https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005411842.html
"Korkman: Työmarkkinat eivät tue kotouttamista – "Suomessa joka toinen somali on työtön, USA:ssa yksi viidestä"
Sixten Korkman kirjoittaa globalisaatiota käsittelevässä uutuuskirjassaan, että siirtyminen kohti paikallista sopimista helpottaisi sekä pakolaisten kotouttamista että Suomen asemaa kansainvälisessä kilpailussa.
Perussuomalaisten nousu hallitukseen muutti Suomen pakolaispolitiikkaa, kun myös muut hallituspuolueet ovat kalastelleet niin sanottuja maahanmuuttokriittisiä äänestäjiä, Korkman arvioi.
– Pakolaispolitiikka on muodostunut epäinhimilliseksi ja voi kysyä, kunnioittaako Suomi enää kansainvälisiä pakolaissopimuksia ja ihmisoikeuksia. Pakolaisia on palautettu turvattomiksi luonnehdittuihin maihin ja perheen yhdistämiset on tehty lähes mahdottomiksi, hän kirjoittaa.
Jos valtio sitoutuu tarjoamaan toimeentulon ja terveydenhuollon kaikille tulijoille, se ei välttämättä selviä kustannuksista.
– Jotain työmarkkinoiden merkityksestä kertoo se, että Suomessa joka toinen työvoimaan kuuluva somali on työtön, joustavampien työmarkkinoiden Yhdysvalloissa ja Kanadassa vain yksi viidestä. "
Vika aina muissa paitsi somaleissa. Nyt syy löydettiin siitä mistä voidaan pumpata lisää rahaa. Kuinka yllättävää.
Työttömyyskorvaukset, sossutuet, asumistuet, lapsilisät nollaan somaleilta ja muilta vastaavilta. Työmarkkinaongelmat, kotoutumisongelmat ja pakolaispolitiikan ongelmat ratkaistu.
e:muoks
Jassoo, Korkmankin päätti liittyä aisurien sankkaan joukkoon.
... ja voi kysyä, kunnioittaako Suomi enää kansainvälisiä pakolaissopimuksia ja ihmisoikeuksia...
Per...een Korkman! Älä pelkästään heitä ilmaan epämääräisiä kysymyksiä. Olet tohtorismies, Sinulta odotetaan vastauksia, ei kysymyksiä. Siis rikkooko Suomi kansainvälisiä pakolaissopimuksia tai ihmisoikeuksia ? Listaa tapaukset, tarkenna sopimusten kohdat ja perusteet rikkomuksille esim. ennakkopäätöksinä. Ja jos et selviä yksin, kilauta viisaammalle kaverille.
Per...le kun tollaset tyhjänpäiväiset suunsoittajat ottaa päähän. Niitä on kuultu iät ajat. Faktaa pöytään tai naama kiinni.
Meillä ei ole työmarkkinoita somaleille, irakilaisille, afgaaneille, eritrealaisille yms yms. Tarvitsemme työpaikkoja, emme kouluttamattomia ja kielitaidottomia koneinsinöörejä, joiden tutkintopaperit ovat jääneet lähtömaahan. On käsittämätöntä, että edellä mainituista ryhmistä puhutaan edelleen messiaanisina pelastajina jota ilman emme voi elää. Onko Korkman seurannut mitä Euroopan lähiöissä tapahtuu? Eikö esim Ruotsissa laiskottelevien matujen tilanne herätä päättäjiämme Ruususen unestaan?
Jos kerta Ameriikassa on Somaleita vähemmän työttömänä kuin Suomessa. muuttakoon loput somput sinne, kun siellä temppu töitäkin on. Toisaalta taitaa siellä Ameriikassa työttömin kansanosakin olla juuri Somalit.
Kuten Blanc73 edellä sanoi, on vaikea kuvitella näiden koneinsinöörien taitoa nostaa talouttamme. Ensisijaisesti Korkkimies haluaa Somalien taloutta nostaa, kuin Suomalaisten taloutta sanomisillaan.
Onko oikeasti USA:ssa somaleilla noin hyvä työllisyys, mitä Korkman sanoo? Onko tähän tilastoa?
Quote from: Ulvokki on 17.10.2017, 12:53:21
Hätäkös tässä. Räätälöidään somalelille suunnattu parin kuukauden palkallinen hyllyttäjäkurssi joka takaa työpaikan ja ansito siinä about 22000-2700 euroa. Ja sen jälkeen voidaan todeta että ilman somaleja eivät kaupatkaan pystyisi hoitamaan toimintaansa.
Tulossa on muutoksia lakiin työvoimapoliittisista toimenpiteistä. Maahanmuuttajataustaisella on aivan toiset väylät kuin kotimaisella roskasakilla, joka tunnetusti on laiskaa ja saamatonta, tarvitsee rangaistuksia ja herkeämätöntä valvontaa. Esimerkiksi maahanmuuuttajataustaisen omatoimista opiskelua tuetaan ja hänellä ei varsinaisesti ole työnvastaan ottovelvollisuutta vaan velvollisuus osallistua maahanmuuttajille järjestettyihin perehdyttämiskoulutuksiin.
Korkman, ollos huoleton. Pallerot ovat hyvissä käsissä.
Palkkahan oli juuri se 2600€ mikä on perheenyhdistämisen tuloraja, ei tuota lukua ole tuulesta temmattu,nuo työpaikat on pedattu pommin varmasti tietyille matuille joille halutaan varma myönteinen päätös perheenyhdistämisasiaan.
Quote from: koodari-inssi on 17.10.2017, 13:37:19
Onko oikeasti USA:ssa somaleilla noin hyvä työllisyys, mitä Korkman sanoo? Onko tähän tilastoa?
Voi ollakin noin hyvä työllistyvyys. Yhdysvallat kun ei mikään pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta ole tulonsiirtojen suhteen. Siellä joutunee tekemään töitä leipänsä eteen. Mitä tahansa töitä.
Mikäli Korkman olisi älyllisesti rehellinen niin hänen lauseensa:
Quote– Jotain työmarkkinoiden merkityksestä kertoo se, että Suomessa joka toinen työvoimaan kuuluva somali on työtön, joustavampien työmarkkinoiden Yhdysvalloissa ja Kanadassa vain yksi viidestä. "
...kuulostaisi oikeasti tältä:
– Jotain
ylenpalttisen helpon sosiaaliturvan merkityksestä kertoo se, että Suomessa joka toinen työvoimaan kuuluva somali on työtön,
toimimattoman taikaseinän Yhdysvalloissa ja Kanadassa vain yksi viidestä. "
Quote from: koodari-inssi on 17.10.2017, 13:37:19
Onko oikeasti USA:ssa somaleilla noin hyvä työllisyys, mitä Korkman sanoo? Onko tähän tilastoa?
Pikaisella googlaamisella tuli vastaan vähän vaihtelevia arvioita tilanteesta ainakin Minnesotan osalta:
Minnesota's Somali community acts to counter ISIL recruiters | Al Jazeera America
http://america.aljazeera.com/articles/2014/12/3/minnesota-s-somalicommunitycountersisilrecruiting.html
QuoteThe program to combat such isolation mixes mentorship and mental health support with job programs. Minnesota's unemployment rate is one of the lowest in the nation, at 3.9 percent. But in the Somali community, especially among young adults, it is much higher, according to Ben Petok, communications director in the U.S. Attorney's Office.
Somali community in Minnesota confronts lure of Islamic radicals | TribLIVE
http://triblive.com/news/adminpage/8489172-74/somali-bihi-minneapolis
QuoteIn a state with a 6.4 percent unemployment rate, one in four Somalis doesn't have a job. Half live in poverty.
"The biggest issue right now is jobs," said Asad Isaac, 24, a 2011 Minneapolis Public Schools graduate and former player for Ismail's soccer team. Ismail, who makes his living as a bus driver, volunteers for dozens of hours a week as a coach and tournament organizer.
Job fair takes aim at Somali unemployment | Minnesota Public Radio News
https://www.mprnews.org/story/2015/04/01/somali-unemployment
QuoteThe most recent figures, for 2011-2013, put Somalis' unemployment at 21 percent, about three times the rate for the general population during the same period of time.
...
Social problems — including unemployment and a lack of opportunity — can fuel sympathy for international extremism, he said: "Almost 30 percent [unemployment]. Nobody's talking about that."
Somaliassapa se työttömyys vasta onkin korkea. Auttaisikohan paikallinen sopiminen ja muut Korkmannin neuvot siellä? Runsaan työvoimatarjonnan ansiostahan luulisi Somalian Vartiaisen oppien mukaisesti olevan melkoinen talouden paratiisi:
Unemployment in Somalia - Fortune of Africa Somalia
http://fortuneofafrica.com/somalia/unemployment-in-somalia/
QuoteSomali development and humanitarian indicators are among the lowest in the world yet with a swelling population due to high fertility rates, estimated at 6.2 births per women between 2010 and 2015. Over 70 percent of the country's population is under the age of thirty. Overall unemployment among people aged 15 to 64 is estimated at 54 percent in Somalia compared to 47 percent in 2002. The unemployment rate for youth aged 14 to 29 is 67 percent—one of the highest rates in the world; women lose out more, with unemployment rates at 74%, compared to men at 61%. 40% of youths are actively looking for work, while 21% are neither working nor in school.
Joka toinen työtön.
Entä kuinka moni työikäinen on niinsanotusti työvoiman ulkopuolella.
Tai kysytäänpä niin päin, että kuinka iso prosentti käy työssä?
Kuinka isolla prosentilla on yli vuoden jatkunut kokopäiväinen työsuhde?
Ja kuinka moni edellisistä työskentelee muualla kuin julkisella tai kolmannella sektorilla.
Entä moniko on yhteiskunnassa nettoveronmaksaja?
Kysyisin myös, kuinka moni on tällä hetkellä kansainvälisen suojelun tarpeessa?
USA:ssa on paljon paljon pienempi työttömyys ja paljon paljon enemmän erilaisia mahdollisuuksia työllistyä. Noin on myös Ruotsissa.
Suomessa ei ole, koska todellisuudessa Suomi on aika paska maa. Täällä on ollut suurtyöttömyys neljännnesvuosisadan kiitos pahojen ihmisten puolueiden johdossa.
Sinänsä kylläkin riippumatta maan työllisyydestä somalit eivät tunnetusti ole mitään työteliäintä porukkaa, kuten eivät lähi-idänkään sankarit. Joten talouden kannalta heitä ei kannata ottaa massoina mihinkään. Yksilöitä jotka ovat työteliäitä löytyy toki kaikista kansoista.
Aikamoista vihapuhetta. Toivottavasti edes yksi päätoimisista 50:stä internettiä valvovista vihapuhepoliisista on valppaana ja reagoi, jotta tällainen rasismi saadaan kitketyksi pois yhteiskunnasta.
QuotePakolaispolitiikka on muodostunut epäinhimilliseksi ja voi kysyä, kunnioittaako Suomi enää kansainvälisiä pakolaissopimuksia ja ihmisoikeuksia.
No mikset kysy! Minä voin vastata jo etukäteen: kunnioittaa liiankin kanssa.
Quote from: koodari-inssi on 17.10.2017, 13:37:19
Onko oikeasti USA:ssa somaleilla noin hyvä työllisyys, mitä Korkman sanoo? Onko tähän tilastoa?
Hyvä kysymys. Jos joka viides somali on työtön Yhdysvalloissa niin aika karu luku tuo on. Jenkkilän yleinen työttömyysprosentti on selvästi alle 5%. Somalien työttömyys olisi siten nelinkertainen verrattuna muuhun väestöön.
Kyse ei ole työmarkkinoista vaan tukimarkkinoista jotka antaa mahdollisuuden loisimiseen.
Quote from: Golimar on 17.10.2017, 10:18:18
Perussuomalaisten nousu hallitukseen muutti Suomen pakolaispolitiikkaa, kun myös muut hallituspuolueet ovat kalastelleet niin sanottuja maahanmuuttokriittisiä äänestäjiä, Korkman arvioi.
– Pakolaispolitiikka on muodostunut epäinhimilliseksi ja voi kysyä, kunnioittaako Suomi enää kansainvälisiä pakolaissopimuksia ja ihmisoikeuksia. Pakolaisia on palautettu turvattomiksi luonnehdittuihin maihin ja perheen yhdistämiset on tehty lähes mahdottomiksi, hän kirjoittaa.
Hallituksen tekemät muutokset pakolaispolitiikkaan ovat olleet pieniä, osin vetovoimaa lisääviä, eikä Suomen Ruotsia peesaava politiikka ole poikkeuksellista eikä likimainkaan tiukinta Euroopassa. Jos Suomi rikkoo sopimuksia, niin niitä rikkoo myös muun muassa Ruotsi. "Lähes mahdottomien" perheenyhdistämisten määrässä tehdään tänä vuonna taas uusi ennätys.
QuoteKorkmanin mukaan maahanmuuttajien ja pakolaisten vastaanottaminen saisikin laajemman poliittisen hyväksynnän, jos heitä pidettäisiin talouden voimavarana eikä rasitteena.
– Tämä olisi helpompaa, jos muualla syntyneiden työllisyysaste olisi nykyistä korkeampi.
Yksi kotouttamisongelman ratkaisun tiellä seisovista esteistä on taloustieteilijän mielestä Suomen työmarkkinoiden jäykkyys.
Hän katsoo, että alhaisten työvalmiuksien vuoksi työnantajat palkkaisivat esimerkiksi turvapaikanhakijoita alkuun vain tavallista alhaisemmilla palkoilla, mutta työehtosopimukset eivät huomioi pienten erityisryhmien tarpeita.
Kouluttamattomat ja osaamattomat maahanmuuttajat eivät muutu voimavaraksi pelkällä työllisyysasteen kohenemisella, jos ja kun työssäkäyvät ovat edelleen yhteiskunnan nettosaajia.
Maahanmuuttajien palkkojen alentaminen ei parantaisi tilannetta, sillä se vain lisäisi Suomen houkuttelevuutta ja halpatyövoiman ja turvapaikanhakijoiden maahanmuuttoa. Veronmaksajat subventoisivat muuttoliikettä.
Quote– Jotain työmarkkinoiden merkityksestä kertoo se, että Suomessa joka toinen työvoimaan kuuluva somali on työtön, joustavampien työmarkkinoiden Yhdysvalloissa ja Kanadassa vain yksi viidestä.
Se kertoo jotain somalien sosiaaliturvasta ja Suomeen rakennetusta hyysäyskoneistosta. Pitää myös muistaa, että Yhdysvaltoihin ja Kanadaan tulevat kiintiöpakolaiset valikoidaan ja lennätetään sinne, kun taas Suomeen voi tulla kuka tahansa turvapaikanhakijana rajan yli omatoimisesti. Yhdysvallat valikoi koulutetut ja sopeutuvat, kun taas Suomeen ja Eurooppaan pyrkivät ovat keskimäärin vähemmän koulutettua porukkaa.
Oikeastihan Korkman ei tiedä yhtikäs mitään Suomen ja muiden maiden pakolaispolitiikasta ja kansainvälisistä pakolaissopimuksista. Kunhan toistaa papukaijana pakolaisaktivistien propagandaa, jotta halpatyövoiman ja julkisia resursseja ja uusia asuntoja vaativan joutosakin maahantuonti helpottuisi.
Quote from: Teaparty on 17.10.2017, 14:45:52
Joka toinen työtön.
Entä kuinka moni työikäinen on niinsanotusti työvoiman ulkopuolella.
Tai kysytäänpä niin päin, että kuinka iso prosentti käy työssä?
Kuinka isolla prosentilla on yli vuoden jatkunut kokopäiväinen työsuhde?
Ja kuinka moni edellisistä työskentelee muualla kuin julkisella tai kolmannella sektorilla.
Entä moniko on yhteiskunnassa nettoveronmaksaja?
Kysymystä voidaan vielä laajentaa:
Kuinka moni Suomessa olevista somaleista on työssä, joka olisi olemassa myös ilman somaleita?
Quote from: S.O.Mali on 17.10.2017, 20:29:19
Quote from: Teaparty on 17.10.2017, 14:45:52
Joka toinen työtön.
Entä kuinka moni työikäinen on niinsanotusti työvoiman ulkopuolella.
Tai kysytäänpä niin päin, että kuinka iso prosentti käy työssä?
Kuinka isolla prosentilla on yli vuoden jatkunut kokopäiväinen työsuhde?
Ja kuinka moni edellisistä työskentelee muualla kuin julkisella tai kolmannella sektorilla.
Entä moniko on yhteiskunnassa nettoveronmaksaja?
Kysymystä voidaan vielä laajentaa:
Kuinka moni Suomessa olevista somaleista on töissä, joka olisi olemassa myös ilman somaleita?
Ehkä Husu? Tosin YLE(kin!) taisi antaa sille kenkää.
Onko tietoa joutuuko somputkin menemään pakolla tähän kuntouttavaan työtoimintaan 9€ päiväpalkalla?
Vai olisiko niin, etteivät somalit sovi Suomen työmarkkinoille?
Korkman erehtyy nyt.
Somalit eivät tulleet työmarkkinoille, vaan hakemaan turvapaikkaa.
Ne ovat eri asioita.
Ei kukkoa voi lypsää eikä kanalla kyntää.
Alkuperäinen, Jonsun keräämä lauma diktaattori Siad Barren kommunistiaatelisia taisi paeta tänne verissä päin vainoa ja sortoa Moskovasta?
Eiköhän ne ole imuroineet omaa porukkaansa sitten, eikä siniverisiä voi työllä rasittaa.
Miten muuten työmarkkinat tukevat suomalaista työnhakijaa.
Ihan vaan kysyn.
Sicksteen varmaan tietää.
Quote from: Eino P. Keravalta on 17.10.2017, 21:43:43
Miten muuten työmarkkinat tukevat suomalaista työnhakijaa.
Ihan vaan kysyn.
Sicksteen varmaan tietää.
Henkilöstövuokrauksella ja 0-tuntisopimuksilla? Sitä näkee liian läheltä jo itsekin.
Korkmanin oksennus on vain mitätön osa sitä giganttista vallankaappausta mikä on SuomessaKIN menossa.
Ilmiössä on kyse kansallisvarallisuuden ja kansantyön ja kansan polkumyynnistä kansainväliselle lahtarikaartille. Tämä kaarti on Salaliitto missä Suomen poliittinen ja vastuumedian johto on mukana ja joka odottaa hillotolppaa kun diili on saatu päätökseen.
Pieninä nyansseina mukaan kuuluvat väestönvaihdot, työmarkkinoiden tuhoaminen ja puoli-ilmaistyövoiman sisäänajo. Samaa kuviota on Bernerin liikennesuunnitelmat, Orpo-Sipilä-Soini -Sote, lain ja oikeusjärjestelmän alasajo.
Jopa se, mistä kirjoitin työvoimapulaketjussa eli koko Helsingin yht'aikainen aukirepiminen ja tietyömaaksi muuttaminen & Pasilan tuleva Metropolis-baabel on pienen pieni osa tätä Korkmanin tarkoittamaa "markkinataloutta". Ja tämä on vasta alkusoittoa kunhan überlahtari ja sarjarikollinen Vapaavuori pääsee vauhtiin. Kuvaamatonta Suomen tuhoamista ja viemistä EU-pöytiin.
Quote from: John Doe on 17.10.2017, 11:34:14
"Korkman: Työmarkkinat eivät tue kotouttamista – "Suomessa joka toinen somali on työtön, USA:ssa yksi viidestä"
Ajatella, joku vois toki kertoa Korkmannille että:
a) USA:ssa tilastoitu työttömyysaste on ~5% kun se Suomessa on ~10%
b) USA:ssa sosiaaliturvan varaan jättäytyessä tulee vilu ja nälkä, ainakin näillä korkeuksilla Minnesotasta puhumattakaan...
Mutta synti se kasvaa...
Aamulehti: Sixten Korkman: Maahanmuuttajien ja huonosti koulutettujen nuorten kohdalla pitäisi voida tinkiä työehtosopimuksen määräyksistä "isänmaan edun" vuoksi (https://www.aamulehti.fi/uutiset/sixten-korkman-maahanmuuttajien-ja-huonosti-koulutettujen-nuorten-kohdalla-pitaisi-voida-tinkia-tyoehtosopimuksen-maarayksista-isanmaan-edun-vuoksi-200465416/) 17.10.2017
QuoteEuroopassa populismilla on toinenkin ulottuvuus: me vastaan muukalaiset eli pakolaiskriisi.
–Jos tunnen määrättyä vastenmielisyyttä populisteja kohtaan, se johtuu siitä, että he syyllistävät pakolaisia.
Korkman arvostelee EU:ta tilanteen hoidosta, eivätkä yksittäiset maat välttämättä ole suoriutuneet sen paremmin.
–Koen aika kipeänä, että Suomessakin passitamme lapsiperheitä Afganistaniin.
Toisaalta Korkman yhtyy talousnobelisti Paul Krugmanin näkemykseen: Avointa maahanmuuttoa ei voi yhdistää vahvaan sosiaaliturvaan.
Jopa Ruotsi on joutunut perääntymään maahanmuuttopolitiikassaan.
–Tämä on kipeä ja vaikea ongelma, joka ei ole yhden maan tasolla helposti ratkaistavissa. Pitäisi toivoa, että kriisipesäkkeitä voidaan ratkoa paremmin, mutta YK:n turvallisuusneuvosto on toimimaton. Se on syvästi valitettavaa. Edelleen on toimittava YK:n puitteissa globaalin köyhyyden vähentämiseksi. Siinä on tehty valtavia edistysaskeleita.
Korkman syyttää Suomea sopimusten rikkomisesta ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksista eli käytännössä kannattaa vapaata maahantuloa/jäämistä. Tätä ei kuitenkaan Korkmanin mukaan voi yhdistää vahvaan sosiaaliturvaan. Kuulostaa Juhana Vartiaiselta.
Miten Korkman sitten ratkaisisi vaatimansa avoimen maahanmuuton aiheuttamat ongelmat? Tarina ei kerro. Maahanmuuttajien alemmilla palkoilla ja suomalaisten huonommalla sosiaaliturvalla ei ole siinä katastrofissa vaikutusta pennin vertaa, ei ainakaan parempaan päin. Vartiainenkaan ei koskaan pääse todellisiin ratkaisuihin asti, vaikka on kyllä innolla luomassa uusia ongelmia vanhojen lisäksi.
QuoteHän ei vähättele ongelman suuruutta. Erityisesti Pohjois-Afrikka on suuri ongelma.
–Mutta keskustellaan sitten siitä, mitä voidaan tehdä. Se, että alamme lietsoa vihamielisyyttä ja ennakkoluuloja muslimeita vastaan, ei ole mikään ratkaisu.
No, esitä sitten rationaalisesti perusteltuja ratkaisuja, joiden voi olettaa toimivan. Mitä ennakkoluuloihin tulee, on todettu, että muslimien massamaahanmuutto johtaa ongelmiin Euroopassa, ja juuri näin on tapahtunut.
QuoteSuomessa kotouttamista ja kotoutumista auttaisi työmarkkinoiden joustavuus. Vaikka Korkman pitääkin korkeasta järjestäytymisasteesta ja neuvottelukulttuurista, suomalainen työmarkkinajärjestelmä on hänestä hyvin konservatiivinen. Tästä on aiempaa suurempi haitta talouselämälle, kun devalvaatio ei enää kuulu työkalupakkiin.
–Kun meille tulee haavoittuvia erityisryhmiä - ja niitä on muitakin kuin pakolaiset, esimerkiksi heikosti koulutetut nuoret - pitäisi voida poiketa normaalista työehtosopimuksesta ainakin määräajaksi. Jos vain löytyy keino, jolla maahanmuuttajia otetaan töihin ja samalla annetaan kielenopetusta sekä opetusta työn suhteen, niin kyllä se on yks hailee, mikä se palkka on. Tässä tapauksessa ay-liikkeen pitäisi ilman muuta nähdä, että kyseessä on isänmaan etu, mutta heille se on vaikea paikka.
Palkkojen madaltaminen ei olisi mikään ratkaisu, eikä se olisi tilapäinen sellainen, sillä se vain lisäisi näiden haavoittuvien erityisryhmien maahanmuuttoa. Tällaista voi missään muodossa ehdottaa vasta sen jälkeen, kun trafiikki saadaan loppumaan ja voimme olla varmoja, että lisää ei ole enää tulossa.
QuoteTieto on valtaa. Korkmanista olisi tärkeää, että ihmiset ymmärtäisivät maailman olleen ennen huomattavasti nykyistä ikävämpi paikka.
–Ranskalaistutkimuksen mukaan Marine Le Penin puolue on onnettomien ihmisten puolue. Sama koskee Trumpin ja Brexitin kannattajia: he uskovat, että maailma oli ennen parempi, ja että huomenna se on entistä huonompi. Totuus on kuitenkin se, että maailma menee keskimäärin parempaan suuntaan.
Viekö nykyinen maahanmuuttopolitiikka Eurooppaa parempaan vai huonompaan suuntaan? Ei jokin "keskimääräinen parempaan suuntaan meno" ole minkäänlainen perustelu jatkaa ja lisätä Suomea ja Europpaa vahingoittavaa politiikkaa. Esimerkiksi rajavalvontaa korkmanit nimittävät taaksepäin menemiseksi, sisäänpäin käpertymiseksi, mutta se on pelastanut Euroopan vielä pahemmalta kuin mitä tapahtui ja oli tapahtumassa vuonna 2015.
QuotePonneton ilmastopolitiikka on johtamassa siihen, että riski afrikkalaisten joukkopakoon Eurooppaan on erittäin suuri.
Mitä tekemistä afrikkalaisten jo nyt menossa olevalla joukkopaolla Eurooppaan on ilmastopolitiikan kanssa? Joukkopako ei johdu ilmastopolitiikasta, eikä minkäänlaisella ilmastopolitiikalla olisi voinut estää tulemista. Tulemiseen vaikutetaan ihan toisin keinoin.
Quote–Myönteisyyttä on enemmän kuin mitä olisin odottanut kymmenen vuotta sitten, kun me ekonomistit olimme kyynikoita, Korkman tunnustaa.
–Näissä asioissa voit olla optimisti tai pessimisti. Elämä on hauskempaa, jos olet optimisti.
En tiedä, ovatko Suomen maahanmuuttopolitiikkaa viime vuosikymmeninä liberalisoineet olleet optimisteja vai pessimistejä, mutta riskit huomioivia realisteja he eivät ainakaan olleet. Ei ole erityisen hauskaa katsoa parhaillaan heidän haihattelunsa tuloksia.
QuoteKorkman korostaa, että hän liikkuu kirjassa usein osaamisalueensa ulkopuolella eikä ole mikään aatehistorioitsija. Hän kuitenkin ajattelee sen teemoista löytyvän suurempaa linjaa ihmiskunnan historiassa.
Korkman totisesti liikkuu osaamisalueensa ulkopuolella etenkin maahanmuuttopolitiikassa. Täysin fiilis- ja anekdoottipohjalta. Korkmanin inho populisteiksi kutsumiaan kohtaan on näköjään kasvanut niin suureksi, että hän on niellyt pureskelematta aktivistipiirien propagandan Suomen epäinhimillisestä pakolaispolitiikasta. Yhteinen vihollinen jne.
Luulin Korkmania aiemmin sen verran fiksuksi, että hän jos joku malttaisi perehtyä asioihin ennen julistuksia tai ymmärtäisi ainakin vaieta siitä, mistä ei mitään tiedä. Mutta ei, tämänpäiväiset lausunnot osoittavat häneltä täydellistä arvostelukyvyttömyyttä, mikä nakertaa pahasti uskottavuutta myös sieltä oman osaamisalueen puolelta.
QuoteKorkman: Jäykät työmarkkinat este kotouttamisongelman ratkaisemisessa
Sixten Korkmanin mielestä olisi panostettava pakolaisten kotouttamispolitiikkaan nopeasti ja voimallisesti. Hänen mukaansa on ennen kaikkea kyse kieliopintojen nopeuttamisesta ja toimista työkokemuksen saamisen helpottamiseksi. Korkman toteaa tuoreessa kirjassaan, että pakolaispolitiikassa olisi löydettävä tasapaino, joka vastaa humanitaarisia vaatimuksia ja on samalla kantaväestön kannalta poliittisesti hyväksyttävä. Tämä olisi helpompaa, jos muualla syntyneiden työllisyysaste olisi nykyistä korkeampi. Erityisesti pakolaisina tulleiden työllisyysaste on matala.
– Siellä on paljon sellaisia ihmisiä, jotka ovat huonossa kunnossa, jolla on erilaisia ongelmia. Ei ole helppo välttämättä kotouttaa. Meillä ei ole riittävässä määrin panostettu heidän kieliopetukseen, Korkman sanoi kirjansa julkistustilaisuudessa.
Korkmanin mukaan pitäisi löytää polkuja työelämään. Korkmanin mukaan Suomessa jäykät työmarkkinat ovat yksi este kotouttamisongelman ratkaisemisessa.
– Silloin puhutaan siitä, että pitäisi voida työllistää ihmisiä piittaamatta oikeastaan työehtosopimuksista tai yleissitovuudesta, niihin pitäisi tehdä sellainen poikkeus, Korkman sanoi.
Näitä poikkeuksia tarvittaisiin ainakin määräajaksi.
– Voi olla töissä huonolla palkalla, mutta hän on oppimassa sekä kieltä että sitä työntekoa. Tietysti meillä on muitakin vaikeasti työllistettäviä, jossa vaadittaisiin tällaista joustavuutta, mutta pakolaiset ovat ilmeinen tapaus, Korkman sanoi.
Samalla hän muistutti, että kyse ei ole vain siitä, onko tämä taloudellisesti plussaa vai miinusta Suomelle.
– Onhan meillä myös joitakin moraalisia velvollisuuksia kansainvälisten sopimusten valossa ja ehkä omantunnonkin valossa, Korkman sanoi.
Keskisuomalainen/STT (http://www.ksml.fi/talous/Korkman-J%C3%A4yk%C3%A4t-ty%C3%B6markkinat-este-kotouttamisongelman-ratkaisemisessa/1056445) 17.10.2017
Jotta kaikki tietäisimme, mistä puhutaan, niin miten ne moraaliset velvollisuudet tarkalleen ottaen määritellään? Mikä sopimus tai minkälainen omatunto edellyttää, että muista maanosista tänne pyrkivien ihmisten auttamiseksi heidät on asutettava ja elätettävä Suomessa ja Euroopassa?
Korkmanin aivoripulia on hyvä verrata Vesa Kanniaisen viileään järkevään artikkeliin Kanavassa 6/2017. Kanniaisen artikkeli kannattaa lukea. Siinä mm. todetaan, ettei mikään EU-laki kiellä matun palauttamista, jos tämä ei kykene elättämään itseään.
Quote from: Roope on 18.10.2017, 00:34:49
QuoteKorkman: Jäykät työmarkkinat este kotouttamisongelman ratkaisemisessa
Sixten Korkmanin mielestä olisi panostettava pakolaisten kotouttamispolitiikkaan nopeasti ja voimallisesti. Hänen mukaansa on ennen kaikkea kyse kieliopintojen nopeuttamisesta ja toimista työkokemuksen saamisen helpottamiseksi. Korkman toteaa tuoreessa kirjassaan, että pakolaispolitiikassa olisi löydettävä tasapaino, joka vastaa humanitaarisia vaatimuksia ja on samalla kantaväestön kannalta poliittisesti hyväksyttävä. Tämä olisi helpompaa, jos muualla syntyneiden työllisyysaste olisi nykyistä korkeampi. Erityisesti pakolaisina tulleiden työllisyysaste on matala.
– Siellä on paljon sellaisia ihmisiä, jotka ovat huonossa kunnossa, jolla on erilaisia ongelmia. Ei ole helppo välttämättä kotouttaa. Meillä ei ole riittävässä määrin panostettu heidän kieliopetukseen, Korkman sanoi kirjansa julkistustilaisuudessa.
Korkmanin mukaan pitäisi löytää polkuja työelämään. Korkmanin mukaan Suomessa jäykät työmarkkinat ovat yksi este kotouttamisongelman ratkaisemisessa.
– Silloin puhutaan siitä, että pitäisi voida työllistää ihmisiä piittaamatta oikeastaan työehtosopimuksista tai yleissitovuudesta, niihin pitäisi tehdä sellainen poikkeus, Korkman sanoi.
Näitä poikkeuksia tarvittaisiin ainakin määräajaksi.
– Voi olla töissä huonolla palkalla, mutta hän on oppimassa sekä kieltä että sitä työntekoa. Tietysti meillä on muitakin vaikeasti työllistettäviä, jossa vaadittaisiin tällaista joustavuutta, mutta pakolaiset ovat ilmeinen tapaus, Korkman sanoi.
Samalla hän muistutti, että kyse ei ole vain siitä, onko tämä taloudellisesti plussaa vai miinusta Suomelle.
– Onhan meillä myös joitakin moraalisia velvollisuuksia kansainvälisten sopimusten valossa ja ehkä omantunnonkin valossa, Korkman sanoi.
Keskisuomalainen/STT (http://www.ksml.fi/talous/Korkman-J%C3%A4yk%C3%A4t-ty%C3%B6markkinat-este-kotouttamisongelman-ratkaisemisessa/1056445) 17.10.2017
Jotta kaikki tietäisimme, mistä puhutaan, niin miten ne moraaliset velvollisuudet tarkalleen ottaen määritellään? Mikä sopimus tai minkälainen omatunto edellyttää, että muista maanosista tänne pyrkivien ihmisten auttamiseksi heidät on asutettava ja elätettävä Suomessa ja Euroopassa?
Jos antaa turvapaikan tai toissijaisen suojelun niin ASUMINEN pitää järjestää eli esim. asuntolamallisessa rtkaisussa voisi laittaa 6 äijää samaan huoneeseen eli kovertoida vastaanottokeskuksia asumiskeskuksiksi.
Osa EU:maista järjestää turvapaikan tai toissijaisen suojelun saaneiden asumisen näin.
Suomessa on jostain syystä aikoinaan alettu antaa oma asunto heti käteen vaikka suomalaisia asuu asunnottomina ilman mitään asuntoa ja vaikka esim. juoppoja asutetaan asuntoloihin.
Jos Suomi lopettaisi ilmaisten asuntojen antamisen loppuelämäksi niin tulijoita olisi paljon vähemmän.
Lisäksi missään ei sanota että turvapaikan tai toissijaisen suojelun pitäisi olla ikuinen ja Suomen ulkomaalaislaissakin on pykälä joka VELVOITTAA Maahanmuuttoviraston lakkauttamaan turvapaikan kun olosuhteet joita lähdettiin pakoon ovat lakanneet olemasta ja joka VELVOITTAA Maahanmuuttovirastoa lakkauttamaan toissijaisen suojelun kun olosuhteet joita lähdettiin pakoon ovat lakanneet olemasta tai MUUTTUNEET siinä määrin että suojeluntarvetta ei enää ole.
Suomessa on jostain syystä omaksuttu Maahanmuuttovirastossa linja että turvapaikat ja toissijaiset suojelut ovat ikuisia ja niiden uusiminen on automaatio ja poliitikot pyörittelevät peukaloitaan.
Esim. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin päätti vuonna 2013 että Somalia on suurimmaksi osaksi turvallista ja että somaleiden turvapaikkahakemukset voi hylätä ja somalit voi palauttaa Somaliaan. Oikeusjutun oli nostanut somali jonka turvapaikkahakemuksen Ruotsi oli hylännyt ja käskenyt Somalia palaamaan Somaliaan.
Eli siis Maahanmuuttovirasto olisi voinut ja sen olisi pitänyt alkaa lakkauttamaan aiempina vuosina somaleille myönnettyjä turvapaikkoja ja toissijaisia suojeluita 2013.
Sen sijaan Maahanmuuttovirato jatkoi käytännössä melkein jokaisen somalin hyväksymistä 2013 ja 2014 ja vuonna 2015 olikin melkein 100% myönteinen päätös somaleille ja Suomeen tulikin vuonna 2015 pohjoismaiden eniten somaleita ("Sweden bad, sends back to Somalia").
Edes raiskauksista ja törkeistä pahoinpitelyistä tuomittuja somaleita ei ole Maahanmuuttovirastossa lähetetty karkotettuina takaisin Somaliaan koska Maahanmuuttoviraston harhainen ja täysin epäpätevä ja ajastaan jäljessä oleva maa-arvio oli vielä Lokakuuhun 2015 saakka että koko Somalia on vaarallinen ja tämänkin jälkeen muutamia kuukausia hyäksymisprosentit olivat noin 100% kunnes alkuvuodesta 2016 poliittisen paineen takia käsittely laitettiin hetkeksi jäihin ja sitten Toukokuussa 2016 kun kokoomuksen puheenjohtajakampanja alkoi niin Maahanmuuttovirasto viimein huomasi että kas Suomen ulkomaalaislaissa ja kansainvälisissä sopimuksissa lukee että jos sisäinen pako olisi ollut mahdollista niin silloin turvapaikkahakemus pitäisi näemmä hylätä.
Hups, olemmepa me olleet Migrissä ihan höpsöläisiä kiristetäänpäs linjaa vähän.
Tällä hetkellä Suomessa toissijaiselle suojelulla olevista somaleista 100% pitäisi lakkauttaa toissijainen suojelu ja lähettää heidät takaisin Somaliaan jos Maahanmuuttovirasto noudattaisi Suomen ulkomaalaislakia ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ennakkotapauksia.
Tällä hetkellä Suomessa turvapaikalla olevista somaleista 80-90% pitäisi lakkauttaa turvapaikka ja lähettää heidät takaisin Somaliaan jos Maahanmuuttovirasto noudattaisi Suomen ulkomaalaislakia ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ennakkotapauksia.
Tällä hetkellä jokainen aiemmpina vuosina raiskauksista tai törkeistä pahoinpitelyistä tuomittu somali jolla ei ole vielä Suomen kansalaisuutta pitäisi VÄLITTÖMÄSTI karkottaa Somaliaan jos Maahanmuuttovirasto noudattaisi Suomen ulkomaalaislakia ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ennakkotapauksia.
Tilanne on irakilaisten ja afgaanien suhteen samanlainen eli Suomeen annetaan jäädä jokaisen ja persutkin ovat olleet tyhjännyhjääjiä näidenkin asioiden suhteen ja mm. Juho Eerolan kannattaisi aloittaa se työnteko sillä hän oli persuissa asiantuntijan asemassa ja silti ihan pihalla näistäkin asioista ja juhlimis-istunnollaan eduskunnassa melkein tuhosi poliittisen paineen asioiden kiristämiseksi kokoomuksen sisältä jolle Soini pohjattomassa typeryydessään oli sisäministerin salkun lahjoittanut (tämä oli se persujen Juho Eerolan järjestämä itsensä selkääntaputtelu-istunto keväällä 2016 kun humanitaarinen suojelu oli saatu poistettua laista vaikka sillä annettiin vain 2% hyväksytyistä ja vaikka Maahanmuuttovirasto ei persujen juhla-istunnon aikaan noudattanut ulkomaalaislakia sisäisen paon osalta ja vaikka hyväksymisprosentit olivat juhla istunnon aikaan edelleen pohjoismaiden korkeimpia ja vaikka Maahanmuuttoviraston johto kusi aktiivisesti persuja silmään 2015 syksyllä ja 2016 keväällä.
Maahanmuuttoviraston johtajat varmaan nauraneet makeasti selän takana ja pilkanneet mm. Simon Eloa kun nykyinen sini-uuvatti patsasteli asioihin tutustumassa ja luuli olevansa suurikin asiantuntija vaikka Maahanmuuttoviraston johto puhui hänellekin paskaa päin naamaa ja Simon Elo oli niin simppeli että nieli kaiken eikä osannut esittää oikeita kysymyksiä ja luuli saavansa ja persujen saavan paljonkin aikaan vaikka tilastojen perusteella Suomi oli irakilaisten ja somalien suhteen 2 kertaa niin löysä ja lepsu kuin Ruotsi ja 3-4 kertaa niin löysä ja lepsu kuin norja ja Tanska.
Jos 20% kannatukseen meinataan uudestaan päästä niin Halla-ahon pitää tuoda muutos toiminta kulttuuriin ja asiantuntemuksen tasoon.
Sini-uuvattien liiallinen vahtaaminen NYT kun pitäisi kerätä duunari-äänestäjät persuille, kun vasemmistoliitossa ja SDP:ssä osa kannattaa tarveharkinnan poistoa eli kannattaa palkkojen alentamista ja duunareiden ahdinkoonlaittamista, on väärään asiaan keskittymistä.
Quote from: Roope on 18.10.2017, 00:34:49
QuoteKorkman: Jäykät työmarkkinat este kotouttamisongelman ratkaisemisessa
Sixten Korkmanin mielestä olisi panostettava pakolaisten kotouttamispolitiikkaan nopeasti ja voimallisesti. Hänen mukaansa on ennen kaikkea kyse kieliopintojen nopeuttamisesta ja toimista työkokemuksen saamisen helpottamiseksi. Korkman toteaa tuoreessa kirjassaan, että pakolaispolitiikassa olisi löydettävä tasapaino, joka vastaa humanitaarisia vaatimuksia ja on samalla kantaväestön kannalta poliittisesti hyväksyttävä. Tämä olisi helpompaa, jos muualla syntyneiden työllisyysaste olisi nykyistä korkeampi. Erityisesti pakolaisina tulleiden työllisyysaste on matala.
– Siellä on paljon sellaisia ihmisiä, jotka ovat huonossa kunnossa, jolla on erilaisia ongelmia. Ei ole helppo välttämättä kotouttaa. Meillä ei ole riittävässä määrin panostettu heidän kieliopetukseen, Korkman sanoi kirjansa julkistustilaisuudessa.
Korkmanin mukaan pitäisi löytää polkuja työelämään. Korkmanin mukaan Suomessa jäykät työmarkkinat ovat yksi este kotouttamisongelman ratkaisemisessa.
– Silloin puhutaan siitä, että pitäisi voida työllistää ihmisiä piittaamatta oikeastaan työehtosopimuksista tai yleissitovuudesta, niihin pitäisi tehdä sellainen poikkeus, Korkman sanoi.
Näitä poikkeuksia tarvittaisiin ainakin määräajaksi.
– Voi olla töissä huonolla palkalla, mutta hän on oppimassa sekä kieltä että sitä työntekoa. Tietysti meillä on muitakin vaikeasti työllistettäviä, jossa vaadittaisiin tällaista joustavuutta, mutta pakolaiset ovat ilmeinen tapaus, Korkman sanoi.
Samalla hän muistutti, että kyse ei ole vain siitä, onko tämä taloudellisesti plussaa vai miinusta Suomelle.
– Onhan meillä myös joitakin moraalisia velvollisuuksia kansainvälisten sopimusten valossa ja ehkä omantunnonkin valossa, Korkman sanoi.
Keskisuomalainen/STT (http://www.ksml.fi/talous/Korkman-J%C3%A4yk%C3%A4t-ty%C3%B6markkinat-este-kotouttamisongelman-ratkaisemisessa/1056445) 17.10.2017
Jotta kaikki tietäisimme, mistä puhutaan, niin miten ne moraaliset velvollisuudet tarkalleen ottaen määritellään? Mikä sopimus tai minkälainen omatunto edellyttää, että muista maanosista tänne pyrkivien ihmisten auttamiseksi heidät on asutettava ja elätettävä Suomessa ja Euroopassa?
Sixten Korkman nolaa muuten itsensä noilla höpinöillään.
Heppu ilmeisesti oikeasti on niin pihalla että luulee että kun annetaan TES:iä alempi orja-palkka ja unohdetaan yleissitovuus iin saadaan somalit, irakilaiset ja afgaanit töihin.
Näiden ryhmien ongelmana on että yhteiskunta antaa kahviloissa istuskelusta näille saman mikä TES:in minimit ja suomen kielikurssiltakin voi lintsata jos pitää nukkua pitkään kun tuli valvottua ilman mitään seurauksia.Suomen sosiaaliturva pitäisi rajata niin että jos ei ole 2 vuoden työhistoriaa niin et saa senttiäkään mistään!
Tällöin somalit ja irakilaiset ja afgaanit eivät saisi yhtään rahaa ennenkuin menevät töihin ja myös suomen nuoriso (sekä kantasuomalainen että maahanmuuttajataustainen) ei saisi yhtään mitään ennenkuin menevät töihin.
Näin lausui Sixten Korkman:
Quote
Jotain työmarkkinoiden merkityksestä kertoo se, että Suomessa joka toinen työvoimaan kuuluva somali on työtön
• Muhonen, Teemu: Korkman: Työmarkkinat eivät tue kotouttamista – "Suomessa joka toinen somali on työtön, USA:ssa yksi viidestä" (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005411842.html)
Taloussanomat, 2017-10-17.
Nyt alan ymmärtää, mistä Juhana Vartiainen oli huolissaan. Mitä hän sanoikaan:
Quote
Ei saa syntyä tulonsiirroilla elävää ryhmää, joka ajan mittaan alkaa äänestää natseja.
• Juhana Vartiainen: Ei saa syntyä tulonsiirroilla elävää ryhmää, joka alkaa äänestää natseja (http://www.nykysuomi.com/index.php/2017/10/17/juhana-vartiainen-ei-saa-syntya-tulonsiirroilla-elavaa-ryhmaa-joka-alkaa-aanestaa-natseja/)
Nykysuomi, 2017-10-17.
Työtön somali elää tulonsiirroilla → natsit valtaan.
Jäsen Writerin erinomaisissa posteissa esitetään järkyttävän aiheellista ihmettelyä. Mutta poliitikot ja vastuumedia eivät käsittele tällaisia aikamme suurimpia dada-ilmiöitä. Ja se miksei käsitellä ei voi selittyä muulla kuin salaliitolla, piiloagendalla.
Mitkä tahot hyötyvät somalien joukkomaahantuonnista, asuttamisesta, hyysäämisestä ja perseenpyyhinnästä? Oikeuslaitoksen kuormittumisesta?
Jotkut hyötyvät kun saavat toteuttaa hoivaamisviettiä tai saavat mageeta pöhinää. Tai erotiikkaa. Mutta se saatanan iso hyöty tulee maahanmuuttoteollisuudelle ja sen tarvitsemille sivupalveluille. Ylivoimaisesti suurin hyöty tulee Kokoomukselle ja sen "yhteistyökumppaneille". Se on vähän niin kuin maassa olisi yksityisiä palokuntia ja niiden osakkeenomistajat ja työntekijät sytyttelisivät jatkuvasti tulipaloja.
Ei niin huonoa juttua ettei jotakin oikeansuuntaistakin löytyisi:
QuoteKun kirjoitin Väärää talouspolitiikkaa, olin ajatellut että siihen se saa jäädä.
QuoteKorkman korostaa, että hän liikkuu kirjassa usein osaamisalueensa ulkopuolella
Fiksut ihmiset pyrkivät tunnistamaan parhaat ajatuksensa ja vahvistamaan niitä. Tämä saattaisi olla hyväksi myös Korkmanille, pyrkiä yhdistämään nämä kaksi mietelmää ja tehdä niiden mukaiset johtopäätökset.
Villinä riehuvat vuohi- ja lehmälaumat jotka vaativat paimentamista eivät valitettavasti kohtaa suomemsomaleita kuin päiväunessa. Mutta ei hätää Sixten. Kun somali sulkee silmänsä, hän voi paimentaa myös sinun villinä riehuvan mielikuvitusvuohilauman seesteiseksi katraaksi. Työ jolla on tarkoitus...
Sananvapauden rajoittaminen, keppihevosena kansalaisten ikävien faktojen lausuminen, mitä kutsutaan vihapuheeksi.
Työehtojen huonontaminen, keppihevosena työkyvyttömän ja -haluttoman kansanosan mukatyöllistäminen, mitä kutsutaan radikalisoitumisen estämiseksi.
Saatavuusharkinnan poistaminen, keppihevosena suomalaisille kuuluvan työn jakaminen ulkomaalaisille, mitä kutsutaan työvoimapulan paikkaamiseksi.
Tiedustelulaki, keppihevosena suomalaisten verkkovakoilu, mitä kutsutaan radikaalin terrorismin tutkimiseksi.
Vihapuhepoliisit, keppihevosena poliittisen poliisin pelotteluvaikutus, mitä kutsutaan nettipoliisien ennaltataehkäiseväksi toiminnaksi.
On tämä monikulttuuri hienoa. Piti saada hieno yhteiskunta, mutta marssiaskelein mennään kohti DDR:ää.
Quote from: writer on 18.10.2017, 02:40:29
Tällöin somalit ja irakilaiset ja afgaanit eivät saisi yhtään rahaa ennenkuin menevät töihin ja myös suomen nuoriso (sekä kantasuomalainen että maahanmuuttajataustainen) ei saisi yhtään mitään ennenkuin menevät töihin.
Minne töihin?
Mihinkähän mennessä joka toinen työtön on somali?!
QuoteHän ei vähättele ongelman suuruutta. Erityisesti Pohjois-Afrikka on suuri ongelma.
–Mutta keskustellaan sitten siitä, mitä voidaan tehdä. Se, että alamme lietsoa vihamielisyyttä ja ennakkoluuloja muslimeita vastaan, ei ole mikään ratkaisu.
Korkmanilta näyttää olevan lakkaamatta punainen lanka hukassa.
Vai olenko nähnyt unta musulmaanien Euroopassa suuressa mittakaavassa tekemistä:
murhista, kurkunleikkaamisista, raiskauksista, ryöstöistä, pahoinpitelyistä, yhteiskuntarauhan murentamisista, vääräuskoisiin kohdistuvista rasistisista rikoksista, ylimielisestä käytöksestä, hyväksikäytöstä, kapinoinnista, tilan haltuunottamisesta, ilmaisesta elatuksesta kiukuttelemisesta, julkisilla paikoilla leiriytymisistä, häiriköinnistä, viranomaisia vastaan rettelöinnistä, useilla väärillä henkilöpapereilla esiintymisistä, äbäläwäbälöinnistä,....?
Korkman mättää nauraen kansan päälle kakkaa. Oikeat keskustelut sitten sisäpiirissä (TM), jossa kilistellään lasia yhteisille talousprojekteille.
Quote from: Khalifatta on 18.10.2017, 09:56:52
QuoteHän ei vähättele ongelman suuruutta. Erityisesti Pohjois-Afrikka on suuri ongelma.
–Mutta keskustellaan sitten siitä, mitä voidaan tehdä. Se, että alamme lietsoa vihamielisyyttä ja ennakkoluuloja muslimeita vastaan, ei ole mikään ratkaisu.
Korkmanilta näyttää olevan lakkaamatta punainen lanka hukassa.
Vai olenko nähnyt unta musulmaanien Euroopassa suuressa mittakaavassa tekemistä:
murhista, kurkunleikkaamisista, raiskauksista, ryöstöistä, pahoinpitelyistä, yhteiskuntarauhan murentamisista, vääräuskoisiin kohdistuvista rasistisista rikoksista, ylimielisestä käytöksestä, hyväksikäytöstä, kapinoinnista, tilan haltuunottamisesta, ilmaisesta elatuksesta kiukuttelemisesta, julkisilla paikoilla leiriytymisistä, häiriköinnistä, viranomaisia vastaan rettelöinnistä, useilla väärillä henkilöpapereilla esiintymisistä, äbäläwäbälöinnistä,....?
Voiko siis enää puhua
ennakkoluuloista kun jo faktatietoakin on olemassa? :o
Hassua, että samassa lehdessä saataa valtaapitävät kyynel silmissä ylistää näitä ennakkoluulottomia ja rohkeita tulevaisuutemme pelastajia, kosmopoliittisia vienninedistäjiä ja tulevia teollisuusmesenaatteja, ja muutama sivu myöhemmin toinen valtaapitävien ryhmä kyynel silmissä valittaa, kun samalle porukalle ei ole riittävästi tarjolla tulkkaus- ja tukiopetusresursseja, kotoutus- ja monikulttuurisuuskoordinaattoreita puhumattakaan vammais-, kuntoutus- tai mielenterveyspalveluista.
QuoteAamulehti: Sixten Korkman: Maahanmuuttajien ja huonosti koulutettujen nuorten kohdalla pitäisi voida tinkiä työehtosopimuksen määräyksistä "isänmaan edun" vuoksi (https://www.aamulehti.fi/uutiset/sixten-korkman-maahanmuuttajien-ja-huonosti-koulutettujen-nuorten-kohdalla-pitaisi-voida-tinkia-tyoehtosopimuksen-maarayksista-isanmaan-edun-vuoksi-200465416/) 17.10.2017
...
Brexit-äänestystulos on hämmentävä siksikin, että Iso-Britannia on pitkän historian omaava, ihailtu sivistysvaltio. Korkman kertoo tuntemiensa brittipoliitikkojen ja -virkamiesten kuuluvan Euroopan kirkkaimpiin tähtiin.
–Sitten ne menevät tekemään valinnan, joka perustuu sekavaan ja ristiriitaiseen argumentaatioon, jolla ei ollut mitään tekemistä totuuden kanssa ja joka käynnisti täysin kaoottisen prosessin, joka on johtamassa erittäin vahingollisiin seurauksiin maan itsensä, mutta myös koko Euroopan kannalta. Onhan tässä todellakin ihmettelemistä, Korkman puuskahtaa.
...
Voidaan perustellusti esittää myös toisenlaisia näkemyksiä.
Quote from: akez on 18.10.2017, 12:47:35
Miksi liberaali globalisaatio tarvitsee kansallisvaltioita enemmän kuin mitä globaalit eliitit kuvittelevatkaan (myös kapitalismin eloonjäämisen kannalta)
Itsenäisyysliikkeiden lisääntyessä kansallisvaltio vaikuttaa olevan kaikkein soveliain malli vastaamaan huomispäivän haasteisiin.
Atlantico 8.10.2017 juttu ranskaksi (http://www.atlantico.fr/decryptage/pourquoi-mondialisation-liberale-beaucoup-plus-besoin-etats-nations-que-qu-imaginent-elites-globalisees-compris-pour-que-3187401.html)
(...)
Dani Rodrik viittaa usein Bretton Woodsin järjestelmään kansallisvaltioiden ja maailmanlaajuisen talouksien avaamisen välisenä tasapainotilana. Tai pikemminkin hän sanoo, että tuohon aikaan alkanut jatkuvasti lisääntyvä globalisaatio toimi hyvin, koska se nojautui kansallisvaltioihin. Jos tätä ajatuskulkua soveltaa Eurooppaan, niin se viittaa siihen, että yhteismarkkinat (Marché Commun) toimivat valtavan paljon tehokkaammin, kuin Maastrichtin Eurooppa. Tämän seikan ovat havainneet kaikki historioitsijat: Eurooppalaisen kapitalismin dynamiikka syntyi kansallisvaltioiden välisestä kilpailusta, joka syntyi keskiajan lopulla. Maastrichtin järjestelmä on sen vastakohta, sillä se laittoi 18 maata omaksumaan rahajärjestelmän, jonka on erään hyvin erityinen tasapaino hedelmä - Saksan yhteiskunnan.
(...)
... Iso-Britannia on Margaret Thatcherin jälkeen pitkälti säilyttänyt erään kansallisesti tasapainottavan tekijän: Se ei liittynyt mukaan euroon; se on kyennyt antamaan Lontoolle kansainvälisen finanssipääkaupungin roolin. Tämän johdosta Brexitissä on paljon vähemmän dramatiikkaa, kuin mitä meille halutaan uskotella: Briteille kyse on hyvin pitkälle opin ottamisesta eräässä globalisaation vaiheesta, jossa teollisuuden katoaminen (désindustrialisation) on saavuttanut kriittisen pisteen ja yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta on tullut sietämätöntä. Britit eivät halua torjua kansainvälistä kauppaa, päinvastoin, mutta he haluavat mukauttaa sääntöjä ja löytää uudelleen yhteiskunnallisen tasapainon. Donald Trumpin valinta, miellytti se tai sitten ei, antaa samatyyppisen viestin. Sen sijaan, että juuttuisimme Theresa Mayn epäröinteihin tai Donald Trumpin puheisiin, meidän tulisi ymmärtää, että anglosaksisissa yhteiskunnissa on alkanut perusteellinen keskustelu demokraattisten ja valtiollisten vastapainojen puuttumisesta, jotka olisivat riittäviä markkinoiden tämän päivän toiminnan kannalta. Tässä muuttuvassa ympäristössä Dani Rodrikin kaltaiset maltilliset ja järkevät kannanotot, jotka eivät kuitenkaan tee myönnytyksiä tieteellisen analyysin näkökulmasta, voivat saada kasvavaa yleisöä.
Emmanuel Macronin vuonna 2017 valinneen Ranskan pakkomielteenä on "Saksan malli" ja se on vain pinnallisesti Iso-Britannian ja USA:n ystävä. Meidän pitäisi tehdä päinvastoin: Inspiroitua suuremmassa määrin Atlantin takaisista keskusteluista ja palata takaisin kansallisvaltioiden Eurooppaan, jossa Saksa ei ole muuta kuin yksi maa muiden joukossa.
Edouard Husson/Dani Rodrik: Liberaali globalisaatio tarvitsee kansallisvaltioita (https://hommaforum.org/index.php/topic,123509.msg2752426.html#msg2752426)
Quote from: Roope on 18.10.2017, 00:15:25
Aamulehti: Sixten Korkman: Maahanmuuttajien ja huonosti koulutettujen nuorten kohdalla pitäisi voida tinkiä työehtosopimuksen määräyksistä "isänmaan edun" vuoksi (https://www.aamulehti.fi/uutiset/sixten-korkman-maahanmuuttajien-ja-huonosti-koulutettujen-nuorten-kohdalla-pitaisi-voida-tinkia-tyoehtosopimuksen-maarayksista-isanmaan-edun-vuoksi-200465416/) 17.10.2017
Euroopassa populismilla on toinenkin ulottuvuus: me vastaan muukalaiset eli pakolaiskriisi.
–Jos tunnen määrättyä vastenmielisyyttä populisteja kohtaan, se johtuu siitä, että he syyllistävät pakolaisia.
Korkman missaa oleellisimman jakolinjan.
Quote from: akez on 18.10.2017, 13:16:04
Miksi kansallisvaltiot ovat hyviä
Kansallisvaltiot ovat kapitalismin paras perusta ja hyper-globalisaatio uhkaa tuhota sen
Dani Rodrik
2.10.2017 artikkeli englanniksi (https://aeon.co/essays/capitalists-need-the-nation-state-more-than-it-needs-them)
Tämän päivän populistinen kapina heijastaa sitä syvää kuilua, joka on avautunut globaalin intellektuelli- ja ammattieliitin, sekä tavallisten kansalaisten välillä. Nämä kaksi ryhmää elävät nyt rinnakkaisissa sosiaalisissa maailmoissa ja ne orientoituvat käyttäen erilaisia kognitiivisia karttoja. Silti intellektuelli konsensus, joka toi meidät tämän kuilun äärelle, on pysynyt samana. Valtavirran mielipidejohtajien ehdottamat lääkkeet menevät harvoin pitemmälle kuin eriarvoisuuden ongelmista puhumiseen ja häviäjien aseman hieman parempaan huomioimiseen.
Ongelma piilee kuitenkin syvemmällä, nimittäin eliitin takertumisesta globalistiseen ajattelutapaan, joka vähättelee ja heikentää kansallisvaltioita. Ilman muutosta me voimme päätyä siihen, että ei pelkästään avoin globaali taloutemme, vaan myös liberaali ja demokraattinen järjestelmämme pyyhkiytyvät pois tämän ajattelutavan sokeiden kohtien ja ylilyöntien synnyttämän vastaiskun johdosta.
(....)
Samalla on myös syytä palauttaa mieliin mistä siinä demokratiassa on oikein kyse.
Quote from: akez on 18.10.2017, 13:35:21
Demokratia perustuu syrjinnän ajatukselle. Vuoden 1789 "Déclaration des droits de l'homme et du citoyen" julistuksen kolmannessa pykälässä todetaan, että "kaikki oikeus vallan käyttöön perustuu pohjimmaltaan kansaan". Demokratia ei ole mahdollinen ilman hyvin määriteltyjä rajoja ja kansalaisia. Kuten Rousseau kirjoittaa l'Émile -teoksensa alussa: "missä ei ole isänmaata, siellä ei voi olla kansalaisiakaan". Kotimaa (Patrie) ja demokratia: Kummassakin on kyse ihmisistä, erityisistä ihmisistä. Demokratia edellyttää syrjintää kansalaisten ja ei-kansalaisten välillä, erottelua kansalaisiin ja ulkomaalaisiin.
Jean-Louis Harouel: Uskonnoksi korotetut ihmisoikeudet tuhoavat kansakuntia (https://hommaforum.org/index.php/topic,114534.msg2341742.html#msg2341742)
Vaikka Korkman viittaa kirjassaan olevansa oman osaamisalueensa ulkopuolella tietyissä asioissa, niin pakolaisten kohdalla tilanteesta olisi voinut saada varsin hyvän kuvan pelkästään Euroopan lehtiä lukemalla. Vaikka sielläkin sensuroidaan ja noudatetaan ulkoa tulleita mediaohjeita ja -määräyksiä, niin silti aina läpi tulee myös riittävästi oikeaa tietoa.
Maalaisjärki on myös oiva apuväline. Voi pohtia vaikka kysymystä, miksi täältä paettaisiin konfliktin sattuessa Pakistaniin tai päinvastoin? Yhdistämällä näiden pohdintojen tulokset Euroopan median kertomaan havaitsee helposti, että nykyajan pakolaiskuviot ovat pelkkää suurta humpuukia, jossa järjestelmää käytetään härskisti hyväksi laittoman maahanmuuton välineenä. Systeemi on mätä, aikoinaan tehdyt kv. sopimukset ovat muuttuneen nykyisin kohtuuttomiksi ja turmiollisiksi, järjestelmää pyörittävät poliitikot ovat mätiä ja kansalaisistaan piittaamattomia, ja tarjottavat ylivertaiset edut muodostavat vetotekijän tulijoille. Muussa tapauksessa työntötekijöiden vaikutus loppuisi heti ensimmäisessä turvallisessa maassa, johon konfliktia paennut saapuu, eikä pakenemista olisi enää tarvetta jatkaa.
EDIT typo
Onko laskelmassa mukana naiset ja lapset, kai hekin ovat somaleita?
Quote from: John Doe on 17.10.2017, 11:34:14
Jos valtio sitoutuu tarjoamaan toimeentulon ja terveydenhuollon kaikille tulijoille, se ei välttämättä selviä kustannuksista.
– Jotain työmarkkinoiden merkityksestä kertoo se, että Suomessa joka toinen työvoimaan kuuluva somali on työtön, joustavampien työmarkkinoiden Yhdysvalloissa ja Kanadassa vain yksi viidestä. "
Joustavat työmarkkinat = Alhaiset palkat ja olematon sosiaaliturva.
Sitähän tässä tännekin yritetään ajaa.
Quote from: dothefake on 19.10.2017, 02:13:39
Onko laskelmassa mukana naiset ja lapset, kai hekin ovat somaleita?
Oikea termi on "TulevaisuudenVoimavarat
TM"
Sixten Korkman ei näköjään lue tätä ketjua eikä siten ole osannut korjata näkemyksiään vieläkään Helsingin Sanomat 4.1.2021 (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008515077.html)
QuoteUusliberalismin krapulasta syntyneen populismin juurisyyt ovat eriarvoisuudessa
Arvostuksen ja myönteisten näkymien puute johtaa eliittiin kohdistuvaan vihaan ja muiden heikossa asemassa olevien väestöryhmien – kuten pakolaisten – halveksuntaan oman statuksen korostamiseksi.
Korkman psykologisoi ilmiöitä, joissa kyse on suuremmista ympyröistä. Ei talvisotakaan johtunut siitä, että ryssiä halveksittiin, vaan silloin puolustettiin maata.
Hän puhuu myös "pakolaisista", joita Suomessa ei liene nähty sitten evakkojen 1940-luvulla. Lisäksi hän sekoittaa keskenään eriarvoisuuden ja varallisuuserot. Eriarvoisuus on ihmisten itseisarvoa koskeva moraaliarvostelma, varallisuuserot näkyvät pankkitilien saldovertailussa. Ei se voi olla niin vaikeaa.
QuoteHyvinvointivaltion moraalisena ansiona on, että yhteiskunta kunnioittaa jokaisen jäsenensä ihmisarvoa turvaamalla hänelle sosiaalisia oikeuksia kansalaisuuden perusteella: lapsilisä, päiväkoti, koulu, opiskelumahdollisuus, terveydenhuolto, sosiaaliturva eläkkeineen.
Ihmisarvo ei ole mikään pakollinen moraalinen käsiase. Sosiaalietuja voidaan myöntää myös muilla perusteilla kuin vetoamalla ihmisarvoon ja niin on tehtykin. Ihmisarvon lyöminen joka väliin on tarpeetonta.
QuotePARANNETTAVAA on. Meidän tulisi yltää työllisyyttä ja julkista taloutta vahvistaviin uudistuksiin. Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Tulee panostaa lasten ja nuorten tulevaisuuteen sekä laajemmin inhimilliseen pääomaan. On kannettava huolta innovatiivisen yritystoiminnan kasvuedellytyksistä. Euron oloissa Suomi kaipaa – on kaivannut jo kahden vuosikymmenen ajan – työmarkkinakulttuuria ja instituutioita, jotka yhdistävät kilpailukyvyn turvaavan palkkakoordinaation ja joustavuutta sallivan paikallisen sopimisen.
En väitä tuntevani perussuomalaisten politiikkaa, mutta arvaan, että Korkmanin esittämät suositukset eivät ole kaukana PS:n ohjelmista. Jos vain lopettaisi näistä olemattomista pakolaisista jankkaamisen ja ymmärtäisi mikä ero on tuloerolla ja eriarvoisuudella, voisi sopia jopa PS:n riveihin.
Joku voisi kysyä Korkmanilta, montako "pakolaista" hän on itse työllistänyt. Rahamies kun on, niin varmaan useita.
-i-
Quoteyhteiskunta kunnioittaa jokaisen jäsenensä ihmisarvoa turvaamalla hänelle sosiaalisia oikeuksia kansalaisuuden perusteella
Kannatan. Sosiaaliturva ainoastaan suomalaisen perheenjäsenille ja kansalaisuuden saaneille. Kansalaisuus sitten edellyttää suomenkielen taitoa ja sitä, että pystyy elättämään itsensä.
Jostain syystä veikkaan, ettei tämä ole Sixtenin tausta-ajatus.
Korkman väittää virheellisesti, että Suomessa sosiaalisia oikeuksia jaetaan kansalaisuuden perusteella. Todellisuudessa Suomessa on asumisperusteinen sosiaaliturva; jokainen oleskeluluvan saanut ja hänen perheensä on oikeutettu terveyspalveluihin, asuntoon, opiskelumahdollisuuteen, kouluun, päivähoitoon jne.
Korkman ei näe, että kansalaisia/veronmaksajia suututtaa, kun joutuvat maksamaan veroja, jotka eivät hyödytä häntä itseään ja hänen perhettään, vaan verovaroja jaetaan ulkopuolisille, jotka eivät ole laittaneet tikkua ristiin tämän maan hyväksi. Tällöin yhteiskunta loukkaa omia kansalaisiaan, asettamalla ulkopuolisten edun kantaväestän edun edelle.
"Hyvinvointivaltion moraalisena ansiona on, että yhteiskunta kunnioittaa jokaisen jäsenensä ihmisarvoa turvaamalla hänelle sosiaalisia oikeuksia kansalaisuuden perusteella: lapsilisä, päiväkoti, koulu, opiskelumahdollisuus, terveydenhuolto, sosiaaliturva eläkkeineen. Tämä lieventää pohjoismaiden populismia ja tukee yhteiskunnan vakautta."
Onko Korkman koskaan, missään, mistään tai milloinkaan ollut oikeassa?.
Sixten Korkman edustaa talousviisasta heränneistöä, jolta media kysyy mielipiteitä. Esiintyy erittäin vakuuttavasti ja karismaattisesti radiossa ja televisiossa. Herättää vaikutelman, että tietää kaiken.
Nyt on kulunut kuusi vuotta elintasosiirtolaisten vyörystä Suomeen. Tulijoiden motiivit ovat tulleet selviksi, samoin heidän todellinen potentiaalinsa rikastaa suomalaista yhteiskuntaa.
Talousviisas ilmoittaa edelleen, että tällaisten vyöryjen vastustaminen johtuu vain ihmisvihasta ja halusta korostaa omaa asemaa. Onko Korkmanni ollenkaan huomannut, mitä Suomessa on sen jälkeen tapahtunut?
Korkman solvaa ja halventaa eri mieltä olevia ja tukkii korvansa heidän vastaväitteiltään. Taitaa muutkin näkemykset kuulua Nenäpäivä-luokkaan.
Eikös Korkkimies sanonu joskus että Suomen eurojäsenyys oli huono ratkaisu, euro on epäonnistunut eikä ole toimiva valuutta? Jos on sanonut, onko se sitten ainoa kerta kun ukko on sanonut jotain viisasta?
Quote from: HDRisto on 04.01.2022, 16:56:56
Onko Korkman koskaan, missään, mistään tai milloinkaan ollut oikeassa?.
On ollut. Joskus jälkikäteen, kuten nyt jälkikäteisessä kritiikissään euroon liittymisestä.
Quote from: Pallopääkissa on 05.01.2022, 17:05:29
Eikös Korkkimies sanonu joskus että Suomen eurojäsenyys oli huono ratkaisu, euro on epäonnistunut eikä ole toimiva valuutta? Jos on sanonut, onko se sitten ainoa kerta kun ukko on sanonut jotain viisasta?
Viimeksi muutama päivä sitten Ylellä.
QuoteMarkka vaihtui euroon uudenvuoden humussa 20 vuotta sitten – Sixten Korkman: Elämä olisi ollut helpompaa, jos Suomella olisi ollut oma valuutta
[...]
Pitkän linjan talousasiantuntija Sixten Korkman rankkaa yhteisvaluutan saldon miinuspuolelle.
Ongelmana on ollut se, miten on voitu vastata Suomea koetteleviin talouden erityisongelmiin.
Korkman luettelee, että Suomi on kärsinyt 2000-luvulla Nokian romahduksesta, paperiteollisuuden näivettymisestä ja Venäjän-viennin vaikeuksista.
– Elämä olisi ollut helpompaa, jos Suomella olisi ollut oma valuutta, joka olisi joustanut, Korkman sanoo.
Markasta luopuminen tarkoitti luopumista devalvaatioista, joilla oli pidetty yllä Suomen teollisuuden hintakilpailukykyä.
Yle (https://yle.fi/uutiset/3-12244739) 31.12.2021
Iltalehti: Professori Korkman: Suomen eurojäsenyys oli vakava erehdys (https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2015102220545902) 22.10.2015
Quote from: Roope on 05.01.2022, 17:52:33
Viimeksi muutama päivä sitten Ylellä.
Quote
Markasta luopuminen tarkoitti luopumista devalvaatioista, joilla oli pidetty yllä Suomen teollisuuden hintakilpailukykyä.
Yle (https://yle.fi/uutiset/3-12244739) 31.12.2021
Sitkeä väärinkäsitys. Ilman euroa markka olisi lähes 100%:n varmuudella jatkanut kelluvan valuuttakurssin regiimissä. Tällöin valuuttaa ei devalvoida vaan se devalvoituu/revalvoituu valuuttamarkkinoilla kaupankäynnissä kysynnän ja tarjonnan mukaan. Näin tapahtuu esim. silloin, kun kansantalouden ulkoinen tasapaino muuttuu.
Keskuspankki voi toki kelluvan valuuttakurssin regiimissäkin harjoittaa rahapolitiikkaa, jonka seurauksena valuutta devalvoituu: lisätään rahan tarjontaa, jolloin kaiken muun pysyessä ennallaan valuutan hinta ulkomaanvaluutassa halpenee. Kelluvan valuuttakurssin regiimeissä keskuspankin targetoivat kuitenkin inflaatiota tai nimellishintaisen BKT:n muutosta. Eli politiikan tavoitteena on hintojen muutosvauhti, ei valuuttakurssimuutos, vaikka rahapolitiikan seurauksena nimellinen valuuttakurssi saataakin muuttua.
Nythän euron kanssa, kun kansantalouden ulkoinen tasapaino muuttuu, nimellinen valuuttakurssi ei enää jousta (endogeenisesti) Suomen tarpeiden mukaan vaan uuteen ulkoiseen tasapainoon konvergoituminen on työn ja tuskan takana. Pääasiassa siksi, että nimellispalkat eivät juuri jousta alaspäin.
Markasta luopuminen tarkoitti luopumista
rahapolitiikasta, eli rahamarkkinoiden ohjauskorko tulee EKPlta.
----
E: tarkennus.
Devalvaatio ja revalvaatio hallinnollisina päätöksinä tapahtuivat aikana jolloin markka ei ollut kelluva. Silloin piti erikseen päättää devalvoinnista tai revalvoinnista.
Kelluva valuutta tarkoittaa sitä että valuutan kurssi vaihtelee kysynnän ja tarjonnan mukaan, eli kurssi kelluu. Näin valuutta devalvoituu tai revalvoituu kysynnän ja tarjonnan perusteella, ei hallinnollisilla päätöksillä.
Euron kannattajille pitäisi takoa nämä päähän mutta voi olla etteivät silti ymmärrä.
Silloin kun markkaa devalvoitiin, se tehtiin samassa tahdissa kuin Ruotsin ja Norjan kurnujakin devalvoitiin. Saatiin parannettua kilpailukykyä eurooppalaisia ja rapakon takaisia kilpailijoita vastaan. Kansa kiitti, töitä oli. Paperikoneasentajat ja laivahitsarit saattoivat ostaa palkoillaan Opel Kadettin tai VW-Golfin Mossensa tilalle, vaikka devalvaation takia noiden hinnat nousivatkin. Vastaavasti sosiaalitantoilla ei ollut varaa edes valtion subventoimaan Ladaan.
Tuon ajan haluaisin takaisin. Hyvinvointimme rahoittajat eläisivät leveästi(?) ja naistutkimukseen ei olisi kellään rahaa. Matut kiertäisivät Suomen kaukaa.
Nyt opiskelijoillakin on varaa lennellä neljä kertaa vuodessa ties minne, koska vahva euro. Puhumattakaan sosiaalitanttojen ja muiden siiderivalaiden Gambian-matkoista, ja Suomesta koko maailman sosiaalitoimistona.
Veljeni painoi hommia 15-vuotiaasta, luki insinööriksi, kasvatti perheensä, ja jo 45-vuotiaana teki perheineen elämänsä ensimmäisen pakettimatkan etelään suunnilleen EU:hun liittymisen aikoihin. Auto ja omakotitalo oli hankittu ja melkein maksettukin tuolloin, eli sitä ennen ei olisi ollut varaakaan matkustaa etelään.
Tuo oli se maailma, joka rakensi suomalaisen vaurauden, jota nyt ulosmitataan kun ollaan eurossa, joka ainoa opiskelijakin, vaikka kuinka perseaukinen, käy vähintään kerran vuodessa Intiassa ja valmistuminen ei ole mikään tavoite.
Ja korneinta on, että veljeni on nyt niin EU:ta niin EU:ta kun voi itse lomailla halpamaissa eläkeläisenä vahvoja euroja taskussaan. Hän ei tajua, että markkalompsallakin voisi tehdä samoin. Mutta sossun natsitantat eivät voisi.
Minä olen etuoikeutettu, eikä minua kosketa nämä asiat taloudellisesti. Isänmaan kohtalosta olen huolissani. Tämä meno velkaannuttaa Suomen ja joka tänne joutuu jäämään, jää torppariksi EU:lle.
Quote from: JoKaGO on 05.01.2022, 23:10:59
Silloin kun markkaa devalvoitiin, se tehtiin samassa tahdissa kuin Ruotsin ja Norjan kurnujakin devalvoitiin. Saatiin parannettua kilpailukykyä eurooppalaisia ja rapakon takaisia kilpailijoita vastaan. Kansa kiitti, töitä oli. Paperikoneasentajat ja laivahitsarit saattoivat ostaa palkoillaan Opel Kadettin tai VW-Golfin Mossensa tilalle, vaikka devalvaation takia noiden hinnat nousivatkin. Vastaavasti sosiaalitantoilla ei ollut varaa edes valtion subventoimaan Ladaan.
Tuon ajan haluaisin takaisin. Hyvinvointimme rahoittajat eläisivät leveästi(?) ja naistutkimukseen ei olisi kellään rahaa. Matut kiertäisivät Suomen kaukaa.
Nyt opiskelijoillakin on varaa lennellä neljä kertaa vuodessa ties minne, koska vahva euro. ...
Eteläisten EU maiden harmaa talous on asia jota EU ei voi edes teoriassa laittaa kuntoon. Eu on ns. Puun ja kuoren välissä.
Mikäli näissä maissa harmaa talous laitettaisiin viralliseksi, jos jokaisesta ostoksesta kuitti ja maksettsisi verot, niin se johtaisi hintojen nousuun.
Näiden maihin suuntautuva matkailu kuihtuisi koska matkailijat suuntautuisi muualle halvempiin maihin.
Quote from: Pkymppi on 05.01.2022, 23:36:11
Quote from: JoKaGO on 05.01.2022, 23:10:59
Silloin kun markkaa devalvoitiin, se tehtiin samassa tahdissa kuin Ruotsin ja Norjan kurnujakin devalvoitiin. Saatiin parannettua kilpailukykyä eurooppalaisia ja rapakon takaisia kilpailijoita vastaan. Kansa kiitti, töitä oli. Paperikoneasentajat ja laivahitsarit saattoivat ostaa palkoillaan Opel Kadettin tai VW-Golfin Mossensa tilalle, vaikka devalvaation takia noiden hinnat nousivatkin. Vastaavasti sosiaalitantoilla ei ollut varaa edes valtion subventoimaan Ladaan.
Tuon ajan haluaisin takaisin. Hyvinvointimme rahoittajat eläisivät leveästi(?) ja naistutkimukseen ei olisi kellään rahaa. Matut kiertäisivät Suomen kaukaa.
Nyt opiskelijoillakin on varaa lennellä neljä kertaa vuodessa ties minne, koska vahva euro. ...
Eteläisten EU maiden harmaa talous on asia jota EU ei voi edes teoriassa laittaa kuntoon. Eu on ns. Puun ja kuoren välissä.
Mikäli näissä maissa harmaa talous laitettaisiin viralliseksi, jos jokaisesta ostoksesta kuitti ja maksettsisi verot, niin se johtaisi hintojen nousuun.
Näiden maihin suuntautuva matkailu kuihtuisi koska matkailijat suuntautuisi muualle halvempiin maihin.
Yleensä omien lakien noudattaminen johtaa pitkällä tähtäimellä hyvään lopputulokseen. Laittomuuksien ylläpito johtaa AINA tuhoon.
QuoteSixten Korkman: Ideoiden taistelu saattaa lähestyä käännekohtaansa
Kansalliskiihkoisen populismin voittokulku on pysähtynyt. Nyt on enenevästi toiveita siitä, että liberaali demokratia puolustaa
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009231324.html) 29.11.2022
Kansalliskiihkoinen populismi? Missä ja milloin?
No, Trump ja Putin:
Quote from: Sixten KorkmanSUOMEN hallituksella ei mene hyvin. Mutta myös meidän kannaltamme tärkein kehitys tapahtuu nyt kaukana Suomen rajojen ulkopuolella.
Marraskuun toinen viikko oli tästä esimerkki. Tuon viikon aikana Ukraina valtasi takaisin Hersonin kaupungin, ja Yhdysvaltojen välivaalit olivat tappio Donald Trumpille.
MAAILMALLA on meneillään – kuten kylmän sodan aikana – ideoiden taistelu. Vastakkain ovat yhtäältä liberaalin demokratian eri muodot, toisaalta autoritaariset hallinnot ja kansalliskiihkoiset populistit. Pitkään tuo taistelu aiheutti liberaalin demokratian kannalta kasvavia huolia.
Brittien vuoden 2016 brexit-äänestys oli populismin voitto. Samana vuonna seurasi iso jytky, Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi. Sen jälkeen oikeistopopulismi on voimistunut lähes kaikkialla.
Oikeistopopulismin nousussa on kyse haaksirikon kärsineen uusliberalismin perinnöstä. Uusliberalismi oli vuosikymmeniä etenkin angloamerikkalaisten maiden yhteiskuntapolitiikkaa hallitseva ideologia. Aluksi markkinaehtoinen politiikka edisti talouden tehokkuutta. Sittemmin pitkälle viety markkinafundamentalismi ruokki kohtuutonta eriarvoisuutta ja epävakautta.
UUSLIBERALISMI on nyttemmin aatteena kuollut. Ruumiinavaus kertoo, että kuolinsyitä olivat muun muassa uusliberalismin mukaisen politiikan joillekin väestöryhmille aiheuttamat pelot ja katkeruudet. Eritoten finanssikriisit ovat olleet yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan karmeita. Ne vähensivät luottamusta demokratiaan niin lännessä kuin idässäkin.
Kansalliskiihkoinen populismi syntyi rikkaita suosineen sekä eriarvoisuutta ja yhteisöllisyyden merkitystä vähätelleen politiikan seurauksena.
[...]
VIIME AIKOINA on nähty lupaavia merkkejä tilanteen muuttumisesta. Ukrainan sodan loppu on hämärän peitossa, mutta näyttää aiempaakin selvemmältä, että Putin ei sotaa voita. Tämä on demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kannattajalle iso asia, sillä Putinin voitto antaisi autoritaarisille hallinnoille ja kansalliskiihkoiselle populismille tuulta purjeisiin kaikkialla.
Surkein analyysi ikinä. Eihän tuossa ole mitään tolkkua.
Quote from: Sixten KorkmanToisaalta populismi on edennyt Italiassa ja Ruotsissa. Italian on kuitenkin heikon taloutensa takia lähes pakko kunnioittaa EU:n vaatimuksia. Ruotsidemokraatit lyövät leimansa politiikkaan mutta eivät uhkaa Ruotsin demokratian instituutioita.
Mikä helvetin populismi? Mitä tekemistä ruotsidemokraattien realistisella maahanmuuttolinjalla on populismin kanssa, kun oikeiston ja vasemmiston ääriliberaalin maahanmuuttolinjan haaksirikko – Ruotsin tie – on kaikkien nähtävissä ja tunnustettu periaatteessa Suomessakin?
Quote from: Sixten KorkmanELÄMME vaarallisempia aikoja kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen. Nyt on kuitenkin enenevästi toiveita siitä, että liberaali demokratia puolustaa asemiaan. Sen turvaamiseksi on myös energiakriisin ja taantuman oloissa ensiarvoisen tärkeää, että länsi ja EU jatkossakin tukevat Ukrainan taistelua itsensä ja Euroopan puolesta.
Suomen hallitus on kuulemma kriisin partaalla. Sitä voi valittaa, mutta talven pimentyessä ja kylmetessä voi lohduttautua sillä, että maailman kehitys ei kuitenkaan ole menossa kaikilta osin väärään suuntaan.
Elämämme vaarantaa parhaillaan
kansalliskiihkoinen populismi, jolla Korkman viittaa sitä suoraan sanomatta perussuomalaisiin ja haittamaahanmuuton rajoittamiseen? Ja näin väitetään kyseenalaistamatta Suomen laajalevikkeisimmässä sanomalehdessä? Ei ole sanoja.
^ onkohan ukrainalaisetkin, jotka taistelevat örkkejä vastaan jotain, kansankiihkoisia populisteja? :facepalm:
Siinä taas tyylipuhdas pläjäytys tuubaa. Kolumnin sanoman voi tiivistää niin, että kaikki mitä kannatan, on "liberaalia" demokratiaa, kaikki mitä vastustan on "uusliberalismia", "populismia" tai "fasismia". Kun analyysi on noin pinnallista ja tunnepohjaista, oleelliset langat jäävät yhdistämättä.
Esimerkiksi, kun analysoidaan uusliberalismin luomaa "eriarvoisuutta" "kansallispopulismin" synnyttäjänä, oleellinen huomio on tietysti, että vapaa maahanmuuttopolitiikka on eriarvoistavaa ja työvänluokkaa kurjistavaa ja syjäyttävää uusliberaalia politiikkaa. "Työperäisen" maahanmuuton aivan ääneen lausuttu tavoite on heikentää palkkakilpailua ja edistää yritysten kannattavuutta laskemalla palkkatasoa. Tämä on sitä klassista perinteisen vasemmiston tuomitsemaa "uusliberalismia". Globalismi on "uusliberalismia". Kirjoitan sanan "uusliberaali" lainausmerkeissä, koska se tarkoitaa nykypäivänä yhtä vähän mitään kuin "fasismi". Minä näen sen yhdistelmänä ideologista markkinataloutta, globalismia ja kulttuurin, perinteen ja identiteetin sivuuttamisena. "Rajat auki, koska maahanmuutto kasvattaa brutotkansantuotetta" on stereotyyppisin uusliberaali lausahdus.
Korkman päätyy tietysti haihattelemaan kaikesta muusta, koska sattuu olemaan maahanmuuttoa kannattava uusliberaali sosialisti. Sosialistit yrittävät spinnata uusliberalismin kritiikin siihen suuntaan, että uusliberalismin ydintä olisi markkinatalous. Ei ole, vaan oikeistolaisuuden erottaminen konservativismista.
Korkmanin kokonaisuus on taideteos kaikista Korkmanin kaltaisista ihmisistä.
Nimi, varallisuus, varallisuustausta, kotitausta, kielitausta, puoliso ja Ilme. Löytyykö Suomen maantieteelliseltä alueelta kasvoja ja kasvonilmettä josta paremmin näkyy oma ylevyys ja paremmuus tavallisiin suomalaisiin nähden? Martin Scheinin pääsee Ilmeessä ehkä lähistölle. Henrik Lax ja Sir Anders Adlercreutz eivät lähellekään.
Sixteniys.
Sixten-teoksen bättre-tila vaatii vielä vastaparikseen Suomen median ja Suomen kansan. Sixteniys pääsee hienoimmin esiin, kun omaa henkistä ja moraalista täynnään oleva ylivoima saa vastaansa Suomen kansan. Kansan, joka pelkuri-, tyhmyys- ja aisurigeeneissään tärisee ihastuksesta kun se pääsee katselemaan ylempäänsä, Sixtenin olemusta.
Olen tietänyt ja tavannut aikoinani runsaasti itseään "ihan tavallisiksi suomalaisiksi" kuvaavia ruotsinkielisiä, jotka paheksuvat syvästi suomalaisten "populismia". Joista oma ylemmyys tihkuu. Monilla on suun seutuvilla sellainen halveksuntaa esittävä ilme. (Se muistuttaa henkilöä joka yllättäen haistaa epämiellyttävän hajun.) Mutta Sixtenin taideolemukselle ei ole heistä vastusta.
Kaikki tällainen on suuri lahja Helsingin Sanomille, joka kamppailee Ylen kanssa suomalaisten kansanmurhan himoitsemisesta.
"Talousnero", aasintuntija Korkman on systemaattisesti aina väärässä, joten tavallaan ennustajana hyödyllinen, koska näin voidaan eliminoida yksi vaihtoehto pois. Eli tiedetään miten asiat eivät ainakaan mene missään tapauksessa.
Se on mielentoista, että eliitti on onnistunut
tekemään kansan tahdon ilmaisusta eli
populismista leimakirveen ja kirosanan, jolla edes kukaan kansantahdon ilmaisija tai kansallismielinen ei halua luonnehtia itseään.
Quote from: https://fi.wikipedia.org/wiki/PopulismiPopulismi (latinan sanasta populus, 'kansa') on politiikan tyyli tai löyhä poliittinen ideologia, jonka mukaan politiikan pitäisi olla "kansan tahdon" ilmausta. Populistit korostavat yhteiskunnan jakoa tavalliseen kansaan ja eliittiin.
Tuossakin lainauksessa
"kansan tahto" on lainausmerkeissä.
"Kyllä kansa tietää" on vaihtunut sloganiin
"kansa on liian tyhmää tajutakseen politiikan suuria [EDIT linjoja] ja nyansseja", tai aina ollut sitä..
Quote from: Roope on 29.11.2022, 12:15:23
Quote from: Sixten KorkmanELÄMME vaarallisempia aikoja kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen.
Elämämme vaarantaa parhaillaan kansalliskiihkoinen populismi, jolla Korkman viittaa sitä suoraan sanomatta perussuomalaisiin ja haittamaahanmuuton rajoittamiseen? Ja näin väitetään kyseenalaistamatta Suomen laajalevikkeisimmässä sanomalehdessä? Ei ole sanoja.
Nyt 2022 on vaarallisempi hetki kuin koskaan aiemmin 1945-2021? Entäs esimerkiksi Kuuban ohjuskriisi? Tai kylmän sodan loppumisen jälkeen ilmi tulleet tapaukset, kun sekä idässä että lännessä tapahtui tietokonevirheitä ja ilmapuolustusjärjestelmä ilmoitti vihollisen laukaisseen mannertenvälisiä ydinohjuksia? Ja nämä ovat vain niitä tapauksia joista nyt tiedämme. Ja sitten on esimerkiksi Intian ja Pakistanin ydinaseuhittelu 90-luvulla. Ja kaikki muut kuin ydinaseisiin liittyvät uhkaavat tilanteet ja kehityskulut.
Vaikka tarkastelisimme historiaa Sixten Korkmanin näkökulmasta, ja hylkäisimme väestönvaihdon ja sivilisaatioiden törmäyksen kaltaiset ajatukset paikkaansapitämättöminä ja harhaisina ajatuksina, niin siltikin, onhan tässä nyt noin 76 vuoteen mahtunut kaikenlaista hyvin vakavaa. Tämänkertainen kriisi ei ole mitenkään yhtä vakava, Kiinakin juuri sai Venäjän lopettamaan ydinaseilla uhkailun.
Korkmanin ajattelussa on joko rehellisesti unohdettu kaikki vakavammat kriisit, sattuuhan sitä unohduksia, tai ne on epärehellisesti jätetty huomiotta, tai sitten Korkman on vilpittömästi sitä mieltä että nyt on pahempi kriisi kuin kertaakaan aiemmin. Joskus kylmän sodan aikana jotkut antikommunistiset fanaatikot Yhdysvalloissa esittivät ajatuksia, että olisi parempi sotia ydinsota Neuvostoliittoa vastaan, kuin tehdä rauha jossa Yhdysvaltojen "ideaali" vuodelta 1776 "menisi pilalle". Osa islamilaisista fanaatikoista on tänä päivänä samoilla linjoilla omien yhteiskuntiensa kompromissien suhteen. On mahdollista, että myös Korkman edustaa tällaista ajattelua, ja kokee, että "liberalismin pilallemeneminen" olisi maailmanhistorian mittakaavassa suurempi tragedia ja menetys kuin esimerkiksi supervaltojen välinen lämpöydinsota olisi ollut. Ja hänellä tottakai on oikeus olla tätä mieltä, ja sanoa se ääneen. Mutta miksi Helsingin Sanomat viitsii julkaista tuollaista, ja nolata itsensä? Toimituksen harkinta on pettänyt nyt pahan kerran.
Quote from: Roope on 29.11.2022, 12:15:23
Quote from: Sixten KorkmanELÄMME vaarallisempia aikoja kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen.
Elämämme vaarantaa parhaillaan kansalliskiihkoinen populismi, jolla Korkman viittaa sitä suoraan sanomatta perussuomalaisiin ja haittamaahanmuuton rajoittamiseen? Ja näin väitetään kyseenalaistamatta Suomen laajalevikkeisimmässä sanomalehdessä? Ei ole sanoja.
Jeps. Vaalivankkurien vetäjä Korkmanin mielestä maailman vaarallisin asia olisi PS:n vaalivoitto eduskuntaaleissa 2013.
Quote from: Uuno Nuivanen on 29.11.2022, 13:27:27
"Talousnero", aasintuntija Korkman on systemaattisesti aina väärässä, joten tavallaan ennustajana hyödyllinen, koska näin voidaan eliminoida yksi vaihtoehto pois. Eli tiedetään miten asiat eivät ainakaan mene missään tapauksessa.
Olen istunut tämän luennoilla useampaan kertaan ja Korkman osaa asiansa. Sitten kun annetaan populistille tilaisuus, niin esille tulee Crookman.
Asiat meneekin aivan eri tavalla kuin hänen oppiensa mukaan pitäisi tehdä. Hänessä olisi ollut ainesta reaalimaailman selittäjänä, mutta ei, mokuwoketusta ja persunpelkoa.
:silakka:
Kävin kahden taksin kyydissä eilen. Molemmissa oli kuski, joka oli kotoisin... Somaliasta! Ihan ok tyyppejä, katsoin, että molemmilla oli taksamittari ja kumpikin puhui suomea ja ajoi sääntöjen mukaan.
Juteltiin niitä ja näitä, ei sen kummempia tyyppejä, perheellisiä ja töissä.
Veikkaan, että tämä seutukuntakin vaikuttaa asennoitumiseen. Pääkaupunkiseudulle kertyy se lonnijasakki. Tänne maalle tulee niitä, jotka oikeasti yrittävät jotain. Toisella kuskilla oli toinenkin työpaikka autonasentajaja ja toinen opiskelee taksikuskin hommien lisäksi.
Ekonomisti Sixten Korkman liputtaa Höblässä sinipunahallituksen puolesta, koska ei pidä talouden sopeutustoimia tärkeimpänä teemana seuraavan hallituksen asialistalla. EU-politiikka, ilmastopolitiikka ja maahanmuuttopolitiikka ovat Korkmanin mukaan tärkeämpiä, ja niistä sdp:llä ja kokoomuksella on lähes yhtenevät näkemykset. Talouteen voidaan palata pitemmällä tähtäimellä myöhemmin.
Hbl: Sixten Korkman vill se blåröd regering (https://www.hbl.fi/artikel/aee66ddc-c55e-4951-a0e8-0dd2e00b8bcb) 4.4.2023
(maksumuuri)Ja sitten se arvopohja.
Helsingin Sanomat: Sixtern Korkman: Hallitusohjelmaa laadittaessa joudutaan pohtimaan arvovalintoja (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009497043.html) 5.4.2023
Quote from: Sixten KorkmanSUOMEN ilonaiheena ja samalla ongelmana on väestön ikääntyminen. Se supistaa työvoimaa ja lisää ikäsidonnaisia julkisia menoja, mikä heijastuu kroonisena julkisen talouden rahoitusalijäämänä.
...
Tanskasta voi hakea oppia siitä, kuinka aktiivisella työmarkkinapolitiikalla ja kannustinloukkuja muokkaamalla voidaan torjua työttömyyttä.
Tanskasta voi oppia myös, kuinka maahanmuuttopolitiikan vetovoimatekijöitä muokkaamalla voidaan onnistuneesti torjua taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti haitallista maahanmuuttoa. Tanskan demarihallituksen tavoite onkin nolla turvapaikanhakijaa. Mutta sehän ei massamaahanmuuttoa kannattavaa Korkmania kiinnosta.
Quote from: Sixten KorkmanJULKISEN velkaantumisen lopettaminen voi kuitenkin tapahtua järkevästi vain pitkän ajan kuluessa, koska nyt on panostettava puolustukseen ja inhimilliseen pääomaan.
Toisin sanoen on otettava lisää velkaa, jotta mahdollistetaan kaiken muun ohessa Suomen maksamat muiden maiden EU-tuet, maailman suurimmat ilmastoaneet ja yhä kasvavien kustannusten maahanmuuttopolitiikka.
Quote from: Sixten KorkmanOn kannustettava työvoimaan osallistumiseen sekä lisättävä työperusteista maahanmuuttoa ja edistettävä kotoutumista.
Nettomääräisen maahanmuuton pysyminen vuoden 2022 korkealla tasolla voisi valtiovarainministeriön tuoreen arvion mukaan tukea talouskasvua ja työllisyyttä tuntuvasti sekä vahvistaa julkista taloutta ainakin parin miljardin euron verran.
En löydä arviota, johon Korkman viittaa, mutta pelkkä bkt:n kasvu ei muuta maahanmuuttopolitiikan menoja tuloiksi eikä varsinkaan ohjaa voittoja veronmaksajille. Ministeriöiden laskelmat, kun sellaisia on joskus harvoin esitetty, ovat tähän mennessä aina perustuneet virheellisiksi tiedettyihin oletuksiin kuten keskimääräisten maahanmuuttajien olettamiseen ominaisuuksiltaan keskimääräisiksi suomalaisiksi.
Quote from: Sixten KorkmanHallitusohjelmassa tulisi lisäksi painottaa luonnon moninaisuutta sekä ilmastopolitiikkaa ja vihreää siirtymää, joka elinkeinoelämän arviossa on paljolti seuraavan kasvuvaiheen perusta.
Tästäkään väitetystä hyödystä ei ole esitetty muita laskelmia kuin hyvin lavealla pensselillä maalattuja äärioptimistisia arvioita tulevista miljardi-investoinneista tyyliin Blastr Green Steel.
Muutama päivä sitten Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen myönsi televisiossa, että valittu ilmastopolitiikka hyödyttää joitakin yrityksiä mutta tarkoittaa toisille vaikeuksia. Vaihtoehtoisten politiikkojen (esim. 2035 vs. 2050 hiilineutraalisuus) kokonaisvaikutuksista ei ole esitetty analyysejä ainakaan julkisuudessa.
Kuulostaa uskomattomalta, että koko muu maailma olisi väärässä ja Suomi yksin oikeassa ääritiukkojen ilmastotavoitteiden taloudellisesta hyödystä, vieläpä ilman minkäänlaisia koeteltuja laskelmia, mutta sillä näköjään mennään.
"Vihreästä siirtymästä" on sanottava, että valitettavasti käsite on ideologisesti raiskattu. Harva vastustaa vähäpäästöisempää teollisuutta, fossiilisista energianlähteistä asteisttaista luopumista ja muuta luonnon suojelemista. Kyse on täysin siitä miten noita tavoitteita kohti askelletaan käytännössä. Tällä hetkellä kaikki käsittää "vihreän siirtymän" olevan sama kuin vihervassareiden fanaattisimmat päähänpistot. Eihän sen noin pitäisi olla.
Perussuomalaisten riveissä on eräs verbaalisesti varsin kyvykäs kansanedustaja, jonka parikymmenvuotisen poliittisen uran yksi tärkeimmistä anneista on ollut vihervasemmiston raiskaamien käsitteiden uudelleen määrittely ja niiden rinnalle uusien luominen. Viimeisimpänä esimerkkinä termi "haittamaahanmuutto", jota nykyään toistaa jo hesarin ja ylen toimituskin. Siksi kovasti toivoisin, että samainen herra ottaisi käsittelyynsä myös "vihreän siirtymän" ja muut vastaavat käsitteet niin päästäisiin vihdoin keskustelemaan itse asiasta idelogisen jankkaamisen sijaan.
Vihreä siirtymä ei ole sitä kun tuulivoimalan lapa lyö vapaan linnun kuolleena maahan vaan sitä kun atomimiilu tuottaa kansalle tasaisesti päästötöntä energiaa. Jookos eikös.
Quote from: Roope on 06.04.2023, 12:48:18
Quote from: Sixten KorkmanOn kannustettava työvoimaan osallistumiseen sekä lisättävä työperusteista maahanmuuttoa ja edistettävä kotoutumista.
Nettomääräisen maahanmuuton pysyminen vuoden 2022 korkealla tasolla voisi valtiovarainministeriön tuoreen arvion mukaan tukea talouskasvua ja työllisyyttä tuntuvasti sekä vahvistaa julkista taloutta ainakin parin miljardin euron verran.
Julkinen talous ainakin parin miljardin verran plussalla eli vahvistuisi vähintään 2 mrd eurolla.
Jotta
verotuloja kertyy parin miljardin verran, palkkasumman täytyy olla reippaasti päälle 4 mrd euroa. Suomalaisten
keskipalkalla tuo generoitaisiin päälle sadalla tuhannella työllisellä, jos koko nettopalkka kulutetaan 24%:n alv-kantaisiin hyödykkeisiin.
Ja tuossa on siis vasta tulopuoli. Kuinka paljon julkisia hyödykkeitä kulutetaan per tulija?
Niinpä.
Tuo Korkmanin heitto on paskapuhetta, ja VM:ltä tuollaista arviota tuskin löytyy.
----
E. Meni vähän vihkoon tuo yllä oleva. Unohtui työnantajan maksamat sosiaalivakuutusmaksut. Niitä maksetaan 4 mrd e palkkasummasta lähes 1 mrd e. Näin ollen 2 mrd verotuloon päästään, olettaen kansantalouden keskipalkka, 70k-80k työllisellä.
Sixten liukastukoon saippuaan Korkman ei ymmärrä vetovoimatekijöitä ja nettovaikutuksia yhtään paremmin kuin vihervasemmisto tai kinkkuvoileipä. Keskittyisi vaan omiin bisneksiinsä.
Quote from: Roope on 06.04.2023, 12:48:18
Ekonomisti Sixten Korkman liputtaa Höblässä sinipunahallituksen puolesta, koska ei pidä talouden sopeutustoimia tärkeimpänä teemana seuraavan hallituksen asialistalla. EU-politiikka, ilmastopolitiikka ja maahanmuuttopolitiikka ovat Korkmanin mukaan tärkeämpiä, ja niistä sdp:llä ja kokoomuksella on lähes yhtenevät näkemykset. Talouteen voidaan palata pitemmällä tähtäimellä myöhemmin.
Hbl: Sixten Korkman vill se blåröd regering (https://www.hbl.fi/artikel/aee66ddc-c55e-4951-a0e8-0dd2e00b8bcb) 4.4.2023 (maksumuuri)
Ja sitten se arvopohja.
Helsingin Sanomat: Sixtern Korkman: Hallitusohjelmaa laadittaessa joudutaan pohtimaan arvovalintoja (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009497043.html) 5.4.2023
Höblä, Hesari ja totta kai Ylekin tarjoaa Korkmanille alustan sinipunan ylistykseen. On se niin viisas mies, ekonomisti oikein.
QuoteSuomen ei ole pakko tehdä niin rajuja sopeutustoimia kuin kokoomus ehdottaa, sanoo taloustieteilijä Sixten Korkman
Valtiotieteiden tohtori, ekonomisti Sixten Korkman kyseenalaistaa kokoomuksen kuuden miljardin euron sopeutukset. Hän oli lauantaina Ykkösaamun vieraana.
Kokoomus linjasi ennen vaaleja, että jos se on pääministeripuolue, tulevien hallituskumppaneiden kynnyskysymys hallitukseen pääsylle on sitoutuminen kuuden miljardin euron julkisen talouden sopeuttamiseen ensi vaalikaudella.
Valtiotieteiden tohtori, ekonomisti Sixten Korkmanin mukaan kuuden miljardin euron nettomääräinen sopeutus vaatisi todella rajuja menoleikkauksia.
– Kokoomuksen sopeutustavoitteen realistisuus on kyseenalainen.
[...]
Menoleikkurin lisäksi muita keinoja julkisen talouden sopeuttamiseen ovat veronkorotukset ja toimet, joilla talouskasvua voitaisiin lisätä.
– Me tarvitsemme menoleikkauksia, me tarvitsemme veronkiristyksiä johonkin mittaan asti välittömästi, jotta tuetaan finanssipolitiikan linjaa. Mutta erittäin tärkeä osa tästä pitäisi olla se, että me panostamme talouden pohjan vahvistamiseen.
Käytännössä tämä tarkoittaisi Korkmanin mukaan esimerkiksi työperäisen maahanmuuton edistämistä ja satsaamista koulutukseen ja tutkimukseen. Erittäin tärkeää olisi myös parantaa tuottavuutta julkisella sektorilla ja sote-palveluissa, Korkman sanoo.
– Pidemmän päälle ne ovat se ratkaisu.
[...]
Sixten Korkmanin mukaan sinipunahallituksella olisi etunsa. Hänestä kokoomus edustaa liian jyrkkää linjaa menoleikkausten osalta, kun taas SDP liian lepsua linjaa.
– Sieltä puolivälistä jostain voi löytyä sellainen kompromissi, joka olisi hyvä sekä kansantalouden että hyvinvointiyhteiskunnan kannalta.
Käytännössä Korkman viittaa kokoomuksen, SDP:n ja mahdollisesti RKP:n ja vihreiden muodostamaan hallitukseen.
Yle (https://yle.fi/a/74-20027226) 15.4.2023
QuoteSixten Korkman Ylellä: Kuuden miljardin leikkaukset eivät ole realistisia tai järkeviä
EKONOMISTI Sixten Korkman ei pidä kokoomuksen tavoitetta kuuden miljardin euron menoleikkauksista tulevan vaalikauden aikana poliittisesti mahdollisena tai talouspoliittisesti järkevänä.
Korkman sanoi Ylen Ykkösaamun haastattelussa, että kuuden miljardin leikkaus yhdistettynä muihin menopaineisiin, kuten puolustusmenojen ja tutkimus- ja kehitysmenojen kasvattamiseen, olisi bruttomääräisesti hyvin suuri.
"Jos mennään enemmänkin kymmenen miljardin euron leikkauksiin kuin kuuden miljardin, niin syntyy kyllä yhteiskunnallisia ongelmia, joilla on myös taloudellinen ulottuvuutensa", Korkman sanoi.
[...]
"Me tarvitsemme menoleikkauksia, me tarvitsemme veronkiristyksiä välittömästi, että tuetaan finanssipolitiikan linjaa. Erittäin tärkeä osa on se, että panostamme taloudellisen pohjan ja veropohjan vahvistamiseen, mikä tarkoittaa työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Työperäinen maahanmuutto on erittäin tärkeää myös yritysten investointihalukkuuden kannalta."
Korkmanin mukaan koulutukseen ja tutkimukseen pitää satsata, jotta tuottavuus saataisiin nousuun. Myös vihreään siirtymään voidaan tarvita tukea. Nämä ovat pitkän tähtäimen satsauksia, joiden tulokset eivät näy yhden vaalikauden aikana.
"Ne ovat se todellinen ratkaisu eikä se, että tehdään pelkästään menoleikkauksia."
[...]
KORKMAN moitti myös Sdp:n talouspoliittista linjaa todeten, että puolueista kokoomus on ollut linjaltaan liian jyrkkä mutta Sdp liian lepsu. Sinipunapohjassa olisi hänestä silti etunsa.
"Jos sieltä puolivälistä voisi löytyä kompromissi, joka olisi hyvä sekä kansantalouden että hyvinvointiyhteiskunnan kannalta."
Kokoomusta ja Sdp:tä voisi Korkmanin mielestä täydentää Rkp:llä ja vihreillä, jolloin olisi edellytyksiä tarttua vihreään siirtymään. Myös suhtautuminen Euroopan unioniin sekä työperäiseen maahanmuuttoon olisivat argumentteja tällaisen hallituspohjan puolesta.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009521546.html) 15.4.2023
Mitä kautta "työperäinen maahanmuutto" on se Korkmanin olettama hopealuoti ja vielä sinipunahallituksen kautta? Kaikesta puheesta huolimatta kokoomus ei ole esittänyt asiassa oikeastaan muuta konkreettista kuin halpatyövoiman saatavuusharkinnasta luopumisen, jota taas demarit ohjelmassaan vastustavat. Saatavuusharkinnasta luopuminenkaan ei "vahvista veropohjaa", vaan luo samoja ongelmia kuin Ruotsissa, mutta Suomen talouden kannalta sellainenkin uudistus olisi vaikutuksiltaan melko pieni eikä missään nimessä Korkmanin väittämä "todellinen ratkaisu" suuntaan tai toiseen.
Sama "vihreään siirtymään tarttumisen" eli Suomen EU:ta 15 vuotta tiukemman hiilineutraalisuustavoitteen ja vuoteen 2050 ulottuvan ilmastolain kanssa. Ääripolitiikka aiheuttaa suomalaisille valtavat kustannukset vielä vuosikymmeniksi, eivätkä maksajat saa haittaverojen, työttömyyden ja nousseiden hintojen kautta turhaan menettämiään rahoja koskaan takaisin. Suomen ilmastopolitiikan vaikutus globaaliin ilmastoon tiedetään laskennallisesti olemattomaksi.
Edit:
Quote from: HSKORKMANIN haastattelusta syntyi heti vilkasta keskustelua ja sitä kritisoitiin sekä kokoomuksen että perussuomalaisten suunnalta.
Kokoomuksesta reagoi ensimmäisenä puoluejohdon erityisavustaja Katri Manninen. Hänen mukaansa Korkmanin luonnehdinta kokoomuksen tavoitteista ei pidä paikkaansa.
"Kokoomus, kuten valtiovarainministeriö, on puhunut 6 miljardin sopeutustarpeesta. Tämä sisältää suoria säästöjä, mutta myös työllisyyden lisäämistä ja rakenteellisia uudistuksia, joilla talous vahvistuu", Manninen sanoi twiitissään.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoi twiitissään, että Korkman peräänkuuluttaa ensin laajaa konsensusta talouden tasapainotuksessa, mutta on sen jälkeen valmis rajaamaan toiseksi suurimman puolueen pois hallituksesta "kriisin" aiheuttajana.
"Ei järin rakentavaa. Samaa sorttia kuultiin vaalikampanjassa vasemmistosta", Purra twiittasi.
[...]
Korkman kavahti haastattelussa näkymää, jos tuleva hallitus sopeuttaa julkista taloutta voimakkaasti, ulkomaista työvoimaa ei saada tai haluta ja vihreään siirtymään ei panosteta.
"Se on surkastuva Suomi. Meidän vaihtoehtoina on uudistu tai surkastu. Sisäänpäin kääntyvä surkastuva Suomi olisi minusta kyllä surullinen näkymä."
QuoteSixten Korkman: 6 + 3 on vaikea yhtälö
Hallitukseen osallistumisen kynnyskysymyksenä korostettu sopeuttamistavoite on velkaantumisen taittamisen näkökulmasta perusteltu. On kuitenkin useita syitä, miksi sitä ei pidä tulkita kirjaimellisesti.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009586244.html) 16.5.2023
Quote from: Sixten KorkmanTekeillä oleva hallitus saattaa ampua itseään jalkaan rajoittamalla talouden kaipaamaa työperäistä maahanmuuttoa, jota päinvastoin tulisi edistää.
Miksi
halpatyövoiman maahanmuuttoa, sillä halpatyövoimastahan tässä oikeasti on kyse, pitäisi edistää? Haluan nähdä laskelmat, joiden mukaan esimerkiksi saatavuusharkinnan lakkauttamisen tuottama halpatyövoiman maahanmuutto hyödytti ruotsalaisia. Sellaisia laskelmia ei ole.
Quote from: Sixten KorkmanIlmastopolitiikan tavoitteista lipsuminen olisi sekin virhe, sillä Antti Herlinin sanoin (HS 15.4.) on parempi olla "enemmän kuskin penkillä kuin pelkääjän paikalla". Vihreä siirtymä on Suomen elinkeinoelämälle merkittävä mahdollisuus.
Mitä kautta Suomen koko maailmassa äärimmäinen hiilineutraalisuustavoite hyödyttää suomalaisia? Elinkeinoelämässä on kyllä joitain hyötyjiä eli rahastajia, ja onkin irvokasta perustella suomalaisia köyhdyttävää ilmastopolitiikkaa miljardööri Herlinin perustelemattomilla heitoilla. Ei ole näkynyt eikä tule näkymään mitään laskelmia tästäkään.
QuoteA-studio
Taantuman ennusmerkit ovat alkaneet lisääntyä. Miltä hallituksen budjettiesitys näyttää epävarmassa taloustilanteessa? Haastattelussa taloustieteilijä Sixten Korkman.
Yle Areena (https://areena.yle.fi/1-63938032) 29.8.2023 (28 min)
Tiesitkö, että Ruotsin väestörakenteen edullisuus johtuu
työperäisestä maahanmuutosta, samoin katujengit, jotka tappavat toisiaan? Taloustietelijä Sixten Korkman tietää.
Quote8:30-10:00
Sixten Korkman, taloustieteilijä
Vähän maltillisempikin menoleikkauspolitiikka riittää, mutta me tarvitsemme muita toimenpiteitä täydentämään tätä.
Toimittaja
Minkälaisia ne voisivat olla?
Sixten Korkman, taloustieteilijä
Viittasin jo tähän työperäiseen maahanmuuttoon, koska jos me verrataan Suomea muihin pohjoismaihin, miksi meillä on huonompi julkisen talouden tilanne kuin muilla pohjoismailla? Siksi, että niillä on paljon parempi väestön ikärakenne. Miksi? Siksi, että siellä on jo vuosikymmeniä hyväksytty laaja työperäinen maahanmuutto, joka ei ole ongelmatonta millään tavalla, mehän keskustellaan paljon Ruotsin jengirikollisuudesta, jossa yhteiskuntaan sopeutumattomat ulkomaataustaiset nuoret miehet ampuvat toisiaan, mutta kyllä iso kuva on se, että Ruotsi on hyötynyt erittäin paljon työperäisestä maahanmuutosta. Se näkyy kulttuurielämässä, politiikassa, palvelutoiminnassa, innovatiivisissa yrityksissä. Sen takia Ruotsilla ei ole julkisen talouden alijäämää. Näin ollen mua suorastaan pikkusen harmitti, kun kuulin, että Jussi Halla-aho sanoi puolueensa kokouksessa Tampereella, että toistamalla on saatu iso osa suomalaisista uskomaan, että maahanmuutto, joka mitä ilmeisimmin on vaarallista ja vahingollista, olisikin itse asiassa hyvä asia. No, ketkä ovat toistaneet? Sitä ovat todellakin toistaneet tutkijat ja asiantuntijat, Suomen pankki, valtiovarainministeriö ja elinkeinoelämä. Sanoisin, että jokainen, joka ennakkoluulottomasti paneutuu Suomen talouden suuriin ongelmiin, joutuu toteamaan, että me kaipaamme työperäistä maahanmuuttoa.
Toimittaja ei sanonut tuohon mitään.
Quote from: Sixten Korkman[muilla pohjoismailla] on paljon parempi väestön ikärakenne. Miksi? Siksi, että siellä on jo vuosikymmeniä hyväksytty laaja työperäinen maahanmuutto
Vuosikymmenten työperäinen maahanmuutto näkyy Ruotsissa kyllä paremminkin esimerkiksi eläköityneiden suomalaisten määrässä, kun taas ikärakenteen nuorekkuus johtuu Euroopan ulkopuolisesta humanitaarisesta maahanmuutosta ja näiden maahanmuuttajien korkeasta syntyvyydestä. Tämä olisi selvinnyt vaikka vain vilkaisulla tavallisen ruotsalaisen koulun pihalle, jos SCB:n tilastot eivät kiinnosta.
Quote from: Sixten Korkman[työperäinen maahanmuutto] ei ole ongelmatonta millään tavalla, mehän keskustellaan paljon Ruotsin jengirikollisuudesta, jossa yhteiskuntaan sopeutumattomat ulkomaataustaiset nuoret miehet ampuvat toisiaan
Oletko tosissasi? Eihän ne ampujat nyt jumalauta ole työperäisiä tai heidän jälkeläisiään vaan massiivisen humanitaarisen maahanmuuton tulosta nämäkin.
Quote from: Sixten Korkmankyllä iso kuva on se, että Ruotsi on hyötynyt erittäin paljon työperäisestä maahanmuutosta. Se näkyy kulttuurielämässä, politiikassa, palvelutoiminnassa, innovatiivisissa yrityksissä.
Korkman kai tarkoittaa tässäkin oikeasti humanitaarista maahanmuuttoa, sillä nykyisessä kulttuurielämässä ja politiikassa näkyy erityisesti humanitaarisen maahanmuuton Ruotsiin tuomia toteemeja ja heidän jälkeläisiään. Suomalaisissa maahanmuuttajissa ei ole tarpeeksi väriä, että pääsisivät politiikan pelipaikoille kuten hallitukseen ruotsinsuomalaisten suuresta määrästä ja pitkästä historiasta huolimatta.
Quote from: Sixten KorkmanJussi Halla-aho sanoi puolueensa kokouksessa Tampereella, että toistamalla on saatu iso osa suomalaisista uskomaan, että maahanmuutto, joka mitä ilmeisimmin on vaarallista ja vahingollista, olisikin itse asiassa hyvä asia. No, ketkä ovat toistaneet? Sitä ovat todellakin toistaneet tutkijat ja asiantuntijat, Suomen pankki, valtiovarainministeriö ja elinkeinoelämä.
Siitä sitten viimeinkin laskelmia pöytään, että maahanmuutto "olisikin itse asiassa hyvä asia" suomalaisille veronmaksajille. Se valtamediassa usein viitattu valtiovarainministeriön huuhaalaskelma, jossa oletuksena maahanmuuttajien tulot, työllisyys, palvelujen käyttö ja muu vastasivat suomalaisia, ei kelpaa edes vessapaperiksi.
Korkman ei taaskaan kertonut, millä keinoilla Suomeen saataisiin enemmän sitä kuuluisaa
hyödyllistä maahanmuuttoa, kun humanitaarisen puolen tyypeillä on liki miljoonan euron elinkaarikustannukset, eikä veronmaksajien subventoima halpatyövoimakaan pahemmin veroja maksele.
Ruotsilla on kruunu, Suomella on euro. Ei tainnut Korkman sitäkään mainita?
Markka takaisin!
Tuo oli uutta, että Sixten Korkman valisti meitä, että jengirikollisuus on nimenomaan työperäisen maahanmuuton sivutuote.
Siitä nyt sitten haluamaan sitä työperäistä maahanmuuttoa. Talouskasvun hinta on jengirikollisuus?
Mielenkiintoinen tulokulma. Kiitos Sixten.
-i-
Quote from: ikuturso on 30.08.2023, 08:08:33
Tuo oli uutta, että Sixten Korkman valisti meitä, että jengirikollisuus on nimenomaan työperäisen maahanmuuton sivutuote.
Siitä nyt sitten haluamaan sitä työperäistä maahanmuuttoa. Talouskasvun hinta on jengirikollisuus?
Eihän Korkman voi olla oikeasti noin tajuttoman tyhmä ja tietämätön. Eihän?
Kun tuon pätkän katsoo ja tarkkailee Korkmanin pokkaa ja teeskenneltyä ärtymystä, vahvistuu tunne suomalaisen maahanmuuttokeskustelun tietoisesta muuttamisesta, kun
humanitaariseen maahanmuuttoon ryhdyttiin viittaamaan valtamediassa järjestelmällisesti
työperäisenä maahanmuuttona parisen vuotta sitten. Näin luisteltiin taas kerran eduskuntavaalien yli ilman hankalia debatteja siitä, kuinka paljon haittamaahanmuutto tosiasiassa maksaa suomalaisille.
Samoin nykyään puhutaan sujuvasti esimerkiksi "osaajista", jota ilman emme tule toimeen, kun tarkoitetaan kouluttamatonta halpatyövoimaa, joiden oleminen ja eläminen perustuu yhteiskunnan tukiin ja/tai työehtojen ja oleskelulupaehtojen rikkomiseen, joka tekee heistä houkuttelevia työnantajille.
Quote from: Roope on 30.08.2023, 00:43:46
QuoteA-studio
Quote from: Sixten Korkman[työperäinen maahanmuutto] ei ole ongelmatonta millään tavalla, mehän keskustellaan paljon Ruotsin jengirikollisuudesta, jossa yhteiskuntaan sopeutumattomat ulkomaataustaiset nuoret miehet ampuvat toisiaan
Oletko tosissasi? Eihän ne ampujat nyt jumalauta ole työperäisiä tai heidän jälkeläisiään vaan massiivisen humanitaarisen maahanmuuton tulosta nämäkin.
No sitähän se on. Ruotsin balkanilaiset ja pohjoisafrikkalaiset ovat pääosin työperäisiä.
Aivan samoin kuin Ranskan ja Saksan turkkilais- ja algerialaisyhteisöt tai Britannian eteläaasialaiset.
Ja työvoimapolitiikallahan meilläkin holtitonta turvapaikkapolitiikkaa on perusteltu.
Työperäiset pitsasodat ja orjakaupparavintolat meille on jo saatu.
Quote from: rapa-nuiv on 30.08.2023, 13:05:57
No sitähän se on. Ruotsin balkanilaiset ja pohjoisafrikkalaiset ovat pääosin työperäisiä.
Vanhat rikollisjengit olivat esim. Balkanilta, mutta olen ymmärtänyt, että tämä uusi, raaempi katujengisukupolvi olisi enimmäkseen humanitaarista perua. Jossain mainittiin, että osin jopa vuoden 2015 satoa, mutta voin olla mielikuvineni väärässä. Olisiko ampujien taustasta jotain tilastolähdettä tai yhteenvetoa?
Quote from: rapa-nuiv on 30.08.2023, 13:05:57Ja työvoimapolitiikallahan meilläkin holtitonta turvapaikkapolitiikkaa on perusteltu.
Siihen kai on perustuvinaan tuo humanitaarisen maahanmuuton kutsuminen työperäiseksi, että saavat jossain vaiheessa Wolt-hommia, opiskelupaikan tai vastaavaa.
QuoteMinun arvoni
Ekonomisti Sixten Korkman pyöritteli yli neljä vuosikymmentä työkseen numeroita. Pikkuhiljaa rinnalle on hiipinyt humanismi. Nyt kirkot täyttyvät, kun Korkman pohtii puhujakeikoilla arvopohjaansa.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/visio/art-2000009933415.html) 4.11.2023
QuoteSixten Korkman on kerännyt päähänsä tietoa 75 vuotta ja yhdeksän kuukautta. Hän sanoo lukevansa joka aamu kannesta kanteen The New York Timesin, Financial Timesin, Hufvudstadsbladetin, Helsingin Sanomat ja Dagens Nyheterin. Eläkkeellä rutiineihin kuuluu päivittäin myös noin sata sivua tietokirjallisuutta sekä analyysejä jakavan Project Syndicaten selailua.
Kuinka sattuikaan, että Sixten Korkman siis lukee päivittäin George Sorosin Open Society Foundationsin rahoittamaa (https://www.project-syndicate.org/about) Project Syndicatea, jolle Soros itsekin kirjoittelee (https://www.project-syndicate.org/columnist/george-soros).
QuoteArvokeskustelu on nyt erittäin ajankohtaista, Korkman sanoo. Ihmiset kaipaavat moraalikompassia.
Suomalainen filosofi Georg Henrik von Wright kirjoitti, että me ihmiset jouduimme eksyneisyyden ja epävarmuuden aikaan, kun kristinusko menetti auktoriteettinsa.
Korkman uskoo, että von Wrightin selitys ei enää päde sellaisenaan.
"Ehkäpä asia on niin kuin von Wright sanoi, mutta nyt epävarmuus liittyy nopeasti muuttuneeseen maailmaan, kulttuurisiin ristiriitoihin sekä sosiaaliseen median kulttuuriin, joka on ihan myrkkyä."
Korkmanhan ei alennu osallistumaan sosiaalisen median keskusteluihin tai muihinkaan arvostelulle altistaviin keskusteluihin vaan julistaa arvojaan ja tuomioitaan korkealta muiden yläpuolelta.
QuoteOngelmana on Korkmanin mielestä nykyään se, että ihmiset ottavat kantaa suureen maailmaan vajavaisin tiedoin.
Hän ei itse ole missään sosiaalisessa mediassa. Siihen on monta syytä. Yksi on se, että Korkman ei halua joutua manipuloidun informaation kohteeksi.
Jopa hän, todennäköisesti keskimääräistä ihmistä älykkäämpi ja paljon lukenut entinen professori, pelkää ajautuvansa ennakkoluulojensa valtaan ja uskomaan asioita, jotka eivät ole totta.
Algoritmit on tehnyt joku vielä fiksumpi.
"Minun mielestäni on paljon parempi käydä keskusteluja, kuluttaa laatumediaa ja lukea kirjoja."
Näin. Koska Korkman tietää jo kaiken, miksi tosiaan altistua vääränlaisten ihmisten väärälle ja vääristellylle tiedolle? Paljon parempi pysytellä tarkkaan valikoitujen ihmisten, median ja kirjojen kuplassa.
QuoteSixten Korkmania vastaan on helppo hyökätä ad hominem -argumentilla. Se tarkoittaa, että kiinnitetään huomiota häneen eikä hänen sanomaansa asiaan.
Korkmanin työhistoria on tarkoittanut täysin turvattua taloudellista asemaa. Hänen asemassaan on helppo lueskella yhteiskunnallisia teoksia, pukea oikeistodemarin univormu eli poolopaita päälle ja kertoa kansalle Helsingin Sanomissa, miten kannattaa elää.
Hän ei hätkähdä vaan hymyilee. Kritiikki on kuulemma täysin pätevä ja osuu oikeaan. Hän jatkaa sitä moukaroimalla itseään.
"Kari Hotakaisen Opetuslapsi-kirjassa päähenkilö kritisoi meitä hyväosaisia, joiden on helppo olla näennäisesti suvaitsevaisia. Niin se on."
Sitten pieni hiljaisuus.
"Kun kaikki on hyvin, on helpompi olla ymmärtäväinen ja suvaitsevainen. Se on minusta ihan totta, mutta en tiedä, mitä minun sille pitäisi tehdä."
Sixten Korkmanin
sanomisten kritiikki on helppo sivuuttaa vaikka tällaisella ad hominem -höpinällä.
QuotePohjoismainen hyvinvointivaltio pohjaa sekä positiiviseen että negatiiviseen vapauteen. Korkman sanoo, että ihmisille pitää turvata minimaaliset elinolot.
"Jos on ihminen, joka ei saa ruokaa tai kattoa päänsä päälle, niin mikä hänen vapautensa on?"
Toisaalta: kuka suomalainen ei kannata minimaalisia elinoloja kansalaisille? Korkman kritisoi usein perussuomalaisia, joka ei sekään ole puolueena – ainakaan ohjelmiensa perusteella – ajamassa alas suomalaista sosiaaliturvaa.
Jospa perussuomalaisten mielestä ihmisoikeudet ja vapaudet toteutuvat parhaiten, kun jokainen yhteisö pitää huolta omistaan?
"Globaalissa maailmassa tuo kulma on minusta riittämätön. Eivät ihmisoikeudet ole mikään objektiivinen tosiasia, vaan mentaalinen instituutio. Globaalit murheet ovat myös Suomen murheita."
Samalla Korkman sanoo hyväksyvänsä, että suomalaisilla ei ole samoja moraalisia velvollisuuksia niitä kohtaan, jotka asuvat maailman toisella puolella kuin tämän maan rajojen sisällä asuvia kohtaan.
"Mutta minusta meillä on jotain velvollisuuksia heitäkin kohtaan. Jos rajoittaa ihmisoikeudet vain lähipiirin pariin, niin se ei minusta riitä."
Mitä ne globaalit velvollisuudet sitten tarkalleen ottaen ovat ja millä perusteilla, kun Korkman on tehnyt niistä syyn ryöpyttää perussuomalaisia? Tämä ei ole koskaan selvinnyt.
QuoteYksi globaali murhe on ilmastonmuutos. Korkmanin lapsenlapsia on mukana ilmastoaktivismia harjoittavassa Elokapinassa.
Etlan ja Evan entinen toimitusjohtaja kannattaa Elokapinan toimintaa. Hän jopa vähän kiihdyttää puheen tempoa, kun puhe kääntyy siihen.
Korkmanin mukaan ihmiskunta tarvitsee alhaalta ylöspäin ponnistavaa suuttumusta, jotta poliitikot tekisivät päätöksiä. Ilmastonmuutoksen ratkaisut tapahtuvat hänestä suurten maiden johtamassa globaalissa rintamassa.
"Mutta emme ole siellä vielä. Eli siis lisää Elokapinaa, lisää Elokapinaa!"
Ei perusteluja myöskään lain rikkomisen tukemiselle. Lisäksi, jos Korkman on hitusenkaan verran perehtynyt ilmastonmuutokseen ja Elokapinaan, hän tietää, että järjestön vaatimukset ovat järjettömiä ja demokratian vastaisia.
QuoteJos Korkmanilla ei ole mielipidettä jostain asiasta, hän sanoo sen eikä kehitä mielipidettä tehdäkseen vaikutuksen kuulijaan. Ehkä varakkaalla eläkeläisellä on aito sananvapaus: voi myös olla hiljaa, eikä menetä mitään.
Korkmanilla ei esimerkiksi ole mielipidettä siitä, vaikuttaako nykyisen hallituksen talouspolitiikka sosiaaliseen eriarvoisuuteen.
"Minusta teimme suuria virheitä siinä kentässä 1990-luvulla, ja olin kuitenkin itse valtiovarainministeriön virkamies. Niitä virheitä ei pitäisi nyt toistaa."
Heti perään hän kuitenkin tunnustaa, ettei tunne asiaa riittävästi eikä ole tutustunut nykyisen hallituksen laskelmiin.
Toisaalta Korkmanilla on ollut useinkin julkilausuttu mielipide asioista, joista hän ei tunnu tietävän juuri mitään ja senkin vähän pieleen.
QuoteNykyään avioliitossa Maria Romantschukin kanssa.
Toiminut muun muassa presidentti Tarja Halosen lehdistöpäällikkönä.
Korkman on samaa leiriä kuin suomenruotsalaiset, rkp, hesari, sanoma ja kone. Ja sitten ne joita ei kerrota eli taustayhteisöt & yhteistyökumppanit. Ja mafia.
Äänestyspoolia noissa on yhteensä max 10% mutta ne hallinnoi jotain 40-50% äänestyskelpoisista. Hang aroundit ja prospectit mukaan lukien.
Ihmettelen suomalaisia. Jos äänestäjät tajuaisivat tämän emäkroisoksen, verenimijän yhteydet kokoomukseen, rkp:hen, niin mainittujen puolueiden saaliit ottaisivat lommoa. Katsokaa Sixtenin kasvoja kun hän puhuu. Laatta meinaa tulla teeskentelystä.
edit. jutun kirjoittanut Emil Elo on Turun alueen Elon vampyyri-suvun kasvatteja. Taattua baabelia ja integraatiota ja sekoomusta 1960-luvulta lähtien.
QuoteSixten Korkman: Suomi rämpii suossa, mutta miten sieltä päästään kuivalle maalle?
Miten maamme saataisiin taloudellisesti paremmalle tolalle? Talouspolitiikan arviointineuvosto nostaa esille kaksi kysymystä, joita koskevat suositukset tuskin ovat hallituksen mieleen.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010152889.html) 30.1.2024
Quote from: Sixten KorkmanSuomi on maa, jolla on loistava menneisyys ja upea tulevaisuus, mutta tämä nykyisyys on ikävää suossa rämpimistä. Miten maamme saataisiin taloudellisesti paremmalle tolalle?
Neuvoja voi hakea talouspolitiikan arviointineuvoston viime viikolla julkaisemasta raportista (https://talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/raportit/vuosiraportit/raportti-2023/), joka on poikkeuksellisen painava talouspoliittinen puheenvuoro.
[...]
Talouspolitiikan arviointineuvosto nostaa esille kaksi finanssipolitiikan viritystä isompaa kysymystä, joita koskevat suositukset tuskin ovat hallituksen mieleen.
Ensinnäkin neuvosto suosittaa ilmastopolitiikan terävöittämistä ja peräänkuuluttaa etenkin kannustimia hiilinielujen lisäämiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että metsäteollisuus tai viime kädessä maanomistajat joutuisivat maksamaan hiilinielujen supistamisesta sen sijaan, että veronmaksajat tukevat metsäsektoria ostamalla kompensoivia hiilinieluja ulkomailta.
Neuvosto tosiaan esittää kannustimia hiilinielujen lisäämiseksi. En ota kantaa, onko se taloudellisesti kannattavaa vai ei, mutta oleellisinta asetelmassa onkin se, että mahdolliset kustannukset Suomen liian pienistä hiilinieluista johtuvat EU:n liian tiukoista ja laskennallisesti kyseenalaisista ilmastotavoitteista. Päädymme Suomessa joka tapauksessa maksamaan miljardeja euroja turhaan EU:n ilmastopolitiikasta jo pelkästään tässä hiilinielutapauksessa.
Sen sijaan neuvosto
ei ota raportissa muuten kantaa Suomen ääriradikaaliin ilmastopolitiikkaan ja etenkään vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteeseen, joka tulee maksamaan suomalaisille vielä paljon enemmän. Tavoitetta ei voi puolustella, mutta neuvosto ei sano siitä mitään puoleen tai toiseen. Että se tämän talouspoliittisen puheenvuoron painavuudesta.
Quote from: Sixten KorkmanToiseksi neuvosto on huolissaan hallituksen kaavailemista toimista, jotka voivat vähentää työperäistä maahanmuuttoa Suomeen. Tämä on nähtävä sitä taustaa vasten, että ikäsidonnaiset julkiset menot kasvavat Suomessa joka vuosi monta sataa miljoonaa euroa – ja samalla kotimainen työvoima supistuu. Yli 65-vuotiaiden väestönosuudella mitattuna Suomi on Japanin ja Italian jälkeen maailman kolmanneksi vanhin maa. Väestön huoltosuhde on paljon heikompi kuin muissa Pohjoismaissa, joissa maahanmuutto on ollut takavuosina runsasta.
Raportissa ei tarkastella myöskään maahanmuuton ja maahanmuuttopolitiikan ratkaisujen todellisia taloudellisia vaikutuksia vaan tyrkytetään sokean yksioikoisesti maahanmuuton
lukumääräistä kasvattamista. Korkmaninkin peräänkuuluttama
väestöllistä huoltosuhdetta parantava maahanmuutto voi olla ja esimerkiksi Suomen ja Ruotsin tapauksissa on ollutkin taloudellisesti vahingollista.
Quote from: Sixten KorkmanNykyisin maahanmuutto mielletään lähinnä vain ongelmaksi etenkin Ruotsin jengirikollisuuden takia. Ongelmia Ruotsissa kiistämättä on, mutta pitää nähdä sekin, että valtaosa maahanmuuttajista on kotoutunut hyvin ja rakentaa Ruotsin taloutta ja yhteiskuntaa.
Harjoitetulla maahanmuuttopolitiikalla maahanmuuton taloudelliset haitat ovat sekä Ruotsissa että Suomessa jo vuosikymmeniä ylittäneet sen taloudelliset hyödyt. Näin ei ole pakko olla. Taloudellisesti haitallinen maahanmuutto on ollut molemmissa maissa poliittinen valinta. Taloudellisesti suurin ja nopein hyöty tulisikin haittamaahanmuuton karsimisesta.
Quote from: Sixten KorkmanElinkeinoelämän tutkimuslaitos arvioi Suomen tarvitsevan vuosittain jopa yli 40 000 hengen nettomääräistä maahanmuuttoa työikäisen väestön vakauttamiseksi. Tämä lisäisi parhaimmillaan työllisyyttä ja verokertymää merkittävästi sekä vähentäisi ajan mittaan julkista velkaantumista. Ilahduttavasti maahanmuutto onkin viime vuosina noussut ennätystasolle.
Määrä ja laskettu äärimmäisen positiivinen taloudellinen vaikutus perustuu idioottimaiseen/epärehelliseen oletukseen, että maahanmuuttajat olisivat ominaisuuksiltaan (palkka, verot jne.) keskivertosuomalaisia. Näin ei tietenkään ole, joten tällainen suomalaisten syntyvyyden tasoinen massamaahanmuutto ei vastaa myöskään taloudellisilta vaikutuksiltaan laskelmia. Laskelmissa ei myöskään ole otettu huomioon maahanmuuttajien palvelujen aiheuttamia erityiskustannuksia.
Quote from: Sixten KorkmanMaahanmuuton myönteiset vaikutukset ovat kuitenkin monella tapaa ehdollisia. Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat tuovat muita suuremman hyödyn. Paljon riippuu kotouttamispolitiikan onnistumisesta.
Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat eivät ole riippuvaisia kotouttaistoimista, eikä toisaalta ole olemassa sellaista kotouttamispolitiikkaa, jolla haittamaahanmuutto käännettäisiin kannattavaksi.
Nimenomaan Suomen ja Ruotsin kotouttamispolitiikka on jo liberaaleinta ja liberaaleilla mittareilla siten parasta (ja varmasti kalleinta) koko maailmassa (mm. mipex-indeksi), mutta tulokset ovat tunnetun surkeita.
Melkein kaikki riippuukin oikeasti maahanmuuton
määrästä ja laadusta eli maahanmuuttopolitiikan
valikoivuudesta.
Quote from: Sixten KorkmanOsaltaan sitä vaikeuttavat Suomessa melko yleiset rasistiset asenteet. Eduskunnan puhemies väitti viime elokuun rasismikohun yhteydessä, että kyse on vain "vihervasemmiston kipuilusta ja median psykoosista".
Oliko puhemies sitten väärässä?
En ole vieläkään nähnyt perusteluja mistään muusta, kun suomalaisten suureksi ongelmaksi väitettyä rasismia ei ole yritettykään suhteuttaa millään relevanttilla mittarilla muihin ongelmiin. Kesällä todisteena esitetty FRA:n kyselytutkimus afrikkalaistaustaisten
fiiliksistä ei ole todiste kuin ehkä siitä, että Suomessa on Euroopan kiittämättömimmät ja vihamielisimmät humanitaariset maahanmuuttajat.
Quote from: Sixten KorkmanOngelman korjaamista helpottaisi sen tunnustaminen. Suomi tarvitsee maahanmuuttajia myös tulevina vuosina.
"Rasismiongelman" tunnustaminen? Mikä se ongelma ihan konkreettisesti on?
Yksinkertainen kysymys Korkmanille asioiden tunnustamiseen liittyen. Onko kantaväestö kohdistanut maahanmuuttajiin ja etenkin humanitaarisiin maahanmuuttajiin
enemmän vai
vähemmän väkivaltaa ja muita rikoksia kuin toisinpäin? Johtopäätökset?
Suomi ei tarvitse yhtään enempää haittamaahanmuuttoa millään nimellä eikä missään muodossa. Myöskään talouspolitiikan arviointineuvoston raportissa ei esitetä mitään mainittavaa suosittelemansa pelkkään väestönkasvuun ja väestöpyramidin lihottamiseen perustuvan maahanmuuttopolitiikan puolustukseksi.
Quote from: Economic Policy Council Report 2023It is difficult to assess what impact the planned policy reforms [hallitusohjelman maahanmuuttolinjaukset] will have on immigration to Finland.
Päinvastoin varsin helppo arvioida, että raportissa mainituilla lakimuutoksilla (kolme kuukautta aikaa hakea uusi työ, kansalaisuuslaki, kotouttamistoimista kieltäytymisen sanktiointi) ei ole juuri mitään vaikutusta maahanmuuttoon suuntaan tai toiseen verrattuna moniin muihin tekijöihin.
Quote from: Roope on 30.01.2024, 21:11:53
....
Quote from: Sixten KorkmanElinkeinoelämän tutkimuslaitos arvioi Suomen tarvitsevan vuosittain jopa yli 40 000 hengen nettomääräistä maahanmuuttoa työikäisen väestön vakauttamiseksi. Tämä lisäisi parhaimmillaan työllisyyttä ja verokertymää merkittävästi sekä vähentäisi ajan mittaan julkista velkaantumista. Ilahduttavasti maahanmuutto onkin viime vuosina noussut ennätystasolle.
Määrä ja laskettu äärimmäisen positiivinen taloudellinen vaikutus perustuu idioottimaiseen/epärehelliseen oletukseen, että maahanmuuttajat olisivat ominaisuuksiltaan (palkka, verot jne.) keskivertosuomalaisia. Näin ei tietenkään ole, joten tällainen suomalaisten syntyvyyden tasoinen massamaahanmuutto ei vastaa myöskään taloudellisilta vaikutuksiltaan laskelmia. Laskelmissa ei myöskään ole otettu huomioon maahanmuuttajien palvelujen aiheuttamia erityiskustannuksia.
...
Toinen lähtökohtainen huono oletus on se, että Suomen talous pysyy Suomen taloutena, jos suomalaiset korvataan muunmaalaisilla. Ominaisuuksiin on lisättävä myös kansallisuus ja kulttuuri ym. vastaavia asioita. Valtio ei ole pörssiyhtiä eikä minkään muunkaan laatuinen yksityinen yritys, ei edes perheyhtiön kaltainen. On silkkaa mielipuolisuutta tarkastella valtiontaloutta samojen kriteerien ja päämäärien valossa kuin liiketalouden toimijoiden.
Eräs vasemmistolainen tuttuni netissä pitää Korkmania jonkinlaisena talousnerona jumalan armosta. Se kertoo minulle yhtä paljon molemmista.
Tyhminkin tajuaa ainoalla aivosolullaan, ettei lähiöiden täyttäminen sosiaaliturvalla elävillä kehitysmaalaisilla voi olla kansantaloudelle kovin hyvä bisnes, mutta niin nämä huippuaasintuntijat sitkeästi väittävät. ???
QuoteEnsinnäkin neuvosto suosittaa ilmastopolitiikan terävöittämistä ja peräänkuuluttaa etenkin kannustimia hiilinielujen lisäämiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että metsäteollisuus tai viime kädessä maanomistajat joutuisivat maksamaan hiilinielujen supistamisesta sen sijaan, että veronmaksajat tukevat metsäsektoria ostamalla kompensoivia hiilinieluja ulkomailta.
:facepalm: :facepalm: :facepalm:
Eli lisää veroja maksettavaksi jotenkin taikasauvan heilautuksen omaisesti saa Suomen kansantalouden parempaan asentoon? Kyllä tämä ilmastonmuutos ja matukiima täyttää koko maa on jotain aivan toiselta planeetalta heijastuvaa todellisuutta.
Meikäläisen puoliso on oman alansa asiantuntija ja pääsi heti töihin ja vähitellen pääsemässä parempiin duuneihin, vaikka suomenkieli ei vielä kovin hyvin sujukaan (seikka, josta jaksan muistuttaa).
Mihin ammatteihin sitten näitä mitään osaamattomia matuja työnnettäisiin? Bussikuskien ja erilaisten kotouttamisosaajien paikat taitavat jo nykyisellään olla aika täynnä. Suomessa ei ole mitään sellaista perusteollisuutta, johon tarvittaisiin lisääntyvä määrä käsiä. Meillä kaikki automatisoituu kovaa vauhtia ja tarve ihmistyövoimalle - paitsi koville osaajille - on lähes olematon.
Sellaisia neroja tuossa Talouspolitiikan arviointineuvostossa. Ketähän lienevät? No, tässä he:
Seija Ilmakunnas
Seija Ilmakunnas on työelämäprofessori Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa. Hän on aiemmin työskennellyt Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja VATTin johtajana. Ilmakunnaksen tutkimusalueina ovat talouspolitiikka, työmarkkinat ja yritystuet.
Liisa Häikiö
Liisa Häikiö toimii sosiaalipolitiikan professorina Tampereen yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy yhteiskunnan ohjaukseen kestävyysmurroksessa ihmisten arjen ja hallinnan lähtökohdista.
Tuukka Saarimaa
Tuukka Saarimaa on Aalto-yliopiston ja Helsinki GSE:n kaupunkitaloustieteen professori. Aiemmin hän on toiminut VATT:ssa johtavana tutkijana. Hän on kiinnostunut erityisesti asuntopolitiikkaan ja paikalliseen julkistalouteen liittyvistä kysymyksistä.
Hilde Bjørnland
Hilde Bjørnland on BI Norwegian Business Schoolin taloustieteen professori ja provosti ja myös toimii Norjan keskuspankin tieteellinen neuvonantaja. Bjørnland on toiminut Finanspolitiska rådetin jäsenenä vuosina 2014-2017. Hän on kiinnostunut erityisesti energia-, ilmasto-, finanssi- ja rahapolitiikan kysymyksistä.
Niku Määttänen (puheenjohtaja)
Niku Määttänen on makrotaloustieteen professori Helsingin yliopistossa ja Helsinki GSE:ssä. Määttäsen oma tutkimus liittyy erityisesti verotukseen, sosiaaliturvaan ja asuntomarkkinoihin.
Siitä taas en ole lainkaan yllättynyt, että joukossa ei ole yhtään ainoata kovanluokan yrityselämässä toiminutta jäsentä. Sen sijaan vähemmän yllättävää on Tampereen punayliopiston tausta eräällä.
Quote from: Uuno Nuivanen on 31.01.2024, 09:44:33
Tyhminkin tajuaa ainoalla aivosolullaan, ettei lähiöiden täyttäminen sosiaaliturvalla elävillä kehitysmaalaisilla voi olla kansantaloudelle kovin hyvä bisnes, mutta niin nämä huippuaasintuntijat sitkeästi väittävät. ???
Tämä on bkt-uskovaisille täysin päinvastoin. Asuntojen rakentaminen työllistää, kotouttaminen työllistää, eläkerahastot saavat asuntosijoituksillaan varmaa tuottoa kun asukkaiden vuokran maksaa kela. Asunnoista on pula ja hinnat pysyvät korkeina. Halpatyövoimaa on rajattomasti tarjolla ilmaisen elämän toivossa.
Laskun maksaa jokainen veronmaksaja käsittämättömällä verokuormalla.
Ja kun kuiviin imetty veronmaksaja ei pysty sitä enää maksamaan, vaikka hänen omat palvelunsa ja ostovoimansa on jo karsittu pois, tehdään ulkomaanvelkaa yhä enemmän ja enemmän. Lainaa saa tuota (pahan) bkt:n kasvua vastaan, kunnes pyramidihuijaus tulee väistämättömään päätökseensä. :facepalm:
Tämä henkinen demari on samanlainen talousosaaja- ja maailmanparantaja- kuin demarit aina ajasta ikuisuuteen. Käsi on aina muiden taskussa. Kun aidanpääty häämöttää- kellään ei ole enää rahaa- koko valtakunta on pers'aukinen- ja ravinnonlähteenä toimivat omat kynnet ja satunnaiset armopalat työtä vastaan.
Nuo ovat jämähtäneet ajatusmaailmassaan 60-70 -luvun Ruotsiin, jonne siirtolaiset, suomalaiset mukaanlukien, tulivat suoraan töihin tehtaisiin, joissa valmistettiin kaikkea mahdollista vientiin kaikkialle maailmaan.
Pikkuisen eri juttu kuin tämän päivän ilmaista elämää etsivät murjaanilaumat.
Quote from: Roope on 30.01.2024, 21:11:53
Harjoitetulla maahanmuuttopolitiikalla maahanmuuton taloudelliset haitat ovat sekä Ruotsissa että Suomessa jo vuosikymmeniä ylittäneet sen taloudelliset hyödyt.
Tämähän tuli selväksi Suomen Perustan teettämästä tutkimuksesta, joka on edelleenkin paras (ilmeisesti koska on ainoa) asiasta tehty tutkimus.
Viittaan tähän:
Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous (https://www.suomenperusta.fi/tutkimus/)Aina voidaan tehtyjä tutkimuksia ja raportteja kritisoida, mutta oleellista tässä on että kukaan ei ole vaivautunut haastamaan tuota tutkimusta tekemällä oman vähintään yhtä perusteellisen tutkimuksen. Sen sijaan sama vanha laulu työvoiman tarpeesta ja työikäisten maahanmuuttajien saamisesta Suomeen jatkuu. Sama levy pyöritetään läpi yhä uudelleen.
Quote from: Uuno Nuivanen on 31.01.2024, 11:47:24
Nuo ovat jämähtäneet ajatusmaailmassaan 60-70 -luvun Ruotsiin, jonne siirtolaiset, suomalaiset mukaanlukien, tulivat suoraan töihin tehtaisiin, joissa valmistettiin kaikkea mahdollista vientiin kaikkialle maailmaan.
Pikkuisen eri juttu kuin tämän päivän ilmaista elämää etsivät murjaanilaumat.
Amen. TÄNÄÄN aamulla olin vaihteeksi kokouksessa kuuntelemassa tätä paskanläyryä. En juuri kommentoinut kun se olisi ollut aika hapokasta ja päätökset on kuitenkin jo tehty. On täysin selvää että Suomi romahtaa suomaliaksi nyt aivan lähiaikoina. Tai no, hyvillä perusteilla voi sanoa että sitähän tämä on jo nyt :(
Korkman on täysin väärässä, sillä kotouttaminen ei tue työmarkkinoita.
Mitä enemmän kotoutetaan sen suuremmalla syyllä jäädään pois työmarkkinoilta, ja kun sen kotouttamisen onnistuminen on pelkästään kiinni kotoutettavan omasta halusta kotoutua ja joutua työmarkkinoille, tai jatkaa sitä kotoutumista ilman tuloksia hamaan tulevaisuuteen jotumatta elättämään itse itseään työmarkkinoilla, niin ei ole mikään ihme, että Kelan maksama kotiovi saattaa espoolaismieheltä löytyä Mogadishusta.
Tämä koko touhu on suurta sirkusta ja valehtelemisen riemujuhlaa.
Äänestäjillämme on pitkät opinnot vielä edessään, ehkäpä jossain vaiheessa hyvällä onnella itketään ja opitaan.
Quote from: Uuno Nuivanen on 31.01.2024, 11:47:24
Nuo ovat jämähtäneet ajatusmaailmassaan 60-70 -luvun Ruotsiin, jonne siirtolaiset, suomalaiset mukaanlukien, tulivat suoraan töihin tehtaisiin, joissa valmistettiin kaikkea mahdollista vientiin kaikkialle maailmaan.
Pikkuisen eri juttu kuin tämän päivän ilmaista elämää etsivät murjaanilaumat.
Kyllä vaan. Piti keksiä lomaltapaluurahat etteivät jääneet sukuloimisvierailulla Ruotsiin tekemään Volvoja ja Saabeja. Eli osaavat tyypit ostettiin takaisin. Murjaanit ei täältä lähde minnekään vaikka maksettaisiin.
Varmaan olisi aika helppoa seurata tilitapahtumista osteleeko espoolaisisä tavaraa Espoossa vai Mogadishussa ja laittaa sitten elatus- ja tukirahat tarkkailuun, ja sitten lopettaa ne.
Quote from: Roope on 30.01.2024, 21:11:53
Quote from: Sixten KorkmanToiseksi neuvosto on huolissaan hallituksen kaavailemista toimista, jotka voivat vähentää työperäistä maahanmuuttoa Suomeen. Tämä on nähtävä sitä taustaa vasten, että ikäsidonnaiset julkiset menot kasvavat Suomessa joka vuosi monta sataa miljoonaa euroa – ja samalla kotimainen työvoima supistuu. ...
Quote from: Sixten KorkmanElinkeinoelämän tutkimuslaitos arvioi Suomen tarvitsevan vuosittain jopa yli 40 000 hengen nettomääräistä maahanmuuttoa työikäisen väestön vakauttamiseksi. Tämä lisäisi parhaimmillaan työllisyyttä ja verokertymää merkittävästi sekä vähentäisi ajan mittaan julkista velkaantumista. ...
Kännissäkö noita sepustuksia väsätään? Samaan aikaan Saksassa ...
Quote from: akez on 17.01.2024, 17:04:30
Tuore tutkimus Saksan maahanmuuton kustannuksista ja sen yhteiskunnalle aiheuttamasta kestävyysvajeesta. ...
QuoteRaffelhüschen: Maahanmuutto maksaa Saksalle 5 800 000 000 euroa
Eläke- ja sosiaalisektorin asiantuntija Raffelhüschen on selvittänyt maahanmuuton kokonaistaloudellisen hinnan. Hän kumoaa myytin ja kuvailee harjoitettua maahanmuuttopolitiikkaa "tyhmäksi kuin saapas".
Junge Freiheit (https://jungefreiheit.de/politik/deutschland/2024/raffelhueschen-zuwanderung-kostet-58-billionen-euro/) 11.1.2024
Taloustieteilijä Bernd Raffelhüschen on tehnyt laskelman siitä, kuinka kallista maahanmuutto on Saksan väestölle. Selvityksen mukaan massamaahanmuutto aiheuttaa 5 800 000 000 euron (5,8 biljoonaa) kokonaistaloudellisen loven.
Freiburgilaisprofessori kumosi kaikkien vakiintuneiden puolueiden propagoiman myytin siitä, että maahanmuutto pelastaa eläke- ja sosiaaliturvarahastot. Raffelhüschenin mukaan jo nyt ikääntyvässä saksalaisessa yhteiskunnassa on suuri vaje sen välillä, mitä työnantajat ja työntekijät maksavat veroina, sairaanhoito-, eläke- ja sairasvakuutusmaksuina ja mitä näistä rahastoista tullaan jakamaan tulevaisuudessa.
Raffelhüschenin mukaan tämä kestävyysvaje tulee kasvamaan 19,2 biljoonaan euroon, jos Saksa ottaa edelleen vuosittain vastaan 300 000 ulkomaalaista. Jos maahan ei sen sijaan otettaisi enää yhtään maahanmuuttajaa, niin vaje olisi vain 13,4 biljoonaa. Raffelhüschen toteaa, että "tämä on maahanmuuton hinta nykyisessä järjestelmässämme".
Raffelhüschen: Maahanmuuttajat eivät juuri tuo tuloja
Maahanmuuttajan integroituminen saksalaisille työmarkkinoille kestää keskimäärin 6 vuotta. Tänän aikana he eivät juurikaan tuoneet tuloja sosiaalitukijärjestelmälle. Kuitenkaan edes tämän jälkeen tilanne ei juurikaan parantunut, selviää Raffelhüschenin Markkinataloussäätiölle tekemästä tutkimuksesta. Syynä on se, että he ansaitsevat osaamis- ja pätevyysvajeidensa takia huomattavasti vähemmän kuin saksalaiset kollegansa. Siten he maksoivat huomattavasti vähemmän veroja ja sosiaaliturvamaksuja. He saivat kuitenkin samat sairaus-, hoito- ja eläke-etuudet kuin muutkin.
Raffelhüschen: "Vaikka maahanmuuttajien ikärakenteeseen liittyy potentiaalisesti demografista nuorentumistekijää, niin tämä ei kuitenkaan johtanut yhdessäkään tarkastellussa maahanmuuttoskenaariossa positiiviseen fiskaaliseen taseeseen."
(...)
Jopa ammattitaitoisen työvoiman maahanmuutto aiheuttaa miinusta
Aikoinaan myös Saksan hallitusta ns. Rürup-komissiossa neuvonut Raffelhüschen toteaa: "Se ei kannata. Tuo kaikki on liian kallista". Pelkästään tänä vuonna on Saksan hallitus varannut jo budjetissaan 50 miljardia euroa maahanmuutolle - huomioimatta vielä sosiaaliturvajärjestelmän kustannuksia.
Jopa maahanmuuton lisääminen 100 000 ammattitaitoisella työntekijällä per vuosi jättäisi Saksan edelleen miinukselle, laskee Raffelhüschen. Kestävyysvaje pysyisi yhä 14,2 biljoonassa eurossa. Lisälaskua kertyisi siis 800 miljardia euroa verrattuna siihen, että maahanmuutto olisi loppunut kokonaan.
(...)
Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen (https://hommaforum.org/index.php/topic,84975.msg3538236.html#msg3538236)
Korkman vielä talouspuolen tohtorismies muka. Eikö hän ole perehtynyt ollenkaan tutkimusaiheeseensa? Vai tulevatko ohjeet ja neuvot itse "lampun hengeltä"?
Onko Korkman koskaan tai missään ollut oikeassa?.
Vertaimevän hurrin arkkityyppi. Pitää rasistisesti itseään korkealaatuisena ja syntyperältään.
Toisaalta herkullinen arkkityyppi. Olen ollut monen tällaisen kanssa tekemisissä, tosin paljon alempana hierarkiaa.
Alentuva, kylmä suhtautuminen etnisiin suomalaisiin. Kopea ja ynseä. Vaatii erityispalveluita. Käytös ikään kuin olisi keskellä löyhkäävää paskaa eli vastenmielinen haju lähtee ympärillä olevista. Monella tällaisella on erityistuntomerkkinä suun epätyytyväinen ilme.
Veikkaan että Sixten kyllä käyttäytyy vähemmän brutaalisti kuin esimerkiksi Pohjantähden paroni joka käy sanomassa työmaalla jollekin "te paska mies, te pois". Ylemmyys välittyy suun asennolla, sanoilla ja korostetun opettavaiselle ja rauhallisella puhetyylillä.
Sanoma on tietysti sama kuin ennenkin: tavallisen suomalaisen elinoloja on pakko heikentää, kuria koventaa koska muuhun ei ole varaa.
Quote from: HDRisto on 31.01.2024, 15:05:19
Onko Korkman koskaan tai missään ollut oikeassa?.
Korkman on vähän kuin etelänapaa osoittava kompassi, hänen sanomisistaan pystyy kyllä päättelemään mikä on totuus.
Quote from: Uuno Nuivanen on 31.01.2024, 20:08:17
Korkman on vähän kuin etelänapaa osoittava kompassi, hänen sanomisistaan pystyy kyllä päättelemään mikä on totuus.
Taannoin Korkman vähätteli luottoluokituksen laskun merkitystä.
Quote from: Fimbulvetr on 17.01.2012, 00:15:15
QuoteKorkman: Luokituksen lasku ei välttämättä iso asia
Maanantai 16.1.2012 klo 22.22
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Sixten Korkman ei puolestaan pidä EU:n kriisirahaston luottoluokituksen laskua välttämättä kovin isona asiana.
- En näe paljon dramatiikkaa näiden luottoluokituslaitosten luokituksissa, koskivat ne sitten yksittäisiä jäsenmaita tai (väliaikaista rahoitusvakausvälinettä) ERVV:tä. Luottoluokituslaitokset ovat usein aika hakoteillä, ja joka tapauksessa niiden vaikutus markkinoilla maksettavaan korkoon on aika rajallinen. Ei se ole plussaa, mutta ei kovinkaan paljon miinusta, Korkman arvioi.
Korkmanin mukaan jää nähtäväksi, pitääkö Suomen ja muiden AAA-maiden nostaa takausosuuttaan rahastossa.
- Voi olla, että joudutaan laittamaan enemmän pääomaa, hän arvioi ennen Draghin kommenttia. Korkman sanoi myös, että rahastolle ei ole kohtalon kysymys, onko luokitus kolme A:ta vai ei.
- En näe tätä vedenjakajana. Alun perinkään ei ole ollut itsestäänselvyys, että se olisi kolmen A:n luokituksen omaava.
IL 16.01.2012 (http://www.iltalehti.fi/talous/2012011615085777_ta.shtml)
Onko kenellekään muulle tullut sellainen tunne, että suomalaisille vallanpitäjille, tiedotusvälineille ja niin sanotulle älymystölle millään suomalaisten etuun liittyvillä asioilla ei ole mitään merkitystä? Suomalaisuus on pinnallista kauppatavaraa siinä missä muutkin kauppatavarat. Päivän sanat taitavat olla Euroopan unionin liittovaltio, globaali vastuu ja maailmankansalaisuus.
Rauli Virtasen X-tilillä on kuva jossa hän on Haaviston ja Korkmanin kanssa Tampereella.
Korman tukee Haavistoa toisella kierroksella. Miten sitä voisi tulkita? Itse tulkitsen niin että on parempi äänestää Stubbia. Muutenkin Korkkimiehellä on Tuomioja-efekti: Jos hän sanoo jotakin, asia on päinvastoin. Jos Korkkimies suosittelee jotain, on parasta tehdä päinvastoin.
Lisäys: äksy
[tweet]1753885386768601554[/tweet]
Suomessa joka toinen somali on työtön?
Asiaan on helppo ja kaikkia hyödyttävä ratkaisu:
Koska somaleiden suojeluntarve on lakannut - jos sitä koskaan on laajassa mittakaavassa ollutkaan - heidät tulee lain mukaan palauttaa Somaliaan. Siellä somaleiden työllisyysprosentti on 100, koska siellä ei ole Kelaa. Kotiinsa palaamalla somalit saavat kaikki töitä ja merkityksen elämäänsä. Samalla Suomi säästää elinkaarikustannuksina kymmeniä miljardeja.
Korkmanin siirtyminen vasemmalle talousajattelussaan voi johtua niinkin typerästä asiasta kuin kotioloista. Veikkaan että vaimo on vasemmalla, ainakin aiemmin oli naimisissa vassarin (Leif Salmen?) kanssa. Niinpä siirtyminen "hyvinvointivaltion" puolustajaksi (=verotetaan vitusti ja kun sekään ei riitä niin lisää velkaa ja veroja) olisi selitettävissä
Joku voisikin tutkia milloin Korkmanista tuli demari talousajattelussaan...? Että löytyykö ajallinen korrelaatio?
Quote from: Caucasian on 04.02.2024, 13:44:28
Korkmanin siirtyminen vasemmalle talousajattelussaan voi johtua niinkin typerästä asiasta kuin kotioloista. Veikkaan että vaimo on vasemmalla, ainakin aiemmin oli naimisissa vassarin (Leif Salmen?) kanssa. Niinpä siirtyminen "hyvinvointivaltion" puolustajaksi (=verotetaan vitusti ja kun sekään ei riitä niin lisää velkaa ja veroja) olisi selitettävisdä
Joku voisikin tutkia milloin Korkmanista tuli demari talousahattelussaan...? Että löytyykö ajallinen korrelaatio?
Bror Sixten Korkman on naimisissa Maria Romantschukin kanssa, jonka työurasta kerrotaan Wikipediassa (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Maria_Romantschuk) näin:
Quote
Romantschuk työskenteli toimittajana Yleisradiossa 1976–1989 ja politiikan toimittajana Hufvudstadsbladetissa 1989–1995. Hän oli ulkoministerin lehdistöavustaja 1995–1997, minkä jälkeen hän työskenteli Suomen Tukholman-suurlähetystön lehdistöneuvoksena 1997–2000.[2] Romatschuk oli presidentin kanslian lehdistöpäällikkö 2000–2007 ja Fortumin viestintäjäjohtaja 2007–2009. Syyskuusta 2010 alkaen hän työskenteli Tammen viestintäpäällikkönä.[3] Vuoden 2012 alusta alkaen hän toimi Bonnier Books Finlandin viestintäjohtajana.[4] Bonnier irtisanoi Romantschukin tammikuussa 2013.[5]
Romantschuk jäi vuodenvaihteessa 2019–2020 eläkkeelle Hanasaaren kulttuurikeskuksen ohjelmajohtajan työstä.[6]
Sen suuremmin selvittämättä Romantschukin ajatusmaailmaa, eiköhän nuo kerro jo riittävästi.
Lisätty linkki Wikipediaan
Quote from: Eino P. Keravalta on 04.02.2024, 11:07:18
Suomessa joka toinen somali on työtön?
Tuo antaa turhan positiivisen kuvan asiasta koska työvoiman ulkopuolella olevat eivät ole mukana kun työttömyysastetta lasketaan: työttömät/työvoima.
Mutta kun kaikki täysikäiset somalit otetaan mukaan, niin työllisyysaste taitaa kieppua 20-30 pinnan hujakoilla. Siis: vain joka viides somali on töissä: työlliset/(täysikäinen populaatio).
Quote from: Huppupelikaani on 04.02.2024, 13:58:11
Quote from: Caucasian on 04.02.2024, 13:44:28
Korkmanin siirtyminen vasemmalle talousajattelussaan voi johtua niinkin typerästä asiasta kuin kotioloista. Veikkaan että vaimo on vasemmalla, ainakin aiemmin oli naimisissa vassarin (Leif Salmen?) kanssa. Niinpä siirtyminen "hyvinvointivaltion" puolustajaksi (=verotetaan vitusti ja kun sekään ei riitä niin lisää velkaa ja veroja) olisi selitettävisdä
Joku voisikin tutkia milloin Korkmanista tuli demari talousahattelussaan...? Että löytyykö ajallinen korrelaatio?
Bror Sixten Korkman on naimisissa Maria Romantschukin kanssa, jonka työurasta kerrotaan Wikipediassa (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Maria_Romantschuk) näin:
Quote
Romantschuk työskenteli toimittajana Yleisradiossa 1976–1989 ja politiikan toimittajana Hufvudstadsbladetissa 1989–1995. Hän oli ulkoministerin lehdistöavustaja 1995–1997, minkä jälkeen hän työskenteli Suomen Tukholman-suurlähetystön lehdistöneuvoksena 1997–2000.[2] Romatschuk oli presidentin kanslian lehdistöpäällikkö 2000–2007 ja Fortumin viestintäjäjohtaja 2007–2009. Syyskuusta 2010 alkaen hän työskenteli Tammen viestintäpäällikkönä.[3] Vuoden 2012 alusta alkaen hän toimi Bonnier Books Finlandin viestintäjohtajana.[4] Bonnier irtisanoi Romantschukin tammikuussa 2013.[5]
Romantschuk jäi vuodenvaihteessa 2019–2020 eläkkeelle Hanasaaren kulttuurikeskuksen ohjelmajohtajan työstä.[6]
Sen suuremmin selvittämättä Romantschukin ajatusmaailmaa, eiköhän nuo kerro jo riittävästi.
Lisätty linkki Wikipediaan
Käykö miehille vanhemmiten niin että uuden naisen kanssa oleminen pistää yläpään sekaisin ja samalla menettää aiemman arvostelukyvyn ja tolkun? Varsinkin leskeksi jääneet miehet jotka myöhemmin löytävät uuden naisen, erityisesti silloin jos nainen on selvästi nuorempi. Ikään kuin taantuu johonkin tuoren idealistin tasolle? Tuleeko ihmisestä uudestaan lapsi kun hän vanhenee tarpeeksi?
Joku Sauli Niinistö on harrastanut ilmastohihhulointia ja höpinää tehokkaasta katumisesta sekä kaikkea muuta omituista. Onko tuo tarttunut Jennistä? Jotenkin muistelen ettei se 1990-luvun Sale olisi tuollaiseen hurahtanut. Ei varsinkaan silloin jos se alkuperäinen vaimo ei olisi kuollut vaan pysynyt tavalliseen tapaan hengissä tähän päivään asti.
^Niin kotona voi käydä fiilis ikäväksi, jos on päinvastaista mieltä "paremman" puoliskon kanssa. Näin ainakin feministisissä maissa kuten Suomessa. Eli satavarmasti vaikuttaa se vaimon poliittinen suuntaus ja mielipiteet.
Voi olla tottakin taustasyynä Korkmanin höperehtimisille.
Sillä alkaa olla varsin rasittava tyyppi. Lisää veroja ja maahanmuuttoa, tämä on ratkaisunsa kaikkeen. HS on vielä tavallista kömpelömmin tehnyt hänestä jotain suurta ajattelijaa. Siellä ei enää edes välitetä, miten dorkalta henkilö vaikuttaa, pääasia että vihaa Suomea ja on suomenruotsalainen.
Edit. Kirjotus vihreitä
Quote from: Huppupelikaani on 04.02.2024, 13:58:11
Quote from: Caucasian on 04.02.2024, 13:44:28
Korkmanin siirtyminen vasemmalle talousajattelussaan voi johtua niinkin typerästä asiasta kuin kotioloista. Veikkaan että vaimo on vasemmalla, ainakin aiemmin oli naimisissa vassarin (Leif Salmen?) kanssa. Niinpä siirtyminen "hyvinvointivaltion" puolustajaksi (=verotetaan vitusti ja kun sekään ei riitä niin lisää velkaa ja veroja) olisi selitettävisdä
Joku voisikin tutkia milloin Korkmanista tuli demari talousahattelussaan...? Että löytyykö ajallinen korrelaatio?
Bror Sixten Korkman on naimisissa Maria Romantschukin kanssa, jonka työurasta kerrotaan Wikipediassa (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Maria_Romantschuk) näin:
Quote
Romantschuk työskenteli toimittajana Yleisradiossa 1976–1989 ja politiikan toimittajana Hufvudstadsbladetissa 1989–1995. Hän oli ulkoministerin lehdistöavustaja 1995–1997, minkä jälkeen hän työskenteli Suomen Tukholman-suurlähetystön lehdistöneuvoksena 1997–2000.[2] Romatschuk oli presidentin kanslian lehdistöpäällikkö 2000–2007 ja Fortumin viestintäjäjohtaja 2007–2009. Syyskuusta 2010 alkaen hän työskenteli Tammen viestintäpäällikkönä.[3] Vuoden 2012 alusta alkaen hän toimi Bonnier Books Finlandin viestintäjohtajana.[4] Bonnier irtisanoi Romantschukin tammikuussa 2013.[5]
Romantschuk jäi vuodenvaihteessa 2019–2020 eläkkeelle Hanasaaren kulttuurikeskuksen ohjelmajohtajan työstä.[6]
Sen suuremmin selvittämättä Romantschukin ajatusmaailmaa, eiköhän nuo kerro jo riittävästi.
Lisätty linkki Wikipediaan
Virallisia puolisoita Romantschukilla on ollut stalinistikommunisti Salménin (1979-84) jälkeen
geenitutkija Song-Gu Ra (1997-2006),
ja sitten sos dem talousmies Sixten Korkman.
(Huhujen mukaan myös Tarja Halonen, minkä Maria on kiistänyt.)
MR:n koulutus on "opintoja Svenska social- och kommunalhögskolassa 1976-80". Jätti opinnot kun tuli valituksi Ylen ruots. ruutukasvoksi. Koulutus siis sama kuin esim Pekka Haavistolla.
Quote from: Caucasian on 04.02.2024, 17:12:22
^Niin kotona voi käydä fiilis ikäväksi, jos on päinvastaista mieltä "paremman" puoliskon kanssa. Näin ainakin feministisissä maissa kuten Suomessa. Eli satavarmasti vaikuttaa se vaimon poliittinen suuntaus ja mielipiteet.
Ei nyt satavarmasti, vuosikymmeniä ollaan oltu vaimon kanssa vastakkaisilla laidoilla melkein kaikessa poliittisessa. Kumpikin on pitänyt päänsä, mitä nyt reaalimaailma on viime vuosina vaimon pasifismia horjuttanut aika pahasti. Minä se olen vaimolle pahemmin sanonut, etenkin mamuista ja heidän vaikutuksestaan yleiseen ja etenkin naisten turvallisuuteen. Mutta vielä ollaan toimeen tultu.
Keskuudessamme on sivistymättömiä moukkia. Tiedätte kyllä keitä.
QuoteSixten Korkman: Sivistys on voima, joka sitoo menneisyyteen ja ohjaa tulevaisuuteen
VAIN sivistys voi olla pienen kansan pelastus. Tuo ajatus oli Johan Vilhelm Snellmanin filosofian ja poliittisen elämäntyön johtotähtenä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt tämän vuoden sivistyksen teemavuodeksi.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sivistys tarkoittaa kasvatuksen kautta omaksuttua tietoa ja henkistä kehittyneisyyttä. Suomessa on tehty eroa järjen ja sydämen sivistyksen välillä. Järjen sivistys tarkoittaa pyrkimystä tietoon ja totuuteen sekä kriittiseen arviointikykyyn ja oppineisuuteen. Sydämen sivistys viittaa rehellisyyteen sekä ymmärrykseen, myötätuntoon ja solidaarisuuteen heikompia kohtaan.
Sivistyksessä on viime vuosina nähty taantumista. Yhdysvalloissa Donald Trumpin kannatus on laajaa. Demokratia ja oikeusvaltio sekä ihmisoikeudet ovat monessa maassa ahtaalla. Ilmastokriisiä ei tunnusteta, ja usko salajuoniin on yleistä etenkin kansallismielisten oikeistopopulistien keskuudessa. Tässä voi nähdä ongelmia sekä järjen että sydämen sivistyksen näkökulmasta.
...
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010269926.html) 5.3.2024
Olisipa mainiota päästä haastamaan Korkman nettidebatissa esimerkiksi tuosta "ilmastokriisin tunnustamisesta" vaikka juuri sellaisista näkökulmista käsin kuin pyrkimys tietoon ja totuuteen, kriittiseen arviointikykyyn ja rehellisyyteen. Mahdotonta tietenkin.
Quote from: Roope on 05.03.2024, 10:28:59
Keskuudessamme on sivistymättömiä moukkia. Tiedätte kyllä keitä.
QuoteSixten Korkman: Sivistys on voima, joka sitoo menneisyyteen ja ohjaa tulevaisuuteen
VAIN sivistys voi olla pienen kansan pelastus. Tuo ajatus oli Johan Vilhelm Snellmanin filosofian ja poliittisen elämäntyön johtotähtenä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt tämän vuoden sivistyksen teemavuodeksi.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sivistys tarkoittaa kasvatuksen kautta omaksuttua tietoa ja henkistä kehittyneisyyttä. Suomessa on tehty eroa järjen ja sydämen sivistyksen välillä. Järjen sivistys tarkoittaa pyrkimystä tietoon ja totuuteen sekä kriittiseen arviointikykyyn ja oppineisuuteen. Sydämen sivistys viittaa rehellisyyteen sekä ymmärrykseen, myötätuntoon ja solidaarisuuteen heikompia kohtaan.
Sivistyksessä on viime vuosina nähty taantumista. Yhdysvalloissa Donald Trumpin kannatus on laajaa. Demokratia ja oikeusvaltio sekä ihmisoikeudet ovat monessa maassa ahtaalla. Ilmastokriisiä ei tunnusteta, ja usko salajuoniin on yleistä etenkin kansallismielisten oikeistopopulistien keskuudessa. Tässä voi nähdä ongelmia sekä järjen että sydämen sivistyksen näkökulmasta.
...
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010269926.html) 5.3.2024
Olisipa mainiota päästä haastamaan Korkman nettidebatissa esimerkiksi tuosta "ilmastokriisin tunnustamisesta" vaikka juuri sellaisista näkökulmista käsin kuin pyrkimys tietoon ja totuuteen, kriittiseen arviointikykyyn ja rehellisyyteen. Mahdotonta tietenkin.
Onpas Korkman vihervasemmistolaistunut. Muuten nollapolla Lindman esitti, että Korkman otettaisiin "puolueettomaksi" sovittelijaksi tai joksikin tässä vaikeassa talous- ja työelämätilanteessa.
Demokratiaa muuten länsimaissa ihan oikeasti uhkaa ja on jo sitä kaventanut vihervasemmisto mm sanavapautta cancelöimällä ja kriminalisoimalla.
Saman jengin äärilaita muuten kannattaa hamasia (terroristeja) ja vihaa Israelia (juutalaisia). 30-luvulla oli kanssa eräs porukka joka vihasi juutalaisia.
Että puolensa on Sixten valinnut eikä se ole sivistys, demokratia eikä etenkään vapaus
Muuan abiturientti Patrick Itäniemi, joka voitti talousguru kilpailun ja pääsee suoraan kauppakorkeaan (Aalto-yliopistoon), kertoo totuuden veroista ja niiden haitallisuudesta. Sanoi kutakuinkin näin: "keskiluokka maksaa suurimman osan veroista ja saa myös suurimman osan tulonsiirroista, tässä rahankierrätyksessä osa rahoista katoaa hallintoon ja siksi liiaallinen verotus ei ole hyväksi taloudelle".
Kuuntelin kaveria, niin vaikuttaa kyllä fiksummalta kuin Korkman.
Paremman puutteessa tähän ketjuun. Maksumuurin takana paluumuuttaneen haastattelu, provosoivasti toivoo massapalautuksia.
QuoteUlkomaat | HS-haastattelu
Takaisin Somalimaahan muuttanut näyttelijä Omar Abdi: "Kunpa Suomi palauttaisi meidät kaikki maahanmuuttajat sinne, mistä olemme tulleetkin"
Nuorisotyöntekijä ja näyttelijä Omar Abdi muutti takaisin Somalimaahan puolitoista vuotta sitten. Hän sanoo päässeensä eroon ahdistuksesta, joka söi häntä vuosia Suomessa.
Tilaajille
Parin askeleen matkalla autosta Hargeisan keskustassa sijaitsevaan pikkukauppaan Omar Abdi pysähtyy puhumaan usean ihmisen kanssa.
Hanna Nordenswan
23.3. 16:00 | Päivitetty 23.3. 19:43
Hargeisa
1980-LUVUN lopulla Omar Abdi oli kahdeksanvuotias. Hän pakeni perheensä kanssa Somalian sisällissotaa kauas pohjoiseen Eurooppaan ja päätyi Suomeen, Turun kautta Helsingin Myllypuroon.
Abdi kasvoi Suomessa. Aikuisuuden kynnyksellä hänestä tuli nuorisotyöntekijä. Hän teki töitä pääkaupunkiseudun nuorten parissa yli 20 vuotta.
TILAAJILLE
Kommentit (75)
Erkki Anttila
Ilmoita asiaton viesti
23.3. 16:35
Koko Eurooppa ajautuu koko ajan enemmän äärioikealle ja vastakkainasettelu kasvaa. Tämä ei oikene iskulauseilla.
Vastaa viestiinHyvin argumentoitu (386)
Pekka Laurikainen
Ilmoita asiaton viesti
23.3. 16:46
Mielenkiintoinen juttu. Jos maahanmuuttajat oikeasti palaisivat kotiinsa, viimeinen voisi sammuttaa valon. Suomi pysähtyisi ilman heitä
Vastaa viestiinHyvin argumentoitu (703)
Leena Viilo
Ilmoita asiaton viesti
23.3. 16:52
Hyvä kokemus hänellä. Jos siellä on työpaikkoja eli elanto saatavilla voisi useampikin kokea sen hänen laillaan palkitsevana, paluuna kotiin. Afrikalla voisi olla kohtuullisen hyväkin tulevaisuus jos eivät lähde venäjän Wagnerin tai Kiinan uuskolonialismin alle. Afrikka ohitti lankapuhelin ongelman siirtymällä suoraan langattomaan. Olisiko maanosalla mahdollisuus myös toisiin ohituksiin tekniikankin tullessa. Aurinko paistaa ja rannikoilla tuulee, etenkin Afrikan eteläkärjessä. Ihan vain ajatusleikkinä, entä jos muuttovirta kääntyykin Euroopasta toiseen suntaan?
Vastaa viestiinHyvin argumentoitu (497)
Näytä lisää
Kirjaudu sisään osallistuaksesi keskusteluun
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010241475.html (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010241475.html)
Quote from: Outo olio on 24.03.2024, 21:38:51
QuoteUlkomaat | HS-haastattelu
Takaisin Somalimaahan muuttanut näyttelijä Omar Abdi: "Kunpa Suomi palauttaisi meidät kaikki maahanmuuttajat sinne, mistä olemme tulleetkin"
Nuorisotyöntekijä ja näyttelijä Omar Abdi muutti takaisin Somalimaahan puolitoista vuotta sitten. Hän sanoo päässeensä eroon ahdistuksesta, joka söi häntä vuosia Suomessa.
Asyylipalautusten pitäisikin olla automaatti. Sitä edellyttää jo voimassa oleva ulkomaalaislakikin. Kun asyylin tarve on poistunut (esim. kotimaassa lomailu hyvä osoitus siitä), niin edessä on paluu takaisin. Asyyli kun on luonteeltaan muutenkin vain tilapäistä, kunnes tilanne rauhoittuu riittävästi siellä mistä tultu.
Miksi Suomen hallitukset eivät noudata maan lakeja? Miksi siitä ei seuraa kenellekään mitään?
Paluupolitiikalle on olemassa myös luonnolliset syyt. Maahanmuuttotutkijat (mm. hollantilainen Paul Scheffer) osaavat kertoa, että maahanmuutto aiheuttaa vieraantumista, sekä tulijoiden, että kantaväestön keskuudessa. Tätä vieraantumista ei siloita edes aika. Voi kestää vuosisatoja. Edelleen ilmenee vieraantumista. Kaikki tuo on hyvin maalaisjärkeen käypää. Mitä kauempaa, mitä vieraammasta kulttuurista, mitä erilaisemman näköisenä ... Aika selvää, että outouden kokemukset ovat aina lähellä.
Näin äskettäin tiktokissa videon, jossa jamaikalainen neekeri kertoi kiinalaisten pyrkimyksistä Jamaikalla. He olivat tarjonneet jamaikalaisille useitakin yhteistyökuvioita ja sopimuksia. Jamaikalaiset poliitikot olivat kuitenkin lähinnä sanoneet, jotta ei. Mihin kiinalaiset: "no okei, ei sitten". Tästä kieltäytymisestä ei kuitenkaan seurannut sitä, että kiinalaiset olisivat lähettäneet asevoimia maahan tai ryhtyneet kaatamaan Jamaikan hallitusta, mikä on erään Jamaikan lähimaan tavanomainen toimintatapa.
Lopuksi jamaikalainen neekeri totesi, että kiinalaiset ovat ilmeisesti epäedullisessa asemassa juurikin kiinalaisuutensa takia (chineseness). Neekerikin siis jo voi kokea tässä maailmassa rasistista paremmuutta, ainakin Jamaikalla.
Quote from: Outo olio on 24.03.2024, 21:38:51
QuoteUlkomaat | HS-haastatteluNuorisotyöntekijä ja näyttelijä Omar Abdi muutti takaisin Somalimaahan puolitoista vuotta sitten. Hän sanoo päässeensä eroon ahdistuksesta, joka söi häntä vuosia Suomessa.
QuoteAfrikka ohitti lankapuhelin ongelman siirtymällä suoraan langattomaan. Olisiko maanosalla mahdollisuus myös toisiin ohituksiin tekniikankin tullessa.
Tämä nyt ei ole mikään ihan uusi innovaatio. Esimerkiksi pronssikausi ohitettiin Afrikassa siirtymällä suoraan kivikaudesta rautakauteen.
Quote from: aged on 25.03.2024, 10:42:20
QuoteAfrikka ohitti lankapuhelin ongelman siirtymällä suoraan langattomaan. Olisiko maanosalla mahdollisuus myös toisiin ohituksiin tekniikankin tullessa.
Tämä nyt ei ole mikään ihan uusi innovaatio. Esimerkiksi pronssikausi ohitettiin Afrikassa siirtymällä suoraan kivikaudesta rautakauteen.
Milläköhän alueella näin kävi? Afrikka on aika laaja alue, varmasti jossain alueella voi olla näin käynytkin, mutta missä?
Aihe kiinnostaa esihistoriasta kiinnostunutta, joten pyydän taustatietoa ja lähteitä.
En kiistä afrikaksi nykyisin kutsutun alueen kulttuuriperintöä, mutta en *aivan* purematta niele väitettä, jonka mukaan oltaisiin hypätty yhden vaiheen yli.
Mahtaako taustalla ollut jokin muualta tuotu tekniikka? Kuten suoraan matkapuhelinverkkoon siirtyminen jättäen lankaverkko väliin. Se on nähdäkseni seurausta siirtomaa-ajoista ja sinne asettuneiden eurooppalaisten perillisten yhteyksistä esi-isien lähtömaahan.
Yleisesti, nykyisten tutkimustulosten perusteella uskon, että ihminen putosi puusta Afrikassa ja lähti levittäytymään.
Ja mitä muita suuria harppauksia on tapahtunut Afrikan alueella esihistorian ja historian kuluessa?
Quote from: Niobium on 25.03.2024, 15:41:54
Quote from: aged on 25.03.2024, 10:42:20
QuoteAfrikka ohitti lankapuhelin ongelman siirtymällä suoraan langattomaan. Olisiko maanosalla mahdollisuus myös toisiin ohituksiin tekniikankin tullessa.
Tämä nyt ei ole mikään ihan uusi innovaatio. Esimerkiksi pronssikausi ohitettiin Afrikassa siirtymällä suoraan kivikaudesta rautakauteen.
Milläköhän alueella näin kävi? Afrikka on aika laaja alue, varmasti jossain alueella voi olla näin käynytkin, mutta missä?
Aihe kiinnostaa esihistoriasta kiinnostunutta, joten pyydän taustatietoa ja lähteitä.
Sama täällä! Ainakin Sinuhen (Waltari) mukaan Egyptissä elettiin pronssikautta, kun heettiläiset hyökkäsivät rautamiekoin aiheuttaen Egyptille isot tappiot. Egyptikin on Afrikassa.
Quote from: Lyyti on 25.03.2024, 16:09:39
Ei siinä ole mitään ristiriitaa että Afrikka hyppää jonkin aikakauden yli suoraan seuraavaan.
Tiikerinloikkia voidaan tehdä Intiassa ja Siperiassa.
Quote from: Lyyti on 25.03.2024, 16:09:39
Ei siinä ole mitään ristiriitaa että Afrikka hyppää jonkin aikakauden yli suoraan seuraavaan. Tämä on tosin mahdollista vain kun joku muu muualla käy läpi nuo vaiheet ja keksii parannuksia.
Nytkin joo näyttää, niin kuin olisivat jo etukäteen loikanneet ydinsodan jälkeiseen Mad Max aikakauteen.
-i-
Sixten Korkman kilpailee dementtisyydessä Paavo Lipposen kanssa, eikä olekaan kuin seitsemän vuotta nuorempi. Toki edelleen Helsingin Sanomien maksama kolumnisti, koska agendan puolustaminen vaikka toinen jalka haudassa.
QuoteSixten Korkman: Jatkaako Suomi kulkuaan näivettymisen tiellä?
[...]
ON hyvä, että hallitus vähentää kaipaamamme työperäisen maahanmuuton hallinnollisia esteitä. Kotouttamisen tukea kuitenkin supistetaan ja rasismin vastainen taistelu jää torsoksi, kun yksi hallituspuolue ei edes tunnusta ongelman olemassaoloa. Ympäristöpolitiikan vähäinen kunniahimo käy sekin asiantuntijoiden mukaan kalliiksi. Matti Vanhanen katsoo kirjassaan Kriisien keskellä, että suurin ongelmamme on hallituksen asennevika suhteessa maahanmuuttoon ja vihreään siirtymään.
Velkaantuva Suomi ei ole 1990-luvun kaltaisessa akuutissa kriisissä. Nyt tulisi käyttää aikaa ja harkintaa kestävien ratkaisujen löytämiseksi. Toistaiseksi pelkona on, että Suomi lähinnä jatkaa talouden näivettymisen ja sosiaalisen kurjistumisen tiellä.
Kirjoittaja on pitkän linjan talousvaikuttaja.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010745593.html) 8.10.2024
Quote from: Roope on 08.10.2024, 11:14:03
Sixten Korkman kilpailee dementtisyydessä Paavo Lipposen kanssa, eikä olekaan kuin seitsemän vuotta nuorempi. Toki edelleen Helsingin Sanomien maksama kolumnisti, koska agendan puolustaminen vaikka toinen jalka haudassa.
QuoteSixten Korkman: Jatkaako Suomi kulkuaan näivettymisen tiellä?
[...]
ON hyvä, että hallitus vähentää kaipaamamme työperäisen maahanmuuton hallinnollisia esteitä. Kotouttamisen tukea kuitenkin supistetaan ja rasismin vastainen taistelu jää torsoksi, kun yksi hallituspuolue ei edes tunnusta ongelman olemassaoloa. Ympäristöpolitiikan vähäinen kunniahimo käy sekin asiantuntijoiden mukaan kalliiksi. Matti Vanhanen katsoo kirjassaan Kriisien keskellä, että suurin ongelmamme on hallituksen asennevika suhteessa maahanmuuttoon ja vihreään siirtymään.
Velkaantuva Suomi ei ole 1990-luvun kaltaisessa akuutissa kriisissä. Nyt tulisi käyttää aikaa ja harkintaa kestävien ratkaisujen löytämiseksi. Toistaiseksi pelkona on, että Suomi lähinnä jatkaa talouden näivettymisen ja sosiaalisen kurjistumisen tiellä.
Kirjoittaja on pitkän linjan talousvaikuttaja.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010745593.html) 8.10.2024
Suomi kaipaa positiivisia esimerkkejä edestä johtamalla, eikä muiden tekemisiä arvostelemalla.
Onko varsin hyvin toimeentuleva Sixten näyttänyt mallia palkkaamalla siivoojakseen somalin? Entä varainhoitajakseen? Eikö edes puutarhuriksi? Onko mahdollista, että hallinnossa ja korkeissa yhteiskunnan asemissa olevat eivät halua itse osallistua näihin talkoisiin?
Persujen arvostelu on myös aika ala-arvoista, he ovat nimenomaisesti tunnustaneet ja tunnistaneet vakavan yhteiskunnallisen ongleman ja ovat ainoina esittämässä ratkaisuja, mitkä minimoivat jo olemassaolevan ongelman kasvamisen.
Aika harva omilla aivoillaan ajatteleva ehdottaa yskivän moottorin korjaamista lisäämällä sinne vettä öljyn sekaan jo olemassaolevan lisäksi, eikä öljynvaihtoa ja vuodon korjausta.
^
QuoteOnko varsin hyvin toimeentuleva Sixten näyttänyt mallia palkkaamalla siivoojakseen somalin? Entä varainhoitajakseen? Eikö edes puutarhuriksi? Onko mahdollista, että hallinnossa ja korkeissa yhteiskunnan asemissa olevat eivät halua itse osallistua näihin talkoisiin?
Ehkä Sixten on kantanut kortensa kekoon vaimovalinnallaan?
Maria Romantschuk on valkoinen rotunainen, stalinisti- ja yle-taustainen, suomenruotsalainen, mamumiestaustainen, Tarja Halosen "pikkurouva" jne.
Sixten ei sittenkään, myöhempinä paroniaikoinaan ottanut afgaania tai nigerialaista tms.
Pitkän linjan talousvaikuttaja käyttää mentorinaan Lautakasa-Matin kirjaa.
Siihen se sitten kiteytyykin koko talousosaaminen. Olisi edes lainannut Nykäs-Mattia. Fiften-sixten...
-i-
Sixten Korkman rinnastaa Ukrainan taistelun ja Venäjän uhan kansallismielisyyden uhkaan demokratialle. Luonnollisesti.
QuoteSixten Korkman: Ukrainan taistelu on Euroopalle ja Suomelle kohtalonkysymys
[...]
Filosofi Amartya Sen kertoo eräässä kirjassaan anekdootin. Italiassa fasistipuolueen toimitsija ehdotti 1920-luvulla nuorelle miehelle, että tämä liittyisi fasisteihin. "Ei käy", sanoi nuori mies, "sillä isä on sosialisti ja myös isoisä oli sosialisti." Fasistitoimitsija harmitteli tyhmänä pitämäänsä vastausta ja kysyi: "Mitä olisit sanonut, jos isäsi olisi murhaaja ja myös isoisäsi olisi ollut murhaaja?" Nuori mies: "No siinä tapauksessa liittyisin tietysti fasistipuolueeseen."
Monet kuitenkin liittyivät fasistipuolueeseen ja muihin Euroopan ääriliikkeisiin, ja se johti koko maailman kannalta ennennäkemättömään katastrofiin. Nyt nuorten miesten toivoisi jälleen kieltäytyvän äärioikeiston viettelyksestä.
[...]
LIBERAALI demokratia on nyt uhattuna ulkoa ja sisältä. Suuri osa maailmasta on Kiinan ja Venäjän kaltaisten autoritaaristen hallintojen kourissa. Kansalaiset, etenkin nuoret, vaativat näissäkin maissa vapauksia ja oikeuksia – jos tilaisuus annetaan. Mutta valvonnan ja kurinpidon ote on kova.
[...]
Kansallismielinen populismi on heikentänyt demokratiaa myös lännessä. Presidentti Donald Trump on uhka demokratialle. Euroopan äärioikeistolaiset liikkeet eivät pidä vapaasta mediasta. Kuten 1930-luvulla, heikko talouskehitys ja eriarvoisuus ovat juurisyitä vastakkainasetteluja synnyttävään asenneilmastoon. Sitä ruokkivat myös sosiaalisen median valheita levittävät algoritmit.
UKRAINAN taistelu olemassaolostaan on Euroopalle kohtalonkysymys. Jos Ukraina menettää kansallisen itsenäisyytensä, se on karmea isku Ukrainalle, Euroopan turvallisuudelle sekä ihmisarvoa, vapaata lehdistöä, oikeusvaltiota ja demokratiaa korostavalle valistusajan perinnölle. Ukrainan asia on meidän.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011023194.html) 11.2.2025
Korkman kehottaa kirjoituksessa suomalaisia ja eurooppalaisia puolustamaan Ukrainaa ja samalla eurooppalaista demokratiaa "keinoja liikaa kaihtamatta".
Sama Korkman on ilmoittanut vastustavansa Suomen käännytyslakia eli EU-rajan puolustamista Venäjän hybridioperaatioilta, koska se saattaisi jossain tilanteessa teoriassa vaarantaa Venäjän rajalle lähettämien ihmisten kansainvälisten sopimuksien eurooppalaisen tulkinnan mukaan määritellyn oikeuden elämään.
Helsingin Sanomat muuten valitsi (https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000010947615.html) (kuukausiliitteen avoin verkkokysely) hiljattain Sixten Korkmanin Suomen ylivoimaiseksi ykkösälyköksi.
Oliko Kuusitoista (vai Kuusikymmentä) Korkkimies sanonut joskus että Suomen liittyminen euroon oli virhe? Onko tämä ainoa järkevä kommentti minkä hän on sanonut? Tämänkin hän taisi sanoa ollessaan eläkkeellä.
Onko tuosta tullut vanhuudenhöperö, onko nykyinen vaimo pistänyt pään sekaisin, vai onko hän ollut aina tuommoinen, eli hurridemari?
Ketjun otsikosta. Ei kai työmarkkinat tue somppujen kotoutumista jos sosiaaliturva pitää ne asunnoissaan. Jos ulkomaiden kansalaisille ei maksettaisi sosiaaliturvaa, tällöin somppujen täytyisi mennä töihin tai palata Somaliaan tai Somalimaahan.
Liberaali demokratia ? Sen tulkinta suomessa ja euroopassa on vähintäinkin vastenmielinen , anteeksi vain sen kiihkomieliset kannattajat .
Älkää ymmärtäkö väärin , kannatan demokratiaa kyllä mutta onko tämä nyky lib dem edes mitään demokratiaa , minusta se on median ja vihervas harvainvaltaa ja kulttuurimarxismia joka on kansoille haitallista .
Mitä tulee Sixstus Korkmaniin , sanat eivät riitä kertomaan , tuskin niitä edes tarvitaan , näin vanhaa iskelmää mukaellen ajattelen persoonastaan .
Mitä tulee ketjun alkuperäiseen aiheeseen somalit duunissa niin aika hyvin ovat työllistyneet taksi alalla , homma hoituu , istut vaan autoon ja kerrot minne mennään , kyllä määränpäähän aikanaan tullaan , pidät vaan hermot ja maksukyvyn kunnossa niin asiat järjestyy.
Somalian presidentti on sanonut ainakin Saksassa että somalit voivat palata Somaliaan. On varmaan sanonut muuallakin. Jos somppupressa niin sanoo, kai se nyt on totta.
Myös Somalimaa on paikka johon somput voivat palata. Eikös sinne valittu pressaksi joku somppu joka asusteli Suomessa?
@KamalaJari Jarkko Tontti on kertonut podcasteissa mikä on liberaali demokratia. Tontin käsitys on enemmän paikkansa pitävä kuin Korkkimiehen.
Quote from: Niobium on 25.03.2024, 15:41:54
Quote from: aged on 25.03.2024, 10:42:20
QuoteAfrikka ohitti lankapuhelin ongelman siirtymällä suoraan langattomaan. Olisiko maanosalla mahdollisuus myös toisiin ohituksiin tekniikankin tullessa.
Tämä nyt ei ole mikään ihan uusi innovaatio. Esimerkiksi pronssikausi ohitettiin Afrikassa siirtymällä suoraan kivikaudesta rautakauteen.
Milläköhän alueella näin kävi? Afrikka on aika laaja alue, varmasti jossain alueella voi olla näin käynytkin, mutta missä?
Aihe kiinnostaa esihistoriasta kiinnostunutta, joten pyydän taustatietoa ja lähteitä.
En kiistä afrikaksi nykyisin kutsutun alueen kulttuuriperintöä, mutta en *aivan* purematta niele väitettä, jonka mukaan oltaisiin hypätty yhden vaiheen yli.
En ole ketjua lukenut aikoihin. Nyt kumminkin. Sen pidempiä juttuja en ole asiasta nähnyt, vaan vain maininnan teaoksessa 'Maailman historian pikkujättiläinen' sivulla 30.
Edit: googlaamalla löytyi tällainen:
QuoteMuinaisella Egyptillä ja useilla naapurikulttuureilla Koillis-Afrikassa (kuten Nubialla) oli tärkeä rooli pronssikauden historiassa. Pronssikauden eurooppalaiset kulttuurit tunkeutuivat Pohjois-Afrikkaan (esimerkiksi Marokosta löydettiin jälkiä kellonmuotoisten kuppien kulttuurista ), metallurgia tunkeutuu sinne vain foinikialaisten kolonisaation aikana , noin 1100 eaa. e. ja muualla Afrikassa metallurgia leviää myöhemmin, mutta alkaa välittömästi raudan käsittelystä
https://fi.wiki7.org/wiki/%D0%91%D1%80%D0%BE%D0%BD%D0%B7%D0%BE%D0%B2%D1%8B%D0%B9_%D0%B2%D0%B5%D0%BA
Tutkimus paljastaa: Somaliäitejä ahdistaa omien lasten suomalaistuminen
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011029614.html
Quote
Moni Suomessa asuva somalitaustainen äiti ei mielellään laita lapsiaan päivähoitoon. Uusi tutkimus avaa syitä tähän.
Somaliäitejä näyttäisi tutkimuksen mukaan huolettavan se, että päiväkodeissa perheen kulttuurin ja uskonnollisen taustan huomioiminen jää vähäiseksi. Lisäksi somaliäidit haluavat usein opettaa lapselle islaminuskoa, äidinkieltä ja somalikulttuuria tämän ensimmäisten elinvuosien ajan.
Lasten laittamista päiväkotiin siirretään, kunnes kynnys siihen on liian korkea, eräs äiti kuvailee tutkimuksessa.
Tutkimuksen Suomen somaliäitien kokemukset arjesta ja työmarkkinoille kiinnittymisestä ovat tehneet väitöskirjatutkija Eija Eronen (https://www.hs.fi/haku/?query=Eija%20Eronen) ja vanhempi tutkija Rolle Alho (https://www.hs.fi/haku/?query=Rolle%20Alho)E2 Tutkimuksesta.
...
Tutkimusten mukaan maahanmuuttajaäidit hoitavat lapsiaan kotona useammin ja pidempään kuin kantaväestö, ja sitä on pidetty heidän työllistymisensä kannalta ongelmallisena.
Esimerkiksi Helsinki poisti kotihoidontuen kuntalisän yli 1-vuotiailta vuonna 2021, ja yhtenä perusteluna (https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000007665469.html) oli, että sitä käytetään maahanmuuttajavaltaisilla alueilla. Maahanmuuttajaäitien lapset haluttiin myös (https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000007665469.html) saada varhaiskasvatuksen piiriin.
Tuoreeseen tutkimukseen haastateltujen äitien kokemukset auttavat ymmärtämään, miksi he pitävät lasten kotihoitoa arvossa.
Sekä ensimmäisen että toisen sukupolven somalitaustaiset äidit ovat haastattelujen perusteella sitä mieltä, että useamman vuoden kestävä kotihoito on lapselle paras ratkaisu. Useimpien mielestä lapsi on valmis päiväkotiin aikaisintaan kolmen vuoden iässä.
Haastattelujen perusteella pitkään kotona olemista ihannoidaan äitien keskuudessa.
...
Tutkimuksen perusteella haastateltavat ovat huolissaan siitä, kuinka lapsen kulttuurinen ja uskonnollinen tausta tulee huomioiduksi päiväkodissa.
Äidit tuovat haastatteluissa esiin, että he haluavat lapsen äidinkielen olevan kyllin vahva ennen kuin sen rinnalle tuodaan toinen kieli. Äidit kertovat myös, että haluavat pystyä keskustelemaan lapsensa kanssa päiväkotipäivän kulusta.
Tärkeänä pidetään oman äidinkielen, somalikulttuurin ja islaminuskon opetusta lapsille. Kun äiti on pitkään lasten kanssa kotona, hän voi haastateltujen äitien mukaan päättää, miten tätä kasvattaa.
Ensimmäisen sukupolven äidit ovat huolissaan, miten heidän lastensa kulttuurinen ja uskonnollinen tausta tulee huomioiduksi päiväkodissa.
Yksi äideistä kuvailee huolta lapsen "suomalaistumisesta" päiväkodissa seuraavasti:
"Koen, että lapseni ovat enemmän suomalaisia kuin somalialaisia. He näyttävät ulkoisesti somaleilta, mutta ovat sisältä suomalaisia. Se sattuu. Olen nähnyt hirveästi vaivaa heidän identiteettinsä eteen ja yritän aina selittää heidän juuristaan, mutta se ei tunnu tepsivän."
Varsinkin ensimmäisen sukupolven somaliäidit arvostavat kotiäitiyttä paljon. Ylipäätään haastatteluista piirtyy tutkimuksen mukaan kuva, että pienen lapsen kotihoito on tärkeämpää kuin äidin elämän muut osa-alueet kuten työ tai opinnot. Ajatus on, että lapsi tarvitsee oman äidin läsnäoloa pitkään ja välttämättä.
...
Vain yksi äiti mainitsi saaneensa päiväkotitoimintaa koskevaa tietoa vanhempainilloista. Hänkään ei käynyt niissä itse, vaan osallistujana oli suomen kieltä osaava puoliso, joka välitti saamansa tiedon hänelle.
...
Somaliyhteisö ei kuitenkaan ole niin yhtenäinen kuin saatetaan olettaa.
Muutama äiti kritisoi haastattelussa klaanijärjestelmää ja sen vaikutuksia somalien elämään. Heidän kokemustensa perusteella voi ajatella, että klaanit ovat erillisiä yhteisöjään somaliyhteisön sisällä.
Klaanijärjestelmä on somalialainen poliittisen ja sosiaalisen järjestäytymisen muoto, ja klaaniin kuuluminen määräytyy isän sukulinjan mukaan.
Quote from: Skeptikko on 13.02.2025, 17:22:22
Tutkimus paljastaa: Somaliäitejä ahdistaa omien lasten suomalaistuminen
No uittuako sitten änkivät tänne!
^ Hätää, sotaa, nälkää ja pelkoa pakoon.
Ullatuus! Niitä elämän peruspilareita ei enää täällä olekaan tarjolla. On vain rauhallinen yhteiskunta, jossa jokaisen odotetaan tekevän oman osansa jollain tavalla.
Sitä sitten itketään, kun ei saa noudattaa omaa kulttuuriaan. Ja Suomi "kaappaa" heidän lapsensa ja tuhoaa kaiken sen rikkauden, mitä ovat tänne tuomassa.
Paskan möimme, sori siitä. Jollei miellytä, niin aina saa palata.
Sen verran ihmisyyttä minussakin on, että jos osaavat olla ihmisiksi ja tottuvat tavoille niin tervetuloa. Joillekin se vaan on ihan ylitsepääsemätön paikka. Ne lapset eivät ole se ongelma. Ongelma ovat ne aikuiset, jotka ruokkivat koko tätä juttua median suosiollisella avustuksella. En muista hetkeen lukeneeni tataarien vinkuvan tällaisesta aiheesta, ymmärtääkseni ovat ihan hyvin pystyneet säilyttämään oman kulttuurinsa keskuudessaan.
Missähän tuota somalien huolestuttavaa suomalaistumista voi nähdä? Eiväthän nuoremmatkaan somalit osaa usein kovin hyvin suomea, tapojen suomalaistumisesta nyt puhumattakaan. Tosin äidit huolineen eivät ole perimmäisiä syyllisiä, vaan kulttuuri. Somalien kulttuuri ei jousta eikä mukaudu, joten se ei sovi kuin Somaliaan.
Quote from: Betonikostaja on 26.02.2025, 11:11:57
Missähän tuota somalien huolestuttavaa suomalaistumista voi nähdä?
Katujengit ja ilokaasu? Tosin, suomalaistahan niissä on vain
maantieteellinen sijainti.
Suomalaistumimen on sitä, että oppii olemaan ihmisiksi ja kunnioittamaan toisia. Tekemään työtä ja pitämään vähemmän meteliä itsestään.
Kunnioittamaan vanhuksia, naisia ja lapsia. Jotkut oppivat jo ihan alusta saakka antamaan tietä vanhuksille, se vaatii tosin lapsuudesta saakka tapahtuvaa normalisointia.
Se on siinä vaiheessa valittu tie, kun ovat päättäneet muuttaa tänne. Jos on tehnyt väärän valinnan, niin kaikkialta muualta löytyy kyllä paljon iloisempaa porukkaa ja ennen kaikkea muita somaleja.
Olisin todella tyytyväinen, jos valtio maksaisi tyytymättömille menoliput paratiisiin ja vähän käyttörahaa päälle. Kaikki olisivat tyytyväisiä.
Jos ovat kerta tänne halunneet, niin täällä sitten mennään paikallisten sääntöjen mukaan.