2009-09 Gloria: Lähikuvassa yhteiskuntatieteilijä Anna Rastas

[Prioria]

Hommalaisten suosikkilukemistossa, porvarillisessa muoti- ja lifestylelehti Gloriassa on iso juttu Anna Rastaasta. Pääasiassa teksti käsittelee ilmiötä ja ideologiaa nimelta "rasismi". Yhteiskuntatieteilijä Rastaan mukaan se on kovassa nousussa. Lisäksi hän huomauttaa, että maahanmuuttopolitiikasta puhutaan vääränlaisesti. Asiaa korjatakseen hän kertoo, että pikapuoliin ilmestyy hänen ja kahden kollegansa yhdessä valmistelema pamfletti suomalaisesta maahanmuuttopolitiikasta.

Rastaan lisäksi lehdessä tällä kertaa mm. pirteät tweedtakit, kuuma punainen muoti, rohkean naiselliset nahkavaatteet, kuopiolaista taidetta, tamperelaista designia sekä tietysti Gloria Open -turnauksen jälkiraportit.

[Femakko]

Asiaa korjatakseen hän kertoo, että pikapuoliin ilmestyy hänen ja kahden kollegansa yhdessä valmistelema pamfletti suomalaisesta maahanmuuttopolitiikasta.

Onkos esim. Jukka Turuselta tulossa vastapamflettia?   Kun tuo sana tuntuu olevan hallussa, ja jos Roope suostuisi antamaan virka-apua, faktat voisivat olla paremmin hallussa kuin alkuperäisillä pamfletisteilla ikinä...

[reino]

Rastaan lisäksi lehdessä tällä kertaa mm. pirteät tweedtakit, kuuma punainen muoti, rohkean naiselliset nahkavaatteet...

Minkä teeman mukaan Anna poseerasi?

Onkos esim. Jukka Turuselta tulossa vastapamflettia?  Kun tuo sana tuntuu olevan hallussa, ja jos Roope suostuisi antamaan virka-apua, faktat voisivat olla paremmin hallussa kuin alkuperäisillä pamfletisteilla ikinä...

Jos tuossa Rastaan & kumppaneiden pefletissä olisi selkeä rakenne ja jonkinlainen logiikka taustalla, siihen olisi hyvinkin helppo kirjoittaa vastapamfletti eli hommafletti.

Mutta pelkäänpä, että siinä vain vellotaan syvissä vesissä rasssismin lillukanvarsien ympärillä.

[MW]

Jos tuossa Rastaan & kumppaneiden pefletissä olisi selkeä rakenne ja jonkinlainen logiikka taustalla, siihen olisi hyvinkin helppo kirjoittaa vastapamfletti eli hommafletti.

Mutta pelkäänpä, että siinä vain vellotaan syvissä vesissä rasssismin lillukanvarsien ympärillä.

Näin käynee, eikä siitä saane edes kelvollista peflettiä. Muste tahraa.

[turha jätkä]

rohkean naiselliset nahkavaatteet,

Kuulostaa lupaavalta. Toivottavasti joku postaa kuvat foorumille.

[varaani]

rohkean naiselliset nahkavaatteet,

Kuulostaa lupaavalta. Toivottavasti joku postaa kuvat foorumille.

eikai nyt sentään...
joku voi kiihottua! 

[Enni]

Aloin ihan miettiä, että kuka ja mikä edes on Anna Rastas (Ikinä kuullukkaan..), ja sitten Google pelasti.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Anna_Rastas

*huoh*

[Eino P. Keravalta]

Ai se oli Rastas, joka siitä orjalaivojen tervasta höpisi? Loistavaa! Antaa tulla vain pamflettia! Siitä taitaa tulla vuosikymmenen vitsikirja, jota vielä siteerataan tuhansia kertoja!

Vakavasti puhuen: onhan se hyvä, että Suomen kansan ja kulttuurin vihollinenkin yrittää koostaa joitain argumentteja. Päästään ehkä hieman keskustelemaan asioista kun tulevat viimeinkin kaapista ulos ja uskaltautuvat keskustelemaan kun nyt puoli vuosikymmentä on pyydetty.

Tosin inhimillisesti katsoen käy Annaa sääliksi: kaikki "suvaitsevaisten" argumentit - milloin harvoin niitä onkaan kuultu - on revitty palasiksi jo ammoin. Rastas piiskaa kuollutta hevosta. Se, mikä on mielenkiintoista, on se, milloin Rastas ITSE huomaa sen. Tänä vuonna? Viiden vuoden kuluttua? Vuonna 2040? Sillä KAIKKI hyysärit ovat samaa mieltä Halla-ahon kanssa. Kysymys on vain, milloin.

[Mika.H]

voi kun olis sellainen pefletti johon sais kumpikin osapuoli etukäteen lähettää vaikka 1o kysymtstä, joihin pitäisi kirjallisesti vastata ja joista vastauksista  sitten keskusteltaisiin...

[Eino P. Keravalta]

Itse asiassa minua jännittää; odotan innolla Rastaan julkaisua, sillä en todellakaan osaa sanoa, aiheuttaako se minussa pyhän raivon vaiko hallitsemattoman naurukohtauksen. Molempi mahdollinen.

Sen myönnän, että kunnon nauru kelpaisi tässä totisessa maailmassa. Panen toivoni Rastaaseen. Jo se orjalaivojen terva oli aivan parasta Pahkasika-parodiaa. Anna, anna minun nauraa!

[Shawast]

Hhmmm... Rastas väittää, että maahanmuuttopolitiikasta puhutaan vääränlaisesti. Tuo lausehan implikoi, että Rastaan täytyy olla tietoinen oikeasta puhetavasta, sillä muuten hän tuskin voisi erottaa väärää puhetapaa.

Odotamme mielenkiinnolla, että Rastas esittää meille oikean puhetavan. Sen jälkeen voimme kyllä puhua huvikseen hänenkin tavallaan, mutta tuolloin puhetapasääntöjen tulee koskea molempia osapuolia. Jos Rastas esittää tunnepitoisia argumentteja maahanmuuton puolesta, niin silloin kriitikoilla on myös oikeus esittää tunnepitoisia argumentteja tyyliin, "...ählämit ovat kaikki terroristeja".

Jos taas hän haluaa faktoja ja tilastoja, niin niitähän täältä pesee. Se tie on ainakin "kuolleen hevosen piiskaamista".

[Femakko]

Ai se oli Rastas, joka siitä orjalaivojen tervasta höpisi? Loistavaa! Antaa tulla vain pamflettia! Siitä taitaa tulla vuosikymmenen vitsikirja, jota vielä siteerataan tuhansia kertoja!

Pahoittelen epäselvää ilmaisua. Kyseessä oli karikatuuri, mutta en usko, että kyseinen pahkasikaismi oli Rastaan tuotantoa. Jos joku tietää, kuka tämän kuolemattoman ilmaisun keksi, kertokoon. Luultavasti sieltä tulee vain diipadaapaa eli puiden väärinkäyttöä, joilla ei ole edes huumoriarvoa.

[IDA]

Pahoittelen epäselvää ilmaisua. Kyseessä oli karikatuuri, mutta en usko, että kyseinen pahkasikaismi oli Rastaan tuotantoa. Jos joku tietää, kuka tämän kuolemattoman ilmaisun keksi, kertokoon. Luultavasti sieltä tulee vain diipadaapaa eli puiden väärinkäyttöä, joilla ei ole edes huumoriarvoa.

Itse en enää muista mistä tuo oli, mutta jostain ihan "vakavasta" tutkimuksesta kuitenkin. Suomi siis ei mitenkään ollut syytön kolonialismiin ja orjuuteen, koska orjalaivoissa käytettiin suomalaista tervaa. Ja tämä siis oli esitetty aivan vakavasti.

Rastas on kuitenkin näiden juttujen klassikko, joten tuo voi olla hänenkin huomionsa.

[PYO]

Pääasiassa teksti käsittelee ilmiötä ja ideologiaa nimelta "rasismi". Yhteiskuntatieteilijä Rastaan mukaan se on kovassa nousussa.

Jos tieteilijä sanoo, että ilmiö on nousussa, niin hän varmasti kykenee sen pyydettäessä todistamaan. Epäilen kovasti, että Rastas omistaa dataa rasismin määrästä ja sen kasvusta eri aikakausilla. Jos 'kova nousu' on vain perstuntumalla perhepiirissä tehty arvio, niin ei kyllä kauheasti kannattaisi tituuleerata henkilön asiantuntijuutta taikka akateemista arvonimeä.

ps. Wikipediassa oleva Rastaan artikkeliluettelo on jokseenkin laihanlainen tohtorisnaiselle.

[Ernst]

Pääasiassa teksti käsittelee ilmiötä ja ideologiaa nimelta "rasismi". Yhteiskuntatieteilijä Rastaan mukaan se on kovassa nousussa.

Jos tieteilijä sanoo, että ilmiö on nousussa, niin hän varmasti kykenee sen pyydettäessä todistamaan. Epäilen kovasti, että Rastas omistaa dataa rasismin määrästä ja sen kasvusta eri aikakausilla. Jos 'kova nousu' on vain perstuntumalla perhepiirissä tehty arvio, niin ei kyllä kauheasti kannattaisi tituuleerata henkilön asiantuntijuutta taikka akateemista arvonimeä.

ps. Wikipediassa oleva Rastaan artikkeliluettelo on jokseenkin laihanlainen tohtorisnaiselle.

Koska rassismi. Nimittäin on vaikea kirjoitella, jos on kiinnostunut maassamme vain kovin marginaaliseksi jäävästä ilmiöstä.

[matti]

Hommalaisten suosikkilukemistossa, porvarillisessa muoti- ja lifestylelehti Gloriassa on iso juttu Anna Rastaasta. Pääasiassa teksti käsittelee ilmiötä ja ideologiaa nimelta "rasismi". Yhteiskuntatieteilijä Rastaan mukaan se on kovassa nousussa. Lisäksi hän huomauttaa, että maahanmuuttopolitiikasta puhutaan vääränlaisesti. Asiaa korjatakseen hän kertoo, että pikapuoliin ilmestyy hänen ja kahden kollegansa yhdessä valmistelema pamfletti suomalaisesta maahanmuuttopolitiikasta.

Vaimolle tulee Gloria, joten tässä juttu kuvattuna. Valitan kuvien huonoa laatua, en omista skanneria.

Poistin kuvat, koska lainaus on alempana.

[ajuha]

rastas kirjoittaa; "aikuisista ja kodeista lähtee liikkeelle yksi muutoksen aalto", ehkäpä liikkeelle lähtevä aalto ei ole rastaksen toiveiden mukainen.

[valkobandiitti]

Kukaan ei varmaan arvaa kuka kustantaa kyseistä lehdykkää. Vihje, alkaa s-kirjaimella.
Kodin kuvalehti kuuluu samaan konserniin ja siinäkin on ollut juttuja esimerkiksi menestyvistä ja kotoutuneista inhquista.
Käykää nyt hyvät ihmiset läpi teille tulevat lehdet ja peruuttakaa sanoman lehtien tilaukset. Lisätietoa: http://www.sanomamagazines.fi/mediaopas/

[reino]

Rastas "...puolustaa kaikkien Suomessa asuvien oikeutta olla suomalaisia."

No niinhän minäkin puolustan.

Nimenomaan oikeutta (ja velvollisuutta) olla suomalaisia. Ei suomensomalialaisia, suomenafrikanamerikkalaisia, suomenbingopongolaisia.

Ensimmäisen sivun perusteella ollaan vielä Annan kanssa ihan samoilla linjoilla.

[reino]

voi kun olis sellainen pefletti johon sais kumpikin osapuoli etukäteen lähettää vaikka 1o kysymtstä, joihin pitäisi kirjallisesti vastata ja joista vastauksista  sitten keskusteltaisiin...

Tuo on itse asiassa niin hyvä ajatus, että se pitäisi toteuttaa.

En tiedä missä vaiheessa Rastaan & kumpp. kirjoitus on, mutta jos olisi mahdollisuus kysyä heiltä 10 kysymystä, niin mitkä ne olisivat?

Ideoita? Voidaanhan Anna kutsua vaikka Homman kyselytunnille heti Suurpään jälkeen.

[JoKaGO]

Ideoita? Voidaanhan Anna kutsua vaikka Homman kyselytunnille heti Suurpään jälkeen.

Mää vähä luulen, että ehditään rauhassa miettiä ne kysymykset, kun ollaan saatu ensin se mokuliinojen suostumus tenttiimme. Eivät suostu nääs rasistien kanssa keskustelemaan, koska rasistien kanssa ei tarvi keskustella, eikä niitä tarvi edes kuunnella! Koska rrrr... ja jos ei niin sitten piilorrrr..., ja vaikkei sitäkään, niin silti voisi olla rrrr....

[M.K.Korpela]

Nuorisotutkimusseuran kautta Rastas on 100 % varmuudella saanut vaikutteita suomalaisen feminismin vanhemmalta valtionaiselta Sari Näreeltä.

[Roope]

Lähikuva - Anna Rastas: Ihmisen puolella
(Gloria 9/2009)


Yhteiskuntatieteilijä Anna Rastas ei ole luovuttajatyyppiä. Rasismia ja maahanmuuttoa tutkiessaan hän puolustaa kaikkien Suomessa asuvien oikeutta olla suomalaisia. Rastasta huolestuttaa maahanmuuttokeskustelun taso. Uhkakuvia liioitellaan hänen mielestään vahvasti.


Vilkkaaksi naiseksi Anna Rastas on pilkuntarkka sanoistaan. Siihen yhteiskuntatieteilijä ja kulttuurintutkija Anna Rastaalla on painavat syyt.

Rasismia, antirasismia, maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta tutkinut Rastas on saanut oman osansa häirinnästä, jota näitä asioita tutkivat joutuvat kohtaamaan. Se on silti pientä verrattuna siihen, mitä maahanmuuttajat itse joutuvat kohtaamaan. Häiriköihin mahtuu monenlaista väkeä, myös ihan tavallisia suomalaisia. Heitä, joita kuvittelemme sivistyneiksi ja ajatteleviksi ihmisiksi.

Anna Rastas suostuu haastatteluun, koska tutkijan työ on julkista ja työstä pitää myös puhua julkisuudessa. Hän on sanoistaan vastuussa monille: tutkijakollegoilleen, suurelle yleisölle ja niille vähemmistöille, joiden elämää hän tutkii.

Haastattelun ehdot ovat kuitenkin tarkat, tutkijan yksityiselämästä emme puhu mitään.

Tapaamme Tampereella, jonka yliopistossa syntyjään helsinkiläinen Anna Rastas opiskeli 1980-luvulla. Sen jälkeen hän on työskennellyt yliopistossa tutkijana ja muun muassa sosiaaliantropologian yliassistenttina. 1990-luvun puolivälissä hän oli viisi vuotta Tampereella turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen johtajana.

Rastaan väitöskirja käsitteli rasismia lasten ja nuorten arjesta. Hän tutki lapsia, joiden toinen vanhempi on Suomesta, toinen jostain muusta maasta. Väitöskirja käsiteli myös ulkomailta Suomeen adoptoituja lapsia. Tutkimukseen osallistuneilla lapsilla oli siteitä yhteensä yli 30 maahan.

Nyt Anna Rastas puurtaa Tietokirjojen Afrikka Suomessa -hankkeen vastaavana tutkijana. Kolmivuotinen Koneen Säätiön rahoittama useamman tutkijan projekti käynnistyi viime vuonna.

Aika muokkaa asenteita

Haukkaamme kesän ensimmäistä raparperipiirakkaa. Anna Rastas kertoo saaneensa lapsuudenkodistaan vahvat arvot.
- Kotonani oltiin kiinnostuneita yhteiskunnallisista kysymyksiä. Opin jo lapsuudessani peruskunnioituksen ihmisiä kohtaan. Kotonani ei käytetty mustaihoisista n-sanalla [sic] alkavaa sanaa, eikä venäläisiä määritelty r-alkuisella sanalla.

Muutaman vuoden Anna Rastasta vanhempana muistelen, miten kansakouluaikaisessa aapisessani opetettiin "neekeri pesee kasvojaan, vaan ei valkene ollenkaan". Toinen ensimmäisen luokan opetuksista oli, että "intiaani punainen, jälkiä etsii hiipien".

Näistä ajoista on jo moni asia ja asenne muuttunut. Olemme jo yli parikymmentä vuotta eläneet aikaa, jollin Suomi on monikulttuuristunut. Suomalaisiin kuuluu yhä useammasta maasta muuttaneita ihmisiä.

Silti on edelleen suomalaisia, jotka eivät ole joutuneet pohtimaan koko asiaa. Rastaksen mukaan turvapaikanhakijoiden määrää liioitellaan ja ongelmia nähdään siellä, missä niitä ei todellisuudessa ole.

Puuttuvat sanat

Rasismi tuli käsitteenä laajempaan käyttöön vasta 1930-luvulla. Lähdemme liikkeelle rasismin määritelmästä.

Se ei ole ollenkaan niin helppoa, kuin äkkiseltään kuvittelisi. Ylipäätänsä koko aihepiirin sanasto on kapea. Suomessa vasta haetaan uusia määritelmiä. Meillä ei ole esimerkiksi sopivaksi katsottavaa sanaa kuvaamaan vaalea- ja tummaihoisten jälkeläisiä.

Oikeiden tai sopivien sanojen löytämisellä on sinäkin mielessä kiire, että uusissa vähemmistöissä suurin osa on lapsia ja nuoria. Ruotsissa jo joka neljännellä lapsella on toinen vanhemmista tai isovanhemmista jostakin muusta maasta kuin Ruotsista. Suomi on tulossa perässä.
"Kuka minä olen", on ydinkysymys.
- Rasismi määritellään ahtaasti niin lainsäädännön kuin ihmisten arkikielessä. Olen erityisen huolestunut populistipoliitikkojen määritelmistä. Millaisin perusteluin ja sanavalinnoin voi vastustaa maahanmuuttoa olematta rasisti? On pelottavaa, miten iso joukko kansalaisia on lähtenyt mukaan populistiseen keskusteluun. Ja näitä populisteja löytyy melkein jokaisesta suomalaisesta puolueesta. Maahanmuuttajia ei nähdä vieläkään yhteiskuntaamme kuuluvina suomalaisina.

Rasismia voivat olla monet puhe- ja toimintatavat. Sitä voivat olla myös sellaiset yhteiskunnalliset rakenteet, jotka johtavat eriarvoisuuteen.

Loukkaavat sanat

Anna Rastas sanoo, että epä-älylliseksi luokiteltava ideologinen rasismi on osa eurooppalaista kulttuuria. Viimeaikaiset ympäri Eurooppaa olleet niin kutsutut rotumellakat eivät johdu yksinomaan maahanmuuttajista. Mellakoihin osallistuneilla on monesti ollut perusteltu syy epäillä, ettei heitä nähdä eikä kohdella tasa-arvoisina poliisin ja muiden viranomaisten edessä.
- Maahanmuuton kasvu lisää tilanteita, joissa rasismi voi nostaa päätään. Rasismia ei voi kuitenkaan väittää maahanmuuttajien mukanaan tuomaksi ongelmaksi. Olemme kasvaneet rasistiseen ajatteluun. Tärkein kysymys on, miten oppia siitä pois.

Tutkija painii sen kanssa, että olisi puhuttava alati muuttuvasta, laajasta ongelmasta. Se koskee koko länsimaista kulttuuria. Emme näe, miten esimerkiksi jotkut sanavalinnat loukkaavat maahanmuuttajia.
- Itse asiassa koko maahanmuuttaja-termi alkaa olla vanhentunut kuvaamaan monia Suomen vähemmistöihin kuuluvia.

Muukalaisvihamielisiä asenteita tukevat myös tietyt viranomaisten kannanotot. Sellaiseksi Anna Rastas mainitsee muun muassa maahanmuuttoviraston ylijohtajan Jorma Vuorion ja suojelupoliisin päällikön Ilkka Salmen puheenvuoron maahanmuuton uhkakuvista Helsingin Sanomissa kesäkuun alussa. He sisällyttivät pitkään uhkakuvien listaansa muun muassa perheenjäsenten maahanmuuton kasvun.

Suomen Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson kommentoi puheenvuoron näköalattomuutta ihmisoikeusnäkökulmasta.

Hyvin kotoutuneet

Anna Rastas huokaisee syvään, kun puhumme työperäisestä maahanmuutosta. Hän kritisoi sitä voimakkaasta.
- Suomessa on oikeasti ihmisiä, jotka ovat kotoutuneet tänne hyvin. He ovat tehneet pirusti töitä siitä huolimatta, etteivät he edusta työperäistä maahanmuuttoa. On rankka paikka heille, ettei heidän todellisesta elämästään täällä ja heidän työstään suomalaisen yhteiskunnan rakentajina ole puhuttu mitään. On todella ristiriitaista ottaa vastaan vain työntekijät. Suomeen työhön tulevien perheenjäsenet eivät välttämättä ole tervetulleita tänne. Ihmisiä suvaitaan vain, jos heistä ajatellaan olevan meille hyötyä. Silloin pannaan syrjään kaikki perhearvot ja ihmisoikeuskysymyksen.

Ristiriitaa on myös siinä, että samaan aikaan osa koulutetuista maahanmuuttajista joutuu työttömyyskortistoon.

Tutkimusprojektinsa ohella Anna Rastas työstää Suvi Keskisen ja Salla Tuorin kanssa pamflettia suomalaisesta maahanmuuttokeskustelusta. Tulijoiden on sopeuduttava, mutta heidät on myös toivotettava tervetulleliksi.

Tällaisen pamfletin aika on juuri nyt.

Meidän historiaamme

Anna Rastaan alussa mainittu kolmivuotinen projekti on varsin kiinnostava. Hän tutkii miten Afrikkaa ja afrikkalaisuutta sekä suomalaisten ja afrikkalaisten kohtaamisia kuvataan uusissa ja vanhoissa suomalaisissa tietokirjoissa. Tutkimuksessa ovat mukana myös oppikirjat ja lastenkirjallisuus.
- On mielenkiintoista, miten esimerkiksi somalialaiset maahanmuuttajat, jotka tulevat puhutusta kulttuurista kirjalliseen kulttuuriimme alkavat kirjoittaa historiaansa täällä.

Hänen tulevaisuudenhaaveensa on olla mukana jatkossakin projekteissa, joissa tutkitaan afrikkalaisten elämää Suomessa. Hän kertoo uskomattomista tarinoista 1800-lopulla Suomeen tulleista afrikkalaisista.
- On tärkeää kuulla Suomen ensimmäisten afrikkalaisyhteisöjen kokemuksia ja kirjoittaa heidän historiaansa. Tarinat eivät ole vain synkkiä tarinoita. He ovat olleet mukana rakentamassa Suomea ja suomalaista kulttuuria, ja siksi heidät pitäisi sisällyttää yhteiseen historiaamme. Väitän, että nuorison olisi helpompi hyväksyä erilaiset suomalaiset, jos oppikirjoista voitaisiin lukea tulijoiden historiasta täällä.

Se historia ei ole vain vähemmistöjen historiaa vaan osa koko Suomea.

Aikuisilla on opittavaa

Vaikka Anna Rastas kohtaa työssään vaikeita ja raskaita asioita, hän ei ole pessimisti. On valintakysymys minkä puolesta tekee työtä. Kun on työskennellyt turvapaikanhakijoiden kanssa ja tietää miten ihmisoikeuksia poljetaan muualla, ei voi sanoa Suomen tilannetta toivottomaksi.

Hän näkee monia valoisia merkkejä siitä, että maahanmuuttokysymykset etenevät myös suotuisalla tavalla. Suomi on sivistysvaltio ja täällä arvostetaan ihmisoikeuksia. Vastuu muutoksesta on monella taholla. Se on poliittisilla puolueilla, viranomaisilla ja medialla. Viimekädessä jokaisella suomalaisella.
- Töitä on tehtävä paljon. Täällä ajatellaan yhä, että jotkut niinkin naiivit asiat ovat pyhiä kuten esimerkiksi pellavapäinen Elovena-tyttö. Mikä meteli syntyikään, kun siitä tehtiin tummaihoinen? Varsinkin aikuisten on vaikea myöntää, että heillä olisi paljon opittavaa.

Aikuisista ja kodeista lähtee liikkeelle yksi muutoksen aalto. Päiväkodeissa ja kodeissa on monenvärisiä, monenlaisista vanhemmista, maista ja kulttuureista peräisin olevia lapsia. Lapset oppivat elämään keskenään, jos kotien ilmapiiri on antirasistinen.

Jokainen voi vaikuttaa asioihin, vaikka vain puuttumalla epäkunnioittaviin puhetapoihin, Rastas huomauttaa.

==============================================================


Kiitos kuvista matti. Tämä haastattelu avasi minulle Rastaan taustanäkemyksiä paljon paremmin kuin hänen tutkimustensa lukeminen.

Rasismia käsitellään koko artikkelin ajan, mutta sitä ei määritellä muuten kuin kertomalla keiden määritelmät ovat vääriä (lainsäädännön, arkikielen, populistipoliitikkojen, maahanmuuton vastustajien). Rastaan missio tuntuu olevan käsitteen sisällön muuttaminen, sen sijaan että kehittäisi uuden termin kuvaamaan sitä hänen tarkoittamaansa asiaa. Tai edes määrittelisi sen ymmärrettävästi.

Neekeri-sana muuten ei ollut Rastaan lapsuusaikaan 60-70-lukujen vaihteessa loukkaava missään muissa piireissä kuin ehkä siellä hänen kotonaan. Koko keskustelu tuotiin tänne vasta 1980-luvun lopulla, kun poliittinen korrektius nousi Yhdysvaltojen yliopistoissa. Rastaalla itsellään oli tämän käännösvirheen (neekeri=nigger) Suomeen tuomisessa tiettävästi oma merkittävä osuutensa, mutta vielä 70-luvulla sanaa käytettiin täysin neutraalisti (neekeri=negro) mm. rotusorronvastaisessa materiaalissa.

Pettymyksekseni huomasin, että se Rastaan tuleva pamfletti ei käsittelekään maahanmuuttopolitiikkaa, vaan maahanmuuttokeskustelua. Eli ei ole odotettavissa mitään, mihin voisi tarttua tai jonka voisi faktoilla kumota, vain pitempi lista ihmisistä jotka ovat väärässä.

[Sami Aario]

Rasismia käsitellään koko artikkelin ajan, mutta sitä ei määritellä muuten kuin kertomalla keiden määritelmät ovat vääriä (lainsäädännön, arkikielen, populistipoliitikkojen, maahanmuuton vastustajien). Rastaan missio tuntuu olevan käsitteen sisällön muuttaminen, sen sijaan että kehittäisi uuden termin kuvaamaan sitä hänen tarkoittamaansa asiaa. Tai edes määrittelisi sen ymmärrettävästi.

Hyvä huomio. Rastas kirjoitti väitöskirjan nimeltä "Rasismi lasten ja nuorten arjessa : transnationaalit juuret ja monikulttuuristuva Suomi" jossa hän ei täsmentänyt mitä hän tarkoittaa rasismilla, vaan pikemminkin jätti sen haastateltaviensa subjektiivesti määriteltäväksi. Näyttäisi siis siltä että rasismi on sitä mitä Rastas tai hänen tutkimuskohteensa kulloinkin haluaa sen olevan. Tämäkö on tiedettä?

Tässäpä siis kysymys Rastaalle mahdollista Hommatenttiä varten: Miten määrittelet sanan "rasismi"?

[herranen]

- On tärkeää kuulla Suomen ensimmäisten afrikkalaisyhteisöjen kokemuksia ja kirjoittaa heidän historiaansa. Tarinat eivät ole vain synkkiä tarinoita. He ovat olleet mukana rakentamassa Suomea ja suomalaista kulttuuria, ja siksi heidät pitäisi sisällyttää yhteiseen historiaamme. Väitän, että nuorison olisi helpompi hyväksyä erilaiset suomalaiset, jos oppikirjoista voitaisiin lukea tulijoiden historiasta täällä.

Ehdottomasti. Afrikkalaisten panos suomalaisen kulttuurin rakentamisessa on mittaamaton eikä tulevaisuuden oppikirjoissa voi yksinkertaisesti liikaa painottaa heidän merkitystään.

Odotan innolla Rastaan tulevia kirjoituksia aiheesta. Emme kuitenkaan saa häikäistyä liikaa afrikkalaisten kieltämättä loistavista saavutuksista suomalaisen kulttuurin rakentajina vaan meidän on muistettava myös inuitien ja ainujen rooli, vain tärkeimpiä mainitakseni.

Voin jo kuvitella revisionistien pyrkivän kiistämään afrikkalaisten panoksen suomalaiseen kulttuuriin vähämerkityksisenä, jopa olemattomana. Tällainen väheksyntä ja piittaamattomuus faktoista on suoraan sanoen tyypillistä. Pyrkimyksessä aitoon monikulttuurisuuteen täytyy kuitenkin muistaa Suomen olleen aina monikulttuurinen ja vähemmistöjen merkityksen olleen kulttuurissamme arvokas huolimatta rakenteellisesta rasismista joka estää heidän antamasta panostaan yhteiskunnassa.

Voisin luetella tässä lukemattomia esimerkkejä ajatusteni tueksi. Kylmien faktojen kertaaminen on kuitenkin turhaa, sillä tärkeämpää on sydämen totuus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Kenelläkään hyvällä ihmisellä ei kuitenkaan pitäisi olla mitään syytä kiistää yllä olevien väitteiden oikeellisuutta.

[M.K.Korpela]

Näyttäisi siis siltä että rasismi on sitä mitä Rastas tai hänen tutkimuskohteensa kulloinkin haluaa sen olevan.

Näin se menee , ja käytännön sovellus tästä on , että poliittinen korrektius hyppää muslimien luona tie sonnalla kuuntelemassa mitä nämä taas vaativat.

Kun sitten muslimien uusi vaatimus on tehty , olipa se sitten halal-lihaa , rukoustaukoja töissä tai oppilaitoksissa jne jne , noiden vaatimusten vastustaminen on sitten se rasismi.

Se todellakin on näin , että monikulttuuristien rasismitutkimus toimii nimenomaan maahanmuuttajan näkökulmasta , ja käytännössä konfliktit useimmiten ovat muslimien kanssa.

[RP]

Kotonani ei käytetty mustaihoisista n-sanalla [sic] alkavaa sanaa, eikä venäläisiä määritelty r-alkuisella sanalla.

Minkä ikäinen Rastas on? Esimerkiksi Martin Luther King käytti lähinnä n-sanaa, ja valokuvien perusteella Rastas ei ole teini-ikäinen, eikä ole sellainen ollutkaan vähintään pariinkymmeneen vuoteen

[JoKaGO]

"Hänen tulevaisuudenhaaveensa on olla mukana jatkossakin projekteissa, joissa tutkitaan afrikkalaisten elämää Suomessa. Hän kertoo uskomattomista tarinoista 1800-lopulla Suomeen tulleista afrikkalaisista.
  - On tärkeää kuulla Suomen ensimmäisten afrikkalaisyhteisöjen kokemuksia ja kirjoittaa heidän historiaansa. Tarinat eivät ole vain synkkiä tarinoita. He ovat olleet mukana rakentamassa Suomea ja suomalaista kulttuuria, ja siksi heidät pitäisi sisällyttää yhteiseen historiaamme. Väitän, että nuorison olisi helpompi hyväksyä erilaiset suomalaiset, jos oppikirjoista voitaisiin lukea tulijoiden historiasta täällä."

Olenko nyt missannut jotain? Ketä he olivat, ketkä ovat heidän jälkeläisensä, ja missä nämä ovat nyt?

[Roope]

Rastas kirjoitti väitöskirjan nimeltä "Rasismi lasten ja nuorten arjessa : transnationaalit juuret ja monikulttuuristuva Suomi" jossa hän ei täsmentänyt mitä hän tarkoittaa rasismilla, vaan pikemminkin jätti sen haastateltaviensa subjektiivesti määriteltäväksi. Näyttäisi siis siltä että rasismi on sitä mitä Rastas tai hänen tutkimuskohteensa kulloinkin haluaa sen olevan. Tämäkö on tiedettä?

On tietysti ihan OK antaa haastateltavien kertoa omista rasismin kokemuksistaan omien käsitystensä pohjalta. Sen sijaan on huonoa tiedettä, ettei tutkija pura käsitteen subjektiivista sisältöä esille tai edes varmista haastateltavilta heidän käsitystensä yhdenmukaisuutta.

Edelleen on huonoa journalismia tukeutua ainoana tietolähteenä huonoa tiedettä tekevään tutkijaan. Ehkä tässä Glorian jutussa olisi kannattanut puhua vain yksityiselämästä ja jättää tieteily pois.

Eipä silti, minulle tämä oli "hyvä" haastattelu juuri siksi, ettei siinä voinut piiloutua tieteellisen tekstin kielipelin taakse. Argumentoinnin virheet ja puutteet tulivat esiin kaikessa raadollisuudessaan.

[Sikanez]

Rasismia käsitellään koko artikkelin ajan, mutta sitä ei määritellä muuten kuin kertomalla keiden määritelmät ovat vääriä (lainsäädännön, arkikielen, populistipoliitikkojen, maahanmuuton vastustajien). Rastaan missio tuntuu olevan käsitteen sisällön muuttaminen, sen sijaan että kehittäisi uuden termin kuvaamaan sitä hänen tarkoittamaansa asiaa. Tai edes määrittelisi sen ymmärrettävästi.

Hyvä huomio. Rastas kirjoitti väitöskirjan nimeltä "Rasismi lasten ja nuorten arjessa : transnationaalit juuret ja monikulttuuristuva Suomi" jossa hän ei täsmentänyt mitä hän tarkoittaa rasismilla, vaan pikemminkin jätti sen haastateltaviensa subjektiivesti määriteltäväksi. Näyttäisi siis siltä että rasismi on sitä mitä Rastas tai hänen tutkimuskohteensa kulloinkin haluaa sen olevan. Tämäkö on tiedettä?

Tässäpä siis kysymys Rastaalle mahdollista Hommatenttiä varten: Miten määrittelet sanan "rasismi"?

Jos olisi tiennyt asian ajoissa (ja ollut tietoinen Jussin kirjoituksita ja Hommasta), olii voinut mennä väitöstilaisuuteen tivaamaan rasismin määritelmää. Nyt on tilaisuus mennyt harmillisesti ohi. Tietysti, jos joku toinen yrittää väitellä aiheesta, voi mennä paikalle kysymään.