Otan esimerkiksi ao Niitynhuipun 42 neliöisen asunnon 19 kerroksesta.
Tästä yhtiöstä 7 alinta kerrosta on vuokra-asuntoja.
https://www.srv.fi/asunnot/espoon-niittyhuippu
http://host4.lki.fi/pdx/srv/intra/save/housingfiles/12/www_170511_3777_Niittyhuippu_RS-hinnasto.pdf
Sen velaton hinta on 283 410 euroa.
Sitä myydään 24 vuoden lainalla.
Pääomavastikkeen korko-osuus on 645,00 kuukaudessa 3% korolla
Pääomavastike kokonaisuudessaan 1 341,60 kuukaudessa
Juuri julkisuuteen tullut professori sanoi että kaikille lainanottajille pitää tehdä stressitesti 6% korolle.
Tässä tapauksessa se tarkoittaisi käytännössä pääomavastikkeen nousun 2000 euroon kuukaudessa.
Tähän lisätään vielä 200 euroa huoltovastike niin ollaan 2200 euron kuukautisessa maksussa.
Tämän jälkeen monella on kulutusjuhlat kaukana. Hyvä jos pystyy tuon maksamaan.
Pääkaupunkiseudulla valtaosa asunnoista on tätä hintaluokkaa ja niitä on paljon tarjolla ja lisää tulee jatkuvasti.
Mielenkiintoinen kysymys on että onko ihmisillä tosissaan varaa näihin?
Ps Hinnasto alkaa vasta 18 kerroksesta. Tämä saattaa viitatata siihen kasinomiehet ovat ostaneet alemmista kerroksista asunnot yksiöiden lisäksi.
Puuttuva siivu hoidetaan kulutusluotoilla, eli ei mitään ongelmaa tässä.
7000 euron neliöhinta Niittykummussa on kyllä lopunaikojen merkki. Semminkin kun 7 alimpaan kerrokseen muuttaa deekuja, hiekkiksiä ja somppuja, ja metro tuo lisää.
Quote from: f-35fan on 30.05.2017, 15:46:47
Tästä yhtiöstä 7 alinta kerrosta on vuokra-asuntoja.
.............
Pääkaupunkiseudulla valtaosa asunnoista on tätä hintaluokkaa ja niitä on paljon tarjolla ja lisää tulee jatkuvasti.
Mielenkiintoinen kysymys on että onko ihmisillä tosissaan varaa näihin?
Niittykumpu on tuleva ongelmalähiö, en ostaisi sieltä asuntoa.
https://www.google.fi/search?q=Miittykumpu&oq=Miittykumpu&aqs=chrome..69i57j0l5.4974j0j7&sourceid=chrome&ie=UTF-8#q=Niittykumpu+metro
Luultavasti monet uskovat että heillä on varaa maksaa tolkuttomia rahasummia asumisesta jonka hinta on keinotekoisesti nostettu järjettömälle tasolle ja yksi keino siihen on ollut haittamaahanmuutto. Seuraava vaihe on asuntolainojen maksuaikojen pidentäminen kuten Ruotsissa on tehty.
Insight - A New Stockholm To Be Built Within 6 Years
https://www.youtube.com/watch?v=w7IaCcAJQwY
Kuinkakohan paljon tuossa on korkeuserikoisuuslisää? Mitä alempana tai toisissa alueen rakennuksissa neliöhinta on?
Kas, kun ei ollut vielä vuokratontti...
Quote from: Teaparty on 30.05.2017, 16:24:02
7000 euron neliöhinta Niittykummussa on kyllä lopunaikojen merkki. Semminkin kun 7 alimpaan kerrokseen muuttaa deekuja, hiekkiksiä ja somppuja, ja metro tuo lisää.
Hieno raamatullinen ennustus!
Kuitenkin kasinotalouden miehet ovat aikaa sitten ostaneet kaikki yksiöt yhtiöstä.
Tämähän tulee siihen metroasemalle.
En minäkään ostaisi, mutta otin nyt sen esimerkiksi pääkaupunkiseudun hyvin laajasta tuotannosta.
Vastaavia asuntoja löytyy siitä Matinkylän ympäristöstä paljon.
Mistäköhän pääkaupunkiseudun ja muun maan hintojen huomattava ero tulee?
Suurin syy siihen on tonttimaan hinta. Joku rikastuu ja paljon.
Ihmiset pakotetaan pankkien "torppareiksi" 24 vuoden lainoilla.
Vuokra-asuntoja imetään maahanmuuttajille sosiaalisin perustein ja yhteiskunnan tuella tehdään heidän asumisestaan edullista.
Samalla kantaväestö pakotetaan pankkien virittämään ansaa.
Mihin tämä sitten päättyy?
Siinä kun joukolla alkaa lyhennysvapaat vuodet loppua ja todennäköisesti myös korot nousta niin ainakin pääkaupinkiseudulla se tarkoitta aivan varmasti huomattavaa kulutuksen laskua.
Tämä malli on juuri sitä ilosanomaa mitä Juhana Vartiainen levittää.
Kutsun tätä talousmalliia maahanmuuttokasinoksi.
Siinä kasinossa useimmille jää mustapekka ja eliitti rikstuu.
Näkeekö kukaan että asuntojen hinnat maamme metropoliksessa vielä nousevat, vai ovatko jo tulossa alas?
Kannattaa lukea tämä Pauli Vahteran kirjoitus.
http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2015/06/13/sosiaalisen-asuntotuotannon-voitot-suuremmat-kuin-supercellin/
Quote from: Delaz on 30.05.2017, 19:51:09
Näkeekö kukaan että asuntojen hinnat maamme metropoliksessa vielä nousevat, vai ovatko jo tulossa alas?
Ei se mikään metropolis ole!
Noin 2-3 vuoden päästä asuntoja on niin paljon markkinoilla ettei yksityiset ihmiset niitä enää osta.
Ainoa tapa saada ne tuottamaan on laittaa ne vuokralle siten että kunnat käytännöllisesti katsoen maksavat asukkaiden vuokran.
Ehkä kaikkein suurin häiriötekijä on Ruotsin odotetun asuntokuplan puhkeaminen. Samat asuntomarkkinoita vääristävät tekijät ovat siellä mutta aivan toisessa mittakaavassa. Tämä vaikuttaa meille saakka.
Pankeissa lirahtaa silloin housuihin ja hiukset nousevat pystyyn. Lainanantoa hillitään ja korot alkavat nousta.
Perinteisesti asuntomarkkinat kuumenevat ja sitten hiljenevät. Kuitenkin ensimmäistä kertaa olemme tilanteessa jossa maahanmuutto ruokkii kysyntää, tosin hyvin epäterveesti.
Korkojen nousu tehokkaasti hillitsee asuntokysyntää.
Varsin iso ongelma on että asumisesta pääkaupunkiseudulla on tehty, hinnoista huolimatta, "perusoikeus". Jos jokainen joutuisi maksamaan itse asumisensa, olisi kokonaistilanne paljon järkevämpi. Helsinki on täynnä hyvillä paikoilla ilmaiseksi asuvia neekereitä ja/tai muslimeita. Mutta jos heidät vietäisiin Ruotsin rajalle tai Kainuun erämaahan, olisi asuntopula ja vuokra-asuntojen hinnat pienemmät.
Jokin kokoomuslainen taho siis hyötyy taloudellisesti tästä yhtälöstä. Perussyy ei ole Vihreissä koska se oli pikkupuolue silloin kuin tämä tuholaistoiminta Hgissä alkoi.
Quote from: Jorma M. on 30.05.2017, 20:49:35
Jokin kokoomuslainen taho siis hyötyy taloudellisesti tästä yhtälöstä. Perussyy ei ole Vihreissä koska se oli pikkupuolue silloin kuin tämä tuholaistoiminta Hgissä alkoi.
Kyllä tämä on Kokoomuksen ja Vihreiden yhteinen juttu.
Vihreä hömppätäti piirtää monikulttuurisia pilvilinnoja taivaanrantaan ja Kokoomuksen kasinomiehet keräävät kovan vuokran niistä.
Nythän tilanne on se että (yli)pormestariksi tulee Jan Vapaavuori ja kakkospaikalle tulee Anni Sinnenmäki, joka vastaa mm kaupunkisuunnittelusta. Siinä se liitto.
Se että maksetaan tuntuvia vuokratukia johtaa aikaan ennen matuja jolloin kakkospuolueena oli demarit.
Olisi mielenkiintoinen tietää mitä todellisuudessa vuokratuet ovat. Onhan näitäkin tullut esiin että matun vuokran maksaa yhteiskunta ja sitten hän vuokraa tämän asunnon eteenpäin.
QuoteHS: Pk-seudun asuntojen suuromistaja tulee Ruotsista – Erik,49, on tuhansien asuntojen mies
Suomen ja Ruotsin väliseen veljelliseen mittelöön on ilmestynyt uusi peluri.
Hän on asuinkiinteistöihin sijoittanut ruotsalainen miljardööri Erik Selin, 49.
Selin nimittäin omistaa pääkaupunkiseudulta laskennallisesti enemmän asuntoja kuin kenties yksikään toinen ihminen.
Helsingin Sanomien laskelmien mukaan miljardöörn omistaa alueelta lähes 4 000 asuntoa.
Selinin omistukset juontavat ruotsalaiseen asuntosijoitusyhtiö Balderiin, jonka suuromistaja hän on yli kolmanneksen osuudella.
Balder puolestaan on hankkinut suomalaisen vuokra-asuntoyhtiö Saton osakekannasta 53 prosentin enemmistön.
Satolla on pääkaupunkiseudulla 20 500 vuokra-asuntoa.
Tämä jyvittää Balderin osuudeksi Saton asuntomassasta yhteensä 3 850 asuntoa.
Herrasmieheksi kuvailtu Balder kertoo Suomen kiinnostaneen jo jonkin aikaan. Lopullisesti hän päätti lähteä asuntoapajille eräältä pankilta saamansa vihjeen perusteella.
–En osta yrityksiä muuttaakseni niitä. On parempi ostaa jo valmiiksi hyviä yrityksiä, Balder toteaa Helsingin Sanomille.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/468453-hs-pk-seudun-asuntojen-suuromistaja-tulee-ruotsista-erik49-on-tuhansien-asuntojen
https://www.google.fi/search?q=ruotsalainen+miljard%C3%B6%C3%B6ri+vuokra-asunto&oq=ruotsalainen+miljard%C3%B6%C3%B6ri+vuokra-asunto&aqs=chrome..69i57.18025j0j7&sourceid=chrome&ie=UTF-8
Tämä on selitys miksi poliitikot ovat niin paniikissa huoltosuhteesta. Ei taloudellisesta huoltosuhteesta vaan demografisesta.
Niin kauan kuin väestönkasvu jatkuu, tarvitaan lisää asuntoja ja asuntokupla ei puhkea.
Lopunajan merkkejähän nämä ovat. Kun asuntokupla puhkeaa, jäljet tulevat olemaan pahemmat kuin 90-luvun lamassa.
Toisaalta, Ruotsin esimerkki osoittaa että Suomella on vielä varaa puhaltaa lisää ilmaa kuplaan laina-aikoja pidentämällä ja julkisella sosiaalisella asuntotuotannolla. Veikkaan että Ruotsi kaatuu ensin, siellä ei ole enää varaa pidentää laina-aikoja kun iso osa lienee jo nyt jossain 100 vuoden tietämissä ja mamutulvaa on pakko hillitä kun kantaväestön pinna alkaa kiristyä ja veronmaksajat loppua.
Quote from: Noottikriisi on 30.05.2017, 21:29:47
Tämä on selitys miksi poliitikot ovat niin paniikissa huoltosuhteesta. Ei taloudellisesta huoltosuhteesta vaan demografisesta.
Niin kauan kuin väestönkasvu jatkuu, tarvitaan lisää asuntoja ja asuntokupla ei puhkea.
Lopunajan merkkejähän nämä ovat. Kun asuntokupla puhkeaa, jäljet tulevat olemaan pahemmat kuin 90-luvun lamassa.
Toisaalta, Ruotsin esimerkki osoittaa että Suomella on vielä varaa puhaltaa lisää ilmaa kuplaan laina-aikoja pidentämällä ja julkisella sosiaalisella asuntotuotannolla. Veikkaan että Ruotsi kaatuu ensin, siellä ei ole enää varaa pidentää laina-aikoja kun iso osa lienee jo nyt jossain 100 vuoden tietämissä ja mamutulvaa on pakko hillitä kun kantaväestön pinna alkaa kiristyä ja veronmaksajat loppua.
Mutta poliitikot ovat päättäneet hoitaa tämän ottamalla lisää ja lisää lainaa. Se takaa hullunmyllyn pyörimisen ja myös lopullisen päätavoitteen eli Suomen menon Kreikan tielle.
Vain idiootit ja liian rikkaat asuvat pk-seudulla, vaikka työpaikka siellä olisikin. Niiltä joutaakin rahat pois kuleksimasta.
Quote from: Raksa_Mies on 30.05.2017, 23:32:50
Vain idiootit ja liian rikkaat asuvat pk-seudulla, vaikka työpaikka siellä olisikin. Niiltä joutaakin rahat pois kuleksimasta.
Ovatko somalit, irakilaiset yms matut siis idiootteja ja liian rikkaita?
Quote from: Jorma M. on 30.05.2017, 23:38:39
Quote from: Raksa_Mies on 30.05.2017, 23:32:50
Vain idiootit ja liian rikkaat asuvat pk-seudulla, vaikka työpaikka siellä olisikin. Niiltä joutaakin rahat pois kuleksimasta.
Ovatko somalit, irakilaiset yms matut siis idiootteja ja liian rikkaita?
Tarkennan... puhun suomalaisista
Quote from: Raksa_Mies on 30.05.2017, 23:40:43
Quote from: Jorma M. on 30.05.2017, 23:38:39
Quote from: Raksa_Mies on 30.05.2017, 23:32:50
Vain idiootit ja liian rikkaat asuvat pk-seudulla, vaikka työpaikka siellä olisikin. Niiltä joutaakin rahat pois kuleksimasta.
Ovatko somalit, irakilaiset yms matut siis idiootteja ja liian rikkaita?
Tarkennan... puhun suomalaisista
Siis PK-seudulla asuvat suomalaiset ovat idiootteja ja liian rikkaita mutta PK-seudulla eivät kumpiakaan? OK.
Onhan näistä sosiaalisen sekoittamisen uusimmista omituisuuksista ollut juttua jo monta vuotta.
Katsotaan miten sosiaalinen kasvatus monikulttuurisuuden hyväksymiseen ja varsinkin maksuhalukkuuteen käy yksiin sen kanssa, että samassa rappukäytävässä oleilee ainesta, joka lähinnä kasvattaa korjaus- ja huoltovastiketta.
Jos pankki ei ala kyselemään lisävakuuksien perään toteutuvien kauppojen neliöhinnan romahduksen mukaan, sanon että kyseessä on jonkinlainen salaliitto ja kupla!
Quote from: Hohtava Mamma on 30.05.2017, 23:10:26
Pesukonekin hajoaa joskus ja autoakin on korjattava sekä huollettava.
Pesukoneet muuten kuuluvat niihin laitteisiin, joita voi itse usein aika hyvin korjailemalla tekohengittää suhteellisen pitkään (jossain vaiheessa voi mennä rikki jotain sellaista, johon ei saa järkevästi riittävän hyvin sopivaa varaosaa tai kone olla niin vanha, ettei sopivaa varaosaa enää saa). Sen sijaan korjaajan kutsuminen tuskin usein kannattaa, kun halvimmillaan olen nähnyt uuden pesukoneen 149 eurolla ja aika tyypillisesti ainakin vähän alle 300 eurolla ainakin saa. Jos tosin on ahtaat tilat, niin jonkun laakereiden vaihtaminen voi olla turhan kömpelöä (ja paremmissakin tiloissa aika työlästä), mutta aika suuren osan muista osista voi vaihtaa aika ahtaissakin oloissa ja se voi olla välillä nopeampi ja helpompikin keino saada toimiva kone, kuin vanhan koneen hävitys, sopivan uuden etsiminen, tilaaminen, kuskaus kotiin, asennus jne.
Asuntojen hinnoissa on kupla ja se on paha asia. Kupla on kuitenkin syntynyt hieman samasta syystä kuin 1980-luvun kasinotalouden asuntokupla, vaikka onkin sitä paljon suurempi, ja siten on yhtä hankala hoitaa. 1980-luvulla oli Suomessa totuttu pitkän lainasäännöstelyn ja usein toistuvien devalvaatioiden tuloksena siihen, että rahaa kannattaa aina lainata kun on mahdollista, ja kun on lainannut rahaa, se pitää nopeasti laittaa johonkin arvonsa säilyttävään kiinni. Näin lainan korot ja pääoman syö inflaatio ja lainalla ostettu omaisuus kasvattaa arvoaan. Se oli peliä; se oli peliä valtion rahapolitiikan kustannuksella ja se oli peliä, jossa valtion päätös määritti voittajan ja häviäjän -- ja vain pakon edessä valtio laittaa suuren äänestäjäjoukon häviämään --.
Nyt on pumpattu kuplaa samalla tavalla. On lykätty rahaa sijoittajille ja kansalle mielettömiä määriä. Tänään Ylen televisiouutisissa kerrottiin Suomessa velkaantumisen tuplaantuneen viimeisen kymmenen vuoden aikana -- mutta Ylen mukaan ei syytä huoleen, koska Ruotsissa ja Tanskassa on velkaannuttu vieläkin enemmän --. Tarinasta puuttui tietenkin se huomio, että Ruotsissa ja Tanskassa on yhä oma valuutta ja siellä kasinotalouden mukainen devalvaatiokortti voidaan aina vetäistä hihasta ilman suuria haittoja. Suomessa siinä samassa pitää tehdä kreikat eli hakea Eurostoliitolta tukipaketti -- ja siinä on ehtoja --. Näin Suomessa on vieläkin korkeampi kynnys tehdä yhtään mitään asuntokuplalle ennenkuin on paniikki ja pakkotilanne kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Ei siis ihme, että ruotsalaissijoittajakin tänne ennemmin rahojaan lykkää.
Korostan vielä sitä huomiota, että Suomessa asuntokuplan puhkeaminen on aina tapahtunut samassa yhteydessä devalvoinnin kanssa. Siinä on siten samalla romahtanut asunnon arvo ja velan määrä; siinä on ollut asuntovelallisen kannalta suojamekanismi. Se on tehnyt asunnoista loistavan sijoituskohteen -- ja tätä on ennen estetty erinäisin säädöksin --. Nyt eurostoaikana asuntosijoittaminen on vapaata, mutta myös devalvaatio on erilainen. Asunnon arvo silti yhä pääosin poliittinen päätös; pk-seudun asunnon hinnasta noin 10% on rakennuskuluja, 10% muita kuluja ja 80% valtion leimaveroja, tonttimaksuja, korruptiorahoja ja muuta poliittista arvoa. Asuntojen arvo voi puhtaasti poliittisten päätösten johdosta pudota heti 80% -- ja jos halutaan, niin huomattavasti enemmänkin --.
Tällä kertaa ollaan niin tahdottomia pienimpäänkään talouden korjausliikkeeseen, että yli 100% romahduskin on mahdollinen. Se tarkoittaa jo "kulakkien leiritystä". Mutta samalla siinä muuttuu niin moni asia, ettei asuntojen hinnoista kukaan ole huolissaan. Eurostoliiton romahdus peittää allensa kaikki pienet yksityiskohdat. Siihen verrattuna on aivan merkityksetöntä, onko sijoittanut asuntoihin vai ei -- jos ei ole erityisen huomattava sijoittaja, jolloin sijoittamalla on tehnyt itsestään huomion kohteen --. Kun ajetaan rekalla alas jyrkänteeltä, on merkityksetöntä, onko lastina miljoonan euron tavarat vai onko kuskilla taskussa miljoona euroa; molemmat siinä menevät yhtälailla. Jos miljoonan euron arvoinen lasti teki rekasta vaikeasti ohjattavan, ja oli syy jyrkänteeltä alas ajoon, niin silläkään tiedolla ei voi kuin jälkiviisastella. Eurostoliiton loppu on joka tapauksessa silmiemme edessä ja tapahtumassa.
Quote from: f-35fan on 30.05.2017, 20:48:53
Quote from: Delaz on 30.05.2017, 19:51:09
Näkeekö kukaan että asuntojen hinnat maamme metropoliksessa vielä nousevat, vai ovatko jo tulossa alas?
Ei se mikään metropolis ole!
Noin 2-3 vuoden päästä asuntoja on niin paljon markkinoilla ettei yksityiset ihmiset niitä enää osta.
Ainoa tapa saada ne tuottamaan on laittaa ne vuokralle siten että kunnat käytännöllisesti katsoen maksavat asukkaiden vuokran.
Ehkä kaikkein suurin häiriötekijä on Ruotsin odotetun asuntokuplan puhkeaminen. Samat asuntomarkkinoita vääristävät tekijät ovat siellä mutta aivan toisessa mittakaavassa. Tämä vaikuttaa meille saakka.
Itse olen antanut itseni ymmärtää että Suomen ja Ruotsin asuntomarkkinat ovat suunnilleen kaikilla mahdollisilla tavoilla erilaiset, lukuunottamatta sitä etteivät Ruotsin korot sentään ole taivaissa. Kannattaa aloittaa vaikkapa katsomalla asuntojen hintakehitystä näissä maissa. Suomessa kehitys on ollut pitkään varsin maltillista.
Quote
Pankeissa lirahtaa silloin housuihin ja hiukset nousevat pystyyn. Lainanantoa hillitään ja korot alkavat nousta.
Perinteisesti asuntomarkkinat kuumenevat ja sitten hiljenevät. Kuitenkin ensimmäistä kertaa olemme tilanteessa jossa maahanmuutto ruokkii kysyntää, tosin hyvin epäterveesti.
Korkojen nousu tehokkaasti hillitsee asuntokysyntää.
Suurin suurten kaupunkien asumisen hintaa vääristävä tekijä on tosiaankin suurimmalle sisäänmuuttajaryhmälle eli humamuille annettu avoin piikki, jolla vuokra-asunnoista on tehty rahastusautomaatti ja joka vaikuttaa omistusasuntojenkin hintaan niukkuuskilpailun kautta. Mutta eikös tähän nykyinen hallitus ollut puuttumassa rajoittamalla tuella asuvien piikin korkeutta? Tämä todennäköisesti muuttaa arvostuksia alueiden välillä ainakin jollain tapaa, ja voisi - teoriassa - tervehdyttää markkinaa suuntaan jossa sossupummi ei ole asumisen kuningas.
Suomalaiset asuntokorot ovat edelleenkin lähes poikkeuksetta Euribor-sidonnaisia. Näillä näkymin pidetään yleisesti normaalina olettamana, etteivät euriborit nouse yli prosentin - jos edes plussalle - ainakaan tällä vuosikymmenellä. Toki kymmenten vuosien mittakaavalla tuo aikaväli on lyhyt, mutta silti...
Miten ylipäätään voi olla ihmisiä joilla on niin paljon rahaa mutta niin vähän arvostelukykyä että haluavat asua jossain niittytorneissa tai vaikkapa Kalasataman torneissa? Jos raha ei ole ongelma niin luulisi suosivan vanhoja arvostettuja ja hyvinhoidettuja taloyhtiöitä joista tietää että naapureina ei ole maailma kylässä.
@Raksa_Mies vähän laittelee jarruja tuohon oneliner-spämmiin ja kettuiluun. Seuraavasta sitten levolle. Muille myös tiedoksi.
Quote from: -PPT- on 31.05.2017, 15:02:14
Miten ylipäätään voi olla ihmisiä joilla on niin paljon rahaa mutta niin vähän arvostelukykyä että haluavat asua jossain niittytorneissa tai vaikkapa Kalasataman torneissa? Jos raha ei ole ongelma niin luulisi suosivan vanhoja arvostettuja ja hyvinhoidettuja taloyhtiöitä joista tietää että naapureina ei ole maailma kylässä.
Kyllä sellaisia uusiakin yhtiöitä tai jopa kokonaisuuksia rakennetaan joissa hinta ja täydellinen vuokra-asuntokannan puute pitää huolta siitä, että maailma tulee kylään vain jos sillä on huomattavasti maksukykyä. Näitä torneja en ole tosin ymmärtänyt, ainakaan jos niissä harjoitetaan sosiaalista asuttamista. Niittytornissa ihmetyttää vielä se, että se on palvelujen kannalta käytännössä keskellä ei mitään. Plussana tosin mainittakoon autopaikkojen määrä ja Länsiväylän läheisyys. Helsingissä olisi projekti tuolta osin jäänyt toteuttamatta.
Quote from: -PPT- on 31.05.2017, 15:02:14
Miten ylipäätään voi olla ihmisiä joilla on niin paljon rahaa mutta niin vähän arvostelukykyä että haluavat asua jossain niittytorneissa tai vaikkapa Kalasataman torneissa? Jos raha ei ole ongelma niin luulisi suosivan vanhoja arvostettuja ja hyvinhoidettuja taloyhtiöitä joista tietää että naapureina ei ole maailma kylässä.
Eläkkeelle jäävät pariskunnat on yksi ostajaryhmä. Okt tai iso rivari vaihdetaan pienempään asuntoon palveluiden keskelle.
Sitten on yllättävän paljon ihmisiä, jotka ottavat niin paljon velkaa kuin pankki vain suostuu lainaamaan. He eivät tee mitään laskelmia velanhoitokyvystään tms. väsyttävää hommaa. Ihqu kämppä pitää saada jo ihan seurapiiristatuksen vuoksi, ja kun korko on alle prosentin, niin voihan niitä pelkkiä korkoja maksella parikin vuotta. Ja jos alkaa pankki lyhennyksiä ihan tosissaan tivaamaan (mitä harvoin tapahtuu), niin uutta velkaa lyhennysvapaineen vanhan tilalle.
En sitten tiedä, kuka tässä pelissä on se idiootti. Se saattaa jopa olla se vastuullinen lainaansa säntillisesti lyhentävä tolkun kämpässä asuva asuntovelallinen, joka loppupelissä maksaa pankkikriisiin kulut omista säästöistään.
Quote from: Jorma M. on 30.05.2017, 23:46:09
Quote from: Raksa_Mies on 30.05.2017, 23:40:43
Quote from: Jorma M. on 30.05.2017, 23:38:39
Quote from: Raksa_Mies on 30.05.2017, 23:32:50
Vain idiootit ja liian rikkaat asuvat pk-seudulla, vaikka työpaikka siellä olisikin. Niiltä joutaakin rahat pois kuleksimasta.
Ovatko somalit, irakilaiset yms matut siis idiootteja ja liian rikkaita?
Tarkennan... puhun suomalaisista
Siis PK-seudulla asuvat suomalaiset ovat idiootteja ja liian rikkaita mutta PK-seudulla eivät kumpiakaan? OK.
Olen siis huonolla menestyksellä yrittänyt selventää jäsen Jormalle, että pk-seudulla asuvat ovat idiootteja tai liian rikkaita. Näihin ei siis kuulu ne somalit, irakilaiset yms. , jotka asuvat pk-seudulla pääsääntöisesti meidän kustannuksella. Jo puolen tunnin ajomatkan päässä on tarjolla ihan jotain muuta kuin Jakomäki tai vaikkapa se Niittykumpu. Huomattavasti vähemmän matuja, väljempää asumista ja 7 keur/neliökustannus on puhdasta utopiaa.
Quote from: foobar on 31.05.2017, 06:54:15
Suomalaiset asuntokorot ovat edelleenkin lähes poikkeuksetta Euribor-sidonnaisia. Näillä näkymin pidetään yleisesti normaalina olettamana, etteivät euriborit nouse yli prosentin - jos edes plussalle - ainakaan tällä vuosikymmenellä. Toki kymmenten vuosien mittakaavalla tuo aikaväli on lyhyt, mutta silti...
Ruotsin asuntomarkkinoiden romahtaminen vaikuttaa monella tavalla Suomeenkin.
1) Psykologinen
Pankit kiristävät lainaehtoja ja asiakkaissa ei enää ole entisenlaista halukkuutta ottaa lainaa.
2) Ruotsi on tärkeä vientimaa jonka kulutuksen romahtaminen vaikuttaa vientiimme ja sitä myötä työllisyytemme. Tämä sama asia saatta koskea muitakin vientimaatamme Euroopassa.
3) Ruotsin "romahtaminen" laittaa muutkin Euroopan maat tarkastamaan asuntolainoitustaan.
4) Se että "ennustajaeukot" ovat yksimielisiä koroista kertoo se ensimmäisenä että jotain on laskelmissa varmasti pielessä. Tämä on nähty ennenkin!
5) Ruotsin romahtaminen tulee samaan aikaan kun meillä on valtavasti uusia asuntoja markkinoilla.
Meidän asuntotuotantomme varsinkin pääkaupunkiseudulla ei perustu reaalitalouteen vaan maahanmuuttokasinon puhaltamaan kuplaan.
Suuri osa talouskasvusta tulee rakentamisesta. Kun se loppuu on todennäköistä että joudumme miinusmerkkisille luvuille.
Quote from: -PPT- on 31.05.2017, 15:02:14
Miten ylipäätään voi olla ihmisiä joilla on niin paljon rahaa mutta niin vähän arvostelukykyä että haluavat asua jossain niittytorneissa tai vaikkapa Kalasataman torneissa? Jos raha ei ole ongelma niin luulisi suosivan vanhoja arvostettuja ja hyvinhoidettuja taloyhtiöitä joista tietää että naapureina ei ole maailma kylässä.
Ikävä kyllä kohtuuhintaisista yhtiölstä sekä sijoittajat ja kaupunki ostava asuntoja joihin mailma tulee kylään. Olemme turvassa ainoastaan siellä missä hinnat ovat korkeita.
Tuo Niittytorni tuli aivan vahingossa esimerkiksi.
Kuitenkin se kuvastaa hyvin pääkaupunkiseudun uudistuotannon hintatasoa.Niittytornin alueen palvelutaso on vähintäänkin hyvä. Jo yksistään sijainti metroasemalla takaa peruspalvelut. Aivan lähellä on Ison Omenan palvelut metropyrähdyksen päässä.
Kalasatama on jo itsessään pieni kaupunki jossa tulee olemaan kaikki mahdolliset palvelut.
Kyllä näille kysyntää riittää jos vain hinnat olisivat kohdallaan.
Olen samaa mieltä tästä mailma kylässä ongelmasta. Anni Sinnemäki parhaansa mukaan alkaa sitä tekemään. Eikä hänen tarvitse puhtaalta pöydältä aloittaa vaan Pekka Saurin viitoittamalla tiellä.
Matti Vireniltä erinomainen "kirja" maahamuuttajien tuottavuudesta ja sen vaikutuksista:
https://www.suomenuutiset.fi/taloustieteen-emeritusprofessori-maahanmuutto-ratkaisu-huoltosuhdeongelmiin/
Tutkimus PDF-muodossa:
http://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2017/06/Maahanmuutto-talouden-ongelma-vai-ongelmien-ratkaisu-pdf.pdf
Yksinkertaistettuna maahanmuuttajat eivät ole riittävän tuottavia maksaakseen elinkustannuksensa.
Ainoastaan 1/3 väestöstä on nettoveronmaksajia ja 10% maksaa 80% tuloverosta.
Talouskasvu kattaisi velkaantumisen kustannukset jos se olisi enemmän kuin korkoprosentti.
Mistä sitten pienituloisten (etenkin maahanmuuttajien) elinkustannukset maksetaan?
Se tapahtuu tietenkin velalla sekä epäsuorasti että suoraan.
Valtava asumisen tuki on aiheuttanut asuntokuplan, jota pumpataan isommaksi pitkillä lainoilla.
Tästä hyötyy niin moni keinottelija että sen takia kupla puhkeaa vasta kun ollaan selkä seinää vasten.
Näillä pitkillä lainaa voidaan pumpata kupla ennätyssuureksi mutta myös siitä toipumisesta tulee ennätyspitkä. Suurin osa kotitalouksien menoista menee lainanhoitokuluihin vielä kymmenien vuosienkin päästä.
Vielä sillä erotuksella että väestömme on muuttunut keskimäärin vähemmän tuottavaksi.
Tulemme juuttumaan ennätyspitkään taantumaa jossa ei ole talouskasvusta tietoakaan. Riippumatta siitä mikä meidän valuuttamme on.
Kuka asuntovelaton hyvin toimeentuleva ammattilainen haluaa jäädä tänne maksamaan iloisen mokuleikin pitkää krapulaa mailmanennätysverotuksella?
Njooh, kun ainoa taloutta nostava tekijä on matubisnekseen eli asuntokeinottelijoille pumpatut miljardit niin romahdus on vain ajan kysymys. Joka muuta väittää kertoo mitkä yritykset suomessa ovat tehneet sen yli 2% kasvun. Nythän pumpataan velkarahaa asuntokeinottelijoille ja muuhun matubisnekseen. Romahduksesta tulee siksi melko katastrofaalinen kun ei ole kunnollista taloutta missä tapauksessa ongelma olisi pelkästään byrokratiassa. Nythän ongelma on se että pumpataan velkarahaa matubisnekseen ja muuhun loiskeinotteluun kuten yksityistämisbisnes ja tehdään työttömistä ilmaisorjia vailla tulevaisuutta rahtaamalla loputtomasti halpatyövoimaa polkemaan palkkoja. Jokohan se ois aika pistää unibetille veikkausta pystyyn minä vuonna alkaa eurooppalainen sota?
Ihmettelen että kuka tällaisia ostaa?
https://www.yit.fi/asunnot/tampere/ranta-tampella/tampereen-kanavanvahti
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/kannattaako-ottaa-taloyhtion-laina-vai-omaa-lainaa-asuntolainan-marginaali-on-taas-alle-yhden-prosenttiyksikon-200278493/
QuoteOmistusasujille maksettiin viime vuonna yli 60 miljoonaa euroa asumistukia, joita saa myös asuntolainan korkoihin.
KELA maksaa asumisen tukia miljoonia euroja kuussa omistusasunnoissa asuville pienituloisille.
Asumistuen lisäksi omistusasumisen menoja voidaan korvata myös toimeentulotuella. Yleistä asumistukea, eläkeläisen asumistukea ja perustoimeentuloa voi saada muun muassa asuntolainojen korkoihin, yhtiövastikkeeseen sekä vesimaksuihin ja lämmityskuluihin.
Vuonna 2016 Kela maksoi yleistä asumistukea omistusasunnoissa asuville kaikkiaan 40,1 miljoonaa euroa ja eläkkeensaajan asumistukea 21,7 miljoonaa euroa.
YLEISEN asumistuen kohdalla summa on kasvanut rajusti. Vuonna 2014 yleistä asumistukea maksettiin omistusasuntojen menoihin 22,7 miljoonaa euroa. Eläkkeensaajan asumistuki omistusasujille oli 2014 reilut 20 miljoonaa euroa.
– Yleisen asumistuen maksaminen omistusasuntoihin on lisääntynyt viime vuosina. Mutta omistusasuntojen osuus kaikista saajaruokakunnista on pienentynyt, kun saajien määrä yleisesti on kasvanut vielä enemmän, Kelan tieto- ja viestintäyksikön pääsuunnittelija Heidi Kemppinen kertoi Ilta-Sanomille.
Yleistä asumistukea maksettiin kesäkuussa omistusasunnossa asuvalle 17 714 kotitaloudelle keskimäärin 175,21 euroa eli kaikkiaan 3,1 miljoonaa euroa.
ELÄKKEENSAAJAN asumistukea maksettiin taas kesäkuussa 16 597 omistusasuntoon. Etuus oli keskimäärin 108,59 euroa eli yhteensä 1,8 miljoonaa euroa.
Perustoimeentulotuen osalta ei ole mahdollista saada tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon sitä maksetaan omistusasuntojen asumiskustannuksiin. Perustoimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelan maksatettavaksi tämän vuoden alussa.
Perustoimeentulotuen tilastorekisterissä ei ole täysin luotettavaa tietoa siitä, asuuko tuen saaja vuokra- vai omistusasunnossa.
Kela arvioi tilastojensa perusteella, kuinka paljon maksetusta perustoimeentulotuesta on kohdentunut omistusasunnon menoihin. Kelan arvion mukaan vajaat 4 700 omistusasunnossa asuvaa kotitaloutta sai kesäkuussa perustoimeentulotukea asumismenoihin keskimäärin 169,19 euroa eli kaikkiaan noin 795 000 euroa.
Kaikkiaan siis Kela maksoi kesäkuussa omistusasumisen kuluja yhteensä noin 5,7 miljoonaa euroa.
KELA maksoi kaikkiaan vuonna 2016 asumistukia yhteensä noin 1,9 miljardia euroa. Summa nousi edellisvuodesta 11 prosenttia. Asumistukia saaneissa kotitalouksissa asui lähes 860 000 ihmistä, eli 15 prosenttia Suomen väestöstä.
Kasvavien asumistukilukujen taustalla on viime vuosina muuttunut maan sosiaalinen tilanne.
– Yleisen asumistuen saajien lukumäärän kehitys on melko pitkälti seurannut perusturvalla olevien työttömien lukumäärän muutoksesta. Nämä lukumäärät ovat samassa suuruusluokassa: yleistä asumistukea saavia kotitalouksia on noin 270 000. Työttömien perusturvalla on noin 240 000 henkilöä, kirjoitti Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen Kelan tutkimusblogissa.
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005309727.html?utm_campaign=tf-IS&utm_term=3&utm_source=tf-other
Quote from: f-35fan on 30.05.2017, 21:13:14
Olisi mielenkiintoinen tietää mitä todellisuudessa vuokratuet ovat. Onhan näitäkin tullut esiin että matun vuokran maksaa yhteiskunta ja sitten hän vuokraa tämän asunnon eteenpäin.
Vuokratuethan ovat 100% vuokrasta, ensin asumistuki kattaa jonkun osuuden joka vaihtelee ties millä perusteilla opiskelijan minimaalisista eräiden sosiaaliryhmien liki koko vuokran kattavaan. Kuitenkin maksimi taitaa olla joku 80%? Joka tapauksessa työttömän minimit ovat alle sosiaalitoimen minimien, eli pohjalle tiputettu työtön saa tuohon päälle sosiaalitoimesta loput vuokrasta+sen sossuminimin, siitä en tiedä vaihteleeko tuo sossuminimi alueittain, mutta 4-500e väliä yksinasuvalla vuokran päälle. Vuokra vie suunnilleen puolet, mutta toisaalta asumistukea et saa jos olet asunnoton, eli asunnossa asumiseen sidottu tuo vajaan tonnin kuukausituet, asunnoton saa sen 4-500e jollei sitä ole kutistettu 20 tai 40% jolloin saa jotain kolmensadan pintaan kuussa. Luulisin että useampikin liikkuva nuori vaihtaisi asumisen asuntoautoon jos saisi sen vuokran verran enemmän taskuun. Sieltä myös keikkatyöt helpottuisivat. Se sitten että asumistuki on pelkästään asuntoasumiseen sidottu, jolloin se on käytännössä kokonaan vuokrakuplaloordien tulonlähde. Tuon lisäksi toki se osa vuokrasta mitä ei asumistuki kata menee myös näille asuntosijoittajille. Eli tuetaan asuntobisnestä.
Ja pimeä asuntobisneshän on vielä tuohon päälle.
Quote from: Raksa_Mies on 31.05.2017, 15:46:46
Olen siis huonolla menestyksellä yrittänyt selventää jäsen Jormalle, että pk-seudulla asuvat ovat idiootteja tai liian rikkaita. Näihin ei siis kuulu ne somalit, irakilaiset yms. , jotka asuvat pk-seudulla pääsääntöisesti meidän kustannuksella. Jo puolen tunnin ajomatkan päässä on tarjolla ihan jotain muuta kuin Jakomäki tai vaikkapa se Niittykumpu. Huomattavasti vähemmän matuja, väljempää asumista ja 7 keur/neliökustannus on puhdasta utopiaa.
Puolituntia mihin? Pelkästään helsingin läpi ajamiseen menee kauemmin aikaa.
Esim Nurmijärvellä on pelkkiä ferrareita koska sieltä pääsee puolessa tunnissa mihin vaan.
Pääkaupunkseudulla on parhaat duunit joten olisiko idiootteja ne jotka ei asu täällä?
Kyllä sitä menee mielummin duuniin kävellen tai fillarilla kuin autolla. Ei se autoilukaan mitään halpaa ole. Ja kuka kaipaa väljempää asumista?
Btw, uusille alueille ei kaavoiteta stadin vuokrakämppiä joten ne jotka ei itse maksa vuokraansa ovat aika minimissä.
Quote from: Don Nachos on 02.08.2017, 13:16:42
Ja kuka kaipaa väljempää asumista?
Ainakin minusta oli perheen kanssa ihan kiva muuttaa kerrostalosta reilun pihan omaavaan 140 neliön omakotitaloon. Käyhän sen ylläpitäminen harrastuksesta, mutta eipä se liene harrastuksista vahingollisimpia.
Quote
Btw, uusille alueille ei kaavoiteta stadin vuokrakämppiä joten ne jotka ei itse maksa vuokraansa ovat aika minimissä.
Mikä on "uusi alue" ja mistä tällainen sääntö löytyy?
Quote from: Don Nachos on 02.08.2017, 13:16:42
Quote from: Raksa_Mies on 31.05.2017, 15:46:46
Olen siis huonolla menestyksellä yrittänyt selventää jäsen Jormalle, että pk-seudulla asuvat ovat idiootteja tai liian rikkaita. Näihin ei siis kuulu ne somalit, irakilaiset yms. , jotka asuvat pk-seudulla pääsääntöisesti meidän kustannuksella. Jo puolen tunnin ajomatkan päässä on tarjolla ihan jotain muuta kuin Jakomäki tai vaikkapa se Niittykumpu. Huomattavasti vähemmän matuja, väljempää asumista ja 7 keur/neliökustannus on puhdasta utopiaa.
Puolituntia mihin? Pelkästään helsingin läpi ajamiseen menee kauemmin aikaa.
Esim Nurmijärvellä on pelkkiä ferrareita koska sieltä pääsee puolessa tunnissa mihin vaan.
Pääkaupunkseudulla on parhaat duunit joten olisiko idiootteja ne jotka ei asu täällä?
Kyllä sitä menee mielummin duuniin kävellen tai fillarilla kuin autolla. Ei se autoilukaan mitään halpaa ole. Ja kuka kaipaa väljempää asumista?
Btw, uusille alueille ei kaavoiteta stadin vuokrakämppiä joten ne jotka ei itse maksa vuokraansa ovat aika minimissä.
Vaikka lähtisi Sipoon rajalta Hki:n keskustaan töihin ruuhkattomaan aikaan, niin ei taatusti selviä työpaikalle puolessa tunnissa - ei vaikka olisi duunin puolesta parkkipaikka / autotalli valmiina.
Quote from: Don Nachos on 02.08.2017, 13:16:42
Quote from: Raksa_Mies on 31.05.2017, 15:46:46
Olen siis huonolla menestyksellä yrittänyt selventää jäsen Jormalle, että pk-seudulla asuvat ovat idiootteja tai liian rikkaita. Näihin ei siis kuulu ne somalit, irakilaiset yms. , jotka asuvat pk-seudulla pääsääntöisesti meidän kustannuksella. Jo puolen tunnin ajomatkan päässä on tarjolla ihan jotain muuta kuin Jakomäki tai vaikkapa se Niittykumpu. Huomattavasti vähemmän matuja, väljempää asumista ja 7 keur/neliökustannus on puhdasta utopiaa.
Puolituntia mihin? Pelkästään helsingin läpi ajamiseen menee kauemmin aikaa.
Esim Nurmijärvellä on pelkkiä ferrareita koska sieltä pääsee puolessa tunnissa mihin vaan.
Pääkaupunkseudulla on parhaat duunit joten olisiko idiootteja ne jotka ei asu täällä?
Kyllä sitä menee mielummin duuniin kävellen tai fillarilla kuin autolla. Ei se autoilukaan mitään halpaa ole. Ja kuka kaipaa väljempää asumista?
Btw, uusille alueille ei kaavoiteta stadin vuokrakämppiä joten ne jotka ei itse maksa vuokraansa ovat aika minimissä.
Itse ajan Nurmijärven laidalta töihin kehä I varteen espooseen ei ruuhka-aikaan 35 min... eikä muuten todellakaan ole verrari autona. Elämä on valintoja
Quote from: Rauno Murju on 31.05.2017, 00:44:54
Onhan näistä sosiaalisen sekoittamisen uusimmista omituisuuksista ollut juttua jo monta vuotta.
Katsotaan miten sosiaalinen kasvatus monikulttuurisuuden hyväksymiseen ja varsinkin maksuhalukkuuteen käy yksiin sen kanssa, että samassa rappukäytävässä oleilee ainesta, joka lähinnä kasvattaa korjaus- ja huoltovastiketta.
Jos pankki ei ala kyselemään lisävakuuksien perään toteutuvien kauppojen neliöhinnan romahduksen mukaan, sanon että kyseessä on jonkinlainen salaliitto ja kupla!
Vastaan itselleni. Ei sen tarvitse olla edes mikään salaliitto, vaan sovittu juttu ja kuplaakin voidaan pitää yllä.
Alemmat kerrokset omistaa sato ja vapaarahoitteiset valuvat säätiöiden käsiin. Forenom varmasti lipoo kieltään sossuntakauksen ja kelan maksaman vuokran suhteen.
Tuosta tulee Suomen kallein neekeritorni vielä.
Quote from: Rauno Murju on 21.10.2017, 01:01:20
Quote from: Rauno Murju on 31.05.2017, 00:44:54
Onhan näistä sosiaalisen sekoittamisen uusimmista omituisuuksista ollut juttua jo monta vuotta.
Katsotaan miten sosiaalinen kasvatus monikulttuurisuuden hyväksymiseen ja varsinkin maksuhalukkuuteen käy yksiin sen kanssa, että samassa rappukäytävässä oleilee ainesta, joka lähinnä kasvattaa korjaus- ja huoltovastiketta.
Jos pankki ei ala kyselemään lisävakuuksien perään toteutuvien kauppojen neliöhinnan romahduksen mukaan, sanon että kyseessä on jonkinlainen salaliitto ja kupla!
Vastaan itselleni. Ei sen tarvitse olla edes mikään salaliitto, vaan sovittu juttu ja kuplaakin voidaan pitää yllä.
Alemmat kerrokset omistaa sato ja vapaarahoitteiset valuvat säätiöiden käsiin. Forenom varmasti lipoo kieltään sossuntakauksen ja kelan maksaman vuokran suhteen.
Tuosta tulee Suomen kallein neekeritorni vielä.
Kuten jo tuolla aiemmin sanoin, täytyy olla rahan arvosta ymmärtämön ihminen tai aivan liikaa rahaa asuakseen Niittykummussa 7 keur per neliö hinnalla. Toki tuollakin saa matut kaupan päälle asumista viihdyttämään.
Quote from: Golimar on 01.08.2017, 09:15:15
Ihmettelen että kuka tällaisia ostaa?
https://www.yit.fi/asunnot/tampere/ranta-tampella/tampereen-kanavanvahti
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/kannattaako-ottaa-taloyhtion-laina-vai-omaa-lainaa-asuntolainan-marginaali-on-taas-alle-yhden-prosenttiyksikon-200278493/
Ymmärtääkseni näitä ostavat keplottelevat sijoittajat.
Tuo rahoitusvastike menee kai taloyhtiön kautta, jolloin se on asunnon rahoitus- ja ylläpitokulua. Ja vähentävissä suoraan vuokratuoton verotuksesta. Tuo 3 vuoden lyhennysvapaa on valmiiksi neuvoteltu ja suunniteltu siihen, että sijoittaja voi vetää uuden asunnon vuokrat kokonaan itselleen kolmen vuoden ajan, ja tienata ostokäsirahan ja vähän ylitse suoraan kolmessa vuodessa. Melko puhtaana käteen. Tällä kikkailulla saadaan noinkin kallis asunto houkuttelevaksi ostaa _sijoittajalle_.
Sen jälkeen sijoittaja dumppaa asunnon jollekkin köyhälle maaorjuusvelaksi, ja ostaa uuden _tai kaksi_ tienaamillaan rahoilla. Verotus (ja nuo rahoitusvastikkeet) on suunniteltu tukemaan tuota valtion verotuksen ja seuraavan omistajan kustannuksella.
Tuo tosin on niin kallis, että se on vaikeaa dumpata sen jälkeen, liian kallis melkein kenelle vain riittävän tyhmälle. Ehkä sen joku eläkepariskunta ostaa vanhan omakotitalonsa tilalle. Onhan näköala hyvä viimeisille vuosille.
Lähetetty minun Nexus 7 laitteesta Tapatalkilla
Mutta miksi kaikki firmat tuppautuvat Helsinkiin. Moni firma parantaisi tulostaan jos siirtäisi toimintojaan böndemmälle esim HKI-Tampere junanradan välille tai muihin kasvukeskuksiin.
Se ongelma muuten on pian pankeilla ,jos korot nousee pilviin.
Quote from: Tommi Korhonen on 24.10.2017, 01:33:12
Quote from: Golimar on 01.08.2017, 09:15:15
Ihmettelen että kuka tällaisia ostaa?
https://www.yit.fi/asunnot/tampere/ranta-tampella/tampereen-kanavanvahti
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/kannattaako-ottaa-taloyhtion-laina-vai-omaa-lainaa-asuntolainan-marginaali-on-taas-alle-yhden-prosenttiyksikon-200278493/
Ymmärtääkseni näitä ostavat keplottelevat sijoittajat.
Tuo rahoitusvastike menee kai taloyhtiön kautta, jolloin se on asunnon rahoitus- ja ylläpitokulua. Ja vähentävissä suoraan vuokratuoton verotuksesta. Tuo 3 vuoden lyhennysvapaa on valmiiksi neuvoteltu ja suunniteltu siihen, että sijoittaja voi vetää uuden asunnon vuokrat kokonaan itselleen kolmen vuoden ajan, ja tienata ostokäsirahan ja vähän ylitse suoraan kolmessa vuodessa. Melko puhtaana käteen. Tällä kikkailulla saadaan noinkin kallis asunto houkuttelevaksi ostaa _sijoittajalle_.
Sen jälkeen sijoittaja dumppaa asunnon jollekkin köyhälle maaorjuusvelaksi, ja ostaa uuden _tai kaksi_ tienaamillaan rahoilla. Verotus (ja nuo rahoitusvastikkeet) on suunniteltu tukemaan tuota valtion verotuksen ja seuraavan omistajan kustannuksella.
Tuo tosin on niin kallis, että se on vaikeaa dumpata sen jälkeen, liian kallis melkein kenelle vain riittävän tyhmälle. Ehkä sen joku eläkepariskunta ostaa vanhan omakotitalonsa tilalle. Onhan näköala hyvä viimeisille vuosille.
Lähetetty minun Nexus 7 laitteesta Tapatalkilla
Rahoitusvastikkeen voi toki vähentää vuokratulosta. Toki sitten myydessä tuota rahoitettavaa osuutta ei voi vähentää laskettaessa pääomaveroa myyntivoitosta.
Nykyään omistukset ei vaikuta asumistukeen. Ennen raja oli 2ke tilillä ja 20ke osakkeissa/rahastoissa.
E24.no:Asiantuntijoiden mielestä Ruotsi on finanssikriisin partaalla
https://e24.no/utenriks/sverige/eksperter-sverige-er-paa-randen-av-en-finanskrise/24198148
Vapaasti suomennettuna
Finanssisektori on syytänyt asuntomarkkinoille useita vuosia suuria summia. Tämä on johtanut siihen että asuntomarkkinoista on tullut talouden veturi samalla kun vientiteollisuus on jarruttanut kasvua.
Tämä on luonut "söötille veljellemme" finanssikriisin, kirjoittavat Daniel Suhonen ajatuspaja Katalyst:tä, Claes Belfrage Liverpoolin Yliopistosta ja Markus Kallifatides Handelshögskolan:ta i en Dagens Nyheter:ssä ilmestyneessä kronikassa (vain tilaajille).
Heidän mukaansa suhteettomasti paisunut finanssisektori vain on valanut bensiiniä asuntomarkkinoiden liekkeihin.
Epävarmuus, eriarvoistuminen ja hyvinvoinnin heikkentyminen on yhteydessä yhteiskunnan finanssoitumiseen joka on joutumassa kriisiin.
Ruotsin pankkien tase on nelinkertainen bruttokansantuotteeseen verrattuna.
Kronikoitsijat kirjoittavat että Tukholma on toiseksi kuplittunein kaupunki mailmassa Torontton jälkeen UBS:n mukaan.
Jatkavat edelleen:
Ruotsin talousmallissa ei enää ole voitollista vientisektoria eikä jakavaa hyvinvointivaltiota vaan eduistaan huolehtiva paisunut finanssisektori ja tämä kaikki suuren enemmistön kustannuksella.
80 -sivuinen Katalys-raportti: Ruotsin finanssoituminen: Matkalla kohti seuraavaa kriisiä
https://www.katalys.org/wp-content/uploads/2017/11/Katalys_Finansialisering-av-Sverige_webb.pdf
-------------
Miten on mahdollista että Juhana Vartiaisen esikuvassa, jota hän ylimielisesti tarjoaa meille, onkin näin paljon mätää? Tämä ei näytä yhtään siltä miltä Juhana Vartiainen on maalaillullaan piirtänyt.
Ero on kuin yöllä ja päivällä.
Tämä tauti tulee meille Ruotsin kautta. Ikävä kyllä pelkään että sairaus on globaalia laatua.
Muistatte kai että Ruotsin finanssoitumisen pääarkkitehtinä ollutta Anders Borgia on käytetty profeettana myös täällä.
Kuinkahan suuri laskun Ruotsin finanssikriisistä tulee meidän maksettavaksi Nordean persoonassa?
Siinähän sitten vaan odotellaan ensimmäisessä luokassa, kuin Titanicissa konsanaan, koska jäävuori laiva iskeytyy jäävuoreen.
P.S Verkkouutiset olivat noteerannet myös Katalys-pajan kirjoituksen
https://www.verkkouutiset.fi/asiantuntijat-ruotsia-odottaa-iso-finanssikriisi/
Quote from: f-35fan on 29.11.2017, 23:40:15
E24.no:Asiantuntijoiden mielestä Ruotsi on finanssikriisin partaalla
https://e24.no/utenriks/sverige/eksperter-sverige-er-paa-randen-av-en-finanskrise/24198148
Ja mikä on sitten Suomen kohtalo Ruotsin kyykätessä, kun jättisuuri Nordeakin saatiin riesaksemme:
Nordean tulo kasvattaa Suomen pankkisektorin riskejä
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005357092.html
QuoteHeleniuksen mukaan Nordean siirtyminen Suomeen kasvattaa pankkisektorin riskejä. Hän muistuttaa kuitenkin, että mahdollisessa kriisitilanteessa kriisiä ratkoisi yhteinen kriisinratkaisumekanismi, koska Suomi kuuluu EU:n pankkiunioniin.
– Kolmesta palasesta eli yhteisestä pankkivalvonnasta, yhteisestä kriisinratkaisusta ja yhteisestä talletussuojasta kaksi ensimmäistä ovat jo olemassa. Talletussuoja on edelleen työn alla.
Eikös Nordean voi laittaa konkurssiin jos kyykkää. Omistajat luotottavat viimeiseen asti.
Ystävämme Soros on lyönyt kunnolla vetoa siitä että Ruotsin asuntomarkkinat romahtavat!
https://e24.no/boers-og-finans/boligmarkedet/investormogul-shorter-svensk-boligaksje-kan-trigge-andre-til-aa-kaste-seg-paa/24206144
https://www.di.se/nyheter/george-soros-gor-sin-forsta-blankning-i-svensk-aktie/
https://e24.no/boers-og-finans/sverige/finansnestor-vedder-mot-svensk-selskap/24205695
Näissä asioissa Soros on yleensä oikeassa. Siinä on myös se ilmiö että muut seuraavat oletettua johtajaa. On hyvin mahdollista että Ruotsin kriisillä on mailmanlaajuinen vaikutus.
Tarkoittaa sitä että joudutaan kiristämään lainaehtoja joka vaikuttaa sekä rakentamiseen että kuluttamiseen.
Kyseinen rakennuttaja Bonava toimii myös Suomessa:
https://www.bonava.fi/asunnot/helsinki
Quote
en amerikanske milliardæren og finansmannen George Soros har for første gang shortet en svensk aksje, ifølge en fersk oppdatering fra Finansinspektionen, tilsvarende norske Finanstilsynet.
Gjennom selskapet Soros Fund Management LLC statser han på at aksjen til boligutvikleren Bonava skal falle.
Veddemålet er Soros første i Sverige, skriver Dagens Industri, og viser til Holdings aksjonærliste.
Soros ble først kjent for å ha tjent milliarder på valutaspekulasjon under valutauroen i 1992.
Sverige har slitt med et relativt bratt boligprisfall den siste tiden.
Nylig ble det kjent at den svenske regjeringen sa ja til innstramming i kravene om avdrag på boliglån, et grep blant annet DNB Markets spådde ville føre til ytterliger fall.
87 år gamle Soros regnes som en av verdens 30 rikeste personer, med en formue på 8 milliarder dollar, ifølge Forbes.
Asuntojen hinnat Ruotsissa ovat alkaneet laskemaan. Enteileekö tämä hintojen romahdusta, se jää nähtäväksi.
Quote from: Yle 14.12.2017Ruotsin asuntomarkkinoilla kuohuu: Hinnat laskevat nyt koko maassa
Asuntojen hinnat putoavat nyt koko Ruotsissa. Asuntojen hinnat koko maassa ovat laskeneet syys-marraskuussa neljä prosenttia kesäkuukausiin verrattuna, kertoo kiinteistövälittäjien tilastopalvelu Svensk Mäklarstatistik
Myös omakotitalojen hinnat ovat kääntyneet prosentin laskuun.
Ruotsissa asuntojen hinnat ovat nousseet rajusti jo vuosia, mikä on herättänyt pelkoja asuntokuplasta. Yleisradioyhtiö SVT:n mukaan pudotus alkoi Tukholmasta, jossa hintataso on nyt jo alemmalla kuin viime vuonna. Nyt hintojen putoaminen on levinnyt muuallekin.
Valueguard-yhtiön hintatilastot ovat vielä karumpaa luettavaa. Asuntojen hinnat putosivat koko maassa kolmen kuukauden jaksolla 8 prosenttia ja Tukholmassa 9,5 prosenttia. Tukholmassa myös omakotitalojen hinnat tipahtivat 9 prosenttia ja koko maassa 6,8 prosenttia.
Kolmen kuukauden jaksolla myös Göteborgissa ja Malmössä on nähty yli 6 prosentin hinnanlaskua, Valueguard kertoo.
Uutistoimisto TT:n haastattelema kiinteistönvälittäjien liiton edustaja toppuuttelee huolia. Hänen mukaansa hintojen laskusta ei ole syytä huolestua.
– Emme saa unohtaa, että meillä on ollut historiallisen pitkä jakso, jota on sävyttänyt historiallisen korkea hintakehitys. Asuntomarkkinat toimivat kuten muutkin markkinat: ne menevät ylös ja alas, sanoi välittäjäjärjestö Mäklarsamfundetin analyytikko Joakim Lusensky TT:lle.
Ruotsin hallitus päätti marraskuun lopulla kiristää suurten asuntolainojen takaisinmaksua. Hallituksen tavoitteena on, että kotitaloudet lainaavat vähemmän ja säästävät enemmän.
Jos meillä on 100% ruotsalainen kiinteistö jossa asuu kantaruotsalaisia asuntovellallisia, takaisinmaksu on luvassa ja kaikki hyvin.
Jos meillä on nykyisin vallassa olevan sosialistisen työväenpuolueen vaatima monikulttuurinen perseilijäsakki kiinteistössä, koko tönö on täysremontissa n 10 v kuluttua. Sijoittajan kannalta kiinteistön tulee tuhoutumaan ennenkun siitä saa edes teoriassa omansa pois.
Jotta vihervasemmistolainen paskasakki ja moderaattien huijarit eivät livauttaisi kantaruotsalaisille kylmää totuutta yhteisasumisesta monikulttuurisaastan tuhoamassa lähiössä, kantaruotsalaiset ovat vuosikymmeniä ottaneet ylisuuria lainoja voidakseen välttää monikulttuurisaastaan tuhoamia lähiöitä. Asuntomarkkinat ovat vääristyneet.
Ilman kruunun devalvaatio-ruisketta, Ruotsissa olisi luultavasti sisäinen sotatila pystyssä. Mutta en usko että tämä lasku on vielä odotettu romahdus. Se on kovempi ja rajumpi prosessi joka Länsi-Paskastanissa pyörähtää käyntiin. Soros pelastelee omiaan...vie muuten rahansa kansallisvaltioihin.
Quote from: kivimies on 14.12.2017, 11:56:50
Asuntojen hinnat Ruotsissa ovat alkaneet laskemaan. Enteileekö tämä hintojen romahdusta, se jää nähtäväksi.
Quote from: Yle 14.12.2017Ruotsin asuntomarkkinoilla kuohuu: Hinnat laskevat nyt koko maassa
YLE on aika myöhässä tämän uutisen kanssa. Hinnat alkoivat laskemaan Tukholmassa jo kesän lopulla ja olivat -15% marraskuussa muutamassa kuukaudessa. Nämä viimeisimmät luvut tulevat sen päälle.
Ruotsissa ollaan tehty muutama giganttinen virhe, joka on luonut tämän asuntokuplan.
Ensinnäkin jättimäinen maahanmuutto, jonka puitteissa kysyntä kasvaa normaalivuotenakin kymmenillä tuhansilla asujilla, on ajanut hinnat ylös.
Ruotsissa rakennetaan normaalisti noin 30 000 asuntoa vuodessa. Tämä on hikisesti täyttänyt maahanmuuton tarpeita edes paperilla. Käytännössä ei sitäkään koska kaikki kämpät ei rakenneta paikkoihin minne mamut tunkeutuvat. Jättimäinen väestönkasvu on siis luonut puutetta asunnoista.
Kuplan toinen komponentti on julkisen sektorin hintojen kilpailuttaminen. Kunnilla on vastuu majoittaa mamut, joka on johtanut siihen, että mm. vanhainkoteja on lakkautettu, joka vuorostaan siirtää vanhuksia takaisin asuntomarkkinoille.
Kunnat ovat myös kiireessä tarjonnut merkittävä ylihintaa mamuille hankittavista asunnoista, joskus jopa 20-50%. Tämä on johtanut paikalliseen hintaralliin, missä yksityiset ostajat joutuvat kilpailemaan verokruunujen kanssa rajatuilla markkinoilla.
Kolmas ja ehkä pitkävaikutteisin tekijä on Ruotsissa vallalla ollut tapa jättää lainat lyhentämättä. Asuntoa ostaessa on riittänyt, että maksaa korot. Tästä on seurannut, että asunnonostajia on tullut liikaa markkinoille ja ollaan myös ostettu liian kalliita asuntoja. Tämän seurauksena hinta on pitkään ollut nousussa.
Toinen sivuvaikutus tästä on, että se raha mikä olisi mennyt asuntovelkojen lyhennyksen on mennyt kulutukseen. Ruotsin BKT on siis kasvanut myös sitä kautta, että asuntovelallisen lyhennysrahoja on mennyt kulutukseen, joka vuorostaan on luonut toisenlaisen kulutuskuplan muualla. Asunnon ostajat ovat jo pitkään elvyttäneet taloutta ylisuurella kulutuksellaan. Ruotsin valtio on siis tätä kautta ulkoistanut oman velkaantumisensa yksityisille ihmisille, joilla tällä hetkellä on valtavan suuria velkoja. Vaihtoehtohan olisi ollut, että valtio elvyttää velalla.
Kaikki edellä mainittu tarkoittaa sitä, että Ruotsi ei voi lopettaa maahanmuuttoa välttämättä talouden romahtamista. Jos nimittäin maahanmuutto vähenee merkittävästi ja sen myötä asuntojen kysyntä ja hinnat, valtava määrä asuntolainoja jää vakuudettomiksi ja muuttuvat roskalainoiksi pankkien taseissa.
Myös Ruotsin keskuspankin vaatimus lyhentää lainoja on myrkkyä taloudelle. Sehän vetää pois miljardimäärin rahaa kulutuksesta, joka alkaa siis näkymään nousevana työttömyytenä ja vaikeutena lyhentää asuntolainoja.
Asuntojen hinnanalennus Ruotsissa on siis selvä merkki koko talouden orastavasta romahtamisesta. Myös vuoden 2015 170 000 mamua tulevat pian mukaan Ruotsin työttömyystilastoihin, seikka, joka voi hermostuttaa markkinat ja johtaa rahahanojen sulkemiseen.
Ruotsin hallitus on tällä hetkellä nenään saakka kusessa. Vaatii poikkeuksellisen suurta taitoa välttää talouskriisin syntymistä.
Ruotsin pelastus voisi olla devalvoituva kruunu sekä suuri julkinen lainanotto, jolla voidaan ylläpitää markkinat vielä jonkin aikaa.
Tino Sanandajilla on uusi kirjaprojekti joka käsittelee velkakriisia, hidasta talouskasvua ja Ruotsikuvan kaunistelua.
http://tino.us/2017/10/ny-bokprojekt-tio-tusen-miljarder-lanekalas-folkhemmet/
Anders Borg: "Ruotsi on Euroopan taloustiikeri".
Magdalena Andersson: "Ruotsin talous on hiljainen mutta yhtä nopea kuin uusi Tesla"
Ruotsissa on lainarahalla luotu kupla?
Samanlaisia kuplia löytyy mailmalta koska lainaehdoissa on samankaltaisuutta.
Mitä muutakaan voi odottaa ultrapitkien ja ultra-alhaisten korkojen voivan aiheuttaa.
Ruotsin kriisi tulee tarttumaan ympäri mailmaa.
Mutta mitä sanoo Anders Borgin ystävä Juhana Vartiainen joka on vuosia profetoinut Ruotsin mallia Suomeen. Hän on ollut muuten hiljaa, mutta on siirtynyt rasisti ja natsijahtiin.
Quote
Ny bokprojekt: Tio tusen miljarder – lånekalas i folkhemmet
Posted on October 26, 2017
Min nästa bok handlar om rekordhög skuldsättning, undermålig tillväxt och skönmålning av Sverigebilden.
Sverige har under det senaste decenniet byggt upp ett skuldberg. Den privata sektorn (d v s hushållen och företagen) har kraftigt ökat sina skulder så att Sveriges privata skuldsättning nu är bland de högsta i världen. Tidigare i år passerade den privata sektorns skulder 10.000 miljarder kr – en fördubbling på drygt tio år, utan att milstolpen fick någon uppmärksamhet.
Katso käyrästö linkistä!
Detta har skett parallellt med en expanderande bostadsbubbla underblåst av nytryckta pengar. Andra orosmoln inkluderar finansieringsgap i kommunsektorn, resursbrist i välfärden, överbelastning i vården, urgröpt pensionssystem samt inte minst det växande utanförskapet bland dem med utländsk bakgrund.
I stället sprids myten om en urstark ekonomi. Magdalena Andersson använde en liknelse från motorvärlden i att "Svensk ekonomi är urstark, går lika bra och snabbt som en nyproducerad Tesla", medan Anders Borg förde fram en zoologisk metafor – "Sverige är nu Europas tigerekonomi".
Denna överdrivna bild har ofta okritiskt upprepats av pressen. Aftonbladet uppmanar sina läsare "Lägg champagnen på is" och skriver "Sluta oroa dig – det går hur bra som helst för Sverige", medan Expressen tidigare har kallat Sverige "bäst av världens ekonomier".
Det går dock inte särskilt bra för Sverige. Tillväxt av BNP per capita har legat och förväntas även närmaste åren ligga under sitt historiska genomsnitt. Syftet är att pedagogiskt förklara detta och möjliggöra för medborgarna att informera sig. Boken släpps i april 2018 och kommer att vara på drygt två hundra sidor.
Länk till crowdfunding-kampanjen på Kickstarter återfinns här.
Seuraava artikkeli perustuu SEB-pankin kyselyyn suursijoittajille.
Skandinaviska Enskilda Banken on Wallenbergien hallinnassa.
Ruotsissa asuntojen hinnat ovat jo lyhyessä ajassa laskeneet 7,5 prosenttia.
Nyt suursijoittajat uskovat hintojen laskevan ensi vuonna 16 prosenttia, jos lasketaan keskiarvo kaikista vastauksista.
Tosin 69% vastaajista uskoo asuntojen hinnan laskevan 10-15% ensi vuonna.
Jos lasketaan tämän vuoden ja ensi vuoden ennustettu asuntojen hinnan lasku yhteen on se yli 23 prosenttia!Mitä tulee Suomen asuntomarkkinoihin niin täällä on menossa asuntosijoittamisen buumi jota ruokki vuokratuella korkealle hilattu vuokrataso sekä ennätysalhainen korkotaso. Asuntosijoittamisesta on tullut kansanurheilua. Nyt "sijoittajat" haluavat pitää maahanmuuton korkealla koska lisää painetta vuokriin. Kysymys on että kuka tämän leikin loppujen lopuksi maksaa?
https://e24.no/makro-og-politikk/bolig/investorer-om-svenske-boligpriser-spaar-10-15-prosent-fall/24211635
Quote
SPÅR PRISFALL: Prisfallet på svenske boliger blir trolig på minst 10-15 prosent fra topp til bunn, tror flertallet av de spurte i en undersøkelse fra banken SEB. Prisfallet må likevel bli på over 20 prosent for at det skal ha noen større betydning for sentralbankens rentesetting, mener investorene ifølge undersøkelsen.
Svenske SEB har gjennomført en rundspørring blant større svenske investorer i valutamarkedet før sentralbankens rentemøte neste uke.
Svarene viser nokså dystre utsikter for svenske boligpriser, som allerede har falt med 7,5 prosent fra toppen, ifølge november-tall fra Valueguard.
Alle de spurte i undersøkelsen tror at boligprisene i Sverige vil fortsette å falle neste år. I snitt spår de at prisene vil falle 16 prosent fra toppnivået og frem til markedet når bunnen.
Et flertall på 69 prosent av de spurte tror at de svenske boligprisene vil falle med 10 til 15 prosent fra topp til bunn.
De resterende 31 prosentene tror at svenske boligpriser vil falle med 20 prosent eller mer.
Et slikt fall vil neppe ha noen stor effekt på renten i Sverige, ifølge investorene. Et knapt flertall på 54 prosent av de spurte tror at boligprisene blir nødt til å falle med mer enn 20 prosent for at det skal ha noe å si for Riksbankens rentesetting.
Ni av ti venter at Riksbanken vil heve renten neste år, men tidspunktet for hevingen er flyttet fra juli til september sammenlignet med en tidligere rundspørring, sier banken.
Alle de spurte venter at Riksbanken holder renten i ro nå, mens svarene er mer blandet når det gjelder om bankens stimulansepolitikk vil fortsette gjennom 2018.
Norges Bank forskjøv torsdag tidspunktet for sin første renteheving til slutten av 2018, mot tidligere tredje kvartal 2019. Forrige renteheving var i mai 2011.
Svart måned
Fersk statistikk denne uken viste at det svenske boligmarkedet fortsetter nedturen.
Svensk meglerstatistikk viste at prisen på borettslagsleiligheter falt med tre prosent på månedsbasis, mens prisen på eneboliger falt med én prosent.
Ifølge SVT var dette det største fallet på seks år.
Den såkalte HOX-indeksen viste en tilbakegang på 2,9 prosent, og har dermed falt 7,3 prosent over de siste tre månedene.
Årsveksten i leilighetsprisene er nå på én prosent, mens eneboligprisene har steget seks prosent over året.
Bloombergin jutussa ei ole kiinnostavaa se että Norjassa olisi asuntokupla vaan että asuntojen hinnat ovat epärealistisen korkeat EU:n kahdessa tärkeimmässä maassa, Saksassa ja Ranskassa.
Tosin pitää muistaa että Ruotsissa vuokrat eivät ole välttämättä markkinaehtoisia vaan vahvasti säänneltyjä.
Hyvin mahdollinen skenaario että Ruotsi on kuin se jäävuoren huippu johon Titanic törmäsi.
Elittii juhlii ensimmäisessä luokassa kuin viimeistä päivää välittämättä huolestuttavista uutisista.
Tässä kokonaisuudessa Suomi on kuin pieni kaarnalaiva valtameren aalloilla jolla ei ole edes kipparia.
https://www.bloomberg.com/news/articles/2017-12-20/the-biggest-housing-bubble-of-them-all-might-be-norwegian
Quote
widening chasm between housing prices and rental cost could be a sign that a correction is right around the corner. The biggest chasm can now be found in Norway.
That's the finding of a study of 20 advanced economies by Moody's Investors Service looking at the dynamic between house prices and what it defines as a market equilibrium.
The thinking goes that when rising home values fail to trigger a move into the rental market, it may be a sign that households may have unrealistic expectations of further price appreciation, a common signal of a market bubble, the credit rating company says.
"Countries where house prices and rents are out of balance, and adjust slowly, are at most risk of detrimental economic effects from high house prices," Emilia Gyoerk and Colin Ellis, analysts at Moody's, wrote in the report.
Norway Cliffhanger
Moody's sees highest risk of housing correction in Norway
Source: Moody's Investor Service
The housing market of Scandinavia's richest economy has seen prices surge in recent years amid record low interest rates and massive fiscal stimulus by the government. Its market is now the most overvalued, followed by Belgium, Germany and France where prices appear to be the "most stretched," according to Moody's.
What's more, Norway also has the highest homeownership rate of the countries in the study at almost 85 percent, suggesting a price correction could ``have a wide adverse effect on the economy, financial stability and credit conditions,'' Moody's says.
And now the market is showing signs of cooling, sparking concern of a possible economic downturn. Rapidly falling prices this year have wiped out annual price gains amid a surge in housing supply and as buyers have rushed to sell.
Market Reverse
Norwegian house prices in November fell for the first time since early 2014
Source: Eiendom Norge, Finn.no, Eiendomsverdi
With an overvalued housing market since 2010, Norway is the "most vulnerable" of all the countries analyzed, Moody's says. The financial regulator agreed, saying last month that house prices and household debt constitute the biggest risk to the economy. The OECD in a report this week also said the government should prepare for a possible house price correction, saying prices "appear overvalued."
The central bank is playing cool for now. Norwegian central bank Governor Oystein Olsen, who last week signaled he's preparing to raise interest rates as soon as next year, says he expects a "soft landing."
Nordic economies also have a major advantage: Their strong safety nets act like backstops for people in financial distress. Norway also sits on a $1 trillion wealth fund, so there's no shortage of cash should the safety net need a fill up.
Eräs muutaman asunnon sijoittaja kertoi kiilto silmissä kuinka kannattavaa toiminta on.
Sitä se varmasti onkin niin kauan kun korot ovat alhaalla ja yhteiskunta subventoi vuokria vuokratuen muodossa taikka maksaa ne kokonaan.
Tietenkin "asuntosijoittajat" lobbaavat maahanmuutoa koska kuvittelevat sen lisäävän painetta ja hintoja asuntomarkkinoilla.
Kenelle jää mustapekka kun peli puhalletaan poikki? Näistä velkarahalla pelaavista sijoittajista en välitä mutta säälin yksityishekilöitä jotka ovat huijattu 25 vuodeksi pankin velkatorppariksi kohonneilla koroilla.
Euroopan Keskuspankin toimia "rahan jakamisen" jatkamista perustellaan sillä että Etelä-Euroopan maat tarvitsevan sitä piristyäkseen.
Kuitenkin aina halvan rahan aikana "investoinnit" ohjaantuvat tuottamattomiin kohteisiin koska alhainen korko ei vaadi tuottavuuttta. Myöskin halpa raha lisää spekulaatiota ja sitä myöten pörssikuplaa.
Mitä pidemmällä tätä kuplaa paisutetaan sitä kovemmin paukahtaa ja toipuminen kestää kauan.
Muistan silloin kasinotalouden huippuaikana kuinka pankkitoimihenkilöt nousivat pöydälle huutamaan omaan erinomaisuuttaan ja menemään lakkoon.
Nyt on taas pankkilakko ja aika avuttomalta näyttää. Alalla tulee teknologian ja lainsäädännön muutoksen myötä tapahtumaan vallankumous. Siinä suoritusportaalle jää ainoastaan vikisemisen rooli ja useat joutuvat kilometritehtaalle. Kansainväliset teknoligiayhtiöt tulevat hoitamaan monet tehtävät kilpailukykyisemmin.
Voiko lakkoon mennä enää huonommasta neuvotteluasemasta?
Mailman suurimman rahaston, Oljefondetin johtaja, Yngve Slyngstad varoittaa että rahaston arvosta voi sulaa jopa 40% pois seuraavassa finanssikriisissä:
https://e24.no/boers-og-finans/oljefondet/frykter-neste-finanskrise-kan-bli-verre-oljefondet-kan-falle-40-prosent/24216471
Itsellä on vanha kerrostalokaksioni vuokralla. Kun vuokratulosta vähennetään yhtiövastike, niin vuokratuotoksi jää noin 5 %. Mikäli huomioisin myös rahoitusvastikkeet, niin vuokratuotto tippuisi noin 2,5 prosenttiin. Ja tuosta siis verot pois. En pidä tuota kovinkaan kummoisena vuokratuottona riskiin nähden.
Quote from: Raksa_Mies on 28.12.2017, 18:45:00
Itsellä on vanha kerrostalokaksioni vuokralla. Kun vuokratulosta vähennetään yhtiövastike, niin vuokratuotoksi jää noin 5 %. Mikäli huomioisin myös rahoitusvastikkeet, niin vuokratuotto tippuisi noin 2,5 prosenttiin. Ja tuosta siis verot pois. En pidä tuota kovinkaan kummoisena vuokratuottona riskiin nähden.
Lisäksi pitää huomioida kertyvä korjausvelka, prosentti ostohinnasta per vuosi on hyvä nyrkkisääntö.
Itse lopetin vuokranantobisneksen siihen, kun laskin että todellinen tuotto on noin 2 pinnaa vuodessa ja riskit huomattavan kovat siihen verrattuna (kosteusvaurioriski, vuokralaisriski, tyhjät kuukaudet vuokralaisen vaihtuessa ja arvoiksi). Parhaiten siinä hommassa tienasi valtio, joka keräsi pääomatuloveroa.
Quote from: Teaparty on 29.12.2017, 15:20:40
Quote from: Raksa_Mies on 28.12.2017, 18:45:00
Itsellä on vanha kerrostalokaksioni vuokralla. Kun vuokratulosta vähennetään yhtiövastike, niin vuokratuotoksi jää noin 5 %. Mikäli huomioisin myös rahoitusvastikkeet, niin vuokratuotto tippuisi noin 2,5 prosenttiin. Ja tuosta siis verot pois. En pidä tuota kovinkaan kummoisena vuokratuottona riskiin nähden.
Lisäksi pitää huomioida kertyvä korjausvelka, prosentti ostohinnasta per vuosi on hyvä nyrkkisääntö.
Itse lopetin vuokranantobisneksen siihen, kun laskin että todellinen tuotto on noin 2 pinnaa vuodessa ja riskit huomattavan kovat siihen verrattuna (kosteusvaurioriski, vuokralaisriski, tyhjät kuukaudet vuokralaisen vaihtuessa ja arvoiksi). Parhaiten siinä hommassa tienasi valtio, joka keräsi pääomatuloveroa.
Joku töissä esitteli liki 20% vuokratuottoa, kun laski tuotto-% reilu 20 vuotta ostetun hankintahinnan mukaan. Siinä pääsi pieniä naurunpyrskähdyksiä :)
Huikea tarina maaltapaon aikaisesta rakennusbisneksestä joka antaa viitteitä siihen miksi kehitysmaalaisia haalitaan Suomeen.
QuoteVuorineuvos Armas Puolimatka aloitti tyhjästä, kasvatti Suomen suurimpiin kuuluvan rakennusliikkeen, asutti pääkaupunkiseudun metsät ja lopulta menetti sekä terveytensä että yrityksensä maineen.
Nuori mies, Armas Puolimatka, kärrää betonia Turun Artukaisen lentokentän työmaalla. Kun kenttä valmistuu vuonna 1935, se on Suomen ensimmäinen ja samalla maailman pohjoisin toimiva siviililentokenttä. Eikä tämä ole edes Puolimatkan ensimmäinen työmaa. Hän on tottunut tekemään ruumiillista työtä. Ikää hanslankarilla on reilut viisitoista vuotta ja käytynä 1930-luvun peruskoulu – kansakoulu ja rippikoulu.
Armas Kaarlo Kustaa Puolimatka syntyi Turussa 1918. Pojan isän henkilöllisyys jäi Edit-äidin salaisuudeksi. Armas-poika sai kodin Humppilasta äitinsä Kalle-veljen perheestä. Vaikka koti oli vaatimaton, se antoi eväät elämään, opetti yritteliääksi ja tarkaksi rahasta.
Puolimatka oli hyvä koulussa, erityisesti laskemisessa, kädentaidoissa ja urheilussa. Päätä olisi riittänyt koulun käymiseen, mutta kannustusta opettajalta ei........................
Suuret aluerakennussopimukset jakoivat 1960- ja 70-luvuilla rakennusyrittäjät menestyjiin ja häviäjiin.
Puolimatka oli liikkeellä oikeaan aikaan. Vielä vuonna 1950 enemmistö suomalaisista asui maalla, mutta kahdessa vuosikymmenessä enemmistö asuisi kaupungeissa. Vanhat kaupungit ja kaupunginosat eivät riittäneet, vaan uudisasukkaille oli rakennutettava lähiöitä ratojen ja isojen kulkuväylien varteen.
Tultaessa vuoteen 1959 A. Puolimatka Oy oli kohonnut Suomen suurimpien yksityisten rakennusliikkeiden joukkoon. Aluerakentamisen paras aika oli kuitenkin vielä edessä. 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa suuret aluerakennussopimukset jakoivat rakennusyrittäjät menestyjiin ja häviäjiin. Poliitikkojen ja pankinjohtajien päätöksillä ratkaistiin vuosikymmeneksi eteenpäin, kuka rakentaa lähiöt. Puolimatka oli listattu menestyjien puolelle.
Puolimatka tiesi kaiken rakentamisesta ja ymmärsi rahan päälle. Jos työtä oli mahdollista tehdä tuottavammin eli edullisemmin, niin tehtiin. Konserni kasvoi tasaisesti. Mahdollisimman paljon hankinnoista tehtiin omista yrityksistä, ja niitä oli useita Forssan seudulla. Ensimmäinen oli vuonna 1964 hankittu Rakennusvalmiste Oy, joka teki täyselementtitaloja. Yrityksellä oli myös oma puutyötehdas, joka valmisti ikkunoita ja ovia, saha, kalustetehdas, ontelolaattatehdas, kylpyhuonetehdas ja talotehdas yhdessä rakennusliike Polarin kanssa sekä vielä lastulevytehdas ja sähkölaitetehdas. Kaikki oli juuri, kuten Puolimatka oli nuorempana ajatellutkin, hyvin teollista ja järjestelmällistä.....................
Loput linkistä.
https://lounge.fim.com/lahioiden-rakentaja/?utm_source=tw&utm_medium=2&utm_content=tw_postaus&utm_campaign=lahioiden-rakentaja
Palataan astialle vielä.
Itiksessä ei tornitalon kalliit neliöt käy kaupaksi ja syykin vaietaan häveliäästi vaikka kyseessä on vähemmän valehteleva hesari.
Sosiaalisen sekoittamisen nimiin vannova yhteiskuntasuunnittelu joutuu väkisinkin myöntämään ennemmin tai myöhemmin, ettei neuvostoliitosta kopioitu kaupunkirakenne toimi markkinataloudessa niin kauan, kun omilla rahoillaan liikkeellä oleva ostaja saa valita itse naapurinsa.
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/595216-itakeskuksen-maamerkissa-yha-24-asuntoa-kaupan-valmistuivat-25-vuotta-sitten (https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/595216-itakeskuksen-maamerkissa-yha-24-asuntoa-kaupan-valmistuivat-25-vuotta-sitten)
QuoteItäkeskuksen Maamerkissä yhä 24 asuntoa kaupan – valmistuivat 2,5 vuotta sitten
Pääkaupunkiseudulta omistusasunnon hankkiminen onkin riskaabelia, sillä asunnon arvoa voi olla vaikea kasvattaa nykyisestä tilanteesta, jossa hinnat kokolailla tapissaan. Ainakaan silloin, jos joutuu rahoittamaan taloaan velkarahalla.
Ehkä varminta ja järkevintä olisi nyt sijoittaa syrjäisempään kaupunkiin lähellä kasvukeskusta, alueelle, jonka arvo voi lähivuosikymmenen aikana kasvaa. Pyrkiä ennakoimaan ko. alueen kasvukehitystä. Asuntokaupoissa voi nykyäänkin joko hävitä tai voittaa tuntuvia summia rahaa, jos vaistot ovat olleet aluekehityksen kannalta oikeat.
Quote from: Rauno Murju on 06.01.2018, 19:50:54
Palataan astialle vielä.
Itiksessä ei tornitalon kalliit neliöt käy kaupaksi ja syykin vaietaan häveliäästi vaikka kyseessä on vähemmän valehteleva hesari.
Sosiaalisen sekoittamisen nimiin vannova yhteiskuntasuunnittelu joutuu väkisinkin myöntämään ennemmin tai myöhemmin, ettei neuvostoliitosta kopioitu kaupunkirakenne toimi markkinataloudessa niin kauan, kun omilla rahoillaan liikkeellä oleva ostaja saa valita itse naapurinsa.
Sosiaalista sekoittamista vaikeuttaa se, että vieraskielisten määrä ei pysy vakiona (https://www.hel.fi/uutiset/fi/tietokeskus/helsingin-seudun-vieraskielinen-vaesto), vaan kasvaa jatkuvasti. Muuten se voisi toimiakin.
^ Joka sitten johtaa väistämättä matu-lähiöiden syntyy. Näistä taas on jo riittävästi kokemusta ulkomailta. Jo ennalta tiedetään miten siinä käy. Hädissään kai lienevät suunnittelijat. Matujen määrä kasvaa jatkuvasti harjoitetulla politiikalla ja konkurssi & katastrofi on väistämättä edessä. Kaarnalaivoja veistelemällä yrittävät pitää moraaliaan yllä. Ei ole helppoa koneiston juoksupojillakaan.
Ruotsiin, Göteborgiin rakennetaan ruotsalaisen asuntokuplan viimeinen erektio ja suurella tyylillä.
https://e24.no/naeringsliv/sverige/stordalen-hotell-skal-bli-nordens-hoeyeste-bygg/24221363?expId=df-86-d4c37306&varId=df-86-d4c37306
Karlatornet on 245 metriä korkea. Sinne tulee mm sekä asuntoja että Peter Stordalenin Clarion hotelli.
Asuntoja on 590 hinnaltaan 1.6 - 15.9 milj kruunua.
Näistä jo 455 on myyty.
Tarkoitus on että rakennus valmistuu Göteborgin 400-vuotisjuhliin vuonna 2021.
Danske Bankilla on katsaus kaikkiin Pohjoismaihin (englanniksi).
Se on aika synkkää kerrottavaa Ruotsin kohdalta.
http://danskeresearch.danskebank.com/link/NordicOutlook050118/%24file/NordicOutlook_050118.pdf
Jos joku sattumoisin on kiinnostunut asumaan Karlatornetissa niin vielä on 80 asuntoa jäljellä:
https://www.sernekebostad.se/bo--leva/vara-omraden/karlastaden-goteborg/karlatornet/object/4MBID6EF1GK4F620
Karlatornet – i gott sällskap
Skidmore, Owings & Merrill som ritat Karlatornet ligger bakom några av världens högsta och mest spektakulära byggnader, t ex Burj Khalifa i Dubai och One World Trade Center i New York. Den internationellt kända arkitektbyrån har vunnit fler utmärkelser än någon annan. 2014 vann de tillsammans med den danska arkitektbyrån Entasis tävlingen om vem som skulle få rita Karlatornet.
Juryns motivering
"Ett identitetsskapande förslag som tar ett smart helhetsgrepp om både skyskrapa och stadsmiljö. Förslaget integrerar närmiljön till en helhet som ger möjlighet till en levande stadsmiljö. Skyskrapans tydliga identitet ger karaktär och vitalitet till Lindholmen"
PS Kuplan romahtamisen myötä asuntoja tulee pakkomyyntiin. Esimerkiksi noita 4 miljoonan kruunun kämppiä saattaakin hyvin saada 3 miljoonalla.
Taloudellisesti Göteborg on pohjoismaisen teollisuuden keskus ja asukkaita siellä on 540 000.
Se on Helsingin kokoluokassa ja kaupunkien suuralueet ovat samassa luokassa.
QuoteNordea on alkanut tarjota asiakkailleen maksimissaan 35 vuoden laina-aikaa asuntolainoihin. Laina-ajan pidentämisellä pankki haluaa kannustaa suomalaisia kerryttämään asunnon lisäksi muutakin varallisuutta.
Toki pitkällä laina-ajalla on toinenkin puoli. Pankki saa myymästään rahasta pidempään korkotuloa, ja samalle se sitouttaa lainanottajia vuosikymmeniksi pankin asiakkaiksi.
"Asunnon omistaminen on yhä hyvä ja kannatettava tapa vaurastua. Vielä parempi on kuitenkin kerryttää muutakin varallisuutta. Näemme, että suomalaisten varallisuus on turhan paljon sidoksissa asuntoihin"...........................
Miller korostaa, että ideana ei ole mahdollistaa lainanhakijoille entistä suurempia lainoja: laina mitoitetaan yhä siten, että asiakkaan tulisi periaatteessa selviytyä lainastaan 25 vuodessa. Nyt kuitenkin kuukausittaiseen lainanlyhennykseen varattavasta rahamäärästä osa voidaan pistää muihin sijoituskohteisiin, samalla kun asuntolainaa lyhennetään kauemmin – eli maksimissaan 35 vuoden ajan.
"Haluamme kannustaa suomalaisia pohtimaan vaurastumistaan laajemmin. Jos kaikki omaisuus on kiinni asunnossa, ottaa oikeastaan melkoisen riskin."
https://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/nordea-alkaa-tarjota-huippupitkia-asuntolainoja-ei-haittaisi-jos-asennoitumista-lainanmaksuun-hiukan-muutettaisiin-6695180
Suomeen pitää haalia lisää haittamaahanmuuttajia ettei rakennusbuumi ja asunnonvuokraajien sossurahan kahminen lopu.
QuoteRakentamisen buumi näkyy myös maakuntakeskuksissa – ylitarjonnan riski, jos väestönkasvu ei pysy perässä
Suomessa rakennetaan nyt ennätystahdilla. Asuntoja nousee pääkaupunkiseudun lisäksi myös Etelä-Suomen isoihin kaupunkeihin sekä maakuntien keskuskaupunkeihin, kertoo Pellervon taloustutkimuksen (PTT) asuntomarkkinaennuste.
Rakentaminen on vilkastunut Joensuussa, Seinäjoella ja Rovaniemellä, eikä se rakennuslupien perusteella näytä hiipuvan.
Ripeä rakentaminen herättää kuitenkin epäilyksiä ylitarjonnasta. PTT:n mukaan joissakin maakuntien keskuskaupungeissa on asuntojen ylitarjonnan riski, sillä väestönkasvu on hidasta.
http://www.ts.fi/uutiset/talous/3798439/Rakentamisen+buumi+nakyy+myos+maakuntakeskuksissa++ylitarjonnan+riski+jos+vaestonkasvu+ei+pysy+perassa
^^ Ihan hyvä kun tarjotaan pidempiä laina-aikoja ja ajatus siitä, että siinä ohella kerrytetään muutakin omaisuutta, on hyvä.
Ruotsissa aivan yleisiä ovat 60 vuoden laina-ajat. Ajatuksena on juuri tämä 'leva lite' -mentaliteetti, eli on 'hyvien vuosien', ruuhkavuosien tai aktiivisten vuosien [miksi tätä aikaa sitten tahtookaan kutsua] aikana vaurautta toteuttaa muitakin suunnitelmiaan kuin omistusasumista, matkustaa ja satsata perheeseen ym.
Missä nämä velkaiset eläkeläiset asuvat kun putoavat eläkkeelle, eikä elinikäinen korkojen maksaminen ole kartuttanut omaa varallisuutta? Onko leva lite suunnitelma mennä vuokralle?
Tyhmäähän se on että Suomessa ainoa taloudellinen asumismuoto on omistaminen. Varsinkin jos asuu muuttotappioalueella tai kunnan työpaikat katoavat hokkus pokkus. Mutta on ainakin yksi nurkka talosta oma ja sen voi vaihtaa kuolinpesä-kaksioon matkalla palvelutaloon.
Omaa lainaa on vielä, kun muija tykkää asua leveästi, mutta lyhenee iloisesti nykykoroilla. Taloa vastaan otettu keittiöremppalaina myös, ja korot ovat euroja kuussa.
Ai niin ps, jos omistaa, kannattaa omistaa hyväkuntoinen ja tilava pientalo pk-seudulta perheystävälliseltä neekerittömältä alueelta hyvillä yhteyksillä. Kun kiinteistö-titanic uppoaa, nämä jäävät pinnalle. Meille myynyt, Käpylään uusiin kerrostaloihin muuttanut pariskunta jo kiroilee huonoa diiliä. Uuden laatu on paskaa ja naapurusto tummempaa kuin grynderin havainnekuvat antoivat ymmärtää....
Quote from: Dick Ursby on 12.01.2018, 19:43:57Missä nämä velkaiset eläkeläiset asuvat kun putoavat eläkkeelle, eikä elinikäinen korkojen maksaminen ole kartuttanut omaa varallisuutta? Onko leva lite suunnitelma mennä vuokralle?
No esimerkiksi, jos haluaa.
Tai sitten asuu siinä velkaisessa asunnossaan/talossaan, jonka kuukausittaiset asumiskustannukset on laskettu sen verran alas, että maksaminen eläkkeestä on mahdollista. Kun asuntolainan nopeaan maksuun ei kulu kuukausittaista käyttörahaa niin paljoa, on mahdollista säästää ja/tai sijoittaa rahaansa siinä asuntolainan maksamisen ohella.
Quote from: Dick Ursby on 12.01.2018, 19:43:57
Missä nämä velkaiset eläkeläiset asuvat kun putoavat eläkkeelle, eikä elinikäinen korkojen maksaminen ole kartuttanut omaa varallisuutta? Onko leva lite suunnitelma mennä vuokralle?
Tyhmäähän se on että Suomessa ainoa taloudellinen asumismuoto on omistaminen. Varsinkin jos asuu muuttotappioalueella tai kunnan työpaikat katoavat hokkus pokkus. Mutta on ainakin yksi nurkka talosta oma ja sen voi vaihtaa kuolinpesä-kaksioon matkalla palvelutaloon.
Omaa lainaa on vielä, kun muija tykkää asua leveästi, mutta lyhenee iloisesti nykykoroilla. Taloa vastaan otettu keittiöremppalaina myös, ja korot ovat euroja kuussa.
Eläkeläisellähän on mahdollisuus käyttää käänteistä asuntolainaa, jossa asunto siirtyy pankin omistukseen ja eläkeläisellä on mahdollisuus asua siellä hautaan asti, tietyin edellytyksin.
Totean tämän kaiken pelottelun keskellä sellaisen häiritsevän faktan että Suomessa vanhojen asuntojen keskihinta on laskenut lähes vuosikymmenen jos siihen tehdään BKT-korjaus. Pääkaupunkiseudullakin arvonnousu on liikkunut jo pitkään vain 1-3 prosentissa vuodessa, kun samaan aikaan Ruotsin asuntojen hintataso on noussut pitkään lähes kymmenen prosenttia vuodessa. Vaikka ruotsalaisten asuntojen arvosta katoaisi kolmannes, se ei ole kuin parin vuoden takapakki ja asunnot ovat silti pitkällä aikavälillä yliarvostettuja yleiseen talouskehitykseen suhteutettuna. Jos suomalaisissa vanhoissa asunnoissa näkee vastaavan kuplan, se on ollut siellä kyllä jo vuosikymmenen alusta asti.
Minulla on kaveri joka on uhonnut pörssiromahduksen tai ainakin asuntojen hintaromahduksen olevan koko ajan kulman takana, ja tämä on jatkunut koko vuosikymmenen. Oikeasti olen sitä mieltä ettei tuo ole mielekäs pohjaoletus jolla ylläpitää sijoitusportfoliota...
Lisää pelottelua!
Skanskan osake on tippunut tänään 8% Tukholman pörssissä.
Skanska on ilmoittanut irtisanovansa 3000 henkeä!
https://e24.no/boers-og-finans/sverige/3-000-mister-jobben-i-skanska/24234841
Quote
Det vill kooste 000 ansatte jobben, skriver selskapet i en melding onsdag.
Etter en såkalt strategisk gjennomgang av virksomheten varsler Skanska at det skal skrives ned verdier for rundt 1,1 milliarder svenske kroner i fjerde kvartal, samt 600 millioner i 2018.
«For bedre lønnsomheten vil Skanska redusere størrelsen på sine ulønnsomme virksomhetsenheter og øke fokuset på kostnadskontroll og risikostyring. Skanska vil også gjøre en rekke organisasjons- og ledelsesendringer», skriver selskapet.
Dette innebærer å restrukturere konstruksjonsvirksomheten i Polen. Selskapet vil videre forlate kraftsektoren i USA, fokusere på kjernevirksomhet i Storbritannia og tilpasse seg vanskeligere markedsvilkår i Tsjekkia.
Nedskrivningene kommer i hovedsak utenfor Norden, som leverer gode resultater.
– Dette berører ikke Skanska Norge direkte. Norge leverer sterke resultater, og nedbemanningene knytter seg til andre deler av konsernet, først og fremst Polen, sier kommunikasjonsdirektør Audun Lågøyr i Skanska Norge til NTB.
Vil spare milliard
Skanska venter nå at driftsresultatet for 2017 blir 5,3 milliarder svenske kroner. Analytikerne i en SME Direkt-undersøkelse ventet et resultat på 6,6 milliarder svenske kroner.
Skanska halverer i Stavanger
Selskapets styre foreslår imidlertid å opprettholde utbytte på 8,25 kroner per aksje.
Omstruktureringen vil koste selskapet 600 millioner svenske kroner i år, skriver Skanska.
Det er ventet innsparinger på rundt én milliard kroner årlig.
De store endringene i Skanska-ledelsen innebærer at økonomi- og finansdirektør Peter Wallin, personaldirektør Veronica Rörsgård, Norden-sjef Pierre Olofson og konserndirektør Christel Åkerman går ut, melder Dagens Industri.
Magnus Persson blir ny økonomi- og finanssjef, mens Kirsti Mettälä blir ny personaldirektør. Richard Kennedy får ansvar for byggvirksomheten i USA og Skanska Infrastrukturutvikling.
Saxo Bank varoittaa kuplien puhkeamisesta!
https://e24.no/boers-og-finans/bitcoin/storbank-advarer-svaert-mange-bobler-blaases-opp-akkurat-naa/24236761
Saxo Ban kiistää Alan Greenspanin väitteen ettei kuplaa havaitse kuin vasta sen puhjettua.
Pankissa he tietävät missä on kuplia, mutta eivät pysty tarkemmin sanomaan koska ne puhkeavat.
Saxo Bank alleviivaa sitä että sijoittajilta on jäänyt huomaamatta suurten keskuspankkien signaalit monivuotisen ultrastimuloivan rahapolitiikan nloppumisesta.
Quote
Danske Saxo Bank ser bobler nesten overalt.
Faktisk er «boblen» det viktigste konseptet ved inngangen til 2018, mener banken.
I en fersk rapport avviser Saxo Bank utsagnene fra USAs tidligere sentralbanksjef Alan Greenspan i 2002 om at det er veldig vanskelig å påvise en boble før boblen har sprukket.
– Vi hevder ikke at vi vet når bobler vil sprekke. Men vi kan fastslå hvor de oppstår, og i våre øyne er det svært mange bobler som blåses opp akkurat nå, skriver bankens sjeføkonom Steen Jakobsen.
– Vi ser dem i obligasjonsmarkedet, i aksjer, i private equity, i venturekapital, i eiendom og helt klart i kryptovalutaer, skriver han.
......
Saxo Bank understreker at markedene så langt har tatt ganske lett på signalene fra verdens store sentralbanker om at perioden på mange år med ultrastimulerende pengepolitikk etter hvert er over.
Saxo Bankin raportti englanniksi
https://www.home.saxo/-/media/documents/quarterly-outlook/quaterly-outlook-q1_2018.pdf
Peloittelu senkun jatkuu vaan!
Nyt on maalattu pirut seinille!
Talouselämä(kauppalehti)
Ruotsissa menossa järkyttävän kova pudotus asuntojen hinnoissa - Tukholman neliöhinnat romahtaneet jo tuhannella eurolla
https://www.talouselama.fi/uutiset/ruotsissa-menossa-jarkyttavan-kova-pudotus-asuntojen-hinnoissa-tukholman-neliohinnat-romahtaneet-jo-tuhannella-eurolla/bba96db7-7a75-34c1-b8a1-abcebd375372
Quote
Ruotsissa asuntojen hinnat jatkavat putoamistaan ja samalla uusien asuntolainojen saantia tiukennetaan. Keskuspankille ja poliitikoille sataa kritiikkiä, kertoo Kauppalehti.
Tuoreimmat tilastot Ruotsin asuntomarkkinoilta paljastivat, mitä monet osasivat pelätä. Asuntojen hinnat jatkoivat laskuaan koko maassa. Toistaiseksi laskun tasoittumista tai käännettä ei ole näkyvissä.
Samalla länsinaapurissa on käynnistynyt kiivas syyllisten etsintä. Kenen piikkiin ongelmallinen tilanne menee?
Jyrkintä asuntohintojen alamäki on ollut Tukholmassa. Perässä seuraavat toiset suurkaupungit, Göteborg ja Malmö.
Tukholmassa myytyjen kerrostaloasuntojen keskineliöhinta putosi joulukuussa alle 84 000 kruunuun, kun se vielä keväällä oli 94 000 kruunua.
Keskineliöhinnasta on siis haihtunut jo 10 000 kruunua eli hieman yli tuhat euroa sitten huipun.
Asuntoja on tarjolla ennätyksellisen paljon. Asuntovälityssivusto Hemnetin listoilla oli joulukuussa myynnissä kohteita 65 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Sama tarjontapiikki näkyy myös tammikuun luvuissa.
Asuntojen tarjonnan odotetaan nousevan voimakkaasti lähiaikoina, kun ennätysmäärä vuosina 2016 ja 2017 aloitettuja asuinrakennusprojekteja valmistuu. Vaikeutena on se, etteivät ihmiset enää osta asuntoja yhtä korkeilla hinnoilla.
Ruotsalaisten näkemys asuntojen hintakehityksestä synkkeni entisestään tammikuussa. SEB-pankin indikaattorin mukaan 43 prosenttia uskoo hintojen laskevan tulevan vuoden aikana, kun enää 30 prosenttia uskoo hintojen nousevan. Pessimismi on suurinta Tukholmassa.
Alhossa vaeltavat ostajat ja parempia aikoja toivovat myyjät eivät kohtaa. Kauppoja syntyy vain alemmilla hinnoilla tai ei ollenkaan.
Lainojen sääntely tiukentuu edelleen
Sääntely on tiukentumassa taas maaliskuussa. Ensimmäinen asuntolainojen lyhennyssääntöjen kiristys viime kesän alussa johti suureen epävarmuuteen, mutta markkinat onnistuivat toipumaan siitä.
Hallitus päätti kuunnella rahoituksellista vakautta valvovaa Finansinspektionenia. Päätös toisesta kiristyksestä oli liikaa. Se romautti kerrostalomarkkinat.
Tuleva lyhennyssääntöjen kiristys koskee niitä, jotka ottavat lainaa 4,5 kertaa verojen jälkeisten vuositulojen verran. Myös suurempien lainojen saanti vaikeutuu, mikä hiivuttaa markkinoita lisää etenkin suurissa kaupungeissa.
Kiinteistöyhtiö Wallestamin toimitusjohtajan Hans Wallestamin mukaan kireämpi sääntely yhdessä markkinoiden turbulenssin ja epävarmuuden kanssa ovat kuin "kuoleman kosketus uusille kerrostaloprojekteille".
"Ei ole poissuljettua, että alalla tullaan näkemään konkursseja", Wallestam sanoo Dagens industrissa (DI).
Ruotsi kärsii yhä asuntopulasta. Samaan aikaan uusasuntorakentaminen uhkaa törmätä seinään.
Lumipallon vieriessä ja kasvaessa asuntoinvestoinnit vähenevät. Se vaikuttaa alan yhtiöihin ja myös Ruotsin talouskasvuun.
^ "Ruotsi kärsii yhä asuntopulasta. Samaan aikaan uusasuntorakentaminen uhkaa törmätä seinään."
Oma tulkintani: moni maksukyvytön ja luottotiedoton uusruotsalainen kärsii asuntopulasta.
Tukholman keskihinta on laskun jälkeen 84k kruunua per neliö, joka on n. 8500 eur. Onko Tukholma noin(kaan) vetävä metropoli?
NRK: Rahanpainaminen jatkuu euroalueellaOn haastateltu pääekonomisti Harald Magnus Andreassen i Sparebank1 -panKista.
Vuodesta toiseen jatkunut "rahan painaminen" ja tukiostot ovat liian hyvää ollakseen totta.
Halpa raha johtaa kuplaan ja kannattamattomiin yrityksiin.
https://www.nrk.no/norge/pengetrykkingen-fortsetter-i-eurosonen-1.13884423
Linkki on huomattavasti selvempi lukea kuin lainaus.
Quote
Pengetrykkingen fortsetter i eurosonen
Den europeiske sentralbanken fortsetter den massive pengetrykkingen – som har bidratt til børsfesten
Sindre Heyerdahl
Journalist
Den europeiske sentralbanken ESB fortsetter med sine massive vitamininnsprøytinger i markedet, fremgår det av dagens pressemelding.
Samtidig endres ikke rentene etter torsdagens rentemøte.
På forhånd var det knyttet mest spenning til om «pengetrykkingen» til ESB ville fortsette i samme storstilte skala som tidligere.
Disse støttekjøpene av verdipapirer i markedet, har bidratt til børsfesten de siste årene – fordi penger i realiteten er svært tilgjengelige og billige.
– Hvis dette skal fortsette et par år til, er det for godt til å være sant
Frykten er boblesprekk
Sentralbanken gjør dette for å skape mer økonomisk vekst. Men kritikerne frykter at ESB da samtidig kan bidra til å skape økonomiske bobler som en dag vil eksplodere – for eksempel i form av et gedigent børskrakk.
Og sjeføkonom Harald Magnus Andreassen i Sparebank1 Markets er inne på det samme.
– Stadig flere innser at disse ekstraordinært lave rentene, kombinert med støttekjøp, gir skadelige effekter, sier Andreassen til NRK.
Et opplagt eksempel er at de voldsomme stimulansene sementerer næringsstrukturen, påpeker Andreassen.
– Når penger er gratis, fører det til at bedrifter som skulle vært konkurs, ikke går konkurs, sier sjeføkonomen.
– ESB selv skjønner at de ikke kan holde på med dette veldig mye lenger.
Spent høst
Fra og med januar i år er støttekjøpene, kalt kvantitative lettelser, på 30 milliarder euro per måned. Det er en reduksjon fra tidligere, men altså fremdeles astronomisk høyt.
Germany European Central Bank
MAKTENS HØYBORG: Den europeiske sentralbanken i Frankfurt am Main har stor betydning for verdens finansmarkeder.
FOTO: MICHAEL PROBST / AP
Og torsdag kommer det frem at kjøpene skal opprettholdes frem til september i år – eller så lenge det er behov for det.
«Pengetrykkingen» skal i alle tilfeller fortsette inntil sentralbanken ser at inflasjonen når målet like under 2 prosent.
ESB utelukker ikke heller at støttekjøpene igjen kan økes fremover i tid.
– Det blir veldig spennende hva som skjer deretter. Selv i rådet var det noen som ville trappe ned etter september, sier Andreassen.
Uendret rente fra Norges Bank
Fortsetter så lenge de vil
Samtidig holdes altså sentralbankens styringsrente uendret på rekordlave null prosent. Dette er helt i tråd med hva analytikerne ventet på forhånd.
Også innskuddsrenten holdes uendret, på minus 0,4 prosent. Dette er renten som bankene får for innskudd i sentralbanken.
Tidligere torsdag ble det også klart at sentralbanken her hjemme heller ikke rører styringsrenten.
Hovedstyret i Norges Bank holder renten uendret på 0,5 prosent. Så lavt har nå renten ligget siden mars 2016.
Publisert i dag, for 7 timer siden Oppdatert i dag, for 6 timer siden
Del på Facebook Del på Twitter Del på Google+ Del på epost
Fakta om minusrente
Negativ styringsrente vil si at en av sentralbankens viktigste rentesatser settes under null.
Dette kan gjøre det ulønnsomt for bankene å plassere penger i sentralbanken, siden de må betale for å ha dem stående der.
Til gjengjeld kan negativ rente gjøre det lukrativt for bankene å ta opp lån i sentralbanken.
Hensikten med en slik rente er at bankene skal sette pengene de låner i omløp. Slik blir det større økonomisk aktivitet.
Dette kalles en ekspansiv pengepolitikk.
En lignende effekt kan oppnås ved at sentralbanken kjøper tilbake statsobligasjoner i markedet.
Både i Sverige og Danmark er det allerede minusrente. Her er det nå lav rente på boliglån, men de fleste privatbankene har holdt renta over null.
stig millehaugen
Pidetään täysin normaalina, että keskituloinen ottaa satojen tuhansien eurojen lainan ja laittaa sillä asunnon. Ei siinä yleensä tuttavat kysele sijoituksen riskeistä mitään. Suhtautuminen muuttuu, jos sama henkilö päättää sittenkin pysyä vuokra-asujana ja sijoittaa rahat osakkeisiin. Sitten kyllä muistetaan mainita pörssipelin riskit.
[tweet]959974214294937601[/tweet]
QuotePala tiiliseinää 1930-luvulta, pieni vessa ja näkymä Tampereen Hämeenpuistoon.
Tässä on yksiö, jonka neliöhinta kipusi juuri Tampereella yli 8 000 euron.
14,2 neliön käytetystä yksiöstä maksettiin Tampereella vastikään 114 000 euroa.
Kiinteistönvälittäjä Jaakko Simola Tampereen Kotijoukkueesta sanoo, että kyseessä on Tampereen historian kallein käytetty yksiö. Hänen tiedossaan ei ole yhtä kalliita.
–Hinnat ovat kohta kuin Manhattanilla. Neliöhinnoiltaan kilpaillaan lähes Helsingin keskustan huippuyksiöiden luokassa. Joissakin tapauksissa Helsingissä neliöhinta kipuaa 10 000 euron luokkaan neliöltä, Simola kertoo........................................
https://www.aamulehti.fi/uutiset/talta-nayttaa-tampereen-historian-tiettavasti-kallein-yksio-sijoittajat-maksavat-huimia-hintoja-yksioista-kohta-kuin-manhattanilla-200720239/
Tähän pieni uutinen Hölmölästä. Oletteko kuulleet että Hölmölässä annetaan asumistukea ihmisille, jotka sitten saavat vuokrata tarvitsemansa asunnon vapailta markkinoilta? Se ei ole tämän uutisen ydin mutta hyvä pitää mielessä juttua lukiessa.
Quote
Hyrynsalmella joka kolmas asunto on kunnan rasitteena – siistiä vuokrataloa uhkaa purku
Hyrynsalmen kunnan omistaman Kiinteistö Oy Ahmahaan toimitusjohtaja Pekka Oikarinen esittelee siistiä kaksikerroksista vuokrataloa, jonka kohtalona saattaa hyvinkin olla purku.
– Tämä talo on rakennettu 1980-luvulla. Silloin hyrynsalmelaisia oli yli 4 000, nyt melkein puolet vähemmän. Ehkä kehitysnäkymien kanssa oltiin vähän liian optimistisia.
Kunta saa tarpeettomiksi käyneiden talojen purkuun valtiolta reilua tukea.
Veteraanitalon 60 000 euron purkukustannuksiin on tulossa valtion kassasta 42 000 euroa.
– Tyhjien asuntojen ongelma koskee kuitenkin myös yksityisiä. Tällaisen kunnan asuntomarkkinoita voidaan tervehdyttää oikeastaan vain asuntoja purkamalla.
Asuntoja voi toki myydäkin, mutta mielellään vain loma-asunnoiksi. Vakituisina asuntoina ne päätyisivät kenties kunnan kilpailijoiksi ennestään jumissa olevilla vuokramarkkinoilla.
Hyrynsalmella on myyty 38 kunnan asuntoa.
– Halvalla on mennyt, 12 000–18 000 euroa kaksiolta tai kolmiolta, Oikarinen toteaa.
Kunnalla on kiinteistöyhtiön kautta hallussaan 154 asuntoa, joista kolmannes on vailla vuokralaista tai ostajaa. Kaupan on tällä hetkellä 17 huoneistoa.
– Osassa tyhjistä asunnoista on lämmöt laitettu kokonaan pois päältä ja putket täytetty pakkasnesteellä. Kuluja ylläpidosta kertyy silti kuitenkin yli satatuhatta euroa vuodessa, Oikarinen laskee.
"Romutuspalkkio lähtökohtaisesti väärä ajatus"
Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja, Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä näkee järkeväksi, että kuntien omistamien vuokrataloyhtiöiden huonokuntoisia rivi- ja kerrostaloja puretaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn purkuavustusta hyödyntämällä.
– Vuokra-asuminen on yksi hyvä keino siihen, että ihmiset pystyvät asumaan laadukkaasti ja tarvittaessa muuttamaan työn perässä. Asuntokannan kehittämistä tulee tapahtua myös maaseudulla.
Romutuspalkkiota on esitetty yhdeksi ratkaisuksi lisätä ihmisten liikkumista työn perässä maalta kaupunkiin.
– Se on lähtökohtaisesti väärä ajatus. Työpaikkoja on avoinna koko Suomessa ja määrällisesti eniten työttömiä on isoissa kaupungeissa, Määttä sanoo.
– Liikkumista pitää tapahtua molempiin suuntiin.
• Hakkarainen, Petri: Hyrynsalmella joka kolmas asunto on kunnan rasitteena – siistiä vuokrataloa uhkaa purku (http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/hyrynsalmella-joka-kolmas-asunto-on-kunnan-rasitteena-siistia-vuokrataloa-uhkaa-purku/784518/)
Kaleva, 2018-02-11.
Voi hyvää päivää sentään !!!!!!!!!!!!!
Quote3h, k, khh, s, 2 x vh, 104,0 m², 849 000 €
Oulun ytimessä, kauppakeskus Valkean 12. kerroksen kattohuoneisto nyt tarjolla. Tilava ja hyvin varustettu kolmio, huonekorkeus yli 3 m. Erinomaiset näköalat yli 30 m2 terassilta etelän ja lännen suuntaan. Yhtiön piha-alue 6. krs korkeudella, sisäkautta kulku kauppakeskukseen. Autohalli paikka omana osakkeena. Näitä ei ole joka päivä myynnissä!!
https://www.etuovi.com/kohde/1221941
Tuleekohan tuo nahkasohva ja sille heitetty raato kaupan päälle?
:o
https://asunnot.oikotie.fi/vuokrattavat-asunnot/lahti/8492577 (https://asunnot.oikotie.fi/vuokrattavat-asunnot/lahti/8492577)
QuoteSuomen Kiinteistövälittäjät ry:n asuntomarkkinaennusteen mukaan tulossa on historiallisen vilkas asuntokevät. Ennuste huhti-kesäkuun asuntomarkkinoista perustuu Suomen Kiinteistönvälittäjien noin 1 300 jäsenvälittäjän arvioon.
- Kuluttajien luottamusindikaattori on historiallisen korkealla. Hinnat eivät nouse rakettina ylöspäin, mikä kertoo markkinan toimivuudesta. Kysyntää on joka puolella, ei pelkästään kasvukeskuksissa - ihmiset uskaltavat liikkua, Suomen Kiinteistövälittäjät ry:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg sanoo Iltalehdelle.
SKVL:n asuntomarkkinaennusteen mukaan asunnonostajat ovat kiinnostuneita kaikista hyväkuntoisista asunnoista, jotka ovat valmistuneet aikaisintaan 1990-luvulla, mieluiten 2000-luvulla.
- Asunnon ostajat ovat yhä haluttomampia aloittamaan suuret remontit hankkimassaan asunnossa tai pientalossa. Erityisesti lähestyvä putkiremontti vaikeuttaa asunnon oikean hinnan löytämistä myyjän ja ostajan välillä, Mannerberg mainitsee.
Ainoastaan Helsingissä, Turussa ja Tampereella myös vanhojen kerrostaloasuntojen kysyntä on kovaa.
Pien- ja rivitaloissa on erityisryhmä, joka on Mannerbergin mukaan myyjille erityisen hankala: 70-luvulla valmistuneet pientalot, joissa on esimerkiksi alapohjan rakenteessa aikakaudelle tyypillisiä erityispiirteitä, jotka voivat vaatia merkittäviä peruskorjauksia.
1970-luvun nopeasti rakennettu kerrostalokanta lähestyy myös kovaa vauhtia putkiremonttivaihetta, jolloin asuntojen hinnat laskevat nopeastikin.
- Jos on 70-luvun talo, jossa ei ole tehty isoja remontteja, niin niistä ei saa keskihintoja, vaan hinta jää sen alle, Mannerberg sanoo.
Näin välittäjät näkevät tilanteen eri puolilla Suomea
Kerros- ja rivitalojen hintojen ennakoidaan nousevan seuraavan vuosineljänneksen aikana noin prosentin. Omakotitalojen keskimääräisten hintojen ennustetaan pysyvän ennallaan tai laskevan hiukan.
Pääkaupunkiseudulla kerrostalojen keskihintojen odotetaan nousevan 2-3 prosenttia. Omakoti-, pari- ja rivitalojen hintojen ennustetaan pysyvän ennallaan kysynnän kasvusta huolimatta.
Pääkaupunkiseudun kehyskunnissa pienten omakotitalojen ja uudempien rivitalojen hintojen odotetaan nousevan hiukan. Etelä-Suomessa omakotitalot menevät parhaiten kaupaksi alle 250 000 euron hintaluokassa.
Turussa kovin kysyntä on pienemmistä hyväkuntoisista keskustan kerrostaloasunnoista. Myös lähikuntien rivitaloja kysytään paljon.
Tampereen seudulla on kova kysyntä keskusta-alueen hyväkuntoisista kerrostaloasunnoista. Parhaiten käyvät kaupaksi uudehkot pienemmät asunnot.
Oulun seudulla on vahvaa kysyntää pienistä hyväkuntoisista kerrostaloasunnoista. Isommat talot ovat vähemmän kysyttyjä, joten niiden hinnat laskevat.
Kaupunkien keskustoissa sijaitsevilla 2000-luvun asunnoilla on eniten kysyntää Itä-Suomessa. Myös vanhemmilla remontoiduilla asunnoilla on kysyntää.
Länsi-Suomessa menevät kaupaksi vanhatkin omakotitalot, kun ne ovat hyvin huolletut. Länsi-Suomessa maaseudullakin sijaitsevilla asunnoilla on kysyntää hyvän työllisyystilanteen vuoksi.
Pohjois-Suomessa on kysyntää hyväkuntoisille noin 120 neliön uudemmille omakotitaloille. Myös pienille kerrostaloasunnoille on Pohjois-Suomessa hyvin kysyntää.
http://www.iltalehti.fi/talous/201803122200804628_ta.shtml
Kuinkahan suuri osuus asumistuen saajista on haittamaahanmuuttajia?
QuoteKela maksoi viime vuonna asumistukia yhteensä yli 2000 miljoonaa euroa. Kahden miljardin euron raja meni rikki ensimmäistä kertaa. 2010-luvulla asumistuen summa on kasvanut 65 prosenttia.
Viime vuonna asumistukea saaneista ruokakunnista noin neljännes asuu Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Noin puolet yleistä asumistukea saaneista ruokakunnista asuu pääkaupunkiseudun ulkopuolella suurissa kaupungeissa ja kaupunkiseutujen kehyskunnissa.
Kelan mukaan suurin osa yleisen asumistuen saajista on yksinasuvia.
"Vuosina 2013–2016 yksinasuvien osuus oli hieman alle 60 prosenttia asumistukea saaneista ruokakunnista. Opiskelijoiden siirtyminen yleiseen asumistukeen nosti yksinasuvien osuuden 66 prosenttiin vuonna 2017", Kela kertoo.
Yleisen asumistuen saajat ovat pääosin nuoria.
"Ruokakuntia, joissa tuen hakija oli alle 35-vuotias, on yli puolet yleistä asumistukea saaneista vuosina 2013–2016. Opiskelijoiden siirtyminen yleiseen asumistukeen kasvatti alle 35-vuotiaiden osuutta entisestään, yli 60 prosenttiin", Kela kertoo.
Kelan tilastollinen vuosikirja kertoo, että asumistukimenot olivat 723 miljoonaa euroa vuonna 1995 ja 982 miljoonaa euroa vuonna 2005.
Miljardin euron raja puhkaistiin vuonna 2006, ja kymmenessä vuodessa niiden määrä on kaksinkertaistunut. Vuoden 2010 jälkeen Kelan asumistukimenot ovat kasvaneet peräti 65 prosenttia.
Viime vuonna täysi-ikäisiä yleisen asumistuen, eläkkeensaajan asumistuen ja opintotuen asumislisän saajia oli kaikkiaan 672 000.
https://www.talouselama.fi/uutiset/tuliko-kipuraja-jo-vastaan-kela-maksoi-asumistukia-yli-2000-miljoonaa-euroa-neljannes-summasta-valuu-paakaupunkiseudulle/8df846c0-533f-303e-9c3c-f77d6813b0bf
QuoteAsunnossa kaikuu YleX-radiokanavan ajankohtaisohjelma Etusivu. On alkuiltapäivä, ja kulttuurituotantoa opiskelevien Ablaye ja Waly Ndiayen koulupäivä on ohi.
25-vuotiaat veljekset ovat vaihtaneet hetkeksi vapaalle.
Alun perin oululaiset Ndiayet ovat asuneet tässä soluasunnossa nyt kolme vuotta. Ja täällä – Vantaan Kulomäessä – he ovat myös viihtyneet.
Koulumatka Helsingin Arabianrantaan taittuu bussilla noin puolessa tunnissa.
– Monella saattaa mennä Kalliostakin ruuhka-aikaan sama aika, Ablaye Ndiaye sanoo.
– Täällä on ollut rauhallista. Kauppa on lähellä ja bussi lähtee melkein kotiovelta. Olemme viihtyneet täällä, hän jatkaa.
Moni muu opiskelija ei kuitenkaan viihdy soluasunnossa – eikä Kulomäessä Vantaalla. Ja siksi veljestenkin koti on nyt Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön eli Hoasin purkulistalla.
...............................................
Sellainen tulevaisuus odottaa myös Ndiayen veljesten kotitaloa Vantaalla: se sijaitsee tontilla, joka aiotaan panna matalaksi kahden seuraavan vuoden aikana. Ensimmäiset talot puretaan jo ensi kesänä.
Yleisestä trendistä huolimatta Ablaye Ndiaye suosittelee soluasumista muillekin.
– Ehdottomasti. Saa ainakin uusia kavereita, jos ei muuta. Tai vihollisia, hän sanoo ja virnistää.
https://yle.fi/uutiset/3-10126464
QuoteOn alkuiltapäivä, ja kulttuurituotantoa opiskelevien Ablaye ja Waly Ndiayen koulupäivä on ohi.
Suomi nousuun! :facepalm:
QuoteKiinteistövälitysketju Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen sanoo, että uudiskohteiden taloyhtiölainoissa tikittää aikapommi.
- Tulemme näkemään muutamien vuosien päästä enemmänkin epätoivoisia tilanteita ja jopa oikeudenkäyntejä vahingonkorvausvaatimuksineen, kun taloyhtiölainojen lyhennykset alkavat ja rahoitusvastikkeet nousevat jopa useisiin tuhansiin euroihin kuukaudessa. Se tulee monelle ikävänä yllätyksenä, Rantanen sanoo.
Hän uskoo, että monet yrittävät myydä asuntojaan, ennen kuin vastikkeet kohoavat pilviin.
- Olen esimerkiksi kuullut, että Espoossa metron varrella sijaitsevan 100 neliön kerrostalohuoneiston kuukausittaiset vastikekulut tulee lyhennysvapaan päätyttyä olemaan 5 500 euroa ja Oulussa sijaitsevan uuden yksiön 1 400 euroa kuukaudessa. Näistä ei puhuta, eikä kerrota riittävän selvästi ostajalle ennen kauppoja, Rantanen sanoo.
Rantanen tarkentaa Iltalehdelle, ettei hän tai hänen edustamansa yhtiö ole tehnyt varsinaista analyysiä asiasta esimerkiksi taloyhtiötasolla.
- Lähinnä nämä tiedot pohjautuvat siihen, mitä olemme kuulleet joko suoraan asiakkailtamme tai yhteistyökumppaneilta.
Erityisesti pk-seudun ongelma
Rantasen mukaan ongelma korostuu erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa asuntokauppa käy edelleen kuumana ja vuokrat ovat karanneet "normaalituloisten käsistä."
- Monet päätyvät ostamaan oman asunnon pankista rahoittamallaan pienellä omarahoitusosuudella ja taloyhtiölainalla. Tyypillisesti näissä lainoissa ovat ensimmäiset vuodet lyhennysvapaita.
Rantanen sanoo, että kuvio on mennyt riskisempään suuntaan jo pitkään. Nykyään on hyvin tyypillistä, että uudiskohteen kokonaishinnasta 70 prosenttia on taloyhtiölainaa ja 30 prosenttia myyntihintaa, jonka asiakas kaupanteossa maksaa.
Taloyhtiölainaan on leivottu sisään pitkä lyhennysvapaa.
- Tyypillisesti lyhennysvapaat ovat liikkuneet 2-3 vuodessa, mutta nyt tapaa jo 5 vuodenkin lyhennysvapaita, Rantanen sanoo.
Rantanen kysyykin, mitä tapahtuu, kun lyhennysvapaat loppuvat?
- Ovatko ihmiset varautuneet jopa tuhansien eurojen kuukausittaisiin vastikekuluihin?
Hänen mukaansa uusien asuntojen taloyhtiölainojen riskeistä olisi puhuttava avoimesti.
- Rakennusliikkeiden markkinointimateriaaleissa tulisi näkyä selvästi arvio tulevasta rahoitusvastikkeen määrästä vuosittain koko laina-ajalta. Nyt niissä näkyy usein vain ensimmäinen vuosi, joka johtaa uudesta asunnosta ja pienistä asumiskuluista hurmaantuneen valitettavasti täysin harhaan.
http://www.iltalehti.fi/talous/201803272200839770_ta.shtml
QuoteMarkkinakuplan puhkeaminen on johtanut asuntokaupan nopeaan hiljentymiseen.
Talouslehti Dagens Industrin mukaan osa asuntorakennuttajista on vetäytynyt tonttikaupoista Tukholmassa asuntohintojen laskettua. Lehti kertoo, että useiden rakennusalan toimijoiden mukaan tämä on vasta alkua asuntomarkkinoiden kuplan puhjetessa.
Dagens Nyheter puolestaan kertoo, että asuntomarkkinoiden kriisi iskee voimalla moniin alan yrityksiin, jotka kertoivat tulostietojaan keskiviikkona.
– Asuntorakentaminen vähenee 25-30 prosenttia tulevan vuoden aikana, ennustaa rakennusyhtiö Veidekken toimitusjohtaja Lennart Weiss lehdelle.
Ruotsin asuntovirasto arvioi myös, että aloitettavien asuntorakennushankkeiden määrä vähenee. Viraston mukaan suur-Tukholman alueella vähennys voi tänä vuonna olla 25 prosenttia.
Tärkeimpiä syitä markkinoiden hyytymiseen on DN:n mukaan pankkien tiukentunut lainananto.
Uusien myytyjen asuntojen määrä on romahtanut Ruotsin suosituimmalla asuntovälityssivustolla Hemnetissä, kertoo Kauppalehti. Tammi-maaliskuussa myytyjen asuntojen määrä laski uutisyhtiö Direktin Hemnetistä saamien tilastojen mukaan 37 prosenttia vuodentakaisesta.
Tukholman läänissä pudotus oli peräti 51 prosenttia.
Suomessa puolestaan kiinteistövälitysketju Remaxin mukaan vanhojen kerrostalohuoneistojen välitetyt kaupat vähenivät tammi-maaliskuussa vuodentakaisesta neljä prosenttia. Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton mukaan asuntoja myytiin maaliskuussa 13 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten, mutta Huoneistokeskuksen mukaan työpäiväkorjattuna vanhojen asuntojen kauppa väheni 5,2 prosenttia.
Hintakehityksen perusteella markkinat kuitenkin vetivät vielä ainakin helmikuussa pääkaupunkiseudulla, missä Tilastokeskuksen mukaan vanhojen asuntojen hinnat nousivat vuodentakaisesta 2,9 prosenttia. Muualla Suomessa hinnat kuitenkin laskivat 0,9 prosenttia.
Rakennuslupia myönnettiin koko Suomessa Tilastokeskuksen mukaan joulu-helmikuussa 9 887 asunnolle, missä kasvua oli 31,4 prosenttia vuodentakaisesta vastaavasta ajanjaksosta.
Käynnissä olevan asuinrakentamisen volyymi kasvoi joulu-helmikuussa vuodentakaisesta 12,3 prosenttia, ja rakennushankkeita aloitettiin kuutiomäärällä mitattuna 30,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Toisaalta muun kuin asuinrakentamisen volyymi kasvoi vain 2,3 prosenttia, ja rakennuslupien määrä kuutiometreinä mitattuna väheni 21,6 prosenttia teollisuus- ja varastorakennuksille myönnetyn vähäisen kuutiomäärän takia.
Tilastokeskuksen mukaan vanhojen asuntojen hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla helmikuussa vuodentakaisesta 2,9 prosenttia. Muualla Suomessa ne tosin laskivat 0,9 prosenttia.
https://www.verkkouutiset.fi/asuntojen-rakentaminen-romahtaa-tukholmassa/
Ei tule koskemaan meitä :P
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/murskalukuja-ruotsin-kiinteistokehitysyhtioilta--myynti-tippunut-jopa-98-prosenttia/KB87k2vJ (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/murskalukuja-ruotsin-kiinteistokehitysyhtioilta--myynti-tippunut-jopa-98-prosenttia/KB87k2vJ)
"Nyt lukuja on tullut julki ja numerot ovat murskaavan huonoja.
Esimerkiksi kiinteistökehitysyhtiö JM:n myynti Tukholmassa romahti 67 prosenttia ensimmäisellä neljänneksellä verrattuna vuodentakaiseen.
Yhtiö sai ykköskvartaalilla kaupaksi 117 asuntoa, kun vertailujaksolla myytiin 354 asuntoa. Muualla Ruotsissa myynti tippui 24 prosenttia.
Bonavan myynti putosi 73 prosenttia alkuvuonna. Yhtiö myi tammi-maaliskuussa 42 asuntoa, kun samaan aikaan viime vuonna se myi 155 asuntoa.
Oscar Propertiesin ensimmäisen neljänneksen myynti tippui 88 prosenttia. Se sai kaupaksi 12 asuntoa verrattuna viime vuoden vertailujaksoon, jolloin kauppoja tuli 102 kappaletta.
Tobin Propertiesin myynti kyykkäsi syvään: alkuvuonna se myi vain kolme asuntoa, mikä on 98 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten, jolloin myytyjä asuntoja oli 146.
Veidekkenin myynti laski 75 prosenttia 238 myydystä asunnosta 59 asuntoon."
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ruotsin-asuntomarkkinat-kuin-katsoisi-hidastettua-kauhuelokuvaa/dZEwJpCf
(https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ruotsin-asuntomarkkinat-kuin-katsoisi-hidastettua-kauhuelokuvaa/dZEwJpCf)
"Esimerkiksi Tukholmassa uusien asuntojen keskihinta on nyt 48 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2014. 75-neliöinen kolmio maksaa lähes puoli miljoonaa euroa. Samankokoisen asunnon vuokra on keskimäärin 1 230 euroa kuukaudessa ja jonotusaika on noin 12 vuotta.
Asuntopolitiikka on epäonnistunut. Sillä on päinvastoin vaikeutettu nuorten ja ulkopuolisten pääsyä asuntomarkkinoille. Historiallisen alhaisten korkojen ja korkeasuhdanteen luoman tilaisuuden on annettu valua hukkaan. Fokus on ollut liikaa rakentamisen vauhdittamisessa ja liian vähän paremmin toimivien asuntomarkkinoiden luomisessa. Hallitus on pettänyt pahasti lupauksensa sellaisten asuntojen rakentamisesta, joihin ihmisillä olisi varaa.
SvD:n analyysin mukaan Ruotsin asuntomarkkinoiden seuraaminen on kuin "katsoisi kauhuelokuvaa hidastettuna". Hinnat voivat hyvin jatkaa alamäkeään ja vaikutukset levitä muuhun talouteen. Markkinat ovat halvaantuneet, koska sieltä puuttuu suuria summia rahaa."
Ruotsin tilanne taitaa kuiteskin johtua paskasta asuntopolitiikasta ja laeista. Jos poliitikot päättäisi niin mitään tuollaista katastrofia ei olisi.
^^
QuoteYksi nykyhallituksen suurimmista vaalilupauksista vuonna 2014 oli kiihdyttää asuntorakentamista ja helpottaa nuorten asunnonsaantia. Koko hallituskauden kestänyt korkeasuhdanne ja miinuskorot ovat johtaneet siihen, että pääministeri Stefan Löfven ja kumppanit voivat taputella toisiaan olalle: rakentamisen tahti on ollut mandaattikaudella historiallisen vauhdikasta.
[...]
Hallituskaudella on rakennettu lähes 200 000 uutta kotia, joista vain 9 000:een on käytetty tukea. Tuet ovat valuneet pikkukaupunkeihin, kauas sieltä, missä asuntopula on pahin.
Hallitus ei todellakaan ole onnistunut "asunnonsaannin helpottamisessa". Rakentamisen vauhti on ollut nopeaa, mutta asunnon tarvitsijoiden määrä ei ole pysynyt samana.
Väkiluku on kasvanut peräti 380 tuhannella henkilöllä samassa ajassa (lukuun ei ole laskettu laittomasti maassa olijoita). Ojasta allikkoon.
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 29.04.2018, 19:26:36
Ruotsin tilanne taitaa kuiteskin johtua paskasta asuntopolitiikasta ja laeista. Jos poliitikot päättäisi niin mitään tuollaista katastrofia ei olisi.
Suomessa tämä tilanne on jatkunut kymmeniä vuosia ja se pakottaa uskomaan että useat tahot hyötyvät siitä että asuntoja on vähän ja ne ovat kalliita. Täysin perverssi tilanne että
seinistä pitää maksaa kymmeniä vuosia karmeita summia. Tilaa on ja ei rakentaminen niin kallista ole että se selittäisi tämän tilanteen. Asumistuet+ kalliit vuokrat ovat yksi tekijä ja kun seuraa mihin rahat valuvat... Ammattiliitot, vakuutusyhtiöt yms. ahneet paskat siellä ovat. Tämä tilanne on täysin luomalla luotu koska liian moni hyötyy siitä.
QuoteKotitalouksien asuntolainat ovat Seinäjoella tuloihin suhteutettuna yhtä korkealla kuin pääkaupunkiseudulla poikkeuksena muusta Suomesta, havaitsi tilastoja tarkastellut valtiotieteen maisteri Ossi Paukku. Asiasta kertoi ensimmäisenä Rakennuslehti.
Paukun rahoitusraportin mukaan Seinäjoella kotitalouksien asuntolainat ovat keskimäärin 100 000 euroa, mikä on sinänsä pääkaupunkiseutua vähemmän.
Mutta Seinäjoen kotitalouksien nettotuloilla lainan maksaisi pois noin kahdessa vuodessa, mikä on verrannollista pääkaupunkiseudun tilanteeseen.
– Siellä on kovaa yritteliäisyyttä. Jos velkaantuu, sehän on merkki siitä, että alueella on elinvoimaa, Paukku pohtii.
Seinäjoen kaupungin elinvoimajohtaja Erkki Välimäki on samaa mieltä.
– Lähtökohta on se, että Seinäjoelle rakennetaan. Me olemme kaupunki, joka kasvaa ja jossa rakennetaan paljon erityyppisiä asuntoja. Kaupungistuminen ja kerrostaloasuminen on vahvaa, mutta meillä edelleen rakennetaan paljon myös omakotitaloja,Välimäki huomauttaa.
– Myymme tänäkin vuonna yli sata omakotitonttia, mikä on valtakunnallisestikin suuri määrä. Sitä kautta sitä investointia syntyy, kun paljon rakennetaan ja ostetaan asuntoja, johtaja jatkaa.
(naps)
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005667708.html
Kommentoija voisi itsekin vähän lyhennellä ja ottaa jutuista mukaan ne ydinkohdat, ei koko juttua.
Jossain vaiheessa - kun korkotaso nousee useita %-yksiköitä - asunto-osakeyhtiöistä monet ns. uudiskohteet joutuvat todellisiin ongelmiin. Jotkut asunto-osakeyhtiöt saattavat mennä konkurssiin. Tilanne muistuttaa hieman USA:n subprime-tilannetta.
https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005701451.html (https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005701451.html)
QuoteLainakaton sijaan sääntely olisi pitänyt aloittaa taloyhtiölainoista, kiinteistönvälitysyhtiön toimitusjohtaja sanoo.
Asunnonostajien lainakatto ei ole oikea kohta tervehdyttää markkinoita, vaan sääntely olisi pitänyt aloittaa taloyhtiölainoista, SP-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen sanoo.
Lainakannassa normaalit asuntolainat eivät ole hänen mukaansa juurikaan kasvaneet, mutta taloyhtiölainat ovat. Ostaja saattaa innostua ostamaan uuden asunnon, kun sen myyntihinta on vanhaa asuntoa halvempi. Mukana tulee kuitenkin myös valtava taloyhtiölaina.
– Tavallinen kuluttaja kun innostuu, järki jää taka-alalle ja tunne valtaa päätöksentekoa. Hän näkee, että oho, onpas pieni myyntihinta, Rantanen kuvaa.
Esimerkiksi 150 000 euroa uudesta kolmiosta Helsingissä saattaa tuntua houkuttelevalta, kun sitä vertaa käytettyihin asuntoihin, jotka maksavat samalla alueella 300 000–400 000 euroa.
Suurella taloyhtiölainalla varustetun asunnon ostamisessa on kuitenkin iso riski.
– Jos kaikki osakkaat eivät selviä vastikevelvoitteista, muut osakkaat joutuvat vastaamaan veloista, Rantanen muistuttaa.
OP:n liiketoiminta-alueen johtajan Päivi Jääskeläisen mukaan taloyhtiölainat otetaan huomioon, kun asiakas hakee asuntolainaa.
...
Jääskeläinen muistuttaa myös, että taloyhtiölainojenkin korot voivat nousta. Parin vuoden lyhennysvapaan ja koronnousun jälkeen vastikkeen suuruus voi tulla yllätyksenä.
Danske Bankin liiketoimintajohtaja Kenneth Kaarnimo kokee, että suomalaiset ovat yleensä tarkkoja asuntoa ostaessaan.
...
Hänen mukaansa suuret taloyhtiölainat voivat tulla ongelmaksi, kun sama sijoittaja omistaa taloyhtiöstä useita asuntoja, eikä pysty huolehtimaan taloyhtiön lainan maksusta.
Silloin taloyhtiö joutuu pahimmillaan ottamaan asunnot haltuunsa ja joko myymään tai vuokraamaan ne. Hintataso ei välttämättä ole enää sama, kun rakentamishetkellä, eikä asunnoista välttämättä saa riittävästi kattamaan kaikkia kuluja.
QuoteKäytetystä uuteen asuntoon vaihtava saa vanhan asuntonsa kaupasta käteistä, joka ison yhtiölainan takia ei välttämättä kulukaan uuden asunnon kauppahintaan. Vanhasta uuteen asuntoon vaihtava saa tililleen ikään kuin ylimääräistä käteistä rahaa, mikä voi tuntua mukavalta ja vaikuttaa taloustilanteen kannalta myönteisesti kulutuskäyttäytymiseen. Vähemmälle huomiolle saattaa jäädä se, että asunnonvaihtaja on muutoksen jälkeen aiempaa velkaisempi.
Sijoittaja taas hyötyy isoista yhtiölainoista, koska valistuneet taloyhtiöt tulouttavat niiden lyhennykset kirjanpidossaan, jolloin sijoittaja pystyy vähentämään yhtiölainan lyhennykset heti suoraan vuokratulojen verotuksessa. Tämä on sijoittajan kannalta mahdottoman hyvä kuvio. Tässä yhteydessä täytyy valitettavasti myöntää, että aikanaan itse keksin ja ajoin läpi mallin, jossa tämä kirjanpidossa tulouttaminen kirjataan myös näiden taloyhtiöiden yhtiöjärjestyksiin, jotta sijoittaja uskaltaa varmemmin laskea verovähennysoikeuden varaan.
Vasta myöhemmin tulin katumapäälle, kun tämä asetelma kuumensi uudiskohteisen sijoitusmarkkinoita niin paljon. Paljon enemmän kuin osasin ikinä kuvitella. Asuntokuplan ehkäisyä ajatellen tulin luoneeksi eräänlaisen ilmestyskirjan pedon. Ei myöskään ole lainkaan selvää, etteikö tätä verotuksen porsaanreikää voitaisi jossain kohtaa poikkeusjärjestelyllä tukkia.
Koko juttu:
http://data.yle.fi/dokumentit/Uutiset/vuokraturva_metsola.pdf (http://data.yle.fi/dokumentit/Uutiset/vuokraturva_metsola.pdf)
QuoteVantaalainen Mikko Vikman, 31, halusi kiihkeästi olla kiinteistömoguli mutta joutui lopulta myymään kaksi sijoitusasuntoansa 25 000 euron tappiolla
Mikko Vikman kiinnostui asuntosijoittamisesta mutta joutui lopulta luopumaan molemmista sijoitusasunnoistaan.
MAALISKUUSSA 2016 vantaalainen sijoittaja Mikko Vikman kertoi bloginsa seuraajille, että hänen uransa asuntosijoittajana oli ohi. Vikman oli lyhyen ajan sisällä joutunut luopumaan molemmista sijoitusasunnostaan.
Eikä vain luopumaan vaan luopumaan tappiolla. Näin hän kirjoitti P.Ohatta-nimisessä blogissaan maaliskuussa 2016:
"Nyt lähti tappiolla myyntiin jäljellä ollut sijoitusasunto eli käytännössä tein saman virheen toistamiseen. Mutta miksi ihmeessä?"
VIELÄ pari vuotta aikaisemmin tunnelmat olivat olleet ihan toiset. Vikman oli ostanut ensimmäisen sijoitusasuntonsa Keravalta vuonna 2012 ja kirjoitti blogissaan marraskuussa 2013, että asuntosijoittaminen on "todellinen sijoittajan paratiisi".
Vikmanin mukaan asuntosijoittaminen on sitä, että "ostetaan sijoitusasunto ja sitten vain nautiskellaan, kun vuokralainen maksaa kaikki aiheutuvat kulut ja huolehtii lainojen lyhennyksistä".
Pian päivityksen jälkeen Vikman osti toisen yksiön Järvenpäästä ja seuraavana vuonna tyttöystävän kanssa ensimmäisen oman asunnon Vantaalta.
Vikman halusi olla kiinteistömoguli.
NYT, kesällä 2018 Suomessa kohistaan uudiskohteiden suurista yhtiölainaosuuksista ja odotellaan, milloin asuntolainojen korot lähtevät nousuun. Asuntosijoittamisen riskeistä puhutaan yhä enemmän.
Mutta Mikko Vikman, 31, on tyyni mies. Elämässä on paljon vähemmän huolta ja stressiä, kun ei ole kiinteistömoguli.
Hän oli tehnyt kotiläksynsä huolella. Hän oli perehtynyt asuntosijoittamiseen ja valinnut sijoituskohteet huolella yhdessä kiinteistönvälittäjän kanssa radan varrelta. Hän oli saanut vuokralaiseksi luotettavia ihmisiä, jotka maksoivat vuokrat ja pitivät asunnoista hyvää huolta.
Hän ei ollut laskenut mitään asuntojen arvonnousun varaan vaan keskittyi vuokratuottoihin, joista hänellä oli tarkat laskelmat ja realistiset odotukset.
Vikman oli jopa pohtinut sellaista tilannetta, että asuntosijoittamisesta tulisi hyvin suosittua. Niin suosittua, että vuokra-asuntoja tulisi markkinoille liikaa, mikä laskisi vuokria.
"Kannattavuuden vähentyessä osa sijoittajista päättäisi laittaa asunnot myyntiin, jolloin asuntojen hinnat laskisivat. Tässä tapauksessa nykyisen vuokra-asuntoni tuotot pienenisivät, mutta asuntojen hintojen laskiessa siirtyisin ostokannalle ja voisin tätä kautta tasoittaa tuottoja", Vikman arveli vielä marraskuussa 2013.
Sijoitusasunnon kylpyhuoneen remontti oli tehty huonosti
ALUKSI kaikki menikin hyvin.
Vajaa vuosi sen jälkeen kun Vikman oli ostanut toiseksi sijoitusasunnokseen järvenpääläisen yksiön, asunnon vuokralainen soitti ja kertoi, että olohuoneen lattia kupruilee.
Kävi ilmi, että asuntoon juuri ennen sen myyntiä tehty kylpyhuoneremontti oli tehty puutteellisesti. Vaikka taloyhtiö oli valvonut remontin, kylpyhuoneessa oli käytetty vääränlaista lattiarakennetta, jolloin saumat ja vesieriste olivat pettäneet.
Kylpyhuoneen uusi remontti meni taloyhtiön piikkiin, ja Vikmanin tappioksi jäivät vastikkeet niiltä neljältä kuukaudelta, jonka asunto oli tyhjänä.
Mutta sitten tuli ero tyttöystävästä.
PANKKI ei antanut enempää rahaa. Vikman oli tilanteessa, jossa hänen olisi pakko myydä toinen sijoitusasunnoista voidakseen lunastaa tyttöystävänsä osuuden omasta kodistaan.
(naps)
https://www.hs.fi/koti/art-2000005748098.html
Kommentoija voisi itsekin vähän lyhennellä ja ottaa jutuista mukaan ne ydinkohdat, ei koko juttua.
Saas nährä että tuleeko tulevaisuudesta matuista asuntosijoittamisen riski. Jos samaaan rappuun muuttaa kolme somppuperhettä niin alkaa valkovuoto ja kämppien hinta laskee sekä vuokraaminen vaikeutuu.
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 08.07.2018, 13:24:06
Saas nährä että tuleeko tulevaisuudesta matuista asuntosijoittamisen riski. Jos samaaan rappuun muuttaa kolme somppuperhettä niin alkaa valkovuoto ja kämppien hinta laskee sekä vuokraaminen vaikeutuu.
Eiköhän somppualueiden kämppiin sijoittaminen ole juurikin varminta. Kaupunki huolehtii vuokrista ja maksaa mahdolli... eikun todennäköiset remontit.
Quote from: Kari Kinnunen on 08.07.2018, 14:17:51
Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 08.07.2018, 13:24:06
Saas nährä että tuleeko tulevaisuudesta matuista asuntosijoittamisen riski. Jos samaaan rappuun muuttaa kolme somppuperhettä niin alkaa valkovuoto ja kämppien hinta laskee sekä vuokraaminen vaikeutuu.
Eiköhän somppualueiden kämppiin sijoittaminen ole juurikin varminta. Kaupunki huolehtii vuokrista ja maksaa mahdolli... eikun todennäköiset remontit.
Remontit siis maksetaan harkinnanvaraisesta toimeentulotuesta, jotta luottotiedot eivät mene? Vai miten tämä toimii oikeassa elämässä? Vuokranantajalla on turvana vain takuuvuokra, ei muuta. On moral hazard, jos yhteiskunta maksaa asuntosijoittajien toteutuneet riskit.
Jos vuokralainen aiheuttaa vahinkoa jota takuuvuokra ei kata, joutuu vuokranantaja vaatimaan vahingonkorvauksen vuokralaiselta. Jos vuokralainen on varaton, ei korvauksia saa lain kirjaimen mukaan mistään.
Quote from: Supernuiva on 08.07.2018, 17:32:45
Jos vuokralainen on varaton, ei korvauksia saa lain kirjaimen mukaan mistään.
Luulisin, että jos rosikseen asti mennään, niin vahingonkorvaukset maksaa valtionkonttori. Vuokratakuu on käsittääkseni nimensä mukaisesti vain takuu vuokrista.
Lieneekä palstalla joku joka on näistä enemmän jyvällä?
Quote from: Supernuiva on 08.07.2018, 17:32:45
Remontit siis maksetaan harkinnanvaraisesta toimeentulotuesta, jotta luottotiedot eivät mene? Vai miten tämä toimii oikeassa elämässä? Vuokranantajalla on turvana vain takuuvuokra, ei muuta. On moral hazard, jos yhteiskunta maksaa asuntosijoittajien toteutuneet riskit.
Kaupunki vuokraa asuntoja yksityisiltä joissa sopimuksen mukaan "vuokrasuhten loppuessa asunto kunnostetaan siihen kuntoon kuin se oli vuokrasuhteen alkaessa."
Huomattakoon noista, että matu tekee vuokrasopimuksen kaupungin kanssa ja vuokran maksaa suoraan kaupungille Kela joka puolestaan maksaa omistajalle...
Periaatteessa kaupunki voi pyytää Kelalta huomattavasti suurempaa vuokraa kuin se siitä maksaa. Lisäksi myös Kela tekee tällaisia asuntojen vuokrauksia.
Kaupunkialueiden "sijoitusasunnot" ovat kasvaneilta riskeiltään ja tuotto-odotuksiltaan kokonaisuutena aika riskiä omaisuutta jossa ei hirveästi plus puolia ole.
Tuossakin jutussa apinaa koijattiin, eli ihan varmasti remppojen laatu oli myyjällä tiedossa + putkiremppa oli tulossa mitä kukaan ei viitsinyt jampalle mainita kuin lakisääteisesti.
Quote from: Kari Kinnunen on 08.07.2018, 14:17:51
Eiköhän somppualueiden kämppiin sijoittaminen ole juurikin varminta. Kaupunki huolehtii vuokrista ja maksaa mahdolli... eikun todennäköiset remontit.
Varmasti saa varman kassavirran, mutta sijoitetun pääoman arvo putoaa pohjamutiin jos talosta tulee matutalo. Kiva lähteä myymään joskus 10 vuoden päästä kun alunperin 85k sijoitus on sulanut johonkin Varissuo-tasolle.
Matut tuovat jatkuvia viihtyvyysongelmia ja tuhoavat taloyhtiön yhteisöllisyyden. Juttelin taannoin erään loppuunpalaneen hallituksen PJn kanssa. Matut meluavat, sontivat kaikki paikat, eivät tottele yhtiön sääntöjä ja uhkailevat. Kukaan ei halua enää hallitukseen paimentamaan näitä haisuleita. Kyseessä talo, jossa osakkeenomistajien enemmistö on sijoittajia.
Matuille vuokraaminen on äärimmäisen lyhytnäköistä ja ahnetta sijoittamista. Samassa talossa asuvien suomalaisten elämästä tulee helvettiä ja taloyhtiön arvo romahtaa.
ASUNTO OY HELSINGIN GOLD SHOWER olisi ollut sopivampi nimi.
QuoteASUNTO OY HELSINGIN GOLDFINGER
BAHAMANKATU 10
00220 HELSINKI, JÄTKÄSAARI
ENNAKKOMARKKINOINNISSA
Ennakkomarkkinointi alkanut! Ole nopea ja varaa asunto [email protected]. Jätkäsaaren uusi maamerkki rakennetaan osoitteeseen Bahamankatu 10. Valoheijastumat ylimpien kerrosten metallipinnoitteesta saavat As Oy Helsingin Goldfingerin erottumaan ympäristöstään kullanhohtoisena tornitalona. Oivaltavan arkkitehtuurin ansiosta Goldfingerin profiili hahmottuu päälähestymissuunnasta erilaisena, jopa hätkähdyttävän kapeana ja sirona. Arvioitu valmistuminen 3/2020
Asuinpinta-ala
22,00 - 84,50 m²
Huoneita
1 - 4
Asuntoja
109
Velaton hinta
199 900,00 - 749 900,00 €
Myyntihinta
60 000,00 - 229 472,00 €
https://peabkoti.fi/asunnot/helsinki/asunto-oy-helsingin-goldfinger/
QuoteTeidän korkeutenne
Philipp von Hessen on Suomen kuningas neljännessä polvessa. Tai olisi, jos Suomesta olisi tullut kuningaskunta. Jotta Philipp saisi kerrankin elää kuin kuningas, kutsumme hänet asumaan REDIin. Siellä korkea asuminen mahdollistaa loistokkaita palveluja ja yhteistiloja, jollaisia ei ole ennen Suomessa nähty.
https://teidankorkeutenne.srv.fi/
^Mainoksessa on vähän samaa tyyliä kuin mitä oli 1980-luvun lopussa ennen lamaa. Vai että Suomen kuningas asuisi nykyaikaisessa neukkukuutiossa - eppäillä soppii, eppäillä soppii...
[tweet]1039843719481110528[/tweet]
Asiaan liittyen.
https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2015/06/13/sosiaalisen-asuntotuotannon-voitot-suuremmat-kuin-supercellin/
Quote from: Golimar on 17.09.2018, 18:14:43
[tweet]1039843719481110528[/tweet]
Asiaan liittyen.
https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2015/06/13/sosiaalisen-asuntotuotannon-voitot-suuremmat-kuin-supercellin/
Voiko vuokrausbisneksen tuottoa suhteuttaa liikevaihtoon? Satollahan taitaa olla miljardien arvoinen omaisuus ja siihen nähden tuo 145 miljoonaa ei nyt kovin kummoinen summa ole. Ei sillä, että minä näistä mitään ymmärtäisin, mutta naapuri aina vaahtoaa sijoitustuotosta suhteessa sijoitettuun pääomaan.
QuoteKerrostaloasukkaat saivat karun kirjeen: tontin vuokra nousee yli 800 % – "Sitä ei ollut todeksi uskoa"
Taloyhtiö on käytännössä nauttinut 50 vuotta ansiotonta arvonnousua, Lahden kaupungingeodeetti perustelee korotusta.
Lahtelaisen kerrostaloyhtiön asukkaat saivat viime viikolla ilmoituksen tontin vuosivuokran korotuksesta.
Moni todennäköisesti joutui lukemaan ilmoituksen useamman kerran. Osa saattoi nipistää itseään varmistaakseen, onko ylipäätään hereillä.
Tontin vuosivuokra nousee yli 800 prosenttia, Lahden kaupunki ilmoitti.
Viiden tontin uusi vuokra on yhteensä 63 000 euroa. Aiemmin vuosivuokra on ollut noin 7 230 euroa.
Kaupungingeodeetti: "Lahti tasapuolistaa verotusta"
Tontin vuosivuokra on noudatellut tähän asti tasoa, joka määriteltiin 50 vuotta sitten, kun vuokrasopimus tontista alunperin laadittiin.
Nyt taloyhtiön vuokrasopimus on kuitenkin päättymässä. Lahden kaupunki on päättänyt korottaa tontin vuosivuokraa uuden sopimuksen yhteydessä.
Näin kaupungille saadaan kanavoitua hiukan lisää tuloja.
– Tontin vuosivuokra määritellään ajanmukaiselle tasolle. Nykyisellään se nimittäin ei vastaa reaalihintaa. Taloyhtiö on käytännössä nauttinut 50 vuotta ansiotonta arvonnousua, Lahden kaupungingeodeetti Juha Helminen sanoo.
Helmisen mukaan vuosivuokran korotuksella yhdenmukaistetaan uusien ja vanhojen asuntojen kohtelua.
– Kaupungin näkökulmasta kyse on vain veronmaksajien puolien pitämisestä. Toki ymmärrän, ettei vastikkeiden kallistuminen koskaan ole mikään ilouutinen...........................
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005834966.html
QuoteRakennusteollisuus RT viestii, että taloyhtiölainoista käyty keskustelu lietsoo epävarmuutta ja vähentää sijoittajakysyntää. Riskinä on asuntotuotannon odotettua jyrkempi pudotus.
Valtiovarainministeriön työryhmä pohtii parhaillaan taloyhtiölainojen sääntelyn kiristämistä.
"Asuntoja tarvitaan kasvukeskuksiin myös jatkossa, joten taloyhtiölainojen sääntely ei saa haitata asuntotuotantoa", sanoo Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen.
"Keskustelu taloyhtiölainoista synnyttää epävarmuutta ensi vuoteen. Asuntomarkkinoiden pitäisi kuitenkin toimia, jotta työvoima liikkuisi", Pakarinen korostaa........................
Pohjola Rakennus Group PRG:n konsernijohtaja Juha Metsälä pitää taloyhtiölainoja hyvinä instrumentteina. Ne kun vauhdittavat asuntorakentamista.
"Taloyhtiölainat ovat mahdollistaneet meidän kasvumme. Ilman korkeita yhtiölainoja olisi paljon jäänyt toteutumatta", Metsälä sanoo...........................
Varainhoitaja FIM päättelee, että taloyhtiölainat ovat osaltaan pitäneet asuntojen hintoja kurissa. Uusien asuntojen tarjonnan voimakas kasvu vähentää hintapaineita...........................
FIM uskoo, että yhtiölainojen osuudet ostohinnasta vaihtelevat tapauskohtaisesti 30–70 prosentin välillä. Varainhoitajan mukaan yhtälö kestää, kun vakavarainen rakentaja rakentaa pieniä asuntoja kasvukeskukseen hyvien palvelujen, työpaikkojen ja liikenneyhteyksien äärelle.........................
Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna varoittaa taloyhtiölainoihin ladatuista riskeistä.
"Tänä päivänä kannattaa asuntorahastoilta ja -sijoittajilta kysyä, paljonko liikevoitto olisi, jos ne joutuisivat syystä tai toisesta maksamaan kaikki sijoitusasuntoihinsa liittyvät omistustaloyhtiölainaosuudet pois yhdellä kertaa omalla suoralla rahoituksellaan tai muutoin."
Pauna sanoo, ettei yhtiölainaa ei ole tarkoitettu vuokrabisneksen rahoituslähteeksi. .......................
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/taloyhtiolainat-hyvia---rakentajat-kammoavat-rahoituksen-rajoituksia/GkAVWenQ
QuoteMiljoonien lainat voivat olla riski – Pankit varoittavat taloyhtiöitä korkojen noususta
Euroopan keskuspankin ohjauskoron noston ennakoidaan näkyvän asuntolainojen koroissa jo keväällä.
Pankit ovat varoitelleet asiakkaitaan korkojen noususta lähes koko vuoden 2018 ajan. Taustalla on arvio, että Euroopan keskuspankki nostaa ohjauskorkoaan syksyllä 2019 ja se tulee näkymään yleisimmissä asuntolainojen koroissa, 12 kuukauden euribor-koroissa, mahdollisesti yli puoli vuotta ennakkoon.
Koronnousun varoittajiin liittyi tänä syksynä myös Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, joka kantoi Yle TV1:n Ykkösaamussa erityistä huolta suurista taloyhtiölainoista. Rehn arvioi korkojen nousevan vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä.
Taloyhtiölainoista ovat huolissaan myös pankit.
"Viimeiset ajat olla hereillä"
Rovaniemellä pääkonttoriaan pitävän Pohjolan Osuuspankin luottojohtajan Antti Rajalan mukaan uusilla taloyhtiöllä on usein miljoonien eurojen edestä lainaa maksettavana. Pienikin koronnousu näkyy nopeasti lainanhoitokulujen ja yhtiövastikkeiden nousuna, joka voi yllättää taloyhtiön ja osakkeenomistajat.
Mitä isompi taloyhtiö, sitä isommat ovat usein myös lainapääomat. Suurimmissa taloyhtiöissä jopa yli 10 miljoonaa euroa.
– Antaisin neuvon, että tässä on lähes viimeiset ajat olla hereillä ja miettiä, että onko tähän koronnousuun varauduttu taloyhtiössä, Rajala sanoo.
Korkojen nousuun voi varautua pankeista riippuen eri tavoilla. Osuuspankki suosittelee harkitsemaan esimerkiksi 12 kuukauden euribor-koron vaihtamista 10-15 vuoden kiinteäkorkoiseen lainaan.
Kiinteäkorkoinen laina on alussa 12 kuukauden euriboria kalliimpi vaihtoehto, mutta se myös suojaa, jos korot lähtevät lyhyellä aikavälillä yli prosentin nousuun.
– Taloyhtiölainat voidaan sitoa joko kokonaan tai osittain kiinteään korkoon, jolla rajataan koronnousun riskejä, Rajala sanoo.
Rajala kannustaa katsomaan, millä hinnalla tällä hetkellä saa kiinteäkorkoisen lainan, ja voisiko se olla omalle taloyhtiölle edullisin tapa suojautua koronnousun riskeiltä.
– Kyseessä on ensi vuoden asia.
Tonttirahastot erityishuomion kohteena
Taloyhtiöiden riskiä kasvattaa suurten yhtiölainojen lisäksi usein myös tonttirahaston omistama vuokratontti. Korkojen nousu nostaa vuokratontin vuokraa pienellä viipeellä, ja vuokrasopimuksesta riippuen korotus voi tulla jopa kaksi kertaa vuodessa.
Vuokratontin sopimusehdot ovat nousseet Osuuspankissa erityishuomion kohteeksi.
Hieman yllättäen Osuuspankki myös varoittaa, että mikäli sijoittajien omistusosuus nousee yli kolmannekseen taloyhtiöstä, se voi vaikuttaa rahoituksen ehtoihin. OP toivoo, että osakasluetteloon kiinnitettäisiin enemmän huomiota.
https://yle.fi/uutiset/3-10489975
QuoteKöyhien tukia maksetaan suoraan ay-liikkeen rahakoneeseen - Kelalta vuosittain Kojamolle kymmeniä miljoonia euroja
Kela on tehnyt kahdessa vuodessa suoria asumistukimaksuja lähes 50 miljoonan euron edestä vuokrayhtiölle, joka on ollut ammattiliittojen mittavan ja verovapaan osinkotulon lähde.
Veronmaksajien saama lasku asumistuesta on paisunut kauan ja nostanut huolta.
Useimmiten asumistuki maksetaan tuensaajalle, mutta Kelan kassasta on maksettu myös merkittävä osa asumistuesta suoraan tuensaajan vuokranantajalle. Kelasta kerrotaan, että suoraan vuokranantajalle maksettavan tuen taustalla voivat olla tuensaajan ongelmat taloudenhallinnassa.
Eniten suoria maksuja saanut vuokranantaja on viime vuosina ollut Helsingin kaupungin asuntoyhtiö Heka, joka sai niitä lähes 40 miljoonaa euroa sekä vuonna 2016 että vuonna 2017. Tänä vuonna lokakuun loppuun mennessä Heka on saanut suoria asumistukimaksuja noin 34 miljoonaa euroa.
Vuonna 2016 toiseksi eniten suoria asumistukimaksuja sai kiinteistösijoitus- ja vuokrayhtiö Kojamo (silloin vielä VVO-yhtymä), joka kuittasi niitä silloin 26 miljoonaa euroa. Viime vuonna Kojamo-konsernin yhtiöt saivat maksuja 23 miljoonaa euroa ja tänä vuonna niitä on tullut lokakuun loppuun 18 miljoonaa euroa.
Ay-liikkeellä on tuntuva omistus Kojamossa, ja liittojen suuret ja verovapaat sijoitustulot ovat herättäneet paljon julkista kritiikkiä.
Kojamo nosti esiin asumistukien merkityksen itselleen viime kesän listautumisesitteensä osiossa, jossa yhtiö eritteli riskejä, jotka koskevat sen liiketoimintaa.
"Muutokset asumistuki- ja toimeentulotukijärjestelmiin saattavat vaikuttaa negatiivisesti joidenkin Kojamon vuokralaisten tulotasoihin, jotka saattavat siksi hakeutua alhaisemman vuokratason asuntoihin", esitteessä kerrottiin.
Kojamon verkkosivujen lokakuun omistajatietojen mukaan kymmenellä eniten Kojamoa omistavalla ammattiliitolla on yhtiön osakkeista noin 45 prosentin osuus, jonka markkina-arvo oli sivujen mukaan yli 990 miljoonaa euroa.
Teollisuusliitto omistaa Kojamosta 11,72 prosenttia, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL 6,32 prosenttia ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 6,1 prosenttia. Suurimmat Kojamon yksittäiset omistajat ovat työeläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen ja Varma. Kattavia tietoja Kojamon omistajista ei ollut saatavilla, koska 23 prosenttia osakkeista on hallintarekisteröity......................
https://www.talouselama.fi/uutiset/koyhien-tukia-maksetaan-suoraan-ay-liikkeen-rahakoneeseen-kelalta-vuosittain-kojamolle-kymmenia-miljoonia-euroja/0f86e7d6-edcc-3b88-ba73-e636be0790a1
Tämä on erinomainen ketju, harmi etten ole nähnyt sitä aiemmin!
QuoteVuokratontin sopimusehdot ovat nousseet Osuuspankissa erityishuomion kohteeksi.
Hieman yllättäen Osuuspankki myös varoittaa, että mikäli sijoittajien omistusosuus nousee yli kolmannekseen taloyhtiöstä, se voi vaikuttaa rahoituksen ehtoihin. OP toivoo, että osakasluetteloon kiinnitettäisiin enemmän huomiota.
Henkilökohtaisesti en kauheasti usko nykyisten pankkien haluun kertoa mitään rahanarvoista lainanottajille tai säästäjille, mutta tämä on hieman yllättävä kommentti. Mikähän mahtaa olla pankin motivaatio mainita tuo? Ulkomaalaiset sijoittajatko, tyyliin venäläiset liikemiehet?
Osuuspankki oli käsittäkseni ainoa pankki, joka olisi selvinnyt omillaan 90-luvun lamasta, mikäli markkinatalouden olisi annettu toimia. Tämä johtui siitä, että siihen aikaan OP:n toimitusjohtajat (sekä pankkien paikallishallinnot) estivät maalaiskunnissa jonkinlaisen määrän henkilökohtaisia konkursseja neuvoessaan asiakasta pankin välittömän edun ohitse, sillä he katsoivat asiaa pidemmällä tähtäimellä. Poikkeuksia löytyy taatusti, mutta tämä on pääasiallinen syy siihen miksi OP ei olisi mennyt nurin. Mahtaisiko pankeista vielä löytyä tällaista selkärankaa nykypäivänä?
Quote
Jämsäläiset kerrostalot ovat tyhjentyneet asukkaista, kun taloista katkesivat vesi ja kaukolämpö omistajan jätettyä laskut maksamatta.
Vanhat Valmetin kerrostalot Jämsän Hallissa seisovat lumisessa maisemassa tyhjyyttään kumisten. Autioitumiselle on hyvä syy. Asukkaat ovat muuttaneet pois taloista, koska taloista katkaistiin vedet ja kaukolämpö syyskuussa kiinteistön omistajan, Manilove Oy:n, jätettyä laskut maksamatta. Myös jätekuljetukset loppuivat syys–lokakuun vaihteessa.
Veikko Ylinentalo napsauttaa sähkökäyttöisen lisälämmittimen päälle ensimmäisen kerroksen asunnossa. Miehellä on muuttopuuhat käynnissä, sillä vaikka hän sitkeästi sinnitteli useita kuukausia asunnossa ilman vettä ja kaukolämpöä, tuli mitta täyteen vuodenvaihteessa.
– Olen asunut tässä asunnossa 15 vuotta ja viihtynyt hyvin. Pysyin täällä, koska ajattelin tilanteen korjautuvan. Vesiä ja lämpöjä ei kuitenkaan palautettu. Olen maksanut jokaiselta kuukaudelta vuokran ja vesimaksun ihan täysimääräisenä kiinteistön omistajalle, vaikkei vettä ja lämmitystä ole asuntoon tullutkaan, Ylinentalo kertoo.
Vedenjakelu vaakalaudalla jo viime tammikuussa
Ylinentalo kertoo, ettei asuminen ilman nykyajan mukavuuksia ole ollut ihan helppoa. Ilman juoksevaa vettä mies ei voinut käyttää asunnon vessaa, vaan tarpeet täytyi tehdä ämpäreihin. Juomavedet hän kuljetti pyörällä kaupasta kotiin, sillä hänellä ei ole autoa.
– Isommat tarpeet raijasin ämpärillä metsään ja hautasin sinne. Sulan maan aikaan se oli vielä helppoa, kun maahan sai tehtyä uuden kuopan. Ennen pakkasia tein isomman kuopan, jonne kävin päivittäin kippaamassa ämpärin sisällön.
Peseytymisen mies hoiti työpaikan pukuhuoneessa työvuoron jälkeen. Työpaikalta löytyi myös vanha työntekijöitä varten hankittu pesukone, jota Ylinentalo hyödynsi vapaa-ajallaan.................................
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/505aa152-6dbf-4117-9a33-f6fe9c609366
https://www.finder.fi/Kiinteist%C3%B6nv%C3%A4litys+kiinteist%C3%B6myynti+kiinteist%C3%B6vuokraus/Manilove+Oy/Halli/yhteystiedot/1508269
Mielestäni suomalaisten asuntosijoittajien kannattaisi perustaa paikallisia tukiyhdistyksiä ja klubeja, joiden sisällä he voisivat kaikessa hiljaisuudessa päättää mitä taloyhtiöitä he yhteistyössä valtaavat jotta voivat hallita asukaskunnan laatua. Kaikki sijoittajat tietenkin sitoutuvat noudattamaan yhdessä sovittuja periaatteita, joista ei sitten lipsuta. Tällä tavoin asuntoyhtiön maine pysyy hyvänä ja sijoitusten arvo korkealla.
Grynderien pitäisi myös rakentaa sellaisia uusia kerrostaloja, joiden yhtiöjärjestys kieltäisi huoneistojen vuokraamisen.
Näin he eivät kuitenkaan tee, koska niin paljon uusista taloista huoneistoja myydään juurikin sijoittajille. Hyvin monessa tapauksessa nämä vuokralaiset tuottavat sitten erinäisiä häiriöitä ja jopa rikollisuutta.
Joku on joskus sanonut, että tästä syystä monet asumisoikeustalot ovat lähtökohtaisesti hieman rauhallisempia, koska kaikilla asukkailla on edes vähän senttejä talossa kiinni.
Tyhmiltä kusetetaan rahat pois.
- 95 keur ja 17 neliötä.
- Asunto vaatii remonttia.
- Linjasaneeraus 2800 eur/neliö
- Hoitovastike 7,5 eur/neliö/kk
^Ilmeisesti Hellsingin Kalliosta?
Ei ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka maksaa.
Quote from: Supernuiva on 17.02.2019, 21:18:05
^Ilmeisesti Hellsingin Kalliosta?
Ei ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka maksaa.
Unohtui linkki. Ei Kallio vaan Alppila.
https://m.etuovi.com/kohde/8159224?redirected_from=desktop
QuoteNurmijärvi jakoi himoitut järvimaisematontit ensin ehtineille – Viivi Niemi lähetti hakemuksen ensimmäisen 43 sekunnin aikana, jäi silti ilman: "Epäreilua".................
Tonttihaku aukesi aamulla kello kahdeksan, joten nurmijärveläinen Viivi Niemi harjoitteli edellisenä iltana verkkohakemuksen täyttämistä. Hänen mukaansa tällaisia tontteja tulee vain harvoin myyntiin pääkaupunkiseudulla.
Aamulla hän lähetti sähköisen hakemuksensa 43 sekuntia yli kahdeksan ja sai kuittauksen viestin vastaanottamisesta.
– Hain tietenkin tonttia, joka oli kaikkein mieluisin ja jonka ehdottomasti halusimme, Niemi sanoo.
Hakemuksen jälkeen Niemi alkoi odottaa iloista uutista, sillä hän uskoi, ettei kukaan ole voinut toimittaa hakemusta häntä nopeammin.
Sitten Niemi sai tylyn sähköpostin: "Valitettavasti jäitte nyt ilman hakemaanne tonttia."........................
Niemen mielestä hakumenettely oli täysin epätasa-arvoinen. Kunnan nettisivuilla ohjattiin ensisijaisesti hakemaan tonttia sähköisesti, mutta aamulla kello kahdeksan Nurmijärven ympäristötoimialan oven takana odotti kuusi ihmistä valmiiden hakemusten kanssa.
Niemen mukaan heille oli kerrottu mahdollisuudesta puhelimitse, mutta asiasta ei kerrottu nettisivuilla.
Oven takana jonottavien hakemukset otettiin vastaan, ja niiden vastaanottoajaksi merkittiin muutama sekunti yli kahdeksan. Joku näistä oven takana jonottajista saa ilmeisesti nyt Niemen himoitsevan tontin.
– Kaikki nämä kirjalliset hakemukset käsiteltiin ohituskaistalla sähköisen hakemuksen ohi, Niemi sanoo.
Hänen mukaansa se, että tätä tietoa ei kerrottu kaikille hakijoille, teki tonttihausta epätasa-arvoisen................................
https://yle.fi/uutiset/3-10650015
Ihmettelen vaan että mitä iloa tuollaisesta saastuneesta järvestä on.
https://www.google.com/maps/place/Klaukkala/@60.3991123,24.7167412,1037m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x468dfb1bd8e14aa7:0x26c1a0ebcdd26868!8m2!3d60.3819189!4d24.748501
Sitten vielä tuosta Nurmijärvestä, eläköitynyt firman varastomies kertoi hurjia juttuja yli 20 vuotta kestäneestä taistelustaan hyväveli-järjestöä vastaan.
QuoteTrendikästä puutaloasumista Vantaalla!
As. Oy Vantaan Kulorastas on ihanan kodikas, puurakenteisista pienkerrostaloista koostuva pikkukylänsä Kulomäen kupeessa kallioisella rinnetontilla, noin kilometrin päässä Korson keskustasta.
Rauhaisat kotipesät
Kulorastaan viihtyisät kodit tukevat onnellisen ja terveellisen elinympäristön tavoitetta. Koteihin virtaa valoa suurista ikkunoista ja edistyksellisillä plisee-kaihtimilla voit säätää ikkunoiden näkymän mieleiseksesi. Kalusteisiin integroidut upouudet kodinkoneet viimeistelevät asunnot modernin tyylikkäällä silauksella. Pientä luksusta kylmeneviin syys- ja talvi-iltoihin tuo lattialämmitys, joka säästää myös lattia-alaa erillisiltä pattereilta. Kylpyhuoneen kruunaa mukava ja tyylikäs, seinään kiinnitetty Villeroy & Bochin wc-istuin.
Luonnonläheinen lintukoto
Kulomäki on luonnonläheinen, uudistuva alue kävely- tai pyöräilymatkan päässä Korson asemalta, palveluista ja opiskelupaikoista. Kulomäen ympäristön hienot harju- ja kalliomaisemat mäntymetsineen tekevät alueesta virkistävän raikkaan. Tässä ympäristössä itsestä huolehtiminen ja terveenä pysyminen tulee kuin luonnostaan. Aivan kotioven tuntumasta löytyy upeat puitteet ulkoiluun ja urheiluun. Viereiset urheilukentät tarjoavat mahdollisuuden toteuttaa omaa kunto-ohjelmaa, ja hyvät sekä vehreät kevyen liikenteen polut ja reitit houkuttelevat nauttimaan liikunnan riemusta.
Sujuvat liikenneyhteydet helpottavat työmatkalaisten päivää
Kulorastaan onnellinen arki ei voisi juuri helpompaa olla. Julkisen liikenteen yhteydet toimivat heti kodin portinpielestä alkaen, josta on suorat bussiyhteydet niin Korsoon, Tikkurilaan kuin Rautatientorillekin saakka. Yhteydet Kulomäen ja Korson palveluihin toimivat loistavasti, liikut sitten kävellen, pyöräillen, autoillen tai julkisilla.
Nauti aamukahvit isoilla lasiovilla varustetuilla parvekkeilla
Suojaisat parvekkeet ja ranskalaiset parvekkeet leveillä lasipariovilla tuovat vehreän lähiympäristön osaksi omaa kotia - aamukahvin nauttiminenkin voi olla hieman tavallista mukavampaa. Autopaikat on sijoitettu viihtyisien pihakatujen varsille ja pienille keskitetyille paikoitusalueille tasaisesti arkea helpottamaan. Pihalla huomio kiinnittyy Kulorastaan kokonaisuuden vehreyteen ja viihtyisyyteen, ei autoihin ja parkkipaikkoihin.
https://asunnot.lehto.fi/fi/kohteet/as-oy-vantaan-kulorastas/#tab-1
https://mvlehti.net/2016/06/30/tummaihoinen-puukotti-kolmea-ihmista-vantaan-korsossa/
QuoteUusi Lehto Profit
takaa sinulle 24 kk tuottotakuun!
Lehto Profit -vuokratuottotakuu auttaa sinua pysymään suunnitellussa tuottotavoitteessasi.
Saat säännöllisen ja varman kassavirran ostamastasi asunnosta.
Lehto Profit takaa sijoitusasunnon ostajalle katkeamattoman 24 kuukauden vuokratuoton asunnon hallinnan luovutuksesta lukien. Myyjä vastaa vuokralaisen hankkimisesta ja niinä kuukausina, jolloin asunto ei ole vuokrattuna ja ostajalle ei synny vuokratuottoa, maksaa myyjä ostajalle vuokratakuun syntymättä jääneestä vuokratuotosta. Vuokratakuun suuruus on markkinahintainen vuokra, jonka määrittelee Lehto Asunnot Oy:n yhteistyökumppani.
Nyt saat Lehto Profitin kaupan päälle!
Kun teet asuntokaupat kesäkuun 2019 loppuun menessä saat Lehto Profitin 24 kk:n tuottotakuun kaupan päälle! Edun arvo on 2 500 €. Etu koskee uusia asuntokauppoja eikä sitä voi yhdistää Lehto Asuntojen muihin etuihin.
https://asunnot.lehto.fi/fi/lehto-profit/
https://www.sijoitustieto.fi/sijoitusartikkelit/lehto-porssin-kolera-syopa-ja-rutto-samassa-paketissa
Quote.....................– Kun buumi oli päällä, kaikki toimijat saivat asuntonsa kaupaksi, myös ne, joiden tuote ei ollut asiakkaan kannalta niin hyvä. Sijoittajat ostivat tavaraa, jota en olisi itse koskaan ostanut. Tuli ihan paha mieli, kun ihmiset ostivat ylihintaisia asuntoja huonolta paikalta, kertoo HS:n haastattelema Lehto Asunnot -rakennusliikkeen liiketoimintajohtaja Eljas Kauppila.
– Mukaan tuli ihmisiä, joille oli tärkeintä se, että he halusivat asuntosijoittajiksi.
Asuntosijoittamisen buumin laantuminen näkyy pankkien tiskeillä. HS:n mukaan sijoitusasuntolainojen määrä on ollut hienoisessa laskussa viimeisen vuoden aikana. Nyt lainojen taso on vakiintunut.
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/772909-ihmiset-ostivat-ylihintaisia-asuntoja-huonolta-paikalta-rakennusyhtiolta-suoraa
Lehtohan joutui tosiaan antamaan jokunen viikko sitten pikapikaa kasaankursitun tulosvaroituksen...
Quote.............Asuntojen ylitarjonta ja heikko kysyntä lykkäävät asuinrakentamista Kivistössä.
Rakennusyhtiö SRV on pyytänyt Vantaan kaupungilta vuoden jatkoaikaa tonttivaraukselleen, sillä yhtiön ennakkomarkkinoinnissa olevan kohteen kysyntä ei ole ollut toivotunlaista...............
Kyseessä on Kivistön vanhan, talvella 2016–2017 puretun koulun, tontille rakennettavasta kohteesta, johon SRV:n on tarkoitus rakentaa kohtuuhintaisia, vapaarahoitteisia omistusasuntoja. Tällä hetkellä asuntojen keskineliöhinnaksi on määritelty 4 853 euroa.
Vantaan kaupunki järjesti koulun tontista talvella 2016–2017 suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun.
Kilpailu koski kahta eri korttelia, jotka oli jaettu kolmeen eri alueeseen. Kohtuuhintaisten omistusasuntojen lisäksi alueelle on tarkoitus rakentaa vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja.
SRV:n Koralli-ehdotus oli yksi suunnittelukilpailun voittajista. Kaupunki myi yhtiölle kaksi tonttia 530 euron kerrosneliöhintaan.
Vantaan Sanomien mukaan yhtiö aloitti hankkeen ennakkomarkkinoinnin tämän vuoden helmikuussa, mutta keskeytti sen jo toukokuussa. As Oy Vantaan Meritähti -nimisen kohteen 99 asunnosta varattiin tänä aikana vain seitsemän.
Kivistön keskustaan valmistuu tai on valmistumassa tänä vuonna yli 700 asuntoa. Ensi vuonna alueelle valmistuu arviolta 1400 asuntoa.
Alueella on parhaillaan kaupan yli 500 uutta tai uudehkoa asuntoa, etenkin yksiöitä ja kaksioita....................
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/778732-edes-kohtuuhintaiset-asunnot-eivat-kay-kaupaksi-buumikohteessa-rakennusyhtio-srv
(Ilmais)asujia on siis tuotava nopeasti lisää.
Quote from: Uuno Nuivanen on 17.06.2019, 13:18:44
(Ilmais)asujia on siis tuotava nopeasti lisää.
Lerntokentän lähellä onkin hyvä paikka. Lomalle kotimaahan pääsee helposti, kun paikallisjunamatka lentokentälle kestää vain alle kymmenen minuuttia ja kävely Kivistön asemalle luultavasti vain saman verran.
Eikö mikään asuntosijoitusrahasto/vakuutusyhtiö voisi auttaa ahdingossa olevaa rakennusliikettä ja ostaa asunnot vuokra-asunnoiksi? Jaa mutta ei se ole niin yksinkertaista. kalliisiin vuokriin ei ole varaa kuin mamuilla joiden vuokrat Kela maksaa. Se vaan, kun mamut puuttuu. Siksi EU:n yhteinen turvapaikkapolitiikka tarvitaan. Silloin kaikki tapahtuisi "lakien velvoittamana". -Suomen on asutettava mamut, -asuntoja ei ole, asunnot on rakennettava.
Miksi sitten suomalaisille ei rakennettaisi vuokra-asuntoja jotka sossu maksaisi? Se olisi moraalitonta ja väärin. Ei olisi sopivaa että veronmaksajat maksaisivat uudet asunnot suomalaisille köyhille , koska edelleen toiset suomalaiset köyhät maksaisivat oman asumisensa. Ei olisi poliittisesti mahdollista rakentaa toisille samalla kurittaen toisia veroilla. Mutta mamuja käyttämällä tämä onnistuu poliittisestikin. Vain mamut puuttuvat. Ainakin niissä volyymeissä kun on toivottu.
QuoteKela maksaa satoja miljoonia euroja suoraan vuokranantajille – asumistukien määrä noussut 81% kymmenessä vuodessa...............
Kelan vuoden 2017 selvityksen mukaan vajaa kolmannes asumisen tuista meneekin suoraan vuokranantajille, joko yksityisille asuntonsa vuokranneille, tai suurille yrityksille ja kunnallisille vuokra-asuntoyhtiöille. Tämä summa on vuodessa satoja miljoonia.
Kelan tuki voidaan maksaa suoraan vuokranantajalle, jos vuokralainen itse antaa siihen valtuutuksen. Toinen vaihtoehto on se, että vuokralaiselta on jäänyt vuokria rästiin kahden kuukauden ajalta...............
Taloussanomat tilasi Kelalta tilaston sen suoraan maksamista tuista. Haku rajattiin vain eniten Suomessa tukia saaviin vuokranantajille. Kela laski mukaan myös yhtiöiden emoyhtiöt ja tytäryhtiöt..................
Vuonna 2017 suurimman asumistukipotin, lähes 40 miljoonaa, sai Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka). Seuraavilla sijoilla ovat ainoat listan voittoa tavoittelevat yritykset, Kojamo (entinen VVO) ja Sato................
Kojamo on ollut esillä myös kymmenien miljoonien eurojen osingoista, joita ay-järjestöt ovat saaneet yritykseltä. Liitot ja muut ay-yhdistykset omistavat Kojamosta 42,8 prosenttia, joten esimerkiksi tänä vuonna Kojamon maksamista osingoista ay-yhdistykset saivat yli 20 miljoonan euron tulot.....................
Kojamo on vähitellen luopunut suurimmasta osasta VVO-asuntokantaansa, suurimmat kaupat se teki vuonna 2016. Nykyään yli 95 prosenttia sen vuokraamista asunnoista on Lumo-brändin alla............
Sato on puolestaan suurelta osin ulkomaalaisomistuksessa. Ruotsalainen Fastighets AB Balder omistaa tytäryhtiönsä kautta yli puolet Satosta. Hollantilainen eläkevakuutusyhtiö APG Asset Management NV on toiseksi suurin omistaja yli 20 prosentin omistuksellaan. Nämä kaksi toimijaa kuittasivat viime vuonna Satolta 20 miljoonan euron osinkotulot.
Saton asuntoliiketoiminnan liiketoimintajohtaja Antti Asteljoki ei näe yhteyttä asumistuen ja Saton maksamien osinkojen välillä. Hänen mielestään asumistuki on asukkaan ja Kelan välinen asia.
Kojamon Nieminen on samaa mieltä. Hänestä on tärkeää, että tuki kohdistuu aidosti tarpeen mukaan.
Asteljoki ei ota kantaa asumistukijärjestelmään sinänsä, mutta hän pitää sitä hyvänä ja tasapuolisena.................
Vuokraturvan toimitusjohtaja Timo Metsola on sanonut, että asumistuen poistaminen johtaisi vuokrien laskuun.................
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006221188.html
QuoteKarmea käänne asuntomarkkinoilla: Joka toisen suomalaisen kodin arvo laskee - "Kymmenen vuoden päästä niitä jaetaan ilmaiseksi"
x
Äänekkäimmin asuntojen arvon laskusta viime vuosina on puhunut asuntoluototukseen erikoistunut Suomen Hypoteekkiyhdistys. IL Raha pyysi Hypon pääekonomistia Juhana Brotherusta laskemaan, kuinka suurta määrää suomalaisia asuntojen arvon lasku koskee.
Tulos on hurja ja kurja.
Kunnissa, joissa asuntojen hinnat laskevat on yhteensä noin 1,3 miljoonaa asuntoa. Kun koko Suomessa on noin kolme miljoonaa asuntoa, se tarkoittaa, että lähes joka toisen asunnon arvo laskee.
Pudotukset ovat pahimmilla alueilla syviä. Usein mainitaan Kotka, Kouvola ja Kajaani, joista on kadonnut paljon teollisuuden työpaikkoja.
– Hinnat ovat voineet pudota muutamassa vuodessa kymmeniä prosenttia, kauppamäärät ovat puolittuneet, Brotherus kuvaa.
Kartalta tarkasteltuna melkein koko Suomi on punaisella.
– Suomen historiassa ei näy vastaavia ajanjaksoja, joissa asuntojen hinnat markoissa tai euroissa menisivät alas useita vuosia peräkkäin. Laskuja on tähän asti ollut vain poikkeuksellisissa kriisiolosuhteissa, kuten 90-luvun lamassa, Brotherus sanoo.
x
https://www.iltalehti.fi/raha-nyt/a/20996557-8781-4518-8bf4-6effaaf75ec4
^Ja mitä vaaditaan siihen, että asunto-osakeyhtiöitä alkaa mennä konkurssiin? Ei paljoakaan, jos ajat huononevat.
Quote from: Supernuiva on 15.09.2019, 18:12:34
Ei paljoakaan, jos ajat huononevat.
Helsingissä (keskustan alueella) on jo taloyhtiöitä joilla on velkataakkaa ja remontteja pitäisi tehdä = ei saa lainaa ja yhtiövastikkeet tapissa. Vaihtoehtoina rappeutuminen tai osakkaiden rahastaminen. Kun mennään Kehä kolmosen ulkopuolelle, niin on jo vakavasti harkittava kannattaako esim kerrostaloyhtiötä korjata perusteellisesti ollenkaan vai rakennetaanko uutta ja tavallaan uuden hinnankorotuksella katettaisiin kustannukset. Tässä taas on se ongelma, että tontteja on saatavilla eli ei kannata edes purkaa vaan rakentaa uudelle tontille kokonaan uutta ja toivottaa rappiotalossa asuville "good luck with that".
Quote
X
Vantaan asuntorakentamisessa on juuri nyt erikoinen tilanne, sillä uusista asunnoista on päätynyt kuluttajien omistukseen vain murto-osa.
Vantaan 12 kuukauden asuntoaloituksista on tullut Rakennuslehden markkinakatsauksen mukaan kuluttajamyyntiin 35 prosenttia. Muu tuotanto on päätynyt valtaosin vapaarahoitteisiksi sijoittajien vuokra-asunnoiksi, joskin VAV on rakennuttanut myös Ara-asuntoja.
Kuluttajamyynnissä olevista asunnoistakin sijoittajat ovat kahmineet noin puolet nippukauppoina tai jo ennen normaalin myynnin avaamista. Siten kuluttajien omistusasunnoiksi päätyykin vain alle viidennes asunnoista.
X
https://www.rakennuslehti.fi/2019/11/kommentti-vantaalla-jyllaa-nyt-erikoinen-sijoittajabuumi/
Quote from: Vellamo on 22.10.2019, 21:54:54
Asumistukia maksettiin Kelan tilastojen mukaan vuonna 2018 yhteensä 2 112,3 miljoonaa euroa. 850 000 suomalaista eli 15 prosenttia väestöstä sai tukea, kun kaikkiaan vuokralla asuu noin 25 prosenttia väestöstä. Pääkaupunkiseudulla jopa kolmannes näistä oli vieraskielisiä.
Onko mikään ihme, että tietyt tahot kannattavat maahanmuuttoa kehitysmaista? Kotimaisilla ja ulkomaisilla asuntosijoitusyhtiöillä on Suomessa mainio riskitön bisnes, kun veronmaksajien rahaa siirtyy pienituloisten ihmisten asumisen tukemisen kautta sijoitusyhtiöille.
QuoteUudet luvut Kelalta: Jopa kolmasosa asumistuista maksetaan vieraskielisille
Vantaalla viime vuonna maksetuista Kelan asumistuista noin kolmannes maksettiin vieraskielisille asukkaille. Espoossa heidän osuutensa oli reilu neljännes ja Helsingissä noin viidennes.
Turussa, Tampereella ja Oulussa vieraskielisten osuus oli selvästi vähäisempi, laskee Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen.
– Vieraskielisten vähäinen kysyntä työmarkkinoilla sekä työssäkäyvien alhainen palkkataso ovat selkeitä syitä heidän saamiensa tukien paljouteen, Jauhiainen arvioi.
Yleisimmin asumistukea saavien äidinkieli oli viime vuonna suomi, ruotsi, venäjä, arabia, somali, viro, kurdi, englanti, persia tai espanja.
---
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/811736-uudet-luvut-kelalta-jopa-kolmasosa-asumistuista-maksetaan-vieraskielisille
Mistähän tuo lukema on peräisin, kun toisessa ketjussa linkitetty Talouselämän artikkeli (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006360951.html (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006360951.html))sanoo että ...
Yleinen asumistuki: 311 563 827 € ...
Muuten olen sitä mieltä, että jokainen työsskäyvä, joka saa asumistukea, on tukityöllistetty.
Tässä yhteydessä voi toistaa myös sen (en muista kirjoitinko tähän ketjuun vai muualle), että asumistuki vauhdittaa maaseudun tyhjenemistä ja pakottaa maaseudun asukkaat maksamaan siitä että omien asuntojen arvo laskee. Tämä siksi että kasvukeskukset maksavat enemmän asumistukia kuin muuttotappioseudut, ja rahat tulevat Kelan kassasta, eli kaikkien veronmaksajien rahoista. Edellinen Kelan johtaja Liisa Hyyssälä sanoi jotain järkevääkin, kun ehdotti että puolet asumistuista pitäisi tulla suoraan kunnilta. Voisi kaupunkien matujen haalimiseen tulla vähän tolkkua.
Quote from: lurkkeri on 03.01.2020, 20:40:59
Muuten olen sitä mieltä, että jokainen työsskäyvä, joka saa asumistukea, on tukityöllistetty.
Ja minä muuten olen sitä mieltä, että jokainen kasvukeskuksiin maksettu asumistukieuro on aluepolitiikkaa, joka vain viivästää vääjäämätöntä.
Sossuhan ei noita remontteja tunnetusti ole maksellut, vaan ghutaleitten perseilyt on jääneet vuokranantajien maksettavaksi.
Että siinäkin yksi syy olla moisille asuntoa vuokraamatta.
Quote from: repo on 03.01.2020, 21:11:22
Ja minä muuten olen sitä mieltä, että jokainen kasvukeskuksiin maksettu asumistukieuro on aluepolitiikkaa, joka vain viivästää vääjäämätöntä.
Mitä tarkoitat väistämättömän viivästymisellä? (Asia voi tarkoittaa hyvin montaa eri asiaa, kun käyttää mielikuvitustaan. Mitä siis tarkoitat?)
Quote from: Methodios on 03.01.2020, 21:36:51
Kerron teille esimerkin elävästä elämästä. Olin vuokraamassa yksiötä ja välittäjä ilmaisi, että saisin kaupungilta noin 25-30% keskivertovuokraa paremman tuoton... siis jos ottaisin oleskeluluvan saaneen turvapaikkaloisen asumaan asuntooni. Oli kuulemma huutava tarve asunnoille. Minulla hieman verenpaine nousi. Muotoilin asian välittäjälle niin mukavalla kivapuheella, ettei hän enää sen jälleen esitellyt ghutaleita minulle vuokralaisiksi. Kuulemma kyllä sossu olisi jopa voinut maksaa jopa remontit, mitä ghutaleen touhuista kertyy.
On tämä oikeasti yhtä perkelettä. Tämäkin tarina voisi harmittaa monta ns kantasuomalaista. Joka etsii edukasta vuokrakämppää tai maksaa tokkutonta vuokraa. Mutta näitä ei valtamedia kerro. Miksi puhua totta, kun voi mokuilla
Kun on hakemassa vuokralaista asuntoonsa, siinä ei kannata välittäjää käyttää. Luottotiedot saa tarkastettua itse valitsen vuokralaisen pärstän perusteella. Kun hetken juttelee kasvokkain ehdokkaan kanssa, pääsee edes hieman jyvälle, millainen tapaus kyseessä. Kun on välittäjä välissä, niin tämä tieto jää saamatta. Ja oma periaate on, että en vuokraa matulle ja en myöskään 100% kelan elätille.
Sossu voi maksaa ehkä sitten jos on itse vuokraajana. Jos joku pummi pistää nimensä paperiin niin se vastaa itse tekemisistään.
Quote
X
Vuokraa sijoitusasuntosi omalle lapsellesi
Sijoitusasunnon voi hyvin vuokrata omalle lapselle, ja silti asumismenoihin on mahdollista saada asumistukea. Kokosimme yhteen olennaisimmat huomioitavat asiat aiheeseen liittyen.
Sijoitusasunto voi olla asunnonomistajan lapsen tai muun läheisen käytössä. Vanhempien omistamaan asuntoon on mahdollista saada yleistä asumistukea, jonka piirissä ovat esimerkiksi opiskelijat. Jos vuokra on käypää vuokratasoa alempi, se voi vaikuttaa vuokraustoiminnasta saataviin verovähennyksiin.
Asumistuki vanhempien omistamassa asunnossa
Opiskeleva tai muuten yleiseen asumistukeen oikeutettu lapsi voi hakea asumistukea myös vanhempiensa omistamaan asuntoon, kun vanhempien kanssa on tehty vuokrasopimus ja asunto sijaitsee eri kiinteistössä kuin vanhempien asunto. Tuen määrä riippuu tuloista ja asumismenoista.
Lue lisää asumistuesta ja siitä, kuka sitä voi saada. (kela.fi)
X
https://www.yit.fi/asunnot/myytavat-asunnot/asuntosijoittaminen/asunnon-vuokraus-lapselle
Tyyppi on itse vuokralordi ja kahmii sossurahaa ja nyt viisastelee jotain.
Quote
"Suomesta on ollut tukitalous" – Jyväskylässä paljon kiinteistöjä omistavan pörssiyhtiön toimitusjohtajan mielestä lukuisat etuudet sekä runsas vapaa-aika tekevät työnteosta kannattamatonta
X
Roinisen perjantaina julkistetussa kirjassa Maailman paras paikka yrittää – Suomi tukitaloudesta yrittäjyystalouteen haastetaan nykymuotoisen hyvinvointivaltion taloudellinen kestävyys ja haetaan sille vaihtoehtoja.
– Suomesta on tullut tukitalous, jossa mahdollisuus hyvinvoinnin lisäämiseen omin toimin on rajallista. Palkansaajilla ja yrittäjillä ei ole riittäviä kannustimia, kolmannen kirjansa julkaissut Roininen sanoo.
– Toisaalta lukuisat tuet ja etuudet yhdistettynä huomattavaan vapaa-aikaan tekevät työnteosta kannattamatonta. Kaikki tämä näkyy korkeina veroina sekä niistä johtuvana kalleutena ja korkeana työttömyytenä.
X
https://www.ksml.fi/talous/Suomesta-on-ollut-tukitalous-%E2%80%93-Jyv%C3%A4skyl%C3%A4ss%C3%A4-paljon-kiinteist%C3%B6j%C3%A4-omistavan-p%C3%B6rssiyhti%C3%B6n-toimitusjohtajan-mielest%C3%A4-lukuisat-etuudet-ja-runsas-vapaa-aika-tekev%C3%A4t-ty%C3%B6nteosta-kannattamatonta/1590933 (https://www.ksml.fi/talous/Suomesta-on-ollut-tukitalous-%E2%80%93-Jyv%C3%A4skyl%C3%A4ss%C3%A4-paljon-kiinteist%C3%B6j%C3%A4-omistavan-p%C3%B6rssiyhti%C3%B6n-toimitusjohtajan-mielest%C3%A4-lukuisat-etuudet-ja-runsas-vapaa-aika-tekev%C3%A4t-ty%C3%B6nteosta-kannattamatonta/1590933)
Investors House Oyj touhut haisevat.
https://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=250511&start=75&tstart=0
Quote
Ulkomaiset sijoittajat iloitsevat asumistuesta
Olli Herrala
Toimittaja, Kauppalehti
AVAINSANAT
ASUMISTUKI VEROTUS ASUNTOSIJOITTAMINEN KELA TUKITALOUS SUBVENTIOT
Kelan asumistukitilasto on suorastaan hyytävää luettavaa. Se järkyttää ja herättää kysymyksiä tukitalouden rahavirroista.
Pohditaanpa ensin tätä. Asumisen tukia maksettiin viime vuonna yhteensä lähes 2,4 miljardia euroa, joten summa alkaa lähestyä Suomen puolustusmenojen suuruusluokkaa.
Koko väestöstä noin 15 prosenttia kuuluu ruokakuntaan, jolle maksetaan asumistukea. Helsingissä yleistä asumistukea saa liki 20 prosenttia ruokakunnista. Turussa (24,5%), Joensuussa (24,4%), Tampereella (23,7%) ja Jyväskylässä (23,5%) ovat yleisen asumistuen saajien osuudet vielä suurempia.
Kela kertoo, että vuonna 2019 Helsinkiin maksettiin asumistukia 386,6 miljoonaa euroa, Tampereelle 151,0 miljoonaa euroa, Turkuun 121,5 miljoonaa euroa ja Ouluun 103,2 miljoonaa euroa. Pitäisin summia suurina, jopa avokätisinä.
X
https://blog.kauppalehti.fi/metrossanukkuja/ulkomaiset-sijoittajat-iloitsevat-asumistuesta
Asumistuen saajistahan 13 prosenttia on työssäkäyviä, näistä oletettavasti valtaosa perheellisiä tai yksinhuoltajia. Noi isot kaupunkikohtaiset prosentit etenkin Helsinkiä lukuunottamatta johtuu ennenkaikkea siitä, että kaikki opiskelijatkin on nykyään yleisellä asumistuella. Yllättäen tolla listalla on siis Suomen suurimmat opiskelukaupungit.
Quote
Juhana Brotherus
@JuhanaBrotherus
Pääekonomisti/Chief Economist, Hypo. Tuen taloutta ja autan asuntomarkkinoita kaikin keinoin, omilla ja muiden mielipiteillä.
[tweet]1331198284413734913[/tweet]
[tweet]1199317308461735937[/tweet]
[tweet]1097853784234053632[/tweet]
https://www.google.com/search?q=Juhana+Brotherus+maahanmuutto&oq=Juhana+Brotherus+maahanmuutto&aqs=chrome..69i57j33i160.6790j0j15&sourceid=chrome&ie=UTF-8
Quote from: Golimar on 24.11.2020, 14:28:14
[tweet]1097853784234053632[/tweet]
Juhanan twööttäyksen karttaa kun katson niin eikös Gröönlanti ole punaisella koko hela saarijättiläinen?
Siellähän on valtava uupelo työperättömästä maahanmuutosta.
Seuraavat kymmenenvuotta Suomi voisi viedä joutilailla Ruotsinlaivoilla mamut sinne. Pitäähän kaveria auttaa varsinkin kuin noin punaisella vielä on. Eihän Suomen tilanne ole paha, muutama pläntti siellä täällä. Grönlanti tarvitsee vahvistuksemme meitä enemmän!
Hra Brotherus on twiittiensä perusteella kiilusilmä kulttuurimarxilainen tai superlahtari-suomi-syöjä. Aihetodisteiden mukaan (eli duunipaikka) jälkimmäinen. Mies joka koettaa jouduttaa laukeamistaan ajattelemalla kaupungistumista.
Superlahtariuteen liittyy myös Hypoteekin toiminta. Hain sieltä kerran kilpailevan lainatarjoiuksen. "Emme myönnä teille koska riskit liian suuret". No, otin OP:lta ja elelin perheen kanssa Hgin kämpässä ja myin aika isolla voitolla myöhemmin.
Mulle ei kannattanut lainata isompaa asuntoa varten vaikka olin ollut ziljoona vuotta töissä. Lahtarit varmaan arvioivat ettei "tolle lainata koska se pystyy maksamaan lainansa" tms. Ehkä mahdollinen kahden asunnon loukku pelotti Hypoteekkia muttei kyllä muita tarjoajia. (Ja kyllä arkielämässä riskejä joutuu ottamaan. Siis silloin kun jotain yrittää. Yrittämättä pääsee pienemmillä riskeillä.)
Quote
Emeritusprofessori kauhistelee taloyhtiöiden isoja pääomalainoja – perinnönjaossa voi odottaa ikävä yllätys vuosikymmeniksi
Siviilioikeuden emeritusprofessori Urpo Kangas on huolissaan taloyhtiöiden pääomalainoista perinnönjaoissa.
Taloussanomat kertoi eilen Helsingin hovioikeudessa puidusta tapauksesta, jossa kuolinpesä määrättiin maksamaan asunnon omistaneen miehen avopuolison taloyhtiölainat jopa kymmeniä vuosia eteenpäin. Pääomalainaan liittyvä velvoite oli ikävä ja taloudellisesti raskas yllätys kuolinpesälle.
Aiheeseen pitkällä urallaan perehtynyt siviilioikeiden emeritusprofessori Urpo Kangas sanoo olevansa huolissaan taloyhtiöiden pääomalainoista perinnönjaoissa ja tilanteissa, joissa eloon jääneen lesken turvaksi 1980-luvulla tehty lainmuutos takasi leskelle oikeuden jäädä asumaan puolisoiden yhteiseen asuntoon.
Lue lisää: Varakkaan miehen lupaus avovaimolle piti hovioikeudessa: kuolinpesä joutuu maksamaan puolison taloyhtiölainoja jopa kymmeniä vuosia
Satojentuhansien eurojen suuruiset ja jopa yli puolet asuntojen myyntihinnasta kattavat taloyhtiölainat ovat nykyisin arkipäivää asuntokaupassa. Omaa pääomaa ei juuri tarvita.
X
– Nykyinen asuntojen hallintamalli johtaa joissain tilanteissa kohtuuttomuuksiin. Näin voi käydä, kun 60-vuotias avoleski jää asumaan testamentin perusteella saamalla hallintaoikeudella pesän puoliksi omistamaan uuteen asuntoon, jonka velkoja on maksettu vasta pari vuotta.
– Pesän osakkaista joku voi itse asua omassa velkaisessa asunnossa. Sairauden tai työttömyyden vuoksi hän voi joutua tilanteeseen, ettei pystykään maksamaan kuolinpesän pääomalainoja ja oma asunto menee myyntiin tai edessä voi olla jopa asunnon ulosmittaus.
– Sen sijaan avolesken saama hallintaoikeus johtaa siihen, että asuntoa ei voida pesän osakkaan velkojen vuoksi edes ulosmitata.
X
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007647048.html
^ tuo yllä oleva on yksi niistä nykyisistä Kokoomuksen / EU:n sidosryhmien sumutuksista joilla varallisuutta kasautuu nerokkaasti. Niitä on monia. Viherpaskateknologiailmastohysteriasovelluksista "ajokortti 17-vuotiaille" järjestelmiin. Matutuontiteollisuudesta "paikalliseen sopimiseen". Ja ne voidaan kaikki naamioida "hyvinvoinnin" ja "vastuunkannon" piikkiin. Stubb/Piha virnistävät päälle.
Ratkaisu on antaa pesän laueta. Ei ole mitään järkeä periä velkoja. Käy vaan nyysimässä valokuvat, hopeat ja antiikit pois ja antaa "lesken" pärjätä lainanantajan kanssa.
Paitsi jos samassa pesässä onkin suuria maa- tai muita omaisuuksia. Silloin taas en ymmärrä itkua varattomasta perijäraukasta.
Ihan lähipiirissä on odotettavissa paskakuntoinen omakotitalo vuokratontilla, arvo negatiivinen, ja sadan serkun kanssa jaettava riitainen rappiotila. Emme ota vastaan, ja irtaimen sekä käteisen siirto mummon kammarista järjestetään yön pimeydessä. Pankki ja vouti nykiköön tumppuun.
Quote
X
Handelsbankenin asuntomarkkinakatsaus kertoo asuntomarkkinoiden isojaon jatkuvan koronaviruksen toisesta aallosta huolimatta. Hinnat jatkavat nousuaan pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa ensi vuonna. Kasvukeskusten ulkopuolella hinnat laskevat.
Handelsbankenin mukaan koko maan tasolla vanhojen asuntojen hinnat nousevat pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten imussa noin prosentin verran ensi vuonna.
Pidemmän aikaa vallinnut hintojen eriytymistrendi suurten kasvukeskusten hyväksi ei siis näytä hälvenemisen merkkejä.
X
Asuntomarkkinan hyvä vire näkyy myös asuntolainojen nostossa. Syyskuussa asuntolainan nostot olivat 1,9 miljardia euroa, mikä on suurempi euromäärä kuin koskaan aikaisemmin tilastohistorian aikana syyskuussa.
X
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/paakaupunkiseudun-asuntojen-hintojen-nousulle-ei-nay-loppua/88aed4ca-9174-4449-830c-ac764dd4fc9a
Quote
X
Kotitalouksien velkaantuneisuus on kaksinkertaistunut 20 vuodessa, ja suomalaisten kotitalouksien velasta kolme neljäsosaa liittyy asumiseen.
Asuntorahoituksessa 2010-luvun ilmiöksi on noussut kasvava taloyhtiölainojen määrä, minkä seurauksia ei ole työryhmän mukaan vielä kokonaisuudessaan nähty.
Suuret taloyhtiölainat ovat yleistyneet erityisesti uusien asuntojen kaupassa. Yli 60 prosentin lainaosuuksia on käytetty etenkin vuoden 2014 jälkeen.
Vuonna 2019 uusien asuntojen kaupoissa 48 prosentissa yhtiölainaosuus oli yli 70 prosenttia, kun vuonna 2010 tämä osuus oli 13 prosenttia.
Kehitykseen voi liittyä työryhmän mukaan riskejä varsinkin, jos suuret yhtiölainat hämärtävät asunnonostajien käsitystä asuntoon liittyvistä kokonaismenoista ja mahdollistavat maksukykyyn nähden kalliin asunnon ostamisen.
X
Vuokratonteille rakennettujen uudiskohteiden määrä on kasvanut viime vuosina. Tontin omistajana voi olla esimerkiksi kaupunki tai tonttirahasto.
X
yhtiövastike voi vuokratontillisissa kohteissa nousta merkittävästikin siitä, mitä se on ollut asuntoa hankittaessa.
X
https://www.rakennuslehti.fi/2020/12/raju-kasvu-taloyhtiolainoissa-noin-joka-toisessa-viime-vuonna-myydyssa-uudessa-asunnossa-oli-yli-70-prosenttia-yhtiolainaa/
Se on kiva muille osakkaille kun joku jättää yhtiölainansa maksamatta. Ei taida paljon karhuaminenkaan auttaa jos osakas tai pari putoaa maksukyvyttömiksi.
^ Aikoinaan ammoisessa historiassa asunto-osakeyhtiöitä on mennyt jopa konkurssiin, jopa Helsingissä. Muistan joskus lueskelleeni vanhoja sanomalehtiä, siis sellaisia tosi vanhoja. 1930-luvulta tai vastaavaa. AsOy:tä meni konkkaan ja vei ihmisiltä pesämunat (ja ehkä katonkin pään päältä)
Mikähän on älämölön määrä yhteiskunnassa, jos 2020 luvulla sattuisi päästä käymään noin?
Quote from: no future on 23.12.2020, 23:25:37
Se on kiva muille osakkaille kun joku jättää yhtiölainansa maksamatta. Ei taida paljon karhuaminenkaan auttaa jos osakas tai pari putoaa maksukyvyttömiksi.
Voi hymy hyytyä kun osa asunnoista on ostettu airbnb käyttöön ja osa sijoituskäyttöön tarkoituksena myydä kämppä voitolla viidenvuoden kuluttua kun alkaa lyhennykset.
Quote from: Dangr on 24.12.2020, 13:04:45
Quote from: no future on 23.12.2020, 23:25:37
Se on kiva muille osakkaille kun joku jättää yhtiölainansa maksamatta. Ei taida paljon karhuaminenkaan auttaa jos osakas tai pari putoaa maksukyvyttömiksi.
Voi hymy hyytyä kun osa asunnoista on ostettu airbnb käyttöön ja osa sijoituskäyttöön tarkoituksena myydä kämppä voitolla viidenvuoden kuluttua kun alkaa lyhennykset.
Itse kun olen asuntojenkin sisustusrakentamisen kanssa tekemisissä, niin tiedän esim uuden talon kalliilta paikalta Helsingistä mistä yksi ainoa sijoittaja osti 8 kämppää kerralla. Semmoiset 500-600 m2, arviolta, n. 7000€/m2. Voi vain miettiä velkavivun ja taloyhtiölainan osuutta tuosta hinnasta.
Miten käytännössä ostetaan tollasia asuntoja (yli oman maksukyvyn), joissa suuri osa taloyhtiölainaa, sen helpommin kuin pelkällä pankkilainallakaan? Ainakin oman kokemuksen mukaan pankki kyllä haluaa tietää paljonko ostettavaan asunto-osakkeeseen sisältyy taloyhtiölainaa ja suhteuttaa sen sitten asiakkaan maksukykyyn harkitessaan lainan myöntämistä...
Quote from: tozini on 24.12.2020, 16:47:45
Miten käytännössä ostetaan tollasia asuntoja (yli oman maksukyvyn), joissa suuri osa taloyhtiölainaa, sen helpommin kuin pelkällä pankkilainallakaan? Ainakin oman kokemuksen mukaan pankki kyllä haluaa tietää paljonko ostettavaan asunto-osakkeeseen sisältyy taloyhtiölainaa ja suhteuttaa sen sitten asiakkaan maksukykyyn harkitessaan lainan myöntämistä...
Isot riskit voi tuoda suuria voittoja,tosin toi 8kpl samasta talosta on omasta mielestäni taloudellista hulluutta.
Quote from: no future on 24.12.2020, 13:23:43
Quote from: Dangr on 24.12.2020, 13:04:45
Quote from: no future on 23.12.2020, 23:25:37
Se on kiva muille osakkaille kun joku jättää yhtiölainansa maksamatta. Ei taida paljon karhuaminenkaan auttaa jos osakas tai pari putoaa maksukyvyttömiksi.
Voi hymy hyytyä kun osa asunnoista on ostettu airbnb käyttöön ja osa sijoituskäyttöön tarkoituksena myydä kämppä voitolla viidenvuoden kuluttua kun alkaa lyhennykset.
Itse kun olen asuntojenkin sisustusrakentamisen kanssa tekemisissä, niin tiedän esim uuden talon kalliilta paikalta Helsingistä mistä yksi ainoa sijoittaja osti 8 kämppää kerralla. Semmoiset 500-600 m2, arviolta, n. 7000€/m2. Voi vain miettiä velkavivun ja taloyhtiölainan osuutta tuosta hinnasta.
Ihmetyttää pankin toiminta? Rahoittavat nahkeammin lainoja yhtiöihin, joissa on sijoittajaomistajia. Nyt 8 kpl yhdelle sijoittajalle ylihintaisia lainapommeja? Vai lypsikö rahat useammalta pankilta?
Quote from: tozini on 24.12.2020, 16:47:45
Miten käytännössä ostetaan tollasia asuntoja (yli oman maksukyvyn), joissa suuri osa taloyhtiölainaa, sen helpommin kuin pelkällä pankkilainallakaan? Ainakin oman kokemuksen mukaan pankki kyllä haluaa tietää paljonko ostettavaan asunto-osakkeeseen sisältyy taloyhtiölainaa ja suhteuttaa sen sitten asiakkaan maksukykyyn harkitessaan lainan myöntämistä...
Jos joku ostaa 8 kämppää kerralla niin tuskin se tehdään yksityishenkilön ominaisuudessa. Ostaja lienee yritys, joka rahoittaa jutun pankin kautta ja maksaa samalla myös taloyhtiölainan osuuden pois pankin lainalla. Eli taloyhtiölaina vaihdetaan pankkilainaan.
Yleensä nämä hoidetaan velkavivulla siten, että aikaisemmin ostetut kämpät pistetään uusien lainojen vakuudeksi siltä osin kun uusi asunto ei kata vakuustarvetta. Periaatteessa pankki antaa kyllä lainaa vaikka kuinka paljon kunhan vakuudet on kunnossa ja vuokratulot kattaa lainan lyhennyksen ja yrityksen muut kulut. Eli voidaan arvioida sijoitustoiminnan olevan suunnilleen voitollista.
Itse en lähtisi tällaiseen sijoitustoimintaan. Asuntosijoittamisen kannattavuus on aika alhainen ja siitä on aika paljon vaivaa ja vastuuta. Sen etu on lähinnä se, että joka kuukausi on tuloja tasaisesti vuokrien muodossa.
Quote from: Totti on 27.12.2020, 11:29:02
Quote from: tozini on 24.12.2020, 16:47:45
Miten käytännössä ostetaan tollasia asuntoja (yli oman maksukyvyn), joissa suuri osa taloyhtiölainaa, sen helpommin kuin pelkällä pankkilainallakaan? Ainakin oman kokemuksen mukaan pankki kyllä haluaa tietää paljonko ostettavaan asunto-osakkeeseen sisältyy taloyhtiölainaa ja suhteuttaa sen sitten asiakkaan maksukykyyn harkitessaan lainan myöntämistä...
Jos joku ostaa 8 kämppää kerralla niin tuskin se tehdään yksityishenkilön ominaisuudessa. Ostaja lienee yritys, joka rahoittaa jutun pankin kautta ja maksaa samalla myös taloyhtiölainan osuuden pois pankin lainalla. Eli taloyhtiölaina vaihdetaan pankkilainaan.
Yleensä nämä hoidetaan velkavivulla siten, että aikaisemmin ostetut kämpät pistetään uusien lainojen vakuudeksi siltä osin kun uusi asunto ei kata vakuustarvetta. Periaatteessa pankki antaa kyllä lainaa vaikka kuinka paljon kunhan vakuudet on kunnossa ja vuokratulot kattaa lainan lyhennyksen ja yrityksen muut kulut. Eli voidaan arvioida sijoitustoiminnan olevan suunnilleen voitollista.
Itse en lähtisi tällaiseen sijoitustoimintaan. Asuntosijoittamisen kannattavuus on aika alhainen ja siitä on aika paljon vaivaa ja vastuuta. Sen etu on lähinnä se, että joka kuukausi on tuloja tasaisesti vuokrien muodossa.
Tuossa talossa ei tosiaan ole alle 50m2 kämppiä ollenkaan, että ilmeisesti vuokralaisetkin olivat enemmän tai vähemmän valmiina. Yksiöthän on helppo saada vuokralle vaikka olisivat kalliimpiakin. Mutta Helsingissä jopa uusista taloista voi ostaa kämppiä arvonnousua odotellen, kunhan paikka ja rakennuksen laatu on oikea. Tuosta merenrantatalosta uskallan kyllä itse väittää molempia.
Itsekin miettinyt asuntosijoittamisen mahdollisuuksia, kun tulee töiden puolestakin noiden kanssa touhuttua. Mutta ei hitto oikein sijoitettu pääoma ja tuotto-odotukset vs. vaivannäkö ja stressi vuokrauksesta kohtaa omissa kirjoissani. En jaksa yhtään säätää yksityisten ihmisten kanssa raha-asioihin liittyen.
^Viimeinen lause osuu asian ytimeen vuokrattaessa, nykyäänhän on esim Vuokraturva joka hoitaa vuokraamisen puolestasi (ihan pikkuista korvausta vastaan).
Tuosta ym kahdeksan asunnon köntästä, niin tuollaisella ostajalla on todnäk aiempia asuntoja ja niiden maksettua osuutta voi käyttää vakuutena. Jos nyt ostetut asunnot ovat otetusta lainasta esim 80% vakuutena, niin tarvitaan periaatteessa noin 1½ kokonaan maksettua noin samanhintaista vakuudeksi. Eli ei tuo kovin ihmeellinen veivaus ole ja periaatteessa ihan sipilämäinen "taseet töihin"-juttu. Periaatteessa hyvillä vakuuksilla ei tarvitse edes käsirahaa ostaessa, täytyy vain luottaa ja osata, että homma toimii buenosti.
Quote from: no future on 27.12.2020, 15:20:44
Itsekin miettinyt asuntosijoittamisen mahdollisuuksia, kun tulee töiden puolestakin noiden kanssa touhuttua. Mutta ei hitto oikein sijoitettu pääoma ja tuotto-odotukset vs. vaivannäkö ja stressi vuokrauksesta kohtaa omissa kirjoissani. En jaksa yhtään säätää yksityisten ihmisten kanssa raha-asioihin liittyen.
Itse olen sijoitellut asuntoihin ja todennut että se ei maksa vaivaa verrattuna muihin sijoitusmuotoihin.
Ongelma on pääoman verrattain heikko tuotto sekä erinäiset riskit, joiden puitteissa vuokratuotto voi laskea. Paljon riippuu siitä missä asuntoja vuokraa ulos, mutta riskejä ovat mm. asunnon seisominen tyhjänä vuokraajien välillä, vuokralaisten nopea vaihtuvuus, vuokralaisen sikailu, vuokrien maksamatta jättäminen, yhtiövastikkeiden jatkuva nousu, taloyhtiön remontit jne.
Kun kaikki tämä huomioidaan, pääoman tuotto jää johonkin 1-3% ennen veroja. Huonolla tuuria voi mennä jopa miinukselle, jos sattuu saaman jonkun pennittömän sikailijan, jonka jälkeen pitää tehdä kallis remontti tai jos kämppää ei saa nopeasti vuokrattua vuokralaisten vaihtuessa.
Eräs ongelma, joka helposti unohtuu, on etenkin edullisten kämppien erittäin heikko absoluuttinen tuotto. Ei ole tavatonta, että vuokra-asunnosta jää verojen jälkeen 100-150 euroa käteen kuussa. Tämä on niin vähän ettei sen takia kannata alkaa säätämään näiden asuntojen kanssa. Enemmän rahaa tienaa keräämällä pulloja ja samalla säästää kuntosalimaksuissa.
Helpommin tuottoa saa tekemättä lähes yhtään mitään laittamalla rahat vaikka ns. osinkopapereihin pörssissä, eli vakaisiin vanhoihin yrityksiin, joilla hyvä osinkomaksuhistoria. Kun ostaa paperit itse ilman varainhoitofirmojen palkkioita, säästää pitkän pennin kuluissa.
Asuntosijoituksia harkitessa kannattaa muistaa, että pörssinoteerattuna on erilaisia vaihtoehtoja tarkoitukseen niin Suomessa kuin ulkomailla.
On myös yhtiöitä, jotka keskittyvät toimitilavuokraukseen. Pääsee aika helpolla kun antaa ammattilaisten hoitaa suuren mittakaavan tuotantona nuo vuokrahommelit ja silti on osa riskistä hajautettu aika basic-pisnekseen (mikä ei ole huono idea, hajautus on minusta pakollista jos järki vähänkään pelaa)
Missaatte nyt suurimman syyn, minkä takia yksityishenkilöt harjoittavat asuntosijoittamista: Se on helpoin sijoitusmuoto käyttää velkavipua. Muuhun sijoitustoimintaan ei saa yhtä hyväehtoista lainaa. Raha ohjautuu asuntokuplaan eikä johonkin tuottavampaan, koska yhteiskunta niin tietoisesti haluaa.
Quote from: sancai on 28.12.2020, 00:34:27
Missaatte nyt suurimman syyn, minkä takia yksityishenkilöt harjoittavat asuntosijoittamista: Se on helpoin sijoitusmuoto käyttää velkavipua. Muuhun sijoitustoimintaan ei saa yhtä hyväehtoista lainaa. Raha ohjautuu asuntokuplaan eikä johonkin tuottavampaan, koska yhteiskunta niin tietoisesti haluaa.
Asuntoihin saa toki tiettyjen ehtojen vallitessa edullista lainaa, varsinkin jos "fuulaa" eli väittää sitä omaksi asuntolainakseen eikä asuntosijoituslainaksi.
Mutta kyllä osakkeisiin ja muihinkin sijoitusmuotohin saa pankista sijoituslainaa. Hyvillä vakuuksilla ja tiukka neuvottelija on saanut noin 1-2% korolla sijoituslainaa. Osa osakkeista kelpaa vakuudeksi noin 70% pörssiarvostaan.
Ai niin, jos haluaa velkavipua osakesalkulleen, niin ei pidä unohtaa Nordnetin kaupankäyntiluottoa. Korko ei ole todellakaan paha. https://www.nordnet.fi/fi/palvelut/lainat-ja-luotot
Niin ja ei tuota ole vissiin sidottu osakkeiden ostoon. Jos on ennestään Nordnetin asiakas ja salkkua on - ja tarttis vähän pikavippii johonkin ostokseen, niin 1% korkoa ostoksen osamaksurahoitukseen ei ole paha vai mitä?
Noin ne isot kuplat syntyy ja hajoaa josta sitten seuraa taas seuraava lama.Kenen porukka muuten ajatteli ostavan noita kämppiä ja millä rahalla?.
Quote from: Melbac on 28.12.2020, 05:43:00
Noin ne isot kuplat syntyy ja hajoaa josta sitten seuraa taas seuraava lama.Kenen porukka muuten ajatteli ostavan noita kämppiä ja millä rahalla?.
Aika moni asuntobisneksessä oleva kannattaa maahanmuuttoa...
Follow the money.
Quote from: Totti on 27.12.2020, 19:16:48
Helpommin tuottoa saa tekemättä lähes yhtään mitään laittamalla rahat vaikka ns. osinkopapereihin pörssissä, eli vakaisiin vanhoihin yrityksiin, joilla hyvä osinkomaksuhistoria. Kun ostaa paperit itse ilman varainhoitofirmojen palkkioita, säästää pitkän pennin kuluissa.
Aika monen hyvän osingon maksajan kurssikehitys on surkea esim. Fortum, Nordea ja Citycon. Sitten taas kannattavasti kasvavien yritysten osingot voivat olla pienet mutta kurssi voi tuplaantua, triplaantua jne. muutamassa vuodessa.
Quote
X
RAKLIn teettämän kiinteistön omistamisen veroselvityksen mukaan kiinteistön omistamisen verorasitus on kasvanut huomattavasti 2000-luvulla. Kiinteistövero, joka on kiinteistön omistamisen suurin kuluerä, on noussut asuinkerrostaloissa Helsingissä ja Tampereella yli 2,5-kertaiseksi 2000-luvun aikana.
– Suomi on tunnettu vakaana toimintaympäristönä sijoittajille. Pitkittynyt veronkorotustrendi ja viivästyneen kiinteistöverouudistuksen aiheuttama epätietoisuus tekevät kuitenkin säröä tähän kuvaan. Varsinkin vaikeassa suhdannetilanteessa ennakoitava investointiympäristö edistäisi rakentamista ja lisäisi kiinteistöjen houkuttelevuutta sijoituskohteina, toteaa RAKLIn kiinteistösijoittamisen johtaja Miika Kotaniemi.
Kiinteistöveron ala- ja ylärajoja on korotettu viimeisimmän kymmenen vuoden aikana lähes vuosittain. Isoista kaupungeista viisi kymmenestä aikoo korottaa kiinteistöveroa tämän vuoden aikana.
X
Kiinteistöveron lisäksi kiinteistön omistamisen verokuormaa kasvattavat muutkin maksut. Esimerkiksi arvonlisävero ja siihen sidottu vakuutusmaksuvero ovat nousseet 22 prosentista 24 prosenttiin. Lisäksi kaukolämpöön sisältyvät valmisteverot sekä huoltovarmuusmaksut ovat yli kaksinkertaistuneet. Varainsiirtoveroa on nostettu 1,6 prosentista 2 prosenttiin.
X
Verojen osuus kerrostalojen ylläpitokustannuksista oli keskimäärin 29,4 prosenttia vuonna 2019 Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Ylläpidon verojen osuus vuokrasta oli keskimäärin 8,8 prosenttia.
Kun mukaan huomioidaan laskennalliset osuudet palvelukustannuksiin sisältyvistä veroista ja rakennusinvestointeihin sisältyvistä veroista ja veroluonteisista maksuista, on verojen osuus kerrostaloasunnon vuokrasta 43 prosenttia Helsingissä ja 41 prosenttia Tampereella.
RAKLIn vuoden 2018 selvitykseen verrattuna verojen osuus ylläpitokustannuksista on kasvanut kaikissa kaupungeissa; Tampereella 2,3 prosenttiyksikköä, Turussa 1,2 prosenttiyksikköä ja Helsingissä 0,5 prosenttiyksikköä.
X
https://www.verkkouutiset.fi/kiinteiston-omistamisen-verorasitus-kasvanut-rajusti/#2a2ed954
[tweet]1350729028731338752[/tweet]
https://twitter.com/JuhanaBrotherus/status/1350729028731338752
[tweet]1350730567743111169[/tweet]
https://twitter.com/JuhanaBrotherus/status/1350730567743111169
[tweet]1350751909276221441[/tweet]
https://twitter.com/JuhanaBrotherus/status/1350751909276221441
Quote
Tutkijat: Tiivis Helsinki olisi parempi kaupunki – talous kasvaisi ja asumisen hinta laskisi
Heikki Loikkasen ja Seppo Laakson mukaan talouskasvu edellyttää rakentamista ennen kaikkea keskustan lähelle
Kalle Silfverberg HS
5.2.2016 14:12 | Päivitetty 5.2.2016 14:32
HELSINKI ja Suomi voisivat paremmin, jos kaupungit olisivat tiiviimpiä. Siinä lyhyesti viesti, jonka kaupunkitutkijat Heikki A. Loikkanen ja Seppo Laakso lähettävät päättäjille tuoreessa tutkimuksessaan.
Hyöty syntyisi siitä, että tiiviissä kaupunkirakenteessa tuottavuus paranee, kun ihmiset, ideat ja yritykset ovat lähemmässä vuorovaikutuksessa keskenään ja erilaiset nykyisestä hajanaisesta kaupunkirakenteesta johtuvat kustannukset pienenisivät.
TILAAJILLE
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002884352.html?share=6e711e8b4f465fe1880e1357370610d6
Periaatteessa kaupunkiasuntojen vajaakäyttö on varmaan ongelma tai "ongelma", mutta ei toisaalta ole mitään mieltä yrittää estää kesäasunnon pitämistä vaikka Helsingissä. Enkä tiedä kuinka paljon on niin varakkaita ihmisiä kenellä on varaa seisottaa kallista kämppää turhan takia kaupungissa. Lähinnä varmaan sama vanha ongelma, eli perikuntien, vanhusten ja perintönä saatujen halpojen kulujen asuntoja seisoo käyttämättömänä.
Tosin jossain oikeissa kaupungeissa niin kuin New Yorkissa on havahduttu siihen että rikkaat ja sikarikkaat ostavat isoin joukoin statuskämppiä kaupungista, mutta koulut ja kokonaiset korttelit Manhattanilla hiljenevät kun niissä asunnoissa ei olla kuin pari viikkoa vuodessa. Kivijalkayrittäjät valittivat tästä, kun vuokrat nousevat vaikka asiakkaita ei näy missään pilvenpiirtäjien täyttämissä kortteleissa.
Maahanmuutto on luonnotonta väestönkasvua.
Quote
Katso, minne Suomessa muutettiin – Helsingin ja Espoon tappiot historialliset
Viime vuosi toi selvän muutoksen kauan jatkuneeseen kaupungistumiseen. Nuoret aikuiset hakeutuivat pääkaupunkiseudulta pienempiin kaupunkeihin.
Koronavuosi 2020 ei ehkä aiheuttanut uutta Nurmijärvi-ilmiötä, mutta vaikutti selvästi suomalaisten kotipaikan valintaan, selviää Tilastokeskuksen tiedoista viime tammi–lokakuulta.
– Kaikista julkisista puheista huolimatta mitään suurta maallemuuttobuumia ei ole tapahtunut, kertoo muuttotilastoihin perehtynyt johtava asiantuntija Timo Aro aluekehittämiseen erikoistuneesta MDI-konsulttitoimistosta.
Hänen mukaansa maallemuuttoa on tapahtunut pienessä mittakaavassa lähinnä niihin kuntiin, joissa on paljon vapaa-ajan asuntoja. Koronavuosi ehkä hidasti kaupungistumista, mutta ei silti kokonaan lopettanut sitä.
– Pääkaupunkiseudun rinnalla suuret maakuntakeskukset ovat huomattavasti parantaneet vetovoimaansa suhteessa edeltäviin vuosiin., Aro tiivistää.
Viime vuonna kaupunkimaisten kuntien keskimääräinen muuttovoitto väheni, mutta toisaalta yhä useamman kaupungin asukasluku kasvoi maan sisäisen muuton ansiosta. Kun vuosina 2015–2019 tammi–lokakuun aikana keskimäärin 38 kuntaa sai muuttovoittoa, niin viime vuonna vastaavana aikana muuttovoittoa keräsi 99 kuntaa. Toisaalta muuttovoittojen määrä on jäänyt vähäiseksi useimmissa kunnissa: 48 kuntaa sai muuttovoittoa alle 20 henkilöä.
Sen sijaan erityisesti Helsingin ja Espoon vetovoima on vähentynyt. Molempien kaupunkien nettomuutto, eli tulo- ja lähtömuuton erotus kääntyi viime vuonna miinusmerkkiseksi. Sen sijaan Tampere nousi nettomuutolla mitattuna Suomen suosituimmaksi kaupungiksi.
X
Erityisesti lähtömuuttajien joukossa korostuvat 25–44 vuotiaat nuoret aikuiset, joiden lähtömuutot ovat kasvaneet selvästi viiteen edelliseen vuoteen verrattuna.
X
– Voi olla, että koronan aikana omaan terveyteen, turvallisuuden tunteeseen, tilaan ja ympäristöön liittyvät asiat ovat korostuneet, ja on hakeuduttu sellaisiin paikkoihin, missä näiden koetaan toteutuvan paremmin kuin tiheässä kaupungissa, Aro arvioi.
X
Muuttotappioista huolimatta Helsingin ja Espoon väkiluku kasvoi huomattavasti myös viime vuonna maahanmuuton ja luonnollisen kasvun ansiosta.
X
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007743135.html
Mielenkiintoista on, minne nuo 25-44 vuotiaat ovat muuttaneet, ja ennenkaikkea minkälaisiin asumisjärjestelyihin? Tuossa ikäluokassahan perustetaan perhe ja otetaan sekä maksetaan sitä ensimmäistä asuntolainaa, mitkä yleensä ovat äkkinäisiä muuttamisia ehkäiseviä tekijöitä. Onko nyt siis ostettu se ensimmäinen perheasunto, mahdollisesti omakotitalokin, jostain pienemmästä kaupungista pääkaupunkiseudun ulkopuolelta, vai mitä on tehty? Vai ovatko nuoret aikuiset muuttaneet perheidensä täysin varustelluille kesämökeille ja pistäneet velkaiset kaupunkiasuntonsa vuokralle tuottamaan?
Omasta puolestani voin sanoa että jos jonkun vuoden olisin Helsingistä voinut pois olla, niin edellisen. Vaikka vielä ankeampaa muissa käymissäni kaupungeissa oli, sitä lyhyttä kesähuumaa lukuunottamatta.
Quote from: Golimar on 18.01.2021, 08:14:38
Maahanmuutto on luonnotonta väestönkasvua.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007743135.html
No ei sieltä onneksi koko Afrikka ja lähi-itä ole siirtymässä Tampereelle uusien asuntojen koosta päätellen. 2018-2020 tampereelle valmistuneista uusista kerrostaloasunnoista 49% on yksiöitä ja 32% kaksioita. Suomen kansainvälinen maine vaan kasvaa, kun ihmiset asuvat mieluummin kuin sardiinit purkissa, vaikka multikulttuuria olisi tarjolla :o.
Muoks. etsin linkit lukuihin myöhemmin.
Hesarissa oli tänään uutinen kun Kivistöläisiä v*tuttaa parkkipaikkojen puute. Ja helsinkiläisistä, jotka tuskailevat päiväkotipaikkojen vähyyden kanssa. Lapsen hoitopaikka voi irrota jostain joka on arjen pyörittämisen kannalta mahdotonta.
Näkyvin kaupunkisuunnittelun osa on Helsingissä ollut autoilun vaikeuttaminen, pyöräbaanojen rakentaminen ja kaupunkilaisten rahojen kaataminen Kiasmaan ja musiikkitaloon. Seuraavaksi valmistuu raidejokeri eli iso osa helsinkiläisistä joutuu jäykän raideliikenteen varaan. Matka kotiovella pysäkille pitenee ja siihen voi tulla myös ylimääräinen vaihto. Aiemmin pääsi bussilla lähes ovelta ovelle.
Espoo tätä jo pilotoikin länsimetron kanssa. Pientalovaltaiset hyvien veronmaksajien alueet rampautettiin kun bussi vie isoon omenaan ja siitä jatketaan metrolla. Kulkuaika Helsinkiin tuplaantui.
Korona on osoittanut että etätyö onnistuu. Tarve kulkea keskustaan voi olla vain muutaman kerran kuukaudessa.
Helsinki ja Espoo ovat heikentäneet kulkuyhteyksiä ja niissä on kalleimmat asunnot. Varsin luonnollista että perheet muuttavat alueille joissa on halvempaa, tirvallisempaa ja arki sujuu paremmin. Kun näiden kaupunkien etuna on se että työpaikat sekä laajat palvelut sijaitsevat niissä, vaatii erikoislahjakkuutta jättää huomiotta ihmisten arki kokonaan niin että nämä muuttavat muualle.
Quote from: no enpä tiedä on 18.01.2021, 08:55:40
Quote from: Golimar on 18.01.2021, 08:14:38
Maahanmuutto on luonnotonta väestönkasvua.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007743135.html
No ei sieltä onneksi koko Afrikka ja lähi-itä ole siirtymässä Tampereelle uusien asuntojen koosta päätellen. 2018-2020 tampereelle valmistuneista uusista kerrostaloasunnoista 49% on yksiöitä ja 32% kaksioita. Suomen kansainvälinen maine vaan kasvaa, kun ihmiset asuvat mieluummin kuin sardiinit purkissa, vaikka multikulttuuria olisi tarjolla :o.
Muoks. etsin linkit lukuihin myöhemmin.
Tänään oli päivän Aamulehdessä juttu siitä, että Tampereen kaupunki yrittää kaavoituksella suitsia yksiörakentamista kaupungissa jokin erotasaus siinä oli perusteena. Jutun mukaan kaavoitustouhulla uusien Tesomalle rakennettavien kerrostalojen yksiömäärä kaupungin mahtikäskyn vuoksi laski 166:sta 72:een. Muumittaa, kun samaa homma on Helsingissä isoin ongelma erityisesti työssäkäyvien yksinasuvien, opiskelijoiden ja matalapalkkaduunarien keskuudessa, kun keinotekoisesti pidetään yllä pienten asuntojen pulaa, mikä johtaa siihen että Helsingissä saat maksaa koirankopin kokoisesta yksiöstä esimerkiksi Savelassa n. 800€/kk, halvemmalla asut saunallisessa kaksiossa Tampereella tällä hetkellä.
Juttu linkissä (toivottavasti tuosta pystyy lukemaan).
Tässä punaisena hehkuvien sijoitusasuntojen aikakaudella on toteutettu käsittääkseni seuraavaa kuviota:
1. "Ostetaan" asunto nimellisellä summalla ja sitten mukana seuraavalla helvetillisellä velkaosuudella seuraavaksi 30 vuodeksi. Edelliseen eli ns. ostohintaan täytyy löytyä sitä omaa rahoitusta noin 10-30%. Velkaosuuteen ei tarvita mitään omaosuuksia. Huomioida kannattaa, että varainsiirtovero maksetaan sekä ostohinnasta että velkaosuudesta. Veron voi vähentää myöhemmin myydessä.
2. Vuokrataan kämppä niiden vuosien ajaksi, kun pääomalainan lyhennykset eivät ole vielä käynnissä. Tai jotkut ahneemmat ovat vuokranneet AirBnB kämpiksi, joissa tietysti enemmän hommaa, mutta paremmat tuotot.
3. Hieman ennen kuin lyhennykset alkavat, myydään kämppä muutaman kymppitonnin voitolla. Se punaisena hehkuva markkina, tiedäthän. Eli jos nyt on tuossa edellä mainitut 8 kämppää, niin sitä rahaa voi tulla parisataatonniakin miinus pääomavero, jos kaikki menee kuin Strömsöössä.
Tässä nykymarkkinassa vaan en itse ainakaan uskaltaisi ottaa riskiä. AirBnB on käsittääkseni lähes kuollut markkina ja pankkien kiristyneet vakuusvaatimukset eivät ainakaan helpota tilannetta.
Jos itse istuisi useamman kämpän päällä, joissa pääomalainan lyhennykset olisivat laukeamassa syliin, niin unet taitaisivat mennä. Fiksu tietysti ulkoistaa tälläiset vastuut osakeyhtiölle, mutta yleensä niissäkin tarvitaan sitä pääomaa tai omia takauksia. Itse ostin edullisesti toimitilan, jossa oli aika iso velkaosuus, mutta toisaalta taloyhtiö on peruskorjattu seuraavaksi 50 vuodeksi eli kaikki isot rempat on tehty. Hankinta meni oman mielenterveyden suojelemiseksi osakeyhtiön nimiin, kun tulevasta koronakauden pituudesta ei tunnu olevan mitään käsitystä. Tässä kyseisessä tapauksessa taloyhtiön laina on myös vähennyskelpoista eli kun harjoittaa omaa toimintaa tiloissa, niin pitkällä aikavälillä saattaa jotain hyötyäkin.
Aina kannattaa laskea kuluja ja verrata niitä muihin mahdollisuuksiin. Tuossa edellä esitettiin kuolinpesän velvoite maksaa velkaosuuksia, kun hallintaoikeus pysyy voimassa. Ilman tarkempia lukuja siitä ei pysty sanomaan mitään. Saattaa olla hyvä tai huono.
Quote from: Venne on 18.01.2021, 09:39:00
Hesarissa oli tänään uutinen kun Kivistöläisiä v*tuttaa parkkipaikkojen puute. Ja helsinkiläisistä, jotka tuskailevat päiväkotipaikkojen vähyyden kanssa. Lapsen hoitopaikka voi irrota jostain joka on arjen pyörittämisen kannalta mahdotonta.
Näkyvin kaupunkisuunnittelun osa on Helsingissä ollut autoilun vaikeuttaminen, pyöräbaanojen rakentaminen ja kaupunkilaisten rahojen kaataminen Kiasmaan ja musiikkitaloon. Seuraavaksi valmistuu raidejokeri eli iso osa helsinkiläisistä joutuu jäykän raideliikenteen varaan. Matka kotiovella pysäkille pitenee ja siihen voi tulla myös ylimääräinen vaihto. Aiemmin pääsi bussilla lähes ovelta ovelle.
Espoo tätä jo pilotoikin länsimetron kanssa. Pientalovaltaiset hyvien veronmaksajien alueet rampautettiin kun bussi vie isoon omenaan ja siitä jatketaan metrolla. Kulkuaika Helsinkiin tuplaantui.
Korona on osoittanut että etätyö onnistuu. Tarve kulkea keskustaan voi olla vain muutaman kerran kuukaudessa.
Helsinki ja Espoo ovat heikentäneet kulkuyhteyksiä ja niissä on kalleimmat asunnot. Varsin luonnollista että perheet muuttavat alueille joissa on halvempaa, tirvallisempaa ja arki sujuu paremmin. Kun näiden kaupunkien etuna on se että työpaikat sekä laajat palvelut sijaitsevat niissä, vaatii erikoislahjakkuutta jättää huomiotta ihmisten arki kokonaan niin että nämä muuttavat muualle.
Helsingin kaupunkihan ei omista Kiasmasta ensimmäistäkään neliötä tai prosenttia, ja musiikkitalostakin vain 25%. Sekin tosin valmistui jo 10 vuotta sitten, että en tiedä kuinka aktiivisesti siihen on viime aikoina kaadettu kaupunkisuunnittelun rahoja...
Quote from: Chrattac on 18.01.2021, 09:57:23
Quote from: no enpä tiedä on 18.01.2021, 08:55:40
Quote from: Golimar on 18.01.2021, 08:14:38
Maahanmuutto on luonnotonta väestönkasvua.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007743135.html
No ei sieltä onneksi koko Afrikka ja lähi-itä ole siirtymässä Tampereelle uusien asuntojen koosta päätellen. 2018-2020 tampereelle valmistuneista uusista kerrostaloasunnoista 49% on yksiöitä ja 32% kaksioita. Suomen kansainvälinen maine vaan kasvaa, kun ihmiset asuvat mieluummin kuin sardiinit purkissa, vaikka multikulttuuria olisi tarjolla :o.
Muoks. etsin linkit lukuihin myöhemmin.
Tänään oli päivän Aamulehdessä juttu siitä, että Tampereen kaupunki yrittää kaavoituksella suitsia yksiörakentamista kaupungissa jokin erotasaus siinä oli perusteena. Jutun mukaan kaavoitustouhulla uusien Tesomalle rakennettavien kerrostalojen yksiömäärä kaupungin mahtikäskyn vuoksi laski 166:sta 72:een.
Tesoman ostarin nurkille tulikin parissa vuodessa kolme vuokraluukkutaloa, palvelutalo, aso-talo, yksi osaketalo ja siinä osaketalossakin turhan moni vuokralla. OP-kiinteistö ja kiinteistömaailma kunnostautuivat ostamalla rakennuttajalta asuntoja. Heti kun rakennuttajan asunnot oli myyty, pompsahti kiinteistövälitysfirmojen hinnat ylöspäin. Laittoivat myymättömät luukut vuokralle ja meno on sen mukaista. Parissa vuokrakiinteistössä on ollut reilun vuoden isot mainokset uusista vuokraluukuista, ilman ennakkokuluja. 1,5 km päähän on rakennettu samaan aikaan huomattavasti enemmän uusia kerrostaloja ja luultavasti asuntomuodot aika samanlaiset kuin ostarin nurkilla. Eiköhän länsi-tampereen uudet yksiöt saatu jo rakennettua (yksi talo valmistuu vielä ostarin kulmalle). Nyt on helppo elvistellä vähennyksillä.
Quote
Sunnuntaivieras: Asuntosijoittajat ja vuokranantajat ovat parasiitteja – perustarpeella tehdään rahaa
– Vuokranantaja ei tee työtä parantaakseen omistamaansa asuntoa taikka maata, jolla se sijaitsee, kirjoittaa Kansan Uutisten Sunnuntaivieras Pinja Vuorinen.
Asumisen hinta on eräs Vasemmistoliiton keskeisistä kuntavaaliteemoista Helsingissä. Eikä ihmekään. Asuntojen hinnat ovat karanneet käsistä pääkaupungissa, jossa valtaosa kuukausituloista menee vuokran maksamiseen.
Jos ei halua elää vuokralla, ei asunnon ostaminenkaan ole välttämättä vaihtoehto. Kuluneella viikolla Helsingin Sanomat uutisoi siitä, että uuden yksiön ostaminen voi Helsingissä maksaa jopa 400 000 euroa.
Samassa artikkelissa kerrottiin myös, että 70–90 prosenttia pääkaupunkiseudun uusista yksiöistä menee sijoittajille. Ei ihme, että hinnat nousevat pilviin.
X
Vasemmistonuorten taannoinen Ilmianna pomosi -kampanja herätti paljon keskustelua ja paheksuntaa sen kannustaessa ihmisiä kertomaan työpaikoilla tapahtuneista väärinkäytöksistä.
Kampanja keskittyi nimenomaan työnantajien lainrikkomuksiin, mutta siitä huolimatta se nähtiin uhkana työnantajille kaikkialla. Epäkohtien tuomisessa valoon on voimaa.
Kenties sama voisi toimia vuokranantajien rikkomuksiin, sillä oikeutensa tuntevaa vuokralaista on vaikeampi huijata.
Vuokralainen – ilmianna vuokranantajasi!
Kirjoittaja on taloustieteen ja politiikan tutkimuksen opiskelija.
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4443242-sunnuntaivieras-asuntosijoittajat-ja-vuokranantajat-ovat-parasiitteja-perustarpeella-tehdaan-rahaa?ref=popular
Quote
Näin veronmaksajien raha kiertää: Kelasta maksettiin Kojamolle 120 miljoonaa euroa ja ammattiliitot kuittaavat verovapaita jättiosinkoja
Kelasta on virrannut suuria summia asumistukea asuntosijoitusyhtiö Kojamoon, joka on ollut merkittävä rahalähde ammattiliitoille.
Veronmaksajille asumistukimenoista tuleva jättilasku on herättänyt huolta vuosien ajan. Oma osansa siitä menee satumaisia rahasummia ammattiliitoille jauhaneelle asuntosijoitusyhtiö Kojamolle.
Kela maksanut on 120 miljoonan euron asumistukimaksut suoraan Kojamolle ja sen edeltäjälle VVO:lle viiden edellisen vuoden aikana. Asia käy ilmi Kelan Talouselämälle toimittamista luvuista.
X
Todellisuudessa Kojamon ja muiden suurimpien vuokranantajien saamat asumistuet voivat merkittävästi suurempia. Ei ole tiedossa, paljonko niille on mennyt asumistukia, jotka ovat menneet maksuun vuokralaisten kautta. On yleisempää, että asumistuki maksetaan Kelasta asumistuen saajalle eikä vuokranantajalle.
"Vajaa kolmannes yleisestä asumistuesta maksetaan suoraan vuokranantajille ja eläkkeensaajien asumistuesta 12-14 prosenttia", kertoo Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen.
X
Kaikkiaan maksettiin viime vuonna yleistä asumistukea vajaat 1,6 miljardia euroa ja eläkkeensaajien asumistukea runsaat 600 miljoonaa euroa.
Ay-liitoille liki miljardi
Kojamosta ammattiliittoihin virtaavat huimat rahavirrat ovat olleet usein uutisoinnin kohteena. Ammattiliitot ovat saaneet Kojamoon liittyvät tulonsa verovapaasti, koska työmarkkinajärjestöt ovat yleishyödyllisiä yhteisöitä.
X
https://www.talouselama.fi/uutiset/te/f40285de-24be-4d00-b3aa-7954d796a267
Valkeakoskella yksi Sassinmäen kerrostaloista on purku-uhan alla, koska miljoonaremonttiin ei tipu rahoitusta – "Ikävä juttu, että talojen annetaan rapistua"
QuoteValkeakoskella asunto-osakeyhtiö Sassinmäen neljä kerrostaloa kärsivät alhaisesta vuokra-asteesta ja kasvavasta korjausvelasta. Ongelmaa suunnitellaan ratkaistavaksi purkamalla yksi taloista.
Asunto-osuuskunta Sassinmäki Valkeakoskella on joutunut kovan paikan eteen. Osuuskunnan neljässä kerrostalossa Kemmolantiellä ja Pellervontiellä on paljon kertynyttä korjausvelkaa ja paljon tyhjillään olevia asuntoja. Taloissa on yhteensä 140 asuntoa, joiden käyttöaste on osuuskunnan toimitusjohtajan Jenni Koiviston mukaan noin 70 prosenttia. Osuuskunta on etsinyt keinoja tilanteen ratkaisemiseksi, ja päätynyt yhden talon, Pellervontie 20:n, purkamiseen.
– Näin saataisiin jäljellä olevissa kiinteistöissä käyttöastetta isommaksi, Koivisto sanoo.
Lopullista purkupäätöstä ei hänen mukaansa ole vielä tehty. Päätös tehdään vasta sitten, kun tiedetään, että antaako Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) purku-avustusta. Koiviston mukaan Pellervontie 20:n asukkaille on annettu jo aiemmin ennakkotieto talon mahdollisesta purkamisesta. Asunto-osuuskunnan hallituksen puheenjohtajan Sanna Herityn mukaan purku-uhan alla olevaa taloa on kuitenkin tarkoituksella tyhjennetty siten, että sinne ei ole otettu uusia asukkaita.
https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000007934120.html
Vaikka kyseessä onkin vuokratalo, niin vastaavaa kestämätöntä korjausvelkaa kertyy omistustaloihinkin. Hgin alueella ongelmaa on ratkaistu ullakkorakentamisella tai purkamalla koko talo ja rakentamalla uusi josta asukkaat saavat uuden asunnon ihan pienellä välirahalla.
Quote from: Titus on 22.04.2021, 09:45:19
Hgin alueella ongelmaa on ratkaistu ullakkorakentamisella tai purkamalla koko talo ja rakentamalla uusi josta asukkaat saavat uuden asunnon ihan pienellä välirahalla.
Olisi mukava tietää, kuinka monta tällaista projektia on onnistuneesti toteutettu. Spekulaatioita olen nähnyt montakin, mutta olisi mielenkiintoista perehtyä ihan onnistuneisiin ja loppuun vietyihin projekteihin, jos sellaisia on.
Quote from: Siili on 22.04.2021, 10:01:21
Quote from: Titus on 22.04.2021, 09:45:19
Hgin alueella ongelmaa on ratkaistu ullakkorakentamisella tai purkamalla koko talo ja rakentamalla uusi josta asukkaat saavat uuden asunnon ihan pienellä välirahalla.
Olisi mukava tietää, kuinka monta tällaista projektia on onnistuneesti toteutettu. Spekulaatioita olen nähnyt montakin, mutta olisi mielenkiintoista perehtyä ihan onnistuneisiin ja loppuun vietyihin projekteihin, jos sellaisia on.
Ei niitä käytännössä ole. Muistaakseni Oulussa Heinäpäässä tuollainen taloyhtiöihme löytyi, jossa kaikki asukkaat kannattivat purkamista.
Se vaati siis vanhan lain aikaan ainakin täysin yksimielisen päätöksen osakkailta. En tiedä miten nykyään on.
Ohhoh, nyt on käynyt lapsus Jouni Parkkoselle, KOVA:n (Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat KOVA ry) toimitusjohtajalle:
Quote
Totuus PS:n mainoksen takana: maahanmuuttajien osuus asunnonsaajista noussut Helsingissä, mutta ei ulkomaalaistaustan takia
Tänään klo 22:00
Maahanmuuttajat saavat Helsingin kaupungilta usein helpommin vuokra-asunnon, mutta eivät siksi, että ovat maahanmuuttajia.
Helsingin kaupungin vuokratalojen asukasvalinnat ovat nousseet puheenaiheeksi perussuomalaisten vaalimainoksen vuoksi.
Ulkomaalaistaustalla ei ole merkitystä asukasvalinnassa. Asunnot osoitetaan yhdenvertaisuusperiaatteella.
Maahanmuuttajataustaiset saavat kuitenkin usein asunnon kantaväestöä helpommin sosioekonomisen asemansa vuoksi.
(...)
Leijo sanoo, että mitään asuntojonoja ei ole olemassakaan. Hakemukset ovat voimassa kolme kuukautta ja kaupungin, Helsingin tapauksessa Hekan, vuokra-asunnot jakautuvat tarpeen, varallisuuden ja tulojen mukaan – ei numerojärjestyksen. [No tämäpä se olikin juurikin se väite, aivan kirjaimellisesti... huoh.]
– Se johtaa, mihin se johtaa. Eniten tarvitsevat saavat niitä, ja se näkyy maahanmuuttajien ja vieraskielisten suurempana osuutena kuin se muuten väestössä on, Leijo sanoo suoraan.
Leijo kertoo, että muutos on tapahtunut hänen uransa aikana 1990-luvulta alkaen. Silloin Suomeen alkoi saapua ensimmäisiä suurempia maahanmuuttajaryhmiä. Hän jäi eläkkeelle toukokuussa 2020.
(...)
Yhdenvertaisuusperiaate
Maahanmuuttajatausta ei toki sinällään merkitse kaupungin asukasvalinnassa yhtään mitään. [Kiva kuulla, jollain tavalla kuitenkin merkitsee, koska käytetään sanaa "sinällään".] Asukasvalinnan yhdenvertaisuusperiaate tulee perustuslaista. Kantasuomalaiset ja ulkomaalaistaustaiset ovat siis samalla viivalla.
– Kaupungin asunnot pitäisi pystyä jakamaan niille, ketkä niitä tarvitsevat kaikkein eniten ihan objektiivisesti. Ja siihen kaupunki pyrkii, Suomen pakolaisapu ry:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Katja Mannerström sanoo.
Linjaus löytyy suoraan Helsingin kaupungin verkkosivuilta. Mannerströmin mukaan Suomeen muualta muuttaneet kohtaavat syrjintää niin asuntomarkkinoilla kuin työelämässä ja muuallakin yhteiskunnassa. Työpaikkaa tai asuntoa ei yksityiseltä puolelta välttämättä saa, jos nimi tai ulkonäkö on ulkomainen.
(...)
Segregaatiota vältetään
Vaikka ulkomaalaistaustaisten osuus Helsingin kaupungin vuokra-asunnoissa on noussut 1990-luvulta lähtien, suurin osa asukkaista on yhä kantasuomalaisia. Kaupungin asuntojen vaihtuvuus on pientä ja osa kantasuomalaisista asukkaista on saattanut asua kodissaan vuosikymmeniä. [Kiva juttu. :)]
Maahanmuuttajien osuus on kuitenkin suhteessa suurempi. Helsingissä ulkomaalaistaustaisista asunnonhaltijoista 36,5 prosenttia asui vuonna 2018 ARA-asunnossa, kantasuomalaisilla luku on 17,3.
Luvut koskevat kaikkia Helsingin ARA-asuntoja. Heka on omistaa niistä kuitenkin ylivoimaisen enemmistön. Luvut tarkoittavat asunnonhaltijoiden määrää, ei asukkaiden määrää.
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat KOVA ry:n toimitusjohtaja Jouni Parkkonen ei ole huolissaan asuntojen epätasaisesta jakautumisesta. [Jep, miksipä olisitkaan...] Parkkosen mukaan oikea ongelma on kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen liian pieni määrä.
– Ei maahanmuuttajat tässä millään tavalla yksin niitä asuntoja kaikkein kiireellisimmänkään luokan perusteella saa. Minusta asukasvalintaperusteet ovat toimineet hyvin, hän sanoo.
Suurin osa Helsingin asukkaista myös kaupungin vuokrataloista on kantasuomalaisia. Kaupungin väestönkasvu johtuu kuitenkin pitkälti maahanmuutosta.
Asukasvalinnassa suorastaan vältetään tilanteita, että yhteen taloon tai edes asuinalueelle pääsisi muodostumaan jonkun vähemmistön keskittymä. [Miksi? Suomalaisten suhteen tämä on käsittääkseni toiminut ihan kohtuullisesti vuosikymmeniä.] Sosiaalisessa asumisessa pyritään monipuolisuuteen.
Perussuomalaiset ovat ottaneet usein Ruotsin esimerkiksi segregaatiokehityksestä. Siis eriytymisestä. Osassa lähiöistä voi olla jopa yli 90 prosenttia maahanmuuttajia. Helsingin asuntopalvelujen entinen osastopäällikkö Markku Leijo sanoo, että kaupunki tekee määrätietoisesti työtä asukasvalinnassaan välttääkseen sen. [Oliko se monikulttuurisuus nyt siis hyvä homma vai ei? Onko monikulttuuria jos ei ole suomalaisia alistettavana?]
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/0dd81f59-1f2f-403e-bc74-1f4b57840f7a
Omat kommentit hakasuluissa väleissä.
QuoteKantasuomalaiset ja ulkomaalaistaustaiset ovat siis samalla viivalla.
Ja tämä on jo fundamentaalisesti väärin.
QuotePerussuomalaiset ovat ottaneet usein Ruotsin esimerkiksi segregaatiokehityksestä. Siis eriytymisestä. Osassa lähiöistä voi olla jopa yli 90 prosenttia maahanmuuttajia. Helsingin asuntopalvelujen entinen osastopäällikkö Markku Leijo sanoo, että kaupunki tekee määrätietoisesti työtä asukasvalinnassaan välttääkseen sen.
Eli rotu ratkaisee muuten tasavertaisessa tilanteessa kun valitaan vuokralaista. Valkoihoinen "rikastuneelle" alueelle, ja tumma paremmalle alueelle.
Emme suosi ulkomaalaisia, annamme vain etusijan kieltä osaamattomille ja hassun nimen omaaville.
Quote from: Peltipaita on 10.06.2021, 12:28:23
QuotePerussuomalaiset ovat ottaneet usein Ruotsin esimerkiksi segregaatiokehityksestä. Siis eriytymisestä. Osassa lähiöistä voi olla jopa yli 90 prosenttia maahanmuuttajia. Helsingin asuntopalvelujen entinen osastopäällikkö Markku Leijo sanoo, että kaupunki tekee määrätietoisesti työtä asukasvalinnassaan välttääkseen sen.
Eli rotu ratkaisee muuten tasavertaisessa tilanteessa kun valitaan vuokralaista. Valkoihoinen "rikastuneelle" alueelle, ja tumma paremmalle alueelle.
Tämä ei minun kohdalla onnistunut, tein omat päätökseni, nostin kytkintä ja lähdin. Kyllä, olen hyvä esimerkki white flight:sta. Kaupunki ei päätä kuka minun naapurissani asuu saati päätä millä alueella asun. Onneksi siirryin sivummalle joka olikin paras päätös minkä olen tehnyt. Sääli niitä jotka eivät voi samaa päätöstä tehdä ja jäävät "asukasvalinnan" uhreiksi.
Minusta Annin olisi ensimmäiseksi pitänyt kysyä:
"Pitääkö jokaisella kehitysmaista Suomeen valuvalla ikuisella sossuelätillä olla oikeus saada sossun kustantama asunto Helsingin ytimestä?
Käytäntö pumppaa loputtomasti veronmaksajien rahaa asumistukina muutamalle yksityiselle yritykselle, vie asunnot niiltä jotka voisivat maksaa niistä itse joko omalla rahalla tai velalla, ja nostaa asuntojen hintoja."
Velkakatto sinänsä on ihan järkevän kuuloinen ajatus, vaikkakin vähän holhoava.
Vaikka asuntoa himoavalla asiakkaalla miten jopo keulisi, pankeilta pitäisi voida olettaa kykyä viileään harkintaan ja riskinhallintaan. Vai tekevätkö pankit kenties paremman tilin antamalla tolkuttoman lainan ja, sitten kun asiakkaan maksukyky loppuu, ottamalla kämpän hallintaan ja myymällä sen eteenpäin?
https://www.hs.fi/talous/art-2000008039763.html
Quote
Pitääkö jokaisella todella olla oikeus ostaa asunto Helsingin ytimestä?
Asuntokuplasta ja ylivelkaantumisesta lähtevä talouskriisi on erityisen tuhoisa. Velkakatosta käytävä keskustelu kertoo, että monilla Helsingin keskustassa asuvilla on harhainen käsitys asumisen hinnasta, kirjoittaa HS:n taloustoimittaja Anni Lassila.
Hallitus on aikeissa suitsia kotitalouksien velkaantumista velkakatolla, joka sidottaisiin kotitalouden tuloihin. Suunnitelmien mukaan velkaa saisi olla enintään 500 prosenttia suhteessa vuosituloihin ennen veroja.
...Maksumuuri
Ihan vinkkinä vaan massipäälliköille. Jos sosiaalinen asuminen v...uttaa, niin Pasilan ns. Konepajan alueella sitä on Eiranrannan ja Kruununhaan tapaisten diplomaattialueiden jälkeen vähiten.
Kyseessä on kuulemma joku fiba eli Helsingin "deekua ja neegua tasaisesti kaikille helsinkiläisille" toimikunnan torkahdus. Konepajan aluetta ei muistettu rikastaa.
PS. Ai niin, kyseisellä alueella on useampikin taloyhtiö/asunto, joissa afrikkalaisten puutetta on kompensoitu sitten Afrikan "ilmastolla" - tai ainakin lämpötilatasoilla. Tuttava alalta varoitti. Siellä on siis uudehkoja kämppiä, joissa voi olla +27...30 astetta vuoden ympäri. Vaikka olis ikkuna auki....(mikä on aika helkutin epäviihtyisää sekin suurimman osan vuodesta)
Tutkikaa tarkkaan ennenkuin iskette räpylänne kiinni. Jos kämpässä on vuoden ympäri +27 C sisällä, niin ei siinä asu hurttakaan...en minä ainakaan pystyisi.
Quote
X
Asuntolainojen käsittelyt ovat paikoittain ruuhkautuneet. Viivettä lainojen käsittelyissä on ilmennyt viime vuoden elokuusta lähtien. Kaikki pankit eivät ole pystyneet vastaamaan asuntojen kysynnän voimakkaaseen kasvuun, ja paikoittain aikoja laina- ja kauppaneuvotteluihin pääsyä joutuu odottamaan pisimmillään jopa neljä viikkoa.
Kerro kokemuksistasi jutun lopussa löytyvällä lomakkeella.
Osa pankeista on urakoinut kasaantuneita jonoja erilaisin viikonlopputempauksin, jolloin lainaneuvottelijat ovat olleet töissä läpi viikonlopun. Heikoin tilanne on ollut pääkaupunkiseudulla sekä muissa kasvukeskuksissa. Pääkaupunkiseudun kiinteistönvälittäjät ovat kärränneet asiakkaitaan vapaiden neuvotteluaikojen perässä.
– Pääkaupunkiseudun kauppoja on jouduttu tekemään jopa Tampereella ja Vääksyssä asti, kun helsinkiläispankeilta ei ole löytynyt sopivaa aikaa kuin vasta yli kuukauden päähän sovitusta, Bo LKV Oy:n operatiivinen johtaja Saara Murtovaara kirjoittaa sähköpostilla.
X
Viime kesästä lähtien asuntokauppa on kiivastunut, eikä laantumiselle ole nähtävissä merkkejä.
Asuntokauppojen kuumeneminen on aiheuttanut tilanteen, jossa sopivia kohteita kaikille halukkaille ei ole tarjolla ja osasta asunnoista on jopa syntynyt taisteluja.
X
https://yle.fi/uutiset/3-12008757
Quote from: Ajatolloh on 11.06.2021, 17:18:04
Ihan vinkkinä vaan massipäälliköille. Jos sosiaalinen asuminen v...uttaa, niin Pasilan ns. Konepajan alueella sitä on Eiranrannan ja Kruununhaan tapaisten diplomaattialueiden jälkeen vähiten.
Kyseessä on kuulemma joku fiba eli Helsingin "deekua ja neegua tasaisesti kaikille helsinkiläisille" toimikunnan torkahdus. Konepajan aluetta ei muistettu rikastaa.
PS. Ai niin, kyseisellä alueella on useampikin taloyhtiö/asunto, joissa afrikkalaisten puutetta on kompensoitu sitten Afrikan "ilmastolla" - tai ainakin lämpötilatasoilla. Tuttava alalta varoitti. Siellä on siis uudehkoja kämppiä, joissa voi olla +27...30 astetta vuoden ympäri. Vaikka olis ikkuna auki....(mikä on aika helkutin epäviihtyisää sekin suurimman osan vuodesta)
Tutkikaa tarkkaan ennenkuin iskette räpylänne kiinni. Jos kämpässä on vuoden ympäri +27 C sisällä, niin ei siinä asu hurttakaan...en minä ainakaan pystyisi.
Kyllä tuolla on tullut niissä uusissa rakennuksissa ->itä-pasilaan päin mamuja rattaineen vastaan?.Tosin eipä helsingissä taida olla nykyään alueita jossa noita ei tulisi vastaan.Itsehän en noihin taloihin muuttaisi kuin pakosta.En vain pidä alueesta ja tavasta miten se on rakennettu(olen asunut aikaisemmin lähistöllä).Liian paljon liikennettä ja melkein vieressä on se metadonihoidon? paikka,itä-pasilassa on kalkkers,mäkelänkadulla on illusia ja siinä on joku asuntola sekä joku koulutuskeskus vieressä/ratikka menee talojen välistä pasilan asemalle/hakikseen yms.Noi kertoo vähän millaista porukka siellä voi tulla vastaan.Lintsin,ratapihan,sporan,teollisuuskadun liikenteen äänet kuuluu todennäköisesti sisälle jos avaa ikkunan ja viereen suunnitellaan jotain vallilan konepajan ravintolakeskusta jossa 1000 terassipaikkaa.:)
Quote
Ei tartte auttaa
Asuntolainaa saadakseen on todistettava pankille, että maksukykyä piisaa. Siltikin lainasta voi muodostua kohtuuton kuluerä. Tässä jutussa kaksi lukijaa kertoo Helsingin Sanomille, miksi ja miten he päätyivät ottamaan liian suuren asuntolainan.
TILAAJILLE
Oona Laine HS
2:00 | Päivitetty 9:17
KUIN veitsi olisi kurkulla koko ajan.
Sellainen olo valtasi Sirpan kuusi vuotta takaperin. Hän oli saanut pankista yli sadan tonnin asuntolainan ja ostanut sillä rivitalokolmion.
Palkkaa hänellä jäi käteen 1 600 euroa kuussa. Asumiskulut olivat tuhannen euron luokkaa. Ylijäävällä rahalla piti kattaa kaikki muu, kuten ruoka, laskut ja lasten harrastukset.
https://www.hs.fi/koti/art-2000008060203.html
Quote from: Ajatolloh on 11.06.2021, 17:18:04
Kyseessä on kuulemma joku fiba eli Helsingin "deekua ja neegua tasaisesti kaikille helsinkiläisille" toimikunnan torkahdus. Konepajan aluetta ei muistettu rikastaa.
Kyseessä on virallisesti "sosiaalinen sekoittaminen", jonka merkitys ja virallinen selitys tuntuu muuttuvan niin tiheään, että jätän joitain linkkejä joiden avulla asiaan voi perehtyä enemmän.
Tähän eriskummalisuuteen syynä ovat, vähemmän yllättäen, eri puolueet ja heidän ohjailema kaavoitus ja kaikki muu härdelli. Asiaan vaikuttaa erinomaisen paljon se, että Vihreillä* on ollut kaupunginympäristön salkku jo hyvinkin pitkään, mikä väistämättä välittyy tavalla tai toisella nykyisten ja uusien alueiden kaavoitukseen.
Tässä joitain linkkejä:
https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/kaikkien-kaupunki-mutta-kaukana-asukkaiden-sosiaalinen-tausta-ja-eriytyva-kaupunkitilan
https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/helsingin-alueellinen-eriytyminen-kaksi-lahestymistapaa-segregaation-seurantaan
Muita lähteitä:
KSV (2005b): Ajankohtaisia asumisen teemoja. Näkökulmia Helsingin asuntokannan ja väestörakenteen kehittymiseen. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2005: 6. Helsinki: Helsingin kaupunki.
Cheshire, Paul (2007): Segregated neighbourhoods and mixed communities. A critical analysis. York: Joseph Rowntree Foundation.
Galster, George (2007): Neighbourhood Social Mix as a Goal of Housing Policy: A Theoretical Analysis. European Journal of Housing Policy 7.
Sako Musterd & Wim Ostendorf: Urban Segregation and the Welfare State. Inequality and exclusion in western cities. London: Routledge.
Musterd, Sako, Ostendorf, Wim & De Vos, Sjoerd (2003): Neighbourhood Effects and Social Mobility: A Longitudinal Analysis. Housing Studies 18.
Käytännössä tosiaan pahimmillaan meinaa sitä että itse maksat täysin markkinatalousperustaista hintaa asunnostasi kerrostalon ylimmässä kerroksessa melkoisessa velkakurimuksessa seuraavat 40v, kun taas naapuri asuu käytännössä veronmaksajien laskuun ilmaiseksi alakerrassa.
Joku joskus täällä totesikin että yksi tapa millä hämätään porukkaa ostamaan asunto Helsingistä, on että ensin rakennetaan omistusasunnot ja sitten viiveellä ne sosiaaliset sekoitukset. En tiedä mikä nykytilanne on. Toki sitten vielä pitää huomata uusien taloyhtiöiden kytevät velkapommit, niistäkin oli täällä aiemmin juttua. Vaikuttaa oleellisesti lainanmaksuun.
*Näyttäisivät olevan suuresti vinksallaan sosiaaliseen sekoittamiseen.
Quote from: Golimar on 18.07.2021, 11:24:38
Quote
Ei tartte auttaa
Asuntolainaa saadakseen on todistettava pankille, että maksukykyä piisaa. Siltikin lainasta voi muodostua kohtuuton kuluerä. Tässä jutussa kaksi lukijaa kertoo Helsingin Sanomille, miksi ja miten he päätyivät ottamaan liian suuren asuntolainan.
TILAAJILLE
Oona Laine HS
2:00 | Päivitetty 9:17
KUIN veitsi olisi kurkulla koko ajan.
Sellainen olo valtasi Sirpan kuusi vuotta takaperin. Hän oli saanut pankista yli sadan tonnin asuntolainan ja ostanut sillä rivitalokolmion.
Palkkaa hänellä jäi käteen 1 600 euroa kuussa. Asumiskulut olivat tuhannen euron luokkaa. Ylijäävällä rahalla piti kattaa kaikki muu, kuten ruoka, laskut ja lasten harrastukset.
https://www.hs.fi/koti/art-2000008060203.html
Noin pääsääntöisesti yhden ihmisen ei kannattaisi ostaa rivarikolmiota jos ei ole maksukykyä tai omarahoitusta. Mutta saatiinpa lehteen juttu.
QuotePalkkaa hänellä jäi käteen 1 600 euroa kuussa. Asumiskulut olivat tuhannen euron luokkaa. Ylijäävällä rahalla piti kattaa kaikki muu, kuten ruoka, laskut ja lasten harrastukset.
Eli 600 euroa kuussa ruokaan ja oleiluun. Sehän on enemmän kuin työtön saa. Sadat tuhannet pärjäävät. Niukasti, mutta kuitenkin.
Ei muuten kaikilla työssäkäyvilläkään jää kaikkien asumiskulujen jälkeen jää tuota 600 euroa kuussa. Silti vain painavat eteenpäin, heräävät aamulla duuniin.
Helsingin PS:n varavaltuutettu Marko Kettunen kirjoittaa Twitterissä, ettei ole pyynnöistä huolimatta saanut tietoa kenelle verovaroin tuettuja asuntoja jaetaan. Tietoa on, koska sitä hakemuksissa kysellään, mutta se pimitetään, koska asiasta nousisi meteli.
[tweet]1445820698312675328[/tweet]
https://mobile.twitter.com/MarkoKettunen/status/1445820698312675328
Quote
Olen yrittänyt 27.8. alkaen saada Helsingin kaupungin asunnoilta kuntalain mukaisesti tietoa asuntojen jaosta vuosilta 2015-20 äidinkielen mukaan. Data on olemassa, koska sitä kysytään asuntohakemuksissa. Dataa ei ole kuitenkaan pyynnöistä huolimatta suostuttu antamaan. 1/x
Toiminta herättää useampiakin kysymyksiä. Miksi tietoa yleensä kysytään asunnonhakijoilta, jollei sitä voida hyödyntää kaupungin päätöksenteossa? Ja toisekseen, miksei tietoa suostuta valtuustoryhmällemme antamaan? 2/x
Itse en kykene keksimään kysytyn tiedon pimittämiselle mitään muita syitä kuin sen, että luvuista paljastuisi jotain sellaista, jota ei haluta julkisuuteen. Tämä on sekä helsinkiläisen veronmaksajan että valtuuston toiminnan kannalta erittäin moitittavaa. 3/x
Näin kuitenkin on. Kaupungin viranomaiset estävät valtuuston jäseniä pääsemästä tiedonlähteille. Kyseessä ei ole pieni asia. Kaupungilla on lähes 50k vuokra-asuntoa ja verovaroja toiminnan ympärillä pyörii hurja määrä. 4/x
Helsinkiläiselle veronmaksajalla on oikeus tietää, kuinka näitäkin julkisia varoja käytetään, kuinka ne kohdennetaan ja kenelle verovaroin ylläpidetyt asunnot menevät. Tätä tietoa yritimme kaupungilta saada, emmekä saaneet. Ei hyvä. Ei hyvä ollenkaan. 5/5
Akseli Lahdensuo ja Ida-Kaisa Isoviita säästivät vuosia yhteistä ensiasuntoa varten, kunnes totuus paljastui pankissa – Miksi pariskunta saa saman määrän asp-lainaa kuin yksin lainan nostava?
https://www.hs.fi/talous/art-2000008376021.html
"KUN yhteisen asunnon ostaminen tuli Akseli Lahdensuolle, 25, ja Ida-Kaisa Isoviidalle, 24, ajankohtaiseksi, he päättivät hyödyntää omille asp-tileilleen vuosien varrella kerryttämänsä rahat.
Helsingissä asp-lainan enimmäismäärä on 215 000 euroa, ja lainan saadakseen pitää säästää vähintään kymmenen prosenttia asunnon hinnasta. Koska sekä Lahdensuo että Isoviita olivat tahoillaan säästäneet asp-tileilleen yhteensä yli 40 000 euroa, he arvelivat kahdella erillisellä lainalla voivansa ostaa jopa 400 000 euron arvoisen asunnon.
Kun reilut 300 000 euroa maksava mieluinen asunto Pasilasta oli löytynyt ja pariskunta lähti neuvottelemaan pankin kanssa asuntolainasta, kävi ilmi, että asp-laina onkin asunto- eikä henkilökohtainen."
Vähän outo asenne toi että valitetaan siitä ettei pankki anna pariskunnalle 400k lainaa.Ei pankin ole mikään pakko antaa edes noita 215k lainoja,ainahan voi säästää sen 200k ja ottaa ton 215k laina ja ostaa sitten se 400k asunto.Toikin tarkoitettu ekan asunnon ostoon eikä pariskunnan asuntolainaksi.
Siitä ei ole kovinkaan pitkä aika kun koijarit kaupustelivat sijoitusasuntoja ja kertoivat että on hyvä idea ostaa sellainen.
Quote
X
Vuokra-asuntoja oli markkinoilla tuhansia enemmän kuin samaan aikaan vuonna 2020. Vuoteen 2019 nähden muutos oli vieläkin merkittävämpi, sillä vapaana olevien vuokra-asuntojen määrä oli kasvanut yli 85 prosentilla.
Vuokraovi.comissa julkaistaan vuositasolla kymmeniä tuhansia ilmoituksia pääkaupunkiseudulla, mutta tarkat lukumäärät eivät ole julkisia.
Vuoden viimeisenä vuosineljänneksenä vuokra-asuntoja oli markkinoilla enemmän kuin millään muulla vuosineljänneksellä. Toisin sanoen vuokralaisten markkinat ovat vain vahvistuneet vuoden loppua kohden, mistä kielii myös historiallinen keskivuokrien lasku vuoden viimeisellä neljänneksellä.
Koko vuodenkin tasolla muutokset ovat huimia. Vuoteen 2020 verrattuna asuntoja oli tarjolla 28 prosenttia enemmän ja vuoteen 2019 verrattuna 58 prosenttia enemmän.
X
Koko Suomen laajuudelta vuokramarkkinoissa ei ole tapahtunut yhtä järisyttävää muutosta. Suurista kaupungeista esimerkiksi Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa vuokra-asuntoja markkinoitiin koko vuoden tasolla hieman vuotta 2020 enemmän. Viimeisellä neljänneksellä vapaita vuokra-asuntoja oli Vuokraovi.comissa tarjolla vähemmän kuin vuonna 2020 samaan aikaan, eli pieni normalisoituminen on jo näkyvissä.
Vuokraovi.comin liiketoimintapäällikkö Henrik Laakkonen painottaakin, että julkisuudessa esiintynyt kuva vuokramarkkinoista on osin yksipuolinen. Suomessa on useita vuokramarkkinoita, ja vaikka Helsinki ja muu pääkaupunkiseutu ovat asuntosijoittajan kannalta merkittäviä alueita, on muualla Suomessa paljon alueita, joissa vuokralainen löytyy helposti.
– Kun pohditaan, että onko asuntosijoittaminen enää järkevää, niin kyse on Helsingistä. Kansainvälisyys ja turismin puute koskettavat eniten Helsinkiä. Sitä markkinaa ei voi yleistää koko Suomeen, Laakkonen sanoo.
X
https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/24f185fa-9189-4f40-a2ec-8c65f385b422 (https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/24f185fa-9189-4f40-a2ec-8c65f385b422)
https://www.google.com/search?q=osta+sijoitusasunto&oq=osta+sijoitusasunto&aqs=chrome..69i57j0i22i30.7712j0j15&sourceid=chrome&ie=UTF-8
Quote from: Golimar on 01.02.2022, 11:36:08
Siitä ei ole kovinkaan pitkä aika kun koijarit kaupustelivat sijoitusasuntoja ja kertoivat että on hyvä idea ostaa sellainen.
Seuraava matutulva, ja jokainen tyhjä vuokra-asunto on vuokrattu.
Quote
Lainakorkojen nousu häämöttää – asuntovelkainen voi jo varautua
Asuntolainojen yleisimmän viitekoron, 12 kuukauden euriborin, odotetaan jatkavan nousuaan. Asuntovelkaisilla on vielä aikaa valmistautua.
MONI viime vuosina asunnon ostanut ei todennäköisesti ole tottunut kiinnittämään erityistä huomiota asuntolainansa korkoon. Useat ovat ostaneet ensimmäisen asuntonsa viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun korot ovat olleet poikkeuksellisen matalat.
Muutos on kuitenkin näköpiirissä.
– Henkisesti kannattaa varautua siihen, että korot eivät tästä enää laske, vaan suunta on ylöspäin, sanoo pääekonomisti Timo Hirvonen Suomen Handelsbankenista.
Varsinkin suurimmissa asuntolainoissa, joissa on myös pitkä maksuaika, voi korkojen pienikin nousu tarkoittaa merkittävää lisälaskua.
Syynä on inflaation kiihtyminen, jota keskuspankit perinteisesti torjuvat nostamalla ohjauskorkojaan.
Yhdysvaltojen keskuspankki Fed todennäköisesti korottaa tämän vuoden aikana ohjauskorkoaan useampaan kertaan.
EUROOPAN keskuspankin EKP:n pääjohtajan Christine Lagarden mukaan korkoja ei nosteta tämän vuoden aikana. Handelsbanken arvioi, että EKP aloittaa koronnostot vasta vuoden 2024 syksyllä.
Jo odotus koronnostoista on vaikuttanut 12 kuukauden euriboriin, joka on asuntolainojen yleisimmin käytetty viitekorko.
– Markkinaennuste on, että 12 kuukauden euribor nousee positiiviseksi jo tämän vuoden aikana, sanoo Kaisu Christie, OP:n henkilörahoituksesta ja asumisen palveluista vastaava johtaja.
Hirvosen mukaan euribor-korot alkaisivat nousta vasta ensi vuoden lopulla, ja silloinkin maltillisesti.
– Markkinoiden odotuksen mukaan vuoden 2028 lopulla kolmen kuukauden euribor olisi edelleen 0,6 prosentissa. Sekin taso olisi poikkeuksellisen matala, sillä esimerkiksi vuoden 2012 alussa luku oli 1,2 prosenttia, Hirvonen sanoo.
– 12 kuukauden euribor olisi vähän korkeammalla tasolla.
X
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008577278.html (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008577278.html)
Quote
Korkojen nousu näkyy jo selvästi – asuntoja päätyy pakkohuutokauppaan ympäri maata
Nousevat korot ja kasvavat vastikkeet ovat joillekin asunnonomistajille liikaa, jolloin lopputuloksena voi olla asunnon ajautuminen ulosmittaukseen. Näitä tapauksia on aikaisempaa enemmän.
Sami Noponen
6:30
VANTAAN Myyrmäessä huutokaupataan 60 neliön kerrostalokaksiota vuonna 1975 valmistuneessa talossa. Huutokauppa päätyy 10. helmikuuta ja korkein tarjous oli perjantaihin mennessä vain 8 000 euroa.
Huutokaupat.comista löytyykin useita kymmeniä huutokaupattavia asunto-osakeita ja kiinteistöjä pääkaupunkiseudulta aina Pohjois-Suomeen.
Useissa huutokaupoissa tarjoukset näyttävät jäävän melko alhaisiksi markkinoiden hintatasoon nähden.
Asuntomarkkinoiden jäähtyminen ja kohoavat asumiskustannukset ovat alkaneet näkyä ulosottolaitoksen toiminnassa.
Apulaisvaltakunnanvouti Jarmo Kivistön mukaan ulosmitattujen asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen realisoinnit ovat lisääntyneet vuositasolla selvästi.
Asunto-osakkeita on ollut viime vuosina realisoitavana yleensä noin 600 vuosittain. Viime vuonna ulosmitattuja osakkeita oli eniten kymmeneen vuoteen eli 849 kappaletta. Kivistön mukaan näyttää siltä, että tänä vuonna päädytään vähintään samalle tasolle.
Yksi syy huutokauppojen kasvaneeseen määrään näyttää Kivistön mukaan olevan se, että kaikki eivät pysty pitämään kustannuspaineissa sijoitusasuntojaan.
– On lähdetty ehkä sijoitusasunnon hankintaan hieman kevyin eväin.
X
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009349933.html (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009349933.html)
Seuraavaksi YIT varmaankin ehdottaa matun haalimista sijoitusasuntoon. Olisi mielenkiintoista tietää kuinka suuri osa grynderien rahoista tulee veronmaksajilta.
Quote
X
Asunnon vuokraaminen omalle lapselle tuo etuja molemmille
Kun lapsesi muuttaa pois kotoa, saattaa sijoitusasunnon ostaminen ja vuokraaminen hänelle olla kannattavaa teille molemmille.
Tärkeimmät edut vanhemmalle:
vältyt vuokralaisen etsimiseltä ja tyhjiltä kuukausilta
saat asuntosijoittajan verovähennykset
pääset aloittamaan asuntosijoittamisen helposti
Tärkeimmät edut lapselle:
voit hakea asumistukea
pääset muuttamaan mieleiseesi kotiin
saat turvallisen vuokranantajan
Lue alta tarkemmin asunnon vuokraamisesta omalle lapselle tai tutustu YIT Koteihin!
X
https://www.yit.fi/asunnot/myytavat-asunnot/asuntosijoittaminen/asunnon-vuokraus-lapselle (https://www.yit.fi/asunnot/myytavat-asunnot/asuntosijoittaminen/asunnon-vuokraus-lapselle)
Hallitus laskee varainsiirtoveroa – Ensiasunnon verovapaus poistuu
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/dcccc59d-ec18-40f2-8a01-0527c6f74550
"Petteri Orpon (kok) hallitus esittää varainsiirtoverokantojen alentamista kiinteistöjen, asunto-osakkeiden ja muiden arvopapereiden osalta. Varainsiirtoveroa maksetaan valtiolle kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta. Veron maksaa luovutuksen saaja eli esimerkiksi asunnon ostaja."
"Ensiasunnon verovapaus poistuu
"Ensiasunnon ostajan ei ole tarvinnut maksaa varainsiirtoveroa, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Hallitus esittää ensiasunnon ostajan varainsiirtoverovapauden poistamista. Tällä osaksi rahoitettaisiin verokantojen alentamista."
"Muutosta sovellettaisiin sen voimaan tulosta eli ensi vuoden alusta lähtien. Tänä vuonna tehdyt ensiasuntojen kaupat ovat vielä verottomia."
Taitaa olla paha tilanne kun jo yritetään tolla tavalla saada asuntokauppaa vilkkaammaksi.Yit:llä taitaa olla ainakin joku 800 asuntoa valmiina ja ensi vuonna joku 1200.
Elämän tarkoitus on talous ja jatkuva talouskasvu. Väestön tulee kasvaa, jotta saadaan lisää kuluttajia ja talouskasvua. Samanaikaisesti puhutaan Great Resetistä ja ilmastonmuutoksesta, mutta talouden pitää kasvaa loputtomiin ja ihmisten pitää lisääntyä ja kuluttaa, ostaa vuosittain uusi kännykkä, viiden vuoden välein päivittää auto ja matkustaakin pitää koska turismi, lentoliikenne ja talouskasvu, mutta kuluttamista pitää vähentää eikä turhia pidä lennellä koska ilmastonmuutos ja Great Reset.
Ei ihme että moni päätyy köyden jatkoksi, elämässä ei ole mahdollista onnistua.
Itse paskat nykyään nakkaan. Naurattaa. Ellei väsytä.
Quote from: Melbac on 12.10.2023, 16:45:10
Hallitus laskee varainsiirtoveroa – Ensiasunnon verovapaus poistuu
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/dcccc59d-ec18-40f2-8a01-0527c6f74550
"Petteri Orpon (kok) hallitus esittää varainsiirtoverokantojen alentamista kiinteistöjen, asunto-osakkeiden ja muiden arvopapereiden osalta. Varainsiirtoveroa maksetaan valtiolle kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta. Veron maksaa luovutuksen saaja eli esimerkiksi asunnon ostaja."
Ensiasunnon verovapauteen on oikeutettu 18-40-vuotias henkilö, joka ei ole omistanut aiemmin kiinteistöä tai asunto-osaketta tai puolikasta kiinteistöstä tai asunto-osakkeesta.
Aiemmin asunto-osakkeen varainsiirtovero oli 1,6%, mutta se nostettiin myöhemmin 2%:iin.
Kiinteistön varainsiirtovero on tainnut aina olla 4%, mutta aiemmin leimaverolaissa määrä oli liukuva:
Kiinteistön omistusoikeuden luovutuskirja on lainhuutoa haettaessa varustettava veron määrää vastaavilla leimamerkeillä.
Vero on:
4 prosenttia, kun omaisuuden arvo on enintään 30 000 markkaa,
5 prosenttia, kun omaisuuden arvo on yli 30 000 markkaa, mutta ei yli 100 000 markkaa, ja
6 prosenttia, kun omaisuuden arvo on yli 100 000 markkaa.Itsehän asuimme vuokralla kunnes löysimme omakotitalon riittävän syrjästä riittävän halvalla. Niin säästimme isomman leimaveron. Jos tuota etua ei olisi ollut, olisimme todennäköisesti ostaneet ensin rivitalokaksion ja siitä siirtyneet omakotitaloon. Ensiasunnon verovapaus siis johti meillä siihen, että maksoimme valtiolle vähemmän, mutta vuokranantajalle maksoimme parin vuoden vuokrat sen sijaan, että olisimme maksaneet omaa pois.
Eli komsii komsaa tuon kanssa. Jos ensiasunnon verovapaus poistuu, mutta veroprosentti laskee, se vähentää taktikoinnin tarvetta ja ehkä piristää asuntokauppaa. Kuitenkin suuri osa ensiasunnon ostajista ostaa osakkeen, jossa puhutaan tulevaisuudessa siis 1,5% verotuksesta. 100 000 osakkeesta se vastaa 2.3 kuukauden vuokraa, jos taktikoinnin tarpeen pois jääminen lyhentää miettimisaikaa.
Mieluummin en silti maksaisi mitään varainsiirtoveroa, mutta elämä on.
-i-
Tuokin leimaverovapauden poisto ensiasunnon ostajilta pudottaa asuntojen myyntihintoja-> lisää kysyntää -> helpottaa rakennusteollisuuden ahdinkoa.
Seuraava kommareiden valitusten aihe debukattavakseni, kiitos 8)
Quote from: JoKaGO on 12.10.2023, 22:40:54
Tuokin leimaverovapauden poisto ensiasunnon ostajilta pudottaa asuntojen myyntihintoja-> lisää kysyntää -> helpottaa rakennusteollisuuden ahdinkoa.
Seuraava kommareiden valitusten aihe debukattavakseni, kiitos 8)
Huono homma tämä rakentaminen, koska niihin asuntoihin asutetaan moniosaajia klaaneineen ja varma vuokra tulee asuntosijoittajalle valtion nisästä. Rakennusteollisuus imee valtion tissiä,mikä se sellainen rakennusteollisuus on? Kantasuomalaiset pienenevine syntyvyyksineen eivät jatkuvasti lisää kerrostaloluukkuja tarvitse.
Debunkkaa tämä, kiitos.
Quote
Lehto Group Oyj, Sisäpiiritieto, tulosvaroitus: Suunniteltu transaktio johtaa olennaiseen omaisuuserien arvonalentumiseen; vuoden 2023 näkymät perutaan; arviota kassavarojen riittävyydestä päivitetään
X
Lehto Group Oyj ("Lehto" tai "emoyhtiö") tiedotti aiemmin tänään 24.10.2023 allekirjoittaneensa aiesopimuksen operatiivisten tytäryhtiöidensä myynnistä ("Transaktio"). Suunniteltu Transaktio kattaa käytännössä kaiken Lehto-konsernin operatiivisen liiketoiminnan. Koska Transaktion toteuttamisen seurauksena emoyhtiölle syntyvä nettotulo alittaisi myytäväksi luokiteltujen omaisuuserien ja niihin liittyvien velkojen nettoarvon, Transaktiosta syntyisi toteutuessaan emoyhtiölle ja Lehto-konsernille luovutustappio. Tästä johtuen suunnitellun Transaktion kohteena olevien omaisuuserien arvostukseen tulee kohdistumaan olennainen arvonalennus tammi-syyskuulta 2023 laadittavan liiketoimintakatsauksen konsernitaseessa, ja siten Lehdon raportointikauden 1.1–30.9.2023 tulos ja oma pääoma tulevat heikkenemään arviolta noin 34 miljoonalla eurolla.
X
Lehdon kassavarat ovat tänään 24.10.2023 noin 5,2 miljoonaa euroa. Olettaen, että Lehto ei saa uutta rahoitusta tai tulovirtaa uusista hankkeista, Lehto arvioi kassavarojensa riittävän vuoden 2023 joulukuun lopulle saakka. Lehdon kassavarojen riittävyyteen liittyy useita epävarmuustekijöitä, kuten erinäisistä rakennusprojekteista syntyvien kassatulojen aikataulut, erään riidanalaisen olennaisen saamisen maksuaikataulu sekä muiden saamisten ja velkojen maksuaikataulua koskevien neuvotteluiden lopputulokset.
Lehto arvioi, että Transaktion toteutuminen on välttämätöntä Lehto-konsernin toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi, ja että ilman lisärahoitusta tai uusien projektien tulovirtaa Lehto ei pysty selviämään maksuvelvoitteistaan vuoden 2024 ensimmäisellä vuosineljänneksellä.
Lisätietoja:
Veli-Pekka Paloranta
Talousjohtaja
Puh. 0400 944 074
https://lehto.fi/cision/lehto-group-oyj-sisapiiritieto-tulosvaroitus-suunniteltu-transaktio-johtaa-olennaiseen-omaisuuserien-arvonalentumiseen-vuoden-2023-nakymat-perutaan-arviota-kassavarojen-riittavyydesta-paivitetaan/ (https://lehto.fi/cision/lehto-group-oyj-sisapiiritieto-tulosvaroitus-suunniteltu-transaktio-johtaa-olennaiseen-omaisuuserien-arvonalentumiseen-vuoden-2023-nakymat-perutaan-arviota-kassavarojen-riittavyydesta-paivitetaan/)
Toimitusjohtaja Hannu Lehto avaa talousohjatun rakentamisen ideologiaa 17 2 2017
https://www.youtube.com/watch?v=bCtvF-pf8kI
Saa nähdä miten tämä idioottien väsäämä pommi puretaan.
Quote
X
S-Pankin asuntorahaston lunastusten rajoituksia jatketaan. Rajoitukset koskevat 31. elokuuta 2023 kello 16.00 jälkeen ja ennen 29. helmikuuta 2024 kello 16.00 jätettyjä lunastustoimeksiantoja, jotka ylittävät 5000 euroa.
X
Rauenneet lunastustoimeksiannot eivät siirry automaattisesti seuraavaan lunastusikkunaan, vaan osuudenomistajan tulee halutessaan jättää uusi lunastustoimeksianto 30. elokuuta 2024 päättyvään lunastusikkunaan.
Nämä lunastukset toteutetaan rahaston 28. helmikuuta 2025 arvoon, jos rahastolla on riittävät käteisvarat lunastusten toteuttamiselle. Itse rahat maksetaan rahaston sääntöjen mukaan myöhemmin.
X
Pankin tiedotteen mukaan lunastustoimeksiantoja jätettiin noin 1 600 kappaletta ja yhteensä noin 40 miljoonan euron arvosta. Summa vastaa noin 12 prosenttia rahaston nettoarvosta.
X
https://www.talouselama.fi/uutiset/s-pankin-asuntorahaston-piina-jatkuu-omistajille-tuli-ikava-tieto/6f6850e4-7ed4-4de3-9d7b-00a8ac5ce6a2 (https://www.talouselama.fi/uutiset/s-pankin-asuntorahaston-piina-jatkuu-omistajille-tuli-ikava-tieto/6f6850e4-7ed4-4de3-9d7b-00a8ac5ce6a2)
Quote
X
Omaisuudenhoidon pörssikonkari Hannu Angervuo kertoo, että lähes 70 miljoonan euron rahoituspaketti auttaa nyt rakennusyhtiö YIT:tä joitakin askeleita eteenpäin, mutta ei ehkä vielä ratkaisevasti.
"Yhtiöllä oli viime vuoden lopussa myynnissä yli tuhat asuntoa, mutta keskeneräisten asuntojen määrä jää paljolti auki sijoittajille", Angervuo toteaa.
Rakentamisen pudotus lähtee oikenemaan ehkä vasta parin vuoden hiljaisen kauden jälkeen, mikä langettaa edelleen riskejä.
YIT juoksikin maaliskuun puolivälissä nopeasti kokoon pelastusoperaationsa eli rahoituspakettinsa, joka sulki sisäänsä luottojen uudelleen järjestelyjen ohella institutionaalisille ammattisijoittajille suunnatut 35,5 miljoonan euron osakeannin ja 36 miljoonan euron vaihtovelkakirjanlainan. Jälkimmäisestä irtoaa ruhtinaalliset kahdeksan prosentin korkotuotot.
X
https://www.salkunrakentaja.fi/2024/03/angervuo-yit/Quote
X
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtaja tutkija Timo Kauppinen sekä Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara keskustelivat asuntomarkkinoiden muutoksesta Ylen aamussa.
X
Hallituksen päätös leikata asumistukea astuu voimaan ensi maanantaina. Asumistuen ja työttömyysetuuksien leikkaukset tulevat koskemaan lähes puolta miljoonaa suomalaista.
Muutospäivän lähestyminen on jo konkretisoitunut vuokramarkkinoille siten, että ihmiset ovat alkaneet etsiä itselleen edullisempaa asuntoa.
Lisää kiristyksiä on vielä tulossa. Asumistukea ei saa ensi vuoden alusta alkaen enää lainkaan omistusasunnon asumismenoihin.
Sen lisäksi hallitus haluaa vähentää edullisempien Ara-asuntojen rakentamista ja lopettaa tuen uusille asumisoikeuskohteille.
Asiantuntijat pitävät huolestuttavana nykyistä kehitystä, jossa yhtä aikaa heikennetään sekä sosiaalitukia että vuokra-asuntotuotantoa.
– Sekä kysynnästä että tarjonnasta aiotaan tällä hetkellä säästää, Vaattovaara sanoo.
Timo Kauppisen mukaan leikkaukset lisäävät pieni- ja suurituloisten segregaatiota eli eriytymistä entisestään, koska pienituloiset joutuvat todennäköisesti etsimään tulotasoonsa sopivaa asuntoa jo valmiiksi pienituloiselta asuinalueelta.
X
Vaattovaaran mukaan Suomen asuntomarkkinoille on muodostumassa tilanne, jossa henkilön omaa omistamista ei tueta, mutta toisten omistamiseen tukea suunnataan välillisesti tukemalla vuokralaisia.
– Kyllä tässä ollaan koko asuntomarkkinoiden näkökulmasta aika villissä hetkessä. Uskaltaisi sanoa, että segregaation ja pienituloisimman näkökulmasta asuntomarkkinat kokonaisuudessaan ovat rikki.
Asiaan liittyy myös laajempi ilmiö eli kysymys siitä, kenelle nykyiset, noin kahden miljardin asumistukikustannukset valuvat.
X
Äärimmäinen esimerkki löytyi Tampereelta, jossa tutkimuksen mukaan lähes 9 000 uudesta yksiöstä vain reilu 300 oli mennyt omistajilleen asuttavaksi. Valtaosa, noin 7 000 yksiötä oli mennyt sijoittajille.
X
https://yle.fi/a/74-20081095 (https://yle.fi/a/74-20081095)
Quote
X
10.1.2017 11:08
Veronmaksajien saama jättilasku asumismenoihin käytettävistä tuista on herättänyt huolta.
Kelasta vuodenvaihteessa eläkkeelle jäänyt pääjohtaja Liisa Hyssälä arvioi, että kovaa vauhtia paisuva asuntotukipotti on viemässä Suomen perikatoon.
– Tämä asumistuki on niin kiperä kysymys, ettei meidän kantokyky tätä nykyisellään kestä. Kulut ovat 1,7 miljardia vuodessa ja jos se 20 prosentin vauhtia kasvaa, seinä tulee vastaan, Hyssälä sanoi Ilta-Sanomille viime lokakuussa.
Osa tuista menee Suomen suurimmille yksityisille vuokrayhtiöille VVO-konsernille ja Satolle. VVO:ta ja Satoa on kritisoitu julkisuudessa vuokrankorotuksista.
VVO:n kohdalla ovat olleet esillä myös kymmenien miljoonien eurojen osingot, joita VVO-konsernista enemmistön omistavat ay-järjestöt ovat saaneet sieltä verovapaasti.
X
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005039048.html (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005039048.html)
Quote
X
Torstai 3.12.2020 klo 16:20
Maahanmuuttajille maksetaan toimeentuloa turvaavia tukia muuta väestöä yleisemmin, kertoo Kelan tuore selvitys.
Kela maksoi toimeentuloa turvaavia sosiaalietuuksia yhteensä 10,7 miljardia euroa vuonna 2018. Tästä 13 prosenttia eli 1,36 miljardia euroa maksettiin maahanmuuttajille ja 87 prosenttia eli 9,32 miljardia euroa Suomessa syntyneille.
Maahanmuuttajille maksettu osuus etuuksista vaihteli Kelan selvityksen mukaan merkittävästi eri etuuksien välillä.
Osuus oli suurin takuueläkkeessä, josta maksettiin maahanmuuttajille 29 prosenttia ja lähes yhtä suuri työttömyysturvassa, josta maksettiin maahanmuuttajille 27 prosenttia.
Toimeentulotuesta maahanmuuttajille maksettiin 20 prosenttia ja asumistuista 14 prosenttia.
Sekä vanhuuseläkkeistä että työkyvyttömyyseläkkeistä maksettiin maahanmuuttajille kaksi prosenttia.
X
Väestömäärään suhteutettuna Kelan toimeentuloa turvaavia etuuksia maksettiin keskimäärin 2 243 euroa vuodessa Suomessa syntynyttä henkilöä kohden ja 4 676 euroa vuodessa maahanmuuttajaa kohden.
– Ero maahanmuuttajien ja Suomessa syntyneiden välillä muodostuu työttömyysturvan, asumistukien ja toimeentulotuen kokonaisuudesta, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen Kelan tutkimusblogissa.
Suomessa syntynyttä henkilöä kohden näitä Jauhiaisen mainitsemia etuuksia maksettiin noin 900 euroa vuodessa ja maahanmuuttajaa kohden noin 3 300 euroa vuodessa.
Maahanmuuttajista asumistukia sai 34 prosenttia, työttömyysturvaa 26 prosenttia ja perustoimeentulotukea 22 prosenttia. Muusta väestöstä asumistukia sai 17 prosenttia, työttömyysturvaa seitsemän prosenttia ja perustoimeentulotukea kuusi prosenttia.
X
– Henkilöä kohden laskettuna etuuksia maksettiin eniten pakolaisten lähtömaissa syntyneille ja muihin maaryhmiin kuuluville merkittävästi vähemmän, Jauhiainen kirjoittaa.
X
https://www.iltalehti.fi/talous/a/493e2355-177c-4f4f-864c-7e68a666df5d (https://www.iltalehti.fi/talous/a/493e2355-177c-4f4f-864c-7e68a666df5d)
Quote
X
Vantaa on nykyään yksi Suomen monikulttuurisimmista kaupungeista, ja se myös käy erittäin kalliiksi kuntataloudelle. Vantaalla jopa 62 prosenttia 18-64-vuotiaista pakolaistaustaisista saa toimeentulotukea. Suomen kantaväestön osalta toimeentulotukea saaneiden saman ikäisten osuus oli vain 8,2 prosenttia. Vuositasolla pakolaistaustaisten (Irak, Somalia, Afganistan ja Syyria) toimeentulotukiin hupenee 10 518 787 euroa.
Myös asumistuen osalta Irakin, Somalian, Afganistanin ja Syyrian kansalaisten suhteellinen osuus on suurempi kuin kantaväestöllä. Pakolaismaiden asukkaista asumistukea saaneiden osuus oli jopa 54,2 prosenttia, kun kantaväestön osalta luku on 15,8 prosenttia.
Irakin, Somalian, Afganistanin ja Syyrian kansalaisten työllisyysaste Vantaalla on 32,2 prosenttia, eli harvempi kuin joka kolmas kyseisen maahanmuuttajaryhmän edustajista käy töissä. Suomen kantaväestön työllisyysaste Vantaalla on 79,8 prosenttia, eli luku on huimasti korkeampi.
X
https://www.suomenuutiset.fi/vantaalla-jopa-62-prosenttia-toimeentulotuesta-maksetaan-irakin-somalian-afganistanin-ja-syyrian-kansalaisille-harvempi-kuin-joka-kolmas-kay-toissa/ (https://www.suomenuutiset.fi/vantaalla-jopa-62-prosenttia-toimeentulotuesta-maksetaan-irakin-somalian-afganistanin-ja-syyrian-kansalaisille-harvempi-kuin-joka-kolmas-kay-toissa/)
Quote
X
3.2.2023 0:01
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) arvioi, että maahanmuuton tulisi liki kolminkertaistua, jotta työikäisten määrä saadaan vakautumaan. Tämä tarkoittaisi noin 44 000 ihmisen maahanmuuttoa vuodessa.
Etlan raportin mukaan maahanmuutolla olisi merkittävä positiivinen vaikutus talouskasvulle ja ennen kaikkea julkisen talouden rahoitukselliselle kestävyydelle.
X
https://yle.fi/a/74-20016170 (https://yle.fi/a/74-20016170)
https://www.rakennuslehti.fi/avainsanat/maahanmuutto/ (https://www.rakennuslehti.fi/avainsanat/maahanmuutto/)
Make Profit By Stealing Underpants - SOUTH PARK
https://www.youtube.com/watch?v=a5ih_TQWqCA
Vantaalta ei ainakaan kannata ostaa asuntoa, jos ei ole matuelättejä ja sitä kautta varmaa vuokraa tavoitteleva grynderi. Enkä tiedä, kannattaako se silloinkaan pidemmän päälle, koska jossain välissä tuon kaupungin talous tulee romahtamaan. Ja kukapa voisi arvata minkä vuoksi. Omaan käyttöön asuntoa ostavalle Vantaa on ainakin silkka pommi. Toki Vantaalla on hyviä ja kivojakin alueita, mutta valitettavasti ne ovat ihan samaa kaupunkia niiden neekerighettojen kanssa.
Vantaalle pitäisi myöntää Darwin Awards -palkinto jo siitä, että se vielä kehuskelee olevansa Suomen monikulttuurisin kaupunki. Tuo on punainen lippu vähänkin valistuneelle potentiaaliselle asukkaalle tai asunnonostajalle.
Mitä verokoneesta katsoin niin noiden Oma Säästöpankki suurimpien omistajien eli säätiöiden johtaminen on varsin hyvin palkattua hommaa.
Quote
X
Oma Säästöpankki on myöntänyt New House Innovation -konsernille viime vuosina vähintään yli kymmenen miljoonaa euroa lainoja.
Kaupparekisteriin toimitetusta yhtiökokouspöytäkirjasta selviää, että ainakin lokakuussa 2022 Oma Säästöpankin pitkäaikainen varatoimitusjohtaja Pasi Turtio omisti puolet konsernista.
Turtion omistuksista kiinteistösijoitusyhtiössä kertoi maaanantaina ensimmäisenä Talouselämä -lehti.
Ylen MOT-toimituksen tietojen mukaan Turtio on markkinoinut New House Innovationin asuntoja pankin työntekijöille sijoituskohteiksi kertomatta omasta taloudellisesta intressistään.
Turtio tai New House Innovationin toimitusjohtaja Antti Korpela eivät kommentoi, millä aikavälillä Turtio on yhtiötä omistanut. Tällä hetkellä häntä ei ole merkitty edunsaajarekisteriin omistajaksi.
X
Pankin entinen työntekijä kertoi MOT:lle, että Turtio ei asuntoja markkinoidessaan tuonut esille rooliaan New House Innovationissa. Nimettömänä pysyttelevä ex-työntekijä oli ostanut kaksi asuntoa New Housen kohteesta.
Pankin varatoimitusjohtajana Turtio oli mukana päättämässä henkilökunnalle myönnettävistä lainoista. Ainakin osa pankin työntekijöistä on ostanut New House -konsernin kohteita työantajaltaan eli Oma Säästöpankilta saamillaan lainoilla. MOT:n tiedossa ei ole, päättikö Turtio juuri näistä lainoista.
X
Huhtikuussa pankki antoi negatiivisen tulosvaroituksen. Siinä kerrottiin, että pankin luotonanto-ohjeita on rikottu. Oma Säästöpankki ei ole kommentoinut julkisesti sitä, liittyvätkö epäselvyydet Pasi Turtion toimintaan.
https://yle.fi/a/74-20089051 (https://yle.fi/a/74-20089051)
Quote
X
Ostoskyläyhtiöillä on yhteensä kymmenien miljoonien velat, joita yhtiöt eivät ole ponnisteluistaan huolimatta pystyneet maksamaan. Ostoskylän kiinteistöt omistavalla East Gate Developmentilla on konkurssihakemuksen mukaan velkaa noin 20,3 miljoonaa euroa.
Suurin velkoja on Oma Säästöpankki, jonka osuus haukkaa summasta yli 14 miljoonaa. Muita velkojia ovat Koja oy, Pallas-rakennus Päijät-Häme oy ja Verohallinto.
Kiinteistöosakeyhtiö on velkaa myös sen emoyhtiö Zsar oy:lle noin 3,2 miljoonan verran. Zsar oy:llä itsellään on konkurssihakemuksen mukaan yhteensä noin 1,7 miljoonan euroa velkaa. Yhtiö on velkaa muun muassa sijoitusyhtiölle, useille asianajotoimistoille ja kiinteistöhuoltoyritykselle.
X
https://yle.fi/a/74-20001604 (https://yle.fi/a/74-20001604)
Quote
X
Lainojen liikkeeseenlasku tapahtuu OmaSp:n 3 miljardin euron joukkovelkakirjalainaohjelman alla
OmaSp on ollut aktiivinen joukkovelkakirjamarkkinoilla vuodesta 2013 lähtien. Kiinnitysluottopankkitoiminnan eli katettujen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskun OmaSp käynnisti vuonna 2017. OmaSp sai ensimmäisen luvan Finanssivalvonnalta 14.9.2017 ja uuden lain mukaisen luvan 30.6.2022. Niiden avulla pankki on pystynyt hajauttamaan jälleenrahoituspohjaansa ja pidentämään rahoituskantansa maturiteettia.
S&P Global Ratings vahvisti kesäkuussa 2023 Oma Säästöpankki Oyj:n pitkäaikaiselle varainhankinnalle luottoluokituksen BBB+ sekä lyhytaikaiselle varainhankinnalle luottoluokituksen A-2. OmaSp:n katetulle joukkolainaohjelmalle ja sen alla liikkeeseen lasketulle katetulle joukkolainalle on vahvistettu luottoluokitus AAA.
Julkisten emissioiden lisäksi OmaSp voi harkita myös kohdennettuja emissioita, mikäli ne sopivat yhtiön rahoitussuunnitelmaan.
X
https://www.omasp.fi/sijoittajalle/velkasijoittajat (https://www.omasp.fi/sijoittajalle/velkasijoittajat)
Quote
Suurimmat omistajat
1. Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö
2. Parkanon Säästöpankkisäätiö
3. Liedon Säästöpankkisäätiö
4. Töysän Säästöpankkisäätiö
5. Kuortaneen Säästöpankkisäätiö
6. Hauhon Säästöpankkisäätiö
7. Rengon Säästöpankkisäätiö
8. Suodenniemen Säästöpankkisäätiö
9. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
https://www.omasp.fi/sijoittajalle/osaketiedot/suurimmat-osakkeenomistajat (https://www.omasp.fi/sijoittajalle/osaketiedot/suurimmat-osakkeenomistajat)
Quote from: Golimar on 17.05.2024, 20:57:02
Oma Säästöpankki on myöntänyt New House Innovation -konsernille viime vuosina vähintään yli kymmenen miljoonaa euroa lainoja.
Kaupparekisteriin toimitetusta yhtiökokouspöytäkirjasta selviää, että ainakin lokakuussa 2022 Oma Säästöpankin pitkäaikainen varatoimitusjohtaja Pasi Turtio omisti puolet konsernista.
Ja poliisikin jutun mukaan tutkimassa arvopaperimarkkinajuttuja:
Oma Säästöpankin työntekijät saivat vinkin sijoituskohteesta – heille ei kerrottu, että se oli heidän pomolleen tuttu
https://yle.fi/a/74-20089051
Quote
Poliisi tutkii pankin toimia
- Keskusrikospoliisi tutkii Oma Säästöpankkiin liittyviä epäiltyjä arvopaperimarkkinarikoksia. On epäselvää, ketä tai keitä tutkinta koskee.
- Tutkintapyynnön teki pankkeja valvova Finanssivalvonta.
- Pankki on kertonut johtavassa asemassa olleen työntekijän rikkoneen luotonanto-ohjeita ja varautuvansa 19,5 miljoonan euron luottotappioihin.
Missäköhän suhteessa tämä New House Innovation on Kauppalehden keskusteluissa pidempään ruodittuun Asunto Oy Helsingin Innovationiin, jonka postiosoite on mielenkiintoisesti Seinäjoella, vaikka talo sijaitsee Helsingissä?
Poimintoja hauskoista asuntokohteista - tyhmä maksaa liikaa, osa 2 | Sivu 556 | Kauppalehden keskustelupalsta
https://keskustelu.kauppalehti.fi/threads/poimintoja-hauskoista-asuntokohteista-tyhmae-maksaa-liikaa-osa-2.195203/page-556
Quote
Messitytönkatu 8 Jätkänsaaren asunnoissa nyt uutta kusetusta:
...
"Muut kustannukset
Muut maksut: Taloyhtiön lainan lyhennysvapaat 11.01.2023-15.02.2025. Laina aika 20v. lyhennysväli 1kk. Taloyhtiön lainan lyhennysvapaat loppuvat 15.02.2025. Huoneistoon kohdistuu velkaosuus, joka maksetaan kaupanteossa."
...
Pistetään vielä hakukoneita varten tämä tänne:
"Asunto Oy Helsingin Innovation
Y-tunnus 3331077-7
Maa Suomi
Postiosoite c/o Promagia Oy Kalevankatu 9 A 10, 60100 Seinäjoki"
Poimintoja hauskoista asuntokohteista - tyhmä maksaa liikaa, osa 2 | Sivu 551 | Kauppalehden keskustelupalsta
https://keskustelu.kauppalehti.fi/threads/poimintoja-hauskoista-asuntokohteista-tyhmae-maksaa-liikaa-osa-2.195203/page-551
Quote
Messitytönkatu 8 myyntiprojekti taitaa olla vastatuulessa, osa jo toisella kierroksella olevien asuntojen huutokaupat peruttu:
Tästä projektista tuloutettiin arvonkorotuksella ja tontti myymällä jo yli miljoonan "voitot" osinkoina, mitähän yhtiölainan myöntäneen pankin vastuuhenkilö miettii tällä hetkellä?
...
Tästä osoitteesta saattaa tulla mielenkiintoisin seurattava pitkään aikaan. Tuonnehan on pakko mennä käymään paikan päälle.
...
Messitytönkatu 8 siis jyvitettiin vain osalle asuntoja yhtiölaina eli niissä velkavipu on 100%. Osalle ei yhtiölainaa jyvitetty ja ne saa myytyä puhtaalla voitolla. Nyt kun noita alkuperäiskunnossa olevia ja tappiin saakka velkavivutettuja ei näytä saavan kaupaksi, on siirrytty noiden velattomien ja pintaremontoitujen myymiseen: Messitytönkatu 8 - Länsisatama, Helsinki
Myymättömistä pitää "gryndereiden" maksaa kk-vastikkeet, mutta kunnolla kulut alkavat juosta kun yhtiölainan lyhennykset alkavat juosta ensi vuoden lopussa.
Stay tuned!
En nyt muista tarkkoja lukuja, mutta muistaakseni nykyisellä korkotasolla lainaa on niin paljon, että voi olla varsin haastavaa saada mitään myydyksi, jos ostajat ymmärtävät kuinka pahasti lainat alkavat maksaa, kun yhtiölainan lyhennykset alkavat pian juosta. Ja jos asuntojen omistajataholla ei rahat riitä lainakulujen maksuun, kun lainoja pitää alkaa pian makselemaan, tonttivuokrien maksuun jne, niin käsittääkseni muut huoneistojen omistajat (mikäli sellaisia ylipäätään on) joutuvat maksamaan niitäkin. Ja yhtälö vaikutti varsin hirveältä ja kestämättömältä.
En muista tosiaan tarkempia lukuja, mutta selailemalla tuota Kauppalehden ketjua asioiden pitäisi valjeta tarkemmin. Enkä ole tarkistanut mistään keskusteluissa väitettyjä lukuja tms tietoja, joten kannattaa tarkastaa ne varmuuden vuoksi itse luotettavista lähteistä, jos asia kiinnostaa enemmän.
PS:
Uudiskohteiden riskit | Sivu 59 | Kauppalehden keskustelupalsta
https://keskustelu.kauppalehti.fi/threads/uudiskohteiden-riskit.247510/page-59
Quote
Ei sinänsä uudiskohde, mutta hyvä esimerkki, miten kiinteistöt kiertää. Tämä taloyhtiö on alunperin Merimieseläkekassan gryndaama vuokratalo vuodelta 1995, kunnes kassa päätti laittaa sen myyntiin. Uusi/uudet omistajat tekivät mitä yleensä näissä tehdään eli rahoittivat oston yhtiölainalla, jonka sitten jyvittivät osalle asuntoja 100% ja osa jäi sitten salkkuun täysin velattomana. Seuraavassa vaiheessa sitten myydään ne yhtiölainoitetut yksittäin ja velattomat jätetään nakuttamaan kassavirtaa ja/tai likvitoidaan tarvittaessa. Koska instikat ja kuntien vuokrataloyhtiöt mielellään myyvät tiettyyn ikään tulleet talot, ostajiakin on ilmaantunut markkinoille, jotka ostavat koko talon alella ja sitten myyvät asunnot yksitellen voitolla. Homma rokkasi hyvin, siis aina vuoteen 2022 saakka - sen jälkeen onkin ollut nihkeämpää.
Tässä Messitytönkatu 8 tapauksessa ajoitus oli huono: kiinteistö ostettiin ATH-hintatasolla ja tonttikin myytiin alta, mutta nyt pitäisi vielä päästä niistä asunnoista eroon.
Talon ostoryhmässä mukana: Jyri Linden (Nordic Business Group), Antti Korpela (New House Innovation Oy) ja Miika Oksanen (New House Properties).
Ensimmäisiä onkin tullut tipoittain myyntiin:
Olisiko ensimmäinen tippuvaan puukkoon tarttunut tämä Hold On Capital Oy (perustettu 2022), jonka jäljet johtavat FLAT | Helppoa asuntosijoittamista (https://www.flatkiinteistot.fi/) (perustettu 2021). Slogan on "Helppoa kiinteistösijoittamista". No, sehän nähdään.
Poimintoja hauskoista asuntokohteista - tyhmä maksaa liikaa, osa 2 | Sivu 554 | Kauppalehden keskustelupalsta
https://keskustelu.kauppalehti.fi/threads/poimintoja-hauskoista-asuntokohteista-tyhmae-maksaa-liikaa-osa-2.195203/page-554
Quote
Itse törmäsin asiaan nelisen vuotta sitten, kun olin tällaisen kiinteistökehittäjän postituslistalla. Silloin kohteet olivat poikkeuksetta maakunnissa ja tyypillisesti oli ostettu kunnan 20-30 vuotta vanha vuokratalo, jossa asui vuokralaisia. Asuntoihin tehtiin korkeintaan kevyt pintameikkaus, nostettiin vuokraa ja sitten myyntiin asunto kerrallaan. Jotkut talot ostettiin käteisellä, jotkut lastattiin yhtiövelalla. Kauppa kävi hyvin sijoittajille johtuen matalista kauppahinnoista, usein peruskorjausremontteja ei oltu ehditty alkaa tehdä, joten vuokratuotto näytti hyvältä. Asuntoja markkinoitiin pokkana "tukkualennuksilla" ovh-hinnoista.
Lainoittajapankki oli varmaan mukana mielellään, kun bisnes rullasi kivasti. Jossain vaiheessa sitten joku, keksi, että yhtiölainanhan voi jyvittää vain osalle asunnoista ja pitää velattomat itsellä tai myydä myöhemmin. Pankki lähti mukaan, koska miksipä ei. Tuolileikki jatkui niin kauan kuin löytyi se viimeinen hölmö, joka osti ne asunnot.
Tässä Messitytönkatu tapauksessa noita täysillä vivutettuja asuntoja ei kai ole saanut myytyä huutokaupalla yhtään, joko korkeimman huudon (muutama tonni) on tehnyt huudon läpällä tai sitten ostaja kysynyt pankilta saako omaa lainaa yhtiölainan maksamista varten ja vastaus ollut ei.
Nämä puuhapetethän eivät ole ensimmäistä kertaa liikkeellä vaan tehneet samaa pienemmässä mittakaavassa jo maakunnissa. Nyt vain ajoitus kosahti, kun hinnat laskevat - varmaan ostovaiheessa vielä excelissä oli oletus hinnat nousee jatkossakin ja saatu se pankki (joka luotottanut aiempiakin kohteita?) antamaan näin jälkikäteen katsottuna yhtiölainaa poskettomasti yläkanttiin. Toivotaan, että media löytää tämän ja penkoo taustat tarkemmin.
...
Se jäi vielä mainitsematta, että Tampereella operoi sama peluri kuin tässä Messitytönkadun casessakin eli Nordic Business Group/Investments, jonka omistaja Jyri Linden perusti myös Nordic Business Forumin.
Poimintoja hauskoista asuntokohteista - tyhmä maksaa liikaa, osa 2 | Sivu 553 | Kauppalehden keskustelupalsta
https://keskustelu.kauppalehti.fi/threads/poimintoja-hauskoista-asuntokohteista-tyhmae-maksaa-liikaa-osa-2.195203/page-553
Quote
QuoteNiin, tämä laskelma perustuu siihen, että pankki saisi konkurssissa myös yhtiölainattomat asunnot vastikkeetta ja niiden osakkaat menettäisivät asunnoista maksamansa rahansa (pankille). Mahdoton sanoa, kun ei tiedä mitä yhtiölainassa sovittu.
Suomalaisissa asunto-osakeyhtiöiden yhtiölainoissa on normaali käytäntö, että pankilla on (ensimmäinen) kiinnitys taloon (kiinteistöön). Jos pankki ei saa yhtiölainan maksuja, pankki sitten realisoi vakuuden (kiinteistön) ja yhtiön osakkaat menettävät asuntonsa.
Tuo kiinteistöjen luototuksessa normaali käytäntö. Itse en ole koskaan muunlaisiin pankin kanssa tehtyihin asunto-osakeyhtiöiden yhtiölainajärjestelyihin törmännyt.
Eikä tuohon edes asunto-osakeyhtiön konkurssia tarvita, jos pankki ei saa lainanmaksuja ja sillä on ensisijainen kiinnitys taloon, pankki realisoi talon. Realisoinnista siitä tulevat tulot menevät ensisijaisesti pankille yhtiölainan maksuun, sen jälkeen muille vakuudenhaltijoile, jos niitä on ja jos jotain jää yli loppu jää sitten asunto-osakeyhtiön omaisuudeksi jaettavaksi osakkaille, jotka ovat menettäneet asuntojensa hallintaoikeuden kun talo on myyty.
Poimintoja hauskoista asuntokohteista - tyhmä maksaa liikaa, osa 2 | Sivu 557 | Kauppalehden keskustelupalsta
https://keskustelu.kauppalehti.fi/threads/poimintoja-hauskoista-asuntokohteista-tyhmae-maksaa-liikaa-osa-2.195203/page-557
Quote
Parantaa se tietenkin yhtiön selviytymismahdollisuuksia jos osakas maksaa lainansa pois. Tosin kun siinä taloyhtiössä on ilmeisesti kymmeniä tappiin yhtiölainalla velkavivutettuja asuntoja yhden tahon omistamana, niin sehän koko paska kaatuu korttitalon tyylillä kun niiden lyhennykset alkavat eikä omistajalla ole varaa niiden lyhynnysten maksamiseen ja niitä ei saa myytyä eteenpäin.
Taloyhtiö jos menee konkurssiin, niin siinähän meni Kankkulan kaivoon ne rahat millä maksoit pois yhtiölainasi.
Ilmeisesti yrittävät nyt myydä kenties 5-10 huoneistoa niin, että niiden ostajan on pakko maksaa yhtiölaina samalla pois. Sen jälkeen saavat vähän ainakin hengähdysaikaa ja pankki voi suhtautua myötämielisesti lyhennysvapaiden jatkoon taloyhtiölle. Ja saavat lisää aikaa kaupata niitä asuntoja siitä taloyhtiöstä.
...
Toisessa asunnossa oli myös velaton ja myyntihinta sama 489000, mutta lisäksi vastikkeissa mainittu pääomavastike 1642,88€/kk.
Eli ovathan nuo ilmoitukset aika harhaanjohtavia.
Koko homma on silti melkoinen viritelmä. Varmasti jonkunlaisia "etuisuuksia" jaettu alunperin jo kiinteistö- ja tonttikaupan yhteydessä, koska itsekin kiinnitin huomiota käyttäjä Rahnun ihmettelemään tonttivuokraan.
...
Eiköhän tuo ole tarkoitus hoitaa kauppakirjalla niin, että se yhtiölaina tulee sen huoneiston osalta maksetuksi samantien pois samalla allekirjoituksella.
Ongelma on sitten se, että ne taloyhtiön suunnilleen kaikki muut asunnot on yhtiölainoitettu yli 100 prosentin velkavivulla. Pääsee sitten maksamaan niitä kun ostaa sen osakkeen ja maksaa yhtiölainan sen osalta pois ja muiden huoneistojen vastikkeet jäävät maksamatta.
Toki tuossa saa syyttää ihan itseään se hölmö joka tuohon lankeaa kun taloyhtiön kirjanpidosta ja muista papareista selviää se koko tilanteen karuus.
Ilmeisesti hätä on todellinen tuon taloyhtiön omistajilla kun sopiva määrä yhtiölainaa on usein pelkkä etu jos huoneistoa myy sijoittajille. Tai ostajalle jolla on vähän vaikeaa saada koko asunnon hintaa lainana.
Mitään kovin isoa ongelmaa tuon taloyhtiön asunnon ostamisissa ei olisi jos taloyhtiö olisi ilman yhtiölainaa. Jos joku osakkaista jättää hoita- ja tontinvuokravastikkeen maksamatta, niin eiköhän ne saisi kuitattua sillä kun ottaa taloyhtiö huoneiston haltuunsa ja vuokraa eteenpäin. Nyt kun yhtiölainaa on niin perkeleesti, niin ei siitä asunnosta saa haltuunotettua ja vuokrattua eteenpäin puoliakaan niistä vastikkeista mitä on maksettava kun lyhennykset alkavat.
...
Pääomavastike on nyt tuossa vain korkojen osuus. Se pompsahtaa sitten ihan uusiin ulottuvuuksiin kun lainan lähennykset alkavat vuoden päästä. Äkkiseltään laskien se rahoitusvastike on sitten 489 tonnin lainamäärällä, 5 pinnan korolla ja 20 vuoden takaisinmaksuajalla 3227 euroa kuussa. Päälle sitten se tontin vuokravastike ja hoitovastike.
Jos 20 kpl tuollaisia myymättömiä kämppiä on siinä taloyhtiössä "sioittajalla", niin sata tonnia kuussa pitäisi löytyä vuoden päästä sijoittajalta omaa rahaa pistää siihen sen vastikkeisiin. Ja joka kuukausi seuraavat 20 vuotta jos ei mene kaupaksi.
Quote from: Dangr on 18.05.2024, 11:19:20
Jos suunnittelisimme yksinkertaisen karun tyyppikerrostalon, yksiöt sinkuille esim. 50 000e ja kaksio 70 000, niin asumistuilla saisi rakennettua noita 33 333 asuntoa vuodessa.
Jotain tähän (https://i.redd.it/en37e42lcch41.jpg) tapaan?
Quote from: Dangr on 18.05.2024, 12:49:01
Miksi aina täytyy keksiä joitain kauheuksia esimerkiksi? Luovuttajamentaliteettia.
Ei miljoonaohjelman tarkoituksena ollut tuottaa kauheuksia, vaan mahdollisimman kustannustehokkaasti perusmukavuudet omaavia asuntoja. Jos samoilla tavoittella pannaan pystyyn projekti Suomessa, totta hitossa on huomioitava aikaisempien toteutumat. Niin positiiviset kuin negatiiviset asiat. Vanha viisaus on, että halvalla ei saa hyvää.
@Dangr lopettaa nämä kala-editoimiset nyt sitten tyystin ihan koko forumilla.
Mitenköhän (asunto)osakeyhtiölaki suhtautuu näihin veijareiden kuvioihin.
Laissa on hyvin paljon tekstiä osakkaiden tasapuolisesta kohtelusta. Lainan jyvittäminen vain osalle asunnoista ei kuulosta lain hengen mukaiselta toiminnalta. Odotan pitkiä ja sekavia oikeudenkäyntejä kun ensimmäiset tällaiset taloyhtiöt menevät konkurssiin.
Pankki vastaan asuntosijoittaja ei ole todennäköisesti helpoin ja tasavertaisin taistelupari.
Quote from: Siili on 18.05.2024, 13:34:37
Ei miljoonaohjelman tarkoituksena ollut tuottaa kauheuksia, vaan mahdollisimman kustannustehokkaasti perusmukavuudet omaavia asuntoja. Jos samoilla tavoittella pannaan pystyyn projekti Suomessa, totta hitossa on huomioitava aikaisempien toteutumat. Niin positiiviset kuin negatiiviset asiat. Vanha viisaus on, että halvalla ei saa hyvää.
Vähän menee sivuraiteille, mutta otan itselleni hienoisen vapauden.
Olet tässä täysin oikeassa, Siili. Liika kustannustehokkuus tosin tahtoo tuottaa arkkitehtoniselta kannalta epäviihtyisiä ympäristöjä; mahdollisimman paljon kerroksittain toistuvia ratkaisuja jotka hoidetaan elementtiasennuksina työmaalla. Tämä luo osaltaan yksitoikkoisen ja tylyn industrialisen julkisivun. Tämän tuloksena on ulkonäöllisesti miljoonaohjelman mukaisia taloja. Vähän kuin esimerkiksi vasemmistoa poliittisesti lähellä olleen rakennusliike Hakan aikanaan rakentama Merihaka (tai Itä-Pasila) Helsingissä, jossa kuitenkin tehtiin pihakansi erottamaan kävelijät omalle tasolleen irti autoliikenteestä.
Liitteenä oleva kuva on otettu https://finnisharchitecture.fi/merihaka-housing-area/
Edit: toki tilaajahan voi vaikuttaa siihen, jos ymmärrys ja ammattitaito riittää, että minkä näköisiä rakennuksia syntyy lopputuloksena.
Melkoinen koijari tuo Angelosanto (pyhä enkeli?).
Quote
Jämsän Kaipolassa sijaitsevissa neljässä talossa on ajauduttu tilanteeseen, jossa kaikista rakennuksista aiotaan katkaista vesi maksamattomien laskujen vuoksi.
Torikadulla sijaitsevista neljästä rakennuksesta jokaisessa tilanne on sama. Rakennuksia vuokraa edelleen Helsingistä käsin operoiva Suomi vuokraa Oy. Alue tunnetaan nimellä Roukko. Se on alkujaan rakennettu tehtaan työntekijöitä ajatellen.
Asunnot ovat vuokra-asuntoja ja rakennuksissa on myös liiketiloja.
X
Jo aiemmin rakennuksista katkaistiin kaukolämpöyhteys, eikä lämmitystä tai lämmintä vettä ole ollut saatavilla.
X
– Nykyinen omistaja on jättänyt toistuvasti velvoitteensa hoitamatta, Jokinen kertoo.
Jokisen mukaan asunnoissa asuu jonkin verran perheitä, yksinasuvia sekä pariskuntia.
X
Ongelmia on ollut niin roskahuollossa sekä sähköjen osalta.
– Yleisistä tiloista on katkaistu aiemmin sähköt, jotka ovat palautuneet, Jokinen kertoo.
X
Jämsän vesihuoltopäällikkö Vesa Arvonen kertoo Iltalehdelle, että ongelmista on pyritty kertomaan asukkaille mahdollisimman kattavasti, koska kyseessä on poikkeuksellinen tilanne.
Myös Jämsässä toimiva Aluelämpö Oy on pyrkinyt informoimaan vuokralaisia tilanteesta.
Arvonen kertoo haastatteluhetkellä tiistaina sen olevan luultavasti viimeinen päivä, jolloin vesi asunnoissa virtaa.
– Minulla ei tällä hetkellä ole tietoa, että maksut olisi maksettu.
X
– Tässä on useammassa kerrostalossa sama vuokranantaja, joista katkaistaan vedet.
Arvonen yritti Jämsän sosiaalityöntekijän kanssa kuluvan viikon maanantaina selvittää, kuinka paljon rakennuksessa on asukkaita. Asuntoja kerrostaloissa on useampia. Heillä ei kuitenkaan ollut kaikkiin rappuihin pääsyä. Arvonen laski yhdessä talossa olleen 18 parveketta. Kaikissa asunnoissa ei välttämättä ole vuokralaisia.
X
Vesihuoltopäällikkö Arvonen kertoo, että tilanteesta tekee myös haastavamman se, että vuokralaiset ovat maksaneet käytetystä vedestä kuukausittain.
– Asukkaat ovat tilanteessa täysin syyttömiä ja käsittääkseni he ovat vedestä maksaneet, jonka vuokranantajan pitäisi tilittää sitten eteenpäin.
X
Kerrostaloja ostaneen yhtiön toimitusjohtajana toimii Marcel Angelosanto. Hän kertoo, että suomi ei ole hänen ensimmäinen kielensä.
– Haasteita on ollut vaillinaisen suomen kielen takia siitä lähtien, kun ostin ensimmäisen rakennuksen Jämsästä. Suomeksi toimiminen on ollut vaikeaa etenkin Jämsässä, Angelosanto kertoo englanniksi vastauksessaan.
Yhtiön toimitusjohtaja kertoo hankkineensa suomalaisen asianajajan keskustelemaan asianosaisten ja Aluelämpö-yhtiön kanssa.
– Meillä oli todella pitkä ja kylmä talvi sekä kustannukset nousivat paljon.
Angelosanto kertoo, että on yrittänyt neuvotella vesilaitoksen kanssa, mutta tuloksetta.
– Nämä ovat oleellisia palveluita (vesi), eikä näitä saisi katkaista, Angelosanto kertoo.
– Olemme maksaneet laskuja jo 3,5 vuoden ajan, hän kertoo.
Angelosanto kertoo kantavansa tilanteesta vastuun ja yrittää ratkaista epämieluisan ja vaikean tilanteen.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/fe50e9ce-1df3-42c9-8ca6-d9a5e6d63ec0 (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/fe50e9ce-1df3-42c9-8ca6-d9a5e6d63ec0)
https://proff.fi/rooli/angelosanto-marcel/-/E2nz5_V1QF1s2afKnYegEg (https://proff.fi/rooli/angelosanto-marcel/-/E2nz5_V1QF1s2afKnYegEg)
Quote from: Golimar on 22.05.2024, 19:01:13
Melkoinen koijari tuo Angelosanto (pyhä enkeli?).
Quote
Jämsän Kaipolassa sijaitsevissa neljässä talossa on ajauduttu tilanteeseen, jossa kaikista rakennuksista aiotaan katkaista vesi maksamattomien laskujen vuoksi.
Torikadulla sijaitsevista neljästä rakennuksesta jokaisessa tilanne on sama. Rakennuksia vuokraa edelleen Helsingistä käsin operoiva Suomi vuokraa Oy. Alue tunnetaan nimellä Roukko. Se on alkujaan rakennettu tehtaan työntekijöitä ajatellen.
Asunnot ovat vuokra-asuntoja ja rakennuksissa on myös liiketiloja.
X
Jo aiemmin rakennuksista katkaistiin kaukolämpöyhteys, eikä lämmitystä tai lämmintä vettä ole ollut saatavilla.
---
Asunnot on rakennettu joskus 1950-luvun puolivälissä. Esim. tuo jutussa mainittu:
https://asunnot.oikotie.fi/talo/torikatu-11-jamsa/2481019
Kylä lienee hiljentynyt paperitehtaan sulkemisen myötä ja noissa asunnoissa lienee paljon enemmän remonttivelkaa kuin mitä niiden arvo remonttihuolista vapaina olisi.
Eiköhän tuo ole joku kallekroonin tyyppinen bulvaani, joka ottanut nuo taloyhtiöt saattohoitoon. Taloyhtiöiden konkurssi siinä on nyt edessä ja purkaminen jää taatusti muiden kuin koijari-saattohoitajan maksettavaksi.
Quote from: Skeptikko on 18.05.2024, 01:51:22
Missäköhän suhteessa tämä New House Innovation on Kauppalehden keskusteluissa pidempään ruodittuun Asunto Oy Helsingin Innovationiin, jonka postiosoite on mielenkiintoisesti Seinäjoella, vaikka talo sijaitsee Helsingissä?
Tämän päivän Kauppalehdessä onkin tähän liittyen juttu:
Oma Säästöpankki myönsi 18,5 miljoonan euron lainan riskialttiiseen asuntosijoitukseen – Liiketoimien taustalta löytyy nopea tonttikauppa sekä kytkös pankinjohtajaan
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/oma-saastopankki-myonsi-18-5-miljoonan-euron-lainan-riskialttiiseen-asuntosijoitukseen-liiketoimien-taustalta-loytyy-nopea-tonttikauppa-seka-kytkos-pankinjohtajaan/a1ef7783-3c84-4385-b2c6-3295da27c40f
Quote
Perustetun taloyhtiön ja kaupan taustalla on kolme sijoitusyritystä: Nordic Business Investments, Sonar Holding Oy ja New House Innovation. Ne ostivat kaikki asunto-osakkeet. Kauppa on toteutettu sulauttamismenettelyllä.
Sijoittajista New Housella on ollut kytkös OmaSp:n varatoimitusjohtajana työskennelleeseen Pasi Turtioon. Hän jätti pankin viime maaliskuussa.
Asuntosijoituskohteessa New Housea on edustanut Antti Korpela, joka on toiminut Turtion kanssa useissa eri bisneshankkeissa.
...
Osakekauppa tehtiin tammikuussa 2023. Se ei riittänyt sijoittajille. Taloyhtiön tontti myytiin vain seitsemän päivää osakekaupan jälkeen Korkian tonttirahastolle. Kauppasumma oli 3,5 miljoonaa euroa.
...
Tonttikauppa toi erinomaisen tuoton.
...
Korkialta kerrotaan, että yhtiö on myynyt tonttirahastoliiketoiminnan DEAS Asset Management Oy:lle viime keväänä.
...
Tonttikaupan mahdollisti OmaSp:n poikkeuksellinen toiminta. Pankki panttasi 18,5 miljoonan euron lainan vakuudeksi alkuvaiheessa vain taloyhtiön osakkeet.
Tontti ei kuulunut aluksi panttaukseen. Siksi sijoittajat pystyivät myymään tontin. Panttausta laajennettiin vasta myöhemmin.
...
Nyt Asunto Oy Helsingin Innovationin tilanne näyttää huolestuttavalta. Taloyhtiö on raskaasti velkaantunut. Se saattaa olla 18 miljoonan euron yhtiölainamäärällään jopa suhteellisesti Suomen velkaantunein taloyhtiö.
Useita kohteen asuntoja on myynnissä. Yksi niistä on 83 neliön suuruinen neliö, jossa yhtiövastike on 2 500 euroa kuukaudessa.
Kiinteistövälittäjä ei kerro myynti-ilmoituksessa, että taloyhtiölaina on lyhennysvapaalla vuoden 2026 alkuun. Jo ennestään suuri vastike tulee nousemaan silloin merkittävästi.
Kaupan on myös 67 neliön kaksio. Sitä kaupataan noin 25 000 euron myyntihinnalla. Asunnossa on yhtiölainaa yli 320 000 euroa. Eli velka muodostaa 93 prosenttia asunnon velattomasta hinnasta. Vastike on kuukaudessa noin 2 000 euroa. Lyhennysvapaata ei mainita ilmoituksessa.
...
Yksi kohteen sijoittajakolmikosta on Nordic Business Investments. Yhtiö kuuluu bisnestapahtumista tunnettuun Nordic Business Groupiin.
Nordic Business Investments-yhtiön toiminta-ajatus on yksinkertainen. Se ostaa kokonaisia kerros- ja rivitalokiinteistöjä. Niistä asunnot myydään eteenpäin sijoittajille.
Yritys on menestynyt. Sen taseessa on 2,5 miljoonan euron jakokelpoinen varallisuus. Viime vuonna liiketulos painui kuitenkin tappiolle.
Yhtiön toimitusjohtaja Jyri Lindén sanoo lukeneensa Pasi Turtion kytköksestä New House Innovationiin mediasta. Tieto oli yllätys ja järkytys, hän sanoo.
"Olemme vetäneet omat johtopäätöksemme tällaisesta yllätyksestä ja päättäneet irtautua täysin yhteisistä omistuksistamme."
...
Kauppalehden ja Talouselämän selvityksessä kävi ilmi, että New House -konserniin linkittyvistä talo- ja kiinteistöyhtiöistä ainakin kahdellakymmenellä on tai on ollut lainaa Oma Säästöpankista.
New Housen taloyhtiöt löytyvät esimerkiksi Tampereelta ja sen naapurista Pirkkalasta. OmaSp on myöntänyt näille taloyhtiöille yhtiölainoja.
Kaava on tuttu. Taloyhtiöiden tontit on myyty tonttirahastolle. Kaupat on toteutettu sulauttamismenettelyllä.
Myöhemmin tonttien vuokraoikeuksiin on tehty nimelliseltä arvoltaan miljoonien eurojen kiinnitykset, joiden panttikirjat ovat Oma Säästöpankissa.
...
Asuntobisnestä on myös Helsingin Lauttasaaressa. Siellä New House -konserni rakentaa suojeltuun toimistoon 21 uutta asuntoa. Reippaasti yhtiölainoitettu kohde on ennakkomarkkinoinnissa.
...
Lauttasaaren-yhtiön osakkeet ovat vakuutena New House -konsernin lainalle. Yhteensä konsernilla on velkaa lähes kahdeksan miljoonaa euroa.
Oma Säästöpankin osalta taas on eilisessä Kauppalehdessä juttu, missä hieman sivutaan tätäkin. Jutun otsikko on "Täydellinen tarina särkyi" ja se alkaa sivulta B10. Tässä maistiaisiksi teksti otsikon alta:
Quote
Oma Säästöpankin tarina oli lähes täydellinen, kunnes huhtikuussa 2024 kiiltävä pinta alkoi säröillä. Pankin tulosvaroituksen jälkeen on tullut ilmi poikkeuksellinen väärinkäytösten vyyhti. Moni kysymys on vielä vailla vastausta.
Pedro keksi kommunalkan, JIIHUUH!
https://en.wikipedia.org/wiki/Communal_apartment (https://en.wikipedia.org/wiki/Communal_apartment)
Quote
"Ihmiset asuvat kuin kenkälaatikoissa" – portugalilaismies keksi tavan puuttua suomalaisten kalliiseen asumiseen
Euroopassa on asuntopula. Portugalilaislähtöinen arkkitehti loi uuden yhteisöllisen asumisen konseptin Suomeen helpottaakseen asuntotilannetta.
Entinen kyläkoulu Lohjan Hyrsylässä on saanut uuden elämän portugalilaislähtöisen arkkitehdin Pedro Aibéon käsissä. Hän osti koulun viisi vuotta sitten "koska se oli myynnissä".
Todellinen syy oli paljon miehen heittämää vitsikästä perustelua syvempi. Aibéo paheksuu pitkin Eurooppaa rehottavaa trendiä, jossa rakennusyhtiöt purkavat olemassaolevia taloja uusien ja tuottavampien asuntojen tieltä.
Pula kohtuuhintaisista asunnoista on noussut tulevien EU-vaalien alla puheenaiheeksi monessa Euroopan maassa.
– Ihmiset asuvat kuin kenkälaatikoissa ja tuntuu, että sijoittajien päätarkoitus on saada mahdollisimman paljon tuottoa neliöitä kohden, muusta viis, Aibéo paheksuu.
Hyrsylän koulu on Aibéon perustaman Gamified Cohousing -yrityksen pilottikohde Suomessa.
Talossa on neljä vuokra-asuntoa, kaksi huonetta ja runsaasti asukkaiden yhteisiä tiloja sekä laajat piha-alueet.
Vuokraa voi rahan lisäksi maksaa yrityksen kehittämän mobiilipelin kautta määrittyvillä ja tosielämässä suoritettavilla töillä ansaituilla pisteillä.
Perusvuokra on 10–12 euroa neliöltä.
X
Asuntopula vaivaa pitkin Eurooppaa
Esimerkiksi Hollannissa kasvava asuntopula herättää maahanmuuttovastarintaa ja kasvattaa sitä kautta radikaalioikeiston kannatusta.
Äärioikeisto on saavuttanut vaalivoiton Portugalissa ja näyttää yhä kasvattavan suosiotaan esimerkiksi Saksassa. Tämä voi näkyä myös loppuviikon aikana kaikissa EU-maissa käytävien europarlamenttivaalien lopputuloksessa.
X
Vihreiden europarlamentaarikko Alviina Alametsän mielestä EU:n pitäisi ryhtyä purkamaan ongelmallista tilannetta mahdollisimman nopeasti.
– EU tarvitsee asuntostrategian ja päätökset asunnottomuuden poistoon sekä kohtuuhintaisen asumisen laajentamiseen. Tällä hetkellä voittajia ovat suuret asuntosijoittajat ja yritysvuokranantajat, vaikka meidän pitäisi mahdollistaa edulliset kodit ja hyvän elämän edellytykset kaikille.
X
– Täällä on turvallista. Tässä koulussa ei esimerkiksi ollut lukkoja ovissa ensimmäiseen neljään vuoteen. Se kertoo aika paljon. Täällä asiat ainakin useimmiten sujuvat juuri niin kuin on sovittu ja viranomaisten kanssa asioiminen on mutkatonta, Aibéo summaa.
X
https://yle.fi/a/74-20091105 (https://yle.fi/a/74-20091105)
Quote
X
Harvinaislaatuista lainasotkua setvivän Oma Säästöpankin pitkä tulosparannusten sarja katkesi toisella vuosineljänneksellä.
Pankin vertailukelpoinen tulos ennen veroja romahti 5,5 miljoonaan euroon. Tulos on 86 prosenttia heikompi kuin vuoden takaisella vertailukaudella.
Tuloksen heikkenemisen taustalla on Oma Säästöpankin luotonannossa paljastunut ohjeiden vastainen toiminta. Sen seurauksena pankki kirjasi toiselle vuosineljännekselle 5,7 miljoonaa euroa luottotappioita ja peräti 30 miljoonaa euroa luottotappiovarauksia. Ne tulevat jo aiemmin kirjattujen lähes 20 miljoonan euron luottotappiovarausten päälle.
https://yle.fi/a/74-20101858 (https://yle.fi/a/74-20101858)
Quote
X
Oma Säästöpankki Oyj:n palkitsemispolitiikka sisältää yleiset suuntaviivat ja puitteet yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemiselle. Toimitusjohtajaan sovellettavia periaatteita sovelletaan myös toimitusjohtajan sijaiseen.
Palkitsemispolitiikka
1. Johdanto
Oma Säästöpankin palkitsemispolitiikka on yhtiön liiketoimintastrategian, tavoitteiden ja arvojen mukainen ja se vastaa yhtiön pitkän aikavälin etua. Palkitseminen on sopusoinnussa yhtiön hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan ja riskinkantokyvyn kanssa ja edistää sitä.
X
https://www.omasp.fi/sijoittajalle/johto-ja-hallinnointi/palkkiot-ja-palkitseminen (https://www.omasp.fi/sijoittajalle/johto-ja-hallinnointi/palkkiot-ja-palkitseminen)
https://www.omasp.fi/asiakirjat/sijoittajat/vuosi-ja-osavuosikatsaukset-tilinpaatokset/omasppalkitsemisraportti2023pdf (https://www.omasp.fi/asiakirjat/sijoittajat/vuosi-ja-osavuosikatsaukset-tilinpaatokset/omasppalkitsemisraportti2023pdf)
Kommunistit haluavat lisää matuja Suomeen ja inisevät asuntopulasta. :facepalm:
Quote
HALLITUKSEN ASUNTOPOLITIIKKA ON MYRKKYÄ KASVUKESKUKSILLE
28.08.2024 | Rakentaminen ja liikenne
Neljän suuren suomalaiskaupungin vasemmistolaispäättäjät vetoavat kohtuuhintaisen asuntotuotannon turvaamisen sekä inhimillisen asuntopolitiikan puolesta.
Petteri Orpon hallitus on lyhyen vallassa olonsa aikana toteuttanut sosiaaliseen asuntotuotantoon ja ihmisten toimeentuloon merkittäviä heikennyksiä, joiden kärsijöitä ovat isot kaupungit, pienipalkkaiset työntekijät, opiskelijat ja marginalisoidut ryhmät. Heikennykset haittaavat työvoiman saatavuutta ja aiheuttavat inhimillistä kärsimystä – esimerkiksi Tampereella häätöjen määrä on hallituksen heikennysten seurauksena kasvanut jopa 44 prosenttia verrattuna viime vuoteen.
Sen lisäksi, että hallitus on leikannut asumistukea, se on muun muassa toteuttanut merkittävät heikennykset erityisryhmien investointiavustukseen, jolla rakennetaan asuntoja esimerkiksi opiskelijoille, vanhuksille, päihdekuntoutujille, asunnottomille ja vammaisille ihmisille: Vuosina 2025-2028 avustuksen tasoa on päätetty laskea 43 miljoonasta eurosta 15 miljoonaan euroon vuodessa. Vammaisten asumiseen liittyvät investoinnit on päätetty turvata, mikä on sinänsä hyvä, mutta kokonaisuudessa täysin riittämätöntä, sillä muille erityisryhmille avustusvaltuutta jää leikkauksen jälkeen olemattomasti.
Lisäksi hallitus kiristää toimeentulotuen asumisnormia, palauttaa tulorajat Ara-asuntoihin, puolittaa asumisneuvonnan resurssit, lakkauttaa asumisoikeusasuntotuotannon tukemisen kokonaan sekä heikentää voittoa tuottamatonta, sosiaalista asuntotuotantoa, jolla rakennetaan esimerkiksi kaupunkien vuokra-asuntoja. Uusimpina päätöksinä hallitus on lakkauttamassa Aran toiminnan itsenäisenä virastona ja sulauttamassa Valtion asuntorahaston valtion budjettiin. Jo aiemmin hallitus on päättänyt tulouttaa Valtion asuntorahastosta hallituskauden aikana 800 miljoonaa euroa, mikä on rahaston toiminnan jatkumisen kannalta kestämätön summa.
Hallitus on tiedottanut, että Aran ja Valtion asuntorahaston lakkauttamisilla ei oteta kantaa asuntopolitiikan sisältökysymyksiin, mutta tosiasiallisesti päätös on asuntopolitiikan kovaa substanssia, sillä se rapauttaa kohtuuhintaisen asuntotuotannon mahdollisuuksia. Samalla heikennetään entisestään Ara-tuotannon kykyä toimia suhdannepoliittisena työkaluna – tähän asti valtion tukemaa asuntotuotantoa on voitu laskea liikkeelle rakennusalan sakatessa, mutta Aran toimintaedellytysten heiketessä hallituksen politiikan seurauksena tulee rakennusalan kriiseihin vastaamisessa jatkossa entistä haastavampaa. Juuri Ara-tuotannon heikentäminen on ollut yksi syy, miksi hallituksen toimet rakennusalan konkurssiaaltoon vastaamisessa ovat jääneet täysin riittämättömiksi, ja miksi rakennusalan vapaapudotukseen ei olla kyetty puuttumaan, mikä on ollut surkeaa rakennusalan sekä koko talouden kehityksen kannalta.
Me neljän suuren suomalaiskaupungin vasemmistolaispäättäjät vetoamme kohtuuhintaisen asuntotuotannon turvaamisen sekä inhimillisen asuntopolitiikan puolesta. Aran toimintaedellytykset täytyy turvata, erityisryhmien investointiavustusten taso säilyttää ennallaan, asumistuen leikkaukset perua ja asumisneuvonnan resurssit sekä välimallin asuntotuotannon jatkuminen turvata. Vain tällä tavalla on mahdollista varmistaa, että kaupunkien elinvoima säilyy, segregaatiokehitykseen voidaan vastata tehokkaasti, asunnottomuuden ja häätöjen määrä saadaan jälleen laskuun ja ihmisillä on mahdollisuus asua ja työllistyä kasvukeskuksissa myös matalapalkka-aloilla.
Allekirjoittajat:
Minja Koskela ja Paavo Arhinmäki, Helsinki
Mirka Muukkonen, Timo Furuholm ja Sultan Abdullahi, Turku
Mikko Aaltonen, Tampere
Mikko Raudaskoski, Oulu
https://helsinki.vasemmisto.fi/hallituksen-asuntopolitiikka-on-myrkkya-kasvukeskuksille/ (https://helsinki.vasemmisto.fi/hallituksen-asuntopolitiikka-on-myrkkya-kasvukeskuksille/)
https://vasemmisto.fi/wp-content/uploads/2023/11/Vaihtoehtobudjetti2024_OL.pdf (https://vasemmisto.fi/wp-content/uploads/2023/11/Vaihtoehtobudjetti2024_OL.pdf)
https://vasemmisto.fi/wp-content/uploads/2020/08/Vasemmistoliitto-siirtolaispoliittinen-ohjelma-2020.pdf (https://vasemmisto.fi/wp-content/uploads/2020/08/Vasemmistoliitto-siirtolaispoliittinen-ohjelma-2020.pdf)
Eikös ne ammattiyhdistysliikkeet ole ennenkin sijoittaneet sosiaaliseen asuntotuotantoon.
Jos se kerran vasenta laitaa kiinnostaa, niin kääntykää ammattiliittojen puoleen, että käyttävät rahansa oikein, eikä mihinkään puolen Suomen sulkeviin korotettuihin lakkokorvauksiin.
-i-
Quote from: ikuturso on 29.08.2024, 07:25:41
Eikös ne ammattiyhdistysliikkeet ole ennenkin sijoittaneet sosiaaliseen asuntotuotantoon.
Jos se kerran vasenta laitaa kiinnostaa, niin kääntykää ammattiliittojen puoleen, että käyttävät rahansa oikein, eikä mihinkään puolen Suomen sulkeviin korotettuihin lakkokorvauksiin.
-i-
Nykyään ei saa sijoittaa mihinkään eettiseen. Eettiset ohjeistukset pitävät siitä tiukasti huolen. Saa sijoittaa vain wirallisen tarinan BS:n.
Quote
Heli Laakkonen STT, Ville Soininen HS
28.8. 9:32
Vanhojen osakeasuntojen hinnat pysyivät heinäkuussa ennallaan kesäkuuhun verrattuna, kertovat Tilastokeskuksen ennakkotiedot.
Koko maassa vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat heinäkuussa 2,6 prosenttia edellisestä vuodesta.
Kuudessa suurimmassa kaupungissa hinnat laskivat 3,6 prosenttia verrattuna vuotta aiempaan. Lasku oli suurinta Tampereella ja Helsingissä, missä hinnat laskivat lähes 5 prosenttia. Suurista kaupungeista hinnat nousivat ainoastaan Espoossa, missä hinnat nousivat 0,3 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Suurten kaupunkien ulkopuolella hinnat laskivat noin prosentin.
[...]
Tilastokeskuksen mukaan kerrostaloasuntojen hinnat laskivat heinäkuussa koko maassa 3,4 prosenttia ja rivitaloasuntojen hinnat 0,6 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen.
Vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppoja tehtiin kiinteistönvälittäjien kautta lähes kolmannes enemmän kuin viime vuoden heinäkuussa.
[....]
Asuntomarkkinoiden pohja saattaa olla koko maan tasolla nähty, mutta pääkaupunkiseudun tilanne on iso pettymys, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa tiedotteessa.
"Erityisesti pettymys on pääkaupunkiseutu ja varsinkin Helsinki. Helsingissä hinnat ovat tulleet nyt jo kahtena kuukautena alaspäin, eli jos jotain orastavaa toiveikkuutta noususta aiemmin olikin, se on sulanut pois. Mistään romahduksesta ei ole kysymys, mutta uutiset ovat selvästi negatiivisia", Holappa sanoo.
https://www.hs.fi/talous/art-2000010659114.html
Itse en uskaltaisi ostaa pääkaupunkiseudulta asuntoa ilman huolellista etukäteistietoa eli valmiita suhteita ihmisiin alueella ja talossa; eli onko sijoitusasuntoja, joitten omistajia ei kiinnosta, vanhempien hulttionuorilleen ostamia kämppiä, kannabista ja muuta paskaa hillityn hallitusti käryttäviä trendikkäitä menestyjiä yms. Suhtaudun omistusasunnon hankintaan kuin venäläiseen rulettiin omaisuudellaan ja tulevaisuudellaan. Lisäksi tulevat demografia, sosiaaliset ongelmat ja slummimaisen tiheä rakentaminen.
Maakunnissa on varmaan ilmat otettu pois hinnoista jo aiemmin. Jossain sinne jääneidenkin pitää asua.
Quote from: Golimar on 28.08.2024, 12:53:30
Allekirjoittajat:
Minja Koskela ja Paavo Arhinmäki, Helsinki
Mirka Muukkonen, Timo Furuholm ja Sultan Abdullahi, Turku
Mikko Aaltonen, Tampere
Mikko Raudaskoski, Oulu
Kuinkahan moni allekirjoittajista on fariseuksia, kuten Arhinmäki? Loisivat sosiaalisesti tuetussa asunnossa, vaikka heillä ei olisi siihen pakottavaa tarvetta.
Quote from: Golimar on 28.08.2024, 12:53:30
Kommunistit haluavat lisää matuja Suomeen ja inisevät asuntopulasta. :facepalm:
QuoteNeljän suuren suomalaiskaupungin vasemmistolaispäättäjät vetoavat kohtuuhintaisen asuntotuotannon turvaamisen sekä inhimillisen asuntopolitiikan puolesta.
Koska ja missä näitä "kohtuuhintasiaia asuntoja" on aikaisemmin rakennettu?
Realiteetti asuntomarkkinoilla on, että mitään uusia "kohtuuhintasiaia asuntoja" ei ole olemassa, eikä ole koskaan ollutkaan. Kaikki uustuotanto maksaa vähintään rakennuskustannusten verran ja ihan riippumatta paikkakunnasta ne ovat aina merkittävät. Paikkakunnasta riippuen hintaan lisätään vaihtelevanhintaiset tontti-, infra- ja muut kustannukset. Kaiken tämän päälle tulee grynderin katteet.
Pamfletin kirjoittaneet kommunistit peräänkuuluttavat lisäksi halpoja asuntoja suurkaupunkeihin eli ruuhkakeskuksiin. Siis paikkoihin, missä kysyntä on niin korkea että yksikään grynderi ei edes harkitse halpakämppien rakentamista.
Asuntojen hintayhtälö ei muutu valtion tuilla miksikään koska ne vain lisäävät asunnonostajien ostovoimaa kasvattaen kysyntää ja myyntihintoja yhä lisää.
Kommunisteille elämän tosiasat on kuitenkin turha selittää. Heidän fantasiamaailmassa kaikki on halpaa kun veronmaksaja maksaa. Eli lisää valtion tukiaisia lihottamaan gryndereitä ja bahamalaisia vuokrasijoittajajarahastoja.
Nyt ei enää ihmetytä miksi käärmeöljykauppiaat vaativat matutulvaa.
Quote
Pihallaoleskelija
liittynyt05.08.2022
Viestejä224
eilen klo 12.23
#7 645
japuska1 sanoi:
Joo, niin lohduton, ettei missään nimessä nyt kannata osaketta ostaa. Osaketta kannattaa tosiaan ostaa moninkertaisella hinnalla vasta kun rakennusbuumi on kuumimmillaan. Silloin on turvallisella puolella. Että näin.
Ellei ole konkassa sitä ennen. Itse en ymmärrä näiden konkurssikypsien firmojen nousuja – velkaa on enemmän kuin pääomia, eikä kauppa käy.
https://keskustelu.kauppalehti.fi/threads/yit.223033/page-383#post-7472981 (https://keskustelu.kauppalehti.fi/threads/yit.223033/page-383#post-7472981)
Quote
Kepler Cheuvreux höjer riktkursen för YIT till 2,60 euro (2,40), upprepar behåll
tänään klo 09.46 ∙ Finwire
Kepler Cheuvreux höjer riktkursen för YIT till 2,60 euro (2,40), upprepar behåll
Quote
X
Suomen suurimman rakennusyhtiön YIT:n heinä–syyskuun liikevaihto putosi viime vuoden vastaavan ajan 553 miljoonasta eurosta 453 miljoonaan euroon.
Kauppalehden mukaan liikevaihto supistui odotettua enemmän, koska Factsetin koostama kuuden analyytikon konsensusennusteen mukaan yhtiöltä odotettiin 488 miljoonan euron liikevaihtoa.
X
Uudet asuntoaloitukset kuluttajille olivat 57 asuntoa. Kaikki asuntoaloitukset tapahtuivat Baltiassa ja itäisessä Keski-Euroopassa.
Liikevoittoa YIT:lle kertyi 13 miljoonaa euroa. Laskua tuli miljoona euroa.
X
Toimitusjohtaja Heikki Vuorenmaa sanoo katsauksessa, että kannattavuus parani kaikissa YIT segmenteissä, kun muutosohjelman tulokset alkoivat näkyä.
– Olemme keskittyneet ydinliiketoimintaamme, kehittäneet henkilöstömme kyvykkyyksiä toimitusketjun- ja projektinhallinnassa sekä vahvistaneet kaupallista osaamistamme entisestään. Nämä toimenpiteet näkyvät tuloksessamme, Vuorenmaa sanoo.
X
YIT:n valmiiden myymättömien asuntojen määrä oli syyskuun lopussa 1 048 asuntoa, kun määrä kesäkuun lopussa oli 1 212 asuntoa. Myymättömistä asunnoista 771 sijaitsi Suomessa. Kesäkuun lopussa YIT:llä oli Suomessa 867 myymätöntä asuntoa.
https://www.iltalehti.fi/talous/a/7fa5f0b5-8c95-4605-89c6-87d0a692e3de (https://www.iltalehti.fi/talous/a/7fa5f0b5-8c95-4605-89c6-87d0a692e3de)
Quote
YIT q3/2024
YIT:n liikevoitto oli -37 miljoonaa euroa (18). Oikaisuerät olivat 56 miljoonaa euroa (10), ja ne koostuivat pääosin muutosohjelman kustannuksista, alasajettavien toimintojen liikevoitosta sekä kalustopalveluiden liiketoiminnan YIT Kalusto Oy:n myyntivoitosta. Nettorahoituskustannukset olivat 48 miljoonaa euroa (37). Katsauskauden tulos oli -73 miljoonaa euroa (-14), ja osakekohtainen tulos -0,34 euroa (-0,08).
https://keskustelu.kauppalehti.fi/threads/yit.223033/page-382#post-7472838 (https://keskustelu.kauppalehti.fi/threads/yit.223033/page-382#post-7472838)
https://www.yitgroup.com/fi/sijoittajat/osake-ja-osakkeenomistajat (https://www.yitgroup.com/fi/sijoittajat/osake-ja-osakkeenomistajat)
Kaksi näkemystä vapaa-ajan asuntolainoituksesta.
Pankki 1.
Vapaa-ajan asunto kelpaa 60% vahvistetusta markkinahinnasta pantiksi.
Pankki ottaa 200€ siitä, että heidän sisäinen organisaationsa arvioi pantin arvon. Tarvitaan myyntiesite ja valokuvia kohteesta.
Lisävakuudeksi tarvitaan omakotitalon panttikirjoja. Kattamatta jäävän 40 k€ vakuuden kattamiseksi noin 170k€ talon korkeimman prioriteetin 50k€ panttikirja ei välttämättä riitä. Voi olla, että tarvitaan seuraavakin 30k€ pantti. Lisäksi
Pankki ottaa 200€ siitä, että heidän sisäinen organisaationsa arvioi pantin arvon. Pitäisi ottaa valokuvia talosta sisältä ja ulkoa ja lähettää heille arvioitavaksi.
Pankki 2.
Ei ole edes nähnyt myyntiesitettä. Vapaa-ajan asunto Lapin lomakohteessa :roll: riittää 75% arvostaan vakuudeksi. Lainaneuvottelijan arviointikyky riittää. Lisävakuuksia, kuten ok-talon panttikirjoja ei haluta, pankki ottaa 20k€ vakuusriskin tietäen, että kohteen saa koska tahansa myytyä nopeasti.
Pankki 1.
Käsittely kestänyt kolme viikkoa ja pahasti kesken
Heille lähetetty jumalaton nippu papereita ja nuo arviot pitäisi vielä teettää
Pankki 2.
Kuulivat, että meillä on jo lainatarjous. Nettihakemuksesta meni 5 päivää. Eivät tarvitse palkkatodistuksia, ei yhtiömuotoisen kohteen tilinpäätöksiä ei mitään. Kohteen esite, kauppakirjaluonnos ja isännöitsijätodistus riittää. Muut tiedot saavat positiivisesta luottorekisteristä ja verottajalta.
Pankki 1.
Alustavan lainatarjouksen marginaali 12kk euribor + 0,92%
Pankki 2.
Sitovan lainatarjouksen (kunhan saavat loput dokumentit) marginaali 12kk euribor + 0,56%
Ensin emme meinanneet kilpailuttaa, kun Pankki 1. on toisen perheenpään palkkapankki. Kun homma alkoi takkuamaan, otimme luuppiin toisen perheenpään palkkapankin Pankki 2:n. Mitä sanotte, kannattiko?
-i-