Hommalaisten suosikkilukemistossa, porvarillisessa muoti- ja lifestylelehti Gloriassa on iso juttu Anna Rastaasta. Pääasiassa teksti käsittelee ilmiötä ja ideologiaa nimelta "rasismi". Yhteiskuntatieteilijä Rastaan mukaan se on kovassa nousussa. Lisäksi hän huomauttaa, että maahanmuuttopolitiikasta puhutaan vääränlaisesti. Asiaa korjatakseen hän kertoo, että pikapuoliin ilmestyy hänen ja kahden kollegansa yhdessä valmistelema pamfletti suomalaisesta maahanmuuttopolitiikasta.
Rastaan lisäksi lehdessä tällä kertaa mm. pirteät tweedtakit, kuuma punainen muoti, rohkean naiselliset nahkavaatteet, kuopiolaista taidetta, tamperelaista designia sekä tietysti Gloria Open -turnauksen jälkiraportit.
Quote from: Prioria on 31.08.2009, 20:44:05
Asiaa korjatakseen hän kertoo, että pikapuoliin ilmestyy hänen ja kahden kollegansa yhdessä valmistelema pamfletti suomalaisesta maahanmuuttopolitiikasta.
Onkos esim. Jukka Turuselta tulossa vastapamflettia? ;) Kun tuo sana tuntuu olevan hallussa, ja jos Roope suostuisi antamaan virka-apua, faktat voisivat olla paremmin hallussa kuin alkuperäisillä pamfletisteilla ikinä...
Quote from: Prioria on 31.08.2009, 20:44:05
Rastaan lisäksi lehdessä tällä kertaa mm. pirteät tweedtakit, kuuma punainen muoti, rohkean naiselliset nahkavaatteet...
Minkä teeman mukaan Anna poseerasi?
Quote from: Femakko on 31.08.2009, 20:51:17
Onkos esim. Jukka Turuselta tulossa vastapamflettia? ;) Kun tuo sana tuntuu olevan hallussa, ja jos Roope suostuisi antamaan virka-apua, faktat voisivat olla paremmin hallussa kuin alkuperäisillä pamfletisteilla ikinä...
Jos tuossa Rastaan & kumppaneiden pefletissä olisi selkeä rakenne ja jonkinlainen logiikka taustalla, siihen olisi hyvinkin helppo kirjoittaa vastapamfletti eli hommafletti.
Mutta pelkäänpä, että siinä vain vellotaan syvissä vesissä rasssismin lillukanvarsien ympärillä.
Quote from: reino on 31.08.2009, 21:13:10
Jos tuossa Rastaan & kumppaneiden pefletissä olisi selkeä rakenne ja jonkinlainen logiikka taustalla, siihen olisi hyvinkin helppo kirjoittaa vastapamfletti eli hommafletti.
Mutta pelkäänpä, että siinä vain vellotaan syvissä vesissä rasssismin lillukanvarsien ympärillä.
Näin käynee, eikä siitä saane edes kelvollista peflettiä. Muste tahraa.
Quote from: Prioria on 31.08.2009, 20:44:05
rohkean naiselliset nahkavaatteet,
Kuulostaa lupaavalta. Toivottavasti joku postaa kuvat foorumille.
Quote from: turha jätkä on 31.08.2009, 21:36:54
Quote from: Prioria on 31.08.2009, 20:44:05
rohkean naiselliset nahkavaatteet,
Kuulostaa lupaavalta. Toivottavasti joku postaa kuvat foorumille.
eikai nyt sentään...
joku voi kiihottua! ;D
Aloin ihan miettiä, että kuka ja mikä edes on Anna Rastas (Ikinä kuullukkaan..), ja sitten Google pelasti.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Anna_Rastas
*huoh*
:D
Ai se oli Rastas, joka siitä orjalaivojen tervasta höpisi? Loistavaa! Antaa tulla vain pamflettia! Siitä taitaa tulla vuosikymmenen vitsikirja, jota vielä siteerataan tuhansia kertoja!
Vakavasti puhuen: onhan se hyvä, että Suomen kansan ja kulttuurin vihollinenkin yrittää koostaa joitain argumentteja. Päästään ehkä hieman keskustelemaan asioista kun tulevat viimeinkin kaapista ulos ja uskaltautuvat keskustelemaan kun nyt puoli vuosikymmentä on pyydetty.
Tosin inhimillisesti katsoen käy Annaa sääliksi: kaikki "suvaitsevaisten" argumentit - milloin harvoin niitä onkaan kuultu - on revitty palasiksi jo ammoin. Rastas piiskaa kuollutta hevosta. Se, mikä on mielenkiintoista, on se, milloin Rastas ITSE huomaa sen. Tänä vuonna? Viiden vuoden kuluttua? Vuonna 2040? Sillä KAIKKI hyysärit ovat samaa mieltä Halla-ahon kanssa. Kysymys on vain, milloin.
voi kun olis sellainen pefletti johon sais kumpikin osapuoli etukäteen lähettää vaikka 1o kysymtstä, joihin pitäisi kirjallisesti vastata ja joista vastauksista sitten keskusteltaisiin...
Itse asiassa minua jännittää; odotan innolla Rastaan julkaisua, sillä en todellakaan osaa sanoa, aiheuttaako se minussa pyhän raivon vaiko hallitsemattoman naurukohtauksen. Molempi mahdollinen.
Sen myönnän, että kunnon nauru kelpaisi tässä totisessa maailmassa. Panen toivoni Rastaaseen. Jo se orjalaivojen terva oli aivan parasta Pahkasika-parodiaa. Anna, anna minun nauraa!
Hhmmm... Rastas väittää, että maahanmuuttopolitiikasta puhutaan vääränlaisesti. Tuo lausehan implikoi, että Rastaan täytyy olla tietoinen oikeasta puhetavasta, sillä muuten hän tuskin voisi erottaa väärää puhetapaa.
Odotamme mielenkiinnolla, että Rastas esittää meille oikean puhetavan. Sen jälkeen voimme kyllä puhua huvikseen hänenkin tavallaan, mutta tuolloin puhetapasääntöjen tulee koskea molempia osapuolia. Jos Rastas esittää tunnepitoisia argumentteja maahanmuuton puolesta, niin silloin kriitikoilla on myös oikeus esittää tunnepitoisia argumentteja tyyliin, "...ählämit ovat kaikki terroristeja".
Jos taas hän haluaa faktoja ja tilastoja, niin niitähän täältä pesee. Se tie on ainakin "kuolleen hevosen piiskaamista". :)
Quote from: Eino P. Keravalta on 31.08.2009, 22:36:02
Ai se oli Rastas, joka siitä orjalaivojen tervasta höpisi? Loistavaa! Antaa tulla vain pamflettia! Siitä taitaa tulla vuosikymmenen vitsikirja, jota vielä siteerataan tuhansia kertoja!
Pahoittelen epäselvää ilmaisua. Kyseessä oli karikatuuri, mutta en usko, että kyseinen pahkasikaismi oli Rastaan tuotantoa. Jos joku tietää, kuka tämän kuolemattoman ilmaisun keksi, kertokoon. Luultavasti sieltä tulee vain diipadaapaa eli puiden väärinkäyttöä, joilla ei ole edes huumoriarvoa.
Quote from: Femakko on 31.08.2009, 22:56:28
Pahoittelen epäselvää ilmaisua. Kyseessä oli karikatuuri, mutta en usko, että kyseinen pahkasikaismi oli Rastaan tuotantoa. Jos joku tietää, kuka tämän kuolemattoman ilmaisun keksi, kertokoon. Luultavasti sieltä tulee vain diipadaapaa eli puiden väärinkäyttöä, joilla ei ole edes huumoriarvoa.
Itse en enää muista mistä tuo oli, mutta jostain ihan "vakavasta" tutkimuksesta kuitenkin. Suomi siis ei mitenkään ollut syytön kolonialismiin ja orjuuteen, koska orjalaivoissa käytettiin suomalaista tervaa. Ja tämä siis oli esitetty aivan vakavasti.
Rastas on kuitenkin näiden juttujen klassikko, joten tuo voi olla hänenkin huomionsa.
Quote from: Prioria on 31.08.2009, 20:44:05
Pääasiassa teksti käsittelee ilmiötä ja ideologiaa nimelta "rasismi". Yhteiskuntatieteilijä Rastaan mukaan se on kovassa nousussa.
Jos tieteilijä sanoo, että ilmiö on nousussa, niin hän varmasti kykenee sen pyydettäessä todistamaan. Epäilen kovasti, että Rastas omistaa dataa rasismin määrästä ja sen kasvusta eri aikakausilla. Jos 'kova nousu' on vain
perstuntumalla perhepiirissä tehty arvio, niin ei kyllä kauheasti kannattaisi tituuleerata henkilön asiantuntijuutta taikka akateemista arvonimeä.
ps. Wikipediassa oleva Rastaan artikkeliluettelo on jokseenkin laihanlainen tohtorisnaiselle.
Quote from: PYO on 31.08.2009, 23:12:14
Quote from: Prioria on 31.08.2009, 20:44:05
Pääasiassa teksti käsittelee ilmiötä ja ideologiaa nimelta "rasismi". Yhteiskuntatieteilijä Rastaan mukaan se on kovassa nousussa.
Jos tieteilijä sanoo, että ilmiö on nousussa, niin hän varmasti kykenee sen pyydettäessä todistamaan. Epäilen kovasti, että Rastas omistaa dataa rasismin määrästä ja sen kasvusta eri aikakausilla. Jos 'kova nousu' on vain perstuntumalla perhepiirissä tehty arvio, niin ei kyllä kauheasti kannattaisi tituuleerata henkilön asiantuntijuutta taikka akateemista arvonimeä.
ps. Wikipediassa oleva Rastaan artikkeliluettelo on jokseenkin laihanlainen tohtorisnaiselle.
Koska rassismi. Nimittäin on vaikea kirjoitella, jos on kiinnostunut maassamme vain kovin marginaaliseksi jäävästä ilmiöstä.
Quote from: Prioria on 31.08.2009, 20:44:05
Hommalaisten suosikkilukemistossa, porvarillisessa muoti- ja lifestylelehti Gloriassa on iso juttu Anna Rastaasta. Pääasiassa teksti käsittelee ilmiötä ja ideologiaa nimelta "rasismi". Yhteiskuntatieteilijä Rastaan mukaan se on kovassa nousussa. Lisäksi hän huomauttaa, että maahanmuuttopolitiikasta puhutaan vääränlaisesti. Asiaa korjatakseen hän kertoo, että pikapuoliin ilmestyy hänen ja kahden kollegansa yhdessä valmistelema pamfletti suomalaisesta maahanmuuttopolitiikasta.
Vaimolle tulee Gloria, joten tässä juttu kuvattuna. Valitan kuvien huonoa laatua, en omista skanneria.
Poistin kuvat, koska lainaus on alempana.
rastas kirjoittaa; "aikuisista ja kodeista lähtee liikkeelle yksi muutoksen aalto", ehkäpä liikkeelle lähtevä aalto ei ole rastaksen toiveiden mukainen.
Kukaan ei varmaan arvaa kuka kustantaa kyseistä lehdykkää. Vihje, alkaa s-kirjaimella.
Kodin kuvalehti kuuluu samaan konserniin ja siinäkin on ollut juttuja esimerkiksi menestyvistä ja kotoutuneista inhquista.
Käykää nyt hyvät ihmiset läpi teille tulevat lehdet ja peruuttakaa sanoman lehtien tilaukset. Lisätietoa: http://www.sanomamagazines.fi/mediaopas/
Rastas "...puolustaa kaikkien Suomessa asuvien oikeutta olla suomalaisia."
No niinhän minäkin puolustan.
Nimenomaan oikeutta (ja velvollisuutta) olla suomalaisia. Ei suomensomalialaisia, suomenafrikanamerikkalaisia, suomenbingopongolaisia.
Ensimmäisen sivun perusteella ollaan vielä Annan kanssa ihan samoilla linjoilla. :)
Quote from: Mika.H on 31.08.2009, 22:46:45
voi kun olis sellainen pefletti johon sais kumpikin osapuoli etukäteen lähettää vaikka 1o kysymtstä, joihin pitäisi kirjallisesti vastata ja joista vastauksista sitten keskusteltaisiin...
Tuo on itse asiassa niin hyvä ajatus, että se pitäisi toteuttaa.
En tiedä missä vaiheessa Rastaan & kumpp. kirjoitus on, mutta jos olisi mahdollisuus kysyä heiltä 10 kysymystä, niin mitkä ne olisivat?
Ideoita? Voidaanhan Anna kutsua vaikka Homman kyselytunnille heti Suurpään jälkeen.
Quote from: reino on 01.09.2009, 12:18:22
Ideoita? Voidaanhan Anna kutsua vaikka Homman kyselytunnille heti Suurpään jälkeen.
Mää vähä luulen, että ehditään rauhassa miettiä ne kysymykset, kun ollaan saatu ensin se mokuliinojen suostumus tenttiimme. Eivät suostu nääs rasistien kanssa keskustelemaan, koska rasistien kanssa ei tarvi keskustella, eikä niitä tarvi edes kuunnella! Koska rrrr... ja jos ei niin sitten piilorrrr..., ja vaikkei sitäkään, niin silti voisi olla rrrr....
Nuorisotutkimusseuran kautta Rastas on 100 % varmuudella saanut vaikutteita suomalaisen feminismin vanhemmalta valtionaiselta Sari Näreeltä.
Lähikuva - Anna Rastas: Ihmisen puolella
(Gloria 9/2009)
Yhteiskuntatieteilijä Anna Rastas ei ole luovuttajatyyppiä. Rasismia ja maahanmuuttoa tutkiessaan hän puolustaa kaikkien Suomessa asuvien oikeutta olla suomalaisia. Rastasta huolestuttaa maahanmuuttokeskustelun taso. Uhkakuvia liioitellaan hänen mielestään vahvasti.
Vilkkaaksi naiseksi Anna Rastas on pilkuntarkka sanoistaan. Siihen yhteiskuntatieteilijä ja kulttuurintutkija Anna Rastaalla on painavat syyt.
Rasismia, antirasismia, maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta tutkinut Rastas on saanut oman osansa häirinnästä, jota näitä asioita tutkivat joutuvat kohtaamaan. Se on silti pientä verrattuna siihen, mitä maahanmuuttajat itse joutuvat kohtaamaan. Häiriköihin mahtuu monenlaista väkeä, myös ihan tavallisia suomalaisia. Heitä, joita kuvittelemme sivistyneiksi ja ajatteleviksi ihmisiksi.
Anna Rastas suostuu haastatteluun, koska tutkijan työ on julkista ja työstä pitää myös puhua julkisuudessa. Hän on sanoistaan vastuussa monille: tutkijakollegoilleen, suurelle yleisölle ja niille vähemmistöille, joiden elämää hän tutkii.
Haastattelun ehdot ovat kuitenkin tarkat, tutkijan yksityiselämästä emme puhu mitään.
Tapaamme Tampereella, jonka yliopistossa syntyjään helsinkiläinen Anna Rastas opiskeli 1980-luvulla. Sen jälkeen hän on työskennellyt yliopistossa tutkijana ja muun muassa sosiaaliantropologian yliassistenttina. 1990-luvun puolivälissä hän oli viisi vuotta Tampereella turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen johtajana.
Rastaan väitöskirja käsitteli rasismia lasten ja nuorten arjesta. Hän tutki lapsia, joiden toinen vanhempi on Suomesta, toinen jostain muusta maasta. Väitöskirja käsiteli myös ulkomailta Suomeen adoptoituja lapsia. Tutkimukseen osallistuneilla lapsilla oli siteitä yhteensä yli 30 maahan.
Nyt Anna Rastas puurtaa Tietokirjojen Afrikka Suomessa -hankkeen vastaavana tutkijana. Kolmivuotinen Koneen Säätiön rahoittama useamman tutkijan projekti käynnistyi viime vuonna.
Aika muokkaa asenteita
Haukkaamme kesän ensimmäistä raparperipiirakkaa. Anna Rastas kertoo saaneensa lapsuudenkodistaan vahvat arvot.
- Kotonani oltiin kiinnostuneita yhteiskunnallisista kysymyksiä. Opin jo lapsuudessani peruskunnioituksen ihmisiä kohtaan. Kotonani ei käytetty mustaihoisista n-sanalla [sic] alkavaa sanaa, eikä venäläisiä määritelty r-alkuisella sanalla.
Muutaman vuoden Anna Rastasta vanhempana muistelen, miten kansakouluaikaisessa aapisessani opetettiin "neekeri pesee kasvojaan, vaan ei valkene ollenkaan". Toinen ensimmäisen luokan opetuksista oli, että "intiaani punainen, jälkiä etsii hiipien".
Näistä ajoista on jo moni asia ja asenne muuttunut. Olemme jo yli parikymmentä vuotta eläneet aikaa, jollin Suomi on monikulttuuristunut. Suomalaisiin kuuluu yhä useammasta maasta muuttaneita ihmisiä.
Silti on edelleen suomalaisia, jotka eivät ole joutuneet pohtimaan koko asiaa. Rastaksen mukaan turvapaikanhakijoiden määrää liioitellaan ja ongelmia nähdään siellä, missä niitä ei todellisuudessa ole.
Puuttuvat sanat
Rasismi tuli käsitteenä laajempaan käyttöön vasta 1930-luvulla. Lähdemme liikkeelle rasismin määritelmästä.
Se ei ole ollenkaan niin helppoa, kuin äkkiseltään kuvittelisi. Ylipäätänsä koko aihepiirin sanasto on kapea. Suomessa vasta haetaan uusia määritelmiä. Meillä ei ole esimerkiksi sopivaksi katsottavaa sanaa kuvaamaan vaalea- ja tummaihoisten jälkeläisiä.
Oikeiden tai sopivien sanojen löytämisellä on sinäkin mielessä kiire, että uusissa vähemmistöissä suurin osa on lapsia ja nuoria. Ruotsissa jo joka neljännellä lapsella on toinen vanhemmista tai isovanhemmista jostakin muusta maasta kuin Ruotsista. Suomi on tulossa perässä.
"Kuka minä olen", on ydinkysymys.
- Rasismi määritellään ahtaasti niin lainsäädännön kuin ihmisten arkikielessä. Olen erityisen huolestunut populistipoliitikkojen määritelmistä. Millaisin perusteluin ja sanavalinnoin voi vastustaa maahanmuuttoa olematta rasisti? On pelottavaa, miten iso joukko kansalaisia on lähtenyt mukaan populistiseen keskusteluun. Ja näitä populisteja löytyy melkein jokaisesta suomalaisesta puolueesta. Maahanmuuttajia ei nähdä vieläkään yhteiskuntaamme kuuluvina suomalaisina.
Rasismia voivat olla monet puhe- ja toimintatavat. Sitä voivat olla myös sellaiset yhteiskunnalliset rakenteet, jotka johtavat eriarvoisuuteen.
Loukkaavat sanat
Anna Rastas sanoo, että epä-älylliseksi luokiteltava ideologinen rasismi on osa eurooppalaista kulttuuria. Viimeaikaiset ympäri Eurooppaa olleet niin kutsutut rotumellakat eivät johdu yksinomaan maahanmuuttajista. Mellakoihin osallistuneilla on monesti ollut perusteltu syy epäillä, ettei heitä nähdä eikä kohdella tasa-arvoisina poliisin ja muiden viranomaisten edessä.
- Maahanmuuton kasvu lisää tilanteita, joissa rasismi voi nostaa päätään. Rasismia ei voi kuitenkaan väittää maahanmuuttajien mukanaan tuomaksi ongelmaksi. Olemme kasvaneet rasistiseen ajatteluun. Tärkein kysymys on, miten oppia siitä pois.
Tutkija painii sen kanssa, että olisi puhuttava alati muuttuvasta, laajasta ongelmasta. Se koskee koko länsimaista kulttuuria. Emme näe, miten esimerkiksi jotkut sanavalinnat loukkaavat maahanmuuttajia.
- Itse asiassa koko maahanmuuttaja-termi alkaa olla vanhentunut kuvaamaan monia Suomen vähemmistöihin kuuluvia.
Muukalaisvihamielisiä asenteita tukevat myös tietyt viranomaisten kannanotot. Sellaiseksi Anna Rastas mainitsee muun muassa maahanmuuttoviraston ylijohtajan Jorma Vuorion ja suojelupoliisin päällikön Ilkka Salmen puheenvuoron maahanmuuton uhkakuvista Helsingin Sanomissa kesäkuun alussa. He sisällyttivät pitkään uhkakuvien listaansa muun muassa perheenjäsenten maahanmuuton kasvun.
Suomen Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson kommentoi puheenvuoron näköalattomuutta ihmisoikeusnäkökulmasta.
Hyvin kotoutuneet
Anna Rastas huokaisee syvään, kun puhumme työperäisestä maahanmuutosta. Hän kritisoi sitä voimakkaasta.
- Suomessa on oikeasti ihmisiä, jotka ovat kotoutuneet tänne hyvin. He ovat tehneet pirusti töitä siitä huolimatta, etteivät he edusta työperäistä maahanmuuttoa. On rankka paikka heille, ettei heidän todellisesta elämästään täällä ja heidän työstään suomalaisen yhteiskunnan rakentajina ole puhuttu mitään. On todella ristiriitaista ottaa vastaan vain työntekijät. Suomeen työhön tulevien perheenjäsenet eivät välttämättä ole tervetulleita tänne. Ihmisiä suvaitaan vain, jos heistä ajatellaan olevan meille hyötyä. Silloin pannaan syrjään kaikki perhearvot ja ihmisoikeuskysymyksen.
Ristiriitaa on myös siinä, että samaan aikaan osa koulutetuista maahanmuuttajista joutuu työttömyyskortistoon.
Tutkimusprojektinsa ohella Anna Rastas työstää Suvi Keskisen ja Salla Tuorin kanssa pamflettia suomalaisesta maahanmuuttokeskustelusta. Tulijoiden on sopeuduttava, mutta heidät on myös toivotettava tervetulleliksi.
Tällaisen pamfletin aika on juuri nyt.
Meidän historiaamme
Anna Rastaan alussa mainittu kolmivuotinen projekti on varsin kiinnostava. Hän tutkii miten Afrikkaa ja afrikkalaisuutta sekä suomalaisten ja afrikkalaisten kohtaamisia kuvataan uusissa ja vanhoissa suomalaisissa tietokirjoissa. Tutkimuksessa ovat mukana myös oppikirjat ja lastenkirjallisuus.
- On mielenkiintoista, miten esimerkiksi somalialaiset maahanmuuttajat, jotka tulevat puhutusta kulttuurista kirjalliseen kulttuuriimme alkavat kirjoittaa historiaansa täällä.
Hänen tulevaisuudenhaaveensa on olla mukana jatkossakin projekteissa, joissa tutkitaan afrikkalaisten elämää Suomessa. Hän kertoo uskomattomista tarinoista 1800-lopulla Suomeen tulleista afrikkalaisista.
- On tärkeää kuulla Suomen ensimmäisten afrikkalaisyhteisöjen kokemuksia ja kirjoittaa heidän historiaansa. Tarinat eivät ole vain synkkiä tarinoita. He ovat olleet mukana rakentamassa Suomea ja suomalaista kulttuuria, ja siksi heidät pitäisi sisällyttää yhteiseen historiaamme. Väitän, että nuorison olisi helpompi hyväksyä erilaiset suomalaiset, jos oppikirjoista voitaisiin lukea tulijoiden historiasta täällä.
Se historia ei ole vain vähemmistöjen historiaa vaan osa koko Suomea.
Aikuisilla on opittavaa
Vaikka Anna Rastas kohtaa työssään vaikeita ja raskaita asioita, hän ei ole pessimisti. On valintakysymys minkä puolesta tekee työtä. Kun on työskennellyt turvapaikanhakijoiden kanssa ja tietää miten ihmisoikeuksia poljetaan muualla, ei voi sanoa Suomen tilannetta toivottomaksi.
Hän näkee monia valoisia merkkejä siitä, että maahanmuuttokysymykset etenevät myös suotuisalla tavalla. Suomi on sivistysvaltio ja täällä arvostetaan ihmisoikeuksia. Vastuu muutoksesta on monella taholla. Se on poliittisilla puolueilla, viranomaisilla ja medialla. Viimekädessä jokaisella suomalaisella.
- Töitä on tehtävä paljon. Täällä ajatellaan yhä, että jotkut niinkin naiivit asiat ovat pyhiä kuten esimerkiksi pellavapäinen Elovena-tyttö. Mikä meteli syntyikään, kun siitä tehtiin tummaihoinen? Varsinkin aikuisten on vaikea myöntää, että heillä olisi paljon opittavaa.
Aikuisista ja kodeista lähtee liikkeelle yksi muutoksen aalto. Päiväkodeissa ja kodeissa on monenvärisiä, monenlaisista vanhemmista, maista ja kulttuureista peräisin olevia lapsia. Lapset oppivat elämään keskenään, jos kotien ilmapiiri on antirasistinen.
Jokainen voi vaikuttaa asioihin, vaikka vain puuttumalla epäkunnioittaviin puhetapoihin, Rastas huomauttaa.
==============================================================
Kiitos kuvista matti. Tämä haastattelu avasi minulle Rastaan taustanäkemyksiä paljon paremmin kuin hänen tutkimustensa lukeminen.
Rasismia käsitellään koko artikkelin ajan, mutta sitä ei määritellä muuten kuin kertomalla keiden määritelmät ovat vääriä (lainsäädännön, arkikielen, populistipoliitikkojen, maahanmuuton vastustajien). Rastaan missio tuntuu olevan käsitteen sisällön muuttaminen, sen sijaan että kehittäisi uuden termin kuvaamaan sitä hänen tarkoittamaansa asiaa. Tai edes määrittelisi sen ymmärrettävästi.
Neekeri-sana muuten ei ollut Rastaan lapsuusaikaan 60-70-lukujen vaihteessa loukkaava missään muissa piireissä kuin ehkä siellä hänen kotonaan. Koko keskustelu tuotiin tänne vasta 1980-luvun lopulla, kun poliittinen korrektius nousi Yhdysvaltojen yliopistoissa. Rastaalla itsellään oli tämän käännösvirheen (neekeri=nigger) Suomeen tuomisessa tiettävästi oma merkittävä osuutensa, mutta vielä 70-luvulla sanaa käytettiin täysin neutraalisti (neekeri=negro) mm. rotusorronvastaisessa materiaalissa.
Pettymyksekseni huomasin, että se Rastaan tuleva pamfletti ei käsittelekään maahanmuuttopolitiikkaa, vaan maahanmuuttokeskustelua. Eli ei ole odotettavissa mitään, mihin voisi tarttua tai jonka voisi faktoilla kumota, vain pitempi lista ihmisistä jotka ovat väärässä.
QuoteRasismia käsitellään koko artikkelin ajan, mutta sitä ei määritellä muuten kuin kertomalla keiden määritelmät ovat vääriä (lainsäädännön, arkikielen, populistipoliitikkojen, maahanmuuton vastustajien). Rastaan missio tuntuu olevan käsitteen sisällön muuttaminen, sen sijaan että kehittäisi uuden termin kuvaamaan sitä hänen tarkoittamaansa asiaa. Tai edes määrittelisi sen ymmärrettävästi.
Hyvä huomio. Rastas kirjoitti väitöskirjan nimeltä "Rasismi lasten ja nuorten arjessa : transnationaalit juuret ja monikulttuuristuva Suomi" jossa hän ei täsmentänyt mitä hän tarkoittaa rasismilla, vaan pikemminkin jätti sen haastateltaviensa subjektiivesti määriteltäväksi. Näyttäisi siis siltä että rasismi on sitä mitä Rastas tai hänen tutkimuskohteensa kulloinkin haluaa sen olevan. Tämäkö on tiedettä?
Tässäpä siis kysymys Rastaalle mahdollista Hommatenttiä varten: Miten määrittelet sanan "rasismi"?
Quote- On tärkeää kuulla Suomen ensimmäisten afrikkalaisyhteisöjen kokemuksia ja kirjoittaa heidän historiaansa. Tarinat eivät ole vain synkkiä tarinoita. He ovat olleet mukana rakentamassa Suomea ja suomalaista kulttuuria, ja siksi heidät pitäisi sisällyttää yhteiseen historiaamme. Väitän, että nuorison olisi helpompi hyväksyä erilaiset suomalaiset, jos oppikirjoista voitaisiin lukea tulijoiden historiasta täällä.
Ehdottomasti. Afrikkalaisten panos suomalaisen kulttuurin rakentamisessa on mittaamaton eikä tulevaisuuden oppikirjoissa voi yksinkertaisesti liikaa painottaa heidän merkitystään.
Odotan innolla Rastaan tulevia kirjoituksia aiheesta. Emme kuitenkaan saa häikäistyä liikaa afrikkalaisten kieltämättä loistavista saavutuksista suomalaisen kulttuurin rakentajina vaan meidän on muistettava myös inuitien ja ainujen rooli, vain tärkeimpiä mainitakseni.
Voin jo kuvitella revisionistien pyrkivän kiistämään afrikkalaisten panoksen suomalaiseen kulttuuriin vähämerkityksisenä, jopa olemattomana. Tällainen väheksyntä ja piittaamattomuus faktoista on suoraan sanoen tyypillistä. Pyrkimyksessä aitoon monikulttuurisuuteen täytyy kuitenkin muistaa Suomen olleen aina monikulttuurinen ja vähemmistöjen merkityksen olleen kulttuurissamme arvokas huolimatta rakenteellisesta rasismista joka estää heidän antamasta panostaan yhteiskunnassa.
Voisin luetella tässä lukemattomia esimerkkejä ajatusteni tueksi. Kylmien faktojen kertaaminen on kuitenkin turhaa, sillä tärkeämpää on sydämen totuus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Kenelläkään hyvällä ihmisellä ei kuitenkaan pitäisi olla mitään syytä kiistää yllä olevien väitteiden oikeellisuutta.
Quote from: Sami Aario on 01.09.2009, 13:26:24Näyttäisi siis siltä että rasismi on sitä mitä Rastas tai hänen tutkimuskohteensa kulloinkin haluaa sen olevan.
Näin se menee , ja käytännön sovellus tästä on , että poliittinen korrektius hyppää muslimien luona tie sonnalla kuuntelemassa mitä nämä taas vaativat.
Kun sitten muslimien uusi vaatimus on tehty , olipa se sitten halal-lihaa , rukoustaukoja töissä tai oppilaitoksissa jne jne , noiden vaatimusten vastustaminen on sitten se rasismi.
Se todellakin on näin , että monikulttuuristien rasismitutkimus toimii nimenomaan maahanmuuttajan näkökulmasta , ja käytännössä konfliktit useimmiten ovat muslimien kanssa.
Quote from: Roope on 01.09.2009, 12:51:02
Kotonani ei käytetty mustaihoisista n-sanalla [sic] alkavaa sanaa, eikä venäläisiä määritelty r-alkuisella sanalla.
Minkä ikäinen Rastas on? Esimerkiksi Martin Luther King käytti lähinnä n-sanaa, ja valokuvien perusteella Rastas ei ole teini-ikäinen, eikä ole sellainen ollutkaan vähintään pariinkymmeneen vuoteen
"Hänen tulevaisuudenhaaveensa on olla mukana jatkossakin projekteissa, joissa tutkitaan afrikkalaisten elämää Suomessa. Hän kertoo uskomattomista tarinoista 1800-lopulla Suomeen tulleista afrikkalaisista.
- On tärkeää kuulla Suomen ensimmäisten afrikkalaisyhteisöjen kokemuksia ja kirjoittaa heidän historiaansa. Tarinat eivät ole vain synkkiä tarinoita. He ovat olleet mukana rakentamassa Suomea ja suomalaista kulttuuria, ja siksi heidät pitäisi sisällyttää yhteiseen historiaamme. Väitän, että nuorison olisi helpompi hyväksyä erilaiset suomalaiset, jos oppikirjoista voitaisiin lukea tulijoiden historiasta täällä."
Olenko nyt missannut jotain? Ketä he olivat, ketkä ovat heidän jälkeläisensä, ja missä nämä ovat nyt?
Quote
Rastas kirjoitti väitöskirjan nimeltä "Rasismi lasten ja nuorten arjessa : transnationaalit juuret ja monikulttuuristuva Suomi" jossa hän ei täsmentänyt mitä hän tarkoittaa rasismilla, vaan pikemminkin jätti sen haastateltaviensa subjektiivesti määriteltäväksi. Näyttäisi siis siltä että rasismi on sitä mitä Rastas tai hänen tutkimuskohteensa kulloinkin haluaa sen olevan. Tämäkö on tiedettä?
On tietysti ihan OK antaa haastateltavien kertoa omista rasismin kokemuksistaan omien käsitystensä pohjalta. Sen sijaan on huonoa tiedettä, ettei tutkija pura käsitteen subjektiivista sisältöä esille tai edes varmista haastateltavilta heidän käsitystensä yhdenmukaisuutta.
Edelleen on huonoa journalismia tukeutua ainoana tietolähteenä huonoa tiedettä tekevään tutkijaan. Ehkä tässä Glorian jutussa olisi kannattanut puhua vain yksityiselämästä ja jättää tieteily pois.
Eipä silti, minulle tämä oli "hyvä" haastattelu juuri siksi, ettei siinä voinut piiloutua tieteellisen tekstin kielipelin taakse. Argumentoinnin virheet ja puutteet tulivat esiin kaikessa raadollisuudessaan.
Quote from: Sami Aario on 01.09.2009, 13:26:24
QuoteRasismia käsitellään koko artikkelin ajan, mutta sitä ei määritellä muuten kuin kertomalla keiden määritelmät ovat vääriä (lainsäädännön, arkikielen, populistipoliitikkojen, maahanmuuton vastustajien). Rastaan missio tuntuu olevan käsitteen sisällön muuttaminen, sen sijaan että kehittäisi uuden termin kuvaamaan sitä hänen tarkoittamaansa asiaa. Tai edes määrittelisi sen ymmärrettävästi.
Hyvä huomio. Rastas kirjoitti väitöskirjan nimeltä "Rasismi lasten ja nuorten arjessa : transnationaalit juuret ja monikulttuuristuva Suomi" jossa hän ei täsmentänyt mitä hän tarkoittaa rasismilla, vaan pikemminkin jätti sen haastateltaviensa subjektiivesti määriteltäväksi. Näyttäisi siis siltä että rasismi on sitä mitä Rastas tai hänen tutkimuskohteensa kulloinkin haluaa sen olevan. Tämäkö on tiedettä?
Tässäpä siis kysymys Rastaalle mahdollista Hommatenttiä varten: Miten määrittelet sanan "rasismi"?
Jos olisi tiennyt asian ajoissa (ja ollut tietoinen Jussin kirjoituksita ja Hommasta), olii voinut mennä väitöstilaisuuteen tivaamaan rasismin määritelmää. Nyt on tilaisuus mennyt harmillisesti ohi. Tietysti, jos joku toinen yrittää väitellä aiheesta, voi mennä paikalle kysymään.
Quote from: Roope on 01.09.2009, 13:45:58On tietysti ihan OK antaa haastateltavien kertoa omista rasismin kokemuksistaan omien käsitystensä pohjalta. Sen sijaan on huonoa tiedettä, ettei tutkija pura käsitteen subjektiivista sisältöä esille tai edes varmista haastateltavilta heidän käsitystensä yhdenmukaisuutta.
Tässä muistutan että jotkin haastateltavat kyllä painavat rasisminappia herkemmin kuin toiset. Olen aivan varma , että chileläinen ei ole yhtä herkkä painamaan nappia kuin lähi-idän muslimi.
Arabian kieli on hyvin
inflatoitunut , vaikkapa
kaikkien taisteluiden äiti tai sitten
marttyyrien prikaatit. Kaikki on hyper ja super , ja arabien kielenkäyttö kyllä heijastuu haastateltaviin. Tavallaan kulttuurillisena valuttana tuo kielenkäyttö on eräänlainen dinaari , jossa kaikki on aina 100 000 dinaaria ja jossa tinkiminen on kuulijan vastuulla. Jos otetaan samalle viivalle useita eri haastateltavia , vaikkapa Etelä-Amerikasta , Venäjältä ja Libanonista , niin olkaa varmat että eteläamerikkalainen on löytänyt 100 pesoa rasismia , venäläinen 100 ruplaa syrjintää mutta libanonilainen kerrassaan 100 000 dinaaria rasismia.
Näissä on sitten tinkivaraa ja eteläamerikkalaisen ja venäläisen puheet ovat lähempänä totuutta , olisiko tinkivara 30 %. Sen sijaan libanonilaisen puheista pitäisi tinkata ehkä 90 % , ja Rastas ja kumppanit eivät tingi dinaariakaan.
Quote from: valkobandiitti on 01.09.2009, 12:00:25
Kukaan ei varmaan arvaa kuka kustantaa kyseistä lehdykkää. Vihje, alkaa s-kirjaimella.
Kodin kuvalehti kuuluu samaan konserniin ja siinäkin on ollut juttuja esimerkiksi menestyvistä ja kotoutuneista inhquista.
Käykää nyt hyvät ihmiset läpi teille tulevat lehdet ja peruuttakaa sanoman lehtien tilaukset. Lisätietoa: http://www.sanomamagazines.fi/mediaopas/
Meinaatko ettei Rastaan mielipiteitä saisi lehteen painaa? Sensuuriako pitäisi harrastaa?
Quote from: AaJii on 01.09.2009, 14:20:20
Quote from: valkobandiitti on 01.09.2009, 12:00:25
Kukaan ei varmaan arvaa kuka kustantaa kyseistä lehdykkää. Vihje, alkaa s-kirjaimella.
Kodin kuvalehti kuuluu samaan konserniin ja siinäkin on ollut juttuja esimerkiksi menestyvistä ja kotoutuneista inhquista.
Käykää nyt hyvät ihmiset läpi teille tulevat lehdet ja peruuttakaa sanoman lehtien tilaukset. Lisätietoa: http://www.sanomamagazines.fi/mediaopas/
Meinaatko ettei Rastaan mielipiteitä saisi lehteen painaa? Sensuuriako pitäisi harrastaa?
Eikös Bandiitti tuossa yllä kehota lopettamaan erkkomedian lehtien tilaamisen? Se on normaali vapaaseen markkinatalouteen kuuluva kuluttajan "painostuskeino", eikä sillä ole mitään tekemistä sensuurin kanssa.
Rastas:
QuoteMeillä ei ole esimerkiksi sopivaksi katsottavaa sanaa kuvaamaan vaalea- ja tummaihoisten jälkeläisiä.
Häh? Onhan meillä. Mulatti. Vai onko siitäkin tullut jo n-sana? No tässäpä onkin vaikka kielitoimistolle hommia keksiä tuolle mulatille joku uudempi versio.
Quote from: TH on 01.09.2009, 14:28:36
Eikös Bandiitti tuossa yllä kehota lopettamaan erkkomedian lehtien tilaamisen? Se on normaali vapaaseen markkinatalouteen kuuluva kuluttajan "painostuskeino", eikä sillä ole mitään tekemistä sensuurin kanssa.
No niinpä onkin. Mun mielestä on kuitenkin ihan oikein, että Rastaallekin (Glorian tyyliin se kait pitäisi taivuttaa Rastakselle?) annetaan tilaa tuoda mielipiteensä näkyville. Mun mielestä tuo oli kyllä sellainen lehtijuttu joka sataa ihan suoraan Homman laariin, jos sitä lukee joku jolla vähääkään on omaa ajattelukykyä.
Quote from: AaJii on 01.09.2009, 14:35:08
Mun mielestä tuo oli kyllä sellainen lehtijuttu joka sataa ihan suoraan Homman laariin, jos sitä lukee joku jolla vähääkään on omaa ajattelukykyä.
Tämähän oli parasta mitä olen lukenut pitkään aikaan.
Anna Rastas on median ahkerasti käyttämä THE rasismitutkija ja jos tuo on parasta mihin maahanmuuttoon kritiikittömästi suhtautuvat pystyvät, niin rasisti-kortin heiluttajien ajatusten onttous paljastuu ajan kanssa myös suurelle yleisölle. Hiukankin objektiivisesti asioita arvioivat tekevät noista Rastaan ajatuskuluista omat johtopäätöksensä, vaikkei varsinainen maahanmuuttokriittisyys muuten omalta tuntuisikaan.
Tästä muutoksesta on jo merkkejä. Moni mielipidekirjoitus alkaa nykyisin "
En ole Halla-ahon kanssa juuri mistään samaa mieltä, mutta..." (vrt. "
En ole rasisti, mutta...").
Taas kerran: tällaista mainosta ei voi ostaa, he tekevät sen itse.
Rastas:
"On tärkeää kuulla Suomen ensimmäisten afrikkalaisyhteisöjen kokemuksia ja kirjoittaa heidän historiaansa. Tarinat eivät ole vain synkkiä tarinoita. He ovat olleet mukana rakentamassa Suomea ja suomalaista kulttuuria, ja siksi heidät pitäisi sisällyttää yhteiseen historiaamme."
Siis afrikkalaiset ovat olleet mukana rakentamassa SUOMALAISTA kulttuuria???????????????? En nyt ymmärrä. Minusta suomalaiset rakentavat suomalaista kulttuuria, vanuatulaiset vanuatulaista kulttuuria ja sierraleonelaiset sierraleinolaista kulttuuria. Miten muuten voisi olla?
En minä sentään, vaikka lukenut ja kuulemma älykäskin ihminen olen, osaa alkaa luomaan yhtäkkiä esimerkiksi ruotsalaista, irlantilaista, tshekkiläistä tai italialaista kulttuuria - puhumattakaan, että osaisin luoda norsunluurannikkolaista kulttuuria, senegalilaista kulttuuria tai irakilaista kulttuuria!
Mutta nämä Suomeen pelmahtaneet afrikkalaiset, joista monikaan ei osaa edes maan kieltä tai ei omaa mitään mainittavaa työhistoriaa, osaavat heti tänne tultuaan luoda SUOMALAISTA kulttuuria? Ei s--tana. Tuon Rastaan täytyy olla (SENSUROITU).
Miten toisgeeninen, ikänsä toisessa kulttuurissa asunut kikuiju tai mandingo osaisi luoda suomalaista kulttuuria? Pitäisi asua tässä maassa ainakin 50 vuotta, osata suomi täydellisesti, tuntea Kalevala ja Runeberg, juoda kännit perjantaisin ja mökkeillä kesät kaiket, että hieman, edes hieman pääsisi jyvälle.
Ja lopuksi: Voisiko Rastaan täti nyt selventää, mitä ja millaista suomalaista kulttuuria nämä afrikkalaiset ovat täällä luoneet ja missä? Ja missä hitossa sitä on nähtävillä? Eiköhän se ole niin, että afrikaanot ovat täällä luoneet AFRIKKALAISTA kulttuuria. Ja sitä emme halua. Katsokaa Afrikkaa, niin tajuatte.
Quote from: AaJii on 01.09.2009, 14:35:08
Mun mielestä tuo oli kyllä sellainen lehtijuttu joka sataa ihan suoraan Homman laariin, jos sitä lukee joku jolla vähääkään on omaa ajattelukykyä.
Liikaa vaadittu. Glorian ja muidenkin alan lehtien tilaajakunnasta 90% ei ajattele mitään. Vasta, jos tänne alkaisi tuppautua 10000 alle 25 vee aasialaisia naisia vuosittain, niin tuollakin herättäisiin vastarintaan.
Ensimmäiset viitteet eriväristen ihmisten olemassaolosta saatiin Suomessa 1500-luvun alussa, jolloin muuan Mustialan kartanossa tinkitöitä tehnyt loinen löysi mustan jalanjäljen kartanon hillovaraston välittömästä läheisyydestä. Tarkemmasta ajankohdasta tiedetään vain, että se asettui perjantai-päivän kohdalle.
QuoteMellakoihin osallistuneilla on monesti ollut perusteltu syy epäillä, ettei heitä nähdä eikä kohdella tasa-arvoisina poliisin ja muiden viranomaisten edessä.
Mitä helv... Onko minulla oikeus rikkoa ikkunoita ja sytyttää paikkoja tuleen jos minulla on epäilys että minua kohdellaan jossain elämänvaiheessa epäoikeudenmukaisesti?
Ja jos minua kohdellaankin eritavalla niin voisiko syy mahdollisesti olla minussa? ei kai sentään!
QuoteAnna Rastas huokaisee syvään, kun puhumme työperäisestä maahanmuutosta. Hän kritisoi sitä voimakkaasta.
- Suomessa on oikeasti ihmisiä, jotka ovat kotoutuneet tänne hyvin. He ovat tehneet pirusti töitä siitä huolimatta, etteivät he edusta työperäistä maahanmuuttoa. On rankka paikka heille, ettei heidän todellisesta elämästään täällä ja heidän työstään suomalaisen yhteiskunnan rakentajina ole puhuttu mitään.
Joo tässäpä onkin ideaa..
Kun mamu alkaa paiskia töitä niin siitähän pitää kirjoittaa hesarin etusivulle!
juu toki toki!
Mutta entäpä 55v Pertti joka on ollut enson tehtaalla pojanklopista lähtien josta noussut sieltä esim paperikoneen esimieheksi? ei se ketään kiinnosta! ketä nyt työnteosta kiinnostaisi lukea..sehän kuuluu (tai pitäisi kuulua) jokaisen arkeen.
Aivan älytöntä jalustalle nostamista.. *ärrimurri!*
Sittenhän on vielä mestitsi ja sambo, mutta en kuolemaksenikaan muista nimitystä valkonaaman ja aasialaisen penskalle, tai afrikkalaisperäisen ja aasialaisen.. ??? ??? ???
Huvittavaa, kuinka suurta painoarvoa nämä akateemiset anti-rasistit pistävät yksittäisille sanoille, ilmaisuille ja symboleille. On suuri ongelma, että ei ole "sopivaa sanaa" mustan ja valkoisen jälkeläisille. Pienenä ei käytetty n- eikä r-sanoja, jne..
Ja hiipivä intiaani? Herrankiesus!
Mistä tulee tämä nykysosiologian epätieteellinen ajattelumalli, missä totuudet ja loogisuus heitetään romukoppaan, ja missä yleisesti odotetaan todellisuuden muuttuvan teorian kaltaiseksi, kuhan siihen tarpeeksi kovasti uskotaan. Luin viime yönä Akuliina Saarikosken mietteitä. Valvoin illalla pari tuntia ihmetellessäni suuresti miten on mahdollista, että 27 vuotiaan akateemisen aikuisen logiikka voi ontua noin pahasti ja miten hän voi on noin pihalla yhteiskunnan perustoiminnoista. Tästäkin valopäästä tulee pahimmassa tapauksessa korkeakin valtion virkamies (nais/konstruktio). Että pykälä jee vaan. Jotenkin hän on kuitenkin päässyt oikeustieteelliseen ja muistaakseni kirjoitti yo-kirjoituksissakin kourallisen älliä (voi olla, että muistan kyllä ihan väärin). Minulla on ikävä tunne, että suomen yliopistolaitos on menossa joillakin aloilla pahasti epätieteellisille raiteille, ja pahinta tässä on se, että se tuntuu tapahtuvan tiedekunnissa joista tulee iso osa tulevaisuuden vaikuttajia.
<teknokraatinaasinsilta>
Jos ydinvoimaloita rakennettaessa tieteellistä etiikkaa venytettäisiin yhtä kovasti, niin ne poksahtaisivat jo käynnistettäessä, jos käynnistyisivät ollenkaan. Minusta on kiva verratta maahanmuuttoon liittyvää keskustelua ja ydinvoimakysymystä, koska äänekkäimmin rajojen avaamista vaativat ovat usein myös äänekkäimpiä ydinvoiman vastustajia. Toisaalta he ovat varmoja, että keksitty sosiologinen teoria monikulttuurisuudesta toimii, mutta samalla epäilevät ydinvoiman toimivuutta, jossa tietämys perustuu tieteelliset kriteerit täyttävään pitkään tutkimukseen ja havaintojen tukemiin teorioihin. Toisekseen miljoonia ihmisiä käsittävän yhteiskunnan dynamiikka on vieläpä paljon hankalammin ennustettavissa kuin fysikaalisen systeemin.
</teknokraatinaasinsilta>
Tässä koko monikulttuurisuusmaniassa pahinta on se, että kaikenmaailman rastaat saavat laulaa asiantuntijan asemassa täyttä paskaa, ilman että kukaan virallisempi taho edes puuttuu siihen.
"Sillä maailma hukkuu paskaan, me vain luemme lehtiä. Pitäis kohta laulaa rastaan, jos se meinaa ehtiä"
Quote from: slange on 01.09.2009, 17:09:38
Sittenhän on vielä mestitsi ja sambo
Mitähän kieltä tuo "sambo" lienee, itselle tuo avautuu pakkoruotsin "yhdessäasuvaa" tarkoittavana sanana (aikalailla synonyymi avopuolisolle).
Quote from: svobo on 01.09.2009, 17:13:19
Mistä tulee tämä nykysosiologian epätieteellinen ajattelumalli, missä totuudet ja loogisuus heitetään romukoppaan, ja missä yleisesti odotetaan todellisuuden muuttuvan teorian kaltaiseksi, kuhan siihen tarpeeksi kovasti uskotaan.
Arvaan että Marxilta: http://mises.org/story/3677
(Artikkelissa sivutaan jatkuvasti sitä älytöntä ideaa, että jokaisella yhteiskuntaluokalla, -ryhmällä jne. olisi oma logiikkansa, jonka perusteella se operoi.)
QuoteHän kertoo uskomattomista tarinoista 1800-lopulla Suomeen tulleista afrikkalaisista.
Todellakin. Nämä tarinat ovat todellakin aivan uskomattomia.
Quote from: reino on 01.09.2009, 17:37:29
QuoteHän kertoo uskomattomista tarinoista 1800-lopulla Suomeen tulleista afrikkalaisista.
Todellakin. Nämä tarinat ovat todellakin aivan uskomattomia.
Voisi esittää arvailuja, mitä nuo 1800 -luvun lopulla Suomeen tulleet afrikkalaiset voisivat olla.
1. Sirkuksen mukana on voinut tulla afrikkalaisia.
2. Italian kautta on voinut tulla varsinkin pohjois-afrikkalaisia. Italialaisia yrittäjiä muistaakseni tuli Suomeen tuona aikana, ehkä joukossa joku afrikkalainenkin.
3. Olisiko venäläisillä ollut afrikkalaisia orjia/sotavankeja? Kiinalaisiahan ne roudasivat tänne tuhatmäärin töihin, olisiko joukkoon eksynyt afrikkalainenkin?
4. Amörikasta tuli palaavien siirtolaisten mukana afrikkalaisia.
5. Lähetystyöntekijä toi afrikkalaisen mukanaan.
6. Keksi oma parempi teoria.
Quote from: AaJii on 01.09.2009, 14:31:51
Rastas:
QuoteMeillä ei ole esimerkiksi sopivaksi katsottavaa sanaa kuvaamaan vaalea- ja tummaihoisten jälkeläisiä.
Häh? Onhan meillä. Mulatti. Vai onko siitäkin tullut jo n-sana? No tässäpä onkin vaikka kielitoimistolle hommia keksiä tuolle mulatille joku uudempi versio.
Eikös Lola Odusoga ihan hiljan jossain haastattelussa todennut ihan luontevasti olevansa mulatti?
Pitäisikö Rastaan nyt mennä uudellenkouluttamaan Lolaa, joka on näin rassismoinut itseään oikein lehdessä?
Quote
- Töitä on tehtävä paljon. Täällä ajatellaan yhä, että jotkut niinkin naiivit asiat ovat pyhiä kuten esimerkiksi pellavapäinen Elovena-tyttö. Mikä meteli syntyikään, kun siitä tehtiin tummaihoinen? Varsinkin aikuisten on vaikea myöntää, että heillä olisi paljon opittavaa.
Ainoa, joka nosti jotain etäisesti meteliä muistuttavaa (jos sitäkään) tummaihoisesta Elovena-tytöstä, oli Raisio, jonka mielestä Hbl:n mainoksen tummahipiäinen neito loukkasi heidän tuotemerkkiään. Ei siis kansallista nurinaa tai ärtymystä, tuskinpa kukaan olisi kyseistä mainosta edes noteerannut ilman Raision lievää närästystä.
Joko A. Rastaan määritelmä "metelistä" poikkeaa huomattavasti omastani tai sitten vain tosiasiat haittaavat ikävästi hänen käsitystään suomalaisista ahdasmielisinä luolamiehinä, jotka joutuvat apinanraivon valtaan, kun puuropaketin kyljessä olevan hahmon sävyä säädetään tummemmalle.
Quote from: TunturiTiger on 01.09.2009, 17:07:12
Quote from: AaJii on 01.09.2009, 14:31:51
Rastas:
QuoteMeillä ei ole esimerkiksi sopivaksi katsottavaa sanaa kuvaamaan vaalea- ja tummaihoisten jälkeläisiä.
Häh? Onhan meillä. Mulatti. Vai onko siitäkin tullut jo n-sana? No tässäpä onkin vaikka kielitoimistolle hommia keksiä tuolle mulatille joku uudempi versio.
loistavaa! mustaihoisen ja valkoihoisen jälkeläinen todellakin on mulatti. näin opetettiin ainakin vielä 90-luvulla peruskoulussa. mielestäni mulatti sanan kieltäminen rasistisena on jo naurettavaa.
Olisiko entinen mulatti nykyinen elätti? Kelpaako kielitoimistolle? ( huumoria, ottakaa herne pois nenusta )
Quote from: Tunkki on 01.09.2009, 17:19:52
Quote from: slange on 01.09.2009, 17:09:38
Sittenhän on vielä mestitsi ja sambo
Mitähän kieltä tuo "sambo" lienee, itselle tuo avautuu pakkoruotsin "yhdessäasuvaa" tarkoittavana sanana (aikalailla synonyymi avopuolisolle).
http://fi.wikipedia.org/wiki/Zambo
Quote from: Enni on 31.08.2009, 21:51:41
Aloin ihan miettiä, että kuka ja mikä edes on Anna Rastas (Ikinä kuullukkaan..), ja sitten Google pelasti.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Anna_Rastas
*huoh*
:D
Että Tamperkeleen yliopistosta, miksi en ole hämmästynyt?
Luin noita Rastaan juttuja. Voi taivas sentään.
Syytteen pelosta en uskallakaan kirjoittaa mitään.
Lopetan ajattelun ja jupisen täällä äänettömästi itsekseni koneen ääressä. Olen sanaton ja raivoissani. Piip.
Suuri kiitos Roopelle litteroinnista. Aivopierujen, puolitotuuksien ja tiesminkä määrä ylittää kyllä allekirjoittaneen sietokyvyn..
Quote from: Roope on 01.09.2009, 12:51:02
Rasismia, antirasismia, maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta tutkinut Rastas on saanut oman osansa häirinnästä, jota näitä asioita tutkivat joutuvat kohtaamaan. Se on silti pientä verrattuna siihen, mitä maahanmuuttajat itse joutuvat kohtaamaan. Häiriköihin mahtuu monenlaista väkeä, myös ihan tavallisia suomalaisia. Heitä, joita kuvittelemme sivistyneiksi ja ajatteleviksi ihmisiksi.
Mikä v*tun antirasismi? Ilmeisesti sivistyneenä ja ajatteleva ihmisenä en ole kykenevä tätä tajuamaan, koska Rassissmi.
QuoteAnna Rastas suostuu haastatteluun, koska tutkijan työ on julkista ja työstä pitää myös puhua julkisuudessa.
Haastattelu lisää yhteiskunnallista vaikuttavuutta, joka lisää palkkaa...
QuoteHaastattelun ehdot ovat kuitenkin tarkat, tutkijan yksityiselämästä emme puhu mitään.
Joskin väikkäri voidaan tehdä hänen yksityiselämästään :o ???
Quote"neekeri pesee kasvojaan, vaan ei valkene ollenkaan". Toinen ensimmäisen luokan opetuksista oli, että "intiaani punainen, jälkiä etsii hiipien".
Amerikan alkuperäisväestöllä oli tosiaan tapana värjätä ihonsa punaiseksi (punamullalla?). Negridi tuskin valkeni, vaikka olisikin pessyt ihonsa. Koulukirjassa oli siis faktatietoa...
QuoteNäistä ajoista on jo moni asia ja asenne muuttunut. Olemme jo yli parikymmentä vuotta eläneet aikaa, jollin Suomi on monikulttuuristunut. Suomalaisiin kuuluu yhä useammasta maasta muuttaneita ihmisiä.
Historia ei ole vahvin alueeni, mutta eikös Suomessa ole ollut ainakin ruotsalaisia ja venäläisiä ainakin parisataa vuotta sitten?
QuoteMeillä ei ole esimerkiksi sopivaksi katsottavaa sanaa kuvaamaan vaalea- ja tummaihoisten jälkeläisiä.
'Asiantuntija' ei ole tietoinen sanasta 'mulatti'?
QuoteMaahanmuuttajia ei nähdä vieläkään yhteiskuntaamme kuuluvina suomalaisina.
Mistähän tämäkin johtuu? Ettei vain siitä, että he eivät ole kuin suomalaiset?
QuoteRasismia voivat olla monet puhe- ja toimintatavat.
Kuten autolla-ajo (http://mokumaku.blogit.uusisuomi.fi/2009/02/04/kokemuksia-rasismista/)?
QuoteAnna Rastas sanoo, että epä-älylliseksi luokiteltava ideologinen rasismi on osa eurooppalaista kulttuuria.
Mitävittua? MITÄ VITTUA??!
QuoteOlemme kasvaneet rasistiseen ajatteluun. Tärkein kysymys on, miten oppia siitä pois.
Hmmmnn.. Jos ei raahattaisi kaikkia rasistisia virikkeitä tännne?
QuoteEmme näe, miten esimerkiksi jotkut sanavalinnat loukkaavat maahanmuuttajia.
Juuri tänään satuin kirjoittamaanaiheesta. (http://epakorrekti.blogspot.com/2009/09/sananvapaudesta.html)
QuoteItse asiassa koko maahanmuuttaja-termi alkaa olla vanhentunut kuvaamaan monia Suomen vähemmistöihin kuuluvia.
Eiköhän Suomesta löydy lukuisia vähemmistöjä, joilla ei ole mitään tekemistä maahanmuuton kanssa...
QuoteAnna Rastas huokaisee syvään, kun puhumme työperäisestä maahanmuutosta. Hän kritisoi sitä voimakkaasta.
"*Huokaus* Oh, kun kaikki maahanmuttajat olisivat sosiaalipummeja"
QuoteAnna Rastaan alussa mainittu kolmivuotinen projekti on varsin kiinnostava. Hän tutkii miten Afrikkaa ja afrikkalaisuutta sekä suomalaisten ja afrikkalaisten kohtaamisia kuvataan uusissa ja vanhoissa suomalaisissa tietokirjoissa.
Suomi onkin tunnettu kolonistisuudestaan ja tiukasta historiasta ympäri maailmaa. Onkin aika, että edes joku kirjoittaa näistä merkittävistä aikakausista edes jotain...
QuoteTutkimuksessa ovat mukana myös oppikirjat ja lastenkirjallisuus.
öö...
QuoteOn mielenkiintoista, miten esimerkiksi somalialaiset maahanmuuttajat, jotka tulevat puhutusta kulttuurista kirjalliseen kulttuuriimme alkavat kirjoittaa historiaansa täällä.
Hmmn... Pitäisiköhän ostaa kohta Finlandia-palkittu teos 'Työttömyytemme ja rikostilastomme'?
QuoteHän kertoo uskomattomista tarinoista 1800-lopulla Suomeen tulleista afrikkalaisista.
'Tulin tänne hiirten vetämässä kurpitsavaunussa'...
QuoteHe ovat olleet mukana rakentamassa Suomea ja suomalaista kulttuuria, ja siksi heidät pitäisi sisällyttää yhteiseen historiaamme.
Muistatteko afrikkalaiset esi-isämme hirvenpääkirveineen, afrikkalaisen presidenttimme ja afrikkalaiset sotilaat jotka kaatuivat kannaksella? Minä en!
QuoteVäitän, että nuorison olisi helpompi hyväksyä erilaiset suomalaiset, jos oppikirjoista voitaisiin lukea tulijoiden historiasta täällä.
Naapurissa asuu kiinalaisia. En millään usko, että 'hyväksyisin' heidät paremmin, josko minulla olisi tarkka tieto heidän historiastaan.
QuoteSe historia ei ole vain vähemmistöjen historiaa vaan osa koko Suomea.
Just. Sittenhän tiedänkin heidän historian, kun tiedän Suomen historian..
QuoteSuomi on sivistysvaltio ja täällä arvostetaan ihmisoikeuksia.
Aah. Sananvapaus!!!!!!!!!!!!1
QuoteJokainen voi vaikuttaa asioihin, vaikka vain puuttumalla epäkunnioittaviin puhetapoihin, Rastas huomauttaa.
Aha. Sinne se meni...
Pahoittelen pitkää tekstiä, mutta jonnekin vitutus on pakko purkaa...
Quote from: turha jätkä on 01.09.2009, 18:04:03
Voisi esittää arvailuja, mitä nuo 1800 -luvun lopulla Suomeen tulleet afrikkalaiset voisivat olla.
1. Sirkuksen mukana on voinut tulla afrikkalaisia.
2. Italian kautta on voinut tulla varsinkin pohjois-afrikkalaisia. Italialaisia yrittäjiä muistaakseni tuli Suomeen tuona aikana, ehkä joukossa joku afrikkalainenkin.
3. Olisiko venäläisillä ollut afrikkalaisia orjia/sotavankeja? Kiinalaisiahan ne roudasivat tänne tuhatmäärin töihin, olisiko joukkoon eksynyt afrikkalainenkin?
4. Amörikasta tuli palaavien siirtolaisten mukana afrikkalaisia.
5. Lähetystyöntekijä toi afrikkalaisen mukanaan.
6. Keksi oma parempi teoria.
Rasismitutkijat voisivat välillä keskittyä Suomessa olleisiin kiinalaisiin
http://www.genealogia.fi/genos/70/70_26.htm
vaikka kiinalaiset eivät niin mediaseksikkäitä olekaan. Kiinalaisetkin kyllä osaavat pelata rasistikortin, mutta ongelma ehkä on se, että he rahastavat sen itse, eikä kotikänsäinvälistyneille tutkijoillemme ( Rastas, Puuronen et al. ) jäisi mitään välistä.
Kovaa menoa kuitenkin ja todellista orjalaivatervaa: kissoja ja etanoita syötettiin ja syfilistäkin pahantahtoisen vierasvihaisesti tartutettiin.
Quote from: Ulkopuolinen on 02.09.2009, 01:16:22
Jopa umpisuomalaisesta kirkkoveneestä voisi väittää että sehän on lähinnä sisävesikäyttöön suunniteltu purjeeton viikinkipaatti.
Nyt olisi toisaalta edessä se hedelmätön väittelyt, että kumpi oli ensin muna vain kana ;)
Tuosta vaikuttavasta nimiluettelosta on huomioitava, että hallitsijasuvut eivät olleet noihin aikoihin mitenkään kansallisia ja kutsut kävivät piireissä. Eikä Suomi ollut mikään varsinainen takapajula
http://www.tampere-seura.fi/melko/Valo.html
vaan ihan kehityksen kärjessä mukana monilta osin. Toki nuokin tulivat vierailta mailta, mutta ei niitä kaupallinen edustaja yksin toteuttanut tietenkään.
3. Olisiko venäläisillä ollut afrikkalaisia orjia/sotavankeja? Kiinalaisiahan ne roudasivat tänne tuhatmäärin töihin, olisiko joukkoon eksynyt afrikkalainenkin?
Orjia ainakin. Mm Puskinin suvussa.
"Aleksandr Sergejevitš Puškin (6. kesäkuuta 1799 Moskova – 10. helmikuuta 1837 Pietari) on monien mielestä suurin venäläinen runoilija ja venäläisen kirjallisuuden kultakauden synnyttäjä.
Puškin syntyi Moskovassa. Hänen isoisoisänsä oli afrikkalainen orja, Ibrahim Petrovitš Gannibal, joka tuotiin Etiopiasta vuonna 1701 Konstantinopoliin, josta Venäjän Turkin suurlähettiläs Savva Raguzinski adoptoi hänet vuonna 1704".