2017-12-18 STM:n selvitys maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista julkaistu

[Tuomas Tähti]

Sosiaali- ja terveysministeriön kauan odotettu muistio Mitä tiedämme maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista? Selvitys maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kokonaisuudesta on julkaistu tänään 18.12.2017. Se löytyy täältä:

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160396/RAP2017_27.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Muistiossa on 73 sivua ja sen on tehnyt Jere Päivinen.


Nappasin tämän nyt omaksi ketjukseen, ettei mene kellään ohi Saatan myöhemmin yhdistää johonkin vanhaan ketjuun.

-Alaric

[Tabula Rasa]

Sivulta 50:

Tutkimuksen lopputulos on se, että onnistuneilla kotouttamistoimenpiteillä on selvästi positiivinen  vaikutus  maahanmuuttajien  työllisyyteen sekä  tukitarpeeseen. Tulosten  mukaan  kotoutumissuunnitelmien  käyttöönotto  ei  vaikuttanut  maahanmuuttajien  työmarkkinakoulutuksessa  viettämien  päivien  lukumäärään, vaan  ainoastaan  koulutuksen  sisältöön  (kielikoulutuksen  määrä  kasvoi  ja  muun  työmarkkinakoulutuksen  määrä  väheni). Kotouttamissuunnitelmat 
ovat siten poikkeuksellisen kustannustehokas toimenpide, sille ne eivät synnyttäneet juurikaan lisäkuluja.

Todella puolueetonta selvitystä. Täyttä vessapaperia jonka kuka hyvänsä järkeä käyttävä voi repiä miten päin hyvänsä palasiksi.

[Lumiukko Jeti]

Äkkiseltään pläräsin läpi ja mitään uutta ei auringon alta taaskaan löytynyt. Aika paljon mutua on käytetty ja skenaarioita laadittu what if- hengessä. Haittamaahanmuutto on edelleen haitallista ja sitä edustavat etenkin kehitysmaamuslimit. Summa summarum, pakolaiset + perheenyhdistäminen on ikuinen kustannuserä jonka veronmaksaja joko maksaa tai itkee ja maksaa.

Edit:

Tutkimuksen parasta antia on luku 6.

[Tapio Äyräväinen]

Pitää perehtyä tarkemmin ajan kanssa.

Ensihutaisulla alahuuli lerpahti. Ollaanko taas tehty tutkimus, jonka arvo on pyöreä 0?

[Tabula Rasa]

Ja tutkimus maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista päätyy tulokseen ettei tutkimustulosta voida antaa taloudellisesta vaikutuksesta. Numeroina sieltä löytyy ainoastaan homman uutishuoneestakin tuttujen lehdissä yms julkisuudessa kerrottujen summien verran. Rajaus on vedetty mielivaltaisesti vuoteen 2004 ja 90-luvun somput ja niihin käytetyt rahat on jätetty täysin kertomatta sekä toisien hallinnonalojen kohdalla on otettu tietoja vain yhdeltä vuodelta.

Sanallasanoen, minä olisi voinut kirjoittaa saman verran ''tietoa'' copypastaamalla hommalta ja eri vuosien julkisista budjeteista muutemassa päivässä. Nyt tuohonkin täysin turhaan roskapaperiin poltettiin lisää rahaa miestyötunteina ja kun tulos alle nollan niin mietin mitä helvettiä tehdään tuollaisen viraston virkamiehistöllä joka ei saa edes yhtä tutkimusta aikaan vuosikymmenissä?

[Tabula Rasa]

Tuonne on ympätty poliitikkojen seuraaviksi sloganeikseen vaatimat propagandalauseet joihin tulevat julkisuudessa vetoamaan kun noista tullaan kysymään. Arvostetun tutkijan arvovallan taakse tehty nollatutkimus tiedon suhteen, koska noille lauseille ei ole ko tutkimuksessa mitään katetta, mutta tuollaisia tullaan viljelemään perusteluina kun niitä tullaan kysymään.

[Alabama]

Sivulta 50:

Tutkimuksen lopputulos on se, että onnistuneilla kotouttamistoimenpiteillä on selvästi positiivinen  vaikutus  maahanmuuttajien  työllisyyteen sekä  tukitarpeeseen. Tulosten  mukaan  kotoutumissuunnitelmien  käyttöönotto  ei  vaikuttanut  maahanmuuttajien  työmarkkinakoulutuksessa  viettämien  päivien  lukumäärään, vaan  ainoastaan  koulutuksen  sisältöön  (kielikoulutuksen  määrä  kasvoi  ja  muun  työmarkkinakoulutuksen  määrä  väheni). Kotouttamissuunnitelmat 
ovat siten poikkeuksellisen kustannustehokas toimenpide, sille ne eivät synnyttäneet juurikaan lisäkuluja.

Todella puolueetonta selvitystä. Täyttä vessapaperia jonka kuka hyvänsä järkeä käyttävä voi repiä miten päin hyvänsä palasiksi.

Ongelmana on vain se, että Saksan vuosikymmenien esimerkki näyttää sen, että muslimien kotouttaminen ei onnistu, joten positiivista vaikutusta työllisyyteen ei tule löytymään.

" Kotouttamissuunnitelmat 
ovat siten poikkeuksellisen kustannustehokas toimenpide, sille ne eivät synnyttäneet juurikaan lisäkuluja."

Tämä kohta on hauska. Tällaisen suunnitelman voi tehdä yksi henkilö kymmenessä minuutissa, joten kustannukset ovat tosiaankin hyvin vähäiset.  Eri asia on se, että mitä hyötyä näistä ylipäänsä on?

[Roope]

En voi sanoa pahemmin pettyneeni, kun en tältä enää paljon odottanutkaan.

Ei uutta tietoa vaan yhteenvetoa vanhoista tutkimuksista. Ihmettelen, miten raporttiin saatiin kulumaan näin paljon aikaa.

Eipä kuitenkaan mitään propagandaa tai vedätystäkään. Kotouttamistoimien hyötyjä hehkutetaan hieman liikaa yhden ainoan esimerkin perusteella, mutta toisaalta siitä esitetään myös varauksia. Liiankin varovainen johtopäätöksissä, vaikka tutkimusviittauksista voi päätellä yhtä ja toista. Suurimmaksi rasitteeksi tuleekin jatkuva jossittelu ja havainnollisuuden puute.

Pikaisella selauksella en löytänyt varsinaisia virheitä. Maahanmuuttajien määrään perustuvaa kuntien valtionosuuksien jakamista (500 miljoonaa euroa) ei ole huomioitu maahanmuuton kustannuksissa, mikä voi olla ihan perusteltukin ratkaisu, mutta sitä ei ole perusteltu tai edes mainittu.

[Lumiukko Jeti]

Tuonne on ympätty poliitikkojen seuraaviksi sloganeikseen vaatimat propagandalauseet joihin tulevat julkisuudessa vetoamaan kun noista tullaan kysymään. Arvostetun tutkijan arvovallan taakse tehty nollatutkimus tiedon suhteen, koska noille lauseille ei ole ko tutkimuksessa mitään katetta, mutta tuollaisia tullaan viljelemään perusteluina kun niitä tullaan kysymään.

On siellä jotain uuttakin tietoa, esimerkiksi perustoimeentulotuen, asumistuen jne. jakaumaa mamujen ja kantisten välillä. 100 miljoonaa euroa tulonsiirtoja kehitysmaamamuille löysin ihan vain raapaisemalla.

[Alaric]

Pitää lukaista jossain välissä tarkemmin, mutta varsin mielenkiintoista kamaa näyttäisi löytyvän...

Sivu 57:

Maahanmuuton poliittiset vaikutukset

Olemassa olevien tutkimustulosten perusteella vaikuttaa siltä, että maahanmuuton vaikutukset julkiseen  talouteen ovat todennäköisesti  varsin  pieniä.  Tämä  ei  tarkoita,  että  ne  olisivat  vält-
tämättä mitättömiä tai että niihin ei olisi tarpeen kiinnittää huomiota. Julkisen talouden kokonaiskuvassa  maahanmuuton  merkitys  on  kuitenkin  toistaiseksi  ollut  melko  vähäinen  ja  olisi yllättävää,   jos   siitä   muodostuisi   jonkinlainen  kohtalonkysymys  Suomen   julkistaloudelle  myöskään  tulevaisuudessa.  Lisäksi  maahanmuuton  työmarkkinavaikutukset  näyttävät  muita maita koskevien tulosten perusteella jäävän varsin pieniksi (Blau ja Mackie, 2016).

Maahanmuutolla  voi  kuitenkin  olla  merkittäviä  välillisiä taloudellisia  vaikutuksia.  Kansainvälisen  tutkimuskirjallisuuden  perusteella  maahanmuuttajien,  ja  etenkin  turvapaikanhakijoiden,  määrän  nopea  kasvu  näyttää  nimittäin  tyypillisesti  lisäävän  populististen  ja  maahanmuuttovastaisten  puolueiden  suosiota  (Hangartner  ja  Sarvimäki,  2017).  Osa  näistä  puolueista kannattaa  merkittäviä  muutoksia  myös sellaisilla  politiikan  osa-alueilla,  joilla  on  todennäköisesti huomattavasti maahanmuuttoa merkittävämpiä taloudellisia vaikutuksia.

Mahdollinen esimerkki tällaisesta prosessista on Britannian päätös erota EU:sta. Emme voi toki tietää olisivatko britit äänestäneet toisin, jos maahanmuutto Britanniaan olisi ollut vähäisempää. Sen sijaan on selvää, että maahanmuutolla oli merkittävä rooli EU-eroa kannattavien vaalikampanjassa ja että maahanmuuton rajoittaminen on tärkeä osa Britannian tämänhetkisiä neuvottelutavoitteita.  Vastaavasti  on  hyvin  vaikeaa  arvioida  EU:sta  eroamisen  taloudellisia  vaikutuksia Britannialle. Tästä huolimatta on perusteltua odottaa, että nämä vaikutukset voivat olla monta kertaluokkaa suuremmat kuin laajamittaisenkaan maahanmuuton suorat taloudelliset vaikutukset.

Poliittisen  prosessin  kautta  syntyvien  taloudellisten  vaikutusten  arviointiin  liittyy  vääjäämättä vieläkin suurempia epävarmuuksia kuin maahanmuuton suorien taloudellisten vaikutusten arviointiin.  Toisaalta  maahanmuuton  vaikutus  politiikkaan  riippuu  politiikkojen  ja  kansalaisten  käsityksistä  maahanmuuton  taloudellisesta  merkityksestä.  Näin  ollen  on  ensiarvoisen tärkeää, että maahanmuuttoa koskeva keskustelu perustuu tosiasioiden tuntemiseen ja tunnustamiseen sekä realistiseen käsitykseen siitä, millaisia epävarmuuksia erilaisiin arvioihin liittyy. STM:n selvitys auttaa osaltaan tämän tavoitteen saavuttamisessa.

[guest14935]

Todella puolueetonta selvitystä. Täyttä vessapaperia jonka kuka hyvänsä järkeä käyttävä voi repiä miten päin hyvänsä palasiksi.

Maahanmuuttajista on tullut se kansa jota valtion tulee tukea, samalla kun entisestä ei niin väliä. Taloudellisia vaikutuksiakin arvioivat valtion tasolla, eivät yksilöitten eikä edes "kansanryhmien" joita nykyisin kaikki muut paitsi suomalaiset vaikuttavat olevan.
Entinen kansa on vain rahoittamassa kansanvaihtoa, osa veroilla ja osa orjatöillä.

[MiljonääriPlayboy]

"Tutkimus" oli juuri sitä mitä taas olettaa saattoi: kaikki ikävät tosiasiat olivat mm. "liian monimutkaisia" ja ne yksinkertaisesti ohitettiin, kaikki (todelliset tai kuvitellut) positiiviset asiat liittyivät sivistysmaista tapahtuvaan maahanmuuttoon, ja lopun osalta taasen "oletettiin", "arvioitiin" ja jossiteltiin ties vaikka ja mitä. Valittuja helmiä:

Maahanmuuton positiivinen vaikutus taloudelliseen huoltosuhteeseen sisältää oletuksen siitä, että työikäiset maahanmuuttajat työskentelevät Suomessa ja siten osallistuvat järjestelmän rahoittamiseen.

Mikäli turvapaikan saaneiden kotouttamisessa onnistuttaisiin hyvin, keskipitkällä aikavälillä turvapaikan saaneet parantaisivat valtioiden julkisen talouden kestävyyttä ja taloudellista huoltosuhdetta.

Maahanmuuttajat myös perustavat uusia yrityksiä, jotka saattavat työllistää ihmisiä laajemminkin tulevaisuudessa.

Tutkimuksessa arvioidaan, että turvapaikan saaneiden henkilöiden taloudelliset nettovaikutukset muuttuisivat mahdollisesti positiivisiksi noin 10–15 vuoden maassaolon jälkeen. Tutkimuksessa ei tehdä laskelmaskenaariota, joihin edellä esitetyt arviot pohjautuisivat, vaan näkemykset pohjautuvat yleiseen aiheesta käytyyn keskusteluun ja tietopohjaan.

Että sellaista tieteellistä tutkimusta taas. ArvoTietopohjaa ja keskusteluja. Ja kenenköhän kanssa on keskusteltu? 
Vähemmän yllättäen on mm. kuultu "asiantuntijatyöpajaan osallistuneita asiantuntijoita".    Kaikkihan tietävät mm. tältä foorumilta, millaisilla meriiteillä Suomessa pääsee esimerkiksi "maahanmuuton asiantuntijaksi". Eli sinänsä ei tule yllätyksenä, että kyseinen valehtelijoiden klubi "asiantuntijatyöpaja" löysi kuin löysikin taas sen todellisen juurisyyn kustannuksiin:

Asiantuntijatyöpajassa nostettiin lisäksi esille rasismin ja syrjäytymisen kautta syntyvät kustannukset.

Noh, olihan siellä jotain hyvääkin, tavallaan. Taulukoista voi aika mukavasti laskea paljonko esim. somppu-, afga-, tai irakki popula maksaa suomalaiselle veronmaksajalle. Aika perkeleesti.

e:typoja

[Skeptikko]

Sosiaali- ja terveysministeriön kauan odotettu muistio Mitä tiedämme maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista? Selvitys maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kokonaisuudesta on julkaistu tänään 18.12.2017. Se löytyy täältä:

Pikasilmäyksellä tulee se vaikutelma, että tuossa on suurelta osin iloisesti sotkettu työperäinen ja humanitaarinen maahanmuutto keskenään, vaikka tiedetään hyvin näillä olevan hyvin suuret erot taloudellisesti. Lisäksi pikaisesti silmäilemällä mitään kunnon laskelmia ei tuossa edes tunnu muutenkaan olevan, vaan enemmän asioiden pyörittelyä ja kaavioiden esittelyä.

PS, pieni poiminta jutusta:

Vetotekijöiden sekä kansainvälisen normiston⁶ vaikutukset koskettavat lähtökohtaisesti kaikkia Suomeen muuttavia maahanmuuttajia. Vetotekijät eivät luonnollisestikaan ole samanlaisia kaikille maahanmuuttajille, vaan ne vaihtelevat voimakkaasti maahanmuuttajien ja maahanmuuttajaryhmien välillä. Vetotekijät saattavat olla hyvin henkilökohtaisia asioita, kuten puoliso tai työ. Irakilaispakolaisia tarkastelleessa tutkimuksessa havaittiin turvapaikkapolitiikan sekä maan ilmapiirin olleen merkittävimmät vetotekijät, jotka ovat vaikuttaneet kohdevaltion valintaan 2000-luvulla (Juntunen 2016, 55–56).

Osaan vetotekijöistä on mahdollista vaikuttaa, mutta osa vetotekijöistä on vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Vetotekijöitä
säätelemällä voidaan jossain määrin vaikuttaa siihen keitä maahan saapuu ja keitä ei. Tiettyjä vetotekijöitä on perusteltua pyrkiä rajaamaan, jotta eihaluttua maahanmuuttoa voitaisiin estää (esim. rikollisuuteen liittyvä maahanmuutto valvontaa tiukentamalla). Toisaalta taas tiettyjä vetotekijöitä on perusteltua vahvistaa, jotta voitaisiin houkutella tiettyjä maahanmuuttajaryhmiä entistä paremmin (esim. asiantuntijatyötehtäviin liittyvän maahanmuuton vahvistaminen helpottamalla työntekoon liittyvän oleskeluluvan saamista).

[Titus]

Ja tutkimus maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista päätyy tulokseen ettei tutkimustulosta voida antaa taloudellisesta vaikutuksesta.

Juuh, samaan tapaan kuin männä viikon "Maahanmuuttajien työllisyystilanne pääkaupunkiseudulla luultua parempi, sanovat tutkijat"-uutinen

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/590892-maahanmuuttajien-tyollisyystilanne-paakaupunkiseudulla-luultua-parempi-sanovat

josta lainauksena:
UTH-tutkimuksen kohderyhmänä olivat Suomen 15–64-vuotiaat ulkomaalaistaustaiset henkilöt vuonna 2014.
Vuonna 2015 Suomeen tuli runsaat 30 tuhatta turvapaikanhakijaa, jotka eivät kuuluneet tarkastelun piiriin.

[Skeptikko]

Mihin unohtui sossutuet, etenkin aiempina vuosina tulleiden kohdalta?:

Maahanmuuttoon kannalta keskeinen ministeriö on sisäministeriö, joka vastaa pääasiassa maahanmuuttohallinnosta ja maahanmuuttopolitiikasta Suomessa. Sisäministeriön toimintakenttä ulottuu aina maahanmuutosta maasta poistamiseen sekä rajavalvonnasta lupa- ja kansalaisuusasioiden käsittelyyn. Vuosina 2013–2015 sisäministeriön hallinnonalan pääluokan määrärahoista noin 78–90 miljoonaa euroa kohdentui suoraan maahanmuuttoon. Vuonna 2016 sisäministeriön määrärahoista maahanmuuttoon eri tavoin kohdentui noin 718 miljoonaa euroa ja vuonna 2017 vastaava luku on noin 364 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 valtion talousarvioesityksessä on arvioitu, että sisäministeriön hallinnonalan määrärahoista maahanmuuttoon suoraan kohdentuisi noin 249 miljoonaa euroa. Ero vuosien 2016, 2017 ja 2018 määrärahoissa selittyy vuoden 2015 lopussa saapuneiden turvapaikanhakijoiden äkillisesti kasvaneen määrän aiheuttamalla paineella etenkin turvapaikanhakijoiden vastaanotosta vastaavalle sisäministeriön hallinnonalalle. Edellä esitettyihin lukuihin ei ole sisällytetty Rajavartiolaitoksen toimintamenoja eikä poliisin toimintamenoja muutoin kuin maasta poistamiseen liittyen.

Maahanmuuttajaryhmistä euromääräisesti eniten toimeentulotukea saivat sekä huhti- että kesäkuussa pakolaistaustaiset maahanmuuttajat²⁰, jotka saivat yli puolet kaikista maahanmuuttajien saamista toimeentulotuista. Seuraavaksi eniten tukia saivat EU- ja ETA-maista sekä Sveitsistä saapuneet maahanmuuttajat sekä entisen Neuvostoliiton alueelta saapuneet maahanmuuttajat, joista kumpikin ryhmä sai noin 15 % kaikista maahanmuuttajien saamista toimeentulotuista. Saajakotitalouksien osalta maahanmuuttajien osuus on lähes samansuuruinen kuin heille kohdistunut euromääräinen osuus. Kaikista perustoimeentulotuen saajista ulkomaiden kansalaisten osuus on korkea. Kesä-kuussa 2017 noin 46 000 Suomessa asunutta ulkomaan kansalaista²¹ asui sellaisessa kotitaloudessa, joka oli toimeentulotuen saajana. Suomen kansalaisiin verrattuna ulkomaiden kansalaisista suhteellisesti selvästi suurempi osuus eli sellaisessa kotitaloudessa, joka taloudellisen tilanteensa vuoksi joutui turvautumaan perustoimeentulotukeen. Nämä tilastot tärkeimmistä maahanmuuttajien käyttämistä Kelan toimeenpanemista etuuksista tukevat luvussa 5. esitettyä näkemystä maahanmuuttajaryhmien välisistä eroista työllisyysasteissa. On odotettu tulos, että ei-työperäisten maahanmuuttajien työttömyyteen liittyvien sosiaalietuuksien käyttö on suhteessa korkeampaa kuin työperäisten maahanmuuttajien etuuksien
käyttö. Kokonaisuutena maahanmuuttajien kantaväestöä alhaisempi työllisyysaste indikoi jo sitä, että maahanmuuttajille kohdistuva osuus työttömyyteen ja heikkoon taloudelliseen tilanteeseen liitoksissa olevista sosiaalietuuksista on korkeampi kuin heidän suhteellinen osuutensa väkimäärästä.
...
Kuviosta voidaan myös havaita, miten maahanmuuttajien ja kantaväestön sosiaaliturvan käyttö eroavat selvästi toisistaan. Suurin yksittäinen etuus kantaväestöllä on eläkkeet, kun maahanmuuttajilla suurin etuus on työmarkkinatuki. Edellä esitetyt tilastot Kelan maahanmuuttajille maksamista sosiaaliturvaetuuksista tukevat tutkimuksessa esitetyn mukaista maahanmuuttajien sosiaaliturvan käyttöä. Tuloksia tarkasteltaessa on hyvä muistaa, että toimeentulotuki ei ole mukana tutkimuksessa, joten erityisesti kaikista heikko-osaisimpien käyttämä tukimuoto puuttuu kokonaan tuloksista. Tutkimuksessa nousee esille myös se näkökanta, että maahanmuuttajaryhmien välillä on huomattavia eroja sosiaaliturvan käytössä. Molempina tarkasteluvuosina eniten sosiaaliturvaa keskimäärin henkilöä kohden käyttivät pakolaistaustaisista maista saapuneet maahanmuuttajat. OECD-maista saapuneet maahanmuuttajat käyttivät alle puolet pakolaistaustaisista maista saapuneiden maahanmuuttajien käyttämien sosiaalietuuksien määrästä keskimäärin henkilöä kohden. Tutkimuksen mukaan pakolaistaustaisesta maasta saapunut maahanmuuttaja sai keskimäärin lähes yhtä paljon työmarkkinatukea vuodessa kuin OECD-maasta saapunut maahanmuuttaja kaikkia sosiaalietuuksia yhteensä. Pakolaistaustaisesta maasta saapunut maahanmuuttaja sai keskimäärin vuonna 2011 noin 6 500 euroa eri sosiaalietuuksia, kun kantaväestön edustaja sai keskimäärin sosiaalietuuksia 4 000 euroa. Entisen Neuvostoliiton maista saapuneiden maahanmuuttajien sosiaaliturvan käyttö oli hyvin lähellä kantaväestön sosiaaliturvan käyttöä kokonaissummana, mutta se eroaa voimakkaasti käytettyjen etuuksien osalta.

[Hamsteri]

Onko tuohon laskettu kantaväestön brain drain ulkomaille, kun koulutettu kansanosa tajuaa, ettei kannata maksaa 50% lisää veroja, jotta somput ja hiekkikset saadaan maksettua?

[Totti]

Sivulta 50:

Tutkimuksen lopputulos on se, että onnistuneilla kotouttamistoimenpiteillä on selvästi positiivinen vaikutus maahanmuuttajien työllisyyteen sekä tukitarpeeseen. Tulosten mukaan kotoutumissuunnitelmien käyttöönotto ei vaikuttanut maahanmuuttajien työmarkkinakoulutuksessa viettämien päivien lukumäärään, vaan ainoastaan koulutuksen sisältöön (kielikoulutuksen määrä kasvoi ja muun työmarkkinakoulutuksen määrä väheni). Kotouttamissuunnitelmat
ovat siten poikkeuksellisen kustannustehokas toimenpide, sille ne eivät synnyttäneet juurikaan lisäkuluja.

Näistä "kouttutamistoimista" on tullut likamatto, jonka alle lakaistaan kaikki maahanmuuton ongelmat.

Siitä on tullut samanlainen yleiskattava matto kun "syrjäytyminen" tai "sosioekonomiset tekijät", joilla selitetään yhteiskunnallisia ongelmia.
Joojoo, rikollinen on määritelmällisesti syrjäytynyt muusta yhteiskunnasta, mutta mistä se johtuu?! Se jää kertomatta.

Samalla lailla kotouttamiseen vedotaan välittömästi kun maahanmuuton jotain ongelmaa nostetaan esille. Jos esimerkiksi mamjuen rikosalttius kasvaa, vedotaan kotouttamiseen ratkaisuna rikollisuudelle.

Fine, mutta mitä konkreettisesti tämä kotouttaminen sisältää? Mitä pitäisi tehdä kotouttamisen puitteissa, jotta rikollisuus laskisi? Tähän kysymykseen ei koskaan vastata vaan todetaan vain, että tarvitaan "lisää resursseja". Niin niin, mutta mitä, mihin, kuinka paljon, keneltä ja kuinka pitkään?

Kotouttaminen on tosiasiassa eufemismi maahanmuuttajan muuttamiseksi suomalaiseksi. Onhan se selvä, että maahanmuuton nimenomaiset ongelmat häviävät jos mamu muuttuisi suomalaiseksi. Ts. hän puhuu kieltä täydellisesti, menee duuniin kuten muutkin, jättää islamin ja muut ongelmalliset kulttuuripiirteet jne.

Mutta onko tällainen tavoite edes realistinen? Voiko ihmisiä massalla muuttaa siten kun tämä kotouttamisratkaisu edellyttäisi? Mielestäni se ei ole mahdollista, vaan kotouttaminen ratkaisuna on tosiasiassa utopistinen tavoite, johon ei koskaan päästä.

Minusta sanasta "kotouttaminen" on tullut takaportti ulos ongelmien ratkaisusta. Eräänlainen keittiönovi, jonka kautta voi paeta ulos hankalasta keskustelusta maahanmuuton suurista ongelmista.

Maahanmuuton tiedetään yleisesti olevan hyvin ongelmallinen eikä kukaan oikein osaa ehdottaa toimia, jolla ongelmat poistettaisiin ilman, että mamut lähetetään takaisin kotiin.

Kotouttamisesta puhuvat haluavat siis ratkaista mahdottomat ongelmat Suomessa tukeutuen utopiaan ihmisten muuttamisesta. Kun ratkaisuja ei kuitenkaan ole, vedotaan tällaisiin mattoihin, jonka alle kaikki voidaan lakaista keskustelun lopettamiseksi.

[Jepulis]

Vaikka tutkimus on härskisti maahanmuuton negatiivisuutta peittelevää roskaa, siltikin kuvailulehdellä on ilmeisesti vaan jouduttu sanomaan jopa muutama lause tottakin.

Merkitsevin  tekijä  maahanmuuttajien  taloudellisen  vaikutuksen  kannalta  on  työllisyys. 

.  Tilastot  Kelan  toimeenpanemista  sosiaaliturvaetuuksista osoittavat  johdonmukaisesti  aiemman  tutkimustiedon  kanssa, että ulkomaan kansalaiset  ovat suhteelliseen määräänsä nähden yliedustettuina työttömyyteen liittyvien sosiaaliturvaetuuksien saajina
.
Huolestuttavin tilanne  näyttäisi  olevan  ulkomaalaistaustaisilla  naisilla  sekä pakolaistaustaisilla maahanmuuttajilla

Oikeastaan mitään kuvailussa kerrottua ei olisi edes tarvittu selvittää. Selvityksen ainoa idea oli selvittää "paljonko" eikä maksaako. Mainostettu mutta tyystin tehoamaton "kotoutus" taas puolestaan on vielä tehottomampaa kun "kotoutettavat" ovat nimenomaan työttömiä. Mutta eihän suomalaisillekaan tarjota työtä jos sitä ei ole. Jos pakolaisia lisätään, syntyy entisestään vahvistuva kierre ja lisäksi veronmaksajien pakoa mm. Sveitsiin ja muihin palkanmaksukykyisiin maihin.

Tähän yhtälöön sitten peilataan mm. pääministerimme lausuntoja siitä, että "pakolaiskiintiötä" pitäisi lisätä. Miksi? Miten "pakolaistaustaisia" lisääntyvästi otettaessa ei syntyisi vieläkin huonompaa lopputulosta kun nykyinen tilanne on lähinnä katastrofi?

Enpä silti pidätä hengitystä kunnes valtionhallinnossa joku tajuaa asioiden syy-seuraussuhteet.

[Lalli IsoTalo]

Onko tuohon laskettu kantaväestön brain drain ulkomaille, kun koulutettu kansanosa tajuaa, ettei kannata maksaa 50% lisää veroja, jotta somput ja hiekkikset saadaan maksettua?

Norjan viranomaiset ovat laskeneet välittömät elinkaarikustannukset (ruoka, asuminen, jne) palttia-rallaa miljoonaksi! Välilliset kustannukset ovat kertaluokkaa suuremmat.

Ei tarvitse kuin ...

a) mennä katsomaan rosisksen keissien nimiä Helsingin rosiksen ilmoitustaululta, tai
b) mennä katsomaan terveyskeskuksien asiakkaiden etnisyyksiä, tai
c) tarkkailla omavalintaista välillisten kustannusten indikaattoria, tai
d) ymmärtää perheenyhdistämisen ja lisääntymisen dynamiikka, tai
e) tajuta, että kehitysmaamuslimeille pitää rakentaa asuntoja suomalaisten rahoilla, tai että
f) kaikki on pois suomalaisilta, koska nollasummapeli

... niin ei ole kovin vaikeaa päätyä olettamukseen, notta välilliset kustannukset - joihin brain drain kuuluu - ovat pahimmillaan 5-10 kertaa isompia per läpsytinpari, kuin välittömät kustannukset.

Koontiketju matujen/mamujen aiheuttamista välillisistä kustannuksista
https://hommaforum.org/index.php/topic,118308.msg2496259.html#msg2496259

Taloudelliset kustannukset ovat kärpäsen surinaa. Suomalaisuuden asteittainen tuhoaminen on se iso juttu.

STM sille paskat nakkaa.

[Pkymppi]

"Tuloksia tarkasteltaessa on hyvä muistaa, että toimeentulotuki ei ole mukana tutkimuksessa,
joten erityisesti kaikista heikko-osaisimpien käyttämä tukimuoto puuttuu kokonaan tuloksista."

Toimeentulotuen puuttuminen mamukuluista johtuu ilmeisesti siitä että tutkimusaikana toimeentulotuki maksettiin kunnista. ( ja valtio maksoi kunnille) joten herää kysymys että mistä piikistä tuo on kunnille maksettu, kun ei sosiaali ja terveysministeriön momentilta?

... On unohtunut mainita että toisaalta kantaväestön sosiaalietuudeksi on kuitenkin  luettu Kelan maksamat vanhusten kansan eläkkeet.
 

Järjen voitto on verrata nuoria mamuja kantaväestön iäkkäisiin ja sairaaloisiin kansaneläkeläisiin.

[Ernst]

Kehitystarpeina nousee raportista kaksi esille. Tiivistän oleelliseen.

1: Ns. muuttohuoria ei pidä ottaa, koska ne sotkevat terveiden kotimarkkinoiden toiminnan (tarkoittaa naisten asemaa).
2: Koska mitään en nyt uskaltanut selvittää, selvitän lisää jos maksatte. Tosin kun ketään ei oikein voi verrata kehenkään ja kaikki on monimutkaista, lisäselvyyttä ei tule.

Mulla ei nyt muuta.

[MiljonääriPlayboy]

Mihin unohtui sossutuet, etenkin aiempina vuosina tulleiden kohdalta?:

....toimeentulotuki ei ole mukana tutkimuksessa, joten erityisesti kaikista heikko-osaisimpien käyttämä tukimuoto puuttuu kokonaan tuloksista....

Erittäin hyvä huomio. Jos en muista väärin, niin Se "harkinnanvarainen" oli se osuus (ja toimeentulotuki yleensäkin), jota hovioikeudessakin pyörähtänyt Faiza A. oli saanut moninkertaisesti keskiarvoon verrattuna.

https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2017/07/08/tapaus-faiza-a-vuodelta-2009/

Kätevää "unohtaa" tuollainen kohtuullisen merkittävä tukimuoto pois tuloksista. Ajatelkaa miten karseaa katseltavaa tilastot olisivat somppu-afga-irak-akselilla sen jälkeen, kun toimeentulotuki laskettaisiin mukaan saldoihin?

EDIT:

(Faizan pesueelle):

Kansaneläkelaitokselta
•1.4.2000 – 31.8.2002 lapsilisää yhteensä 7 488,75 euroa,
•3.4.2000 – 3.1.2002 lasten kotihoidon tukea yhteensä 8 708,10 euroa,
•20.2.2001 – 3.1.2002 äitiys- ja vanhempainrahaa yhteensä 2 654 euroa sekä



Helsingin kaupungilta
•3.4.2000 – 31.1.2002 toimeentulotukea yhteensä 36 872,27 euroa.

...ja...

Faizan tapauksessa toimeentulotukea on maksettu selvästi yli normien eli toimeentulotuen perusosan*). Se on mahdollista, koska sosiaaliviranomaiset voivat harkintansa mukaan maksaa täydentävää toimeentulotukea.

...eli äkkiä laskettuna, esimerkiksi tässä Faiza A:n tapauksessa vaatimattomat 66% veronmaksajien kukkarosta peräisin olevista tuloista (pois lukien ilmainen asunto) jäi edelleen tämän "tutkimuksen" ulkopuolelle.

Että silleen. Seems legit.

[Spesialisti]

Pakolaistaustaisia tuljoita ei Suomessa ole kuin pieni osa kokonaismassaan verrattuna. Enin osuus on elintasosurffareita ja puskaseksituristeja. Tällaisilla hevonpaskatutkimuksilla ei edes haluta selvittää totuudenmukaisia tekijöitä ja kustannusten suuruusluokkia liittyen haittamaahanmuuttokatastorifiin.

[Titus]

Ulkomaalaisissa sosiaalietuuksien saajissa yli 2 000 prosentin kasvu – Tavio: Näin ei voi jatkua

https://www.suomenuutiset.fi/ulkomaalaisissa-sosiaalietuuksien-saajissa-2-000-prosentin-kasvu-tavio-nain-jatkua/

Tukia saavien määrä hurjassa kasvussa

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ville Tavio näkee kehityksen haitallisena ja vaatii hallitusta ryhtymään ei-työperäisen maahanmuuton tiukennuksiin.

– Kelan tukiin oikeutetut EU-alueen ulkopuolelta pakolaisina tai muina ei-työperäisinä maahan tulleet ovat kasvaneet vuodesta 2004 vuoteen 2016 määrältään 125 334 henkilöllä. Kasvua on tapahtunut yli 2 000 prosenttia.

– Peruspäivärahalla ja työmarkkinatuella olevien ulkomaalaisten määrä oli 2 146 henkilöä vuonna 2004 ja 50 379 henkilöä vuonna 2016, Tavio listaa.

[Totti]

Eräs helppo paikka saada osvittaa suorista kuluista olisi ajaa Kelan tietokanta läpi ja jakaa myönnetyt tuet kansallisuuden mukaan. Tämä olisi todennäköisesti korkeintaan muutaman päivän työ huomioiden tarpeellinen pistokoeluontoinen tarkistus tietojen oikeellisuudesta.

Kelan tiedot ei anna täydellistä kuvaa maahanmuuton kustannuksista, mutta jos ero kantaväestöön on merkittävä maahanmuuttajien haitaksi, voidaan vetää varsin luotettava johtopäätös maahanmuuton kannattamattomuudesta.

Kelan tiedot ovat last-stop tilastoa sikäli, että ne mamut, jotka ovat Kelan tuen piirissä eivät kompensoi sosiaalimenojaan muuta kautta vaan ovat varmuudella tappiollisia.

Tietoa siis on aika helpostikin saatavissa kunhan sitä haluttaisiin käyttää.

Halu lieneekin laimea juuri sen takia, että tilastot eivät tue virallista narratiivia maahanmuutosta kannattavana Suomelle. Jos se olisi kannattavaa Kelan tiedot olisi käytetty todistamaan tämä tosiseikka aikoja sitten.

[Brandis]

Siinä ei liene yllättävää, että tämä tutkimus tehdään tukemaan jotakin ennalta määriteltyä tarvetta, tehdään ns. tilaustyönä. Mielenkiintoista olisi lukea tutkimusta siitä miltä kaikilta osin maahanmuutto muuttaa/on muuttanut yhteiskuntaa; sillä sen vaikutukset ovat niin laaja-alaisia, että aivan kaikkia rinnakkais- ja kerrannaisvaikutuksia on mahdotonta mitenkään sanoittaa tuloksiksi.

Jännä piirre muuten, että samanaikaisesti THL ilmoittaa priorisoivansa hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyttä edistäen väestön sosiaalista eheyttä ja STM tuottaa ulos tutkimustietoa, jossa on huomioitu maahanmuuton mahdolliset haittavaikutukset tältä osin (Alaricin nostot yllä).

[writer]

Maahanmuutto- ja kotouttamisbisnes siis kannattaa? Ei tähän oikein muuta voi keksiä.

Niiden kantaväestön
edustajien arvo työmarkkinoilla kasvaa, joilla on maahanmuuttajien osaamiseen
lisäarvoja tuottavaa osaamista

Ja tässä on onnistuttu pyörittämään asiaa sen verran että talukkokin löytyy. Mutta mithän tutkija oikein haluaa sanoa, että kun on töitä niin asiat toimii ja jos ei ole niin ei toimi. Ja siten vedetäänkin johtopäätös että BKTlle maahanmuutajat tuovat merkittävän panoksen.

Maahanmuuttajien kannalta taas työllistymisen on havaittu olevan liitoksissa myös talouden
rakenteeseen. Mikäli työllisyystilanne on jo ennestään heikko, maahanmuuttajien saapuminen
työmarkkinoille todennäköisesti heikentää tilannetta entisestään. Jos taas työmarkkinat
toimivat hyvin ja talous kykenee laajentumaan, maahanmuuttajien saapuminen työmarkkinoille
tukee taloutta ja lisää elinvoimaa (Reini 2012, 57). Empiiristen tutkimusten mukaan maahanmuuton
työmarkkinavaikutukset näyttäisivät olevan kokonaisuudessaan kuitenkin melko
pieniä (VATT-työryhmä 2014, 13–15).
Kaarina Reini on tutkinut vieraskielisen väestön työpanoksen vaikutusta Suomen kansantaloudelle
sekä Pohjanmaan aluetaloudelle. Tutkimuksen mukaan vieraskielisen väestön työ-
panos on merkittävä Suomen talouden kannalta.

Eli siis Kaarina Reini on tutkinut pohjanmaan aluetaloutta ja koska siellä työperäisistä maahanmuuttajista on hänen tutkimuksensa mukaan hyötyä niin hyödyt julistetaan samanlaisiksi kaikkialla suomessa ja kaikkien maahanmuuttajien keskuudessa...

Tämä paperi vaikuttaa aivan höpöhöpö-koosteelta...

[Sami Savio]

Selvityksen parasta antia on se, että se on lopulta julkaistu. Alla Olli Immosen, Simo Grönroosin ja allekirjoittaneen kommentteja aiheen tiimoilta:

https://www.suomenuutiset.fi/hallituksen-selvitys-vahvistaa-humanitaarisella-maahanmuutolla-kielteisia-vaikutuksia-suomen-julkiselle-taloudelle/

Hallituksen selvitys vahvistaa: Humanitaarisella maahanmuutolla kielteisiä vaikutuksia Suomen julkiselle taloudelle

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi tänään hallituksen kauan odotetun selvityksen maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista. Selvitys on tylyä luettavaa.


"Mitä tiedämme maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista?" -selvitys kokoaa yhteen jo olemassa olevaa tutkimustietoa maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista.

Tutkimustieto osoittaa selkeästi, että humanitaarinen maahanmuutto on merkittävä taakka Suomen julkiselle taloudelle sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.


Kokonaiskustannukset uupuvat yhä

Perussuomalaisten kansanedustajat Sami Savio ja Olli Immonen sekä Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos tutustuivat selvitykseen tuoreeltaan.

Immosen ja Savion mielestä STM:n selvitys täytti joiltakin osin ne odotukset, joita Sipilän hallitukselle on viimeiset puoli vuotta asetettu.

– Selvitys tarjoaa perustietoa poliittisen päätöksenteon tueksi. Siitä jää kuitenkin uupumaan ennen kaikkea vastaus jo pitkään kansalaisten huulilla olleeseen perimmäiseen kysymykseen: mitkä ovat humanitaarisesta maahanmuutosta Suomelle aiheutuvat vuotuiset kokonaiskustannukset? Savio toteaa.

Immosen mukaan selvitys vahvistaa silti sen tosiasian, että humanitaarinen maahanmuutto heikentää Suomen taloudellista huoltosuhdetta, ei paranna sitä.


Somalit ja irakilaiset käyvät kukkarolle

Perussuomalaisia lähellä oleva Suomen Perusta -ajatuspaja on tutkinut jo aiemmin maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksia. Ajatuspajan tutkimus "Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous" onkin näyttävästi esillä STM:n selvityksessä.

Suomen Perustan tutkimuksen mukaan Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja Keski-Aasian alueelta Suomeen muuttaneen työikäisen ihmisen keskimääräinen julkisen talouden vuotuinen nettovaikutus on 10 000 euroa negatiivinen.

Kyseiseltä alueelta muuttanut ihminen siis keskimäärin käyttää julkisia palveluita ja saa tulonsiirtoja vuodessa 10 000 euron arvosta enemmän kuin maksaa veroja.

– Tutkimuksemme osoittaa, että kymmenestä suurimmasta maahanmuuttajaryhmästä ainoastaan Saksasta tulevat muuttajat maksavat enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja ja käyttävät julkisia palveluita. Esimerkiksi Somaliasta ja Irakista tulevat muuttajat taas käyttävät huomattavasti enemmän julkisia palveluita ja saavat tulonsiirtoja kuin maksavat veroja, Grönroos tarkentaa.


Humanitaarinen maahanmuutto käy kalliiksi

Kansainväliset pakolaissopimukset säätelevät monia turvapaikanhakijoiden asemaan liittyviä asioita. Jokainen valtio voi kuitenkin itsenäisesti päättää, mihin sopimuksiin se sitoutuu ja ketä se päästää maahansa.

Kansainvälisten sopimusten lisäksi maahanmuuttoon vaikuttaa kansallinen lainsäädäntö.

Savion ja Immosen mielestä nykyinen humanitaarisen maahanmuuton järjestelmä ei palvele tarkoitustaan, ja se vaatii täysremontin. He muistuttavat, että Suomen perustuslaki ja muu lainsäädäntö ovat poliittisin päätöksin muutettavissa, elleivät ne sellaisenaan mahdollista hallittua maahanmuuttopolitiikkaa ja palvele kansallista etuamme.

– Nykyinen turvapaikka- ja kiintiöpakolaisjärjestelmä ovat suomalaiselle yhteiskunnalle taloudellisesti ja sosiaalisesti kestämätön tapa yrittää vastata maailman pakolaisongelmaan. Humanitaarisen maahanmuuton myötä maahamme saapuu ihmisiä, jotka käyttävät selvästi enemmän julkisia palveluita ja saavat tulonsiirtoja kuin maksavat veroja, Savio toteaa.


Pakolaisia autettava lähtömaiden lähialueilla

Immosen mielestä kaikki pakolaiset tulisi pyrkiä sijoittamaan pakolaisleireille ja kriisimaiden rauhallisemmille lähialueille.

– Auttaminen paikan päällä on moninkertaisesti tehokkaampaa kuin humanitaaristen muuttajien ottaminen Suomeen ja suomalaisten hyvinvointipalveluiden piiriin.

– Euroopan unioni on esimerkiksi tehnyt Turkin kanssa sopimuksen Kreikkaan pyrkivien turvapaikanhakijoiden palauttamisesta. Vastaavaa käytäntöä voitaisiin soveltaa laajemminkin tulijavirtojen tyrehdyttämiseksi. Pakolaisleirejä tulisi lisäksi kehittää inhimillisemmiksi paikoiksi asua, kouluttautua ja tehdä työtä, Immonen painottaa.

[MiljonääriPlayboy]

EI MUUMI! Nyt vasta kerkisin lukemaan "tutkimuksen" loppuun. Viimeinen kappale ("tutkijoiden" kommenteissa) tyhjensi taas pajatson (ja aiheutti minulle syövän): 

Lopuksi on hyvä todeta, että julkistaloudellisia vaikutuksia on luonnollista tarkastella maahanmuutossa kuten kaikissa muissakin politiikan lohkoissa, kun tavoitellaan taloudellista kestävyyttä. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa näkökulma.

JUMALA*TA, jos raportin otsikossa jo puhutaan TALOUDELLISISTA VAIKUTUKSISTA, niin kyllä se silloin raportin osalta on se AINOA näkökulma!

Maahanmuuttopolitiikasta käydään harvoin laajempaa ja monipuolisempaa arvokeskustelua, jossa eri näkökulmia tarkasteltaisiin yhdessä, perustuivatpa ne sitten kansainvälisiin sopimuksiin tai kansallisiin intresseihin. Keskustelua hankaloittaa erityisesti se, että taloudellisten arvojen vastaparina ovat ihmisoikeudet, joille on kiusallista asettaa minkäänlaista hintalappua tai summaa, kuinka paljon niistä ollaan valmiita maksamaan. Kuitenkin taloudelliset reunaehdot sanelevat osin sitä, miten laajasti ihmisoikeuksia voidaan toteuttaa.

Justiisa. Sellainen "tutkimus" taas. Koko moku-klisee bingorivi huudettu yhdessä kappaleessa. On arvokeskustelua, kansainvälistä sopimusta ja ihmisoikeuksia. Hoh hoijaa... se niistä taloudellisista vaikutuksista..

PS: harvoinpa näkee raportissa käytetyn noin paljon tekstistä sen selittelyyn, miksei raportin otsikon mukaista tulosta ole voitu raportissa selvittää..

[Alaric]

http://www.aamuset.fi/uutiset/3772412/Tavio+Ulkomaalaisissa+sosiaalietuuksien+saajissa+yli+2+000+prosentin+kasvu (18.12.2017)

Tavio: Ulkomaalaisissa sosiaalietuuksien saajissa yli 2 000 prosentin kasvu

Selvitys maahanmuuton kustannuksista julkaistiin maanantaina. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ville Tavio näkee kehityksen haitallisena ja vaatii hallitusta ryhtymään ei-työperäisen maahanmuuton tiukennuksiin.

Kelan tukiin oikeutetut EU-alueen ulkopuolelta pakolaisina tai muina ei-työperäisinä maahan tulleet ovat kasvaneet vuodesta 2004 vuoteen 2016 määrältään 125 334 henkilöllä. Kasvua on tapahtunut yli 2 000 prosenttia. Peruspäivärahalla ja työmarkkinatuella olevien ulkomaalaisten määrä oli 2 146 henkilöä vuonna 2004 ja 50 379 henkilöä vuonna 2016.

(...)

Tavio toivoo, että ei-työperäisestä maahanmuutosta aloitetaan raportin myötä tosiasioihin pohjautuva keskustelu ja hallittuun maahanmuuttopolitiikkaan tähtäävä päätöksenteko.

– Maahanmuuton muuttaminen Suomea hyödyttäväksi edellyttää maahanmuuttopoliittista kokonaisuudistusta, Tavio sanoo.

---

https://yle.fi/uutiset/3-9982240 (18.12.2017)

Maahanmuuton hintalappu ei selvinnyt, mutta tutkijat panostaisivat erityisesti maahanmuuttajanaisten työllistämiseen

Tutkijat tehostaisivat myös kotouttamisen vaikutusten seurantaa, jotta saataisiiin selville parhaiten tulosta tuottavat toimet.

Hallituksen selvitys maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista ei paljasta maahanmuuton hintalappua.

Sosiaali- ja terveysministeriön raportista ilmenee, että maahanmuuttajat ovat todella epäyhtenäinen ryhmä. Tämä vaikeuttaa tarkkojen summien laskemista.

Osa heistä on korkeasti koulutettuja työn perässä Suomeen muuttaneita, osa luku- ja kirjoitustaittomana pakolaisena maahan tulleita ihmisiä. Näin erilaisten ryhmien vertaaminen toisiinsa ei ole kovin mielekästä, koska harva pakolainen on tuottava toimija heti maahan tulonsa jälkeen.

On selvää, että maahanmuuttajista koituu suoria vaikutuksia julkistalouteen kantaväestöä enemmän, selvityksessä todetaan.

Kokonaiskustannuksiin vaikuttavat kuitenkin oleellisesti tutkimuksen rajaus eli mukaan otettavat kulut, julkiset palvelut ja aika. Otetaanko vertailuun mukaan esimerkiksi kantasuomalaisen ja maahanmuuttajan koko elinkaari vai vain tietyt vuodet. Lopputuloksena voi olla hyvinkin erilaisia summia.

Raportin kirjoittaneet tutkijat viittaavat Samuli Salmisen Suomen Perustalle kaksi vuotta sitten laatimaan selvitykseen, jonka mukaan Suomessa syntynyt 7-70-vuotias tuotti vuonna 2011 julkiselle taloudelle menoja keskimäärin 1 000 euroa, ulkomailla syntynyt taas 3 000 euroa.

Työllistyminen vähentäisi kuluja ja toisi veroja

Raportin koostaneet tutkijat nostavat merkittävämmäksi kustannuksiin vaikuttavaksi tekijäksi työn. Jos maahanmuuttaja ei ole työelämässä, hän ei maksa juurikaan veroja, mutta käyttää sosiaaliturvaa enemmän kuin töissä käyvä.

Kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien kesken on tuntuvia eroja työllisyysasteessa, samoin maahanmuuttajaryhmien sisällä.

Maahanmuuton syyllä on suora yhteys ulkomaalaistaustaisten työllisyysasteeseen ja tulotason kehitykseen.

Työperäisten maahanmuuttajien työllisyysaste on tutkimusten mukaan jopa korkeampi kuin kantasuomalaisten. Pakolaistaustaisten maahanmuuttajien työllisyysaste taas jää selvästi kantasuomalaisia alhaisemmaksi, vaikka ihminen olisi asunut Suomessa pitkään.

Tällä vuosikymmenellä maahanmuuttajien työllisyysaste on ollut noin kymmenen prosenttiyksikköä kantaväestöä matalampi. Erot näiden ryhmien tulotasossa eivät ole myöskään kaventuneet.

(...)