Hommaforum Testi

Turvapaikanhakijoiden oikeusturva Suomessa on heikentynyt merkittävästi, osoittaa tutkimus – Väkivallan pelko ei kelpaa enää perusteeksi kuin ennen
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005613433.html

QuoteIRAKILAISTEN turvapaikanhakijoiden oikeusturva Suomessa on heikentynyt, esittää tuore tutkimus.

Heidän mahdollisuutensa saada turvapaikka Suomesta heikentyi selvästi Maahanmuuttoviraston lokakuussa 2015 tekemän Irakia koskevan maalinjauksen jälkeen.

Tiukentuneen linjauksen seurauksista on nyt saatu tuoretta tutkimustietoa. Torstaina julkaistussa tutkimuksessa verrattiin vuoden 2015 tilannetta vuoteen 2017, jolloin seuraukset olivat jo näkyvissä. Irakilaisia 18–34-vuotiaita turvapaikanhakijoita tarkastelevan pilottitutkimuksen tekivät Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutti ja Yhdenvertaisuusvaltuutettu.
...
"Vielä vuonna 2015 Maahanmuuttovirasto piti hakemuksissa esitettyä väkivallan pelkoa selvästi suurimmassa osassa tapauksissa perusteltuna, vuonna 2017 enää poikkeuksellisesti", tutkimus toteaa.

Aiemmin virasto siis katsoi hakijan pelon perustelluksi, jos hakemuksessa ei ollut sen kokonaisvaltaista uskottavuutta heikentäviä piirteitä. Kun linja tiukkeni, pelko katsottiin perusteettomaksi, jos hakija ei osannut kertoa tarkasti, yhtenäisesti ja ristiriidattomasti kuka häntä uhkaa, mistä syystä ja minkä takia henkilökohtaisesti juuri häntä.
...
Ajanjaksolla 2015 turvapaikanhakijoista 86 prosenttia sai myönteisen päätöksen, kielteisen sai 14 prosenttia eli heidät päätettiin käännyttää maasta. Ajanjaksolla 2017 puolestaan hakijoista 79 prosenttia sai kielteisen päätöksen ja 21 prosenttia sai myönteisen.
...
Tutkimusryhmän vetäjinä toimivat kansainvälisen oikeuden ja valtiosääntöoikeuden professori Elina Pirjatanniemi ja oikeussosiologian professori Anne Alvesalo-Kuusi.

Quote from: Skeptikko on 22.03.2018, 10:14:44

Quote
Ajanjaksolla 2015 turvapaikanhakijoista 86 prosenttia sai myönteisen päätöksen, kielteisen sai 14 prosenttia eli heidät päätettiin käännyttää maasta. Ajanjaksolla 2017 puolestaan hakijoista 79 prosenttia sai kielteisen päätöksen ja 21 prosenttia sai myönteisen.

Mielenkiintoisesti ainakin Eurostatin lukemat kolmelta ensimmäiseltä vuosineljännekseltä vuodelta 2017 näyttävät kovin erilaisilta Irakin suhteen:

Arkkipiispa ja Pakolaisapu: Suomen turvapaikkapolitiikkaa arvioitava uudelleen
https://hommaforum.org/index.php/topic,124801.msg2828787.html#msg2828787

Quote32 % (1340 henkeä
41 % (790 henkeä)
38 % (785 henkeä)

Tutkimus: Maahanmuuttoviraston linja kiristyi selvästi pakolaiskriisin vuoksi – taustalla poliittista ohjausta?
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005613430.html

Quote
Hakemussuma johti poliittisen ilmapiirin kiristymiseen. Hallitus tiukensi maahanmuuttopolitiikkaa ja pyrki saamaan turvapaikkakäytännöt samalle tasolle muiden Pohjoismaiden kanssa. Suomen houkuttelevuutta kohdemaana haluttiin vähentää.

Jostain syystä Suomen linja on edelleen Pohjoismaiden löperöin - ja kaukana siitä, mitä se voisi kv-sopimusten mukaan olla.

Ei olisi tällaisia "ongelmia" jos päättäisivät, että ulkomaalaisten Kela-Goldit leikattaisiin kahtia!

Minussa taitaa olla sellainen vika, ettei kiinnosta vähääkään turvapaikanhakijoiden oikeusturva Suomessa. Suomalaisten oikeusturva Suomessa kiinnostaa, ja sitä taas on heikennetty huomattavasti enemmän, kuin minkään muun ryhmän.

turvisten Suomessa tekemien rikosten tuomioita lukiessa olen jäänyt aika eri käsitykseen...

8)

Turvapaikanhakijoiden oikeusturva on yliriittävä. Oikeusturvaan kuuluu myös että hakemukset käsitellään parhaalla mahdollisella tavalla. Tällä hetkellä Irak on turvallinen ja oikeusturva sanoo että takaisin mars!

Quote from: Ville Hämäläinen on 22.03.2018, 11:16:39
Turvapaikanhakijoiden oikeusturva on yliriittävä. Oikeusturvaan kuuluu myös että hakemukset käsitellään parhaalla mahdollisella tavalla. Tällä hetkellä Irak on turvallinen ja oikeusturva sanoo että takaisin mars!

Eikös nämä ole niitä kaikista parhaita ja ihanimpia väkiä mitä tänne tulee mistä syystä voisi olettaa jotta heitin maatkin on niitä. Rhc ja muut suvakit sinne hopotihopotihop eikä täällä kylmässä rasistimaassa olemaan.

Quote from: Skeptikko on 22.03.2018, 10:14:44
Turvapaikanhakijoiden oikeusturva Suomessa on heikentynyt merkittävästi, osoittaa tutkimus – Väkivallan pelko ei kelpaa enää perusteeksi kuin ennen
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005613433.html

Ainahan sitä voi väittää pelkäävänsä. Tällaisen väitteen ei tule luoda oikeutta päästä asumaan mihinkään maahan. Jos nyt joku oikeasti on väkivallan uhan alaisena, niin senkään ei tule olla oikeutus valita jotain tiettyä maata sen sosiaaliturvan anteliaisuuden perusteella ja kulkea kyseiseen maahan useiden vähemmän anteliaiden maiden läpi. Vastaanottavilla mailla tulee olla oikeus valita maahan päästettävät.

Mitä sitten voidaan tehdä, jos hätä on oikeaa. Kohdemaan asukkaista maahanpyrkijöitä kohtaan myötätuntoisimmat voivat rahoittaa omista varoistaan maahan pyrkijöiden elämän jossain turvallisessa paikassa. Esimerkiksi Turkissa on hienoja lomakohteita.

QuoteIRAKILAISTEN turvapaikanhakijoiden oikeusturva Suomessa on heikentynyt, esittää tuore tutkimus.
Heidän mahdollisuutensa saada turvapaikka Suomesta heikentyi selvästi...

Samalla heidän oikeusturvansa kotimaassaan on vahvistunut selvästi kun turvallisuustilanne on parantunut = joten kokonaisuutena heidän oikeusturvansa ei ole muuttunut - tai oikeastaan se on jopa parantunut jos arvostetaan oikeusturvassa enemmän jokaisen ihmisen pääsyä omaan kotiinsa kuin VOKkiin jossain maailmanlaidalla Suomessa.

Jopa pakolaisen kannalta ideaalitilanteessa sen kuuluukin olla nollasummapeliä ja tavoitteena pääsy paluuseen omaan kotiinsa. Ja aika ymmärtämättömiä toimittajia/tutkijoita täytyy olla, ellei tajua että tottakai pakolaismahdollisuus heikkenee kun lähtömaan turvallisuustilanne paranee.

Ja täytyy olla jossain määrin hullu jos joku tuon ymmärtää mutta silti vaatii että pakolaiseksi pitää päästä kenen tahansa mistä maasta vaan, jos vaan haluaa...koska oikeusturva.

Quote from: Skeptikko on 22.03.2018, 10:19:37

Quote from: Skeptikko on 22.03.2018, 10:14:44

Quote
Ajanjaksolla 2015 turvapaikanhakijoista 86 prosenttia sai myönteisen päätöksen, kielteisen sai 14 prosenttia eli heidät päätettiin käännyttää maasta. Ajanjaksolla 2017 puolestaan hakijoista 79 prosenttia sai kielteisen päätöksen ja 21 prosenttia sai myönteisen.

Mielenkiintoisesti ainakin Eurostatin lukemat kolmelta ensimmäiseltä vuosineljännekseltä vuodelta 2017 näyttävät kovin erilaisilta Irakin suhteen:

Kusetusta, kuten koko "tutkimus". Tiedotteessa ei asiaa selvennetä, mutta nuo eivät ole kaikkien irakilaisten turvapaikanhakijoiden lukuja vaan lukuja kolmen kuukauden tarkastelujaksolta (huhti-elokuu 2015 ja kesä-elokuu 2017) satunnaisotannalla valitussa joukossa.

Kummasti – hups – vuoden 2017 satunnaisotantajoukkoon valittujen noin joka yhdeksännen (n=118) hyväksymisprosentti 21 on kaikkia todennäköisyyksiä uhmaavalla tavalla jotain ihan muuta kuin Migrin tilastojen tuona aikana eli 42.

Edit:
Tutkimuksen mukaan irakilaisten tekemien turvapaikkahakemusten ns. perusjoukko oli vuoden 2017 kolmen kuukauden aikana 322 päätöstä ja tarkemmin tutkittu otos 118 päätöstä. Migrin tilastojen (http://tilastot.migri.fi/#decisions/23330?start=569&end=571) mukaan tuona aikana tehtiin kuitenkin Irakin kansalaisille 987 päätöstä, joista myönteisiä tai kielteisiä oli 868. Tämä on täysin eri luku kuin 322.

Toisin sanoen tutkimuksen kohteena periaatteessa ollut 868 irakilaisen turvapaikanhakijan joukko (jolla hyväksymisprosentti 42) on jollain tuntemattomaksi jäävällä kriteerillä supistettu 322:een, josta on valittu satunnaisesti 118 turvapaikanhakijan joukko (jolla hyväksymisprosentti 21).

Oli virhe sitten aineiston luovuttaneen Migrin tai tutkijoiden (Pirjatanniemi, Lavapuro jne.) päässä, mutta tämä on tutkimuksen nimellä tehtävässä työssä anteeksiantamatonta, etenkin kun noita virheellisiä lukuja käytetään nyt valtamediassa (https://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa/turvapaikkalinjaus-tiukentunut-selv%C3%A4sti-%E2%80%93-tutkijat-pit%C3%A4v%C3%A4t-poliittista-ohjausta) keinona kyseenalaistaa Suomen turvapaikkapolitiikka.

Edit2:
Åbo Akademin tiedote: Tutkimus: Maahanmuuttoviraston kansainvälistä suojelua koskevat ratkaisukäytännöt ja tulkinnat ovat kiristyneet  (https://www.abo.fi/fi/uutiset/tutkimus-maahanmuuttoviraston-kansainvalista-suojelua-koskevat-ratkaisukaytannot-ja-tulkinnat-ovat-kiristyneet/)

Elsa Saarikkomäki, Nea Oljakka, Johanna Vanto, Elina Pirjatanniemi, Juha Lavapuro, Anne Alvesalo-Kuusi: Kansainvälistä suojelua koskevat päätökset Maahanmuuttovirastossa 2015–2017. Pilottitutkimus 18–34‐vuotiaita Irakin kansalaisia koskevista myönteisistä ja kielteisistä päätöksistä (http://www.utu.fi/fi/yksikot/law/tutkimus/katsauksia-ja-tutkimusraportteja/Documents/Kansainvalista%20suojelua%20koskevat%20paatokset%20Maahanmuuttovirastossa%2022.3.2018.pdf) (pdf)

Iltalehdessä on itkua tuutin täydeltä ala Niina Järvenkylä. Agendan syy paljastuu lopussa. Unelmajengiä.

Quote
Informaatiovaikuttamista. Siitä tässä on kyse. Poliittinen ilmapiiri oli suotuisa rasismille ja syrjinnälle. Suomeen ei haluttu erinäköisiä, vierasta kieltä puhuvia ja pääosin islaminuskoisia ihmisiä.

—-

Olen tehnyt, ja teen edelleen, vapaaehtoistyötä turvapaikanhakijoiden ja nyttemmin jo oleskeluluvankin saaneiden avuksi. Käytännön asioita kuten puhutteluja poliisilla ja Migrissä, käyntejä asianajajien luona, apua asunnon etsimisessä, suomalaisen byrokratian selättämistä. Perusjuttuja.

Mutu -tuntuman perusteella huomasin noin puolitoista vuotta sitten, ettei huuto pelkistä "nuorista työikäisistä miehistä" pidä paikkaansa. Autan toki heitäkin, mutta yhtälailla autan perheitä, yhdessä tulleita sisaruksia ja yksin tulleita naisia.

Faktaa minulle ei tuolloin ollut mutu -tuntumalleni, mutta nyt on. Tutkijat haluavat selvittää lisää, mitä muun muassa tämän ilmaisun takana oikeasti on. Hyvä niin, sillä faktoja tarvitaan.

"Nuoria työikäisiä miehiä" alun perin äänekkäästi toitottaneet tahot toimivat ehkä rasistisin perustein, ehkä pelon ajamina, ehkä tietämättään ohjailtuina jonkin heille tuntemattoman päämäärään saavuttamiseksi. Tämä päämäärä alkaa yhä enemmän vaikuttaa sekaannuksen ja hämmennyksen luomiselta suomalaiseen yhteiskuntaan. Aika hyvin onnistuivatkin, täytyy myöntää.
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201803212200828738_u0.shtml (http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201803212200828738_u0.shtml)

Sisäministeriön reaktio:

QuoteTurvapaikkakäytäntöjä on yhtenäistetty muiden EU-maiden kanssa

Yhdenvertaisuusvaltuutettu julkaisi tänään pilottitutkimuksen kansainvälistä suojelua koskevista päätöksistä Maahanmuuttovirastossa 2015-2017. Selvityksessä on tutkijoiden mukaan käyty läpi 18–34-vuotiaillle irakilaisille tehtyjä päätöksiä kesiltä 2015 ja 2017.

Tutkimuksessa todetaan, että irakilaisten kohdalla päätöskäytännössä ja myönnettyjen lupien määrässä on tapahtunut muutoksia. Tämä on totta: Kyseisten vuosien aikana turvapaikkapäätöksentekoon vaikutti kansainvälinen vertailu, jonka virasto teki hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman perusteella loppuvuodesta 2015.

Toimenpideohjelman myötä virasto pyrki yhdenmukaistamaan kansainvälisen suojelun päätöskäytäntöä erityisesti Ruotsin kanssa. Ruotsi on vertailukelpoinen Pohjoismaa, sitä sitovat turvapaikkapäätöksen teossa samat EU-normit.

EU:n pyrkimys on luoda toimiva Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä, jonka keskeinen tavoite on yhteisten normien yhdenmukainen soveltaminen. Siihen on Suomessakin pyritty, kun on havaittu kansallisen EU-normien soveltamiskäytännön poikkeavan selvästi muista EU-maista.

Lähtömaiden turvallisuustilannetta arvioidaan

Hallituksen toimenpideohjelmassa Maahanmuuttovirasto velvoitettiin myös arvioimaan keskeisten lähtömaiden (Irak, Afganistan, Somalia) turvallisuustilanne ja tarkistamaan sisäisen paon mahdollisuus päätöksenteossa.

Turvallisuustilanteen arviossa arvioidaan sitä, onko lähtömaissa toissijaisen suojelun alueilta, joille ei voi palauttaa ketään. Syksyllä 2015 tehdyn turvallisuustilanteen arvion perusteella monien Irakin alueiden turvallisuustilanne oli lieventynyt. Aiemmin esimerkiksi kaikille Etelä- ja Keski-Irakista tuleville annettiin vähintään oleskelulupa toissijaisen suojelun tarpeen perusteella. Tämä käytäntö poikkesi vertailumaastamme Ruotsista.

Korkein hallinto-oikeus vahvisti Maahanmuuttoviraston uuden soveltamiskäytännön irakilaisten osalta marraskuussa 2016 (KHO:2016:194 ja KHO:2016:193).

Vertailussa huomioitava useita seikkoja

Tietyllä lyhyellä aikavälillä tehtyjä päätöksiä tutkimalla ei voi vielä tehdä lopullisia johtopäätöksiä siitä, onko hakijoiden esittämien perusteluiden hyväksymisessä tapahtunut muutoksia. Tätä varten olisi tarkasteltava myös turvapaikkapuhuttelupöytäkirjoja ja puhuttelun sisältöä. Lisäksi olisi hyvä tarkastella hallinto-oikeuksien päätöksiä.

- Tämä selvitys oli toki suppea, mutta kaikki tutkimukset ovat erittäin tervetulleita ja meidän pitää olla jatkuvasti herkkiä arvioimaan toimiiko turvapaikkaprosessimme lakien tarkoittamalla ja ihmisoikeusperiaatteiden mukaisella tavalla, sisäministeri Kai Mykkänen toteaa.

Turvapaikkahakemukset tutkitaan ja ratkaistaan aina yksilöllisesti. Maahanmuuttoviraston ja turva-paikkapäätöksenteon tavoitteena on aina se, että kansainvälistä suojelua myönnetään sitä tarvitseville.

Sisäministeriö (http://intermin.fi/artikkeli/-/asset_publisher/turvapaikkakaytantoja-on-yhtenaistetty-muiden-eu-maiden-kanssa) 22.3.2018

Huomatkaa muuten tuo sisäministeriön ennenkin harrastama retorinen kikkailu. Ensin Suomen käytäntöjä verrataan muka kaikkiin muihin EU-maihin, sitten enää Pohjoismaihin ja lopulta vain Ruotsiin, koska "sitä sitovat turvapaikkapäätöksen teossa samat EU-normit".

Ikään kuin esimerkiksi Tanskaa vastaavaa tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa ei olisi mahdollista soveltaa Suomessa ilman Tanskan opt-outtiakin tai että esimerkiksi Unkaria ja Itävaltaa eivät sitoisi ei-pohjoismaina täsmälleen samat EU-normit kuin Suomea ja Ruotsia.

Quote from: Roope on 22.03.2018, 13:03:45
Sisäministeriön reaktio: että esimerkiksi Unkaria ja Itävaltaa eivät sitoisi ei-pohjoismaina täsmälleen samat EU-normit kuin Suomea ja Ruotsia.

Läheisin maa kulttuurillisesti sekä kielellisesti lienee Viro.
Toivottavasti eivät korruptoidu Suomen tapaan, ehdottaisin heille demokratiaa Sveitsin tapaan jotta korruptiota saisivat edes vähäsen estettyä, mikäli siellä olisin.
Täältä korvesta käsin hankalaa ehdotella.

http://www.bbc.com/news/world-europe-40479224

QuoteRefugees frustrated and trapped in chilly Baltic states

QuoteOne signatory, Karlis Kreslins of the right-wing National Alliance, was dismissive of Latvia's refugees.

"They don't stay long in Latvia, almost all of them left. That means they were just looking for a better life," he said.

Voi raukkoja, kylmäkin on.

Ehdottaisin nollalinjaa jotta ei tarvii kaikista hädänalaisimpien sotia pakoon lähteneitten meriäkin ylittäneitten pienten tyttölapsiraukkojen kärsiä kylmässä baltiassa. Nyyh.

YLEn toimittelija Eero Mäntymaa, joka erikoistunut irakilaisten elintasopakolaisten hyysämiseen työpaikkansa suojista, julkaisi jälleen uuden itkuvirren:

Quote"Meiltä edellytettiin yhtenäistä linjaa Ruotsin kanssa" – Näin Maahanmuuttovirasto perustelee Suomen turvapaikkalinjan tiukennusta

https://yle.fi/uutiset/3-10128229 (https://yle.fi/uutiset/3-10128229)

"YLE kysyy", eli suvakki-Mäntymaa kysyy:

QuoteYle kysyi Maahanmuuttoviraston ylijohtajalta Jaana Vuoriolta, mikä viraston mukaan selittää kielteisten päätösten määrän kasvua. Vuorion mukaan olennainen syy on hallitukselta loppuvuonna 2015 tullut ohjeistus

"YLE kysyy" osa 2, eli suvakki-Mäntymaa kysyy osa 2:

QuoteEikö tällainen ohje ole käytännössä ohje tiukentaa turvapaikkalinjaa, kun on hyvin tiedossa, että Ruotsi antaa Suomea vähemmän myönteisiä päätöksiä?

"YLE kysyy" osa 3, eli suvakki-Mäntymaa kysyy osa 3:

Quote
Eikö ole vastoin kansainvälisen suojelun periaatetta katsoa, miten muut tekevät päätöksiä? Eikö päätöksenteon pitäisi olla itsenäistä?

Tuosta saisi koottua "Ideologisen journalismin ABC"-oppaan ihan heittämällä. :facepalm:


Toimittelija Mäntymaan aikaisempi klassikko(...ja näitä riittää):

Quotehttps://yle.fi/uutiset/3-10102351
(https://yle.fi/uutiset/3-10102351)
Analyysi: Miksi 21 000 irakilaista haki turvapaikkaa juuri Suomesta? Tässä 6 syytä


1. Irak on maailman vaarallisimpia maita
2. Irakissa on paljon nuoria, jotka ovat menettäneet uskonsa tulevaisuuteen
3. Miksi juuri vuonna 2015? Ensin paine kasvoi Syyriassa, sitten tie avautui Eurooppaan
Mutta miksi emme nähneet vastaavaa irakilaisten turvapaikanhakijoiden määrää esimerkiksi vuonna 2006, jolloin Irakin shiiojen ja sunnien välinen väkivalta yltyi suoranaiseksi sisällissodaksi? Yksi olennainen syy on uuden ja entistä helpomman tuloväylän avautuminen kesällä 2015.
4. Älypuhelin vihjaa paremmasta elämästä – ja ohjaa pakolaisten liikkeitä
5.  Maailman paras koulu ja Sipilän mökki – näin Suomi alkoi kiinnostaa
6. Vielä vuonna 2015 Suomen turvapaikkapolitiikka oli pohjoismaisittain "löyhää

Lisäksi porttejaan kilvan sulkevat eurooppalaiset lähettivät selkeän viestin

Eero Mäntymaa on vuosien saatossa kirjoittanut valtavan määrän "pakolaisiin" liittyviä juttuja YLEssä ja samalla käy aika ajoin Halla-ahon FB-seinällä vittuilemassa ja moralisoimassa nuiville ihmisille. Näin toimii YLEn objektiivinen journalisti.

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto ratsastaa tämän saman aallon harjalla ja vaatii mm. Unicefin pamflettiin vedoten blogissaan sisäministeriä keskeyttämään hyötypalautukset, kertoo kokoomuksen verkkolehti.

Quote from: VerkkouutisetTouko Aalto: Pakkopalautukset on keskeytettävä (22.3.2018)

Vihreiden puheenjohtajan mukaan kansainvälistä suojelua hakevien oikeudellinen asema on heikentynyt merkittävästi.

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto vaatii sisäministeri Kai Mykkäseltä (kok.) ripeitä toimia turvapaikkapolitiikan muuttamiseksi. Aallon mukaan pakkopalautukset tulisi keskeyttää.

– Suomen pitää olla maa, jolla on sydäntä auttaa hädänalaisia. Meidän on varmistettava, että turvaa hakevien asia käsitellään perinpohjaisesti ja oikein. Nyt näin ei ilmiselvästi tapahdu, Aalto kirjoittaa blogissaan.

(...)

Aalto toteaa, että kansainvälistä suojelua hakevien oikeudellinen asema on heikentynyt merkittävästi.

– Suomi ei enää pidä huolta edes lasten asemasta. Siitä on oikeudenmukaisuus ja lähimmäisenrakkaus kaukana. UNICEF sanoi tällä viikolla suoraan, että Suomi rikkoo räikeästi turvapaikanhakijalasten oikeuksia muun muassa käännytyksissä, säilöönotossa vankilamaisiin olosuhteisiin ja rajoittamalla oikeusapua, Aalto sanoo.

Aallon mukaan oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien puolustaminen edellyttää turvapaikkalainsäädännön ja -käytäntöjen pikaista ja kriittistä arviointia ja korjausliikkeitä.

– Niille jotka eivät ole saaneet oikeudenmukaista käsittelyä, on sellainen nyt uusintahakemuksen käsittelyssä taattava. Osaavan oikeusavun saaminen jo prosessin alkuvaiheessa on varmistettava kaikille. Valitusajat on palautettava normaaleiksi, jotta oikeusmurhilta vältytään, Aalto toteaa.

---

https://www.verkkouutiset.fi/touko-aalto-pakkopalautukset-on-keskeytettava/

Touko Aallon blogi aiheesta: https://www.vihreat.fi/blogit/touko-aalto/2018/03/turvapaikanhakijoiden-oikeusturva-palautettava

Quote from: Blanc73 on 22.03.2018, 14:56:36
YLEn toimittelija Eero Mäntymaa, joka erikoistunut irakilaisten elintasopakolaisten hyysämiseen työpaikkansa suojista, julkaisi jälleen uuden itkuvirren:

Quote
Eikö ole vastoin kansainvälisen suojelun periaatetta katsoa, miten muut tekevät päätöksiä? Eikö päätöksenteon pitäisi olla itsenäistä?

– Jos on yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä, niin on tärkeää, että tulee yhdenmukainen päätös riippumatta mihin hakemuksen jättää. Suomikin on korostanut sitä, että linjan on oltava yhtenäinen.

Ei ole vastoin kansainvälisen suojelun periaatetta. Miksi ihmeessä olisi?

Toisaalta Suomi voi vapaasti vetää sopimuksia löysempää linjaa, eikä mikään estä hyväksymästä vaikka kaikkia hakemuksia, kuten Suomi muista EU-maista poiketen teki jossain vaiheessa somaleiden kohdalla.

Toisessa päässä Suomen hallinto-oikeudet määrittelevät lain ja kansainvälisen suojelun rajan. Olisi kuitenkin hassua, jos Migri voisi vetää loputtomiin lakeja löysempää linjaa vain siksi, että myönteisistä päätöksistä ei valiteta hallinto-oikeuteen.

QuoteEikö se voisi johtaa tilanteeseen, jossa EU-maat tiukentavat toisiaan seuraten linjaansa huolimatta esimerkiksi siitä, miten turvapaikanhakijat perustelevat suojelun tarvetta?

– Minulle pakolaisasema, Geneven pakolaissopimus, on koko järjestelmän perusta. En näe uhkaa tiukentamisesta vain tiukentamisen takia. Ei ole kenenkään edun mukaista, että ihmisoikeuden perustaa murennetaan.

Ei voi, koska Euroopan tasolla rajan määrittää Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Ilmiö kertoo vain siitä, että turvapaikkapolitiikassa on paljon kiristämisen varaa, vaikka joka kiristyksen kohdalla lobbarit uikuttavat kansainvälisten sopimusten rikkomisesta.

Quote
Vuonna 2016 Suomen linja kuitenkin tiukentui huomattavasti. Kielteisten päätösten osuus nousi EU:n keskiarvon (http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=File:Distribution_of_first_instance_decisions_on_%28non-EU%29_asylum_applications%2C_2016_%28%25%29_YB17.png&oldid=330752) ja jopa Ruotsinkin ohi.

– Oli yllätys, että myönteisten päätösten määrä laski näinkin paljon, Vuorio toteaa.

Mäntymaan linkittämä EU:n toissavuoden keskiarvo viittaa kaikkiin tulijoihin, ei edes tiettyyn kansallisuuteen, eli se ei ole millään lailla vertailukelpoinen. Ruotsin linja ei ole ollut oikeasti tiukka.

Suomella on koko ajan ollut pitkä matka esimerkiksi Tanskan prosentteihin, ja nykyään Suomi on irakilaisille selvästi helpompi maa kuin Ruotsi. Sekö on hyvä?

Elsa Saarikkomäki, Nea Oljakka, Johanna Vanto, Elina Pirjatanniemi, Juha Lavapuro, Anne Alvesalo-Kuusi: Kansainvälistä suojelua koskevat päätökset Maahanmuuttovirastossa 2015–2017. Pilottitutkimus 18–34‐vuotiaita Irakin kansalaisia koskevista myönteisistä ja kielteisistä päätöksistä (http://www.utu.fi/fi/yksikot/law/tutkimus/katsauksia-ja-tutkimusraportteja/Documents/Kansainvalista%20suojelua%20koskevat%20paatokset%20Maahanmuuttovirastossa%2022.3.2018.pdf) (pdf)

Quote5 Yhteenveto ja johtopäätökset
5.1 Keskeiset tulokset
...
Tutkimuksessa tarkasteltiin ensinnäkin sitä, onko hakijaprofiileissa eli henkilöiden
taustatiedoissa tapahtunut muutoksia ajanjaksojen välillä. Julkisessa keskustelussa on
esitetty, että turvapaikanhakijoiden profiili olisi ollut ajanjaksoilla erilainen (esimerkiksi
nuoret yksin tulevat miehet vs. perheet), mikä selittäisi kielteisten päätösten kasvanutta
määrää. Hakijaprofiilien osalta tutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu tilastollisesti mer-
kitseviä muutoksia mitä tulee sukupuoleen tai perherakenteeseen (puoliso ja alaikäiset
lapset mukana hakemuksessa).

Tutkimuksessa käsitellään vain tietynikäisten päätöksiä, kun taas julkisessa keskustelussa muutos näkyi ennen kaikkea hakijoissa ja motiiveissa. Suomestahan lähti välillä pois tuhansittain irakilaisia kesken turvapaikkaprosessin eli monikymmenkertaisesti enemmän kuin heitä saapui alkuvuodesta ennen kesää 2015. Tätä maailmanlaajuisestikin täysin ainutlaatuista ilmiötä ei edes mainita tutkimuksessa. Osa näistä turvapaikkareilaajista kuitenkin jäi Suomeen, satuili hakemukseen jotain parhaan kykynsä mukaan muilta kopioiden ja sai kielteisen päätöksen.

Hakijoiden uskonnollisessa taustassa ja hakemusten perusteluissa tapahtui tutkimuksenkin mukaan selviä muutoksia.

Quote
Toiseksi tutkittiin, onko myönnetyn suojan tasossa tapahtunut muutoksia ajanjaksojen
välillä. Tilastollisesti on selkeästi havaittavissa, että kansainvälistä suojelua myönnettiin
vuonna 2017 huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2015. Turvapaikkoja on myönnetty
paljon vähemmän verrattuna aiempaan ajanjaksoon eikä myöhemmällä ajanjaksolla ole
myönnetty toissijaista suojelua lähes ollenkaan. Tarkastelujaksolla 2015 päätöksistä yh-
teensä 14 prosenttia oli kielteisiä ja jaksolla 2017 puolestaan 79 prosenttia päätöksistä oli
kielteisiä.

Kansainvälistä suojelua myönnettiin myöhemmin selvästi vähemmän, mutta tutkimuksessa esitetyt vuoden 2017 luvut ovat kummallisia, eivätkä tunnu ollenkaan vastaavan Migrin silloisia tilastoja. Tutkimuksesta ei selviä, miksi luvut poikkeavat niin totaalisesti Migrin julkisista tilastoista.

QuoteAineisto ei tukenut ajatusta siitä, että humanitaarisen suojelun poistuminen laista olisi
kielteisten päätösten määrän kasvua selittävä tekijä. Humanitaarista suojelua sovellet-
tiin harvoin jo ennen sen poistumista laista vuonna 2016, eikä vuoden 2015 tarkastelu-
jakson kokonaisaineistoon osunut yhtäkään tällaista tapausta.

Aivan. Silti on toistuvasti vaadittu humanitaarisen suojelun kategorian palauttamista, ikään kuin juuri se lopettaisi huomiota saaneet kielteiset päätökset.

QuoteErot kansainvälisen suojelun myönnetyssä tasossa tai siinä, miten Maahanmuuttovirasto
hyväksyy hakijoiden ilmoituksia, eivät kuitenkaan näytä selittyvän sillä, että hakijoiden
profiilit olisivat erilaiset.

Ne ovat erilaiset, vaikka ulkoiset erot sukupuolessa ja perhesuhteissa eivät muuttuneet päätöksissä niin paljon kuin hakemuksissa.

QuoteTodennäköisiä selittäviä tekijöitä
voidaan hakea ainakin poliittisen ja hallinnollisen ohjauksen sekä turvapaikanhakijoiden
oikeusturvan heikentymisen suunnilta. Tällaisia oletuksia tukevat niin valtioneuvoston
oikeuskanslerin 3.2.2017 antamat moitteet Maahanmuuttovirastolle (päätös 3.2.2017,
Dnro OKV/8/50/2016) kuin sekin, että hallintotuomioistuimet ovat palauttaneet suuren
osan Maahanmuuttoviraston päätöksistä uudelleen käsiteltäväksi (n. 32% v. 2017) joko
vasta valitusvaiheessa ilmenneen uuden selvityksen vuoksi taikka menettely- tai laintul-
kintavirheen (4 %) seurauksena.

Mistään kielletystä poliittisesta ohjauksesta ei ole edelleenkään todisteita tai edes vihjettä, mutta on ilmeistä, että Maahanmuuttovirasto havahtui käsittämättömän löysiin käytäntöihinsä (mm. muissa maissa käytetyn sisäisen paon käyttämättä jättäminen) vasta vuoden 2015 kriisin jälkeen, kun kritiikkiä tuli ministereiltäkin. "Vääriä" myönteisiä päätöksiä kun ei koetella hallinto-oikeuksissa, jotka viime kädessä määrittelevät oleskelulupalinjaukset, ei Migri.

Kiellettyä poliittista ohjausta olisi esimerkiksi puuttua yksittäisiin päätöksiin tai painostaa voimassaolevan lain rikkomiseen. Näin tehtiin Suomessa ns. mummo-casen yhteydessä, kun pääministeri painosti poliisia estämään yksittäiset käännytykset vetoamalla pikavauhdilla läpi menevään lakimuutokseen, jonka tekemistä ei oikeasti koskaan edes aloitettu.

Mainittu hallinto-oikeuden vain neljän (4) virheprosentti menettely- tai laintulkintavirheissä päinvastoin osoittaa, että muutos ei voi johtua väitetystä "turvapaikanhakijoiden oikeusturvan heikentymisestä". Silloin virheprosentin täytyisi olla kymmeniä ellei lähemmäs sata, sillä kaikkiin turvapaikkapäätöksiin suhteutettuna neljän virheprosentti hallinto-oikeudessa tarkoittaa prosentin murto-osaa Migrin päätöksissä. Tutkimuksen otannassa (n=118) Migrin menettely- tai laintulkintavirheet eivät siis todennäköisesti ole vaikuttaneet kuin korkeintaan yhteen päätökseen.

QuoteMyös Maahanmuuttoviraston maalinjauksilla on ollut turvapaikanhakijan oikeuksien
toteutumisen kannalta keskeinen rooli. Irakilaisten turvapaikanhakijoiden mahdollisuu-
det saada myönteinen turvapaikkapäätös heikentyivät selvästi Maahanmuuttoviraston
lokakuussa 2015 tekemän Irakia koskevan maalinjauksen jälkeen, mikä on ilmennyt
myös viraston omista tilastoista.

Nimenomaan. Silti tämän ilmeisen asian vaikutusta ei käsitellä tutkimuksessa kunnolla.

QuoteTutkimuksessa näkyvää kehitystä voidaankin pitää huolestuttavana sekä perus- ja ih-
misoikeuksien toteutumisen että suomalaisen oikeusvaltion kannalta. Turvapaikanhaki-
jan oikeuksia koskevassa päätöksenteossa on kysymys yksilön kannalta erityisen merkit-
tävistä perus- ja ihmisoikeuksista, viime kädessä oikeudesta elämään ja ihmisarvoiseen
kohteluun. Näin perustavanlaatuisten oikeuksien toteutuminen ei saisi oikeusvaltiossa
riippua puhtaasti viranomaisten yleisistä tulkintalinjauksista ja niiden taustalla mahdol-
lisesti vaikuttavasta poliittisesta ja hallinnollisesta ohjauksesta.

Tutkimuksen puutteet ja tahallisen harhaanjohtamisen unohtaen voin pitkälti yhtyä tuohon viimeiseen. On tämänkin tutkimuksen perusteella ilmeistä, että Migrissa vuosikymmenen jatkunut eurooppalaisittain käsittämättömän löysä linja ei ole perustunut niinkään itse ulkomaalaislakiin tai sen muutoksiin kuin siihen, että Migrissä sallittiin syystä tai toisesta myönteisten päätösten tehtailu. Edelleen Migrissä vaaditaan kielteiseen päätökseen kahden tutkijan yksimielisyys, mutta myönteisen päätöksen voi tehdä yksin.

Vasta nyt hallinto-oikeuksien linjauksien jälkeen Migrin päätökset vastaavat paremmin jo aiemminkin voimassa ollutta lakia. Oikea tutkimuksen kohde olisikin se, miten Migrin päätökset luiskahtivat vuosia sitten laista niin paljon poikkeaviksi.

Edit:
Se vielä, että nähdäkseni tutkimuksessa ei käsitellä edes lauseella sitä, että Migrin nykyiset oleskelulupalinjaukset eivät ole sen itse keksimiä vaan hallinto-oikeuksien vahvistamia. Kun tutkijat valittavat tänään haastatteluissa, että Migri on muuttanut tulkintojaan laista ilman, että lakia olisi muutettu, niin viime kädessä kyse on hallinto-oikeuksien paaluttamista linjauksista. En muista, että hallinto-oikeuksia olisi edes mainittu yhdessäkään noin tusinassa lukemassani jutussa. Esimerkiksi Li Andersson keuhkoaa, että Maahanmuuttoviraston toiminnasta on teetettävä riippumaton, ulkopuolinen selvitys (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3872137-andersson-vaati-selvitysta-maahanmuuttoviraston-tekemisista-2015-kielteisia-paatoksia-14-prosenttia-2017-hurjat-79-prosenttia), vaikka Migri vain toteuttaa hallinto-oikeuksien ohjauksessa voimassaolevaa lakia – ja nyt lähempänä lain rajoja kuin aiemmin.

Vähän ot, mutta onko muille välittynyt sellaista oloa, että Migrissä aletaan olla aika kypsiä näihin Irakin ja Afganistanin ihmelapsiin?

Minulle nimittäin on. Vastikäänhän ruinattiin mediassa parempaa henkilökohtaista suojelua Migrin henkilöille. Ei ole varmaan käynyt näillä ihmemiehillä sellainen juttu mielessä, että turvapaikkapäätöksestä vastaava ihminen on väärin mahdollinen tyyppi, jolle kannattaa alkaa suutaan soittelemaan tai väkivallalla uhkailemaan? Luojan kiitos että tuleva sakki oli näinkin luokattoman typerää.

Mutta hyvä, jos edes nyt alettaisiin noudattamaan maan lakia virastossakin. Vieläkään ei ole lain sallimat käytännöt laitettu toimeenpanoon, mutta suunta on kääntymässä oikeaan. Sitten voitaisiin keskustella myös meidän somali- ja romanivähemmistöjen touhuista, ja mitä laki oikeastaan mahdollistaakaan heidän osaltaan.

Otsikko on sinänsä väärin, turvapaikanhakijoiden oikeusturva ei ole heikentynyt, vaan heidän asemansa. Mutta asemassa oli kyse on siitä, että heidän osaltaan lakia ei noudatettu.

Quote from: Mr.Reese on 22.03.2018, 12:38:13
Iltalehdessä on itkua tuutin täydeltä ala Niina Järvenkylä. Agendan syy paljastuu lopussa. Unelmajengiä.

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201803212200828738_u0.shtml (http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201803212200828738_u0.shtml)

QuoteNäkökulma: "Nuori työikäinen mies" - Syy kielteiseen turvapaikkapäätökseen

Loppuvuodesta 2015 lähtien oikealta ja vasemmalta huudettiin, missä naiset, missä lapset! Nuoria miehiä sieltä vain tulee. Ja kas, torstaina julkaistussa tutkimuksessa tutkijat havaitsivat kiinnostavan retorisen muutoksen Maahanmuuttoviraston (Migri) turvapaikkapäätöksissä vuodesta 2015 vuoteen 2017 tultaessa.

Tutkijoiden analysoimissa Migrin päätöksissä esiintyi vuonna 2015 vain yhden kerran ilmaisu "nuori työikäinen mies". Vuonna 2017 ilmaisua käytettiin noin joka kolmannessa kielteisessä turvapaikkapäätöksessä.

Informaatiovaikuttamista. Siitä tässä on kyse. Poliittinen ilmapiiri oli suotuisa rasismille ja syrjinnälle. Suomeen ei haluttu erinäköisiä, vierasta kieltä puhuvia ja pääosin islaminuskoisia ihmisiä.

Ilman faktoja turvapaikanhakijoiden sukupuolesta ja perhesuhteista huuto "nuorista työikäisistä miehistä" sai kasvaa, ja on nyt julkaistun tutkimuksen perusteella myös päätynyt viranomaisen päätöksiin.
...

Tutkimuksessa ei väitetä, että toteaminen "nuoreksi työikäiseksi mieheksi", jollaisia 89 prosenttia tutkimuksen vuoden 2017 otannasta oli, olisi ollut syy kielteiseen turvapaikkapäätökseen. Toimittaja Nina Järvenkylä kehitti tämän omasta päästään.

Suomeen vuonna 2015 tulleista oli tosiaan valtava osuus nuoria miehiä, mutta arviolta 7 000 tai enemmänkin palasi kotiinsa jo muutaman kuukauden jälkeen kesken turvapaikkaprosessin. He olivat Suomessa loppuvuodesta 2015, mutta eivät näkyneet enää läheskään koko määrällään kesän 2017 päätöksissä.

Edit:
Meinasi unohtua se toimittajan viittaaman "nuori mies"-keskustelun kannalta aika olennainen seikka, että tutkimuksen ulkopuolelle oli rajattu kaikki itsensä alaikäisiksi ilmoittaneet. Eli juuri ne Fahadit (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001104927.html) ja muut ilmiselvätkin valehtelijat, jotka herättivät loppuvuodesta 2015 eniten ärtymystä.

Quote from: Pullervo on 22.03.2018, 15:32:34
Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto ratsastaa tämän saman aallon harjalla ja vaatii mm. Unicefin pamflettiin vedoten blogissaan sisäministeriä keskeyttämään hyötypalautukset, kertoo kokoomuksen verkkolehti.

Touko Aalto siis kannattaa, että joka ikinen turvapaikanhakija, oli tämän hakemus kuinka perusteeton tai valheellinen tahansa, saisi jäädä Suomeen.
Vaikka tämän hakemus olisi tutkittu Migrissä ja valitukset kielteisestä päätöksestä todettu perusteettomiksi hallinto-oikeudessa.

"Poliittinen ikkuna" maahanmuuttoasioissa on vinoutunut täysin, kuin eduskuntapuolueen puheenjohtaja voi esittää näin järjettömiä lausuntoja, ilman, että joutuu naurunalaiseksi.

Quote
– Suomen pitää olla maa, jolla on sydäntä auttaa hädänalaisia. Meidän on varmistettava, että turvaa hakevien asia käsitellään perinpohjaisesti ja oikein. Nyt näin ei ilmiselvästi tapahdu, Aalto kirjoittaa blogissaan.

Unohtiko Aalto sen, kuinka jokaisen turvapaikanhakijan hakemus on käsitelty ja huomattavalle osalle (ainakin 10 tuhannelle) myönnetty oleskelulupa, suoraan tai valitusten kautta.
Ne, jotka saivat kielteisen päätöksen, saivat mahdollisuuden valittaa siitä hallinto-oikeuteen. Koko tämän ajan turvapaikkaa hakeneet saivat majoituksen vokissa ja vastaanottorahaa.
Unohtiko  Aalto sen, kuinka Suomi on joka vuosi ottanut sen 750 kiintiöpakolaista. Unohtiko  Aalto sen, että Suomi otti 2000 turvapaikanhakijaa EU-taakanjaoissa.
Kuinka Aalto voi väittää tämän jälkeen, että Suomi ei ole auttanut hädänalaisia.

Quote– Suomi ei enää pidä huolta edes lasten asemasta. Siitä on oikeudenmukaisuus ja lähimmäisenrakkaus kaukana. UNICEF sanoi tällä viikolla suoraan, että Suomi rikkoo räikeästi turvapaikanhakijalasten oikeuksia muun muassa käännytyksissä, säilöönotossa vankilamaisiin olosuhteisiin ja rajoittamalla oikeusapua, Aalto sanoo.

Yksintulleita alaikäisiä ei säilöönoteta. Säilöönotto koskee lähinnä perheensä mukana tulleita.
Haluaako Aalto, että turvapaikanhakijat erotetaan lapsistaan?

QuoteNiille jotka eivät ole saaneet oikeudenmukaista käsittelyä, on sellainen nyt uusintahakemuksen käsittelyssä taattava.

Vaatiiko Aalto samalla, että myönnetyt oleskeluluvat käsitellään myös uudelleen? Jos ei, niin tämän puheet "oikeudenmukaisesta käsittelystä" ovat sitä itseään.

^ Jostain kumman syystä suomalaisille journalisteille on todella vaikeaa löytää populistista asennetta vihreiden tai radikaalivasemmistolaisten ulostuloista. Siitä huolimatta että ne ovat suurimmalta osin juuri sellaista matalaotsaista populismia josta varsinkin PS:ää osaavat syytellä kellon ympäri.

Tämmöinen osittain sanamuodoiltaan mielipidekirjoitusta muistuttava uutinen on julkaistu näemmä useissa maakuntalehdissä.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3887626/Migri+Avustajan+puuttuminen+on+ongelmallista+kun+arvioidaan+turvapaikanhakijan+kertomia+perusteluja (22.3.2018)

QuoteMigri: Avustajan puuttuminen on ongelmallista, kun arvioidaan turvapaikanhakijan kertomia perusteluja

Ida Roivainen

(...)

Merkillepantavaa on se, että turvapaikkaa hakevien kielteisten päätösten määrää ei voida selittää ulkomaalaislainsäädännön muutoksilla. Tutkimuksen valossa keskeinen selittävä tekijä liittyy nimenomaan Migrin tulkintalinjan tiukentumiseen.

Tutkimuksestahan ei näe tarkasti sitä, mistä tiukentunut linja johtuu. Tiukennus ei näytä perustuvan lainsäädäntömuutoksiin.

Yhdenvertaisuuden näkökulmasta huolena on se, että turvapaikanhakijan näyttötaakka ja uskottavuuden kynnys on nostettu päätöksissä hyvin korkealle. Linjauksiin kriittisesti suhtautuvat voivat miettiä, ovatko Suomen soveltamiskäytännöt linjassa kansainvälisten velvoitteiden ja EU-oikeuden normien kanssa.

Turvapaikanhakijalta voidaan vaatia entistä suurempaa näyttöä siitä, miten todennäköisestä esimerkiksi hänen kokemansa väkivallan uhka on tulevaisuudessa. Näyttökynnyksen ei pitäisi olla äärimmäisen korkea.

Päinvastoin EU-direktiivissä todetaan, että jollei ole perusteltua syytä arvioida, ettei se tule toistumaan, hakijaa pitäisi uskoa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu tulee antamaan eduskunnalle ensimmäisen eduskuntakertomuksensa pääsiäisen jälkeen. Siinä tullaan esittämään muutosta ulkomaalaislainsäädäntöön koskien nimenomaan näyttökynnystä.

Jos tarvetta on, lakia voidaan joutua tarkentamaan.

Puhutteluun ei ole enää automaattista oikeutta saada avustajaa. Pimiän mukaan turvapaikanhakijat eivät osaa aina tuoda oikealla tavalla kokemuksiaan esille.

Myös Migrin mukaan oikeusavun heikentyminen on vaikuttanut hakemusten käsittelyyn.

Vielä 2015 jokaisessa puhuttelussa hakija sai halutessaan maksuttoman avustajan. Tämä loppui 2016 syksyllä.

– Todennäköisesti kaikki viime vuonna ratkaistut tapaukset olivat ilman avustajaa, koska hakijat olivat täysikäisiä. Ilman huoltajaa tullut alaikäinen saa avustajan, samoin haavoittuvassa asemassa oleva, kertoo ylijohtaja Jaana Vuorio Migristä.

Avustaja kykenee tarvittaessa tuomaan kaikki perustelut esille. Kun hakija on yksin, silloin asiantuntevasta avustajasta on Migrinkin mielestä apua.

Ylijohtaja sanoo, että pelkästään päätöksiä lukemalla ei kuitenkaan näe kaikkea, vaan pitäisi myös katsoa turvapaikkapuhuttelun pöytäkirjat.

Lisäksi tutkimuksessa on hänen mielestään aika pieni otos ja lyhyt aikajakso.

(...)

Quote from: Roope on 22.03.2018, 12:02:49
Tutkimuksen mukaan irakilaisten tekemien turvapaikkahakemusten ns. perusjoukko oli vuoden 2017 kolmen kuukauden aikana 322 päätöstä ja tarkemmin tutkittu otos 118 päätöstä. Migrin tilastojen (http://tilastot.migri.fi/#decisions/23330?start=569&end=571) mukaan tuona aikana tehtiin kuitenkin Irakin kansalaisille 987 päätöstä, joista myönteisiä tai kielteisiä oli 868. Tämä on täysin eri luku kuin 322.

Olisiko kyse siitä, että tuona aikana tehtiin kaikkiaan 987 päätöstä irakilaisille. Tutkimuksessa on selvitelty 18-34 -vuotiaiden miesten päätöksiä, joita tutkimuksen mukaan oli tuona aikana 322.

Eli siis 987:stä pois kaikki naiset sekä "alaikäiset" ja yli 34-vuotiaat miehet.

Migrin sivujen mukaan tuona aikana kaikkiaan päätöksistä vajaa kolmannes (29 %) (678-1636, yhteensä 2314) tehtiin naisille, miehille siis 71 %.

Edelleen tuona aikana 18-34 -vuotiaille tehtiin 1301 päätöstä, kun muille ikäryhmille tehtiin päätöksiä 1013 päätöstä, 56 %

Lisäksi irakilaisten päätöksistä 119 on tutkimatta jätettyjä. Jos siis ajatellaan päätöksiksi vain myönteiset ja kielteiset, saadaan päätöksiä 868.

Irakilaisille jakaumaa miehet/naiset ja toisaalta ikäryhmittäin ei migrin sivuilta saa, mutta jos oletetaan, että jakauma olisi sama kuin yleensäkin päätöksissä tuona aikana, niin päästään noin suurinpiirtein tuohon 322:een, tai siis vähän isompaan lukuun.

0,71 * 0,56 * 868 = 345
Tämä siis, jos irakilaisten päätösten ikä- ja sukupuolijakauma olisi sama kuin päätöksissä kaikkiaan tuohon aikaan.

Quote from: Kemolitor on 22.03.2018, 20:15:27
Olisiko kyse siitä, että tuona aikana tehtiin kaikkiaan 987 päätöstä irakilaisille. Tutkimuksessa on selvitelty 18-34 -vuotiaiden miesten päätöksiä, joita tutkimuksen mukaan oli tuona aikana 322.

Eli siis 987:stä pois kaikki naiset sekä "alaikäiset" ja yli 34-vuotiaat miehet.

Rajattiin tosiaan 18-34 -vuotiaisiin, mutta ei vain miehiin, joita tosin oli vuoden 2017 otoksessa peräti 89 prosenttia.

Eli ei tuntuisi selittyvän tuollakaan, kun 18-34 -vuotiaita on luultavasti ollut irakilaisistakin valtaosa. Täysi-ikäisten (mukana yli 34-vuotiaat) irakilaisten kielteisiä ja myönteisiä päätöksiä oli valittuna ajanjaksona noin 600.

Quote from: Roope on 22.03.2018, 20:25:54
Rajattiin tosiaan 18-34 -vuotiaisiin, mutta ei vain miehiin, joita tosin oli vuoden 2017 otoksessa peräti 89 prosenttia.

Totta, luin huolimattomasti.

Quote
Eli ei tuntuisi selittyvän tuollakaan, kun 18-34 -vuotiaita on luultavasti ollut irakilaisistakin valtaosa. Täysi-ikäisten (mukana yli 34-vuotiaat) irakilaisten kielteisiä ja myönteisiä päätöksiä oli valittuna ajanjaksona noin 600.

Tuosta laskukaavastani siis pitää jättää 0,71 pois:
0,56 * 868 = 486
tämä siis oletuksella, että irakilaisten päätösten ikäjakauma olisi sama kuin tuon ajanjakson päätösten ikäjakauma kaikkiaan. Heittää kyllä jo aika paljon tutkijoiden 322:sta. Jos tuo tutkijoiden luku pitäisi paikkansa, tarkoittaisi se sitä, että tuona aikana olisi irakilaisille tehty päätöksiä tuolle ikäryhmälle paljon keskimääräistä vähemmän, mikä tuntuu aika uskomattomalta. Ainakin kuvissa irakilaiset ovat pääsääntöisesti osuneet tuohon ikäryhmään, itse veikkaisinn, että luku olisi enemmän kuin 56 %.

Yle: Tutkijat: Maahanmuuttovirasto kiristänyt turvapaikkalinjaansa – "Kyse on siitä, että hakijoita ei uskota" (https://yle.fi/uutiset/3-10124859) 22.3.2018

Quote from: Yle
Kansainvälistä suojelua Suomesta hakevien oikeudellinen asema näyttää heikentyneen merkittävästi. Turun yliopiston julkisoikeuden professori Juha Lavapuro sanoo, että syy Migrin linjan kiristymiseen ja muutokseen ei voi olla ulkomaalaislainsäädännön muuttuminen.

– Lainsäädäntö ei selitä muutoksia. Muutokset johtuvat Maahanmuuttoviraston tulkintalinjojen tiukentumisesta. Tämä on merkittävä ongelma sekä oikeusvaltion että perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta.

Lavapuro haukkuu väärää puuta. Olennaista on se, ovatko päätökset laillisia. Korkeinta hallinto-oikeutta myöten on saatu vahvistus, että nykyinen linjaus vastaa lakia.

Quote from: Yle
Oikeusvaltiossa muutokset linjoihin tekee lainsäätäjä, sanoo professori Lavapuro.

– Viranomaiset eivät saisi muuttaa tulkintalinjoja näin merkittävästi. Eivät edes hallinnollisen tai poliittisen ohjauksen myötä. Vaan jotakin tällaista on nyt tapahtunut.

Miten lainsäätäjä voi muuttaa harhautunutta linjaa lähemmäksi sitä, jonka se on jo määritellyt laissa? Juuri niin kuin nyt on tehty, kiinnittämällä huomiota esimerkiksi muista vastaavan lain maista poikkeaviin käytäntöihin.

Quote from: YleKoko tutkimusryhmä pitää Suomessa näkyvää kehitystä huolestuttavana sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen että oikeusvaltion kannalta.

– Oikeuksien toteutuminen ei saa riippua näin voimakkaasti viranomaisten tulkintalinjauksista ja niiden taustalla mahdollisesti vaikuttavasta poliittisesta ja hallinnollisesta ohjauksesta.

Tutkimuksessa ei osoitettu mitään, mikä viittaisi perus- ja ihmisoikeuksien loukkaamiseen. Se, että Migri on jostain syystä myöntänyt oleskelulupia vuosikaudet lain ja kansainvälisten sopimusten määrittämää heppoisemmilla perusteilla, mutta sitten tiukentanut linjaansa, ei ole oikeuksien loukkaamista. Ei myöskään ole oikeusvaltion kannalta ongelma, että käytäntöjä oikaistaan laillisella poliittisella tai hallinnollisella ohjauksella lähemmäs lain tarkoittamaa. Muuten ei olisi mitään keinoja estää Migrin liian löysiä käytäntöjä luisumasta yhä kauemmas lain tarkoittamasta.

Tutkijat tuntuvat suhtautuvan aiempaan löysään linjaan suurella tunteella kuin saavutettuun etuun, joka pitäisi saada takaisin keinolla millä hyvänsä. Siksi perustelut ontuvat kautta linjan.

Vihreä Lanka: Turvapaikkalinjaus tiukentunut selvästi – tutkijat pitävät poliittista ohjausta huolestuttavana (https://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa/turvapaikkalinjaus-tiukentunut-selv%C3%A4sti-%E2%80%93-tutkijat-pit%C3%A4v%C3%A4t-poliittista-ohjausta) 22.3.2018

Quote from: Vihreä Lanka"Viranomainen tulkitsee lakia. Tulkinnat eivät voi vaihdella näin rajusti, että turvapaikansaantiprosentti laskee yli 80 prosentista 20 prosenttiin", yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä sanoo Vihreälle Langalle.

Hyvin sanottu. Kun sekä yli 80 prosentin että 20 prosentin turvapaikansaantiprosentit ovat molemmat mahdollisia ja hallinto-oikeuden siunaamia saman lain aikana, niin mikä onkaan johtopäätös?

Aivan, pitäisi olla mekanismi, joka varmistaa, ettei prosentti nouse enää vastaisuudessa lain tarkoittamaa korkeammaksi. Hallinto-oikeus kyllä huolehtii siitä, ettei se laske liian matalaksi. Ehkä esimerkiksi kansanedustajille pitäisi antaa oikeus haastaa myös myönteiset päätökset ja niiden perustelut.

Hbl: Forskare: Rättsskyddet för asylsökande har försvagats betydligt (https://www.hbl.fi/artikel/forskare-rattsskyddet-for-asylsokande-har-forsvagats-betydligt/) 22.3.2018

Quote from: Hbl– Under de senaste åren har man försökt skapa en uppfattning om att Finland har tagit emot en betydande mängd asylsökande som egentligen inte behöver asyl, men är ute efter ett bättre liv. Den här undersökningen visar att de sökandes bakgrund inte har förändrats, säger diskrimineringsombudsmannen Kirsi Pimiä.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän mukaan viime vuosina on yritetty luoda käsitystä, että Suomi on ottanut vastaan merkittävän määrän turvapaikanhakijoita, jotka eivät tarvitse turvapaikkaa, vaan jotka tavoittelevat parempaa elämää. Tutkimus kuulemma osoittaa, että hakijoiden tausta ei ole muuttunut.

Ensinnäkin on yksiselitteisen selvää ilman erillisiä tutkimuksiakin, että Suomi otti kesän 2015 jälkeen vastaan valtavan määrän ihmisiä, jotka eivät täytä turvapaikkakriteerejä. Tuhannet turvapaikanhakijat palasivat täältä pettyneinä kotiinsa kesken prosessin jo ennen turvapaikkahaastatteluakaan.

Tämä käsillä olevan tutkimus puolestaan ei ota kantaa, eikä toteutustapansa vuoksi pystykään osoittamaan sitä, muuttuivatko tulijoiden motiivit ja millä lailla. Siinä vain esitetään olkiukko, että 18-34 -vuotiaiden osalta sukupuolipainotuksen (enemmän miehiä) ja perhestatuksen (enemmän perheettömiä) muutokset eivät olleet merkittävä syy kielteisten päätösten osuuden kasvuun enää viime kesänä.

Olkoon vaikka niin, mutta se ei muuta miksikään tänne vuonna 2015 tulleiden erilaista profiilia. Vuoden 2015 sankarit ovat jo toisella, kolmannella tai neljännellä kierroksellaan.

QuoteTutkimuksessa tarkasteltiin myös sitä, onko hakijaprofiileissa tapahtunut muutoksia vuosien 2015 ja 2017 välillä. Tutkimuksenkin mukaan julkisessa keskustelussa on esitetty, että turvapaikanhakijoiden profiili olisi ollut kyseisillä ajanjaksoilla erilainen. Esimerkkinä nuoret yksin tulevat miehet versus perheet, mikä selittäisi kielteisten päätösten kasvanutta määrää.

Hakijaprofiilien osalta tutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu tilastollisesti merkitseviä muutoksia mitä tulee sukupuoleen tai perherakenteeseen.

Enpä muista, että kukaan mamukriitikko olisi väittänytkään, että hakijaprofiili olisi sinänsä muuttunut; Samanlaisia nuoria, terveitä miehiä tänne on tullut jo 27-28 vuotta ja tahti on vain kiihtynyt. Jos Suomi olisi noudattanut kv-sopimuksia alusta saakka, 98-99 % turvapaikanruinaajista olisi saanut kielteisen päätöksen.

Quote from: Micke90 on 22.03.2018, 23:24:32Enpä muista, että kukaan mamukriitikko olisi väittänytkään, että hakijaprofiili olisi sinänsä muuttunut; Samanlaisia nuoria, terveitä miehiä tänne on tullut jo 27-28 vuotta ja tahti on vain kiihtynyt. Jos Suomi olisi noudattanut kv-sopimuksia alusta saakka, 98-99 % turvapaikanruinaajista olisi saanut kielteisen päätöksen.

Suomen laki on tainnut olla ihan samassa linjassa yleiseurooppalaisten turvapaikkalakien kanssa, mutta todellisuudessa käytetty linja on ollut siihen nähden aivan liian löperö. Jos koko tuona aikana olisi käytetty lain ja kansainvälisten sopimusten mukaisia säännöksiä, meille olisi jo aiemmin saapunut huomattavasti vähemmän muiden maiden kansalaisia kuormittamassa sosiaaliturvaa (Espoo 38,9%, Vantaa 35,9%, Helsinki 31,3% Kelan asiakkaista vieraskielisiä). Samoin vuosien 2015 ja 2016 tulva Ruotsista olisi vältetty, koska tiukka kohtelu olisi ollut tiedossa yrittäjillä.

"Monikulttuurisuus" l. kehitys. ja muslimimaiden asukkaiden tänne haaliminen on ihan toivottu ja valittu päätös - tietyissä instansseissa kuten poliittiset päättäjät ja pakolaisjärjestöt. Voisi sanoa, että Migrin uusi, lakia noudattava linja on tervehtymistä ja voimaantumista, vaikkei se vieläkään ole tarvittavan tiukka.

Quote from: Skeptikko on 22.03.2018, 10:39:03
Tutkimus: Maahanmuuttoviraston linja kiristyi selvästi pakolaiskriisin vuoksi – taustalla poliittista ohjausta?
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005613430.html

Quote
Hakemussuma johti poliittisen ilmapiirin kiristymiseen. Hallitus tiukensi maahanmuuttopolitiikkaa ja pyrki saamaan turvapaikkakäytännöt samalle tasolle muiden Pohjoismaiden kanssa. Suomen houkuttelevuutta kohdemaana haluttiin vähentää.

Herranduudelis sentään! "Taustalla poliittista ohjausta?" Eihän se nyt sovi, että demokraattisesti valitut elimet menisivät ihan poliittisin perustein muuttelemaan Suomen turvapaikkapolitiikkaa. Kyllä siitä pitäisi edelleen saada päättää Tampereen ja Forssan toreilla kera erilaisten Unelma-konserttien. Mitä siitäkin tulisi jos valtion turvapaikkapolitiikkaa ei enää päätettäisi siihen erikoistuneissa pelle-, alpakka ja anarkokommunistisissa asiantuntijapiireissä?

Mäntymaa jatkaa edelleen tutulla teemalla.

Pikemminkin syynä oli se, että Suomi ei halunnut jäädä Euroopan turvasatamaksi, samalla kun muut maat sulkivat porttejaan. Sen sijaan rajoja haluttiin laittaa kiinni. Näin myös tehtiin.

https://yle.fi/uutiset/3-10129234 (22.3.2018)

QuoteAnalyysi: Miksi Suomi käännytti valtaosan irakilaisista kotimaahansa? Tässä 7 syytä

Eero Mäntymaa

Vuonna 2015 Suomi antoi valtaosalle irakilaisista turvapaikanhakijoista oleskeluluvan. Seuraavina vuosina valtaosalle annettiinkin lähtöpassit. Miksi? Jos yhtään mietit, lue tämä teksti.

(...)

Jokin siis muuttui. Tähän tekstiin on koottu seitsemän syytä jotka selittävät, mikä se jokin oli.

1. Suomi muutti lakia, mutta sen merkitys oli pieni

Jos turvapaikanhakija ei vuonna 2015 saanut turvapaikkaa tai toissijaista suojelua, hän saattoi silti saada oleskeluluvan humanitäärisen syyn perusteella. Tämä kategoria oli suomalaisen ulkomaalaislain erikoisuus ja varattu niille, jotka eivät voineet palata kotimaahansa yleisen huonon turvallisuustilanteen tai ympäristökatastrofin vuoksi.

(...)

2. Kiire kasvoi, siten myös virheet

Kun turvapaikanhakijoiden määrä äkisti kymmenkertaistui, Maahanmuuttoviraston oli nopeasti kasvatettava työvoimaansa sadoilla uusilla tarkastajilla.

Kiire ja tarkastajien kokemattomuus lisäsivät virheiden määrää. Vielä vuonna 2015 hallinto-oikeus palautti uusintakäsittelyyn 18 prosenttia kielteisistä päätöksistä, joista oli valitettu. Keväällä 2017 osuus oli kasvanut 29 prosenttiin. Niistä neljä prosenttia palautettiin siksi, että Maahanmuuttovirasto oli tehnyt selkeän virheen esimerkiksi laintulkinnassa. Vuonna 2015 osuus oli 0,2 prosenttia.

(...)

3. Oikeusapua vähennettiin – lakimiehet kritisoivat

Humanitääristä suojelua koskevan kategorian poistoa olennaisempi lakimuutos oli tämä: Hallitus päätti tiukentaa turvapaikanhakijoiden mahdollisuutta oikeusapuun.

(...)

4. Suomi alkoi vaatia perusteellisempia tarinoita

Edellä luetellut syyt eivät vielä tyhjentävästi selitä kielteisten päätösten dramaattista nousua. Lisävaloa toi tänään torstaina julkaistu tutkimus, jossa vertailtiin irakilaisten turvapaikkapäätöksiä ennen hakemusten määrän kasvua ja sen jälkeen.

Tutkimuksen keskeisiä johtopäätöksiä oli esimerkiksi se, että vielä vuonna 2015 irakilaisilta turvapaikanhakijoilta ei vaadittu puhutteluissa niin perusteellisia selvityksiä kuin vuonna 2017.

(...)

5. Uskonto lakkasi olemasta avain turvapaikkaan

Vuosien 2016–2017 aikana on puhuttu paljon kristinuskoon kääntyneistä turvapaikanhakijoista. Uskonnosta luopumisesta tai uskonnon vaihtamisesta tuli ajanjaksolla yleinen turvapaikalle esitetty peruste, etenkin sen jälkeen kun ensimmäinen hakemus oli päätynyt kielteiseen päätökseen.

Uskonnosta tai sen vaihtamisesta ei kuitenkaan tullut taikaporttia turvapaikkaan. Päinvastoin. Torstaina julkaistun tutkimuksen mukaan uskonto hyväksyttiin vainon syyksi 90 prosentissa päätöksistä. Vuonna 2017 uskonto hyväksyttiin vainon syyksi vain 19 prosentissa päätöksistä.

(...)

6. "Yksittäistapausten" määrä alkoi kasvaa

Irakilaisten tarinoihin suhtauduttiin siis suuremmalla varauksella, sitä mukaa kun hakemukset kasvoivat. Kuitenkin silloinkin kun tarinat uskottiin, turvapaikka ei automaattisesti irronnut.

Aiemmin turvapaikanhakijan kohtaamia oikeudenloukkauksia nimittäin pidettiin harvoin yksittäistapauksina.

(...)

7. Bagdadissa asuminen lakkasi olemasta automaattinen peruste turvapaikalle

(..)

Se oli merkittävä muutos aiempaan linjaan, jolloin esimerkiksi bagdadilaisille saatettiin myöntää toissijaista suojelua vain siksi koska Bagdadia pidettiin niin vaarallisena paikkana. Tämä nosti kielteisten päätösten määrää, sillä Suomeen oli tullut paljon bagdadilaisia turvapaikanhakijoita.

Miksi linja tiukentui? Koska Ruotsi

Näyttää siis selkeältä, että Suomen turvapaikkalinja tiukentui merkittävästi lyhyessä ajassa. Miksi näin tehtiin?

Tässä kaksi olennaista selitystä: Koska hakijoiden määrä kymmenkertaistui, ja koska muutkin EU-maat tiukensivat linjaansa.

Vuonna 2015 Suomi antoi irakilaisille huomattavasti helpommin turvapaikan kuin esimerkiksi Ruotsi. Se johti siihen, että Ruotsiin asti kävelleet turvapaikanhakijat eivät jääneetkään sinne, vaan alkoivat saapua Tornion kautta Suomeen.

Tämä säikäytti hallituksen, joka tuolloin koostui keskustasta, kokoomuksesta ja perussuomalaisista. Hallitus ei halunnut, että Suomi profiloituisi Ruotsia löyhempänä maana.

(...)

Edellä esitetyt seikat puoltavat kuitenkin sitä näkemystä, että kielteisten päätösten kasvu oli suurelta osin tietoisen turvapaikkapolitiikan seurausta. Kansainvälisen suojelun saamisesta siis tuli irakilaisille vaikeampaa. Mutta ei esimerkiksi siitä syystä, että Irakin turvallisuustilanne olisi huomattavasti parantunut, ja täsmälleen samaan aikaan kun irakilaisten turvapaikkapäätöksiä alettiin tehdä. Pikemminkin syynä oli se, että Suomi ei halunnut jäädä Euroopan turvasatamaksi, samalla kun muut maat sulkivat porttejaan.

Sen sijaan rajoja haluttiin laittaa kiinni. Näin myös tehtiin.

^Ehkä ne persut sitten jotain hallituksessa sai aikaan Soinista huolimatta.

Turun yliopiston julkisoikeuden professori Juha Lavapuro:

Kansainvälistä suojelua Suomesta hakevien oikeudellinen asema näyttää heikentyneen merkittävästi. Syy Migrin linjan kiristymiseen ja muutokseen ei voi olla ulkomaalaislainsäädännön muuttuminen.

Lainsäädäntö ei selitä muutoksia. Muutokset johtuvat Maahanmuuttoviraston tulkintalinjojen tiukentumisesta. Tämä on merkittävä ongelma sekä oikeusvaltion että perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta.

Oikeusvaltiossa muutokset linjoihin tekee lainsäätäjä. Viranomaiset eivät saisi muuttaa tulkintalinjoja näin merkittävästi. Eivät edes hallinnollisen tai poliittisen ohjauksen myötä. Vaan jotakin tällaista on nyt tapahtunut.



Hei Lavapuro ! Jos Syyria yhdessä yössä muuttuu paratiisiksi, niin Migrin päätös riittää oikeusvaltiossa turvapaikkaperustelujen muuttamiseen perus- ja ihmisoikeuksia polkematta, ei siihen eduskuntaa tarvita.

Quote from: Roope2 on 23.03.2018, 10:12:51
Turun yliopiston julkisoikeuden professori Juha Lavapuro:

Kansainvälistä suojelua Suomesta hakevien oikeudellinen asema näyttää heikentyneen merkittävästi. Syy Migrin linjan kiristymiseen ja muutokseen ei voi olla ulkomaalaislainsäädännön muuttuminen.

Lainsäädäntö ei selitä muutoksia. Muutokset johtuvat Maahanmuuttoviraston tulkintalinjojen tiukentumisesta. Tämä on merkittävä ongelma sekä oikeusvaltion että perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta.

Oikeusvaltiossa muutokset linjoihin tekee lainsäätäjä. Viranomaiset eivät saisi muuttaa tulkintalinjoja näin merkittävästi. Eivät edes hallinnollisen tai poliittisen ohjauksen myötä. Vaan jotakin tällaista on nyt tapahtunut.



Hei Lavapuro ! Jos Syyria yhdessä yössä muuttuu paratiisiksi, niin Migrin päätös riittää oikeusvaltiossa turvapaikkaperustelujen muuttamiseen perus- ja ihmisoikeuksia polkematta, ei siihen eduskuntaa tarvita.

Olisikohan niin että migrin linja oli alussa lepsua ja lepsuinta koko Euroopassa. Sitten linjaa tiukennettiin kun havaittiin selvää kusetusta ja Suomesta oli tulossa mamumagneetti.

(korjattu lainaus kuntoon)

Quote
Lainsäädäntö ei selitä muutoksia. Muutokset johtuvat Maahanmuuttoviraston tulkintalinjojen tiukentumisesta. Tämä on merkittävä ongelma sekä oikeusvaltion että perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta.

Siksi tässä pitäisikin käydä läpi Maahanmuuttoviraston vanhoja päätöksiä ja muuttaa liian lepsuilla kriteereillä annetut päätökset kielteisiksi. Tämä olisi kaikista reiluin ja oikeudenmukaisin ratkaisu. Mahdollisesti olisi tarpeen myös antaa päätöksiä tehneille byrokraateille rangaistuksia lain huolimattomasta tulkinnasta, jotta tehdään selväksi, ettei moinen toiminta ole hyväksyttävää.

Quote from: Samupaha on 23.03.2018, 10:52:45

Quote
Lainsäädäntö ei selitä muutoksia. Muutokset johtuvat Maahanmuuttoviraston tulkintalinjojen tiukentumisesta. Tämä on merkittävä ongelma sekä oikeusvaltion että perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta.

Milloinkas se Orpon rouva siirtyi sieltä Maahanmuuttovirastosta Turun hallinto-oikeuteen, määräaikaiseksi esittelijäksi turvapaikkapäätösvalituksiin liittyen?

Ettei tämä Maahanmuuttoviraston kiristys olisi tullut sen jälkeen?

QuoteAnalyysi: Miksi Suomi käännytti valtaosan irakilaisista kotimaahansa? Tässä 7 syytä

Vuonna 2015 Suomi antoi valtaosalle irakilaisista turvapaikanhakijoista oleskeluluvan. Seuraavina vuosina valtaosalle annettiinkin lähtöpassit. Miksi? Jos yhtään mietit, lue tämä teksti.

Yle (https://yle.fi/uutiset/3-10129234) 22.3.2018

Quote from: Eero Mäntymaa, YleVuonna 2015 Suomeen saapui noin 32 000 turvapaikanhakijaa, joista kaksi kolmasosaa oli irakilaisia. Suurin osa heistä pettyi katkerasti, mikä on ymmärrettävää. Heidän saapuessaan Suomeen loppukesällä 2015, alle 10 prosentille irakilaisista annettiin kielteinen turvapaikkapäätös. Kun heidän vuoronsa seuraavana vuonna tuli, osuus oli kohonnut 80 prosenttiin.

Jokin siis muuttui. Tähän tekstiin on koottu seitsemän syytä jotka selittävät, mikä se jokin oli.

1. Suomi muutti lakia, mutta sen merkitys oli pieni

Jos turvapaikanhakija ei vuonna 2015 saanut turvapaikkaa tai toissijaista suojelua, hän saattoi silti saada oleskeluluvan humanitäärisen syyn perusteella. Tämä kategoria oli suomalaisen ulkomaalaislain erikoisuus ja varattu niille, jotka eivät voineet palata kotimaahansa yleisen huonon turvallisuustilanteen tai ympäristökatastrofin vuoksi.

Stubbin hallitus päätti poistaa kategorian lähes yksimielisesti. Päätös ei siis ollut reaktio hakijoiden määrän kasvuun, koska se tehtiin jo keväällä 2015.

Vaikka laki olisi jätetty ennalleen, se tuskin olisi dramaattisesti vähentänyt kielteisten turvapaikkapäätösten määrää. Humanitäärisen suojelun vuoksi annettiin vuositasolla pari sataa myönteistä päätöstä, lähinnä irakilaisille ja somalialaisille.

Merkitys oli arviolta vain prosentin luokkaa. Lisäksi hallinto-oikeus oli muuttanut toissijaisen suojelun kategoriaa osin päällekkäiseksi humanitaarisen suojelun kategorian kanssa.

Quote from: Eero Mäntymaa, Yle2. Kiire kasvoi, siten myös virheet

Kun turvapaikanhakijoiden määrä äkisti kymmenkertaistui, Maahanmuuttoviraston oli nopeasti kasvatettava työvoimaansa sadoilla uusilla tarkastajilla.

Kiire ja tarkastajien kokemattomuus lisäsivät virheiden määrää. Vielä vuonna 2015 hallinto-oikeus palautti uusintakäsittelyyn 18 prosenttia kielteisistä päätöksistä, joista oli valitettu. Keväällä 2017 osuus oli kasvanut 29 prosenttiin. Niistä neljä prosenttia palautettiin siksi, että Maahanmuuttovirasto oli tehnyt selkeän virheen esimerkiksi laintulkinnassa. Vuonna 2015 osuus oli 0,2 prosenttia.

Näillä ei ole ollut merkitystä.

Maahanmuuttoviraston kiireellä tai tarkastajien kokemattomuudella ei ole osoitettu olevan mitään tekemistä kielteisten päätösten kasvun kanssa. Kiireen voi olettaa päinvastoin kasvattavan erityisesti myönteisten päätösten osuutta, koska ne vaativat vähemmän resursseja ja tarkistuksia, eikä niistä valiteta.

Hallinto-oikeuden Maahanmuuttovirastolle menettely- tai laintulkintavirheiden takia palauttamien tapausten määrä on ollut niin pieni, vain prosentin osia kaikista päätöksistä, että vaikka virheellisiä kielteisiä päätöksiä olisi tehty tahallaan, ne eivät silti olisi näkyneet tilastoissa edes humanitaarisen suojelun kategorian poistamisen vertaa.

Quote from: Eero Mäntymaa, Yle3. Oikeusapua vähennettiin – lakimiehet kritisoivat

Humanitääristä suojelua koskevan kategorian poistoa olennaisempi lakimuutos oli tämä: Hallitus päätti tiukentaa turvapaikanhakijoiden mahdollisuutta oikeusapuun.

Syksyllä 2016 voimaan astuneen muutoksen myötä turvapaikkapäätöksestä annettua valitusaikaa lyhennettiin ja avustajien palkkioperustetta muutettiin. Lisäksi Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhutteluihin ei enää saanut oikeudellista avustajaa kuin poikkeustapauksessa. Lakimuutoksella pyrittiin siihen, että kansainvälistä suojelua koskevat valitusasiat käsiteltäisiin aiempaa sujuvammin.

Asianajajaliitto kuitenkin kritisoi voimakkaasti tiukennuksia. Lakimiesten mukaan esimerkiksi oikeudellisen avustajan palkkioperusteen muuttaminen tuntiperusteisesta palkkiosta könttäsummaksi käytännössä huononsi oikeusavun laatua ja keikensi siten mahdollisuuksia kansainväliseen suojeluun.

Lakimiehet kyllä kritisoivat ankarasti, mutta ei ole mitään näyttöä myöskään siitä, että oikeusapu-uudistukset olisivat lisänneet kielteisten päätösten osuutta. Hallinto-oikeuden menettely- tai laintulkintavirheiden takia palauttamien tapausten osuus ei ole noussut uudistusten jälkeen.

Quote from: Eero Mäntymaa, Yle4. Suomi alkoi vaatia perusteellisempia tarinoita

Edellä luetellut syyt eivät vielä tyhjentävästi selitä kielteisten päätösten dramaattista nousua. Lisävaloa toi tänään torstaina julkaistu tutkimus, jossa vertailtiin irakilaisten turvapaikkapäätöksiä ennen hakemusten määrän kasvua ja sen jälkeen.

Tutkimuksen keskeisiä johtopäätöksiä oli esimerkiksi se, että vielä vuonna 2015 irakilaisilta turvapaikanhakijoilta ei vaadittu puhutteluissa niin perusteellisia selvityksiä kuin vuonna 2017. Tutkimuksen mukaan Maahanmuuttovirasto katsoi vielä vuonna 2015 hakijan pelon helposti perustelluksi, jos kertomuksessa ei ollut "kokonaisvaltaisesti uskottavuutta heikentäviä piirteitä".

Vuonna 2017 tehdyissä päätöksissä asetelma oli päälaellaan: Pelko katsottiin herkästi perusteettomaksi, mikäli hakijan tarina oli joltain osin "pintapuolinen", tai "täsmentymätön".

Epäluottamus turvapaikanhakijoiden tarinoihin siis näyttää kasvaneen. Vuonna 2015 Maahanmuuttovirasto uskoi herkemmin tarinan kohdatusta väkivallasta tai vainosta. Tutkimuksen mukaan hakijan pelko väkivallasta hyväksyttiin 85 prosentissa päätöksistä vuonna 2015. Vuonna 2017 pelkoon uskottiin vain 19 prosentissa päätöksistä.

Tämä pitänee osittain paikkansa, mutta ei ole selvää, miksi tarinat eivät menneet enää läpi yhtä hyvin. Tutkimuksessa lähdettiin oletuksesta, että pelkästään samoihin seikkoihin vetoamalla lopputuloksen olisi pitänyt olla sama vielä vuonna 2017, mutta sen voi helposti kyseenalaistaa, kun tiedetään, että etenkin vuoden 2015 jälkeen tarinoita kierrätettiin.

Quote from: Eero Mäntymaa, Yle5. Uskonto lakkasi olemasta avain turvapaikkaan

Vuosien 2016–2017 aikana on puhuttu paljon kristinuskoon kääntyneistä turvapaikanhakijoista. Uskonnosta luopumisesta tai uskonnon vaihtamisesta tuli ajanjaksolla yleinen turvapaikalle esitetty peruste, etenkin sen jälkeen kun ensimmäinen hakemus oli päätynyt kielteiseen päätökseen.

Uskonnosta tai sen vaihtamisesta ei kuitenkaan tullut taikaporttia turvapaikkaan. Päinvastoin. Torstaina julkaistun tutkimuksen mukaan uskonto hyväksyttiin vainon syyksi 90 prosentissa päätöksistä. Vuonna 2017 uskonto hyväksyttiin vainon syyksi vain 19 prosentissa päätöksistä.

On syytä huomioida, että pilottitutkimuksen otanta on 243 päätöstä. Siitä ei voi siten vetää ehdottomia johtopäätöksiä. Erot vertailuryhmien välillä ovat kuitenkin niin suuret, että Maahanmuuttoviraston selkeää linjanmuutosta voidaan pitää kohtuullisen varmana asiana ainakin uskontokysymyksen suhteen.

Viitaten edelliseen kohtaan, samat tarinat eivät olleet enää yhtä uskottavia, kun niitä toistivat tuhannet muutkin turvapaikanhakijat. Muihin maihin verrattuna täysin poikkeuksellinen muslimiturvapaikanhakijoiden suomalainen herätysaalto etenkin ensimmäisen kielteisen päätöksen jälkeen koettelee huumorintajua.

Quote from: Eero Mäntymaa, Yle6. "Yksittäistapausten" määrä alkoi kasvaa

Irakilaisten tarinoihin suhtauduttiin siis suuremmalla varauksella, sitä mukaa kun hakemukset kasvoivat. Kuitenkin silloinkin kun tarinat uskottiin, turvapaikka ei automaattisesti irronnut.

Aiemmin turvapaikanhakijan kohtaamia oikeudenloukkauksia nimittäin pidettiin harvoin yksittäistapauksina. Siis satunnaisina tapauksina, joiden ei ajateltu toistuvan, vaikka hakija palaisi kotimaahansa. Vuonna 2015 vain 11 prosenttia kohdatuista oikeudenloukkauksista nähtiin tällaisiksi yksittäistapauksiksi. Vuonna 2017 osuus oli kasvanut 95 prosenttiin.

Tämän perusteella näyttää siltä, että Maahanmuuttoviraston luotto turvapaikanhakijan turvalliseen paluuseen on kasvanut. Käytännössä esimerkiksi tappoyrityksen kohteeksi joutunut hakija saatettiin käännyttää sillä perusteella, että kyseessä oli mahdollisesti satunnainen väkivalta, tai että vainoajien mielenkiinto on mahdollisesti jo poistunut. Ylen haastattelemien Bagdadiin käännytettyjen turvapaikanhakijoiden kertomukset tukevat havaintoa.

Luotto turvalliseen paluuseen oli kasvanut, koska Irakin alueiden turvallisuustilanne muuttui tuona aikana enemmän kuin pitkään aikaan, mutta Suomen ratkaisut poikkesivat muista maista jo vuonna 2015.

Quote from: Eero Mäntymaa, Yle7. Bagdadissa asuminen lakkasi olemasta automaattinen peruste turvapaikalle

Turvapaikan saa, jos Maahanmuuttovirasto katsoo henkilön joutuvan kotimaassaan vainon kohteeksi esimerkiksi uskonnon, kansallisuuden, tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Jos ehdot eivät täyty, henkilölle voidaan myöntää oleskelulupa niin sanotun toissijaisen suojelun perusteella. Toissijaista suojelua annetaan esimerkiksi silloin, jos henkilön ei katsota voivan palata kotimaahan siellä vallitsevan aseellisen selkkauksen ja mielivaltaisen väkivallan vuoksi.

Toukokuussa 2016 Maahanmuuttovirasto päivitti arviotaan Irakin, Afganistanin ja Somalian turvallisuustilanteesta. Maahanmuuttovirasto katsoi, että jokaisen maan turvallisuustilanne oli parantunut sen verran, että niiden kaikille alueille oli teoriassa mahdollista palata.

Se oli merkittävä muutos aiempaan linjaan, jolloin esimerkiksi bagdadilaisille saatettiin myöntää toissijaista suojelua vain siksi koska Bagdadia pidettiin niin vaarallisena paikkana. Tämä nosti kielteisten päätösten määrää, sillä Suomeen oli tullut paljon bagdadilaisia turvapaikanhakijoita.

Sen sijaan tämä oli oikeasti merkittävä päätös, varmaan tärkeämpi kuin nuo muut kohdat yhteensä. En muista ihan varmaksi, mutta Suomi saattoi olla aikoinaan EU:n ainoa maa, joka piti Bagdadia liian vaarallisena palautuksille. Kun palautukset muuallekin Irakiin tehtiin suureksi osaksi Bagdadin kautta, niin muutos oli ratkaiseva.

Quote from: Eero Mäntymaa, YleMiksi linja tiukentui? Koska Ruotsi

Näyttää siis selkeältä, että Suomen turvapaikkalinja tiukentui merkittävästi lyhyessä ajassa. Miksi näin tehtiin?

Tässä kaksi olennaista selitystä: Koska hakijoiden määrä kymmenkertaistui, ja koska muutkin EU-maat tiukensivat linjaansa.

Kysymättä jäi, miksi Suomen/Migrin linja oli niin löysä ääriliberaaliin Ruotsiinkin verrattuna ennen kesän 2015 tapahtumia. Suomi olisi voinut todeta Irakin, Afganistanin ja Somalian paremman turvallisuustilanteen ja soveltaa maan sisäisen paon mahdollisuutta jo kauan ennen toukokuuta 2016, kuten muut EU-maat Ruotsi mukaan lukien olivat tehneet. Niinpä Migri joutuikin noloon tilanteeseen, kun sisäisen paon soveltamista perusteltiin alkuvuoden 2016 turvallisuustilanteen muutoksilla, joita ei silloin oikeasti tapahtunut – koska ne olivat tapahtuneet jo aiemmin.

Quote from: Eero Mäntymaa, YleTurvapaikkakäytöntöjen oikeudenmukaisuutta on vaikea arvioida, sillä kielteisten päätösten seuraukset hakijoille jäävät valtaosin pimentoon. On siten mahdoton sanoa, kuinka paljon kielteisten päätösten määrän kasvua selittää se, että irakilaisten tarve suojelulle olisi tosiasiassa laskenut.

Edellä esitetyt seikat puoltavat kuitenkin sitä näkemystä, että kielteisten päätösten kasvu oli suurelta osin tietoisen turvapaikkapolitiikan seurausta. Kansainvälisen suojelun saamisesta siis tuli irakilaisille vaikeampaa. Mutta ei esimerkiksi siitä syystä, että Irakin turvallisuustilanne olisi huomattavasti parantunut, ja täsmälleen samaan aikaan kun irakilaisten turvapaikkapäätöksiä alettiin tehdä.

Itse asiassa Irakin turvallisuustilanne oli paikoitellen parantunut huomattavasti, mutta tätä ei Maahanmuuttovirastossa haluttu huomioida turvapaikkapäätöksissä kuin vasta syksyn 2015 tapahtumien jälkeen.

Quote from: Eero Mäntymaa, YlePikemminkin syynä oli se, että Suomi ei halunnut jäädä Euroopan turvasatamaksi, samalla kun muut maat sulkivat porttejaan.

Sen sijaan rajoja haluttiin laittaa kiinni. Näin myös tehtiin.

Porttien ja rajojen sulkeminen oli meillä kovin näennäistä touhua. Syksyllä 2015 sisäministeri Orpo levitteli käsiään ja vakuutti, että Suomella tuskin on vetotekijöitä. Rajojen sulkemisen ja siitä puhumisenkin hän torjui jyrkästi.

Hallitus ei tehnyt yhtään oikeasti merkittävää tulijatulvaan puuttuvaa lakia vuonna 2015 eikä sen jälkeenkään. Kohutun mutta sittenkin varsin kevyen turvapaikkapoliittisen ohjelman toimeenpano jäi kesken jo kesällä 2016. Sen sijaan Suomi lennätti tänne 2 000 EU-turvapaikanhakijaa Italiasta ja Kreikasta.

Mitä lakeihin tulee, niin Suomi on tämän hallituksen linjauksilla edelleen aivan yhtä haavoittuva ja vetovoimainen maa kuin kesällä 2015. Ainoaksi selkeästi vaikuttavaksi liikkeeksi liki kolmen vuoden aikana on jäänyt se, että Maahanmuuttovirasto reivasi (vuosia myöhässä) turvapaikkalinjauksia lähemmäs sitä, mitä hallinto-oikeuden tulkitsema laki määrittelee. Mutta pelkästään se ei anna minkäänlaista suojaa uusilta ryntäyksiltä, etenkin kun myönteisten turvapaikkapäätösten osuus on tänä vuonna kohonnut taas yli puoleen.

"Tutkimus" on nostanut somessa melkoisen myrskyn, kuten oli tarkoituskin. Veronikat ja muut vaativat selvitystä Migrin toiminnasta (eivät hallinto-oikeuksista, jotka ovat linjaukset vahvistaneet), vaikka eivät oikein osaa kauhistelultaan perustella miksi.

Aihe nostettiin esiin myös Ylen Jälkiviisaiden (https://areena.yle.fi/1-4393217) lopussa. Maryan Abdulkarin kauhisteli, että Suomesta tulee maa, joka "ei halua ottaa lainkaan turvapaikanhakijoita, eikä kantaa tiettyä vastuuta globaalissa maailmassa". Abdulkarimin mukaan "luvut ovat jäätävät, kun yli 70 prosenttia tulee kielteisiä päätöksiä suhteessa, mitä aikaisemmin on ollut".

Voi kai sen sitten noinkin ilmaista, kun kielteisiä päätöksiä on tehty tänä vuonna 39 prosenttia ja myönteisiä vastaavasti 61 prosenttia.

Matikalla on jännä pelata, sillä saa ymmärtämättömille esiteltyä "järkyttäviä lukuja" aiheesta kuin aiheesta.

Eikä edes valehtele, vaikka harhaan johtaakin, vastuullinen media.

Nokian suuruuden aikana Suomea tituleerattiin Pohjolan Japaniksi. Jos Suomesta olisi todella tulossa maa, joka ei ota lainkaan vastaan turvapaikanhakijoita, niin ansaitsisimme jälleen Pohjolan Japanin tittelin.

Quote from: Echidna on 23.03.2018, 21:18:05
Nokian suuruuden aikana Suomea tituleerattiin Pohjolan Japaniksi. Jos Suomesta olisi todella tulossa maa, joka ei ota lainkaan vastaan turvapaikanhakijoita, niin ansaitsisimme jälleen Pohjolan Japanin tittelin.

Jos matubisnekseen pärsätty raha käytettäisiin johonkin hyödylliseen... Nokia ei pystynyt edes haaveilemaan sellaisesta. Sen ei tarvinnut, silloin.

Susanna Ginman voivottelee Höblän pääkirjoituksessa, onko Suomi enää oikeusvaltio ollenkaan.

Hbl, ledare: Rättsstat eller inte? (https://www.hbl.fi/artikel/rattsstat-eller-inte/) 24.3.2018

Quote from: Susanna Ginman, HblUnder den senaste månaden har Finlands asylpolitik fått hård kritik från sakkunnigt håll. Kritiken måste tas på allvar. Det handlar om huruvida Finland är en rättsstat eller inte.

I mitten av februari kritiserade Förenta Nationernas flyktingorganisation UNHCR Finland för att flyktingar återsänds till otrygga förhållanden.

Den här veckan har FN:s barnorganisation Unicef kritiserat alla nordiska länder för hur flyktingbarn behandlas hos oss. De bemöts i första hand som asylsökande. De borde enligt FN:s barnkonvention bemötas som barn.

Unicef ja UNHCR eivät ole auktoriteetteja eurooppalaisessa lainsäädännössä, eivätkä ne etenkään ole mitään neutraaleja tahoja. Niiden väitteiden mukaan EU:n maahanmuuttodirektiivitkin ovat vastoin "kansainvälisiä sopimuksia". Unicefin Suomen osaston lobbari yritti hankkia puheilleen lisää uskottavuutta väittämällä, että YK:n lapsen oikeuksien sopimus (eli hänen tulkintansa siitä) ylittää Suomen lait, mikä on yhtään tarkemmin ajateltuna järjetön ajatus.

Quote from: Susanna Ginman, HblI torsdags offentliggjordes den pilotutredning som Åbo Akademi, Åbo Universitet och Diskrimineringsombudsmannens byrå tillsammans står för. Den visar att Migrationsverkets linje och praxis har skärpts. Det handlar inte om de asylsökande och deras profil, det handlar om nya tolkningar. De beror inte på att lagar eller internationella avtal skulle ha ändrats utan uppenbarligen på politisk och ekonomisk styrning, men den har inte skett öppet, via lagstiftningen.

Tutkimuksessa tosiaan harhautettiin luulemaan, että Migri olisi jotenkin viekkaudella ja vääryydellä mennyt muuttamaan oleskelulupakriteerejä vastoin lakia ja eduskunnan ilmaisemaa tahtoa. Kyse oli päinvastoin siitä, että Migri oli vuosien varrella ryhtynyt myöntämään oleskelulupia selvästi löysemmillä perusteilla (http://hommaforum.org/index.php/topic,119138.msg2542128.html#msg2542128) kuin laki tai kansainväliset sopimukset määrittelevät (mm. muita EU-maita selvästi korkeammat hyväksymisprosentit). Sinne päin lipsuminen on sinänsä laillista, mutta ei vastaa lainsäätäjän tahtoa saati yhteistä hyvää.

Vastaavasti on paitsi laillista niin aivan toisella tavalla perusteltua palata lain käytännön tulkinnassa tavoittelemaan sitä rajaa, jonka laki ja kansainväliset sopimukset määrittelevät. Maahanmuuttovirastohan ei viime kädessä itse määrittele lain tulkintaa, vaan sen tekevät hallinto-oikeudet, jotka ovat viimeisen kahden vuoden aikana paaluttaneet uudestaan sen, mitkä Suomen oleskelulupakriteerit ovat. Jos linjaukset eivät miellytä, niin sitten pitää muuttaa lakia, ei vaatia Migriltä epämääräistä löysäilyä.

Quote from: Susanna Ginman, HblDet är hård kritik som riktas mot Finlands hantering av flyktingar. Det är viktigt att regeringen och myndigheterna tar till sig kritiken i stället för att slå ifrån sig.

Alla som har följt med flyktingpolitiken, inte bara i Finland utan i Norden och Europa, har insett att en märkbar skärpning har gjorts. Därför framstår kritiken kanske inte som någon nyhet.

Men alla tre ovanstående exempel handlar om utvärderingar och att det nu finns fakta svart på vitt, inte enbart en fingertoppskänsla. Det är beklämmande om det finländska samhället på två-tre år har blivit så avtrubbat att man bara rycker på axlarna inför dylika förändringar.

Kaikissa kolmessa kritiikissä on kyse nimenomaan sormituntumasta tai ehkä paremminkin raivoisasta käsien heiluttamisesta. Annetaan ymmärtää, että Suomi (ja silloin välttämättä kaikki muutkin maat) rikkoisivat lakeja ja kansainvälisiä sopimuksia, koska UNHCR:n tai Unicefin tai Åbo Akademin edustaja niin sanoo. Ei se niin mene.

Pitää olla konkreettista näyttöä rikkomuksista. Ei pelkkiä mielipiteitä, vaan jotain sellaista, joka kelpaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Mitään sellaiseen viittaavaakaan ei ole esitetty, ja siksi EIT:n suunnaltakaan ei ole kuulunut vuosiin mitään.

Quote from: Susanna Ginman, HblDen skärpta flyktingpolitiken får konsekvenser av olika slag och dimensioner.

För det första den individuella. För enskilda asylsökande och andra flyktingar innebär skärpningen att deras grundläggande och mänskliga rättigheter kränks. I slutändan gäller det rätten att leva.

Tiukka pakolaispolitiikka tarkoittaa, että yksittäisten turvapaikanhakijoiden ja muiden pakolaisten perustuslaillisia ja inhimillisiä oikeuksia loukataan.

Mainiota logiikkaa, sillä sehän tarkoittaa, että vain yhä löysempi pakolaispolitiikka mahdollistaa sen, että oikeuksia ei loukata. Olennaista varmaan olisi silloin määritellä, mitä on "tiukka pakolaispolitiikka".

Suomi ylittää edelleen esimerkiksi kansainvälisten sopimusten asettaman riman korkeammalta kuin suunnilleen mikään muu maa maailmassa. Jos Suomen pakolaispolitiikka on "tiukkaa" (mitä se ei millään opilla oikeasti ole) ja "loukkaa oikeuksia", niin silloin sama pätee kaikkiin maailman maihin. Jos kaikilla mailla on "tiukka pakolaispolitiikka", määritelmä ei tarkoita enää yhtään mitään.

Quote from: Susanna Ginman, HblFör det andra handlar det om huruvida vi verkligen har avsett att följa de internationella avtal och konventioner vi har anslutit oss till och ratificerat. I så fall är det ett verkligt svaghetstecken att inte stå upp för dem när de verkligen behövs och ska omsättas i praktiken.

Jos jonkun mielestä Suomi rikkoo kansainvälisiä sopimuksia, niin siitä sitten valitusta Euroopan ihmisoikeusistuimeen. On vain niin, että jos Suomi rikkoo sopimuksia, niin silloin jokainen EU-maa rikkoo niitä ja useimmat paljon pahemmin.

Quote from: Susanna Ginman, HblFör det tredje handlar det om huruvida Finland är en rättsstat eller inte. I en rättsstat följer man lagar och avtal. Folk ska kunna lita på det och inte behöva vara rädda för godtycke. Det gäller framför allt grundläggande rättigheter. Och det gäller också finländare.

Tässä keskustelussa onkin kummallista, että Maahanmuuttovirastoa syytetään jotenkin epämääräisesti lain rikkomisesta tai venyttämisestä, kun kyseessä on lain tulkinnan palauttaminen vastaamaan paremmin eduskunnan ilmaisemaa tahtoa. Jos oleskelulupakriteerit ovat jonkun mielestä ristiriidassa lain kanssa, siitä pitää syyttää hallinto-oikeuksia, ei Maahanmuuttovirastoa. Jos taas oleskelulupakriteerit on jonkun mielestä määritelty laissa väärin, pitää muuttaa lakia, ei lain tulkintaa.

Quote from: Susanna Ginman, HblVisst ska lagar och också internationella avtal kunna ändras. Men det ska ske via en politisk process, via lagstiftning. Det är politikens sätt att styra – att stifta lagar. Det sker öppet och då är också en offentlig diskussion möjlig och önskvärd. En del lagar som gäller de asylsökandes rättigheter, till exempel juridisk hjälp, har skärpts.

Säälittävää tekopyhyyttä. Missä Ginman oli kritiikkeineen silloin jo kymmenen vuotta sitten, kun Maahanmuuttovirasto myönsi turvapaikanhakijoille oleskelulupia EU:n kovimmilla prosenteilla? Ne poikkeukselliset päätökset eivät perustuneet lakitekstiin tai poliitikkojen ohjaukseen (ainakaan julkisesti), eikä niitä ollut päätetty avoimessa poliittisessa prosessissa, jossa päätökset olisi altistettu julkiselle keskustelulle. Vielä kaksi vuotta sitten myönteisiä päätöksiä jaettiin Suomessa kuin karamelleja.

Quote from: Susanna Ginman, HblDen situation vi har nu är att asyl- och flyktingpolitiken har skärpts då det gäller kärnfrågan – om en person beviljas asyl – men det har inte till alla delar skett öppet, via lagstiftningen, utan genom förändringar i myndigheternas tolkningar. Det har varit en tyst process och både Migrationsverket och regeringen har gömt sig bakom andra nordiska länders praxis.

Flyktingkonventionen godkändes efter andra världskriget. Då kunde länderna i Europa och resten av världen inte längre blunda för det öde – folkmord, massmord, utrotning – som judar och en del andra grupper gick till mötes under nazismen. Före och under, dessvärre till och med efter, andra världskriget var judiska flyktingar inte välsedda och många stater gjorde allt för att inte behöva ta emot dem. Också det pågick mer eller mindre i tystnad.

Är vårt minne verkligen så kort?

Susanna Ginman Chef för opinionsavdelningen

Kuten sanottu, jos laki ei miellytä, siihen voi yrittää vaikuttaa.

Ihme kitinää avoimuudesta, kun Maahanmuuttoviraston aiemmat, laeista ja sopimuksista kauas poikenneet linjaukset nimenomaan eivät perustuneet minkäänlaiseen avoimuuteen. Emme vieläkään tiedä, miten Maahanmuuttoviraston sisäiset oleskelulupakriteerit lipsahtivat vuosikausiksi Euroopan löysimmiksi, sillä Suomen eduskunnan säätämät lait eivät sellaista edellyttäneet. Ehkä Åbo Akademi voisi tutkia asiaa.

Ulina jatkuu edelleen eikä tule varmaan hetkeen laantumaan.

https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3873152-vasemmistonuorten-hanna-marilla-zidan-migrin-toimintaa-ja-turvapaikkalainsaadannon-kiristyksia-selvitettava (24.3.2018)

QuoteVasemmistonuorten Hanna-Marilla Zidan: Migrin toimintaa ja turvapaikkalainsäädännön kiristyksiä selvitettävä

Vasemmistonuoret vaatii hallitusta teettämään riippumattoman selvityksen Maahanmuuttoviraston toiminnasta ja turvapaikkalainsäädännön kiristyksistä.

– Meidän täytyy saada selvyys, rikkooko Suomi ihmisoikeusvelvoitteitaan, listaa vasemmistonuorten puheenjohtaja Hanna-Marilla Zidan.

– Hallitus on rajoittanut turvapaikanhakijoiden oikeutta oikeusapuun, valitusaikoja lyhennetty, turvapaikkaperusteita kiristetty, mahdollisuus humanitaariseen suojeluun poistettu ja perheenyhdistämistä vaikeutettu entisestään, listaa Zidan.

Zidan muistuttaa sisäministeri Kai Mykkästä (kok.), että Suomi on sitoutunut ihmisoikeussopimuksiin, kuten EU:n perusoikeuskirjaan.

– Niissä edellytetään, että turvapaikanhakijalle taataan tehokkaat oikeussuojakeinot ja oikeudenmukainen menettely turvapaikanhaussa.

Hallituksen kiristysten seurauksena pelkästään viime vuoden aikana eri oikeusasteet palauttivat Migrille tuhansia turvapaikkapäätöksiä uudelleen käsiteltäviksi.

– On olemassa riski, että Suomi lähettää kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita hengenvaaraan huolimattomasti tehtyjen päätösten vuoksi, muistuttaa Zidan.

Mykkäselle osoitettu vetoomus on julkaistu verkossa.

Quote
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3873152-vasemmistonuorten-hanna-marilla-zidan-migrin-toimintaa-ja-turvapaikkalainsaadannon-kiristyksia-selvitettava

KU 2018-03-24: Vasemmistonuorten Hanna-Marilla Zidan: Migrin toimintaa ja turvapaikkalainsäädännön kiristyksiä selvitettävä
...
On olemassa riski, että Suomi lähettää kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita hengenvaaraan huolimattomasti tehtyjen päätösten vuoksi, varoittaa vasemmistonuorten Hanna-Marilla Zidan.

Tässä ei ole mitään ongelmaa. Vasemmistonuoret voivat vaikka heti ryhtyä keräämään keskuudestaan rahaa ja rahoittaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden loppuelämän vaikkapa joissain lomakohteissa Välimeren etelärannalla.

Rahaa voisi saada esimerkiksi tekemällä kahta työtä, myymällä mahdollisesti saamansa perinnön, siirtymällä yhteismajoitukseen ja vähentämällä oman kulutuksensa minimiin.

Jos Suomessa olisi esimerkiksi kaksisataatuhatta Hanna-Marilla Zidanin lailla ajattelevaa nuorta ja he kukin joka kuukausi lahjoittaisivat tähän hyvään tarkoitukseen 400 euroa, niin siitä kertyisi kuukaudessa 80 miljoonaa euroa. Jos täysihoito esimerkiksi Tunisian lomakohteissa maksaa tuhat euroa kuussa, summalla voitaisiin majoittaa 80000 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta.

Quote from: Alaric on 24.03.2018, 13:23:13
Ulina jatkuu edelleen eikä tule varmaan hetkeen laantumaan.

https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3873152-vasemmistonuorten-hanna-marilla-zidan-migrin-toimintaa-ja-turvapaikkalainsaadannon-kiristyksia-selvitettava (24.3.2018)

QuoteVasemmistonuorten Hanna-Marilla Zidan: Migrin toimintaa ja turvapaikkalainsäädännön kiristyksiä selvitettävä

Zidan muistuttaa sisäministeri Kai Mykkästä (kok.), että Suomi on sitoutunut ihmisoikeussopimuksiin, kuten EU:n perusoikeuskirjaan.

– Niissä edellytetään, että turvapaikanhakijalle taataan tehokkaat oikeussuojakeinot ja oikeudenmukainen menettely turvapaikanhaussa.

Mites noi ihmisoikeussopparit sanoo? Pitääkö hakijalle taata ilmainen elämä loppuiäksi? Maksaa n+100€/kk? Antaa kansalaisuus? Maksaa lomamatkat kotimaahan josta on vainoa paossa?

Käsitin niin että jokaiselle turvapaikanhakijalle pitää taata humaani kohtelu, suoja, ruoka ja välttämättömät terveyspalvelut. Thai-kokit, peppu-polvet-pylly, diskoraha ja muu ei taida olla sopparin piirissä. Suljetut VOK:it apeilla verhoilla, vanhoilla pleikkareilla ja paskalla riisillä on tiemmä soppareitten mukaan a-okay jos geelillä on siellä a)lämmintä b)turvallista c)pötsi täynnä.

Olen henk. koht. sitä mieltä että jokainen migrin päätös pitäisi syynätä läpi ja uudet hakemukset käydä oikein pyyhkäisymikroskooppisen tarkkaan läpi ennenkuin turvapaikkaa annetaan. Tietty odotusaikana ollaan suljetussa vokissa tai häivytään huitsin tuuttiin maasta pois. Also... kriminaalit jotka tekee 3x lievää rikosta tai yhden törkyisen rikoksen suoraan niskapersotteella maasta pois kulkematta Kela-ruudun kautta.

Uusi normaali on nyt sekin, että KHO:n presidentti tulee parkumaan mediaan lainsäädännöstä. Ei kelpaa omalla tontilla pysyminen oikeuden edustajalle, vaan nyt pitäisi saada säätää ja oikoa lakejakin. Juttu pitkä kuin mikä ja loppupuolen professori Tuomas Ojanen säestää asiassa.

Lainaus jutusta:"Oikeusvaltiossa tuomioistuimet tulkitsevat voimassa olevaa lainsäädäntöä, eikä niiden varsinaisiin tehtäviin kuulu arvostella demokraattisesti valitun eduskunnan säätämiä lakeja." Tämä ei rapparijuristille käy ja Hesari jatkaakin propagandasarjaansa mielellään tällaisella jutulla.

Quote from: Helsingin SanomatKorkeimman hallinto-oikeuden presidentti arvostelee ulkomaalais­lain muutoksia HS:n haastattelussa – "Lain­säätäjän valinnoilla on hyvin suuri vaikutus siihen, mitä ihmisille tapahtuu" (4.4.2018)

KHO:n presidentti ottaa HS-haastattelussa ensi kerran julkisuudessa kantaa ulkomaalaislain muutoksiin. KHO on tehnyt valvontailmoituksen 12 oikeusavustajasta ulkomaalaisasioissa, koska heidän toimintansa on ollut epäasiallista.

Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) presidentti Pekka Vihervuori arvostelee eduskunnan kesällä 2016 säätämiä muutoksia ulkomaalaislakiin.

"Voi sanoa, että lainmuutokset eivät ole ainakaan parantaneet turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa."

Presidentti Vihervuori asettelee sanansa varovaisesti, sillä hän ottaa ensi kerran julkisuudessa kantaa ulkomaalaislain muutoksiin. Tosin KHO arvioi jo tammikuussa 2016 oikeusministeriölle antamassaan lausunnossa, että muutokset ulkomaalaislakiin horjuttavat turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa.

Lainmuutoksissa rajoitettiin KHO:n mahdollisuutta ottaa käsiteltäväkseen hallinto-oikeuden jo ratkaisema turvapaikka-asia, muutettiin turvapaikanhakijoiden oikeusavustajien palkkiot kiinteiksi ja lyhennettiin valitusaikaa hallinto-oikeuteen 30 päivästä 21 päivään. Määräaika tehdä valituslupahakemus KHO:een lyhennettiin 14 päivään.

Muutokset johtuvat siitä, että valtioneuvosto ja eduskunta päättivät tehdä Suomesta vähemmän houkuttelevan turvapaikanhakijoille.

Oikeusvaltiossa oikeusturvan takaavat viimeistään tuomio­istuimet. Ulkomaalaislain muutoksilla hallinto-oikeuksien ja KHO:n mahdollisuuksia varmistaa turvapaikanhakijoiden ­oikeusturvan toteutuminen on kuitenkin tehty vaikeammaksi.

"On ongelmallista, jos poliittiset päättäjät piiloutuvat lakia soveltavien tuomioistuimien selän taakse. Lainsäätäjän valinnoilla on hyvin suuri vaikutus siihen, mitä ihmisille tapahtuu."

Presidentti Vihervuori korostaa, että yksittäisissä tapauksissa tuomioistuin voi asettaa Suomea oikeudellisesti sitovat kansainväliset sopimukset kansallisen lainsäädännön edelle. Keskeisiä sopimuksia ovat YK:n pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus, Euroopan ihmisoikeussopimus ja Euroopan unionin yhteinen turvapaikkalainsäädäntö.

"Tuomioistuimet soveltavat eduskunnan säätämiä lakeja, mutta meidän täytyy toki ottaa huomioon myös Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet."

Turvapaikkahakemus käsitellään aina ensiksi Maahanmuuttovirastossa. Päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Sen jälkeen turvapaikanhakija tai Maahanmuuttovirasto voi vielä hakea valituslupaa KHO:sta. Jos KHO ei myönnä valituslupaa, se ei myöskään ota asiaan kantaa.

Vain pieni osa turvapaikkapäätöksistä käsitellään KHO:ssa. Presidentti Vihervuori ei voi ottaa kantaa Maahanmuuttoviraston päätöksiin yksittäisissä tapauksissa. KHO:n vuosikirjapäätökset eli ennakkoratkaisut kuitenkin ohjaavat viranomaisten ja hallinto-oikeuksien päätöksiä.

Nykyisen ulkomaalaislain mukaan KHO voi ottaa turvapaikkahakemuksen käsiteltäväkseen, jos erittäin painava syy sitä edellyttää. Ennen lainmuutosta KHO saattoi myöntää valitusluvan painavan syyn perusteella.

Presidentti Vihervuoren mukaan erittäin painava syy tarkoittaa yleensä mahdollista perus- ja ihmisoikeuksien loukkausta tai hallinto-oikeuden tuomiovirhettä. Lähes jokaisessa valituslupahakemuksessa viitataan perus- ja ihmisoikeussäännöksiin. Silti jokainen tapaus arvioidaan aina yksilöllisesti.

"Ei voi olla niin, että valituslupa olisi myönnettävä, jos joku vain vanhasta tottumuksesta vetoaa perus- ja ihmisoikeussäännöksiin. Paljon riippuu siitä, miten mahdollinen perus- ja ihmisoikeusloukkaus on valituslupahakemuksessa perusteltu ja kuinka suuri on oikeudenloukkauksen riski."

Yhden merkittävän ongelman muodostavat välinpitämättömät oikeusavustajat. Turvapaikanhakijat eivät yleensä osaa suomea eivätkä tunne suomalaista lainsäädäntöä tai oikeusjärjestelmää. He ovat sen armoilla, miten oikeusavustaja tekee työnsä.

KHO:ssa on pantu merkille, että tiettyjen oikeusavustajien toiminnassa on ollut ongelmia esimerkiksi palkkioiden laskutuksessa, määräaikojen noudattamisessa ja valituslupahakemusten laadussa. KHO on tehnyt ulkomaalaisasioissa 12 avustajasta valvontailmoituksen Suomen asianajajaliiton yhteydessä toimivaan valvontalautakuntaan.

Valvontailmoitusten määrä on näissä asioissa poikkeuksellisen suuri, Vihervuori sanoo. Kiinteiden palkkioiden takia perusteellisesti työnsä tekevät saattavat joutua tekemään ilmaista työtä. Huolimattomat ja välinpitämättömät avustajat taas voivat saada täyden palkkion tekemättä juuri mitään.

"Valitettavasti olemme havainneet valituslupahakemuksia, joissa on leikkaa ja liimaa -tekniikalla toistettu samat asiat kuin hallinto-oikeudessa tai toistettu aikaisemmin toisessa asiassa esitetyt perusteet. Suurin osa oikeusavustajista tekee kuitenkin asianmukaista työtä. Ongelmat rajoittuvat pieneen joukkoon."

Elokuussa oikeusministeriö ilmoitti teettävänsä selvityksen turvapaikanhakijoiden oikeusavusta sen jälkeen, kun HS kertoi oikeusavustajien toiminnassa havaituista ongelmista.

Turvapaikanhakijoiden ahdinkoa pahentaa sekin, että lainmuutoksen takia valituslupahakemuksia on tehtävä kiireessä. Kaikki eivät välttämättä ymmärrä riittävän ajoissa, miten pitäisi toimia.

[...]

Kesken haastattelun presidentti Vihervuori saa luettavakseen sähköpostin, joka koskee kiisteltyjä palautuksia Afganistaniin.

"Äskettäin olemme tehneet yhden ihmisen tapauksessa täytäntöönpanokiellon Afganistanin pääkaupunkiin Kabuliin palauttamisesta", Vihervuori sanoo. Ulkomaalaisasiat ovat salassa pidettäviä, eikä hän voi kertoa päätöksen yksityiskohtia.

Täytäntöönpanokielto tarkoittaa, että turvapaikanhakijan palautus on keskeytettävä. Täytäntöönpanokiellosta huolimatta on mahdollista, että KHO myöhemmin katsoo palauttamisen olevan lainmukaista. Tai sitten se estää palauttamisen lopullisesti.

Suomessa on keskusteltu paljon siitä, millaisiin olosuhteisiin turvapaikanhakijoita palautetaan. Perustuslain mukaan ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

"Jos voimme järkevästi arvioida, että palautuskieltoa tai kidutuksen kieltoa loukattaisiin, tarkoittaa se tosiasiassa valitusluvan myöntämistä. Meille tulevat jutut ovat kuitenkin hyvin moninaisia."

Viime torstaina KHO päätti, että irakilaista turvapaikanhakijaa ei saa palauttaa tämän kotialueelle Tuz Khurmatuun.

Turvallisuus alueella on KHO:n mukaan heikentynyt selvästi verrattuna siihen ajankohtaan, jolloin Maahanmuuttovirasto ja sittemmin hallinto-oikeus ovat ratkaisseet asian.

Ratkaisussaan KHO toteaa, että Tuz Khurmatun alueella mielivaltainen väkivalta on viime kuukausina noussut sellaiselle tasolle, että se aiheuttaa alueella oleskelevalle vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa. Lähes samoilla perusteilla KHO kielsi palautukset Jemeniin vuonna 2016.

"Maahanmuuttoviraston näkemys jonkin valtion turvallisuudesta ei sido meitä. Seuraamme tarkasti myös sitä, millaisia ratkaisuja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, Euroopan unionin tuomioistuin ja muiden valtioiden kansalliset tuomioistuimet ja viranomaiset tekevät."

Palautuskiellon arvioiminen on vaikeaa. On myös sellaisia tapauksia, joissa turvapaikanhakija vetoaa vasta KHO:ssa islamista luopumiseen tai seksuaaliseen suuntautumiseensa.

"Uskaltaisin väittää, että meillä palautuskieltoa noudatetaan poikkeuksetta. Jos oikeusavustaja pystyy vakuuttavasti haastamaan Maahanmuuttoviraston näkemyksen jonkin valtion turvallisuudesta asiakkaalleen, ilman muuta meidän täytyy miettiä asiaa uudestaan."

Presidentti Vihervuori torjuu ajatuksen, että KHO voisi olla vastuussa palautettujen seuraamisesta edes silloin, jos kotimaahansa palautettu turvapaikanhakija syystä tai toisesta vaikkapa surmattaisiin.

"Se ei ole missään tapauksessa tuomioistuimen tehtävä, koska me vain sovellamme lakia toimivaltamme puitteissa emmekä ole täytäntöönpanoviranomainen. Ei meidän tehtävämme ole vartioida sitäkään, noudatetaanko joitakin ympäristöluvan ehtoja tai lastensuojelumääräyksiä."

Oikeusvaltiossa tuomioistuimet tulkitsevat voimassa olevaa lainsäädäntöä, eikä niiden varsinaisiin tehtäviin kuulu arvostella demokraattisesti valitun eduskunnan säätämiä lakeja.

Perustuslain mukaan ylimmät tuomioistuimet eli korkein hallinto-oikeus ja korkein oikeus voivat silti tehdä valtioneuvostolle esityksiä lainsäädäntötoimeen ryhtymisestä.

[...]

Professori Tuomas Ojanen: Oikeusturvaa pitäisi parantaa

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen on ollut viime vuosina eduskunnan perustuslakivaliokunnan kuultavana kaikissa ulkomaalaislain muutoksissa. Hän on korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Pekka Vihervuoren kanssa samaa mieltä siitä, että turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa on heikennetty tarpeettoman paljon.

[...]

---

koko juttu: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005628037.html

(e: lihavointia korjattu)

Ei sanaakaan työttömien oikeusturvasta.

Laskisipa ensin päätöksistä tehtyjen valitusten prosentti-osuuden, ja tulisi sitten kertomaan vaikeudesta valittaa.

Seuratkaa ihmeessä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen, Euroopan unionin tuomioistuimen ja muiden valtioiden kansallisten tuomioistuinten sekä viranomaisten tekemisiä, mutta älkää ottako kantaa, ennekuin olette perehtyneet kaikkeen siihen materiaaliin, mikä heillä on ollut käytettävissä päätöstä tehtäessä.

Mitäpä muuta kuin mädätystä voi odottaa punikkimädättäjä Halosen nimittämältä tyypiltä.

QuoteTasavallan presidentti Tarja Halonen nimitti tänään korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) seuraavaksi presidentiksi 61-vuotiaan hallintoneuvos Pekka Vihervuoren. Hän siirtyy tehtävään maaliskuun alussa.

Quote– Presidentin virkaan liittyvien kommenttien tai linjausten esittämiseen ei tässä välivaiheessa ole mahdollisuutta, Vihervuori tyytyy sanomaan.

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/pekka-vihervuori-korkeimman-hallinto-oikeuden-presidentiksi/2304340#gs.92EiFCc

Miksi tätä tyyppiä kiinnostaa nimenomaan turvapaikanhakijoiden oikeusturva? Miksi juuri tämä ryhmä on hänen sydäntään lähellä taas.

Miksi häntä ei kiinnosta suomalaisten oikeusturva, niiden jotka joutuvat näiden turvapaikanhakijoiden rikosten ja rötösten ja raiskausten ja jopa tappojen uhreiksi. Miksi tyyppiä ei kiinnosta mitä tapahtuu suomalaisten oikeusturvalle kun 7000 turvapaikkaa, ilmeisen perusteetta, hakenutta edelleen hakee turvapaikkaa/oleskelulupaa toista, kolmatta, neljättä kertaa.
Kuka takaa että suomalaisten ja muiden laillisesti ja luvallisesti maassamme asuvien oikeusturva toteutuu, emmekä joudu jonoon odottamaan että näiden herrojen hakemus on käsitelty ensin ja vauhdikkaasti (ja sitten taas uutta hakemusta jonoon).

Alkoipa mietityttämään että näille 7000:lle uusintakierroksella olevalle on kyllä asunnot ja elämä järjestetty, toisin kuin suomalaisille asunnottomille, joita on tilastojen mukaan 6000. Miksi tämä tuntuu epäoikeudenmukaiselta.

(HS sai mitä haki)

Kiitti @Pullervo, taas lisääntyi syöpäsolut jossain päin kehoa...  :P

Quote from: KHO-Viherklovni"Voi sanoa, että lainmuutokset eivät ole ainakaan parantaneet turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa."

Entäs suomalaisten veronmaksajien oikeusturvaa olla joutumatta koko kolmannen maailman sosiaaliturvaturistien iki-elättäjäksi? Ollaanko oikeudessa pätkääkään huolissaan siitä?

Quote from: KHO-Viherklovni
Oikeusvaltiossa oikeusturvan takaavat viimeistään tuomio­istuimet. Ulkomaalaislain muutoksilla hallinto-oikeuksien ja KHO:n mahdollisuuksia varmistaa turvapaikanhakijoiden ­oikeusturvan toteutuminen on kuitenkin tehty vaikeammaksi.

Mitä on ironia? Se on sitä kun suomalaisen "oikeuslaitoksen" poliittisesti nimitetty STASI-edustaja puhuu "oikeusturvasta" ja "oikeusvaltiosta".

Suomi on jo vuosia ollut EU:n ihmisoikeustuomioistuimen langettavien tuomioiden kohteena mm. sananvapausasioissa. Onko Vihervuori ollut missään vaiheessa pätkääkään huolissaan niistä tuomioista?  :roll:

Quote from: KHO-ViherklovniLainmuutoksissa rajoitettiin KHO:n mahdollisuutta ottaa käsiteltäväkseen hallinto-oikeuden jo ratkaisema turvapaikka-asia, muutettiin turvapaikanhakijoiden oikeusavustajien palkkiot kiinteiksi ja lyhennettiin valitusaikaa hallinto-oikeuteen 30 päivästä 21 päivään. Määräaika tehdä valituslupahakemus KHO:een lyhennettiin 14 päivään.

Ja miten valitusajan muutos muka horjuttaa turistien oikeusturvaa? NIILLÄ iGEELEILLÄ EI OLE MITÄÄN MUUTA KUIN AIKAA VÄSÄTÄ NIITÄ LOPUTTOMIA VALITUKSIA, silloin kun eivät ole ostamassa tai kauppaamassa huumeita ja/tai vikittelemässä pikkutyttöjä ostarilla.

Quote from: KHO-Viherklovni"Lainsäätäjän valinnoilla on hyvin suuri vaikutus siihen, mitä ihmisille tapahtuu."

No ÄLÄ SAATANA! Montako vuotta oikista piti käydä, että tämä suorastaan maaginen oivallus putkahti takaraivoon?

Quote from: KHO-ViherklovniPresidentti Vihervuori korostaa, että yksittäisissä tapauksissa tuomioistuin voi asettaa Suomea oikeudellisesti sitovat kansainväliset sopimukset kansallisen lainsäädännön edelle. Keskeisiä sopimuksia ovat YK:n pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus, Euroopan ihmisoikeussopimus ja Euroopan unionin yhteinen turvapaikkalainsäädäntö.

Jaa että yksittäisissä tapauksissa? Eikös sellainen riko räikeästi niiden muiden oikeusturvaa (yhtenäinen kohtelu lain edessä, jne), jotka eivät pääse tällaisen yksittäistapaus-erikoiskohtelun piiriin? Vihervuori voisikin nyt sitten rohkeasti kakaista, että MITÄ kansainvälisiä sopimuksia Suomi nyt mukamas rikkoo, eikä ainoastaan RHC-kanamaisesti toistella tuota "kansainväliset sopimukset-ihmisoikeudet"-mantraa. Alkuperäinen YK:n pakolaissopimus on täysin ajastaan jäänyt sopimus, jonka piiriin ei yksikään iGeeli pääse monestakaan syystä. iGeelit eivät myöskään täytä pakolaisuuden määritelmää mitenkään.

Entäs sitten EU direktiivit? Katsotaanpa. Sieltä nimittäin löytyy hyvää shittiä:

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ALL/?uri=CELEX%3A32011L0095

Quote from: direktiivi
4 artikla

Tosiseikkojen ja olosuhteiden arviointi

1.   Jäsenvaltiot voivat katsoa, että hakija on velvollinen esittämään mahdollisimman pian kaikki kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen perusteiksi tarvittavat seikat. Jäsenvaltio on velvollinen yhteistyössä hakijan kanssa arvioimaan kaikki hakemukseen liittyvät olennaiset seikat.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut seikat koostuvat hakijan lausumista sekä hakijan saatavissa olevista asiakirjoista, jotka koskevat hänen ikäänsä, taustaansa, myös asiaankuuluvien omaisten taustaa, henkilöllisyyttään, kansalaisuuttaan tai kansalaisuuksiaan, aikaisempaa tai aikaisempia asuinmaitaan ja -paikkojaan, aikaisempia turvapaikkahakemuksia, matkareittiään, matkustusasiakirjojaan sekä kansainvälisen suojelun hakemisen syitä.

..........

5.   Vaikka jäsenvaltiot soveltavat periaatetta, jonka mukaan hakijan velvollisuutena on esittää kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen perusteluiksi tarvittavat seikat, ja vaikka joidenkin hakijan lausumien seikkojen tueksi ei olisi esitetty asiakirjoja tai muita todisteita, näitä seikkoja ei tarvitse todentaa, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)hakija on todella yrittänyt esittää näyttöä hakemuksensa tueksi;

b)kaikki hakijan saatavissa olevat olennaiset seikat on esitetty ja muiden asiaan vaikuttavien seikkojen puuttumisesta on annettu tyydyttävä selitys;

c)hakijan lausumia pidetään johdonmukaisina ja uskottavina eivätkä ne ole ristiriidassa hänen tapaukseensa liittyvien saatavilla olevien tapauskohtaisten ja yleisten tietojen kanssa;

d)hakija on tehnyt kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa heti kun mahdollista, jollei hakija voi esittää uskottavia syitä sille, miksei hän ole toiminut näin; ja

e)hakija on todettu yleisesti uskottavaksi.

->100% iGeeleistä on tullut kymmenen turvallisen maan läpi jättämättä suojelua koskevaa hakemusta + suurin osa on kusettanut taustansa, nimensä, kansallisuutensa ja ikänsä (=hakijaa ei todellakaan voida todeta "yleisesti uskottavaksi") ->iGeeleillä on todistustaakka kaikkeen satuiluunsa ->ja niiltähän ei löydy kuin iphone täynnä aasipornoa ja pää täynnä valheita -> tervemenoa takaisin paskastaniaan. Case closed. Ei se niin vaikeaa ole, vaikka luettiinkin vähän direktiivejä. Luulisi KHO:n presidentinkin osaavan sen verran lakijargonia. Mikään sopimus ei lisäksi anna oikeutta jäädä maahan notkumaan ja tehtailemaan tekaistuihin syihin perustuvia valituksia ikuisiksi ajoiksi. Mikään sopimus ei myöskään takaa vapaata liikkumisoikeutta, pleikkareita tai taskurahaa henkilöille, joiden henkilöllisyys, taustat, ikä ja kansallisuus ovat lievästikin sanottuna täysin pimennossa. Tehtailkoot sitten niitä valituksia telkien takaa, sen huonon riisilautasellisen ääreltä. Tai vielä mieluummin sieltä koti-paskastaniasta käsin sähköpostin välityksellä. (Ja jos lähettäjä on vielä hengissä lähettämään sähköpostia, niin hakemushan on silloin aiheeton...)

Ylipäätään on suorastaan tragikoomista, että KHO:n moku-ulina alkoi välittömästi (täysin näennäisten) kiristysten jälkeen: miksei KHO seurannut aiemmin muun Euroopan (Suomeen nähden lähes täysin päinvastaisia) hyväksymisprosentteja mm. somppujen ja afgojen kohdalla? Miksei silloin ulistu mitään "kansainvälisistä sopimuksista" ja "Euroopan unionin yhteisestä turvapaikkalainsäädännöstä?

Quote from: KHO-ViherklovniOikeusvaltiossa tuomioistuimet tulkitsevat voimassa olevaa lainsäädäntöä, eikä niiden varsinaisiin tehtäviin kuulu arvostella demokraattisesti valitun eduskunnan säätämiä lakeja.

Ja silti näimme juuri näin tapahtuvan, KHO:n presidentin toimesta. Jos/kun näin räikeä, näin fundamentaalisen periaatteen rikkominen ei johda viraltapanoon (kuten ei luonnollisesti johda), niin viimeistään virkansa säilyttämisen pitäisi kertoa STASI-Vihervuorelle sen, että nyt on aika lopettaa se tyhjänpäiväinen länkyttäminen OIKEUSVALTIOSTA. Jussi Halla-aholle eivät rakkikoirat suoneet oikeutta arvostella oikeuslaitoksen toimintaa. Ilmeisesti tämä oikeus on varattu ainoastaan oikeuslaitoksen omille jäsenille?  :roll:

e:typoja
e2:lukuisia lisäyksiä

Näinkin puolueeton tyyppi. :facepalm: Ihan turha enää luottaa mihinkään oikeuden päätöksiin että olisivat oikeita. AIna silloin tällöin näön vuoksi tulee oikeita päätöksiä. Käräjäoikeudet ovat tuomioruletteja, hovissa ehkä toimii paremmin. Sitten onkin hallinto-oikeudet joissa pelataan pokeria ja katsotaan kenen pokka pitää.

Hölmö KHO:n presidentti. Jos Suomi noudattaisi kansainvälisiä sopimuksia, turvapaikkapolitiikkamme voisi olla nykyistä huomattavasti kireämpääkin. Kummallista, jos oikeusoppineen tietämys kv-sopimuksista on noin heikko.  :facepalm:

Yhäkö se joillekin tulee yllätyksenä että Suomessa sekä oikeuslaitos että muu virkamieskunta on valjastettu yleiseurooppalaisen mokutusagendan taakse? Tässä kuviossa poliitikot ovat pelkkiä maskotteja ja kumileimasimia.

Suomalainen oikeuslaitos näyttäytyy nykyään lähinnä siltä, että sen päällimmäinen tehtävä on ottaa suomalaisilta oikeuksia pois ja kipata näitä oikeuksia ei-suomalaisille, jotka ovat saapuneet laittomasti maahamme.

Joku voisi sanoa tätä oikeudelliseksi kärrynpyöräksi ja sitähän se onkin. Samoja kärrynpyöriä ovat heittäneet eduskuntapuolueemme, jotka tuntuvat yks'tuumaan huutelevan monikulttuurista ilosanomaa suomalaisten kustannuksella. Harmillista tässä kaikessa on se, etteivät suomalaiset laajemmin tunnu ymmärtävän, että heitä koijataan. Heitä koijataan usealta suunnalta. Kolmen konstin timpermanni on muuttunut muotoon, kolmen konstin koijarit.

KHO:n presidentti on häpeäksi sanalle presidentti.

peda.net:

QuoteDemokratia
Vallan kolmijako ehkäisee vallan väärinkäyttöä

Vallan kolmijako-opilla tarkoitetaan yleisesti sitä, että vallan väärinkäytön estämiseksi lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on erotettava toisistaan. Näin valta ei voi keskittyä vain yhdelle henkilölle, ryhmälle tai puolueelle. Jokainen näistä hoitaa vain omaa tehtäväänsä puuttumatta toisen tekemisiin. Vallan kolmijako-oppi on perustava osa länsimaisten demokratioiden hallintomuotoa.

Lainsäädäntövaltaa Suomessa käyttää parlamentti eli eduskunta. Eduskunnassa kansalaisten valitsemat kansanedustajat säätävät lakeja, joita kaikkien on noudatettava. Periaatteessa lait ovat kansalaisten säätämiä, koska he ovat valinneet kansanedustajat hoitamaan tätä tehtävää.

Toimeenpanovalta tarkoittaa lakien mukaan hallitsemista eli käytännössä hallinnon järjestämistä ja päätösten toimeenpanoa. Toimeenpanovaltaa käyttää Suomessa hallitus, joka hallitsee maata eduskunnan säätämien lakien mukaisesti. Toimeenpanovaltaa käyttävät hallituksen ohella myös viranomaiset, jotka eivät hekään voi toimia säädettyjen lakien vastaisesti.

Tuomiovaltaa käyttää oikeuslaitos eli riippumattomat tuomioistuimet. Tuomioistuimien tehtävänä on seurata rikkooko joku lakia ja määrätä tuomio jos näin katsotaan tapahtuneeksi. Tuomioistuimet antavat tuomionsa sen mukaan, mitä laeissa on säädetty, eikä kukaan saa vaikuttaa niiden toimintaan.

Muistan vielä mikä haloo nousi, kun Jussi Halla-aho, lainsäätäjä, kansanedustaja, meni arvostelemaan oikeuden päätöstä.

Tuomarit arvostelevat jatkuvasti lakia. Esim. eduskunnan haaveisiin kiristää rikoslain rangaistusasteikkoa, tuomarit ovat puuttuneet kovasti kommenteillaan. Nyt sitten tämä.

Suomi ei ole demokratia. Valta on imaameillatuomareilla.

-i-

^ Tuomas Ojanenhan mainitsi Vastarintaliikkeen kieltämiskuohuissa/torniaisteluiden yhteydessä jotenkin jotta "Marssijärjestys menee niin, että ensin viranomaisten pitää antaa selkeä signaali, että tietyntyyppinen toiminta on lainvastaista."

Eli että viranomainen kävelisi lakia säätävän elimen yli.

Tämä taas liittynee siihen HS:n ja eräiden muiden varsin vaikutusvaltaisten tahojen jatkuvaan kampanjaan sen puolesta, ettei kenenkään Suomeen asti päätyneen tp-hakijan tarvitsisi täältä poistua, olipa hän aidosti suojelun tarpeessa eli ei.

Koko kansainvälinen tp-järjestelmä on täysin rikki sen vuoksi, että miljoonat kehitysmaiden ihmiset ovat keksineet systeemin ammottavan porsaanreiän. Henkilöt, joista suurin osa on todellisuudessa Eurooppaan paremman elintason perässä saapuvia tavallisia siirtolaisia, teeskentelevät olevansa kotimaassaan vainottuja ja siksi Euroopassa turvapaikkaan oikeutettuja. Pelkkä tulijoiden valtava määrä on täysin romuttanut viranomaisten kyvyn hallita tilannetta (vaikka P. Nergin kaltaiset virkamiehet väittävätkin olevansa tilanteen herroja).

Odottakaahan, kun seuraava massiivinen hyökyaalto pyyhkii yli Euroopan. Silloin on syytä toivoa, että etelämpänä Euroopassa sijaitsevilta valtioilta löytyisi tahtoa pysäyttää vyöry alkuunsa.

Suomi ei nimittäin pysty muuhun kuin järjestämään rajalle nopeasti pikkolopoikia.

Missä on nyt parempien ihmisten armada vinkumassa siitä, ettei vallan kolmijako-oppia saa murentaa sillä että huseerataan toisten tonteilla vrt. case-Halla-aho?

Vai toimiiko tämä ainoastaan toiseen suuntaan?

kyseisestä demla-parasiitista pitäisi tehdä kantelu oikeuskanslerille ja sen jälkeen EU:hun.  Ja persujen täytyisi pitää asiasta meteliä. Onneksi Leena Meri sai suunsa auki.

https://www.verkkouutiset.fi/psn-leena-meri-korkeimman-hallinto-oikeuden-ei-pida-tehda-politiikkaa/

Quote from: anatall on 04.04.2018, 15:02:54
Missä on nyt parempien ihmisten armada vinkumassa siitä, ettei vallan kolmijako-oppia saa murentaa sillä että huseerataan toisten tonteilla vrt. case-Halla-aho?

Vai toimiiko tämä ainoastaan toiseen suuntaan?

Kaikkien rakenteiden ja periaatteiden olemassaolon tarkoitus nykyintelligentsijan mielestä on rakentaa esteitä oikeamielisistä eriävien mielipiteiden vaikutusvallalle ja tukea hyvien ihmisten oikeamielisiä tavoitteita. Kun rakenteet ovatkin omia oikeamielisiä ajatuksia vastaan, niiden rikkominen voidaan kuitata olankohautuksella, tai rikkomista voidaan pitää jopa tavoiteltavana. Kyse ei ole ainoastaan kolmijako-opista; myös sellaiset asiat kuin demokratia, sananvapaus, ihmisoikeudet, oikeusturva, tasa-arvo, hengen, terveyden ja omaisuuden suoja ja yleisestikin ottaen lain noudattaminen tai lain noudattamisen kunnioittaminen ovat asioita joiden järkähtämättömyys riippuu täysin tapauskohtaisesti siitä mikä tulkinta eniten edesauttaa projektia, ihan riippumatta siitä kuinka järjenvastainen ja periaatteet romuttava se projekti on.

Logiikankin käyttö on nykyään fasistista VHM-ylivaltaa jos se aiheuttaa kuormitusta Oikealle Agendalle. Tuota sukupuolentutkimuksen tutkijaluolien kaikua ei ole sentään vielä kovin moni toimittaja iljennyt hypettää mediassa, mutta halu toki olisi kova.

Ketään ei yllättäne ettei Hesarin toimittaja kyennyt itse löytämään ongelmaa KHO:n presidentin ulostulon kolmijako-opillisista ongelmista, mutta osasi sen löytää välittömästi siitä, että Halla-aho kritisoi ko. henkilöä tästä. Kuten arvasin, kolmijako-opin rajojen yli vaeltelu on hyve, kun tarkoitus on "hyvä":

QuoteKHO:n presidentti arvosteli HS:n haastattelussa ulkomaalaislain muutoksia – perussuomalaiset syyttävät politikoinnista

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005629176.html (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005629176.html)

Quote from: foobar on 04.04.2018, 17:56:05
Ketään ei yllättäne ettei Hesarin toimittaja kyennyt itse löytämään ongelmaa KHO:n presidentin ulostulon kolmijako-opillisista ongelmista, mutta osasi sen löytää välittömästi siitä, että Halla-aho kritisoi ko. henkilöä tästä...

Jotkut poliitikot voisi tässä aallossa esittää kritiikkiä joitain huonoja ao. lakia koskevia KHOn tuomioita kohtaan. Nyt saa perustella kritiikin KHO-pressan ulostulolla.

Ja jos hesaritoimittaja ei ymmärrä, niin voi sille selittää hitaasti että KHO-pressa avasi laatikon virkansa ylittävillä puheilla joihin on poliitikon pakko vastata.

Eiköhän sielä Hesarissa laskettukin sen varaan, että erään ek-puolueen suunnalta tulee pyyhkeitä ja siitä saadaan sitten uusi jutun aihe.

Quote from: HesariPerustuslain mukaan ylimmät tuomioistuimet valvovat lainkäyttöä omalla toimialallaan ja voivat tehdä valtioneuvostolle esityksiä lainsäädäntötoimeen ryhtymisestä.

Ehkä niitä esityksiä valtioneuvostolle ei perinteisesti ole tehty median välityksellä propaganda- ja painostusmielessä.

Ja vaikka voisivat, eivät ole tehneet, vaan aukovat päätä mediassa.

Quote from: HesariAinakaan toistaiseksi KHO ei ole esittänyt valtioneuvostolle ulkomaalaislain muuttamista.

Quote from: HS 4.4.2018KORKEIMMAN hallinto-oikeuden (KHO) presidentti Pekka Vihervuori arvostelee eduskunnan kesällä 2016 säätämiä muutoksia ulkomaalaislakiin.

"Voi sanoa, että lainmuutokset eivät ole ainakaan parantaneet turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa."

Presidentti Vihervuori asettelee sanansa varovaisesti, sillä hän ottaa ensi kerran julkisuudessa kantaa ulkomaalaislain muutoksiin.

Tottahan tuo, että muutokset eivät ole ainakaan parantaneet oikeusturvaa. Mutta mitä järkeä on todeta "varovaisesti" tuollainen itsestäänselvyys Suomen suurimpaan päivälehteen, jos ulkomaalaislain muutoksia ei kuitenkaan halua suhteuttaa mihinkään? Yhtä itsestäänselvästi parempaa oikeusturvaa olisi myöntää kaikille turvapaikanhakijoille oleskelulupa.

Quote from: HS 4.4.2018Lainmuutoksissa rajoitettiin KHO:n mahdollisuutta ottaa käsiteltäväkseen hallinto-oikeuden jo ratkaisema turvapaikka-asia, muutettiin turvapaikanhakijoiden oikeusavustajien palkkiot kiinteiksi ja lyhennettiin valitusaikaa hallinto-oikeuteen 30 päivästä 21 päivään. Määräaika tehdä valituslupahakemus KHO:een lyhennettiin 14 päivään.

Muutokset johtuvat siitä, että valtioneuvosto ja eduskunta päättivät tehdä Suomesta vähemmän houkuttelevan turvapaikanhakijoille.

En muista, että noita muutoksia olisi perusteltu sillä, että Suomesta tulisi "vähemmän houkutteleva turvapaikanhakijoille", enkä usko, että niin on tehty. Miten ihmeessä tuollaiset muutokset vähentäisivät Suomen houkuttelevuutta? Ei kai kukaan oikeasti usko, että turvapaikanhakijat olisivat ennen Suomeen tuloaan edes tietoisia joistain oikeusavustajien palkkioista tai hallinto-oikeuden ja KHO:n valitusajoista.

Quote from: HS 4.4.2018"On ongelmallista, jos poliittiset päättäjät piiloutuvat lakia soveltavien tuomioistuimien selän taakse. Lainsäätäjän valinnoilla on hyvin suuri vaikutus siihen, mitä ihmisille tapahtuu."

Erittäin paljon samaa mieltä. Ei pitäisi olla mahdollista, että Maahanmuuttovirasto tulkitsi lakia vuosikaudet niin uskomattoman löysästi kuin se teki. Migrin ratkaisuja saadaan kiittää vuoden 2015 turvapaikanhakijatulvasta ja kymmenistä tuhansista ylimääräisistä turvapaikanhakijoista, joiden ei olisi koskaan pitänyt saapua Suomeen.

Viime kädessä vastuu tapahtuneesta on kuitenkin eduskunnalla. Lain pitäisi antaa yksiselitteisen selvät raamit tulkinnalle, kun nykyään on lain puitteissa mahdollista jakaa oleskelulupia vaikka kaikille.

Quote from: HS 4.4.2018Presidentti Vihervuori korostaa, että yksittäisissä tapauksissa tuomioistuin voi asettaa Suomea oikeudellisesti sitovat kansainväliset sopimukset kansallisen lainsäädännön edelle. Keskeisiä sopimuksia ovat YK:n pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus, Euroopan ihmisoikeussopimus ja Euroopan unionin yhteinen turvapaikkalainsäädäntö.

"Tuomioistuimet soveltavat eduskunnan säätämiä lakeja, mutta meidän täytyy toki ottaa huomioon myös Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet."
...
"Maahanmuuttoviraston näkemys jonkin valtion turvallisuudesta ei sido meitä. Seuraamme tarkasti myös sitä, millaisia ratkaisuja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, Euroopan unionin tuomioistuin ja muiden valtioiden kansalliset tuomioistuimet ja viranomaiset tekevät."

Juuri näin. Mokutuskampanjoissa syytetään hallitusta ja Maahanmuuttovirastoa "perustuslain ja kansainvälisten sopimusten vastaisesta" linjasta, vaikka nimenomaan tuomioistuimet vahvistavat, että nykylinja vastaa niin olemassaolevia lakeja kuin kaikkia sopimuksiakin.

Se vaan, että Suomen turvapaikkalait ja -käytännöt ovat vieläkin aivan liian löysiä.

Quote from: HS 4.4.2018Valvontailmoitusten määrä on näissä asioissa poikkeuksellisen suuri, Vihervuori sanoo. Kiinteiden palkkioiden takia perusteellisesti työnsä tekevät saattavat joutua tekemään ilmaista työtä. Huolimattomat ja välinpitämättömät avustajat taas voivat saada täyden palkkion tekemättä juuri mitään.

Suo siellä, vetelä täällä. Aiempi järjestelmä johti ja houkutteli vielä suurempiin väärinkäytöksiin, kun laskutettavan työn määrää saattoi liioitella. Sattuneesta syystä silloiseen järjestelmään oltiin oikeusavustajien keskuudessa yleisesti tyytyväisiä.

Quote from: HS 4.4.2018Ulkomaalaislakiin on tehty paljon muutoksia parin viime vuoden aikana. Vihervuori kannattaa ajatusta, että muutosten kokonaisvaikutuksia arvioitaisiin oikeusturvan toteutumisen kannalta. "Mielestäni tällaiselle ar­vioinnille olisi tarvetta, koska lainmuutokset on tehty hyvin nopealla aikataululla tietyissä erityistilanteissa."

Kertokaa nyt viimein joku, mihin konkreettisiin havaintoihin ja mitattaviin laatukriteereihin tämä tarve perustuisi. Esimerkiksi Maahanmuuttoviraston tekemien virheiden takia hallinto-oikeuksista palautettujen tapausten osuus on pysynyt kiireisinäkin aikoina sisäministeriön laaturajan sisällä, eikä päätösten laatu tiettävästi muuttunut ainakaan huonommaksi, kun oikeusapumuutokset tulivat voimaan.

Parin viime vuoden aikana tehdyissä todella pienissä lakimuutoksissa ei ole mitään erityistä. Mikään julkisuudessa esitetty ei viittaa siihen, että muutokset olisivat erityinen ongelma oikeusturvan kannalta yhdessä tai erikseen. 

Quote from: HS 4.4.2018PALAUTUSKIELLON arvioiminen on vaikeaa. On myös sellaisia tapauksia, joissa turvapaikanhakija vetoaa vasta KHO:ssa islamista luopumiseen tai seksuaaliseen suuntautumiseensa.

"Uskaltaisin väittää, että meillä palautuskieltoa noudatetaan poikkeuksetta. Jos oikeusavustaja pystyy vakuuttavasti haastamaan Maahanmuuttoviraston näkemyksen jonkin valtion turvallisuudesta asiakkaalleen, ilman muuta meidän täytyy miettiä asiaa uudestaan."

Presidentti Vihervuori torjuu ajatuksen, että KHO voisi olla vastuussa palautettujen seuraamisesta edes silloin, jos kotimaahansa palautettu turvapaikanhakija syystä tai toisesta vaikkapa surmattaisiin.

"Se ei ole missään tapauksessa tuomioistuimen tehtävä, koska me vain sovellamme lakia toimivaltamme puitteissa emmekä ole täytäntöönpanoviranomainen. Ei meidän tehtävämme ole vartioida sitäkään, noudatetaanko joitakin ympäristöluvan ehtoja tai lastensuojelumääräyksiä."

Nämä itsestäänselvyydet jotenkin unohtuvat kauhistelijoilta.

Quote from: HS 4.4.2018ULKOMAALAISLAIN muutosten yhtenä tavoitteena oli tehostaa turvapaikkahakemusten käsittelyä ja vähentää tuomioistuimien työn määrää.

"Turvapaikkapuhuttelun ongelmia joudutaan nykyisin korjaamaan hallinto-oikeuksissa, mikä taas kuormittaa tuomio­istuimia. Jos lainmuutoksilla haluttiin vähentää tuomioistuimien työtaakkaa, siinä on jossain määrin epäonnistuttu."

Professori Ojasen mielestä korkeimmalla hallinto-oikeudella olisi pätevät oikeudelliset perusteet esittää valtioneuvostolle ulkomaalaislain muuttamista. Etenkin siksi, että KHO arvosteli ulkomaalaislain muutoksia jo lain valmisteluvaiheessa.

Ei ole tietääkseni näyttöä, että "turvapaikkapuhuttelun ongelmia joudutaan nykyisin korjaamaan hallinto-oikeuksissa". Jos sellaisia yksittäistapauksia onkin, niin niiden osuus on pieni verrattuna kokonaisvolyymiin. Suurin osa valituksista on johtunut hallinto-oikeuden uusista turvallisuuslinjauksista ja kielteisen päätöksen jälkeen keksityistä uusista perusteista kuten väitetystä kristinuskoon kääntymisestä.

Siitä olen samaa mieltä, että jos noiden sinänsä pienten uudistusten tarkoitus on ollut vähentää hallinto-oikeuksien taakkaa, niin näennäispuuhasteluksi jäi hallitukselta tämäkin. Ainoa oikeasti toimivaksi osoittautunut osa on ollut valtiota lypsäneen Pakolaisneuvonnan irrottaminen entisistä rahahanoista (http://www.pakolaisneuvonta.fi/tue-toimintaamme/). Siitä kiitos.

Onko tullut hankittua hurjina nuoruusvuosina tutkinto myös Sirola-opistosta?

"Kiinteiden palkkioiden takia perusteellisesti työnsä tekevät saattavat joutua tekemään ilmaista työtä."

Kiinteähintaiseen työhön kun käyttää paljon tunteja, se merkitsee tuntihinnan laskua, ei ilmaista työtä. Eli jos tekijä on muistanut laskuttaa työnsä ja valde on laskun maksanut, niin kuka on tehnyt työtä ilmaiseksi?

Halla-aho kommentoi eilen FB:ssä asiaa näin:

Quote
https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/1687385104715010
(https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/1687385104715010)Kuusi vuotta sitten meinasi tulla perustuslaillinen kriisi, kun kansanedustaja meni arvostelemaan korkeimman oikeuden tekemää ratkaisua. Vallan kolmijako oli kuulemma uhattuna.
Vallan kolmijako ei kuitenkaan näytä olevan uhattuna, kun oikeuslaitoksen korkea edustaja arvostelee eduskuntaa ja astuu lainsäätäjän tontille. Vihervuori lienee sitä mieltä, että oikeuslaitokselle kuuluu paitsi lain tulkinta myös sen säätäminen.

Hesarin pääkirjoitus tänään jatkaa tutusta teemasta ja, kuten ennenkin, näitä on tehty useamman kirjoituksen sarjoina, joilla lukijoita pommitetaan. Pääkirjoitus on jatkoa tämän ketjun toissapäiväiseen (4.4.2018) KHO:n presidentin itkuvirteen^[1] ja siinä viitataan myös maaliskuiseen kirjoitukseen Turvapaikanhakijoiden oikeusturva Suomessa on heikentynyt merkittävästi, osoittaa tutkimus – Väkivallan pelko ei kelpaa enää perusteeksi kuin ennen^[2] (22.3.2018), josta Homma-ketju täällä (https://hommaforum.org/index.php/topic,125322.0.html).

Viesti on, että oikeutta saada suojelua pitää "vahvistaa ja kirkastaa" eli helpommin ja enemmän turvapaikkoja (=ilmainen loppuelämä) ja Suomessa on jo tiukennettu linjaa liikaa, joten sitä on aika löysätä. Tämä, koska Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan, Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin ja Yhdenvertaisuusvaltuutetun tutkimushan totesi, että "irakilaisten turvapaikanhakijoiden oikeusturva Suomessa on heikentynyt".^[2]

Lisäksi turvapaikanhakijoiden oikeudet sitä sun tätä ja tietysti myös kv-sopimukset, joiden noudattaminen on jo liki kiikun kaakun.

Quote from: Helsingin SanomatSuomen turvapaikkalinjaa pitää kirkastaa (6.4.2018)

Suomen turvapaikkalinja on kiristynyt poliittisessa ohjauksessa lakimuutoksista riippumatta. Nyt tarvitaan selkeä poliittinen viesti kansainvälisen suojeluvelvoitteen kunnioittamisesta.

Turvapaikanhakijoiden oikeuksien poliittinen ja hallinnollinen ­arviointi on Suomessa ja monessa muussakin EU-maassa keskit­tynyt parin vuoden ajan siihen, millä perusteilla hakijan oikeus kansain­väliseen suojeluun voidaan evätä.

Nyt tarvitaan vastapainoksi painavaa poliittista linjausta siitä, millä perusteilla oikeus suojeluun ehdottomasti pitää myöntää. Muuten linjan kiristyminen on jo uhka kansainvälisten sopimus­velvoitteiden noudattamiselle.

Muutos Suomen turvapaikkapolitiikassa näkyi selvästi Turun ­yliopiston ja Åbo Akademin tutkimuksessa irakilaisten turvapaikkahakemuksia koskevista päätöksistä kevätkesällä 2015 ja kesällä 2017 (HS 23.3.) . Turvapaikanhakijoiden oikeusturvan heikkeneminen sai vuorostaan korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) presidentin Pekka Vihervuoren arvioimaan kärkevästi tilannetta, jossa "poliittiset päättäjät piiloutuvat lakia soveltavien tuomioistuimien selän taakse" (HS 4.4.).

Turvapaikkapolitiikka nousee usein otsikoihin dramaattisten yksittäisten tapauksien kautta. Niin kävi, kun Yle helmikuussa kertoi, että Suomesta Irakiin palautettu turvapaikanhakija oli surmattu Bagdadissa.

Sisäministeri Kai Mykkäsen (kok) mukaan kyseessä oli yksittäistapaus, jota polii­tikon asia ei ole ­ lähteä arvioimaan. Maahanmuuttovirasto Migri korosti, että sen toimivalta rajoittuu Suomeen, eikä virasto kommentoi yksittäistä tapausta, jonka tiedot ovat ­salassa pidettäviä.

Kyseessä todella oli yksittäistapaus, mutta vastuun siirtely poliitikkojen ja viranomaisten kesken ei riitä vastaukseksi, kun poliittisten linjausten ja niihin perustuvien päätösten kohteena oleva ihminen kuolee.

Turkulaisten yliopistojen pilottitutkimus osoittaa, miten Suomen linja on muuttunut vastuuta siirrellessä. Irakilaismiehen kohtalo olisi voinut olla toinen, mikäli hän olisi saapunut Suomeen aiemmin.

Keskeinen johtopäätös 18–34-vuotiaita irakilaisia turvapaikanhakijoita koskevassa tutkimuksessa on se, että suojelua hakevien asema on tutkimus­jaksojen välisenä aikana heikentynyt merkit­tävästi. Muutosta ei voi selittää muutoksilla ulkomaalaislaissa tai hakijaprofiilissa.

[...]

Suomen turvapaikkajärjestelmää on tiukennettu poliittisilla päätöksillä ja ohjauk­sella. Niihin ovat vaikuttaneet sekä sisäpolitiikka että toimet muissa EU-maissa.

Oikeutta hakea ja saada kansainvälistä suojelua pitää nyt vahvistaa ja kirkastaa yhtä lailla poliittisilla päätöksillä ja ohjauksella. Sitä pitää tehdä yhdessä muiden EU-maiden kanssa, vaikka yhtenäistä linjaa turvapaikkaoikeuteen ei löytyisi.

---

koko juttu (maksumuurin takana): https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005630247.html

[1] Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti arvostelee ulkomaalais­lain muutoksia HS:n haastattelussa: https://www.hs.fi/paivanlehti/04042018/art-2000005628037.html
[2] Turvapaikanhakijoiden oikeusturva Suomessa on heikentynyt merkittävästi, osoittaa tutkimus – Väkivallan pelko ei kelpaa enää perusteeksi kuin ennen: https://www.hs.fi/paivanlehti/23032018/art-2000005613433.html

---

(e: linkki korjattu)

Quote from: Pullervo on 06.04.2018, 03:38:27
Turvapaikanhakijoiden oikeuksien poliittinen ja hallinnollinen ­arviointi on Suomessa ja monessa muussakin EU-maassa keskit­tynyt parin vuoden ajan siihen, millä perusteilla hakijan oikeus kansain­väliseen suojeluun voidaan evätä.

Nyt tarvitaan vastapainoksi painavaa poliittista linjausta siitä, millä perusteilla oikeus suojeluun ehdottomasti pitää myöntää. Muuten linjan kiristyminen on jo uhka kansainvälisten sopimus­velvoitteiden noudattamiselle.

Laissa nimenomaan määritellään, millä perusteilla suojelua pitää myöntää. Väitetty keskittyminen siihen, millä perusteilla hakijan oikeus kansain­väliseen suojeluun voidaan evätä, ei vastaa todellisuutta kuin ehkä maahanmuuttokeskustelun vinona karikatyyrinä.

Kun Suomen linjaukset ovat hyväksymisprosenttienkin perusteella esimerkiksi Tanskaa ja Ruotsia valtavalla marginaalilla liberaalimmat, ei ole mitään uhkaa, että oltaisiin likimainkaan kansainvälisten sopimus­velvoitteiden rajalla.

Quote from: HS 6.4.2018Turvapaikkapolitiikka nousee usein otsikoihin dramaattisten yksittäisten tapauksien kautta. Niin kävi, kun Yle helmikuussa kertoi, että Suomesta Irakiin palautettu turvapaikanhakija oli surmattu Bagdadissa.

Sisäministeri Kai Mykkäsen (kok) mukaan kyseessä oli yksittäistapaus, jota polii­tikon asia ei ole ­ lähteä arvioimaan. Maahanmuuttovirasto Migri korosti, että sen toimivalta rajoittuu Suomeen, eikä virasto kommentoi yksittäistä tapausta, jonka tiedot ovat ­salassa pidettäviä.

Kyseessä todella oli yksittäistapaus, mutta vastuun siirtely poliitikkojen ja viranomaisten kesken ei riitä vastaukseksi, kun poliittisten linjausten ja niihin perustuvien päätösten kohteena oleva ihminen kuolee.

Maahanmuuttovirasto kertoi tutkivansa tapausta, mutta mitä ihan konkreettista poliitikkojen ja viranomaisten sitten pitäisi tapahtuneen tiimoilta tehdä tai sanoa, kun kyseessä tosiaan on yksittäistapaus, jonka yksityiskohdista viranomaisten on lain mukaan vaiettava?

Entä mitä pitäisi ajatella niistä poliitikoista, jotka ovat käyttäneet kyseistä yksittäistapausta keppihevosena vaatiessaan palautusten lopettamista, vaikka mikään ei osoita, että turvapaikkapäätös tai Maahanmuuttoviraston käyttämä turvallisuusarvo olisi ollut väärä?

Quote from: HS 6.4.2018Turkulaisten yliopistojen pilottitutkimus osoittaa, miten Suomen linja on muuttunut vastuuta siirrellessä. Irakilaismiehen kohtalo olisi voinut olla toinen, mikäli hän olisi saapunut Suomeen aiemmin.

Kohtalo olisi voinut olla sattumalta toinen, koska Suomi oli pitkään kai ainoa EU-maa, joka katsoi Bagdadin liian turvattomaksi palautuksille. On sitten täysin eri asia, oliko Suomen silloinen muista maista jyrkästi poikkeava linja perusteltu. Lakiin se ei kuitenkaan perustunut, vaan Maahanmuuttoviraston omiin, lakia löysempiin linjauksiin.

Quote from: HS 6.4.2018
Keskeinen johtopäätös 18–34-vuotiaita irakilaisia turvapaikanhakijoita koskevassa tutkimuksessa on se, että suojelua hakevien asema on tutkimus­jaksojen välisenä aikana heikentynyt merkit­tävästi. Muutosta ei voi selittää muutoksilla ulkomaalaislaissa tai hakijaprofiilissa.

Keskeinen johtopäätös menee metsään väitteessä, että hakijaprofiilissa ei muka olisi tapahtunut muutosta. Päivänselvästi tapahtui, kuten jo pelkästään tuhansista ennen haastatteluakaan kotiin palanneista irakilaisista turvapaikanhakijoista voi päätellä.

Toinen tärkeä selittäjä on turvallisuusarvioiden ja käytäntöjen päivittäminen lähemmäksi muiden maiden vastaavia. Jostain selittämättömästä syystä Maahanmuuttovirasto muun muassa kieltäytyi vuoden 2016 kesään asti soveltamasta maan sisäisen paon mahdollisuutta, toisin kuin esimerkiksi Ruotsi. Suomella oli muista maista poikkeavasti somalien hyväksymisprosenttina 100 ihan Maahanmuuttoviraston sisäisen sekoilun takia ilman, että Suomen ulkomaalaislaissa olisi jotain muista maista erityisesti poikkeavaa ja huippukorkeita hyväksymisprosentteja edellyttävää.

Quote from: HS 6.4.2018
Suomen turvapaikkajärjestelmää on tiukennettu poliittisilla päätöksillä ja ohjauk­sella. Niihin ovat vaikuttaneet sekä sisäpolitiikka että toimet muissa EU-maissa.

Oikeutta hakea ja saada kansainvälistä suojelua pitää nyt vahvistaa ja kirkastaa yhtä lailla poliittisilla päätöksillä ja ohjauksella. Sitä pitää tehdä yhdessä muiden EU-maiden kanssa, vaikka yhtenäistä linjaa turvapaikkaoikeuteen ei löytyisi.

Ja "vahvistaminen ja kirkastaminen" tarkoittanee tässä yhteydessä vielä nykyistäkin löysempää turvapaikkapolitiikkaa, vaikka – kuten sanottu – Suomen politiikka on jo selvästi löysempää kuin esimerkiksi Tanskan ja Ruotsin. Muut maat tuskin ovat innokkaita seuraamaan turvapaikkapolitiikan liberalisoimisessa Suomen esimerkkiä, joten EU-harmonisoinnissa järkevämpää ja realistisempaa olisi vahvistaa ja kirkastaa Suomen lakeja ja käytäntöjä lähemmäs muita maita. Tällä hetkellä Suomi erottuu entistäkin selvemmin jopa Ruotsiin verrattuna vetovoimaisena turvapaikanhakumaana.

Suomen hyväksymisprosentit ovat muuten nousseet selvästi tuon Turun tutkimuksen ilmeisen tarkoitushakuisten ja jonkinlaisen manipuloinnin kautta vääristeltyjen prosenttien ajoista. Kun tutkimuksessa reviteltiin näyttävästi viime kesän väitetyllä vain 25 prosentin hyväksymisasteella (edit: oikeasti Migrin tilastojen perusteella tuolloin 39), tänä vuonna (http://tilastot.migri.fi/#decisions/23330/49/2624?start=576) aikuisten irakilaisten hyväksymisprosentti on ollut jo 60 (Ruotsissa 26 (https://www.migrationsverket.se/download/18.4cb46070161462db113176/1522762731817/Avgjorda%20asyl%C3%A4renden%202018%20-%20Asylum%20decisions%202018.pdf)). Tähän sopii se pääkirjoituksessa esitetty, että "muutosta ei voi selittää muutoksilla ulkomaalaislaissa tai hakijaprofiilissa".

"Maahanmuuttotutkija ja ihmisoikeusaktivisti":

Erna Bodström: Vaikeneminen on kultaa? (https://raster.fi/2018/04/04/vaikeneminen-on-kultaa/amp) 4.4.2016

Quote from: Erna BodströmTässä kirjoituksessa tarkastelen Sisäministeriön ja Maahanmuuttoviraston vastauksia Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätöksiä koskeneeseen tutkimusraporttiin. Väitän, että ministeriön ja viraston viestinnässä vaikeneminen näyttää olevan kultaa ja pohdin, mitä tämä tarkoittaa kriisiviestinnän strategioiden näkökulmasta.

22.3.2018 julkaistiin Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Yhdenvertaisuusvaltuutetun tutkimusraportti, joka tarkasteli Maahanmuuttoviraston Irakin kansalaisille tekemiä turvapaikkapäätöksiä vuosina 2015 ja 2017. Samana päivänä sekä Sisäministeriö että Maahanmuuttovirasto julkaisivat tiedotteen tutkimusraporttiin liittyen. Tiedotteissa sanottiin, että Maahanmuuttovirasto on pyrkinyt yhtenäistämään käytäntöään muiden EU-maiden – tarkemmin sanottuna Ruotsin – kanssa. Vaikka tiedotteet eivät sanoneet tätä suoraan, tämä näytti olevan merkittävä tekijä, jolla Maahanmuuttovirasto ja Sisäministeriö selittivät raportin esille tuomaa muutosta.

Ruotsin valitsemista verrokkimaaksi sekä Sisäministeriö että Maahanmuuttovirasto perustelevat sillä, että se on vertailukelpoinen, koska Pohjoismaista sitä sitovat samat EU-normit kuin Suomeakin. Tämä perustelu ei kuitenkaan kerro, miksi on tärkeää verrata Suomen turvapaikkakäytäntöjä nimenomaan toiseen Pohjoismaahan. Kyse on kuitenkin EU:n käytännöistä ja EU:iin kuuluu yhteensä 28 maata. Miksi pohjoismaisuus oli tässä ratkaiseva tekijä? Ruotsissa päätöskäytäntö oli Suomea tiukempi. Näin ollen kun Maahanmuuttovirasto pyrki yhtenäistämään käytäntöään juuri Ruotsin kanssa, tämä oli käytännössä kiristys Suomen turvapaikkapolitiikkaan. Tästä Sisäministeriö ja Maahanmuuttovirasto kuitenkin vaikenevat.

Juuri päinvastoin. Ääriliberaalista turvapaikkapolitiikasta tunnettuun Ruotsiin vertaamista on käytetty sisäministeriössä ennenkin, kun on haluttu suojella Suomen omaa ääriliberaalia politiikkaa. Tällä kertaa vertaaminen tarkoitti tosin myös kiristyksiä, mutta paljon lievempiä kuin jos verrokiksi olisi otettu vaikka täsmälleen samojen sopimusten alainen Unkari. Lisäksi Suomi ei peesaa kiristyksissä kunnolla edes Ruotsia, jossa esimerkiksi irakilaisten turvapaikanhakijoiden hyväksymisprosentti on ollut tänä vuonna alle puolet siitä mitä Suomessa.

Quote from: Erna BodströmOlennaisinta asiassa onkin ehkä se, mitä tutkimusraportti sanoo, mutta mistä Sisäministeriö ja Maahanmuuttovirasto vaikenevat. Raportin mahdollisesti tärkein havainto oli se, että suurin muutos päätöksissä näyttää tapahtuneen tulkinnoissa: mitä vaaditaan uskottavalta kerronnalta ja millaisten kokemusten arvioidaan ennustavan tulevaa vainoa. Näihin muutoksiin Sisäministeriö ja Maahanmuuttovirasto eivät suoraan ota kantaa.

Raportissa lähdettiin siitä, että jos vuonna 2017 vedottiin turvapaikkahakemuksessa tiettyihin seikkoihin, turvapaikkapäätösten olisi pitänyt olla samoja kuin vuonna 2015. On kuitenkin selvää muun muassa rauenneiden hakemusten osuuden valtavan kasvun perusteella, että vuoden 2017 hakijoilla oli aiempaa heikommat motiivit ja epäuskottavammat perustelut. Raportissa tämä yritettiin kiistää vetoamalla siihen, että hakijoiden sukupuoli- ja perheellisyysjakaumat eivät olleet muuttuneet kahdessa vuodessa merkittävästi, mutta se on profiilin muutoksen kannalta epäolennaista.

Quote from: Erna BodströmSen sijaan Maahanmuuttovirasto toteaa, että "[t]ietyllä lyhyellä aikavälillä tehtyjä päätöksiä tutkimalla ei voi vielä tehdä lopullisia johtopäätöksiä siitä, onko hakijoiden esittämien perusteluiden hyväksymisessä tapahtunut muutoksia". Tämän väitteen perusteluista virasto kuitenkin vaikenee. Virasto ei kerro, miksi kaksi vuotta on liian lyhyt aikaväli kahden vuoden aikana tapahtuneiden muutosten arviointiin. Virasto ei myöskään kerro, mitä se tarkoittaa lopullisilla johtopäätöksillä tai millainen arviointiaikaväli tämän arvioimiseen tarvittaisiin. Maahanmuuttovirasto siis näyttää pyrkivän ohjaamaan huomion toisaalle päätöskäytäntöjä koskevasta kritiikistä väittämällä tutkimuksen olevan riittämätön.

Tutkimus oli riittämätön suhteessa siihen, mitä tutkijat väittivät tai antoivat ymmärtää sen osoittavan. Lisäksi tutkimuksessa esitetyt vuoden 2017 hyväksymisprosentit eivät olleet sinne päinkään kuin Migrin julkiset tilastot samalta ajalta. Tutkijat ovat vaienneet siitä, että Migrin hyväksymisprosentit ovat jostain syystä nousseet rajusti raportin tarkasteluajankohdan eli viime kesän jälkeen.

Quote from: Erna BodströmViestinnässään Sisäministeriö ja Maahanmuuttovirasto näyttävät turvautuvan ennen kaikkea kolmeen ensimmäiseen strategiaan, kieltämiseen, vastuun pakoiluun ja vahingon lieventämiseen. Tutkimuksen tulosten vähättely viittaa vastuun pakoiluun, Ruotsin esimerkin korostaminen ja vaikeneminen taas toisaalta vahingon lieventämiseen ja toisaalta kieltämiseen: mitään ongelmia tai moitittavaa ei ole, koska Ruotsi teki sen ensin. Toiminnan korjaamisesta ja anteeksi pyytämisestä Sisäministeriö ja Maahanmuuttovirasto vaikenevat.

Turun tutkimus on väitettyjen tulostensa ja etenkin niiden tulkintojen puolesta vain nippu mielipiteitä. Tutkimuksessa esitetään vääriä lukuja ja lukujen muutoksen merkitys on tulkittu väärin. Tutkimuksessa vaietaan nykytilanteesta, jossa hyväksymisprosentit lähentelevät jo uhkaavasti vuoden 2015 tasoja. Hyväksymisprosentit ovat olleet Suomessa viime vuoden jyrkässä nousussa, kun useimmissa muissa EU-maissa ne ovat olleet laskussa.

Ruotsin esimerkin korostaminen ei liity siihen, mitä Bodström väittää, sillä muihin, Ruotsia selvästi tiukemman politiikan maihin vertaaminen vain osoittaisi Suomen turvapaikkapolitiikan vetotekijät vieläkin selvemmin.

Migrin toiminnasta ei ole osoitettu mitään välttämättömiä korjaustarpeita. Juuri siksi ulisijat vaativat jotain kummallista "kokonaisarviota", jonka valmistumista odotellessa palautukset pitäisi keskeyttää. Anteeksi voisi pyytää Migrin aiempia, muita maita ja Suomen lakia löysempiä linjauksia, jotka osaltaan johtivat vuoden 2015 turvapaikanhakijatulvaan.

Oululainen sanomalehti Kaleva puhkuu pyhää raivoa ja kirjoittaa hieman epäkoherentisti pääkirjoituksessaan Laki ennen poliittista ohjausta (http://www.kaleva.fi/mielipide/paakirjoitukset/laki-ennen-poliittista-ohjausta/788799/) 26.3.2018. Muutamia otteita:

Quote
Turvapaikanhakijoiden oikeusturvan muutoksista tehty tuore tutkimus osoittaa, että joidenkin turvapaikkaa hakeneiden ryhmien oikeudellinen asema on heikentynyt merkittävästi Suomessa parin viime vuoden aikana.

<clip>

Tutkimuksen mukaan toimenpideohjelma saattoi kaikessa rajuudessaan ajaa jopa lainsäädännön edelle .

<clip>

Hallitus muutti päätöskäytäntöjä huomattavasti, mutta ne eivät tutkijoiden näkemyksen mukaan muuttuneet kansainvälisen suojelutarpeen tai ulkomaalaislainsäädännön vuoksi. Tutkimuksessa arvioidaan, että taustalla on ollut halu poliittiseen ohjaukseen.

Näkemys Suomen vetovoimaisuudesta "löysän" sisäänpääsyn vuoksi on mielipide. Se ei ole kestävä perustelu varsinkaan silloin, jos ihmisoikeudet heikkenevät kansainvälisten sopimusten vastaisesti.

<clip>

Oikeusvaltion kannalta tutkimus näyttäytyy huolestuttavana. Länsimaiseen oikeusajatteluun sopii huonosti, että suhtautuminen turvapaikanhakijoihin poikkeaa poliitikkojen vaatimuksesta siitä, mitä ulkomaalaislaissa on säädetty kansainvälisestä suojelusta. Aiheesta täytyy käydä kattava keskustelu.

Jotta Kalevaa ei pääse syyttämään valehtelusta, pääkirjoitukseen on lisätty turvalause:

Quote
Sekin kannattaa muistaa, että muuttunut soveltamiskäytäntö vahvistettiin Korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Mutta kansainvälisten sopimusten vastaisesti?

Quote– On olemassa riski, että Suomi lähettää kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita hengenvaaraan huolimattomasti tehtyjen päätösten vuoksi, muistuttaa Zidan.

Entäs se riski, että Suomi myöntää oleskeluluvan sellaiselle, joka ei ole hengenvaarassa.
Se on itse asiassa helpompaa: Myönteiset päätökset eivät vaadi kahden työntekijän hyväksyntää Migrissä, niistä ei valiteta, eikä niistä pidetä meteliä mediassa.
Ne myös pistetään täytäntöön paljon todennäköisemmin kuin kielteiset päätökset.

Miksei Hanna Zidan ole miettinyt tätä riskiä tai edes viitsinyt mainita sitä?  :roll:

Ja populisti-Niinistö jatkaa samojen myyttien toistamista kuin ennenkin (esimerkiksi tosiasiassa vuoden 2017 hyväksymisprosentti irakilaisille oli noin 40 prosenttia, enkä voi ymmärtää mistä kyseinen "tutkimus" oikein tuon 21 prosenttinsa oikein keksi (*)):

Suomen turvapaikkapolitiikka on häpeällistä – vastuunpakoilun on loputtava - Mielipide
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005632952.html

QuoteOikeusvaltion kannalta hätkähdyttävää on se, etteivät lainsäädännön muutokset yksin selitä, miksi yhä harvempi saa kansainvälistä suojelua. Tutkijat ovat osoittaneet, että Maahanmuuttovirasto on kiristänyt turvapaikkalinjaansa rajusti muu­tamassa vuodessa. Esimerkiksi irakilaisten myönteiset päätökset ovat romahtaneet. Vuonna 2015 myönteisen päätöksen sai 86 prosenttia. Vuonna 2017 luku oli 21 prosenttia. Tämä ei perustu lainsäädäntöön eikä hakijaprofiiliin. Siksi sitä on vaikea selittää muulla kuin poliittisella ja hallinnollisella ohjauksella. Näyttökynnys on nostettu kohtuuttoman korkeaksi.

Oikeusvaltiossa viranomaiset eivät saisi muuttaa tulkintalinjoja näin merkittävästi. Maahanmuuttovirasto ei tee mitä tahansa hallintopäätöksiä: kyse on jopa elämästä ja kuolemasta.

Suomi on nyt maa, joka hajottaa perheitä mielivaltaisesti, lähettää ihmisiä suurella todennäköisyydellä hengenvaaraan tai syrjäyttää paperittomuuteen. Tämä on häpeällistä. En olisi uskonut eläväni maassa, jossa ihmisoikeudet kyseenalaistetaan.
...
Nyt tarvitaan kokonaisar­viointi Suomen turvapaikkalinjasta ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen kannalta. Siksi aikaa pakkopalautukset on keskeytettävä. On varmistettava, että jokainen saa oikeudenmukaisen kohtelun. Lakeja ja käytäntöjä on muutettava, jotta Suomi voi jälleen lunastaa paikkansa oikeusvaltiona, historian oikealla puolella.

*) Eurostatin luvuista tilastoja hyväksymisprosenteista täällä:

Arkkipiispa ja Pakolaisapu: Suomen turvapaikkapolitiikkaa arvioitava uudelleen
https://hommaforum.org/index.php/topic,124801.msg2828787.html#msg2828787

Quote from: Skeptikko on 08.04.2018, 04:50:26
Ja populisti-Niinistö jatkaa samojen myyttien toistamista kuin ennenkin (esimerkiksi tosiasiassa vuoden 2017 hyväksymisprosentti irakilaisille oli noin 40 prosenttia, enkä voi ymmärtää mistä kyseinen "tutkimus" oikein tuon 21 prosenttinsa oikein keksi (*)):

Se on mysteeri. Niinistö vielä levittää tarkoituksella väärää pienempää prosenttia (21), johon sisältyvät myös uusintahakemukset, kun lakimuutosten mahdollisten vaikutusten kannalta ainoa periaatteessa vertailukelpoinen luku on ensin jätettyjen hakemusten päätösten osuus (25).

Tutkimuksen luvut on saatu satunnaisotannalla kesä-elokuussa 2017 turvapaikkapäätöksen saaneiden 18-34-vuotiaiden irakilaisten joukosta. Migrin julkisista tilastoista ei voi erotella 18-34-vuotiaita kaikista aikuisista, mutta yli 34-vuotiaiden osuuden ja päätösten poikkeavuuden voi olettaa niin pieneksi, ettei se merkittävästi vaikuta irakilaisaikuisten hyväksymisprosenttiin, joka oli tuolla aikavälillä 39.

Quote from: Pilottitutkimus 18–34‐vuotiaita Irakin kansalaisia koskevista myönteisistä ja kielteisistä päätöksistä (2018)Vuonna 2017 ensin jätetyistä hakemuksista 25 prosenttia oli myönteisiä, ja kun mukana ovat kaikki hakemukset, niistä 21 prosenttia oli myönteisiä.

Tutkimuksen luvut ovat siis pahasti pielessä ja Niinistön vielä enemmän. Tuskin sattumalta.

Quote from: Skeptikko on 08.04.2018, 04:50:26
Suomen turvapaikkapolitiikka on häpeällistä – vastuunpakoilun on loputtava - Mielipide
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005632952.html

Ville on Ville, mutta olennaista kai lähinnä se, että Niinistö(kin) hyökkää vain hallitusta, Perussuomalaisia ja Maahanmuuttovirastoa päin, mutta ei pukahdakaan hallinto-oikeuksista, jotka ovat siunanneet Maahanmuuttoviraston päätökset ja oleskelulupalinjaukset.

Quote from: Ville Niinistö, HS 8.4.2018HALLITUS on tehnyt syksyn 2015 pakolaiskriisistä oikeusvaltion kriisin. Viimeksi oikeusturvan vaarantumisesta varoitti Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Vihervuori HS:n haastattelussa (4.4.). Taustalla on osin hallituksen tekemät heikennykset oikeusavun saamiseen. Niiden vuoksi turvapaikanhakijan on vaikea saada tapauksensa asianmukaisesti käsitellyksi.

Vai että ihan oikeusvaltion kriisi. Niinistö tapansa mukaan liioittelee Vihervuoren varsin varovaisia sanomisia (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005628037.html?share=c1147b2e91c0522731d2742565f76976) ("Voi sanoa, että lainmuutokset eivät ole ainakaan parantaneet turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa.") ja sekoittaa omat perustelemattomat mielipiteensä asiaan. Miksi muka turvapaikanhakija ei saisi tapaustaan asianmukaisesti käsitellyksi?

Quote from: Ville Niinistö, HS 8.4.2018Oikeusvaltion kannalta hätkähdyttävää on se, etteivät lainsäädännön muutokset yksin selitä, miksi yhä harvempi saa kansainvälistä suojelua. Tutkijat ovat osoittaneet, että Maahanmuuttovirasto on kiristänyt turvapaikkalinjaansa rajusti muu­tamassa vuodessa. Esimerkiksi irakilaisten myönteiset päätökset ovat romahtaneet. Vuonna 2015 myönteisen päätöksen sai 86 prosenttia. Vuonna 2017 luku oli 21 prosenttia. Tämä ei perustu lainsäädäntöön eikä hakijaprofiiliin. Siksi sitä on vaikea selittää muulla kuin poliittisella ja hallinnollisella ohjauksella. Näyttökynnys on nostettu kohtuuttoman korkeaksi.

Muutoksia selittävät turvallisuustilanteiden muutosten vaikutukset (mm. sisäinen pako) ja hakijaprofiilin muutokset (hakemusten laadun romahtaminen, mikä näkyi rauenneiden hakemusten osuuden jyrkkänä kasvuna). Asiaan liittyy myös Maahanmuuttoviraston sisäinen hallinnollinen ohjaus, kun sisäisissä tarkastuksissa havaittiin keväällä 2016, että myönteisiä päätöksiä oli tehtailtu ilman kunnollisia perusteita. Muun muassa somalialaisten hyväksymisprosentti oli meillä 100, kun se oli Ruotsissa vain puolet tästä. Tämä lakia löysempi linja oli kaikesta päätellen jatkunut vuosikausia, koska minkään instanssin tehtävä ei ole puuttua liian löysään oleskelulupalinjaan. Esimerkiksi hallinto-oikeudet tarkastelevat ja korjaavat vain virheellisiä kielteisiä päätöksiä, eivät puutu liian löysin perustein annettuihin myönteisiin päätöksiin.

Niinistön väitteiltä vetää mattoa alta sekin, että hänen esittämänsä luvut ovat virheellisiä ja tahallisen harhaanjohtavia. Oikea tutkimuksen luku on ensimmäisten päätösten määrää kuvaava 25, ei Niinistön 21. Lisäksi Migrin julkisten tilastojen mukaan aikuisilla irakilaisten hyväksymisprosentti oli vastaavana aikana viime kesänä 39, mikä on kaukana 25:stäkin. Tänä vuonna hyväksymisprosentti on ollut jo 60 eli lähes kolminkertainen verrattuna siihen, mistä Niinistö vauhkoilee.

Quote from: Ville Niinistö, HS 8.4.2018Oikeusvaltiossa viranomaiset eivät saisi muuttaa tulkintalinjoja näin merkittävästi. Maahanmuuttovirasto ei tee mitä tahansa hallintopäätöksiä: kyse on jopa elämästä ja kuolemasta.

Kyllä saa, mutta lainsäätäjien pitäisi lakeja laatiessaan varmistaa, että se ei ole mahdollista. Nykyinen laki ja prosessithan mahdollistavat oleskelulupien myöntämisen vaikka kaikille turvapaikanhakijoille, jotka väittävät olevansa vainon kohteena.

Sekä vuoden 2015 löysemmät että vuoden 2017 tiukemmat linjaukset täyttävät molemmat lain kirjaimen, mutta vasta vuoden 2017 linjaus vastasi paremmin sitä, mitä lainsäätäjä oli tarkoittanut. Niinistö ei valittanut aikoinaan liian löysistä tulkintalinjauksista.

Quote from: Ville Niinistö, HS 8.4.2018Suomi on nyt maa, joka hajottaa perheitä mielivaltaisesti, lähettää ihmisiä suurella todennäköisyydellä hengenvaaraan tai syrjäyttää paperittomuuteen. Tämä on häpeällistä. En olisi uskonut eläväni maassa, jossa ihmisoikeudet kyseenalaistetaan.

En tiedä ainuttakaan tapausta, jossa Suomi olisi estänyt perheen koossa pysymisen mielivaltaisesti.

Millä "suurella todennäköisyydellä" Suomi lähettää ihmisiä hengenvaaraan? Mielellään konkreettisia lukuja ja suhteutettuna elämän muihin vaaroihin, sillä esimerkiksi Niinistön taannoin kauhistelemat Kabulin pommi-iskut ovat aiheuttaneet vain erittäin pienen todennäköisyyden hengenvaaran.

"Paperittomuus" eli Suomen lain ja turvapaikkajärjestelmän halveksuminen laittomasti Suomeen jäämällä on aina oma valinta.

Quote from: Ville Niinistö, HS 8.4.2018Suomalaiset ympäri maata ovat nousseet puolustamaan turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksia. Perustuslain mukaan julkisen vallan – ei yksittäisten kansalaisten – on turvattava, että ihmisoikeudet toteutuvat. Viranomaisten on noudatettava ehdotonta palautuskieltoa jokaisessa päätöksessään. Ketään ei saa lähettää maahan, jossa häntä uhkaa kidutus, vaino tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

KHO:n presidentti on oikeassa siinä, että poliitikot kantavat vastuun laeista ja niihin nojaavista käytännöistä. Nyt hallitus kuitenkin piiloutuu viranomaisten ja tuomioistuinten selän taa.

Hah. Niinistö vetoaa KHO:n presidenttiin vaatiessaan viranomaisilta ehdottoman palautuskiellon noudattamista, ikään kuin molempien mielestä niin ei nykyään tehtäisi. Vihervuori päinvastoin totesi haastattelussa, että "uskaltaisin väittää, että meillä palautuskieltoa noudatetaan poikkeuksetta".

Quote from: Ville Niinistö, HS 8.4.2018Virhe, jonka kokoomus ja keskusta tekivät syksyllä 2015, oli outo ajatus siitä, että kun ihmisoikeuksista leikataan tarpeeksi, lopulta muukalaisvihamieliset voimat ovat tyytyväisiä. Tämän eettisen selkärangattomuuden hintana oli ihmisoikeuksien ja oikeusturvan jatkuvasti paheneva vaarantuminen.

Mihin tämä Niinistön outo väite on perustuvinaan? Missä välissä kokoomus ja keskusta ovat ilmaisseet piittaavansa pätkääkään joistain mystisistä "muukalaisvihamielisistä voimista" muuten kuin julistamalla maahanmuuton lisäämisen ilosanomaa ja vetotekijöiden poissaoloa?

Jos Suomen nykyinen, edelleen löysä turvapaikkapolitiikka on "eettistä selkärangattomuutta", niin mitä ilmaisuja Niinistö käyttäisi Ruotsin, Tanskan tai – herra paratkoon – Unkarin tiukemmista linjauksista? Eipä löydy Euroopasta yhtään valtiota, joka täyttäisi Niinistön valtavat vaatimukset. Silti Niinistö keskittyy muita löysemmän politiikan Suomen haukkumiseen.

Quote from: Ville Niinistö, HS 8.4.2018Nyt tarvitaan kokonaisar­viointi Suomen turvapaikkalinjasta ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen kannalta. Siksi aikaa pakkopalautukset on keskeytettävä. On varmistettava, että jokainen saa oikeudenmukaisen kohtelun.

Ei tarvita. Jos päätöksissä on jotain konkreettista ristiriitaa ihmisoikeussopimusten kanssa, niin valitusta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Ei ole tarvetta keskeyttää palautuksia, kun voidaan suoraan todeta, että kukaan ei ole edes yrittänyt osoittaa tällaista ristiriitaa.

Kun Niinistö ja kumppanit vaativat näitä perusteettomia palautusten keskeyttämisiä ja lain tulkintojen muutoksia ilman lakimuutoksia, he syyllistyvät siihen samaan "poliittiseen ja hallinnolliseen ohjaukseen", josta he paheksuvat muita.

Quote from: Ville Niinistö, HS 8.4.2018Lakeja ja käytäntöjä on muutettava, jotta Suomi voi jälleen lunastaa paikkansa oikeusvaltiona, historian oikealla puolella.

Ville Niinistö

kansanedustaja (vihr), Turku

Siinä tapauksessa lakeja ja käytäntöjä on muutettava koko maailmassa, koska ei ole olemassa oikeusvaltioita. Niinistön asettamilla ehdoilla me kaikki, Suomi, Pohjoismaat, EU, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, länsimaat, muusta maailmasta puhumattakaan, olemme aina olleet ja tulemme olemaan "historian väärällä puolella".

Että se siitä retoriikasta. Ei toimi kuin ison miehen itkuna.

Vaikka aihetta pitävät maan päämediat pinnalla päivittäisellä yksipuolisella rummutuksella, "turvapaikanhakijoiden oikeusturva varmistettava" -kansalaisaloite ei tunnu oikein saavan tuulta purjeisiinsa. Jokin rasistinen ja mediassa täysin näkymätön "tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltäminen" -kansalaisaloite on saanut paljon paremmin alkuvauhtia. Kansa on väärässä, miten tämä ongelma saadaan ratkaistua? Vai onko niin, että itseasiassa millään muulla kuin ärrimurrin näkyvillä pitämisellä ei olekaan väliä? Näinhän näiden maailmanparantamisagendojen suhteen on usein ollut; ei itseasiassa edes kerrota mitä täsmälleen tavoitellaan, paitsi sitä että kaikki tekisivät oman käskytyksen mukaan, jopa silloin kun se edellyttäisi toistuvaa lakien rikkomista...

Vastine Ville Niinistön punavihersokealle propagandalle:
https://blogit.kansalainen.fi/ville-niiniston-sokea-propaganda/

Quote from: Kansalainen/Jaakko HäkkinenVille Niinistön sokea propaganda (9.4.2018)

Vihreiden entinen puheenjohtaja, valtakunnanpopulisti Ville Niinistö yrittää taas kalastella äänestäjiä, kun uusi puheenjohtaja Touko Aalto ei ole tarpeeksi röyhkeä ja häpeämätön suoltamaan propagandaa riittävän usein. Käsittelen seuraavassa Niinistön mielipidekirjoituksen (Helsingin Sanomat 8.4.2018) pimeimpiä kohtia.

1. "Esimerkiksi irakilaisten myönteiset päätökset ovat romahtaneet. Vuonna 2015 myönteisen päätöksen sai 86 prosenttia. Vuonna 2017 luku oli 21 prosenttia. Tämä ei perustu lainsäädäntöön eikä hakijaprofiiliin. Siksi sitäon vaikea selittää muulla kuin poliittisella ja hallinnollisella ohjauksella. Näyttökynnys on nostettu kohtuuttoman korkeaksi."

Ville Niinistölle ei tule mieleen, että muutos johtuu prosessin laadun paranemisesta: yhä useampi valheellinen tarina tunnistetaan valheelliseksi, kun aivan samanlaisia tarinoita on kuultu jo aikaisemmin niin monta.

Syy siihen, miksei Ville Niinistöllä käy tämä vaihtoehto edes mielessä, johtuu ideologisesta aivopesusta: punavihersokeiston maailmankuvaan ei mahdu ajatus, että turvapaikanhakijat edes teoriassa voisivat valehdella! He siis sulkevat silmänsä todellisuudelta – ovathan monet turvapaikanhakijat itse kertoneet, että he itse tai joku heidän tuttunsa on valehdellut.

Punavihersokeisto on valinnut elää toiveajattelun ja hyväuskoisen hölmöyden varassa – tällaiseen ideologiseen valintaan on toki jokaisella oikeus. On kuitenkin ikävää, että niin iso osa kansasta menee tähän mukaan. Tuskinpa nämä äänestäjät oikeasti ovat sitä mieltä, että realismin sijasta politiikan lähtökohdaksi on otettava vapaaehtoinen sokeus ja hyväuskoinen kivakiva-ajattelu, jossa maailman ja ihmisten pahuudelta ja valheellisuudelta suljetaan täysin silmät?

2. "Maahanmuuttovirasto ei tee mitä tahansa hallintopäätöksiä: kyse on jopa elämästä ja kuolemasta."

Virheellinen ja mustavalkoinen kärjistys. Vaihtoehdot eivät todellakaan ole vain nämä kaksi: turvapaikka tai kuolema. Jokaisessa kaaosmaassakin on turvallisia alueita, eikä jokaista niin väittävää oikeasti henkilökohtaisesti vainota.

Palautettujen satunnaiset surmatkaan eivät tietenkään johdu Suomen turvapaikkapolitiikasta, koska ihmisiä kuolee aina ja kaikkialla. Satunnainen surma ei myöskään ole todiste siitä, että kyseinen maa olisi asukkailleen vaarallinen: muutenhan kaikista maailman maista tuleville pitäisi myöntää turvapaikka Suomesta, koska kaikkialla surmataan ihmisiä.

[...]

---

loput linkistä: https://blogit.kansalainen.fi/ville-niiniston-sokea-propaganda/

Lisätty lainaus. Ei pelkkien linkkien postauksia, vaan aina lainaus keskeisestä sisällöstä mukaan.

https://www.verkkouutiset.fi/kansanedustajat-vaativat-parannuksia-turvapaikanhakijoiden-oikeusturvaan/ (14.4.2018)

QuoteKansanedustajat vaativat parannuksia turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan

RKP:n ja SDP:n kansanedustajien mukaan maahanmuuttoviraston käytäntöjä tulisi tarkistaa.

Kansanedustajat Anders Adlercreutz (r.) ja Pilvi Torsti (sd.) ovat jättäneet kirjallisen kysymyksen turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta, joka on heidän mukaansa heikentynyt.

– Paine toimeenpanna käännytyksiä on johtanut siihen, että sekä maahanmuuttoviraston että poliisin toiminnassa on ollut oikeusturvan näkökulmasta huolestuttavia piirteitä, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz nostaa esille tapauksen, jossa kuusihenkisen irakilaisen perheen kaksi vasta täysi-ikäistynyttä lasta käännytettiin, vaikka muun perheen prosessi oli vielä kesken. Kansanedustajan mukaan molempia nuoria odotti Irakissa pidätysmääräys ja kuulovammaista tytärtä pakkoavioliitto.

– Tästä huolimatta heidät käännytettiin, ja perhe revittiin kahtia. Nuorille ei annettu edes mahdollisuutta hyvästellä perhettään, Adlercreutz sanoo.

– Tapaus on esimerkki siitä, miten pahasti turvapaikanhakijoiden oikeusturva ontuu. Heidän käännytyksen toimeenpanokieltohakemus hylättiin samana päivänä kun se jätettiin ja heidät käännytettiin silti, vaikka uusi tieto pidätysmääräyksestä oli lisätty hakemukseen. Tapaus on järkyttävä ja on äärimmäisen huolestuttavaa, että suomalaiset viranomaiset toimivat tällä tavoin, kansanedustaja kertoo.

(...)

Helsingin Sanomat: Maahanmuuttovirasto helpottaa perheenyhdistämistä: EU-tuomioistuimen päätös muuttaa tulkintaa turvapaikanhakijoiden alaikäisyydestä (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005643951.html) 16.4.2018

QuoteEUROOPAN unionin tuomioistuin antoi torstaina perheenyhdistämistä koskevan ratkaisun, joka vaikuttaa myös Suomen ulkomaalaislain soveltamiseen.

Ratkaisu laajentaa alaikäisenä turvapaikkaa hakeneen mahdollisuutta saada perheensä Suomeen.

Hollantilaisen tuomioistuimen pyytämässä ennakkoratkaisussa EU-tuomioistuin toteaa, että alaikäisen oikeus perheenyhdistämiseen pysyy voimassa, vaikka turvapaikanhakija olisi täyttänyt 18 vuotta turvapaikkahakemuksen käsittelyn aikana.

Edellytyksenä on, että turvapaikanhakijalle myönnetään pakolaisasema. Pakolaisaseman saavat turvapaikan saaneet henkilöt sekä kiintiöpakolaiset.

"Ratkaisun perusteella alaikäisyys määritellään sen perusteella, onko turvapaikanhakija ollut 18 vuotta saapuessaan Euroopan unionin alueelle eikä sen mukaan, onko hän ollut alaikäinen vielä kansainvälistä suojelua koskevan päätöksen ajankohtana", sanoo oikeustieteen tohtori Matti Pellonpää.

QuoteEuroopan yliopistoinstituutin kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin arvioi, että ratkaisun perusteluketju voisi koskea myös toissijaisen suojelun hakijaa. Siksi asiaa pitäisi kysyä EU-tuomioistuimelta.

"Korkeimman hallinto-oikeuden olisi syytä esittää tällainen ennakkoratkaisupyyntö, jos Maahanmuuttovirasto ei ryhdy soveltamaan tehtyä linjausta myös toissijaisen suojelun tapauksiin."

Ei ole syytä. Tarkennus tulee, jos on tullakseen.

QuotePROFESSORI Scheininin mielestä Suomen ulkomaalaislakia olisi muutettava kiireellisesti, koska turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa on heikennetty viime vuosina liian paljon.

"Nykyisessä ulkomaalaislaissa kansainvälisen suojelun tarpeen yksilöllisen tutkinnan vaatimus ei toteudu kattavasti, mikä takia lakia olisi muutettava kiireellisesti."

[...]

"Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu on taas yksi syy sille, miksi ulkomaalaislain muutostarvetta pitäisi alkaa selvittää. Turvapaikanhakijoiden oikeuksia ja oikeusturvaa on heikennetty useissa eri vaiheissa ja kokonaisuutena liian paljon", sanoo Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen.

Höpsis. Tämä Euroopan unionin tuomioistuimen yllättävä yksittäinen ratkaisu ei ole minkäänlainen syy tarkastella muita ulkomaalaislain muutoksia.

Turvapaikanhakijoiden oikeusturva ylittää Suomessa edelleen kaikki kansainväiset sopimukset ja velvoitteet. Ojanen kyllä tietää tämän, jos on yhtään tutustunut muiden samojen velvoitteiden alaisten EU-maiden käytäntöihin. Ennen turvapaikanhakijoiden oikeusturvan "heikennyksiä" Suomi oli esimerkiksi ainoa maa, jossa turvapaikanhakijan oikeusavun kustannuksille ei ollut asetettu ylärajaa.

Ja ääneen päästetty taas SKP-Scheinin. Tuolta tyypiltä Hesari saa aina mitä haluaa. Kansallisvaltion suvereniteetti ei tuon ukon lausunnoissa koskaa merkitse mitään. Täysin pelkkiä poliittisia mielipiteitä.

Höblässä oikein teemapäivä, kun löysää turvapaikkapolitiikkaa vaaditaan sekä Susanna Ginmanin pääkirjoituksessa (https://www.hbl.fi/artikel/signalerna-blir-allt-fler/) että "Medborgare för flyktingar rf"-porukan yleisönosastokirjoituksessa (https://www.hbl.fi/artikel/asylsokandes-rattsskydd-i-finland-maste-garanteras/). Lisäksi Aktia-pankin Heidi Schauman kyseli kolumnissaan (https://www.hbl.fi/artikel/kunde-invandrare-finansiera-var-alderdom/), voisimmeko rahoittaa vanhuutemme maahanmuutolla.

QuoteLedare: Signalerna blir allt fler

Reaktionerna mot Finlands nuvarande flyktingpolitik ökar. De måste tas på allvar.

Strax efter påsk fäste Högsta förvaltningsdomstolens (HFD) president Pekka Vihervuori uppmärksamhet vid att de asylsökandes rättsskydd har försämrats. I en ovanlig intervju i Helsingin Sanomat berättade Vihervuori att det oroar honom och hela HFD.

[...]

Redan då lagförslaget var på remiss fäste HFD i sitt utlåtande uppmärksamhet vid att de asylsökandes rättsskydd skulle försämras. Också grundlagsutskottet förde fram sin oro, men lagen godkändes trots det.

Syftet med lagändringarna var att göra Finland så oattraktivt som möjligt för asylsökande. Lagändringarna trädde i kraft i september 2016 – ungefär ett år efter att flyktingarnas vandringar genom Europa startade.

Nu när lagarna i ny form har tillämpats i ett drygt år har de mycket riktigt visat sig medföra problem.

Till det mest upprörande hör de fall där de jurister som borde bistå de asylsökande slarvar och struntar i sina utsatta klienter. En orsak till det otyget kan vara de fasta arvodena. De som söker asyl har ingen insyn i vår lagstiftning eller vår rättegångspraxis. Detsamma kan gälla infödda finländare men för de asylsökande är det ännu svårare att gestalta vilka rättigheter de har och vilka ramar lagstiftningen ger dem. De behöver verkligen bistånd och enligt nuvarande lagstiftning får de bara i undantagsfall ha rättshjälp med sig under den första asylintervjun. Därför blir hjälpen under en eventuell fortsatt process ännu viktigare. Att det då förekommer total ansvarslöshet gentemot de asylsökande och klara försök att utnyttja och sko sig på systemet från en – lyckligtvis liten – grupp av jurister och rättegångsbiträden är avskyvärt.

[...]

Justitieministeriet har initierat en utredning om rättshjälpen till asylsökande men de första resultaten väntas först i slutet av året. Då kan det vara för sent för många.

I sista hand är det domstolarnas uppgift att se till att rättsskyddet förverkligas. HFD:s president Pekka Vihervuori säger i HS-intervjun att ändringen av utlänningslagen har gjort det här uppdraget svårare för förvaltningsdomstolarna och HFD. Han ser också en tendens där politikerna gömmer sig bakom domstolarnas rygg. Det är inte önskvärt och inte heller transparent.

Det finns politiker och partier vars viktigaste mål är att så få asylsökande och andra invandrare som möjligt kommer till Finland. De har all rätt att ha den åsikten och att driva sin linje. Men den politiken ska inte förverkligas genom att försämra de asylsökandes rättsskydd. Då är man inne på en farlig väg som i slutändan drabbar alla som bor i Finland.

HFD:s president har reagerat på åtstramningen av utlänningslagen och konsekvenserna av det. Tidigare har vi skrivit om Åbo Akademis och Åbo universitets utredning om att linjen i asylbesluten hade skärpts. Det baserade sig inte på att lagen skulle ha skärpts. Det var tolkningen som hade skärpts.

Olika instanser och aktörer i samhället, som kommer i kontakt med de asylsökande och har sakkunskap, har under våren reagerat på vår flyktingpolitik. I en rättsstat måste det tas på allvar.

Susanna Ginman Chef för opinionsavdelningen

Hbl (https://www.hbl.fi/artikel/signalerna-blir-allt-fler/) 16.4.2018

Ginman vaatii, että erilaisten aktivisti- ja painostusryhmien möykkä olisi otettava vakavasti. En näe siihen syytä, sillä nyyhkyretoriikasta ja harhaanjohtavista väitteistä puhdistettuna niillä ei ole mitään perusteita mielettömille vaatimuksilleen (https://www.hbl.fi/artikel/asylsokandes-rattsskydd-i-finland-maste-garanteras/) (mm. kaikkien pakkopalautusten keskeyttäminen ja kesän 2016 jälkeen jätettyjen turvapaikkahakemusten uudelleenkäsittely).

Yksikään möykkäryhmä ei ole tuonut esille sellaisia väitteensä murskaavia yksinkertaisia faktoja, kuin että Suomen käytännöt ovat kevyesti kaikkien kansainvälisten sopimusten mukaisia ja että muissa maissa on selvästi tiukempia käytäntöjä. Paljon kertoo jo se, että irakilaisten ja afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden hyväksymisprosentti on Ruotsissa vain noin puolet siitä mitä Suomessa.

Quote from: Susanna Ginman, HblSyftet med lagändringarna var att göra Finland så oattraktivt som möjligt för asylsökande.

Tällaista aktivistien keksimää tavoitetta ei ole koskaan asetettu, valitettavasti. Suomen turvapaikkapolitiikka on edelleen valovuosien päässä tiukimmasta mahdollisesta. Ruotsillakin on nykyään tiukempi turvapaikkapolitiikka kuin Suomella, monista muista EU-maista puhumattakaan.

QuoteTill det mest upprörande hör de fall där de jurister som borde bistå de asylsökande slarvar och struntar i sina utsatta klienter. En orsak till det otyget kan vara de fasta arvodena.

Miksi juuri kiinteät palkkiot johtaisivat väärinkäytöksiin? Asiaa ei kai ole koskaan kunnolla tutkittu, mutta on paljon perustellumpaa, että nimenomaan aiempaa järjestelmää, jossa oikeusapupalkkioilla ei ollut ylärajaa (Suomi oli ainoa tällainen maa), käytettiin väärin enemmän.

Quote from: Susanna Ginman, HblJustitieministeriet har initierat en utredning om rättshjälpen till asylsökande men de första resultaten väntas först i slutet av året. Då kan det vara för sent för många.

Kenelle se olisi liian myöhäistä ja miksi? Tietääkseni ei ole tuotu julkisuuteen ainuttakaan tapausta, jossa oikeusavun muutosten voi olettaa johtaneen väärään lainvoimaiseen käännytys/turvapaikkapäätökseen. Sisäministeriön laatukriteerien mukaan turvapaikkapäätösten laadussa ei ole tapahtunut havaittavaa heikkenemistä lakimuutosten jälkeen.

Quote from: Susanna Ginman, HblI sista hand är det domstolarnas uppgift att se till att rättsskyddet förverkligas. HFD:s president Pekka Vihervuori säger i HS-intervjun att ändringen av utlänningslagen har gjort det här uppdraget svårare för förvaltningsdomstolarna och HFD. Han ser också en tendens där politikerna gömmer sig bakom domstolarnas rygg. Det är inte önskvärt och inte heller transparent.

Vihervuori sanoi myös, ettei Suomi ole rikkonut palautuskieltoa. Se tieto riittää, eikä muulla ole sen rinnalla merkitystä.

Quote from: Susanna Ginman, HblDet finns politiker och partier vars viktigaste mål är att så få asylsökande och andra invandrare som möjligt kommer till Finland. De har all rätt att ha den åsikten och att driva sin linje. Men den politiken ska inte förverkligas genom att försämra de asylsökandes rättsskydd. Då är man inne på en farlig väg som i slutändan drabbar alla som bor i Finland.

Ei voi olla niin, että turvapaikanhakijoiden oikeusturvassa voidaan mennä vain yhteen suuntaan. Suomi on muutosten jälkeen oikeusapukäytännöissään lähempänä muita maita, mutta edelleen antelias EU-maaksi.

Ja mikä ihmeen "vaarallinen tie"? Miten turvapaikanhakijoille tehdyt oikeusapumuutokset ihan konkreettisesti uhkaavat suomalaisia? Typerää perustelematonta pelottelua.

Quote from: Susanna Ginman, HblTidigare har vi skrivit om Åbo Akademis och Åbo universitets utredning om att linjen i asylbesluten hade skärpts. Det baserade sig inte på att lagen skulle ha skärpts. Det var tolkningen som hade skärpts.

Hallinto-oikeuden päätökset osoittavat, että tulkinta oli ollut aiemmin Maahanmuuttovirastossa pielessä, kun esimerkiksi kaikille somaleille myönnettiin Suomessa oleskelulupa. Ketään ei tunnu kiinnostavan, mihin Maahanmuuttoviraston aiempi lakia huomattavasti löysempi linja perustui, sillä lain vaatimuksiin se ei ainakaan perustunut, kuten hallinto-oikeudet ovat vahvistaneet.

Quote from: Roope on 16.04.2018, 15:39:44
Ratkaisu laajentaa alaikäisenä turvapaikkaa hakeneen mahdollisuutta saada perheensä Suomeen.

Jos suomalainen alaikäinen tavataan Bogotasta ja tämä esittää hakevansa turvapaikkaa sieltä, niin ei tätä ryhdytä kotouttamaan sinne ja roudaamaan perhettä perässä, vaan hänet lähetetään takaisin Suomeen viranomaisten huostaan, jotka sitten etsivät lapsen vanhemmat tai ottavat kansalaisensa huostaan. Mikä tässä on nyt niin vaikeaa, ettei proffessoori käsitä? Eikö proffessoori ymmärrä, ettei yhdelläkään Afrikasta ja Aasiasta tänne tulleella ole puhtaita jauhoja pusseissa (ne lukuisat turvalliset maat matkan varrella)? Kaikkeen humpuukiin ei kannata lähteä mukaan. Kun yksi nauretaan kerran ulos Bogotasta, niin loput huijarit pysyvät kaukana.

Quote from: Skeptikko on 22.03.2018, 10:14:44
Turvapaikanhakijoiden oikeusturva Suomessa on heikentynyt merkittävästi, osoittaa tutkimus – Väkivallan pelko ei kelpaa enää perusteeksi kuin ennen
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005613433.html

Niinpä... erikoista se onkin ollut, että väittämällä pelkäävänsä on saanut oikeuden elää Suomessa ja nauttia sosiaaliturvaa ohituskaistoineen ilmaisiin asuntoihin. Tällaisessa tilanteessa kaikki ilmaista elämää haluavat voivat ilmoittaa pelkäävänsä. Jos pelkäämisellä saa etuja, vaikka uudet hampaat ja asunnon, silloin myös pelätään.

Selvääkin selvempää on, että turvapaikan hakua käytetään ohituskaistana siirtolaisen aseman saavuttamiseksi. Suomen tulisi luopua turvapaikkojen antamisesta Suomessa. Sensijaan turvan hakijalle voitaisiin myöntää turvapaikka johonkin kehitysmaahan sijoitetusta turvakeskuksesta, josta käsin turvan saanut voisi hakea siirtolaiseksi minne vaan.

Kun turvapaikan haulla saisi turvan, mutta ei asumisoikeutta Suomeen, hakijoiden määrä voisi pudota murto-osaan. Passien hukkaamisesta ja valheista ei olisi mitään hyötyä.

Jostain luin, että muun muassa Helsinki ja moni muukin kunta antaisivat laittomasti maassa oleville ilmaisen terveydenhuollon.
http://www.paperittomat.fi/?page_id=347

Tämähän tarkoittaa, että kuka tahansa voi ostaa lentolipun Suomeen ja röyhkeästi vaatia hoitoa. Passin voi pitää piilossa taskussa ja väittää olevansa "paperiton". Röyhkeydestä puheen ollen, saapa nähdä milloin geelit keksivät, että kaupoissa ei tarvitse maksaa. Tavarathan ovat Allahin ja kuuluvat siksi geeleille. Menee vain suurella joukolla ja ottaa haluamansa. Jos joku rupeaa rutisemaan, niin rasistisyyttely päälle. Ehkä päättäjämme silloin ohjeistavat poliisin olemaan puuttumatta.

Quote from: acc on 17.04.2018, 01:11:07
Röyhkeydestä puheen ollen, saapa nähdä milloin geelit keksivät, että kaupoissa ei tarvitse maksaa. Tavarathan ovat Allahin ja kuuluvat siksi geeleille. Menee vain suurella joukolla ja ottaa haluamansa. Jos joku rupeaa rutisemaan, niin rasistisyyttely päälle. Ehkä päättäjämme silloin ohjeistavat poliisin olemaan puuttumatta.

Hallitus on osittain perumassa Vihreiden aikoinaan läpi puskeman muuntorangaistusjärjestelmän purkamisen joka johti lainkunnioituksesta kiinnostumattomien elämäntapavarkaiden vapaaseen urapolkuun. En ole nyt aivan varma kuinka läpi asia on, mutta tulevaisuudessa kai muuntorangaistuksia alkaa tippua seitsemännen teon jälkeen vuodessa, tai jotain sinne päin.

Viimeisen kymmenen vuoden ajalta tuhansia uutisotsikoita valtion ja kuntien toimenpiteistä: sen ja sen ryhmän etuja heikennetty, sitä ja sitä on kiristetty, sitä ja sitä omavastuuta on nostettu, jne, jne...

Mikä ihmeen pyhä lehmä on maahanmuuttajan oikeusturva. Siihen ei mukamas saisi puuttua, ja jos puututaan, niin muutosta tulisi tehdä ainoastaa yhteen suuntaan.

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Ulkomaalaislain muutosten vaikutus oikeusturvaan on selvitettävä (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005645460.html) 18.4.2018

Quote from: HS 18.4.2018SUOMI joutuu muuttamaan käytäntöjään turvapaikan saaneiden perheenyhdistämisessä Euroopan unionin tuomioistuimen tekemän ratkaisun vuoksi (HS.fi 16.4.). Ulko­maalaislain mukaan alaikäisenä maahan tulleella ja turvapaikan saaneella henkilöllä ei ole oikeutta saada perheen­jäsentään Suomeen, jos hakija on turvapaikan saadessaan jo täyttänyt 18 vuotta.

EU:n tuomioistuin on kuitenkin tehnyt ratkaisun, jonka mukaan alaikäisyys määritellään sen mukaan, minkä ikäinen henkilö on ollut saapuessaan Euroopan unionin alueelle. Ratkaisu on tehty hollantilaisen tuomioistuimen pyynnöstä. Maahanmuuttovirasto korjaa käytännön välittömästi, koska EU-oikeuden päätös ajaa ohi kansallisen lainsäädännön.

Tähän asti asiallista kuvausta tapahtuneesta. Suomen laki ja päätökset ovat olleet oikeita, mutta uusi tuomioistuinpäätös kumoaa lain ja edellyttää jatkossa toisenlaisia päätöksiä.

En jaksa tarkistaa, mutta muistaakseni ikä lasketaan hakemuksen käsitelleen jäsenmaan alueelle tulosta, ei EU-alueelle tulosta.

Quote from: HS 18.4.2018Ulkomaalaislakia on muutettu useaan otteeseen ja yleensä reaktiona kasvaneeseen turvapaikanhakijoiden määrään. Vuonna 2016 muun muassa rajoitettiin turvapaikanhakijoiden oikeusapua merkittävästi.

Kehityksestä on ollut huolissaan muun muassa Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Vihervuori (HS 4.4.).

Tällä taas ei ole yhteyttä aiempaan.

Ulkomaalaislain muutoksille ja etenkin sen tulkinnalle on ollut Suomessa ominaista poukkoilevuus ja ristiriitaisuus. Viimeisen yli kymmenen vuoden aikana kasvaneeseen turvapaikanhakijoiden määrään ei ole juurikaan reagoitu, vaan lain ja Maahanmuuttoviraston poikkeuksellisen löysien laintulkintojen on annettu tehdä tehtävänsä. Kaikesta pakolaislobbareiden metelöinnistä huolimatta nykyinen hallitus ei ole edes vuoden 2015 katastrofin motivoimana saanut aikaan juurikaan kiristyksiä. Esimerkiksi perheenyhdistämislain kiristykset jäivät kesken jo sovitusta, ja kiristyksiä kompensoitiin uusilla helpotuksilla.

Pääkirjoituksessa mainittuja turvapaikanhakijoiden oikeusavun rajoituksia ei voi sanoa merkittäviksi, mutta sentään liikahdukseksi oikeaan suuntaan, kun Suomi oli ollut muun muassa ainoa EU-maa, jossa turvapaikanhakijoiden oikeusapukuluissa ei ollut ylärajaa.

Quote from: HS 18.4.2018Lakimuutosten vaikutukset oikeus­turvaan on syytä selvittää.

Mitä sellaista on ilmennyt, joka ei olisi ollut tiedossa jo lakia muutettaessa?

Ei ole osoitettu lakimuutoksista johtuvaa päätösten laadun heikkenemistä tai edes perusteluja, miksi sellaista olisi tapahtunut. Sisäministeriön laatumittarin mukaan päätösten laatu on viime aikoina pysynyt samana tai jopa parantunut.

Ei myöskään ole osoitettu, että lakimuutos olisi johtanut vääriin päätöksiin tai vaarantanut palautuskiellon. Tästä ei ole tuotu julkisuuteen edes yksittäistapauksia.

Eli miksi selvitysvaatimus, kun oikeusapumuutosten vaikutusten selvittämiseen ei ole sen enempää perusteita kuin minkään muunkaan lakimuutoksen? Taustalla onkin poliittinen motiivi. Lobbausryhmät vaativat pakkopalautusten keskeyttämistä selvityksen ajaksi ja lain jälkeen jätettyjen turvapaikkahakemusten uudelleentutkintaa. Helsingin Sanomat on valinnut puolensa.

Quote from: HS 18.4.2018Turvapaikkapolitiikka ei voi perustua oikeusturvan heikentämiseen.

Ei niin, vaan poliitikan pitäisi olla mahdollisimman johdonmukaista ja kokonaisvaltaista. Ei kuitenkaan voida lähteä siitä, että muita maita anteliaampia tai päätöksenteon pitkittämiseen houkuttelevia oikeusturvakäytäntöjä ei voisi tarkastella kriittisesti ja tarvittaessa muuttaa kansainvälisten sopimusten rajoissa.

Erillistä selvitystä halvemmaksi tulisi, että selvityksen vaatijat googlaisivat netistä siellä jo olevan Euroopan laajuisen selvityksen turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta eri maissa ja listaisivat ne käytännöt, joissa Suomi poikkeaa tiukkuudellaan kaikista muista vertailun maista. Siitä tulisi lyhyt lista. Toinen juttu sitten se, että Suomen käytännöt täyttävät joka tapauksessa kansainväliset velvoitteet.

Eduskunnassa esitettiin eilen ketjun aihetta sivuavia suullisia kysymyksiä.

Sisäministeri Kai Mykkänen totesi lopuksi kansanedustaja Niikolle vastatessaan, että "meidän täytyy osana maahanmuuttoilmiön hallintaa (..) panostaa aikaisempaa enemmän terrorismin juurisyiden ja terrorismin ilmiöiden puuttumiseen". Mykkänen täsmensi, että "yleisin syy terrorismin juuriin Suomessa on nimenomaan äärioikeistolainen liikehdintä ja kotimainen syrjäytyminen".

Eli sisäministeri Mykkänen ottaisi "maahanmuuttoilmiön" hallintaan puuttumalla "äärioikeistolaiseen liikehdintään".

Quote
Pöytäkirjan asiakohta PTK 38/2018 vp

Täysistunto
Torstai 19.4.2018 klo 16.01

2.4 Suullinen kysymys ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa (Eva Biaudet r)

16.50 Eva Biaudet r
Ärade talman! Luottamus oikeusvaltioon ja viranomaisiin on kullan arvoista, ja myös silloin, kun tulee vähän haasteellisempia tilanteita, on tärkeää, ettei luovuta näistä periaatteista. Siksi mielestäni kyllä poliittisten päättäjien olisi syytä olla aika huolissaan siitä, että meidän korkea-arvoiset auktoriteetit, kuten KHO:n presidentti ja Turun yliopiston tutkijat ja yhdenvertaisuusvaltuutettu nimenomaan, ovat kiinnittäneet huomion siihen, miten voidaan enää luottaa meidän viranomaisprosesseihin. 
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on luovuttanut ensimmäisen kertomuksensa eduskunnalle ja toteaa, että Suomessa on ihmisryhmiä, joiden pääsy oikeuksiinsa on vaarantunut — esimerkiksi ikääntyneet, vammaiset henkilöt, etniset vähemmistöt ja turvapaikanhakijat, joista juuri puhuimme. Nyt ei ole aikaa odottaa selvityksiä tai parempaa hallitusta. Mielestäni on kaikkien intressissä, että puutumme esimerkiksi Migrin toimintaan ja muutamme käytäntöjä. Myöskin Ranskan tuomioistuin ja [Puhemies koputtaa] Euroopan ihmisoikeustuomioistuin [Puhemies: Kysymys!] on kiinnittänyt huomiota tähän asiaan. Mitä hallitus aikoo tehdä luottamuksen palauttamiseksi?

16.52 Oikeusministeri Antti Häkkänen (vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Olen tutustunut tähän yhdenvertaisuusvaltuutetun raporttiin. En vetäisi sellaisia johtopäätöksiä, että suomalainen virkamiestyön puolueettomuus, osaaminen, riippumattomuus olisi kokonaan vaarantunut. Ei missään tapauksessa. Suomessa viranomaistoiminta perustuu lakiin ja hyvään hallintotapaan ja se on erittäin korkealuokkaista kansainvälisessä vertailussa. Niin kuin kaikissa muissakin maissa, virheitä sattuu, epäkohtia tulee. Se kuuluu siihen, että inhimillisiäkin erehdyksiä sattuu. Sitä varten meillä on hyvin perusteellinen ja tehokas laillisuusvalvonta tässä maassa, oikeuskansleri, oikeusasiamies ja muut toimijatahot. Ja olkoon kyse kehitysvammaisten oikeuksista, kielivähemmistöjen oikeuksista tai vaikkapa ihan tavallisen suomalaisen keski-ikäisen ihmisten oikeuksista, niin kaikkien oikeuksia valvotaan tässä maassa, niin tuomioistuimen toimesta kuin näiden laillisuusvalvojien, ja epäkohtiin tarttuu tämä sali sitten viime kädessä.

16.53 Eva Biaudet r (vastauspuheenvuoro)
Arvoisa rouva puhemies! Siksihän meillä on yhdenvertaisuusvaltuutettu, että hän nimenomaan kiinnittää perustellusti huomiota sellaisiin puutteisiin, ja mielestäni ehkä meillä ei ole ihan varaa käsitellä sitä niin kuin mitä tahansa raporttia. Myös se, että korkeimman hallinto-oikeuden presidentti sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin kohdistaa meidän huomiomme siihen, että meidän tasomme ihmisoikeuksien seurannassa ei ole riittävä, mielestäni on huolenaihe. Suomi ei ole perinteisesti ollut maa, joka yrittää mennä sieltä, missä aita on matalin, vaan päinvastoin. Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta meistä taas tuli kunnianhimoisen ihmisoikeuksien toteuttamisen maa?

16.54 Oikeusministeri Antti Häkkänen (vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on niin kotimaan rintamalla kuin kansainvälisellä rintamalla edistänyt ihmisoikeuksia, edistänyt tasapainoista tulevaisuutta kaikkien kansalaisten osalta. Muun muassa viime torstaina itse pidin voimakkaan puheenvuoron Euroopan ihmisoikeussopimusjärjestelmän puolesta Tanskassa, jossa olivat myös Turkin ja Venäjän oikeusministerit vastapuolella. Kotimaan rintamalla meidän täytyy tehdä toimenpiteitä, joilla tämän maan talous mutta myös maahanmuuttoon liittyvät kysymykset ja muut yllättävätkin ilmiöt saadaan hallintaan ja tulevaisuus kestävälle tasapainolle. Se vaatii välillä toimenpiteitä, joissa joudutaan tinkimään tietyistä asioista, mutta ei ole tingitty sellaisista asioista, joista perustuslakivaliokunta esimerkiksi sanoisi, että tämä on ihmisoikeussopimusten vastaista tai perustuslain vastaista. Siitä on itse asiassa tämä eduskunta myös pitänyt huolta, että sellaisia lakeja tässä maassa ei ole voimassa, mitkä olisivat ihmisoikeussopimusten vastaisia. 

Eduskunta (https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2018+2.4.aspx) 19.4.2018

Quote
Pöytäkirjan asiakohta PTK 38/2018 vp

Täysistunto
Torstai 19.4.2018 klo 16.01

2.3 Suullinen kysymys turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta (Touko Aalto vihr)

16.36 Touko Aalto vihr
Arvoisa puhemies! Valtiosääntöasiantuntijoiden mukaan turvapaikanhakijoiden oikeuksia ja oikeusturvaa on heikennetty eri vaiheissa ja kokonaisuutena aivan liian paljon. Nyt ranskalainen tuomioistuin esti jälleen palautuksen Suomeen — ranskalainen tuomioistuin esti jälleen palautuksen Suomeen. On hälyttävää, ettei edes toisen EU-maan tuomioistuin luota turvapaikkamenettelyymme. 
Pelkästään ulkomaalaislakia on muutettu viime vuosien aikana yli 30 kertaa ilman, että kokonaisuutta on edes arvioitu. Lisäksi tutkijat ovat osoittaneet, että Maahanmuuttovirasto on kiristänyt turvapaikkalinjaansa rajusti vain muutamassa vuodessa. Nyt tarvitaan pikaisesti perusteellinen kokonaisarviointi Suomen turvapaikkalinjasta. Kysyn ministeri Mykkäseltä: mihin toimiin aiotte ryhtyä turvapaikanhakijoiden oikeusturvan ja ihmisoikeuksien toteuttamiseksi?

16.37 Sisäministeri Kai Mykkänen (vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Aalto viittasi tähän Lyonin vetoomustuomioistuimen yksittäiseen päätökseen estää yksittäisen afgaanitapauksen palauttaminen Suomeen. Tammikuussa ensimmäisen kerran sama tuomioistuin teki päätöksen, sitten valituksen jälkeen piti sen voimassa. Tämänkin jälkeen Ranska on sinänsä Suomeen palauttanut myös afgaaneja, eli sikäli tämä on yksittäisen tuomioistuimen tulkinta nimenomaan Afganistanin, Kabulin tilanteesta, joka poikkeaa siitä, mikä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on käytäntö. Yhtä lailla Lyonin tuomioistuimen tulkinta koskee siis myöskin Ruotsia.
Mitä tähän laajempaan kuvaan tulee, niin samalla kun huolehdimme maahanmuuton hallittavuudesta ja turvapaikkahaun menettelyiden sujuvuudesta, on erittäin tärkeätä, että me huolehdimme siitä, että mitään sellaisia systemaattisia piirteitä meidän prosessissamme, jotka tuottaisivat riskiä oikeuksien toteutumattomuudesta, ei ole. Tämän varmistamiseksi olemme nyt myöskin käynnistäneet analyysityön vielä erikseen SM:n ja Migrin yhteistyönä, [Puhemies: Aika!] ja kesäkuussa tullaan tulkitsemaan, onko täsmentämistarpeita.

16.39 Touko Aalto vihr (vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! On hyvä asia, että ministeri Mykkänen on ottanut asiasta kiinni ja tekee sisäistä selvitystä ja dialogia, mutta, arvoisa ministeri, se ei riitä, sillä nyt ollaan oikeusvaltion kannalta niin perustavanlaatuisen kysymyksen äärellä, että tarvitaan myös riippumaton ja perusteellinen selvitys sekä tekoja. Toivon, että ministeri Mykkänen ei piiloudu tässä kysymyksessä aikataulusyiden taakse.
Mutta, arvoisa puhemies, toinen varsinainen kysymys. Tällä hetkellä Suomen ulkomaalaislaki lähtee siitä, että Suomeen alaikäisenä tulleella ihmisellä ei ole mahdollisuutta perheenyhdistämiseen, jos hän prosessin aikana ehtii täyttää 18 vuotta. Nyt kuitenkin Suomen lainsäädäntöä on muutettava, sillä Euroopan unionin tuomioistuimen tuore ratkaisu osoittaa tilanteen muuttuneen. Sen mukaan riittää, että hakija on saapunut alaikäisenä Suomeen, jotta hän on oikeutettu perheenyhdistämiseen. Mihin toimenpiteisiin olette nyt ryhtyneet, jotta heidän ja muiden vastaavassa tilanteessa olevien [Puhemies koputtaaa] ihmisten oikeudet toteutuvat?

16.40 Sisäministeri Kai Mykkänen (vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Maahanmuuttovirasto on heti alkanut soveltaa tätä EU-tuomioistuimen päätöksen mukaista linjaa, ja kuten olen sanonut, minusta on erittäin hyvä, että EU-tuomioistuin selkeyttää tältä osin direktiivin tulkinnan koko EU:ssa. Tällöin todella perheenyhdistämistapauksissa, joissa alaikäinen on tullut EU:hun ja on sinä aikana, kun käsittely on kesken, täyttänyt 18, ei ole silloin tämän hakijan ongelma, jos prosessi on venynyt hänestä riippumattomistakin syistä. Tämä toteutuu koko EU:n alueella, jolloin siitä ei myöskään tule erillistä vetotekijää, kun mietitään sitä, että hakijat hakeutuisivat yhteen jäsenvaltioon. 
Sinänsä tämä asia toteutuu suoraan EU-tuomioistuimen päätöksellä. Toki ulkomaalaislaki on syytä päivittää tämän tuomion mukaiseen muotoon, ja se tehdään samalla kun ulkomaalaislakiin tehdään monia muitakin täsmennyksiä ja muutoksia tämän vuoden aikana joka tapauksessa jo suunnitelluilla hankkeilla.

16.41 Johanna Karimäki vihr (vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! On kestämätöntä, jos turvapaikanhakijoita palautetaan sellaisiin maihin, joissa he ovat hengenvaarassa, ja näin ollen pitäisin perusteltuna, että Suomi tarkastelisi sitä turvallisten maiden listaa [Roope: Suomella ei ole tässä mielessä "turvallisten maiden listaa"], mitä nyt on noudatettu, ja vielä siltä kantilta, kun nyt on ajateltu, että joissakin maissa on sekä turvattomia että turvallisia alueita, mutta tilanteethan eskaloituvat näissä maissa nopeasti.
Sitten toinen kysymys: Meidän oikeusjärjestelmämme täytyy olla aukoton, ja sen täytyy taata aidot, hyvät, laadukkaat prosessit turvapaikanhakijoille, mutta oikeusavusta on viime vuosina nipistetty. Ministeri Häkkänenhän lupasi, että hän teettää selvityksen oikeusavun laadusta ja saatavuudesta turvapaikkaprosesseissa. Pyytäisin ministeri Häkkästä selvittämään, onko tämä selvitys edennyt ja mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy oikeusavun parantamiseksi.

16.42 Oikeusministeri Antti Häkkänen (vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Suomessa on jouduttu poikkeuksellisen maahanmuuttoilmiön eteen samoin kuin monissa muissakin EU-maissa. Se vaatii samaan aikaan lämmintä sydäntä mutta myös kylmää realismia siitä, että järjestelmän täytyy olla hallittavissa. Tässä suhteessa me olemme joutuneet tekemään toimenpiteitä, joilla tilanne on otettu hallintaan. Nyt sitten näistä toimenpiteistä, joita oikeusturvan osalta on tehty, tehdään selvitys, juuri kuten kysyjä täällä sanoikin. 
Selvitys on juuri käynnistetty, ja syksyn aikana, uskon, että saadaan jonkinlainen väliraportti siitä, minkälaisia vaikutuksia esimerkiksi oikeusturvan puolella on tehty. Korostan sitä, että oikeusturvan puolella me lisäsimme valvontaa ja kelpoisuusehtoja, mutta nyt tässä selvityksessä katsotaan, onko riittävästi lisätty. Eli menimme parempaan suuntaan näillä lainsäädäntömuutoksilla, mutta nyt katsotaan sitten rauhassa selvityksen pohjalta, tarvitaanko vielä justeerausta, ja varmasti tehdään, jos tarvitaan.

16.43 Hanna Sarkkinen vas (vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Saamme lähes joka päivä lukea uutisista tai meille lähetetyistä viesteistä, kuinka epäinhimilliseksi Suomen turvapaikkapolitiikka koetaan. Ihmisten perheenjäsenten ja puolisoiden Suomeen tulo evätään tai heidät käännytetään pois. Turvapaikkaprosessi koetaan heikoksi. Ongelmia on tulkkauksessa ja oikeusavussa, eivätkä ihmisten kertomukset tule oikein kuulluksi. Ihmisiä palautetaan Suomesta turvattomiin olosuhteisiin.
Me emme täällä salissa ole ainoita, jotka ovat huolissaan turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta ja turvapaikkaprosessin ongelmista. Kuten kuultu, myös Ranskan tuomioistuin on ollut huolissaan, ja myös asiantuntijat ovat olleet huolissaan lukuisten ulkomaalaislakiin tehtyjen muutosten vaikutuksista turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan. Jos tässä prosessissa on ongelmia, se voi maksaa ihmisten elämän ja ihmisten hengen. Meillä on iso vastuu siitä, että tämä prosessi toimii. Haluankin kysyä ministeriltä: aiotteko te nyt toteuttaa riippumattoman ulkoisen selvityksen lakimuutosten vaikutuksista ja oikeusturvan toteutumisesta turvapaikanhakijoiden kohdalla?

16.44 Sisäministeri Kai Mykkänen (vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, iso kuva on tietysti se, että meille on tullut yli 40 000 turvapaikanhakijaa muutamassa vuodessa, jolloin Eurooppaan tuli valtava määrä ihmisiä, ja se, että yksittäistapauksia näistä nousee esiin, ei saa sinänsä sitä suurta tulkintaa peittää. Kun katsotaan analyyttisesti, niin väitän, että se kyllä kestää arvion, miten prosessit toimivat.
Samalla, kuten aiemmin viittasin, se ei anna meidän väistää vastuuta siitä, että meidän on tehtävä kaikkemme, jotta myös yksittäistapauksissa pystytään ihmisoikeuksien toteutuminen mahdollisimman hyvin varmistamaan, niin vaikeaa kuin kaikissa tapauksessa sen oikean tiedon saaminen näissä onkin, niin kuin jokainen rehellisesti ajatellen ymmärtää. 
Jos varaisimme kaikki täsmennystarpeet ulkoisen arvioinnin varaan, mihin myös edustaja Aalto viittasi, niin valitettavasti siinä menisi puolitoista vuotta, ennen kuin tehtäisiin mitään. Siksi haluan tehdä sisäistä analyysiä ja täsmennyksiä jo kesällä. Tiedän, että oikeusavusta myöskin oikeusministeri on käynnistänyt jo selvitysmiestyön, joka myöskin tietysti tähtää siihen, että täsmennyksiä tehdään.

16.45 Oikeusministeri Antti Häkkänen (vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Perustuslain mukaan jokaiselle ihmiselle, ei pelkästään nyt siis kansalaiselle vaan ihmiselle, tässä maassa kuuluu riittävä oikeusturva ja pääsy siihen. Oikeusapu on keskeinen mekanismi, jolla se toteutetaan. Suomessa on kansainvälisellä tasolla arvioituna priimatason oikeusapu, erittäin hyvä oikeusapu. Jokainen, myös turvapaikanhakija, joka hakee oikeusapua, on lähtökohtaisesti myös sitä saanut. [Eva Biaudet: Onko saanut priimaa?] Meillä on laadukas juristikunta, erittäin pätevää porukkaa, ja heidän valvontaansa on vielä kiristetty. Nyt, jos havaitsemme tässä selvityksessä jotain epäkohtia, kuten normaalistikin tulee, teemme korjauksia tähän asiaan.
Mutta — oppositio olisi ehkä jättänyt asian hoitamatta — tähän me olemme tarttuneet ja tehneet koko ajan uudistuksia, joilla maahanmuuttoon liittyvät kysymykset on otettu hallintaan. Samoin oikeusturvaan liittyviä mekanismeja on parannettu, kelpoisuusvaatimuksia tehostettu, ja nyt syksyllä katsotaan, tarvitaanko järjestelmää muuttaa.

16.46 Erkki Tuomioja sd (vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Maahanmuuttajat eivät ole turvapaikanhakijoita. Heistä voi sellaisia tulla, jos todetaan, että he ovat suojelun tarpeessa ja eivät pääse palaamaan kotimaahansa. 
Kaikki ovat tietenkin yksittäistapauksia, ja on ymmärrettävää, että ministerit eivät voi kommentoida yksittäistapauksia. Toisaalta näistä yksittäistapauksista, jotka ovat kaikki ihmisiä, koostuu tämä kokonaisuus. 
Nyt on käynyt niin, että tämän hallituksen aikana tämä Suomen turvapaikkakäytäntö palauttamisineen vaarallisiin olosuhteisiin on johtanut siihen, että Suomen maine on selvästikin kansainvälisessä vertailussa minusta joutunut kyseenalaiseen valoon. Ja kysyisin pääministeriltä: ottaen huomioon, että te, myös silloin kun tämä kriisi alkoi, aivan oikein totesitte tästä turvapaikan tarpeesta, että se on myönnettävä jokaiselle, joka siinä tarpeessa on, niin oletteko te huolissanne, mitä Suomen maineelle tässä suhteessa on käynyt? Tämä olisi syy tehdä korjauksia.

16.47 Pääministeri Juha Sipilä (vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Kyllä vertailussa me olemme ihan samalla tasolla Pohjoismaiden kanssa. Ja tämä oli aivan poikkeuksellinen tilanne, mikä Suomea ja koko Pohjolaa ja koko Eurooppaa kohtasi vuonna 2015. Meillä on äärimmäisen sitoutunut ja hyvä virkakunta, joka hoitaa tehtäviään hyvin ja pyrkii jokaisessa oikeudenmukaiseen päätökseen, henkilökohtaiseen päätökseen. Mutta se on selvää, että meidän resurssit ovat olleet tiukoilla, niin kuin meidän naapureissammekin, esimerkiksi Ruotsissa, jonne tuli vielä enemmän turvapaikanhakijoita kuin Suomeen. Ja juuri niin kuin ministerit tuossa kertoivat, me seuraamme tilannetta, korjaamme jatkuvasti ja teemme sitä kautta päätöksiä. En ole mistään saanut tällaista viestiä, että Suomen maine olisi tässä huonontunut.

16.48 Mika Niikko ps (vastauspuheenvuoro)
Arvoisa rouva puhemies! Luulin kuulleeni kaiken tässä salissa jo aikaisemmin, mutta en tiennytkään sitä, että pitää olla huolissaan siitä, että jos täältä palautetaan afgaaniturvapaikanhakija takaisin sinne alkuperäiseen maahan, niin se nähdään silleen epäinhimillisenä tekona tai se paikka jotenkin vaarallisena sille hakijalle, joka on perusteettomasti hakenut täältä turvapaikkaa. Tosin tulin lauantaina Ranskasta itsekin ja siellä oli paljon aseistettuja miehiä kaduilla Strasbourgissa ja muualla, ja voidaan kyllä olettaa, että Ranskakin on kohta aika turvaton paikka, koska tämä maahanmuuttopolitiikka Euroopassa on ollut niin huonoa. Me päästämme tänne kaikki, jotka haluavat täällä sotia tätä länsimaista yhteiskuntaa vastaan. Kysynkin ministeriltä nyt: Mitä me teemme edes niille noin 400 turvapaikanhakijalle, jotka on luokiteltu vaarallisiksi henkilöiksi, joilla on kytköksiä terrorismiin, mitä suojelupoliisi itsekin on toistanut parin kolmen vuoden ajan meille täällä eduskunnassa? Miksi edes heitä ei voida ottaa säilöön siihen asti, kunnes ollaan täysin vakuuttuneita siitä, että he eivät ole uhaksi tälle yhteiskunnalle?

16.49 Sisäministeri Kai Mykkänen (vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä säilöön otetaan krp:n uhka-arvion perusteella ne henkilöt, jotka on säilöön otettava turvallisuussyiden takia. Kuten täällä on muutamaan kertaan puhuttu, niin se, että otettaisiin monikymmenkertainen määrä ihmisiä säilöön, on ainoastaan veronmaksajien rahan tuhlausta. Käytetään se mieluummin suomalaisten turvallisuuden eteen tehokkaammin. Tässä suhteessa meillä ei ole akuuttia ongelmaa missään nimessä. Siihen on panostettu, ja on hyvä, että siitä on täälläkin puhuttu, että meidän täytyy osana maahanmuuttoilmiön hallintaa mutta myös ihan meidän kotimaista tilannetta panostaa aikaisempaa enemmän terrorismin juurisyiden ja terrorismin ilmiöiden puuttumiseen ja tarttua ajoissa ihmisiin kiinni. Viime viikolla tuli ulos ekstremismin vastaisen työn tilanneraportti, ja täytyy nyt kuitenkin muistaa, että se yleisin syy terrorismin juuriin Suomessa on nimenomaan äärioikeistolainen liikehdintä ja kotimainen syrjäytyminen — toki myös maahanmuutto on ilmiö, johon tässä täytyy kiinnittää huomiota.

Eduskunta (https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2018+2.3.aspx) 19.4.2018

QuoteKK 150/2018 vp (https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KK_150+2018.aspx) Kirjallinen kysymys turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta

QuoteEduskunnan puhemiehelle

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Vihervuori arvosteli 4.4. turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa Helsingin Sanomissa. Hän totesi, että hallituksen tekemät muutokset ulkomaalaislakiin ovat heikentäneet turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa. Myös Professori Tuomas Ojanen on todennut, että oikeusturva on heikentynyt. Julkisuudessa on ollut useita tapauksia, jotka vähintäänkin rikkovat kansalaisten oikeustajua vastaan. (välihuuto: samaa mieltä!)

Valaisemme tilannetta yhden esimerkin kautta:

6-henkinen irakilainen perhe tuli Suomen vuonna 2015 (mistä?). Syy Irakista pakenemiseen oli perheen täysi-ikäistä, kuulovammasta kärsivää tytärtä uhkaava pakkoavioliitto ja siihen liittyvä seksuaalinen häirintä. Vanhempien yritys suojella tytärtään ja purkaa kihlaus johtivat konfliktiin toisen heimon sekä shiiamiliisin kanssa.

Perheen tyttären kihlatusta tekemät paljastukset ovat johtaneet siihen, että heitä vastaan on Irakissa nostettu syyte loukkaavan tiedon levittämisestä. Perheen kahdesta täysi-ikäisestä lapsesta — Raneenista ja Omarista — sekä perheen isästä Raedista on 18.3.2018 annettu Irakissa pidätysmääräys. Maksimirangaistus tästä rikoksesta on Irakin rikoslain mukaan seitsemän vuotta vankeutta.

Perheen isän Suomessa työskentelyyn perustuva oleskelulupahakemushakemus on käsiteltävänä. Isä on töissä paikallisessa autoalan yrityksessä. Luvan saanti näyttää mahdolliselta.

Koska Raneen ja Omar ovat täysi-ikäisiä, heidän tapauksensa käsitellään muusta perheestä erillään. He saivat käännytyspäätöksen 16.2. ja pyysivät sen täytäntöönpanon kieltämistä, jota koskevat hakemukset hylättiin 6.3. 

Heidät noudettiin 27.3. perheen kodista 11 poliisin voimin. Heille annettiin vain 10 minuuttia aikaa valmistautua lähtöön.
Tätä ennen nuoret olivat olleet yhteydessä poliisiin sekä noudattaneet heille annettuja kutsuja ja määräyksiä. He olivat siinä käsityksessä puhuttuaan poliisin kanssa, että heille kyllä kerrotaan etukäteen, mikäli käännytys tulee ajankohtaiseksi. Näin ei kuitenkaan toimittu.

Aikaisemmat kielteiset turvapaikkapäätökset oli tehty ennen kuin 18.3.2018 päivätty pidätysmääräys oli annettu tai tullut perheen tietoon. 29.3. perhettä prosessin loppuvaiheessa avustanut lakimies Emmi Wehka-aho jätti Helsingin hallinto-oikeudelle uudet täytäntöönpanokieltohakemukset mm. tähän uuteen merkittävään seikkaan viitaten, ja hakemukset sisälsivät myös muuta nuorten kertomusta tukevaa tietoa. Hakemuksessa pyydettiin erikseen, että avustajalle ilmoitettaisiin asian käsittelystä.

Pääsiäispyhien jälkeen 3.4. avustaja otti yhteyttä hallinto-oikeuteen, josta kerrottiin, että täytäntööpanokieltohakemukset oli hylätty jo samana iltapäivänä sisäisellä päätöksellä. Tällaisesta ratkaisusta ei tehdä kirjallista päätöstä, eikä siitä ilmoiteta avustajalle.

Samana päivänä kello 15 hallinto-oikeudesta ilmoitettiin poliisille, että nuoret voidaan poistaa maasta. Kello 16 heidät noudettiin Metsälän säilöönottoyksiköstä ilman, että he saivat enää mahdollisuutta hyvästellä perhettään. Kello 19 Turkish Airlinesin kone vei Raneenin ja Omarin kohti Bagdadia, jossa nuorilla ei omien sanojensa ole mitään ja jossa heitä uhkaa ankara vankeusrangaistus. Nuorten vanhemmat ja pikkusisarukset jäivät Suomeen kauhistuneina kiireellä tehdystä käännytyksestä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Yhtyykö ministeriö asiantuntijoiden arvioon siitä, että muutokset ulkomaalaislakiin ovat heikentäneet turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa,

noudatetaanko Maahanmuuttovirastossa menettelyjä, joissa käsiteltävien päätösten määrää, laatua ja negatiivisten päätösten osuutta mitataan ja arvioidaan työntekijöiden työsuoritusta arvioitaessa, 

kun turvapaikanhakijoiden oikeusavun saantiin tehdyt muutokset ovat saaneet laajaa kritiikkiä ja turvapaikanhakijoiden oikeussuojan tarve on erityisen korostunut säilöönottoa ja maasta poistamista koskevissa tilanteissa, niin onko ministeriössä seurattu tilannetta ja onko huoli oikeusturvan tason heikentymisestä hallituksen mielestä perusteltu,

onko ministeriön mielestä havaittavissa ongelmaa, jossa julkista oikeusapua ulkomaalaisasioissa tarjoavien avustajien määrä ei pysty vastaamaan merkittävästi kasvaneeseen kysyntään ja 

kun julkisuudessa on puhuttu myös epäasiallisista oikeusavustajista, jotka käyttävät hyväkseen palkkiojärjestelmää, niin onko tämä huoli ministerin mielestä perusteltu ja mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä varmistaakseen oikeusavun laadun?

QuoteHelsingissä 20.4.2018

Anders Adlercreutz r
Pilvi Torsti sd
Satu Hassi virh
Emma Kari virh
Matti Semi vas
Peter Östman kd
Veera Ruoho kok
Ilkka Kanerva kok
Li Andersson vas
Hanna Sarkkinen vas
Paavo Arhinmäki vas
Hanna Halmeenpää virh
Touko Aalto virh
Kari Uotila vas
Pekka Puska kesk
Mats Nylund r
Thomas Blomqvist r
Anna-Maja Henriksson r
Veronica Rehn-Kivi r
Mats Löfström r
Eva Biaudet r
Mikaela Nylander r
Tytti Tuppurainen sd

Olisi irakilaisperheen kannattanut hakea turvapaikkaa Turkista, eivät näköjään tienneet että tässä maassa joka seitsemäs on rasisti. https://hommaforum.org/index.php/topic,103263.0.html

Suomessa turvapaikkapäätöksen valitusaika lyhennettiin 30 päivästä 21 päivään, eikä suomalaislobbareiden itku ihmisoikeussopimusten törkeästä rikkomisesta ole loppunut vieläkään.

Ranskassa valitusaika tästä lähtien 15 päivää, enkä usko, että siihen kiinnitetään Suomessa mitään huomiota.

QuoteRanska hyväksyi kiistanalaisen maahanmuuttolain - vasemmisto pitää liian kovana, oikeisto hellänä

Kansalliskokouksessa 228 edustajaa äänesti lain puolesta, 139 vastaan ja 24 tyhjää. Lain hyväksyminen oli pitkälti presidentti Emmanuel Macronin oman En Marche! -puolueen (LREM) ansiota.

Laki mahdollistaa maahanmuuttajien säilöönoton jopa 90 päiväksi, mikä on aiempaan maksimiaikaan verrattuna kaksi kertaa kauemmin. Se myös puolittaa turvapaikkahakemusten käsittelyajan puoleen vuoteen ja helpottaa parempien taloudellisten olojen perässä muuttaneiden karkottamista. Pakolaisstatuksen saaneille tarjotaan enemmän tukea esimerkiksi työpaikkojen ja kieliopintojen muodossa.

Lain myötä turvapaikanhakijoiden täytyy jättää hakemuksensa 90 päivän kuluessa saapumisestaan aiemman 120:n päivän sijaan. Turvapaikanhakijoille annetaan myös kaksi viikkoa aikaa valittaa tuomiostaan, mikäli paikkaa ei myönnetä.
...

Ilta-Sanomat (http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201804232200896009_ul.shtml) 23.4.2018

https://yle.fi/uutiset/3-10169962

Maahanmuuttokriittisyydestä tullut uusi normaali

"Ruotsin pääministeri Stefan Löfven hämmästytti poliittiset kilpakumppaninsa ilmoittamalla, että Ruotsi ei halua enää työvoimaa toiselta puolen maapalloa. Sosialidemokraatit lupaavat tiukentaa maahanmuuttosäädöksiä, jos he voittavat vaalit.
"Tanskan sosialidemokraattien kansanedustaja Mattias Tesfaye sanoo suoraan, että puolue haluaa säädellä maahanmuuttoa ja olla päättämässä, keitä asutetaan Eurooppaan, koska heidän äänestäjänsä kantavat suurimman taakan integraatiosta."
"Populististen puolueiden nousua yritetään nyt katkaista viemällä kampanja-aseet Tanskan kansanpuolueen, Ruotsin ruotsidemokraattien ja ehkä pian myös Suomen perussuomalaisten käsistä."

"Samalla kirjoitetaan uusiksi puolueiden perinteisiä juhla- ja vaalipuheita ja ehkä myöhemmin puolueohjelmiakin suhtautumisesta maahanmuuttoon.
Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa on parlamenttivaalit vuoden sisällä."

"Kyse on kuitenkin myös valtapuolueiden pysyvämmästä asenteiden muutoksesta."
?

Quote from: valkovuokko on 23.04.2018, 08:32:01
https://yle.fi/uutiset/3-10169962

Maahanmuuttokriittisyydestä tullut uusi normaali

Ilmeisesti Ylen mielestä tämä on ongelma joka pitää eliminoida?

"Turvapaikanhakijoiden oikeusturva varmistettava" -kansalaisaloitteen suosio kertoo omaa kieltään tilanteesta. Nyt kahden ja puolen viikon jälkeen se on saanut 2542 allekirjoitusta. Viikko kansalaisaloitteen nimien keräämisen alun jälkeen nimien kertyminen laski ainakin toistaiseksi pysyvästi - ja reippaasti - alle sataan päivässä.

Monikulttuuriagendan kannattajien ydinjoukko vaikuttaa kutistuvat kuin pyy maailmanlopun edellä. Mediassa tämän myöntäminen on kuitenkin kovin vaikeaa. Siellä ei luovuteta kaiken tuhoavan #unelman tavoittelun suhteen. Voi vaan olla että loppukin median ja journalistien oma uskottavuus alkaa olla kovalla koetuksella jos kansalaisten tuki agendalle vielä hiukan vähenee.

Quote from: foobar on 23.04.2018, 08:50:39

Quote from: valkovuokko on 23.04.2018, 08:32:01
https://yle.fi/uutiset/3-10169962

Maahanmuuttokriittisyydestä tullut uusi normaali

Ilmeisesti Ylen mielestä tämä on ongelma joka pitää eliminoida?

"Turvapaikanhakijoiden oikeusturva varmistettava" -kansalaisaloitteen suosio kertoo omaa kieltään tilanteesta. Nyt kahden ja puolen viikon jälkeen se on saanut 2542 allekirjoitusta. Viikko kansalaisaloitteen nimien keräämisen alun jälkeen nimien kertyminen laski ainakin toistaiseksi pysyvästi - ja reippaasti - alle sataan päivässä.

Monikulttuuriagendan kannattajien ydinjoukko vaikuttaa kutistuvat kuin pyy maailmanlopun edellä. Mediassa tämän myöntäminen on kuitenkin kovin vaikeaa. Siellä ei luovuteta kaiken tuhoavan #unelman tavoittelun suhteen. Voi vaan olla että loppukin median ja journalistien oma uskottavuus alkaa olla kovalla koetuksella jos kansalaisten tuki agendalle vielä hiukan vähenee.

Onhan tuo nähty jo monellakin alueella. Huhumylly heitti hanskat tiskiin jo ajat sitten, Marjaana Toiviainen sai näpeilleen niin pahasti, että lopetti meuhkaamisen. Sunniva Drake taitaa olla ainoa joka vielä jaksaa. Eskolinin tai uuninpankkopojan blogeja en jaksa enää käydä lukemassa, sen verran paksua omanarvontunoista julistusta ja jankkaamista.

Tukikonsertit? Koodariksi puolessa vuodessa? Erityisen korkeasti koulutetut? Kaarnaveneet? Puhkuvat intoa? Naisia ja lapsia? Me tienataan tällä?

Tämä oli pelkkä muoti-ilmiö. Ei enempää.

Se, mitä käteen jää, on joukko nuoria miehiä, jotka joko eivät halua tai osaa työllistyä. Jos työllistyvät, niin yhteiskunnan tuella alipalkattuina. Pelkkiä lypsylehmiä, firma maksaa vitosen tunnilta ja veronmaksaja loput asuntoa myöten.
Jos on oikein yritteliäs, niin perustaa kebab-ravintolan, nostaa starttirahat ja konkkaan.

Harvassa ovat ne, jotka oikeasti yrittävät. Heitäkin on, muutaman tunnen ja hattua nostan heille, kun ovat oikeasti lähteneet yrittämään ja tekemään töitä. Opetelleet kielen ja kulttuurin.

Quote from: Niobium on 23.04.2018, 12:17:36
Tukikonsertit? Koodariksi puolessa vuodessa? Erityisen korkeasti koulutetut? Kaarnaveneet? Puhkuvat intoa? Naisia ja lapsia? Me tienataan tällä?

Tämä oli pelkkä muoti-ilmiö. Ei enempää.

Se, mitä käteen jää, on joukko nuoria miehiä, jotka joko eivät halua tai osaa työllistyä.

Valitettavasti ei jää tuohon. Vastaanotto- ja kotouttamiskoneistoon on pumpattu mielettömästi rahaa, on luotu uusia pysyviä maahanmuuttoteollisuuden rakenteita ja tuhannet uudet ihmiset saavat nyt suoraan rahaa (haitta)maahanmuuton kasvusta. Se tulee näkymään ensi eduskuntavaaleissa ja sitä kautta ensi hallituksen politiikassa.

QuoteKai Mykkänen: Turvapaikkaprosessin oikeudenmukaisuudesta syytä huolehtia (http://intermin.fi/ajankohtaista/blogi/-/blogs/turvapaikkaprosessin-oikeudenmukaisuudesta-syyta-huolehtia)
24.4.2018 13.58 Blogit Sisäministeriö

QuoteSisäministeriö ja Maahanmuuttovirasto tekevät nyt pyynnöstäni erillisen analyysin turvapaikanhakijoiden oikeuksien toteutumisesta turvapaikan haun eri vaiheissa. Toisaalta analysoidaan hakijoiden profiilin, lainsäädännön ja käytetyn maatiedon muutosten sekä myönnettyjen oleskelulupien osuuden kehitystä koko hakijajoukon tasolla pohjaksi keskustelulle siitä, mitkä tekijät selittävät viime vuosien muutoksia. Toisaalta analysoidaan otosten kautta syvemmin prosessin kulkua. Olennaista on esimerkiksi se, että hakijat saavat puhuttelussa tuotua esiin olennaiset asiat, ne tulkataan sekä kirjataan oikein ja uhan olemassaolo punnitaan päätöksissä oikeudenmukaisesti.

QuoteKesäkuussa järjestämme yhdessä oikeusministeri Antti Häkkäsen kanssa seminaarin, jossa Migrin prosesseja koskeva analyysi toimii yhtenä pohjana keskustelulle. Mikäli säädöksissä todetaan täsmentämisen tarpeita, niistä on tarkoitus tehdä johtopäätöksiä niin, että voimme tehdä muutoksia vielä tällä vaalikaudella.

Minulle on esitetty vaatimuksia turvapaikanhakua koskevan ulkoisen arvioinnin tilaamisesta. En sulje pois mahdollisuutta teettää myös riippumaton ulkoinen arviointi. Tällaisen työn teettäminen kuitenkin veisi valitettavasti eri vaiheineen vähintään vuoden. Haluamme tarkentaa tilannekuvaa ja tehdä mahdollisia täsmennyksiä jo tänä vuonna. Samalla saamme myös paremman kuvan siitä, minkälainen ulkoinen arviointi voisi mahdollisesti myöhemmin palvella kehittämistä parhaiten.

alun diibadaa linkistä

Jotenkin tuntuu siltä että mikäli täsmennyksiä tehdään, ne tehdään periaatteella suomalaisten etu viimeisenä :(

Quote from: qwerty on 24.04.2018, 15:19:43
Meillähän on sisäministerinä ehta kympin tyttö :facepalm:

Ei ainoastaan ole suostunut mokuttajien selvitysvaatimuksiin, vaan selvityksiä on nyt tulossa kaksin kappalein. Edellinen tilattiin kuukausi sitten mokuttajilta itseltään. Siitä vastaa Siirtolaisuusinstituutin Outi Lepola.

QuoteTurvapaikkaprosessin oikeudenmukaisuudesta syytä huolehtia

Suomeen on viimeisen kolmen vuoden aikana saapunut yli 40 000 turvapaikanhakijaa eli selvästi enemmän kuin vastaavalla jaksolla kertaakaan aiemmin. Tilanne ja hakijoiden oikeudet herättävät ymmärrettävästi voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Kansainväliseen suojelun on perustuttava hakijan henkilökohtaiseen uhkaan kotimaassaan tai siihen, että kotimaa todetaan niin vaaralliseksi, että sinne ei tällä hetkellä palauteta ketään. Parempi elintaso ei voi olla turvapaikan peruste. Euroopan rajoilla olevat elintasokuilut, asumisperusteinen sosiaaliturva ja vapaa maahanmuutto eivät valitettavasti voi toimia yhtä aikaa. Samalla kun kansainvälisen suojelun kriteerit on pidettävä kirkkaina, meidän on myös pidettävä huolta turvapaikanhakijoiden oikeudenmukaisesta kohtelusta ja oikeusturvan toteutumisesta.

Tiedot hakijoiden taustasta tai tilanteista lähtömaissaan ovat usein epävarmoja tai vajavaisia. On selvää, ettei mikään koneisto selviä käsittelystä virheittä, kun ei niin tapahdu helpommissa lupaprosesseissakaan. Mutta ihmisen hakiessa kansainvälistä suojelua, voi kyse olla elämästä ja kuolemasta. On tärkeää, että hakijat voivat luottaa muutoksenhakuun tuomioistuimessa silloin, kun on aidosti perusteita arvioida onko Maahanmuuttoviraston käsittelyssä ollut puutteita. Laadunvalvonta ei voi kuitenkaan perustua liikaa tuomioistuimiin. Tehtävämme on myös varmistaa, ettei varsinaisessa turvapaikkaprosessissa ole heikkoja kohtia, jotka aiheuttaisivat systemaattisesti virheitä oleskelulupapäätöksiin.

Sisäministeriö ja Maahanmuuttovirasto tekevät nyt pyynnöstäni erillisen analyysin turvapaikanhakijoiden oikeuksien toteutumisesta turvapaikan haun eri vaiheissa. Toisaalta analysoidaan hakijoiden profiilin, lainsäädännön ja käytetyn maatiedon muutosten sekä myönnettyjen oleskelulupien osuuden kehitystä koko hakijajoukon tasolla pohjaksi keskustelulle siitä, mitkä tekijät selittävät viime vuosien muutoksia. Toisaalta analysoidaan otosten kautta syvemmin prosessin kulkua. Olennaista on esimerkiksi se, että hakijat saavat puhuttelussa tuotua esiin olennaiset asiat, ne tulkataan sekä kirjataan oikein ja uhan olemassaolo punnitaan päätöksissä oikeudenmukaisesti.

Kesäkuussa järjestämme yhdessä oikeusministeri Antti Häkkäsen kanssa seminaarin, jossa Migrin prosesseja koskeva analyysi toimii yhtenä pohjana keskustelulle. Mikäli säädöksissä todetaan täsmentämisen tarpeita, niistä on tarkoitus tehdä johtopäätöksiä niin, että voimme tehdä muutoksia vielä tällä vaalikaudella.

Minulle on esitetty vaatimuksia turvapaikanhakua koskevan ulkoisen arvioinnin tilaamisesta. En sulje pois mahdollisuutta teettää myös riippumaton ulkoinen arviointi. Tällaisen työn teettäminen kuitenkin veisi valitettavasti eri vaiheineen vähintään vuoden. Haluamme tarkentaa tilannekuvaa ja tehdä mahdollisia täsmennyksiä jo tänä vuonna. Samalla saamme myös paremman kuvan siitä, minkälainen ulkoinen arviointi voisi mahdollisesti myöhemmin palvella kehittämistä parhaiten.

Sisäministeri Kai Mykkänen
@KaiMykkanen

Sisäministeriön blogit (http://intermin.fi/ajankohtaista/blogi/-/blogs/turvapaikkaprosessin-oikeudenmukaisuudesta-syyta-huolehtia) 24.4.2018

Vaikea arvata, mikä tulee olemaan lopputulos, kun riippumattomina asiantuntijoina käytetään Pakolaisneuvonnan yms. ryhmien aktivisteja.  :roll:

Mykkänen vaikuttaa olevan täysin suvaitsevaiston vietävissä.

Quote from: Eisernes Kreuz on 24.04.2018, 19:49:05
Vaikea arvata, mikä tulee olemaan lopputulos, kun riippumattomina asiantuntijoina käytetään Pakolaisneuvonnan yms. ryhmien aktivisteja.  :roll:

Outi Lepola on entinen Amnestyn työntekijä ja vaatinut julkisesti perumaan ulkomaalaislain kiristykset. Siis juuri oikea henkilö vetämään selvitystyötä ulkomaalaislain muutosten vaikutuksista.

Quote from: Eisernes Kreuz on 24.04.2018, 19:49:05Mykkänen vaikuttaa olevan täysin suvaitsevaiston vietävissä.

Täysin.

 

Quote

Anders Adlercreutz [rkp]
19 tuntia

Tapasin tänään ministeri Mykkäsen muutaman muun kansanedustajan kanssa. Keskustelimme turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan liittyvistä räikeistä ongelmista.

Ojensin Kaille minulle lähettämänne tarinat - 30 sivua paksu nippu. Keskustelimme vapun aikana tapahtuneesta käännytyksestä ja muista vastaavista tapauksista. Puhuimme oikeusavun ongelmista, Migrin prosessien pulmista, alaikäisten tilanteesta, poliisin toiminnasta. Uskon, että viesti meni perille.

Mitä tästä sitten seuraa?

Uskon, että Kai näkee tilanteen. Tiedän myös, että hallituskumppani Siniset pyrkii jarruttamaan kaikkia muutoksia. Eli voi olla, että joudumme odottamaan lakimuutoksia vaalien yli.

Mutta nykyistenkin lakien puitteissa voi toimia niin, että tilanne paranee. Kai yhtyi näkemykseeni siitä, että käännytyksiä ei saisi tehdä, jos työperäiseen lupaan liittyvä prosessi on kesken. Tämän tulkinnan mukaan viime viikonlopun tapaus, jossa työluvasta positiivisen ennakkopäätöksen saanut Ali karkotettiin, ilmeisesti vilpillisin keinoin, oli vähintäänkin ohjeiden vastainen.

Toivon että ministeri Mykkänen lähipäivien aikana selvästi kertoo julkisuudessa, ettei käännytyksiä tule tällaisissa tapauksissa tehdä.

Suomalaisen yhteiskunnan tärkein pääoma on luottamus. Luottamus viranomaisiin, toisiimme, yhteiskuntaan. Tällä hetkellä monen luottamus viranomaisten toimintaan on heikentynyt. Se on asia, josta meidän kaikkien päättäjien tulee olla huolissamme - ei ainoastaan heidän, jotka ovat aktivoituneet turvapaikkakysymysten suhteen.

Tilanteeseen on saatava parannus. Tulemme tapaamaan uudestaan samalla kokoonpanolla vielä tämän kevään aikana. Uskon ja haluan uskoa, että pystymme etenemään askel askeleelta kohti laadukkaampaa ja oikeudenmukaisempaa menettelyä. Haluan vielä lämpimästi kiittää kaikkia niitä, jotka ovat viime päivien aikana jakaneet omia kokemuksiaan. Ne ovat meille poliitikoille ensiarvoisen tärkeitä, jotta pystymme luomaan tilanteesta kattavan kokonaiskuvan.

Kuvassa oleva henkilö ja kertomus eivät liity toisiinsa.

https://www.facebook.com/andersatz/posts/1892144197502785

QuoteSuomalaisen yhteiskunnan tärkein pääoma on luottamus. Luottamus viranomaisiin, toisiimme, yhteiskuntaan. Tällä hetkellä monen luottamus viranomaisten toimintaan on heikentynyt.

Tottahan hurri törisee. Esimerkiksi luottamukseni Mykkäseen on nollassa.

Quote from: kivimies on 03.05.2018, 18:01:08

Quote
Anders Adlercreutz [rkp]
...
Kai yhtyi näkemykseeni siitä, että käännytyksiä ei saisi tehdä, jos työperäiseen lupaan liittyvä prosessi on kesken. Tämän tulkinnan mukaan viime viikonlopun tapaus, jossa työluvasta positiivisen ennakkopäätöksen saanut Ali karkotettiin, ilmeisesti vilpillisin keinoin, oli vähintäänkin ohjeiden vastainen.

Toivon että ministeri Mykkänen lähipäivien aikana selvästi kertoo julkisuudessa, ettei käännytyksiä tule tällaisissa tapauksissa tehdä.

Kuten Adlercreutz luultavasti tietää, käännytyksen saa panna toimeen, vaikka työlupaprosessi on kesken. Eihän tänne pääse muutenkaan odottelemaan sitä, saako työperäisen oleskeluluvan vai ei. Sisäministeri Mykkäsen henkilökohtaiset mielipiteet sitten erikseen.

Höpsö tuo hörhöjen salaliittoteoria, että poliisit rahtaavat Suomessa laittomasti oleskelevia kotimaahansa "vilpillisin keinoin" ja "ohjeiden vastaisesti", mutta tuskin Adlercreutz siihen itse uskoo.

Quote from: Uuno Nuivanen on 03.05.2018, 18:21:08

QuoteSuomalaisen yhteiskunnan tärkein pääoma on luottamus. Luottamus viranomaisiin, toisiimme, yhteiskuntaan. Tällä hetkellä monen luottamus viranomaisten toimintaan on heikentynyt.

Tottahan hurri törisee. Esimerkiksi luottamukseni Mykkäseen on nollassa.

Edustaja Kotkanristi sotkee pahasti ns. viranomaisohjeet ja lainsäädännön.  Viranomaisohjeet eivät voi kävellä lain yli karkotusasioissakaan eikä ministeri voi ohjeistaa työ- ja turvapaikkasekamelskaista käytäntöä mieleisekseen.

Nythän nämä alkavat hyppiä jo valtiosäännön eli perustuslain yli, nämä svedupellet. EI hyvä. EI hyvä Mykkänen, jos tuota tolloa vastaan sanomatta kuuntelit.

Quote from: valkovuokko on 23.04.2018, 08:32:01

https://yle.fi/uutiset/3-10169962

Maahanmuuttokriittisyydestä tullut uusi normaali

"Ruotsin pääministeri Stefan Löfven hämmästytti poliittiset kilpakumppaninsa ilmoittamalla, että sosialidemokraatit lupaavat tiukentaa maahanmuuttosäädöksiä, jos he voittavat vaalit.

Just juu, on lukenut Sipilänsä. "Koulutuksesta ei leikata!"

Vaan kuinkas sitten kävikään? Leikattiin rajusti, sitten suurieleisesti pieni osuus.

Korkeasaaressa kuulemma krokotiilit pitävät erityisesti poliitikoista. Niillä kun ei ole selkärankaa, paljon helpompia syödä. Taidan käydä laittamassa niden näkösälle Soinin vaalijulisteen.

QuoteTurvapaikanhakijat uusivat nyt hakemuksiaan – Pakolaisneuvonta: "Säästettiin väärästä kohtaa"

Maahanmuuttovirasto arvioi eilen, että vastaanottokeskusten määrä ei laske ennakoidusti koska kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat uusivat hakemuksiaan.

Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindfors toteaa, että Maahanmuuttoviraston olisi pitänyt käyttää riittävästi resursseja ensimmäisiin käsittelyihin.

– Säästettiin väärästä kohtaa, mikä näkyy tässä, että prosessit venyvät ja vastaanottokustannukset kasvavat, Lindfors sanoo.

Nyt hänen mukaansa ensimmäisiä käsittelyitä tehostettiin, eli esimerkiksi puhutteluita lyhennettiin. Lindforsin mukaan osa haastatteluista tehtiin jopa 1,5 tunnissa. Haastatteluihin liittyy usein myös esimerkiksi tulkkaamista.
...
Uusintahakemusta voi hakea siksi, että alun perin hakemusta ei ole käsitelty kunnolla tai käsittelyn aikana on ilmennyt uutta tietoa.

Lindforsin mukaan nyt moni turvapaikanhakijoista on käynyt läpi ensimmäisen käsittelyn ja valitusvaiheen.

– He joutuvat hakemaan uudestaan turvapaikkaa ihan vain sen takia, että saisivat alkuperäisetkin turvapaikkaperusteensa kunnolla selvitettyä.

MTV (https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/turvapaikanhakijat-tekevat-nyt-uusintahakemuksia-pakolaisneuvonta-saastettiin-vaarasta-kohtaa/6912438) 17.5.2018

Näitä ei hävetä mikään.

Kuten vääränlaisesta säästämisestä jeesusteleva Pakolaisneuvonnan Lindfors hyvin tietää, yleisin syy tuhansiin uusintahakemuksiin on ollut väitetty kristinuskoon kääntyminen (https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/turvapaikkahakemusten-uudelleenkasittelyn-ja-uusien-hakemusten-syy-usein-hakijan-kaantyminen-kristinuskoon/), joka on tapahtunut vasta sen jälkeen, kun ensimmäisen hakemuksen kohtalo on alkanut epäilyttää.

Lindfors vaatii meidän uskovan, että ensimmäisen puhuttelun puutteiden vuoksi turvapaikkahakemuksen tiedoista olisi jäänyt pois uskonnollisen vainon kaltaisia olennaisia seikkoja, eikä asiaa ole saatu tuhansissa tapauksissa muuten korjattua (hakemusta voi täydentää vapaasti) yli vuoden kestävän prosessin aikana. Ja tämä tapahtuu neljäkin kertaa (https://yle.fi/uutiset/3-10106175). Tai vaikka vasta lentokentällä maasta poistettaessa (https://www.aamulehti.fi/kotimaa/kielteisen-turvapaikkapaatoksen-saaneet-voivat-hakea-heti-uutta-turvapaikkaa-vireilla-100-tapausta-24263506/).

Oikeasti uusia valituksia ja hakemuksia tehtaillaan, koska se on hakijalle maksutonta ja sen kautta saa pelattua aikaa. Nyt temppuilu on vain aiempaa organisoidumpaa, eikä vähiten Pakolaisneuvonnan ansiosta.

Menee ehkä vähän sivuun ketjun aiheesta, mutta en tätä nyt Suositeltavaa luettavaa -alueellekaan laita, varsinkaan lukematta kirjaa. Migrin turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similä on lukenut, kun tykkäsi ja jakoi twiitin. No, onhan hän kirjoittanut kirjaan yhden luvunkin.

[tweet]998842355993149441[/tweet]

Kirjasta lisää: https://shop.almatalent.fi/ulkomaalaisoikeus.html

Quote from: Alma TalentUlkomaalaisoikeus

Toomas Kotkas, Heikki Kallio, Jaana Palander

Kirja on ulkomaalaisoikeutta kattavasti käsittelevä suomenkielinen teos. Kirjassa esitellään ulkomaalaislain mukaiset maahantulon eri muodot (työperäinen maahanmuutto, kansainvälinen suojelu, jne.), oleskelulupajärjestelmä ja maasta poistaminen. Kirjassa tarkastellaan erityisesti kolmannen maan kansalaisten ja kansalaisuudettomien asemaa ja oikeuksia.

Kirjassa käsitellään yleisen ulkomaalaisoikeuden lisäksi erityiskysymyksiä: perheenyhdistämistä, ulkomaalaisten oikeuksia hallintomenettelyssä ja hallintolainkäyttömenettelyssä, ulkomaalaisten oikeutta työntekoon, ulkomaalaisten toimeentuloturvaa ja oikeutta toimeentulotukeen sekä ulkomaalaisten oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Ulkomaalaisoikeus-kirjan sisältö:
I Ulkomaalaisoikeuden sääntelyjärjestelmä (Jaana Palander)
II Ulkomaalaiset hallinnon asiakkaina (Ulla Väätänen)
III Maahantulo ja maassa oleskelu (Heikki Kallio)
IV Ulkomaalaisen oikeus työntekoon (Heikki Kallio)
V Ulkomaalaisen oikeus opiskeluun (Jaana Palander & Jaakko Hyytiä)
VI Kansainvälinen suojelu (Juha Similä)
VII Perheenyhdistäminen ja perhe-elämän suoja (Jaana Palander)
VIII Lapsen etu ulkomaalaisasioissa (Suvianna Hakalehto & Katariina Sovela)
IX Maasta poistaminen (Heikki Kallio)
X Muutoksenhaku ulkomaalaisasioissa (Kati Korsman & Mirjami Paso)
XI Ulkomaalaisten oikeus toimeentuloturvaan (Toomas Kotkas)
XII Ulkomaalaisten oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin (Eeva Nykänen)

Quote from: Pullervo on 22.05.2018, 15:16:20
Menee ehkä vähän sivuun ketjun aiheesta, mutta en tätä nyt Suositeltavaa luettavaa -alueellekaan laita, varsinkaan lukematta kirjaa.

Yllätyksekseni kirjan toimittanut Jaana Palander ei toimi Pakolaisneuvonnassa, joka on hänen viiteryhmänsä (https://twitter.com/jaanapalander).

Niin kauan kuin "pakolaisille" kylvetään kouraan ilmaista diskorahaa veronmaksajien selkänahasta, niin asiat ovat heillä liian hyvin.

Quote from: Blanc73 on 23.05.2018, 09:33:55Niin kauan kuin "pakolaisille" kylvetään kouraan ilmaista diskorahaa veronmaksajien selkänahasta, niin asiat ovat heillä liian hyvin.

Riittämättömästä taskurahasta ja liian huonosta vokkiruoasta kitisijät saisi palauttaa suoraan lähtömaihinsa. Minulle tuollaiset valitusvirret kertovat välittömästi, että minkäänlaista vaaraa tai vainoa ei kotimaassa ole ollutkaan.

Quote from: Pullervo on 22.05.2018, 15:16:20
Migrin turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similä on lukenut, kun tykkäsi ja jakoi twiitin. No, onhan hän kirjoittanut kirjaan yhden luvunkin.

Sama mies tykkäsi myös tästä.

[tweet]999703394867666944[/tweet]

Nigel Faragen sanoin. 'Who the Hell You Think You Are?'  (https://www.youtube.com/watch?v=2gm9q8uabTs)

Quote from: qwerty on 20.04.2018, 18:45:36

QuoteKK 150/2018 vp (https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KK_150+2018.aspx) Kirjallinen kysymys turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta

...

QuoteHelsingissä 20.4.2018

Anders Adlercreutz r
Pilvi Torsti sd

QuoteAdlercreutz ja Torsti: Turvapaikkaprosessista perusteellinen arviointi

Tarvitsemme ulkoisen, riippumattoman selvityksen Maahanmuuttoviraston toiminnasta ja prosesseista.

Kansanedustajat Anders Adlercreutz (RKP) ja Pilvi Torsti (SDP) esittivät kuukausi sitten oikeusministeri Häkkäselle kirjallisen kysymyksen turvapaikanhakijoiden heikentyneestä oikeusturvasta. Ministerin vastaus ei tyydytä heitä.

– Vastaus on niukka, ja moni ongelma jätetään huomiotta. Tämä ei kelpaa. On selvää, että meillä on ongelmia turvapaikkaprosessissa. Tätä ei voi sivuuttaa kun jopa korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Vihervuori on tilanteesta huolestunut. Tarvitsemme ulkoisen, riippumattoman selvityksen Maahanmuuttoviraston toiminnasta ja prosesseista, Adlercreutz sanoo.

Valtioneuvosto selvittää tällä hetkellä kansainvälistä suojelua hakevien oikeusavun laatua, riittävyyttä ja toteutumista. Maahanmuuttoviraston toimintaa puolestaan arvioidaan parhaillaan sisäministeriössä, vaikka arviointi tulisi tehdä ulkopuolisen toimesta.

– Tämä ei riitä. Ongelmat ovat laajoja. On kyse Maahanmuuttoviraston omista prosesseista, oikeusapumenettelyistä, käännytyksien toteuttamistavoista, puutteellisesta kommunikaatiosta poliisin ja Maahanmuuttoviraston välillä ja siitä, miten esim. alaikäisten lasten ja kidutuksen uhrien oikeuksia ei oteta huomioon. Ei ole todennäköistä, että sisäinen selvitys tarttuu näihin ongelmiin, Pilvi Torsti sanoo.

Eduskunnassa työskentelee tällä hetkellä ryhmä kansanedustajia useimmista puolueista tämän teemaan parissa. Ryhmä tulee lähiaikoina tapaamaan sisäministeri Mykkäsen uudestaan.

– Hallituksen esityksien myötä tilanne on pahentunut. Ministeri Mykkäsellä ja Häkkäsellä on nyt vastuu ryhtyä toimeen ja katsoa, että ongelmat ratkaistaan. Oikeusturvan toteutuminen ei ole yhdentekevää, Torsti ja Adlercreutz sanovat.

Rkp (http://www.sfp.fi/fi/node/8902) 25.5.2018

Vähän seikkaperäisemmät perustelut olisivat kivoja, kun väitetään noin vain "olevan selvää" ja että "ongelmat ovat laajoja".

Quote from: Adlercreutz, TorstiTätä ei voi sivuuttaa kun jopa korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Vihervuori on tilanteesta huolestunut.

Vihervuori kommentoi asiasta peräti, että "Voi sanoa, että lainmuutokset eivät ole ainakaan parantaneet turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa." Totesipa vielä samassa haastattelussa, että "Uskaltaisin väittää, että meillä palautuskieltoa noudatetaan poikkeuksetta." Toisin sanoen Suomi ei ole rikkonut palautuskieltoa, kuten muun muassa vihreiden kansanedustajat ovat antaneet toistuvasti ymmärtää.

Esimerkiksi Vihervuoren haastattelussa mainitut Suomen hallinto-oikeuden 21 päivän valitusajat lyhennettiin hiljattain Ranskassa 15 päivään.

Quote from: Adlercreutz, TorstiHallituksen esityksien myötä tilanne on pahentunut.

Minkä esityksien (https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/valtiopaivaasiat/Sivut/hallituksen-esitykset.aspx)? Hallitus ei ole tehnyt turvapaikkapolitiikkaan kiristyksiä sitten kesän 2016, eikä ole tiettävästi aikeissa tehdä sellaisia jatkossakaan. Hallituksen turvapaikkapoliittinen ohjelma on haudattu aikaa sitten.

Pohjoismaiden löysimmän turvapaikkapolitiikan Suomen kipeästi tarvitsemien kiristysten sijaan pääministeri Sipilä on tehnyt selväksi hyväksyntänsä EU-komission valmistelemalle turvapaikanhakijoiden taakanjakoautomaatille, joka olisi Suomelle ja Euroopalle katastrofi.

Ylen kampanjointi matujen puolesta saa yhä kuvottavampia piirteitä..

Quotehttps://yle.fi/uutiset/3-10241738 (https://yle.fi/uutiset/3-10241738)
Suomi karkotti Afganistaniin taksikuskin, jolla oli lapsi, opiskelupaikka ja työ – yhä pienemmät rikkeet kelpaavat karkottamisen perusteeksi

Tämänkertaisen nyyhkytarinan aloitus on sitä itseään. Toimittajan närkästyksen ja pöyristelyn voi suorastaan jopa aistia..

QuoteUlkomaalaisen on paras viettää Suomessa nuhteetonta elämää. Muuten kohtalona saattaa olla lähtöpassit kotimaahan. Näin voidaan päätellä tuoreista esimerkeistä, joihin Yle on tutustunut.

Kohokohta on tämä jutun lopussa oleva kuulustelun ja revolverihaastattelun yhdistelmä:

QuoteYle kysyi tapauksiin kommenttia Maahanmuuttoviraston maahanmuuttoyksikön johtajalta Tiina Suomiselta.

Millainen rangaistava teko riittää perusteeksi karkottamiselle?

– Siinä tehdään aina kokonaisharkintaa. Ei voi kategorisesti sanoa, että kategorisesti tietty teko johtaa tiettyyn lopputulokseen. Karkottamisessa rikosten pitää olla vakavia ja toistuvia. Käännyttämisessä kynnys on matalampi, koska henkilö ei ole koskaan oleskellut oleskeluluvalla Suomessa.

Meillä on tiedossa tapaus, jossa henkilön ehdollinen vankeusrangaistus on riittänyt käännyttämispäätökseen, vaikka hänellä on vakituinen työpaikka ja kaikilla Suomessa asuvilla perheenjäsenillä Suomen kansalaisuus. Onko tämä riittävä peruste?

– Sanoisin, että se ei ole ihmeteltävä päätös, jos on tuomittu ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Ei se kyllä ihmeelliseltä kuulosta.

Onko yksittäinen sakkorangaistus pahoinpitelystä riittävän vakava rike karkottamisen perusteeksi?

– Saattaa olla. Riippuu vähän, kuinka suuri sakkorangaistus on ja mitkä muut olosuhteet ovat. Kuinka pitkään oleskellut Suomessa, onko perhesiteitä, työhön liittyviä siteitä, tällaisia.


Meillä on esimerkkitapaus, jossa yhdeksän vuotta Suomessa asuneella henkilöllä on työ, opiskelupaikka ja tytär. Karkottamisen perusteena on käytetty pahoinpitelystä saatua sakkorangaistusta. Miten kommentoit?

– En pysty kommentoimaan tarkemmin, koska en tunne tapauksen yksityiskohtia. Saattaa olla, että päätöksellä on ollut muitakin perusteita kuin yksittäinen sakkorangaistus.

Henkilön opiskeluun perustuva oleskelulupahakemus oli hylätty sillä perusteella, että henkilö kiertää maahantulosäännöksiä.

_–_ Siinä sitten ilmeisesti pääpainona on ilmeisesti ollut tämä maahantulosäännösten kiertäminen.

Mutta jos henkilö todella opiskelee Suomessa, niin miksi asia tulkittaisiin näin?

– En pysty vastaaman tähän.

Tekeekö Migri automaattisesti hylkääviä päätöksiä työn perusteella tehtyihin oleskelulupahakemuksiin, jos henkilö on aiemmin hakenut turvapaikkaa?

– Ei olla tehty automaattisesti tällaisia päätöksiä.

Linjanmuutosta ei siis ole tapahtunut?

– Meillä on ollut tämä linjaus aika monta vuotta. Jos taustalla on kielteinen turvapaikkapäätös, se ei pelkästään riitä siihen, että tehdään kielteinen päätös maahantulosäännösten kiertämisen vuoksi. Silloin kyse saattaa olla henkilöstä, jolla on useita perättäisiä hakemuksia, joita on pidetty ilmeisen perusteettomina.

Marxilainen yleisradiomme käy melkoisen aggressiivista kampanjaa matujen puolesta. Jutun toinen kirjottaja on..yllätys, yllätys..Eero Mäntymaa :facepalm:

Quote from: foobar on 23.04.2018, 08:50:39

Quote from: valkovuokko on 23.04.2018, 08:32:01
https://yle.fi/uutiset/3-10169962

Maahanmuuttokriittisyydestä tullut uusi normaali

Ilmeisesti Ylen mielestä tämä on ongelma joka pitää eliminoida?

"Turvapaikanhakijoiden oikeusturva varmistettava" -kansalaisaloitteen suosio kertoo omaa kieltään tilanteesta. Nyt kahden ja puolen viikon jälkeen se on saanut 2542 allekirjoitusta. Viikko kansalaisaloitteen nimien keräämisen alun jälkeen nimien kertyminen laski ainakin toistaiseksi pysyvästi - ja reippaasti - alle sataan päivässä.

Monikulttuuriagendan kannattajien ydinjoukko vaikuttaa kutistuvat kuin pyy maailmanlopun edellä. Mediassa tämän myöntäminen on kuitenkin kovin vaikeaa. Siellä ei luovuteta kaiken tuhoavan #unelman tavoittelun suhteen. Voi vaan olla että loppukin median ja journalistien oma uskottavuus alkaa olla kovalla koetuksella jos kansalaisten tuki agendalle vielä hiukan vähenee.

YLE ja Hyysäri eivät hevillä luovuta. Mokuttajatoimittelijat eivät tunnista haittamaahanmuuttoa eivätkä myönnä olevansa väärässä. Väen pitää ensin vaihtua.

Kun sisäministeri vaihtui, niin YLE pisti isomman vaihteen silmään mokumoottoriinsa. Ilmeisesti toimittelija Mäntymaa&co ovat saaneet esimieheltään luvan härskin propagandan tuottamiseen veronmaksajien rahoilla.

Kansalaisaloitteessa tällä hetkellä 3575 nimeä. Vauhti hiipunut noin 500 nimeen kuukaudessa. Tiukkaa tulee tekemään.  ;D

Quote from: Mr.Reese on 07.06.2018, 11:33:48
Kansalaisaloitteessa tällä hetkellä 3575 nimeä. Vauhti hiipunut noin 500 nimeen kuukaudessa. Tiukkaa tulee tekemään.  ;D

Noohh, eiköhän tuollaiseen propleemaan jonkinlainen kolttonen keksitä jotta ei tarvitse välittää pienistä yksityiskohdista.
Kyllä valtamedia tietää, paremmin kuin ihmiset.

Quote from: Blanc73 on 06.06.2018, 22:37:55

QuoteUlkomaalaisen on paras viettää Suomessa nuhteetonta elämää. Muuten kohtalona saattaa olla lähtöpassit kotimaahan. Näin voidaan päätellä tuoreista esimerkeistä, joihin Yle on tutustunut.

Tolleen niinkuin yleisellä tasolla toi on totta kohtuu universaalisti. Ulkolaiset rikolliset karkotetaan kotimaihinsa tai kansalaisuusvaltioon.

Tätä ei ole mainittu. Kysymys itsessään on samanlainen kuin aiemmatkin. Miten varmistetaan, miten tunnistetaan, blaah, blaah. Erona aiempiin on se että tämä on hallituspuolueen edustajan aloittama.

QuoteKK 223/2018 vp (https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KK_223+2018.aspx)
Kirjallinen kysymys turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta

QuoteHelsingissä 30.5.2018

Aila Paloniemi kesk
Pekka Puska kesk
Ulla Parviainen kesk
Hanna Kosonen kesk
Marisanna Jarva kesk
Tuomo Puumala kesk
Pilvi Torsti sd
Mauri Pekkarinen kesk
Hannakaisa Heikkinen kesk
Arto Pirttilahti kesk
Niilo Keränen kesk
Martti Talja kesk
Anne Kalmari kesk
Esko Kiviranta kesk
Eva Biaudet r
Mikko Alatalo kesk
Olavi Ala-Nissilä kesk
Katri Kulmuni kesk
Päivi Räsänen kd
Susanna Huovinen sd
Tytti Tuppurainen sd
Riitta Myller sd
Ilkka Kantola sd
Lauri Ihalainen sd
Anneli Kiljunen sd
Timo Harakka sd
Tarja Filatov sd
Eeva-Johanna Eloranta sd
Krista Kiuru sd
Ilmari Nurminen sd
Johanna Ojala-Niemelä sd
Suna Kymäläinen sd
Maria Tolppanen sd
Mats Nylund r
Anders Adlercreutz r
Joakim Strand r
Mikaela Nylander r
Stefan Wallin r
Veronica Rehn-Kivi r
Anna-Maja Henriksson r
Erkki Tuomioja sd
Satu Hassi virh
Jyrki Kasvi virh
Antero Vartia virh
Pekka Haavisto virh
Hanna Halmeenpää virh
Jani Toivola virh
Ozan Yanar virh
Outi Alanko-Kahiluoto virh
Olli-Poika Parviainen virh
Touko Aalto virh
Heli Järvinen virh
Johanna Karimäki virh
Antero Laukkanen kd
Sari Tanus kd
Li Andersson vas
Kari Uotila vas
Hanna Sarkkinen vas
Aino-Kaisa Pekonen vas
Silvia Modig vas
Jari Myllykoski vas
Katja Hänninen vas
Matti Semi vas
Anna Kontula vas

Nämä oikeasti luulevat että kansalaisia kiinnostaa aivan helvetisti turhapaikanhakijoiden oikeudet. Jonkin toisen asian sijaan. Senkun. Vaihtoehto ei voisi olla selvempi. Se on joko tai.

Quote

Quote from: Blanc73 on 06.06.2018, 22:37:55
Ylen kampanjointi matujen puolesta saa yhä kuvottavampia piirteitä..

https://yle.fi/uutiset/3-10241738 (https://yle.fi/uutiset/3-10241738)
Suomi karkotti Afganistaniin taksikuskin, jolla oli lapsi, opiskelupaikka ja työ – yhä pienemmät rikkeet kelpaavat karkottamisen perusteeksi


Tämänkertaisen nyyhkytarinan aloitus on sitä itseään. Toimittajan närkästyksen ja pöyristelyn voi suorastaan jopa aistia..
Ulkomaalaisen on paras viettää Suomessa nuhteetonta elämää. Muuten kohtalona saattaa olla lähtöpassit kotimaahan. Näin voidaan päätellä tuoreista esimerkeistä, joihin Yle on tutustunut.


Kohokohta on tämä jutun lopussa oleva kuulustelun ja revolverihaastattelun yhdistelmä:
Yle kysyi tapauksiin kommenttia Maahanmuuttoviraston maahanmuuttoyksikön johtajalta Tiina Suomiselta.

Tähän tapaukseen liittyen linkitän toiseen ketjuun liittämäni uudet tiedot tästä järkyttävästä ihmisoikeusrikkomuksesta(feat. YLE/RHC). YLE:n Eero Mäntymaalle yksi kysymys:  "miten meni noin niin kuin omasta mielestä?"
https://hommaforum.org/index.php/topic,109108.msg2892717.html#msg2892717 (https://hommaforum.org/index.php/topic,109108.msg2892717.html#msg2892717)

Quote from: qwerty on 08.06.2018, 04:55:15
Tätä ei ole mainittu. Kysymys itsessään on samanlainen kuin aiemmatkin. Miten varmistetaan, miten tunnistetaan, blaah, blaah. Erona aiempiin on se että tämä on hallituspuolueen edustajan aloittama.

Eikös tuossa ole allekirjoittajia kaikista puolueista kolmea lukuunottamatta? Perussuomalaisten puuttumisen ymmärrän, Sinisetkin ehkä teoriassa (vaikka heidän arvopohjatakinkääntönsä asettuu tämän perusteella kyseenalaiseen valoon), mutta se ettei kukaan Kokoomuksesta ole lähtenyt mukaan on hiukan yllättävää.

Quote from: YleUlkomaalaisen on paras viettää Suomessa nuhteetonta elämää. Muuten kohtalona saattaa olla lähtöpassit kotimaahan.

Näinhän sen pitäisikin olla, mutta Ylen toimittajista asian laita ei kuitenkaan saisi olla näin. Ihmeesti kuitenkin todella moni ulkomaalainen pystyy olemaan pahoinpitelemättä ketään Suomessa ollessaan. Näiltä palleroilta ei näköjään saa odottaa samanlaista käytöstä. Jos pallero tulee tänne turvapaikkaa hakemaan ja onnistuu lyhyessä ajassa täällä ollessaan jo hankkimaan pahoinpitelytuomion, niin ehkäpä se paskastani on sitten sille pallerolle oikea paikka.

Suomen Uutiset on soittanut matuja palvovalle toimittaja Eero Mäntymaalle, joka kirjoittelee likuhihnalta itkutarinoita "pakolaisista", tämä siis liittyy tässäkin ketjussa käsiteltyyn afgaaniveijariin

Quotehttps://www.suomenuutiset.fi/yle-julkaisi-nyyhkytarinan-karkotetusta-afgaanista-jatti-kertomatta-pahoinpitelytuomion-syyn/ (https://www.suomenuutiset.fi/yle-julkaisi-nyyhkytarinan-karkotetusta-afgaanista-jatti-kertomatta-pahoinpitelytuomion-syyn/)
Ylen toimittaja vetoaa uhrin suojelemiseen

Suomen Uutiset tavoitti puhelimitse Ylen toimittaja Eero Mäntymaan, joka puolusteli jutun kannalta oleellisen tiedon pois jättämistä "uhrin identiteetin suojelemisella".

Karkotettava afgaani esiintyi alun perin jutussa omalla nimellään, jolloin pahoinpidellyn vaimon henkilöllisyys olisi ollut jutusta pääteltävissä. Ylen jutun alla lukee, että "haastatellun henkilöllisyys on jälkikäteen anonymisoitu haastateltavan pyynnöstä. Nimi ja kuva on vaihdettu. Muutokset johtuvat julkisuuden aiheuttamasta turvallisuusuhasta, jossa haastateltava kokee olevansa Kabuliin palaamisen jälkeen."

Nimen ja kuvan vaihtaminen saattaa johtua myös siitä, että juttu alkoi saada sosiaalisessa mediassa suurta huomiota.

Ylen toimittaja Mäntymaa kiistää, että jutun kannalta oleellinen tieto pahoinpitelyn kohdistumisesta vaimoon olisi jätetty pois siinä tarkoituksessa, että jutun luoma kuva karkotettavasta afgaanista olisi positiivisempi. Mäntymaa vetoaa uhrin suojelemiseen eikä millään muotoa koe kirjoittaneensa propagandajuttua.

Pakolaismyönteisyys paistaa läpi

Eero Mäntymaa on seurannut Suomesta käännytettyjen turvapaikanhakijoiden vaiheita aiemminkin ja käynyt jopa Bagdadissa asti haastattelemassa muun muassa Alia, jota puukotettiin kaulaan heti hänen palattuaan Bagdadiin. Mäntymaa kertoo myös toisesta Alista, joka tapettiin heti Irakissa, koska Suomi ei antanut turvapaikkaa.

Kysyttäessä Mäntymaa kuitenkin kiistää olevansa millään tavalla "pakolaismyönteinen" toimittaja. Hän kokee, että esimerkiksi karkotettua taksikuskia käsittelevässä jutussa on tuotu esiin tasapuolisesti karkotusta puoltavia ja karkotusta vastustavia näkökulmia.

Vähätteleviä juttuja ulkomaalaisten tekemistä rikoksista

Ylen jutussa väitetään, että Maahanmuuttoviraston tekemien karkotuspäätösten määrän lisääntymisen taustalla on Sellon ampumavälikohtaus vuodelta 2009. Tuolloin Suomeen turvapaikanhakijana tullut kosovonalbaani Ibrahim Shkupolli tappoi viisi suomalaista ja itsensä (Yle mainitsee vain neljä uhria ja kirjoittaa Shkupollin nimen väärin). Shkupollin oleskelulupaa oli jatkettu, vaikka hänellä oli rikostausta.

– Ulkomaalaisen on paras viettää Suomessa nuhteetonta elämää. Muuten kohtalona saattaa olla lähtöpassit kotimaahan, kirjoittaa Yle.

Mäntymaa kiistää olevansa pakolaismyönteinen :D Noin vakuuttelee Ylen ituhippi, joka yhteen aikaan oli kokoajan Halla-ahon kimpussa tämän FB-seinällä.

Halla-aho ottaa Twitterissä kantaa Ylen uutisointiin asiassa.

[tweet]1005169447454281728[/tweet]

[tweet]1005170806438195201[/tweet]

QuoteMäntymaa kertoo myös toisesta Alista, joka tapettiin heti Irakissa, koska Suomi ei antanut turvapaikkaa.

Eero Mäntymaan mielestä puukotuksen ainoa motiivi oli että Ali ei saanut turvapaikkaa Suomesta?

Quote from: Blanc73 on 07.06.2018, 11:16:55
Kun sisäministeri vaihtui, niin YLE pisti isomman vaihteen silmään mokumoottoriinsa. Ilmeisesti toimittelija Mäntymaa&co ovat saaneet esimieheltään luvan härskin propagandan tuottamiseen veronmaksajien rahoilla.

Veikkaisin että jopa käskyn.

Quote from: Pullervo on 08.06.2018, 22:52:38
Halla-aho ottaa Twitterissä kantaa Ylen uutisointiin asiassa.
[tweet]1005170806438195201[/tweet]

Juneksen videossa avattiin hieman tuota RHC juttua jonka Jussi heitti piikiksi Mäntymaalle. Tuolle karkoitetulle sankarille oli määrätty lähestymiskielto ex vaimoaan kohtaan. Hemmon tytärpuoli kertoi millaisessa helvetissä he elivät sankarin vuoksi. Tytärpuoli oli kirjoittanut asiasta RHC palstalla jonka jäsen on. Hän on kihloissa irakilaisen kanssa, siis suvakki.

Quote from: Uuno Nuivanen on 09.06.2018, 11:17:02

Quote from: Blanc73 on 07.06.2018, 11:16:55
Kun sisäministeri vaihtui, niin YLE pisti isomman vaihteen silmään mokumoottoriinsa. Ilmeisesti toimittelija Mäntymaa&co ovat saaneet esimieheltään luvan härskin propagandan tuottamiseen veronmaksajien rahoilla.

Veikkaisin että jopa käskyn.

Sama on tullut mieleen, kun on seurannut viime aikoina Saksan Maahanmuuttovirasto sattumuksia. Ne kertovat hyvin karua kieltä niistä poliittisista päätöksistä ja toimista, jotka ovat johtaneet tuohon tilanteeseen. Kun muistelee, mitä Suomessa on ollut noista asioista puhetta, niin mieleen tulee lähinnä median ja järjestöjen jatkuva parku siitä, että ulkomaalaisten "ihmisoikeuksia" on voitu loukata. Kaikki kielteiset päätökset pitäisi tutkia uudelleen, samoin karkotuspäätökset ja jokainen maasta poistettu on jo itsessään "ihmisoikeusrikos". Kukaan ei kiinnitä huomiota turvapaikkojen myöntämisissä tapahtuneisiin väärinkäytöksiin, huijauksiin, lomailuun kotimaissa jne.

Näin huomio siirtyy pois varsinaisesta asiasta, mm. siitä vyörystä, jonka myötä tapahtui mahdottomia. Aasiassa Syyriassa, tuhansien kilometrien päässä, kymmenien turvallisten maiden takana, on sota ja maahamme tupsahtaa "aivan yllättäen" Ruotsin valtionrautateiden kuljettamina parin divisioonan verran aseikäisiä irakilaismiehiä asylumia huudellen ja armeija komennettiin rajalle matkalaukkuja kantamaan. Hallitus kävi vokeissa tapaamassa "hädänalaisia" ja pääministeri lupasi talonsa näille. Ateneumin intendentti ripustaa rakennuksen julkisivun poikki äärivasemmiston ja anarkojen bannerin: "Refugees welcome". Hallitus antaa pro-asylant julkilausumia. Sisäministeri Mykkänen haluaa 10.000 asylanttia lisää. Presidentin muotokuvaan lisättiin asylantin poski ja kuulemma kikkare paskaa olkapäälle - voiko mikään kuvata enää paremmin nykymenoa? Ja sitten alkoivat vielä rikokset ja maan kansalaisten tappaminen - mikä oli jo ennalta tiedossa.

Aiheeseen liittyvää referenssiä Saksasta:

Quote from: akez on 08.06.2018, 23:07:50

QuoteSaksa BAMF-skandaali

"Jokaisessa kenttätoimistossa tapahtui kuin Bremenissä"

Bundestagin sisäasiainvaliokunta voi nyt todistaa sen faktoilla. Turvapaikkapäätöskaaos alkoi jo vuonna 2013. Silloin Maahanmuuttoviraston johto joutui kamppailemaan valtavien henkilöstövajeiden kanssa. Liittokansleria ilmeisesti informoitiin asiasta.

Die Welt 8.6.2018 juttu saksaksi (https://www.welt.de/politik/deutschland/article177251298/BAMF-Skandal-Bremen-war-in-jeder-Aussenstelle.html)

Mitä tarkemmin sisäasiainvaliokunta tarkastelee Maahanmuuttoviraston (BAMF) väärinkäytöksiä, sitä ilmeisemmäksi tulee poliitikkojen vastuu Saksan pakolaisviranomaisen laiminlyöntien kohdalla.

Kuuleminen toisensa jälkeen paljastaa, että keskittyminen Bremenin sivukonttoriin ei anna oikeaa kuvaa prosesseista - ja riittämätön henkilöstömäärä, ei pelkästään BAMF:in osalta, on voinut johtaa suureen määrään vääriä turvapaikkapäätöksiä.

"Jokaisessa kenttätoimistossa tapahtui kuin Bremenissä", sanoi perjantaina henkilöstöneuvoston johtaja Rudolf Scheinost - hän ei tarkoittanut tällä syyttäjälaitoksen nostamaa syytettä, että yksittäisiä turvapaikkapäätöksiä olisi ostettu, vaan hän tarkoitti liian pienen koneiston systemaattista ylikuormitusta, joka johtui jatkuvasti kasvavista hakemusmääristä. Onnettomuus ei saanut alkuaan vasta syksyllä 2015 pakolaiskriisin huippuhetkillä. Turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi huomattavasti jo vuonna 2012.

Suljettujen ovien takana tapahtuvassa kuulemisessa Scheinost oli kertonut valiokunnalle, että hän oli vuonna 2013 selittänyt kanslerille eräässä keskustelussa, että hän tarvitsee kipeästi lisää henkilöstöä. "Hans-Peter, kirjoita tuo muistiin", määräsi Angela Merkel silloin myös paikalla olleelle sisäministeri Hans-Peter Friedrichille (CSU). Ja hän jatkoi vielä, koska hän oli kuullut väärin henkilöstöneuvoston puheenjohtajan nimen väärin: "Herra Scheinhorst tarvitsee lisää työntekijöitä."
(...)

Lyhenneltyä referaattia jutun loppuosasta:

- Vetoomus ei johtanut mihinkään. Vuonna 2013 saatiin 32 uutta työntekijän virkaa (kokonaismäärä silloin n. 7.000).
- Maahanmuuttoviraston toiminnalla ei ollut enää mitään laadunvarmistusta vuodesta 2015 lähtien, eikä tämä koskenut vain Bremeniä. Turvapaikanhakijoita ei enää edes haastateltu tai tavattu, vaikka ohjesäännöt edellyttivät tätä.
- Käytettiin ammattitaidottomia tulkkeja. IT-systeemit olivat alimitoitettuja.
- Työntekijöillä oli valtavia määriä ylitöitä ja he tiesivät, että turvapaikan hyväksyminen sujuu nopeammin, kuin sen hylkääminen. Osa valitti johdon luomasta "pelon ilmapiiristä".
- Koko henkilöstön neuvosto oli lähettänyt toukokuun lopussa BAMF:in nykyiselle johtaja Jutta Cordtille kirjeen, jossa he puolustivat henkilöstöä sanomalla, että työntekijät eivät ole vastuussa tästä kurjuudesta, vaan vastuussa olevat johtajat.
- Vuonna 2017 yli 40% kielteisistä turvapaikkapäätöksistä tehdyistä valituksista menestyi hallinto-oikeuksissa. Todistiko tämä prosessien oikeudellisista puutteista, vai antautuivatko juristit jo pelkkien valtavien asiamassojen edessä, kuten BAMF:in työntekijät olivat tehneet?

2018-03-25 Saksa: Ongelmana Maahanmuuttovirasto - kaaos alkoi jo 2013 (https://hommaforum.org/index.php/topic,125372.msg2893069.html#msg2893069)

Quote from: Roope on 23.03.2018, 19:56:49
"Tutkimus" on nostanut somessa melkoisen myrskyn, kuten oli tarkoituskin. Veronikat ja muut vaativat selvitystä Migrin toiminnasta (eivät hallinto-oikeuksista, jotka ovat linjaukset vahvistaneet), vaikka eivät oikein osaa kauhistelultaan perustella miksi.

Aihe nostettiin esiin myös Ylen Jälkiviisaiden (https://areena.yle.fi/1-4393217) lopussa. Maryan Abdulkarin kauhisteli, että Suomesta tulee maa, joka "ei halua ottaa lainkaan turvapaikanhakijoita, eikä kantaa tiettyä vastuuta globaalissa maailmassa". Abdulkarimin mukaan "luvut ovat jäätävät, kun yli 70 prosenttia tulee kielteisiä päätöksiä suhteessa, mitä aikaisemmin on ollut".

Voi kai sen sitten noinkin ilmaista, kun kielteisiä päätöksiä on tehty tänä vuonna 39 prosenttia ja myönteisiä vastaavasti 61 prosenttia.

Myös viime perjantain Jälkiviisaissa (https://areena.yle.fi/1-50003322?autoplay=true) käsiteltiin turvapaikkapolitiikkaa.

Maryan Abdulkarim kertoili, että "hylkypäätöksiä tehtaillaan tiiviimmin ja tiheämmässä tahdissa kuin koskaan aiemmin", mikä ei pidä paikkaansa sen enempää kielteisten turvapaikkapäätösten määrän kuin osuudenkaan suhteen.

Abdulkarim jatkoi, että "Turussa tehty tutkimus osoittaa, että täällä tapahtuu myös jonkin verran poliittista ohjausta suhteessa siihen, millaisia päätöksiä tehdään".

Ei osoittanut, eikä väittänytkään osoittavansa. "Tutkimuksessa" vain heitettiin ilmaan ajatus viranomaisten tulkintalinjauksien "taustalla mahdollisesti vaikuttavasta poliittisesta ja hallinnollisesta ohjauksesta". Toisaalta Migri ja sisäministeriö ovat tiedottaneet tulkintalinjausten muutoksista ja niiden taustoista useampaan kertaan, joten asiasta ei pitäisi olla enää epäselvyyttä.

Abdulkarimin mukaan Suomeen tulee "vähän eurooppalaisittain mitattuna turvapaikanhakijoita". Oikeasti, vaikka määrät ovat pienentyneet, Suomeen on tullut viimeisen vuoden aikana enemmän turvapaikanhakijoita kuin useimpiin EU-maihin, kun taas väkilukuun suhteutettuna Suomi on EU-maita vertailtaessa keskikastia.

Heidi Sabanadesan heitti, että "aina tulee vääriä päätöksiä, ja ne on inhimillisesti hirveän traagisia". Myöhemmin Sabanadesan viittasi käännytyksen jälkeen kuoliaaksi kidutettuun turvapaikanhakijaan, jollaisesta en muista koskaan kuulleeni, mutta Sabanadesan esitti tapauksen faktana. Arvatenkin hän sekoitti tapaukseen, jossa Suomesta turvapaikan saanut aktivisti (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201705302200173572_u0.shtml) vieraili Iranissa, kaapattiin ja kidutettiin kuoliaaksi.

Sabanadesan halusi mahdollisuuden oleskelulupaan kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille käyttäen esimerkkinä yhdeksän vuotta Suomessa oleskellutta Behdadinia, jota ollaan vihdoin käännyttämässä Iraniin. Ei kuulemma ole kenenkään etu, että hänet käännytetään.

Janne Saarikivi ihmetteli, mistä Migrin kiristynyt turvapaikkalinja johtuu, kun lainsäädäntöä ei ole muutettu, ja epäili takana olevan poliittista ohjausta, jota ei vain myönnetä. Lopuksi Saarikivi vähätteli turvapaikanhakijoiden merkitystä arvioiden, että "Loppujen lopuksi hyvin pienestä porukasta tehdään hyvin isoa ongelmaa. Muutamasta kymmenestä tuhannesta ihmisestä tehdään tällaista superkriisiä, millä poliitikot kalastaa ääniä."

No, tuonkin parin vuoden sisällä ilmaantuneen "hyvin pienen porukan" elinkaarikustannukset ovat luokkaa kymmeniä miljardeja euroja jo ennen perheenyhdistämisiä ja tapahtuneen maahanmuuton generoimaa uutta maahanmuuttoa. Haastan Saarikiven esittämään toisen politiikan alueen, jossa saa yhtä pienillä ja vaivattomilla muutoksilla aikaan yhtä suuret menot/säästöt. Siksi maahanmuuttoaiheen pitäisi kiinnostaa kaikkia politiikkoja ja äänestäjiä.

Tälläiseen törmäsin Facebookissa, asialla Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu. Siksi en piilottanut nimeä kuvasta, koska kyseessä on poliitikko.

QuoteOlli-Poika Parviainen: Maahanmuuttoviraston toiminnasta on tehtävä riippumaton selvitys

Suomen turvapaikkapolitiikan toteutus ja esimerkiksi Maahanmuuttovirasto ovat olleet pitkään kritiikin kohteena ja, monien luottamus turvapaikkamenettelyn oikeudenmukaisuuteen on ollut koetuksella.

Migri selvitti nyt omaa toimintaansa pikavauhdilla, ja vaikka kehitysehdotuksia listattiinkin, suurempia ongelmia ei löydetty.

Tämä ei varsinaisesti yllätä, sillä jo selvitystyön käynnistyttyä oli ilmeistä, että sen tekotapa ja nopeus eivät vastaa kaikkiin esitettyihin kysymyksiin, ennemminkin herättävät niitä lisää. Pieniä viilailuja esitetään, ja näitä onkin tärkeä viedä eteenpäin nopealla aikataululla. Silti suurimpiin ja tärkeimpiin kysymyksiin jätetään vastaamatta ja puuttumatta.

Suomen maahanmuuttopolitiikka on edelleen perussuomalaisten linjoilla, vaikkei puolue enää hallituksessa olekaan. Vähä vähältä tehdyt kiristykset uhkaavat jatkuvasti turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksia. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten, kuten lasten tai kidutuksen ja ihmiskaupan uhrien, oikeuksien toteutumisessa on merkittäviä heikkouksia. Varsinkin keskustalla ja kokoomuksella on omatunnollaan vastuu monista surullisista ja kohtuuttomista ihmiskohtaloista, jotka tuovat esiin tehdyn politiikan järjettömyyttä.

Erityisen huolissani olen lasten oikeuksien toteutumisesta sekä perheenyhdistämisen ongelmista. Näihin on puututtava välittömästi. Esimerkiksi UNICEF on kritisoinut voimakkaasti turvapaikanhakijalasten oikeuksien puutteellista toteutumista. Lapset ovat ensisijaisesti lapsia, ja heidän hyvinvointiinsa on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Sisäministeriön ja ulkoministeriön on yhdessä syytä käydä läpi, miten perheenyhdistämisprosessin eri vaiheita ja asiointia saadaan sujuvammaksi. Nykytilanne on kohtuuton esimerkiksi korkeiden tulorajojen ja hakemusten jättämiseen liittyvien hankaluuksien takia. Perhe on myös kotoutumisen kannalta ensiarvoisen tärkeä, jotta elämä Suomessa lähtee oikealle uralle.

Maahanmuuttoviraston toiminnasta tarvitaan edelleen ja välittömästi ulkopuolinen, riippumaton selvitys. Tätä tarvetta myös Maahanmuuttovirasto ja ministeri Mykkänen ovat nostaneet esiin ja pitäneet selvitystä hyvänä asiana. Nyt olisi aika laittaa selvitystyö saman tien alkuun!

Suomi ei voi olla maa, joka kääntää selkänsä hädänalaisille ja lähettää pahimmillaan täältä suojaa hakevia ihmisiä kuolemaan. Turvapaikanhakijat, järjestöt ja aktiiviset kansalaiset ovat nostaneet turvapaikkaprosessien ongelmia esiin jo vuosia, vuoden 2015 poikkeuksellisesta hakijamäärästä lähtien. Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä on nyt laskenut normaalille tasolle. Enää ei voida puhua poikkeustilanteesta, ja järjestelmän puutteet on määrätietoisesti korjattava. Se on oikeusvaltiossa välttämättömyys.

Vihreät (https://www.vihreat.fi/blogit/olli-poika-parviainen/2018/06/maahanmuuttoviraston-toiminnasta-tehtava-riippumaton-selvitys) 14.6.2018

Kuten kaikki aiemmatkin "riippumattoman selvityksen" vaatijat, Vihreiden kansanedustaja Olli-Poika Parviainen ei halua tai kykene esittämään kunnollisia perusteluja, minkä vuoksi selvitystä tarvittaisiin tai miksi sellaista kaipaavat tahot eivät voisi sitä halutessaan vapaasti tehdä.

Jos laissa on puutteita, Parviainen voi kansanedustajana esittää lakimuutoksia. Jos taas lain tulkinnat eivät miellytä, niistä päättää lopulta hallinto-oikeus, ei Maahanmuuttovirasto.

Quote from: Olli-Poika ParviainenSisäministeriön ja ulkoministeriön on yhdessä syytä käydä läpi, miten perheenyhdistämisprosessin eri vaiheita ja asiointia saadaan sujuvammaksi. Nykytilanne on kohtuuton esimerkiksi korkeiden tulorajojen ja hakemusten jättämiseen liittyvien hankaluuksien takia. Perhe on myös kotoutumisen kannalta ensiarvoisen tärkeä, jotta elämä Suomessa lähtee oikealle uralle.

Perheenyhdistämisen tulorajat ovat päinvastoin matalat. Niissä ei esimerkiksi edellytetä riippumattomuutta sosiaalituista vaan monet tuet lasketaan tuloiksi.

Hallitus helpotti perheenyhdistämishakemusten jättämistä (ja siten purki edellisten hallitusten kiristyksiä) ottamalla käyttöön sähköisen palvelun. Myönteisten perheenyhdistämispäätösten määrä ja osuus ovat suurempia kuin koskaan aiemmin.

Muutenkin yleisen hokeman vastaisesti turvapaikanhakijoiden perheen ei ole todettu parantavan vaan heikentävän integraatiota yhteiskuntaan. Ja vaikkei heikentäisikään, helppo perheenyhdistäminen tulee yhteiskunnalle joka tapauksessa kalliiksi.

Ainakaan Parviaisen kritisoimassa Suomen perheenyhdistämislaissa ei ole mitään kansainvälisten sopimusten vastaista, sillä se on kokonaisuudessaan EU:n perheenyhdistäisdirektiivin mukainen. Itse asiassa direktiivi sallisi perheenyhdistämiseen lukuisia lisäkiristyksiä (mm. asumisaikaedellytys), mutta hallitus ei ole halunnut ottaa niitä käyttöön.

Quote from: Olli-Poika ParviainenSuomi ei voi olla maa, joka kääntää selkänsä hädänalaisille ja lähettää pahimmillaan täältä suojaa hakevia ihmisiä kuolemaan.

Tyhjää retoriikkaa ja vastenmielistä moraalisäteilyä vailla minkäänlaista sisältöä.

Mitä tarkoittaa "selän kääntäminen hädänalaisille"? Jos Suomi syyllistyy sellaiseen, sitten siihen syyllistyvät kaikki muutkin EU-maat. Muun muassa Ruotsin turvapaikkalinjaukset ovat hyväksymisprosenttienkin valossa selvästi Suomea tiukemmat.

Milloin Suomi on "lähettänyt täältä suojaa hakevia ihmisiä kuolemaan" eli rikkonut ns. palautuskieltoa? Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Vihervuori totesi Helsingin Sanomien haastattelussa, ettei Suomi ole rikkonut palautuskieltoa. Ei siis kertaakaan. Mutta Olli-Poika Parviainen tietää paremmin, koska jokin someaktivistien paljastamaton salatieto?

https://www.verkkouutiset.fi/oppositiossa-huoli-turvapaikan-uusintahakemuksia-jatetaan-tutkimatta/ (2.7.2018)

QuoteOppositiossa huoli: Turvapaikan uusintahakemuksia jätetään tutkimatta

Oppositioedustajien mukaan uusintahakemuksen käsittelyn kynnyksen pitäisi olla matala.

Vihreiden Olli-Poika Parviainen, RKP:n Anders Adlercreutz ja vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen ovat jättäneet hallitukselle kirjallisen kysymyksen uusintahakemusten käsittelystä turvapaikkamenettelyssä.

Oppositioedustajien mukaan turvapaikanhakijamäärän valtava kasvu vuosina 2015-2016 on johtanut turvapaikkamenettelyn laadun heikkenemiseen ja hakijoiden oikeusturvan vaarantumiseen.

– Turvapaikkamenettelymme läpi on mennyt lukuisia henkilöitä, joiden turvapaikkaperusteita ei ole tutkittu lain edellyttämällä tavalla ja joiden asioissa viranomaisen lakisääteinen selvittämisvelvollisuus ei ole toteutunut, he toteavat.

Parviaisen, Adlercreutzin ja Sarkkisen mukaan on todennäköistä, että kansainväliseen suojeluun oikeutettuja henkilöitä ei ole tunnistettu. Tässä on heidän mukaansa todellisena vaarana, että Suomi rikkoo perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa asetettua ehdotonta palautuskieltoa. Kyse on heidän mielestään "vakavimmanasteisesta ihmisoikeusloukkauksesta".

(...)

[tweet]1024944293511880704[/tweet]

Periaatteessa näin, mutta kun pakkopalautusten lopettamista ja niiden estämistä perustellaan nimenomaan Afganistanin yleisellä vaarallisuudella kuten Kabulin satunnaisilla terrori-iskuilla tai jopa Suomen ulkoministeriön matkustustiedotteella.

Eli valita vihreille.

Kun itse ongelmaan eli liian löysään turvapaikkapolitiikkaan ei haluttu puuttua, ryhdyttiin näennäispuuhasteluun lyhentämällä valitusaikoja. Kuten arvata saattoi, siitä ei ollut hyötyä. Nyt valitusajat mitä luultavimmin palautetaan aiemmiksi, eli palataan lähtöpisteeseen.

QuoteSelvitys: Valitusajat turvapaikkapäätöksissä palautettava normaaliksi, lyhentäminen on vaarantanut turvapaikanhakijoiden oikeusturvan

Lyhennetyt valitusajat eivät selvityksen mukaan tuota mitään hyötyä.

Turvapaikkapäätösten valitusaikojen lyhentäminen on vaikeuttanut valitusten tekemistä ja vaarantaa hakijoiden oikeusturvan, kerrotaan oikeusministeriön teettämässä selvityksessä (https://tietokayttoon.fi/documents/1927382/2116852/33-2018-Turvapaikanhakijat%2Boikeusavun%2Basiakkaina.pdf/36e2f2b3-8320-f8c0-9aca-22e98cdeea4c?version=1.0).

Maahanmuuttoviraston kielteisestä päätöksestä tehtävän valituksen määräaikaa lyhennettiin vuonna 2016 aiemmasta 30 päivästä 21 päivään turvapaikka-asioissa. Seuraavan oikeusasteen valitusaika tippui tuolloin kahteen viikkoon, joka on puolet entisestä.

Selvityksen mukaan kaikki tutkimuksessa haastatellut, etenkin hallinto-oikeuksien tuomarit, katsovat valitusaikojen lyhentämisen olleen hyödytöntä.

– Valitusvaihe kestää kokonaisuudessaan niin pitkään, että yhden viikon ajansäästö valitusta tehtäessä ei ole missään suhteessa kokonaisuuteen, selvityksessä sanotaan.

Prosessin nopeuttamisen sijaan lyhentämisestä on aiheutunut oikeuksille vaivaa ja sekaannusta. Kun turvapaikanhakijoilla on kiire toimittaa valitus, hallinto-oikeudet saavat puutteellisia valituksia, joihin toimitetaan jälkeenpäin lisäselvityksiä.

– Tästä aiheutuu hallinnollista vaivaa valitustuomioistuimelle. Valituksia on tehty myös myöhässä, ja korkein hallinto-oikeus on tehnyt menetetyn määräajan palautuksia, koska katsoo, että valitusmahdollisuus kuuluu vähimmäisoikeusturvaan, selvityksessä sanotaan.

[...]

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) kommentoi selvitystä tiedotteessaan. Hän sanoo, että asiaa ryhdytään selvittämään.

– Ryhdymme sisäministeriön kanssa selvittämään mahdollisia säädösmuutoksia ulkomaalaislakiin turvapaikka-asian valitusajan ja oikeusavun laajuuden osalta, tiedotteessa sanotaan.

Yle (https://yle.fi/uutiset/3-10550367) 12.12.2018

Edit: Selvityksestä vastasi Siirtolaisuusinstituutin erikoismokuttaja Outi Lepola.

"Turvapaikan"-hakijoilla on edelleenkin liikaa oikeuksia. Parakki/teltta-majoitus korpeen, jotta eivät sikaile kaupungeissa veronmaksajien riesana.

Aamulehti mokuttaa nimettömässä pääkirjoituksessaan.

Aamulehti: Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa heikentävät muutokset pitää perua (https://www.aamulehti.fi/a/201361674) 18.12.2018

Quote from: Aamulehti, pääkirjoitusMaahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka on jäänyt viime aikoina julkisuuskatveeseen. Taustalla on etenkin se, että vuoden 2015 "siirtolaistulvan" jälkeen Suomeen tulleiden turvallista elämää tavoittelevien ihmisten määrä on laskenut huomattavasti.

Toisaalta julkisuuskatve on toispuolinen. Niin sanotut maahanmuuttokriittiset tahot pitävät omaa keskusteluaan yllä etenkin tilanteissa, joissa ulkomaalaistaustaisten henkilöiden tekemät rikokset kuohuttavat yleistä mielialaa.

Todelliseen katveeseen jää siis kohde: turvaa hakeva maahanmuuttaja.

Turvapaikanhakijoista tuotetaan valtamediaan edelleen tasaisella tahdilla nyyhkyjuttuja (https://yle.fi/uutiset/3-10553272), kun taas Suomen ja EU:n pakolaispolitiikan maahanmuuttokriittinen analyysi ja vertailu loistaa siellä poissaolollaan. Maahanmuuttopolitiikan valtamediaan asti päätyvä kritiikki on lähes täysin maahanmuuton helpottamista vaativien poliitikkojen, järjestöjohtajien ja ihmisoikeusaktivistien suusta.

Quote from: Aamulehti, pääkirjoitusPimentoon jäämisestä selkeä esimerkki viime ajoilta on se, miten vähän huomiota sai osakseen muuan viime viikolla julkaistu tärkeä selvitys.

Selvitys koski turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa. Kyse oli hallituksen itse teettämästä työstä, jossa tutkittiin, mitä vaikutuksia on ollut sillä, että valitusaikaa turvapaikkapäätöksistä lyhennettiin ja oikeusavun saamista heikennettiin vuonna 2016.

Pimentoon? Valtamedia julkaisi aiheesta juttuja (https://yle.fi/uutiset/3-10550367) suoraan selvityksen tekijän (mm. ex-Amnesty (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/1910134-rasismi-yleistyy-yhteiskunnan-kaikilla-tasoilla)) näkökulmasta ilman mitään kritiikkiä.

Quote from: Aamulehti, pääkirjoitusMuutokset tehtiin ennen perussuomalaisten hajoamista. Pohjana oli hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma, johon nyt oppositiossa perussuomalaisia johtava Jussi Halla-aho sai monta kädenjälkeään läpi.

Tuolloin valitusaikaa kielteisestä turvapaikkapäätöksestä lyhennettiin hallintolainkäyttölaissa määritellystä 30 päivästä 21 päivään. Myös oikeudellisen avun saamista vaikeutettiin. Aiemmin oikeusapua antoivat pääasiassa yksityiset avustajat ja Pakolaisneuvonta. Vuonna 2016 tehtävä siirtyi pääsääntöisesti julkisille oikeusavustajille.

Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhutteluun saa nykyään oikeusapua vain, jos avustajan läsnäolo on erityisen painavista syistä tarpeen tai hakija on alaikäinen ja ilman huoltajaa.

Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma on ihan eri paperi kuin joulukuun 2015 turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma, jolla ei silläkään ollut tekemistä europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon kanssa. Oikeusavun leikkaamista ei mainittu tavoitteeksi Perussuomalaisten aiemmin samana vuonna julkaisemassa maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa.

Hallitus jätti tarkoituksella toteuttamatta turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelmansa tärkeimmät tavoitteet, joilla olisi vaikutettu turvapaikanhakijoiden määrään. Oikeusavun leikkaaminen ei sitä tietenkään tehnyt.

Quote from: Aamulehti, pääkirjoitusSelvityksen tulos oli karu. Säästöjä ei syntynyt. Päätöksenteko turvapaikoista ei tehostunut.

Turvapaikanhakijoiden oikeusturva sen sijaan heikkeni. Siihen vaikutti niinkin käytännöllinen seikka, että oikeusavustajien palkkioita ja korvauksia heikennettiin. Uusissa oloissa avustajat eivät aina ole valmiita matkustamaan paikalle tukemaan asiakkaitaan.

Juha Sipilän hallitus voi vetää selvityksestä vain yhden johtopäätöksen: heikennykset on peruttava, ja turvapaikanhakijoiden valitusmenettelyissä on palattava vanhaan käytäntöön.

Oikeusturva heikkenee väistämättä aina, kun etuuksia leikataan. Heikentyminen pitäisi kuitenkin suhteuttaa johonkin. Valitusajat ovat Suomessa lyhentämisen jälkeenkin edelleen pitemmät kuin esimerkiksi Ranskassa. Turvapaikanhakijoilla ei kaikissa EU-maissakaan ole valtion maksamia oikeusavustajia.

Valitusajat voi minun puolestani aivan hyvin palauttaa entiselleen, koska niillä ei ole vaikutusta prosessin kestoon, kustannuksiin tai turvapaikanhakijoiden määrään, mutta sen sijaan oikeusavun palkkioperusteita ei saa missään tapauksessa palauttaa entiselleen.

Suomi oli vielä muutama vuosi sitten eurooppalaisten maiden turvapaikanhakijoiden oikeusavun vertailussa poikkeuksellinen maa, jossa ei muun muassa ollut määritetty kattoa oikeusavustajan korvauksille. Tätä rahantekokonetta ei pidä ojentaa takaisin Pakolaisneuvonnalle.

Quote from: Aamulehti, pääkirjoitus
Jos vaalien pelossa on tarpeen, tehtäköön muutokset vaivihkaa ilman suurta julkisuutta – niin kuin selvityskin.

Loistava neuvo. Tehdään poliittiset päätökset salaa päättäjien ja valtamedian siunauksella niin, etteivät äänestäjät huomaa.

Kuka näitä oikein kirjoittelee?

QuoteTodelliseen katveeseen jää siis kohde: turvaa hakeva maahanmuuttaja.

Eli nyt turvapaikanhakija on "turvaa hakeva maahanmuuttaja"?  Voi kiesus....

Quote from: Uuno Nuivanen on 03.05.2018, 18:21:08

QuoteSuomalaisen yhteiskunnan tärkein pääoma on luottamus. Luottamus viranomaisiin, toisiimme, yhteiskuntaan. Tällä hetkellä monen luottamus viranomaisten toimintaan on heikentynyt.

Tottahan hurri törisee. Esimerkiksi luottamukseni Mykkäseen on nollassa.

Niin paljon? Itsellä on jo negatiivisella yli 9000.

^ No, se oli toukokuussa se..  ;)

"Turvapaikanhakijoiden oikeusturva Suomessa on heikentynyt."


So what ?

Minulle perustuslain takaama perustoimeentulo on myös heikentynyt valtiovallan toimenpitein.

Quote from: Roope on 18.12.2018, 12:55:36

Quote from: Aamulehti, pääkirjoitus
Jos vaalien pelossa on tarpeen, tehtäköön muutokset vaivihkaa ilman suurta julkisuutta – niin kuin selvityskin.

Loistava neuvo. Tehdään poliittiset päätökset salaa päättäjien ja valtamedian siunauksella niin, etteivät äänestäjät huomaa.

Kuka näitä oikein kirjoittelee?

En tiedä, mutta kyllä noin ylhäisen armollisella ohjeistuksella jo aika korkealle pääsee Vuoden 2018 Tahaton Humoristi -gaalassa  :)

Maahanmuuttoviraston työntekijöiden yleinen turvallisuus Suomessa on heikentynyt?

Jos tuossa on jotain sattumuksia takana niin onkos niitä uutisoitu?
Jos ei tai joka tapauksessa ahkerat toimittajat voisivat nyt käydä kysymässä miksi moiseen järeään ratkaisuun on jouduttu päätymään.
Seuraavaksi Kelaan sama?

Quote from: Elemosina on 14.01.2019, 16:17:34
Jos tuossa on jotain sattumuksia takana niin onkos niitä uutisoitu?
Jos ei tai joka tapauksessa ahkerat toimittajat voisivat nyt käydä kysymässä miksi moiseen järeään ratkaisuun on jouduttu päätymään.

Varmaan oma vaikutuksensa sillä, että kuumana käyvät aktivistihörhöt syyttelevät Maahanmuuttovirastossa työskenteleviä Migrin Twitter-ketjuissa natseiksi, murhaajiksi, rasisteiksi ja vaikka miksi.

Quote from: Roope on 12.12.2018, 12:07:52

QuoteSelvitys: Valitusajat turvapaikkapäätöksissä palautettava normaaliksi, lyhentäminen on vaarantanut turvapaikanhakijoiden oikeusturvan

Lyhennetyt valitusajat eivät selvityksen mukaan tuota mitään hyötyä.

Turvapaikkapäätösten valitusaikojen lyhentäminen on vaikeuttanut valitusten tekemistä ja vaarantaa hakijoiden oikeusturvan, kerrotaan oikeusministeriön teettämässä selvityksessä (https://tietokayttoon.fi/documents/1927382/2116852/33-2018-Turvapaikanhakijat%2Boikeusavun%2Basiakkaina.pdf/36e2f2b3-8320-f8c0-9aca-22e98cdeea4c?version=1.0).

Maahanmuuttoviraston kielteisestä päätöksestä tehtävän valituksen määräaikaa lyhennettiin vuonna 2016 aiemmasta 30 päivästä 21 päivään turvapaikka-asioissa. Seuraavan oikeusasteen valitusaika tippui tuolloin kahteen viikkoon, joka on puolet entisestä.

Selvityksen mukaan kaikki tutkimuksessa haastatellut, etenkin hallinto-oikeuksien tuomarit, katsovat valitusaikojen lyhentämisen olleen hyödytöntä.
...

Selvityksestä vastasi Siirtolaisuusinstituutin erikoismokuttaja Outi Lepola.

Selvityksen väitteeseen "oikeusturvan vaarantamisesta" viitattiin myös viime viikolla yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunnossa (https://www.syrjinta.fi/-/yhdenvertaisuusvaltuutetun-lausunto-hallituksen-esityksesta-eduskunnalle-ulkomaalaislain-muuttamisesta) ulkomaalaislain muuttamisesta:

Quote from: Yhdenvertaisuusvaltuutettu 24.1.2019Joulukuussa 2018 oikeusministeriö julkisti turvapaikanhakijoiden oikeusapua koskeneen selvityksen, jonka mukaan turvapaikanhakijoiden oikeusturva on vaarantunut jo pelkästään oikeusapua koskeneen lainmuutoksen seurauksena. Etenkin uusintahakemusvaiheessa oikeusapua ei käytännössä ole saatavilla, mikä edelleen murentaa hakijoiden oikeusturvaa.

Itse selvityksessä (https://tietokayttoon.fi/documents/1927382/2116852/33-2018-Turvapaikanhakijat%2Boikeusavun%2Basiakkaina.pdf/36e2f2b3-8320-f8c0-9aca-22e98cdeea4c?version=1.0) "oikeusturvan vaarantaminen" mainitaan moneen kertaan:

Quote from: Outi Lepola, Turvapaikanhakijat oikeusavun asiakkaina – Kohti yhdenvertaisia ja laadukkaita oikeusapupalveluita
• Valitusajat hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen on palautettava normaalipituisiksi. Niiden lyhentäminen on vaikeuttanut valitusten tekemistä turvapaikkapäätöksistä ja vaarantanut turvapaikanhakijoiden oikeusturvan.
...
Lyhennetyt valitusajat vaarantavat oikeusturvan
...
Valitusajat hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen on palautettava normaalipituisiksi. Niiden lyhentäminen ei ole lyhentänyt valitusprosessia kokonaisuudessaan. Sen sijaan se on vaikeuttanut valitusten tekemistä turvapaikkapäätöksistä ja vaarantanut turvapaikanhakijoiden oikeusturvan.

Selvitys perustuu "turvapaikanhakijoiden, turvapaikkaprosessin toimijatahojen ja asiantuntijoiden" haastatteluihin, mutta johtopäätös oikeusturvan vaarantamisesta on Lepolan oma. Sille ei löydy tukea 13-sivuisesta miniselvityksestä. On täysin eri asia, että "yksikään haastatelluista (..) ei näe lyhennettyjen valitusaikojen tuottavan mitään hyötyä turvapaikkaprosessissa", kuin että he katsoisivat oikeusturvan vaarantuneen.

Muun muassa korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Vihervuori olisi varmasti ottanut oikeusturvan vaarantumisen esille julkisuudessa, jos se olisi hänen näkemyksensä, mutta on tyytynyt toteamaan (http://hommaforum.org/index.php/topic,111794.msg2896006.html#msg2896006) kuivasti, että lakimuutokset eivät ole ainakaan parantaneet turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa. Eivät ole, eikä tarvitsekaan, sillä Suomen käytännöt ovat edelleen oikeusavun ja valitusaikojen suhteen anteliaammat kuin useimmissa muissa EU-maissa. Mikäli Suomen katsotaan jollain objektiivisella mittarilla vaarantavan turvapaikanhakijoiden oikeusturvan näillä muihin maihin verrattuna edelleen liberaaleilla käytännöillään, siinä tapauksessa muut maat vaarantavat oikeusturvan vielä pahemmin.

QuoteKHO:n ex-tuomari Migristä: "Todennäköisesti järjestelmän läpi pääsee henkilöitä, jotka eivät ole kansainvälisen suojelun tarpeessa"

"Olisin ollut virastoa kriittisempi uskottavuusarvioiden ja näyttötaakan jakaantumisesta hakijan ja viraston kesken", sanoo entinen korkeimman hallinto-oikeuden tuomari Ilkka Pere Maahanmuuttovirasto Migrin Esko Repo kiistää Peren arvostelun.

Ilkka Pere on arvostellut Migriä siitä, että se perustaa päätöksensä liikaa hakijan kertomukseen ja siihen, että hakija puhuu totta, minkä seurauksena turvapaikkoja myönnetään liikaa.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d86d7b6d-6e6d-4569-8f43-a11c1902da6c

Migrin linja on kohtuuttoman löperö. Kaiken maailman kurpitsavankkuritarinoita ja tekaistuja vaino(harhaisia)tarinoita uskotaan liikaa. Turvapaikkoja myönnetään aivan liikaa.

Oikeusturvan vaarantuminen on suomeksi sitä, ettei jokainen hakija saa loppuelämäkseen veronmaksajien kustantamaa täysihoitoa Suomessa. Toisaalta tässä on käynyt niin, että kun turviksille on annettu miljoonia ja miljoonia paperirumban pyörittämiseen, niin sitten pienikin heikennys siihen nähdään heti jonakin uhkana. Kun on ennen aina annettu uusi Mersu, niin käytetty Toyota ei sitten enää kelpaa, saavutetuista eduista ei luovuta.

Oikeusturvassa on aina kaksi puolta. Turvapaikan hakemisessa ne puolet ovat hakija ja turvapaikan myöntäjä, joka on valtion virkamies, osoite Migri.

Turvapaikkapäätöksellä on vaikutusta molempiin, hakijaan ja siihen valtioon, josta paikkaa haetaan.

Kummankin oikeusturva pitää taata. Jos aikatauluja nykymenettelytavoilla nopeutetaan hakijan oikeusturvan perusteella, riskinä on väärien positiivisten eli myönteisten päätösten tekeminen kiireessä, yhden virkamiehen harkinnan varassa. Yksi virkamies on altis suoralle tai epäsuoralle painostukselle. kielteiset päätökset tehdään kollektiivisemmin.

Jos valitusten aikamäärää pidennetään, vaarannetaan Suomen valtion etu. Valtio kun joutuu huolehtimaan lähes ad infinitum valitusajan elatuksesta, prosessien kustannuksista ja mm. valitusaikana tehdyistä rikoksista kaikkine seuraamuksineen. Jos menemme pelkkä hakijan oikeusturva edellä maailman nykydemografiassa, meille asettuu helposti seitsemännumeroinen kehitysmaiden liikaväestö elätettäväksemme kaikkine ikävine seurannaisvaikutuksineen.

Sopii siis miettiä, mikä on Suomen oikeusturva globaalin liikaväestön levottomasti liikehtiessä ja suojan tarpeeseen rajojemme sisällä vedotessa.

Think Globally, Act Locally.

QuoteKHO:n ex-tuomari Migristä: "Todennäköisesti järjestelmän läpi pääsee henkilöitä, jotka eivät ole kansainvälisen suojelun tarpeessa"

"Olisin ollut virastoa kriittisempi uskottavuusarvioiden ja näyttötaakan jakaantumisesta hakijan ja viraston kesken", sanoo entinen korkeimman hallinto-oikeuden tuomari Ilkka Pere Maahanmuuttovirasto Migrin Esko Repo kiistää Peren arvostelun.

Ilkka Pere on arvostellut Migriä siitä, että se perustaa päätöksensä liikaa hakijan kertomukseen ja siihen, että hakija puhuu totta, minkä seurauksena turvapaikkoja myönnetään liikaa.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d86d7b6d-6e6d-4569-8f43-a11c1902da6c

Ilkka Peren puheenvuoro on harvinainen osoitus rehellisyydestä tuomarikunnassa. Hommaforumilla näitä turvapaikka-anomuksia on perattu vuosien ajan, eikä mediasta ole löytynyt yhtään ainoaa uskottavaa tarinaa Suomeen tulleesta poliittisesta tai uskonnollisesta pakolaisesta. Irak, Afganistan ja Somalia eivät vainoa ketään ja ne ovat olleet jo vuosia toimivia valtioita, jotka kykenevät suojelemaan kansalaisiaan. Siksi yksikään näistä maista tulevalle myönnetty turvapaikka ei ole myönnetty Geneven sopimuksen mukaisilla perusteilla.

Suomeen tulevat näyttävät käytännössä aina asuneen vuosia turvallisilla alueilla, joten myöskään sotaa pakenevia ei Suomeen ole tullut. Ehkä jopa joka ainoa oleskelulupa on myönnetty vastoin Suomen lakia.

Ilkka Pere varmasti tietää yllä mainitut asiat. Hän kohteliaasti sanoo, että järjestelmän läpi "pääsee" ihmisiä, jotka eivät ole suojelun tarpeessa, vaikka voisi sanoa, että kaikki myönteiset päätökset ovat väärin.

Migrin Esko Repo toki myös tietää yllä olevat faktat. Hänen on virkansa puolesta valehdeltava, että Migrin tekemät myönteiset päätökset muka olisivat päteviä.

Kumma kyllä, kukaan ei puhu tästä, että onko sitten suomalaisten oikeusturva heikentynyt siinä mielessä, kun maleskelulupaa jaetaan kuin flaijeria Narinkkatorilla. Koska myönteisistä päätöksistä ei kukaan valita, vaikka juuri niistä pitäisi valittaa. Kun kerran jo lainsäädäntö on Euroopan löperöintä, niin löperöimmän seulan läpi sitten lisäksi menee sellaisia tapauksia, jotka ei sitä maleskelulupaa tarvitse edes löperöimmän lainsäädännön mukaan.

Eli siis tilanne on se, että...
1. Suomessa on Euroopan löperöin lainsäädäntö
2. Suomessa on Euroopan suurimmat sisäänottoprosentit + toimimaton palautuskoneisto
3. Suomessa näistäkin huolimatta otetaan vielä noiden edellisten päälle porukkaa sisään

QuoteMarjaana Laine ja Pia Lindfors

Laine on johtava lakimies ja Lindfors toiminnanjohtaja Pakolaisneuvonta ry:ssä.

Helsingin Sanomat, vieraskynä: Valtio on vastuussa turvapaikkamenettelystä (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005984658.html) 1.2.2019

Quote from: PakolaisneuvontaVUODEN 2015 poikkeustilanteen seurauksena Suomessa on edelleen tuhansia turvapaikanhakijoita, jotka ovat kulkeneet läpi turva­paikkamenettelyn ilman tietoa siitä, mitä heiltä siinä odotetaan. Heitä ei ole kuultu, eikä hakemusten perusteita ole arvioitu asianmukaisesti. Myös virheiden korjaamista valitusvaiheessa vaikeutettiin syksyn 2016 lainmuutoksilla: esimerkiksi valitusaikoja lyhennettiin.

Aika uskomatonta, jos turvapaikanhakijat eivät tiedä, että heidän odotetaan perustelevan, miksi heille pitäisi myöntää turvapaikka.

Yhtä uskomaton on väite, että useita hakemuksia ja valituksia eri instansseissa käsitelleet lukuisat ammattilaiset eivät olisi kuulleet turvapaikanhakijoita, eikä hakemuksia olisi arvioitu asianmukaisesti.

Valitusajat ovat edelleen pidemmät kuin esimerkiksi Ranskassa.

Quote from: PakolaisneuvontaSuomea sitoo palautuskielto, jota oikeusvaltion on turvattava aina ja jokaisen ihmisen osalta. Tällä hetkellä on suurempi vaara kuin koskaan, että Suomi palauttaa ihmisiä maihin, joissa heitä uhkaa vaino, ­kidutus tai muu epäinhimillinen kohtelu.

Palautuskiellon rikkomisesta ei ole edelleenkään todisteita.

Pakolaisneuvonta huutaa jälleen kerran sutta väittäessään palautuskiellon rikkomisen vaaraa suuremmaksi kuin koskaan, kun hyväksymisprosentit ovat moninkertaistuneet parin vuoden takaisesta ja ovat irakilaisten ja afganistanilaisten osalta kaksinkertaiset Ruotsiin verrattuna.

Jos vaara on Suomessa suurempi kuin koskaan, mitä se onkaan muissa EU-maissa, joiden paljon tiukemmat käytännöt ovat yhtä lailla EU:n ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen siunaamia?

Quote from: PakolaisneuvontaPakolaisneuvonnan käytännön työssä on viime vuosina tullut jatkuvasti esiin koko turvapaikkamenettelyn läpikäyneitä tapauksia, joissa hakijan perusteita ei ole selvitetty eikä kansainvälisen suojelun tarvetta ole arvioitu, tunnistettu tai tunnustettu lain ja pakolais­oikeuden edellyttämällä tavalla.

Näille ihmisille uusintahakemus on käytännössä ainoa keino saada perusteensa asianmukaisesti tutkittua. Heitä ei tule perusteettomasti leimata järjestelmän väärinkäyttäjiksi.

Kaikki uusintahakemuksen tekevät eivät välttämättä ole huijareita, mutta murskaava enemmistö on. Valitettavasti on vaikeaa ja monissa tapauksissa mahdotonta todistaa, että uusintahakemuksessa homoksi tai kristityksi julistautunut ei valehtele.

Tällä on seurauksensa myös rehellisille turvapaikanhakijoille, kun hakemusten ja valitusten käsittely ruuhkautuu ja päätökset viivästyvät. Tämä on juuri se, mihin epärehelliset hakijat pyrkivätkin, sillä heidän tavoitteensa on viivyttää käännytyspäätöstä kaikin keinoin. Osa palkitaan oleskeluluvilla.

Quote from: PakolaisneuvontaEDUSKUNTA käsittelee paraikaa uusintahakemuksia koskevia lainmuutosesityksiä, jotka pyritään saamaan voimaan nopeasti. Niistä syntyy vaikutelma, että virheet ja vakavat oikeusturvaongelmat halutaan lakaista pois näkyvistä.

Mitkä ihan konkreettiset virheet ja vakavat oikeusturvaongelmat vaikkapa kansainvälisten sopimusten vaatimuksiin suhteutettuna? Pelkkä vihjailu ei ole todiste mistään.

Quote from: PakolaisneuvontaEsityksessä ei ole otettu huo­mioon lainmuutoksen vaikutuksia erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin hakijoihin. Juuri he ovat eniten kärsineet vuoden 2015 poikkeustilanteesta sekä sen perusteella tehdyistä tiukennuksista ja oikeusturvan heikennyksistä.

Ei ole näyttöä, että tiukennukset olisivat johtaneet virheellisiin päätöksiin. Vihjailu ei ole todiste.

QuoteAIEMPIA hallituksen turvapaikka­poliittisen toimenpideohjelman mukaisia tiukennuksia on perusteltu kustannussäästöillä ja sillä, että Suomesta halutaan tehdä vähemmän houkutteleva maa kansain­välistä suojelua hakeville ihmisille.

Turvapaikkapoliittista toimenpideohjelmaa ei perusteltu vetotekijöiden vähentämisellä. Sitä paitsi ohjelman toteuttaminen lopetettiin jo puolen vuoden jälkeen.

Vetotekijöistä luvattiin hallituskauden alkupuolella selvitys, mutta hanke ei koskaan edennut lupausta pitemmälle.

Quote from: PakolaisneuvontaNämä muutokset ovat käytännössä johtaneet prosessien pitkittymiseen ja kustannusten kasvuun erityisesti turvapaikanhakijoiden vastaanotossa ja oikeuslaitoksessa. Muutosten kokonaisvaikutukset perus- ja ihmisoikeuksien kannalta ­tulisi arvioida viipymättä ja ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin.

Muutokset ovat olleet vähäisiä, vaikutuksiltaan osittain toisensa kumoavia, eikä niiden kokonaisvaikutuksista voi osoittaa edes prosessien keston ja kustannusten suhteen juuri mitään.

Jos laeissa on perus- ja ihmisoikeuksien suhteen jotain perustellusti korjaamista kaipaavaa, niin siitä vaan kertomaan ja perustelemaan, mitä se on. Hullua vaatia jo ties kuinka monennetta vuotta selvitystä lakimuutoksista ilman, että voitaisiin osoittaa ainuttakaan kohtaa, missä ihmisoikeuksia loukataan.

Quote from: PakolaisneuvontaVastuu perus- ja ihmisoikeuksien noudattamisesta on valtiolla. Val­tion ja sen viranomaisten tulee kantaa vastuu myös poikkeustilanteen aikana tehdyistä virheistä, jotka ­yhdessä hakijoiden oikeusturvaa ­rajoittavien lainmuutosten kanssa ovat vaarantaneet kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien hakijoiden tunnistamisen.

Sellaista järjestelmää ei olekaan, joka ei mahdollistaisi virheitä, mutta viime vuosina ei ole havaittu yhtään palautuskiellon rikkomista. EIT:kin on ollut Suomen suhteen poikkeuksellisesti ihan hiljaa, eikä ihme, kun Maahanmuuttovirasto suoltaa myönteisiä päätöksiä jo samaan Euroopan ennätys -tahtiin kuin vuonna 2015.

Quote from: PakolaisneuvontaOikeusministeriön tilaamassa tuoreessa selvityksessä turvapaikan­hakijoiden oikeusavussa on todettu monia puutteita, jotka vaarantavat hakijoiden oikeusturvaa. Maahanmuuttoviraston toimintaa koskeva selvitys on yhä kesken.

Selvityksessä ei osoiteta ensimmäistäkään puutetta, joka olisi vaarantanut hakijoiden oikeusturvan. Väite oikeusturvan vaarantamisesta oli selvityksen tekijän (ex-Amnesty, kuinka sattuikaan) henkilökohtainen mielipide.

Quote from: PakolaisneuvontaNYKYISESSÄ tilanteessa ei tule hyväksyä enää ainoatakaan kiireesti valmisteltua lainmuutosta, jolla perusteettomasti heikennetään turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja tehokkaita oikeussuojakeinoja.

Suomen pitää välittömästi kiristää pakolaispolitiikkansa kansainvälisten sopimusten minimitasolle, eikä puuhasteltava loputtomiin tällaisten vaikutuksiltaan mitättömien näennäiskiristysten kanssa. Näilläkään lakimuutoksilla ei voi olettaa olevan minkäänlaista tilastoissa havaittavaa vaikutusta edes uusintahakemusten määrään.

YLEn matuexpertti ja supermokuttaja Eero Mäntymaan tuorein itkuvirsi...

QuoteMaahanmuuttovirasto teki viime vuonna 330 virheellistä turvapaikkapäätöstä
https://yle.fi/uutiset/3-10636441 (https://yle.fi/uutiset/3-10636441)

Virheellisten turvapaikkapäätösten osuus ja määrä on noussut neljä viime vuotta.

Hallinto-oikeudet tekivät viime vuonna 6804 ratkaisua muutoksenhakuun tulleista Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätöksistä. 330 päätöstä palautettiin Maahanmuuttovirastolle laintulkinta- tai menettelyvirheen vuoksi.
———————-
Aiemmin Maahanmuuttovirasto on perustellut virheitä vuosien 2015–2016 poikkeuksellisella tilanteella. Tuolloin turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui ja Maahanmuuttovirasto palkkasi satoja uusia tarkastajia tekemään päätöksiä. Hallitus teki myös turvapaikanhakua koskevia lainsäädäntömuutoksia ja lähtömaita koskevat turvallisuusarviot muuttuivat.

Perustelu on edelleen sama. Hallinto-oikeudet palauttavat edelleen Maahanmuuttovirastolle päätöksiä, joita se on antanut vuosina 2015–2016 saapuneille yli 32 000 turvapaikanhakijalle.

– 2016 on varmasti vuosi, jolloin on tehty virheitä. On ollut uudempia henkilöitä, uusia linjauksia. Se miten olemme onnistuneet, nähdään vasta kun nämä reilut 30 000 henkilöä ovat käyneet koko prosessin läpi, Repo sanoo.

330 virhettä on liikaa, sanoo Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo.

– Virheiden määrä on tällä hetkellä liian korkea. Ideaalitilanne on, että niitä olisi nolla.
——————
Onko virheitä myös myönteisissä päätöksissä?

Virhe turvapaikkapäätöksessä havaitaan tavallisesti niin, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut henkilö valittaa päätöksestään hallinto-oikeuteen, joka huomaa päätöksessä puutteita.

Suurin osa kielteisen päätöksen saaneista valittaa asiasta oikeuteen. Myönteisistä päätöksistä sen sijaan tehdään valituksia ani harvoin. Tällöin tilanne on tavallisesti se, että henkilölle on annettu lupa jäädä Suomeen, mutta turvapaikan sijaan hänelle on annettu toissijaista suojelua.

Sadat virheet on siis huomattu kielteisiä päätöksiä koskevien valitusten myötä. Onko mahdollista, että vastaava osuus myönteisiä päätöksiä on virheellisiä?

Repo ei tähän usko. Hän perustelee tätä sillä, että Maahanmuuttovirasto suorittaa päätöksiä koskevaa laillisuusvalvontaa, jossa otetaan tarkasteluun myös myönteisiä päätöksiä.

Mitä puutteita pistokokeissa on huomattu?

– Niissä on jonkinlaisia laatuvirheitä tai puutteita sen perustelemisessa, millä perusteella kansainvälisen suojelun kriteerit täyttyy.

Repo muistuttaa myös, että tarve kansainväliselle suojelulle tarkastetaan, kun henkilö hakee oleskelulleen jatkolupaa.

– Jos olosuhteet kansainvälisen suojelun myöntämiseksi muuttuvat ja esimerkiksi vaara joutua vainotuksi poistuu, niin silloin on pakolaisaseman lakkauttamisperusteet olemassa.

Viime viikolla entinen korkeimman hallinto-oikeuden tuomari Ilkka Pere sanoi Iltalehdelle pelkäävänsä, että Maahanmuuttoviraston (siirryt toiseen palveluun)seulan läpi pääsee turvapaikanhakijoita, jotka eivät ole kansainvälisen suojelun tarpeessa.

Esko Repo muistuttaa, että syyrialaisia lukuun ottamatta hakemus arvioidaan saatavilla olevan maatiedon ja hakijan kertomuksen uskottavuuden perusteella. Jos hakijalta vaadittaisiin aukottomia todisteita esimerkiksi koetusta vainosta, turvapaikan saaminen ei onnistuisi juuri keneltäkään.

– Kertomuksen pitää olla kaiken saatavissa olevan maatiedon perusteella johdonmukainen ja uskottava. Jos meillä ei ole näyttää perusteita, että näin ei olisi, kyllähän se silloin riittää. Minkä perusteella me asiaa arvioidaan, jos ei henkilön kertomuksen perusteella?

Mäntymaan loppukysymys on hänelle tyypillinen suvakkisivallus

QuoteJos Maahanmuuttovirasto tekee jaottelun itse, niin onko mahdollista, että Maahanmuuttovirasto jaottelee palautetut tarkoituksella niin, että virheiden osuus pysyy tavoiterajan alapuolella?

Summa summarum: kielteisissä päätöksissä vilisee virheitä ja myönteiset päätökset ovat kaikki tietysti oikeita. Ja matujen kurpitsavankkuritarinoita ei tietenkään sovi kyseenalaistaa, silloin kaikki päätökset olisivat kielteisiä. Niinhän Repo sanoi ihan suoraan. Voi luoja  :facepalm:

Quote from: Roope on 29.01.2019, 12:43:56
Selvitys perustuu "turvapaikanhakijoiden, turvapaikkaprosessin toimijatahojen ja asiantuntijoiden" haastatteluihin, mutta johtopäätös oikeusturvan vaarantamisesta on Lepolan oma. Sille ei löydy tukea 13-sivuisesta miniselvityksestä. On täysin eri asia, että "yksikään haastatelluista (..) ei näe lyhennettyjen valitusaikojen tuottavan mitään hyötyä turvapaikkaprosessissa", kuin että he katsoisivat oikeusturvan vaarantuneen.

Muun muassa korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Vihervuori olisi varmasti ottanut oikeusturvan vaarantumisen esille julkisuudessa, jos se olisi hänen näkemyksensä, mutta on tyytynyt toteamaan (http://hommaforum.org/index.php/topic,111794.msg2896006.html#msg2896006) kuivasti, että lakimuutokset eivät ole ainakaan parantaneet turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa. Eivät ole, eikä tarvitsekaan, sillä Suomen käytännöt ovat edelleen oikeusavun ja valitusaikojen suhteen anteliaammat kuin useimmissa muissa EU-maissa. Mikäli Suomen katsotaan jollain objektiivisella mittarilla vaarantavan turvapaikanhakijoiden oikeusturvan näillä muihin maihin verrattuna edelleen liberaaleilla käytännöillään, siinä tapauksessa muut maat vaarantavat oikeusturvan vielä pahemmin.

Uusi korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi torjuu "riippumattoman" Outi Lepolan perustelemattomat höpinät:

QuoteYlen Ykkösaamu (https://areena.yle.fi/1-4575963) 9.2.2019
16:20-
Toimittaja Kirsi Heikel
Turvapaikanhakijoiden oikeusapua kiristettiin vuonna 2016. Nämä kiristykset ovat saaneet aikaan tilanteita meillä Suomessa, joita ei ole totuttu näkemään. Katsotaanpa pieni pätkä.

[turvapaikanhakijoiden mielenosoitus, vaatimus väliaikaisista oleskeluluvista käännytyksestä kieltäytyville, Aino Pennasen video protestistaan lentokoneessa]

Toimittaja
Suomessa on nähty viime vuosina tällaisia tilanteita. On vastustettu näitä palautuspäätöksiä, poliisia. Ei uskottu, että tämä oikeusprosessi toimii. Kesällä 2016 hallitus rajoitti voimakkaasti turvapaikanhakijoiden oikeusapua ja tästä tehtiin riippumaton selvitys, että miten tämä rajoitus oikein sitten toimii. Lopputulos riippumattomasta arvioinnista kerrottiin joulukuussa, ja tulos oli aika tyrmäävä. Rahaa ei ole säästynyt, hallinnollinen työ on lisääntynyt ja turvapaikanhakijoiden oikeusturva on vaarantunut. Oletteko te samaa mieltä, että oikeusturva on vaarantunut?

Kari Kuusiniemi, KHO:n presidentti
Olen sitä mieltä, että tämä kokonaisketju, jossa asia selvitetään ensin Maahanmuuttovirastossa, sitten on mahdollisuus valittaa hallinto-oikeuteen ja hakea valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, on kyllä toimiva ja takaa kokonaisuutena oikeusturvan. Ja tässä erittäin tärkeää on se, että tilannetta todellakin seurataan ajantasaisen maatiedon perusteella aivan loppuun saakka. Mutta on totta, että jotkut muutokset tässä prosessissa ovat saattaneet vaikeuttaa asioiden hoitamista esimerkiksi sitten tuomioistuimissa. Esimerkiksi kun lainmuutoksilla käytännössä poistettiin mahdollisuus käyttää avustajaa turvapaikkapuhuttelussa, korkein hallinto-oikeus jo annettuaan lausuntonsa tästä ehdotuksesta aikanaan piti mahdollisena, että tämä johtaa ongelmiin sitten tuomioistuinvaiheessa. Eli ne säästöt ei sitten siinä mielessä toteudu. Että olisi parempi, että se asiantunteva apu olisi saatavilla jo siinä ensivaiheessa, koska kuitenkin ratkaisut sekä Maahanmuuttovirastossa että sitten tuomioistuimissa perustuvat nimenomaan siihen, mitä tämä turvapaikanhakija esittää, mitkä ovat hänen perusteensa, mitä hän pelkää.

Kun turvapaikanhakijoitten oikeusturva Suomessa heikkenee, suomalaisten turvallisuus paranee.

Suomalaisten oikeusturva ei ole samalla tasolla kuin turvapaikanhakijoiden.
Saavat avustajan ja saavat ilmaiseksi valittaa niin monta kertaa kun haluavat.

Millä tämä perustellaan, että ulkomaan kansalainen ja suomalainen ovat eri arvoisessa asemassa?
Turvapaikanhakija siis menee suomalaisessa oikeuslaitoksessa Suomen kansalaisen edelle ainakin ilmaisten palveluiden määrässä.

Jos turvapaikkaa hakevat olisivat aidosti hädänalaisia, ymmärtäisin tämän menettelyn. Mutta kun turvapaikanhakijat tänä päivänä (törkeästi yleistäen) ovat enimmäkseen elintason perässä maahamme tunkeutuneita. Eivät niitä hädänalaisia, joille systeemi on alunperin tarkoitettu.

Oikeus: Terrorismirikoksista Turkissa tuomitulle olisi pitänyt myöntää turvapaikka, katsoi miehen joutuneen vainotuksi – KHO hylkäsi maahanmuuttoviraston päätöksen

Terrorismirikoksista Turkissa tuomitulle turkkilaiselle kurdille olisi pitänyt myöntää turvapaikka, totesi korkein hallinto-oikeus tiistaina. Aiemmin maahanmuuttovirasto ja hallinto-oikeus olivat hylänneet turvapaikkahakemuksen.

Mies oli tuomittu Turkissa muun muassa siksi, että hän oli julkaissut Facebookissa Kurdistanin työväenpuoluetta (PKK) tukevia kuvia ja kommentteja. PKK on taistellut vuosikymmeniä Kurdistanin itsenäisen valtion puolesta Turkin kaakkoisosissa. Turkin lisäksi muun muassa EU pitää PKK:ta terroristijärjestönä.

Miehelle langetettiin Turkissa kahden vuoden vankeustuomio terroristijärjestön propagandan levittämisestä ja terroristijärjestön jäsenyysrikoksesta.

KHO piti vankeusrangaistusta kohtuuttomana suhteessa tekoon ja päätteli, että rankaisemista oli pidettävä vainona.

Se kumosi Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset ja palautti asian Maahanmuuttovirastolle turvapaikan myöntämiseksi.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/oikeus-terrorismirikoksista-turkissa-tuomitulle-olisi-pitanyt-myontaa-turvapaikka-kho-katsoi-miehen-joutuneen-vainotuksi/7279452


Eli henkilö hyvin tietoisesti  rikkoo oman maansa lakia (ilmeisen toistuvasti) ja saa siitä oman maansa lakien (demla heh heh) mukaisen rangaistuksen = turvapaikka myönnettävä vainon takia ?

^Vuosikirjapäätös (https://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1549878971253.html)

KHO:n mukaan vankeustuomio oli kohtuuton terroristijärjestön julkisesta ihannoimisesta, kun A ei samalla ilmaissut ihannoivansa väkivaltaa tai kehottanut siihen, ja se oli siksi vainoa.

QuoteTurkin kansalainen A oli hakenut kansainvälistä suojelua muun ohessa sillä perusteella, että häneen on kohdistettu kotimaassaan kohtuuton syytteeseen paneminen, mikä merkitsee vainoa. A:n mukaan häntä on syytetty terroristijärjestön jäsenyysrikoksesta ja terroristijärjestön propagandan levittämisestä. Hän ei ole PKK:n jäsen, mutta kannattaa PKK:ta ja tukee kurdiasian edistämistä. Maahanmuuttovirasto hyväksyi A:n esittämät keskeiset tosiseikat. Se kuitenkin arvioi, että A ei tulisi saamaan kohtuutonta rangaistusta syytteeseensä muun ohessa koska hänen poliittinen toimintansa ei ollut ollut merkittävää. Hallinto-oikeus hylkäsi A:n valituksen.

A on myöhemmin toimittanut selvitystä, jonka mukaan syyte on johtanut siihen, että hänet on tuomittu yli kahden vuoden vankeusrangaistukseen terroristijärjestön propagandan levittämisestä. Kysymys oli A:n Facebook-tilillään julkaisemista kuvista sekä PKK:lle myönteisistä kommenteista.

Korkein hallinto-oikeus totesi olevan selvää, että valtioilla on oikeus syyttää terrorismirikoksista ja tuomita niistä rikosoikeudellisia seuraamuksia. Syytteeseenpano tai rankaiseminen voi kuitenkin tapauskohtaisesti arvioituna johtaa kansainvälisen suojelun tarpeeseen, jos niitä on pidettävä kohtuuttomina tai syrjivinä. Tässä asiassa oli keskeisesti ratkaistavana, muodostiko A:n Turkissa saama rikostuomio ulkomaalaislain 87 a §:n 2 momentissa tarkoitetun kohtuuttoman rankaisemisen.
...
Asian arvioinnissa kiinnitettiin huomiota siihen, että missään vaiheessa ei ollut tullut esille, että A olisi yllyttänyt väkivaltaan tai esittänyt väkivaltaa ihannoivia mielipiteitä. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että A:n toiminta oli olennaisilta osin verrannollista niihin useisiin tapauksiin, joissa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut sananvapauden tai yhdistymisvapauden loukkauksen sekä kiinnittänyt huomiota vankeusrangaistuksen ankaruuteen. Korkein hallinto-oikeus arvioi, että A:lle tuomittu vankeusrangaistus merkitsi kohtuutonta rankaisemista suhteessa tuomiossa mainittuun teonkuvaukseen. Tämän vuoksi rankaisemista oli pidettävä ulkomaalaislain 87 a §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna vainoksi katsottavana tekona.

^ ym päätöksestä

Valittaja on hakenut turvapaikkaa, koska hän pelkää tulevansa tuomituksi vankilaan terrorismiepäilyn ja asevelvollisuuden välttelemisen vuoksi.
Valittaja on tukenut HDP:tä ja PKK:ta ja osallistunut lukuisiin mielenosoituksiin kurdien aseman puolesta sekä näissä yhteyksissä heittänyt poliiseja kivillä.

Lisäksi: Syyte on hylätty siltä osin kuin siinä oli ollut kysymys PKK/KCK terrorijärjestöön kuulumisesta.


Eli ei tuo nyt ihan pelkästään mielipidetuomio ole toisin kuin VM-väittää ja rangaistus on Turkissa perustason tuomio ilman kurdilisää.

Vasemmisto saa siis mukaansa kokeneen mielenosoittajan seuraavalle kurdimarssille Helsingissä...  :flowerhat:

QuoteYle seurasi hallitusneuvotteluja: Uusi hallitus aikoo välttää lisävelan, maahanmuuttopolitiikkaan höllennystä, Kemin sellutehtaalle vihreää valoa

[...]

Maahanmuuttopolitiikkaan joitakin höllennyksiä

Ylen tietojen mukaan hallitusneuvotteluissa on etenemässä se, että joitakin edellisen hallituksen tekemistä maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä höllennetään. Kyse on tiettävästi oikeusturvaan liittyvien ongelmien korjaamisesta.

Esimerkiksi oikeusministeriö kertoi joulukuussa (https://yle.fi/uutiset/3-10550367), että turvapaikkapäätösten valitusaikojen lyhentäminen on vaikeuttanut valitusten tekemistä ja vaarantanut hakijoiden oikeusturvan. Edellinen hallitus lyhensi valitusaikaa maahanmuuttoviraston kielteisestä päätöksestä runsaasta neljästä viikosta kolmeen viikkoon vuonna 2016.

Tiettävästi maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä ovat halunneet purkaa etenkin RKP, vihreät ja vasemmistoliitto, kun ainakin edellisen hallituksen pääministeripuolue keskusta on ollut päinvastaisella kannalla.

Yle (https://yle.fi/uutiset/3-10805019) 28.5.2019

Oikeusministeriö ei ole kertonut, että turvapaikkapäätösten valitusaikojen lyhentäminen on vaarantanut hakijoiden oikeusturvan. Kyseessä oli oikeusministeriön tilaaman selvityksen tehneen Siirtolaisuusinstituutin Outi Lepolan (ex-Amnesty (http://hommaforum.org/index.php/topic,125322.msg2870871.html#msg2870871)) henkilökohtainen mielipide, jota hän toisti selvityksessään ilman perusteluja. Lepolan väitteelle ei löydy selvityksestä tai muualtakaan tukea, ja sen on kiistänyt muun muassa turvapaikkalakien tulkinnoista Suomessa vastaavan korkeimman hallinto-oikeuden uusi presidentti Kari Kuusiniemi (http://hommaforum.org/index.php/topic,125322.msg3010595.html#msg3010595).

Quote from: Roope on 29.01.2019, 12:43:56
Itse selvityksessä (https://tietokayttoon.fi/documents/1927382/2116852/33-2018-Turvapaikanhakijat%2Boikeusavun%2Basiakkaina.pdf/36e2f2b3-8320-f8c0-9aca-22e98cdeea4c?version=1.0) "oikeusturvan vaarantaminen" mainitaan moneen kertaan:

Quote from: Outi Lepola, Turvapaikanhakijat oikeusavun asiakkaina – Kohti yhdenvertaisia ja laadukkaita oikeusapupalveluita
• Valitusajat hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen on palautettava normaalipituisiksi. Niiden lyhentäminen on vaikeuttanut valitusten tekemistä turvapaikkapäätöksistä ja vaarantanut turvapaikanhakijoiden oikeusturvan.
...
Lyhennetyt valitusajat vaarantavat oikeusturvan
...
Valitusajat hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen on palautettava normaalipituisiksi. Niiden lyhentäminen ei ole lyhentänyt valitusprosessia kokonaisuudessaan. Sen sijaan se on vaikeuttanut valitusten tekemistä turvapaikkapäätöksistä ja vaarantanut turvapaikanhakijoiden oikeusturvan.

Selvitys perustuu "turvapaikanhakijoiden, turvapaikkaprosessin toimijatahojen ja asiantuntijoiden" haastatteluihin, mutta johtopäätös oikeusturvan vaarantamisesta on Lepolan oma. Sille ei löydy tukea 13-sivuisesta miniselvityksestä. On täysin eri asia, että "yksikään haastatelluista (..) ei näe lyhennettyjen valitusaikojen tuottavan mitään hyötyä turvapaikkaprosessissa", kuin että he katsoisivat oikeusturvan vaarantuneen.

Muun muassa korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Vihervuori olisi varmasti ottanut oikeusturvan vaarantumisen esille julkisuudessa, jos se olisi hänen näkemyksensä, mutta on tyytynyt toteamaan (http://hommaforum.org/index.php/topic,111794.msg2896006.html#msg2896006) kuivasti, että lakimuutokset eivät ole ainakaan parantaneet turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa. Eivät ole, eikä tarvitsekaan, sillä Suomen käytännöt ovat edelleen oikeusavun ja valitusaikojen suhteen anteliaammat kuin useimmissa muissa EU-maissa. Mikäli Suomen katsotaan jollain objektiivisella mittarilla vaarantavan turvapaikanhakijoiden oikeusturvan näillä muihin maihin verrattuna edelleen liberaaleilla käytännöillään, siinä tapauksessa muut maat vaarantavat oikeusturvan vielä pahemmin.

Se on kuitenkin sanottava, että vaikka valitusaikojen lyhentäminen lähemmäs muiden EU-maiden tasoa ei vaarantanutkaan oikeusturvaa, se ei muuten ollut hallitukselta kuin näennäispuuhastelua, jolla tuskin vaikutettiin huijareiden tekemien valitusten määrään.

Valitusaikojen palauttaminen taas pitemmiksi olisi typerää, mutta se on yhtä lailla tyhjä symbolinen ele uudelta hallitukselta kuin lyhentäminen oli edelliseltä hallitukselta. Jos muuta ei ole tulossa (valitettavasti pelkästään valitusaikojen pidentämisen mainitseminen lienee vain toimittajan spekulointia), niin voimme huoahtaa helpotuksesta.

Mutta vain hetkeksi, sillä lähiaikoina suurin uhka tulee europarlamenttivaalien jälkeen taas käyntiin pyörähtävän EU:n CEAS-hankkeen kautta.

Kuka huolehtii veronmaksajien oikeusturvasta, kun turvapaikkajärjestelmää törkeästi hyväksikäyttävät elintasopakolaiset saavat ilmaisen elannon ja asunnon sanomalla "asylum"?   :facepalm:

Ongelma: Turvapaikkaprosessin pituus

Ratkaisu: Valitusaikoja pidennetään

Seuraus: Turvapaikkaprosessi pitenee

Hörhölogiikassa menee niin päin, ettei riitä, etteivät hallinto-oikeudet tai EIT ole todenneet Suomen rikkoneen palautuskieltoa (KHO:n presidentit ovat sen vielä erikseen kiistäneet), vaan Maahanmuuttoviraston pitää aina vaadittaessa todistaa, että palautuskieltoa on aina noudatettu. Hörhöillä on todisteena palautuskiellon rikkomisesta kaikkein ylimmän oikeusauktoriteetin eli Hesarin toimittajan lausunto (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002930260.html) vuodelta 2016.

Myös yleläisten ja hörhöpiirien aikoinaan levittämä valeuutinen, että Ranska ei enää palauttaisi turvapaikanhakijoita Suomeen, elää ja voi hyvin.

[tweet]1135831671952105472[/tweet]

[tweet]1135912505505591296[/tweet]

Uusi sisäministeri julistaa:

QuoteMaria Ohisalo, 34, ottaa sisäministerin raskaan salkun.

– Eriarvoisuuteen ja köyhyyteen perehtyneenä yhteiskuntatieteiden tohtorina ajattelen, että sisäministerin tontilla on paljon sellaista ihmisoikeus- ja perusoikeuskysymystä, joihin vihreinä päästään vaikuttamaan. Sisäministeriö on todennut, syrjäytyminen on suurin sisäinen turvallisuusuhka Suomessa, Ohisalo sanoi.

Nyt koittaa röyhkeille sosiaaliturvapaikanhakijoille kultaiset ajat...  :facepalm:  Tuokin lausunto varmaan leviää jo pitkin Lähi-itää ja Afrikkaa iloisena kutsuhuutona.

Kansalaisten valmistelu on aloitettu nyt:

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/81d75f92-bc08-4d14-bfbb-a209ab67bea3

Quote
Suomen käännyttämä somalimies ammuttiin kuoliaaksi Mogadishussa – Isä: "Tiesin, että hänen henkensä on vaarassa"
Osman Ali Abdirahmanin veljen mukaan surman takana on terroristijärjestö Al-Shabaab, jota Abdirahman alun perin pakeni.

...
Hän pääsi samana päivänä kotiin, mutta kyllä tiesin, että hänen henkensä oli vaarassa, sanoo Abdirahmanin isä Osman Ali.
...
Isä, jonka Iltalehti tavoitti puhelimitse, kertoi itku kurkussa poikansa sanoneen:
...
7. toukokuuta 2019 Osman Ali Abdirahmania ammuttiin päähän Mogadishussa ja hän kuoli välittömästi. Abdirahmanin veljen mukaan ampuja oli Al-Shabaab.
...
Olen varma, että Al-Shabaab sai selville, että veljeni käännytettiin takaisin Mogadishuun. Al-Shabaab tietää melkein jokaisesta ihmisestä Mogadishussa. Hän on paennut melkein viisi vuotta Al-Shabaabia, mutta he saivat mahdollisuuden tappaa veljeni käännytyksen vuoksi. He käännyttivät veljeni, vaikka hän oli selvästi hengenvaarassa, sanoi Abdirahmanin veli Ayuub Ali.
...

Piiitkä juttu, jossa käytännössä pelkkää sukulaisten spekulointia siitä mitä on tapahtunut.
Sokerina pohjalla toimittajan nimi, WALI HASHI, jolta ei muita juttuja IL:stä sitten löydykään. Ja kommentointi luonnollisesti estetty.

[tweet]1169246295300681728[/tweet]

Quote
Outi Popp
Voitko Jorma tai @EriikkaK kertoa onko Sisäministeriö tai Migri tutkinut Suomen ja Ruotsin eroja irakilaisten hakijaprofiileissa 2015-2017? Jaana Vuoriokin on vihjannut että hakijaprofiileissa oli eroja ja siksi päätöksissäkin. Eli tarvittais faktoja. Kiitos!

Erna Bodström
Tämä olisi erittäin oleellinen tieto vuonna 2016 irakilaisten turvapaikanhakijoiden kohdalla tapahtunutta turvapaikan hyväksymisprosentin romahdusta tulkittaessa!

Voi pyhä yksinkertaisuus.

Vuoden 2015 lopulla ja vuoden 2016 alussa tuhannet irakilaiset turvapaikanhakijat lähtivät takaisin kotiinsa jo muutama kuukausi Suomeen tulonsa jälkeen ennen turvapaikkahaastatteluaan. Tällaista ei tapahtunut Ruotsissa tai missään muuallakaan maailmassa.

Ehkä tapahtunut kertoo jotain silloin nimenomaan Suomeen joukolla rynnineiden turvapaikkasurffareiden poikkeuksellisista motiiveista ja heidän hädänalaisuutensa vakavuudesta.

Diskopaikanhakijoille ja oikeusavustajille hyviä uutisia.

QuoteValtio antaa turvapaikanhakijoiden oikeusapuun 11 miljoonaa euroa ja 110 euron tuntipalkkiot – alkaako lakifirmoissa taas rahakkaat tilipäivät?

"Tuli olo, että laskutetaan liikaa", pohti asiantuntija edellisen hallituksen poistamia turvapaikanhakijoiden oikeusavun tuntipalkkiota. Nyt Rinteen hallitus palauttaa tuntipalkkiot.

Pääministeri Antti Rinteen (sd) hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa parannetaan mahdollistamalla avustajan käyttö turvapaikkapuhuttelussa. Lisäksi otetaan käyttöön tuntiperusteiset palkkiot avustajille sekä yleiset hallinto-oikeudelliset valitusajat.
Oikeusministeriön mukaan valtion rahaa on varattu turvapaikanhakijoille annettavaan oikeusapuun vuosille 2020–2022 yhteensä 10,7 miljoonaa euroa. Summista 3,2 miljoonaa euroa perustuu hallitusohjelman kirjauksiin ja niistä osa on oikeusaputoimistoihin ja osa yksityisten avustajien palkkioihin.
Hallitusohjelman määrärahat tulevat aiemmin määriteltyjen summien päälle. Määrärahoja on ennestään varattu turvapaikanhakijoiden oikeusapuun vuosina 2020–2022 kullekin vuodelle 2,5 miljoonaa euroa, joista on yksityisille avustajille vuositasolla 2,1 miljoonaa euroa.

Aiemmin turvapaikanhakijoiden yksityiset oikeusavustajat saivat tavanomaista oikeusapupalkkiota, eli 110 euron tuntipalkkiota, mutta vuoden 2016 lainmuutos teki niistä kiinteitä asiakohtaisia palkkioita. Julkisuudessa on ollut esillä arvioita siitä, että tuntipalkkiot johtivat pyrkimyksiin laskuttaa liikaa. Nyt Rinteen hallitus palauttaa tuntipalkkiot turvapaikanhakijoiden oikeusapuun.
"Palkkioita koskevasta muutoksesta voi olla montaa mieltä. Ymmärtääkseni vakiopalkkioihin mentiin, koska oli monenkirjavaa palkkionpyytäjää", Oulun oikeusaputoimiston johtava julkinen oikeusavustaja Tapio Maakanen kertoi.
Maakasen mukaan syynä tuntipalkkioiden hylkäämiseen oli vaihtelevat laskutuskäytännöt.

"Syynä siihen, että lähdettiin vakiotaksaan oli, että palkkioissa oli merkittävää hajontaa. Tuli olo, että laskutetaan liikaa."
Maakanen ei usko, että vastaavaa laskutus on enää edessä samassa laajuudessa, vaikka tuntipalkkiot palaavatkin.
"Silloin oli enemmän turvapaikanhakijoita. Silloin myös sai olla yksityinen avustaja ulkoprosessuaalisessa vaiheessa", Maakanen kertoi.
Suomeen tulleiden suurien turvapaikanhakijamäärien jälkeen lukuisiin lakifirmoihin virtasi turvapaikanhakijoille annetun oikeusavun ansioista suuria summia vuosina 2015–2017, ja eniten laskuttaneet tahot saivat silloin monia miljoonia euroja.
Riittävätkö valtion vuosille 2020–2022 varaamat rahat?
"Julkisen oikeusavun turvapaikkaresurssien arvio perustuu edellisten vuosien toteutumaan, vireillä olevien turvapaikka-asioiden määrään sekä sisäministeriön arvioon uusien turvapaikanhakijoiden määrästä", oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Tuire Honko kertoi.

...

https://www.talouselama.fi/uutiset/valtio-antaa-turvapaikanhakijoiden-oikeusapuun-11-miljoonaa-euroa-ja-110-euron-tuntipalkkiot-alkaako-lakifirmoissa-taas-rahakkaat-tilipaivat/46763818-d258-42af-8559-b9415432676d (https://www.talouselama.fi/uutiset/valtio-antaa-turvapaikanhakijoiden-oikeusapuun-11-miljoonaa-euroa-ja-110-euron-tuntipalkkiot-alkaako-lakifirmoissa-taas-rahakkaat-tilipaivat/46763818-d258-42af-8559-b9415432676d)

^Eihän toi palkkio ole edes 20 000€/kk, jos ei paina ylitöitä. >:(

Rinne tekee "Sipilät." Uskooko joku, ettei iphonet laula viestiä maailmalle?

Kaikki tänne kertomaan tarinaansa, lakimiehet nauravat matkalla pankkiin. Valituskierros kierrokselta juoksee rahaa suoraan taskuun.

Seuraava aalto on tulossa keväällä.

Monikulttuuri on todellakin rikkaus, mutta vain niille. jotka saavat elantonsa negatiivisesta maahanmuutosta. Eikö kukaan "hyvä ihminen" tuomitse tuota, "hädässä olevien" häikäilemätöntä hyväksikäyttöä, ainoastaan oman uransa edistämiseksi?

Sipilä ja Rinne ovat yhtä syvältä /seestä. Eivät noudata kansainvälisiä lakeja. Suomella ei ole maarajanaapureina muita kuin turvallisia maita. Turvallinen Norja, vähemmän turvallinen Ruotsi ja erittäin turvallinen Venäjä. Turvallisista maista vaeltaa turvapaikanhakijoita hölmölään paremman elintason perässä. Eikös sen turvattomuuden pitäisi loppua siihen kun pääsee/salakuljetetaan turvattomasta paskastaniasta tms. pois.
Tässä asiassa vaikuttaa siltä, että "tutkimukset" ja "tutkijat" ovat asenteellisia? Missä on suomalaisten oikeusturva?  Hukassa?

Afganistanilaisella Rahimilla kymmenen kielteistä turvapaikkapäätöstä Ruotsista ja uhka joutua Suomesta Dublin-palautetuksi takaisin Ruotsiin. Siispä Ranskaan asumaan Pariisin kaduilla.

QuoteAfgaaniturvapaikanhakijoita tulee Ranskaan Suomesta – "Täällä minua kuunnellaan, Suomessa ei edes yritetty auttaa", kertoo 19-vuotias Rahimi

Ranskaan on tullut viime vuonna satoja Suomesta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita Afganistanin kansalaisia, kirjoittaa toimittajamme Pariisista.

Pariisia kiertävän kehätien kupeeseen on pystytetty satoja erivärisiä telttoja. Mutaisten asumusten ympärillä istuskelee nuoria miehiä pienissä ryhmissä. Maassa vilahtaa rotta ja leirinuotioista kohoava savu leijailee useiden korttelien päähän.

Pariisin pohjoispuolella sijaitsevassa Porte d'Aubervilliersin telttakylässä asuu paljon kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita Irakin ja Afganistanin kansalaisia. Monet heistä ovat tulleet Pariisiin Suomesta, Ruotsista tai Saksasta.

Yksi leirin asukkaista oli 19-vuotias Ehsan Rahimi, joka tuli Ranskaan Suomesta viime syksynä. Hän kertoo asuneensa teltassa kaksi kuukautta.

– Elämä leirissä oli todella ankeaa ja turvatonta. Minulla oli nukkuessa jatkuvasti kylmä ja oloni oli turvaton, sillä leirin liepeil

[...]

– Ei kukaan pakene huvikseen Eurooppaan ja jätä perhettään asuakseen moisissa oloissa Pariisin kaduilla. Tietenkin minä toivoisin, että voisin palata Afganistaniin. Siellä ei ole kuitenkaan turvallista kenelläkään, ei etenkään minulla, Rahimi toteaa.

Hazara Rahimi pakeni etnistä vainoa

Rahimi pakeni Afganistanista 15-vuotiaana yksin Ruotsiin. Rahimi kertoo kuuluvansa etniseen Hazara-vähemmistöön ja olevansa ateisti. Hazarat kuuluvat Afganistanin syrjittyyn vähemmistöön ja uskonnottomuudesta voi joutua hengenvaaraan.

[...]

Ehsan Rahimi haaveili IT-insinöörin ammatista ja olisi halunnut jatkaa opintojaan, mutta kertoo saaneensa Ruotsista kymmenen kielteistä turvapaikkapäätöstä.

[...]

Välttääkseen palautuksen Afganistaniin Rahimi lähti vuonna 2019 rajan yli Suomeen ja asui puolisen vuotta vastaanottokeskuksessa Oulussa. Suomen viranomaiset halusivat kuitenkin palauttaa Rahimin takaisin Ruotsiin. Niin kutsutun Dublin-menettelyn mukaisesti turvapaikanhakija voidaan palauttaa siihen maahan, johon hänet on ensimmäisenä rekisteröity.

Rahimi tutustui Oulussa muihin turvapaikanhakijoihin ja kuuli monien afgaanien lähteneen Suomesta Ranskaan. Sieltä olisi kuulemma paremmat mahdollisuudet saada turvapaikka. Ehsan Rahimi päätti hänkin lähteä kohti Pariisia.

– Tunnen Dublin-säännöksen hyvin. Täällä minua kuitenkin kuunnellaan ja tilanteeseeni perehdytään, kun taas Suomessa minua ei edes yritetty auttaa, Rahimi toteaa.

Dublin-menettely estää Rahimia kuitenkin hakemasta heti Ranskasta turvapaikkaa. Siitä syystä Pariisin kaduille on kohonnut viime vuosina turvapaikanhakijoiden telttakyliä.

[...]

– Suomessa tai Ruotsissa en olisi ikinä joutunut nukkumaan teltassa, mutta Ranskan viranomaiset tuntuvat kuitenkin ymmärtäväisemmiltä. He myöntävät, että Afganistanissa on vaarallista ja uskovat meitä. He tajuavat, ettei tämä ole mitään peliä tai leikkiä, Rahimi sanoo.

Turvapaikan saaminen on hyvinkin mahdollista, sillä Ranska tulkitsee Afganistanin turvallisuustilannetta eri tavalla kuin Suomi tai Ruotsi. 80–90 prosenttia afgaaneista on saanut Ranskasta viime vuosina turvapaikan.

[...]

Vuonna 2019 Ranska pyrki palauttamaan Suomeen Dublin-asetuksen perusteella 322 ihmistä. Siirto kuitenkin toteutui vain noin viidessätoista prosentissa näistä tapauksista. Palautettavien joukossa oli kolmetoista Afganistanin kansalaista.

Muutamat ranskalaistuomarit ovat viime vuosina jopa estäneet turvapaikanhakijoiden palauttamisen Ranskasta Suomeen, jos heitä on uhannut palauttaminen Suomesta edelleen Afganistaniin. Kyse on ollut yksittäistapauksista, jotka ovat kuitenkin herättäneet julkisuudessa paljon huomiota.

[...]

Vastaanottokeskuksissa ei tällä hetkellä riitä kaikille tulijoille majapaikkoja. Kaikki eivät niihin tosin edes halua, sillä he välttelevät mieluummin viranomaisia.

Siirtolaisten telttaleirit vaikuttavat siis tulleen Pariisin kaduille jäädäkseen.

Yle (https://yle.fi/uutiset/3-11204051) 17.2.2020

Jos oikein ymmärsin, niin Rahimi ei ole Ranskassa turvapaikanhakijana vaan laittomana siirtolaisena, eikä hän ole Dublin-palautusta välttelevänä edes puhunut "ymmärtäväisten viranomaisten" vaan avustusjärjestöjen kaikelle nyökkäävien vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa.

Quote from: Annastiina Heikkilä, YleTurvapaikan saaminen on hyvinkin mahdollista, sillä Ranska tulkitsee Afganistanin turvallisuustilannetta eri tavalla kuin Suomi tai Ruotsi. 80–90 prosenttia afgaaneista on saanut Ranskasta viime vuosina turvapaikan.

Eurostatin tilastoissa ei näy toimittajan kuvaamaa eroa tai ainakaan sellaista ei ole Ranskan ja Suomen välillä. Viime vuoden tilastoja ei ole vielä julkaistu, mutta vuonna 2018 afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden hyväksymisprosentti oli Ranskassa 67, Suomessa lähes sama 63 ja Ruotsissa puolet pienempi 32. Vertailun vuoksi Tanskassa enää 20.

EU-maiden korkeimmat hyväksymisprosentit afganistanilaisilla oli Italiassa (88) ja Kreikassa (75) mutta jostain syystä muista EU-maista ei ole tunkua sinne vaan sieltä muihin EU-maihin.

Quote from: Roope on 17.02.2020, 09:55:24

Quote from: Annastiina Heikkilä, YleTurvapaikan saaminen on hyvinkin mahdollista, sillä Ranska tulkitsee Afganistanin turvallisuustilannetta eri tavalla kuin Suomi tai Ruotsi. 80–90 prosenttia afgaaneista on saanut Ranskasta viime vuosina turvapaikan.

Eurostatin tilastoissa ei näy toimittajan kuvaamaa eroa tai ainakaan sellaista ei ole Ranskan ja Suomen välillä. Viime vuoden tilastoja ei ole vielä julkaistu, mutta vuonna 2018 afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden hyväksymisprosentti oli Ranskassa 67, Suomessa lähes sama 63 ja Ruotsissa puolet pienempi 32. Vertailun vuoksi Tanskassa enää 20.

EU-maiden korkeimmat hyväksymisprosentit afganistanilaisilla oli Italiassa (88) ja Kreikassa (75) mutta jostain syystä muista EU-maista ei ole tunkua sinne vaan sieltä muihin EU-maihin.

Ylen tv-juttu (http://karenssi%20turvapaikanhakijat) alkoi väitteellä, että Ranskaan on tullut viime aikoina paljon afgaaniturvapaikanhakijoita Suomesta, koska "Ranska myöntää afgaaneille turvapaikkoja selvästi Suomea yleisemmin". Kuten tilastoista osoitin, hyväksymisprosentit ovat Ranskassa ja Suomessa käytännössä samat, kun taas Italiassa ja Kreikassa paljon korkeammat. Lisäksi Dublin-sopimus estää turvapaikan hakemisen.

Nettijutussa toimittajan piikkiin mennyt toteamus Ranskan korkeista hyväksymisprosenteista oli tv-uutisen perusteella ilmeisesti alunperin turvapaikanhakijoita avustavan Cimad-järjestön edustajan väite, jonka todenperäisyyttä toimittaja ei kuitenkaan ollut tarkistanut.

Toisaalta aika sama somekeskustelulle, vaikka faktat olisivat Ylellä kohdallaankin, kun aktivistihörhöt keksivät uutisista ihan omia juttujaan. Yhden nettiaktivistin (https://twitter.com/ambrowoll/status/1229314840109502464) tulkintoja samasta uutisesta:

QuoteAmbrosius Wollsten
"Viranomaisten puhuttelut mm Ranskassa ja Italiassa ovat olleet inhimillisiä, suorastaan ystävällisiä. Ei ole ollut sellaista tunnetta, että olisi syytettynä jostain vakavasta rikoksesta . (Niinkuin Suomessa.) Samoin #poliisi'en käytös"

Jutun Rahimi ei ilmeisesti ole hakenut turvapaikkaa Ranskasta, eikä ole ollut vielä tekemisissä ranskalaisviranomaisten kanssa. Hänen käsityksensä viranomaisten ymmärtäväisyydestä perustui kavereilta kuultuun huhuun korkeista hyväksymisprosenteista tai väärinkäsitykseen, että tapaamansa vapaaehtoistyöntekijät olisivat viranomaisia.

QuoteAmbrosius Wollsten
#Migri #ihmisoikeudet Vähintään kymmenet Suomesta lähteneet #tphakijat ovat saaneet toissijaista suojelua tmv Ranskasta, Italiasta, Espanjasta. Tämä osoittaa #Suomi'n #turvapaikka'menettelyn viallisuudet @PaiviNerg @OP_Parviainen @MariaOhisalo @Kirsipimia.

Ylen uutisessa ei ollut mitään, mikä olisi viitannut Suomen turvapaikkamenettelyn "viallisuuteen". Tapauksen käsittely ei yksinkertaisesti kuulunut Suomelle, eikä se kuulu Ranskallekaan, ennen kuin Dublin-karenssi (3 kk EU:n ulkopuolella, vuosi (?) sisäpuolella) on kulunut umpeen. Tällaisen maasta toiseen jatkuvan loputtoman turvapaikkalottoamisen ei ylipäätään pitäisi olla ollenkaan mahdollista.

Se, että jostain maasta saa myönteisen päätöksen sen jälkeen, kun toisesta on saanut kielteisen, on normaalia molempiin suuntiin, eikä osoita, että ensimmäinen päätös olisi ollut virheellinen. Aivan erityisesti Suomessa prosessi on päinvastoin rakennettu sellaiseksi, että myönteinen päätös voi irrota helposti yhden muita myötämielisemmän (mm. aiemmin Pakolaisneuvonnassa toimineet) tutkijan päätöksellä, kun taas kielteiseen päätökseen vaaditaan hankalammin kaksi tutkijaa.

https://yle.fi/uutiset/3-11213370

QuoteAfgaanit eivät ole ainoita, joilla on lähtöhaluja: Suomesta on tullut yhä useammalle turvapaikanhakijalle läpikulkumaa

Suomi saa selvästi nykyään enemmän Dublin-sopimuksen mukaisia turvapaikanhakijoiden takaisinottopyyntöjä kuin lähettää.
[...]
Suomeen lähetettyjen pyyntöjen määrästä näkee siis, että 2010-luvun puolivälin pakolaiskriisin aikana tulleita turvapaikanhakijoita on lähtenyt sankoin joukoin muualle. Mukana on kielteisen päätöksen saaneita, mutta myös muita.

– Hakijoiden joukossa liikkuu paljon huhuja ja olettamuksia siitä, että jostakin maasta saa oleskeluluvan tai turvapaikan helpommin kuin toisesta. Se ohjailee aika paljon sitä, mihin maihin Suomesta lähdetään, tulosalueen johtaja Mikko Montin Migristä sanoo.

Eri kansallisuuksilla on omat suosikkimaansa. Afgaaneita on mennyt Suomesta suhteellisen paljon juuri Ranskaan, irakilaisia Saksaan. Näistä kahdesta maasta tulee muutenkin ylivoimaisesti suurin osa Suomen saamista takaisinottopyynnöistä.
[...]

Sisäministeriö on tilannut selvityksen ulkomaalaislakiin viime vuosina tehtyjen muutosten ns. yhteisvaikutuksesta. Vihervasemmiston valitushan on ollut muutaman vuoden ajan, että vaikka viime hallituskaudella tehdyt turvapaikkapolitiikan lievät kiristykset olisivat sinänsä kansainvälisten sopimusten mukaisia (sitäkään ei myönnetä), niiden mystiset "yhteisvaikutukset" eivät ole. Kukaan valittaja ei ole osannut täsmentää, miten tämä "yhteisvaikutus" konkreettisesti ilmenee ja mitä sopimuksia Suomi rikkoisi. Nyt se sitten selviää.

Selvityksen lopputulos tuskin tulee yllättämään, kun työ teetetään Åbo Akademin ja Siirtolaisuusinstituutin "asiantuntijoilla" kuten ihmisoikeusinstituutin Elina Pirjatanniemellä. Åbo Akademin ihmisoikeusinstituuttihan vastasi tässä ketjussa käsitellystä "selvityksestä", joka oli tulkinnoiltaan silkkaa propagandaa. Siinä muun muassa väitettiin, että Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijaprofiili ei muka muuttunut vuonna 2015, vaikka tuhannet silloin Suomeen saapuneet onnenonkijat palasivat pian kotiinsa odottamatta edes ensimmäistä turvapaikkahaastattelua. Tämä oli poikkeuksellinen ilmiö koko maailmassa.

QuoteUlkomaalaislakiin tehtyjen muutosten yhteisvaikutusta selvitetään

Tutkimushankkeessa selvitetään, millaisia yhteisvaikutuksia ulkomaalaislakiin ja sen soveltamiskäytäntöön tehdyillä muutoksilla on ollut kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saavien asemaan. Erityisesti tarkastellaan, onko muutoksilla ollut vaikutusta lapsen edun toteutumiseen.

Ulkomaalaislakiin on kansainvälisen suojelun osalta valmisteltu viime vuosina muutoksia erillisinä hankkeina sisäministeriössä ja oikeusministeriössä. On kuitenkin tarpeen, että muutosten yhteisvaikutusta kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saavien asemaan tarkastellaan kokonaisuutena. Esimerkiksi perustuslakivaliokunta ja yhdenvertaisuusvaltuutettu ovat kiinnittäneet asiaan huomiota.

Nyt käynnistyvän tutkimushankkeen avulla pyritään saamaan tarkempaa tietoa siitä, miten ulkomaalaislain ja sen soveltamiskäytännön muutokset ovat vaikuttaneet yleisesti kansainvälistä suojelua hakevien ja saavien oikeudelliseen asemaan sekä erityisesti lasten asemaan. Ajallisesti tutkimuksen kohteeksi on rajattu viime hallituskauden aikana (2015–2019) hyväksytyt tai voimaan tulleet muutokset.

Tutkimushanke on osa valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkijaryhmään kuuluu asiantuntijoita Åbo Akademista, Turun yliopistosta, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutista ja Siirtolaisuusinstituutista. Hankkeen ohjausryhmä valitsi tutkimuksen toteuttajan avoimen haun perusteella. Ohjausryhmään kuuluu jäseniä sisäministeriöstä, oikeusministeriöstä, ulkoministeriöstä sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä. Tutkijat tekevät työnsä itsenäisesti.

Tutkimuksen tavoitteena on saada kokonaiskuva tilanteesta, ja sen tuloksia voidaan hyödyntää tulevissa lainsäädäntöhankkeissa. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että ulkomaalaislain muutosten ja soveltamiskäytäntöjen yhteisvaikutukset oikeusturvaan selvitetään. Tutkimuksessa tuotetaan myös konkreettisia toimenpidesuosituksia. Hankkeen tulosten on tarkoitus valmistua tammikuuhun 2021 mennessä.

Tutkimus syventää aiempien selvitysten tietoa oikeusturvan toteutumisesta

Turvapaikkaprosessista on viime vuosina tehty useita selvityksiä, joiden perusteella Maahanmuuttovirasto ja eri viranomaiset ovat jo tehneet kehittämistyötä.

Sisäministeriön tilaamassa ja Owal Groupin toteuttamassa, kesäkuussa 2019 valmistuneessa selvityksessä tarkasteltiin turvapaikkaprosessia kokonaisuutena erityisesti prosessin sujuvuuden ja laadun sekä resurssien näkökulmasta. Oikeusturvaa tarkasteltiin turvapaikanhakijan oikeusavun järjestämisen ja toisaalta turvapaikkapäätöksiä koskevien valitusaikojen kannalta.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoituksella on aiemmin selvitetty turvapaikanhakijoiden asemaa oikeusavun asiakkaina sen jälkeen, kun turvapaikanhakijoiden oikeutta julkisin varoin kustannettuun avustajaan turvapaikkapuhuttelussa rajoitettiin vuonna 2016.

Näiden selvitysten suositusten suuntaisia, hallitusohjelmaan kirjattuja lakimuutoksia valmistellaan parhaillaan oikeusministeriössä.

Nyt käynnistyvän tutkimuksen näkökulma on oikeusapua ja valitusaikoja laajempi. Siinä selvitetään kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saavien asemaa ja oikeuksien toteutumista prosessin aikana ja sen tuloksena.

Sisäministeriön tiedote (https://intermin.fi/-/ulkomaalaislakiin-tehtyjen-muutosten-yhteisvaikutusta-selvitetaan) 4.5.2020

QuoteUlkomaalaislain ja sen soveltamiskäytännön muutosten yhteisvaikutukset kansainvälistä suojaa hakeneiden ja saavien asemaan

Toteuttajat
Åbo Akademi, Turun yliopisto, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti, Siirtolaisuusinstituutti

Rahoitussumma
120 000 €

Hankkeen perustiedot
Kesto: 4/2020–1/2021

Ulkomaalaislakiin (UlkL 301/2004) on kansainvälisen suojelun osalta tehty viime vuosina muutoksia useina erillisinä hankkeina ilman että muutosten yhteisvaikutusta kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saavien asemaan on tarkasteltu kokonaisuutena. Humanitaarisen suojelun perusteella myönnettäviä oleskelulupia koskevat säännökset on kumottu. Perheenyhdistämisen edellytyksiä on muutettu. Kansainvälisen suojelun saamista koskevia valitusten muutoksenhakuaikoja on lyhennetty ja mahdollisuutta saada oikeusapua on rajoitettu. Turvaamistoimiin on tehty muutoksia. Uusintahakemusten tekemistä on rajoitettu. Käännytyspäätösten toimeenpanoa ja karkottamista koskevia säännöksiä on niin ikään muutettu. Näiden lisäksi muutoksia on tehty mm. maahantulokiellon rikkomista koskeviin rangaistussäännöksiin.

Lukuisat erilliset muutokset ovat tehneet vaikeaksi hahmottaa muutosten ja niiden vaikutusten muodostamaa kokonaiskuvaa. Ongelmaan on kiinnittänyt huomionsa myös perustuslakivaliokunta. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on samoin arvioinut, että lainsäädännön ja soveltamiskäytännön tiukentaminen näyttää kokonaisuudessaan johtaneen suhteettomiin seurauksiin turvapaikanhakijoiden kannalta. Tutkimushankkeen avulla saadaan tutkimukseen perustuvaa tarkempaa tietoa siitä, miten ulkomaalaislain ja sen soveltamiskäytännön muutokset ovat vaikuttaneet yhtäältä yleisesti kansainvälistä suojaa hakevien ja saavien oikeudelliseen asemaan sekä toisaalta erityisesti lasten asemaan. Selvityksen tarve on kirjattu myös pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan 'Turvallinen oikeusvaltio Suomi.'

Hankkeesta saatavia tuloksia voidaan hyödyntää myös yleisemmin arvioitaessa lainvalmistelun vaikutuksia erityisesti sellaisessa tilanteessa, jossa yhteen asiakokonaisuuteen liittyvät uudistukset toteutetaan pistemäisesti erillisillä hallituksen esityksillä.

Tutkimushankkeen päätavoitteena on arvioida, miten ulkomaalaislakiin ja sen soveltamiskäytäntöön tehdyt yksittäiset muutokset ovat vaikuttaneet tarkasteluajanjaksolla kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saavien asemaan. Tämän lisäksi tutkimuksessa analysoidaan, onko muutoksilla ollut kumuloituvia yhteisvaikutuksia mainittujen henkilöiden asemaan ja millaisia nämä mahdolliset vaikutukset ovat.

Tutkimustehtävää lähestytään kolmen osa-alueen kautta. Tutkimuksessa analysoidaan

-    oikeudellisia kokonaisvaikutuksia;
-    diskursseilla luotuja seurauksia ja;
-    lainmuutosten ja soveltamiskäytännön vaikutuksia turvapaikanhakijoihin.

Tutkimuksessa selvitetään siten aluksi lainopillisen tarkastelun avulla, onko yllä mainittujen yksittäisten muutosten muodostama kokonaisuus parantanut tai heikentänyt kansainvälistä suojaa hakevien tai saavien oikeudellista asemaa. Tämän lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, vastaako Suomen nykyinen lainsäädäntö ja sen soveltamiskäytäntö Suomen perustuslain, kansainvälisten ihmisoikeussopimusten, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan unionin lainsäädännön asettamia standardeja. Lainopillisen analyysin lisäksi hankkeessa tehdään systemaattinen kartoitus lainvalmisteluprosessien aikana esiin tuoduista ennakoiduista vaikutuksista. Tavoitteena on selvittää, millainen merkitys vaikutusten arvioinnilla on ollut ulkomaalaislakia ja siihen liittyviä lakeja muutettaessa sekä miten ennakoidut vaikutukset ovat toteutuneet.

Diskurssianalyysin tavoitteena on tutkia, millaisia seurauksia kansainvälistä suojelua hakevien ja saavien asemaan on tuotettu valmisteltaessa keskeisiä ulkomaalaislain muutoksia. Hankkeessa tutkitaan toisin sanoen sitä, millaisille vaikutuksille asiakirjat ovat luoneet edellytykset ja millaisia vaihtoehtoja asiakirjoissa esiintyvät diskurssit ovat sulkeneet pois. Lainvalmisteluaineistoa lähestytään kriittisen diskurssianalyysin periaatteiden näkökulmasta eli lainvalmisteluaineisto hahmotetaan sosiaalista todellisuutta rakentaviksi dokumenteiksi, joiden retorisilla valinnoilla on konkreettisia seurauksia yhteiskunnassa. Lainvalmisteluaineiston analyysissä kiinnitetään erityistä huomiota siihen, millaisia seurauksia puhetavoilla on tuotettu etenkin suhteessa kansainvälistä suojelua hakevien ja saavien eri elämänalueisiin sekä lapsiin.

Ymmärrystä siitä, miten lainmuutosten kokonaisuus on vaikuttanut kansainvälistä suojaa hakevien ja saaneiden asemaan eri elämänalueilla täydennetään haastattelemalla eri alojen asiantuntijoita, jotka ovat työssään tekemisissä kansainvälistä suojaa hakevien ja saaneiden kanssa, ja jotka kykenevät arvioimaan tilannetta yksittäistapauksia laajemmin.

Ota yhteyttä:
professori Elina Pirjatanniemi, Åbo Akademi

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (https://tietokayttoon.fi/-/ulkomaalaislain-ja-sen-soveltamiskaytannon-muutosten-yhteisvaikutukset-kansainvalista-suojaa-hakeneiden-ja-saavien-asemaan)

Quote from: Roope on 29.07.2020, 12:04:28
Sisäministeriö on tilannut selvityksen ulkomaalaislakiin viime vuosina tehtyjen muutosten ns. yhteisvaikutuksesta. Vihervasemmiston valitushan on ollut muutaman vuoden ajan, että vaikka viime hallituskaudella tehdyt turvapaikkapolitiikan lievät kiristykset olisivat sinänsä kansainvälisten sopimusten mukaisia (sitäkään ei myönnetä), niiden mystiset "yhteisvaikutukset" eivät ole. Kukaan valittaja ei ole osannut täsmentää, miten tämä "yhteisvaikutus" konkreettisesti ilmenee ja mitä sopimuksia Suomi rikkoisi.

"Sisäministeriö on tilannut selvityksen"=vihervasemmistolainen ministeri kilautti oikeamielisille kavereille. Kansalainen, veroeurosi köyhyystutkijan hyötykäytössä.
'
Kun Suomen lisäksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tuli huijatuksi väitetysti kuolleen turvattoman turvanhakijan tapauksessa, sisäministeri ähkyi ja puhkui ennen pyramidin romahtamista, että nyt täytyy selvittää jopa Suomenkin tekemien kielteisten päätösten kokonaisihmisoikeusvastaisuus ja lopettaa hätää kärsivien hädänalaisten lähettäminen kotiinsa.

Well, well,well, nyt kun kissa pääsi pussista, selvitetäänkö se, mitä kokonaisvaikutuksia oli em. virheellisiin tietoihin perustuneella selvityksellä?

*heinäsirkkojen sirinää*

Eikö tutkimusmääräraha riittänyt siihen, että vastaavia asioita olisi verrattu Viron, Puolan ja muiden maiden tilanteeseen? Varsinkin nyt kun ollaan niin eurooppalaisia, niin eurooppalaisia...

Quote from: Roope2 on 29.07.2020, 15:03:34
Eikö tutkimusmääräraha riittänyt siihen, että vastaavia asioita olisi verrattu Viron, Puolan ja muiden maiden tilanteeseen? Varsinkin nyt kun ollaan niin eurooppalaisia, niin eurooppalaisia...

Maahanmuuttoministeri Thorsin aikaan tehtiin kattava vertailu eri Euroopan maiden turvapaikkapolitiikasta. Tai ainakin se oli alkuperäinen tehtävänanto.

Selvityksessä nimittäin päädyttiin varsin mielikuvituksellisilla perusteluilla siihen, että ainoa Suomen kanssa vertailukelpoinen maa Euroopassa on Ruotsi, eikä turvapaikkalakeja ole siksi syytä ainakaan kiristää.

Quote from: Roope2 on 29.07.2020, 15:03:34
Eikö tutkimusmääräraha riittänyt siihen, että vastaavia asioita olisi verrattu Viron, Puolan ja muiden maiden tilanteeseen? Varsinkin nyt kun ollaan niin eurooppalaisia, niin eurooppalaisia...

Eihän sitä nyt 120 kiloeurolla vielä vertailevaa tutkimusta tehdä, diskurssianalyysikin taitaa syntyä kännykällä pöntöllä istuessa - hallituksen kokoonpano viittaa vahvasti siihen, että tulokset ovat jo tiedossa ja nyt maksetaan vain sihteerille aukikirjoittamisesta.

Quote from: Roope on 29.07.2020, 15:16:56

Quote from: Roope2 on 29.07.2020, 15:03:34

Maahanmuuttoministeri Thorsin aikaan tehtiin kattava vertailu eri Euroopan maiden turvapaikkapolitiikasta. Tai ainakin se oli alkuperäinen tehtävänanto.

Selvityksessä nimittäin päädyttiin varsin mielikuvituksellisilla perusteluilla siihen, että ainoa Suomen kanssa vertailukelpoinen maa Euroopassa on Ruotsi, eikä turvapaikkalakeja ole siksi syytä ainakaan kiristää.

Todellinen maailma: Eurooppalainen turvapaikkapolitiikka on leväperäistä ja epäuskottavaa, globaaleilta seurauksiltaan jopa tuhoisaa itsessään.

Odotettavissa olevat tutkimustulokset 24/7 valtiollisen median käyttöön ja hallituksen vallankäyttöön:

1. Suomesta on löydetty rasismin vakavin eli piilevä, rakenteellinen muoto. Kaikille eläville ei vieläkään myönnetä turvapaikkaa sillä perusteella, että väittävät kuolleensa.

2. On käsitteellisesti mahdotonta, että valkoinen tai etenkään perussuomalainen voisi tulla piestyksi hengiltä valkoisuutensa tai perussuomalaisuutensa vuoksi - joukkovoimalla. Ja hei, vaikka tulisikin, niin...

Kansan Uutiset: Taas yksi Sipilän hallituksen laki kumotaan: turvapaikanhakijoiden oikeusturva paranee (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4435231-taas-yksi-sipilan-hallituksen-laki-kumotaan-turvapaikanhakijoiden-oikeusturva-paranee) 11.2.2021

Niinpä kumotaan. Suomen edelleen EU:n löysimmän turvapaikkapolitiikan löysentämiselle on varmaan todella hyvät perustelut, mutta ne jäivät toisen takin taskuun.

Quote from: Kansan Uutiset 11.2.2021Kansanedustaja Veronika Honkasalo on lakimuutoksesta täpinöissään jo tunteja ennen lähetekeskustelun alkua.

[tweet]1359832142474280961[/tweet]

Sipilän hallituksen heikennyksiä hän kutsuu katastrofaalisiksi.

"Sipilän hallitus murensi oikeusturvaa yhteen, haavoittuvassa asemassa olevaan ihmisryhmään kohdistuvilla poikkeuksellisilla heikennyksillä. Vasemmistoliitto on vaatinut näiden kiristysten perumista alusta asti, ja nyt tämä viimein tapahtuu", Honkasalo kirjoittaa Twitterissä.

Heikennyksen vaikutukset olivat tiedossa

Hänen mukaansa edellisen hallituksen päätös aiheutti ongelmia turvapaikkapuhutteluihin, vaikeutti muutoksenhakua ja heikensi turvapaikkaoikeuteen erikoistuneiden juristien mahdollisuuksia harjoittaa ammattiaan ja turvata oikeusvaltiota. Myös toimiva turvapaikkamenettely vaikeutui.

[tweet]1359832151483682817[/tweet]

Honkasalon mukaan heikennyksen oikeusturvan kannalta tuhoisat vaikutukset olivat hyvin tiedossa jo siitä säädettäessä. Sittemmin saadut kokemukset ja tehdyt useat riippumattomat selvitykset ovat kaikilta osin vahvistaneet tuolloin esitetyn kritiikin aiheelliseksi.

Turvapaikkaprosessia ja turvapaikanhakijoiden oikeusapua on arvioitu ainakin kolmessa selvityksessä. Niiden tuloksista kerrotaan hallituksen esityksessä .

Ei korjaa kaikkea, mutta haitallisin kumotaan

"Se, että näin itsestäänselvän tarpeellisen ja asiantuntijoiden yksimielisesti kannattaman muutoksen tekeminen on kestänyt näin pitkään, kuvaa surullisen hyvin kotimaista maahanmuuttopoliittista keskustelua, jota on viime vuosina ohjannut enemmän populismi kuin faktat", Honkasalo kirjoittaa.

Kukaan asiantuntija tai yksikään selvitys ei ole osoittanut eikä edes väittänyt, että lakimuutokset olisivat johtaneet virheellisiin päätöksiin. Sellaista ei väitetä myöskään lakiesityksen perusteluissa (https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_247+2020.aspx), eikä siinä myöskään luvata virheellisten päätösten määrän vähenemistä. Kaikki lakimuutokset olivat kansainvälisten sopimusten mukaisia, eivätkä likimainkaan EU-maiden tiukimmasta päästä.

Siinäpä ne oleelliset faktat, eikä Honkasalokaan esitä muuta.

Sen sijaan on selvää, että maksuttomien avustajien palauttaminen ja maksukatottomaan tuntiveloitukseen palaaminen johtavat samanlaiseen valtion maksamia helppoja palkkioita kärkkyvien huijareiden lisääntymiseen kuin takavuosina. Pakolaisneuvontakin sai takaisin rahantekokoneensa.

QuoteVeronika Honkasalo
Bisnesmahdollisuuden perässä juosseille toimijoille on tarjoutunut mahdollisuus rahastaa helpoilla jutuilla. Samalla vaativampia, syvällistä erityisosaamista vaativia tapauksia hoitavien asiantuntijajuristien työ on muuttunut tappiolliseksi, monen kohdalla mahdottomaksi. 13/21

Juuri päinvastoin. Nyt maksukaton aikana ei enää ole näkynyt iltapäivälehtien juttuja ilmaisilla kännyköillä tai muilla lahjuksilla asiakkaita haalivista huijareista (http://hommaforum.org/index.php/topic,94468.msg1651530.html#msg1651530).

Toisaalta valituksissa toistuvat samat lisää rahaa kinuavien lakiammattilaisten nimet kuin ennenkin. Suomea Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa mustamaalaava Pakolaisneuvonta ei vain ole tienannut yhtä hulppeasti kuin aiemmin, eikä ole voinut investoida toimintansa laajentamiseen.

Vaikuttaa siltä, että Honkasalon ja muiden maahanmuutto myönteisten mielestä

Kielteinen tp-päätös = virheellinen tp-päätös.

Ilmeisesti Honkasalon ja kumppaneiden mielestä, ihan kaikkien turvapaikanhakijoiden täytyy ehdottomasti päästä ja jäädä Suomeen. Siitä riippumatta onko tp-hakupäätös kielteinen tai myönteinen.

Quote from: Näkkileipä on 11.02.2021, 20:53:55
Ilmeisesti Honkasalon ja kumppaneiden mielestä, ihan kaikkien turvapaikanhakijoiden täytyy ehdottomasti päästä ja jäädä Suomeen. Siitä riippumatta onko tp-hakupäätös kielteinen tai myönteinen.

Lakiesityksen ohessa oli yhteenvetoa eri tahojen antamista lausunnoista, joissa Pakolaisneuvonta & co muun muassa vaativat KHO:n valitusoikeuden kriteerien madaltamista niin, että valitusluvan turvapaikkapäätöksestä saisi myös ilman "erityisen" painavia syitä. Tälle ei ole muita selityksiä kuin laillisen Suomeen jäämisen keinotekoinen pitkittäminen ja tahallinen KHO:n ruuhkauttaminen, kuten samat hyväkkäät ruuhkauttivat muutama vuosi sitten hallinto-oikeudet tehtailemalla kymmeniä tuhansia turvapaikkavalituksia.

QuoteTäysistunto

Torstai 11.2.2021 klo 16.00
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain eräiden säännösten sekä oikeusapulain 17 a §:n kumoamisesta

Hallituksen esitys
HE 247/2020 vp (https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/HE+247/2020)

Lähetekeskustelu

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2021+5.aspx

Quote17.53
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies, värderade talman! Meillä on tänään käsiteltävänä hallituksen esitys, jolla hallitus vahvistaa kansainvälistä suojelua hakevien oikeusturvaa hallitusohjelman mukaisesti. Nyt esitetään kumottavaksi 1.9.2016 voimaan tulleet ulkomaalaislain 9 §:n 2 momentti, 190 §:n 3 momentti, 196 §:n 3 momentti ja oikeusapulain 17 a §. Hallitus esittää muutoksia, jotka käytännössä tarkoittavat paluuta niihin turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa koskeviin säännöksiin, jotka olivat voimassa ennen mainittuja lakimuutoksia.
...
Esityksestä seuraisi, että hakijalla voisi olla tarvittaessa julkisin varoin kustannettu avustaja myös turvapaikkapuhuttelussa. Nyt oikeusapuun kuuluu avustajan läsnäolo puhuttelussa vain, jos se on erityisen painavista syistä tarpeen tai hakijana on ilman huoltajaa maassa oleva alle 18-vuotias. Asiantuntevan avustajan mukanaolo turvapaikkapuhuttelussa on erityisen tärkeää, sillä se on asian selvittämisen ja ratkaisun kannalta menettelyn keskeisin vaihe. Avustaja tukee jo alkuvaiheessa myös viranomaisten työtä ja selvittämisvelvollisuuden toteutumista.

Tällä hetkellä valitusaika Maahanmuuttoviraston päätöksestä hallinto-oikeuteen on 21 päivää ja hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen 14 päivää. Valitusajat pidennetään nyt siis takaisin 30 päivään, jos eduskunta tämän lain hyväksyy. Turvapaikanhakijoiden heikompi asema valitusasioissa kumotaan, ja heidän asemansa tältä osin on muutoksen jälkeen yhdenvertainen muiden kanssa.

Hakijoita avustaville yksityisille avustajille maksetaan nyt kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa asiakohtainen palkkio. Asiakohtainen palkkio on hallinto-oikeudessa käsiteltävässä asiassa asian laadun ja laajuuden mukaan joko 400, 800 tai 1 300 euroa. Asiakohtaiset palkkiot ovat osoittautuneet ongelmallisiksi etenkin silloin, kun asia on ollut hyvin yksinkertainen, jolloin tuntiperusteinen palkkio olisi pienempi kuin asiakohtainen palkkio, ja silloin, kun asia on niin vaativa, että siihen käytettyyn työmäärään nähden palkkio ei kata tehtyjä tunteja. Esityksen mukaan avustajille maksetaan jatkossa kohtuullinen palkkio tarpeellisista toimenpiteistä niihin käytetyn ajan perusteella samalla tavalla kuin muissakin asiaryhmissä. Esitetyt muutokset tulisivat voimaan mahdollisimman pian.
...
Vuonna 2016 voimaan tulleet muutokset turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan ovat herättäneet laajaa ja osin hyvin kriittistä keskustelua. Muutoksia on arvioitu ainakin kolmessa erillisessä hankkeessa. Selvityksissä on todettu, etteivät muutoksille asetetut tavoitteet ole kokonaisuudessaan toteutuneet toivotulla tavalla, ja selvityksissä on esitetty pitkälti juuri niitä muutoksia, joita hallitus nyt ehdottaa. Käsittelyajat eivät ole lyhentyneet merkittävästi, ja muita asioita lyhyempi valitusaika on voinut vaarantaa hakijoiden oikeusturvaa ja vaikuttaa myös nopeasti tehtyjen valitusten sisältöön. Asiakohtaiset palkkiot ovat vaikuttaneet avustajien mahdollisuuteen ja haluun erikoistua ja hoitaa kansainvälistä suojelua koskevia asioita. Arvoisa puhemies, esitetyille muutoksille on täten vankat perusteet.

Perusteet ovat liki olemattomat ja silloinkin epäoleelliset.

Totta kai selvityksissä asiantuntijoina käytetyt ammattimokuttajat kannattavat kaikkia turvapaikkapolitiikan löysennyksiä ja helpon rahan syytämistä turvapaikkakoneistolle. Ministeri Henriksson ei kuitenkaan pysty esittämään minkäänlaisia todisteita, että aiemmat lakimuutokset olisivat johtaneet virheellisten turvapaikkapäätösten lisääntymiseen, eikä siksi myöskään väitä, että esitetty lakimuutosten peruminen vähentäisi niitä.

Quote18.00
Veronika Honkasalo vas

Vuonna 2016 Sipilän hallitus päätti murentaa oikeusturvaa yhtä ihmisryhmää koskevilla poikkeuksellisilla heikennyksillä. Yhden valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevan ihmisryhmän kohdalla päätettiin rajoittaa oikeutta oikeudelliseen apuun estämällä avustajan käyttö turvapaikkapuhuttelussa, heikentää muutoksenhakuoikeutta lyhentämällä valitusaikoja ja heikentää turvapaikanhakijoita avustavien juristien palkkioita. Näin aiheutettiin ongelmia turvapaikkapuhutteluihin, vaikeutettiin muutoksenhakua ja heikennettiin turvapaikkaoikeuteen erikoistuneiden juristien mahdollisuuksia harjoittaa ammattiaan. 
...
Kansainvälistä suojelua kokemansa viranomaisvainon takia hakeva turvapaikanhakija on viranomaismenettelyissä ja tuomioistuimen edessä erityisen haavoittuvassa asemassa. Oikeudellinen prosessi voi olla kenelle tahansa vaativa kokemus. Erityisen hauraassa asemassa on kuitenkin turvapaikanhakija, jolle turvapaikkamenettely merkitsee elämässä ainutlaatuista koettelemusta, prosessia, josta koko oma ja perheen tulevaisuus on kiinni. Turvapaikanhakija, joka jättää kotimaansa, joka pakenee kotimaansa epärehellisten viranomaisten väkivaltaa ja vainoa, joka saapuu vieraaseen maahan ja jonka tulee vakuuttaa viranomaiset häntä uhkaavasta vainosta käymällä seikkaperäisesti läpi kokemiaan ihmisoikeusloukkauksia, on erityisen haavoittuvassa asemassa, ja turvapaikkamenettelyn lopputulos voi sanella koko hänen loppuelämänsä.
...
Kun yhdessä asiaryhmässä, turvapaikkajutuissa, on siirrytty avustajien palkkioissa aikaperusteisten palkkioiden sijaan kiinteisiin, etukäteen määritettyihin taksoihin, eivät palkkiot ole enää vastanneet juttujen vaativaa työmäärää. Helpon bisnesmahdollisuuden perässä juosseille epäeettisillekin toimijoille on tarjoutunut mahdollisuus rahastaa helpoilla jutuilla. Samalla vaativampia, syvällistä oikeudellista erityisasiantuntemusta ja perehtymistä vaativia tapauksia hoitavien asiantuntijajuristien työ on muuttunut tappiolliseksi, monen kohdalla mahdottomaksi.

Vasemmistoliitto vastusti vuonna 2016 tehtyjä turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja turvapaikkamenettelyn laatua murentaneita heikennyksiä. Niin tekivät myös laajasti turvapaikkamenettelyn parissa työskentelevät asiantuntijat. Kiristyksiä kritisoivat myös ihmisoikeusjärjestöt, Asianajajaliitto ja useat professorit. Vuonna 2016 tehtyjen heikennysten tuhoisat vaikutukset niin yksilön, Maahanmuuttoviraston kuin tuomioistuinten näkökulmasta — oikeusturvan kannalta kohtalokkaat vaikutukset — olivat hyvin tiedossa jo heikennyksiä säädettäessä. Sittemmin saadut kokemukset ja tehdyt useat riippumattomat selvitykset ovat kaikilta osin vahvistaneet vuonna 2016 esitetyn kritiikin aiheelliseksi. 

Se, että nuo kohtalokkaat virheet nyt korjataan, on saanut asiantuntijoiden yksimielisen kannatuksen. Toivon, että nämä oikeusvaltiota turvaavat muutokset saadaan voimaan mahdollisimman nopeasti. Tämä esitys ei yksin korjaa niitä ongelmia, joita turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksien toteutumisessa ja oikeudenmukaisessa turvapaikkamenettelyssä on olemassa, mutta tämä esitys peruu kaikkein keskeisimmän ja haitallisimman turvapaikanhakijoiden asemaan viime kaudella tehdyn lakimuutoksen. Ennen kaikkea tämä esitys turvaa suomalaista oikeusvaltiota. Oikeusvaltiosta voidaan puhua vain silloin, kun oikeus tapahtuu jokaiselle.

Sama Honkasalolle. Kovasti on etsitty, mutta ei ole löydetty mitään näyttöä konkreettisesta oikeusturvan rikkomisesta lakimuutosten seurauksena. Suomen käytännöt täyttävät kirkkaasti kansainvälisten sopimusten vaatimukset ja ovat kautta linjan EU-maiden löysimmästä päästä muutamien viime hallituskauden kiristysten jälkeenkin.

Totta kai mokutus saa "asiantuntijoiden yksimielisen kannatuksen", kun asiantuntijat valitaan mokuttajista kuten oikeusministeriölle aiheesta selvityksen tehnyt Outi Lepola, ex-Amnesty, joka haastatteli toisia mokuttajia.

Quote18.07
Inka Hopsu vihr

Arvoisa puhemies! Viimeksi viime viikolla YK:n kidutuksen vastainen komitea pyysi Suomea keskeyttämään turvapaikanhakijan käännytyksen täytäntöönpanon. Tapauksessa traumatisoituneen kidutuksen uhrin haavoittuvaa asemaa ei oltu tunnistettu eikä huomioitu päätöksenteossa turvapaikan perusteita ja uskottavuutta arvioitaessa. 

Arvoisa puhemies! Perus- ja ihmisoikeuksien kunnioitus ja toteutuminen on ytimellinen osa länsimaista demokratiaa ja oikeusvaltiota. Valitettavasti maassamme kaikkien yksilöiden perus- ja ihmisoikeudet eivät toteudu tasa-arvoisesti, niin kuin niiden kuuluisi. Sellainen ihmisryhmä, jonka oikeusturva on ollut jo useiden vuosien ajan muita heikompi, ovat Suomeen saapuneet turvapaikanhakijat. Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa heikennettiin merkittävästi Sipilän hallituskaudella. Kun Suomeen saapui vuonna 2015 ennätyksellinen määrä turvapaikanhakijoita, asetti se silloiselle hallitukselle poliittisen paineen reagoida koko Euroopan yllättäneeseen muuttoliikkeeseen. Sen sijaan, että turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa olisi vahvistettu ja näin huolehdittu asianmukaisesti perus- ja ihmisoikeudet huomioivasta, sujuvasta ja huolellisesta turvapaikkakäsittelystä, turvapaikkaprosessiin tehtiin muutoksia, jotka tosiasiallisesti kavensivat turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa.
...
Lisäksi ehkä yksi räikeimmistä muutoksista liittyy turvapaikanhakijoiden valitusoikeuden lyhentämiseen. Oikeusministerin vuonna 2018 teettämä selvitys, "Turvapaikanhakijat oikeusavun asiakkaina", antoi hyvin selvän kuvan rajoitustoimenpiteiden, erityisesti valitusaikojen lyhentämisen, vaikutuksista turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa heikentävinä poliittisina toimina. Lainaan lyhyesti kyseisen selvityksen keskeisiä havaintoja: "Valitusaikojen lyhentäminen ei ole lyhentänyt valitusprosessia kokonaisuudessaan. Sen sijaan se on vaikeuttanut valitusten tekemistä turvapaikkapäätöksistä ja vaarantanut turvapaikanhakijoiden oikeusturvan. Ei ole hyvän hallinnon eikä yhdenvertaisuusperiaatteen mukaista, että valitusajat ovat yhdessä asiaryhmässä lyhyempiä kuin muissa."

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on valonpilkahdus viimeisten vuosien turvapaikanhakijoiden oikeusturvan synkällä taipaleella. Esitystä vastustaville haluan sanoa sen, että turvapaikkamenettelyssä nimenomaan alkuvaiheen hyvä laatu varmistaa hakijoille kerralla oikean ratkaisun ja säästää näin myös viranomaisten resursseja. Tämä siksi, ettei samaa asiaa jouduta käsittelemään useaan kertaan oikeusprosessienkaan kautta. Tämä esitys on ennen kaikkea yksittäisen turvapaikanhakijan oikeusturvan parantamista. Vältämme huolellisella turvapaikkapäätösten valmistelulla epäinhimillisen pitkiksi venyvät käsittelyajat ja pakkopalautukset sellaisiin tilanteisiin, joissa palautettava on hengenvaarassa tai häntä uhkaa kidutus tai väkivalta tai hänet aiottaisiin palauttaa maahan, jossa hakija ei ole koskaan käynytkään, eikä hän tunne sieltä ketään muita kuin Suomesta aiemmin palautettuja. Näitä virheitä olen saanut läheltä seurata, ja olen iloinen, että voimme nyt edes osittain vahvistaa turvapaikkaprosessimme laatua.

Tämän esityksen jälkeen työtä riittää vielä muun muassa seuraavan hallitusohjelmakirjauksen toteuttamisessa: "Parannetaan turvapaikanhakijoille suunnattua yleistä oikeudellista neuvontaa, arvioidaan turvapaikkamenettelyn laatua ja lapsen edun toteutumista sekä varmistetaan turvapaikanhakijoita avustavien lakimiesten pätevyys ja huolellisuus." Lisäksi moni lainsäädännön ulkopuolinen asia, kuten maalinjaukset palautusmaiden turvallisuustilanteesta tai vaikka muukalaispassin myöntöperusteet, huutavat uudelleentarkastelua.

Oikeusministeriön vuonna 2018 teettämässä selvityksessä esitetty väite turvapaikanhakijoiden oikeusturvan vaarantumisesta oli vain selvityksen tekijän Outi Lepolan oma mielipide, jonka tueksi selvityksessä ei esitetty minkäänlaista todistusaineistoa.

Toisin kuin Hopsu antaa ymmärtää, ei ole myöskään näyttöä, että lakimuutokset olisivat johtaneet vääriin ratkaisuihin. On naurettavaa myydä lakiesitystä rahan säästämisellä niin, että jatkossa muka saataisiin heti ensimmäisellä kierroksella oikea päätös, kun suurin osa valituksista on tehty ja tehdään jatkossakin oikeista kielteisistä päätöksistä. Suurin osa vääristä tai ainakin puutteellisesti perustelluista päätöksistä taas on myönteisiä, eikä niistä tehdä valituksia.

Quote18.13
Hussein al-Taee sd

Kiitos, arvoisa puhemies! Haluaisin kertoa tähän esitykseen liittyen omakohtaisen kokemuksen. Kävin erään turvapaikanhakijan kanssa poliisilaitoksella alkuhaastattelussa, ja siellä oli toisessa päässä tulkki, puhelimitse näin korona-aikana, ja sitten toisessa päässä tämä haastateltava ja poliisi ja minä. Havaitsin alle puolessa tunnissa pitkin tätä prosessia noin 14 asia- ja muuta käännösvirhettä, jotka ilman läsnäoloani olisivat kääntäneet tämän haastattelun päälaelleen. Jos siinä tilanteessa olisi ollut mahdollisuus saada juristilta apua siten, että asiaa oltaisiin sen juristin kanssa käsitelty tarpeeksi ajoissa ja juristi olisi ollut selvillä näistä kysymyksistä, niin silloin juristi olisi voinut puuttua asiaan siinä tilanteessa, missä ne käännösvirheet olivat räikeimpiä, ja pyytää, että esimerkiksi kysymys kysytään uudestaan tai vastaus käännetään uudestaan. 

Tällaisia virheitä on useita, jotka ovat tapahtuneet turvapaikkamenettelyn alkuvaiheessa, jotka ovat sitten johtaneet pitkin matkaa siihen, että henkilö on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen, päätynyt Suomeen paperittomaksi, ei ole voinut palata kotimaahansa, koska se uhka siellä on todellinen, ja näin ollen tämä henkilö ei ole kyennyt sitten käsittelemään asiaansa uudestaan, sillä jokaisen uuden käsittelyn yhteydessä Maahanmuuttovirastossa kaivetaan ne edellisen menettelyn pöytäkirjat ja sitten tehdään päätös niihin nähden, ja jos ne ovat olleet virheellisiä, niin silloin se päätös on virheellinen kerta toisensa jälkeen, vaikka sitä turvapaikkaa hakisi uudestaan ja uudestaan. Nyt kun mahdollistetaan se, että tämmöinen henkilö saisi juristin apua vielä laajemmin, niin se toivottavasti mahdollistaa sitten sen, että meidän oikeusvarmuus tässä kokonaisuudessa paranisi.
...
Se, että me Suomessa pyrimme tätä oikeusvarmuutta saamaan aikaiseksi ja vietyä pidemmälle, on ensiarvoisen tärkeää suomalaisen oikeusvaltion näkökulmasta. Totta kai siinä on ihmiskohtaloita, mutta ennen kaikkea me halutaan suomalaisena hyvinvointivaltiona, pohjoismaisena hyvinvointivaltiona sanoa, että meillä oikeus toteutuu, ja nyt aikaisemmassa lainsäädännössä olen huomaavinani, että oikeus ei ole toteutunut, ja tämä on tietenkin omanlaisensa ongelma, joka nyt onneksi korjataan tässä esityksessä.
Sitten laajemmassa spektrissä, ei me näitä ongelmia Suomessa ratkaista kuin kenties näiden yksittäisten ihmisten kohdalla. Nämä ongelmat pitää ratkaista siellä lähtömaissa, siellä ne varsinaiset haasteet ovat. Se, että me Suomessa pyrkisimme jo vihdoin täyttämään sen 1970 luvatun kehitysyhteistyön aikaan saamisen, tämän 0,7 bruttokansantuotteesta, voisi olla omiaan auttamaan sitten näitä maita siinä, että korruption vastaista työtä, suomalaista osaamista hallinnollisessa työssä, pankkijärjestelmien läpinäkyvyyttä, myöskin terrorismin vastaista työtä, rauhanvälitystyötä, konfliktin vastaista työtä pystyttäisiin näissä maissa edistämään lähemmäksi sitä suomalaista ihannetta, jota moni turvapaikanhakija tänne lastensa kanssa tulee elämään ja haluamaan.

Pakolaisuus on viheliäistä, se ei ole toivottua. Itse entisenä pakolaisena, nykyisenä kansalaisena ja kansanedustajana voin sanoa, että emme me olisi lähteneet maastamme, elleivät se maa itse ja koti olisi muuttuneet meille vihollisiksi — siksi lähdimme. En usko, että ihmiset mielellään jättävät kielensä, kielikulttuurinsa, maansa, ystävänsä, omaisuutensa, omaisensa, jotka on haudattu siihen naapuriin, vain pelkästään paremman elämän tavoittelussa. Kyllä sen tarpeen täytyy olla tarpeeksi suuri, että pakolaiseksi lähtee ja muiden ihmisten armoille rupeaa, ja tässä kohtaa vähintä, mitä voimme tehdä, on varmistaa, että se perustuslaillinen oikeusvarmuus on näiden ihmisten kohdalla toteutunut ja sitten se, mihin olemme lupautuneet jo vuonna 1970 YK:n yleiskokouksessa, että tämä 0,7 saataisiin vihdoin meidän budjettiin täällä Suomessa. — Kiitoksia. 

Toisin kuin al-Taee yksittäiseen turvapaikkahaastatteluun vedoten väittää, ei tosiaankaan ole yleistä, että alkuhaastattelun virheet johtaisivat laittomaksi siirtolaiseksi päätymiseen. Joko tällaisia tapauksia ei ole osoitettu ainuttakaan tai ainakin ne ovat äärimmäisen harvinaisia.

al-Taee valehtelee tai on täysin pihalla turvapaikkaprosessista väittäessään, että Maahanmuuttovirasto ei muka ottaisi huomioon uusia turvapaikkaperusteita ja tekisi päätökset vanhojen pöytäkirjojen perusteella. Vaikka tekisikin, valitusvaiheessa turvapaikanhakija saa maksuttoman oikeusavustajan, ja päätökset tekee hallinto-oikeus, ei Maahanmuuttovirasto.

Eikä al-Taee tajua näköjään sitäkään, että kehitysapumäärärahojen korottaminen ei vähennä vaan korkeintaan lisää liikkuvuutta Eurooppaan päin.

Kun al-Taee vaatii varmistamaan turvpaikanhakijoiden perustuslaillisen oikeusvarmuuden, niin se täyttyy jo nyt Suomessa paremmin kuin missään muussa maailman maassa. Se toteutuu niin hyvin, että Suomi on jakanut oleskelulupia kymmenissä tuhansissa sellaisissakin tapauksissa, joissa kansainväliset sopimukset eivät olisi siihen velvoittaneet. Suomen hyväksymisprosentit ovat pahimmillaan moninkertaiset verrattuna jopa Ruotsiin ja Tanskaan.

Quote18.19
Saara Hyrkkö vihr

Arvoisa puhemies! Tätä tärkeää uudistusta on odotettu pitkään. Tämä uudistus vahvistaa kansainvälistä suojelua hakevien oikeusturvaa sekä perus‑ ja ihmisoikeuksia. Oikeusvaltio on oikeusvaltio vain, jos se on sitä kaikille. Turvapaikkaprosessi voi olla elämän ja kuoleman kysymys.

Turvapaikkamenettelyssä nimenomaan alkuvaiheen hyvä laatu varmistaa hakijoille oikeudenmukaisen ratkaisun ja asianmukaisen käsittelyn sekä säästää viranomaisten voimavaroja. Kun käsittely on asianmukainen ja se hoidetaan alusta asti huolella, vältytään saman asian käsittelemiseltä useaan kertaan. Se on paitsi inhimillisesti oikein ja järkevää, myös toki taloudellisesti fiksua. Näistä panostuksista ja tästä uudistuksesta hyötyvät siis sekä yksilö että yhteiskunta.
...
Arvoisa puhemies! Uudistuksen juuret ovat siellä vuodessa 2016, jolloin oikeusavun saatavuutta vähennettiin, laatua heikennettiin ja valitusaikoja lyhennettiin. Noista muutoksista tehdyt selvitykset ovat yksiselitteisesti todenneet, että oikeusavun rajaamisen vaikutukset ovat olleet kielteisiä. Säästöjä ei ole syntynyt, turvapaikka-asioiden käsittely ei ole nopeutunut, muutokset kavensivat turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja olivat ennen kaikkea ihmisoikeusnäkökulmasta täysin kestämättömiä. Kuten lukemattomat asiantuntijat, vihreät on vastustaneet näitä heikennyksiä alusta asti, ja nyt asia vihdoin korjataan. 

Tämä hallitus on sitoutunut kaikessa toiminnassaan puolustamaan ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota, ja nyt suojelua ja turvaa hakevat voivat luottaa siihen, että apua on saatavissa. Ihmisarvo ei katso taustaa, se ei katso lompakon paksuutta, se ei katso syntymämaata, se on jokaiselle yhtäläinen. Jokaisella on oikeus elää, oikeus elää turvassa, oikeus elää vapaana sorrosta ja vainosta.

Maailma ei tule tällä uudistuksella valmiiksi, ei tule valmiiksi edes Suomen turvapaikkapolitiikka, mutta tämä uudistus on välttämätön korjaustoimi, joka turvaa sekä turvapaikanhakijoiden oikeuksia että myöskin meidän oikeusvaltion perustuksia. Kiitoksia hallitukselle, että saamme sitä ryhtyä käsittelemään.

Jos "alkuvaiheen hyvä laatu varmistaa hakijoille oikeudenmukaisen ratkaisun", niin miksi turvapaikanhakijat alkuvaiheen laadusta huolimatta, oikeusavustajan kanssa tai ilman, tekevät Suomessa lähes aina valituksen kielteisestä päätöksestä? Tuhannet turvapaikanhakijat ovat tehneet yhä uusia hakemuksia ja valituksia kielteisistä päätöksistä, jotka on todettu oikeiksi ja laadukkaiksi kymmenienkin Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden asiantuntijoiden arvion mukaan.

Jos viime hallituskauden muutokset "olivat ennen kaikkea ihmisoikeusnäkökulmasta täysin kestämättömiä", niin siinä tapauksessa kaikkien maailman maiden turvapaikkakäytännöt ovat ihmisoikeusnäkökulmasta kestämättömiä. Samoin kansainväliset sopimukset, joiden mukaisia käytännöt ovat.

Ja jos ja kun näin, niin mihin tämä Suomea demonisoiva ihmisoikeus- ja oikeusturvajargon oikein on perustuvinaan?

Quote18.36
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Kiitos, edustajat, puheenvuoroistanne ja kaikista niistä näkökohdista, jotka on tässä nostettu esille. Haluan myös kiittää edustaja Zyskowicziä siitä, että hän avoimesti on tämän esityksen kannalla. On hyvä joskus myös ymmärtää, että jos on tehty joku lakimuutos, joka ei toimi, niin on viisasta korjata se. [Ben Zyskowicz: Kyllä!] Ja minun mielestäni on erittäin hienoa, että oppositiosta käsin näinkin voidaan todeta, koska tässä on tilanne ollut juuri se, että ne selvitykset, jotka on tehty tämän edellisen hallituksen muutoksen jälkeen, osoittavat kerta kaikkiaan sen, että ei päästy niihin tavoitteisiin, mihin haluttiin, oikeusturva ei toteutunut. Se, että valitusajat ovat olleet turvapaikanhakijoille lyhyempiä, ei ole ollut hyvä tapa edetä. Ja se varsinainen pihvi on tässä ollut se, että kun ei tässä puhuttelussa ole ollut aina mahdollista olla avustajaa mukana, niin sehän ei ole omalta osaltaan myötävaikuttanut siihen, että olisi saatu se kokonaiskuva tapahtumista heti alussa oikeaksi. Nyt tehdään nämä korjausliikkeet, ja mielestäni se on erittäin hyvä asia, että tässä on laajaa kannatusta.

Toivoisin, että myös perussuomalaiset näkisivät sen, että oikeusvaltiossa on tärkeätä se, että yritetään alusta lähtien saada niin hyvä lopputulos kuin mahdollista, että asiat voidaan käydä sillä tavalla läpi, että faktat ovat kunnossa. Se on myös meidän kaikkien suomalaisten etu, että näissä puhutteluissa voi avustaja olla läsnä.
Sittenhän se on myös niin, että vaikka on korona-aika, niin hallitus tekee valtavasti töitä. Tänne ollaan tuomassa... Minun pöydälläni on vanhusasiainvaltuutetun viran [Puhemies koputtaa] perustaminen — se esitys tuodaan kohta. Myös naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävä tullaan perustamaan. Toivon, että lakivaliokunnassa nyt tämä esitys käsitellään nopeassa tahdissa, [Puhemies koputtaa] jotta voidaan saada nämä tärkeät muutokset voimaan. — Kiitos.

Se on selvää ilman selvityksiäkin, että Sipilän hallituksen lakimuutokset eivät täyttäneet asetettuja tavoitteita, kuten näennäismuutosten ei ollut oikeasti tarkoituskaan, mutta mitkään selvitykset eivät ole osoittaneet, että "oikeusturva ei toteutunut". Ei mitään sinne päinkään.

Jos oikeusturvan toteutuminen tosiaan vaatii turvapaikanhakijoiden oikeusavustajille maksukatottoman tuntiveloituksen, niin onneksi olkoon, sellaista ei tietääkseni ole missään muualla maailmassa kuin kohta muutaman vuoden tauon jälkeen taas Suomessa.

^täytyyhän asianajajienkin jollain elää.
Tavallisella töissä käyvällä persvakokansalaisella ei nimittäin ole varaa ilman vakuutusta maksaa asianajopalkkioita pienimmässäkään oikeusjutussa.
Saatikka että olisi pelko että juttu hävittäisiin. Parempi vaan nieleskellä tappiot vaikka miten olisi oikeassa.
Mutta ollaan nyt vaan huolissaan karvanaamojen oikeuksista. Voi isikissan v***u.

Quote from: Roope on 11.02.2021, 23:42:42

Quote(...)

'Toivoisin, että myös perussuomalaiset näkisivät sen, että oikeusvaltiossa on tärkeätä se, että yritetään alusta lähtien saada niin hyvä lopputulos kuin mahdollista, että asiat voidaan käydä sillä tavalla läpi, että faktat ovat kunnossa. Se on myös meidän kaikkien suomalaisten etu (...)

(...)

Mitenköhän se Anto-Majan selvitys siitä, "olisiko kotouttamisen puolella jotain tehtävissä", edistyy? Kun on päälle kahdeksan vuotta jo asiaa selvitetty, niin luulisi jo jotain tuloksia olevan? Kun alusta lähtien on yritetty saada niin hyvä lopputulos kuin mahdollista, siten että faktat ovat kunnossa. Ilmeisesti se tavoite sitten oli, että maksimoidaan matujen tekemät raiskaukset ja muut rikokset? Jos näin, niin sitten kymmenen pistettä ja papukaijamerkki Anto-Majalle. Kaikki matujen raiskaamat suomalaiset tytöt ja naiset varmasti kiittää.

Normaalilla Suomalaisella ei ole ehkä enään varaa käydä tuomioistuimessa, edes käräjäoikeudessa, tietysti jostain kotivakuutuksen oikeusturvaosiosta voi saada apua....

Turvapaikkojen vonkaajille kaikki on jo oikeuskäsittelystä alkaen ilmaista, siis teoriassa ilmaista... mahdollisen oikeudenkäynnin kulut niistetään ehtymättömästä valtion kassasta, no ketkä..tai nykyään mitkä laittavat hyrkkaa maksukirstuun ne on ne Suomalaiset veronmaksajat.

Tässä pientä rätinkiä..

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous-yhteiskunta/selvitys-riita-asioiden-oikeudenkayntikulut-jatkaneet-kasvuaan

Yleensä Suomalaiset riitelee oikeudessa keskenään jostain..(poislukien rikosasiat),


TIEDOTE
TEKSTI LAURA SARASOJA JA CHRIS CARLING
Uu­tis­kir­je
Pääkäsittelyssä ratkaistuissa riita-asioissa oikeudenkäyntikulut ovat kasvaneet vuoden 1993 alioikeusuudistuksesta lähtien. Vuonna 2019 oikeudenkäyntikulut olivat keskimäärin (mediaani) noin 9 000—10 000 euroa. Oikeudenkäyntikulut ja riidan intressit ovat kasvaneet erityisesti yksityishenkilöiden nostamissa kanteissa. Vuonna 2019 noin 41 prosentissa riita-asioista asianosaisten yhteenlasketut oikeudenkäyntikulut olivat riidan intressiä suurempia.

Turvapaikanhakijalle pöytä on katettu joka ainoa toimisto sekä juristi haluaa turvisten asioita ajettavaksi , koska laskutuksella ei ole periaattessa ylärajaa..jos ensimmäinen tyyppi "epäonnistuu", niin samasta toimistosta tulee seuraava..tunti laskutus on niin paljon kun laki sallii.... jos Suomalainen riitauttaa jonkun asian käräjille, niin pelkkään asian käräjäoikeuden saliin saattamiseen menee 9000-10.000€.

Tienisti varma, kun lähdet ajelemaan turvapaikanhakijoiden juttuja vaikka omalla toiminimellä.

Uusi klassikko:

[tweet]1360487966179786752[/tweet]

QuoteVeronika Honkasalo

Turvapaikanhakijoiden oikeusturvauudistukseen liittyen olen saanut useamman palautteen, jonka sanoma on "entäs vanhukset".

Ei tämä ole nollasummapeliä. Olen monesti nostanut esille, että vanhuspalveluiden tilaa tulee käsitellä nimenomaan ihmisoikeuskysymyksenä. #whataboutismi

Ihmisoikeuskysymyksistä Suomen uusi Nokia?

Kansanedustaja Honkasalo tosiaan uskoo, että ihmisoikeuksien toteuttaminen olisi irrallaan resurssien rajallisuudesta ja taloudellisista realiteeteista sekä niihin välttämättä kuuluvasta priorisoinnista. Puhumattakaan hänen ihmisoikeuskäsityksestään, kun Suomen turvapaikanhakijoille tarjoama oikeusturva (muun muassa) on jo koko maailman huippua ja ylittää mailin korkeudelta kansainvälisten sopimusten vaatimukset.

Turvapaikanhakijoiden oikeusturvauudistuksen ei voi olettaa vaikuttavan turvapaikkapäätösten oikeellisuuteen vaan lähinnä oikeusavustajien kasvavien palkkioiden kautta heidän viinivalintoihinsa.

Quote from: Roope on 29.07.2020, 12:04:28
Sisäministeriö on tilannut selvityksen ulkomaalaislakiin viime vuosina tehtyjen muutosten ns. yhteisvaikutuksesta. Vihervasemmiston valitushan on ollut muutaman vuoden ajan, että vaikka viime hallituskaudella tehdyt turvapaikkapolitiikan lievät kiristykset olisivat sinänsä kansainvälisten sopimusten mukaisia (sitäkään ei myönnetä), niiden mystiset "yhteisvaikutukset" eivät ole. Kukaan valittaja ei ole osannut täsmentää, miten tämä "yhteisvaikutus" konkreettisesti ilmenee ja mitä sopimuksia Suomi rikkoisi. Nyt se sitten selviää.

Selvityksen lopputulos tuskin tulee yllättämään, kun työ teetetään Åbo Akademin ja Siirtolaisuusinstituutin "asiantuntijoilla" kuten ihmisoikeusinstituutin Elina Pirjatanniemellä. Åbo Akademin ihmisoikeusinstituuttihan vastasi tässä ketjussa käsitellystä "selvityksestä", joka oli tulkinnoiltaan silkkaa propagandaa. Siinä muun muassa väitettiin, että Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijaprofiili ei muka muuttunut vuonna 2015, vaikka tuhannet silloin Suomeen saapuneet onnenonkijat palasivat pian kotiinsa odottamatta edes ensimmäistä turvapaikkahaastattelua. Tämä oli poikkeuksellinen ilmiö koko maailmassa.

Ei yllätystä vaan armotonta mokutusta:

QuoteTutkimus: Lakimuutokset heikensivät turvapaikanhakijoiden asemaa – Maria Ohisalo: "Meillä on oikeasti aika vakava miettimisen paikka"

Ulkomaalaislakiin vuonna 2015–2019 tehtyjen muutosten vaikutuksia on selvitetty. Turvapaikanhakijoiden uusintahakemusten määrä lisääntyi, ja ilman oleskelulupaa Suomeen jääneistä syntyi väliinputoajien ryhmiä.

Suomi pyrki ulkomaalaislain muutoksilla vuosina 2015–2019 tehostamaan oleskelulupaprosesseja ja ehkäisemään väärinkäytöksiä.

Kuten asia sisäministeriön diamateriaaleissa asia ilmaistaan, yksilön "oikeus hakea turvapaikkaa on jäänyt vähemmälle huomiolle".

[...]

Suomi lopetti vuonna 2016 oleskelulupien myöntämisen humanitaarisen suojelun perusteella. Suojeluun liittyviä oleskelulupia on myönnetty tästä eteenpäin vain turvapaikan tai toissijaisen suojelun perusteella.

Humanitaarista suojelua voitiin antaa, jos yleensä Somaliasta, Irakista tai Afganistanista tullut henkilö ei voinut palata kotimaahansa joko huonon turvallisuustilanteen tai ympäristökatastrofin takia.

Juuri humanitaarisen suojelun poistaminen johti tutkimuksen mukaan kohtuuttomiin tilanteisiin, joissa jopa Suomeen jo kotoutuneet työ- tai opiskelupaikan saaneet henkilöt putosivat kaikkien oleskelulupien ulkopuolelle.

Kun kaikki ilman oleskelulupaa jääneet eivät ole poistuneet Suomesta, eivätkä viranomaiset ole pystyneet poistamaan heitä maasta, on tutkimuksen mukaan Suomeen syntynyt erilaisia väliinputoajien ryhmiä.

– Pidän tärkeänä sitä, että nyt löydetään ratkaisut, joilla kukaan ei putoa yhteiskunnan reunoille, sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kommentoi tiedotustilaisuudessa.

Ulkomaalaislakia kiristettiin myös jo vuonna 2014 päättämällä, ettei tilapäisiä oleskelulupia enää myönnettäisi, jos hakijan olisi tosiasiassa mahdollista palata kotimaahansa. Myös perheenyhdistämisen kriteerejä tiukennettiin viime hallituskaudella.

Prosesseja yritettiin lisäksi tehostaa lyhentämällä valitusaikoja. Tutkimuksen mukaan tarve muutos- ja uusintahakemuksille kuitenkin lisääntyi.

Ohisalo: Haavoittuvia on puolustettava

Sanna Marinin (sd.) hallituksen tilaaman tutkimuksen ovat toteuttaneet Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin, Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan, Siirtolaisuusinstituutin sekä Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin tutkijat.

Tutkijat suosittelevat toimenpiteitä, joihin lukeutuu esimerkiksi keskeisten toimijoiden rahoituksen kasvattaminen sekä alan koulutuksen lisääminen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lapsien oikeuksien toteutumiseen.

Suomen suositellaan jatkossa selvittävän, voisivatko ilman kansainvälistä suojelua saaneet saada oleskelulupia joillakin muilla perusteilla.

Mahdollisesti kyseeseen voisi tulla ulkomaalaislain mittavampikin uudistus.

Sisäministeri Ohisalon mukaan yhteiskunnassa "ollaan vaarallisilla vesillä", jos haavoittuvassa asemassa olevia turvapaikanhakijoita ei puolusteta.

– Tässä meillä on oikeasti aika vakava miettimisen paikka, Ohisalo kommentoi.

MTV (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tutkimus-lakimuutokset-heikensivat-turvapaikanhakijoiden-asemaa-maria-ohisalo-meilla-on-oikeasti-aika-vakava-miettimisen-paikka/8066038) 16.2.2021

QuoteUlkomaalaislain muutosten yhteisvaikutuksia selvitettiin – monet suositelluista toimista valmisteilla

Valtioneuvoston teettämässä tutkimuksessa selvitettiin, millaisia yhteisvaikutuksia ulkomaalaislakiin vuosina 2015–2019 tehdyillä muutoksilla on ollut kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saaneiden asemaan sekä lapsen edun toteutumiseen. Tutkimuksen taustalla oli hallitusohjelman kirjaus siitä, että ulkomaalaislain muutosten ja soveltamiskäytäntöjen yhteisvaikutukset oikeusturvaan selvitetään. Tavoitteena oli saada kokonaiskuva tilanteesta ja tuottaa toimenpidesuosituksia. Tutkijaryhmä luovutti raporttinsa 16.2. sisäministeri Maria Ohisalolle.

Tutkimuksen mukaan turvapaikkaprosessin tehostamiseksi tehdyt lakimuutokset ovat heikentäneet hakijoiden asemaa, sillä ne näyttävät esimerkiksi lisänneen tarvetta muutoksenhakuun ja uusintahakemuksiin. Erilaisia oleskelulupia on aiempaa vähemmän: Suomessa kansallisena lupakategoriana olleesta humanitaarisesta suojelusta on luovuttu, eikä tilapäistä oleskelulupaa enää myönnetä niille, joilla on mahdollisuus palata kotimaahansa tuettuna omaehtoisesti. Koska kaikki ilman oleskelulupaa jääneet eivät kuitenkaan poistu maasta eikä heitä välttämättä pystytä poistamaan viranomaistoimin, on syntynyt erilaisia väliinputoajien ryhmiä.

Tutkimuksessa todetaan, että monien muutosten myötä ulkomaalaislaki on muuttunut yhä vaikeammin hahmotettavaksi kokonaisuudeksi.

Havaintojen pohjalta tutkijat suosittelevat kymmentä toimenpidettä, joilla muun muassa parannettaisiin ilman oleskeluoikeutta maassa olevien asemaa, turvattaisiin lapsen edun toteutumista ja kehitettäisiin säädösvalmistelussa perus- ja ihmisoikeuksiin sekä lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Toimenpidesuosituksiin kuuluvat myös keskeisten toimijoiden rahoituksen turvaaminen sekä alan koulutuksen lisääminen. Lisäksi suositellaan arvioimaan tarvetta ulkomaalaislain kokonaisuudistukselle.

– Perehdymme sisäministeriössä nyt tarkasti suosituksiin ja sovimme niiden pohjalta jatkotoimista. Tutkimus antaa meille arvokasta tietoa, jota voimme hyödyntää myös poliittisessa päätöksenteossa, toteaa sisäministeri Maria Ohisalo.

– Näen tutkimuksessa esiin nousseet asiat pitkälti oikeusvaltiokysymyksinä: kyse on heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien toteutumisesta, kuten oikeudesta elämään, perhe-elämään sekä oikeusturvaan. Näistä on huolehdittava. Suositukset tukevat myös työtä, jota on monilta osin jo laitettu vireille. Nyt on tärkeä saattaa tämä työ myös maaliin ja turvata ihmisten perusoikeuksien toteutuminen, Ohisalo jatkaa.

Varjoyhteiskunnan torjuminen ja lapsen edun toteutuminen ovat ajankohtaisia kehityskohteita

Sisäministeriössä on vuoden 2020 alusta kartoitettu keinoja ehkäistä kokonaisvaltaisesti niin sanotun varjoyhteiskunnan muodostumista. Tämä työ nivoutuu laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastaisen toimintaohjelman päivitykseen, joka valmistuu alkuvuodesta 2021.

Perheenyhdistämistä koskevaa lainsäädäntöä tarkastellaan parhaillaan lapsen edun toteutumisen edistämiseksi. Sisäministeriössä valmistellaan ulkomaalaislakiin muutosta, jonka tavoitteena on lopettaa toimeentuloedellytyksen soveltaminen alaikäisiin perheenkokoajiin, jotka ovat saaneet oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella.

Myös Maahanmuuttovirastossa alaikäisiin liittyvää päätöksentekoa ja lapsen edun riittävää arviointia on pyritty tähänkin asti kehittämään, ja ne ovat jatkuvasti laillisuusvalvonnan kohteena.

Riittävillä resursseilla turvataan Maahanmuuttoviraston laadukas toiminta

Viime vuosina monet muutokset maahanmuuton suuntauksissa ja viranomaisten tehtävissä ovat vaikeuttaneet Maahanmuuttoviraston oikean resurssitason määrittämistä. Sisäministeriössä on käynnissä vuoden 2021 loppuun kestävä Tulevaisuuden Maahanmuuttovirasto -hanke, jonka tarkoitus on varmistaa, että maahanmuuttohallinto vastaa yhteiskunnan ja asiakkaiden tarpeisiin.

– Nyt valmistunut tutkimus on jälleen hyvä osoitus siitä, että Maahanmuuttovirastolle on turvattava sen tarvitsemat voimavarat. Niiden riittävyys ja vakaus on välttämätöntä laadukkaan toiminnan kannalta. Käynnissä olevan hankkeen avulla saamme kattavan käsityksen siitä, millaisessa toimintaympäristössä Maahanmuuttovirasto tulevaisuudessa toimii ja millaista henkilöstö- ja määrärahatasoa toimintaympäristön muutoksiin vastaaminen vaatii, sanoo ministeri Ohisalo.

Selvityksen tarve huomioitiin hallitusohjelmassa

Tutkimuksen taustalla oli hallitusohjelman kirjaus siitä, että ulkomaalaislain muutosten ja soveltamiskäytäntöjen yhteisvaikutukset oikeusturvaan selvitetään. Viime vuosina ulkomaalaislakiin on kansainvälisen suojelun osalta valmisteltu muutoksia useina erillisinä hankkeina sisäministeriössä ja oikeusministeriössä.

Tutkijaryhmään kuului asiantuntijoita Åbo Akademista, Turun yliopistosta, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutista ja Siirtolaisuusinstituutista. Tutkimushankkeen ohjausryhmään kuului jäseniä sisäministeriöstä, oikeusministeriöstä, ulkoministeriöstä sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä. Tutkijat tekivät työnsä itsenäisesti.

Sisäministeriö (https://intermin.fi/-/ulkomaalaislain-muutosten-yhteisvaikutuksia-selvitettiin-monet-suositelluista-toimista-valmisteilla) 16.2.2021

Quote
Elina Pirjatanniemi, Inka Lilja, Maija Helminen, Kristiina Vainio, Outi Lepola, Anne Alvesalo-Kuusi

Raportti: Ulkomaalaislain ja sen soveltamiskäytännön muutosten yhteisvaikutukset kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saaneiden asemaan (pdf) (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-009-7)

Tiedotteessa ei viitata kansainvälisiin sopimuksiin, koska ne eivät valvoita Suomea ulkomaalaislain löysentämiseen. Johtopäätökset ja suositukset on johdettu "asiantuntijoiden" (mm. ex-Amnesty) omista mielipiteistä ja poliittisista näkemyksistä. Esimerkiksi humanitaarisen suojelun kategorian poistamisen annetaan ymmärtää olleen turvapaikanhakijoiden oikeuksien vastaista, vaikka kyseistä kategoriaa ei ollut missään muussa maassa, eikä sitä vaadita kansainvälisissä sopimuksissa. Oleskelulupia olisi kuulemma pitänyt jakaa hövelimmin sillä perusteella, että Suomessa pitkään oleskelleelle henkilölle "voi syntyä perusteltuja odotuksia siitä, että hän saa jäädä Suomeen".

Kansan Uutiset: Sipilän hallituksen muutokset ulkomaalaislakiin synnyttivät paperittomien väliinputoajien ryhmän (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4438761-sipilan-hallituksen-muutokset-ulkomaalaislakiin-synnyttivat-paperittomien-valiinputoajien-ryhman) 16.2.2021

Jos syyllisiä haetaan, niin laittomien siirtolaisten ryhmän synnytti Astrid Thors, joka vuonna 2009 ajoi maahanmuuttoministerinä läpi humanitaarisen suojelun kategorian käyttöönoton laittomien siirtolaisten laillistamiseksi (https://www.isonumero.fi/1852-2/). Tämä houkutteli Suomeen tuhansia heppoisin perustein tulleita turvapaikanhakijoita, jotka eivät täyttäneet kansainvälisten sopimusten kriteereitä suojeluntarpeelle.

Kun Sipilän hallitus sitten lakkautti humanitaarisen suojelun kategorian vuonna 2016, sellaista ei ole ollut sen koommin missään maassa.

Quote from: Kansan UutisetTutkimus osoittaa, että "vetovoimatekijöiden" vähentämiseksi ja turvapaikkaprosessin tehostamiseksi tehdyt lakimuutokset johtivat jälkimmäisen osalta päinvastaiseen vaikutukseen. Tarve muutoksenhakuun ja uusintahakemuksiin lisääntyi.

Sipilän hallitus oli hyvin huolellinen siinä, että ei koskaan nimennyt tavoitteekseen "vetovoimatekijöiden vähentämistä", vaikka toisaalta halusi antaa tiukan mielikuvan. Muun muassa aiheesta luvattua selvitystä ei kai koskaan edes aloitettu.

Hallituksen turvapaikkapoliittisessa toimenpideohjelmassa ei mainittu vetovoimatekijöitä tai niiden vähentämistä vaan puhuttiin "hallinnasta", jolla tarkoitettiin käytännössä turvapaikkakoneiston kasvattamista.

Quote from: Kansan UutisetValitusaikojen lyhentämisen toivottiin tehostavan ja nopeuttavan prosessia, mutta näin ei käynyt. Yleisiä valitusaikoja lyhyemmät valitusajat kasvattivat sen sijaan puutteellisten valitusten määrää ja lisäsivät lisäselvitysten tarvetta. Ne ovat myös lisänneet riskejä oikeudenmenetyksiin.

Valitusaikojen lyhentämisen ei ole osoitettu eikä tässäkään raportissa osoiteta johtaneen oikeudenmenetyksiin, kuten professori Martin Scheinin väitti (http://hommaforum.org/index.php/topic,129530.msg3153125.html#msg3153125) viitaten EIT:n tuomioon ja muihin tapauksiin ajalta ennen valitusaikojen lyhentämistä.

Quote from: Kansan UutisetErilaisia oleskelulupia on aiempaa vähemmän. Suomessa kansallisena lupakategoriana olleesta humanitaarisesta suojelusta on luovuttu, eikä tilapäistä oleskelulupaa enää myönnetä niille, joilla on mahdollisuus palata kotimaahansa tuettuna omaehtoisesti. Koska kaikki ilman oleskelulupaa jääneet eivät kuitenkaan poistu maasta eikä heitä välttämättä pystytä poistamaan viranomaistoimin, on syntynyt erilaisia väliinputoajien ryhmiä.

Tutkimuskonsortion johtaja, professori Elina Pirjatanniemi Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutista kertoi, että Suomessa toteutetut muutokset olivat osa EU-maiden pyrkimystä kohti alhaisinta mahdollista kansainvälisen suojelun tasoa.

Sipilän hallitus ei tosiaankaan pyrkinyt kohti alhaisinta mahdollista kansainvälisen suojelun tasoa. Ei virallisesti, eikä epävirallisesti. Se päinvastoin keskeytti oman varsin kesyn turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelmansa toteuttamisen kesken jo puolen vuoden jälkeen. Suomen hyväksymisprosentit ovat olleet viime vuodet Euroopan huipputasoa vielä selvemmin kuin ennen vuoden 2015 kriisiä, koska muut maat ovat kiristäneet maahanmuuttokäytäntöjään.

Sen sijaan Ruotsin demarihallitus ainakin ilmoitti tavoitteekseen juuri minimitason (https://yle.fi/uutiset/3-8975698). Vuonna 2018 Suomen hyväksymisprosentti olikin irakilaisilla kaksinkertainen Ruotsiin verrattuna, kun taas Tanskassa prosentti oli nolla (0). Suomi oli muihin Pohjoismaihin verrattuna irakilaisten suhteen selvä ykkönen (74%) jo vuonna 2014 ennen Ruotsin (50%) ja muiden maiden tiukempaa politiikkaa, Tanskasta nyt (13%) puhumattakaan.

Quote from: Kansan UutisetLopputulos oli se, että kansainvälisen suojelun lähtökohta eli oikeus hakea turvapaikkaa hämärtyi. Jokaisen turvapaikanhakijan tilanne tulisi arvioida yksilöllisesti ilman ryhmään liittyviä oletuksia. Viime vaalikauden turvapaikanhakijan asemaan ja oikeuksiin tehdyt yksittäiset heikennykset yhdessä lakimuutosten perusteluissa tuotettujen mielikuvien kanssa, olivat tutkimuksen mukaan omiaan hämärtämään käsitystä siitä, että jokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea turvapaikkaa.

Tutkimuksessa todetaan, että tämä on seurausta eräänlaisesta "salamitaktiikasta."

"Kun turvapaikanhakijoiden oikeuksia nipistetään eri paikoista vähitellen, vaikkakin aina kansainvälistä minimitasoa noudattaen, lakimuutosten yhteisvaikutus on, että turvapaikanhakijoiden oikeudet eivät enää välttämättä toteudu."

Juuri niin naurettavaa argumentointia kuin odotinkin. Mitään ei voida osoittaa, mutta "yhteisvaikutus" ja "mielikuvat".

Turvapaikanhakijoiden oikeudet eivät ole Suomessa kai missään asiassa kansainvälisellä minimitasolla ja nimenomaan yhdistettynä ne ovat maailman ehdotonta huippua.

Selkein "yhteisvaikutuksen" mittari lienee turvapaikkahakemusten hyväksymisprosentti kansalaisuuksittain. Niissä Suomi on mitatusti huippumaiden joukossa erottuen selvästi jopa muista Pohjoismaista.

Quote from: Kansan UutisetPerussuomalaiset-vetoisesti toteutetuilla ulkomaalaislain muutoksilla luotiin myös paperittomien väliinputoajien ryhmä. Humanitaarisen suojelun poistaminen ja tiukennukset maasta poistumisen estymisen vuoksi myönnettäviin tilapäisiin oleskelulupiin ajoivat ihmisiä tilanteeseen, jossa heillä ei ole laillista asemaa yhteiskunnassa.

– Heidän kohdallaan lakimuutosten seuraukset ovat olleet kohtuuttomia suhteessa niiden yhteiskunnallisiin tavoitteisiin, Pirjatanniemi sanoi.

Esimerkkinä hän mainitsi hallituksen poistaman humanitaarisen suojelun periaatteen.

– Se johti siihen, että meillä oli henkilöitä, joilla suojelu oli ollut ja he olivat saattaneet saada sille myös jatkoa. He saattoivat olla kotoutuneitakin, oli opiskelu- ja työpaikkoja. Sitten he putosivat kaikkien oleskelulupien ulkopuolelle.

Oikea osoite syytöksille ovat ne tahot, jotka houkuttelivat Suomeen turvapaikanhakijoita, joilla ei ollut tarpeeksi hyviä perusteita kansainväliselle suojelulle, kun rima sitä paitsi oli ja on edelleen Suomessa matalammalla kuin muissa maissa.

Professorin ja toimittajan luulisi tietävän sen verran, että tilapäisten oleskelulupien tiukennukset olivat Sipilää edeltäneen hallituksen valmistelemia ja hyväksymiä, mutta ei, vaan meuhkaavat sakutimostietämättömyytensä pohjalta. Tai valehtelevat, kumpi vaan.

Helsingin Sanomat: Tutkimuksen mukaan viime hallituskauden muutokset heikensivät turvapaikan­hakijoiden asemaa – Ohisalo: "Ollaan vaarallisilla vesillä" (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007806050.html) 16.2.2021

Quote from: Paavo Teittinen, HSVIIME hallituskaudella Suomi pyrki löytämään alimman mahdollisen tason turvapaikanhakijoiden suojelussa.

Ei pyrkinyt. Se ei ollut tavoitteena, eikä sellaista toteutettu tai edes yritetty toteuttaa. Väitteelle ei ole minkäänlaisia todisteita, ei edes kovia puheita.

Quote from: Paavo Teittinen, HSULKOMAALAISLAKIIN tehdyt muutokset ovat herättäneet arvostelua myös aiemmin. Niitä ovat kritisoineet muun muassa korkein hallinto-oikeus ja Suomen Asianajajaliitto.

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Vihervuori arvosteli muutoksia poikkeuksellisesti HS:n haastattelussa vuonna 2018.

Ei arvostellut poikkeuksellisesti. Vihervuori vain totesi, että "voi sanoa, että lainmuutokset eivät ole ainakaan parantaneet turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa", mikä on tietysti totta. Sen sijaan Vihervuori torjui väitteen, että Suomessa rikottaisiin palautuskieltoa, kuten vihreiden johtohahmot olivat syyttäneet.

Myös Vihervuoren seuraaja Kari Kuusiniemi on arvioinut, että nykyinen turvapaikkaprosessi "on kyllä toimiva ja takaa kokonaisuutena oikeusturvan".

Quote from: Paavo Teittinen, HSHS on kirjoittanut oikeusapuun tehtyjen heikennysten aiheuttamista ongelmista ja siitä, miten lakimiehet huijaavat turvapaikanhakijoita.

Turvapaikanhakijoita huijaavista lakimiehistä on kirjoitettu jo ennen lakimuutoksia. Väitän, että lakimuutokset nimenomaan lopettivat esimerkiksi turvapaikanhakijoiden houkuttelun ilmaisilla kännyköillä (http://hommaforum.org/index.php/topic,94468.msg1651530.html#msg1651530). Nyt hallitus on palauttamassa huijareille samat insentiivit kuten ylärajattoman tuntiveloituksen.

Quote from: Paavo Teittinen, HSTUTKIMUKSESSA suositellaan hallitukselle kymmentä toimenpidettä. Ne ovat seuraavat:

Kartoitetaan ilman oleskelulupaa olevien mahdollisuus saada oleskelulupa muulla kuin kansainvälisen suojelun perusteella.

Laittomien siirtolaisten laillistamisen helpottaminen on vetotekijä, joka houkuttelee Suomeen yhä enemmän turvapaikkajärjestelmän hyväksikäyttäjiä. Tieto kulkee lähtömaihin kuten se kulki vuonna 2015, jolloin Suomeen vyöryi ainoana maana Euroopassa tuhansittain irakilaisia nuoria miehiä helpon ja nopean oleskeluluvan toivossa.

Quote from: Paavo Teittinen, HSLapsen jatkoluvasta päätettäessä turvataan hänen elämäntilanteensa vakaus ja jatkuvuus.

Turvataan kaikkien kansainvälistä suojelua saaneiden yhdenvertainen oikeus perheenyhdistämiseen.

Turvataan perheenyhdistämisessä lapsen etu.

Kiinnitetään enemmän huomiota hakijoiden haavoittuvuuteen.

Kehitetään perus- ja ihmisoikeuksiin sekä lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointia.

Näistä on määrittelyt kansainvälisissä sopimuksissa, mutta eivät näköjään kelpaa.

Quote from: Paavo Teittinen, HSSISÄMINISTERI Maria Ohisalo (vihr) sanoi lehdistötilaisuudessa, että tutkimus toimii hyvänä pohjana sisäministeriössä jatkuvalle työlle. Osa tutkimuksen suosituksista on sellaisia, joista hallituksessa on jo vireillä valmistelutyötä.

Ohisalon mukaan ulkomaalaislakia on muutettu pirstaleisesti, ja siksi hallitus halusi selkoa muutosten yhteisvaikutuksesta turvapaikanhakijoihin.

"Viime kädessä kyse on suojelua saavien oikeudesta elämään", Ohisalo sanoi.

Selvityksessä ei ollut mitään, joka olisi osoittanut, että suojelua saavien oikeus elämään olisi vaarantunut lakimuutosten seurauksena.

Selvityshän sitä paitsi keskittyi niihin, joilla ei ole todettu oikeutta suojeluun monien valitusten ja uusintahakemusten jälkeen edes Suomessa, joka ylittää kansainvälisten sopimusten suojeluvelvoitteet korkeammalta kuin muut maat.

Quote from: Paavo Teittinen, HS"On tärkeää tehdä korjausliikkeitä, jotka vahvistavat oikeusvaltion toimintaa."

Ohisalo vihjaa, kuten vihreät sanoivat suoraan oppositiossa ollessaan, että Suomi ei ole oikeusvaltio, ellei lakimuutoksia peruta. Tällekään ei löydy selvityksestä minkäänlaista tukea.

Quote from: Paavo Teittinen, HSLehdistötilaisuudessa Ohisalo pohti Suomen kansainvälistä asemaa.

"Perus- ja ihmisoikeuksien asemaa pyritään heikentämään monissa valtioissa. Jotkut pyrkivät irtautumaan kansainvälisistä sopimusvelvoitteista. Suomi on asemoitunut kansainvälisessä ihmisoikeuspolitiikassa tämän kehityksen vastapainoksi, mikä on olennaisen tärkeää", Ohisalo sanoi.

"Tämän tutkimuksen mukaan Suomen toimintatapa poikkeaa turvapaikanhakijoiden osalta ihmisoikeuksia korostavasta peruslinjauksesta. Heidän osaltaan olemme toimineet toisin, ja pyrkineet vain minimitason toteuttamiseen."

Ohisalo muistutti, että Suomi hakee YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenyyttä.

"Ehkä voi kysyä, kenen kohdalla seuraavaksi toteutetaan vain minimitaso. Ja onko tämä linjakasta sen suhteen, että olemme pyrkineet tällaisiin elimiin. Ollaan vaarallisilla vesillä jos ei puolusteta näiden ihmisten oikeuksia, vaan sen sijaan heikennetään niitä."

Ohisalolle ei näköjään ole mikään ongelma valehdella. Yksikään Suomen hallitus ei ole pyrkinyt turvapaikkapolitiikassa "vain minimitason toteuttamiseen", jonka kyllä pitäisi olla itsestäänselvä tavoite, jos vuodesta 2015 on opittu mitään.

En keksi ainuttakaan maata, joka olisi kauempana minimitasosta kuin Suomi. Kaikissa muissa Pohjoismaissa on tiukemmat käytännöt kuten myös kaikissa EU-maissa, jotka kuitenkin ovat samojen kansainvälisten sopimusten sitomia.

Toisin kuin Ohisalo antaa ymmärtää, Suomen löysä turvapaikkapolitiikka ei ole auttanut hädänalaisia vaan houkutellut Suomeen ja Eurooppaan juuri niitä, joilla ei ole kansainvälisten sopimusten kriteerien mukaisia edellytyksiä suojeluun. Tällainen politiikka on niin moraalisesti kuin rajallisten resurssien suuntaamisen kannalta kestämätöntä.

Itse tutkimus:
Ulkomaalaislain ja sen soveltamiskäytännön muutosten yhteisvaikutukset kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saaneiden asemaan (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162850/VNTEAS_2021_10.pdf?sequence=1&isAllowed=y)
(pdf. 332 s)

Pari lainausta:

Quote
Tutkimus kuitenkin osoittaa, että tarkasteluajanjaksolla Suomi on aktiivisesti pyrkinyt eroon direktiivejä suotuisamman suojelun tasosta kansallisessa lainsäädännössään. Tämä näkyy muun muassa perheenyhdistämisen tiukentamisessa. Tältä osin Suomi on toiminut samansuuntaisesti kuin monet muutkin EU:n jäsenvaltiot, jotka vuoden 2015 jälkimainingeissa alkoivat tiukentaa linjojaan suhteessa turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämisiin. Humanitaarisen suojelun lakkauttaminen on toinen esimerkki yllä kuvatusta tavoitteesta. Kyseinen suojelukategoria oli kansallinen ratkaisu, jolla pyrittiin aikoinaan määritelmädirektiiviä täytäntöön pantaessa pitämään huoli siitä, ettei kansainvälisen suojelun taso laske Suomessa EU-sääntelyn myötä.
-----
Lakimuutosten perusteluissa nousee vahvasti esiin tarve hillitä turvapaikanhakijoiden määrän kasvua ja tehostaa kansainvälistä suojelua koskevia menettelyjä. Järjestelmän väärinkäytön ehkäiseminen on myös keskeinen elementti muutoksia perusteltaessa.
------
Erityisen haasteen muodostavat ne henkilöt, jotka eivät saa kansainvälistä suojelua, mutta joita ei voi poistaa maasta. Kaikki kansainvälistä suojelua hakevat henkilöt eivät saa oleskelulupaa. Järjestelmä rakentuu sen lähtökohdan varaan, että suojelua saa vain tiettyjen kriteerien täyttyessä.

Tuo viimeinen virke on aika huvittava. Mihin muuhun järjestelmä voi rakentua kuin kriteereille? Tutkimuksen mukaan tämä on huono asia. Taidetaan elellä taas jossakin kuvitteellisesta maailmassa, jossa reaaliteeteista ei tarvitse välittää.

Quote
"Viime kädessä kyse on suojelua saavien oikeudesta elämään", Ohisalo sanoi.

"On tärkeää tehdä korjausliikkeitä, jotka vahvistavat oikeusvaltion toimintaa."

Maria Ohisalo tietää hyvin, että laittomien siirtolaisten houkuttelu, jota Suomi on tehnyt, on tappanut 17 000 ihmistä Välimereen.

Ohisalo kyynisesti haluaa edistää tappamista puhumalla "suojelua saavien oikeudesta elämään." Näin kammottavaa tekopyhyyttä harvoin näkee. Miten näiden poliitikkojen omatunto sallii tuollaisen julmuuden ja epärehellisyyden?

Entinen Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio sanoo sen, mitä sisäministeriön tilaamasta selvityksestä kirjoittaneet toimittajat eivät olleet huomaavinaan:

QuoteEx-osastopäällikkö: Höllennykset oleskeluluvan saamiseen romuttaisivat koko turvapaikkaprosessin

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ex-päällikkö Jorma Vuorio: "Vaikka KHO:ta myöten olisi todettu, ettei kansainvälisen suojelun tarvetta ole niin joku lupa pitää myöntää."

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston osastopäällikön tehtävästä viime kesänä eläkkeelle jäänyt Jorma Vuorio arvostelee ankarasti Sanna Marinin (sd) hallituksen politiikkaa oleskelulupa-asioissa. Vuorion mukaan tiistaina julkistetut ehdotukset uhkaavat romuttaa koko turvapaikkaprosessin.

– Suosituksena: Kartoitetaan ilman oleskelulupaa olevien mahdollisuus saada oleskelulupa jollain perusteella. Siis vaikka KHO:ta myöten olisi todettu, ettei kansainvälisen suojelun tarvetta ole, niin joku lupa pitää myöntää. Tämä romuttaisi koko turvapaikkaprosessin, Vuorio kirjoittaa Twitterissä.

Ennen siirtymistään sisäministeriöön Vuorio toimi Maahanmuuttoviraston ylijohtajana.

Vuorion kirjoitus liittyy sisäministeriön tiistaina julkistamaan "Ulkomaalaislain muutosten yhteisvaikutuksia selvitettiin – monet suositelluista toimista valmisteilla" -tiedotteeseen.

Tutkimushankkeessa selvitettiin, millaisia yhteisvaikutuksia ulkomaalaislain ja sen soveltamiskäytännön muutoksilla on ollut kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saaneiden asemaan. Tarkastelussa oli Juha Sipilän (kesk) hallituksen aikana 2015–2019 hyväksytyt tai voimaan tulleet muutokset.

[...]

Sanna Marinin (sd) hallitusohjelmaan on kirjattu, että ulkomaalaislain muutosten ja soveltamiskäytäntöjen yhteisvaikutukset oikeusturvaan selvitetään. Tutkimuksen tavoitteena oli saada kokonaiskuva tilanteesta ja tuottaa toimenpidesuosituksia perusteluineen.

Vuorio muistuttaa siitä, että Marinin hallituksen ohjelmaan on kirjattu muutakin.

– Hallitusohjelman mukaan turvapaikkapolitiikassa tulee tehdä jatkuvaa pohjoismaista yhteistyötä edistäen yhtenäisiä linjoja ja käytäntöjä. Suositusten toimeenpanolla erottauduttaisiin entisestään näistä linjoista ja käytännöistä, Vuorio kirjoittaa.

Iltalehti (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7d39e5d2-eae1-40c2-a292-18143278cdba) 17.2.2021

Kansainvälisen suojeluntarpeen kriteerit määritetään kansainvälisissä sopimuksissa. Kuten turvapaikkahakemusten hyväksymisprosenteistakin voi päätellä, Suomen nykykriteerit ovat huomattavasti löysemmät kuin vertailumaissa, joita sitovat täsmälleen samat sopimukset.

Koska Euroopan perällä sijaitsevaan Suomeen tuskin tulee turvapaikanhakijoita ainakaan muita maita paremmilla motiiveilla, on selvää, että nimenomaan Suomessa poikkeuksellisen suuri osa oleskeluluvista myönnetään turvapaikanhakijoiksi ilmoittautuneille, joilla ei ole kansainvälisten sopimusten kriteereillä oikeutta kansainväliseen suojeluun. Heitä voisi kutsua ikävästi vaikka turvapaikkahuijareiksi, eikä ole sen enempää oikeiden pakolaisten kuin suomalaistenkaan etu houkutella heitä Suomeen ja Eurooppaan.

Silti sisäministeri Ohisalo perustelee oikeusvaltiolla ja turvapaikanhakijoiden oikeusturvalla Suomen kansainvälisessä vertailussa äärimmäisen liberaalin turvapaikkapolitiikan lisälöysentämistä ja vieläkin helpompia oleskelulupia. Vuoden 2015 kriisi johtui Suomessa juuri siitä, että irakilaisnuoret olivat kuulleet Suomen poikkeuksellisen helpoista (mm. humanitaarisen suojelun kategoria ja palautuskielto Bagdadiin, joita ei muissa maissa) ja nopeista oleskeluluvista.

QuoteSDP:n Heinäluoma: Turvapaikanhakijoiden oikeudet taattava, mutta järjestelmän hyväksikäytöltäkään ei tule ummistaa silmiä

SDP:n kansanedustaja, hallintovaliokunnan jäsen Eveliina Heinäluoma kommentoi valtioneuvoston tänään julkaisemaa tutkimusta ulkomaalaislakiin viime vaalikaudella tehtyjen muutosten yhteisvaikutuksista. Valtioneuvoston tutkimuksessa arvioitiin, millaisia vaikutuksia muutoksilla on ollut kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saaneiden asemaan sekä lapsen edun toteutumiseen. Heinäluoma pitää tärkeänä, että turvapaikanhakijoiden oikeudet toteutuvat, mutta järjestelmän hyväksikäytöltäkään ei suljeta silmiä.

SDP:n tiedote (https://sdp.fi/fi/blog/sdpn-heinaluoma-turvapaikanhakijoiden-oikeudet-taattava-mutta-jarjestelman-hyvaksikaytoltakaan-ei-tule-ummistaa-silmia/) 16.2.2021

Quote from: Eveliina Heinäluoma, SDP– Pidän arvokkaana, että ulkomaalaislakiin tehtyjen muutosten yhteisvaikutuksia on arvioitu kriittisesti. On selvää, että kansainvälistä suojelua hakevien oikeusturvan on toteuduttava. Hallitus onkin jo aloittanut useita toimia, kuten Maahanmuuttoviraston resurssien vahvistamisen sekä turvapaikanhakijoiden maksuttoman oikeusavun palauttamisen, joilla tätä tavoitetta tuetaan.

Turvapaikanhakijoiden oikeuksien/oikeusturvan toteutumisesta ei ole ollut missään vaiheessa epäselvyyttä. Suomen käytännöt ovat liberaaleimpia koko maailmassa. Raportti ei osoita muuta, eikä edes vertaa Suomen turvapaikkapolitiikkaa muihin samojen sopimusten alaisiin EU-maihin, vaan muun muassa saivartelee lakimuutosten motiiveista kymmenien sivujen diskurssianalyysin perusteella.

Quote from: Eveliina Heinäluoma, SDP– Samalla pidän tärkeänä, että emme sulje silmiämme turvapaikkajärjestelmän hyväksikäytöltä, Heinäluoma painottaa ja viittaa erityisesti keskusteluun laittomasti maassa oleskelevista.

Heinäluoma muistuttaa, että laittomasti maassa oleskelevien tilanteet ovat hyvin erilaisia. Hän pitää lähtökohtaisesti ongelmallisena esimerkiksi sitä, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saatuaan ihminen jää ratkaisusta huolimatta maahan. Tämä syö järjestelmän uskottavuutta. Turvapaikanhakijoiden oikeuksien turvaamisen yhteydessä pitääkin tehostaa kielteisen päätöksen saaneiden palautuksia lähtömaihinsa.

– Oikeus kansainväliseen turvapaikkaan kuuluu suojelua kansainvälisten sopimusten mukaisesti, tarvitseville. Turvapaikkaprosessista ei saa antaa kehittyä väylää muunlaiselle maahanmuutolle. Esimerkiksi työperäiselle maahanmuutolle on olemassa omat väylänsä ja saatavuusharkintansa, Heinäluoma tähdentää.

Tämähän kuulostaa ihan järkevältä. Siksi se onkin huijausta hallituspuolueen kansanedustajalta, kun raportti ja hallitus tukevat täysillä juuri sellaista turvapaikkapolitiikkaa, joka auttaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita laittomia siirtolaisia jäämään Suomeen vaikka sitten työluvalla ilman saatavuusharkintaa. Tämän hallituksen turvapaikkapolitiikka jos mikä syö turvapaikkajärjestelmän uskottavuutta, kun sisäministeri Ohisalo on asettanut tavoitteeksi Suomeen jäämisen mahdollistavat oleskeluluvat turvapaikkajärjestelmän hyväksikäyttäjille, joilla moneen kertaan tutkitusti ei ole perusteita kansainväliseen suojeluun edes Suomen muita maita löysemmillä kriteereillä.

Hallitus tai SDP eivät ole tehneet mitään myöskään palautusten tehostamiseksi, ja sisäministerinä onkin sellaisen puolueen edustaja, joka vaati Sipilän hallituskaudella palautusten lopettamista Irakiin, Somaliaan ja Afganistaniin. Palautussopimukset eivät ole edenneet, eikä palautettujen määrä ole ainakaan noussut, vaikka palautettavia on enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Näkeehän tämän heikentyneen oikeusturvan siitäkin, että valitukset työllistävät korkeinta oikeutta:

USU: Maahanmuutto työllistää tuomioistuimia – yli puolet KHO:n jutuista koski ulkomaalaisasioita

Quote
Klaus Nurmi
 
Maahanmuutosta on tullut tuomioistuimiin loputon työsarka. Maahanmuuttoviranomaisten päätöksistä tehdyt valitukset työllistävät yhä merkittävästi hallinto-oikeuksia sekä korkeinta hallinto-oikeutta.

Uutissuomalainen (USU) kertoo, että jopa yli puolet korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) jutuista koski ulkomaalaisasioita viime vuonna. Ulkomaalaisasioiden määrän ei odoteta laskevan lähivuosina. Viime vuonna hallinto-oikeuksien ratkaisuista 6 279 koski ulkomaalaisasioita, mikä oli vajaat 34 prosenttia kaikista ratkaisuista. Edelle kiilasivat vain sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevat valitukset, joita ratkaistiin 6 855.

USU kertoo, että ulkomaalaisasiat liittyvät etenkin oleskelulupiin ja perheenyhdistämisiin.

Myös turvapaikkapäätöksiä koskevia valituksia käsitellään paljon – yksin Helsingissä niitä ratkaistiin viime vuonna liki tuhat – mutta määrä on kuitenkin pudonnut vuosien 2015–2016 turvapaikkakriisin jälkeisistä vuosista. KHO:ssa ulkomaalaisasioiden osuus oli 52 prosenttia. Viime vuonna KHO ratkaisi yhteensä 2 805 ulkomaalaisasiaa koskenutta valitusta.

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3729314

oliko niin, että yhden tällaisen tulijan "vapaa valittaminen" eri oikeusasteet loppuun oli noin 40.000€/kpl viranomais+tulkkikuluja ?

^ Ei kai se KHO ole viimeinen instanssi?

Pakolaisneuvonta on jo löytänyt EIT:n. Vähän takapakkia tuli mutta eiköhän ensi kerralla osata laittaa kupongit kuntoon että saadaan vuosia lisää.

Quote from: Roope on 18.02.2021, 09:47:57
Tämähän kuulostaa ihan järkevältä.

Veronika Honkasalonkin mielestä Eveliina Heinäluoman mielipiteet kuulostivat järkeviltä:

Quote
"Jotain rajaa" – Nuivista ihmisoikeuspuheista syytetty SDP-edustaja puolustautuu vasemmistoliittolaisen ripitykseltä

Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo moittii kovin sanoin SDP:n kansanedustaja Eveliina Heinäluomaa "nuivasta suhtautumisesta ihmisoikeuksiin".

Demariedustaja arvioi Demokraatille valtioneuvoston julkaisemaa tutkimusta, jossa selvitettiin viime vaalikaudella ulkomaalaislakiin tehtyjen muutosten seurauksia.
-----
Lisäksi Heinäluoma sanoo, että on lähtökohtaisesti ongelmallista, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saatuaan ihminen jää ratkaisusta huolimatta maahan.

Heinäluoman mukaan se syö järjestelmän uskottavuutta.

Honkasalo twiittaa, ettei Heinäluoman asenne tule hänelle yllätyksenä.

– Ei ole uutta. Nuiva suhtautuminen ihmisoikeuksiin on näkynyt myös valtuustotyössä. Erittäin ikävää. Ikävintä kommenteissa on kuitenkin se, ettei Heinäluoma tiedä mistä puhuu, kun puhuu kielteisen päätöksen saaneista kategorisesti. Olisi kannattanut perehtyä niihin selvityksiin.

Heinäluoma ei sulata kollegansa kritiikkiä.

– Kerrotko vielä Veronika miten nuiva suhtautuminen ihmisoikeuksiin on näkynyt? Päinvastoin olen puolustanut hädänalaisten ihmisten oikeutta turvaan sekä täällä laillisesti ja oleskeluluvalla olevien oikeutta mm. kielikoulutukseen ja työelämään. Jotain rajaa näissä syytöksissä.

Suomenmaa: "Jotain rajaa" – Nuivista ihmisoikeuspuheista syytetty SDP-edustaja puolustautuu vasemmistoliittolaisen ripitykseltä
(https://www.suomenmaa.fi/uutiset/jotain-rajaa-nuivista-ihmisoikeuspuheista-syytetty-sdp-edustaja-puolustautuu-vasemmistoliittolaisen-ripitykselta/)

Kansan Uutiset: Hallitus palauttaa ihmisoikeudet kunniaan (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4441714-hallitus-palauttaa-ihmisoikeudet-kunniaan) 19.2.2021

Jos ihmisoikeudet toteutuvat vasta noilla hallituksen turvapaikkalakimuutoksilla, niin Suomi on maailman ainoa maa, jossa on ihmisoikeudet. Vastaavaa lakisettiä ei nimittäin ole missään muualla.

Quote from: Kai Hirvasnoro, Kansan UutisetJussi Halla-ahon poliittinen vaikutusvalta on ollut tähän mennessä suurimmillaan vuonna 2015. Hän sai ensin perussuomalaisten puheenjohtajalta Timo Soinilta vapaat kädet muotoilla puolueen maahanmuuttopoliittisen ohjelman vaaleihin. Kevään 2015 hallitusneuvotteluissa Halla-ahon nuiva ohjelma siirtyi hallitusohjelman pohjaksi.

Perussuomalaisten maahanmuuttopoliittisesta ohjelmasta (https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2013/04/Maahanmuuttopoliittinen.pdf) ei siirtynyt Sipilän maahanmuuton osalta ympäripyöreään hallitusohjelmaan (https://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1427398/Ratkaisujen+Suomi_FI_YHDISTETTY_netti.pdf) kai yhtään mitään konkreettista.

Oli kuvaavaa, että kun hallitusohjelmassa oikeastaan ainoana turvapaikka-asiana linjattiin, että turvapaikanhakijoiden EU-siirtojen on perustuttava jäsenvaltioiden vapaaehtoisuuteen, sisäministeri Orpo sitoi Suomen pakollisiin siirtoihin vain muutama viikko myöhemmin.

Quote from: Kai Hirvasnoro, Kansan UutisetSisäministeriön tiistaina julkaisema selvitys vuosien 2015–2019 maahanmuuttopolitiikasta vahvisti, että turvapaikanhakijoiden asemaa heikennettiin monella tavalla. Suomeen myös synnytettiin paperittomien väliinputoajaryhmä.

Tarina paperittomien synnyttämisestä perustuu siihen, että KHO päätti vuonna 2014 yllättäen uudesta laintulkinnasta, jonka mukaan tilapäinen oleskelulupa on myönnettävä kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille silloinkin, kun he eivät vain olosuhteiden pakottamina vaan itse omalla toiminnallaan estävät palautuksen toimeenpanon. Eduskunta ei ollut koskaan tarkoittanut tällaista, vaan KHO synnytti porsaanreiän, joka tarkoitti oleskelulupia kaikille turvapaikkapäätöksestä riippumatta. Kataisen hallitus, ei Sipilän hallitus, tukki lain tarkennuksella porsaanreiän.

Ajatus, että Suomen valtio on velvollinen järjestämään oleskeluluvat kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille, joilla ei ole kansainvälisten sopimusten kriteerien mukaan tarvetta suojeluun, mutta jotka kieltäytyvät palaamasta kotimaahansa, on järjetön. Tällaista lakia ei tietenkään ole missään maassa, eikä Suomessakaan tarkoituksella vaan KHO:n tulkinnan seurauksena.

Quote from: Kai Hirvasnoro, Kansan UutisetKansainvälistä suojelua hakeneiden tilanne on heikentynyt, mikä oli edellisen hallituksen tavoitekin. Tavoite oli kohti alhaisinta mahdollista kansainvälisen suojelun tasoa. "Salamitaktiikan" vaikutuksesta turvapaikanhakijoiden oikeudet eivät välttämättä enää toteudu.

Tuollaisesta tavoitteesta ei ole mitään todisteita, eikä raportissa kerrota, mihin Elina Pirjatanniemen "race to the bottom"-väite perustuu. Niin Sipilän hallituksen toteuttama turvapaikkapolitiikka kuin sisäministerien (kok.) puheetkin todistavat ihan muuta. Suomihan ei ole turvapaikkapolitiikassaan kansainvälisten sopimusten minimitasolla vaan kauempana siitä kuin luultavasti mikään muu maa, mukaan lukien muut Pohjoismaat.

Siitäkään ei ole mitään todisteita raportissa tai muuallakaan, että turvapaikanhakijoiden oikeudet eivät enää toteudu nimenomaan Suomessa. Mutta jos jollain mittarilla eivät, niin silloin ne eivät toteudu missään maassa.

Quote from: Kai Hirvasnoro, Kansan UutisetJuha Sipilän hallitus yritti myös tehostaa turvapaikkaprosessia, mutta toisin kävi. Yleisiä valitusaikoja lyhyemmät valitusajat kasvattivat puutteellisten valitusten määrää ja lisäsivät lisäselvitysten tarvetta. Ulkomaalaislaki muuttui yhä vaikeammin hahmotettavaksi kokonaisuudeksi.

Juha Sipilän hallitus ei myöskään yrittänyt tehostaa turvapaikkaprosessia vaan heilutella vuoden 2015 katastrofin jälkeen sen verran käsiä, että näyttäisi puuhakkaalta.

Oli etukäteen selvää, että valitusaikojen lyhentäminen viikolla tai parilla ei vaikuttaisi mitenkään turvapaikkaprosessin vuosikausien kokonaiskestoon, kun valituksia ja uusia turvapaikkahakemuksia sai edelleen tehtailla vaikka kymmeniä.

Quote from: Kai Hirvasnoro, Kansan UutisetEpäkohdat olivat tiedossa jo lakeja säädettäessä, mutta se ei hallitusta hidastanut. Se oli perussuomalaisten ideologisen kiihkon vanki.

Valitusaikojen lyhentäminen ei ollut PS:n maahanmuuttopoliittisesta ohjelmasta eikä maahanmuuttokriittisestä keskustelusta vaan syntynyt jossain ihan muualla.

Quote from: Kai Hirvasnoro, Kansan UutisetSanna Marinin hallitusohjelmaan on kirjattu, että ulkomaalaislain muutosten ja soveltamiskäytäntöjen yhteisvaikutukset oikeusturvaan selvitetään. Tutkimuksen tavoitteena oli saada kokonaiskuva tilanteesta ja tuottaa toimenpidesuosituksia perusteluineen.

Tutkimus on nyt tehty ja ihmisoikeuksien kunnianpalautus aloitettu. Eduskunta aloitti viikko sitten turvapaikanhakijoiden oikeusapu-uudistuksen käsittelyn ja sisäministeriössä on käynnissä monia hankkeita. Yhdessä niistä tavoitteena on ehkäistä sen paperittomien varjoyhteiskunnan syntymistä, jonka edellinen hallitus käynnisti.

Tavoitteena on laillistaa laittomat siirtolaiset, kuten Astrid Thors jälkikäteen myönsi olleen oma tavoitteensa laajentaessaan maahanmuuttoministerinä Suomen suojelukriteerejä humanitaarisen suojelun kategorialla, jollaista kansainväliset sopimukset eivät tunne.

Tällainen politiikka houkuttelee Suomeen yhä lisää turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttäjiä kuten tapahtui vuonna 2015. Tällainen politiikka seurauksineen on poliittinen valinta, kuten se oli myös vuonna 2015 ja sitä ennen.

Quote from: Kai Hirvasnoro, Kansan UutisetKotimaista maahanmuuttopoliittista keskustelua on viime vuosina ohjannut enemmän populismi kuin faktat, kansanedustaja Veronika Honkasalo totesi viikko sitten. Sekin tuli todistetuksi.

Ei kannattaisi nolata itseään puhumalla faktoista, kun ei ole niistä näköjään hajuakaan, vaan luulotellut tiedot perustuvat Turun ihmisoikeusinstituutin höpöraporttiin ja Veronika Honkasalon somehörhöilyyn.

Lukee nyt aluksi vaikka sen PS:n eduskuntavaaliohjelman ja vertaa Sipilän hallitusohjelmaan. Perehtyy sitten ihan itse muiden maiden turvapaikkapolitiikkaan ja toisaalta Sipilän hallituksen turvapaikkapolitiikkaan alkuperäisten dokumenttien kautta.

Ville Niinistö: Oikeus voitti – nyt ja neljä vuotta sitten erään turvapaikanhakijaperheen tapauksessa (https://www.villeniinisto.fi/2021/03/oikeus-voitti-nyt-ja-nelja-vuotta-sitten-eraan-turvapaikanhakijaperheen-tapauksessa/) 4.3.2021

Quote from: Ville Niinistö
Päijät-Hämeen käräjäoikeus teki ison päätöksen tällä viikolla, kun se päätti tuomita yhden poliisin tuottamuksellisesta virkavirheestä ja määräsi Suomen valtiolle sakot afgaaniperheen oikeuksien rikkomisesta. Tämä perhe on se sama raskaana olevan naisen ja usean lapsen perhe, jonka laittomasta vapaudenriistosta ja suunnitellusta pakkopalautuksesta nousi iso kansalaisliike huhtikuun alussa 2017 kuntavaalien alle. Heidän tarinallaan on hyvä loppu: perhe sai myöhemmin turvapaikan ja on yhä Suomessa.

Silloin itsekin otin perheen puolesta kantaa ja vastustin lapsiperheiden pakkopalautuksia vaarallisiin oloihin Afganistaniin. Minua ja kansalaisliikettä mollattiin silloin väärien tietojen levittämisestä. Nyt selvisi, että poliisi oli se, joka oli toiminut lainvastaisesti: sisäministeriö ja poliisi eivät silloin antaneet asiasta oikeaa kuvaa. Käräjäoikeuden päätöksen mukaan poliisin menettelytavat olivat sekavat ja virhe oli ilmeinen, päätöksestä ilmenee että poliisilla ei ollut riittävää ymmärrystä ihmisten oikeuksista ja oikeusturvan takaamisesta pakkopalautuksissa.

Kyse oli yhden poliisin virheestä yhdessä tapauksessa, mikä korjattiin heti, kun se havaittiin. Niinistö taas ei tuolloin vaatinut vain kyseisen perheen vaan kaikkien Afganistanin palautusten lopettamista kuten myös vihreät puolueena.

Niinistö levitti virheellistä tietoa, sillä virhe oli huomattu ja perhe päästetty pois jo päivää ennen käännytyslennon varmistumista, kun taas Niinistö levitti aktivistihörhöjen (mm. alpakkamies Aleksi Pahkala) valeuutista lapsiperheiden palauttamisesta vielä lennon jälkeen pari päivää myöhemmin.

Mikäänhän ei sinänsä estä lapsiperheiden palauttamista, se on täysin laillista, mutta Niinistö ja aktivistit tykkäävät paremman puutteessa elämöidä "entäs lapset, eikö kukaan ajattele lapsia!"-argumentilla.

Quote from: Ville NiinistöJoskus asioiden oikean laidan selvittämisessä kestää. Silti ihmisoikeuksien puolustaminen voi olla päivistä tai tunneista kiinni. Poliitikkona sitä on välillä päätettävä, että onko valmis ottamaan riskin siitä että on väärässä kun puolustaa ihmisoikeuksia vai onko valmis hyväksymään hintana hiljaisuudelle sen, että ihminen joutuu vaaraan. Minulle ihmisoikeudet on arvo, jota puolustan, ja siitä olen poliittisen vastuun valmis kantamaan.

Voi mitä jeesustelua, kun Niinistö oli tuolloin sanomisissaan väärässä ja elämöi asiasta mitään tietämättä pelkästään huhupuheiden ja väärien tietojen perusteella.

Quote from: Ville NiinistöSilloin pyysin lopulta anteeksi sitä, että olin sanonut lentokentällä pakkopalautettavien joukossa olevan lapsiperheitä. Siitä minulle irvailtiin. Luotin siihen kun sisäministeriö ja poliisi ilmoitti, että paikalla ei ollut lopulta lapsiperheitä. Vasta myöhemmin selvisi, että tämä raskaana olevan naisen perhe oli otettu Hämeen poliisissa talteen kahdeksi päiväksi aikomuksena pakkopalauttaa heidät ilman, että oli varmistettu päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus. Sitten poliisi oli havainnut virheensä ja perhe vapautettiin, ilman että heille kerrottiin mistä oli kyse.

Niinistö unohtaa mainita, että levitti väärää tietoa useiden perheiden pakkopalautuksesta vielä kaksi päivää vapauttamisen jälkeen. Ei siis ollut alunperinkään useita perheitä, eikä edes tätä yhtä perhettä oltu ehditty buukata koneeseen saati valmistella palautukseen. Niinistö protestoi tuolloin periaatteesta, ei faktojen perusteella.

Quote from: Ville NiinistöOn hyvin mahdollista, että ilman herännyttä kansalaisliikettä poliisi ei olisi havainnut virhettään ja perhe olisi palautettu Kabuliin, vaarallisiin oloihin.

Mikään ei viittaa siihen, että näin olisi tapahtunut tuossa tapauksessa tai satojen muidenkaan turvapaikanhakijoiden käännyttämisissä, joita aktivistit ovat vastustaneet.

Quote from: Ville NiinistöSisäministeriön väite siitä, että palautetuissa ei ollut lapsiperheitä, perustui sekin aika tuoreeseen muutokseen. Palautettujen joukossa oli nimittäin 18-vuotias tyttö perheineen. Tämä tyttö oli käynyt koulut Suomessa, osasi suomea ja kirjoitti myöhemmin Kabulista pääministeri Juha Sipilälle kaipaavansa Suomeen kouluun. Tyttö perheineen myöhemmin pakeni Pakistaniin, eikä hän enää päässyt jatkamaan koulussa.

Että ihan "melkein lapsiperhe". Olennaista ei ole suomen kielen taito tai nyyhkykirjeet vaan se, että tyttö ei täyttänyt turvapaikkakriteerejä.

Jos Niinistö ja vihreät kerran haluavat Suomeen kaikki afganistanilaiset turvapaikantarpeesta riippumatta, niin miksi he eivät sisäministeripuolueena pidä asiasta ääntä hallituksessa tai kirjaa vaatimusta politiikkaohjelmiinsa?

Vihreät ovat hiljaa Sipilän hallituksen aikaisesta vaatimuksestaan lopettaa pakkopalautukset, vaikka Afganistanin tilanne on pahentunut silloisesta.

Quote from: Ville NiinistöSivistysvaltiossa jokaisen ihmisen oikeudet on turvattava. Se tarkoittaa ihmisoikeusmyönteisiä lakeja, lakien tulkintaa ja turvaa hallinnon mielivallalta.

Niinistö vihjaa, että Suomi ei ole sivistysvaltio, koska turvapaikkalait, niiden tulkinnat ja hallinto.

Jos Suomi ei täytä Niinistön asettamia kriteerejä, niin mikä maa täyttää? Ei yksikään maa maailmassa. Ei edes humanitaarisena suurvaltana tunnettu Ruotsi, jolla on ollut viime vuodet huomattavasti tiukempi turvapaikkapolitiikka kuin Suomella.

Quote from: Ville NiinistöSilloin Sipilän hallituksen aikana liikkui paljon epäilyjä ja myös suoria julkisia kannanottoja, joissa sisäministeriö ja hallitus korosti pakkopalautusten "tehokkuuden" mittarina kielteisten päätösten täytäntöönpanon korkeaa prosenttia.

En muista tuollaista korostamista siitäkään syystä, että kielteisten päätösten täytäntöönpanon toteutumisprosentti ei ole ollut koskaan korkea vaan säälittävän matala. Pakkopalautukset Irakiin, Somaliaan ja Afganistaniin toimivat huonosti tai eivät ollenkaan. Juuri siksihän Suomessa on laittomina siirtolaisina tuhansia lopullisen kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita.

Quote from: Ville NiinistöKielteisiä päätöksiä yritettiin myös lisätä lakimuutoksilla ja hallituksen poliittisilla linjauspapereilla.

Ainoa lakimuutos, joka vaikutti mainittavasti kielteisten päätösten osuuteen, oli humanitaarisen suojelun kategorian poistaminen. Sellaista ei ollut missään muussa maassa. Poistamisen vaikutuksen voi arvioida noin prosentiksi eli hädin tuskin näkyväksi.

Myönteisten päätösten osuus jäi Suomessa lakimuutosten jälkeenkin huipputasolle verrattuna muihin EU-maihin, kun muut maat kiristivät turvapaikkapolitiikkaansa ihan oikeasti.

Quote from: Ville NiinistöNäissä unohtuu täysin se, että ne ovat valituskelpoisia päätöksiä ja turvapaikanhakijan oikeusturva on varmistettava kaikissa oloissa ja loppuun asti. Nyttemmin näitä käytäntöjä on parannettu oikeusturvan kannalta ja Sipilän hallituksen aikana heikennetyistä laeista turvapaikanhakijan oikeudesta avustajaan ja muutoksenhakuun on nyt myös esitetty vihdoin korjaava lakiesitys eduskunnalle.

Jos puhutaan oikeusturvasta, tasoa varmaan pitäisi verrata muihin maihin ja kansainvälisten sopimusten vaatimuksiin.

En tiedä, eikä Niinistö tai kukaan muukaan ole kertonut, missä maassa on löysemmät oikeusapu- ja valituskäytännöt kuin Suomessa. Kun hallitus vielä palauttaa oikeusavustajille ylärajattoman laskuttamisen valtion piikkiin, sellaista ei ole tiettävästi missään muualla maailmassa.

Quote from: Ville NiinistöMitä Sipilän hallitus ja sen puolueet kokoomus, keskusta ja perussuomalainen puolue sitten saavuttivat tiukentamalla pakolaispolitiikkaa? Valtaosalle, ns selvissä tapauksissa, se ei muuttanut turvapaikanhaun lopputulosta.

Vitsihän on siinä, että pakolaispolitiikan tiukentaminen jäi lähtökuoppiin näennäispuuhasteluksi ja vuoden 2015 tapahtumiin nähden aivan liian lepsun turvapaikkapoliittisen ohjelman toteuttaminenkin lopetettiin kesken jo puolen vuoden jälkeen.

PS:n eduskuntaryhmän hajoamisen lähtölaukaus oli, kun muutama PS-kansanedustaja vaati hallitukselta ohjelman toimeenpanon jatkamista kevättalvella 2017, mikä raivostutti Soinin ja hänen lakeijansa.

Quote from: Ville NiinistöSe mitä muutokset tekivät, oli satojen ellei tuhansien epävarmassa asemassa olevien ja usein perheellisten hakijoiden oikeusturvan vaarantuminen. Monet heistä palautettiin "vapaaehtoisesti" tai pakolla. Aivan turhaan. Suomella ei ollut mitään syytä vaarantaa näiden ihmisten oikeuksia, koska monet heistä olivat kotoutuneet hyvin Suomeen.

Miten tämä lakimuutoksista seurannut oikeusturvan vaarantuminen ilmeni, kun turvapaikkahakemusten hyväksymisprosentit ovat olleet Suomessa Pohjoismaiden ja koko maailman huippua?

Kotoutumisella ei pitäisi olla mitään tekemistä turvapaikan myöntämisen kanssa. Joko kriteerit täyttyvät tai sitten ne eivät täyty. Jos oikeusturvan osoitetaan vaarantuvan, turvapaikkajärjestelmässä on vika, joka pitää korjata, mutta oleskelulupia ei pidä jaella etenkään löysän politiikan Suomessa vain varmuuden vuoksi.

Quote from: Ville NiinistöVaikka nyt kyseessä oleva perhe pelastui, Afganistaniin ja Irakiin palautettiin kyseenalaisin perustein monia muitakin kuin se 18-vuotias tyttö, joka kirjoitti kaipaavansa kouluun. Suomi on vastuussa niistä ihmiskohtaloista, joita lakimme ja päätöksemme aiheuttavat. Silloin jokaisen ihmisen oikeusturvan takaaminen, on hän sitten Suomessa tai muualla syntynyt, on ainoa oikea tapa sivistysvaltiolle kantaa vastuuta toimintansa seuraamuksista.

Keitä on palautettu Irakiin ja Afganistaniin "kyseenalaisin perustein"? En tiedä ainuttakaan tapausta. Ei ainakaan sitä 18-vuotiasta naista (eipäs tytötellä), jonka oleskeluluvan perusteeksi Niinistö ei osannut sanoa muuta kuin koulunkäynnin, suomen osaamisen ja nyyhkykirjeen Sipilälle.

Turvapaikkajärjestelmän idea on palauttaa ne, jotka eivät tarvitse suojelua. Muu tarkoittaa rajojen avaamista.

Suomi ei voi olla vastuussa tänne tulleiden kohtaloista. Ei mikään valtio voi. Jos vihreät haluaa absoluuttisen oikeusturvavarman systeemin, se tarkoittaa, että kaikki saavat jäädä Suomeen. Siitä vaan vaikka lakialoitetta tai vaalikampanjaa, mutta Niinistö tuntuu päinvastoin haluavan toimia lain ja julkisen keskustelun ohi jonkinlaisella hiljaisella sopimuksella.

Edit:

QuoteVille Niinistö
Eihän niitä ilkkujia oikeus tai asioiden oikea laita kiinnostanut. Pääasia että perhe pelastui.

Täysiä pisteitä ei saa poliisin ja SMn viestintäkään. Ensin annettiin ymmärtää ettei raskaana olevia (oli ensin ollut) ja sitten ettei lapsiperheitä (18 v tyttö lähetettiin Kabuliin).

https://twitter.com/VilleNiinisto/status/1367381296578707459

On se uskomaton. Niinistöä itseään ei kiinnostanut asioiden oikea laita, vaan hän levitti huhuja ja vääriä tietoja. Tämä ei ole muuttunut miksikään.

Ei ollut raskaana olevia, eikä ollut lapsiperheitä. Yksittäisen poliisin tekemä virhe havaittiin ja korjattiin normaalissa järjestyksessä jo ennen lennon varmistumista, eikä 18-vuotias nainen ole lapsi vaan täysi-ikäinen.

QuoteKaarina Heiskanen
Juuri vilkaisin Facebook-virtaani. Joku oli näemmä jakanut uutisen noilta ajoilta. Uutisessa @paivinerg  moitti ihmisoikeusaktivisteja "väärän tiedon lähettämisestä" ja viranomaisten painostamisesta.
Kiinnostaisi tietää, mitä hän nyt asiasta sanoo.

Mitäpä tuohon on sanomista. Aktivistit lähettivät väärää tietoa ja yrittivät painostaa viranomaisia.

QuoteVille Niinistö
Varmasti Päivi Nerg nyt johdonmukaisuuden nimissä moittii poliisia lainvastaisesta toiminnasta ja pyytää anteeksi sitä että silloin tällaisen lainvastaisen toiminnan annettiin tapahtua eikä sisäministeriö ei kyennyt johtamaan, ja vastuuta yritettiin vierittää kansalaisliikkeelle.

Ei ole johdonmukaista olettaa silloisen sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nergin ottavan asiaan kantaa nyt yksityishenkilönä. Aika kaukaa haettua myös odottaa häneltä anteeksipyyntöä yksittäisessä asiassa, joka oli silloinkin melkoisen kaukana sisäministeriöstä.

Mitään inhimillistä systeemiä ei voi tehdä täysin virheettomäksi, mutta vastoin aktivistien propagandaa tämäkin tapaus vain vahvisti, että turvapaikkajärjestelmän varmistukset toimivat niin hyvin, että Suomi ei ole rikkonut palautuskieltoa vuosiin edes vahingossa.

Quote from: Roope on 04.03.2021, 18:07:10
Ville Niinistö: Oikeus voitti – nyt ja neljä vuotta sitten erään turvapaikanhakijaperheen tapauksessa (https://www.villeniinisto.fi/2021/03/oikeus-voitti-nyt-ja-nelja-vuotta-sitten-eraan-turvapaikanhakijaperheen-tapauksessa/) 4.3.2021

Quote from: Ville Niinistö...Sivistysvaltiossa jokaisen ihmisen oikeudet on turvattava. Se tarkoittaa ihmisoikeusmyönteisiä lakeja, lakien tulkintaa ja turvaa hallinnon mielivallalta....

Niinistö vihjaa, että Suomi ei ole sivistysvaltio, koska turvapaikkalait, niiden tulkinnat ja hallinto...

Ja samalla vihaa rasistisesti, etteivät edes turvapaikanhakijoiden lähtömaatkaan ole mitään sivistysvaltioita, koska ihmisoikeudet eivät selvästikään toteudu niissä.

Olisko jo korkea aika vaatia, että "oikeus hakea turvapaikkaa" muutettaisiin siten, että jo lähtömaat alkavat ihan itse noudattamaan niitä ihan kaikille kuuluvia ihmisoikeuksia?
Tai muuten, koko muu maailma asettaa kansainväliset rajoitteet ja kauppasaarrot, niille valtioille, jotka eivät tuohon suostu.

Tuosta hyötyvät lopulta kaikki, kun tarve hakea turvapaikkaa poistuisi kokonaan maailmasta.

Toisaalta... uskon että Helvetti jäätyy ennenkuin, EU,  YK ja  muut ihmisoikeusjärjestöt tuohon suostuisivat.

[tweet]1371748601291014146[/tweet]

QuoteVeronika Honkasalo
Eduskunnan ihmisoikeusverkosto järjesti juuri turvapaikkaprosesseista, mutta myös mm. palautuksista, muukalaispasseista ja lapsen edusta kuulemistilaisuuden, johon osallistui @Maahanmuuttovir , Poliisihallituksen, @Sisaministerio ja @Turvapaikanhak2  asiantuntijat. Seuraa ketju!1/

Useat tutkimuspohjaiset selvitykset ovat tuoneet ilmi, kuinka oikeusturva ei turvapaikkaprosesseissa toteudu. Tuoreet päätökset liittyen palautuksiin puolestaan tuovat esille huolen, miten päätöksissä toteutuu lapsen etu ja miten passittomuus johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin. 2/

Yksikään "tutkimuspohjainen selvitys" ei ole "tuonut ilmi", että oikeusturva ei toteudu turvapaikkaprosesseissa.

Honkasalo ei näköjään oikein osaa harhautuksia. Hienovaraisempi tapa vihjata rikkomuksista suoraan valehtelematta on vaikkapa, että "Sipilän hallitus vaaransi lakimuutoksillaan turvapaikanhakijoiden oikeusturvan". Muuten joku saattaa kysellä todisteiden perään, eikä sellaisia ole olemassa. Ei "tutkimusperäisissä selvityksissä" eikä muuallakaan.

Mikäli Suomi Honkasalon mielestä ihan oikeasti rikkoo turvapaikanhakijoiden kohtelussa heidän oikeusturvaansa ja siten kansainvälisiä sopimuksia, niin siitä vaan valitusta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle, niin laitan popparit tulelle.

QuoteVeronika Honkasalo
Kävimme kuulemisen aikana läpi myös mm. maalinjausten ongelmia ja tiukkojen nuhteettomuusvaatimusten seurauksia palautusten suhteen. Halusimme tietää konkrettisista lainsäädännön muutostarpeista, jotka varmistaisivat päätösten johdonmukaisuuden ja ihmisoikeusperustaisuuden. 3/

Samoin Suomen maalinjaukset kestävät tarkastelun vähintään siinä missä muiden EU-maiden. Vuoden 2015 irakilaisvyöry aiheutettiin Suomen muihin maihin verrattuna poikkeuksellisen löysillä maalinjauksilla.

Minäkin haluaisin tietää konkreettisista lainsäädännön muutostarpeista ja etenkin niiden perusteluista, kun Suomen turvapaikkapolitiikka on tunnetusti EU:n löysimpiä.

QuoteVeronika Honkasalo
Haluan omasta puolestani lämpimästi kiittää ihmisoikeusverkoston puheenjohtajana kaikkia asiantuntijoita ja paikalla olleita edustajia. Me jatkamme ihmisoikeusverkostossa nyt lakimuutosten pohtimista, jotta oikeusturva toteutuisi Suomessa jokaisen hakijan kohdalla. 4/

Kuinka monen turvapaikanhakijan kohdalla oikeusturva sitten ei ole toteutunut, jos asiaan pitää reagoida peräti lakimuutoksilla?

Esimerkiksi vuoden 2019 irakilaishuijaustapauksen langettavalla EIT-tuomiolla ei ollut tekemistä Suomen turvapaikkalakien kanssa, ja edelliset huomautukset ovat kai jostain Kataisen hallituksen ajoilta.

Marinin hallitus on perunut Sipilän hallituksen lakimuutokset ja palauttanut turvapaikanhakijoiden "oikeusturvan" tasolle, jolla se ei ole missään muussa maassa muun muassa oikeusavustajan palkkioperusteissa.

QuoteTurvapaikanhakijoiden oikeusturva vahvistuu

Turvapaikanhakijoiden oikeusapuun ja valitusaikoihin tulee muutoksia. Lakiuudistuksella parannetaan turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti.

Tasavallan presidentti vahvisti lait tänään. Muutokset tulevat voimaan elokuun alussa.

Ulkomaalaislakiin ja oikeusapulakiin tehtyjen muutosten mukaisesti turvapaikanhakijalle julkisin varoin kustannettuun oikeusapuun kuuluu jatkossa avustaminen turvapaikkapuhuttelussa, eikä siihen enää vaadita erityisen painavia syitä. Lisäksi turvapaikkapäätösten valitusaika pitenee 30 päivään, kuten on muissakin hallinto-oikeudellisissa asioissa. Asiantuntevien avustajien saatavuus puolestaan varmistetaan maksamalla yksityiselle avustajalle tuntiperusteinen korvaus nykyisen asiakohtaisen palkkion sijaan.

Kansainvälistä suojelua hakevien oikeusturvan sekä perus- ja ihmisoikeuksien vahvistamisen lisäksi muutoksilla pyritään vaikuttamaan siihen, että turvapaikanhakuprosessi sujuisi entistä tehokkaammin.

- Uudistuksella parannamme turvapaikkaprosessia ja varmistamme, että turvapaikanhakijoilla on mahdollisuus oikeusavustajaan heti prosessin alusta alkaen. Muutokset kumoavat rajoitukset, joita turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan tehtiin viime hallituskaudella. Uudistus on erittäin tärkeä perus- ja ihmisoikeuksien kannalta, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.

Oikeusministeriön tiedote (https://oikeusministerio.fi/-/turvapaikanhakijoiden-oikeusturva-vahvistuu) 15.7.2021

Quotemuutoksilla pyritään vaikuttamaan siihen, että turvapaikanhakuprosessi sujuisi entistä tehokkaammin

Miten? Hallituksen esityksen (https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_247+2020.aspx) perusteluissa todetaan muun muassa oikeusavustajan läsnäolosta, että se voi sekä lyhentää että pitkittää prosessia.

Tuntiperusteiset oikeusapukorvaukset itsestäänselvästi kannustavat avustajaa pitkittämään prosessia ja tehtailemaan turhia hakemuksia ja valituksia. Järjetöntä, etenkin kun Suomessa ei ole ylärajaa uusintahakemusten määrälle.

QuoteLakiuudistuksella parannetaan turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa (..) perus- ja ihmisoikeuksien vahvistamisen (..) Uudistus on erittäin tärkeä perus- ja ihmisoikeuksien kannalta

Ja millähän perusteella, kun edes muissa EU-maissa ja EU-maita sitovissa sopimuksissa ei ole puhettakaan tällaisista velvoitteista? Eikö missään muualla kunnioiteta perus- ja ihmisoikeuksia kuin Suomessa?

Juuri tällainen seurauksista piittaamaton ajattelu houkutteli Suomeen 20 000 koko Euroopan läpi vaeltanutta irakilaista turvapaikkaturistia vuonna 2015.

Quote from: Roope on 15.07.2021, 17:28:17
Marinin hallitus on perunut Sipilän hallituksen lakimuutokset ja palauttanut turvapaikanhakijoiden "oikeusturvan" tasolle, jolla se ei ole missään muussa maassa muun muassa oikeusavustajan palkkioperusteissa.

QuoteTurvapaikanhakijoiden oikeusturva vahvistuu

Turvapaikanhakijoiden oikeusapuun ja valitusaikoihin tulee muutoksia. Lakiuudistuksella parannetaan turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti.

Tasavallan presidentti vahvisti lait tänään. Muutokset tulevat voimaan elokuun alussa.

Ulkomaalaislakiin ja oikeusapulakiin tehtyjen muutosten mukaisesti turvapaikanhakijalle julkisin varoin kustannettuun oikeusapuun kuuluu jatkossa avustaminen turvapaikkapuhuttelussa, eikä siihen enää vaadita erityisen painavia syitä. Lisäksi turvapaikkapäätösten valitusaika pitenee 30 päivään, kuten on muissakin hallinto-oikeudellisissa asioissa. Asiantuntevien avustajien saatavuus puolestaan varmistetaan maksamalla yksityiselle avustajalle tuntiperusteinen korvaus nykyisen asiakohtaisen palkkion sijaan.

Kansainvälistä suojelua hakevien oikeusturvan sekä perus- ja ihmisoikeuksien vahvistamisen lisäksi muutoksilla pyritään vaikuttamaan siihen, että turvapaikanhakuprosessi sujuisi entistä tehokkaammin.

- Uudistuksella parannamme turvapaikkaprosessia ja varmistamme, että turvapaikanhakijoilla on mahdollisuus oikeusavustajaan heti prosessin alusta alkaen. Muutokset kumoavat rajoitukset, joita turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan tehtiin viime hallituskaudella. Uudistus on erittäin tärkeä perus- ja ihmisoikeuksien kannalta, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.

Oikeusministeriön tiedote (https://oikeusministerio.fi/-/turvapaikanhakijoiden-oikeusturva-vahvistuu) 15.7.2021

Quotemuutoksilla pyritään vaikuttamaan siihen, että turvapaikanhakuprosessi sujuisi entistä tehokkaammin

Miten? Hallituksen esityksen (https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_247+2020.aspx) perusteluissa todetaan muun muassa oikeusavustajan läsnäolosta, että se voi sekä lyhentää että pitkittää prosessia.

Tuntiperusteiset oikeusapukorvaukset itsestäänselvästi kannustavat avustajaa pitkittämään prosessia ja tehtailemaan turhia hakemuksia ja valituksia. Järjetöntä, etenkin kun Suomessa ei ole ylärajaa uusintahakemusten määrälle.

QuoteLakiuudistuksella parannetaan turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa (..) perus- ja ihmisoikeuksien vahvistamisen (..) Uudistus on erittäin tärkeä perus- ja ihmisoikeuksien kannalta

Ja millähän perusteella, kun edes muissa EU-maissa ja EU-maita sitovissa sopimuksissa ei ole puhettakaan tällaisista velvoitteista? Eikö missään muualla kunnioiteta perus- ja ihmisoikeuksia kuin Suomessa?

Juuri tällainen seurauksista piittaamaton ajattelu houkutteli Suomeen 20 000 koko Euroopan läpi vaeltanutta irakilaista turvapaikkaturistia vuonna 2015.

Paljon puhutaan ihmisoikeuksista ja turvapaikanhakijoiden oikeuksista. Mutta siitä huolimatta tulee sellainen vaikutelma, että turvapaikanhakijat ovat vain työvälineenä ja oikeasti tuossa lakimuutoksessa ajetaan ainoastaan turvapaikanhakijoiden avustajien sekä järjestöjen etuja ja oikeuksia suurempaan palkkioon.

^Juuri siitä on kyse. Turvapaikanhakijoiden tai turvapaikkapäätösten kannalta noilla muutoksilla ei muuteta juuri mitään, mutta nyt Pakolaisneuvonta ja muut turvapaikanhakijoista eläneet pääsevät taas kiinni helppoon valtion rahaan.

Pakolaisneuvontahan joutui rahavirran pienennyttyä supistamaan propagandatoimintaansa ja sulkemaan toimistojaan joillain paikkakunnilla.

Ja parhaiten toimiva turvapaikkaprosessi, kärjistetysti sanoen, tarkoittaa kaikkien hakemusten hyväksyntää.
Ja sen mahdollistaa ikuisesti jatkuva, hakijoille ilmainen, valitusprosessi lainoppineiden avustuksella.

Quote from: Elemosina on 16.07.2021, 10:24:51
Ja parhaiten toimiva turvapaikkaprosessi, kärjistetysti sanoen, tarkoittaa kaikkien hakemusten hyväksyntää.
Ja sen mahdollistaa ikuisesti jatkuva, hakijoille ilmainen, valitusprosessi lainoppineiden avustuksella.

"Oikeusturvan vahvistamisen" looginen päätepiste on kaikkien hakemusten hyväksyminen. Vasta sitten on varmaa, että ei tehdä vääriä kielteisiä päätöksiä eli ihmisoikeuskielellä "vaaranneta oikeusturvaa".

Eikä tarvita edes kaikkien hakemusten hyväksymistä, kun oleskeluluvan saa lopulta uusista kielteisistä päätöksistä huolimatta yhä helpommin muista syistä, mikä taataan mahdollistamalla kirjaimellisesti loputon (Suomessa ei ylärajaa hakemusten määrälle) valitusprosessi.

Turvapaikkaprosessissa lienee edelleen satoja vuosina 2015-2016 tulleita, eivätkä he tosiaankaan odota ensimmäistä päätöstä, kuten aktivistien propagandassa (https://www.kotimaa.fi/artikkeli/papin-mielesta-kotoutuminen-mielletaan-suomessa-vaarin-espoossa-seurakunnat-yrittivat-loytaa-turvapaikanhakijoille-asuntoja/) annetaan ymmärtää.

On aivan sama miltä suunnalta tai mitenpäin tahansa nykyistä turvapaikanhakuprosessia katsoo niin on päivänselvää, että se ei millään tavalla heijastele sitä mihin tarpeeseen se on luotu. Ilman äärimmäisen naivia lapsenuskoa, kukaan ei usko näitä 1001 yön tarinoita ja on selvää, että Suomeen ei voi yhtäkkiä tupsahtaa esim. Somaliasta tai Irakista. Käytännössä jokainen hakemus tulisi hylätä sillä perusteella, että on tultu turvallisesta maasta. Ei kukaan aidosti hädänalainen matkusta kymmenen turvallisen maan läpi Suomeen. Kaikki ovat paremman elintason ja erinomaisen sosiaaliturvan perässä ja joka muuta väittää on joko naiivi tai typerä tai valehtelee oman edun vuoksi.

Quote from: Roope on 16.07.2021, 11:07:57

Quote from: Elemosina on 16.07.2021, 10:24:51
Ja parhaiten toimiva turvapaikkaprosessi, kärjistetysti sanoen, tarkoittaa kaikkien hakemusten hyväksyntää.
Ja sen mahdollistaa ikuisesti jatkuva, hakijoille ilmainen, valitusprosessi lainoppineiden avustuksella.

"Oikeusturvan vahvistamisen" looginen päätepiste on kaikkien hakemusten hyväksyminen. Vasta sitten on varmaa, että ei tehdä vääriä kielteisiä päätöksiä eli ihmisoikeuskielellä "vaaranneta oikeusturvaa".

Eikä tarvita edes kaikkien hakemusten hyväksymistä, kun oleskeluluvan saa lopulta uusista kielteisistä päätöksistä huolimatta yhä helpommin muista syistä, mikä taataan mahdollistamalla kirjaimellisesti loputon (Suomessa ei ylärajaa hakemusten määrälle) valitusprosessi.

Turvapaikkaprosessissa lienee edelleen satoja vuosina 2015-2016 tulleita, eivätkä he tosiaankaan odota ensimmäistä päätöstä, kuten aktivistien propagandassa (https://www.kotimaa.fi/artikkeli/papin-mielesta-kotoutuminen-mielletaan-suomessa-vaarin-espoossa-seurakunnat-yrittivat-loytaa-turvapaikanhakijoille-asuntoja/) annetaan ymmärtää.

Avustajanäkökulmasta optimitilanne ei kuitenkaan ole kaikkien hakemusten hyväksyminen vaan käsittelyn maksimointi. Siksi valituskanavia ja vaihtoehtoisia lupamuotoja yritetään lisätä, jolloin hakemus- ja valituskierre  ja samalla avustajien ym. tulkkien tarve on loputon. Valtion tissistä.

Quote from: Bellerofon on 16.07.2021, 11:47:50
On aivan sama miltä suunnalta tai mitenpäin tahansa nykyistä turvapaikanhakuprosessia katsoo niin on päivänselvää, että se ei millään tavalla heijastele sitä mihin tarpeeseen se on luotu. Ilman äärimmäisen naivia lapsenuskoa, kukaan ei usko näitä 1001 yön tarinoita ja on selvää, että Suomeen ei voi yhtäkkiä tupsahtaa esim. Somaliasta tai Irakista. Käytännössä jokainen hakemus tulisi hylätä sillä perusteella, että on tultu turvallisesta maasta. Ei kukaan aidosti hädänalainen matkusta kymmenen turvallisen maan läpi Suomeen. Kaikki ovat paremman elintason ja erinomaisen sosiaaliturvan perässä ja joka muuta väittää on joko naiivi tai typerä tai valehtelee oman edun vuoksi.

Australian kaltainen tph-malli olisi merkittävä parannus nykyiseen, koska se eliminoi kusettajat eikä toimi kehitysmaasiirtolaisuuden kanavana, kuten nykyjärjestelmä.

Mielenkiinnolla odotan miten Tanskan ja UK:n aussityyppiset viritelmät etenevät. Tanskan kansankäräjät lie jo päättänyt kiristyksistä, kuten myös UK. Paskapuhetta mahtuu liikaa matuasioihin. Itse uskon asioiden muuttuvan sekä UK:ssa että Tanskassa, vasta kun nämä päätökset konkretisoituvat teoiksi.

Edit: -n.

Kansan Uutiset: Perussuomalaiset loi paperittomien ongelman, jonka ratkaisemista nyt vastustaa (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4667851-perussuomalaiset-loi-paperittomien-ongelman-jonka-ratkaisemista-nyt-vastustaa) 31.12.2021

Kansan Uutisissa kirjoitetaan taas historiaa uusiksi.

Quote from: Kai Hirvasnoro, KUSuomessa on vuonna 2015 turvapaikkaa hakeneiden perintönä 3 000 ihmistä ilman oleskelulupaa. Kaikkiaan turvapaikkaa hakeneita oli silloin noin 32 000.

Näistä 3 000:sta niin sanotusta paperittomasta tulee alkuvuoden suuri poliittinen kiistakysymys hallitusta jakavien työllisyys-, ilmasto- ja budjettitoimien lisäksi. Painetta pannuun ovat koko loppusyksyn laittaneet perussuomalaiset, koska sisäministeriö selvittää parhaillaan sitä, mitä tilanteelle pitäisi tehdä varjoyhteiskunnan syntymisen ehkäisemiseksi.
...
Moni ei voi palata siksi, että lähtömaa ei ota heitä vastaan tai koska kokee olevansa kuolemanvaarassa.

Suomessa ei ole tietääkseni ketään laittomasti oleskelevaa, jota lähtömaa kieltäytyy ottamasta vastaan. Tilapäinen oleskelulupa on myönnetty, mikäli paluu ei onnistu palautettavasta riippumattomista syistä. Tässä viitataankin siihen, että lähtömaa voi kieltäytyä ottamasta vastaan pakkopalautettuja, jos ei ole erillistä palautussopimusta.

Samoin palautettavien omat kokemiset eivät ole vuosia kestäneen moninkertaisen tutkinnan ja lainvoimaisen palautuspäätöksen edessä minkään arvoisia.

Quote from: Kai Hirvasnoro, KUPerussuomalaiset ovat tietysti omassa äärinurkassaan tässäkin asiassa. Hallituksessa ollessaan puolue loi itse ongelman, jonka ratkaisemista vastaan se nyt taistelee. Juha Sipilän hallitus muutti turvapaikkalakeja. Aiemmin kansainvälisen suojelun tarpeessa olleet menettivät asemansa.

Väite on monella tasolla järjetön.

Aktivistien propagandasta huolimatta Suomessa on jaettu tilastojen perusteella niin Sipilän hallitusta ennen kuin sen aikanakin suojelua selvästi löysemmillä kriteereillä kuin muissa EU-maissa, jopa Ruotsissa.

Sipilän hallitus muutti oleskelulupakriteerejä oikeastaan vain lakkauttaessaan maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin luoman humanitaarisen suojelun kategorian, jollaista ei ollut missään muussa maassa. Kategorian lakkauttamisellakaan ei ole tekemistä nykyisten tuhansien laittomien siirtolaisten kanssa, sillä sitä käytettiin vain alle prosentissa tapauksista.

Kirjoittaja saattaa monen muun (mm. väitettä hokeva Uuninpankkopoika) lailla viitata virheellisesti siihen, että Sipilää edeltävä hallitus tukki KHO:n järjettömällä päätöksellään väliaikaisesti luoman porsaanreiän, joka mahdollisti oleskelulupien jakamisen vapaaehtoisesta palaamisesta kieltäytyville. Tällaistakaan lakia ei ollut missään muussa maassa kuin Suomessa. Lakimuutos kuitenkin tehtiin edellisessä hallituksessa sisäministeri Räsäsen johdolla.

Quote from: Kai Hirvasnoro, KUYhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto julkaisi joulun alla hyvän katsauksen nykyiseen paperittomien ongelmaan ja sen ratkaisuihin:

"Voimassa olevan hallitusohjelman tavoitteella, paperittomuuden ehkäisemisellä ja torjumisella, on toteutuessaan merkittäviä positiivisia vaikutuksia niin paperittomille ihmisille itselleen kuin koko yhteiskunnalle. Taloudelliset ja sosiaaliset hyödyt ovat mittavat, kun ihmisellä on ulkopuolella olemisen sijasta mahdollisuus tulla osaksi yhteiskuntaa, oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Se, että ratkaisua ei haeta, altistaa vuorostaan niin lapsia kuin aikuisia hyväksikäytölle, ja pahimmillaan esimerkiksi ihmiskaupalle."

Siitä vaan lukemaan, keskusta. Vasemmistoliitossa ja vihreissä tämä tiedetään muutenkin. SDP:n kanta on epämääräinen tässäkin asiassa.

Juuri tällaisella päättömällä logiikalla laittomille siirtolaisille jaettiin automaattisia oleskelulupia ja Suomen Irakin maalinjaukset pidettiin koko muuta Eurooppaa löysempinä vuoden 2015 irakilaisvyöryn alla. Taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset eivät silloinkaan tulleet laittomien siirtolaisten työllistymisestä ja perusteetta saaduista oikeuksista vaan ääriliberaalin politiikan vetovoimavaikutuksesta, joka aiheutti käsittämättömältä tuntuvan 20 000 irakilaisen vaelluksen Suomeen.

Minua hämmentää edelleen se, että Suomessa voi vuosien täyshoidon jälken saadun maastapoistamispäätöksen jälkeen oleskellä lainsuojattomia henkilöitä. Ilman oleskelulupaa maassa oleva on rikollinen.
Suomessa on mahdotonta oleskella yhteiskunnan ulkopuolella rikkomatta maamme lakeja.

Sama täällä, oksettaa ja vituttaa ankarasti tämä rikollisten joukko, joka itseasiassa valtiovallan kyvyttömyydestä ja tahdosta piileskelee Suomessa kerjäten, pimeitä töitä tai rikoksia tehden on keskuudessaame.
Järjetön aivopieru on hullunlehmäntaudista kärsivien maanpettureiden ehdotus antaa näille rikollisille anteeksi pakoilu ja antaa verokortti ja sotu. Miksi helvetissä?

Turvapaikanhakijoiden oikeusturva Suomessa on heikentynyt ...

Ihan vaan sellainen huomio, että onko sen ennallaan pysyminen heikentymistä? Meinaan, lienee mahdotonta enää vahvistaa tuota.
Joten, jos se jotenkin muuttuisi (mihin en usko) niin eikö se ole väkisinkin heikentymisen suuntaan? Toiseen suuntaan kun ei enää pääse.

Tämän tulkin kohdalla oli luovuttu kaikista laatuvaatimuksista.


https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009361586.html

QuoteKORKEIN hallinto-oikeus (KHO) on palauttanut hallinto-oikeuden käsittelyyn turvapaikkahakemukseen liittyvän jutun luokattoman huonon tulkkauksen vuoksi.

..

ASIASSA oli kyse siitä, että irakilainen turvapaikanhakija kertoi kääntyneensä Suomessa kristityksi. Oikeusprosessissa pyrittiin selvittämään, oliko kääntyminen aitoa ja uskottavaa.

Maahanmuuttovirasto oli hylännyt turvapaikkahakemuksen, ja hallinto-oikeus piti päätöksen voimassa. Hallinto-oikeus piti epäuskottavana, että hakija olisi kääntynyt kristityksi.

Hakija oli osallistunut seurakunnan toimintaan. Hänen kertomuksestaan ei kuitenkaan ilmennyt erityisen syvällistä kristinuskon oppien omaksumista tai uskon oppien mukaisesti elämistä, hallinto-oikeus totesi.

Hakija valitti KHO:een ja vetosi nimenomaan heikkoon tulkkaukseen. Se vaikeutti hänen kertomuksensa uskottavuuden arviointia.

Tulkki ei hakijan mukaan kyennyt kristinuskon käsitteiden asianmukaiseen tulkkaukseen. Tulkin suomen kielen taidon taso näkyi myös leväperäisesti tulkatuissa lauseissa. Käännöksiä tehdessään tulkki oli hakenut sanoja Googlen avulla.

KHO arvioi asiaa kuuntelemalla tallenteita suullisesta käsittelystä.

Niistä paljastui, että tulkilla oli ollut vaikeuksia kääntää suomeksi kristinuskoon liittyviä käsitteitä, kuten lähimmäisenrakkaus, vapahtaja ja virsi. Tulkki itsekin myönsi, että hänellä on vaikeuksia tällaisten käsitteiden kanssa.

Tulkkausapua tarjosivat istunnossa myös hakijan avustaja ja hallinto-oikeuden kokoonpano.

..

KHO palautti asian hallinto-oikeuteen. Sen on nyt järjestettävä uusi suullinen käsittely asiasta.

^ Että tuollaista ilmiselvää turvapaikkakusetusta yleensäkään arvioidaan oikeusistuimissa on jo skandaali itsessään.

Mitä ihmettä kristityksi kääntyminen kuuluu näihin kuvioihin? Kukakohan tämänkin pallottelun mahtaa maksaa? Tadaa! Sinä ja minä!

Tulkki on varmasti saanut palkkionsa, samaten lakiveijari, joka on neuvonut että nyt kandee tehdä tällainen valitus, istutaanpa alas muutamaksi tunniksi ja otetaan tuolta tulkki avuksi.

Eiköhän kyse ole kuitenkin siitä, että osaa elää maassa maan tavoilla?

Lähimmäisenrakkaus on vain päälleliimattu tarra, toisesta välittäminen ei tarkoita sitä, että mun pitäisi rakastaa toista, jos se on vetänyt lipat jäisellä jalkakäytävällä. Minä silti pysähdyn ja koitan huolehtia.

Ja ei, en ole kristitty, koitan kuitenkin elää vähän niiden, ei välttis huonojen, periaatteiden mukaan.

Minut varmaan pitäisi karkoittaa qatariin raksatyömaalle sillä perusteella, etten kuulu kirkkoon?

Edit: Pakolaisneuvonta kärttää rahaa fb:n kanavalla. 50000 pitäisi saada nyt heti kassaan, että rahoituskriisi saataisiin ratkaistua. Ja mikäköhän mahtaisi olla rahojen käyttökohde? Sitä ei avata, kunhan ollaan käsi ojossa.

Quote from: Niobium on 01.02.2023, 06:42:18
...
Lähimmäisenrakkaus on vain päälleliimattu tarra, toisesta välittäminen ei tarkoita sitä, että mun pitäisi rakastaa toista, jos se on vetänyt lipat jäisellä jalkakäytävällä. Minä silti pysähdyn ja koitan huolehtia.
...

Tuollainen välittäminen on esimerkki siitä, mitä kristinuskossa kutsutaan lähimmäisenrakkaudeksi. Vertaus laupiaasta samarialaisesta, joka ei kulkenut ohi, vaan sitoi ryöstetyn ja pahoinpidellyn haavat, vei hänet majataloon ja maksoi hänen hoitonsa, ja niin edelleen. Nykyään emme vain oikein ymmärrä mitä on rakkaus.

^ Se on välittämistä.

Mutta kun välittäminen ei ole sitä, että annetaan rahaa. Välittäminen lähtee siitä, että välittää ensin ihan omasta itsestään ja tekemisistään.

Rassistivaihde päälle naps.

Jos ei kulttuuri välitä omistaan, niin pitäisikö a) omaa kulttuuria vähän miettiä uudestaan, vai b) ulkoistaa jonnekin pohjolaan?

Rassistivaihde pois päältä naps.

Quote from: Niobium on 01.02.2023, 06:42:18
Mitä ihmettä kristityksi kääntyminen kuuluu näihin kuvioihin? Kukakohan tämänkin pallottelun mahtaa maksaa? Tadaa! Sinä ja minä!

Kristityksi kääntyminen liittyy siihen, että jos kotimaassa kristityt ovat hengenvaarassa, sinne ei voida palauttaa.

Tiedän, että Suomessa on oikeasti islamin hylänneitä ex muslimeita, joille kotimaa tarkoittaisi taas moskeijassa pyllistelyä tai sitten henkilökohtaista vainoa.

Luin jostain taas artikkelin kristittyjen vainoista lähi-idässä ja Afrikassa. Joissain maissa ei vaan voi nykyäänkään olla julkisesti kristitty. Jos hengellinen herääminen on aitoa, vanhaan ei ole paluuta. Toki kaikkea voi vaihtaa ja feikata nykyään. Sukupuolensakin, niin miksei myös uskontoa.

-i-

Åbo Akademissa kehitetään uudenlaisia turvapaikanhakijoiden kuulustelutekniikoita, jotta kulttuuristereotypiat ja luottamuspula eivät vaikuttaisi turvapaikkapäätökseen. Suomalaiset kuulustelijat lähtevät usein ongelmallisesta länsimaisesta käsityksestä, että turvapaikanhakijan pitäisi pystyä selittämään, miten hän muuttui Suomessa homofobista homoksi tai mitkä Suomessa kristityksi kääntyneen mielestä ovat kristinuskon perusperiaatteet. Tällaiset liialliset odotukset ovat tutkija Hedayat Selimin mukaan absurdeja, kun uuteen uskontoon kääntymiseen on houkutellut esimerkiksi yhteenkuuluvuuden ja yhteisöön kuulumisen tarve.

Hbl: Stereotyper kan påverka asylbeslut – avatar ska förbättra intervjuerna (https://www.hbl.fi/artikel/stereotyper-kan-paverka-asylbeslut-avatar-ska-forbattra-intervjuerna/) 18.11.2024  (maksumuuri)

Quote from: HblTurvapaikkahaastatteluissa voi joskus olla kyse elämästä ja kuolemasta.

Samanaikaisesti turvapaikkahakemuksen käsittelijä on usein vain suullisen informaation varassa. Prosessin monimutkaisuutta ja sitä, että se voi joskus mennä pieleen, osoittaa vuoden 2015 tilanne, jolloin Maahanmuuttovirasto sai hetkessä moninkertaisen määrän hakemuksia normaaliin verrattuna.

- Silloin myönteisten päätösten osuus väheni aika paljon, ilman lainsäädännön muuttamista. Sisäisiä kriteerejä muutettiin, mutta oliko kyseessä byrokratia vai psykologia, sitä on vaikea sanoa, sanoo Jan Antfolk, soveltavan psykologian professori Åbo Akademista.  (käännös)

Professorin kannattaisi arvailun sijaan kysyä suoraan Maahanmuuttovirastosta.

Ensinnäkin myönteisten päätösten osuuden laskuun vaikutti se, että Suomeen tuli Euroopan halki tuhansia irakilaisia nuoria miehiä helpon ja nopean oleskeluluvan toivossa lähinnä turistimeiningillä. Toiseksi, Suomi seurasi pitkän viivyttelyn jälkeen muita maita ja otti turvapaikkapäätöksissä käyttöön ns. sisäisen paon mahdollisuuden Irakissa, minkä seurauksena oleskelulupaa ei enää saanut vain ilmoittamalla olevansa Irakista. Kolmanneksi, vaikutusta oli myös lakimuutoksella, joka poisti maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin laittomille siirtolaisille luoman ns. humanitaarisen suojelun kategorian, jollaista ei ollut missään muussa maassa.

Tuomiot | Turva­paikan­hakija valehteli paenneensa Isis-alueelta: joutuu maksamaan yli 80 000 euroa valtiolle: https://www.hs.fi/alueet/art-2000010896757.html

Eli lyhyesti, kaveri antoi aina uudestaan erilaisia kertomuksia nimestään, syntymäajastaan ja lähtöpaikastaan.

"KESKEN olevasta valitusprosessista huolimatta mies haki oleskelulupaa työn perusteella tammikuussa 2022. Tällöin hän toimitti Maahanmuuttovirastolle kopion passistaan. Siitä paljastui miehen todellinen nimi, hänen syntymäaikansa sekä syntymä- ja kotipaikkansa."

Jos kerran nämä tiedot olivat koko ajan olemassa, niin miksei niitä luovuttanut heti? Suomalainen pääosin tajuaa heti, ettei edes kannata yrittää luikerrella. Paperit pöytään, niin kaikille helpompaa.

Jatkoa ajatellen, oppikohan tämä tapaus nyt mitään? Veikkaan, että ei. Ruotsinlaivalla yli keskeiseen Eurooppaan ja kaikki asiakirjat visusti piiloon, ankaraa opiskelua että muistaa taustansa kerta toisensa jälkeen samoin. Jos sormenjäljet ovat tallessa niin seuraava maa ne käyttöönsä heti.

Tää on läpeensä paska maa niille, jotka kiinni jäävät.