:11
Ruotsin parempi aikaisempi työllisyystilanne johtui suurimmalta osaksi siitä, että ikääntyneet työllistyvät siellä paremmin ja se ei johdu mistään Suomen jäykistä työmarkkinoista, vaan asia on pikemminkin päinvastoin Ruotsissa ikääntyneille on vaikeampi antaa kenkään.
Hyviä pointteja sulla.
Ruotsissa tosiaan ikääntyneistä ei pääse niin helposti eroon kuin Suomessa. Suoja on ihan lakiin kirjattu sielläpäin.
Ruotsin eläkeiät ovat myös Suomea alemmat nykyään - samoin kuin eläkkeet muutenkin paremmat. Minullakin on merkittävä osa työeläkkeestä näemmä tulossa Ruotsista - vaikka olen Suomessa tehnyt enemmän työvuosia! Näin merkittävä se ero maiden välillä on.
Olen kiitollinen tietysti tuosta Ruotsiin ansaitusta eläkekarttumasta (samalla hieman skeptisesti ihmettelen, miten se voi olla niin hyvä...ja onko se oikeasti olemassa kun minun olisi siitä aika nauttia). Ruotsissa voisin alkaa sitä kohtapuoliin jo ottamaan eläkettä ainakin osa-aikaisesti ulos. Suomessa on näillänäkymin jaksettava raataa vielä ainakin 12 vuotta elleivät sitten taas nosta eläkeikääni lisää. Myös ennenaikaiselle eläkkeelle pääsyn raja näyttää nousevan joka vuosi 11 kuukaudella, joten en pääse kyllä sinnekkään. Toistaiseksi työkykyä ja jonkinlaista intoakin riittää, mutta senkin olen nähnyt, että kun ikää tulee, mikään ei ole samalla tavalla varmaa kuten nuorempana oli.
Senkin tiedän, että tässä iässä jos joutuu työttömäksi, uuden paikan saaminen on kiven alla. Mielestäni nämä eläkeputkien poistot oli kyllä järjettömiä tekoja. En minä ainakaan mihinkään eläkkeelle lähde, jos töitä löytyy, saan tehdä jne. Kannan korteni kekoon niin kauan kuin voin ja jaksan. Mutta jos ja kun sattuisi käpy käymään ja hommat loppuisi...eikä uusia hommia löytyisi - niin eikö olisi systeemillekin kohtuullista että poistuisin eläkkeelle ja saisivat nuoremmat kilpailla vähistä työpaikoista.
Quote from: Ajatolloh on 10.04.2021, 20:14:28
Quote from: Mietiskeliä on 10.04.2021, 15:35:11
Ruotsin parempi aikaisempi työllisyystilanne johtui suurimmalta osaksi siitä, että ikääntyneet työllistyvät siellä paremmin ja se ei johdu mistään Suomen jäykistä työmarkkinoista, vaan asia on pikemminkin päinvastoin Ruotsissa ikääntyneille on vaikeampi antaa kenkään.
Hyviä pointteja sulla.
Ruotsissa tosiaan ikääntyneistä ei pääse niin helposti eroon kuin Suomessa. Suoja on ihan lakiin kirjattu sielläpäin.
Ruotsin eläkeiät ovat myös Suomea alemmat nykyään - samoin kuin eläkkeet muutenkin paremmat. Minullakin on merkittävä osa työeläkkeestä näemmä tulossa Ruotsista - vaikka olen Suomessa tehnyt enemmän työvuosia! Näin merkittävä se ero maiden välillä on.
Olen kiitollinen tietysti tuosta Ruotsiin ansaitusta eläkekarttumasta (samalla hieman skeptisesti ihmettelen, miten se voi olla niin hyvä...ja onko se oikeasti olemassa kun minun olisi siitä aika nauttia). Ruotsissa voisin alkaa sitä kohtapuoliin jo ottamaan eläkettä ainakin osa-aikaisesti ulos. Suomessa on näillänäkymin jaksettava raataa vielä ainakin 12 vuotta elleivät sitten taas nosta eläkeikääni lisää. Myös ennenaikaiselle eläkkeelle pääsyn raja näyttää nousevan joka vuosi 11 kuukaudella, joten en pääse kyllä sinnekkään. Toistaiseksi työkykyä ja jonkinlaista intoakin riittää, mutta senkin olen nähnyt, että kun ikää tulee, mikään ei ole samalla tavalla varmaa kuten nuorempana oli.
Senkin tiedän, että tässä iässä jos joutuu työttömäksi, uuden paikan saaminen on kiven alla. Mielestäni nämä eläkeputkien poistot oli kyllä järjettömiä tekoja. En minä ainakaan mihinkään eläkkeelle lähde, jos töitä löytyy, saan tehdä jne. Kannan korteni kekoon niin kauan kuin voin ja jaksan. Mutta jos ja kun sattuisi käpy käymään ja hommat loppuisi...eikä uusia hommia löytyisi - niin eikö olisi systeemillekin kohtuullista että poistuisin eläkkeelle ja saisivat nuoremmat kilpailla vähistä työpaikoista.
Rehellisesti sanottuna vähän epäilen näitä väitteitä, että Suomen työmarkkinat olisivat jotekin erityisen haitallisen jäykät.
QuoteSuomessa työntekijästä pääsee eroon paljon helpommalla ja halvemmalla kuin muualla Euroopassa. Tämä tiedetään hyvin muun muassa Nokiassa, jolle potkut Saksassa kävivät kovin kalliiksi. Esimerkiksi eroraha on monessa muussa maassa pakollinen toisin kuin Suomessa. Täällä potkujen pehmustaminen on työnantajan ylimääräisen armeliaisuuden varassa
QuoteTyöntekijöiden irtisanominen sujuu Suomessa mutkattomammin kuin muissa maissa. Laki, työehtosopimukset tai vallitseva käytäntö eivät velvoita työnantajaa tarjoamaan potkittaville erorahoja tai koulutusta.
Toisin on monissa muissa EU-maissa, joissa työntekijän oikeudet korvauksiin ja uudelleenkoulutukseen irtisanomistilanteessa on turvattu työehtosopimuksella tai lailla.
Esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa erorahat on kirjattu työehtosopimuksiin. Erorahat on turvattu lainsäädännöllä muun muassa Ranskassa, Britanniassa ja Itävallassa.
Suomessa erorahojen ja koulutuksen saaminen on pitkälti kiinni työnantajan laupeudesta. Erorahoja ja uudelleenkoulutuksia myöntävät lähinnä isommat yritykset, joille paketit ovat osa maineenhallintaa
QuoteMuualla Euroopassa erorahat ovat yleinen käytäntö. Erorahojen suuruus määräytyy usein palvelusvuosien mukaan.
Työntekijän oikeudesta erorahoihin on säädetty lailla monissa vanhoissa EU-maissa. Hollannissa ja Saksassa erorahoista on tullut osa oikeuskäytäntöä työehtosopimusten kautta.
Riitatilanteissa saksalaiset oikeusistuimet ovat tulkinneet, että säädyllinen eroraha on noin kahden viikon palkka palvelusvuotta kohden.
Nokian Bochumin tehtaan lakkauttamisen yhteydessä maksetut irtisanomiskorvaukset olivat korvaushaitarin yläpäästä. Nokia maksoi 2 300 Bochumin tehtaan entiselle työntekijälle yhteensä 200 miljoonaa euroa erorahoja. Korvauksen määrä muodostui palveluvuosien mukaan.
Erorahojen lisäksi Nokia kustansi Bochumin työntekijöille koulutusta, joka tuki heidän uudelleentyöllistymistään."Pitäisi katsoakokonaisuutta"
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001715656.html
Saksassa varmasti tehtaan omistaja miettii kahteen kertaan lopettamispäätöstään, joten tuollainen työmarkkinoiden jäykkyys on vain hyväksi Saksalle. Tällä hetkellä meidän hyvin vapaita taksimarkkinoita ollaan jäykistämässä ja kaikki ovat varmaan siihen tyytyväisiä?(kokoomuslaisia lukuunottamatta) Muutekin aika vaikea uskoa, että suomalaiset työmarkkinat olisivat jotekin erityisen jäykät. En yhtään ihmettele, että palkansaajien tutkimuslaitos on tullut tutkimuksissaan samanlaisiin johtopäätöksiin.
Kirjoitin aiheesta blogin ja huomasin, että tää aihe on saatanan monimutkainen ja laaja-alainen. Mutta sen uskollan sano, että jos tää asia hoidetaan kokoomuksen mallin mukaisesti tästä ei hyvää seuraa.
Tässä on tulevan uudistuksen ongelma isoin ongelma:
QuoteToinen negatiivinen vaikutus olisi, että jollain aloilla palkat laskisivat niin alas ettei työ enää kelpaisi suomalaisille, jolloin alkaisi valitus alalla vallitsevasta työvoimapulasta, joka puolestaan johtaisi rajojen avaamiseen halpatyövoimalle. Tämä skenaario vasta kalliiksi tuleekin, sillä siinä ulkomaalainen halpatyövoima tekee työt, jotka voisi ihan hyvin tehdä suomalaiset työttömätkin, jos heille vain maksettaisiin riittävästi. Pahimmassa tapauksessa tässä skenaariossa valtio joutuu maksamaan työttömäksi jääneen suomalaisen elämisen lisäksi ulkomaalaiselle halpatyöntekijälle tulonsiirtoja, jos hän ei elä palkallaan. Kaiken lisäksi Suomeen tulevien ulkomaalaisen halpatyöntekijöiden työllisyysaste alkaa laskemaan muutaman maassa olo vuoden jälkeen. Eli kun halpatyöntekijä siirtyy kortistoon huomattuaan, että kyllä täällä voi elää pelkän sosiaaliturvankin varassa, ja sitten taas Suomeen tarvitaan lisää halpatyövoimaa. Ei siis mikään ihme, että työikäisten maahanmuuttajien mielekkäillä mittareilla laskettu työllisyysaste on vain hieman yli 50 prosenttia
Ja tämä asia realisoituu näin
QuoteKun taksialaa vapautettiin ja kuskien tulot putosivat, se johti ulkomaalaiskuskien ryntäykseen alalle, mikä on ihan silmiinpistävää ainakin täällä PK-seudulla
Ja tässä on oikeastaan koko homman pihvi:
QuoteEn silti väitä etteivätkö Suomen työmarkkinat kaipaisi uudistusta, mutta uudistusta ei saa missään nimessä tehdä niin, että ulkomaalainen työvoima tulee korvaamaan kantaväestöä siksi, koska se työskentelee niin halvalla. Siksi palkoissa olisi ehdottoman tärkeä säilyttää joku perälauta, ja pitäisi valvoa, että ulkomaalaiselle työvoimalle maksetaan vähintään minimipalkan mukaan. Yleissitovuus on joko säilytettävä työtaisteluiden avulla, tai lakiin on säädettävä minimipalkka
Tämäkin liittyy olennaisesti tähän aiheeseen:
QuoteHalpatyövoiman sijaan Suomi kaipaisi koulutettua ja osaavaa työvoimaa, tämä koskee niin ulkomaalaista kuin kotimaistakin työvoimaa. Suomessa tuijotetaan aivan liikaa pelkkiä työllisyyslukuja, vaikka pienet työttömyysprosentit eivät ole automaattisesti autuaaksi tekevä asia, sillä myös monissa kehitysmaissa on hyvät työllisyystilastot, mutta heikon tuottavuuden takia verotuloja niistä kertyy vähän. Sveitsissä hyvät työllisyystilastot tuottavat maalle vaurautta, sillä työvoima on osaavaa ja tuottavaa. Vaikka Sveitsissä on isot palkat ne eivät hidasta vientiä, sillä laadukkaat tavarat menevät kaupaksi kalliimmallakin. Sveitsin talouden perustana on oppisopimuskoulutus, josta valmistuu kovia ammattilaisia. Oppisopimuskoulutus madaltaa kokemattomien nuorien pääsyä työmarkkinoille ja siksi Sveitsissä on matala nuorisotyöttömyys. Sveitsissä myös koululaitos ja yritykset käyvät jatkuvasti vuoropuhelua työelämän tarpeista. Suomessa ei vastaavaa vuoropuhelua ole ja ammatillinen koulutus on muutenkin alennustilassa. Sen sijasta, että Suomessa otettaisiin mallia Sveitsin menestystarinasta, täällä ollaan tunkemassa syrjäytyneetkin ammattikouluun oppivelvollisuus ikää pidentämällä. Tosin silläkin on iso merkitys, että Sveitsissä ammatillista koulutusta arvostetaan ihan toisella tavalla kuin täällä
https://pt-media.org/2021/04/13/suomeen-ollaan-tekemassa-halpatyomarkkinoita-olisi-myrkkya-myos-taloudelle/
Nämä työmarkkina asiat näyttävät olevan nykyisin vahvasti kokoomuslaistem hallussa. Sammallahtikin jauhaa suosituilla kanavillaan näistä asioista joka viikko. Kansallismieliset eivät näy olevan kovin aktiivisia tällä saralla ja vasemmistolaiset eivät osaa nykyisin kuin rääkyä rasismista tai oikeistolaisten ahneudesta tai muusta pahuudesta. Niikuin yllä totesin Suomen työmarkkinat eivät ole lainkaan niin jäykät kuin on kokoomuslaisten annattu ymmärtää. Mikä muu heidän jutuissaan ei pidä paikkaansa? Noh ainakin jutut ulkomaalaisen matalapalkkatyövoiman tarpeelisuudesta on helppo ampua alas. Kokkarit selittävät Tanskan ja Ruotsin parempaa taloudellista pärjäämistä näiden maiden joustavammilla työmarkkinoilla. Meneeköhän tämäkään asia ihan näin?
Joka tapauksessa kokoomuslaisten kansassa on huomattavasti haastavampi käydä debaattia kuin suvakkien. Suvakit lähinnä vouhottavat menemään pelkällä tunteella, kun taas kokkarit ovat selvästi rationaalisempia. Lisäksi kokoomuslaisissa on paljon älykkäitä ja asioihin perehtyineitä tyyppejä, siks niissä on varmasti paljon enemmän haastetta kuin jossain vähä-älyisissä vassaritrolleissa.
Quote from: Mietiskeliä on 14.04.2021, 00:03:10
Kirjoitin aiheesta blogin ja huomasin, että tää aihe on saatanan monimutkainen ja laaja-alainen. Mutta sen uskollan sano, että jos tää asia hoidetaan kokoomuksen mallin mukaisesti tästä ei hyvää seuraa.
Pohdintasi koskien ulkomaista työvoimaa on ihan oikein, mutta ratkaisu ei ole liittokartellin ylläpitäminen. Liitothan eivät luontaisesti ole mikään este ulkomaalaisen työvoiman ryntäämisestä Suomeen. Jo nyt tilanne on pitkälti se, että liitot ovat katsoneet vierestä kun ala toisensa jälkeen on niin valkoisten kun ruskeidenkin mamujen valtaama.
Liitojen hegemonia on pakko murentaa koska työmarkkinoille on saatava enemmän joustoa. Välttääkseen ulkomaalaisongelma on samalla laadittava lait, jotka estävät heidän pääsyn Suomen markkinoille. EU on tässä tosin ongelma (työvoiman vapaa liikkuvuus jne.), mutta eräs keino voisi olla muuttaa sosiaaliturvan ehtoja niin, että mamut eivät voisi ottaa vastaan dumppipalkkaisia duunia laskien sen varaan että sossu maksaa loput. Tässäkin lähestymistavassa on EU-ongelma, mutta siinä on enemmän pelivaraa kun ulkomaalaisen työvoiman suora rajoittaminen.
Perusongelma koko tässä sopassa on kuitenkin juuri EU ja euro. Euro edellyttää suuria työmarkkinajoustoja ja EU pilaa kotimaiset työmarkkinat poistamalla esteet ulkomaiselle työvoimalle. EU tarjoaa siis vain huonoja vaihtoehtoja Suomelle, ja kaikille muillekin läntisille jäsenmaille.
Paras ratkaisu olisi siis erota EU:sta, mutta koska se ei ole realistista tällä hetkellä, tuleva, nykyistä viisaampi hallitus on pakko pyrkiä rajoittamaan ulkomainen työvoima kiertoteitse.
Quote from: Totti on 14.04.2021, 00:20:50
Quote from: Mietiskeliä on 14.04.2021, 00:03:10
Kirjoitin aiheesta blogin ja huomasin, että tää aihe on saatanan monimutkainen ja laaja-alainen. Mutta sen uskollan sano, että jos tää asia hoidetaan kokoomuksen mallin mukaisesti tästä ei hyvää seuraa.
Pohdintasi koskien ulkomaista työvoimaa on ihan oikein, mutta ratkaisu ei ole liittokartellin ylläpitäminen. Liitothan eivät luontaisesti ole mikään este ulkomaalaisen työvoiman ryntäämisestä Suomeen. Jo nyt tilanne on pitkälti se, että liitot ovat katsoneet vierestä kun ala toisensa jälkeen on niin valkoisten kun ruskeidenkin mamujen valtaama.
Liitojen hegemonia on pakko murentaa koska työmarkkinoille on saatava enemmän joustoa. Välttääkseen ulkomaalaisongelma on samalla laadittava lait, jotka estävät heidän pääsyn Suomen markkinoille. EU on tässä tosin ongelma (työvoiman vapaa liikkuvuus jne.), mutta eräs keino voisi olla muuttaa sosiaaliturvan ehtoja niin, että mamut eivät voisi ottaa vastaan dumppipalkkaisia duunia laskien sen varaan että sossu maksaa loput. Tässäkin lähestymistavassa on EU-ongelma, mutta siinä on enemmän pelivaraa kun ulkomaalaisen työvoiman suora rajoittaminen.
Perusongelma koko tässä sopassa on kuitenkin juuri EU ja euro. Euro edellyttää suuria työmarkkinajoustoja ja EU pilaa kotimaiset työmarkkinat poistamalla esteet ulkomaiselle työvoimalle. EU tarjoaa siis vain huonoja vaihtoehtoja Suomelle, ja kaikille muillekin läntisille jäsenmaille.
Paras ratkaisu olisi siis erota EU:sta, mutta koska se ei ole realistista tällä hetkellä, tuleva, nykyistä viisaampi hallitus on pakko pyrkiä rajoittamaan ulkomainen työvoima kiertoteitse.
Noh miten olisi sitten minimipalkka lakiin? Joku perälauta kuitekin täytyy olla.
Työvoiman vapaaliikkuvuus on muuten kaikin puolin hatallinen asia. Länsi-Euroopan maille työvoiman vapaa liikkuvuus on haitallista siksi, että ulkomaalainen halpatyövoima syrjäytttää usein kantaväestöä työmarkkinoilta. Länsi-Euroopan maat maksaa Itä-Euroopan maille tukia ja saman aikaisesti ne tekee niiden maille hallaa ottamalla omiin maihinsa leijona osan niiden työikäisestä väestöstä. Olisi paljon järkevämpää olla maksamatta tukia Itä-Eurooppaan ja tuettaisiin Itä-Euroopan maita vain siten, että rajoitettaisiin sieltä tulevaa maahanmuuttua ja samalla hyödyttäisiin myös itse siitä.
QuoteItse olen ollut ihan kuumissani maahanmuuton sijaan maastamuutosta. Monissa EU-maissa maastamuutto (siirryt toiseen palveluun) on paljon akuutimpi huoli kuin maahanmuutto. Romaniasta on lähtenyt 3,4 miljoonaa ihmistä, ja myös Espanjassa, Italiassa, Kreikassa ja Puolassa ihmisiä huolettaa (siirryt toiseen palveluun) enemmän maastamuutto kuin maahanmuutto. Baltian maiden kansalaisista kolmannes (siirryt toiseen palveluun) on muuttanut maasta EU-jäsenyyden aikana
https://yle.fi/uutiset/3-10781821
Noin kirjoittaa muuten YLE:n toimittaja. Mutta niin pitkälle hän ei pääse ajatuksissaan, että ymmärtäisi maastamuuton olevan joidenkin maiden maahamuuttoa
Aiheeseen liittyen suora lainaus Anna Kontulan kirtoittamasta kirjasta Olkiluodon työmaalta:
QuoteKeskustelu toverini Adam kertoo kuinka sadat tuhannet Puolalaiset matkustavat töihin ulkomaille, samalla kun Puolan rakennustyömaat ovat täynnä vielä köyhempien maiden miehiä, jotka ovat myös erossaan perheistään toimeentulonsa tähden. Hän lopettaa napakasti analyysinsa siirtotyöläisyydestä "This is grazy system totally grazy""
Ja kun vielä tiedetään, että Suomessa taas rakennusalalla työttömyys on suurta.
Työmoiman vapaa liikkuvuus saa tämän väestövaihdon liikkeelle ja kun tähän vielä lisätään Eurooppaan kohdistuva muuttoliike Afrikasta Lähi-idästä, niin tällä saadaan kansallinen yhtenäisyys hajalle. Näin on huomattavasti helpompi edistää monien haaveilemaa EU:n liittovaltio projektia.
EU ero ei varmaan olisi realistinen, mutta euroero on realistisempi.
QuoteParhaassa tapauksessa epävarmuus on väliaikaista ja vaikutukset Suomen talouskehitykseen jäävät rajallisiksi. Käytännössä kuitenkin vaikutukset riippuvat sijoittajien mielialoista ja yleisestä talouskehityksestä, joten siirtymäaika voi olla ongelmallinen, Nordean ekonomistit kirjoittavat raportissa.
Suomi pystyisi teoriassa pitämään pitkänkin siirtymäajan kahta valuuttaa ja voisi sitoa uuden markan euroon, koska Suomen kansantalous on tasapainossa.
Molemmat valuutat olisivat aluksi virallisia maksuvälineitä, eikä euroja vaihdettaisi automaattisesti markoiksi. Into vaihtoon riippuisi kansalaisten odotuksista markan arvon kehityksestä siirtymäajan jälkeen, Nordea arvioi.
Lisäksi rahamarkkinat voisivat epäillä Suomen talouspolitiikkaa, koska Suomi oli ennen eurojäsenyyttä kuuluisa devalvaatiosykleistä. Pelkona olisi likviditeettikriisi, sillä Euroopan keskuspankki tuskin olisi halukas auttamaan eurosta lähdössä olevaa maata.
Siirtymäajan jälkeen Suomi päästäisi markan kellumaan. Olemassa olevat sitoumukset säilyisivät varmasti euromääräisinä, koska niiden yksipuolinen muuttaminen romauttaisi Suomen luottoluokituksen.
– Kokonaisuudessaan Suomen velat ulkomaille ja saatavat ulkomailta ovat kohtuullisen hyvässä tasapainossa, joten tarpeet vaihtaa euroja markoiksi ja päinvastoin neutralisoivat toisensa.
Nordea arvioi, että markan valuuttakurssi voi euroeron jälkeen heilua voimakkaasti riippuen siitä, pidetäänkö Suomea turvasatamana vai pienenä epälikvidinä markkinana.
– Väliaikaisen epävarmuuden hälvettyä Suomi alkaa toipua vuoden kuluessa euroerosta, Nordean katsauksessa kuitenkin arvioidaan
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001771667.html
Outoa, että lähes päivittäin Suomen kilpailukyvystä kiekuva kokoomus ei ikinä puhu euroerosta. Vai ovatko niin rähmällään EU:n päin etteivät huomaa siks euron ongelmia?
Posti on muuten varmaan paras esimerkki niistä toteutuneista peloista, joita minä ja moni muu keskustelia epäilee tapahtuvan tulevassa työmarkkinauudistuksessa.
QuoteEilen keskiviikkona Purra kertoi, että perussuomalaiset olivat saaneet Posti- ja logistiikka-alan unionin eli PAU:n johdolta tietoonsa, että pääkaupunkiseudun varhaisjakajista lähes kaikki ovat maahanmuuttajia.
Osuus on tällä hetkellä noin 98 prosenttia! Suuri se on ollut jo kauan, mutta muutamassa vuodessakin nousua on yli 20 prosenttiyksikköä, Purra kertoo.– PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen on itse sanonut, että Postista on tulossa halpatyöpaikka. Nimenomaan Postin siirtyminen halvempaan työehtosopimukseen varhaisjakelussa aiheutti pääkaupunkiseudulla sen, että lähes kaikki jakajat ovat maahanmuuttajia. Eikö sama koske työehtosopimuksen halpuuttamista lajittelijoiden puolella?"
Vielä huolestuttavampaa on se, että varhaisjakelussa olevien työntekijöiden vuosittainen vaihtuvuus on sata prosenttia. Työ otetaan vastaan, jotta maahan saadaan jäädä.
– Kenelläkään ei ole intressejä tehdä työtä niin alhaisella palkalla, kun ensisijainen motiivi eli tässä tapauksessa maahan jääminen ja oleskelulupa on varmistettu.
Varhaisjakajien valtava vaihtuvuus kertoo siitä, mistä Suomen Perustan matalapalkkatyötä käsitellyt raporttikin – näiden alojen maahanmuuttajien työllisyysaste tippuu hyvin pian, usein jo muutamassa vuodessa, kantaväestön työllisyysasteen alle
https://www.suomenuutiset.fi/lahes-paakaupunkiseudun-postin-varhaisjakelijat-maahanmuuttajia-purra-hallitus-vaittaa-etta-maahanmuutto-vaikuta-tyon-halpuuttamiseen/
Kuten tostakin artikkelista näkee, niin vassarit alkavat rääkymään rasismista kun persut nostavat tämän ongelman esiin. Eikä vassareiden nimenomaan pitäisi suojella Suomen työmarkkinoita ulkomaalaiselta halpatyövoimalta?
Quote from: Mietiskeliä on 14.04.2021, 14:53:41
Noh miten olisi sitten minimipalkka lakiin? Joku perälauta kuitekin täytyy olla.
Se on yksi mahdollisuus, mutta minimipalkka joudutaan asettamaan aika alas, joten se ei estä monen alan palkkadumppausta.
QuoteTyövoiman vapaaliikkuvuus on muuten kaikin puolin hatallinen asia.
Sellaiseksi se on kaiketi tarkoitettukin. Työvoiman liikkuvuus oli osa globalisaatioprojektia, jonka puitteissa suurpääomalla olisi aina tarjolla halvinta työvoimaa kunkin maan työehtojen mukaan kun palkankorotuspaineet häviävät työvoiman ylitarjonnan myötä.
Se oli myös portinavaus varsinaiselle palkanalennuksille koska työvoiman roima ylitarjonta johtaa ennemmin tai myöhemmin poliittiseen paineeseen joko alentaa tai subventoida palkkoja verovaroista. Tämä on nähty esim. Ruotsissa, jossa valtio jo makselee osan yksityisen sektorin palkoista jos palkkaa mamun.
Koko järjestelmä vapaalla työvoiman liikkuvuudella on siis viritetty duunarien haitaksi ja suurpääoman hyödyksi. Sillä siis suositaan hyvin pienen piirin voittointressejä suuren keskiluokkaisen massan kustannuksella. Lopputulos on massiivinen kansantaloudellinen tappio, jonka kustantaa veronmaksajat eli käytännössä keskiluokka.
Quote from: Totti on 14.04.2021, 00:20:50
Quote from: Mietiskeliä on 14.04.2021, 00:03:10
Kirjoitin aiheesta blogin ja huomasin, että tää aihe on saatanan monimutkainen ja laaja-alainen. Mutta sen uskollan sano, että jos tää asia hoidetaan kokoomuksen mallin mukaisesti tästä ei hyvää seuraa.
Pohdintasi koskien ulkomaista työvoimaa on ihan oikein, mutta ratkaisu ei ole liittokartellin ylläpitäminen. Liitothan eivät luontaisesti ole mikään este ulkomaalaisen työvoiman ryntäämisestä Suomeen. Jo nyt tilanne on pitkälti se, että liitot ovat katsoneet vierestä kun ala toisensa jälkeen on niin valkoisten kun ruskeidenkin mamujen valtaama.
Liitojen hegemonia on pakko murentaa koska työmarkkinoille on saatava enemmän joustoa. Välttääkseen ulkomaalaisongelma on samalla laadittava lait, jotka estävät heidän pääsyn Suomen markkinoille. EU on tässä tosin ongelma (työvoiman vapaa liikkuvuus jne.), mutta eräs keino voisi olla muuttaa sosiaaliturvan ehtoja niin, että mamut eivät voisi ottaa vastaan dumppipalkkaisia duunia laskien sen varaan että sossu maksaa loput. Tässäkin lähestymistavassa on EU-ongelma, mutta siinä on enemmän pelivaraa kun ulkomaalaisen työvoiman suora rajoittaminen.
Perusongelma koko tässä sopassa on kuitenkin juuri EU ja euro. Euro edellyttää suuria työmarkkinajoustoja ja EU pilaa kotimaiset työmarkkinat poistamalla esteet ulkomaiselle työvoimalle. EU tarjoaa siis vain huonoja vaihtoehtoja Suomelle, ja kaikille muillekin läntisille jäsenmaille.
Paras ratkaisu olisi siis erota EU:sta, mutta koska se ei ole realistista tällä hetkellä, tuleva, nykyistä viisaampi hallitus on pakko pyrkiä rajoittamaan ulkomainen työvoima kiertoteitse.
En nyt syyttäisi liittoja ulkomaalaisesta työvoimasta, mutta saisi ne sitä ponnekkaammin vastustaa. Toiseksi liitoille ei ole poliitikkojen toimesta annettu riittävästi työkaluja puuttua ulkomaalaisen työvoiman väärinkäytöksiin niillä ei ole esim. kanneoikeutta.
QuoteSaatavuusharkinnassa selvitetään ennen oleskeluluvan myöntämistä EU:n ulkopuoliselle työntekijälle, onko työmarkkinoilla jo saatavilla sopivaa työvoimaa.
Myös rekrytointiongelmien syyt pitää katsoa tarkasti.
–Eli liittyykö työvoiman saatavuuden heikentyminen aitoon työvoimapulaan vai huonoihin työehtoihin ja palkkaan
QuoteAy-liikettä ja globalisaatiota tutkineen Helanderin mukaan ay-liikkeen suhdetta työperäiseen maahanmuuttoon voi verrata automaation yleistymiseen työssä.
–Näitä vastaan on turha taistella. Väistämättömän kanssa on vain selvittävä parhaalla mahdollisella tavalla, kuten ay-liike teki automaation yleistyessä
Oikeastaan asia on näin varsinkin nyt kun olemme EU:ssa. Muutenkin ei kait kukaan väitä etteikö olisi myös suomen kannalta hyödyllistä maahanmuuttoa. Ay-liike vastustaa jo saatavuusharkintaa, mitä AY-liikkeen tulisi tehdä maahanmuuton rajoittamiseksi?
https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000007324345.html
Quote from: Mietiskeliä on 14.04.2021, 16:26:49
En nyt syyttäisi liittoja ulkomaalaisesta työvoimasta, mutta saisi ne sitä ponnekkaammin vastustaa.
SAK, STTK ja Akava eivät vastusta ulkomaista työvoimaa tai haittamaahanmuuttoa edes vähemmän ponnekkaasti.
Quote from: Mietiskeliä on 14.04.2021, 16:26:49Ay-liike vastustaa jo saatavuusharkintaa, mitä AY-liikkeen tulisi tehdä maahanmuuton rajoittamiseksi?
Niin vastustaa. Noista ainoastaan SAK kannattaa saatavuusharkinnan jonkinlaista säilyttämistä, mutta ajaa senkin heikentämistä ja muun muassa halpatyövoiman perheenyhdistämisen helpottamista.
Kyllä osa liitoista vastustaa ulkomaisen työvoiman tänne roudausta.
Vastustaa voi monella tapaa. Esim. joidenkin alojen TES-ehdoissa on ovelia määräyksiä, jotka kummasti vähentävät ulkomaisen halpistyövoiman tänne tunkua.
Tietääkseni kaikki liitot pyrkivät mahdollisuuksien mukaan valvomaan, että esim. raksoilla maksetaan TESsin mukaiset palkat kaikille työntekijöille. Se on tehokkain keino rajoittaa sitä halpatyömiesten tulvaa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/08/11/asha-leikkasi-suomalaisten-hiuksia-aamusta-iltaan-ja-sai-kateen-satasen-kuussa
QuoteRikostarkastaja Ismo Siltamäen mukaan myös Helsingin poliisilla on tutkinnassa useita tapauksia parturi-kampaamoihin liittyen.
– Epäillään esimerkiksi kiskonnantapaista työsyrjintää ja ulkomaalaislain rikkomista. Yleisellä tasolla tutkinnassa on ulkomaalaisten ja turvapaikanhakijoiden osalta mahdollisia väärinkäytöksiä.
QuotePoliisin tutkimat tapaukset liittyvät niin kutsuttuihin "kympin partureihin". Paikat ovat usein ulkomaalaistaustaisten henkilöiden omistuksessa, ja niiden hinnat ovat selvästi edullisempia kuin perinteisissä suomalaisissa parturi-kampaamoissa. Parturi-kampaamot ovat olleet myös verottajan tehovalvonnassa harmaan talouden ehkäisemiseksi.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston tarkastuksissa parturiliikkeiden ongelmat ovat ilmenneet parin viime vuoden aikana.
– Kerrankin menin tarkastukselle ja siellä oli pari parturia hommissa, mutta kumpikaan heistä ei ollut virallisesti töissä. Kassakone ei ollut käytössä. Rahat otettiin asiakkailta pimeästi. En tiedä, saivatko parturit jotain rahallista korvausta vai eivät. Jos työntekijät eivät itse halua kertoa tilanteesta, siihen on vaikea päästä käsiksi, sanoo tarkastaja Katja-Pia Jenu Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.
Parturiliikkeiden ongelmat eivät ole poikkeuksellisia, vaan osa laajempaa ilmiötä, jossa turvapaikanhakijoita ja muita ulkomailta tulleita käytetään suomalaisilla työmarkkinoilla hyväksi.
Erityisen alttiissa asemassa työperäiselle hyväksikäytölle ovat paperittomat, jotka elävät Suomessa ilman laillista oleskelulupaa
Turvapaikanhakukin selkevästi liittyy tähän halpatyövoima asiaan.
QuoteRashid on pukeutunut kuten kuka tahansa hänen ikäisensä kolmekymppinen mies: mustiin kapeisiin farkkuihin, löysään takkiin ja tennareihin.
Päällepäin paperittomuutta ei arvaisi. Rashidilla ei kuitenkaan ole omaa kotia, pankkitiliä tai esimerkiksi verokorttia työntekoa varten.
Rashidilla oli kuitenkin työpaikka. Sitä varten tehtiin oikea työsopimus. Rashidin nimi on kirjoitettu printattuun sopimukseen kuulakärkikynällä epävarmoilla, oikealle kenossa olevilla kirjaimilla.
Työsopimuksen mukaan Rashidin työtehtäviä autopesulassa olivat autojen pesut, vahaukset, pinnoitukset ja tarvittaessa rengastyöt. Palkaksi oli merkitty 10,5 euroa tuntia kohden.
Rashid näyttää puhelimestaan kuvia vahaamistaan autoista; kiiltävänpunainen uusi henkilöauto ja valkoinen farmari parkkeerattuna pesulan kelmeän loisteputkivalon alle.
Rashid kertoo tehneensä töitä autopesulassa viime vuoden lopussa ja tämän vuoden alussa kuusi päivää viikossa aamuyhdeksästä iltaseitsemään. Hän oli töissä pesulassa hieman yli kolme kuukautta ja sai koko ajalta palkkaa yhteensä vain hieman yli 400 euroa. Jos palkkaa olisi maksettu työsopimuksen mukaisesti, summan olisi pitänyt olla tuhansia euroja enemmän.
Kun Rashid sanoi ilmoittavansa tilanteesta poliisille, pomo sanoi "siitä vain". Hänen mukaansa poliisi ei uskoisi paperitonta Rashidia.
QuoteAluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet valvovat suomalaisia työpaikkoja. Keinot puuttua työperäiseen hyväksikäyttöön ovat kuitenkin heikot.
Aluehallintovirastot voivat antaa yrityksille käytännössä hallinnollisia seuraamuksia; toimintaohjeita ja kehotuksia. Järeimmät keinot ovat laiminlyöntimaksut tai ilmoitus muille viranomaisille, kuten poliisille
QuoteJos pimeä työ tulee ilmi aluehallintoviraston tarkastuksella, voi tarkastaja käytännössä antaa yritykselle vain toimintaohjeen työsuhteen tunnusmerkeistä, jotta työntekijälle tehtäisiin työsopimus.
Ellei näin tapahdu, pitäisi työntekijän itse riitauttaa asia
QuoteAluehallintoviraston tarkastaja antoi ravintolalle toimintaohjeen muun muassa yleissitovan työehtosopimuksen noudattamisesta. Yrityksen pitäisi maksaa työntekijöilleen ilta- ja sunnuntailisät jatkossa.
– Tämä on iso haaste valvonnassa. Jos työnantaja ei noudata antamaamme toimintaohjetta, me emme voi hakea palkkasaatavia työntekijälle. Jokaista palkkaepäselvyyttä ei voi viedä poliisille, koska tapauksia on niin paljon: ravintola-alalla puolessa tarkastuksia on puutteita palkkauksessa, sanoo Jenu.
Toimintaohje ei myöskään velvoita työnantajaa maksamaan aikaisemmin maksamatta jääneitä palkkoja. Työntekijän pitäisi hakea palkkasaataviaan itse siviiliprosessissa tuomioistuimessa
QuoteRikosuhripäivytyksen asiakkaana on tällä hetkellä yli 150 työperäisesti hyväksikäytettyä. Marttilan mukaan harvat hyväksikäytetyistä uskaltavat viedä tapauksia eteenpäin poliisille.
– Aika pieni on siis kiinnijäämisriski ja mahdolliset seuraukset, kun taas tällaisesta toiminnasta voi hyötyä työnantaja aika paljon, Marttila sanoo
Eli tarkastajilla ei ole riittävästi keinoja puuttua alipalkkaukseen ja hyväksikäyttöön. Tarvittaisiin alipalkkauksen kriminalisointi ja kanneoikeus, jota tietyt poliittiset tahot vastustavat.
Artikkelin peruteella ei ole hyvä idea myöskään lakkautta mamujen sossurahoja kokonaan, sillä sen jälkeen ne suostuvat tekemään työtä millä tahansa ehdolla tahansa. Sen näkee esim. mitä touhu on Espanja ja Italian hedelmäpelloilla.
Ps. En nyt sentään olisi valmis antamaan paperittomille sossurahoja, sillä vetovoimatejoiden takia siitää olisi enemmän haittaa kuin hyötyä.
Quote from: Ajatolloh on 14.04.2021, 19:59:25
Tietääkseni kaikki liitot pyrkivät mahdollisuuksien mukaan valvomaan, että esim. raksoilla maksetaan TESsin mukaiset palkat kaikille työntekijöille. Se on tehokkain keino rajoittaa sitä halpatyömiesten tulvaa.
Eli sama kuin kokoomuksen ohjelmassa, että haittamaahanmuuttoa ennaltaehkäisevää saatavuusharkintaa ei tarvita, kun se korvataan tehokkaalla (hah) jälkikäteisvalvonnalla.
Tämä malli ei toiminut Ruotsissakaan. Ei ole keinoja valvoa joka paikassa kaikkien palkkausta ja työehtoja, vaan on pidettävä huolta, että tänne ei kannata yrittää halpatöihin.
Quote from: Roope on 15.04.2021, 01:13:25
Quote from: Ajatolloh on 14.04.2021, 19:59:25
Tietääkseni kaikki liitot pyrkivät mahdollisuuksien mukaan valvomaan, että esim. raksoilla maksetaan TESsin mukaiset palkat kaikille työntekijöille. Se on tehokkain keino rajoittaa sitä halpatyömiesten tulvaa.
Eli sama kuin kokoomuksen ohjelmassa, että haittamaahanmuuttoa ennaltaehkäisevää saatavuusharkintaa ei tarvita, kun se korvataan tehokkaalla (hah) jälkikäteisvalvonnalla.
Tämä malli ei toiminut Ruotsissakaan. Ei ole keinoja valvoa joka paikassa kaikkien palkkausta ja työehtoja, vaan on pidettävä huolta, että tänne ei kannata yrittää halpatöihin.
Ihme sekavaa tekstiä sinulta.
Ei liittojen suorittama valvonta ole mitään "tehokasta jälkikäteisvalvontaa".
Eiväthän ne mitään viranomaisia tietenkään ole. Mutta yrittävät tehdä mitä voivat.
Quote from: Ajatolloh on 15.04.2021, 01:19:57
Ei liittojen suorittama valvonta ole mitään "tehokasta jälkikäteisvalvontaa".
Eiväthän ne mitään viranomaisia tietenkään ole. Mutta yrittävät tehdä mitä voivat.
Minä tarkoitin viranomaisvalvontaa. Viranomaisvalvonta on ongelmiin nähden pelkkä vitsi, mutta liitoilla on vielä vähemmän rahkeita paikata saatavuusharkinnan lopettamisen seurauksia.
Liittojen puolelta tehokkainta olisi yksiselitteisesti vastustaa saatavuusharkinnan kaikkea heikentämistä ja muutenkin kaikkea haittamaahanmuuttoa, joka tuottaa Suomeen puolilaillista ja laitonta halpatyövoimaa.
Ammattiyhdistysliikkeistä, varsinkin suurimmista sellaisita ja erityisesti SAK:sta, on tullut reliikki, joka elää vain pysyäkseen elossa. Heille on se ja sama, onko työvoima koti- vai ulkomaista kunhan jo asetetut ehdot täytetään ja ammattiyhdistysten asema ei muutu. Siinä mielessä sieltä ei ole tulossa minkäänlaista apua tässä taistelussa. Seisovat vain tumput suorina ja pitävät huolen, että AY-liike pysyy ylipäänsä olemassa.
Vaikka Suomi on osa puolen miljardin ihmisen markkina-aluetta ja se asettaa tiettyjä rajoitteita työperäisen maahanmuuton rajoittamisen suhteen, on lainsäädännöllä mahdollista tehdä käytännössä ainakin lähes tyhjäksi yhteiskunnalle kallis ja haitallinen työperäinen maahanmuutto. Ensimmäinen ja tehokkain keino olisi tehdä sosiaaliturvasta kansallisuusperusteinen eli työttömyyskorvauksia ym. sosiaalitukia saisivat vain Suomen kansalaiset. Tämän myötä ei olisi enää mahdollista tulla Suomeen tekemään täysin naurettavalla palkalla töitä ja täydentää tulojaan sosiaaliturvalla. Se, että tämä on ylipäänsä mahdollista, on aivan aasimaista. Suomi on yksi harvoista Euroopan maista, joissa sosiaaliturva on asumisperusteinen.
Ideana ei ole kuitenkaan tehdä Suomesta suljettua työmarkkinaa, jonne ei ulkomaalaiset pääse millään töihin. Ideana on minimoida yhteiskunnalle enemmän menoja kuin tuloja tuovan ulkomaisen työvoiman käyttö ja kasvattaa yhteiskunnalle enemmän tuloja kuin menoja tuovan ulkomaisen työvoiman käyttö. Jälkimmäiseen lähedetään takamatkalta muihin pohjoismaihin nähden kahdesta isosta syystä.
1) Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on ns. vanhaa rahaa isot määrät. Omaisuus on kumuloitunut sinne vuosisatojen ajan, joka antaa selkeän etumatkan jo sinällään. Raha tulee rahan luo, kuten sanotaan.
2) Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa käytetään omia valuuttoja, joka antaa tarpeen vaatiessa tarvittavan jouston. Suomessa tätä joustoa ei ole, joten vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen joustoa on yritetty hakea työehtojen heikentämisen ja ns. palkkamaltin kautta.
Se, että Suomi on kehittynyt teolliseksi ja isoja rahamääriä käsitteleväksi valtioksi vasta 70 vuoden aikajänteellä on asia, jolle emme voi mitään. Sitä eroa ei voi kuroa umpeen muuten kuin tekemällä rutosti töitä sekä fiksulla työ- ja elinkeinopolitiikalla. Mutta valuutan kautta annamme aivan tuhottomat määrät etumatkaa muille pohjoismaille täysin turhaan.
Euron kritisointi on edelleen lapsen kengissä Suomessa, vaikka aihetta olisi enemmän kuin yksi pystyy käsittelemään. Kaikista median käyttämistä ekonomisteista ei löydy yhtään, joka olisi euroa kritisoinut. Sitä pidetään hyvänä asiana joko aidosti pelkkien mielikuvien kautta tai sitten euroa kehutaan, koska sen kritisointi olisi ammatillinen itsemurha.
Ensimmäinen ja tärkein askel suomalaisen työmarkkinan tervehdyttämiseen on siis euron romahtaminen. Heti sen jälkeen pudotus tulee olemaan iso, mutta kun kasvu lähtee jälleen käyntiin, on se sitten todella rivakkaa. Siinä imussa pystytään myös kuromaan tuota muiden pohjoismaiden etumatkaa kiinni, jos kortit pelataan oikein.
https://www.talouselama.fi/uutiset/eva-palkkojen-nollakorotukset-olisivat-tyontekijoidenkin-etu-paikallisesti-voitaisiin-sopia-aiemmin-sovittua-alemmista-palkoista-esimerkiksi-silla-ehdolla-etta-tyopaikkoja-saastyy/d8de0f04-7dca-4340-a4cf-6a04c52435ab
Etsin tuota Kurrosen artkkilie EVA:n sivulta, kun löytänyt sitä soitimpa huvikseni kurroselle. Hän kertoi, että oli kirjoittanut kirjoituksen koronakriisin alussa ja sanoi mutta nythän on talous mennyt parempaan suuntaan.. Todellakin Suomi selvinnyt kriisistä hyvin verratuna muihin maihin
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007829048.html
QuoteSuomen talous on maailman vahvimpia, kun melkein kaikki maailman maat pannaan järjestykseen talouden koronakestävyyden ja -haavoittuvuuden mukaan.
Tämä käy ilmi analyysiyhtiö Oxford Economicsin vastikään laatimasta laajasta, lähes kaikki maailman maat kattavasta talousanalyysistä.
Yhtiö on arvioinut yli 160 maan altistumista koronakriisin pitkäaikaisille talousvahingoille kaikkiaan 36 eri talous- ja riskimittarin avulla.
Suomen taloudessa pitkäaikaisten koronavaurioiden riski on analyysin mukaan maailman pienimpiä – ja talouden koronakestävyys näin ollen maailman vahvimpia.
QuoteSuomi sijoittuu vain vähän Saksaa ja Norjaa heikommin huippupistein seitsemänneksi, kun vertailuryhmänä on nelisenkymmentä keskeistä kehittynyttä, kehittyvää ja nousevaa kansantaloutta täydennettynä Pohjolan ja Baltian mailla.
Kaikista analyysin 166 maasta Suomen talouden koronakestävyys on Uuden Seelannin kanssa tasapistein maailman kymmenenneksi vahvin. Esimerkiksi Ruotsi sijoittuu muutamaa sijaa Suomea heikommin.
Eli suomi on siis selvinnyt paremmin koronakriisistä kuin Ruotsi, vaikka siellä kaikki työmarkkina asiat kuullemma paljon paremmin kuin Suomessa jos kokoomuslaisilta kysyy.
Ps. kertokaapa jos löydätte sen Kurrosen alkuperäisen kirjoituksen. Ei mennyt hänen ennustuksensa ihan putkee. "Muut maat tulevat selviämään kriisistä paremmin koska paikallinen sopiminen.."
<
Lisäys: Empä löytänyt Kurrosen alkuperäistä kirjoitusta, tässä on aika hyvin siteerattu häntä:
QuoteElinkeinoelämän valtuuskunta Evan ekonomisti avaisi tuoreet työehtosopimukset heikenneen taloustilanteen vuoksi.
Ajatuspajan ekonomisti Sanna Kurrosen mukaan palkkaneuvottelut osuivat huonoon kohtaan, kun palkankorotuksista sovittiin juuri ennen talouden romahdusta koronakriisin seurauksena. Hän kirjoittaa Evan tuoreessa julkaisussa, että alkuvuonna tehtyjen sopimusten avaaminen ja palkkojen nollakorotukset olisivat myös työntekijöiden etu.
– Liian suuret palkankorotukset vauhdittavat työttömyyden kasvua, Kurronen kirjoittaa
QuoteKurrosen mukaan uhkana on, että Suomen kustannuskilpailukyky karkaa verrattuna kilpailijamaihin. Hän huomauttaa, että esimerkiksi Ruotsissa kevään palkkaneuvotteluja päätettiin lykätä koronakriisin vuoksi.
Ekonomistin mukaan paikallisen sopimisen lisääminen pitäisi ottaa osaksi hallituksen työllisyyspakettia. Kurrosen mukaan toisessa keskeisessä kilpailijamaassa Saksassa keskitetysti sovituista palkankorotuksista päätetään usein työpaikoilla toisin sopimusten avaamislausekkeiden ansiosta.
– Käytännössä paikallisesti voitaisiin sopia alemmista palkankorotuksista esimerkiksi sillä ehdolla, että työpaikkoja säästyy
Aiheeseen liittyen joka puolella jauhetaan miten Suomessa on niin jäykät työmarkkinat ja siksi työttömyys on niin korkealla. Epäilen, että tämä on vahvasti liioitteltua.
Esim. jos katsotaan maailman eniten työttömyydestä kärsiviä maita, niin joustavien työmarkkinoiden ketysmaat ovat räikeästi yliedustettuina siinä tilastossa.
https://www.globalis.fi/Tilastot/Tyoettoemyys
Eli ei johdu noiden listan kärki maiden korkea työttömyys mistään työmarkkinoista, vaan siitä yksinkertaisesta syystä ettei noissa maissa ole riittävästi työtä tarjolla.Näin se on Suomenkin kohdalla. Eikä tilastoa selitä sekään, että kehittyneet maat vääristelevät omia tyllisyystilastojaan.
Quote
Ei enää lomarahoja, viikonloppulisiä ja palkallista sairauslomaa? SAK-pomon arvio on työntekijöille karua luettavaa
Eilen klo 17:58
IL-erikoishaastattelu: SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ennustaa syksyn liittokierroksesta myrskyisää.
Jarkko Eloranta arvioi, että työnantajat pyrkivät eroon vuorolisistä, lomarahoista ja muista työntekijöiden eduista murtamalla tes-järjestelmää.
SAK:n puheenjohtaja esittää muutosta yleissitovuuden kriteereihin. "Alan edustavin työehtosopimus olisi aina yleissitova."
Pian alkavasta liittokierroksesta on tulossa myrskyisä.
X
Metsäteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry ovat viime syksynä ja tänä keväänä ilmoittaneet, että ne eivät jatkossa neuvottele jäsenyrityksilleen yleissitovia työehtosopimuksia (tes).
Eloranta vakavoituu, kun hän arvioi, mitä työnantajat tarkoittavat puhuessaan paikallisesta sopimisesta.
– Ei riitä, että mennään kohti paikallista tasoa, vaan työehdoista voitaisiin sopia suoraan yksittäisen työntekijän kanssa. Siellä on halua siihen, että yleissitovuus Suomesta poistettaisiin tai sitä radikaalisti muutettaisiin, Eloranta sanoo.
X
Eloranta pelkää, että suomalaisten työehdot romahtavat tai vähintään heikentyvät dramaattisesti, jos yleissitovuuden poistamista ajavat työnantajat saavat tahtonsa läpi.
– Yleissitovuus on taannut Suomessa työehtojen samanlaisen lähtötason kaikille työntekijöille ja yrityksille. Vaikka yritys ei kuulu työnantajaliittoon, se on joutunut noudattamaan alan työehtoja, koskevatpa ne sitten palkkoja, ylityökorvauksia tai lomarahoja.
X
Uhattuina ovat Elorannan mukaan niin lomarahat, ylityökorvaukset, vuoro- ja pyhälisät, palkalliset vanhempainvapaapäivät, palkallinen sairausloma, neljää viikkoa pidemmät alakohtaiset vuosilomat, 37,5-tuntiset työviikot ynnä muut tesseihin perustuvat työsuhteiden ehdot.
– Työaika esimerkiksi on lainsäädännössä pidempi kuin työehtosopimuksissa, pekkasia ei tunneta lainkaan, lomakorvauksia ei maksettaisi, vanhempainvapaista ei maksettaisi palkkaa ynnä muuta.
– Työehdot heikkenisivät merkittävästi nykyisestä, Eloranta arvioi.
X
Eloranta huomauttaa, että jo syksyllä 2015 niin sanotut kiky-neuvottelut alkoivat pääministeri Juha Sipilän (kesk) ja työnantajien yhteisellä esityksellä vuosityöajan vastikkeettomasta pidentämisestä 100 tunnilla.
– Eivät nämä voimakkaat vaatimukset ole mihinkään kadonneet. Ne varmasti tulevat syksyllä alkavalla liittokierroksella paikallisesti Teollisuusliiton ja Paperiliiton pöytään, Eloranta ennustaa.
Kiky-neuvotteluissa pöydällä oli vuosina 2015 ja 2016 ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuus.
Ay-liike piti silloin suurimpana torjuntavoittonaan sairauspäivän palkattomuuden estämistä, vaikka kiky-sopimus julkisen sektorin lomarahojen leikkauksineen oli palkansaajille karvasta nieltävää.
X
Eloranta arvioi, että työnantajat pyrkivät tulevaisuudessa paikallisesti eroon palkallisesta sairauslomasta.
– Pienipalkkaisilla ihmisillä ei ole varaa jäädä kotiin, vaan he koettavat raahautua töihin joka tapauksessa ja levittävät sitä tautia, on se sitten korona tai jokin muu, Eloranta murehtii.
X
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/fa55e683-7cca-4c93-9085-7742f19426f4
^Asiaan liittyen: tosikokoomuksia joiden ihanteessa nälkäiset työläiset jonottavat aamulla voileipäpalkkaisiin töihin on oikeasti aika vähän ja nekin äänestävät kokoomusta niin kauan kuin kynä kädessä pysyy. PSältä olisi minun mielestäni taktinen veto linjata äänekkäästi yleissitovuuden ym. asioiden puolesta ja antaa kokoomuksien ulista rauhassa äääärivasemmistosta. Muutama ääni menisi mutta paljon enemmän säilyisi ja tulisi.
Quote from: Mietiskeliä on 14.04.2021, 15:01:32
Eikä vassareiden nimenomaan pitäisi suojella Suomen työmarkkinoita ulkomaalaiselta halpatyövoimalta?
Pitäisi, mutta nykyinen Vasemmistoliitto on miehitetty pääasiassa vihervassareilla. Käytännössä samaa porukkaa kuin mitä vihreät. Ei niitä perinteiset vasemmistolaiset arvot kiinnosta.
ˆ Lomarahoja tai lomaltapaluurahoja - miksi niitä onkaan ikinä nimitetty - en ole koskaan ymmärtänyt.
Yritykselle henkilötyövuosi kustantaa x euroa. Tästä x-y maksetaan palkkana ja y maksetaan lomarahana.
Miksei voi maksaa x palkkana ja se on työntekijän oma häpeä, jos loman alkaessa on tili tyhjä. Miksi se pitää olla työnantajan velvollisuus palkita lomalle lähtijä?
Lomakertymätkin ovat olleet jotenkin bizarreja.... Miksei kaikilla voi olla yhtä pitkät vuosilomat? Jos aloittaa kesken vuoden, vuosilomapäiviä on x kuukaudessa. Miksi niitä pitää kerryttää varastoon? Miksi aiemmat vuoden vaikuttavat tulevien vuosien lomiin?
OIkeastaan loma-ajalta ei pitäisi maksaa palkkaa ollenkaan. Vastaavasti työssäoloajalta pitäisi maksaa sitten korkeampaa liksaa ja työntekijä voisi sitten lomailla säästöillään jos pystyy. Lomia pitämättömällä olisi näin mahdollisuus tienata enemmän kuin huilailijalla. Opettajienkin ansiot menisivät sitten uuteen laskentaan.
Nythän esim. omassa kunnassamme on ties kuinka paljon vuosisijaisia, erityisopettajia ja avustajia, joita palkataan tarpeen mukaan aina tietty määrä. Nämä näin ollen palkataan vuodeksi kerrallaan vastoin hyviä tapoja, mutta kun kunnalla ei ole varaa maksaa sijaisille kesällä palkkaa, niin nämä lomautetaan tai irtisanotaan kesäksi.
Nykyisten sopimusten puitteissakin on siis erittän helppo eriarvoistaa kausityöntekijän työn hinta ja vakituisen työntekijän työn hinta. Joskus maailmassa tämä lie ollut porkkanana pitää ihmiset samassa firmassa töissä, mutta nykyinen työmarkkinatilannei pitää huolen, että jengi ei välttämättä liiku työetujen perässä. Ja sitten HR:llä on isoissa firmoissa varaa neuvotella myös niin, että jos henkiliö siirtyy saman alan yrityksestä toiseen ja tuo asiantuntemuksen (ja ehkä kilpailijasta tietoa) mukanaan, niin tälle neuvotellaan vakituisen henkilön lomaedut heti lähtiessä.
Eli, jos työelämä menee pätkätöiden suuntaan, niin palkalliset lomat ja lomarahakertymät ovat yhtä tyhjän kanssa, kun nikkaroidaan nollasopimuksia tai leikitään lomautuksilla.
Kun yleissitovuudesta luopuminen nähdään halpatyövoiman vyörynä, voisin nostaa vasta-argumentiksi nykyisen työterveyslainsäädännön. Tällä hetkellä laki vaatii "ennaltaehkäisevän" terveydenhuollon kaikilta työntekijöiltä. Mutta esim. sairaanhoitoa se ei edellytä. Kuitenkin isoilla yrityksillä on lähes poikkeuksetta työterveyspalvelut, koska ne selkiyttävät sairaslomia, työntekijät saadaan mahdollisimman nopeasti hyvään hoitoon ja takaisin sorvin ääreen tuottamaan. Lisäksi jos työntekijä valitsisi kahdesta firmasta, kumpaan menee töihin, niin jos toisella on kattavampi työterveydenhuolto, valinta voi päätyä siihen. Olen kuullut, että jotkut firmat tarjoavat työterveyden kautta myös täyden hammashuollon, koska esim. pelkopotilas joka pitkittää hammaslääkäriin menoa ei ole kovin tuottelias.
Niillä aloilla, joilla on työvoimasta pulaa (meillähän on työvoimapula you know!?), tultaisiin jatkossakin kilpailemaan loma-, palkka- ja työterveyseduin. Vain ne alat, joilla on työvoimasta ylitarjontaa voisivat mennä siitä, missä aita on matalin.
-i-
Quote from: ikuturso on 17.05.2021, 14:45:26
ˆ Lomarahoja tai lomaltapaluurahoja - miksi niitä onkaan ikinä nimitetty - en ole koskaan ymmärtänyt.
Tuossa alla on yksi selitys lomaltapaluurahan käyttöönotosta, itse olen kuullut selityksen että se tuli käyttöön työvoimapulan vuoksi kun duunarit menivät lomalla Ruotsiin töihin eivätkä palanneet.
Quote
Metalliliitto keksi lomarahan, alkuperäiseltä nimeltään lomaltapaluurahan, 1970-luvun alussa. Ajatus oli houkutella lakkoilevia työntekijöitä takaisin töihin ja varmistaa, että työntekijät palaavat myös lomilta töihin. Lomaraha on hyvin vakiintunut suomalaiseen työelämään, vaikka ajatus töihin lomilta palaamatta jättämisestä tuntuu nykypäivänä hassulta. Monet eivät nykypäivänä edes tiedä, mikä lomarahan tausta on.
Metallialan keksintö otettiin vuoden 1971 jälkeen käyttöön monella muullakin alalla työnantajien ja työntekijäliittojen välisissä sopimuksissa.
https://duunitori.fi/tyoelama/mika-on-lomaraha
^70-luvun alussa työnantajia huolestutti se että duunarit lähti käymään lomilla Ruotsissa kaverien luona ja jäivät sinne hommiin, työvoimapulaa pukkasi.
Sairausloman palkallisuudesta ei ole syytä luopua. Pikkusen sitä voi kyllä justeerata. Itse ehdotan tällaista mallia: työnantajan ei tarvitsisi maksaa koko päivän palkkaa vaan 6 tunnin palkka sairauslomapäivästä. Tuo ei olisi työntekijälle hirveän iso menetys, mutta työnantaja säästäisi vuodessa pitkän pennin.
^Minusta tuo olisi hyvin reilua ja kohtuullista.
Ja normaali duunari kyllä ymmärtää sen, millainen taakka sairaspäivien palkanmaksu on työnantajille, sekä sen, että sairaspäiviä myös väärinkäytetään.
Firmassa käskettiin Coronaan liittyen että täytyy olla sairaslomalla jos on flunssan oireita. Pidin sairaslomaa kaksi kertaa ja siitä tuli keskustelu esimiehen (tyypistä voi lukea peräkammarissa) kanssa varhaisen välittämisen mallin mukaan, työterveyshuollossa joku virkaintoinen tippaiita soitteli omaan kännykkääni joka oli äänettömällä puhelinhäirikköjen vuoksi ja sitten se lähetti kirjeen jossa vaati keskustelua ko. varhaisen välittämisen mallin perusteella.
Se huvitti kun olin jo ottanut lopputilin ja downshifting alkanut ne työterveyshuollon tyypit häiriköivät vielä kerran jollain lakiin perustuvalla työterveystarkastuksella, kohteliaasti kerroin ettei kiinnosta.
Quote
Helsingin, Riihimäen ja Oulun veturinkuljettajilla mielenilmaus – eivät saavu perjantaina töihin
Helsingin ja Riihimäen veturinkuljettajien tiedotteen mukaan mielenilmaus on vastalause VR:n henkilöstöpolitiikalle. Veturinkuljettajien mielestä VR rikkoo voimassaolevaa työehtosopimusta ja on vierittänyt muun muassa työtehtäviä vapaa-ajalla tehtäväksi.
X
Veturinkuljettajat ilmaisevat tiedotteessa huolensa junaturvallisuudesta. Heidän mukaansa riittämättömät työajat, työvuorosuunnittelun virheet ja sovituista asioista lipsuminen vaarantavat junaturvallisuuden. Veturinkuljettajien mukaan asiasta on yritetty neuvotella tuloksetta.
https://yle.fi/uutiset/3-11941452
Quote from: Muhmutti on 17.05.2021, 19:25:59
Sairausloman palkallisuudesta ei ole syytä luopua. Pikkusen sitä voi kyllä justeerata. Itse ehdotan tällaista mallia: työnantajan ei tarvitsisi maksaa koko päivän palkkaa vaan 6 tunnin palkka sairauslomapäivästä. Tuo ei olisi työntekijälle hirveän iso menetys, mutta työnantaja säästäisi vuodessa pitkän pennin.
Ajatuksesi on oikeansuuntainen.
Lähtökohtaisesti työntekijän sairasteleminen ei ole työnantajan ongelma ellei sairastelu nimenomaan johdu työtehtävistä. Sairaslomat on kuitenkin neuvoteltu työnantajan maksettavaksi kokonaisuudessaan. Vasta viikon poissaolon jälkeen työnantajalle korvataan osa poissaolon palkasta kelan kautta.
Tämä työntekijälle täysin riskitön järjestely on johtanut siihen, että sairaslomilla kikkaillaan ja niitä käytetään lintsauksen välineenä. Räikeimmissä tapauksissa "sairastellaan" niin, että sairasloma tosiasiassa muuttuu palkalliseksi työttömyydeksi (on nähty). Ideasi lisätä työntekijän riski sairastumisesta on sen takia oikein, yksityiskohdista voi sitten keskustella mutta joku riski pitää kuitenkin olla.
Toinen työnantajaa rasittava ongelma on toistuvasti (oikeasti tai feikillä) sairastelevien aiheuttama rasite. Minusta tyypit, jotka sairastelevat toistuvasti pitäisi saada irtisanoa. Tässäkin voi aina keskustella yksityiskohdista mutta jos esimerkiksi 30% työajasta on sairaslomalla ja sairaskertoja on yli 4, niin työntekijä ei tosiasiassa ole työkelpoinen ja pitäisi voida irtisanoa työnantajan toimesta.
Nuorten naisten työllistyminen pitäisi vastavuoroisesti edistää siirtämällä raskauden kustannukset kokonaan valtiolle. Tällä hetkellä yksi raskaus maksaa tuhansia euroja työnantajalle riippuen tulevan äidin palkasta sekä muista oheiskustannuksista. Tämä on erityisesti ongelma naisvaltaisten alojen pienyrittäjille.
Olen useasti kuullut miten juuri naisyrittäjät valittavat raskauden helvetinmoisia kustannuksia. Eräskin puolituttu naisyrittäjä päätyi maksamaan usean vuoden ajan yhden ylimääräisen vuosipalkan sen takia, että nuoret naisduunarit olivat vuorotellen raskaana ja hankkivat lapset peräkkäin. Kun pennut oli hankittu, mentiin toiseen firmaan ja hän joutui rekrytoimaan jälleen uuden lisääntymisvaiheessa olevan naikkosen. Lopulta hän päätti irtisanoa kaikki ja ryhtyä yksinyrittäjäksi. Ylipäätään yksityisellä sektorilla seurusteleva alle 40-vuotias nainen on pommi juuri raskausriskin takia. Niitä ei mielellään oteta hommiin ellei kyse ole vuokratyöläisestä, josta pääsee eroon heti.
Mielestäni pitkään poissa olevat eivät myöskään saisi panttaa työpaikkoja itselleen vaan heidät pitäisi voida irtisanoa. Julkisella sektorilla on esim. ongelmana se, että jotkut naiset ovat lastenhankintapuuhien takia poissa monta vuotta. Tämä on johtanut määräaikaisuusongelmaan, jossa tuuraajia ei voi ottaa pysyvään työsuhteeseen koska pitää olla valmius ottaa äitiyslomalainen takaisin. Jos äitiyslomalainen ei tulekaan takaisin sovittuna aikana vaan hankkii toisen lapsen, joudutaan tekemään uusi määräaikaisuus. Tämä määräaikaisuusongelma voitaisiin korjaa siten, että jos on esim. yli vuoden poissa duunista, niin työnantaja voisi irtisanoa työsuhteen yksipuolisesti.
Tällaiset uudistukset alentaisivat ilman muuta palkkaamiskynnystä ja lisäisi myös pysyvien työsuhteiden määrää vuokratyösuhteiden kustannuksella.
Quote from: Totti on 20.05.2021, 18:41:24
Quote from: Muhmutti on 17.05.2021, 19:25:59
Sairausloman palkallisuudesta ei ole syytä luopua. Pikkusen sitä voi kyllä justeerata. Itse ehdotan tällaista mallia: työnantajan ei tarvitsisi maksaa koko päivän palkkaa vaan 6 tunnin palkka sairauslomapäivästä. Tuo ei olisi työntekijälle hirveän iso menetys, mutta työnantaja säästäisi vuodessa pitkän pennin.
Ajatuksesi on oikeansuuntainen.
.....
Olen useasti kuullut miten juuri naisyrittäjät valittavat raskauden helvetinmoisia kustannuksia. Eräskin puolituttu naisyrittäjä päätyi maksamaan usean vuoden ajan yhden ylimääräisen vuosipalkan sen takia, että nuoret naisduunarit olivat vuorotellen raskaana ja hankkivat lapset peräkkäin. Kun pennut oli hankittu, mentiin toiseen firmaan ja hän joutui rekrytoimaan jälleen uuden lisääntymisvaiheessa olevan naikkosen. Lopulta hän päätti irtisanoa kaikki ja ryhtyä yksinyrittäjäksi. Ylipäätään yksityisellä sektorilla seurusteleva alle 40-vuotias nainen on pommi juuri raskausriskin takia. Niitä ei mielellään oteta hommiin ellei kyse ole vuokratyöläisestä, josta pääsee eroon heti.
Ookoo. Eli duunarin selkänahasta tämäkin asia hoidettava?
Saako kysyä, miksi se
Ruotsin malli ei tässä asiassa kelpaa?
Ruotsin malli näyttää kyllä kelpaavan Suomen työmarkkinoille aina kun sillä päästään huonontamaan joku asia. Kuten esim tämän ketjun alussa väitetty työehtosopimusten yleissitovuus. Aivan totta, Ruotsissa se ei ole lakiin nakutettu, mutta hoidettu muuten.
Mutta hey. Ruotsissapa valde maksaa nuo raskausajan kustannukset samoin kuin lapsen sairastamisen vuoksi tapahtuvat poissaolot. Ruotsissa pienyrittäjlle ei tule tuota riskiä. Miksi Ruotsin malli ei tällä kertaa kelpaa? Liian hyvä duunarille vai?
Quote from: Ajatolloh on 20.05.2021, 20:08:16
Quote from: Totti on 20.05.2021, 18:41:24
Ajatuksesi on oikeansuuntainen.
Ookoo. Eli duunarin selkänahasta tämäkin asia hoidettava?
Niin se kyllä on. Suomen hankala ja kroonisesti heikko työtilanne johtuu siitä, että työntekijöistä on tehty liian suuri rasite työnantajalle. Se on vain kylmä tosiasia.
Yrityksillä on muutama vaihtoehto pyörittää toimintansa:
1. Oman työvoiman palkkaaminen.
2. Vuokratyövoiman käyttö.
3. Tehostaminen automatiikalla / asiakkaiden itsepalvelulla.
4. Liiketoiminnan pitäminen niin pienenä, että yrittäjä voi itse hoitaa sen.
Työntekijän näkökulmasta vaihtoehto 1. on paras, mutta se on samalla riskialttein vaihtoehto työnantajalle nykylainsäädännön puitteissa, jonka takia työnantajat reagoivat vaihtoehdoilla 2-4, jotka kaikki ovat huonoja työntekijälle. Vasemmistovetoinen AY-liike reagoi tähän pakottamalla yrityksiä pitämään ihmisiä töissä lisäämällä niiden rasittavuutta yhä uusilla säännöillä ja vaatimuksilla. Lopputulos on työmarkkinat, joilla duunin löytäminen on vaikeaa samalla kun työnantajat ehkä haluaisivat palkkaa.
QuoteSaako kysyä, miksi se Ruotsin malli ei tässä asiassa kelpaa?
Ja mikähän se mahtaisi konkreettisesti olla?
Epäilen että palkansaajille, olivatpa he toimihenkilöitä tai duunareita on luvassa kylmää kyytiä.
Quote
X
Riku Aalto kertoo, että Teknologiateollisuus esitti ennen maaliskuista ilmoitustaan uhkauksen Teollisuusliitolle.
Aallon mukaan Teknologiateollisuus esitti, että "jos luovutte yleiskorotuksesta ja työnantaja voi ohittaa luottamusmiehen paikallisessa sopimisessa kaikilta osin, voimme harkita sitä, että jatkamme sopimusten tekemistä Teollisuusliiton kanssa".
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto vastaa Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helteen Iltalehdelle antamaan haastatteluun.
Helle kertoi IL:ssä, että työnantajat haluavat jatkossa sopia työehdoista paikallisesti muun muassa siksi, että yritykset haluavat pienentää kaikille maksettavia tes-palkankorotuksia ja tuoda niiden tilalle työntekijän tuottavuuden mukaan maksettavia palkankorotuksia. Tasapäistävä palkkapolitiikka ei Helteen mukaan palvele yritysten tavoitteita.
X
Riku Aalto kertoo, että Teknologiateollisuus esitti ennen maaliskuista ilmoitustaan uhkauksen Teollisuusliitolle.
– Viime maaliskuussa Teknologiateollisuus teki esityksen Teollisuusliitolle: 'Jos luovutte yleiskorotuksesta ja työnantaja voi ohittaa luottamusmiehen paikallisessa sopimisessa kaikilta osin, voimme harkita sitä, että jatkamme sopimusten tekemistä Teollisuusliiton kanssa.' Toki vielä niin, että jokaisen työntekijän pitää päästä osallistumaan luottamusmiehen valintaan riippumatta siitä, onko hän järjestäytynyt vai ei, Aalto kirjoittaa.
Teollisuuden palkansaajajohtaja kertoo esittäneensä työnantajille kysymyksen.
– Kun kysyimme Teknon edustajilta, voiko sellainen yritys, joka ei ole Teknon jäsen, osallistua Teknon hallituksen tai työvaliokunnan valintaan, vastaus oli jyrkkä ei. Mutta työntekijöiden osalta pitäisi siis herrojen ja rouvien mielestä soveltaa eri sääntöjä!
– Teknologiateollisuuden keskiviikkoinen ulostulo Iltalehdessä vielä vahvisti aiemmin ilmoitetun. Teknologiateollisuus sanoo samaan aikaan, ettei se ole heikentämässä mitään, ja heti perään, että työnantajat haluavat maksaa palkankorotuksia vain osalle henkilöstöä. Ja tämä siis ilman sopimista, Aalto kritisoi.
X
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d51d3287-8aad-4e3a-bf1a-4c767d276feb
Quote from: Totti on 21.05.2021, 09:36:08
QuoteSaako kysyä, miksi se Ruotsin malli ei tässä asiassa kelpaa?
Ja mikähän se mahtaisi konkreettisesti olla?
Kohdasta, mistä lainasit tuon virkkeeni, kertoi sen edeltävässä lauseessa:
QuoteRuotsissapa valde maksaa nuo raskausajan kustannukset samoin kuin lapsen sairastamisen vuoksi tapahtuvat poissaolot. Ruotsissa pienyrittäjlle ei tule tuota riskiä. Miksi Ruotsin malli ei tällä kertaa kelpaa?
Postasin koko jutun koska olen JHL:n jäsen.
Quote
JHL kolmen päivän lakkoon Destiassa: Yhtiö aikoo lohkaista työntekijöiden tuloista pois peräti 10 prosenttia
Julkaistu 7.6.2021 klo 15:00
Infra-alan menestyvä suuryritys Destia aikoo polkea palkkoja ja vaihtaa halvempaan työehtosopimukseen. Muutos maksaa työntekijöille vähintään satoja euroja vuodessa. Ammattiliitto JHL ryhtyy lakkoon, jolla se vastustaa työehtojen jyräämistä. Koko yhtiön työntekijät ovat lakossa 8.–10. kesäkuuta.
Miljoonavoittoja tahkoava Destia aikoo vaihtaa nykyisen työehtosopimuksen uuteen ja halvempaan. Kikkailun maksajiksi joutuvat yhtiön työntekijät. Heidän vuosiansiostaan katoaa satoja tai jopa tuhat euroja. Palkka-ale koskee yhteensä noin 1 000:ta henkeä.
Tällä hetkellä Destia noudattaa Paltan ja JHL:n välistä sopimusta. Destia aikoo liittyä infra-alan tesiin, jonka osapuolina ovat Rakennusteollisuus ja Rakennusliitto. Muutos tulee voimaan alkuvuodesta 2022.
Destian omistamassa Oulun Energia Urakoinnissa palkkapoljenta on vielä tylympää. Nykyään yrityksessä noudatetaan energia- ja ICT-alan työehtosopimusta.
– Vuosiansiosta katoaa jopa 10 prosentin siivu. Destian johto ajaa työehdot lyttyyn tiejyrällä, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine summaa.
JHL vaatii, että Destia luopuu halpamaisesta aikeestaan ja pysyy nykyisessä työehtosopimuksessa. Ammattiliitto on ollut toistuvasti yhteydessä yhtiöön, jotta asia saataisiin ratkaistua neuvottelemalla. Destian johto ei edes vastaa yhteydenottoihin. JHL:n ainoa keino työehtojen puolustamiseen on lakko.
JHL julistaa Destian ja Oulun Energia Urakoinnin työt lakkoon 8.–10. kesäkuuta. Työtaistelu alkaa tiistaina 8.6. kello 00:00 ja päättyy torstaina 10.6. kello 23:59. Muiden liittojen työntekijät eivät tee lakonalaista työtä.
Lakko pysäyttää muun muassa Destian tietyömaat ja keskeyttää teiden kunnossapidon. Lakko voi aiheuttaa ruuhkia maanteille. Lakko aiheuttaa myös myöhästymisiä junaliikenteeseen, koska Destia Railin työntekijät ovat lakossa mukana.
Taloudellisesti sopimusmuutokselle ei ole tarvetta. Destia-konserni hamusi viime vuonna voittoa liki 11 miljoonaa. Osa yhtiön tuloista maksetaan suoraan veronmaksajien kukkarosta. Yhtiö urakoi muun muassa Helsingin Hämeentien jättiremontin ja parhaillaan Destia tekee tunnelia Helsingin päärautatieaseman ali. Töiden kustannusarvio on yhteensä 40 miljoonaa euroa.
– Voiton maksimointi palkkoja polkemalla on epäreilua ja sopimusshoppailu rikkoo räikeästi yhtiön arvoja. Verkkosivuillaan Destia väittää kunnioittavansa sitä sitovia työehtosopimuksia. Todellisuudessa yhtiön kunnioittaa vain jättimäistä tulostaan, Niemi-Laine sivaltaa.
Lisätiedot
Puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine 040 702 4772
Sopimusasiantuntija Jussi Päiviö 040 578 5916
https://www.jhl.fi/2021/06/07/jhl-kolmen-paivan-lakkoon-destiassa-yhtio-aikoo-lohkaista-tyontekijoiden-tuloista-pois-perati-10-prosenttia/
Harkimo ottaa kantaa paikalliseen sopimiseen
[tweet]1409740903980453888[/tweet]
-i-
Quote from: ikuturso on 29.06.2021, 14:42:48
Harkimo ottaa kantaa paikalliseen sopimiseen
[tweet]1409740903980453888[/tweet]
-i-
Käytin edellisen tähän ketjuun postaamani viestin jälkeen n. neljä päivää tarkastellessa väitteiden paikkaansa pitävyyttä ynnä muuta, ja totesin että tässä ketjussa vallitsee epäsuhta. Ei voi olla niin, että että kuka tahansa voi repiä perseestään minkälaisia argumentteja hyvänsä, ja sitten se lähteiden puutteesta johtuva debunkkaaminen jäisi minulle. Tästä syystä tämä ei ole rakentava ketju.
Esim. tässä yhteydessä olisi rakentavaa muistaa mainita valtion tuet, lainan takaukset, sekä osakeantiin osallistumiset.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/3f2966ab-59b1-48fe-b3a6-13f81f8895db (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/3f2966ab-59b1-48fe-b3a6-13f81f8895db)
Jos ties kuinka monta sataa miljoonaa verorahoja saavan firman on silti kyykytettävä työntekijää, jotain on todellakin pielessä.
edit:
Quote
Viime keväänä valtio tuki Finnairia osallistumalla omistuksensa suhteessa yhtiön järjestämään osakeantiin sekä myöntämällä 90 prosentin takauksen yhtiön ottamalle työeläkelainalle. Osakeantiin upposi 285 miljoonaa euroa. Laintakaus oli 540 miljoonan euroa.
edit2: En välttämättä tarkoittanut ikuturso nimenomaisesti sinua tuossa rantissa, sillä en muista enää ketkä katsoivat oikeudekseen mennä siitä missä aita on matalin.
edit3: Oikeastaan varsinainen syy ketjuun eksymiseen on follari toisaalta, jäsen
@Mikke70 innoittamana.
Quote from: Mikke70
Ollaan jo hyvin paljon ohi aiheesta, mutta omasta puolestani pidän työnantajastani hyvin paljon ja teen töitä firman eteen sen mukaisesti. Ylitöistä (teen omasta halustani) saan korvauksen tunti tunnista liukumana tai rahana. En ole koskaan ymmärtänyt, miksi ylityöt pitäisi korvata prosentein. Mitä taas tulee johtamiseen, niin olet juurikin oikeassa. Paras johtaja on harvemmin se "älykkäin". Youtubesta voi katsoa Heikki Kinnusen pätkän Saarna päälliköstä. Se kuvaa hyvin nykyhallitustamme.
Ihmettelyysi löytyy varmasti useampikin eri tarkastelutapa, mutta itse miellän asian seuraavasti.
Palkka on rahallinen vastike työstä, ja niin vastike kuin työnkin määrä perustuu sopimukseen. Mikäli haluaa enemmän, tarvitsee maksaa enemmän.
Ihmetteletkö muuten viivästyskorkoja ollenkaan?
Äänestäkää jatkossakin SDP ja Vasemmistoliiton huijareita niin saatte lisää kylmää kyytiä.
Quote
X
Teknologiateollisuus ei enää neuvottele liittomme kanssa työehtosopimuksista. Sen sijaan he ovat perustaneet uuden yhdistyksen, jonka on tarkoitus hoitaa asia. Homman tekee vaikeaksi siihen liittyvien yritysten lukumäärä. Yleissitovien työehtopimusten edellytys on, että uuteen yhdistykseen liittyisi 50% alan yrityksistä(noin 1500 yritystä). Alle 50%:n jäädessään ei tule yleissitovia työehtosopimuksia. Paikallista sopparia pukkaa silloin. Liittomme on luvannut neuvotella meille paikallisen sopimuksen tähän asetelmaan jouduttaessa. Mitä tapahtuu, jos emme saa työehtosopimusta aikaiseksi? Vuosiansioita uhkaa raju pudotus. Päiväduunissa ansiomme laskisi noi 5000€, kaksivuorossa 7000€, kolmessa vuorossa 11000€.
X
jos ei sopparia synny. Tämä tarkoittaa rajuja "myrskyjä" muuallakin kuin meidän vallankumoushallissa.
X
https://www.metalli41.fi/uutiset.html?196659
Quote
X
Helsingin telakan pääluottamusmies Ilpo Haaja sentään heiluttaa puhujalavalla sosialismin punaista lippua.
– Olisi hienoa, jos uskaltaisimme edes kerran sanoa tässä salissa sanan sosialismi. Hyvät toverit, sosialistisempi vasemmistoliitto! Haaja päätti puheenvuoroonsa huudahdukseen.
Haaja arvelee tietävänsä, miksi sosialismia ei hellitä kohta kolmikymppisessä vasemmistopuolueessa.
– Se voi tietysti johtua siitä, että itänaapurissa oli kokeilu, joka ei mennyt hyvin.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/027168a3-9b28-4677-a3ad-99b953207e0b
Quote
Kuntapäättäjillä iso rooli työllisyydessä – Ilpo Haaja: Työpaikkoja syntyy keksimällä
X
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4430245-kuntapaattajilla-iso-rooli-tyollisyydessa-ilpo-haaja-tyopaikkoja-syntyy-keksimalla
https://vaalikone.yle.fi/eduskuntavaali2019/1/ehdokkaat/1715?lang=fi-FI
Quote
X
Lentoyhtiö Finnair kertoi heinäkuun alussa aloittavansa lentoja Tukholmasta useisiin kaukokohteisiin. Tukholmasta lennetään Finnairin koneilla, lentäjinä toimivat Finnairin lentäjät, mutta matkustamohenkilöstö palkataan Finnairin kumppanin Airpron kautta.
Finnairin päätös on herättänyt närää työntekijäliitto AKT:ssa. Finnairin lomautettuna olevat stuertit ja lentoemännät joutuvat hakemaan "paikkaansa" Airpron kautta, huonommalla työehtosopimuksella, kertoo AKT:n palkkasihteeri Johanna Tuomaala.
– Finnair pakottaa osittain lomautetut työntekijät tulemaan töihin huonommalla työehtosopimuksella. Airprolla on myös omiakin työntekijöitä. Eikö työtä pitäisi tarjota Finnairin omalle henkilöstölle, joka on kohta ollut 1,5 vuotta lomautettuna? Tuomaala ihmettelee.
Palkka ja lepoajat
Finnairin mukaan heillä oli tavoitteenaan lentää kyseiset lennot omalla matkustamopalveluhenkilöstöllään, mutta koska AKT hylkäsi matkustamohenkilöstöä koskeneen ehdotuksen sopia määräaikaista joustoista paikallisesti, ei näin voitu tehdä.
AKT:n Tuomaala kertoo, että liitto ei ole hylännyt mitään paikallisia sopimuksia. Tuomaalan mukaan Finnair haki joustoa työehtosopimuksen kohtiin, jotka eivät olleet paikallisesti sovittavissa. Kohdat koskivat palkkamääreitä ja lepoaikoja.
– Paltan ja AKT:n välissä neuvotteluissa yritimme saada heidän ehdotukseensa pykälän, että kyseisiä kohtia ei sitten nostettaisi esiin työehtosopimusneuvotteluissa loppuvuonna, mutta Finnair ei suostunut siihen, kertoo Tuomaala.
Tuomaala kertoo, että AKT:n ja Paltan välillä solmitussa työehtosopimuksessa on sovittu, että alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alan yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.
X
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/45bfabfe-49d7-4065-967c-1b6840f4965a
Quote
X
Tytti Johanna Tuppurainen (s. 18. helmikuuta 1976 Oulu) on suomalainen SDP:n kansanedustaja Oulun vaalipiiristä ja Suomen nykyinen Eurooppa- ja omistajaohjausministeri.
X
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tytti_Tuppurainen (https://fi.wikipedia.org/wiki/Tytti_Tuppurainen)
Sitä saa mitä tilaa.
Quote
X
Vantaa päätti viime vuoden lopulla myydä tulkkausalan palveluja tuottaneen konserniyhtiönsä A-tulkkauksen toiselle alan toimijalle eli Túlkalle.
Kaupan ehtona oli suorahankintapäätös, jonka mukaan Helsinki, Hus, Kerava ja Vantaa ostavat tulkkipalvelut Túlkalta ennen niiden kilpailuttamista.
Markkinaoikeus kumosi suorahankintapäätöksen ja asetti uhkasakot Helsingille, Vantaalle, Keravalle ja Husille.
Kaupan myötä tulkit kertoivat työehtojensa heikentyneen selvästi.
Ammattitulkit ovat seuranneet hämmentyneinä ja huolestuneina, mitä seurauksia on viime vuonna tehdystä päätöksestä myydä Vantaan tytäryhtiö A-Tulkkaus Oy yksityiselle Túlka Oy:lle. Tilanne sai uuden käänteen kesäkuun lopulla, kun markkinaoikeus katsoi kauppaan liittyvät suorahankinnat lainvastaisiksi.
Kauppa herätti närää tulkkien keskuudessa jo tuoreeltaan. Osa A-tulkkaukselle töitä tehneistä tulkeista kertoi pelkäävänsä tulkkausten luotettavuuden laskevan, koska Túlka käyttää ammattitulkkien ohella myös maahanmuuttajia niin sanotusti vertaistulkkeina.
– Tulkin ammattinimike on suojaamaton, ja työtä voi tehdä kuka tahansa, pitkään tulkkina työskennellyt ja useita koulutuksia hankkinut henkilö kertoo.
X
Ammatikseen tulkin työtä tekevien huolta on herättänyt myös ansioiden lasku A-tulkkauksen kaupan myötä. Tulkit eivät ole saaneet lainkaan korvausta ajasta, jonka he ovat käyttäneet tulkkauksen valmistautumiseen. Maksu on annettu jopa vain niistä minuuteista, joiden ajan tulkkaus on tehty.
– Jos tällainen tapaus sattuisi vaikkapa paperiteollisuudessa, että sadat työntekijät putoaisivat sanelupolitiikalla huonommalle työsopimukselle, pääministerikin reagoisi. Mutta kun kyse on pienipalkkaisesta tulkkauksesta ja naisvaltaisesta alasta, eivät poliitikot ole juurikaan kiinnostuneita, tulkki sanoo kitkerästi.
Hän on huolissaan esimerkiksi tulkin apua tarvitsevien oikeusturvasta ja terveydestä, jos tulkki ei osaakaan tuoda asioita oikein esiin vaikkapa Kelassa tai sairaalassa. Myöskään asioiden salapitovelvollisuus ei hänen tietojensa mukaan ole lainkaan selvä kaikille tulkin tehtäviä hoitaneille. Túlkan tulkit eivät tee oikeustulkkausta.
Tulkki on myös huolissaan ammattinsa arvostuksen laskusta viime vuosien aikana.
– Tämä on muuttunut valtavasti. Aiemmin tämä oli koulutettujen naisten akateeminen ammatti, mutta viime vuosina on tullut suurten maahanmuuttajakielten tulkkeja, joilla kaikilla ei ole koulutusta. Palkkoja poljetaan, ja tämä on nykyisin ihan verrattavissa ruokalähettialaan, tulkki vertaa.
X
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e71c1b12-86bc-4d46-9931-5c80cb8c2944 (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e71c1b12-86bc-4d46-9931-5c80cb8c2944)
Quote
Tulkki on myös huolissaan ammattinsa arvostuksen laskusta viime vuosien aikana.
– Tämä on muuttunut valtavasti. Aiemmin tämä oli koulutettujen naisten akateeminen ammatti, mutta viime vuosina on tullut suurten maahanmuuttajakielten tulkkeja, joilla kaikilla ei ole koulutusta. Palkkoja poljetaan, ja tämä on nykyisin ihan verrattavissa ruokalähettialaan, tulkki vertaa.
Männä vuosina tulkit ovat laulaneet ja tanssineet sen puolesta, että saataisiin lisää mamuja.
Tulkit tänään:
Ne vie meidän duunit! :flowerhat:
Maatalouslomittajat, puutarhatyöntekijät, siivoojat, bussikuskit, lehdenjakajat, raksaduunarit, telakkaduunarit, taksikuskit, tulkit. Mikä duuni / ala mahtaa olla seuraavana vuorossa?
Akateemiset naiset ehkä kuvittelivat olevansa turvassa halpatyövoimalta?
Quote from: Golimar on 28.07.2021, 12:25:06
Quote
X
– Finnair pakottaa osittain lomautetut työntekijät tulemaan töihin huonommalla työehtosopimuksella. Airprolla on myös omiakin työntekijöitä. Eikö työtä pitäisi tarjota Finnairin omalle henkilöstölle, joka on kohta ollut 1,5 vuotta lomautettuna? Tuomaala ihmettelee.
Palkka ja lepoajat
Finnairin mukaan heillä oli tavoitteenaan lentää kyseiset lennot omalla matkustamopalveluhenkilöstöllään, mutta koska AKT hylkäsi matkustamohenkilöstöä koskeneen ehdotuksen sopia määräaikaista joustoista paikallisesti, ei näin voitu tehdä.
AKT:n Tuomaala kertoo, että liitto ei ole hylännyt mitään paikallisia sopimuksia. Tuomaalan mukaan Finnair haki joustoa työehtosopimuksen kohtiin, jotka eivät olleet paikallisesti sovittavissa. Kohdat koskivat palkkamääreitä ja lepoaikoja.
X
Finnair: Liitto ei suostu paikalliseen sopimiseen
AKT: Kyllähän me, kunhan mennään yleissitovan työehtosopimuksen mukaan
:facepalm:
Nyt en ota kantaa asioiden paremmuuteen vaan aitaan ja sen seipäisiin.
Paikallista sopimista tarjotaan vaihtoehdoksi sitoville työehtosopimuksille tilanteissa, missä tarvitaan joustoa.
Liitto suostuu paikalliseen sopimiseen, kunhan se noudattaa sitovaa työehtosopimusta.
:facepalm:
Voidaanhan ne sopimukset kiertää sitten ulkoistamalla kaikki työllistäminen ja tempputyöllistää. Jos se on sitä, mitä liitto haluaa.
-i-
Quote from: Tavan on 01.08.2021, 17:31:46
Akateemiset naiset ehkä kuvittelivat olevansa turvassa halpatyövoimalta?
Aika moni heistä on. Valtion ja kuntien virat, joissa vaaditaan akateemista loppututkintoa, on viimeinen paikka, minne kehitysmaalainen halpuutus kohdistuu. Tokkopa kohdistuu koskaan.
^Jakkumammat, mamut ja broilerit ovat pian ainoat joilla on duunia tässä maassa.
Quote from: Tavan on 01.08.2021, 18:02:46
^Jakkumammat, mamut ja broilerit ovat pian ainoat joilla on duunia tässä maassa.
Ja tuon voittavan konseptin rahoituksen hoitaa EKP:n setelipainokone. ;D
Ei asiassa ole mitään tekemistä sen kanssa onko nainen. Yhtä lailla työnantajat pyrkivät sortamaan miehiä. Keskimääräisesti naiset ovat paljon paremmassa asemassa itseasiassa, koska miehiä on enemmän yksityisellä sektorilla.
Naiskortin vetäisy tappaa kaiken sympatian tulkkeja kohtaan.
Tämä ei liity ketjun aiheeseen kuin etäisesti, mutta kun täällä on aiemminkin ollut yleistä työmarkkinoihin liittyvää keskustelua, kirjoitan jatkeeksi.
Töitä tehdessäni törmäsin mielenkiintoiseen kohtaan tuloverolaissa (https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921535).
Quote from: Tuloverolaki, 22 §
Yleishyödyllinen yhteisö
Yhteisö on yleishyödyllinen, jos
1) se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä;
2) sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin;
3) se ei tuota toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä.
Yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää [...] työmarkkinajärjestöä [...]
Koska työmarkkinajärjestöjen poliittisista jatkeista jokin on aina ollut hallituksessa, ne ovat voineet tunkea lainsäädäntöön kaikenlaista vilunkia, josta on hyötyä työmarkkinajärjestöille. Työmarkkinajärjestöä
voidaan pitää yleishyödyllisenä, vaikka kriteerien täyttyminen on parhaimmillaankin kyseenalaista.
Toimivatko ne "yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi"? Työnantajajärjestöistä luulisi olevan haittaa työntekijöille ja ammattiyhdistyksistä työnantajille. Edistääkö toiminta yleistä hyvää, jos se tuottaa joillekuille etua toisten kustannuksella?
Niiden toiminta nimenomaan "kohdistuu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin": työnantajajärjestöjen toiminta kohdistuu yksinomaan työntajiin ja ammattiyhdistysten työntekijöihin.
Ne "tuottavat toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua". Työnantajajärjestöt pyrkivät siihen, että työnantajat saavat suurempaa osinkoa ja voitto-osuutta, ja ammattiyhdistykset siihen, että työntekijät saavat kohtuullista suurempaa palkkaa (sillä kohtuullisen palkan voi määritellä olevan se, miksi palkkataso avoimilla, kysynnän ja tarjonnan lakia noudattavilla työmarkkinoilla asettuisi) tai muuna hyvityksenä (ammattiyhdistysten jäsenet saavat ansiosidonnaisen työttömyysturvan, josta veronmaksaja kuitenkin maksaa yli 90 prosenttia). Lisäksi näillä järjestöillä on palkkalistoillaan työntekijöitä, joiden elinkeino on suoraan riippuvainen järjestöjen toiminnasta. Työmarkkinajohtajat ovat tietääkseni todella kovapalkkaisia.
Valtiontalouden kroonisen alijäämän aikana pitäisi kääntää kaikki kivet, jotta valtion tulokertymä kasvaisi. Kaiken aikaa Suomessa on upporikkaita järjestöjä, jotka eivät maksa omistuksiensa tuottamista tuloista veroja, ja vain sen takia, että tuloverolaki on niiden kohdalla ristiriidassa itsensä kanssa. Työmarkkinajärjestön poistaminen yleishyödyllisten yhteisöjen listasta toisi valtiolle runsaat lisätulot. Asiasta ei edes olisi haittaa kenellekään muulle kuin joukolle vallanhimoisia hillotolppalaisia, jotka ovat yleishyödyllisyyden naamion takana rakentaneet valtakeskittymän, joka kilpailee demokratiaa edustavan eduskunnan kanssa ja usein onnistuukin ampumaan alas vastustamiaan asioita.
Quote
X
UPM on Paperiliiton mukaan asettanut ehdot sille, miten yhtiö aikoo toimia, jos liiketoimintakohtaisia sopimuksia ei saada aikaan. Paperiliitto kertoo omassa tiedotteessaan pitävänsä UPM:n asettamia ehtoja uhkailuna. Paperiliiton laskelmien mukaan yhtiön ehtojen mukaiset muutokset pudottaisivat keskimääräistä palkkaa vähintään kolmanneksen.
"Rajut heikennykset työehtoihin eivät yllätä. Nämä samat tavoitteet UPM olisi esittänyt Paperiliitolle, jos olisimme aloittaneet UPM:n vaatimalla tavalla liiketoimintakohtaiset neuvottelut. Edelleen Paperiliiton lähtökohtana on yhtiökohtainen sopimus", sanoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala tiedotteessa.
Metsäteollisuus ilmoitti lokakuussa historiallisesti irrottautuvansa valtakunnallisesta työehtosopimustoiminnasta.
X
https://www.hs.fi/talous/art-2000008230519.html (https://www.hs.fi/talous/art-2000008230519.html)
https://www.upm.com/fi/tietoa-meista/medialle/tiedotteet/2021/08/upm-pyrkii-uudenlaiseen-osallistavampaan-sopimiseen-paperiliiton-ja-luottamusmiesten-kanssa/ (https://www.upm.com/fi/tietoa-meista/medialle/tiedotteet/2021/08/upm-pyrkii-uudenlaiseen-osallistavampaan-sopimiseen-paperiliiton-ja-luottamusmiesten-kanssa/)
https://www.paperiliitto.fi/tiedotus/ajankohtaista/paperiliitto-upm-vaarantaa-koko-neuvottelukierroksen.html (https://www.paperiliitto.fi/tiedotus/ajankohtaista/paperiliitto-upm-vaarantaa-koko-neuvottelukierroksen.html)
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f5481395-2cc0-44d8-97ce-5a0c41bcaf22
QuotePaperiliiton Vanhala metsäjätti UPM:stä: "Sitten on yhtiö, joka haluaa purkaa koko luottamusmiesjärjestelmän"
Iltalehti kysyi seminaarissa Vanhalalta tarkennusta siitä, miten UPM hänen mukaansa haluaa purkaa luottamusmiesjärjestelmän.
– He ovat käyneet tiedotustilaisuudet läpi näissä yksiköissä – ei nyt ihan kaikissa vielä mutta melkein kaikissa – jossa he ilmoittavat, että nykyinen luottamusmiesjärjestelmä puretaan ja sen tilalle sitten saa valita luottamushenkilön, Vanhala sanoi.
UPM on sanonut, että "työn järjestämisestä ja sujuvuudesta, työajasta ja palkasta sekä osaamisen kehittämisestä yhtiö haluaa neuvotella ja sopia Paperiliiton ja henkilöstön edustajien kanssa liiketoiminnoittain."
Paperiliitto on ilmoittanut, että UPM:n luottamusmiehet eivät voi osallistua työehtoneuvotteluihin vaan neuvottelut käydään liiton toimiston ja hallinnon edustajien kanssa.
UPM pitää liiketoimintojen ja niiden henkilöstön kannalta ehdottoman tärkeänä, että UPM:n henkilöstön ääni kuuluu suoraan heitä koskevissa työehtoneuvotteluissa.
UPM:n mukaan uusi neuvottelukokoonpano osallistaisi aikaisempaa huomattavasti laajemman joukon ihmisiä neuvotteluihin: niihin osallistuisi myös liiketoimintajohtoa ja paikallisia luottamusmiehiä, mikä toisi yhtiön mukaan keskusteluihin kaivattua liiketoiminnan ja tehdasarjen ymmärrystä.
Tavoitetila on työntää henkilöstön silmät ja korvat täyteen propagandaa. Tämän jälkeen vielä maksimaalisesti hyödynnetään se, että työnantajan puolelta neuvottelijat ovat ammattilaisia, kun taas työntekijän puolella ei ole neuvotteluosaamista. Mikäli uusi "luottamus"henkilö ei olekaan tarpeeksi paljon firman mies potkaistaan pihalle ja valitaan yritykselle parempi tilalle.
^Hulluinta on, että tuo yrityksessä valittava luottamushenkilö - joka siis edustaa henkilöstöä "täysin oikeuksin" eli samaan tapaan kuin luottamusmies TES-järjestelmässä - voi olla vaikka yrityksen johtoon kuuluva henkilö.
Esim. irtisanomislistat on tyypillisesti hyväksytetty YT-neuvotteluissa AY-liikkeen kanssa, jotta ei tule turhia käräjiä.
Nyt työantaja voi itse kuitata ne luottamushenkilön avulla...
Hienoa Suomea ollaan rakentamassa.
Quote from: JoKaGO on 30.06.2023, 16:47:01
Quote from: Penan kaveri Eki on 27.06.2023, 20:25:18
Valitettavasti KT-tietokeskuksen häiskät sai kyhättyä kasaan IT-alalle tessin, josta tuli alalle eka yleissitova ja oltais jouduttu maksamaan 100% palkkaa myös varoajasta, kun kaverit goisaa himassaan. Vituttaa, edelleen.
Saamattomuutta :facepalm:
Mikään laki ei velvoita maksamaan mitään lisiä varallaolotunneista, päinvastoin, ainoastaan 50% normipalkasta, eli goisaajalle maksetaan kahden tunnin goisaamisesta yhden tunnin palkka, ilman mitään lisiä.
Mutta jälleen, ilmeisesti niitä resursseja ei saatu silloin liikkeelle, jotka olisivat olleet tuplapalkan arvoisia kuin maksamalla heille tuplapalkkaa "goisaamisesta" eli varallaolosta. Mutta ei se ole tyhmä joka pyytää, vaan se, joka maksaa, vai mitä eikö niin?
Jäsen
@JoKaGO kirjoittaa kuin suuryhtiön palkkalistoilla oleva ay-politrukki.
Varallaolosta mainitaan työaikalaissa, että siitä voidaan sopia. Korvauksen suuruudesta ei puhuta mitään. Ne on mainittu monessa TESissä.
Tämä oli yli 20v vanha keissi...
Puukenkä-COBOL-koodaajien edustajat päätti ERTOn silloisessa TES-sopparissa, josta tuli alalle yleissitova 2003, että varallaolokorvaus on 50 % ja oli ilmestyttävä työpaikalle tietyn ajan sisällä. Juristit totesivat silloin, että jos kavereilla on työvälineet tietokone+asd+vpn kotosalla, niin sitä ei välttämättä tulkittaisi varallaolona vaan olisivat faktisesti töissä.
PakkoTESin myötä 24/7 supportista ei silloin vielä, 50:llä asiakkaalla, oltais saatu kannattavaa liiketoimintaa. Lopputulema oli, että firmalle ei tullut lisämyyntiä ja firman koodareille, joidenka medianipalkka silloin jo, oli +5500€, ei tullut lisätonttua palkkaliuskalle. Nyt 24/7-support palvelu on tarjonnassa, ja eka vastaaja puhelimeen/spostiin on vinkuintialainen huonolla enkulla.
Quote from: Penan kaveri Eki on 02.11.2018, 09:46:13
Meidän pulju toimii IT-alalla. Suomessa ei yhtään asiakasta. Maksamme huomattavasti enemmän kuin mitä TESi sanelee. Asiakkaiden vaatimuksista teemme palvelutasosoppareita, jossa on määritelty minimi palvelutaso, maks. vasteajat, maks. korjausajat jne. 24/7 soppareissa ei ole mitenkään poikkeuksellista että vasteajaksi vaaditaan 15 min - 1 tunti ja korjausajaksi esim. 1 - 8 tuntia.
Jos haluttaisiin perustaa 24/7 "asiakaspalveluyksikkö" talon sisälle, maksaisi se työlainsäädännön ja TESsiin saneltujen varokorvauksien takia minimissään noin miljoona euroa vuodessa. Työntekijät olisivat kyllä valmiit sopeuttaman varokorvauksen siihen että heillä olisi läppäri/VPN lähellä ja suostuisivat olla lätträämättä viinan kanssa. Mutta TESin takia tällainen ei ole mahdollista... Eli joudumme ostamaan tämän palveluna Intiasta, mikä on ihan perseestä.
Onneksi näistä yleissitovista ollaan viimein pääsemässä eroon, ainakin teknologiateollisuuden puolella.