Hommaforum Testi

Sosiaali- ja terveysministeriön kauan odotettu muistio Mitä tiedämme maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista? Selvitys maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kokonaisuudesta on julkaistu tänään 18.12.2017. Se löytyy täältä:

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160396/RAP2017_27.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Muistiossa on 73 sivua ja sen on tehnyt Jere Päivinen.


Nappasin tämän nyt omaksi ketjukseen, ettei mene kellään ohi :) Saatan myöhemmin yhdistää johonkin vanhaan ketjuun.

-Alaric

Sivulta 50:

Tutkimuksen lopputulos on se, että onnistuneilla kotouttamistoimenpiteillä on selvästi positiivinen  vaikutus  maahanmuuttajien  työllisyyteen sekä  tukitarpeeseen. Tulosten  mukaan  kotoutumissuunnitelmien  käyttöönotto  ei  vaikuttanut  maahanmuuttajien  työmarkkinakoulutuksessa  viettämien  päivien  lukumäärään, vaan  ainoastaan  koulutuksen  sisältöön  (kielikoulutuksen  määrä  kasvoi  ja  muun  työmarkkinakoulutuksen  määrä  väheni). Kotouttamissuunnitelmat 
ovat siten poikkeuksellisen kustannustehokas toimenpide, sille ne eivät synnyttäneet juurikaan lisäkuluja.

Todella puolueetonta selvitystä. Täyttä vessapaperia jonka kuka hyvänsä järkeä käyttävä voi repiä miten päin hyvänsä palasiksi.

Äkkiseltään pläräsin läpi ja mitään uutta ei auringon alta taaskaan löytynyt. Aika paljon mutua on käytetty ja skenaarioita laadittu what if- hengessä. Haittamaahanmuutto on edelleen haitallista ja sitä edustavat etenkin kehitysmaamuslimit. Summa summarum, pakolaiset + perheenyhdistäminen on ikuinen kustannuserä jonka veronmaksaja joko maksaa tai itkee ja maksaa.

Edit:

Tutkimuksen parasta antia on luku 6.

Pitää perehtyä tarkemmin ajan kanssa.

Ensihutaisulla alahuuli lerpahti. Ollaanko taas tehty tutkimus, jonka arvo on pyöreä 0?

Ja tutkimus maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista päätyy tulokseen ettei tutkimustulosta voida antaa taloudellisesta vaikutuksesta. Numeroina sieltä löytyy ainoastaan homman uutishuoneestakin tuttujen lehdissä yms julkisuudessa kerrottujen summien verran. Rajaus on vedetty mielivaltaisesti vuoteen 2004 ja 90-luvun somput ja niihin käytetyt rahat on jätetty täysin kertomatta sekä toisien hallinnonalojen kohdalla on otettu tietoja vain yhdeltä vuodelta.

Sanallasanoen, minä olisi voinut kirjoittaa saman verran ''tietoa'' copypastaamalla hommalta ja eri vuosien julkisista budjeteista muutemassa päivässä. Nyt tuohonkin täysin turhaan roskapaperiin poltettiin lisää rahaa miestyötunteina ja kun tulos alle nollan niin mietin mitä helvettiä tehdään tuollaisen viraston virkamiehistöllä joka ei saa edes yhtä tutkimusta aikaan vuosikymmenissä?

Tuonne on ympätty poliitikkojen seuraaviksi sloganeikseen vaatimat propagandalauseet joihin tulevat julkisuudessa vetoamaan kun noista tullaan kysymään. Arvostetun tutkijan arvovallan taakse tehty nollatutkimus tiedon suhteen, koska noille lauseille ei ole ko tutkimuksessa mitään katetta, mutta tuollaisia tullaan viljelemään perusteluina kun niitä tullaan kysymään.

Quote from: Tabula Rasa on 18.12.2017, 13:37:43
Sivulta 50:

Tutkimuksen lopputulos on se, että onnistuneilla kotouttamistoimenpiteillä on selvästi positiivinen  vaikutus  maahanmuuttajien  työllisyyteen sekä  tukitarpeeseen. Tulosten  mukaan  kotoutumissuunnitelmien  käyttöönotto  ei  vaikuttanut  maahanmuuttajien  työmarkkinakoulutuksessa  viettämien  päivien  lukumäärään, vaan  ainoastaan  koulutuksen  sisältöön  (kielikoulutuksen  määrä  kasvoi  ja  muun  työmarkkinakoulutuksen  määrä  väheni). Kotouttamissuunnitelmat 
ovat siten poikkeuksellisen kustannustehokas toimenpide, sille ne eivät synnyttäneet juurikaan lisäkuluja.

Todella puolueetonta selvitystä. Täyttä vessapaperia jonka kuka hyvänsä järkeä käyttävä voi repiä miten päin hyvänsä palasiksi.

Ongelmana on vain se, että Saksan vuosikymmenien esimerkki näyttää sen, että muslimien kotouttaminen ei onnistu, joten positiivista vaikutusta työllisyyteen ei tule löytymään.

" Kotouttamissuunnitelmat 
ovat siten poikkeuksellisen kustannustehokas toimenpide, sille ne eivät synnyttäneet juurikaan lisäkuluja."

Tämä kohta on hauska. Tällaisen suunnitelman voi tehdä yksi henkilö kymmenessä minuutissa, joten kustannukset ovat tosiaankin hyvin vähäiset.  ;D Eri asia on se, että mitä hyötyä näistä ylipäänsä on?

En voi sanoa pahemmin pettyneeni, kun en tältä enää paljon odottanutkaan.

Ei uutta tietoa vaan yhteenvetoa vanhoista tutkimuksista. Ihmettelen, miten raporttiin saatiin kulumaan näin paljon aikaa.

Eipä kuitenkaan mitään propagandaa tai vedätystäkään. Kotouttamistoimien hyötyjä hehkutetaan hieman liikaa yhden ainoan esimerkin perusteella, mutta toisaalta siitä esitetään myös varauksia. Liiankin varovainen johtopäätöksissä, vaikka tutkimusviittauksista voi päätellä yhtä ja toista. Suurimmaksi rasitteeksi tuleekin jatkuva jossittelu ja havainnollisuuden puute.

Pikaisella selauksella en löytänyt varsinaisia virheitä. Maahanmuuttajien määrään perustuvaa kuntien valtionosuuksien jakamista (500 miljoonaa euroa) ei ole huomioitu maahanmuuton kustannuksissa, mikä voi olla ihan perusteltukin ratkaisu, mutta sitä ei ole perusteltu tai edes mainittu.

Quote from: Tabula Rasa on 18.12.2017, 13:50:58
Tuonne on ympätty poliitikkojen seuraaviksi sloganeikseen vaatimat propagandalauseet joihin tulevat julkisuudessa vetoamaan kun noista tullaan kysymään. Arvostetun tutkijan arvovallan taakse tehty nollatutkimus tiedon suhteen, koska noille lauseille ei ole ko tutkimuksessa mitään katetta, mutta tuollaisia tullaan viljelemään perusteluina kun niitä tullaan kysymään.

On siellä jotain uuttakin tietoa, esimerkiksi perustoimeentulotuen, asumistuen jne. jakaumaa mamujen ja kantisten välillä. 100 miljoonaa euroa tulonsiirtoja kehitysmaamamuille löysin ihan vain raapaisemalla.

Pitää lukaista jossain välissä tarkemmin, mutta varsin mielenkiintoista kamaa näyttäisi löytyvän...

Sivu 57:

QuoteMaahanmuuton poliittiset vaikutukset

Olemassa olevien tutkimustulosten perusteella vaikuttaa siltä, että maahanmuuton vaikutukset julkiseen  talouteen ovat todennäköisesti  varsin  pieniä.  Tämä  ei  tarkoita,  että  ne  olisivat  vält-
tämättä mitättömiä tai että niihin ei olisi tarpeen kiinnittää huomiota. Julkisen talouden kokonaiskuvassa  maahanmuuton  merkitys  on  kuitenkin  toistaiseksi  ollut  melko  vähäinen  ja  olisi yllättävää,   jos   siitä   muodostuisi   jonkinlainen  kohtalonkysymys  Suomen   julkistaloudelle  myöskään  tulevaisuudessa.  Lisäksi  maahanmuuton  työmarkkinavaikutukset  näyttävät  muita maita koskevien tulosten perusteella jäävän varsin pieniksi (Blau ja Mackie, 2016).

Maahanmuutolla  voi  kuitenkin  olla  merkittäviä  välillisiä taloudellisia  vaikutuksia.  Kansainvälisen  tutkimuskirjallisuuden  perusteella  maahanmuuttajien,  ja  etenkin  turvapaikanhakijoiden,  määrän  nopea  kasvu  näyttää  nimittäin  tyypillisesti  lisäävän  populististen  ja  maahanmuuttovastaisten  puolueiden  suosiota  (Hangartner  ja  Sarvimäki,  2017).  Osa  näistä  puolueista kannattaa  merkittäviä  muutoksia  myös sellaisilla  politiikan  osa-alueilla,  joilla  on  todennäköisesti huomattavasti maahanmuuttoa merkittävämpiä taloudellisia vaikutuksia.

Mahdollinen esimerkki tällaisesta prosessista on Britannian päätös erota EU:sta. Emme voi toki tietää olisivatko britit äänestäneet toisin, jos maahanmuutto Britanniaan olisi ollut vähäisempää. Sen sijaan on selvää, että maahanmuutolla oli merkittävä rooli EU-eroa kannattavien vaalikampanjassa ja että maahanmuuton rajoittaminen on tärkeä osa Britannian tämänhetkisiä neuvottelutavoitteita.  Vastaavasti  on  hyvin  vaikeaa  arvioida  EU:sta  eroamisen  taloudellisia  vaikutuksia Britannialle. Tästä huolimatta on perusteltua odottaa, että nämä vaikutukset voivat olla monta kertaluokkaa suuremmat kuin laajamittaisenkaan maahanmuuton suorat taloudelliset vaikutukset.

Poliittisen  prosessin  kautta  syntyvien  taloudellisten  vaikutusten  arviointiin  liittyy  vääjäämättä vieläkin suurempia epävarmuuksia kuin maahanmuuton suorien taloudellisten vaikutusten arviointiin.  Toisaalta  maahanmuuton  vaikutus  politiikkaan  riippuu  politiikkojen  ja  kansalaisten  käsityksistä  maahanmuuton  taloudellisesta  merkityksestä.  Näin  ollen  on  ensiarvoisen tärkeää, että maahanmuuttoa koskeva keskustelu perustuu tosiasioiden tuntemiseen ja tunnustamiseen sekä realistiseen käsitykseen siitä, millaisia epävarmuuksia erilaisiin arvioihin liittyy. STM:n selvitys auttaa osaltaan tämän tavoitteen saavuttamisessa.

Quote from: Tabula Rasa on 18.12.2017, 13:37:43
Todella puolueetonta selvitystä. Täyttä vessapaperia jonka kuka hyvänsä järkeä käyttävä voi repiä miten päin hyvänsä palasiksi.

Maahanmuuttajista on tullut se kansa jota valtion tulee tukea, samalla kun entisestä ei niin väliä. Taloudellisia vaikutuksiakin arvioivat valtion tasolla, eivät yksilöitten eikä edes "kansanryhmien" joita nykyisin kaikki muut paitsi suomalaiset vaikuttavat olevan.
Entinen kansa on vain rahoittamassa kansanvaihtoa, osa veroilla ja osa orjatöillä.

"Tutkimus" oli juuri sitä mitä taas olettaa saattoi: kaikki ikävät tosiasiat olivat mm. "liian monimutkaisia" ja ne yksinkertaisesti ohitettiin, kaikki (todelliset tai kuvitellut) positiiviset asiat liittyivät sivistysmaista tapahtuvaan maahanmuuttoon, ja lopun osalta taasen "oletettiin", "arvioitiin" ja jossiteltiin ties vaikka ja mitä. Valittuja helmiä:

QuoteMaahanmuuton positiivinen vaikutus taloudelliseen huoltosuhteeseen sisältää oletuksen siitä, että työikäiset maahanmuuttajat työskentelevät Suomessa ja siten osallistuvat järjestelmän rahoittamiseen.

QuoteMikäli turvapaikan saaneiden kotouttamisessa onnistuttaisiin hyvin, keskipitkällä aikavälillä turvapaikan saaneet parantaisivat valtioiden julkisen talouden kestävyyttä ja taloudellista huoltosuhdetta.

QuoteMaahanmuuttajat myös perustavat uusia yrityksiä, jotka saattavat työllistää ihmisiä laajemminkin tulevaisuudessa.

QuoteTutkimuksessa arvioidaan, että turvapaikan saaneiden henkilöiden taloudelliset nettovaikutukset muuttuisivat mahdollisesti positiivisiksi noin 10–15 vuoden maassaolon jälkeen. Tutkimuksessa ei tehdä laskelmaskenaariota, joihin edellä esitetyt arviot pohjautuisivat, vaan näkemykset pohjautuvat yleiseen aiheesta käytyyn keskusteluun ja tietopohjaan.

Että sellaista tieteellistä tutkimusta taas. ArvoTietopohjaa ja keskusteluja. Ja kenenköhän kanssa on keskusteltu?  :roll:
Vähemmän yllättäen on mm. kuultu "asiantuntijatyöpajaan osallistuneita asiantuntijoita".  :facepalm:  Kaikkihan tietävät mm. tältä foorumilta, millaisilla meriiteillä Suomessa pääsee esimerkiksi "maahanmuuton asiantuntijaksi". Eli sinänsä ei tule yllätyksenä, että kyseinen valehtelijoiden klubi "asiantuntijatyöpaja" löysi kuin löysikin taas sen todellisen juurisyyn kustannuksiin:

QuoteAsiantuntijatyöpajassa nostettiin lisäksi esille rasismin ja syrjäytymisen kautta syntyvät kustannukset.

Noh, olihan siellä jotain hyvääkin, tavallaan. Taulukoista voi aika mukavasti laskea paljonko esim. somppu-, afga-, tai irakki popula maksaa suomalaiselle veronmaksajalle. Aika perkeleesti.

e:typoja

Quote from: Tuomas Tähti on 18.12.2017, 13:12:12
Sosiaali- ja terveysministeriön kauan odotettu muistio Mitä tiedämme maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista? Selvitys maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kokonaisuudesta on julkaistu tänään 18.12.2017. Se löytyy täältä:

Pikasilmäyksellä tulee se vaikutelma, että tuossa on suurelta osin iloisesti sotkettu työperäinen ja humanitaarinen maahanmuutto keskenään, vaikka tiedetään hyvin näillä olevan hyvin suuret erot taloudellisesti. Lisäksi pikaisesti silmäilemällä mitään kunnon laskelmia ei tuossa edes tunnu muutenkaan olevan, vaan enemmän asioiden pyörittelyä ja kaavioiden esittelyä.

PS, pieni poiminta jutusta:

QuoteVetotekijöiden sekä kansainvälisen normiston⁶ vaikutukset koskettavat lähtökohtaisesti kaikkia Suomeen muuttavia maahanmuuttajia. Vetotekijät eivät luonnollisestikaan ole samanlaisia kaikille maahanmuuttajille, vaan ne vaihtelevat voimakkaasti maahanmuuttajien ja maahanmuuttajaryhmien välillä. Vetotekijät saattavat olla hyvin henkilökohtaisia asioita, kuten puoliso tai työ. Irakilaispakolaisia tarkastelleessa tutkimuksessa havaittiin turvapaikkapolitiikan sekä maan ilmapiirin olleen merkittävimmät vetotekijät, jotka ovat vaikuttaneet kohdevaltion valintaan 2000-luvulla (Juntunen 2016, 55–56).

Osaan vetotekijöistä on mahdollista vaikuttaa, mutta osa vetotekijöistä on vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Vetotekijöitä
säätelemällä voidaan jossain määrin vaikuttaa siihen keitä maahan saapuu ja keitä ei. Tiettyjä vetotekijöitä on perusteltua pyrkiä rajaamaan, jotta eihaluttua maahanmuuttoa voitaisiin estää (esim. rikollisuuteen liittyvä maahanmuutto valvontaa tiukentamalla). Toisaalta taas tiettyjä vetotekijöitä on perusteltua vahvistaa, jotta voitaisiin houkutella tiettyjä maahanmuuttajaryhmiä entistä paremmin (esim. asiantuntijatyötehtäviin liittyvän maahanmuuton vahvistaminen helpottamalla työntekoon liittyvän oleskeluluvan saamista).

Quote from: Tabula Rasa on 18.12.2017, 13:47:58
Ja tutkimus maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista päätyy tulokseen ettei tutkimustulosta voida antaa taloudellisesta vaikutuksesta.

Juuh, samaan tapaan kuin männä viikon "Maahanmuuttajien työllisyystilanne pääkaupunkiseudulla luultua parempi, sanovat tutkijat"-uutinen

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/590892-maahanmuuttajien-tyollisyystilanne-paakaupunkiseudulla-luultua-parempi-sanovat

josta lainauksena:
UTH-tutkimuksen kohderyhmänä olivat Suomen 15–64-vuotiaat ulkomaalaistaustaiset henkilöt vuonna 2014.
Vuonna 2015 Suomeen tuli runsaat 30 tuhatta turvapaikanhakijaa, jotka eivät kuuluneet tarkastelun piiriin.

Mihin unohtui sossutuet, etenkin aiempina vuosina tulleiden kohdalta?:

QuoteMaahanmuuttoon kannalta keskeinen ministeriö on sisäministeriö, joka vastaa pääasiassa maahanmuuttohallinnosta ja maahanmuuttopolitiikasta Suomessa. Sisäministeriön toimintakenttä ulottuu aina maahanmuutosta maasta poistamiseen sekä rajavalvonnasta lupa- ja kansalaisuusasioiden käsittelyyn. Vuosina 2013–2015 sisäministeriön hallinnonalan pääluokan määrärahoista noin 78–90 miljoonaa euroa kohdentui suoraan maahanmuuttoon. Vuonna 2016 sisäministeriön määrärahoista maahanmuuttoon eri tavoin kohdentui noin 718 miljoonaa euroa ja vuonna 2017 vastaava luku on noin 364 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 valtion talousarvioesityksessä on arvioitu, että sisäministeriön hallinnonalan määrärahoista maahanmuuttoon suoraan kohdentuisi noin 249 miljoonaa euroa. Ero vuosien 2016, 2017 ja 2018 määrärahoissa selittyy vuoden 2015 lopussa saapuneiden turvapaikanhakijoiden äkillisesti kasvaneen määrän aiheuttamalla paineella etenkin turvapaikanhakijoiden vastaanotosta vastaavalle sisäministeriön hallinnonalalle. Edellä esitettyihin lukuihin ei ole sisällytetty Rajavartiolaitoksen toimintamenoja eikä poliisin toimintamenoja muutoin kuin maasta poistamiseen liittyen.

QuoteMaahanmuuttajaryhmistä euromääräisesti eniten toimeentulotukea saivat sekä huhti- että kesäkuussa pakolaistaustaiset maahanmuuttajat²⁰, jotka saivat yli puolet kaikista maahanmuuttajien saamista toimeentulotuista. Seuraavaksi eniten tukia saivat EU- ja ETA-maista sekä Sveitsistä saapuneet maahanmuuttajat sekä entisen Neuvostoliiton alueelta saapuneet maahanmuuttajat, joista kumpikin ryhmä sai noin 15 % kaikista maahanmuuttajien saamista toimeentulotuista. Saajakotitalouksien osalta maahanmuuttajien osuus on lähes samansuuruinen kuin heille kohdistunut euromääräinen osuus. Kaikista perustoimeentulotuen saajista ulkomaiden kansalaisten osuus on korkea. Kesä-kuussa 2017 noin 46 000 Suomessa asunutta ulkomaan kansalaista²¹ asui sellaisessa kotitaloudessa, joka oli toimeentulotuen saajana. Suomen kansalaisiin verrattuna ulkomaiden kansalaisista suhteellisesti selvästi suurempi osuus eli sellaisessa kotitaloudessa, joka taloudellisen tilanteensa vuoksi joutui turvautumaan perustoimeentulotukeen. Nämä tilastot tärkeimmistä maahanmuuttajien käyttämistä Kelan toimeenpanemista etuuksista tukevat luvussa 5. esitettyä näkemystä maahanmuuttajaryhmien välisistä eroista työllisyysasteissa. On odotettu tulos, että ei-työperäisten maahanmuuttajien työttömyyteen liittyvien sosiaalietuuksien käyttö on suhteessa korkeampaa kuin työperäisten maahanmuuttajien etuuksien
käyttö. Kokonaisuutena maahanmuuttajien kantaväestöä alhaisempi työllisyysaste indikoi jo sitä, että maahanmuuttajille kohdistuva osuus työttömyyteen ja heikkoon taloudelliseen tilanteeseen liitoksissa olevista sosiaalietuuksista on korkeampi kuin heidän suhteellinen osuutensa väkimäärästä.
...
Kuviosta voidaan myös havaita, miten maahanmuuttajien ja kantaväestön sosiaaliturvan käyttö eroavat selvästi toisistaan. Suurin yksittäinen etuus kantaväestöllä on eläkkeet, kun maahanmuuttajilla suurin etuus on työmarkkinatuki. Edellä esitetyt tilastot Kelan maahanmuuttajille maksamista sosiaaliturvaetuuksista tukevat tutkimuksessa esitetyn mukaista maahanmuuttajien sosiaaliturvan käyttöä. Tuloksia tarkasteltaessa on hyvä muistaa, että toimeentulotuki ei ole mukana tutkimuksessa, joten erityisesti kaikista heikko-osaisimpien käyttämä tukimuoto puuttuu kokonaan tuloksista. Tutkimuksessa nousee esille myös se näkökanta, että maahanmuuttajaryhmien välillä on huomattavia eroja sosiaaliturvan käytössä. Molempina tarkasteluvuosina eniten sosiaaliturvaa keskimäärin henkilöä kohden käyttivät pakolaistaustaisista maista saapuneet maahanmuuttajat. OECD-maista saapuneet maahanmuuttajat käyttivät alle puolet pakolaistaustaisista maista saapuneiden maahanmuuttajien käyttämien sosiaalietuuksien määrästä keskimäärin henkilöä kohden. Tutkimuksen mukaan pakolaistaustaisesta maasta saapunut maahanmuuttaja sai keskimäärin lähes yhtä paljon työmarkkinatukea vuodessa kuin OECD-maasta saapunut maahanmuuttaja kaikkia sosiaalietuuksia yhteensä. Pakolaistaustaisesta maasta saapunut maahanmuuttaja sai keskimäärin vuonna 2011 noin 6 500 euroa eri sosiaalietuuksia, kun kantaväestön edustaja sai keskimäärin sosiaalietuuksia 4 000 euroa. Entisen Neuvostoliiton maista saapuneiden maahanmuuttajien sosiaaliturvan käyttö oli hyvin lähellä kantaväestön sosiaaliturvan käyttöä kokonaissummana, mutta se eroaa voimakkaasti käytettyjen etuuksien osalta.

Onko tuohon laskettu kantaväestön brain drain ulkomaille, kun koulutettu kansanosa tajuaa, ettei kannata maksaa 50% lisää veroja, jotta somput ja hiekkikset saadaan maksettua?

Quote from: Tabula Rasa on 18.12.2017, 13:37:43
Sivulta 50:

Tutkimuksen lopputulos on se, että onnistuneilla kotouttamistoimenpiteillä on selvästi positiivinen vaikutus maahanmuuttajien työllisyyteen sekä tukitarpeeseen. Tulosten mukaan kotoutumissuunnitelmien käyttöönotto ei vaikuttanut maahanmuuttajien työmarkkinakoulutuksessa viettämien päivien lukumäärään, vaan ainoastaan koulutuksen sisältöön (kielikoulutuksen määrä kasvoi ja muun työmarkkinakoulutuksen määrä väheni). Kotouttamissuunnitelmat
ovat siten poikkeuksellisen kustannustehokas toimenpide, sille ne eivät synnyttäneet juurikaan lisäkuluja.

Näistä "kouttutamistoimista" on tullut likamatto, jonka alle lakaistaan kaikki maahanmuuton ongelmat.

Siitä on tullut samanlainen yleiskattava matto kun "syrjäytyminen" tai "sosioekonomiset tekijät", joilla selitetään yhteiskunnallisia ongelmia.
Joojoo, rikollinen on määritelmällisesti syrjäytynyt muusta yhteiskunnasta, mutta mistä se johtuu?! Se jää kertomatta.

Samalla lailla kotouttamiseen vedotaan välittömästi kun maahanmuuton jotain ongelmaa nostetaan esille. Jos esimerkiksi mamjuen rikosalttius kasvaa, vedotaan kotouttamiseen ratkaisuna rikollisuudelle.

Fine, mutta mitä konkreettisesti tämä kotouttaminen sisältää? Mitä pitäisi tehdä kotouttamisen puitteissa, jotta rikollisuus laskisi? Tähän kysymykseen ei koskaan vastata vaan todetaan vain, että tarvitaan "lisää resursseja". Niin niin, mutta mitä, mihin, kuinka paljon, keneltä ja kuinka pitkään?

Kotouttaminen on tosiasiassa eufemismi maahanmuuttajan muuttamiseksi suomalaiseksi. Onhan se selvä, että maahanmuuton nimenomaiset ongelmat häviävät jos mamu muuttuisi suomalaiseksi. Ts. hän puhuu kieltä täydellisesti, menee duuniin kuten muutkin, jättää islamin ja muut ongelmalliset kulttuuripiirteet jne.

Mutta onko tällainen tavoite edes realistinen? Voiko ihmisiä massalla muuttaa siten kun tämä kotouttamisratkaisu edellyttäisi? Mielestäni se ei ole mahdollista, vaan kotouttaminen ratkaisuna on tosiasiassa utopistinen tavoite, johon ei koskaan päästä.

Minusta sanasta "kotouttaminen" on tullut takaportti ulos ongelmien ratkaisusta. Eräänlainen keittiönovi, jonka kautta voi paeta ulos hankalasta keskustelusta maahanmuuton suurista ongelmista.

Maahanmuuton tiedetään yleisesti olevan hyvin ongelmallinen eikä kukaan oikein osaa ehdottaa toimia, jolla ongelmat poistettaisiin ilman, että mamut lähetetään takaisin kotiin.

Kotouttamisesta puhuvat haluavat siis ratkaista mahdottomat ongelmat Suomessa tukeutuen utopiaan ihmisten muuttamisesta. Kun ratkaisuja ei kuitenkaan ole, vedotaan tällaisiin mattoihin, jonka alle kaikki voidaan lakaista keskustelun lopettamiseksi.

Vaikka tutkimus on härskisti maahanmuuton negatiivisuutta peittelevää roskaa, siltikin kuvailulehdellä on ilmeisesti vaan jouduttu sanomaan jopa muutama lause tottakin.

QuoteMerkitsevin  tekijä  maahanmuuttajien  taloudellisen  vaikutuksen  kannalta  on  työllisyys. 

.  Tilastot  Kelan  toimeenpanemista  sosiaaliturvaetuuksista osoittavat  johdonmukaisesti  aiemman  tutkimustiedon  kanssa, että ulkomaan kansalaiset  ovat suhteelliseen määräänsä nähden yliedustettuina työttömyyteen liittyvien sosiaaliturvaetuuksien saajina
.
Huolestuttavin tilanne  näyttäisi  olevan  ulkomaalaistaustaisilla  naisilla  sekä pakolaistaustaisilla maahanmuuttajilla

Oikeastaan mitään kuvailussa kerrottua ei olisi edes tarvittu selvittää. Selvityksen ainoa idea oli selvittää "paljonko" eikä maksaako. Mainostettu mutta tyystin tehoamaton "kotoutus" taas puolestaan on vielä tehottomampaa kun "kotoutettavat" ovat nimenomaan työttömiä. Mutta eihän suomalaisillekaan tarjota työtä jos sitä ei ole. Jos pakolaisia lisätään, syntyy entisestään vahvistuva kierre ja lisäksi veronmaksajien pakoa mm. Sveitsiin ja muihin palkanmaksukykyisiin maihin.

Tähän yhtälöön sitten peilataan mm. pääministerimme lausuntoja siitä, että "pakolaiskiintiötä" pitäisi lisätä. Miksi? Miten "pakolaistaustaisia" lisääntyvästi otettaessa ei syntyisi vieläkin huonompaa lopputulosta kun nykyinen tilanne on lähinnä katastrofi?

Enpä silti pidätä hengitystä kunnes valtionhallinnossa joku tajuaa asioiden syy-seuraussuhteet.

Quote from: Hamsteri on 18.12.2017, 14:18:42
Onko tuohon laskettu kantaväestön brain drain ulkomaille, kun koulutettu kansanosa tajuaa, ettei kannata maksaa 50% lisää veroja, jotta somput ja hiekkikset saadaan maksettua?

Norjan viranomaiset ovat laskeneet välittömät elinkaarikustannukset (ruoka, asuminen, jne) palttia-rallaa miljoonaksi! Välilliset kustannukset ovat kertaluokkaa suuremmat.

Ei tarvitse kuin ...

a) mennä katsomaan rosisksen keissien nimiä Helsingin rosiksen ilmoitustaululta, tai
b) mennä katsomaan terveyskeskuksien asiakkaiden etnisyyksiä, tai
c) tarkkailla omavalintaista välillisten kustannusten indikaattoria, tai
d) ymmärtää perheenyhdistämisen ja lisääntymisen dynamiikka, tai
e) tajuta, että kehitysmaamuslimeille pitää rakentaa asuntoja suomalaisten rahoilla, tai että
f) kaikki on pois suomalaisilta, koska nollasummapeli

... niin ei ole kovin vaikeaa päätyä olettamukseen, notta välilliset kustannukset - joihin brain drain kuuluu - ovat pahimmillaan 5-10 kertaa isompia per läpsytinpari, kuin välittömät kustannukset.

Koontiketju matujen/mamujen aiheuttamista välillisistä kustannuksista
https://hommaforum.org/index.php/topic,118308.msg2496259.html#msg2496259

Taloudelliset kustannukset ovat kärpäsen surinaa. Suomalaisuuden asteittainen tuhoaminen on se iso juttu.

STM sille paskat nakkaa.

"Tuloksia tarkasteltaessa on hyvä muistaa, että toimeentulotuki ei ole mukana tutkimuksessa,
joten erityisesti kaikista heikko-osaisimpien käyttämä tukimuoto puuttuu kokonaan tuloksista."

Toimeentulotuen puuttuminen mamukuluista johtuu ilmeisesti siitä että tutkimusaikana toimeentulotuki maksettiin kunnista. ( ja valtio maksoi kunnille) joten herää kysymys että mistä piikistä tuo on kunnille maksettu, kun ei sosiaali ja terveysministeriön momentilta?

... On unohtunut mainita että toisaalta kantaväestön sosiaalietuudeksi on kuitenkin  luettu Kelan maksamat vanhusten kansan eläkkeet.
 

Järjen voitto on verrata nuoria mamuja kantaväestön iäkkäisiin ja sairaaloisiin kansaneläkeläisiin.

Kehitystarpeina nousee raportista kaksi esille. Tiivistän oleelliseen.

1: Ns. muuttohuoria ei pidä ottaa, koska ne sotkevat terveiden kotimarkkinoiden toiminnan (tarkoittaa naisten asemaa).
2: Koska mitään en nyt uskaltanut selvittää, selvitän lisää jos maksatte. Tosin kun ketään ei oikein voi verrata kehenkään ja kaikki on monimutkaista, lisäselvyyttä ei tule.

Mulla ei nyt muuta.

Quote from: Skeptikko on 18.12.2017, 14:17:58
Mihin unohtui sossutuet, etenkin aiempina vuosina tulleiden kohdalta?:

Quote....toimeentulotuki ei ole mukana tutkimuksessa, joten erityisesti kaikista heikko-osaisimpien käyttämä tukimuoto puuttuu kokonaan tuloksista....

Erittäin hyvä huomio. Jos en muista väärin, niin Se "harkinnanvarainen" oli se osuus (ja toimeentulotuki yleensäkin), jota hovioikeudessakin pyörähtänyt Faiza A. oli saanut moninkertaisesti keskiarvoon verrattuna.

https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2017/07/08/tapaus-faiza-a-vuodelta-2009/

Kätevää "unohtaa" tuollainen kohtuullisen merkittävä tukimuoto pois tuloksista. Ajatelkaa miten karseaa katseltavaa tilastot olisivat somppu-afga-irak-akselilla sen jälkeen, kun toimeentulotuki laskettaisiin mukaan saldoihin? :o

EDIT:

Quote

(Faizan pesueelle):

Kansaneläkelaitokselta
•1.4.2000 – 31.8.2002 lapsilisää yhteensä 7 488,75 euroa,
•3.4.2000 – 3.1.2002 lasten kotihoidon tukea yhteensä 8 708,10 euroa,
•20.2.2001 – 3.1.2002 äitiys- ja vanhempainrahaa yhteensä 2 654 euroa sekä



Helsingin kaupungilta
•3.4.2000 – 31.1.2002 toimeentulotukea yhteensä 36 872,27 euroa.

...ja...

QuoteFaizan tapauksessa toimeentulotukea on maksettu selvästi yli normien eli toimeentulotuen perusosan*). Se on mahdollista, koska sosiaaliviranomaiset voivat harkintansa mukaan maksaa täydentävää toimeentulotukea.

...eli äkkiä laskettuna, esimerkiksi tässä Faiza A:n tapauksessa vaatimattomat 66% veronmaksajien kukkarosta peräisin olevista tuloista (pois lukien ilmainen asunto) jäi edelleen tämän "tutkimuksen" ulkopuolelle.

Että silleen. Seems legit. :P

Pakolaistaustaisia tuljoita ei Suomessa ole kuin pieni osa kokonaismassaan verrattuna. Enin osuus on elintasosurffareita ja puskaseksituristeja. Tällaisilla hevonpaskatutkimuksilla ei edes haluta selvittää totuudenmukaisia tekijöitä ja kustannusten suuruusluokkia liittyen haittamaahanmuuttokatastorifiin.

Ulkomaalaisissa sosiaalietuuksien saajissa yli 2 000 prosentin kasvu – Tavio: Näin ei voi jatkua

https://www.suomenuutiset.fi/ulkomaalaisissa-sosiaalietuuksien-saajissa-2-000-prosentin-kasvu-tavio-nain-jatkua/

Tukia saavien määrä hurjassa kasvussa

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ville Tavio näkee kehityksen haitallisena ja vaatii hallitusta ryhtymään ei-työperäisen maahanmuuton tiukennuksiin.

– Kelan tukiin oikeutetut EU-alueen ulkopuolelta pakolaisina tai muina ei-työperäisinä maahan tulleet ovat kasvaneet vuodesta 2004 vuoteen 2016 määrältään 125 334 henkilöllä. Kasvua on tapahtunut yli 2 000 prosenttia.

– Peruspäivärahalla ja työmarkkinatuella olevien ulkomaalaisten määrä oli 2 146 henkilöä vuonna 2004 ja 50 379 henkilöä vuonna 2016, Tavio listaa.


:flowerhat:

Eräs helppo paikka saada osvittaa suorista kuluista olisi ajaa Kelan tietokanta läpi ja jakaa myönnetyt tuet kansallisuuden mukaan. Tämä olisi todennäköisesti korkeintaan muutaman päivän työ huomioiden tarpeellinen pistokoeluontoinen tarkistus tietojen oikeellisuudesta.

Kelan tiedot ei anna täydellistä kuvaa maahanmuuton kustannuksista, mutta jos ero kantaväestöön on merkittävä maahanmuuttajien haitaksi, voidaan vetää varsin luotettava johtopäätös maahanmuuton kannattamattomuudesta.

Kelan tiedot ovat last-stop tilastoa sikäli, että ne mamut, jotka ovat Kelan tuen piirissä eivät kompensoi sosiaalimenojaan muuta kautta vaan ovat varmuudella tappiollisia.

Tietoa siis on aika helpostikin saatavissa kunhan sitä haluttaisiin käyttää.

Halu lieneekin laimea juuri sen takia, että tilastot eivät tue virallista narratiivia maahanmuutosta kannattavana Suomelle. Jos se olisi kannattavaa Kelan tiedot olisi käytetty todistamaan tämä tosiseikka aikoja sitten.

Siinä ei liene yllättävää, että tämä tutkimus tehdään tukemaan jotakin ennalta määriteltyä tarvetta, tehdään ns. tilaustyönä. Mielenkiintoista olisi lukea tutkimusta siitä miltä kaikilta osin maahanmuutto muuttaa/on muuttanut yhteiskuntaa; sillä sen vaikutukset ovat niin laaja-alaisia, että aivan kaikkia rinnakkais- ja kerrannaisvaikutuksia on mahdotonta mitenkään sanoittaa tuloksiksi.

Jännä piirre muuten, että samanaikaisesti THL ilmoittaa priorisoivansa hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyttä edistäen väestön sosiaalista eheyttä (https://www.thl.fi/fi/thl/strategia) ja STM tuottaa ulos tutkimustietoa, jossa on huomioitu maahanmuuton mahdolliset haittavaikutukset tältä osin (Alaricin nostot yllä).

Quote from: Ulvokki on 18.12.2017, 13:57:00
Maahanmuutto- ja kotouttamisbisnes siis kannattaa? Ei tähän oikein muuta voi keksiä.

QuoteNiiden kantaväestön
edustajien arvo työmarkkinoilla kasvaa, joilla on maahanmuuttajien osaamiseen
lisäarvoja tuottavaa osaamista

Ja tässä on onnistuttu pyörittämään asiaa sen verran että talukkokin löytyy. Mutta mithän tutkija oikein haluaa sanoa, että kun on töitä niin asiat toimii ja jos ei ole niin ei toimi. Ja siten vedetäänkin johtopäätös että BKTlle maahanmuutajat tuovat merkittävän panoksen.

QuoteMaahanmuuttajien kannalta taas työllistymisen on havaittu olevan liitoksissa myös talouden
rakenteeseen. Mikäli työllisyystilanne on jo ennestään heikko, maahanmuuttajien saapuminen
työmarkkinoille todennäköisesti heikentää tilannetta entisestään. Jos taas työmarkkinat
toimivat hyvin ja talous kykenee laajentumaan, maahanmuuttajien saapuminen työmarkkinoille
tukee taloutta ja lisää elinvoimaa (Reini 2012, 57). Empiiristen tutkimusten mukaan maahanmuuton
työmarkkinavaikutukset näyttäisivät olevan kokonaisuudessaan kuitenkin melko
pieniä (VATT-työryhmä 2014, 13–15).
Kaarina Reini on tutkinut vieraskielisen väestön työpanoksen vaikutusta Suomen kansantaloudelle
sekä Pohjanmaan aluetaloudelle. Tutkimuksen mukaan vieraskielisen väestön työ-
panos on merkittävä Suomen talouden kannalta.

Eli siis Kaarina Reini on tutkinut pohjanmaan aluetaloutta ja koska siellä työperäisistä maahanmuuttajista on hänen tutkimuksensa mukaan hyötyä niin hyödyt julistetaan samanlaisiksi kaikkialla suomessa ja kaikkien maahanmuuttajien keskuudessa...

Tämä paperi vaikuttaa aivan höpöhöpö-koosteelta...

Selvityksen parasta antia on se, että se on lopulta julkaistu. Alla Olli Immosen, Simo Grönroosin ja allekirjoittaneen kommentteja aiheen tiimoilta:

https://www.suomenuutiset.fi/hallituksen-selvitys-vahvistaa-humanitaarisella-maahanmuutolla-kielteisia-vaikutuksia-suomen-julkiselle-taloudelle/ (https://www.suomenuutiset.fi/hallituksen-selvitys-vahvistaa-humanitaarisella-maahanmuutolla-kielteisia-vaikutuksia-suomen-julkiselle-taloudelle/)

Quote from: Suomen Uutiset
Hallituksen selvitys vahvistaa: Humanitaarisella maahanmuutolla kielteisiä vaikutuksia Suomen julkiselle taloudelle

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi tänään hallituksen kauan odotetun selvityksen maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista. Selvitys on tylyä luettavaa.


"Mitä tiedämme maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista?" -selvitys kokoaa yhteen jo olemassa olevaa tutkimustietoa maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista.

Tutkimustieto osoittaa selkeästi, että humanitaarinen maahanmuutto on merkittävä taakka Suomen julkiselle taloudelle sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.


Kokonaiskustannukset uupuvat yhä

Perussuomalaisten kansanedustajat Sami Savio ja Olli Immonen sekä Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos tutustuivat selvitykseen tuoreeltaan.

Immosen ja Savion mielestä STM:n selvitys täytti joiltakin osin ne odotukset, joita Sipilän hallitukselle on viimeiset puoli vuotta asetettu.

– Selvitys tarjoaa perustietoa poliittisen päätöksenteon tueksi. Siitä jää kuitenkin uupumaan ennen kaikkea vastaus jo pitkään kansalaisten huulilla olleeseen perimmäiseen kysymykseen: mitkä ovat humanitaarisesta maahanmuutosta Suomelle aiheutuvat vuotuiset kokonaiskustannukset? Savio toteaa.

Immosen mukaan selvitys vahvistaa silti sen tosiasian, että humanitaarinen maahanmuutto heikentää Suomen taloudellista huoltosuhdetta, ei paranna sitä.


Somalit ja irakilaiset käyvät kukkarolle

Perussuomalaisia lähellä oleva Suomen Perusta -ajatuspaja on tutkinut jo aiemmin maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksia. Ajatuspajan tutkimus "Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous" onkin näyttävästi esillä STM:n selvityksessä.

Suomen Perustan tutkimuksen mukaan Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja Keski-Aasian alueelta Suomeen muuttaneen työikäisen ihmisen keskimääräinen julkisen talouden vuotuinen nettovaikutus on 10 000 euroa negatiivinen.

Kyseiseltä alueelta muuttanut ihminen siis keskimäärin käyttää julkisia palveluita ja saa tulonsiirtoja vuodessa 10 000 euron arvosta enemmän kuin maksaa veroja.

– Tutkimuksemme osoittaa, että kymmenestä suurimmasta maahanmuuttajaryhmästä ainoastaan Saksasta tulevat muuttajat maksavat enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja ja käyttävät julkisia palveluita. Esimerkiksi Somaliasta ja Irakista tulevat muuttajat taas käyttävät huomattavasti enemmän julkisia palveluita ja saavat tulonsiirtoja kuin maksavat veroja, Grönroos tarkentaa.


Humanitaarinen maahanmuutto käy kalliiksi

Kansainväliset pakolaissopimukset säätelevät monia turvapaikanhakijoiden asemaan liittyviä asioita. Jokainen valtio voi kuitenkin itsenäisesti päättää, mihin sopimuksiin se sitoutuu ja ketä se päästää maahansa.

Kansainvälisten sopimusten lisäksi maahanmuuttoon vaikuttaa kansallinen lainsäädäntö.

Savion ja Immosen mielestä nykyinen humanitaarisen maahanmuuton järjestelmä ei palvele tarkoitustaan, ja se vaatii täysremontin. He muistuttavat, että Suomen perustuslaki ja muu lainsäädäntö ovat poliittisin päätöksin muutettavissa, elleivät ne sellaisenaan mahdollista hallittua maahanmuuttopolitiikkaa ja palvele kansallista etuamme.

– Nykyinen turvapaikka- ja kiintiöpakolaisjärjestelmä ovat suomalaiselle yhteiskunnalle taloudellisesti ja sosiaalisesti kestämätön tapa yrittää vastata maailman pakolaisongelmaan. Humanitaarisen maahanmuuton myötä maahamme saapuu ihmisiä, jotka käyttävät selvästi enemmän julkisia palveluita ja saavat tulonsiirtoja kuin maksavat veroja, Savio toteaa.


Pakolaisia autettava lähtömaiden lähialueilla

Immosen mielestä kaikki pakolaiset tulisi pyrkiä sijoittamaan pakolaisleireille ja kriisimaiden rauhallisemmille lähialueille.

– Auttaminen paikan päällä on moninkertaisesti tehokkaampaa kuin humanitaaristen muuttajien ottaminen Suomeen ja suomalaisten hyvinvointipalveluiden piiriin.

– Euroopan unioni on esimerkiksi tehnyt Turkin kanssa sopimuksen Kreikkaan pyrkivien turvapaikanhakijoiden palauttamisesta. Vastaavaa käytäntöä voitaisiin soveltaa laajemminkin tulijavirtojen tyrehdyttämiseksi. Pakolaisleirejä tulisi lisäksi kehittää inhimillisemmiksi paikoiksi asua, kouluttautua ja tehdä työtä, Immonen painottaa.

EI MUUMI! Nyt vasta kerkisin lukemaan "tutkimuksen" loppuun. Viimeinen kappale ("tutkijoiden" kommenteissa) tyhjensi taas pajatson (ja aiheutti minulle syövän):  :facepalm:

QuoteLopuksi on hyvä todeta, että julkistaloudellisia vaikutuksia on luonnollista tarkastella maahanmuutossa kuten kaikissa muissakin politiikan lohkoissa, kun tavoitellaan taloudellista kestävyyttä. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa näkökulma.

JUMALA*TA, jos raportin otsikossa jo puhutaan TALOUDELLISISTA VAIKUTUKSISTA, niin kyllä se silloin raportin osalta on se AINOA näkökulma!

QuoteMaahanmuuttopolitiikasta käydään harvoin laajempaa ja monipuolisempaa arvokeskustelua, jossa eri näkökulmia tarkasteltaisiin yhdessä, perustuivatpa ne sitten kansainvälisiin sopimuksiin tai kansallisiin intresseihin. Keskustelua hankaloittaa erityisesti se, että taloudellisten arvojen vastaparina ovat ihmisoikeudet, joille on kiusallista asettaa minkäänlaista hintalappua tai summaa, kuinka paljon niistä ollaan valmiita maksamaan. Kuitenkin taloudelliset reunaehdot sanelevat osin sitä, miten laajasti ihmisoikeuksia voidaan toteuttaa.

Justiisa. Sellainen "tutkimus" taas. Koko moku-klisee bingorivi huudettu yhdessä kappaleessa. On arvokeskustelua, kansainvälistä sopimusta ja ihmisoikeuksia. Hoh hoijaa... se niistä taloudellisista vaikutuksista..

PS: harvoinpa näkee raportissa käytetyn noin paljon tekstistä sen selittelyyn, miksei raportin otsikon mukaista tulosta ole voitu raportissa selvittää..

http://www.aamuset.fi/uutiset/3772412/Tavio+Ulkomaalaisissa+sosiaalietuuksien+saajissa+yli+2+000+prosentin+kasvu (18.12.2017)

QuoteTavio: Ulkomaalaisissa sosiaalietuuksien saajissa yli 2 000 prosentin kasvu

Selvitys maahanmuuton kustannuksista julkaistiin maanantaina. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ville Tavio näkee kehityksen haitallisena ja vaatii hallitusta ryhtymään ei-työperäisen maahanmuuton tiukennuksiin.

Kelan tukiin oikeutetut EU-alueen ulkopuolelta pakolaisina tai muina ei-työperäisinä maahan tulleet ovat kasvaneet vuodesta 2004 vuoteen 2016 määrältään 125 334 henkilöllä. Kasvua on tapahtunut yli 2 000 prosenttia. Peruspäivärahalla ja työmarkkinatuella olevien ulkomaalaisten määrä oli 2 146 henkilöä vuonna 2004 ja 50 379 henkilöä vuonna 2016.

(...)

Tavio toivoo, että ei-työperäisestä maahanmuutosta aloitetaan raportin myötä tosiasioihin pohjautuva keskustelu ja hallittuun maahanmuuttopolitiikkaan tähtäävä päätöksenteko.

– Maahanmuuton muuttaminen Suomea hyödyttäväksi edellyttää maahanmuuttopoliittista kokonaisuudistusta, Tavio sanoo.

---

https://yle.fi/uutiset/3-9982240 (18.12.2017)

QuoteMaahanmuuton hintalappu ei selvinnyt, mutta tutkijat panostaisivat erityisesti maahanmuuttajanaisten työllistämiseen

Tutkijat tehostaisivat myös kotouttamisen vaikutusten seurantaa, jotta saataisiiin selville parhaiten tulosta tuottavat toimet.

Hallituksen selvitys maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista ei paljasta maahanmuuton hintalappua.

Sosiaali- ja terveysministeriön raportista ilmenee, että maahanmuuttajat ovat todella epäyhtenäinen ryhmä. Tämä vaikeuttaa tarkkojen summien laskemista.

Osa heistä on korkeasti koulutettuja työn perässä Suomeen muuttaneita, osa luku- ja kirjoitustaittomana pakolaisena maahan tulleita ihmisiä. Näin erilaisten ryhmien vertaaminen toisiinsa ei ole kovin mielekästä, koska harva pakolainen on tuottava toimija heti maahan tulonsa jälkeen.

On selvää, että maahanmuuttajista koituu suoria vaikutuksia julkistalouteen kantaväestöä enemmän, selvityksessä todetaan.

Kokonaiskustannuksiin vaikuttavat kuitenkin oleellisesti tutkimuksen rajaus eli mukaan otettavat kulut, julkiset palvelut ja aika. Otetaanko vertailuun mukaan esimerkiksi kantasuomalaisen ja maahanmuuttajan koko elinkaari vai vain tietyt vuodet. Lopputuloksena voi olla hyvinkin erilaisia summia.

Raportin kirjoittaneet tutkijat viittaavat Samuli Salmisen Suomen Perustalle kaksi vuotta sitten laatimaan selvitykseen, jonka mukaan Suomessa syntynyt 7-70-vuotias tuotti vuonna 2011 julkiselle taloudelle menoja keskimäärin 1 000 euroa, ulkomailla syntynyt taas 3 000 euroa.

Työllistyminen vähentäisi kuluja ja toisi veroja

Raportin koostaneet tutkijat nostavat merkittävämmäksi kustannuksiin vaikuttavaksi tekijäksi työn. Jos maahanmuuttaja ei ole työelämässä, hän ei maksa juurikaan veroja, mutta käyttää sosiaaliturvaa enemmän kuin töissä käyvä.

Kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien kesken on tuntuvia eroja työllisyysasteessa, samoin maahanmuuttajaryhmien sisällä.

Maahanmuuton syyllä on suora yhteys ulkomaalaistaustaisten työllisyysasteeseen ja tulotason kehitykseen.

Työperäisten maahanmuuttajien työllisyysaste on tutkimusten mukaan jopa korkeampi kuin kantasuomalaisten. Pakolaistaustaisten maahanmuuttajien työllisyysaste taas jää selvästi kantasuomalaisia alhaisemmaksi, vaikka ihminen olisi asunut Suomessa pitkään.

Tällä vuosikymmenellä maahanmuuttajien työllisyysaste on ollut noin kymmenen prosenttiyksikköä kantaväestöä matalampi. Erot näiden ryhmien tulotasossa eivät ole myöskään kaventuneet.

(...)

Quote from: Roope on 18.12.2017, 13:53:19
En voi sanoa pahemmin pettyneeni, kun en tältä enää paljon odottanutkaan.

Ei uutta tietoa vaan yhteenvetoa vanhoista tutkimuksista. Ihmettelen, miten raporttiin saatiin kulumaan näin paljon aikaa.

Mitä ilmeisimmin et koskaan ole työskennellyt valtionhallinnossa :)
Siellä nimittäin arvostetaan tuottavuutta. Jota luonnollisesti mitataan tuotettujen A4-liuskojen määrällä.

Tässä ollaan reilu neljännesvuosisata kotoutettu ja panostettu työllistymiseen, mutta tulokset ovat olleet säälittävän huonoja, niin Suomessa, kuin muissakin maissa.

Nyt sitten neropatit esittävät, että panostetaan kotouttamiseen ja työllistymiseen.  :facepalm:

Quote from: Tosiasiallinen Nuiva on 18.12.2017, 20:44:17
Tässä ollaan reilu neljännesvuosisata kotoutettu ja panostettu työllistymiseen, mutta tulokset ovat olleet säälittävän huonoja, niin Suomessa, kuin muissakin maissa.

Nyt sitten neropatit esittävät, että panostetaan kotouttamiseen ja työllistymiseen.  :facepalm:

Muutakaan kun ei osata sanoa ratkaisuksi. Monien päättäjien yhteiskunnallinen tahtotila on kuitenkin se, että joka niemeen, notkoon ja saarelmaan on perustettava vokki.

Osin tämä raportti on perua perussuomalaisten tekemästä vaalilupauksesta, jonka ilmeisesti uuvatit nyt toteuttivat lopulta valmiiksi yhdessä kokoomuslaisten kanssa. Väitän, että keskustalaiset suhtautuvat hallituksessa kaikkein löysimmin julkisten verovarojen käyttöön, sillä Keskustapuolue on kaikista Suomen puolueista se, joka on mielestäni luonut kaikkien eniten erilaisia julkisia menoja. Näin on ollut sekä vasemmiston että oikeiston kanssa: Keskustapuolue antaa kaikille, joilta se arvelee saavansa ääniä.

Tätä raporttia tullaan käyttämään myös mokutuksen puolustuksena, joten nuivien päättäjien olisi luettava tätä kuin "piru Raamattua", jotta kaikkiin suvakkien vastaväitteisiin saataisiin annettua ensimmäisellä yrittämällä parhaat mahdolliset kiistävät vastaukset.

Lisäksi 100 000 matua on tulossa vielä ennen tämän vaalikauden päättymistä. Ainakin nyt näyttää hyvin pahasti siltä.

Quote from: Alaric on 18.12.2017, 19:13:26

QuoteMaahanmuuton hintalappu ei selvinnyt, mutta tutkijat panostaisivat erityisesti maahanmuuttajanaisten työllistämiseen

On varsin kuvaavaa, että kyseessä piti kai olla selvitys maahanmuuton kustannuksista hallitusohjelman mukaisesti, mutta edes YLEn tulkinnan mukaan selvityksestä ei selvinnyt maahanmuuton kustannukset.

Quote from: Skeptikko on 19.12.2017, 00:41:28
On varsin kuvaavaa, että kyseessä piti kai olla selvitys maahanmuuton kustannuksista hallitusohjelman mukaisesti, mutta edes YLEn tulkinnan mukaan selvityksestä ei selvinnyt maahanmuuton kustannukset.

Ja ratkaisunakin on lisätä kustannuksia.  ;D
Eihän tuo työllistäminen tarkoita että ne mitään tuottavaa tekisivät, vaan että keksitään leikkimistä ja koulutusta ja jonojen ohitusta jne. Jokaista kohti kun pari ohjaajaakin on niin johan työllisyys kohenee taas.

Nyt on Persuilla tilaisuus pitää tätä esillä, osoittaa tutkimuksen asenteellisuus ja virheet, ja hieroa tätä vastustajan ja toimittajien naamaan niin kauan että jotain reaktioita tulee.
Tätä voi ihan hyvin jankuttaa vaikka loputtomiin. On paska, tietoa ei ole, on tehty asenteellisesti ja tahallaan, ja se näkyy. Kelle tahansa joka saadaan katsomaan.

Lähetetty minun SM-G930F laitteesta Tapatalkilla

Somalit ja irakilaiset nettosaajien kärkikastia, kukapa olisi ikinä uskonut?  >:(

Taloustieteen professori Matti Virén arvostelee kovin sanoin selvitystä maahanmuuton kustannuksista. Hänen mielestään saatavilla olevan tiedon perusteella pitäisi selkeästi pystyä kertomaan humanitaarisen ja työperäisen maahanmuuton kustannus tai tuotto.

http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247845-mita-maahanmuutto-maksaa (18.12.2017)

QuoteMitä maahanmuutto maksaa?

Mitä tiedämme maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista? Selvitys maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kokonaisuudesta. (STM 2017). STM on vihdoin (18.12) julkaissut hallitusohjelmassa sovitun selvityksen maahanmuuton kustannuksista (sitaatti: Laaditaan riippumaton selvitys maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista yhteiskunnassamme, joka mahdollistaa tosiasioihin pohjautuvan keskustelun ja paremman kotouttamispolitiikan sekä päätöksenteon). Hallitusohjelman formulointi on mielenkiintoinen – ei pelkästään kieliopillisesti – ja saa kysymään, onko asiat nyt selvitetty. Yhdellä sanalla sanottuna vastaus on "ei". Selvityksessä on vain 73, sivua, josta suuren osan muodostaa kuvaileva tilastomateriaali. Varsinaisesti mitään uutta tutkimusta ei ole tehty, vaan esitetyt luvut ovat joko VATT:in 2014 julkaisemia arvioita tai Samuli Salmisen 2015 julkaiseman tutkimuksen tuloksia. Mukana on kaksi ns. asiantuntija-arviota, jotka on tilattu Matti Sarvimäeltä (VATT) ja Jussi Tervolalta (THL). Kansainvälistä kirjallisuutta ei ole varsinaisesti summarisoitu, jos kohta muutamaan lähteeseen viitataan, mutta mitään kokonaiskuvaa kirjallisuudesta ei anneta. Vähemmän yllättävää siksi on, että selvitysosan yhteenveto jää kovin valjuksi. "Lopputuloksiksi" tarjotaan seuraavia kahta suositusta: (1) Selvityksen perusteella ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysasteen parantamiseen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota. (2) Kotouttamistoimenpiteiden taloudellisen vaikuttavuuden seurantaa ja selvittämistä tulisi tehostaa.

Sarvimäen (MS)  ja Tervolan (JT) kommentit voi oikeastaan typistää yhdeksi lauseeksi: "On niin vaikea sanoa mitään".

(...)

Tutkijoiden perisynti on usein se, että he eivät kykene esittämään tulosta, vaan voivottelevat, miten vaikea on sanoa mitään yksikäsitteistä (Harry Trumanin aikanaan esillenostama "kaksikätisen ekonomistin" ongelma). Toki talouden ongelmat ovat usein monimutkaisia, mutta siltä tutkijoiden (jos ei tutkijoiden, niin keiden sitten) pitäisi kyteä kertomaan mikä on se "suuri kuva".  Maahanmuuton osalta pitäisi taatusti kyetä ainakin kansainvälisen tutkimustiedon perusteella kyetä kertomaan, mikä on suurin piirtein ns. humanitäärisen maahanmuuton kustannus (tai tuotto), ja toisaalta mikä on ns. työperäisen maahanmuuton kustannus tai tuotto. Jälkimmäisessä tapauksessa ei pitäisi olla kovin vaikeaa laskea, mikä pitää olla maahanmuuttajan tuottavuus (ja vastaavasti ) palkka, jotta hän tuottaisi nettoa julkiselle sektorille. Eli mikä on ns. tarveharkinnan "kriittinen" tulotaso.

Maahanmuuttoon liittyy toki paljon muitakin asioita, mutta jokainen kansalainen voi tykönään arvioida niiden merkityksen. Siksi toteamukset tyyliin "maahanmuutto on niin monimutkainen asia, että siitä ei voi sanoa mitään", ovat tyhmintä, mitä valtionhallinto voi alamaisilleen kertoa. Ja jos ei haluta kertoa mitään, sanotaan se sitten suoraan.

Quote from: Alaric on 18.12.2017, 19:13:26
http://www.aamuset.fi/uutiset/3772412/Tavio+Ulkomaalaisissa+sosiaalietuuksien+saajissa+yli+2+000+prosentin+kasvu (18.12.2017)

QuoteTavio: Ulkomaalaisissa sosiaalietuuksien saajissa yli 2 000 prosentin kasvu

STM:n raporttia on kritisoitu ihan aiheellisesti, mutta siitä löytyy myös esiinnostamisen arvoisia lukuja, joista harvemmin on keskusteltu julkisuudessa. Ilahduttavaa on, että tuo Aamusetin uutinen on tälläkin hetkellä lehden verkkoversion kolmen luetuimman uutisen joukossa, vaikka julkaisusta on kulunut jo pari päivää ja Aamusetilla on aika hyvä julkaisutahti.

Tavio julkaisi blogikirjoituksen samasta aiheesta:

http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247846-huima-kasvu-kelan-ulkomaalaisissa

QuoteMaahanmuuttajanaisia pitäisi saada enemmän töihin – Työllisyys ratkaisee maahanmuuton hyödyn

Yksi raportin keskeisimmistä viesteistä on, ettei maahanmuuton kustannuksia pystytä tarkasti rajaamaan.

Maahanmuuttajataustaisia naisia pitäisi pystyä työllistämään enemmän. Tämä on yksi tuoreen maahanmuuton kustannuksia peranneen selvityksen johtopäätöksistä. Sosiaali- ja terveysministeriön teettämä raportti on tehty Perussuomalaisten aloitteesta ja sen tekeminen kirjattiin jo hallitusohjelmaan.

Raportin mukaan ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste ja tulotaso kehittyvät selvästi heikommin kuin miesten. Yhtenä syynä tähän on se, että monet ulkomaalaiset naiset perheellistyvät varhain. Lisäksi esimerkiksi Lähi-idästä muuttaneiden kulttuurissa naisten työssäkäynti ei ole niin yleistä kuin Suomessa.

–Ulkomaalaistaustaisten naisten aseman ja työllisyysasteen vahvistaminen on tärkeää maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kannalta. Lisäksi heidän asemaansa tulee kiinnittää huomiota, jotta sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuisi, raportin johtopäätöksissä mainitaan.

Tuoreen raportin mukaan kymmenen vuotta asuneiden ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysprosentti on noin 71 prosenttia, mutta naisten vain noin 56 prosenttia.

Vaikutusta on myös sillä, mistä maahanmuuttajat ovat kotoisin. Esimerkiksi Euroopasta tulleet muuttajat ovat työllistyneet hyvin ja työperäisten maahanmuuttajien työllisyysprosentti on jopa parempi kuin kantaväestön.

Sen sijaan Afrikasta ja Lähi-idästä tulleiden työllistyminen on vaikeampaa. Yhtenä syynä tähän on se, että suuri osa pakolaisista tulee näiltä alueilta. Kriisialueilta tulevilla ei välttämättä ole ollut mahdollisuutta kouluttautua ja he tulevat myös itselleen vieraaseen kulttuuriin, jossa heille ei ole verkostoja.

Pakolaistaustaiset tarvitsevatkin eniten esimerkiksi toimeentulotukea ja toimeentulotuen saajien keskuudessa ulkomaalaisten osuus on korkea.

Maahanmuuttajat ovat työllistyneet erityisesti matalapalkkaisiin töihin

Yksi raportin keskeisimmistä viesteistä on se, ettei maahanmuuton kustannuksia pystytä tarkasti rajaamaan. Kokonaiskustannuksiin vaikuttavat niin maahanmuuttajien palveluihin menevät rahat kuin se, kuinka paljon työssä käyvät maahanmuuttajat tulevat pidemmällä aikavälillä tuottamaan verotuloja.

Hyvin toimiville työmarkkinoille maahanmuuttajat tuovat lisää voimaa, joka vahvistaa kasvua. Huonosti toimivilla työmarkkinoilla suurempi työnhakijoiden määrä heikentää tilannetta.

Suomessa maahanmuuttajat ovat työllistyneet erityisesti matalapalkkaisiin töihin. Töissä käyvät maahanmuuttajat ansaitsevat vähemmän kuin kantaväestön työssäkävijät. Raportin mukaan tämä osoittaa sitä, että kantaväestön osalta maahanmuuton häviäjiä ovat matalan koulutustason suomalaiset, jotka kilpailevat maahanmuuttajien kanssa samoista töistä.

[...]

"Maahanmuuton vaikutukset julkiseen talouteen ovat varsin pieniä"

Sosiaali- ja terveysministerin koostaman raportin loppusanoissa Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksen taloustieteilijä Matti Sarvimäki toteaa, ettei maahanmuutto vaikuta olevan kohtalonkysymys julkiselle taloudelle.

–Olemassa olevien tutkimustulosten perusteella vaikuttaa siltä, että maahanmuuton vaikutukset julkiseen talouteen ovat todennäköisesti varsin pieniä. Tämä ei tarkoita, että ne olisivat välttämättä mitättömiä tai niihin ei olisi tarpeen kiinnittää huomiota. Julkisen talouden kokonaiskuvassa maahanmuuton merkitys on kuitenkin toistaiseksi ollut melko vähäinen ja olisi yllättävää, jos siitä muodostuisi jonkinlainen kohtalonkysymys Suomen julkistaloudelle myöskään tulevaisuudessa, hän kirjoittaa

THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola puolestaan kirjoittaa omissa raportin saatesanoissaan, että maahanmuuttoon liittyvät taloudellisten kysymysten lisäksi myös arvot ja ihmisoikeudet.

– Maahanmuuttopolitiikasta käydään harvoin laajempaa ja monipuolisempaa arvokeskustelua, jossa eri näkökulmia tarkasteltaisiin yhdessä. Keskustelua hankaloittaa erityisesti se, että taloudellisten arvojen vastaparina ovat ihmisoikeudet, joille on kiusallista asettaa minkäänlaista hintalappua tai summaa, kuinka paljon niistä ollaan valmiita maksamaan. Kuitenkin taloudelliset reunaehdot sanelevat osin sitä, miten laajasti ihmisoikeuksia voidaan toteuttaa, Tervola toteaa.

Aamulehti (https://www.aamulehti.fi/uutiset/maahanmuuttajanaisia-pitaisi-saada-enemman-toihin-tyollisyys-ratkaisee-maahanmuuton-hyodyn-200616267/) 19.12.2017

Quote–Ulkomaalaistaustaisten naisten aseman ja työllisyysasteen vahvistaminen on tärkeää maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kannalta.

Vielä paljon tärkeämpää maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kannalta on maahanmuuttopolitiikka ja siihen liittyvät käytännöt, jotka vaikuttavat tulijoiden laatuun ja määrään. Oleelliset ratkaisut tehdään maahanmuuttopolitiikassa, kun taas maahanmuuttajien työllisyyteen vaikuttaminen on tehokkuudessaan narulla työntämiseen vertautuvaa puuhastelua. Kuten rivien välistä on luettavissa, ongelmana on erityisesti matalan koulutustason humanitaarinen maahanmuutto.

QuoteYksi raportin keskeisimmistä viesteistä on se, ettei maahanmuuton kustannuksia pystytä tarkasti rajaamaan. Kokonaiskustannuksiin vaikuttavat niin maahanmuuttajien palveluihin menevät rahat kuin se, kuinka paljon työssä käyvät maahanmuuttajat tulevat pidemmällä aikavälillä tuottamaan verotuloja.

Tämä on erinomaisen hölmö viesti, sillä maahanmuuton kustannukset voidaan rajata varsin tarkasti siinä missä vaikka äskettäin käsitellyn alkoholilain oletetut taloudelliset vaikutukset. Kuten alkoholilaista keskusteltaessa, maahanmuutossakaan olennaista ei ole niinkään jokin tarkka luku, vaan keskustelu siitä, millä keinoilla voitaisiin vähentää sellaista maahanmuuttoa, jonka tiedetään vahingoittavan taloutta.

QuoteHyvin toimiville työmarkkinoille maahanmuuttajat tuovat lisää voimaa, joka vahvistaa kasvua. Huonosti toimivilla työmarkkinoilla suurempi työnhakijoiden määrä heikentää tilannetta.

On takaperoista ajattelua, että jos huonolaatuisille työntekijöille ei ole kysyntää, ongelma onkin työmarkkinoiden huonoudessa. Oikeasti vika on niissä tekijöissä, jotka tuottavat markkinoille yhä enemmän huonolaatuisia työntekijöitä.

Quote
Sosiaali- ja terveysministerin koostaman raportin loppusanoissa Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksen taloustieteilijä Matti Sarvimäki toteaa, ettei maahanmuutto vaikuta olevan kohtalonkysymys julkiselle taloudelle.

–Olemassa olevien tutkimustulosten perusteella vaikuttaa siltä, että maahanmuuton vaikutukset julkiseen talouteen ovat todennäköisesti varsin pieniä.

No jopas on lausunto. VATTin tutkimuksessa ei eritelty maahanmuuttajien keskimääräisiä elinkaarikustannuksia taustan tai maan suhteen, mutta jos esimerkiksi Suomeen jäävän irakilaisen turvapaikanhakijan elinkaarikustannuksiksi oletetaan 500 000 euroa, yhtenä vuonna tulleiden kymmenen tuhannen irakilaisen maahanmuuttajan kustannukset ovat viisi miljardia euroa. Olennaista ei tässä ole kyseisen loppusumman tarkkuus vaan kokoluokka, joka on Suomen talouden kannalta mihin tahansa verrattuna järkyttävä, toisin kuin Sarvimäki antaa ymmärtää.

Itse asiassa Sarvimäen väitteen vastakohta on totta. Tuskin mikään tämän ja edellisen hallituksen yksittäinen päätös on ollut Suomen tulevaisuuden ja talouden kannalta niin merkittävä kuin juuri maahanmuuttopolitiikka.

Quote– Maahanmuuttopolitiikasta käydään harvoin laajempaa ja monipuolisempaa arvokeskustelua, jossa eri näkökulmia tarkasteltaisiin yhdessä. Keskustelua hankaloittaa erityisesti se, että taloudellisten arvojen vastaparina ovat ihmisoikeudet, joille on kiusallista asettaa minkäänlaista hintalappua tai summaa, kuinka paljon niistä ollaan valmiita maksamaan. Kuitenkin taloudelliset reunaehdot sanelevat osin sitä, miten laajasti ihmisoikeuksia voidaan toteuttaa, Tervola toteaa

Keskustelua ei käydä rahasta tai edes ihmisoikeuksista vaan jostain epämääräisemmästä. Jos yritettäisiin optimoida rahankäyttö ja ihmisten auttaminen, humanitaarinen maahanmuutto olisi tehottomuutensa vuoksi vihoviimeinen tapa auttaa. On kuvaavaa, että vuoden 2015 eurooppalaisen pakolaiskriisin (joka johtui rajojen avaamisesta, jota taas perusteltiin Syyrian pakolaisilla) kustannukset Euroopalle tulevat olemaan ehkä tuhatkertaiset verrattuna EU:n Syyrian pakolaisille lähettämään apuun.

Quote from: Alaric on 19.12.2017, 19:54:21
Taloustieteen professori Matti Virén arvostelee kovin sanoin selvitystä maahanmuuton kustannuksista. Hänen mielestään saatavilla olevan tiedon perusteella pitäisi selkeästi pystyä kertomaan humanitaarisen ja työperäisen maahanmuuton kustannus tai tuotto.

Virenin kirjoituksesta Uusi Suomi on tehnyt myös oman juttunsa:

Professorin reaktio maahanmuuttoraporttiin: "Tyhmintä, mitä valtionhallinto voi alamaisilleen kertoa"
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/237720-professorin-reaktio-maahanmuuttoraporttiin-tyhminta-mita-valtionhallinto-voi

Mielenkiintoinen havainto Vireniltä tämäkin:

QuoteEn oikein saa näppeihini, mistä raportissa mainitut (työllisyysaste)luvut tulevat. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan Suomen kansalaisten ja ulkomaalaisten työllisyysasteiden ero vuona 2014 (2016) oli 14 % (16 %) miesten osalta ja 30 % (31 %) naisten osalta. Tosin ikäryhmitys on hiukan erilainen (18-64 vuotta vs. 20-64 v.) , mutta tekstissä mainittu 2.6 % ero kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä ei voi pitää paikkaansa...

Hesariltakin juttu, jonka kommenttiosiossa nuivaa ihmettelyä:

Maahanmuuton kustannusten laskeminen osoittautui mahdottomaksi – hallitus jää ilman kaipaamiaan lukuja
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005499417.html

Quote"Siellä selkeästi todetaan että pakolaistaustaisten maksamien verojen määrä ei ole kattanut heidän saamiaan tulonsiirtoja. Se on oikein, että se sanotaan suoraan. Humanitääristä maahanmuuttoa ei voi perustella työvoimapulalla tai kestävyysvajeella", Terho sanoo

QuoteSosiaali- ja terveysministerin koostaman raportin loppusanoissa Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksen taloustieteilijä Matti Sarvimäki toteaa, ettei maahanmuutto vaikuta olevan kohtalonkysymys julkiselle taloudelle.

–Olemassa olevien tutkimustulosten perusteella vaikuttaa siltä, että maahanmuuton vaikutukset julkiseen talouteen ovat todennäköisesti varsin pieniä. Tämä ei tarkoita, että ne olisivat välttämättä mitättömiä tai niihin ei olisi tarpeen kiinnittää huomiota. Julkisen talouden kokonaiskuvassa maahanmuuton merkitys on kuitenkin toistaiseksi ollut melko vähäinen ja olisi yllättävää, jos siitä muodostuisi jonkinlainen kohtalonkysymys Suomen julkistaloudelle myöskään tulevaisuudessa, hän kirjoittaa.

Hölmöläisten taloustieteilijöillä on tosiaan käytössään vain yksi menetelmä, Stetson-Harrison.

Viren on aivan oikeassa. Selvitys on luokattoman huono ja tekijöiden pitäisi hävetä.

On aivan selvää, että valtionhallinnolla on kaikki informaatio käytettävissään siten, että olisi ollut mahdollista laskea eri maahanmuuttoryhmien aiheuttama kustannuskuorma.

Tällaista laskelmaa, joka olisi ollut erittäin tärkeä tulevan poliittisen päätöksenteon tueksi ja muutenkin faktojen tiedostamiseksi, olisi todella tarvittu.

Nyt virkamiehet ovat sitten päättäneet olla julkistamatta numeroita vedoten verukkeeseen, että "se on liian vaikeata". Ja, tämänkin toteamiseen meni reilusti yli kaksi vuotta. Tämä nykyinen nollatutkimus on luultavasti julkaistu vain siksi, että saadaan näennäisesti täytettyä hallitusohjelman kirjaus. Täppä kohtaan: maahanmuuton kustannukset analysoitu.

Hävettää suomalaisen virkamieskunnan puolesta.

Quote from: Skeptikko on 22.12.2017, 01:48:29

Virenin kirjoituksesta Uusi Suomi on tehnyt myös oman juttunsa:

Professorin reaktio maahanmuuttoraporttiin: "Tyhmintä, mitä valtionhallinto voi alamaisilleen kertoa"
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/237720-professorin-reaktio-maahanmuuttoraporttiin-tyhminta-mita-valtionhallinto-voi

Tuossa US:n jutussa koko maahanmuuton kustannusten "selvityksen" epämääräisyyden ja turhuuden kiteyttää oivasti, vaikka ehkä tahattomasti, itse selvityksen tehnyt Jere Pälvinen, jonka sanomiset ovat suoraan puppugeneraattorista:

Quote–Tarkoituksena ei ollut ehkä niinkään tuottaa uutta tietoa, vaan uutta tietopohjaa niin, että kaikki tieto olisi samassa paikassa, Päivinen sanoo.

Mitähän muumia taas? Tarkoitus ei ole tuottaa uutta tietoa vaan uutta tietopohjaa?!? Vaikutus olisi kuitenkin se, että kaikki tieto olisi sitten samassa paikassa??

Jo pelkästään tuommoisen mitään tarkoittamattoman virkepökäleen punnaamisesta Pälvinen joutaisi saada kenkää, jos kohta muutenkin näyttöjensä perusteella.

Quote–Tarkoituksena ei ollut ehkä niinkään tuottaa uutta tietoa, vaan uutta tietopohjaa ...

Arvopohja ei tarvitse tietoa, vaan tietopohjan.

Quote from: Skeptikko on 22.12.2017, 11:50:19
Hesariltakin juttu, jonka kommenttiosiossa nuivaa ihmettelyä:

Maahanmuuton kustannusten laskeminen osoittautui mahdottomaksi – hallitus jää ilman kaipaamiaan lukuja
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005499417.html

Kirjoitan tuohon juttuun vastineen. Katsotaan, julkaiseeko Hesari sitä.

Vastineeni perustuu seuraavan 3 asiaan ko. artikkeliin liittyen:


1. Artikkelin otsikkoa myöten väitetään, että maahanmuuton kustannusten laskeminen on mahdotonta. Todellisuudessa Suomessa on erittäin kattavat ja luotettavat rekisterit mm. henkilöiden maksamista veroista ja muista maksuista sekä toisaalta henkilöiden saamista tulonsiirroista ja julkisista palveluista.
Olen laatinut Suomen Perustalle tutkimuksen, jossa nämä tiedot on esitetty mainittujen rekisteritietojen pohjalta maahanmuuttajaryhmittäin vuosille 1995--2011: http://www.suomenperusta.fi/maahanmuutot-tutkimus-osa-1/ (http://www.suomenperusta.fi/maahanmuutot-tutkimus-osa-1/). Nämä tulokset on esitetty myös STM:n raportissa, mutta jostain syystä artikkelissa ei mainita näitä tuloksia.

2. Artikkelissa mainitaan, että tietoa maahanmuuton kustannuksista löytyy valtion budjeteista. Todellisuudessa valtion budjetin mainitut kohdat koskevat lähinnä vain vastaanotto- ja kotouttamismenoja, eli julkisen talouden vaikutuksia vain muutaman ensimmäisen maahanmuuttovuoden osalta. Suurin osa julkisen talouden vaikutuksista kuitenkin muodostuu "tavallisten" maksettujen ja saatujen tulonsiirtojen sekä saatujen julkisten palveluiden kautta, niin kuin yllä mainitussa Perustan tutkimuksesta selvitetään.

3. Se, että elinkaarivaikutuksiin sisältyy "epävarmuuksia" ei estä tekemästä päätelmiä eri maahanmuuttajaryhmien odotettavissa olevista julkisen talouden vaikutuksista elinkaarien yli -- saatavilla olevan kattavan rekisteritietoaineiston pohjalta. Käsittelen tätä asiaa tarkemmin ja formaalimmin Suomen Perustalta pian ilmestyvässä yllä mainitun tutkimuksen II osassa. Mainittu formaali lähestymistapa perustuu taloustieteen ja tilastotieteen aloilla sovellettavaan päätöksentekoteoriaan. Siinä päätöksentekijän odotettavissa oleva hyöty maksimoidaan ennustetilanteissa -- joihin väistämättä sisältyy aina epävarmuuksia. Epävarmuuksien olemassa olo ei estä kuitenkaan päättelemästä sitä, millaiset (maahanmuuttopolitiikan) valinnat maksimoivat Suomen julkisen talouden odotettavissa olevan hyödyn.

Ilman huonoa maahanmuuttoa  siihen käytetyt rahat olisi laitettu johonkin tuottavampaan.
Paljon se maksaa?
Ilman huonoa maahanmuuttoa lehdissä, netissä, telkkarissa ja vapaa-ajalla olisi puhuttu miljoonia tunteja jostain tuottavammasta.
Paljon se maksaa?
Ilman huonoa maahanmuuttoa olisi ajettu kaikki samat bussit, hoidettu kaikki samat sairaat, rakennettu samat talot, tehty ruuat nälkään ja siivottu samat roskat.
Paljon kaikki synnytetyt työttömät ja työelämään johtavien portaiden purkaminen maksaa?
Ilman huonoa maahanmuuttoa Suomi olisi yksi kiinnostavimmista länsimaisista valtioista niiden sisäisenmuuttamisen ja turismin kannalta.
Paljon se maksaa?
Ilman huonoa maahanmuuttoa kansa ei olisi näin jakautunut.
Paljon se maksaa?
Ilman huonoa maahanmuuttoa Helsingissä olisi yli asuntojonojen verran vähemmän tuettuja asukkaita?
Paljon se maksaa?

Ai etkö tiedä?
Asiasta on nyt tehty selvitys. Kaikkiin noihin pitäisi löytyä vastaus kansanedustajilta, jotka ovat tietenkin lukeneet sen. Eli sieltä kysymään, jos kiinnostaa testata tietävätkö hekään aiheesta mitään.

Mahdolliset puutteet varmasti vielä korjataan, kun kyse kuitenkin pääkohdista.

Noiden "tutkijoiden" esimies on varmaan antanut ymmärtää heille, että mitään lukuja ei saa laskea, tai lukujen on oltava väärennettyjä.

Hommaforumilla nämä asiat on laskettu jo vuosia sitten. "Turvapaikanhakijaperäisen" väestön suora kustannus veronmaksajille on suuruusluokkaa 2 miljardia euroa vuodessa, kun kyseisen väestöryhmän koko on nyt 100 000 ihmistä Suomessa.

Quote from: Skeptikko on 22.12.2017, 11:50:19
Maahanmuuton kustannusten laskeminen osoittautui mahdottomaksi – hallitus jää ilman kaipaamiaan lukuja
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005499417.html

Quote from: HS 22.12.2017HALLITUSOHJELMAAN kirjattu selvityspyyntö maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista ei johtanut toivottuun tulokseen, sillä kustannuslaskelmien tekeminen osoittautui mahdottomaksi.
...
"Hallitusohjelman kirjaus on niin haasteellinen, että siihen ei pysty selvää vastausta antamaan", sanoo asiantuntija Jere Päivinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Päivinen on tuottanut hallitukselle annettavan selvityksen. Sen mukaan maahanmuutto on liian monimutkainen kokonaisuus, jotta sen kustannuksia voidaan ilman rajauksia arvioida. Kokonaisuuteen kuuluvat sosiaaliturvaetuudet, julkisesti tuotetut palvelut sekä verot ja veroluontoiset maksut.

Tuohan on pelkkää poliittista teatteria. Totta kai selvityksessä olisi voinut ja pitänyt jakaa maahanmuutto sen eri lajeihin. Kustannuslaskelmien tekeminen on onnistunut ennenkin, ja selvityksessä suositellaankin käyttämään kustannusten arvioinnissa elinkaarimallia.

Quote from: HS 22.12.2017STM:ssä tehdyn selvityksen mukaan talousarvioiden tarkastelu tarjoaa liian yksipuolisen kuvan, koska tällöin maahanmuuton vaikutukset näyttäytyvät ainoastaan menoina.

"Henkilön taloudellista vaikutusta ajatellen elinkaarimalli on parempi. Siinä voi olla negatiivisia vuosia, mutta koko elinkaaressa vaikutus voi olla positiivinen. Siitä dataa ei ole olemassa ja siksi epävarmuustekijöitä on paljon", Päivinen sanoo.

Kyllä meillä on dataa. Niin VATTin kuin Salmisenkin selvityksissä käytettiin elinkaarimallia, ja STM:n selvityksessä näytetäänkin muun muassa VATTin graafi, jonka mukaan maahanmuutto on Suomelle taloudellinen rasite. Sen perusteella menee päinvastoin kuin Jere Päivinen tuossa sanoo, eli voi olla positiivisiakin vuosia, mutta koko elinkaaressa maahanmuuton vaikutus on keskimäärin negatiivinen. Kun osa maahanmuutosta on kuitenkin vaikutuksiltaan positiivista, niin sen vastapainoksi on maahanmuuttoa, jonka vaikutus on erittäin negatiivista.

Quote from: Samuli SalminenArtikkelin otsikkoa myöten väitetään, että maahanmuuton kustannusten laskeminen on mahdotonta.

Ketkuillaanko tässä sillä, että centilleen laskeminen on mahdotonta, vaikka osapuilleen laskeminen olisi jo edistystä ?
Perusmenojen laskemisen pitäisi olla jokapäiväistä leipää näille hallinnon työntekijöille, sen päälle tulevien kustannusten kanssa pitää sitten elää kuten pystytään.

Kirjoituksessasi seuraavaksi lainattu kohta on käsittämätön.

Quote from: Samuli SalminenNämä tulokset on esitetty myös STM:n raportissa, mutta jostain syystä artikkelissa ei mainita näitä tuloksia.

Jos ne on esitetty niin miten niitä ei ole voitu mainita ??
Ehkä olisi syytä tarkentaa mietelmän tarkoitus.

Käsittääkseni tuo "tutkimus" koittaa varsin tarkoitushakuisesti "noukkia rusinoita pullasta", eli jättää ottamatta sen osan historiaa ja nykyisyyttä millä olisi epäedullinen vaikutus kokonaisilmeeseen.
Suurella vaivalla siis on koitettu hakea kokonaisuutta josta voidaan sanoa ettei siitä voida sanoa mitään.
Paljoakaan politisoituneemmaksi ei "tutkimus" enää voi tulla.

Quote from: ämpee on 22.12.2017, 13:39:23
Ketkuillaanko tässä sillä, että centilleen laskeminen on mahdotonta, vaikka osapuilleen laskeminen olisi jo edistystä ?

Vedotaan tarkoitushakuisesti siihen, että ei ole yhteistä yksiselitteistä käsitystä siitä, kuinka maahanmuuton kustannukset lasketaan (esim. valtion budjetti vs. elinkaarimalli) ja mitä kaikkea määritellään maahanmuuton kustannuksiksi (esim. julkisten menojen jyvitys).

OECD julkaisi muutama vuosi sitten neljä eri lukua maahanmuuton maakohtaisista taloudellisista vaikutuksista sen mukaan, mitä julkisia menoja laskettiin mukaan maahanmuuton kustannuksiin. Sitä ei pidetty Suomessa ongelmana, vaan valtamedia nappasi yksimielisesti käyttöön sen luvun, joka antoi ymmärtää Suomen hyötyvän maahanmuutosta. Kyseinen luku oli saatu positiiviseksi sillä, että maahanmuuton kustannuksiksi ei laskettu muun muassa turvapaikanhakijoiden vastaanoton kuluja, jotka ovat olleet viime vuosina satoja miljoonia euroja vuodessa.   

Aiheeseen liittyen, myös tästä kehityksestä olisi hyvä uutisoida laajemmin. Nykypolitiikalla haalitaan ulkomailta halpatyövoimaa, jolla ei ole mitään edellytyksiä (eikä välttämättä edes haluja) tulla toimeen ilman valtion tulonsiirtoja. Olisi mukava tietää Ruotsin vastaava luku tuosta alimmasta tulodesiilistä.

Quote
Ainakin yksi suuri ongelma tuloeroihin liittyy. Tulonjakotilaston luvuista käy nimittäin selvästi ilmi, että maahanmuuttajat (maahanmuuttajataustaiset) pakkautuvat entistä enemmän tulojakauman alapäähän (kuvio 5). Alimman tulokymmenyksen kotitalouksista kohta 20 % on maahanmuuttajataustaisia, vaikka heidän osuutensa pitäisi olla noin 6 %, mikäli heidän tulojakaumansa olisi samanlainen kuin kantaväestöllä. Itse asiassa tilanne on paljon "huonompi" kuin mitä kuvio näyttää, koska luokittelun pohjana olevissa tuloissa ovat mukana tulonsiirrot. Alimmista tuloluokista on nopeaan tahtiin tulossa leimallisesti maahanmuuttajataustaisia, millä on varmaan suuri merkitys myös poliittiseen ilmastoon Suomessa. Valitettavasti tilastot eivät kiinnosta poliitikkoja, heillä on "näkemys", johon mitkään tosiasiat eivät vaikuta.

http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248035-rikkaat-rikastuvat-ja-koyhat-koyhtyvat-vai-miten-se-menee

Seitsemän vuotta sitten kansanedustaja Kari Kärkkäisen /kd teki kirjallisen kysymyksen KK 52/2010 vp:

"Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että kansalaisille ja eduskunnalle selvitetään Suomessa harjoitetun maahanmuuttopolitiikan kokonaishinta esimerkiksi viimeisten 10 vuoden ajalta..."


Ja vastaus päättyi toteamukseen:


"Uuden kattavan selvityksen laatiminen vaatisi runsaasti resursseja. Kansainvälisen taloustilanteen heikentyessä ei ole näköpiirissä, että Suomessa ryhdyttäisiin laatimaan kattavaa tutkimusta, jossa maahanmuuton kustannuksia selvitettäisiin.

Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2010

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors"




https://hommaforum.org/index.php?topic=23440.0

Mitä, myös Virenkö veikkaa, että Suomeen syntyy etninen alaluokka kehitysmaaperäisen maahanmuuton myötä?

En olisi arvannut... >:(

Liittyisikö tähän ketjuun tämäkin asia:

https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2017/12/21/tietensa-tai-torkeasta-huolimattomuudesta/

Pitkä kirjoitus joten poimin muutaman kohdan siitä:

"Suomalaiset yrittäjät eivät koskaan tee virheitä. He osaavat kaikki verotuksen poikkeussäännökset – sellaisetkin, joita satoja yritysten tilinpäätöksiä tarkastaneet ammattitilintarkastajatkaan eivät kohtaa työssään koskaan. Jos yrittäjä kuitenkin tekee inhimillisen virheen, se ei ole virhe, vaan törkeä veropetos."

"Yrittäjiltä vaaditaan virheettömyyttä, koska he ovat maksajia
Ministerit, kansanedustajat ja virkamiehet tietävät tasan tarkkaan, ettei kukaan ole virheetön. Myös parhaat ja huolellisimmat ihmiset tekevät virheitä. Koska yrittäjien on pakko maksaa kaikki yritykselle määrätyt verot ja maksut, ovat he helppo rahastusautomaatti. Yrityksen toiminta loppuu, jos se ei maksa kohtuuttomia maksuja heti. Maksut on tehtävä silloinkin kun selkeästä verottajan tekemästä virheestä on valitettu. Jos ei maksa, ei saa puhdasta verotodistusta ja menettää uusia toimeksiantoja. Jos ei maksa, maksu menee ulosottoon ja yrityksen luottotietoihin tulee häiriömerkintä."

"Samanlainen rahastusautomaatti on tehty automaattisesta liikennevalvonnasta. Hallitus yritti korottaa liikennesakkoja pelkästään sen takia, että valtio saisi enemmän verotuloja. Lisää rahaa tarvitaan, koska valtio on elänyt velaksi vuodesta 1991 alkaen, ja valtion menot kasvavat vuosi vuodelta. Säästää ei osata, eikä menoja vähentäviä päätöksiä pystytä tekemään. Ei SOTEssa, eikä missään muussakaan."

Yritän tällä kirjoituksella sanoa että meitä lyödään nyt joka suunnasta: verottaja, työttömiä vainotaan, sakkoja lisätään/ korotetaan. En vihjaa mitään vaan väitän suoraan että mokutuksen kulut ovat niin valtavat että rahaa tarvitaan.
Ei ole mistään pois... Arvopohja... Haistakaa vihtori!!

Quote from: Activeman on 22.12.2017, 12:11:40
Tällaista laskelmaa, joka olisi ollut erittäin tärkeä tulevan poliittisen päätöksenteon tueksi ja muutenkin faktojen tiedostamiseksi, olisi todella tarvittu.

Eli, tulevien poliittisten päätösten tekemiseen rationaalisesti faktoihin tukeutuen, ei kannata odottaa henkeä pidätelle. Sen sijaan kannattaa varautua siihen, että jatkossakin poliittisia päätöksiä tehdään aate-pohjalta, vedoten ihmisoikeuksiin jne.

Elinkaarikustannusten laskeminen eri henkilöille on nyt hyväksyttyä myös Demareiden puoluelehdessä. Se ei enää olekaan "vihapuhetta". ;D
Seuraavksi Demarit voisivat miettiä muidenkin ryhmien elinkaarikustannuksia ja muuttaa politiikkaansa sen mukaan.

Quote from: Demokraatti 11.1.2018Peruskoulun varaan jäävä maksaa 300 000 euroa enemmän kuin koulutettu

Peruskoulun varaan jäävä nuori aiheuttaa elinaikanaan yhteiskunnalle keskimäärin 230 000–370 000 euroa suuremmat kustannukset verrattuna koulutuksen saaviin, osoittaa Sitran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus. Tutkimuksessa on huomioitu muun muassa kerätyt tuloverot sekä erilaisia kuntien ja valtion maksamia tulonsiirtoja.

Syrjäytymistutkimus vahvistaa Sitran mukaan käsitystä siitä, että koulutus on paras lääke syrjäytymistä vastaan.

Quote from: Samuli Salminen on 22.12.2017, 12:52:18

Quote from: Skeptikko on 22.12.2017, 11:50:19
Hesariltakin juttu, jonka kommenttiosiossa nuivaa ihmettelyä:

Maahanmuuton kustannusten laskeminen osoittautui mahdottomaksi – hallitus jää ilman kaipaamiaan lukuja
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005499417.html

Kirjoitan tuohon juttuun vastineen. Katsotaan, julkaiseeko Hesari sitä.

^ Eipä HS julkaissut vastinettani. Julkaisen sen siten nyt tässä:


Maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksista on perusteellista tietoa

HS:n artikkeli (hs.fi, 22.12.2017) käsittelee STM:n raporttia maahanmuuton kustannuksista. Artikkelin mukaan kustannusten laskeminen on "mahdotonta", ja faktaa välittömistä kustannuksista löytyy valtion budjeteista. Kommentoin näitä väitteitä lyhyesti.

Ensiksi, Suomessa on olemassa erittäin kattavat ja luotettavat viranomaisrekisterit henkilöiden maksamista veroista ja muista veronluonteisista maksuista sekä toisaalta henkilöiden saamista tulonsiirroista ja julkisista palveluista. "Kustannuksista" ja muista vaikutuksista on siten olemassa perusteellista tietoa.

Käytän näitä rekisteritietoja Suomen Perusta -ajatuspajan tutkimuksessa (2015). Lasken tutkimuksessa julkisen talouden vaikutukset maahanmuuttajaryhmittäin vuosina 1995—2011. Tulokset osoittavat, että maahanmuuttajaryhmittäisissä vaikutusten keskiarvoissa on ollut suuria, koko ajanjakson 1995–2011 yli kestäviä, eroja. Nämä erot keskiarvoissa säilyvät vielä 20 maassaolovuoden jälkeen, vaikka yksittäisten henkilöiden kohdalla on tietenkin vaihtelua. Tutkimukseni tuloksiin viitataan useasti STM:n raportissa, mutta (hs.fi, 22.12.2017) jättää nämä tulokset huomioimatta.

Toiseksi, valtion budjeteista löytyvät sisäministeriön ja TEM:n maahanmuuttoon liittyvät kustannukset koskevat suurimmaksi osaksi vastaanotto- ja kotouttamiskustannuksia. Nämä kustannukset sijoittuvat vain ensimmäisille maassaolovuosille Suomessa. Suurin osa maahanmuuttajien kaikista elinaikaisista julkisen talouden vaikutuksista muodostuu kuitenkin "tavanomaisista" maksetuista veroista ja saaduista palveluista ja tulonsiirroista. Maahanmuuttajaryhmittäistä eriteltyä tietoa näistä "tavanomaisista" vaikutuksista ei ole valtion budjeteissa, mutta ne löytyvät kyllä edellä esitetyistä viranomaisrekistereistä.

Pian ilmestyvässä tutkimuksen toisessa osassa osoitan, kuinka mainituista rekisteriaineistoista saatua informaatiota voidaan käyttää yhdessä muun aihetta koskevan informaation kanssa siihen, että laaditaan koko maahanmuuttajien elinkaaren yli ulottuvia ennusteita heidän julkisen talouden vaikutuksistaan. Nämä ennusteet eivät ole yksittäisiä lukuja, vaan todennäköisyysjakaumia, joihin sisältyy ennusteisiin olennaisesti kuuluva epävarmuus. Osoitan lisäksi, että epävarmuuksista huolimatta ennusteita voidaan käyttää sen arvioimiseen, millainen maahanmuutto on odotusarvoisesti Suomen julkisen talouden kannalta hyödyllistä.

https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/604300-kolumni-maahanmuuton-kustannusselvitys-torso (1.2.2018)

QuoteKolumni: Maahanmuuton kustannusselvitys torso

Maahanmuuton kasvaneet kustannukset pohdituttavat kansalaisia. Perussuomalaisten vaatimuksesta Sipilän hallituksen ohjelmaan sisällytettiin kirjaus maahanmuuton kustannusten ja vaikutusten selvittämisestä. Kirjaukselle asetetut odotukset kasvoivat yhä suuremmiksi syksyn 2015 maahanmuuttokriisin myötä.

Maahanmuuton kustannusselvityksen laadinta kesti odotettua pidempään, mutta sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi sen lopulta viime joulukuussa. Julkaisu sai vähän julkista huomiota jääden runsaasti keskustelua herättäneen aktiivimallin varjoon.

Valitettavasti selvitys ei tarjoa vastausta kysymykseen maahanmuuton vuotuisista kokonaiskustannuksista, vaan lähinnä kokoaa yhteen aiempaa tutkimustietoa. Se osoittaa humanitaarisen maahanmuuton aiheuttavan merkittävää painetta Suomen julkiselle taloudelle sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Selvityksessä todetaan maahanmuuttajien muodostavan hyvin epäyhtenäisen joukon ja tarkastellaan julkisen talouden nettovaikutuksia maahanmuuttajaryhmittäin.

Sen mukaan Suomen kymmenestä suurimmasta maahanmuuttajaryhmästä vain saksalaiset maksoivat vuonna 2011 enemmän veroja kuin saivat tulonsiirtoja ja käyttivät julkisia palveluita.

Toisaalta esimerkiksi Somaliasta tai Irakista muuttaneen työikäisen henkilön vastaava keskimääräinen julkisen talouden nettovaikutus oli vuodessa noin 13 000 euroa negatiivinen. Silti moni odotti selvityksen tarjoavan tuoreempia lukuja.

Selvityksen mukaan maahanmuuttajien heikko työllistyminen aiheuttaa vakavia ongelmia kansantaloudelle. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) viittasi siihen ehdottaessaan yleistä tasoa matalamman palkan maksamista työntekijöille, joiden osaaminen on puutteellista.

Massatyöttömyydestä huolimatta Orpo on myös vaatinut työperäisen maahanmuuton voimakasta lisäämistä työvoimapulaan vedoten.

Valtiovarainministerin epäjohdonmukainen keinovalikoima voi pahimmillaan johtaa halpatyömarkkinoiden syntymiseen. Se olisi vain harvojen ja valittujen etu. Sitä vastoin Kanadan ja Australian esimerkit osoittavat, että korkeasti koulutetut maahanmuuttajat voivat tarjota kansantaloudelle piristysruiskeen.

Tämä kannattaa muistaa Suomen maahanmuuttopolitiikan tulevia suuntaviivoja pohdittaessa.

Sami Savio

kansanedustaja (ps)

Ylöjärvi

Lisäänpä tähän ketjuun, kun sopivampaa en löytänyt:


Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan 27.03.2018 kokouksen esityslistan liitteestä:

https://www.hel.fi/static/public/hela/Sosiaali-_ja_terveyslautakunta/Suomi/Esitys/2018/Sote_2018-03-27_Sotelk_6_El/985F213D-4018-C627-B006-62523F900000/Sosiaali-_ja_terveyslautakunnan_lausunto_kaupungin.pdf


Maahanmuuttoyksikön nykyiset resurssit

Helsingin maahanmuuttajapalveluiden henkilöstörakenne on seuraava:


4 johtavaa sosiaalityöntekijää, 21 sosiaalityöntekijää (1 jälkihuolto), 16 sosiaaliohjaajaa (2 jälkihuolto), 4 ohjaajaa, 5 psykologia (1 alaikäiset ilman huoltajaa saapuneet lapset ja jälkihuoltonuoret), 1 konsultti (terveydenhuolto), 1 kuntoutusohjaaja, 1 fysioterapeutti, 1 toimintaterapeutti ja 1 toimistosihteeri.


Toiminnallisessa yhteydessä on toiminut määräaikaisesti myös 2 psykiatrista sairaanhoitajaa ja psykiatri.






Eli päätoimisesti tuossa yksikössä mamuja hyysää 55 henkilöä