Kävin vähän aikaa sitten mielenkiintoisen facebook-keskustelun rangaistusten vaikutuksesta rikollisuuteen. Eräs keskustelia linkitti viestiketjuun Saara Huhtasaaren kattavan blogikirjoituksen aiheesta, joka siteerasi monia aiheeseen liittyviä tutkimuksia. Huuhtasaaren johtopäätöksen rangaistusten vaikutuksista rikollisuuteen oli tälläinen:
QuoteRikollisuutta ei ole mahdollista täysin poistaa, ja sen takia oleellista olisi keskittyä rikollisuuden vähentämiseen. Eri tutkimuksissa on havaittu, että rikos jää suuremmalla todennäköisyydellä tekemättä jos kiinnijäämisen riski on korkea. Tulisi pyrkiä luomaan sellaiset olosuhteet, jossa kiinnijäämisen riski on mahdollisimman korkea. Mitä tulee vankeusrangaistuksiin niin, ne ovat osoittautuneet huonoksi tavaksi alentaa rikollisuutta, itse asiassa vankeusrangaistuksen pidentäminen ja koventaminen lisää rikollisuutta. Näin ollen loppupelissä vankeusrangaistus ei ole se optimaalisin vaihtoehto, mutta tutkimukset eivät ole kyenneet todistamaan, että vankilasta pitäisi kokonaan luopua. Inkapasitaation suhteen vankila toimii. Vankilalla on eristämisvaikutuksensa ja ainakin sillä hetkellä, tietyn ajan rikoksentekijä on poissa kaduilta, mutta olennaisin ongelma on uusintarikollisuus kun rikoksentekijä vapautuu vankilasta.
Mutta pystytäänkö sellaiseen kompromissiin, jossa rikoksesta saatava rangaistus sopisi yhteen kansalaisten oikeustajun kanssa? Kansalaiset vaativat ankarimpia tuomioita kuin asiantuntijat. Kansalaiset eivät välitä ehkäiseekö vankilatuomio rikollisuutta tai kuinka kallista se on. Rationaalisesti asiaa tarkasteltuna tarkoituksenmukaisuusnäkökulmat eivät riitä puhumaan rangaistusten koventamisen puolesta, mutta olisi huolehdittava, että rikoksista annettavat rangaistukset ovat oikeudenmukaisessa suhteessa teon moitittavuuteen. Loppupelissä uhrin oikeusturvan tulee olla aina ensisijalla
https://saarahuhtasaari.vuodatus.net/lue/2015/08/rikollisuus-ei-vahene-vankeusrangaistuksia-koventamalla
Huhtaasaaen mukaan siis kovat rangaistuksen vain lisäävät rikollisuuden määrää. Toisaalta on olemassa kaksi vinosilmämaata(Japani ja Singapore) joissa on kovat rangaistukse ja vähän rikollisuutta. Koska vinosilmät ovat niin Euroopassa kuin jenkeissä aliedustettuina rikollisuustilaissa, tämä viittaisi siihen, että rodulla on enemmän vaikutusta rikollisuuteen kuin rangaistuksilla. Tämä ei ole ristiriidassa Huhtasaarenkaan juttujen kanssa, sillä vaikka hänen siteeramien juttujen mukaan kovat rangaistukset lisäisivät rikollisuutta lisäys ei ollut merkittävä.
Minusta Huhtasaaren argumentit ovat ihan hyviä, mutta mielestäni yhdessä asiassa hän erehtyy, kun käsittelee kuolemanrangaistuksen järkevyyttä
QuoteMurhien määrä kasvaa osavaltioissa, joissa kuolemanrangaistus on voimassa. Yhdysvaltain kansallinen murhien keskiarvo on 8,4% (kuolemantuomio voimassa osavaltiossa kuten Georgia, 11,7%; Florida, 11,4%; Louisiana, 11,6%, ja Texas, 12,1%). Kun näitä lukuja vertaa osavaltiohin, joissa ei ole kuolematuomioita kuten Vermont 2,0%, Maine 3,1%, Massachusetts 3,5%, Rhode Island 4,1%, Wisconsin 3,0%, Iowa 1,7%, Minnesota 2,9%, North Dakota 1.8%. Kuolemanrangaistus lisää henkirikosten määrää osavaltioissa, joissa sitä käytetään (Potter, 1997; Radelet & Lacock, 2009)
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/saarahuhtasaari/229192-kuolemanrangaistus-stimuloi-vakivaltaa/
Mielestäni tämä on huono argumentti, sillä kävin läpi kaikkien Huhtasaaren antamat esimerkki osavaltiot ja niissä osavaltioissa, joissa oli paljon murhia oli paljon neekereitä ja latinoja. Vastaavasti osavaltiot joissa oli vähän murhia oli selvästi Jenkkien keskiarvoa enemmän valkoisia. Kuten tunnettua neekerit ja latinot loistavat rikostilastoissa, tämäkin viittaisi siihen, että rodulla on eniten merkitystä rikollisuudessa. Aloin kiinnostua myös siitä, että onko Jenkkien valkoisen rikollisuudella eroja Euroopassa asuviin valkoisiin? Löysin sellaisen tilaston, että Euroopassa tapetaan kaksi ihmistä sataa tuhatta kohden ja Jenkeissä viisi. Koska neekerit ja latinot ovat niin yliedustettuina henkirikostilastoissa valkoisten Jenkkien ja eurooppalaisten vastaavat ovat aika lähellä toisiaan. Olisiko jollain muulla tarkempaa tietoa Jenkkien valkoisten ja Euroopan valkoisten rikostilastoista verrattuna toisiinsa?
Ps. Mitä tulee kuolemanrangaistukseen, niin se ei ole kauhean järkevää, sillä tulisi edullisemmaksi elättää vankia loppuelämä vankilassa. Lisäksi kuolmanrangaistus voi myös raaistaa yhteiskuntaa.
Aiheeseen liittyen tutkin eri maita turistien turvallisuuden perusteella. Turistit joutuivat ryöstöjen kohteiksi harvoin rikkaissa maissa oli ne sitten valkoisten,vinosilmien tai muslimien asuttamia. Köyhissä vinosilmämaissa oli selvästi enemmän rikollisuutta kuin rikkaissa. Sama koski muslimimaita. Eli tämä(kin) viittaa siihen, että myös köyhyydelä ja rikollisuudella on selvä korrelaatio. Kaikissa muslimimaissa on kovat rangaistukset, mutta heidän kaikkein rikkaimmissa maissa ei ole paljoa rikollisuutta. Myös tämä viittaa siihen, ettei myöskään rangaistusten koventaminen lisää juurikaan rikollisuutta.
Sitten herää kysymys, että vaikka muslimeille niin hyvä elintaso Euroopassa ettei heidän tarvitse syyllistyä rikollisuuteen, miksi he kuitekin syyllistyvät rikollisuuteen täällä, vaikka osaavat elää suhteellisen ihmisiksi ainakin vauraummissa muslimimaissa? Syy on varmaan siinä, että omaa hallintoaan he kunnioittavat, mutta eivät vääräuskoisteen. Vaikka vauraimmissa muslimimaissa muuten onkin vähän rikollisuutta, niin vähemmistöjä sielläkin muistetaan sortaa.
Olin aikaisemmin uskonut, että Venäjä pärjää muslimien kanssa paremmin kuin Ruotsi(Ruotsissa ja Venjällä väkilukuun suhteutteutetuna yhtä paljon muslimeita), koska siellä niille pidetään kovempaa kuria, mutta onko tämä kaikki yllä kirjoittu ristiriidassa aikaisemman uskomukseni kanssa? Vai olisiko asia niin, että koska muslimeilla on kunniakulttuuri ja siksi he pitävät eurooppalaisten hyväntahtoisuutta heikkoutena, vastavasti he kunnioittavat venäläisten kovuutta, siksi Venäjä pärjää niiden kanssa paremmin? Sillä on varmasit myös vaikutusta ettei venäjällä kaikkia muslimien epäonnistumisia pistetä heihin kohdistuneen rasismin piikkiin.
Onko muutenkan aina kova kuri huono asia? Otetaan vaikka nyt somessa leviävä video pummilla matkustaneista somaleista, jotka kävivät lopuksi kuvaajan ja bussikuskin päälle. Todennäköisesti he eivät tule saamaan toruja pahempaa rangaistusta, mutta voiko puhumalla vaikuttaa noin ylimielisesti käyttäytyviin tyttöihin? Sitä on vaikea uskoa. Eikö olisi oikein, että tuollaisissa tilanteissa bussikuskilla ja muilla matkustajilla olisi oikeus kantaa vain työtöt ulos bussista? Ei tuossakaan kohtaa liian kova rangaistus vaikkapa turpaan veto oikein toimisi, sillä se vain aiheuttaisi katkeruutta. Mutta jos pummilla väkisin sisään yrittävät vain riittävän monta kertaa kannettaisiin ulos, niin tuollainen käytös loppuisi aikanaan.
Koska köyhyys lisää rikollisuutta, tästä voidaan vetää johtopääs, ettei myöskään sosiaaliturvan alentaminen ole ratkaisu ongelma kulttuurien sopeuttamiseen. Kannattaa verrata Suomen romaneita Itä-Euroopan vastaaviin. Ei alhainen sosiaaliturva ole mitenkään vähentänyt romaneista aiheutuneita ongelmia, vaan Itä-Euroopassa niistä on päinvastoin enemmän ongelmia kuin Suomessa. Muutenkin kannattaa miettiä kuinka järkevää on sosiaaliturvan alentaminen on työllisyysasteen nostamiseksi, vai kannattaisiko mielummin nostaa palkkoja ja näin tehdä myös nk.hanttihommat mielekkäämmiksi.
Ps. Jos joku ei ole nähnyt sitä pummilla matkustavien somalien videota vielä linkitän sen tähän lopuksi.
https://www.youtube.com/watch?v=fok9qC6tD6s
Lisäys vielä. Pyydä vielä ettei aleta kiistelemään ovat vinosilmät,valkoiset,neekerit tai latinot rotuja, se ei ole tässä oleellista, sillä kaikissa tapauksissa nämä ihmisryhmät poikeavat merkittävästi toisistaan olivat ne sitten rotuja tai jotain muita.
Singaporessa on kuolemanrangaistus, ja henkirikoksia muistaakseni n. 0,3 per 100 000 asukasta. Ja otantani on surkean pieni, mutta ainakin tuntemani aasialaiset (molemmat kiinalaistaustaisia Malesiasta ja Singaporesta) pitävät kovaa linjaa hyvänä.
Quote from: Mietiskeliä on 07.03.2021, 15:50:25
QuoteMitä tulee vankeusrangaistuksiin niin, ne ovat osoittautuneet huonoksi tavaksi alentaa rikollisuutta, itse asiassa vankeusrangaistuksen pidentäminen ja koventaminen lisää rikollisuutta.
1. Ei haittaa vapaita kansalaisia, koska se lisääntynyt rikollisuus pysyy vankilan seinien sisällä, ja näin vähentää rikollisten määrää.
2. Kommunistit tykkäisivät päästää vaaralliset rikolliset luomaan kaaosta yhteiskuntaan, koska kaaos lisää vallankumouksen mahdollisuutta. Siksi tuomioita pitäisi kommunistien mielestä lyhentää.
Mikä on rodun,rangaistusten ja köyhyyden merkitys rikollisuuteen?Lienee yleisesti tiedossa, että
- valtaosa ns. tavallisista rikollisista on keskimääräistä tyhmempiä, ja että
- rotujen välillä on älykkyyseroja.
Lienee myös aika selvää, että jos ainoa tapa jäädä henkiin on rikollisuus, niin (äärimmäinen) köyhyys lisää rikollisuutta. Siksi kohtuulliset verot ja tulojen tasaus on vakuutusmaksu, joka takaa rauhallisemmat yhteiskunnalliset olot. Nykyaikana varallisuuden kertyminen rikkaimmalle prosenttijengille siis lisää rikollisuutta.
Nykyajan Suomessa eniten rikollisuutta lisää sisäministeri, jonka ohjeiden mukaan poliisi ei saa pamputtaa, vaan poliisin pitää silittää, paijata ja ymmärtää. Rikollisille annetaan vain porkkanaa, eikä keppiä lainkaan.
Minusta rodulla ei ole mitään vaikutusta rikollisuuteen, vaan ainoastaan sillä, mistä kulttuurisesta ja/tai uskonnollisesta taustasta henkilö on lähtöisin.
Uskon, että alkuperäiset kulttuurierot, siitä mikä on täysin tuomittavaa rikollisuutta ja mikä ei ole rikollista, vaikuttavat enemmän rikolliseen käyttäytymiseen ja valitettavasti myös niistä saatuihin tuomioihin.
Quote from: AcastusKolya on 07.03.2021, 16:03:27
Singaporessa on kuolemanrangaistus, ja henkirikoksia muistaakseni n. 0,3 per 100 000 asukasta. Ja otantani on surkean pieni, mutta ainakin tuntemani aasialaiset (molemmat kiinalaistaustaisia Malesiasta ja Singaporesta) pitävät kovaa linjaa hyvänä.
QuoteSingaporessa panostetaan valtavan paljon sisäiseen turvallisuuteen ja terrorismin torjuntaan, sillä ulkopuoliset uhat, esimerkiksi ekstremismin tulo naapurimaihin, ovat viime aikoina lisääntyneet. Singaporessa on meneillään isoja valistuskampanjoita ja ihmisiä kehotetaan kiinnittämään huomiota kaikkeen poikkeavuuteen ympäristössään. Heitä myös valmennetaan siihen, miten poikkeaviin tilanteisiin pitäisi suhtautua. Tämä on lisääntynyt viime aikoina, ja poliisi on tietenkin se, kuka kansaa valmentaa, valistaa ja valvoo
Huhtasaaren mukaan kiinni jäämisriski vähentää rikollisuutta merkittävästi
QuoteSingaporessa kansa arvostaa ja kunnioittaa kovasti valtiovaltaa ja kaikkea mitä se edustaa. Poliisi on oleellinen osa sitä. Arvovallan kunnioitus on singaporelaisilla ihan kuin DNA:ssa. Singaporea pidetään yhtenä maailman turvallisimmista maista, ja poliisin ammatti on hyvin arvostettu. Ei ole myöskään mitään syytä, miksi kansa ei luottaisi poliisiin instituutiona. Poliisikunta on koulutettua ja ammattinsa osaavaa. Jos tarvitsee apua, sitä saa.
– Valtiojärjestelmää myös johdetaan Singaporessa kuin perheyritystä. Luottamus hallitukseen on kuin luottamus omiin vanhempiin. Singaporessa hallitus myös toimii yleensä kansan parhaaksi kaikilla osa-alueilla, mutta se myös passivoittaa kansaa, sillä ratkaisujen ajatellaan tulevan hallituksesta
Valtiovallan kunnioitus vähentää takuulla rikollisuutta. Koska sellaista ei muslimeilta löydy länsimaista, se on takuulla yksi syy miksi ovat rikollistilastoissa yliedustettuina täällä.
https://yle.fi/uutiset/3-9216759
Kuten jo sanoin ei Huhtasaaren tutkimustenkaan mukaan kovat rangaistuksetkaan paljoa rikollisuutta lisää.
Ps. Lisäksin kirjoitukseen Singaporen ja Japanin esimerkkeinä vinosilmämaista, joissa on kovat rangaistukset, mutta vähän rikollisuutta.
Quote from: Lalli IsoTalo on 07.03.2021, 16:10:19
Quote from: Mietiskeliä on 07.03.2021, 15:50:25
QuoteMitä tulee vankeusrangaistuksiin niin, ne ovat osoittautuneet huonoksi tavaksi alentaa rikollisuutta, itse asiassa vankeusrangaistuksen pidentäminen ja koventaminen lisää rikollisuutta.
1. Ei haittaa vapaita kansalaisia, koska se lisääntynyt rikollisuus pysyy vankilan seinien sisällä, ja näin vähentää rikollisten määrää.
2. Kommunistit tykkäisivät päästää vaaralliset rikolliset luomaan kaaosta yhteiskuntaan, koska kaaos lisää vallankumouksen mahdollisuutta. Siksi tuomioita pitäisi kommunistien mielestä lyhentää.
Hyvä idea olisi ainakin muille vaaralliset rikolliset pitää telkien takana. Siitä tulisi kustannuksia yhteiskunnalle, mutta olen ihmetellyt miksi vankeja ei voi laittaa pakkotyöhön, jolla korvattaisiin mahdollisimman paljon heistä aiheutuneita kustannuksia valtiolle?
Quote from: Mietiskeliä on 07.03.2021, 16:17:04
Hyvä idea olisi ainakin muille vaaralliset rikolliset pitää telkien takana. Siitä tulisi kustannuksia yhteiskunnalle, mutta olen ihmetellyt miksi vankeja ei voi laittaa pakkotyöhön, jolla korvattaisiin mahdollisimman paljon heistä aiheutuneita kustannuksia valtiolle?
Ainakin USAn monissa osavaltioissa taitaa olla tällainen käytäntö. Meillä se ei käy, koska kans ...
Quote from: Lalli IsoTalo on 07.03.2021, 16:22:39
Quote from: Mietiskeliä on 07.03.2021, 16:17:04
Hyvä idea olisi ainakin muille vaaralliset rikolliset pitää telkien takana. Siitä tulisi kustannuksia yhteiskunnalle, mutta olen ihmetellyt miksi vankeja ei voi laittaa pakkotyöhön, jolla korvattaisiin mahdollisimman paljon heistä aiheutuneita kustannuksia valtiolle?
Ainakin USAn monissa osavaltioissa taitaa olla tällainen käytäntö. Meillä se ei käy, koska kans ...
Jos vanki olisi jossain pakkotyössä vankilassa, niin se myös auttaisi häntä integroitumaan paremmin työmarkkinoillekkin vapauduttuaan.
Quote from: Mietiskeliä on 07.03.2021, 16:17:04
Hyvä idea olisi ainakin muille vaaralliset rikolliset pitää telkien takana. Siitä tulisi kustannuksia yhteiskunnalle, mutta olen ihmetellyt miksi vankeja ei voi laittaa pakkotyöhön, jolla korvattaisiin mahdollisimman paljon heistä aiheutuneita kustannuksia valtiolle?
Mitä työtä he tekisivät? Ojankaivuuta haulikkomiesten vahtimana? Veikkaan että tämä ei olisi "tulosvastuullista", ts. se tulisi halvemmaksi maksaa kesähessulle tai kahdelle 20 haulikkomiehen sijaan. Valtion tai kuntain hoitamista tehtävistä vissiin isoimpia työvoimaongelmakeskittymiä on terveydenhoidon saralla, enkä ole ihan vakuuttunut ajatuksesta että pistämällä paatuneimmat väkivaltarikolliset (joita siis viestissänne korostitte) vaihtamaan mummojen vaippoja yhteiskunnalliset olot, tai mummojen turvallisuus ja elinolot, merkittävästi paranisivat.
Totta kai, jos olemme stereotyyppisen luterilaisia / preussilaisia "työmoraalin" suhteen, niin Ravensbrückin mallinen kuopan kaivuun ja uudelleen täytön ikuinen ketju olisi "työtä", mutta se ei määritelmällisesti tuottaisi mitään.
Noin überhaupt varmaan joku juhanavartiais-klooni jossakin on laskenut jo ajat sitten että schtubb-tyyliset "paskaduunit" on aina halvempi ulkoistaa tavalla tai toisella, ja toisin päin ne toimet jotka valtiovallalle vielä suvaitaan uskoa ovat sellaisia (infrastruktuuri, heikommassa asemassa olevien hoitaminen, jne.) joita kukaan tervejärkinen ei laskisi kansalaisluottamuksen menettäneille vaarallisille rikollisille. Tämä on valitettava yhteiskunnallinen tosiasia, vankeinhoidosta nyt vaan koituu persnettoa, samaten kuin maahanmuutosta, mutta toisin kuin maahanmuutto, jonkinasteinen vangitsemistoimi lienee pakollista minkään toimivan yhteiskunnan pyörittämiseen.
Quote from: Mietiskeliä on 07.03.2021, 15:50:25
Ps. Mitä tulee kuolemanrangaistukseen, niin se ei ole kauhean järkevää, sillä tulisi edullisemmaksi elättää vankia loppuelämä vankilassa.
En ihan ymmärrä tätä matematiikkaa. Paljonko se myrkkypiikki maksaa verrattuna vankilavuorokauteen, joka on kait noin 200+ euroa /vrk? x 365 pv x elinvuosien määrä. Hautauskulut kulut ovat samat molemmissa tapauksissa.
QuoteLisäksi kuolmanrangaistus voi myös raaistaa yhteiskuntaa.
Päinvastoin. Kun rikollinen tietää, että oma henki voi mennä perseilystä, hän oppii olemaan.
Quote from: Lalli IsoTalo on 07.03.2021, 16:30:39
En ihan ymmärrä tätä matematiikkaa. Paljonko se myrkkypiikki maksaa verrattuna vankilavuorokauteen, joka on kait noin 200+ euroa /vrk? x 365 pv x elinvuosien määrä. Hautauskulut kulut ovat samat molemmissa tapauksissa.
Tämä lienee jenkkisysteemiä kohtaan nostettu kritiikki, koska kuolemaan tuomitut usein käyttävät näitä vankilavuorokausia jopa vuosia käydessään erinäisiä oikeustaisteluja välttääkseen sen piikin. Jossakin Kiinassahan vangit laitetaan ensin kirjaimellisesti lihoiksi, tai siis elinsiirtohyödykkeiksi, ennen piikkiä. Tai luotia, en tiedä miten kiinalaiset nykyään tappavat vankinsa, heillä historiallisesti on ollut varsin värikkäitä ajatuksia tämän aiheen tiimoilta.
Valkoisilla ja aasialaisilla korkeamman älykkyyden ja paremman rodun lisäksi enemmistö pyrkii estämään perseilyä.
Neekereiltä, hiekkaneekereiltä ja sellaisilta puuttuu nämä kaikki.
QuoteOlin aikaisemmin uskonut, että Venäjä pärjää muslimien kanssa paremmin kuin Ruotsi(Ruotsissa ja Venjällä väkilukuun suhteutteutetuna yhtä paljon muslimeita), koska siellä niille pidetään kovempaa kuria, mutta onko tämä kaikki yllä kirjoittu ristiriidassa aikaisemman uskomukseni kanssa? Vai olisiko asia niin, että koska muslimeilla on kunniakulttuuri ja siksi he pitävät eurooppalaisten hyväntahtoisuutta heikkoutena, vastavasti he kunnioittavat venäläisten kovuutta, siksi Venäjä pärjää niiden kanssa paremmin? Sillä on varmasit myös vaikutusta ettei venäjällä kaikkia muslimien epäonnistumisia pistetä heihin kohdistuneen rasismin piikkiin.
Venäjällä suurin osa muslimeita elää omilla alueillaan missä he ovat enemmistönä. Suurin osa venäjän muslimeita on anyway maallistuneita ja rodullisesti high IQ. Jollain tataarilla ja somalilla on pieni ero vaikka ne kummatkin olisi muslimeita.
Mitä rikollisuuteen tulee sinällään. Niin nykyään suuressa osassa ellei suurimmassa osassa ole päihteet mukana kuvioissa enemmän tai vähemmän, niin sinällään kannattaisi vankilassa panostaa päihdeongelmien hoitoon.
Vankien tekemä työ USAssa:
"Prison labor has been a part of the U.S. economy since at least the late 19th century. And today it's a multi-billion-dollar industry with incarcerated people doing everything from building office furniture and making military equipment to staffing call centers and doing 3D modeling."
Quote from: Michael in memoriam on 07.03.2021, 16:29:56
Quote from: Mietiskeliä on 07.03.2021, 16:17:04
Hyvä idea olisi ainakin muille vaaralliset rikolliset pitää telkien takana. Siitä tulisi kustannuksia yhteiskunnalle, mutta olen ihmetellyt miksi vankeja ei voi laittaa pakkotyöhön, jolla korvattaisiin mahdollisimman paljon heistä aiheutuneita kustannuksia valtiolle?
Mitä työtä he tekisivät? Ojankaivuuta haulikkomiesten vahtimana? Veikkaan että tämä ei olisi "tulosvastuullista", ts. se tulisi halvemmaksi maksaa kesähessulle tai kahdelle 20 haulikkomiehen sijaan. Valtion tai kuntain hoitamista tehtävistä vissiin isoimpia työvoimaongelmakeskittymiä on terveydenhoidon saralla, enkä ole ihan vakuuttunut ajatuksesta että pistämällä paatuneimmat väkivaltarikolliset (joita siis viestissänne korostitte) vaihtamaan mummojen vaippoja yhteiskunnalliset olot, tai mummojen turvallisuus ja elinolot, merkittävästi paranisivat.
Totta kai, jos olemme stereotyyppisen luterilaisia / preussilaisia "työmoraalin" suhteen, niin Ravensbrückin mallinen kuopan kaivuun ja uudelleen täytön ikuinen ketju olisi "työtä", mutta se ei määritelmällisesti tuottaisi mitään.
Noin überhaupt varmaan joku juhanavartiais-klooni jossakin on laskenut jo ajat sitten että schtubb-tyyliset "paskaduunit" on aina halvempi ulkoistaa tavalla tai toisella, ja toisin päin ne toimet jotka valtiovallalle vielä suvaitaan uskoa ovat sellaisia (infrastruktuuri, heikommassa asemassa olevien hoitaminen, jne.) joita kukaan tervejärkinen ei laskisi kansalaisluottamuksen menettäneille vaarallisille rikollisille. Tämä on valitettava yhteiskunnallinen tosiasia, vankeinhoidosta nyt vaan koituu persnettoa, samaten kuin maahanmuutosta, mutta toisin kuin maahanmuutto, jonkinasteinen vangitsemistoimi lienee pakollista minkään toimivan yhteiskunnan pyörittämiseen.
Kukin vanki kykyjensä mukaan. Ei välttämättä kaikille vangeille täytyisi olla mitään mitään pakkotyötä. Ja tietysti pitäisi vähän kattoa mihin kaikein vaarallisimmat vangit laitettaisiin töihin vai laittettaisiiko mihinkään.
Quote from: Lalli IsoTalo on 07.03.2021, 16:37:53
Vankien tekemä työ USAssa:
"Prison labor has been a part of the U.S. economy since at least the late 19th century. And today it's a multi-billion-dollar industry with incarcerated people doing everything from building office furniture and making military equipment to staffing call centers and doing 3D modeling."
Tässä kannattaa muistaa että Yhdysvaltain vankilajärjestelmästä on ulkoistettu merkittävä osa, ja nk. voittoa tavoittelevat vankilathan nimenomaan vääristävät markkinoita. Jos joku omistaa vankilan, johon saa pakkotyöhön velvoitettuja henkilöitä liukuhihnalta, ei tarvitse olla Henry Ford ajaakseen vaikkapa muut lähellä sijaitsevat huonekaluvalmistajat konkurssiin, koska tuotanto on niin paljon halvempaa. Minä olen sen verran kyyninen kaveri että en uskoisi ihan ensimmäisenä suomalaisen vankeinhoidon järjestämistä Nalle Wahlroosin kaltaisille sijoitusveijareille, sillä tämähän varsin selkeällä mekanismilla loisi takaisinsyötön siihen mistä rikoksista saisi linnaa. (Vaikka ymmärrettävästi osa tämänkin forumin käyttäjistä ei varsinaisesti surisi jos maamme rodulliset vähemmistöt laitettaisiin pakkotyöhön puuvillan pariin, tämä saattaisi vaikuttaa julmalta joidenkin muiden kansanosien silmissä.) Tätä on parodioitu useissa sci-fi-tarinoissa, mm. Larry Niven kirjoitti tarinoita joissa mainittiin ohimennen että tulevaisuudessa liikennevaloissa törttöilystä sai kuolemantuomion, koska paisunut ihmiskunta tarvitsi elinsiirtoihin elimiä niin kipeästi. Jenkkilän järjestelmän ongelmallisuus, joka on siis todellisen maailman esimerkki, lienee aika selvää; on vähintäänkin ongelmallista oikeusjärjestelmän vastuullisuuden kannalta että mahdollisesti syyttömiä henkilöitä pakotetaan esimerkiksi suitsemaan Kalifornian raivoavia metsäpaloja, työtä joka on toisaalta vaarallista tekijälle itselleen ja toisaalta yhteiskunnalle niin kriittistä että onko se järkevintä uskoa vangeille?
Quote from: Mietiskeliä on 07.03.2021, 16:44:52
Kukin vanki kykyjensä mukaan. Ei välttämättä kaikille vangeille täytyisi olla mitään mitään pakkotyötä. Ja tietysti pitäisi vähän kattoa mihin kaikein vaarallisimmat vangit laitettaisiin töihin vai laittettaisiiko mihinkään.
Jos joku vanki kykenee tekemään jotakin yhteiskunnalle hyödyllistä (vaikka totaalikieltäytyjä käymään opintoja, mikä ei toki ole työtä per se!), niin tässähän ei ole sinällään mitään ikävää, päin vastoin. Minä en vain usko että vangitsemistoimen päämäränä tulisi olla sen tuottavuus. Yhteiskunnan ja, ikävää kuin se libertaareille onkin, valtiovallan tehtävä on juurikin tuottaa niitä palveluja joita ei voittoa tavoittelemalla ole aina mahdollista toteuttaa.
Quote from: Lalli IsoTalo on 07.03.2021, 16:30:39
Quote from: Mietiskeliä on 07.03.2021, 15:50:25Lisäksi kuolmanrangaistus voi myös raaistaa yhteiskuntaa.
Päinvastoin. Kun rikollinen tietää, että oma henki voi mennä perseilystä, hän oppii olemaan
Kasvatukselliset olosuhteet eivät ole tasapuoliset yksilöstä toiseen, joten ei voida mitenkään yleisesti (etenkään) monikulttuuristuvassa maailmassa olettaa, että yksilöt jakaisivat keskenään samanlaisen eettisen ja moraalisen ymmärryksen. Eihän esimerkiksi yksin suomalaisten keskuudessa voi aina olettaa, että ihminen, jonka kanssa olet tekemisissä, on saanut kasvatuksessaan ns. kultaiset eväät muiden kanssa yhdessä toimimiseen. Anteeksipyytämisen taito on tuttua silloin kun on selvästi toiminut väärin ja niin edespäin.
Näistä pienistä vääryyksistä voidaan tilanteet johtaa suurempiin vääryyksiin ja koviin rangaistuksiin. Kuolemanrangaistuksen edessä tulisi vakavasti punnita se minkälaiset mahdollisuudet yksilöllä on ollut hyvään elämään ja hyvän tekemiseen, oikeanlaiseen toimimiseen. Kyseessä ovat silloin kulttuurilliset tekijät, eivät rodulliset, vaikka tämänkaltainen huono-osaisuus onkin keskittynyttä esimerkiksi mustiin ja latinoihin jenkeissä.
Quote from: Lalli IsoTalo on 07.03.2021, 16:30:39
Quote from: Mietiskeliä on 07.03.2021, 15:50:25
Ps. Mitä tulee kuolemanrangaistukseen, niin se ei ole kauhean järkevää, sillä tulisi edullisemmaksi elättää vankia loppuelämä vankilassa.
En ihan ymmärrä tätä matematiikkaa. Paljonko se myrkkypiikki maksaa verrattuna vankilavuorokauteen, joka on kait noin 200+ euroa /vrk? x 365 pv x elinvuosien määrä. Hautauskulut kulut ovat samat molemmissa tapauksissa.
QuoteLisäksi kuolmanrangaistus voi myös raaistaa yhteiskuntaa.
Päinvastoin. Kun rikollinen tietää, että oma henki voi mennä perseilystä, hän oppii olemaan.
Quotekuolemanrangaistus tuottaa vakavia rikollisuuden ongelmia ja sosiaalisia ongelmia. Luultavasti tärkein tosiasia on se, että kuolemanrangaistus ei estä henkirikoksia vaan pikemminkin kannustaa ihmisiä tappamaan. Tutkimukset kuolemanrangaistuksen ovat johdonmukaisesti osoittaneet, että henkirikosten määrät kasvavat ajallisesti lähellä julkistettua teloitusta. Yhteiskuntatieteilijät kutsuvat tätä "brutalisaatio ilmiönä". Teloitukset stimuloivat tappamista koska valtio legitimoi ajatusta, että kosto on hyväksyttävää. Vastaavasti ihmiset kokevat, että voivat tappaa vihamiehiään, koska valtiokin voi ja tappamista ei koeta niin moraalittomana, koska valtiokin tekee niin (Bowers ja Pierce, 1980; kuningas, 1978 , Forst. 1983 mainittu Potter, 1997).
Ja lisää kuolemanrangaistuksesta
QuoteYksikään uskottava tutkimus kuolemanrangaistuksesta ja sen ennalta ehkäisevästä vaikutuksesta ei puhu myytin puolesta. Itseasiassa missään tutkimuksissa ei olla koskaan löydetty ehkäisevää vaikutusta. Osa rikoksentekijöistä ovat tietoisia kustannus-hyöty suhteesta rikoksenteon ja rangaistuksen suhteen. Mutta väkivaltarikokset (tappo, murha) yleensä tehdään/tekee (1) huumeiden tai alkoholin vaikutuksen alaisena (2) henkilöt, joilla on vakava persoonallisuushäiriö; (3) henkilö on teon aikana äärimmäisen raivon ja vihan valtaama; tai (4) voimakkaan pelon seurauksena. Mikään edellä mainituista mielentiloista ei edesauta ehkäisevän vaikutuksen edellyttämää rauhallista harkintaa. Itse asiassa, kuolemanrangaistus voi todennäköisesti vaarantaa poliisin työtä ja todistajien asemaa. Jos rikoksentekijä tietää, että häntä on odottamassa kuolemantuomio, niin hän voi päätyä tuomion välttääkseen vahingoittamaan lisää ihmisiä
Lainaukset ovat siis siitä Huhtasaaren kuolemanrangaistusta koskeavas blogista.
Tähdennetään nyt ettei mulla ole mitään moraalisia pidäkkeistä vastustaa kuolemanrangaistusta. Olin aikaisemmin sen kannalla, mutta törmättyäni uusin argumentteihin sen sitä vastaan suhtaudun siihen nihkeämmin. Ehkä se voisi olla hyvä jossain sellaisissa tilanteissa kun syyllisestä ollaan 100 prosenttisen varmoja. Se valitusprosessi tosiaan tekee kuolemanrangaistuksesta loppuiän linnassa istumista kallimpaa. Jos taas valitusprisessia ei ole syyttömiä voidaan tuomita kuolemaan.
Quote from: Michael in memoriam on 07.03.2021, 16:52:48
Quote from: Lalli IsoTalo on 07.03.2021, 16:37:53
Vankien tekemä työ USAssa:
"Prison labor has been a part of the U.S. economy since at least the late 19th century. And today it's a multi-billion-dollar industry with incarcerated people doing everything from building office furniture and making military equipment to staffing call centers and doing 3D modeling."
Tässä kannattaa muistaa että Yhdysvaltain vankilajärjestelmästä on ulkoistettu merkittävä osa, ja nk. voittoa tavoittelevat vankilathan nimenomaan vääristävät markkinoita. Jos joku omistaa vankilan, johon saa pakkotyöhön velvoitettuja henkilöitä liukuhihnalta, ei tarvitse olla Henry Ford ajaakseen vaikkapa muut lähellä sijaitsevat huonekaluvalmistajat konkurssiin, koska tuotanto on niin paljon halvempaa. Minä olen sen verran kyyninen kaveri että en uskoisi ihan ensimmäisenä suomalaisen vankeinhoidon järjestämistä Nalle Wahlroosin kaltaisille sijoitusveijareille, sillä tämähän varsin selkeällä mekanismilla loisi takaisinsyötön siihen mistä rikoksista saisi linnaa. (Vaikka ymmärrettävästi osa tämänkin forumin käyttäjistä ei varsinaisesti surisi jos maamme rodulliset vähemmistöt laitettaisiin pakkotyöhön puuvillan pariin, tämä saattaisi vaikuttaa julmalta joidenkin muiden kansanosien silmissä.) Tätä on parodioitu useissa sci-fi-tarinoissa, mm. Larry Niven kirjoitti tarinoita joissa mainittiin ohimennen että tulevaisuudessa liikennevaloissa törttöilystä sai kuolemantuomion, koska paisunut ihmiskunta tarvitsi elinsiirtoihin elimiä niin kipeästi. Jenkkilän järjestelmän ongelmallisuus, joka on siis todellisen maailman esimerkki, lienee aika selvää; on vähintäänkin ongelmallista oikeusjärjestelmän vastuullisuuden kannalta että mahdollisesti syyttömiä henkilöitä pakotetaan esimerkiksi suitsemaan Kalifornian raivoavia metsäpaloja, työtä joka on toisaalta vaarallista tekijälle itselleen ja toisaalta yhteiskunnalle niin kriittistä että onko se järkevintä uskoa vangeille?
Quote from: Mietiskeliä on 07.03.2021, 16:44:52
Kukin vanki kykyjensä mukaan. Ei välttämättä kaikille vangeille täytyisi olla mitään mitään pakkotyötä. Ja tietysti pitäisi vähän kattoa mihin kaikein vaarallisimmat vangit laitettaisiin töihin vai laittettaisiiko mihinkään.
Jos joku vanki kykenee tekemään jotakin yhteiskunnalle hyödyllistä (vaikka totaalikieltäytyjä käymään opintoja, mikä ei toki ole työtä per se!), niin tässähän ei ole sinällään mitään ikävää, päin vastoin. Minä en vain usko että vangitsemistoimen päämäränä tulisi olla sen tuottavuus. Yhteiskunnan ja, ikävää kuin se libertaareille onkin, valtiovallan tehtävä on juurikin tuottaa niitä palveluja joita ei voittoa tavoittelemalla ole aina mahdollista toteuttaa.
Ei missään nimessä pakkotyöllä pitäisi olla voittoa yhteiskunnalle voittoa tuottavaa merkitystä, vaan ainoastaan tarkoitus olisi vähentää vankienhoidoista koituneita kustannuksia. Jos jollain sellaisella vangilla, joka on vielä integroitavissa yhteiskuntaa on opiskelu intoa, niin sitä voisi yhteiskunta jopa kustantaa jonkin verran. Ihan jos senkin takia, että tälläinen toiminta voisi maksaa yhteiskunnalle itsensä takaisin.
Muutenkin Huhtasaaren blogi rangaistusten kovuudesta kannattaisi lukea. Ilmeisesti jotku vangit olisivat integroitavissa yhteiskuntaan erialisilla hoito-ohjelmilla. Joku sanoo tähän tietysti, että ei kait me aleta vankeihin törsäämään rahaan, mutta tämä voi tulla halvemmaksi. Tietysti vangeissa on myös toivottomia tapauksi ja muille selvästi vaaralliset vangit on pidettävä loppuelemän telkien takana.
Monet ovat sitä mieltä, että päihdeongelmaiset ovat sellaisia, jotka tarvitsevat enemmän hoitoa kuin rangaistuksia. Voisiko osaan vangeista myös suhtautua samoin? Itseasiassa valtaosa rikoksista johtuu päihdeongelmista.
Jenkkilässä eniten työtä teetetään nykyään yksityisissä vankiloissa joiden perustamishistoria on hilpeähkö. Niille annettiin luvat siksi että haluttiin päästä liian voimakkaista vartijoiden ammattiliitoista eroon, ovat varsinainen riesa valtion vankiloissa :)
Yleisenä tilastotietona mustien osalta mainittakoon että 2017 (tai -18) he tekivät 51% henkirikoksista jenkeissä vaikka heitä on vain reilu 13% väestöstä. Tarkennettuna murhaajat ovat pääosin 12-50-vuotiata miehiä. Huomattava on myös että eniten he tappavat toisiaan, 93% tapetuista mustista tulee toisen mustan tappamaksi.
Vankilaan päätymisen kannalta on oleellinen huomio että 90% vankipopulaatiosta on yksinhuoltajaperheen kasvatteja (erittäin yleistä etenkin mustilla). Tästä on kiittäminen demokraattipuoluetta joka 60-luvulla loi mustille sosiaalurvan jossa oli hilpeä ehto: jos taloudessa elää mies, sosiaaliturva pienenee reilusti. Tämä ohjaa naiset hanskaamaan yksin niitä lapsiaan, ja toki jokaisesta lapsesta sosiaaliturva kasvaa ensisestään.
Vankilassaoloon pitäisi luoda pistejärjestelmä.
Vangilla olisi mahdollisuus valita viisiportaisesta järjestelmästä itselleen sopiva rangaistusasteikko.
Tuomiot jaettaisiin ajan sijan suoritettavina pisteinä, esimerkiksi tuomio voisi olla 1 000 pistettä. Ne voisi suorittaa haluamallaan tavalla.
Rangaistusasteikko voisi olla vaikkapa seuraava:
-Taso 5, helppo taso, 1 suorituspiste päivässä ( tuhannen pisteen rangaistus noin 3 vuotta )
-Taso 4, kevyt taso, 2 suorituspistettä päivässä ( tuhannen pisteen rangaistus noin 1,5 vuotta )
-Taso 3, keskitaso, 3 suorituspistettä päivässä ( tuhannen pisteen rangaistus noin 1 vuotta )
-Taso 2, haastava taso, 4 suorituspistettä päivässä ( tuhannen pisteen rangaistus noin 8 kuukautta )
-Taso 1, vaikea taso, 5 suorituspistettä päivässä ( tuhannen pisteen rangaistus noin 6 kuukautta )
Mitä kovemmat olosuhteet, sitä lyhyempi tuomio. Vanki saisi itse päättää kuuden kuukauden välein suorituspistetason. Useimmat valitsisivat nopeimman vapautumisen tien, mutta jos se kävisi liian rankaksi, voisi vaihtaa tasoa seuraavaksi puoleksi vuodeksi.
Tasolla viisi olisi pitkä tuomio, mutta tilava huone, harrastusmahdollisuuksia ja tasokasta ruokaa. Tasolla yksi olisi taas lyhyt tuomio, mutta ahdas koppi, viihteenä vain kirjat ja ruoka olisi lanttusoppaa, myös työntekovelvoite. Jos työtä ei tee, vankipisteet eivät vähene työtätekemättömältä päivältä.
Kun useimmat valitsisivat rankimman tason, yhteiskunta säästäisi. Toisaalta vangilla olisi mahdollisuus muuttaa olosuhteitaan, joten ihmisoikeuksista ei voisi valittaa..
Quote from: Mietiskeliä on 07.03.2021, 16:54:45
Quote...kuolemanrangaistus tuottaa vakavia rikollisuuden ongelmia ja sosiaalisia ongelmia. Luultavasti tärkein tosiasia on se, että kuolemanrangaistus ei estä henkirikoksia vaan pikemminkin kannustaa ihmisiä tappamaan.
Itse asiassa tämä on aivan loogista. Muistaakseni USAssa joskus 50 vuotta sitten kansalaiset saivat uutisensa paikallisista lähteistä. Mutta sitten kun kansalaiset saivat uutisensa valtakunnallisista lähteistä, niin pikkupaikkakuntien omituiset rikokset raportoitiin valtakunnallisesti, ja sitten copycatit ympäri maata alkoivat matkia rikosta. (Ei lähdettä).
Mutta valtion tekemiä teloituksia on vähän, muutamasta pariinkymmeneen per vuosi (liite), kun taas tappoja/murhia (homicide) on parikymmentä tuhatta (jotka media joiltain osin raportoi).
Näin siis valtion teloitukset, vaikka varmaan saavat enemmän huomiota, on pisara meressä esimerkin antajana, voisin kuvitella. Tämä johtopäätös siis pikaisen googlauksen perusteella, joten suolan kanssa se kannattaa nauttia.
Kovat rangaistukset vähentävät rikollisuutta alan parhaan USA:laisen tutkimuksen mukaan. Päinvastaisia väitteitä kuulee tuon tuosta, mutta näiden valehtelijoiden argumentti on tasoa "musta tuntuu".
Kova rangaistus pelottaa rikollista ja vankilassa ollessa on vaikea tehdä lisää rikoksia.
Mikä on syynä tähän psykologiseen ilmiöön, että varsin monet väittävät asiasta vastoin tutkittua tietoa? Onko kyse siitä, että väittäjä näkee itsensä potentiaaliseksi rikolliseksi ja yrittää valehtelemalla etukäteen pienentää mahdollista rangaistusta?
Quote from: kriittinen_ajattelija on 07.03.2021, 16:35:45
QuoteOlin aikaisemmin uskonut, että Venäjä pärjää muslimien kanssa paremmin kuin Ruotsi(Ruotsissa ja Venjällä väkilukuun suhteutteutetuna yhtä paljon muslimeita), koska siellä niille pidetään kovempaa kuria, mutta onko tämä kaikki yllä kirjoittu ristiriidassa aikaisemman uskomukseni kanssa? Vai olisiko asia niin, että koska muslimeilla on kunniakulttuuri ja siksi he pitävät eurooppalaisten hyväntahtoisuutta heikkoutena, vastavasti he kunnioittavat venäläisten kovuutta, siksi Venäjä pärjää niiden kanssa paremmin? Sillä on varmasit myös vaikutusta ettei venäjällä kaikkia muslimien epäonnistumisia pistetä heihin kohdistuneen rasismin piikkiin.
Venäjällä suurin osa muslimeita elää omilla alueillaan missä he ovat enemmistönä. Suurin osa venäjän muslimeita on anyway maallistuneita ja rodullisesti high IQ. Jollain tataarilla ja somalilla on pieni ero vaikka ne kummatkin olisi muslimeita.
Mitä rikollisuuteen tulee sinällään. Niin nykyään suuressa osassa ellei suurimmassa osassa ole päihteet mukana kuvioissa enemmän tai vähemmän, niin sinällään kannattaisi vankilassa panostaa päihdeongelmien hoitoon.
Kyllä Venäjällä muslimeja on myös paljon muuallakin.
QuoteArviot muslimien määrästä Venäjän pääkaupungissa vaihtelevat huomattavasti. Suurta osaa Venäjän muslimeista edustavan Venäjän muftien neuvoston mukaan Moskovassa olisi pari miljoonaa muslimia ja vain neljä todellista moskeijaa.
Muslimien määrästä Moskovassa on myös huomattavasti pienempiä arvioita. Joka tapauksessa tilanpuute moskeijoissa on huutava.
- Neljään moskeijaan mahtuu vain 6 000 - 7 000 ihmistä. Äskeisen suuren juhlamme Kurban Bairamin aikana Moskovan päämoskeijaan saapui rukoilemaan 72 000 ihmistä. Heistä vain prosentti mahtui sisään itse moskeijaan. Loput rukoilivat läheisillä kaduilla, Moskovan päämoskeijan imaami Ildar Alja Utdinov kuvailee nykyistä tilannetta
Olen kuullut, että venäjällä muslimien vihasaarnoja valvotaan ja vihasaarnaajille annataan kymmenien vuosien tuomioita. Tässä syy miksi venäjän muslimit ovat maallistuneita? Vai olisikohan tässä vain kyse siitä, että mikäli monikulttuurinen yhteiskunta saadaan jotenkin toimimaan sitä on hallittava kovilla otteilla kuten venäjällä tehdään.
Quote from: Mietiskeliä on 07.03.2021, 17:20:32
Quote from: kriittinen_ajattelija on 07.03.2021, 16:35:45
QuoteOlin aikaisemmin uskonut, että Venäjä pärjää muslimien kanssa paremmin kuin Ruotsi(Ruotsissa ja Venjällä väkilukuun suhteutteutetuna yhtä paljon muslimeita), koska siellä niille pidetään kovempaa kuria, mutta onko tämä kaikki yllä kirjoittu ristiriidassa aikaisemman uskomukseni kanssa? Vai olisiko asia niin, että koska muslimeilla on kunniakulttuuri ja siksi he pitävät eurooppalaisten hyväntahtoisuutta heikkoutena, vastavasti he kunnioittavat venäläisten kovuutta, siksi Venäjä pärjää niiden kanssa paremmin? Sillä on varmasit myös vaikutusta ettei venäjällä kaikkia muslimien epäonnistumisia pistetä heihin kohdistuneen rasismin piikkiin.
Venäjällä suurin osa muslimeita elää omilla alueillaan missä he ovat enemmistönä. Suurin osa venäjän muslimeita on anyway maallistuneita ja rodullisesti high IQ. Jollain tataarilla ja somalilla on pieni ero vaikka ne kummatkin olisi muslimeita.
Mitä rikollisuuteen tulee sinällään. Niin nykyään suuressa osassa ellei suurimmassa osassa ole päihteet mukana kuvioissa enemmän tai vähemmän, niin sinällään kannattaisi vankilassa panostaa päihdeongelmien hoitoon.
Kyllä Venäjällä muslimeja on myös paljon muuallakin.
QuoteArviot muslimien määrästä Venäjän pääkaupungissa vaihtelevat huomattavasti. Suurta osaa Venäjän muslimeista edustavan Venäjän muftien neuvoston mukaan Moskovassa olisi pari miljoonaa muslimia ja vain neljä todellista moskeijaa.
Muslimien määrästä Moskovassa on myös huomattavasti pienempiä arvioita. Joka tapauksessa tilanpuute moskeijoissa on huutava.
- Neljään moskeijaan mahtuu vain 6 000 - 7 000 ihmistä. Äskeisen suuren juhlamme Kurban Bairamin aikana Moskovan päämoskeijaan saapui rukoilemaan 72 000 ihmistä. Heistä vain prosentti mahtui sisään itse moskeijaan. Loput rukoilivat läheisillä kaduilla, Moskovan päämoskeijan imaami Ildar Alja Utdinov kuvailee nykyistä tilannetta
Olen kuullut, että venäjällä muslimien vihasaarnoja valvotaan ja vihasaarnaajille annataan kymmenien vuosien tuomioita. Tässä syy miksi venäjän muslimit ovat maallistuneita? Vai olisikohan tässä vain kyse siitä, että mikäli monikulttuurinen yhteiskunta saadaan jotenkin toimimaan sitä on hallittava kovilla otteilla kuten venäjällä tehdään.
No varmaan Neuvostoliiton ateistisella kasvatuksella on oma osansa ja emt onko jotkut tataarit ikinä olleet muutenkaan kovin "radikaaleja islamin suhteen" niillä on ehkä enemmän niitä mongoliperinteitä emt.
Moskovassa on miljoonia islamilaisia kausityöläisiä Keski-Aasiasta, mutta suurin osa niistä tulee ja menee vähän väliä, eikä niinkään omaa Venäjän kansalaisuutta. Kuulemma pandemian aikana niitten määrä väheni huomattavasti minkä vuoksi slaavit joutui lumitöihin ym
Vankien tekemä työ pitäisi olla sellaista, että sille olisi kysyntää mutta ei tarjontaa, koska palkka on nykymaailmassa liian alhainen. Tarkoitan, että monet käsityöammatit ovat loppuneet kokonaan esimerkiksi kiinaroskan "ilmaisuuden" vuoksi. Mutta niitä viimeisiä käsityöläisiä ei pitäisi saattaa konkurssiin tämän vuoksi.
Minulla ei nyt ole antaa esimerkkejä, mutta heitän kuitenkin ajatuksen ilmaan.
Quote from: kriittinen_ajattelija on 07.03.2021, 17:24:48
Quote from: Mietiskeliä on 07.03.2021, 17:20:32
Quote from: kriittinen_ajattelija on 07.03.2021, 16:35:45
QuoteOlin aikaisemmin uskonut, että Venäjä pärjää muslimien kanssa paremmin kuin Ruotsi(Ruotsissa ja Venjällä väkilukuun suhteutteutetuna yhtä paljon muslimeita), koska siellä niille pidetään kovempaa kuria, mutta onko tämä kaikki yllä kirjoittu ristiriidassa aikaisemman uskomukseni kanssa? Vai olisiko asia niin, että koska muslimeilla on kunniakulttuuri ja siksi he pitävät eurooppalaisten hyväntahtoisuutta heikkoutena, vastavasti he kunnioittavat venäläisten kovuutta, siksi Venäjä pärjää niiden kanssa paremmin? Sillä on varmasit myös vaikutusta ettei venäjällä kaikkia muslimien epäonnistumisia pistetä heihin kohdistuneen rasismin piikkiin.
Venäjällä suurin osa muslimeita elää omilla alueillaan missä he ovat enemmistönä. Suurin osa venäjän muslimeita on anyway maallistuneita ja rodullisesti high IQ. Jollain tataarilla ja somalilla on pieni ero vaikka ne kummatkin olisi muslimeita.
Mitä rikollisuuteen tulee sinällään. Niin nykyään suuressa osassa ellei suurimmassa osassa ole päihteet mukana kuvioissa enemmän tai vähemmän, niin sinällään kannattaisi vankilassa panostaa päihdeongelmien hoitoon.
Kyllä Venäjällä muslimeja on myös paljon muuallakin.
QuoteArviot muslimien määrästä Venäjän pääkaupungissa vaihtelevat huomattavasti. Suurta osaa Venäjän muslimeista edustavan Venäjän muftien neuvoston mukaan Moskovassa olisi pari miljoonaa muslimia ja vain neljä todellista moskeijaa.
Muslimien määrästä Moskovassa on myös huomattavasti pienempiä arvioita. Joka tapauksessa tilanpuute moskeijoissa on huutava.
- Neljään moskeijaan mahtuu vain 6 000 - 7 000 ihmistä. Äskeisen suuren juhlamme Kurban Bairamin aikana Moskovan päämoskeijaan saapui rukoilemaan 72 000 ihmistä. Heistä vain prosentti mahtui sisään itse moskeijaan. Loput rukoilivat läheisillä kaduilla, Moskovan päämoskeijan imaami Ildar Alja Utdinov kuvailee nykyistä tilannetta
Olen kuullut, että venäjällä muslimien vihasaarnoja valvotaan ja vihasaarnaajille annataan kymmenien vuosien tuomioita. Tässä syy miksi venäjän muslimit ovat maallistuneita? Vai olisikohan tässä vain kyse siitä, että mikäli monikulttuurinen yhteiskunta saadaan jotenkin toimimaan sitä on hallittava kovilla otteilla kuten venäjällä tehdään.
No varmaan Neuvostoliiton ateistisella kasvatuksella on oma osansa ja emt onko jotkut tataarit ikinä olleet muutenkaan kovin "radikaaleja islamin suhteen" niillä on ehkä enemmän niitä mongoliperinteitä emt.
Moskovassa on miljoonia islamilaisia kausityöläisiä Keski-Aasiasta, mutta suurin osa niistä tulee ja menee vähän väliä, eikä niinkään omaa Venäjän kansalaisuutta. Kuulemma pandemian aikana niitten määrä väheni huomattavasti minkä vuoksi slaavit joutui lumitöihin ym
Niin, paljon tässä on lopulta kyse rodusta. Tajukankaan mukaan Södeteljen mafiaa pyörittää Syyrian ja Irakin kristityt. He soputuvat yhtä huonosti kuin muslimit, sillä myös heillä on kunniakulttuuri. Se on täysin selvää, että neekeri on neekeri vaikka voissa paistais. Mutta ilmeisesti sama on myös arabin ja kurdinkin kohdalla.
Quote from: Ajattelija2008 on 07.03.2021, 17:20:24
Kovat rangaistukset vähentävät rikollisuutta alan parhaan USA:laisen tutkimuksen mukaan. Päinvastaisia väitteitä kuulee tuon tuosta, mutta näiden valehtelijoiden argumentti on tasoa "musta tuntuu".
Kova rangaistus pelottaa rikollista ja vankilassa ollessa on vaikea tehdä lisää rikoksia.
Mikä on syynä tähän psykologiseen ilmiöön, että varsin monet väittävät asiasta vastoin tutkittua tietoa? Onko kyse siitä, että väittäjä näkee itsensä potentiaaliseksi rikolliseksi ja yrittää valehtelemalla etukäteen pienentää mahdollista rangaistusta?
Onko lähdettä tälle?
Quote from: Mietiskeliä on 07.03.2021, 17:34:02
Quote from: Ajattelija2008 on 07.03.2021, 17:20:24
Kovat rangaistukset vähentävät rikollisuutta alan parhaan USA:laisen tutkimuksen mukaan. Päinvastaisia väitteitä kuulee tuon tuosta, mutta näiden valehtelijoiden argumentti on tasoa "musta tuntuu".
Kova rangaistus pelottaa rikollista ja vankilassa ollessa on vaikea tehdä lisää rikoksia.
Mikä on syynä tähän psykologiseen ilmiöön, että varsin monet väittävät asiasta vastoin tutkittua tietoa? Onko kyse siitä, että väittäjä näkee itsensä potentiaaliseksi rikolliseksi ja yrittää valehtelemalla etukäteen pienentää mahdollista rangaistusta?
Onko lähdettä tälle?
Sama Suomessa:
Jotkut rangaistukset annetaan "kovennettuna".
Miksi ihmeessä tuomitaan kovennettua jos koventamisella ei ole virallisen totuuden mielestä rikoksentekoa ehkäisevää vaikutusta?
Tässä ketjussa pyörii, niin paljon viestejä jotka liittyvät siihen Huhtasaaren blogiin rangaistusten vaikutuksista rikoksiin, että taidampa copypastata sen tähän kokoinaisuudessaan:
QuoteAlkusanat
Rikosten seuraamukset ja rangaistukset näyttävät olevan ristiriidassa kansalaisten oikeustajun kanssa. Lähes joka viikko voi iltapäivälehdistä, gallupeista ja mielipidepalstoilta lukea kansalaisten tyytymättömyydestä tuomioistuinten lievää rangaistuskäytäntöä kohtaan. Rikollisuusongelman ratkaisuksi kansalaiset tarjoavat rangaistusten koventamista, useiden mielestä ankarammat rangaistukset ehkäisisivät ihmisiä syyllistymästä rikoksiin.
Yleinen mielipide on usein se, että voimassaolevat lait ja tämänhetkinen tuomioistuinten linja rangaistusten ankaruuden suhteen on liian lievä madaltaen kynnystä rikosten tekemiseen. Erityisesti ennen vaaleja tämä ilmiö on selvästi nähtävissä. Kansanedustajaehdokkaat vetoavat kansalaisten tunteisiin omien poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, vaatien rangaistusten koventamista, koska kansakin vaatii, käyttäen rikollisuutta yhtenä välineenä tarkoitusperiensä toteuttamiseksi. Mutta rangaistusten koventamisen vaatimukset johtavat helposti ainoastaan populistiseen yhteiskuntapolitiikkaan.
Näyttöä siitä, että vankila kuntouttaisi tai vähentäisi riskiä rikoksen uusimiseen ei löydy, itse asiassa vankila lisää riskiä rikoksen uusimiseen ja aiheuttaa valtava taloudellisia kustannuksia yhteiskunnalle. Mutta tästäkin huolimatta ihmisiä lukitaan vankilaan. Tässä blogissa tarkastellaan rangaistuksen vaikutuksia rikollisuuteen, argumentteja vankeusrangaistuksen puolesta ja vastaan sekä pohditaan löytyykö vankeusrangaistuksille muita vaihtoehtoja.
Rangaistusten vaikutuksesta rikollisuuteen
Perusteluita rangaistusten antamisella on useita, rangaistuksen on katsottu olevan hyödyllinen, koska se suojaa yhteiskuntaa, sovittelee ja hyvittää ja parantaa rikoksentekijän käyttäytymistä (Voorhis & Browning & Simon & Gordon, 1997). Muita perusteluita rangaistukselle on ollut se, että rikoksentekijät ansaitsevat rangaistuksen ja että rangaistuksella tasapainotettaisiin tilannetta jos rikoksentekijä on saanut rikollisella teolla taloudellista etua (Haapasalo, 2008).
Rangaistuksen ehkäisevä vaikutus perustuu olettamukseen, että ihmiset ovat järkeviä, rationaalisia olentoja, jotka punnitsevat toimiensa edut ja haitat (Cornish, D., & Clarke, R. (1986). Harford (mainittu Rauhut & Junker, 2009) puolustaa myös ihmisten rationaalisuutta, hänen mukaansa rangaistus vaikuttaisi henkilöiden päätöksiinsä kannattaako rikokseen syyllistyä vai ei. Sen takia rangaistuksesta aiheutunut kärsimys tulisi olla suurempi kuin rikollisesti teosta saatu hyöty. Mutta osa tutkijoista eivät usko ihmisen kykyyn päättää rationaalisesti asioistaan. Heidän mukaansa ihmiset tekevät rikoksia myös muista syistä kuin rationaalisen päätöksentekoprosessin kautta. Esimerkiksi intohimorikoksissa henkilö tuskin ajattelee tekonsa seuraamuksia. Syitä rikoksen tekemiseen on useita erilaisia kuten esimerkiksi psykologisia, sosiaalisia ja taloudellisia (McGuire, 2004). Lisäksi, jos rangaistus todella toimisi pelotevaikutuksena, niin ihmiset eivät uusisi rikoksia.
Rangaistusten ehkäisevästä vaikutuksesta yhteiskuntaan ja rikoksentekijään itseensä on jaettu yleensä kahteen kategoriaan: erityiseen ja yleiseen preventioon. Erityispreventio keskittyy yksilöön. Eli miten rangaistus vaikuttaa tekijään ja vaikuttaako rangaistus tekijän uusintarikollisuuteen alentavasti. Rangaistuksen tulisi sellainen, mikä estäisi henkilön tekemästä rikoksia (Zilkowsky, 2011; MacDonald, n.d.; Lappi-Sepälä, 2006). Yleispreventio keskittyy yhteiskuntaan. Tarkoituksena on estää muita ihmisiä tekemästä samaa rikollista tekoa, kuin tuomion saanut rikoksentekijä. Ajatuksena on se, että rangaistukset ovat yleisesti tiedossa ja tästä johtuen rikosten määrä vähenee (Zilkowsky, 2011; MacDonald, n.d.). Yleispreventioon kuuluu vielä pelotevaikutus. Pelotepreventio perustuu pelkoon ja sen tavoitteena on saada henkilö pidättäytymään rikollisesta teosta. Rangaistuksen pelko estää henkilöitä tekemästä rikosta tai ainakin tekee rikoksen tekemisen tekijälle epäedulliseksi (Pakes & Pakes, 2009; McGuire, 2004; Lappi-Seppälä, 2006). Useimmissa maissa yleisimmät rangaistukset ovat vankeus ja sakko, joissakin maissa käytetään lisäksi kuolemantuomioita raskaimmista rikoksista.
Mutta toimiko rangaistus? Toimiiko pelote oikeasti? Vastaus on kyllä ja ei. Todisteita siitä, että rangaistus toimisi pelotteena löytyy muun muassa Ehrlichin (1973) ja Levitin (mainittu Reynold, 1988) tutkimuksissa, joiden mukaan rangaistuksen ankaruus näyttäisi olevan yksi keskeinen pelotetekijä. Erityisesti nuoret reagoivat rationaalisesti rangaistusten ankaruuteen. Lisäksi pelko rangaistuksesta esiintyi omaisuus ja talousrikoksissa eli rikoksissa, jotka usein tehdään harkitusti (Reynold, 1988: Lappi-Seppälä, 2006). Mutta väkivalta, seksuaalirikoksissa ja rikoksissa, joissa itse teon seuraamusten harkinta jää varsin vähälle kuten ryhmäpaineen alaisena tehdyt rikokset tai päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyt sekä intohimorikokset pelotepreventio ei näyttäisi toimivan (MacDonald, n.d.; Reynold, 1988; Lappi-seppälä, 2006).
Lisäksi itse rangaistuksen pituudella ei juuri näytä olevan mitään pelotevaikutusta (tästä lisää kappaleessa "argumentit vankeusrangaistusta vastaan"). Huomattavasti suurempi merkitys on sillä, onnistuuko itse teko vai ei. Mikäli kiinnijäämisriksi on riittävän suuri, on todennäköisempää että tekijä luopuu aikeistaan. Lisäksi teosta seuraavilla sanktiolla kuten tekijään kohdistama hyljeksiminen, häpeä, työpaikan menetys näyttäisi olevan suuri merkitys rikollisesta teosta pidättäytymisen kannalta. Näissä tilanteissa pelotepreventio on todettu tehokkaaksi (Gendreau & Goggin & Cullen, 1999; Lappi-Seppälä, 2006).
Argumentit vankeusrangaistuksen puolesta
Kansalaiset vaativat ja suosivat ankaria ja kovia vankeusrangaistuksia rikollisuuden ongelmaan.
1) Preventiovaikutus
Vankeusrangaistuksen pitäisi toimia preventiona (mainittu edellisessä kappaleessa). Tutkimukset viittaavat siihen, että vankeusrangaistukset tuottavat pienen yleisen pelotevaikutuksen. Vankilat vähentävät rikollisuutta jonkin verran pelotteen kautta (Reynold, 1998; Ehrlich, 1973).
2) Inkapasitaatio
Vankeusrangaistuksia on puolustettu "inkapasitaatiolla". Tämä tarkoittaa sitä, että vankeustuomiot turvaavat muuta yhteiskuntaa tekemällä rikoksentekijän ainakin joksikin aikaan kyvyttömäksi tekemään rikoksia ja aiheuttamaan vaaraa muille kansalaisille. Väkivaltaiset rikolliset poistetaan kadulta edes vähäksi aikaa näin vankilat vähentävät rikollisuutta toimintakyvyn menetyksen kautta (Haapasalo, 2008; Pakes & Pakes, 2009). Lisäksi vankiloiden tarkoituksena on suojata yhteisöä rikoksentekijöiltä ja kuntouttaa heitä.
Huomioitavaa
Kuitenkin kovemmat tuomiot ja pidemmät vankeusrangaistukset eivät tuota vastaavaa preventiovaikutusta. Pelotevaikutus toimii parhaiten silloin kun rikoksentekijällä on tieto rangaistuksesta ja kiinnijäämisriski on suuri. Näyttö siitä, mitä seurauksia tekemisestä seuraa ovat kaikkein parhain preventio. Seuraamusten tulisi olla sellaisia, että rikos ei kannata jos punnitsee siitä saamaa rangaistusta (Reynold, 1988). Rangaistus on tehokasta, jos rikokseen syyllistyvät tietäisivät mikä rangaistus rikollisesta teosta seuraa ja että seuraus tulisi mahdollisimman nopeasti. Jotta vankeusrangaistus toimisi pelotteena, yhteiskunnalta tarvittaisiin kokonaisuudistusta rikollisuuteen suhtautumisessa (McGuire, 2004; Lappi-Seppälä, 2006).
Argumentit vankeusrangaistusta vastaan
1) Preventiovaikutusta ei ole
Riski pidätyksestä ja tieto vankeusrangaistuksesta todennäköisyydestä vain vaatimattomasti vähentää rikoksentekijää syyllistymästä rikokseen. Se kuinka pitkä vankeusrangaistus on, ei ole mitään vaikutusta rikoksentekijää syyllistymästä rikokseen. Rikoksentekijällä pyörii pääsääntöisesti mielessä vain kysymys siitä, että voiko teosta jäädä kiinni, ei niinkään se mitä teon tekemisestä mahdollisesti seuraa (Gendreau & Goggin & Cullen, 1999; Lappi-seppälä, 2006).
Meta-analyyttisessa tutkimuksessa tarkasteltiin 50 eri tutkimusta, jossa oli mukana yli 300 000 tuhatta rikoksentekijää. Useita erilaisia tilastollisia menetelmiä käytettiin, joilla tutkittiin, onko vankilalla ehkäisevä vaikutus rikoksentekijöille, esimerkiksi onko pidemmillä vankeustuomioilla tehokkaampi pelotevaikutus kuin lyhyillä. Riippumatta analyysimenetelmästä, mitään varoittavaa näyttöä vankeusrangaistuksen pituudesta rikoksen ehkäisemiseksi ei juuri löytynyt (Gendreau & Goggin & Cullen, 1999).
Lisäksi useammat muut tutkimukset myös osoittavat, että kovemmat tuomiot ja pidemmät vankeusrangaistukset eivät estä rikollisuutta eivätkä rikollista käyttäytymistä (Rauhut & Junker, 2009; Haapasalo, 2008). Rangaistuksen ankaruudella on vain vähän jos ollenkaan vaikutusta rikollisuuden määrään esim. Yhdysvalloissa kuolemantuomiot eivät ole vähentäneet väkivaltarikosten määrää (Cheatwood, 1993 mainittu Haapasalo, 2008). Ne voivat jopa raaistaa yhteiskuntaa ja näin lisätä väkivallan määrää. Columbian yliopistonoikeustieteen professorin Jeffreyn Faganin mukaan kuolemanrangaistus ei estä rikosten tekemistä. Hänen mukaansa ei löydy mitään uskottavaa tieteellistä näyttöä siitä, että kuolemanrangaistus ehkäisisi rikollista käyttäytymistä. Vaikka teloitukset ovat julkisia ja ne ovat tiedossa, rikollisuuteen ei ole havaittavissa mitään muutoksia. Teloitukset tyydyttävät vain koston halua. Teloituksen arvo on todella lyhytikäinen, tyydytys kestää vain niin kauan kunnes tulee seuraava rikos ja rangaistus. Kriminologeista yli 88 %:ia eivät usko kuolemanrangaistuksen estävän rikoksentekijöitä (News, n.d.).
2) Ei vähennä rikollisuutta eikä uusintarikollisuutta
Useissa tutkimuksissa on todettu, että vankilatuomiot ja vankilassa oloaika eivät estä tai alenna uusintarikollisuutta, ja joissakin tapauksissa vankilatuomiot lisäävät riskiä rikoksen uusimiseen ja rikollisen käyttäytymisen vaaraa (Haapasalo, 2008; Lappi-Seppälä, 2006; Gendreau, Goggin & Cullen, 1999; Gottfredsonin, Gottfredsonin & Garofalo, 1977).
Myös yllämainitussa meta-analyyttisessa tutkimuksessa (ks. kohta "ei toimi pelotevaikutuksena") mikään tehdyistä analyyseistä ei todennut vankeusrangaistuksen vähentävän uusintarikollisuuttakaan. Myöskään pidemmät vankeusrangaistukset eivät alentaneet uusintarikollisuutta, itse asiassa pidempiin tuomioihin liittyi uusintarikollisuuden 3% kasvu (Gendreau & Goggin & Cullen, 1999; Zilkowsky, 2011). Lisäksi Langa ja Levi (2002) havaitsivat tutkimuksessaan, että vangit, jotka olivat vapautuneet vankilasta vuonna 1994, heistä 67,5 %:ia pidätettiin uudestaan kolmen vuoden kuluessa ja 46,9 %:ia oli tuomittu uudesta rikoksesta ja 25,4 %:ia oli lähetetty takaisin vankilaan "(Cullen, Jonson & Nagin, 2011). Myös Australiassa rikoksenuusijoiden osuus on 56 % (e.g.., 2011 smart justice).
Samalla linjalla on Suomessa tehty rikosseuraamusviraston julkaisu (2004), jossa käsitellään kaikki vuosina 1993-1999 ehdottoman vankeusrangaistuksen saaneet ja vankilasta vapautuneet. Aineisto käsittää laajimmillaan 100 000 vankilakautta ja 30 000 henkilöä. Vankilasta vuosina 1993-1997 vapautuneista ensikertalaisista uuden ehdottoman vankeustuomion sai 40 prosenttia. Miehet uusivat naisia ja nuoret vanhoja useammin. Ensi kertaa vankilassa olleet uusivat harvemmin kuin vankilatuomion jo vähintään kaksi kertaa saaneet. Alle 18-vuotiaina vapautuneista vankilaan joutui uudestaan 85-95 prosenttia (otos oli kuitenkin verrattain pieni). Vanhimmassa ikäryhmässä uusijoita oli 20-30 prosenttia (otos myös tässä ryhmässä suhteellisen pieni). Korkein uusimisriski oli ryöstöistä ja omaisuusrikoksista tuomituilla ja alhaisin henki- ja seksuaalirikoksista tuomituilla. Uusijoiden osuus kasvaa vankilakertaisuuden myötä. Vankilakierteeseen joutuneista noin kaksi kolmesta palaa takaisin vankilaan kolmen vuoden sisällä vapautumisestaan. Vapaudessa pysymisen todennäköisyys on erityisen suuri niiden kohdalla, jotka pysyttäytyvät irti päihteistä (Hypén, 2004).
Selitys uusintarikollisuudelle on se, että vankila on oivallinen oppimisympäristö vangeille, tiettyjä käyttäytymismalleja kannustetaan ja vahvistetaan. Lisäksi vankilassa oloaikana vanki voi solmia uusia rikollisia kontakteja suhteita muihin vankeihin, suunnitella ja toteuttaa rikoksia myös vankeusaikana. Vankilatuomio pikemminkin lisää kuin vähentää rikollisia taipumuksia ja lisää riskiä uusintarikollisuuteen vankilasta vapauduttuaan (Haapasalo, 2008; Gendreau, Goggin & Cullen, 1999). Vankila usein heikentää vankilan ulkopuolisia siteitä ja rangaistusten pitkittyminen johtaa nk. laitostumiseen, jossa vanki oppii elämään paremmin vankilaoloissa (Lappi-Seppälä, 2006). Vankeuden jälkeen sopeuttaminen yhteiskuntaan koetaan vaikeaksi (Gendreau, Goggin & Cullen, 1999). Vankilasta vapauduttuaan vahvat sosiaaliset siteet kuten työllisyys, perheen ja ystävien tuki ovat rikoksentekijälle ratkaisevia tekijöitä yhteiskuntaan sopeuttamista varten (MacDonald, n.d.). Yksi syy uusintarikollisuuteen voi olla se, että osa ex-vangeista kokee sen selviytymisen ainoana vaihtoehtona. Vankila koetaan jopa miellyttäväksi vaihtoehdoksi (Lappi-Seppälä, 2006; Hirschi, 1969).
Tilastot ja erilaiset tutkimukset, kuten yllä on mainittu, ovat vaikea sivuuttaa. Ne viittaavat vahvasti siihen, että vankilat eivät ole onnistuneet tehtävässään.
3) Kustannushaitta
Vankila on kustannushaitta. (Haapasalo, 2008; Lappi-Seppälä, 2006; Gendreau & Goggin & Cullen, 1999). Vankeusangaistusten taloudelliset vaikutukset ovat huomattavia. Vuonna 2008 nettokustannukset valtiolle olivat 1,3 miljardia euroa, 2,9 %:ia valtion talousarvion menoista (Hinkkanen, 2008 mainittu Haapasalo, 2008). Vankeusrangaistus ei nykyisellään ole kovin kustannustehokas ja vankeusrangaistuksien koventaminen johtaisi edelleen lisääntyviin kustannuksiin (Yli-Hyövälti, 2011). Eräässä tutkimuksessa on todettu, että jos esim. kaikista vakavista rikoksista tuomittaisiin vankilaan vuodeksi, kokonaisrikollisuus alenisi noin 15% ja samalla vankiluku kohoaisi seitsenkertaiseksi. Vankilarangaistusten lisääminen ei lopulta johda kuin suurempiin budjettimenoihin ja uusintarikollisuuden sekä kokonaisrikollisuuden lisääntymiseen (Lappi-Seppälä, 2006).
Huomioitavaa
Britannian sisäministeriön selvityksen mukaan vankiluvun puolittaminen lisäisi rikollisuutta vain 1-2 prosentilla. Huomioitavaa on myös se, että Yhdysvalloissa vankilarangaistusten käytön radikaali lisääminen on johtanut vankilukujen radikaaliin nousuun kun taas itse rikollisuus ei ole merkittävästi alentunut. Kun taas vastaavasti Suomi ja muut pohjoismaat ovat maailman laajuisesti paitsi alhaisten vankilukujen, niin myös alhaisen rikollisuuden maita (Lappi-Seppälä, 2006).
Vaihtoehtoja vankeusrangaistuksen sijaan
Vankeusrangaistuksilla ei juuri positiivisia tuloksia saavuteta. On olemassa parempia ja kustannustehokkaampia tapoja vähentää rikollisuutta kuin vankila. Vankila on osin hyödytön, haitallinen ja erittäin kallis.
1) Hoito-ohjelmat
On todisteita, että vankiloita tehokkaampia vaihtoehtoja, jotka mahdollisesti vähentävät uusintarikollisuutta ovat muun muassa rikoksentekijöille suunnatut hoito-ohjelmat (Lappi-Seppälä, 2008; Gendreau & Goggin & Cullen, 1999, e.g., 2011). Suomessa kognitiivisia hoito-ohjelmia suositaan vankiloissa, joissa korostetaan rikoksentekijän omaa vastuuta käyttäytymisestään. Tulevaisuuden kehittämisen haasteena on se, miten löydetään kullekin rikoksentekijälle juuri hänelle sopia hoito-ohjelma (Haapasalo, 2008).
2) Puuttuminen taustatekijöihin
Toinen tehokas tapa rikollisuuden vähentämiseksi on kiinnittää huomioita taustatekijöihin, jotka vaikuttavat rikollisuuteen (Pakes & Pakes, 2009; Haapasalo, 2008). Riskitekijöihin, jotka lisäävät rikollista käyttäytymistä tulisi puuttua mahdollisemman varhaisessa vaiheessa. Yksi vahvemmista riskitekijöistä on lasten laiminlyönti, mikä lisää riskiä rikolliseen käyttäytymiseen myöhemmällä iällä. Lisäämällä investointeja lastensuojeluun ja perheiden tukemiseen mahdollisesti ehkäisisi rikollista käyttäytymistä vanhemmalla iällä. Lisäksi köyhyys, työttömyys ja alkoholin väärinkäyttö ovat riskitekijöitä eli lisäämällä investointeja asumisoloihin, työllisyyteen, koulutukseen, mielenterveyteen sekä lisäisi erilaisia huume ja alkoholi hoito-ohjelmia. Erityisesti päihderiippuvuuteen perustuvan rikollisuuden saralla tulokset ovat olleet järjestäen tehokkaita (Lappi-Seppälä, 2006). Aikaisessa vaiheessa aloitetut interventiot ovat kustannustehokkaita tapoja vähentää rikollisuutta (e.g., 2011).
3) Laitosten ulkopuolella toteutetut ohjelmat
Lisäksi laitosten ulkopuolella toteutetut ohjelmat näyttäisivät olevan tilastollisesti tehokkaimpia ratkaisuja kuten esimerkiksi ehdollinen rangaistus, yhdyskuntapalvelu ja nuorisorangaistus. Nämä rangaistus muodot tarjoavat laajemmat mahdollisuudet kuntoutukseen ja hoitoon ja ovat paljon halvempia vankilaan verrattuna. Näihin ohjelmiin yhdistämällä hoito-ohjelmia ja tukipalveluita on uusintarikollisuuden määrän havaittu olevan 37% alhaisempi verrattuna vankeusrangaistukseen NSW-tutkimuksen mukaan (NSW Study 2012).
Katse olisikin syytä suunnata taustatekijöihin, jotka voivat aiheuttaa rikollista käyttäytymistä myöhemmällä iällä, erilaisiin hoito-ohjelmiin, niiden kehittämiseen sekä resurssien lisäämiseen. Ehkäisevä vaikutus on vankeusrangaistusta tehokkaampi vaihtoehto.
Loppusanat
Rikollisuutta ei ole mahdollista täysin poistaa, ja sen takia oleellista olisi keskittyä rikollisuuden vähentämiseen. Eri tutkimuksissa on havaittu, että rikos jää suuremmalla todennäköisyydellä tekemättä jos kiinnijäämisen riski on korkea. Tulisi pyrkiä luomaan sellaiset olosuhteet, jossa kiinnijäämisen riski on mahdollisimman korkea. Mitä tulee vankeusrangaistuksiin niin, ne ovat osoittautuneet huonoksi tavaksi alentaa rikollisuutta, itse asiassa vankeusrangaistuksen pidentäminen ja koventaminen lisää rikollisuutta. Näin ollen loppupelissä vankeusrangaistus ei ole se optimaalisin vaihtoehto, mutta tutkimukset eivät ole kyenneet todistamaan, että vankilasta pitäisi kokonaan luopua. Inkapasitaation suhteen vankila toimii. Vankilalla on eristämisvaikutuksensa ja ainakin sillä hetkellä, tietyn ajan rikoksentekijä on poissa kaduilta, mutta olennaisin ongelma on uusintarikollisuus kun rikoksentekijä vapautuu vankilasta.
Mutta pystytäänkö sellaiseen kompromissiin, jossa rikoksesta saatava rangaistus sopisi yhteen kansalaisten oikeustajun kanssa? Kansalaiset vaativat ankarimpia tuomioita kuin asiantuntijat. Kansalaiset eivät välitä ehkäiseekö vankilatuomio rikollisuutta tai kuinka kallista se on. Rationaalisesti asiaa tarkasteltuna tarkoituksenmukaisuusnäkökulmat eivät riitä puhumaan rangaistusten koventamisen puolesta, mutta olisi huolehdittava, että rikoksista annettavat rangaistukset ovat oikeudenmukaisessa suhteessa teon moitittavuuteen. Loppupelissä uhrin oikeusturvan tulee olla aina ensisijalla.
Avainsanat: hoito-ohjelmat, inkapasitaatio, kovemmat tuomiot, kuolemantuomio, kustannushaitta, pelotepreventio, pelotevaikutus, preventio, rangaistus, rikoksentekijä, rikoksen uusiminen, rikollisuus, uusintarikollisuus, vankeusrangaistus, vankila
https://saarahuhtasaari.vuodatus.net/lue/2015/08/rikollisuus-ei-vahene-vankeusrangaistuksia-koventamalla
Hmm. Aika moni amerikkalainen taas väittää, että kun siellä otettiin käyttöön kovemmat vankeustuomiot, niin rikollisuus väheni. Ainakin henkirikosten määrä/nuppi on laskenut jo kymmeniä vuosia.
Quote from: Mietiskeliä on 07.03.2021, 17:34:02
Quote from: Ajattelija2008 on 07.03.2021, 17:20:24
Kovat rangaistukset vähentävät rikollisuutta alan parhaan USA:laisen tutkimuksen mukaan. Päinvastaisia väitteitä kuulee tuon tuosta, mutta näiden valehtelijoiden argumentti on tasoa "musta tuntuu".
Kova rangaistus pelottaa rikollista ja vankilassa ollessa on vaikea tehdä lisää rikoksia.
Mikä on syynä tähän psykologiseen ilmiöön, että varsin monet väittävät asiasta vastoin tutkittua tietoa? Onko kyse siitä, että väittäjä näkee itsensä potentiaaliseksi rikolliseksi ja yrittää valehtelemalla etukäteen pienentää mahdollista rangaistusta?
Onko lähdettä tälle?
https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/1088767997001003002
Marvell ja Moody ovat alan tunnetuimmat tutkijat.
Tässä linkki jenkkien rikoslukuihin 1960-2019: http://www.disastercenter.com/crime/uscrime.htm
Quote from: AcastusKolya on 07.03.2021, 22:05:54
Hmm. Aika moni amerikkalainen taas väittää, että kun siellä otettiin käyttöön kovemmat vankeustuomiot, niin rikollisuus väheni. Ainakin henkirikosten määrä/nuppi on laskenut jo kymmeniä vuosia.
Viime vuonna nousi jenkeissä henkirikokset paikoin yli puolella ainakin isoissa kaupungeissa.
Mutta tietty kun laittaa Tyronen istumaan kannabiksen takia 20 vuodeksi, niin kai se vaikuttaa henkirikoksiinkin.
Miksi yhteiskunta sallii ammatti- ja taparikollisuuden olemassaolemisen?
Quote from: kriittinen_ajattelija on 07.03.2021, 23:00:02
Quote from: AcastusKolya on 07.03.2021, 22:05:54
Hmm. Aika moni amerikkalainen taas väittää, että kun siellä otettiin käyttöön kovemmat vankeustuomiot, niin rikollisuus väheni. Ainakin henkirikosten määrä/nuppi on laskenut jo kymmeniä vuosia.
Viime vuonna nousi jenkeissä henkirikokset paikoin yli puolella ainakin isoissa kaupungeissa.
Mutta tietty kun laittaa Tyronen istumaan kannabiksen takia 20 vuodeksi, niin kai se vaikuttaa henkirikoksiinkin.
Nousu kaupunkien henkirikoksissa johtuu osittain Black Lives Matter -liikkeestä. Kun poliisin motivaatio valvoa järjestystä heikkenee, lisääntyvät mustien väliset henkirikokset.
BLM-liike lienee jo aiheuttanut satojen mustien kuoleman henkirikoksissa. Liikkeen johtohahmot ovat valehtelijoita eikä heitä kiinnosta vähääkään, että aiheuttavat satojen mustien kuoleman.
Quote
Homicide rates in 2020 topped 2019 levels during every month, but the increase was steepest after massive protests spurred by George Floyd's death in Minneapolis on May 25. The study found that in June through August, homicides rose 37% compared to 2019.
https://apnews.com/article/michael-brown-st-louis-violence-coronavirus-pandemic-racial-injustice-70e400adf209cbf52dccef47c46f9b0e
Quote from: Ajattelija2008 on 07.03.2021, 22:09:25
Quote from: Mietiskeliä on 07.03.2021, 17:34:02
Quote from: Ajattelija2008 on 07.03.2021, 17:20:24
Kovat rangaistukset vähentävät rikollisuutta alan parhaan USA:laisen tutkimuksen mukaan. Päinvastaisia väitteitä kuulee tuon tuosta, mutta näiden valehtelijoiden argumentti on tasoa "musta tuntuu".
Kova rangaistus pelottaa rikollista ja vankilassa ollessa on vaikea tehdä lisää rikoksia.
Mikä on syynä tähän psykologiseen ilmiöön, että varsin monet väittävät asiasta vastoin tutkittua tietoa? Onko kyse siitä, että väittäjä näkee itsensä potentiaaliseksi rikolliseksi ja yrittää valehtelemalla etukäteen pienentää mahdollista rangaistusta?
Onko lähdettä tälle?
https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/1088767997001003002
Marvell ja Moody ovat alan tunnetuimmat tutkijat.
Ehkä tossa on kyse siitä, että kun rikollinen istuu kiven sisässä pitkiä aikoja, niin sen on vaikea tehdä rikoksia? Mutta kyllä noi vankimäärätkin tulevat maksamaankin Jenkeille ihan mielettömästi. Ja onhan toi rikollisuus Jenkeissä vieläkin ihan järjetöntä, mutta jos Jenkkilässä olisi pelkästään valkoisia ei rikollisuus olisi sen suurempaa kuin Euroopassakaan.
Quote from: kriittinen_ajattelija on 07.03.2021, 23:00:02
Quote from: AcastusKolya on 07.03.2021, 22:05:54
Hmm. Aika moni amerikkalainen taas väittää, että kun siellä otettiin käyttöön kovemmat vankeustuomiot, niin rikollisuus väheni. Ainakin henkirikosten määrä/nuppi on laskenut jo kymmeniä vuosia.
Viime vuonna nousi jenkeissä henkirikokset paikoin yli puolella ainakin isoissa kaupungeissa.
Mutta tietty kun laittaa Tyronen istumaan kannabiksen takia 20 vuodeksi, niin kai se vaikuttaa henkirikoksiinkin.
Onhan tossa se että nyt se on jäänyt kiinni kannabiksesta ja jos sitä ei olisi pistetty vankilaan niin seuraava olisi ollut joku ammuskelu jos sotkeutunut kovemman luokan aineisiin ja niiden myyntiin?.Kannbiksesta ei taida saada tuolla muuta kuin sakkoja nykyään ja laillistettu osassa osavaltioista.Noi ampumiset taitaa liittyä huumeisiin?.
Quote
The data, obtained by WBEZ under Illinois' open-records law, show the city had 849 murders between the beginning of 2018 and this past July. When the victim was white, 47% of the cases were solved during those same 19 months. For Hispanics, the rate was about 33%. When the victim was African American, it was less than 22%.
https://www.wbez.org/stories/chicagos-dismal-murder-solve-rate-even-worse-when-victims-are-african-american/100a4f2f-e683-47f2-b3c5-db9e7a07d63e
Ghetossa henkirikoksista selviää vain 22 %, kun uhri on musta. Ghetossa mustilla on "no snitching"-periaate, että poliisille ei saa kertoa rikollisista mitään.
Koko väestössä mustien uhrien henkirikoksista selviää kuitenkin 2/3.
Tässä taas näkyy, miten epärehellinen liike Black Lives Matter on. Jos heitä oikeasti kiinnostaisi mustien henki, he tukisivat poliisia ja vastustaisivat "no snitching":iä. BLM on luonteeltaan rasistinen liike, joka on suunnattu valkoisia vastaan. Rasistit eivät totuudesta välitä.
rikollisuus on suurempaa ja merkittävämpää
- jos impulssikontrolli ja äly ja etiikka ovat matalia
- jos on köyhä
- mitä lempeämpiä rangaistukset ovat
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/02/13/orjuus-nyt-orjana-vankilassa-miten-yhdysvaltain-vankilajarjestelmasta-on-tullut
"Viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana Yhdysvaltain vankien määrä on kasvanut 330 000 vangista yli 2,3 miljoonaa"
Tässä syy miks Jekkilän rikollisuus on vähentynyt. Tietysti rikollisuus saada pienemään jos rikolliset laitataan linnaan ja heille lätkäistään pitkiä tuomioita, niin eivät ole kadulla tekemässä rikoksia, mutta mikä tämän kaiken hinta on? Ja muistutaan edelleen, että Jenkkilän rikollisuus on järjetöntä verrattuna Eurooppaan.
Kyse on siitä, että pieni osuus väestöstä tekee valtaosan rikoksista ja mitä sille porukalle pitäisi tehdä? Se voidaan pitää lukkojen takana kuten Jenkeissä, tai yrittää integroida yhteiskuntaan kuten Norjassa.
Norjan kriminalipolitiikan tulokset näyttävät paremmilta ja jenkkilässä on käyty hakemassa sieltä oppia.
QuoteNorjassa 63 ihmistä sadastatuhannesta joutuu vankilaan, Yhdysvalloissa 665. Lisäksi Norjassa rikoksenuusimisprosentti on 20, maailman pienin. Nyt osa USA:n vankiloista hakee oppia Norjan vankeinhoitojärjestelmästä
Jenkkilän vankimäärän yliedustus Norjaan verrattuna on niin räikeä, ettei sitä voida selittää pelkällä neekereiden ja latinoiden yliedustuksella rikostilastoissa.
QuoteJos ihmisiä kohtelee epäinhimillisesti, he käyttäytyvät epäinhimillisesti, Oregonin vankeinhuollon johtaja Colette S. Peters ymmärsi opintomatkallaan Norjassa. Ennen pitkiin tuomioihin ja ankarien rangaistusten pelotteeseen uskonut Peters muutti osavaltionsa vankilajärjestelmän Norjan tapaiseksi. Samalla rikoksenuusimistilastot laskivat maan alhaisimmiksi.
Norjan vankiloita pidetään maailman inhimillisimpinä. Niissä on tavoitteena totuttaa vangit mahdollisimman hyvin normaaliin elämään. Huumeidenkäyttäjien ohjelmat sekä taide- ja musiikkiterapia auttavat mielenterveyskuntoutujia. Vankeja autetaan löytämään työpaikka ja asunto jo ennen vapautumista. Rankaisun sijaan tavoitteena on, että vankilasta astuu ulos ihminen, joka voisi olla kuin kuka tahansa. Ihan kenen tahansa naapuri. Suurin osa vangeista haluaa kuntoutua, jotta voisi tehdä muutoksen elämässään.
Jos vangit todella haluavat kotoutua yhteiskuntaan kuulostaa järkevältä auttaa sellaisia ihmisiä siihen.
QuoteNorjassa oli aiemmin samantapainen vankeinhuoltolaitos kuin Yhdysvalloissa. Se nojasi rangaistuksiin ja koviin turvallisuusjärjestelyihin. Silti se ei tuottanut niin sanotusti yhteiskuntakelpoisempia ihmisiä.
Väkivalta, huumeet ja korkeat rikoksenuusintatilastot olivat pakottaneet norjalaiset miettimään toisenlaista ratkaisua. 90-luvulta asti Norja on tehnyt töitä muuttaakseen vankilasysteeminsä rankaisulaitoksesta kuntoutuspohjaiseen malliin.
Yhdysvalloissa vankilat ovat tunnetusti kammottavia. Vankilajärjestelmä on maan häpeäpilkku, sillä USA:ssa vankiloissa viruu eniten ihmisiä väkilukuun suhteutettuna. Yli 2,2 miljoonaa amerikkalaista on telkien takana. Suurin osa näistä ihmisistä on vangittu huumetuomioiden takia. Tässä ryhmässä erityisesti afroamerikkalaiset miehet ovat yliedustettuina. Sanotaankin, että maan vankilat on rakennettu orjuushistorian jatkoksi
Myös Liberaalimpi huumepolitiikka voisi auttaa Jenkkien rikollisuus ongelmiin.
QuoteVankilat ovat usein yksityisessä omistuksessa, ja niiden on tarkoitus tuottaa voittoa.
Oloja vankiloissa pidetään väkivaltaisina ja epäinhimillisinä. Sallittua suurempi vankimäärä on ollut ongelmana esimerkiksi useissa Kalifornian vankiloissa. Vankien oikeuksia ajavan järjestön massakanteen jälkeen oikeus totesi ahtaiden vankiloiden rikkovan perustuslakia ja inhimillisen rankaisun määritelmää ja määräsi vankien määrää vähennettäväksi.
Yhdysvaltojen vankiloissa on paljon mielenterveyspotilaita, joiden tilannetta vangittuna oleminen ei paranna. Norjaan verrattuna Yhdysvallat käyttää pitkän ajan kuluessa enemmän rahaa vankeihin, sillä vangit kärsivät pidempiä rangaistuksia ja todennäköisemmin palaavat vankilaan saatuaan uuden tuomion.
Norjan rikosseuraamuslaitoksen hallituksen jäsenen Kim Ekhaugenin mukaan vangit jakaantuvat kolmeen ryhmään: ensimmäisessä ryhmässä on järjestäytyneeseen rikollisuuteen kuuluvat vangit, joiden käytöstä on hankala muuttaa. Toiseen ryhmään kuuluvat he, jotka kärsivät tuomionsa mukisematta eikä heitä sen jälkeen enää näe. Suurin ryhmä on kuitenkin ihmiset, joiden elämä kuluu vuorotellen vankilassa ja vapaalla. He päätyvät aina lopulta telkien taakse, sillä he eivät tiedä miten muuttaisivat opittua käyttäytymismallia. Nämä ihmiset tarvitsevat apua muuttaakseen elämäntapaansa. Tähän ryhmään Norjan rikosseuraamuslaitos haluaa erityisesti kiinnittää huomiota. Oregonin vankeinhuollon johtaja Peters vaikuttui Norjassa erityisesti vankilassa vallitsevasta auttamisen halusta
Quote"Vieraillessani Holdenin vankilassa koin kaksi ahaa-hetkeä. Vankilan ympäristö ja henkilökunnan hyvinvointi kiinnittivät huomioni. Yhdysvalloissa käytetään paljon rahaa siihen, että vankilat näyttävät ulospäin hyviltä. Kun kulkee vankilan ohi, siihen ei kiinnitä huomiota. Norjassa taas vankila tehdään näyttämään sisältäpäin viihtyisältä, se ikään kuin mallintaa yhteiskuntaa. Holdenissa vankilan puutarha näytti kuin benediktiiniläiseltä luostarilta, vehreältä ja kauniilta. Tajusin heti, että tässä stressaavassa ympäristössä on tärkeää olla tällainen luonnon oma rauhoittumispaikka."
Yhdysvalloissa vankiloissa satsataan turvajärjestelyihin, mutta Norjassa vankiloista tehdään yhteisöjä. Erityisesti henkilökunnan hyvinvointi vakuutti Petersin."Oregonissa vankilassa työskentely oli niin kuluttavaa, että puolentoista vuoden aikana tehtiin neljä työntekijää teki itsemurhan. Ymmärsin, että Norjan mallin mukainen kulttuuri tuo turvallisempia vankiloita sekä turvallisemman yhteiskunnan."
Oregonissa pyritään nyt toteuttamaan Norjan kolmea perusperiaatetta: turvallisuuden tunnetta, terveydenhuoltoa ja hyvää ruokaa.
Turvallisuuden tunne koskee sekä henkilökuntaa että vankeja. Se on ihmisen perustarve, ja ilman sitä on vaikea ajatella tulevaisuutta ja parempaa elämää. Hyvällä hoidolla ihmisen ei tarvitse keskittyä sairauksiinsa tai paranemiseen, vaan hän pystyy ajattelemaan omaa kuntoutustaan. Hyvä ruoka on tärkeää, sillä ilman sitä ajatukset ja teot alkavat pyöriä pelkästään ruoan ympärillä.
Peters on innoissaan hyvistä tuloksista ja rakennutti vastíkään Oregonin vankilaan zen-puutarhan, jossa voi käydä hengähtämässä. Jopa vankien mielestä se rauhoittaa mieltä.
"Eräältä vangilta sain palautetta, että zen-puutarhassa hän sai ensimmäisen kerran ajateltua rauhassa sitä, millainen ihminen hän haluaa olla. Hän ymmärsi, että hänen ei tarvitse olla kusipää."
Yhteisön tuki on tärkeää ja nyt paikalliset ovat keränneet puoli miljoonaa dollaria vankilan olojen parantamiseen. Vapaaehtoiset ovat tuoneet luontoa vankilaan istuttamalla sinne puita. "On mahtavaa kuulla puiden lehtien humina. Tällainen ihan tavallinen asia on tärkeää. Luonto puuttuu edelleen monista vankiloista", sanoo Peters.
Tulevaisuudessa Peters aikoo jatkaa työtä paremman vankeinhuollon puolesta. "Tavoitteeni on, että vähemmän vankeja palaa laitoksiin. Pyrin myös siihen, että henkilökunta ei vaihdu niin usein, vaan että heille on luotu turvallinen ja hyvä työpaikka. En halua, että työntekijät kuolevat 58 vuoden iässä, joka on keskiarvo vankilassa pitkään työskennelleille ihmisille."
Eri puolilla Yhdysvaltoja on vähitellen alettu herätä vankeinhuollon ongelmiin. Yhä useammasta vankilasta, kuten Philadelphiasta, North Dakotasta, San Fransiscosta ja New Yorkista on tehty opintomatkoja Norjaan tutustumaan maan vankilatoimintaan
QuoteYhdysvalloissa monet vankilat ovat yksityisiä, ja moni niistä on riippuvainen suurista vankimääristä. Vankilateollisuudessa vuotuinen liikevaihto on 265 miljardia dollaria ja se pyrkii saamaan jatkuvasti lisää uusia vankeja. Useimmissa osavaltioissa tuomioistuin määrää takuusumman, jonka maksamalla voi välttyä tutkintavankeudelta. Vankiloissa on erityisen paljon köyhiä, sillä heillä ei ole varaa maksaa takuita.
Myös takuulainoja antavat yritykset hyötyvät vankilasysteemistä. Nämä yritykset käyttävät vuosittain miljoonia dollareita poliitikkojen lobbaukseen, sillä ne haluavat estää kaikenlaiset järjestelmän muutokset
https://voima.fi/artikkeli/2020/yhdysvallat-on-kuuluisa-kehnosta-vankilajarjestelmastaan/
Aika usein rikollisuus johtuu lapsuuden ongelmista. Eli sellainen osuus rikollisuuden syistä on varmasti korjattavissa joka johtuu ympäristötekijöistä, tästä varmasti johtuu se, että rikolliset on monesti integroitavissa yhteiskuntaa. Tietysti rikollisuus johtuu myös perinnöllisistä tekijöistä kuten matalasta älykkyydestä, mutta ei tietenkään matala älykkyyskään ei johda automaattisesti rikollisuuteen, vaan lisää riskiä siihen.
Tietysti on olemassa niin vaarallisia ihmisiä muille, ettei niitä edes kannatta integroida yhteiskuntaan, vaan pitää lukkojen takana loppuelämä. Ei Norjakaan mitään Breikvikiä ole vapaalle jalalle ole päästämässä. Breivikin kohdalla kuolemanrangaistus voisi olla ihan varteenotettava vaihtoehto.
Mitä tuhannen markan setelistä tutuksi tullut Suomen historian seteleissä korkea-arvoisimmaksi katsottu mies sanoi mestauspaikalla vuonna 1786:
https://chydenius.kootutteokset.fi/kommentar-till-tal-pa-avrattningsplatsen-och-puhet-kronobyn-mestaus-paikalla/ (https://chydenius.kootutteokset.fi/kommentar-till-tal-pa-avrattningsplatsen-och-puhet-kronobyn-mestaus-paikalla/)
Quote
Chydeniuksen puhe painettiin sekä ruotsiksi että suomeksi luultavasti pelotustarkoituksessa, levittämään todenmukaista tietoa teoista ja rangaistuksista, jotka niistä seurasivat. Hyvin tunnepitoisessa puheessaan hän selvitti tapahtumat yksityiskohtaisesti osoittaen, miten raa'asti ja häikäilemättömästi rikoksentekijät olivat kohdelleet yhteiskuntaa palvelleita viattomia ihmisiä.
Quote
Noiden kolmen pahantekijän rikokset ovat niin hirmuisia kuin keskuudessamme yleisesti tiedetäänkin. Sotamiehet Hjelt ja Lindström olivat muutamaa viikkoa aikaisemmin murtautuneet lastenopettaja Johan Mattssonin aittaan varastaakseen omaisuutta, mutta eivät olleet saaneet rahoja sieltä, vaikka he pitivät häntä varakkaana. He pohtivat sitten, miten voisivat ryöstää ne väkivalloin lastenopettajan asuinhuoneista. Koska he eivät kuitenkaan uskoneet pystyvänsä noin hirmuiseen hankkeeseen, he päättivät ottaa mukaansa sotamies Frodigin, sekä voimistaan että useiden varkauksien ja aikaisemmin suorittamansa tapon takia hyvin tunnetun pahantekijän. He paljastivat hänelle hankkeensa, ja hän oli valmis auttamaan heitä heidän kauhistuttavissa aikeissaan.
Kaikki nämä kolme murhamiestä lähtevät liikkeelle, pääsevät illalla perille ja murtavat heti väkivalloin lukot ja salvat, joiden takana viaton lastenopettaja ja hänen vaimonsa1 uskoivat saavansa kaikessa rauhassa ja rauhaa rakastavan esivallan suojeluksessa turvallisesti levätä ja virkistyä yön pimeydessä. He heräävät meluun, ja mies tarttuu lataamattomaan pyssyynsä uhaten ampua tunkeilijat, jos he uskaltavat tulla sisään. Tämä pysäyttää miehet hetkeksi, he ilmoittavat olevansa matkalaisia ja pyytävät ruokaa. Vaimo ojentaa murhamiehille voita ja leipää eteiseen, mutta tuvan oven ulkopuolella seisonut Frodig onnistui kääntämään tuvasta ulos ojentuvan pyssynsuun poispäin itsestään ja tarttumaan siihen ja veti sillä lastenopettajan eteiseen, tarttui häntä kurkusta ja sai Lindströmin avukseen miestä pitelemään, kun Hjelt tuli ulkoa kädessään iso puukko ja iski sillä miestä rintaan. Sydänveri virtaa, mies vajoaa lattiaan ja kuolee murhaajiensa käsiin.
Koko teksti kannattaa lukea läpi. Niin vähän on maailmassa muuttunut näiden vuosien välillä. Tämä kaikki voisi tapahtua tänäänkin, vaikka tästä tapauksesta on kulunut nyt noin 235 vuotta.
Tuohon aikaan yhteiskunta kuitenkin lähti siitä, että tuollaisten tekojen jälkeen tekijät mestataan.
Rikoksen jälkeiset suunnitelmat ovat tekijöillä kuin tätä päivää, vaikka matkan tekeminen oli tuolloin vaikeaa. Kokkolan seudulla tehdyn rikoksen saalis aiottiin hyödyntää leveään elämään Savossa.
Quote
Murha ja ryöstö oli myös saatava salatuksi. Mies makasi eteisessä kuolleena verilammikossa, ja vaimo veti sisähuoneessa viimeiset henkäyksensä, kun murhaajat tekevät kauhean päätöksen polttaa ruumiit ja sytyttää talon palamaan. Nuo kolme kantoivat yhteisvoimin murhatut vuoteeseen, herkästi palavaa ainetta pannaan sängyn alle ja sytytetään.
Vasta sitten pahantekijät pakenevat paikalta ryöstösaaliineen, mitä hirmuisimmat polttomerkit omassatunnossaan ja piiloutuvat vuorokaudeksi peninkulman päähän paikalta niittylatoon, ennen kuin palaavat kukin omaan torppaansa. Julmia rikoksia! Kauheita tekoja!
Väki, joka heräsi liekkien loimuun yössä, riensi sammuttamaan paloa luullen tulen päässeen irti vahingossa, löysi vaatteista ruumiiden alta verta ja sai tästä aiheen epäillä tätä onnettomuutta murhapoltoksi. Hjelt ja Lindström olivat jo hankkineet lomaa matkustaakseen Savoon, jossa ryöstösaalis aiottiin myydä kaikkien yhteiseksi hyödyksi. Epäilykset suuntautuivat varsin pian Frodigiin ja Hjeltiin, jotka tunnettiin aikaisempien pahojen tekojensa takia ja joita ei tuohon aikaan tavattu torpistaan. Todisteita ei kuitenkaan sanottavasti ollut, kunnes Hjelt pidätettiin eräiden kotoaan löydettyjen varastettujen tavaroiden takia ja hänet saatiin tunnustamaan. Oikeudenmukaisen ja suuren Herran nimi olkoon ylistetty siitä, että hän salli näiden kauhutekojen tulevan ilmi pikkuseikkojen välityksellä ja että pahantekijät ovat saaneet hyvin ansaitsemansa rangaistuksen, muutenhan heidän ryöstelynsä ja murhaamisensa eivät varmastikaan olisi tähän jääneet!
Aiheeseen liittyen Suomi näyttäisi onnistuneen pehmeillä keinoillä romanien integroinnissa muita maita paremmin.
QuoteRomanien koulutustason nousu ja koulutusmyönteisyys on parantanut heidän työllistymistään ja asemaansa työmarkkinoilla.
Myös yrittäjyyden arvioidaan lisääntyneen. Romanit kohtaavat kuitenkin yhä ennakkoluuloja ja syrjintää.
Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön teettämästä selvityksestä.
QuoteRomanien työttömyys on yhä korkeammalla tasolla kuin pääväestön keskuudessa.
Tyypillisiä työllistymistä estäviä ja hidastavia tekijöitä ovat matala koulutus, vähäinen työkokemus, kulttuuriset tekijät ja syrjintä työmarkkinoilla, ministeriö kertoo tiedotteessaan.
Romanien koulutuspolut ovat usein yhä muuta väestöä rikkonaisempia. Vaikka romaneja työskentelee eri aloilta, heitä on paljon suorittavan tason tehtävissä.
Selvityksen mukaan syitä ovat sekä uranuurtajien ja roolimallien että tiedon puute erilaisista ammateista ja koulutuspoluista. Romaninuorilta saattaa myös puuttua luottamus omiin mahdollisuuksiin niin opiskeluissa kuin työelämässäkin.
Tarkkoja tilastotietoja romaniyrittäjistä ei ole mahdollista saada, mutta yrittäjyyden arvioidaan lisääntyneen jonkin verran. Kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on lisääntynyt romanien keskuudessa. Sitä pidetään myös mahdollisuutena murtaa ennakkoluuloj
https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/1267451
Yritin etsiä varsinaisia tilastoja romanien integroitumisesta Suomeen ja vain tälläisen tilaston löysin.
QuoteOpetushallituksen viime vuonna tekemän selvityksen mukaan peruskoulun suorittaneiden romaneiden osuus romaniväestöstä on noussut 60 vuodessa 25 prosentista yli 80 prosenttiin. Romanit saavat silti päättötodistuksen muuta väestöä harvemmin.
Selvityksen (siirryt toiseen palveluun)mukaan arviolta noin kaksi kolmasosaa romaneista saa peruskoulun päättötodistuksen. Romaniyhdistyksen mukaan tilanne on parantunut 2000-luvulla, mutta pudokkaita on edelleen paljon
https://yle.fi/uutiset/3-9433162
Onhan romanien koulutustulokset edelleen surkeita, mutta uskollan väittää, että huomattavasti paremmat kuin Itä-Euroopassa jossa heidän integroitumisesta ei välitetä juuri ollenkaan. Vaikka Suomessakin ollaan vittuunnuttu romaneihin, niin Itä-Euroopassa heitä suorastaan vihataan ja siellä poliitikot puhuvat jopa heidän uunittamisesta. Todennäköisesti siis Suomessa heistä on vähemmän ongelmia suhteessa väkimääräänkin. Romanit ovat ovat yleensä hyvin isänmaallisia Suomessa, tämäkin viittaa siihen, että Suomessa ollaan romanit onnistuttu integroimaan hyvin heidän haastavuuteensa nähden. Romanien integroitumista myös auttaa, että heidän kulttuurinsa haasteista voidaan puhua Suomessa huomattavasti vapaammin kuin muslimeiden. Muistan myös erään romaniedustajan kertoneen telkussa, että Suomi olisi Euroopan paras paikka elää romaneille.
Vaikka romanit ovat erittäin haasteellinen ryhmä minusta on kaikkien edun mukaista, että integroiraan ne tänne niin hyvin kuin mahdollista. Eikä missään nimissä Suomen pidä ottaa yhtään uutta romania tänne ennenkuin ollaan keksitty, se viisasten kivi jolla romanit saataisiin integroitua yhteikuntaan, se on myös täällä asuvien romanien etu. Ei Suomeen pitäisi ottaa juuri myöskään muidenkaan haasteellisten ryhmien edustajia ennen kuin on keksitty viisasten kivi heidän integrointiin.
Ja mitä tulee tohan romanien kohtaamaan syrjintään, niin se varmasti tulee muuttumaan jos romanit itse joskus muuttuvat. Alkuun vietnamilaisiin suhtauduttiin hyvinkin syrjivästi, mutta kun he osoittivat ennakkoluulot toisiksi suhtautuminen heihin muuttui.
Talousliberaalit(joita hommallakin on) kuvittelevät, että rajat voidaan avata täysin myös ongelmalliselle maahanmuutolle, jos niiden sossurahoja vain pienennetään tai ne jopa poistetaan kokonaan. Etelä-Afrikka teki tälläisen ratkaisun ja tulokset eivät rohkaisseet.
QuoteRahat, passi, arvoesineet ym. on syytä pitää lukitussa tilassa (ei autossa!) ja ulkona liikuttaessa lähellä kehoa. Liikkeiden ryöstöjä on esiintynyt useissa ostoskeskuksissa vilkkaimpaan ostosaikaan, jolloin myös asiakkaat joutuneet tulilinjalle. Pöytävuorella tapahtuu ryöstöjä suosituimpienkin kävelyreittien varrella. Erityisesti liikkumista yksin tulee välttää. Maassa on jatkuvasti mielenosoituksia. Mielenilmaukset liittyvät vierastyöläisiin. Matkailijan on syytä olla jatkuvasti valppaana ulkona liikkuessaan".
Siis tämä kaikki oli minulla tiedossa ennen matkaani Etelä-Afrikkaan. Olin päättänyt tutustua mustan vallan "saavutuksiin" vähän perusteellisemmin. Sitten törmäsin siellä asiaan josta täällä länsimaissa eikä Suomen valtamedioissa ole kirjoitettu riviäkään.
Meillä Suomessa on puhuttu palstakilometreittäin Euroopan pakolais- ja maahanmuutto-ongelmista. Pelastakaa lapset -järjestön kansainvälistä raporttia Global Childhood 2019 lukiessa selviää heti miksi massaliikehdintä Afrikasta on saanut alkunsa. Listan kymmenen köyhintä maata ovat kaikki Afrikasta, varsinkin Keski- ja Länsi-Afrikasta.
Suomalaiset valtamediat eivät ole kertoneet mitään köyhistä Keski-Afrikan maista tapahtuvasta massaliikehdinnästä etelään eli Etelä-Afrikkaan
QuoteEtelä-Afrikassa sitten näin omin silmin mitä tapahtuu kun rajat avataan ja ihmiset saavat liikkua vapaasti maasta toiseen.
Siellä oli vielä kymmenkunta vuotta sitten passi- ja viisumipakko ulkomailta tuleville pakolaisille. Mutta sitten tehtiin Haglundin ehdottama radikaali humaani muutos. Rajat avattiin auki ilman mitään rajakontrollia. Rajoituksitta valtakuntaan tulee nyt 20 000 maahanmuuttajaa joka ainoa päivä! – siis jo ennestään köyhään maahan tulee vielä köyhempiä "paremman elämän toivossa".
Saadakseen Etelä-Afrikan kansalaisuuden, maahanmuuttajien on oltava maassa ensin kolme vuotta ja todistettava, että hän sinä aikana on ollut myös töissä.
Tämä on avannut etelä-afrikkalaisille tilanomistajille ja paikallisille yrittäjille erinomaisen halpatyöläisten armeijan. Jotta heidän harjoittamansa riisto ei olisi "kohtuutonta", valtio on asettanut osapäivätyölle minimituntipalkan joka on 40 randia (vähän yli kaksi euroa). Minimin päiväpalkan pitäisi olla 140 randia (vähän yli 8 euroa).
Kun valtion taholta mitään valvontaa ei ole, paikallisessa ylitarjonta- ja alikysyntätilanteessa näistäkin minimivaatimuksista lipsutaan melkein aina. Maahanmuuttajista on tullut käytännössä etelä-afikkalaisten yrittäjien (myös mustien yrittäjien) "kilpailukykyä" lisäävä uusi orjatyöarmeija
Tuo palkkojen polkeminen maahanmuutolla taitaa olla myös talousliberaalien tavoite.
QuoteVaikka Etelä-Afrikka on maaosan suurin ja rikkain talous, se on kehittynyt valtavan maahanmuuton takia heikosti. Se on aiheuttanut paikallisten mustien "rasistiset" vihamielisyydet ja mielenosoitukset (joka ei suinkaan johdu ihonväristä, rodusta tai uskonnosta) näitä mustia Etelä-Afrikkaan vyöryviä maahanmuuttajia kohtaan
QuoteEn tiedä minkälaisia vihapuheita heidän välillään on, mutta ei se ainakaan johdu rodullisesta tai uskonnollisesta ksenofobiasta kuten meillä väitetään. Se johtuu pääasiassa palkkadumppauksesta kuten Suomessakin. Vallitettavasti meillä se purkautuu ikävänä ja tuomittavana vihapuheena, vaikka taustalla (tiedostamatta) näillä "oikeistopopulisteilla" on huoli työpaikasta, toimeentulosta ja selviytymisestä.
Hirvittää ajatellakin, jos Euroopan rajamuurit avattaisiin, niin kuinkahan monta tuhatta (tai kymmentä tuhatta) maahanmuuttajaa päivässä Suomeen tulisikaan, kun köyhään Etelä-Afrikan "onnelaan" putkahtaa päivässä 20 000 paremman elämän etsijää?
QuoteHuonosta talouskehityksestä johtuen Etelä-Afrikan randi (ZAR) on viimeisen kymmenen vuoden aikana menettänyt lähes puolet arvostaan suuriin valuuttoihin verrattuna ja siten huonontanut köyhien tilannetta,
Näin tutustumismatkallani laumoittain näitä maahan tulleita uusia "päivätyöläisiä" kaupunkien lähellä olevien liikenneristeyksien liepeillä tarjoamassa työvoimaansa päiväksi tai muutamaksi tunniksi. Ne sisältävät "palkan" lisäksi myös yksinkertaisen ruoka-annoksen.
Kun nämä maahanmuuttajalaumat eivät saa työtä jolla eläisi, eikä valtion puolesta ole mitään sosiaalitukia, rikollisuus on ainoa hengissä selviämisen keino. Liikkuminen yksin pimeällä vähänkin syrjemmällä on paikallisillekin hengenvaarallista
Tämä on syy joka ei voi olla lisäämättä rikollisuutta Etelä-Afrikassa. On syytä muistaa, että Etelä-Afrikassa on järjettömät rikollisluvut verrattuna jopa muihin neekerien asuttamiin valtioihin.
QuoteMeidän Suomessa tapahtuneet Turun puukotukset ja Oulun raiskaukset ovat pientä "lasten leikkiä" verrattuna Etelä-Afrikan nykytilanteeseen. YK:n tekemän vertailun perusteella Etelä-Afrikassa on väkilukuun suhteutettuna eniten raiskauksia ja tuliaseella tehtyjä murhia. Koululaisten keskuudessa tehdyssä kyselytutkimuksessa neljännes pojista mainitsi "joukkoraiskausten olevan mukavaa".
Asunnottomia patjoineen ja huopineen näkee Etelä-Afrikan kaupunkikuvassa vieläkin useammin kuin Lontoon, Rooman tai minkä tahansa Euroopan metropolin keskustassa
QuoteRauhanneuvottelujen yhteydessä Mandela ei koskenut valkoisten omaisuuteen koska mustien ammattitaito ei olisi riittänyt tuolloin tuotantovälineiden ylläpitoon. Muuten olisi käynyt kuten Zimbabwessa jossa maareformi johti hyperinflaatioon.
Siitä huolimatta noin 800 000 valkoista neljästä miljoonasta on muuttanut pois Etelä-Afrikasta vuoden 1995 jälkeen. Myös mustat, värilliset ja intialaiset ovat halukkaita lähtemään. Kahdentoista vuoden aikana mustien yliopistotutkinnon suorittaneiden määrä on kasvanut 361 000:sta 1,4 miljoonaan vuodessa ja mutta koulutettujen maasta muuttohalukkaiden määrä on kaksinkertaistunut (aivovuotoa, koska rikollisuus on niin suurta
Eli haittamaahammutto vähentää myös maan vetovoimaisuutta osaajien silmissä, tämä on myös Halla-ahon yksi argumentti haittamaahanmuuttoa vastaan.
QuoteIhan Etelä-Afrikan kaltaiset maahanmuuton seuraamukset eivät ole toistaiseksi Suomessa kuitenkaan todennäköisiä, sillä Suomeen hyväksytyt pakolaiset ja maahanmuuttajat pääsevät automaattisesti suomalaisen sosiaaliturvan piiriin.
Mielestäni se nykyisellä tulotahdilla on oikein, vaikka se tuleekin yhteiskunnalle kalliiksi. Silloin maahanmuuttajien ei tarvitse heti turvautua varasteluun, ryöstöihin ja murhiin kuten Etelä-Afrikassa, Yhdysvalloissa ja melkein kaikkialla muualla maailmassa
https://blogit.kansanuutiset.fi/maailmanparantajan-madonluvut/59-rajatko-auki-ja-tervetuloa-kaikille
Eli tässä näkee sen, ettei ole mikään ratkaisu poistaa sossurahoja haittamamuilta ja avata rajat niille. Haittamaahanmuuton ongelmiin tehokas ratkaisu on ainoastaan sen rajoittaminen.
QuoteKyse on siitä, että pieni osuus väestöstä tekee valtaosan rikoksista ja mitä sille porukalle pitäisi tehdä? Se voidaan pitää lukkojen takana kuten Jenkeissä, tai yrittää integroida yhteiskuntaan kuten Norjassa.
Norjan kriminalipolitiikan tulokset näyttävät paremmilta ja jenkkilässä on käyty hakemassa sieltä oppia.
Norjassa toki yhteiskuntakin on itsessäänkin hyysäyspainotteinen missä voi koko elämänsä vaan laiskotella ja silti nauttia korkeasta elintasosta. Jos USA:kin olisi yhtä sosialistinen niin rikoksiakin olisi vähemmän. Kuubassakin kuulemma tehdään kohtuu vähän rikoksia vaikka koko väestö on latino/mustia täynnä.
Quote from: kriittinen_ajattelija on 08.03.2021, 11:59:25
QuoteKyse on siitä, että pieni osuus väestöstä tekee valtaosan rikoksista ja mitä sille porukalle pitäisi tehdä? Se voidaan pitää lukkojen takana kuten Jenkeissä, tai yrittää integroida yhteiskuntaan kuten Norjassa.
Norjan kriminalipolitiikan tulokset näyttävät paremmilta ja jenkkilässä on käyty hakemassa sieltä oppia.
Norjassa toki yhteiskuntakin on itsessäänkin hyysäyspainotteinen missä voi koko elämänsä vaan laiskotella ja silti nauttia korkeasta elintasosta. Jos USA:kin olisi yhtä sosialistinen niin rikoksiakin olisi vähemmän. Kuubassakin kuulemma tehdään kohtuu vähän rikoksia vaikka koko väestö on latino/mustia täynnä.
Varmaan voi, mutta eipä se ole johtanut korkeaan työttömyyteen, Työttömys on noin 5 prossaa ja ennen koronaa sen oli 4 prossaa. Vaikka vanki ei saisikaan töitä vapauduttuaan vankilasta, niin se on silti halvempaa pitää häntä vapaalla jallalla. Suomessa yhden vankilavuorokauden hinta oli 215, se tekis vuodessa melkein 80 000 euroa.
Meinaatko, että Norja voi olla "hyysäripainotteinen", koska sillä on niin suuret öljyvarat? No verrataan Jenkkejä sitten toiseen hyysärivaltio Tanskaan jossa on myös alhainen rikollisuus. Eikä Tanskan hyysärimäisyys ole saanut siellä valtion talouttakaan kuralle, kuten se Jenkeissä on.
Tuo on muute mielenkiintoinen juttu myös, miten syvä köyhyys lisää rikollisuutta? Venäjällä on kymmenen kertaa enemmän vankeja kuin Suomessa, joten ainakin venäjällä köyhyys näyttäisi olevan niin pahaa, että se lisää rikollisuutta.
Köyhimmissä EU-maissa näyttäisi olevan enemmän vankeja kuin rikkaissa.
QuoteLatviassa, Virossa ja Liettuassa on selvästi enemmän vankeja suhteessa väkilukuun kuin muissa EU-maissa. Sataatuhatta ihmistä kohti Latviassa on 293, Virossa 284 ja Liettuassa 231 vankia. EU:n tilastoviraston Eurostatin mukaan Suomessa vankeja on toiseksi vähiten, heti Slovenian jälkeen. Suomalaisvankiloissa on 65 vankia sataatuhatta ihmistä kohti
Jostain syystä kyllä Baltiassa on selvästi enemmän vankeja kuin joissain yhtä/vielä köyhemmissä maissa
QuoteVankimäärä tilaston kärjessä olevissa Baltian maissa on selvästi suurempi kuin EU-jäsenyyttä vasta odottavissa maissa. Turkissa vankiluku on 125, Serbiassa 120, Makedoniassa 104 ja Kroatiassa 97.
Ensimmäiseksi tulisi mieleen, että tämä johtuu heikosti integroituvasta venäläisvähemmistöstä
https://yle.fi/uutiset/3-5678012
Quote
Tuo on muute mielenkiintoinen juttu myös, miten syvä köyhyys lisää rikollisuutta? Venäjällä on kymmenen kertaa enemmän vankeja kuin Suomessa, joten ainakin venäjällä köyhyys näyttäisi olevan niin pahaa, että se lisää rikollisuutta.
Köyhimmissä EU-maissa näyttäisi olevan enemmän vankeja kuin rikkaissa.
Niin, köyhyys ei sinällään välttämättä kuitenkaan lisää rikollisuutta itsessään. Esim en usko, että Suomessa 1900 luvun alussa rikollisuus olisi ollut mitenkään päätähuimaava vaikka suuri osa väestöstä asui köyhissä maataloisss.
USA;ssakin on köyhiä valkopainotteisia alueita missä silti rikollisuus on verraten matala, eikä 1800 luvun elämäntapaa larppaavat köyhät amissitkaan rikoksia tee vaikka ei olisi autoja tallissa.
Sanoisin, että rikollisuus lähtee pilviin lähinnä jos täyttyy näitä kohtia. Nyt en puhu rotueroista niinkään joka on yksi tekijä.
1. Väestö pakataan urbaaneihin tiheisiin lähiöihin vuokra-asuntoihin. Tälläinen elinympäristö rikkoo ns maaseudun/pikkukylien yhteisöllisyyden ja vastuunkannon itsestään ja yhteisöstä.
2. Päihteitten helppo saatavuus.
3. Alhaiset valtion takaamat taloudelliset tukiverkostot.
4. Monikulttuurisuus/monietnisyys - ei ehkä tunneta solidaarisuutta kanssaihmisiä kohtaan yhtä paljon. Ja se ruokkii muutenkin juurettomuuden tunnetta.
Rotuerot ja kulttuurierot esim romanit on sitten yksi laajempi ulottuvuus tietty.
Sitten tietty laajemmat kriisit, pandemiat ym talousromahdukset saattaa hetkellisesti lisätä rikollisuutta.
Quote from: kriittinen_ajattelija on 08.03.2021, 11:59:25
QuoteKyse on siitä, että pieni osuus väestöstä tekee valtaosan rikoksista ja mitä sille porukalle pitäisi tehdä? Se voidaan pitää lukkojen takana kuten Jenkeissä, tai yrittää integroida yhteiskuntaan kuten Norjassa.
Norjan kriminalipolitiikan tulokset näyttävät paremmilta ja jenkkilässä on käyty hakemassa sieltä oppia.
Norjassa toki yhteiskuntakin on itsessäänkin hyysäyspainotteinen missä voi koko elämänsä vaan laiskotella ja silti nauttia korkeasta elintasosta. Jos USA:kin olisi yhtä sosialistinen niin rikoksiakin olisi vähemmän. Kuubassakin kuulemma tehdään kohtuu vähän rikoksia vaikka koko väestö on latino/mustia täynnä.
Wikipedia kertoo Kuuban väestökoostumuksesta seuraavaa:
QuoteKuuban noin 11 miljoonasta asukkaasta on valkoisia 65,1 %, mulatteja sekä mestitsejä 24,8 % ja mustia 10,1 %
Kriminalipolitiikkaa näyttäisi olevan hyvin monimutkainen asia. Ei homma todellakaan ole niin yksinkertaista, että rikollisille lyödään vaan kunnon kakku käteen ja törkeimpii rikoksiin syyllistyneet vain uunitetaan. Vaikka kovat vankeustuomiot eivät vähennä rikollisuutta lyhyissä rangaistuksissa tullaan siihen ongelmaan, että ne ovat kansan oikeustajun vastaista, eikä uhri koe saaneensa niissä oikeutta. Ongelma lyhyissä rangaistukssa voi tulla myös siinä, että kansa alkaa ottamaan oikeuden omiin käsiin. Sellaisissa rikoksissa tuomioita pitäisi ainakin koventaa, jotka herättävät vihaa katkeruutta. Seksuaalirikokset ja törkeimmät väkivaltarikokset ovat ainakin sellaisia. Vankeusrangaistusten lisäksi näihin pitäisi liittää kunnon sakko päälle. Lisäks vaikka vaikka kovennetaan tuomioita niihin pitäisi liittää hoitaohjelmia, jotka ihan tutkitusti toimivat.
Komenteista päätellen kovin moni ei usko mua ja Saara Huhtasaarta siinä etteivät isot ragaistukset auta rikollisuuteen. Entä jo Mestarikin on saamaa mieltä, niin uskotaanko meitä sitten?
QuoteArtikkelin mukaan seksuaalirikosten rangaistusten koventamisen puolesta puhui suurin osa vastaajista (puolueista ainakin sdp ja siniset kannattivat minimirangaistuksien koventamista). Poikkeuksena oli Jussi Halla-aho (ps), hän ei usko rangaistusten pelotevaikutukseen. Hän tarjoaa ratkaisukeinoksi maahanmuuton vähentämisen ja kansalaisuuden menettämisen rikosten vuoksi.
Useat eri tutkimukset puoltavat Halla-ahon väitettä. Tutkimukset viittaavat siihen, että rangaistukset tuottavat vain pienen pelotevaikutuksen. Erityisesti rangaistusten pituudella ei näyttäisi olevan juurikaan pelotevaikutusta
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/saarahuhtasaari/267721-seksuaalirikollisuuden-kulttuurisidonnaisuus/
Uskollan väittää, että sillä on kaikille ainakin jotain merkitystä kuka sanoo. Ihmisen inhimmillyydestä johtuen kukaan ei pysty kiinnittämään huomiota pelkästään mitä joku sanoo.
Vaikka Norjan vankiloissa on hyvä oltavat, niin silti siellä näyttäisi olevan myös kuria
QuoteMeillä on kolme ehdotonta sääntöä, joista pidämme kiinni. Jos kiusaat tai sorrat toista vankia, sinut siirretään heti saarelta pois suljettuun vankilaan. Jos käytät väkivaltaa toista vankia tai vankilan henkilökuntaa kohtaan, sinut siirretään suljettuun vankilaan ja sama kohtalo on myös päihteiden käytöstä, Öyvind Aalnäs kertoo.
Sääntöjen avulla väkivalta on saatu kitkettyä vankien keskuudesta kokonaan pois. Päihteiden käyttöä esiintyy jonkin verran, mutta normaalivankilaan verrattuna vähän
Vankien lempeä kohtelu on aihettanut myös tälläisen ilmiön
QuoteKun Bast-saarelle menee, ihmettelee, onko varmasti hereillä. Vankien joukossa on nimittäin murhamiehiä, väkivaltarikollisia, seksuaalirikollisia, huumeiden salakuljettajia, talousrikollisia ja tietysti myös pikkurikollisia, mutta saarella esiinny lainkaan väkivaltaa eikä uhkailua.
- Meillä on ollut täällä paljon ulkomaalaisia vieraita, myös kuuluisan amerikkalaisen dokumentin tekijä Michael Mooren kuvausryhmä. Kun kerroin heille, että täällä asuu murhamiehiä ja väkivaltarikollisia, niin he eivät uskoneet minua, koska minulla ei ollut asetta. Yksi kuvausryhmän jäsen kysyi minulta joka viides minuutti: Where is your gun, missä on aseesi.
https://www.ts.fi/uutiset/maailma/1074218350/Bastin+vankilasaarella+Norjassa+ei+esiinny+vakivaltaa+eika+paihteita
Vastaavasti Jenkkilässä vanginvartia joutuu olevamaan kokoajan valppaana ja työ on näin tressaavaa:
Quote"Oregonissa vankilassa työskentely oli niin kuluttavaa, että puolentoista vuoden aikana tehtiin neljä työntekijää teki itsemurhan. Ymmärsin, että Norjan mallin mukainen kulttuuri tuo turvallisempia vankiloita sekä turvallisemman yhteiskunnan."
ja
QuoteTulevaisuudessa Peters aikoo jatkaa työtä paremman vankeinhuollon puolesta. "Tavoitteeni on, että vähemmän vankeja palaa laitoksiin. Pyrin myös siihen, että henkilökunta ei vaihdu niin usein, vaan että heille on luotu turvallinen ja hyvä työpaikka. En halua, että työntekijät kuolevat 58 vuoden iässä, joka on keskiarvo vankilassa pitkään työskennelleille ihmisille."
https://voima.fi/artikkeli/2020/yhdysvallat-on-kuuluisa-kehnosta-vankilajarjestelmastaan/
Joku tietysti sanoo, että Norjan vankilat ovat jotain lepokoteja, mutta uskollan väittä, että on se joka tapauksessa vittumaista kun vapautesi on otettu pois ja joudut olemaan aidatulla alueella vuosikausia.
Akateemisen tutkimuksen mukaan (Marvell, Moody) pitkät rangaistukset vähentävät tehokkaasti rikollisuutta. Miksi tätä pitää yrittää kiistää? Kysyin jo tuolla ylempänä, mikä on motiivi kiistää itsestään selvä asia.
Quote from: Ajattelija2008 on 11.03.2021, 15:39:53
Akateemisen tutkimuksen mukaan (Marvell, Moody) pitkät rangaistukset vähentävät tehokkaasti rikollisuutta. Miksi tätä pitää yrittää kiistää? Kysyin jo tuolla ylempänä, mikä on motiivi kiistää itsestään selvä asia.
Kerroin jo, että uskon asian ja koska Jenkkilässä vankien määrät ovat nousseet räjähdysmäisesti, se ei ole voinut olla vähentämättä rikollisuutta. Mutta tämä on maksanut aivan järkyttävästi. Jos katsotaan kokonaistuutta, niin Norja on pärjännyt kriminalipoliitikassa paljon paremmin. Vai miksi uskot, että Jenkeissä käydään ottamassa mallia norjan vankiloista?
Quote from: Mietiskeliä on 11.03.2021, 16:29:57
Quote from: Ajattelija2008 on 11.03.2021, 15:39:53
Akateemisen tutkimuksen mukaan (Marvell, Moody) pitkät rangaistukset vähentävät tehokkaasti rikollisuutta. Miksi tätä pitää yrittää kiistää? Kysyin jo tuolla ylempänä, mikä on motiivi kiistää itsestään selvä asia.
Kerroin jo, että uskon asian ja koska Jenkkilässä vankien määrät ovat nousseet räjähdysmäisesti, se ei ole voinut olla vähentämättä rikollisuutta. Mutta tämä on maksanut aivan järkyttävästi. Jos katsotaan kokonaistuutta, niin Norja on pärjännyt kriminalipoliitikassa paljon paremmin. Vai miksi uskot, että Jenkeissä käydään ottamassa mallia norjan vankiloista?
Norjassa ei ole 13 % mustaa vähemmistöä ja 15 % hispaanivähemmistöä. Tuo selittää valtaosan erosta rikollisuustasossa USA:an nähden. Kyse ei missään tapauksessa ole siitä, että Norja olisi jotenkin onnistunut kriminaalipolitiikassa erityisen hyvin.
Japanissa on vielä paljon alhaisempi rikollisuus kuin Norjassa. Se johtuu siitä, että maassa asuu japanilaisia.
Quote from: Ajattelija2008 on 11.03.2021, 18:35:37
Quote from: Mietiskeliä on 11.03.2021, 16:29:57
Quote from: Ajattelija2008 on 11.03.2021, 15:39:53
Akateemisen tutkimuksen mukaan (Marvell, Moody) pitkät rangaistukset vähentävät tehokkaasti rikollisuutta. Miksi tätä pitää yrittää kiistää? Kysyin jo tuolla ylempänä, mikä on motiivi kiistää itsestään selvä asia.
Kerroin jo, että uskon asian ja koska Jenkkilässä vankien määrät ovat nousseet räjähdysmäisesti, se ei ole voinut olla vähentämättä rikollisuutta. Mutta tämä on maksanut aivan järkyttävästi. Jos katsotaan kokonaistuutta, niin Norja on pärjännyt kriminalipoliitikassa paljon paremmin. Vai miksi uskot, että Jenkeissä käydään ottamassa mallia norjan vankiloista?
Norjassa ei ole 13 % mustaa vähemmistöä ja 15 % hispaanivähemmistöä. Tuo selittää valtaosan erosta rikollisuustasossa USA:an nähden. Kyse ei missään tapauksessa ole siitä, että Norja olisi jotenkin onnistunut kriminaalipolitiikassa erityisen hyvin.
Japanissa on vielä paljon alhaisempi rikollisuus kuin Norjassa. Se johtuu siitä, että maassa asuu japanilaisia.
Jenkeissä on kymmenkertaa enemmän vankeja asukasmäärään nähden kuin Norjassa. Ei tuo neekerien ja latinoiden määrä sitä eroa kokonaan selitä. Itseasiassa näin jostain tilaston, että Norjassa olisi eurooppalaisistain vähän rikollisuuttaa. Kaivan tilaston esille kun aikaa on enemmän. En tiedä eroa Japaniin, mutta Japanissa taas ongelmallisia ryhmiä on vielä vähemmän kuin Norjassa. Mutta kyllä rotu vaikuttaa enemmän rikollisuuteen kuin rangaistukset. Siitä ollaan varmaan samaa mieltä.
Norjasta rikollisuudesta löysin tälläisiä tilastoja.
https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=File:Crime-interactive_FP2020-II-FI.png
Vaikka Norjan ryöstörikokset ovat EU:n matalimmat huomiota herättää, miksi muutamissa Itä-Euroopan maissa niitä tehdään vähemmän. Hyvä selitys sille olisi ettei siellä juuri ole neekereitä ja ählyjä.
Henkirikostilastotkin näyttäisi Norjassa olevan ihan Euroopan matalimmat
https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=File:Homicides,_average_per_year,_2007-2009_(per_100_000_inhabitants).png
Homman päihde politiikkaketjun mukaan valtaosa hommalaisista näyttäisi suhtuatuvan myönteisesti liberaalin huumepolitiikkaan. Liberaalissa huumepoliitiikassa on sama osin sama idea kuin Norjan kriminaalipolitiikassa huumeiden käyttäjää käsitellään potilaana, joka tarvitsee hoitoa. Myös Norjan kriminalipoltiikassa rikollista käsitellään rikollisen lisäksi potilaana. Ei varmasti lainkaan sattumaa, että Norja on juuri laillistamassa huumeiden käyttämisen. Tämä tulee muuten takuulla edelleen vähentämään rikollisuutta Norjassa.
Toinen aiheeseen liittynyt ajatus tuli mieleen. Rikolliset ovat usein yksinäisiä miehiä. Lisäksi yksinhuoltajien lapset ovat yliedustettuina rikollisuudessa. Eli tärkeä kysymys myös on mitkä asiat ovat hajoittaneet perheet? Siinä on iso syy rikollisuuden lisääntymiselle? Vai onko juurisyy sittenkin päihteet? Eli rikollisten päihteiden käyttö hajoittaa perheet, joka johtaa rikollisen vielä suurempaa syöksykierteeseen?