2017-12-18 STM:n selvitys maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista julkaistu

[Luotsi]

En voi sanoa pahemmin pettyneeni, kun en tältä enää paljon odottanutkaan.

Ei uutta tietoa vaan yhteenvetoa vanhoista tutkimuksista. Ihmettelen, miten raporttiin saatiin kulumaan näin paljon aikaa.

Mitä ilmeisimmin et koskaan ole työskennellyt valtionhallinnossa
Siellä nimittäin arvostetaan tuottavuutta. Jota luonnollisesti mitataan tuotettujen A4-liuskojen määrällä.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Tässä ollaan reilu neljännesvuosisata kotoutettu ja panostettu työllistymiseen, mutta tulokset ovat olleet säälittävän huonoja, niin Suomessa, kuin muissakin maissa.

Nyt sitten neropatit esittävät, että panostetaan kotouttamiseen ja työllistymiseen. 

[Supernuiva]

Tässä ollaan reilu neljännesvuosisata kotoutettu ja panostettu työllistymiseen, mutta tulokset ovat olleet säälittävän huonoja, niin Suomessa, kuin muissakin maissa.

Nyt sitten neropatit esittävät, että panostetaan kotouttamiseen ja työllistymiseen. 

Muutakaan kun ei osata sanoa ratkaisuksi. Monien päättäjien yhteiskunnallinen tahtotila on kuitenkin se, että joka niemeen, notkoon ja saarelmaan on perustettava vokki.

Osin tämä raportti on perua perussuomalaisten tekemästä vaalilupauksesta, jonka ilmeisesti uuvatit nyt toteuttivat lopulta valmiiksi yhdessä kokoomuslaisten kanssa. Väitän, että keskustalaiset suhtautuvat hallituksessa kaikkein löysimmin julkisten verovarojen käyttöön, sillä Keskustapuolue on kaikista Suomen puolueista se, joka on mielestäni luonut kaikkien eniten erilaisia julkisia menoja. Näin on ollut sekä vasemmiston että oikeiston kanssa: Keskustapuolue antaa kaikille, joilta se arvelee saavansa ääniä.

Tätä raporttia tullaan käyttämään myös mokutuksen puolustuksena, joten nuivien päättäjien olisi luettava tätä kuin "piru Raamattua", jotta kaikkiin suvakkien vastaväitteisiin saataisiin annettua ensimmäisellä yrittämällä parhaat mahdolliset kiistävät vastaukset.

Lisäksi 100 000 matua on tulossa vielä ennen tämän vaalikauden päättymistä. Ainakin nyt näyttää hyvin pahasti siltä.

[Skeptikko]

Maahanmuuton hintalappu ei selvinnyt, mutta tutkijat panostaisivat erityisesti maahanmuuttajanaisten työllistämiseen

On varsin kuvaavaa, että kyseessä piti kai olla selvitys maahanmuuton kustannuksista hallitusohjelman mukaisesti, mutta edes YLEn tulkinnan mukaan selvityksestä ei selvinnyt maahanmuuton kustannukset.

[guest14935]

On varsin kuvaavaa, että kyseessä piti kai olla selvitys maahanmuuton kustannuksista hallitusohjelman mukaisesti, mutta edes YLEn tulkinnan mukaan selvityksestä ei selvinnyt maahanmuuton kustannukset.

Ja ratkaisunakin on lisätä kustannuksia. 
Eihän tuo työllistäminen tarkoita että ne mitään tuottavaa tekisivät, vaan että keksitään leikkimistä ja koulutusta ja jonojen ohitusta jne. Jokaista kohti kun pari ohjaajaakin on niin johan työllisyys kohenee taas.

[Tommi Korhonen]

Nyt on Persuilla tilaisuus pitää tätä esillä, osoittaa tutkimuksen asenteellisuus ja virheet, ja hieroa tätä vastustajan ja toimittajien naamaan niin kauan että jotain reaktioita tulee.
Tätä voi ihan hyvin jankuttaa vaikka loputtomiin. On paska, tietoa ei ole, on tehty asenteellisesti ja tahallaan, ja se näkyy. Kelle tahansa joka saadaan katsomaan.

Lähetetty minun SM-G930F laitteesta Tapatalkilla

[Blanc73]

Somalit ja irakilaiset nettosaajien kärkikastia, kukapa olisi ikinä uskonut? 

[Alaric]

Taloustieteen professori Matti Virén arvostelee kovin sanoin selvitystä maahanmuuton kustannuksista. Hänen mielestään saatavilla olevan tiedon perusteella pitäisi selkeästi pystyä kertomaan humanitaarisen ja työperäisen maahanmuuton kustannus tai tuotto.

http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247845-mita-maahanmuutto-maksaa (18.12.2017)

Mitä maahanmuutto maksaa?

Mitä tiedämme maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista? Selvitys maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kokonaisuudesta. (STM 2017). STM on vihdoin (18.12) julkaissut hallitusohjelmassa sovitun selvityksen maahanmuuton kustannuksista (sitaatti: Laaditaan riippumaton selvitys maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista yhteiskunnassamme, joka mahdollistaa tosiasioihin pohjautuvan keskustelun ja paremman kotouttamispolitiikan sekä päätöksenteon). Hallitusohjelman formulointi on mielenkiintoinen – ei pelkästään kieliopillisesti – ja saa kysymään, onko asiat nyt selvitetty. Yhdellä sanalla sanottuna vastaus on "ei". Selvityksessä on vain 73, sivua, josta suuren osan muodostaa kuvaileva tilastomateriaali. Varsinaisesti mitään uutta tutkimusta ei ole tehty, vaan esitetyt luvut ovat joko VATT:in 2014 julkaisemia arvioita tai Samuli Salmisen 2015 julkaiseman tutkimuksen tuloksia. Mukana on kaksi ns. asiantuntija-arviota, jotka on tilattu Matti Sarvimäeltä (VATT) ja Jussi Tervolalta (THL). Kansainvälistä kirjallisuutta ei ole varsinaisesti summarisoitu, jos kohta muutamaan lähteeseen viitataan, mutta mitään kokonaiskuvaa kirjallisuudesta ei anneta. Vähemmän yllättävää siksi on, että selvitysosan yhteenveto jää kovin valjuksi. "Lopputuloksiksi" tarjotaan seuraavia kahta suositusta: (1) Selvityksen perusteella ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysasteen parantamiseen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota. (2) Kotouttamistoimenpiteiden taloudellisen vaikuttavuuden seurantaa ja selvittämistä tulisi tehostaa.

Sarvimäen (MS)  ja Tervolan (JT) kommentit voi oikeastaan typistää yhdeksi lauseeksi: "On niin vaikea sanoa mitään".

(...)

Tutkijoiden perisynti on usein se, että he eivät kykene esittämään tulosta, vaan voivottelevat, miten vaikea on sanoa mitään yksikäsitteistä (Harry Trumanin aikanaan esillenostama "kaksikätisen ekonomistin" ongelma). Toki talouden ongelmat ovat usein monimutkaisia, mutta siltä tutkijoiden (jos ei tutkijoiden, niin keiden sitten) pitäisi kyteä kertomaan mikä on se "suuri kuva".  Maahanmuuton osalta pitäisi taatusti kyetä ainakin kansainvälisen tutkimustiedon perusteella kyetä kertomaan, mikä on suurin piirtein ns. humanitäärisen maahanmuuton kustannus (tai tuotto), ja toisaalta mikä on ns. työperäisen maahanmuuton kustannus tai tuotto. Jälkimmäisessä tapauksessa ei pitäisi olla kovin vaikeaa laskea, mikä pitää olla maahanmuuttajan tuottavuus (ja vastaavasti ) palkka, jotta hän tuottaisi nettoa julkiselle sektorille. Eli mikä on ns. tarveharkinnan "kriittinen" tulotaso.

Maahanmuuttoon liittyy toki paljon muitakin asioita, mutta jokainen kansalainen voi tykönään arvioida niiden merkityksen. Siksi toteamukset tyyliin "maahanmuutto on niin monimutkainen asia, että siitä ei voi sanoa mitään", ovat tyhmintä, mitä valtionhallinto voi alamaisilleen kertoa. Ja jos ei haluta kertoa mitään, sanotaan se sitten suoraan.

[Tuomas Tähti]

http://www.aamuset.fi/uutiset/3772412/Tavio+Ulkomaalaisissa+sosiaalietuuksien+saajissa+yli+2+000+prosentin+kasvu (18.12.2017)

Tavio: Ulkomaalaisissa sosiaalietuuksien saajissa yli 2 000 prosentin kasvu

STM:n raporttia on kritisoitu ihan aiheellisesti, mutta siitä löytyy myös esiinnostamisen arvoisia lukuja, joista harvemmin on keskusteltu julkisuudessa. Ilahduttavaa on, että tuo Aamusetin uutinen on tälläkin hetkellä lehden verkkoversion kolmen luetuimman uutisen joukossa, vaikka julkaisusta on kulunut jo pari päivää ja Aamusetilla on aika hyvä julkaisutahti.

Tavio julkaisi blogikirjoituksen samasta aiheesta:

http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247846-huima-kasvu-kelan-ulkomaalaisissa

[Roope]

Maahanmuuttajanaisia pitäisi saada enemmän töihin – Työllisyys ratkaisee maahanmuuton hyödyn

Yksi raportin keskeisimmistä viesteistä on, ettei maahanmuuton kustannuksia pystytä tarkasti rajaamaan.

Maahanmuuttajataustaisia naisia pitäisi pystyä työllistämään enemmän. Tämä on yksi tuoreen maahanmuuton kustannuksia peranneen selvityksen johtopäätöksistä. Sosiaali- ja terveysministeriön teettämä raportti on tehty Perussuomalaisten aloitteesta ja sen tekeminen kirjattiin jo hallitusohjelmaan.

Raportin mukaan ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste ja tulotaso kehittyvät selvästi heikommin kuin miesten. Yhtenä syynä tähän on se, että monet ulkomaalaiset naiset perheellistyvät varhain. Lisäksi esimerkiksi Lähi-idästä muuttaneiden kulttuurissa naisten työssäkäynti ei ole niin yleistä kuin Suomessa.

–Ulkomaalaistaustaisten naisten aseman ja työllisyysasteen vahvistaminen on tärkeää maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kannalta. Lisäksi heidän asemaansa tulee kiinnittää huomiota, jotta sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuisi, raportin johtopäätöksissä mainitaan.

Tuoreen raportin mukaan kymmenen vuotta asuneiden ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysprosentti on noin 71 prosenttia, mutta naisten vain noin 56 prosenttia.

Vaikutusta on myös sillä, mistä maahanmuuttajat ovat kotoisin. Esimerkiksi Euroopasta tulleet muuttajat ovat työllistyneet hyvin ja työperäisten maahanmuuttajien työllisyysprosentti on jopa parempi kuin kantaväestön.

Sen sijaan Afrikasta ja Lähi-idästä tulleiden työllistyminen on vaikeampaa. Yhtenä syynä tähän on se, että suuri osa pakolaisista tulee näiltä alueilta. Kriisialueilta tulevilla ei välttämättä ole ollut mahdollisuutta kouluttautua ja he tulevat myös itselleen vieraaseen kulttuuriin, jossa heille ei ole verkostoja.

Pakolaistaustaiset tarvitsevatkin eniten esimerkiksi toimeentulotukea ja toimeentulotuen saajien keskuudessa ulkomaalaisten osuus on korkea.

Maahanmuuttajat ovat työllistyneet erityisesti matalapalkkaisiin töihin

Yksi raportin keskeisimmistä viesteistä on se, ettei maahanmuuton kustannuksia pystytä tarkasti rajaamaan. Kokonaiskustannuksiin vaikuttavat niin maahanmuuttajien palveluihin menevät rahat kuin se, kuinka paljon työssä käyvät maahanmuuttajat tulevat pidemmällä aikavälillä tuottamaan verotuloja.

Hyvin toimiville työmarkkinoille maahanmuuttajat tuovat lisää voimaa, joka vahvistaa kasvua. Huonosti toimivilla työmarkkinoilla suurempi työnhakijoiden määrä heikentää tilannetta.

Suomessa maahanmuuttajat ovat työllistyneet erityisesti matalapalkkaisiin töihin. Töissä käyvät maahanmuuttajat ansaitsevat vähemmän kuin kantaväestön työssäkävijät. Raportin mukaan tämä osoittaa sitä, että kantaväestön osalta maahanmuuton häviäjiä ovat matalan koulutustason suomalaiset, jotka kilpailevat maahanmuuttajien kanssa samoista töistä.

[...]

"Maahanmuuton vaikutukset julkiseen talouteen ovat varsin pieniä"

Sosiaali- ja terveysministerin koostaman raportin loppusanoissa Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksen taloustieteilijä Matti Sarvimäki toteaa, ettei maahanmuutto vaikuta olevan kohtalonkysymys julkiselle taloudelle.

–Olemassa olevien tutkimustulosten perusteella vaikuttaa siltä, että maahanmuuton vaikutukset julkiseen talouteen ovat todennäköisesti varsin pieniä. Tämä ei tarkoita, että ne olisivat välttämättä mitättömiä tai niihin ei olisi tarpeen kiinnittää huomiota. Julkisen talouden kokonaiskuvassa maahanmuuton merkitys on kuitenkin toistaiseksi ollut melko vähäinen ja olisi yllättävää, jos siitä muodostuisi jonkinlainen kohtalonkysymys Suomen julkistaloudelle myöskään tulevaisuudessa, hän kirjoittaa

THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola puolestaan kirjoittaa omissa raportin saatesanoissaan, että maahanmuuttoon liittyvät taloudellisten kysymysten lisäksi myös arvot ja ihmisoikeudet.

– Maahanmuuttopolitiikasta käydään harvoin laajempaa ja monipuolisempaa arvokeskustelua, jossa eri näkökulmia tarkasteltaisiin yhdessä. Keskustelua hankaloittaa erityisesti se, että taloudellisten arvojen vastaparina ovat ihmisoikeudet, joille on kiusallista asettaa minkäänlaista hintalappua tai summaa, kuinka paljon niistä ollaan valmiita maksamaan. Kuitenkin taloudelliset reunaehdot sanelevat osin sitä, miten laajasti ihmisoikeuksia voidaan toteuttaa, Tervola toteaa.

Aamulehti 19.12.2017

–Ulkomaalaistaustaisten naisten aseman ja työllisyysasteen vahvistaminen on tärkeää maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kannalta.

Vielä paljon tärkeämpää maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kannalta on maahanmuuttopolitiikka ja siihen liittyvät käytännöt, jotka vaikuttavat tulijoiden laatuun ja määrään. Oleelliset ratkaisut tehdään maahanmuuttopolitiikassa, kun taas maahanmuuttajien työllisyyteen vaikuttaminen on tehokkuudessaan narulla työntämiseen vertautuvaa puuhastelua. Kuten rivien välistä on luettavissa, ongelmana on erityisesti matalan koulutustason humanitaarinen maahanmuutto.

Yksi raportin keskeisimmistä viesteistä on se, ettei maahanmuuton kustannuksia pystytä tarkasti rajaamaan. Kokonaiskustannuksiin vaikuttavat niin maahanmuuttajien palveluihin menevät rahat kuin se, kuinka paljon työssä käyvät maahanmuuttajat tulevat pidemmällä aikavälillä tuottamaan verotuloja.

Tämä on erinomaisen hölmö viesti, sillä maahanmuuton kustannukset voidaan rajata varsin tarkasti siinä missä vaikka äskettäin käsitellyn alkoholilain oletetut taloudelliset vaikutukset. Kuten alkoholilaista keskusteltaessa, maahanmuutossakaan olennaista ei ole niinkään jokin tarkka luku, vaan keskustelu siitä, millä keinoilla voitaisiin vähentää sellaista maahanmuuttoa, jonka tiedetään vahingoittavan taloutta.

Hyvin toimiville työmarkkinoille maahanmuuttajat tuovat lisää voimaa, joka vahvistaa kasvua. Huonosti toimivilla työmarkkinoilla suurempi työnhakijoiden määrä heikentää tilannetta.

On takaperoista ajattelua, että jos huonolaatuisille työntekijöille ei ole kysyntää, ongelma onkin työmarkkinoiden huonoudessa. Oikeasti vika on niissä tekijöissä, jotka tuottavat markkinoille yhä enemmän huonolaatuisia työntekijöitä.

Sosiaali- ja terveysministerin koostaman raportin loppusanoissa Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksen taloustieteilijä Matti Sarvimäki toteaa, ettei maahanmuutto vaikuta olevan kohtalonkysymys julkiselle taloudelle.

–Olemassa olevien tutkimustulosten perusteella vaikuttaa siltä, että maahanmuuton vaikutukset julkiseen talouteen ovat todennäköisesti varsin pieniä.

No jopas on lausunto. VATTin tutkimuksessa ei eritelty maahanmuuttajien keskimääräisiä elinkaarikustannuksia taustan tai maan suhteen, mutta jos esimerkiksi Suomeen jäävän irakilaisen turvapaikanhakijan elinkaarikustannuksiksi oletetaan 500 000 euroa, yhtenä vuonna tulleiden kymmenen tuhannen irakilaisen maahanmuuttajan kustannukset ovat viisi miljardia euroa. Olennaista ei tässä ole kyseisen loppusumman tarkkuus vaan kokoluokka, joka on Suomen talouden kannalta mihin tahansa verrattuna järkyttävä, toisin kuin Sarvimäki antaa ymmärtää.

Itse asiassa Sarvimäen väitteen vastakohta on totta. Tuskin mikään tämän ja edellisen hallituksen yksittäinen päätös on ollut Suomen tulevaisuuden ja talouden kannalta niin merkittävä kuin juuri maahanmuuttopolitiikka.

– Maahanmuuttopolitiikasta käydään harvoin laajempaa ja monipuolisempaa arvokeskustelua, jossa eri näkökulmia tarkasteltaisiin yhdessä. Keskustelua hankaloittaa erityisesti se, että taloudellisten arvojen vastaparina ovat ihmisoikeudet, joille on kiusallista asettaa minkäänlaista hintalappua tai summaa, kuinka paljon niistä ollaan valmiita maksamaan. Kuitenkin taloudelliset reunaehdot sanelevat osin sitä, miten laajasti ihmisoikeuksia voidaan toteuttaa, Tervola toteaa

Keskustelua ei käydä rahasta tai edes ihmisoikeuksista vaan jostain epämääräisemmästä. Jos yritettäisiin optimoida rahankäyttö ja ihmisten auttaminen, humanitaarinen maahanmuutto olisi tehottomuutensa vuoksi vihoviimeinen tapa auttaa. On kuvaavaa, että vuoden 2015 eurooppalaisen pakolaiskriisin (joka johtui rajojen avaamisesta, jota taas perusteltiin Syyrian pakolaisilla) kustannukset Euroopalle tulevat olemaan ehkä tuhatkertaiset verrattuna EU:n Syyrian pakolaisille lähettämään apuun.

[Skeptikko]

Taloustieteen professori Matti Virén arvostelee kovin sanoin selvitystä maahanmuuton kustannuksista. Hänen mielestään saatavilla olevan tiedon perusteella pitäisi selkeästi pystyä kertomaan humanitaarisen ja työperäisen maahanmuuton kustannus tai tuotto.

Virenin kirjoituksesta Uusi Suomi on tehnyt myös oman juttunsa:

Professorin reaktio maahanmuuttoraporttiin: "Tyhmintä, mitä valtionhallinto voi alamaisilleen kertoa"
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/237720-professorin-reaktio-maahanmuuttoraporttiin-tyhminta-mita-valtionhallinto-voi

Mielenkiintoinen havainto Vireniltä tämäkin:

En oikein saa näppeihini, mistä raportissa mainitut (työllisyysaste)luvut tulevat. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan Suomen kansalaisten ja ulkomaalaisten työllisyysasteiden ero vuona 2014 (2016) oli 14 % (16 %) miesten osalta ja 30 % (31 %) naisten osalta. Tosin ikäryhmitys on hiukan erilainen (18-64 vuotta vs. 20-64 v.) , mutta tekstissä mainittu 2.6 % ero kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä ei voi pitää paikkaansa...

[Skeptikko]

Hesariltakin juttu, jonka kommenttiosiossa nuivaa ihmettelyä:

Maahanmuuton kustannusten laskeminen osoittautui mahdottomaksi – hallitus jää ilman kaipaamiaan lukuja
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005499417.html

"Siellä selkeästi todetaan että pakolaistaustaisten maksamien verojen määrä ei ole kattanut heidän saamiaan tulonsiirtoja. Se on oikein, että se sanotaan suoraan. Humanitääristä maahanmuuttoa ei voi perustella työvoimapulalla tai kestävyysvajeella", Terho sanoo

[Uuno Nuivanen]

Sosiaali- ja terveysministerin koostaman raportin loppusanoissa Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksen taloustieteilijä Matti Sarvimäki toteaa, ettei maahanmuutto vaikuta olevan kohtalonkysymys julkiselle taloudelle.

–Olemassa olevien tutkimustulosten perusteella vaikuttaa siltä, että maahanmuuton vaikutukset julkiseen talouteen ovat todennäköisesti varsin pieniä. Tämä ei tarkoita, että ne olisivat välttämättä mitättömiä tai niihin ei olisi tarpeen kiinnittää huomiota. Julkisen talouden kokonaiskuvassa maahanmuuton merkitys on kuitenkin toistaiseksi ollut melko vähäinen ja olisi yllättävää, jos siitä muodostuisi jonkinlainen kohtalonkysymys Suomen julkistaloudelle myöskään tulevaisuudessa, hän kirjoittaa.

Hölmöläisten taloustieteilijöillä on tosiaan käytössään vain yksi menetelmä, Stetson-Harrison.

[Activeman]

Viren on aivan oikeassa. Selvitys on luokattoman huono ja tekijöiden pitäisi hävetä.

On aivan selvää, että valtionhallinnolla on kaikki informaatio käytettävissään siten, että olisi ollut mahdollista laskea eri maahanmuuttoryhmien aiheuttama kustannuskuorma.

Tällaista laskelmaa, joka olisi ollut erittäin tärkeä tulevan poliittisen päätöksenteon tueksi ja muutenkin faktojen tiedostamiseksi, olisi todella tarvittu.

Nyt virkamiehet ovat sitten päättäneet olla julkistamatta numeroita vedoten verukkeeseen, että "se on liian vaikeata". Ja, tämänkin toteamiseen meni reilusti yli kaksi vuotta. Tämä nykyinen nollatutkimus on luultavasti julkaistu vain siksi, että saadaan näennäisesti täytettyä hallitusohjelman kirjaus. Täppä kohtaan: maahanmuuton kustannukset analysoitu.

Hävettää suomalaisen virkamieskunnan puolesta.

[guest1783]

Virenin kirjoituksesta Uusi Suomi on tehnyt myös oman juttunsa:

Professorin reaktio maahanmuuttoraporttiin: "Tyhmintä, mitä valtionhallinto voi alamaisilleen kertoa"
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/237720-professorin-reaktio-maahanmuuttoraporttiin-tyhminta-mita-valtionhallinto-voi

Tuossa US:n jutussa koko maahanmuuton kustannusten "selvityksen" epämääräisyyden ja turhuuden kiteyttää oivasti, vaikka ehkä tahattomasti, itse selvityksen tehnyt Jere Pälvinen, jonka sanomiset ovat suoraan puppugeneraattorista:

–Tarkoituksena ei ollut ehkä niinkään tuottaa uutta tietoa, vaan uutta tietopohjaa niin, että kaikki tieto olisi samassa paikassa, Päivinen sanoo.

Mitähän muumia taas? Tarkoitus ei ole tuottaa uutta tietoa vaan uutta tietopohjaa?!? Vaikutus olisi kuitenkin se, että kaikki tieto olisi sitten samassa paikassa??

Jo pelkästään tuommoisen mitään tarkoittamattoman virkepökäleen punnaamisesta Pälvinen joutaisi saada kenkää, jos kohta muutenkin näyttöjensä perusteella.

[Lalli IsoTalo]

–Tarkoituksena ei ollut ehkä niinkään tuottaa uutta tietoa, vaan uutta tietopohjaa ...

Arvopohja ei tarvitse tietoa, vaan tietopohjan.

[Samuli Salminen]

Hesariltakin juttu, jonka kommenttiosiossa nuivaa ihmettelyä:

Maahanmuuton kustannusten laskeminen osoittautui mahdottomaksi – hallitus jää ilman kaipaamiaan lukuja
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005499417.html

Kirjoitan tuohon juttuun vastineen. Katsotaan, julkaiseeko Hesari sitä.

Vastineeni perustuu seuraavan 3 asiaan ko. artikkeliin liittyen:


1. Artikkelin otsikkoa myöten väitetään, että maahanmuuton kustannusten laskeminen on mahdotonta. Todellisuudessa Suomessa on erittäin kattavat ja luotettavat rekisterit mm. henkilöiden maksamista veroista ja muista maksuista sekä toisaalta henkilöiden saamista tulonsiirroista ja julkisista palveluista.
Olen laatinut Suomen Perustalle tutkimuksen, jossa nämä tiedot on esitetty mainittujen rekisteritietojen pohjalta maahanmuuttajaryhmittäin vuosille 1995--2011: http://www.suomenperusta.fi/maahanmuutot-tutkimus-osa-1/. Nämä tulokset on esitetty myös STM:n raportissa, mutta jostain syystä artikkelissa ei mainita näitä tuloksia.

2. Artikkelissa mainitaan, että tietoa maahanmuuton kustannuksista löytyy valtion budjeteista. Todellisuudessa valtion budjetin mainitut kohdat koskevat lähinnä vain vastaanotto- ja kotouttamismenoja, eli julkisen talouden vaikutuksia vain muutaman ensimmäisen maahanmuuttovuoden osalta. Suurin osa julkisen talouden vaikutuksista kuitenkin muodostuu "tavallisten" maksettujen ja saatujen tulonsiirtojen sekä saatujen julkisten palveluiden kautta, niin kuin yllä mainitussa Perustan tutkimuksesta selvitetään.

3. Se, että elinkaarivaikutuksiin sisältyy "epävarmuuksia" ei estä tekemästä päätelmiä eri maahanmuuttajaryhmien odotettavissa olevista julkisen talouden vaikutuksista elinkaarien yli -- saatavilla olevan kattavan rekisteritietoaineiston pohjalta. Käsittelen tätä asiaa tarkemmin ja formaalimmin Suomen Perustalta pian ilmestyvässä yllä mainitun tutkimuksen II osassa. Mainittu formaali lähestymistapa perustuu taloustieteen ja tilastotieteen aloilla sovellettavaan päätöksentekoteoriaan. Siinä päätöksentekijän odotettavissa oleva hyöty maksimoidaan ennustetilanteissa -- joihin väistämättä sisältyy aina epävarmuuksia. Epävarmuuksien olemassa olo ei estä kuitenkaan päättelemästä sitä, millaiset (maahanmuuttopolitiikan) valinnat maksimoivat Suomen julkisen talouden odotettavissa olevan hyödyn.

[Uuno83]

Ilman huonoa maahanmuuttoa  siihen käytetyt rahat olisi laitettu johonkin tuottavampaan.
Paljon se maksaa?
Ilman huonoa maahanmuuttoa lehdissä, netissä, telkkarissa ja vapaa-ajalla olisi puhuttu miljoonia tunteja jostain tuottavammasta.
Paljon se maksaa?
Ilman huonoa maahanmuuttoa olisi ajettu kaikki samat bussit, hoidettu kaikki samat sairaat, rakennettu samat talot, tehty ruuat nälkään ja siivottu samat roskat.
Paljon kaikki synnytetyt työttömät ja työelämään johtavien portaiden purkaminen maksaa?
Ilman huonoa maahanmuuttoa Suomi olisi yksi kiinnostavimmista länsimaisista valtioista niiden sisäisenmuuttamisen ja turismin kannalta.
Paljon se maksaa?
Ilman huonoa maahanmuuttoa kansa ei olisi näin jakautunut.
Paljon se maksaa?
Ilman huonoa maahanmuuttoa Helsingissä olisi yli asuntojonojen verran vähemmän tuettuja asukkaita?
Paljon se maksaa?

Ai etkö tiedä?
Asiasta on nyt tehty selvitys. Kaikkiin noihin pitäisi löytyä vastaus kansanedustajilta, jotka ovat tietenkin lukeneet sen. Eli sieltä kysymään, jos kiinnostaa testata tietävätkö hekään aiheesta mitään.

Mahdolliset puutteet varmasti vielä korjataan, kun kyse kuitenkin pääkohdista.

[Ajattelija2008]

Noiden "tutkijoiden" esimies on varmaan antanut ymmärtää heille, että mitään lukuja ei saa laskea, tai lukujen on oltava väärennettyjä.

Hommaforumilla nämä asiat on laskettu jo vuosia sitten. "Turvapaikanhakijaperäisen" väestön suora kustannus veronmaksajille on suuruusluokkaa 2 miljardia euroa vuodessa, kun kyseisen väestöryhmän koko on nyt 100 000 ihmistä Suomessa.

[Roope]

Maahanmuuton kustannusten laskeminen osoittautui mahdottomaksi – hallitus jää ilman kaipaamiaan lukuja
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005499417.html

HALLITUSOHJELMAAN kirjattu selvityspyyntö maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista ei johtanut toivottuun tulokseen, sillä kustannuslaskelmien tekeminen osoittautui mahdottomaksi.
...
"Hallitusohjelman kirjaus on niin haasteellinen, että siihen ei pysty selvää vastausta antamaan", sanoo asiantuntija Jere Päivinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Päivinen on tuottanut hallitukselle annettavan selvityksen. Sen mukaan maahanmuutto on liian monimutkainen kokonaisuus, jotta sen kustannuksia voidaan ilman rajauksia arvioida. Kokonaisuuteen kuuluvat sosiaaliturvaetuudet, julkisesti tuotetut palvelut sekä verot ja veroluontoiset maksut.

Tuohan on pelkkää poliittista teatteria. Totta kai selvityksessä olisi voinut ja pitänyt jakaa maahanmuutto sen eri lajeihin. Kustannuslaskelmien tekeminen on onnistunut ennenkin, ja selvityksessä suositellaankin käyttämään kustannusten arvioinnissa elinkaarimallia.

STM:ssä tehdyn selvityksen mukaan talousarvioiden tarkastelu tarjoaa liian yksipuolisen kuvan, koska tällöin maahanmuuton vaikutukset näyttäytyvät ainoastaan menoina.

"Henkilön taloudellista vaikutusta ajatellen elinkaarimalli on parempi. Siinä voi olla negatiivisia vuosia, mutta koko elinkaaressa vaikutus voi olla positiivinen. Siitä dataa ei ole olemassa ja siksi epävarmuustekijöitä on paljon", Päivinen sanoo.

Kyllä meillä on dataa. Niin VATTin kuin Salmisenkin selvityksissä käytettiin elinkaarimallia, ja STM:n selvityksessä näytetäänkin muun muassa VATTin graafi, jonka mukaan maahanmuutto on Suomelle taloudellinen rasite. Sen perusteella menee päinvastoin kuin Jere Päivinen tuossa sanoo, eli voi olla positiivisiakin vuosia, mutta koko elinkaaressa maahanmuuton vaikutus on keskimäärin negatiivinen. Kun osa maahanmuutosta on kuitenkin vaikutuksiltaan positiivista, niin sen vastapainoksi on maahanmuuttoa, jonka vaikutus on erittäin negatiivista.

[ämpee]

Artikkelin otsikkoa myöten väitetään, että maahanmuuton kustannusten laskeminen on mahdotonta.

Ketkuillaanko tässä sillä, että centilleen laskeminen on mahdotonta, vaikka osapuilleen laskeminen olisi jo edistystä ?
Perusmenojen laskemisen pitäisi olla jokapäiväistä leipää näille hallinnon työntekijöille, sen päälle tulevien kustannusten kanssa pitää sitten elää kuten pystytään.

Kirjoituksessasi seuraavaksi lainattu kohta on käsittämätön.

Nämä tulokset on esitetty myös STM:n raportissa, mutta jostain syystä artikkelissa ei mainita näitä tuloksia.

Jos ne on esitetty niin miten niitä ei ole voitu mainita ??
Ehkä olisi syytä tarkentaa mietelmän tarkoitus.

Käsittääkseni tuo "tutkimus" koittaa varsin tarkoitushakuisesti "noukkia rusinoita pullasta", eli jättää ottamatta sen osan historiaa ja nykyisyyttä millä olisi epäedullinen vaikutus kokonaisilmeeseen.
Suurella vaivalla siis on koitettu hakea kokonaisuutta josta voidaan sanoa ettei siitä voida sanoa mitään.
Paljoakaan politisoituneemmaksi ei "tutkimus" enää voi tulla.

[Roope]

Ketkuillaanko tässä sillä, että centilleen laskeminen on mahdotonta, vaikka osapuilleen laskeminen olisi jo edistystä ?

Vedotaan tarkoitushakuisesti siihen, että ei ole yhteistä yksiselitteistä käsitystä siitä, kuinka maahanmuuton kustannukset lasketaan (esim. valtion budjetti vs. elinkaarimalli) ja mitä kaikkea määritellään maahanmuuton kustannuksiksi (esim. julkisten menojen jyvitys).

OECD julkaisi muutama vuosi sitten neljä eri lukua maahanmuuton maakohtaisista taloudellisista vaikutuksista sen mukaan, mitä julkisia menoja laskettiin mukaan maahanmuuton kustannuksiin. Sitä ei pidetty Suomessa ongelmana, vaan valtamedia nappasi yksimielisesti käyttöön sen luvun, joka antoi ymmärtää Suomen hyötyvän maahanmuutosta. Kyseinen luku oli saatu positiiviseksi sillä, että maahanmuuton kustannuksiksi ei laskettu muun muassa turvapaikanhakijoiden vastaanoton kuluja, jotka ovat olleet viime vuosina satoja miljoonia euroja vuodessa.   

[takalaiton]

Aiheeseen liittyen, myös tästä kehityksestä olisi hyvä uutisoida laajemmin. Nykypolitiikalla haalitaan ulkomailta halpatyövoimaa, jolla ei ole mitään edellytyksiä (eikä välttämättä edes haluja) tulla toimeen ilman valtion tulonsiirtoja. Olisi mukava tietää Ruotsin vastaava luku tuosta alimmasta tulodesiilistä.

Ainakin yksi suuri ongelma tuloeroihin liittyy. Tulonjakotilaston luvuista käy nimittäin selvästi ilmi, että maahanmuuttajat (maahanmuuttajataustaiset) pakkautuvat entistä enemmän tulojakauman alapäähän (kuvio 5). Alimman tulokymmenyksen kotitalouksista kohta 20 % on maahanmuuttajataustaisia, vaikka heidän osuutensa pitäisi olla noin 6 %, mikäli heidän tulojakaumansa olisi samanlainen kuin kantaväestöllä. Itse asiassa tilanne on paljon "huonompi" kuin mitä kuvio näyttää, koska luokittelun pohjana olevissa tuloissa ovat mukana tulonsiirrot. Alimmista tuloluokista on nopeaan tahtiin tulossa leimallisesti maahanmuuttajataustaisia, millä on varmaan suuri merkitys myös poliittiseen ilmastoon Suomessa. Valitettavasti tilastot eivät kiinnosta poliitikkoja, heillä on "näkemys", johon mitkään tosiasiat eivät vaikuta.

http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248035-rikkaat-rikastuvat-ja-koyhat-koyhtyvat-vai-miten-se-menee

[Roope2]

Seitsemän vuotta sitten kansanedustaja Kari Kärkkäisen /kd teki kirjallisen kysymyksen KK 52/2010 vp:

"Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että kansalaisille ja eduskunnalle selvitetään Suomessa harjoitetun maahanmuuttopolitiikan kokonaishinta esimerkiksi viimeisten 10 vuoden ajalta..."


Ja vastaus päättyi toteamukseen:


"Uuden kattavan selvityksen laatiminen vaatisi runsaasti resursseja. Kansainvälisen taloustilanteen heikentyessä ei ole näköpiirissä, että Suomessa ryhdyttäisiin laatimaan kattavaa tutkimusta, jossa maahanmuuton kustannuksia selvitettäisiin.

Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2010

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors"




https://hommaforum.org/index.php?topic=23440.0

[DuPont]

Mitä, myös Virenkö veikkaa, että Suomeen syntyy etninen alaluokka kehitysmaaperäisen maahanmuuton myötä?

En olisi arvannut...

[Tulevaisuus]

Liittyisikö tähän ketjuun tämäkin asia:

https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2017/12/21/tietensa-tai-torkeasta-huolimattomuudesta/

Pitkä kirjoitus joten poimin muutaman kohdan siitä:

"Suomalaiset yrittäjät eivät koskaan tee virheitä. He osaavat kaikki verotuksen poikkeussäännökset – sellaisetkin, joita satoja yritysten tilinpäätöksiä tarkastaneet ammattitilintarkastajatkaan eivät kohtaa työssään koskaan. Jos yrittäjä kuitenkin tekee inhimillisen virheen, se ei ole virhe, vaan törkeä veropetos."

"Yrittäjiltä vaaditaan virheettömyyttä, koska he ovat maksajia
Ministerit, kansanedustajat ja virkamiehet tietävät tasan tarkkaan, ettei kukaan ole virheetön. Myös parhaat ja huolellisimmat ihmiset tekevät virheitä. Koska yrittäjien on pakko maksaa kaikki yritykselle määrätyt verot ja maksut, ovat he helppo rahastusautomaatti. Yrityksen toiminta loppuu, jos se ei maksa kohtuuttomia maksuja heti. Maksut on tehtävä silloinkin kun selkeästä verottajan tekemästä virheestä on valitettu. Jos ei maksa, ei saa puhdasta verotodistusta ja menettää uusia toimeksiantoja. Jos ei maksa, maksu menee ulosottoon ja yrityksen luottotietoihin tulee häiriömerkintä."

"Samanlainen rahastusautomaatti on tehty automaattisesta liikennevalvonnasta. Hallitus yritti korottaa liikennesakkoja pelkästään sen takia, että valtio saisi enemmän verotuloja. Lisää rahaa tarvitaan, koska valtio on elänyt velaksi vuodesta 1991 alkaen, ja valtion menot kasvavat vuosi vuodelta. Säästää ei osata, eikä menoja vähentäviä päätöksiä pystytä tekemään. Ei SOTEssa, eikä missään muussakaan."

Yritän tällä kirjoituksella sanoa että meitä lyödään nyt joka suunnasta: verottaja, työttömiä vainotaan, sakkoja lisätään/ korotetaan. En vihjaa mitään vaan väitän suoraan että mokutuksen kulut ovat niin valtavat että rahaa tarvitaan.
Ei ole mistään pois... Arvopohja... Haistakaa vihtori!!

[diipadaapa]

Tällaista laskelmaa, joka olisi ollut erittäin tärkeä tulevan poliittisen päätöksenteon tueksi ja muutenkin faktojen tiedostamiseksi, olisi todella tarvittu.

Eli, tulevien poliittisten päätösten tekemiseen rationaalisesti faktoihin tukeutuen, ei kannata odottaa henkeä pidätelle. Sen sijaan kannattaa varautua siihen, että jatkossakin poliittisia päätöksiä tehdään aate-pohjalta, vedoten ihmisoikeuksiin jne.

[kivimies]

Elinkaarikustannusten laskeminen eri henkilöille on nyt hyväksyttyä myös Demareiden puoluelehdessä. Se ei enää olekaan "vihapuhetta".
Seuraavksi Demarit voisivat miettiä muidenkin ryhmien elinkaarikustannuksia ja muuttaa politiikkaansa sen mukaan.

Peruskoulun varaan jäävä maksaa 300 000 euroa enemmän kuin koulutettu

Peruskoulun varaan jäävä nuori aiheuttaa elinaikanaan yhteiskunnalle keskimäärin 230 000–370 000 euroa suuremmat kustannukset verrattuna koulutuksen saaviin, osoittaa Sitran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus. Tutkimuksessa on huomioitu muun muassa kerätyt tuloverot sekä erilaisia kuntien ja valtion maksamia tulonsiirtoja.

Syrjäytymistutkimus vahvistaa Sitran mukaan käsitystä siitä, että koulutus on paras lääke syrjäytymistä vastaan.

[Samuli Salminen]

Hesariltakin juttu, jonka kommenttiosiossa nuivaa ihmettelyä:

Maahanmuuton kustannusten laskeminen osoittautui mahdottomaksi – hallitus jää ilman kaipaamiaan lukuja
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005499417.html

Kirjoitan tuohon juttuun vastineen. Katsotaan, julkaiseeko Hesari sitä.

^ Eipä HS julkaissut vastinettani. Julkaisen sen siten nyt tässä:


Maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksista on perusteellista tietoa

HS:n artikkeli (hs.fi, 22.12.2017) käsittelee STM:n raporttia maahanmuuton kustannuksista. Artikkelin mukaan kustannusten laskeminen on "mahdotonta", ja faktaa välittömistä kustannuksista löytyy valtion budjeteista. Kommentoin näitä väitteitä lyhyesti.

Ensiksi, Suomessa on olemassa erittäin kattavat ja luotettavat viranomaisrekisterit henkilöiden maksamista veroista ja muista veronluonteisista maksuista sekä toisaalta henkilöiden saamista tulonsiirroista ja julkisista palveluista. "Kustannuksista" ja muista vaikutuksista on siten olemassa perusteellista tietoa.

Käytän näitä rekisteritietoja Suomen Perusta -ajatuspajan tutkimuksessa (2015). Lasken tutkimuksessa julkisen talouden vaikutukset maahanmuuttajaryhmittäin vuosina 1995—2011. Tulokset osoittavat, että maahanmuuttajaryhmittäisissä vaikutusten keskiarvoissa on ollut suuria, koko ajanjakson 1995–2011 yli kestäviä, eroja. Nämä erot keskiarvoissa säilyvät vielä 20 maassaolovuoden jälkeen, vaikka yksittäisten henkilöiden kohdalla on tietenkin vaihtelua. Tutkimukseni tuloksiin viitataan useasti STM:n raportissa, mutta (hs.fi, 22.12.2017) jättää nämä tulokset huomioimatta.

Toiseksi, valtion budjeteista löytyvät sisäministeriön ja TEM:n maahanmuuttoon liittyvät kustannukset koskevat suurimmaksi osaksi vastaanotto- ja kotouttamiskustannuksia. Nämä kustannukset sijoittuvat vain ensimmäisille maassaolovuosille Suomessa. Suurin osa maahanmuuttajien kaikista elinaikaisista julkisen talouden vaikutuksista muodostuu kuitenkin "tavanomaisista" maksetuista veroista ja saaduista palveluista ja tulonsiirroista. Maahanmuuttajaryhmittäistä eriteltyä tietoa näistä "tavanomaisista" vaikutuksista ei ole valtion budjeteissa, mutta ne löytyvät kyllä edellä esitetyistä viranomaisrekistereistä.

Pian ilmestyvässä tutkimuksen toisessa osassa osoitan, kuinka mainituista rekisteriaineistoista saatua informaatiota voidaan käyttää yhdessä muun aihetta koskevan informaation kanssa siihen, että laaditaan koko maahanmuuttajien elinkaaren yli ulottuvia ennusteita heidän julkisen talouden vaikutuksistaan. Nämä ennusteet eivät ole yksittäisiä lukuja, vaan todennäköisyysjakaumia, joihin sisältyy ennusteisiin olennaisesti kuuluva epävarmuus. Osoitan lisäksi, että epävarmuuksista huolimatta ennusteita voidaan käyttää sen arvioimiseen, millainen maahanmuutto on odotusarvoisesti Suomen julkisen talouden kannalta hyödyllistä.

[Alaric]

https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/604300-kolumni-maahanmuuton-kustannusselvitys-torso (1.2.2018)

Kolumni: Maahanmuuton kustannusselvitys torso

Maahanmuuton kasvaneet kustannukset pohdituttavat kansalaisia. Perussuomalaisten vaatimuksesta Sipilän hallituksen ohjelmaan sisällytettiin kirjaus maahanmuuton kustannusten ja vaikutusten selvittämisestä. Kirjaukselle asetetut odotukset kasvoivat yhä suuremmiksi syksyn 2015 maahanmuuttokriisin myötä.

Maahanmuuton kustannusselvityksen laadinta kesti odotettua pidempään, mutta sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi sen lopulta viime joulukuussa. Julkaisu sai vähän julkista huomiota jääden runsaasti keskustelua herättäneen aktiivimallin varjoon.

Valitettavasti selvitys ei tarjoa vastausta kysymykseen maahanmuuton vuotuisista kokonaiskustannuksista, vaan lähinnä kokoaa yhteen aiempaa tutkimustietoa. Se osoittaa humanitaarisen maahanmuuton aiheuttavan merkittävää painetta Suomen julkiselle taloudelle sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Selvityksessä todetaan maahanmuuttajien muodostavan hyvin epäyhtenäisen joukon ja tarkastellaan julkisen talouden nettovaikutuksia maahanmuuttajaryhmittäin.

Sen mukaan Suomen kymmenestä suurimmasta maahanmuuttajaryhmästä vain saksalaiset maksoivat vuonna 2011 enemmän veroja kuin saivat tulonsiirtoja ja käyttivät julkisia palveluita.

Toisaalta esimerkiksi Somaliasta tai Irakista muuttaneen työikäisen henkilön vastaava keskimääräinen julkisen talouden nettovaikutus oli vuodessa noin 13 000 euroa negatiivinen. Silti moni odotti selvityksen tarjoavan tuoreempia lukuja.

Selvityksen mukaan maahanmuuttajien heikko työllistyminen aiheuttaa vakavia ongelmia kansantaloudelle. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) viittasi siihen ehdottaessaan yleistä tasoa matalamman palkan maksamista työntekijöille, joiden osaaminen on puutteellista.

Massatyöttömyydestä huolimatta Orpo on myös vaatinut työperäisen maahanmuuton voimakasta lisäämistä työvoimapulaan vedoten.

Valtiovarainministerin epäjohdonmukainen keinovalikoima voi pahimmillaan johtaa halpatyömarkkinoiden syntymiseen. Se olisi vain harvojen ja valittujen etu. Sitä vastoin Kanadan ja Australian esimerkit osoittavat, että korkeasti koulutetut maahanmuuttajat voivat tarjota kansantaloudelle piristysruiskeen.

Tämä kannattaa muistaa Suomen maahanmuuttopolitiikan tulevia suuntaviivoja pohdittaessa.

Sami Savio

kansanedustaja (ps)

Ylöjärvi