Mikä on rodun, rangaistusten ja köyhyyden merkitys rikollisuuteen?

[Mietiskeliä]

Kävin vähän aikaa sitten mielenkiintoisen facebook-keskustelun rangaistusten vaikutuksesta rikollisuuteen. Eräs keskustelia linkitti viestiketjuun Saara Huhtasaaren kattavan blogikirjoituksen aiheesta, joka siteerasi monia aiheeseen liittyviä tutkimuksia. Huuhtasaaren johtopäätöksen rangaistusten vaikutuksista rikollisuuteen oli tälläinen:

Rikollisuutta ei ole mahdollista täysin poistaa, ja sen takia oleellista olisi keskittyä rikollisuuden vähentämiseen. Eri tutkimuksissa on havaittu, että rikos jää suuremmalla todennäköisyydellä tekemättä jos kiinnijäämisen riski on korkea. Tulisi pyrkiä luomaan sellaiset olosuhteet, jossa kiinnijäämisen riski on mahdollisimman korkea. Mitä tulee vankeusrangaistuksiin niin, ne ovat osoittautuneet huonoksi tavaksi alentaa rikollisuutta, itse asiassa vankeusrangaistuksen pidentäminen ja koventaminen lisää rikollisuutta. Näin ollen loppupelissä vankeusrangaistus ei ole se optimaalisin vaihtoehto, mutta tutkimukset eivät ole kyenneet todistamaan, että vankilasta pitäisi kokonaan luopua. Inkapasitaation suhteen vankila toimii. Vankilalla on eristämisvaikutuksensa ja ainakin sillä hetkellä, tietyn ajan rikoksentekijä on poissa kaduilta, mutta olennaisin ongelma on uusintarikollisuus kun rikoksentekijä vapautuu vankilasta.

Mutta pystytäänkö sellaiseen kompromissiin, jossa rikoksesta saatava rangaistus sopisi yhteen kansalaisten oikeustajun kanssa? Kansalaiset vaativat ankarimpia tuomioita kuin asiantuntijat. Kansalaiset eivät välitä ehkäiseekö vankilatuomio rikollisuutta tai kuinka kallista se on. Rationaalisesti asiaa tarkasteltuna tarkoituksenmukaisuusnäkökulmat eivät riitä puhumaan rangaistusten koventamisen puolesta, mutta olisi huolehdittava, että rikoksista annettavat rangaistukset ovat oikeudenmukaisessa suhteessa teon moitittavuuteen. Loppupelissä uhrin oikeusturvan tulee olla aina ensisijalla

https://saarahuhtasaari.vuodatus.net/lue/2015/08/rikollisuus-ei-vahene-vankeusrangaistuksia-koventamalla

Huhtaasaaen mukaan siis kovat rangaistuksen vain lisäävät rikollisuuden määrää. Toisaalta on olemassa kaksi vinosilmämaata(Japani ja Singapore) joissa on kovat rangaistukse ja vähän rikollisuutta. Koska vinosilmät ovat niin Euroopassa kuin jenkeissä aliedustettuina rikollisuustilaissa, tämä viittaisi siihen, että rodulla on enemmän vaikutusta rikollisuuteen kuin rangaistuksilla. Tämä ei ole ristiriidassa Huhtasaarenkaan juttujen kanssa, sillä vaikka hänen siteeramien juttujen mukaan kovat rangaistukset lisäisivät rikollisuutta lisäys ei ollut merkittävä.

Minusta Huhtasaaren argumentit ovat ihan hyviä, mutta mielestäni yhdessä asiassa hän erehtyy, kun käsittelee kuolemanrangaistuksen järkevyyttä

Murhien määrä kasvaa osavaltioissa, joissa kuolemanrangaistus on voimassa. Yhdysvaltain kansallinen murhien keskiarvo on 8,4% (kuolemantuomio voimassa osavaltiossa kuten Georgia, 11,7%; Florida, 11,4%; Louisiana, 11,6%, ja Texas, 12,1%). Kun näitä lukuja vertaa osavaltiohin, joissa ei ole kuolematuomioita kuten Vermont 2,0%, Maine 3,1%, Massachusetts 3,5%, Rhode Island 4,1%, Wisconsin 3,0%, Iowa 1,7%, Minnesota 2,9%, North Dakota 1.8%. Kuolemanrangaistus lisää henkirikosten määrää osavaltioissa, joissa sitä käytetään (Potter, 1997; Radelet & Lacock, 2009)

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/saarahuhtasaari/229192-kuolemanrangaistus-stimuloi-vakivaltaa/

Mielestäni tämä on huono argumentti, sillä kävin läpi kaikkien Huhtasaaren antamat esimerkki osavaltiot ja niissä osavaltioissa, joissa oli paljon murhia oli paljon neekereitä ja latinoja. Vastaavasti osavaltiot joissa oli vähän murhia oli selvästi Jenkkien keskiarvoa enemmän valkoisia. Kuten tunnettua neekerit ja latinot loistavat rikostilastoissa, tämäkin viittaisi siihen, että rodulla on eniten merkitystä rikollisuudessa. Aloin kiinnostua myös siitä, että onko Jenkkien valkoisen rikollisuudella eroja Euroopassa asuviin valkoisiin? Löysin sellaisen tilaston, että Euroopassa tapetaan kaksi ihmistä sataa tuhatta kohden ja Jenkeissä viisi. Koska neekerit ja latinot ovat niin yliedustettuina henkirikostilastoissa valkoisten Jenkkien ja eurooppalaisten vastaavat ovat aika lähellä toisiaan. Olisiko jollain muulla tarkempaa tietoa Jenkkien valkoisten ja Euroopan valkoisten rikostilastoista verrattuna toisiinsa?

Ps. Mitä tulee kuolemanrangaistukseen, niin se ei ole kauhean järkevää, sillä tulisi edullisemmaksi elättää vankia loppuelämä vankilassa. Lisäksi kuolmanrangaistus voi myös raaistaa yhteiskuntaa.

Aiheeseen liittyen tutkin eri maita turistien turvallisuuden perusteella. Turistit joutuivat ryöstöjen kohteiksi harvoin rikkaissa maissa oli ne sitten valkoisten,vinosilmien tai muslimien asuttamia. Köyhissä vinosilmämaissa oli selvästi enemmän rikollisuutta kuin rikkaissa. Sama koski muslimimaita. Eli tämä(kin) viittaa siihen, että myös köyhyydelä ja rikollisuudella on selvä korrelaatio. Kaikissa muslimimaissa on kovat rangaistukset, mutta heidän kaikkein rikkaimmissa maissa ei ole paljoa rikollisuutta. Myös tämä viittaa siihen, ettei myöskään rangaistusten koventaminen lisää juurikaan rikollisuutta.

Sitten herää kysymys, että vaikka muslimeille niin hyvä elintaso Euroopassa ettei heidän tarvitse syyllistyä rikollisuuteen, miksi he kuitekin syyllistyvät rikollisuuteen täällä, vaikka osaavat elää suhteellisen ihmisiksi ainakin vauraummissa muslimimaissa? Syy on varmaan siinä, että omaa hallintoaan he kunnioittavat, mutta eivät vääräuskoisteen. Vaikka vauraimmissa muslimimaissa muuten onkin vähän rikollisuutta, niin vähemmistöjä sielläkin muistetaan sortaa.

Olin aikaisemmin uskonut, että Venäjä pärjää muslimien kanssa paremmin kuin Ruotsi(Ruotsissa ja Venjällä väkilukuun suhteutteutetuna yhtä paljon muslimeita), koska siellä niille pidetään kovempaa kuria, mutta onko tämä kaikki yllä kirjoittu ristiriidassa aikaisemman uskomukseni kanssa? Vai olisiko asia niin, että koska muslimeilla on kunniakulttuuri ja siksi he pitävät eurooppalaisten hyväntahtoisuutta heikkoutena, vastavasti he kunnioittavat venäläisten kovuutta, siksi Venäjä pärjää niiden kanssa paremmin? Sillä on varmasit myös vaikutusta ettei venäjällä kaikkia muslimien epäonnistumisia pistetä heihin kohdistuneen rasismin piikkiin.

Onko muutenkan aina kova kuri huono asia? Otetaan vaikka nyt somessa leviävä video pummilla matkustaneista somaleista, jotka kävivät lopuksi kuvaajan ja bussikuskin päälle. Todennäköisesti he eivät tule saamaan toruja pahempaa rangaistusta, mutta voiko puhumalla vaikuttaa noin ylimielisesti käyttäytyviin tyttöihin? Sitä on vaikea uskoa. Eikö olisi oikein, että tuollaisissa tilanteissa bussikuskilla ja muilla matkustajilla olisi oikeus kantaa vain työtöt ulos bussista? Ei tuossakaan kohtaa liian kova rangaistus vaikkapa turpaan veto oikein toimisi, sillä se vain aiheuttaisi katkeruutta. Mutta jos pummilla väkisin sisään yrittävät vain riittävän monta kertaa kannettaisiin ulos, niin tuollainen käytös loppuisi aikanaan.

Koska köyhyys lisää rikollisuutta, tästä voidaan vetää johtopääs, ettei myöskään sosiaaliturvan alentaminen ole ratkaisu ongelma kulttuurien sopeuttamiseen. Kannattaa verrata Suomen romaneita Itä-Euroopan vastaaviin. Ei alhainen sosiaaliturva ole mitenkään vähentänyt romaneista aiheutuneita ongelmia, vaan Itä-Euroopassa niistä on päinvastoin enemmän ongelmia kuin Suomessa. Muutenkin kannattaa miettiä kuinka järkevää on sosiaaliturvan alentaminen on työllisyysasteen nostamiseksi, vai kannattaisiko mielummin nostaa palkkoja ja näin tehdä myös nk.hanttihommat mielekkäämmiksi.

Ps. Jos joku ei ole nähnyt sitä pummilla matkustavien somalien videota vielä linkitän sen tähän lopuksi.
https://www.youtube.com/watch?v=fok9qC6tD6s

Lisäys vielä. Pyydä vielä ettei aleta kiistelemään ovat vinosilmät,valkoiset,neekerit tai latinot rotuja, se ei ole tässä oleellista, sillä kaikissa tapauksissa nämä ihmisryhmät poikeavat merkittävästi toisistaan olivat ne sitten rotuja tai jotain muita.

[AcastusKolya]

Singaporessa on kuolemanrangaistus, ja henkirikoksia muistaakseni n. 0,3 per 100 000 asukasta. Ja otantani on surkean pieni, mutta ainakin tuntemani aasialaiset (molemmat kiinalaistaustaisia Malesiasta ja Singaporesta) pitävät kovaa linjaa hyvänä.

[Lalli IsoTalo]

Mitä tulee vankeusrangaistuksiin niin, ne ovat osoittautuneet huonoksi tavaksi alentaa rikollisuutta, itse asiassa vankeusrangaistuksen pidentäminen ja koventaminen lisää rikollisuutta.

1. Ei haittaa vapaita kansalaisia, koska se lisääntynyt rikollisuus pysyy vankilan seinien sisällä, ja näin vähentää rikollisten määrää.

2. Kommunistit tykkäisivät päästää vaaralliset rikolliset luomaan kaaosta yhteiskuntaan, koska kaaos lisää vallankumouksen mahdollisuutta. Siksi tuomioita pitäisi kommunistien mielestä lyhentää.

Mikä on rodun,rangaistusten ja köyhyyden merkitys rikollisuuteen?

Lienee yleisesti tiedossa, että
- valtaosa ns. tavallisista rikollisista on keskimääräistä tyhmempiä, ja että
- rotujen välillä on älykkyyseroja.

Lienee myös aika selvää, että jos ainoa tapa jäädä henkiin on rikollisuus, niin (äärimmäinen) köyhyys lisää rikollisuutta. Siksi kohtuulliset verot ja tulojen tasaus on vakuutusmaksu, joka takaa rauhallisemmat yhteiskunnalliset olot. Nykyaikana varallisuuden kertyminen rikkaimmalle prosenttijengille siis lisää rikollisuutta.

Nykyajan Suomessa eniten rikollisuutta lisää sisäministeri, jonka ohjeiden mukaan poliisi ei saa pamputtaa, vaan poliisin pitää silittää, paijata ja ymmärtää. Rikollisille annetaan vain porkkanaa, eikä keppiä lainkaan.

[Näkkileipä]

Minusta rodulla ei ole mitään vaikutusta rikollisuuteen, vaan ainoastaan sillä, mistä kulttuurisesta ja/tai uskonnollisesta taustasta henkilö on lähtöisin.
Uskon, että alkuperäiset kulttuurierot, siitä mikä on täysin tuomittavaa rikollisuutta ja mikä ei ole rikollista, vaikuttavat enemmän rikolliseen käyttäytymiseen ja valitettavasti myös niistä saatuihin tuomioihin.

[Mietiskeliä]

Singaporessa on kuolemanrangaistus, ja henkirikoksia muistaakseni n. 0,3 per 100 000 asukasta. Ja otantani on surkean pieni, mutta ainakin tuntemani aasialaiset (molemmat kiinalaistaustaisia Malesiasta ja Singaporesta) pitävät kovaa linjaa hyvänä.

Singaporessa panostetaan valtavan paljon sisäiseen turvallisuuteen ja terrorismin torjuntaan, sillä ulkopuoliset uhat, esimerkiksi ekstremismin tulo naapurimaihin, ovat viime aikoina lisääntyneet. Singaporessa on meneillään isoja valistuskampanjoita ja ihmisiä kehotetaan kiinnittämään huomiota kaikkeen poikkeavuuteen ympäristössään. Heitä myös valmennetaan siihen, miten poikkeaviin tilanteisiin pitäisi suhtautua. Tämä on lisääntynyt viime aikoina, ja poliisi on tietenkin se, kuka kansaa valmentaa, valistaa ja valvoo

Huhtasaaren mukaan kiinni jäämisriski vähentää rikollisuutta merkittävästi

Singaporessa kansa arvostaa ja kunnioittaa kovasti valtiovaltaa ja kaikkea mitä se edustaa. Poliisi on oleellinen osa sitä. Arvovallan kunnioitus on singaporelaisilla ihan kuin DNA:ssa. Singaporea pidetään yhtenä maailman turvallisimmista maista, ja poliisin ammatti on hyvin arvostettu. Ei ole myöskään mitään syytä, miksi kansa ei luottaisi poliisiin instituutiona. Poliisikunta on koulutettua ja ammattinsa osaavaa. Jos tarvitsee apua, sitä saa.

– Valtiojärjestelmää myös johdetaan Singaporessa kuin perheyritystä. Luottamus hallitukseen on kuin luottamus omiin vanhempiin. Singaporessa hallitus myös toimii yleensä kansan parhaaksi kaikilla osa-alueilla, mutta se myös passivoittaa kansaa, sillä ratkaisujen ajatellaan tulevan hallituksesta

Valtiovallan kunnioitus vähentää takuulla rikollisuutta. Koska sellaista ei muslimeilta löydy länsimaista, se on takuulla yksi syy miksi ovat rikollistilastoissa yliedustettuina täällä.
https://yle.fi/uutiset/3-9216759

Kuten jo sanoin ei Huhtasaaren tutkimustenkaan mukaan kovat rangaistuksetkaan paljoa rikollisuutta lisää.

Ps. Lisäksin kirjoitukseen Singaporen ja Japanin esimerkkeinä vinosilmämaista, joissa on kovat rangaistukset, mutta vähän rikollisuutta.

[Mietiskeliä]

Mitä tulee vankeusrangaistuksiin niin, ne ovat osoittautuneet huonoksi tavaksi alentaa rikollisuutta, itse asiassa vankeusrangaistuksen pidentäminen ja koventaminen lisää rikollisuutta.

1. Ei haittaa vapaita kansalaisia, koska se lisääntynyt rikollisuus pysyy vankilan seinien sisällä, ja näin vähentää rikollisten määrää.

2. Kommunistit tykkäisivät päästää vaaralliset rikolliset luomaan kaaosta yhteiskuntaan, koska kaaos lisää vallankumouksen mahdollisuutta. Siksi tuomioita pitäisi kommunistien mielestä lyhentää.

Hyvä idea olisi ainakin muille vaaralliset rikolliset pitää telkien takana. Siitä tulisi kustannuksia yhteiskunnalle, mutta olen ihmetellyt miksi vankeja ei voi laittaa pakkotyöhön, jolla korvattaisiin mahdollisimman paljon heistä aiheutuneita kustannuksia valtiolle?

[Lalli IsoTalo]

Hyvä idea olisi ainakin muille vaaralliset rikolliset pitää telkien takana. Siitä tulisi kustannuksia yhteiskunnalle, mutta olen ihmetellyt miksi vankeja ei voi laittaa pakkotyöhön, jolla korvattaisiin mahdollisimman paljon heistä aiheutuneita kustannuksia valtiolle?

Ainakin USAn monissa osavaltioissa taitaa olla tällainen käytäntö. Meillä se ei käy, koska kans ...

[Mietiskeliä]

Hyvä idea olisi ainakin muille vaaralliset rikolliset pitää telkien takana. Siitä tulisi kustannuksia yhteiskunnalle, mutta olen ihmetellyt miksi vankeja ei voi laittaa pakkotyöhön, jolla korvattaisiin mahdollisimman paljon heistä aiheutuneita kustannuksia valtiolle?

Ainakin USAn monissa osavaltioissa taitaa olla tällainen käytäntö. Meillä se ei käy, koska kans ...

Jos vanki olisi jossain pakkotyössä vankilassa, niin se myös auttaisi häntä integroitumaan paremmin työmarkkinoillekkin vapauduttuaan.

[Michael in memoriam]

Hyvä idea olisi ainakin muille vaaralliset rikolliset pitää telkien takana. Siitä tulisi kustannuksia yhteiskunnalle, mutta olen ihmetellyt miksi vankeja ei voi laittaa pakkotyöhön, jolla korvattaisiin mahdollisimman paljon heistä aiheutuneita kustannuksia valtiolle?

Mitä työtä he tekisivät? Ojankaivuuta haulikkomiesten vahtimana? Veikkaan että tämä ei olisi "tulosvastuullista", ts. se tulisi halvemmaksi maksaa kesähessulle tai kahdelle 20 haulikkomiehen sijaan. Valtion tai kuntain hoitamista tehtävistä vissiin isoimpia työvoimaongelmakeskittymiä on terveydenhoidon saralla, enkä ole ihan vakuuttunut ajatuksesta että pistämällä paatuneimmat väkivaltarikolliset (joita siis viestissänne korostitte) vaihtamaan mummojen vaippoja yhteiskunnalliset olot, tai mummojen turvallisuus ja elinolot, merkittävästi paranisivat.

Totta kai, jos olemme stereotyyppisen luterilaisia / preussilaisia "työmoraalin" suhteen, niin Ravensbrückin mallinen kuopan kaivuun ja uudelleen täytön ikuinen ketju olisi "työtä", mutta se ei määritelmällisesti tuottaisi mitään.

Noin überhaupt varmaan joku juhanavartiais-klooni jossakin on laskenut jo ajat sitten että schtubb-tyyliset "paskaduunit" on aina halvempi ulkoistaa tavalla tai toisella, ja toisin päin ne toimet jotka valtiovallalle vielä suvaitaan uskoa ovat sellaisia (infrastruktuuri, heikommassa asemassa olevien hoitaminen, jne.) joita kukaan tervejärkinen ei laskisi kansalaisluottamuksen menettäneille vaarallisille rikollisille. Tämä on valitettava yhteiskunnallinen tosiasia, vankeinhoidosta nyt vaan koituu persnettoa, samaten kuin maahanmuutosta, mutta toisin kuin maahanmuutto, jonkinasteinen vangitsemistoimi lienee pakollista minkään toimivan yhteiskunnan pyörittämiseen.

[Lalli IsoTalo]

Ps. Mitä tulee kuolemanrangaistukseen, niin se ei ole kauhean järkevää, sillä tulisi edullisemmaksi elättää vankia loppuelämä vankilassa.

En ihan ymmärrä tätä matematiikkaa. Paljonko se myrkkypiikki maksaa verrattuna vankilavuorokauteen, joka on kait noin 200+ euroa /vrk? x 365 pv x elinvuosien määrä. Hautauskulut kulut ovat samat molemmissa tapauksissa.

Lisäksi kuolmanrangaistus voi myös raaistaa yhteiskuntaa.

Päinvastoin. Kun rikollinen tietää, että oma henki voi mennä perseilystä, hän oppii olemaan.

[Michael in memoriam]

En ihan ymmärrä tätä matematiikkaa. Paljonko se myrkkypiikki maksaa verrattuna vankilavuorokauteen, joka on kait noin 200+ euroa /vrk? x 365 pv x elinvuosien määrä. Hautauskulut kulut ovat samat molemmissa tapauksissa.

Tämä lienee jenkkisysteemiä kohtaan nostettu kritiikki, koska kuolemaan tuomitut usein käyttävät näitä vankilavuorokausia jopa vuosia käydessään erinäisiä oikeustaisteluja välttääkseen sen piikin. Jossakin Kiinassahan vangit laitetaan ensin kirjaimellisesti lihoiksi, tai siis elinsiirtohyödykkeiksi, ennen piikkiä. Tai luotia, en tiedä miten kiinalaiset nykyään tappavat vankinsa, heillä historiallisesti on ollut varsin värikkäitä ajatuksia tämän aiheen tiimoilta.

[Hamsteri]

Valkoisilla ja aasialaisilla korkeamman älykkyyden ja paremman rodun lisäksi enemmistö pyrkii estämään perseilyä.

Neekereiltä, hiekkaneekereiltä ja sellaisilta puuttuu nämä kaikki.

[kriittinen_ajattelija]

Olin aikaisemmin uskonut, että Venäjä pärjää muslimien kanssa paremmin kuin Ruotsi(Ruotsissa ja Venjällä väkilukuun suhteutteutetuna yhtä paljon muslimeita), koska siellä niille pidetään kovempaa kuria, mutta onko tämä kaikki yllä kirjoittu ristiriidassa aikaisemman uskomukseni kanssa? Vai olisiko asia niin, että koska muslimeilla on kunniakulttuuri ja siksi he pitävät eurooppalaisten hyväntahtoisuutta heikkoutena, vastavasti he kunnioittavat venäläisten kovuutta, siksi Venäjä pärjää niiden kanssa paremmin? Sillä on varmasit myös vaikutusta ettei venäjällä kaikkia muslimien epäonnistumisia pistetä heihin kohdistuneen rasismin piikkiin.

Venäjällä suurin osa muslimeita elää omilla alueillaan missä he ovat enemmistönä. Suurin osa venäjän muslimeita on anyway maallistuneita ja rodullisesti high IQ. Jollain tataarilla ja somalilla on pieni ero vaikka ne kummatkin olisi muslimeita.

Mitä rikollisuuteen tulee sinällään. Niin nykyään suuressa osassa ellei suurimmassa osassa ole päihteet mukana kuvioissa enemmän tai vähemmän, niin sinällään kannattaisi vankilassa panostaa päihdeongelmien hoitoon.

[Lalli IsoTalo]

Vankien tekemä työ USAssa:

"Prison labor has been a part of the U.S. economy since at least the late 19th century. And today it's a multi-billion-dollar industry with incarcerated people doing everything from building office furniture and making military equipment to staffing call centers and doing 3D modeling."

[Mietiskeliä]

Hyvä idea olisi ainakin muille vaaralliset rikolliset pitää telkien takana. Siitä tulisi kustannuksia yhteiskunnalle, mutta olen ihmetellyt miksi vankeja ei voi laittaa pakkotyöhön, jolla korvattaisiin mahdollisimman paljon heistä aiheutuneita kustannuksia valtiolle?

Mitä työtä he tekisivät? Ojankaivuuta haulikkomiesten vahtimana? Veikkaan että tämä ei olisi "tulosvastuullista", ts. se tulisi halvemmaksi maksaa kesähessulle tai kahdelle 20 haulikkomiehen sijaan. Valtion tai kuntain hoitamista tehtävistä vissiin isoimpia työvoimaongelmakeskittymiä on terveydenhoidon saralla, enkä ole ihan vakuuttunut ajatuksesta että pistämällä paatuneimmat väkivaltarikolliset (joita siis viestissänne korostitte) vaihtamaan mummojen vaippoja yhteiskunnalliset olot, tai mummojen turvallisuus ja elinolot, merkittävästi paranisivat.

Totta kai, jos olemme stereotyyppisen luterilaisia / preussilaisia "työmoraalin" suhteen, niin Ravensbrückin mallinen kuopan kaivuun ja uudelleen täytön ikuinen ketju olisi "työtä", mutta se ei määritelmällisesti tuottaisi mitään.

Noin überhaupt varmaan joku juhanavartiais-klooni jossakin on laskenut jo ajat sitten että schtubb-tyyliset "paskaduunit" on aina halvempi ulkoistaa tavalla tai toisella, ja toisin päin ne toimet jotka valtiovallalle vielä suvaitaan uskoa ovat sellaisia (infrastruktuuri, heikommassa asemassa olevien hoitaminen, jne.) joita kukaan tervejärkinen ei laskisi kansalaisluottamuksen menettäneille vaarallisille rikollisille. Tämä on valitettava yhteiskunnallinen tosiasia, vankeinhoidosta nyt vaan koituu persnettoa, samaten kuin maahanmuutosta, mutta toisin kuin maahanmuutto, jonkinasteinen vangitsemistoimi lienee pakollista minkään toimivan yhteiskunnan pyörittämiseen.

Kukin vanki kykyjensä mukaan. Ei välttämättä kaikille vangeille täytyisi olla mitään mitään pakkotyötä. Ja tietysti pitäisi vähän kattoa mihin kaikein vaarallisimmat vangit laitettaisiin töihin vai laittettaisiiko mihinkään.

[Michael in memoriam]

Vankien tekemä työ USAssa:

"Prison labor has been a part of the U.S. economy since at least the late 19th century. And today it's a multi-billion-dollar industry with incarcerated people doing everything from building office furniture and making military equipment to staffing call centers and doing 3D modeling."

Tässä kannattaa muistaa että Yhdysvaltain vankilajärjestelmästä on ulkoistettu merkittävä osa, ja nk. voittoa tavoittelevat vankilathan nimenomaan vääristävät markkinoita. Jos joku omistaa vankilan, johon saa pakkotyöhön velvoitettuja henkilöitä liukuhihnalta, ei tarvitse olla Henry Ford ajaakseen vaikkapa muut lähellä sijaitsevat huonekaluvalmistajat konkurssiin, koska tuotanto on niin paljon halvempaa. Minä olen sen verran kyyninen kaveri että en uskoisi ihan ensimmäisenä suomalaisen vankeinhoidon järjestämistä Nalle Wahlroosin kaltaisille sijoitusveijareille, sillä tämähän varsin selkeällä mekanismilla loisi takaisinsyötön siihen mistä rikoksista saisi linnaa. (Vaikka ymmärrettävästi osa tämänkin forumin käyttäjistä ei varsinaisesti surisi jos maamme rodulliset vähemmistöt laitettaisiin pakkotyöhön puuvillan pariin, tämä saattaisi vaikuttaa julmalta joidenkin muiden kansanosien silmissä.) Tätä on parodioitu useissa sci-fi-tarinoissa, mm. Larry Niven kirjoitti tarinoita joissa mainittiin ohimennen että tulevaisuudessa liikennevaloissa törttöilystä sai kuolemantuomion, koska paisunut ihmiskunta tarvitsi elinsiirtoihin elimiä niin kipeästi. Jenkkilän järjestelmän ongelmallisuus, joka on siis todellisen maailman esimerkki, lienee aika selvää; on vähintäänkin ongelmallista oikeusjärjestelmän vastuullisuuden kannalta että mahdollisesti syyttömiä henkilöitä pakotetaan esimerkiksi suitsemaan Kalifornian raivoavia metsäpaloja, työtä joka on toisaalta vaarallista tekijälle itselleen ja toisaalta yhteiskunnalle niin kriittistä että onko se järkevintä uskoa vangeille?

Kukin vanki kykyjensä mukaan. Ei välttämättä kaikille vangeille täytyisi olla mitään mitään pakkotyötä. Ja tietysti pitäisi vähän kattoa mihin kaikein vaarallisimmat vangit laitettaisiin töihin vai laittettaisiiko mihinkään.

Jos joku vanki kykenee tekemään jotakin yhteiskunnalle hyödyllistä (vaikka totaalikieltäytyjä käymään opintoja, mikä ei toki ole työtä per se!), niin tässähän ei ole sinällään mitään ikävää, päin vastoin. Minä en vain usko että vangitsemistoimen päämäränä tulisi olla sen tuottavuus. Yhteiskunnan ja, ikävää kuin se libertaareille onkin, valtiovallan tehtävä on juurikin tuottaa niitä palveluja joita ei voittoa tavoittelemalla ole aina mahdollista toteuttaa.

[Brandis]

Lisäksi kuolmanrangaistus voi myös raaistaa yhteiskuntaa.

Päinvastoin. Kun rikollinen tietää, että oma henki voi mennä perseilystä, hän oppii olemaan

Kasvatukselliset olosuhteet eivät ole tasapuoliset yksilöstä toiseen, joten ei voida mitenkään yleisesti (etenkään) monikulttuuristuvassa maailmassa olettaa, että yksilöt jakaisivat keskenään samanlaisen eettisen ja moraalisen ymmärryksen. Eihän esimerkiksi yksin suomalaisten keskuudessa voi aina olettaa, että ihminen, jonka kanssa olet tekemisissä, on saanut kasvatuksessaan ns. kultaiset eväät muiden kanssa yhdessä toimimiseen. Anteeksipyytämisen taito on tuttua silloin kun on selvästi toiminut väärin ja niin edespäin.

Näistä pienistä vääryyksistä voidaan tilanteet johtaa suurempiin vääryyksiin ja koviin rangaistuksiin. Kuolemanrangaistuksen edessä tulisi vakavasti punnita se minkälaiset mahdollisuudet yksilöllä on ollut hyvään elämään ja hyvän tekemiseen, oikeanlaiseen toimimiseen. Kyseessä ovat silloin kulttuurilliset tekijät, eivät rodulliset, vaikka tämänkaltainen huono-osaisuus onkin keskittynyttä esimerkiksi mustiin ja latinoihin jenkeissä.

[Mietiskeliä]

Ps. Mitä tulee kuolemanrangaistukseen, niin se ei ole kauhean järkevää, sillä tulisi edullisemmaksi elättää vankia loppuelämä vankilassa.

En ihan ymmärrä tätä matematiikkaa. Paljonko se myrkkypiikki maksaa verrattuna vankilavuorokauteen, joka on kait noin 200+ euroa /vrk? x 365 pv x elinvuosien määrä. Hautauskulut kulut ovat samat molemmissa tapauksissa.

Lisäksi kuolmanrangaistus voi myös raaistaa yhteiskuntaa.

Päinvastoin. Kun rikollinen tietää, että oma henki voi mennä perseilystä, hän oppii olemaan.

kuolemanrangaistus tuottaa vakavia rikollisuuden ongelmia ja sosiaalisia ongelmia. Luultavasti tärkein tosiasia on se, että kuolemanrangaistus ei estä henkirikoksia vaan pikemminkin kannustaa ihmisiä tappamaan.  Tutkimukset kuolemanrangaistuksen ovat johdonmukaisesti osoittaneet, että henkirikosten määrät kasvavat ajallisesti lähellä julkistettua teloitusta. Yhteiskuntatieteilijät kutsuvat tätä "brutalisaatio ilmiönä". Teloitukset stimuloivat tappamista koska valtio legitimoi ajatusta, että kosto on hyväksyttävää. Vastaavasti ihmiset kokevat, että voivat tappaa vihamiehiään, koska valtiokin voi ja tappamista ei koeta niin moraalittomana, koska valtiokin tekee niin (Bowers ja Pierce, 1980; kuningas, 1978 , Forst. 1983 mainittu Potter, 1997).

Ja lisää kuolemanrangaistuksesta

Yksikään uskottava tutkimus kuolemanrangaistuksesta ja sen ennalta ehkäisevästä vaikutuksesta ei puhu myytin puolesta. Itseasiassa missään tutkimuksissa ei olla koskaan löydetty ehkäisevää vaikutusta.  Osa rikoksentekijöistä ovat tietoisia kustannus-hyöty suhteesta rikoksenteon ja rangaistuksen suhteen. Mutta väkivaltarikokset (tappo, murha) yleensä tehdään/tekee (1) huumeiden tai alkoholin vaikutuksen alaisena (2) henkilöt, joilla on vakava persoonallisuushäiriö; (3) henkilö on teon aikana äärimmäisen raivon ja vihan valtaama; tai (4) voimakkaan pelon seurauksena. Mikään edellä mainituista mielentiloista ei edesauta ehkäisevän vaikutuksen edellyttämää rauhallista harkintaa. Itse asiassa, kuolemanrangaistus voi todennäköisesti vaarantaa poliisin työtä ja todistajien asemaa. Jos rikoksentekijä tietää, että häntä on odottamassa kuolemantuomio, niin hän voi päätyä tuomion välttääkseen vahingoittamaan lisää ihmisiä

Lainaukset ovat siis siitä Huhtasaaren kuolemanrangaistusta koskeavas blogista.

Tähdennetään nyt ettei mulla ole mitään moraalisia pidäkkeistä vastustaa kuolemanrangaistusta. Olin aikaisemmin sen kannalla, mutta törmättyäni uusin argumentteihin sen sitä vastaan suhtaudun siihen nihkeämmin. Ehkä se voisi olla hyvä jossain sellaisissa tilanteissa kun syyllisestä ollaan 100 prosenttisen varmoja. Se valitusprosessi tosiaan tekee kuolemanrangaistuksesta loppuiän linnassa istumista kallimpaa. Jos taas valitusprisessia ei ole syyttömiä voidaan tuomita kuolemaan.

[Mietiskeliä]

Vankien tekemä työ USAssa:

"Prison labor has been a part of the U.S. economy since at least the late 19th century. And today it's a multi-billion-dollar industry with incarcerated people doing everything from building office furniture and making military equipment to staffing call centers and doing 3D modeling."

Tässä kannattaa muistaa että Yhdysvaltain vankilajärjestelmästä on ulkoistettu merkittävä osa, ja nk. voittoa tavoittelevat vankilathan nimenomaan vääristävät markkinoita. Jos joku omistaa vankilan, johon saa pakkotyöhön velvoitettuja henkilöitä liukuhihnalta, ei tarvitse olla Henry Ford ajaakseen vaikkapa muut lähellä sijaitsevat huonekaluvalmistajat konkurssiin, koska tuotanto on niin paljon halvempaa. Minä olen sen verran kyyninen kaveri että en uskoisi ihan ensimmäisenä suomalaisen vankeinhoidon järjestämistä Nalle Wahlroosin kaltaisille sijoitusveijareille, sillä tämähän varsin selkeällä mekanismilla loisi takaisinsyötön siihen mistä rikoksista saisi linnaa. (Vaikka ymmärrettävästi osa tämänkin forumin käyttäjistä ei varsinaisesti surisi jos maamme rodulliset vähemmistöt laitettaisiin pakkotyöhön puuvillan pariin, tämä saattaisi vaikuttaa julmalta joidenkin muiden kansanosien silmissä.) Tätä on parodioitu useissa sci-fi-tarinoissa, mm. Larry Niven kirjoitti tarinoita joissa mainittiin ohimennen että tulevaisuudessa liikennevaloissa törttöilystä sai kuolemantuomion, koska paisunut ihmiskunta tarvitsi elinsiirtoihin elimiä niin kipeästi. Jenkkilän järjestelmän ongelmallisuus, joka on siis todellisen maailman esimerkki, lienee aika selvää; on vähintäänkin ongelmallista oikeusjärjestelmän vastuullisuuden kannalta että mahdollisesti syyttömiä henkilöitä pakotetaan esimerkiksi suitsemaan Kalifornian raivoavia metsäpaloja, työtä joka on toisaalta vaarallista tekijälle itselleen ja toisaalta yhteiskunnalle niin kriittistä että onko se järkevintä uskoa vangeille?

Kukin vanki kykyjensä mukaan. Ei välttämättä kaikille vangeille täytyisi olla mitään mitään pakkotyötä. Ja tietysti pitäisi vähän kattoa mihin kaikein vaarallisimmat vangit laitettaisiin töihin vai laittettaisiiko mihinkään.

Jos joku vanki kykenee tekemään jotakin yhteiskunnalle hyödyllistä (vaikka totaalikieltäytyjä käymään opintoja, mikä ei toki ole työtä per se!), niin tässähän ei ole sinällään mitään ikävää, päin vastoin. Minä en vain usko että vangitsemistoimen päämäränä tulisi olla sen tuottavuus. Yhteiskunnan ja, ikävää kuin se libertaareille onkin, valtiovallan tehtävä on juurikin tuottaa niitä palveluja joita ei voittoa tavoittelemalla ole aina mahdollista toteuttaa.

Ei missään nimessä pakkotyöllä pitäisi olla voittoa yhteiskunnalle voittoa tuottavaa merkitystä, vaan ainoastaan tarkoitus olisi vähentää vankienhoidoista koituneita kustannuksia. Jos jollain sellaisella vangilla, joka on vielä integroitavissa yhteiskuntaa on opiskelu intoa, niin sitä voisi yhteiskunta jopa kustantaa jonkin verran. Ihan jos senkin takia, että tälläinen toiminta voisi maksaa yhteiskunnalle itsensä takaisin.

Muutenkin Huhtasaaren blogi rangaistusten kovuudesta kannattaisi lukea. Ilmeisesti jotku vangit olisivat integroitavissa yhteiskuntaan erialisilla hoito-ohjelmilla. Joku sanoo tähän tietysti, että ei kait me aleta vankeihin törsäämään rahaan, mutta tämä voi tulla halvemmaksi. Tietysti vangeissa on myös toivottomia tapauksi ja muille selvästi vaaralliset vangit on pidettävä loppuelemän telkien takana.

Monet ovat sitä mieltä, että päihdeongelmaiset ovat sellaisia, jotka tarvitsevat enemmän hoitoa kuin rangaistuksia. Voisiko osaan vangeista myös suhtautua samoin? Itseasiassa valtaosa rikoksista johtuu päihdeongelmista.

[Tunkki]

Jenkkilässä eniten työtä teetetään nykyään yksityisissä vankiloissa joiden perustamishistoria on hilpeähkö. Niille annettiin luvat siksi että haluttiin päästä liian voimakkaista vartijoiden ammattiliitoista eroon, ovat varsinainen riesa valtion vankiloissa

Yleisenä tilastotietona mustien osalta mainittakoon että 2017 (tai -18) he tekivät 51% henkirikoksista jenkeissä vaikka heitä on vain reilu 13% väestöstä. Tarkennettuna murhaajat ovat pääosin 12-50-vuotiata miehiä. Huomattava on myös että eniten he tappavat toisiaan, 93% tapetuista mustista tulee toisen mustan tappamaksi.
Vankilaan päätymisen kannalta on oleellinen huomio että 90% vankipopulaatiosta on yksinhuoltajaperheen kasvatteja (erittäin yleistä etenkin mustilla). Tästä on kiittäminen demokraattipuoluetta joka 60-luvulla loi mustille sosiaalurvan jossa oli hilpeä ehto: jos taloudessa elää mies, sosiaaliturva pienenee reilusti. Tämä ohjaa naiset hanskaamaan yksin niitä lapsiaan, ja toki jokaisesta lapsesta sosiaaliturva kasvaa ensisestään.

[Eino P. Keravalta]

Vankilassaoloon pitäisi luoda pistejärjestelmä.

Vangilla olisi mahdollisuus valita viisiportaisesta järjestelmästä itselleen sopiva rangaistusasteikko.

Tuomiot jaettaisiin ajan sijan suoritettavina pisteinä, esimerkiksi tuomio voisi olla 1 000 pistettä. Ne voisi suorittaa haluamallaan tavalla.

Rangaistusasteikko voisi olla vaikkapa seuraava:

-Taso 5, helppo taso, 1 suorituspiste päivässä ( tuhannen pisteen rangaistus noin 3 vuotta )

-Taso 4, kevyt taso, 2 suorituspistettä päivässä ( tuhannen pisteen rangaistus noin 1,5 vuotta )

-Taso 3, keskitaso, 3 suorituspistettä päivässä ( tuhannen pisteen rangaistus noin 1 vuotta )

-Taso 2, haastava taso, 4 suorituspistettä päivässä ( tuhannen pisteen rangaistus noin 8 kuukautta )

-Taso 1, vaikea taso, 5 suorituspistettä päivässä ( tuhannen pisteen rangaistus noin 6 kuukautta )

Mitä kovemmat olosuhteet, sitä lyhyempi tuomio. Vanki saisi itse päättää kuuden kuukauden välein suorituspistetason. Useimmat valitsisivat nopeimman vapautumisen tien, mutta jos se kävisi liian rankaksi, voisi vaihtaa tasoa seuraavaksi puoleksi vuodeksi.

Tasolla viisi olisi pitkä tuomio, mutta tilava huone, harrastusmahdollisuuksia ja tasokasta ruokaa. Tasolla yksi olisi taas lyhyt tuomio, mutta ahdas koppi, viihteenä vain kirjat ja ruoka olisi lanttusoppaa, myös työntekovelvoite. Jos työtä ei tee, vankipisteet eivät vähene työtätekemättömältä päivältä.

Kun useimmat valitsisivat rankimman tason, yhteiskunta säästäisi. Toisaalta vangilla olisi mahdollisuus muuttaa olosuhteitaan, joten ihmisoikeuksista ei voisi valittaa..

[Lalli IsoTalo]

...kuolemanrangaistus tuottaa vakavia rikollisuuden ongelmia ja sosiaalisia ongelmia. Luultavasti tärkein tosiasia on se, että kuolemanrangaistus ei estä henkirikoksia vaan pikemminkin kannustaa ihmisiä tappamaan.

Itse asiassa tämä on aivan loogista. Muistaakseni USAssa joskus 50 vuotta sitten kansalaiset saivat uutisensa paikallisista lähteistä. Mutta sitten kun kansalaiset saivat uutisensa valtakunnallisista lähteistä, niin pikkupaikkakuntien omituiset rikokset raportoitiin valtakunnallisesti, ja sitten copycatit ympäri maata alkoivat matkia rikosta. (Ei lähdettä).

Mutta valtion tekemiä teloituksia on vähän, muutamasta pariinkymmeneen per vuosi (liite), kun taas tappoja/murhia (homicide) on parikymmentä tuhatta (jotka media joiltain osin raportoi). Näin siis valtion teloitukset, vaikka varmaan saavat enemmän huomiota, on pisara meressä esimerkin antajana, voisin kuvitella. Tämä johtopäätös siis pikaisen googlauksen perusteella, joten suolan kanssa se kannattaa nauttia.

[Ajattelija2008]

Kovat rangaistukset vähentävät rikollisuutta alan parhaan USA:laisen tutkimuksen mukaan. Päinvastaisia väitteitä kuulee tuon tuosta, mutta näiden valehtelijoiden argumentti on tasoa "musta tuntuu".

Kova rangaistus pelottaa rikollista ja vankilassa ollessa on vaikea tehdä lisää rikoksia.

Mikä on syynä tähän psykologiseen ilmiöön, että varsin monet väittävät asiasta vastoin tutkittua tietoa? Onko kyse siitä, että väittäjä näkee itsensä potentiaaliseksi rikolliseksi ja yrittää valehtelemalla etukäteen pienentää mahdollista rangaistusta?

[Mietiskeliä]

Olin aikaisemmin uskonut, että Venäjä pärjää muslimien kanssa paremmin kuin Ruotsi(Ruotsissa ja Venjällä väkilukuun suhteutteutetuna yhtä paljon muslimeita), koska siellä niille pidetään kovempaa kuria, mutta onko tämä kaikki yllä kirjoittu ristiriidassa aikaisemman uskomukseni kanssa? Vai olisiko asia niin, että koska muslimeilla on kunniakulttuuri ja siksi he pitävät eurooppalaisten hyväntahtoisuutta heikkoutena, vastavasti he kunnioittavat venäläisten kovuutta, siksi Venäjä pärjää niiden kanssa paremmin? Sillä on varmasit myös vaikutusta ettei venäjällä kaikkia muslimien epäonnistumisia pistetä heihin kohdistuneen rasismin piikkiin.

Venäjällä suurin osa muslimeita elää omilla alueillaan missä he ovat enemmistönä. Suurin osa venäjän muslimeita on anyway maallistuneita ja rodullisesti high IQ. Jollain tataarilla ja somalilla on pieni ero vaikka ne kummatkin olisi muslimeita.

Mitä rikollisuuteen tulee sinällään. Niin nykyään suuressa osassa ellei suurimmassa osassa ole päihteet mukana kuvioissa enemmän tai vähemmän, niin sinällään kannattaisi vankilassa panostaa päihdeongelmien hoitoon.

Kyllä Venäjällä muslimeja on myös paljon muuallakin.

Arviot muslimien määrästä Venäjän pääkaupungissa vaihtelevat huomattavasti. Suurta osaa Venäjän muslimeista edustavan Venäjän muftien neuvoston mukaan Moskovassa olisi pari miljoonaa muslimia ja vain neljä todellista moskeijaa.

Muslimien määrästä Moskovassa on myös huomattavasti pienempiä arvioita. Joka tapauksessa tilanpuute moskeijoissa on huutava.

- Neljään moskeijaan mahtuu vain 6 000 - 7 000 ihmistä. Äskeisen suuren juhlamme Kurban Bairamin aikana Moskovan päämoskeijaan saapui rukoilemaan 72 000 ihmistä. Heistä vain prosentti mahtui sisään itse moskeijaan. Loput rukoilivat läheisillä kaduilla, Moskovan päämoskeijan imaami Ildar Alja Utdinov kuvailee nykyistä tilannetta

Olen kuullut, että venäjällä muslimien vihasaarnoja valvotaan ja vihasaarnaajille annataan kymmenien vuosien tuomioita. Tässä syy miksi venäjän muslimit ovat maallistuneita? Vai olisikohan tässä vain kyse siitä, että mikäli monikulttuurinen yhteiskunta saadaan jotenkin toimimaan sitä on hallittava kovilla otteilla kuten venäjällä tehdään.

[kriittinen_ajattelija]

Olin aikaisemmin uskonut, että Venäjä pärjää muslimien kanssa paremmin kuin Ruotsi(Ruotsissa ja Venjällä väkilukuun suhteutteutetuna yhtä paljon muslimeita), koska siellä niille pidetään kovempaa kuria, mutta onko tämä kaikki yllä kirjoittu ristiriidassa aikaisemman uskomukseni kanssa? Vai olisiko asia niin, että koska muslimeilla on kunniakulttuuri ja siksi he pitävät eurooppalaisten hyväntahtoisuutta heikkoutena, vastavasti he kunnioittavat venäläisten kovuutta, siksi Venäjä pärjää niiden kanssa paremmin? Sillä on varmasit myös vaikutusta ettei venäjällä kaikkia muslimien epäonnistumisia pistetä heihin kohdistuneen rasismin piikkiin.

Venäjällä suurin osa muslimeita elää omilla alueillaan missä he ovat enemmistönä. Suurin osa venäjän muslimeita on anyway maallistuneita ja rodullisesti high IQ. Jollain tataarilla ja somalilla on pieni ero vaikka ne kummatkin olisi muslimeita.

Mitä rikollisuuteen tulee sinällään. Niin nykyään suuressa osassa ellei suurimmassa osassa ole päihteet mukana kuvioissa enemmän tai vähemmän, niin sinällään kannattaisi vankilassa panostaa päihdeongelmien hoitoon.

Kyllä Venäjällä muslimeja on myös paljon muuallakin.

Arviot muslimien määrästä Venäjän pääkaupungissa vaihtelevat huomattavasti. Suurta osaa Venäjän muslimeista edustavan Venäjän muftien neuvoston mukaan Moskovassa olisi pari miljoonaa muslimia ja vain neljä todellista moskeijaa.

Muslimien määrästä Moskovassa on myös huomattavasti pienempiä arvioita. Joka tapauksessa tilanpuute moskeijoissa on huutava.

- Neljään moskeijaan mahtuu vain 6 000 - 7 000 ihmistä. Äskeisen suuren juhlamme Kurban Bairamin aikana Moskovan päämoskeijaan saapui rukoilemaan 72 000 ihmistä. Heistä vain prosentti mahtui sisään itse moskeijaan. Loput rukoilivat läheisillä kaduilla, Moskovan päämoskeijan imaami Ildar Alja Utdinov kuvailee nykyistä tilannetta

Olen kuullut, että venäjällä muslimien vihasaarnoja valvotaan ja vihasaarnaajille annataan kymmenien vuosien tuomioita. Tässä syy miksi venäjän muslimit ovat maallistuneita? Vai olisikohan tässä vain kyse siitä, että mikäli monikulttuurinen yhteiskunta saadaan jotenkin toimimaan sitä on hallittava kovilla otteilla kuten venäjällä tehdään.

No varmaan Neuvostoliiton ateistisella kasvatuksella on oma osansa ja emt onko jotkut tataarit ikinä olleet muutenkaan kovin "radikaaleja islamin suhteen" niillä on ehkä enemmän niitä mongoliperinteitä emt.
Moskovassa on miljoonia islamilaisia kausityöläisiä Keski-Aasiasta, mutta suurin osa niistä tulee ja menee vähän väliä, eikä niinkään omaa Venäjän kansalaisuutta. Kuulemma pandemian aikana niitten määrä väheni huomattavasti minkä vuoksi slaavit joutui lumitöihin ym

[Lalli IsoTalo]

Vankien tekemä työ pitäisi olla sellaista, että sille olisi kysyntää mutta ei tarjontaa, koska palkka on nykymaailmassa liian alhainen. Tarkoitan, että monet käsityöammatit ovat loppuneet kokonaan esimerkiksi kiinaroskan "ilmaisuuden" vuoksi. Mutta niitä viimeisiä käsityöläisiä ei pitäisi saattaa konkurssiin tämän vuoksi.

Minulla ei nyt ole antaa esimerkkejä, mutta heitän kuitenkin ajatuksen ilmaan.

[Mietiskeliä]

Olin aikaisemmin uskonut, että Venäjä pärjää muslimien kanssa paremmin kuin Ruotsi(Ruotsissa ja Venjällä väkilukuun suhteutteutetuna yhtä paljon muslimeita), koska siellä niille pidetään kovempaa kuria, mutta onko tämä kaikki yllä kirjoittu ristiriidassa aikaisemman uskomukseni kanssa? Vai olisiko asia niin, että koska muslimeilla on kunniakulttuuri ja siksi he pitävät eurooppalaisten hyväntahtoisuutta heikkoutena, vastavasti he kunnioittavat venäläisten kovuutta, siksi Venäjä pärjää niiden kanssa paremmin? Sillä on varmasit myös vaikutusta ettei venäjällä kaikkia muslimien epäonnistumisia pistetä heihin kohdistuneen rasismin piikkiin.

Venäjällä suurin osa muslimeita elää omilla alueillaan missä he ovat enemmistönä. Suurin osa venäjän muslimeita on anyway maallistuneita ja rodullisesti high IQ. Jollain tataarilla ja somalilla on pieni ero vaikka ne kummatkin olisi muslimeita.

Mitä rikollisuuteen tulee sinällään. Niin nykyään suuressa osassa ellei suurimmassa osassa ole päihteet mukana kuvioissa enemmän tai vähemmän, niin sinällään kannattaisi vankilassa panostaa päihdeongelmien hoitoon.

Kyllä Venäjällä muslimeja on myös paljon muuallakin.

Arviot muslimien määrästä Venäjän pääkaupungissa vaihtelevat huomattavasti. Suurta osaa Venäjän muslimeista edustavan Venäjän muftien neuvoston mukaan Moskovassa olisi pari miljoonaa muslimia ja vain neljä todellista moskeijaa.

Muslimien määrästä Moskovassa on myös huomattavasti pienempiä arvioita. Joka tapauksessa tilanpuute moskeijoissa on huutava.

- Neljään moskeijaan mahtuu vain 6 000 - 7 000 ihmistä. Äskeisen suuren juhlamme Kurban Bairamin aikana Moskovan päämoskeijaan saapui rukoilemaan 72 000 ihmistä. Heistä vain prosentti mahtui sisään itse moskeijaan. Loput rukoilivat läheisillä kaduilla, Moskovan päämoskeijan imaami Ildar Alja Utdinov kuvailee nykyistä tilannetta

Olen kuullut, että venäjällä muslimien vihasaarnoja valvotaan ja vihasaarnaajille annataan kymmenien vuosien tuomioita. Tässä syy miksi venäjän muslimit ovat maallistuneita? Vai olisikohan tässä vain kyse siitä, että mikäli monikulttuurinen yhteiskunta saadaan jotenkin toimimaan sitä on hallittava kovilla otteilla kuten venäjällä tehdään.

No varmaan Neuvostoliiton ateistisella kasvatuksella on oma osansa ja emt onko jotkut tataarit ikinä olleet muutenkaan kovin "radikaaleja islamin suhteen" niillä on ehkä enemmän niitä mongoliperinteitä emt.
Moskovassa on miljoonia islamilaisia kausityöläisiä Keski-Aasiasta, mutta suurin osa niistä tulee ja menee vähän väliä, eikä niinkään omaa Venäjän kansalaisuutta. Kuulemma pandemian aikana niitten määrä väheni huomattavasti minkä vuoksi slaavit joutui lumitöihin ym

Niin, paljon tässä on lopulta kyse rodusta. Tajukankaan mukaan Södeteljen mafiaa pyörittää Syyrian ja Irakin kristityt. He soputuvat yhtä huonosti kuin muslimit, sillä myös heillä on kunniakulttuuri. Se on täysin selvää, että neekeri on neekeri vaikka voissa paistais. Mutta ilmeisesti sama on myös arabin ja kurdinkin kohdalla.

[Mietiskeliä]

Kovat rangaistukset vähentävät rikollisuutta alan parhaan USA:laisen tutkimuksen mukaan. Päinvastaisia väitteitä kuulee tuon tuosta, mutta näiden valehtelijoiden argumentti on tasoa "musta tuntuu".

Kova rangaistus pelottaa rikollista ja vankilassa ollessa on vaikea tehdä lisää rikoksia.

Mikä on syynä tähän psykologiseen ilmiöön, että varsin monet väittävät asiasta vastoin tutkittua tietoa? Onko kyse siitä, että väittäjä näkee itsensä potentiaaliseksi rikolliseksi ja yrittää valehtelemalla etukäteen pienentää mahdollista rangaistusta?

Onko lähdettä tälle?

[Pkymppi]

Kovat rangaistukset vähentävät rikollisuutta alan parhaan USA:laisen tutkimuksen mukaan. Päinvastaisia väitteitä kuulee tuon tuosta, mutta näiden valehtelijoiden argumentti on tasoa "musta tuntuu".

Kova rangaistus pelottaa rikollista ja vankilassa ollessa on vaikea tehdä lisää rikoksia.

Mikä on syynä tähän psykologiseen ilmiöön, että varsin monet väittävät asiasta vastoin tutkittua tietoa? Onko kyse siitä, että väittäjä näkee itsensä potentiaaliseksi rikolliseksi ja yrittää valehtelemalla etukäteen pienentää mahdollista rangaistusta?

Onko lähdettä tälle?

  Sama Suomessa:
  Jotkut rangaistukset annetaan "kovennettuna".

Miksi ihmeessä tuomitaan kovennettua jos koventamisella ei ole virallisen totuuden mielestä rikoksentekoa  ehkäisevää vaikutusta?

[Mietiskeliä]

Tässä ketjussa pyörii, niin paljon viestejä jotka liittyvät siihen Huhtasaaren blogiin rangaistusten vaikutuksista rikoksiin, että taidampa copypastata sen tähän kokoinaisuudessaan:

Alkusanat

Rikosten seuraamukset ja rangaistukset näyttävät olevan ristiriidassa kansalaisten oikeustajun kanssa. Lähes joka viikko voi iltapäivälehdistä, gallupeista ja mielipidepalstoilta lukea kansalaisten tyytymättömyydestä tuomioistuinten lievää rangaistuskäytäntöä kohtaan. Rikollisuusongelman ratkaisuksi kansalaiset tarjoavat rangaistusten koventamista, useiden mielestä ankarammat rangaistukset ehkäisisivät ihmisiä syyllistymästä rikoksiin.

Yleinen mielipide on usein se, että voimassaolevat lait ja tämänhetkinen tuomioistuinten linja rangaistusten ankaruuden suhteen on liian lievä madaltaen kynnystä rikosten tekemiseen. Erityisesti ennen vaaleja tämä ilmiö on selvästi nähtävissä. Kansanedustajaehdokkaat vetoavat kansalaisten tunteisiin omien poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, vaatien rangaistusten koventamista, koska kansakin vaatii, käyttäen rikollisuutta yhtenä välineenä tarkoitusperiensä toteuttamiseksi. Mutta rangaistusten koventamisen vaatimukset johtavat helposti ainoastaan populistiseen yhteiskuntapolitiikkaan.

Näyttöä siitä, että vankila kuntouttaisi tai vähentäisi riskiä rikoksen uusimiseen ei löydy, itse asiassa vankila lisää riskiä rikoksen uusimiseen ja aiheuttaa valtava taloudellisia kustannuksia yhteiskunnalle. Mutta tästäkin huolimatta ihmisiä lukitaan vankilaan. Tässä blogissa tarkastellaan rangaistuksen vaikutuksia rikollisuuteen, argumentteja vankeusrangaistuksen puolesta ja vastaan sekä pohditaan löytyykö vankeusrangaistuksille muita vaihtoehtoja.

Rangaistusten vaikutuksesta rikollisuuteen

Perusteluita rangaistusten antamisella on useita, rangaistuksen on katsottu olevan hyödyllinen, koska se suojaa yhteiskuntaa, sovittelee ja hyvittää ja parantaa rikoksentekijän käyttäytymistä (Voorhis & Browning & Simon & Gordon, 1997). Muita perusteluita rangaistukselle on ollut se, että rikoksentekijät ansaitsevat rangaistuksen ja että rangaistuksella tasapainotettaisiin tilannetta jos rikoksentekijä on saanut rikollisella teolla taloudellista etua (Haapasalo, 2008).

Rangaistuksen ehkäisevä vaikutus perustuu olettamukseen, että ihmiset ovat järkeviä, rationaalisia olentoja, jotka punnitsevat toimiensa edut ja haitat (Cornish, D., & Clarke, R. (1986). Harford (mainittu Rauhut & Junker, 2009) puolustaa myös ihmisten rationaalisuutta, hänen mukaansa rangaistus vaikuttaisi henkilöiden päätöksiinsä kannattaako rikokseen syyllistyä vai ei. Sen takia rangaistuksesta aiheutunut kärsimys tulisi olla suurempi kuin rikollisesti teosta saatu hyöty.  Mutta osa tutkijoista eivät usko ihmisen kykyyn päättää rationaalisesti asioistaan. Heidän mukaansa ihmiset tekevät rikoksia myös muista syistä kuin rationaalisen päätöksentekoprosessin kautta. Esimerkiksi intohimorikoksissa henkilö tuskin ajattelee tekonsa seuraamuksia. Syitä rikoksen tekemiseen on useita erilaisia kuten esimerkiksi psykologisia, sosiaalisia ja taloudellisia (McGuire, 2004). Lisäksi, jos rangaistus todella toimisi pelotevaikutuksena, niin ihmiset eivät uusisi rikoksia.

Rangaistusten ehkäisevästä vaikutuksesta yhteiskuntaan ja rikoksentekijään itseensä on jaettu yleensä kahteen kategoriaan: erityiseen ja yleiseen preventioon. Erityispreventio keskittyy yksilöön. Eli miten rangaistus vaikuttaa tekijään ja vaikuttaako rangaistus tekijän uusintarikollisuuteen alentavasti. Rangaistuksen tulisi sellainen, mikä estäisi henkilön tekemästä rikoksia (Zilkowsky, 2011; MacDonald, n.d.; Lappi-Sepälä, 2006). Yleispreventio keskittyy yhteiskuntaan. Tarkoituksena on estää muita ihmisiä tekemästä samaa rikollista tekoa, kuin tuomion saanut rikoksentekijä. Ajatuksena on se, että rangaistukset ovat yleisesti tiedossa ja tästä johtuen rikosten määrä vähenee (Zilkowsky, 2011; MacDonald, n.d.). Yleispreventioon kuuluu vielä pelotevaikutus. Pelotepreventio perustuu pelkoon ja sen tavoitteena on saada henkilö pidättäytymään rikollisesta teosta. Rangaistuksen pelko estää henkilöitä tekemästä rikosta tai ainakin tekee rikoksen tekemisen tekijälle epäedulliseksi (Pakes & Pakes, 2009; McGuire, 2004; Lappi-Seppälä, 2006). Useimmissa maissa yleisimmät rangaistukset ovat vankeus ja sakko, joissakin maissa käytetään lisäksi kuolemantuomioita raskaimmista rikoksista.

Mutta toimiko rangaistus? Toimiiko pelote oikeasti? Vastaus on kyllä ja ei. Todisteita siitä, että rangaistus toimisi pelotteena löytyy muun muassa Ehrlichin (1973) ja Levitin (mainittu Reynold, 1988) tutkimuksissa, joiden mukaan rangaistuksen ankaruus näyttäisi olevan yksi keskeinen pelotetekijä. Erityisesti nuoret reagoivat rationaalisesti rangaistusten ankaruuteen. Lisäksi pelko rangaistuksesta esiintyi omaisuus ja talousrikoksissa eli rikoksissa, jotka usein tehdään harkitusti (Reynold, 1988: Lappi-Seppälä, 2006). Mutta väkivalta, seksuaalirikoksissa ja rikoksissa, joissa itse teon seuraamusten harkinta jää varsin vähälle kuten ryhmäpaineen alaisena tehdyt rikokset tai päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyt sekä intohimorikokset pelotepreventio ei näyttäisi toimivan (MacDonald, n.d.; Reynold, 1988; Lappi-seppälä, 2006).

Lisäksi itse rangaistuksen pituudella ei juuri näytä olevan mitään pelotevaikutusta (tästä lisää kappaleessa "argumentit vankeusrangaistusta vastaan"). Huomattavasti suurempi merkitys on sillä, onnistuuko itse teko vai ei. Mikäli kiinnijäämisriksi on riittävän suuri, on todennäköisempää että tekijä luopuu aikeistaan. Lisäksi teosta seuraavilla sanktiolla kuten tekijään kohdistama hyljeksiminen, häpeä, työpaikan menetys näyttäisi olevan suuri merkitys rikollisesta teosta pidättäytymisen kannalta. Näissä tilanteissa pelotepreventio on todettu tehokkaaksi (Gendreau & Goggin & Cullen, 1999; Lappi-Seppälä, 2006).

Argumentit vankeusrangaistuksen puolesta

Kansalaiset vaativat ja suosivat ankaria ja kovia vankeusrangaistuksia rikollisuuden ongelmaan.

1) Preventiovaikutus

Vankeusrangaistuksen pitäisi toimia preventiona (mainittu edellisessä kappaleessa). Tutkimukset viittaavat siihen, että vankeusrangaistukset tuottavat pienen yleisen pelotevaikutuksen. Vankilat vähentävät rikollisuutta jonkin verran pelotteen kautta (Reynold, 1998; Ehrlich, 1973).

2) Inkapasitaatio

Vankeusrangaistuksia on puolustettu "inkapasitaatiolla". Tämä tarkoittaa sitä, että vankeustuomiot turvaavat muuta yhteiskuntaa tekemällä rikoksentekijän ainakin joksikin aikaan kyvyttömäksi tekemään rikoksia ja aiheuttamaan vaaraa muille kansalaisille. Väkivaltaiset rikolliset poistetaan kadulta edes vähäksi aikaa näin vankilat vähentävät rikollisuutta toimintakyvyn menetyksen kautta (Haapasalo, 2008; Pakes & Pakes, 2009). Lisäksi vankiloiden tarkoituksena on suojata yhteisöä rikoksentekijöiltä ja kuntouttaa heitä.

Huomioitavaa

Kuitenkin kovemmat tuomiot ja pidemmät vankeusrangaistukset eivät tuota vastaavaa preventiovaikutusta. Pelotevaikutus toimii parhaiten silloin kun rikoksentekijällä on tieto rangaistuksesta ja kiinnijäämisriski on suuri. Näyttö siitä, mitä seurauksia tekemisestä seuraa ovat kaikkein parhain preventio. Seuraamusten tulisi olla sellaisia, että rikos ei kannata jos punnitsee siitä saamaa rangaistusta (Reynold, 1988). Rangaistus on tehokasta, jos rikokseen syyllistyvät tietäisivät mikä rangaistus rikollisesta teosta seuraa ja että seuraus tulisi mahdollisimman nopeasti. Jotta vankeusrangaistus toimisi pelotteena, yhteiskunnalta tarvittaisiin kokonaisuudistusta rikollisuuteen suhtautumisessa (McGuire, 2004; Lappi-Seppälä, 2006).

Argumentit vankeusrangaistusta vastaan

1) Preventiovaikutusta ei ole

Riski pidätyksestä ja tieto vankeusrangaistuksesta todennäköisyydestä vain vaatimattomasti vähentää rikoksentekijää syyllistymästä rikokseen. Se kuinka pitkä vankeusrangaistus on, ei ole mitään vaikutusta rikoksentekijää syyllistymästä rikokseen. Rikoksentekijällä pyörii pääsääntöisesti mielessä vain kysymys siitä, että voiko teosta jäädä kiinni, ei niinkään se mitä teon tekemisestä mahdollisesti seuraa (Gendreau & Goggin & Cullen, 1999; Lappi-seppälä, 2006).

Meta-analyyttisessa tutkimuksessa tarkasteltiin 50 eri tutkimusta, jossa oli mukana yli 300 000 tuhatta rikoksentekijää. Useita erilaisia tilastollisia menetelmiä käytettiin, joilla tutkittiin, onko vankilalla ehkäisevä vaikutus rikoksentekijöille, esimerkiksi onko pidemmillä vankeustuomioilla tehokkaampi pelotevaikutus kuin lyhyillä. Riippumatta analyysimenetelmästä, mitään varoittavaa näyttöä vankeusrangaistuksen pituudesta rikoksen ehkäisemiseksi ei juuri löytynyt (Gendreau & Goggin & Cullen, 1999).

Lisäksi useammat muut tutkimukset myös osoittavat, että kovemmat tuomiot ja pidemmät vankeusrangaistukset eivät estä rikollisuutta eivätkä rikollista käyttäytymistä (Rauhut & Junker, 2009; Haapasalo, 2008). Rangaistuksen ankaruudella on vain vähän jos ollenkaan vaikutusta rikollisuuden määrään esim. Yhdysvalloissa kuolemantuomiot eivät ole vähentäneet väkivaltarikosten määrää (Cheatwood, 1993 mainittu Haapasalo, 2008). Ne voivat jopa raaistaa yhteiskuntaa ja näin lisätä väkivallan määrää. Columbian yliopistonoikeustieteen professorin Jeffreyn Faganin mukaan kuolemanrangaistus ei estä rikosten tekemistä. Hänen mukaansa ei löydy mitään uskottavaa tieteellistä näyttöä siitä, että kuolemanrangaistus ehkäisisi rikollista käyttäytymistä. Vaikka teloitukset ovat julkisia ja ne ovat tiedossa, rikollisuuteen ei ole havaittavissa mitään muutoksia. Teloitukset tyydyttävät vain koston halua. Teloituksen arvo on todella lyhytikäinen, tyydytys kestää vain niin kauan kunnes tulee seuraava rikos ja rangaistus. Kriminologeista yli 88 %:ia eivät usko kuolemanrangaistuksen estävän rikoksentekijöitä (News, n.d.).

2) Ei vähennä rikollisuutta eikä uusintarikollisuutta

Useissa tutkimuksissa on todettu, että vankilatuomiot ja vankilassa oloaika eivät estä tai alenna uusintarikollisuutta, ja joissakin tapauksissa vankilatuomiot lisäävät riskiä rikoksen uusimiseen ja rikollisen käyttäytymisen vaaraa (Haapasalo, 2008; Lappi-Seppälä, 2006; Gendreau, Goggin & Cullen, 1999; Gottfredsonin, Gottfredsonin & Garofalo, 1977).

Myös yllämainitussa meta-analyyttisessa tutkimuksessa (ks. kohta "ei toimi pelotevaikutuksena") mikään tehdyistä analyyseistä ei todennut vankeusrangaistuksen vähentävän uusintarikollisuuttakaan. Myöskään pidemmät vankeusrangaistukset eivät alentaneet uusintarikollisuutta, itse asiassa pidempiin tuomioihin liittyi uusintarikollisuuden 3% kasvu (Gendreau & Goggin & Cullen, 1999; Zilkowsky, 2011). Lisäksi Langa ja Levi (2002) havaitsivat tutkimuksessaan, että vangit, jotka olivat vapautuneet vankilasta vuonna 1994, heistä 67,5 %:ia pidätettiin uudestaan kolmen vuoden kuluessa ja 46,9 %:ia oli tuomittu uudesta rikoksesta ja 25,4 %:ia oli lähetetty takaisin vankilaan "(Cullen, Jonson & Nagin, 2011). Myös Australiassa rikoksenuusijoiden osuus on 56 % (e.g.., 2011 smart justice).

Samalla linjalla on Suomessa tehty rikosseuraamusviraston julkaisu (2004), jossa käsitellään kaikki vuosina 1993-1999 ehdottoman vankeusrangaistuksen saaneet ja vankilasta vapautuneet. Aineisto käsittää laajimmillaan 100 000 vankilakautta ja 30 000 henkilöä. Vankilasta vuosina 1993-1997 vapautuneista ensikertalaisista uuden ehdottoman vankeustuomion sai 40 prosenttia. Miehet uusivat naisia ja nuoret vanhoja useammin. Ensi kertaa vankilassa olleet uusivat harvemmin kuin vankilatuomion jo vähintään kaksi kertaa saaneet. Alle 18-vuotiaina vapautuneista vankilaan joutui uudestaan 85-95 prosenttia (otos oli kuitenkin verrattain pieni).  Vanhimmassa ikäryhmässä uusijoita oli 20-30 prosenttia (otos myös tässä ryhmässä suhteellisen pieni). Korkein uusimisriski oli ryöstöistä ja omaisuusrikoksista tuomituilla ja alhaisin henki- ja seksuaalirikoksista tuomituilla. Uusijoiden osuus kasvaa vankilakertaisuuden myötä. Vankilakierteeseen joutuneista noin kaksi kolmesta palaa takaisin vankilaan kolmen vuoden sisällä vapautumisestaan. Vapaudessa pysymisen todennäköisyys on erityisen suuri niiden kohdalla, jotka pysyttäytyvät irti päihteistä (Hypén, 2004).

Selitys uusintarikollisuudelle on se, että vankila on oivallinen oppimisympäristö vangeille, tiettyjä käyttäytymismalleja kannustetaan ja vahvistetaan. Lisäksi vankilassa oloaikana vanki voi solmia uusia rikollisia kontakteja suhteita muihin vankeihin, suunnitella ja toteuttaa rikoksia myös vankeusaikana. Vankilatuomio pikemminkin lisää kuin vähentää rikollisia taipumuksia ja lisää riskiä uusintarikollisuuteen vankilasta vapauduttuaan (Haapasalo, 2008; Gendreau, Goggin & Cullen, 1999).  Vankila usein heikentää vankilan ulkopuolisia siteitä ja rangaistusten pitkittyminen johtaa nk. laitostumiseen, jossa vanki oppii elämään paremmin vankilaoloissa (Lappi-Seppälä, 2006). Vankeuden jälkeen sopeuttaminen yhteiskuntaan koetaan vaikeaksi (Gendreau, Goggin & Cullen, 1999). Vankilasta vapauduttuaan vahvat sosiaaliset siteet kuten työllisyys, perheen ja ystävien tuki ovat rikoksentekijälle ratkaisevia tekijöitä yhteiskuntaan sopeuttamista varten (MacDonald, n.d.). Yksi syy uusintarikollisuuteen voi olla se, että osa ex-vangeista kokee sen selviytymisen ainoana vaihtoehtona. Vankila koetaan jopa miellyttäväksi vaihtoehdoksi (Lappi-Seppälä, 2006; Hirschi, 1969).

Tilastot ja erilaiset tutkimukset, kuten yllä on mainittu, ovat vaikea sivuuttaa. Ne viittaavat vahvasti siihen, että vankilat eivät ole onnistuneet tehtävässään.

3) Kustannushaitta

Vankila on kustannushaitta. (Haapasalo, 2008; Lappi-Seppälä, 2006; Gendreau & Goggin & Cullen, 1999). Vankeusangaistusten taloudelliset vaikutukset ovat huomattavia. Vuonna 2008 nettokustannukset valtiolle olivat 1,3 miljardia euroa, 2,9 %:ia valtion talousarvion menoista (Hinkkanen, 2008 mainittu Haapasalo, 2008). Vankeusrangaistus ei nykyisellään ole kovin kustannustehokas ja vankeusrangaistuksien koventaminen johtaisi edelleen lisääntyviin kustannuksiin (Yli-Hyövälti, 2011). Eräässä tutkimuksessa on todettu, että jos esim. kaikista vakavista rikoksista tuomittaisiin vankilaan vuodeksi, kokonaisrikollisuus alenisi noin 15% ja samalla vankiluku kohoaisi seitsenkertaiseksi. Vankilarangaistusten lisääminen ei lopulta johda kuin suurempiin budjettimenoihin ja uusintarikollisuuden sekä kokonaisrikollisuuden lisääntymiseen (Lappi-Seppälä, 2006).

Huomioitavaa

Britannian sisäministeriön selvityksen mukaan vankiluvun puolittaminen lisäisi rikollisuutta vain 1-2 prosentilla. Huomioitavaa on myös se, että Yhdysvalloissa vankilarangaistusten käytön radikaali lisääminen on johtanut vankilukujen radikaaliin nousuun kun taas itse rikollisuus ei ole merkittävästi alentunut. Kun taas vastaavasti Suomi ja muut pohjoismaat ovat maailman laajuisesti paitsi alhaisten vankilukujen, niin myös alhaisen rikollisuuden maita (Lappi-Seppälä, 2006).

Vaihtoehtoja vankeusrangaistuksen sijaan

Vankeusrangaistuksilla ei juuri positiivisia tuloksia saavuteta. On olemassa parempia ja kustannustehokkaampia tapoja vähentää rikollisuutta kuin vankila. Vankila on osin hyödytön, haitallinen ja erittäin kallis.

1) Hoito-ohjelmat

On todisteita, että vankiloita tehokkaampia vaihtoehtoja, jotka mahdollisesti vähentävät uusintarikollisuutta ovat muun muassa rikoksentekijöille suunnatut hoito-ohjelmat (Lappi-Seppälä, 2008; Gendreau & Goggin & Cullen, 1999, e.g., 2011). Suomessa kognitiivisia hoito-ohjelmia suositaan vankiloissa, joissa korostetaan rikoksentekijän omaa vastuuta käyttäytymisestään. Tulevaisuuden kehittämisen haasteena on se, miten löydetään kullekin rikoksentekijälle juuri hänelle sopia hoito-ohjelma (Haapasalo, 2008).

2) Puuttuminen taustatekijöihin

Toinen tehokas tapa rikollisuuden vähentämiseksi on kiinnittää huomioita taustatekijöihin, jotka vaikuttavat rikollisuuteen (Pakes & Pakes, 2009; Haapasalo, 2008). Riskitekijöihin, jotka lisäävät rikollista käyttäytymistä tulisi puuttua mahdollisemman varhaisessa vaiheessa. Yksi vahvemmista riskitekijöistä on lasten laiminlyönti, mikä lisää riskiä rikolliseen käyttäytymiseen myöhemmällä iällä. Lisäämällä investointeja lastensuojeluun ja perheiden tukemiseen mahdollisesti ehkäisisi rikollista käyttäytymistä vanhemmalla iällä. Lisäksi köyhyys, työttömyys ja alkoholin väärinkäyttö ovat riskitekijöitä eli lisäämällä investointeja asumisoloihin, työllisyyteen, koulutukseen, mielenterveyteen sekä lisäisi erilaisia huume ja alkoholi hoito-ohjelmia. Erityisesti päihderiippuvuuteen perustuvan rikollisuuden saralla tulokset ovat olleet järjestäen tehokkaita (Lappi-Seppälä, 2006). Aikaisessa vaiheessa aloitetut interventiot ovat kustannustehokkaita tapoja vähentää rikollisuutta (e.g., 2011).

3) Laitosten ulkopuolella toteutetut ohjelmat

Lisäksi laitosten ulkopuolella toteutetut ohjelmat näyttäisivät olevan tilastollisesti tehokkaimpia ratkaisuja kuten esimerkiksi ehdollinen rangaistus, yhdyskuntapalvelu ja nuorisorangaistus. Nämä rangaistus muodot tarjoavat laajemmat mahdollisuudet kuntoutukseen ja hoitoon ja ovat paljon halvempia vankilaan verrattuna. Näihin ohjelmiin yhdistämällä hoito-ohjelmia ja tukipalveluita on uusintarikollisuuden määrän havaittu olevan 37% alhaisempi verrattuna vankeusrangaistukseen NSW-tutkimuksen mukaan (NSW Study 2012).

Katse olisikin syytä suunnata taustatekijöihin, jotka voivat aiheuttaa rikollista käyttäytymistä myöhemmällä iällä, erilaisiin hoito-ohjelmiin, niiden kehittämiseen sekä resurssien lisäämiseen. Ehkäisevä vaikutus on vankeusrangaistusta tehokkaampi vaihtoehto.

Loppusanat

Rikollisuutta ei ole mahdollista täysin poistaa, ja sen takia oleellista olisi keskittyä rikollisuuden vähentämiseen. Eri tutkimuksissa on havaittu, että rikos jää suuremmalla todennäköisyydellä tekemättä jos kiinnijäämisen riski on korkea. Tulisi pyrkiä luomaan sellaiset olosuhteet, jossa kiinnijäämisen riski on mahdollisimman korkea. Mitä tulee vankeusrangaistuksiin niin, ne ovat osoittautuneet huonoksi tavaksi alentaa rikollisuutta, itse asiassa vankeusrangaistuksen pidentäminen ja koventaminen lisää rikollisuutta. Näin ollen loppupelissä vankeusrangaistus ei ole se optimaalisin vaihtoehto, mutta tutkimukset eivät ole kyenneet todistamaan, että vankilasta pitäisi kokonaan luopua. Inkapasitaation suhteen vankila toimii. Vankilalla on eristämisvaikutuksensa ja ainakin sillä hetkellä, tietyn ajan rikoksentekijä on poissa kaduilta, mutta olennaisin ongelma on uusintarikollisuus kun rikoksentekijä vapautuu vankilasta.

Mutta pystytäänkö sellaiseen kompromissiin, jossa rikoksesta saatava rangaistus sopisi yhteen kansalaisten oikeustajun kanssa? Kansalaiset vaativat ankarimpia tuomioita kuin asiantuntijat. Kansalaiset eivät välitä ehkäiseekö vankilatuomio rikollisuutta tai kuinka kallista se on. Rationaalisesti asiaa tarkasteltuna tarkoituksenmukaisuusnäkökulmat eivät riitä puhumaan rangaistusten koventamisen puolesta, mutta olisi huolehdittava, että rikoksista annettavat rangaistukset ovat oikeudenmukaisessa suhteessa teon moitittavuuteen. Loppupelissä uhrin oikeusturvan tulee olla aina ensisijalla.

Avainsanat: hoito-ohjelmat, inkapasitaatio, kovemmat tuomiot, kuolemantuomio, kustannushaitta, pelotepreventio, pelotevaikutus, preventio, rangaistus, rikoksentekijä, rikoksen uusiminen, rikollisuus, uusintarikollisuus, vankeusrangaistus, vankila

https://saarahuhtasaari.vuodatus.net/lue/2015/08/rikollisuus-ei-vahene-vankeusrangaistuksia-koventamalla