Aamulehden artikkelissa kerrotaan, että kovin harva ulkomaan kansalainen äänestää kunnallisvaaleissa. Viime kuntavaaleissa 20 % ulkomaan kansalaisista käytti äänioikeuttaan.
Oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikön neuvotteleva virkamies Jussi Aaltonen kertoo, että aktivoimisyrityksiä on ollut ja että tiedottamista pitäisi parantaa. Hänen mukaansa Väestörekisterikeskus lähettää äänioikeutetuille ulkomaan kansalaisille tiedon ennen vaaleja siitä, että he voivat äänestää. Aaltonen kertoo, että Kuntaliitto aikoo panostaa tänä vuonna maahanmuuttajille tiedottamiseen.
Kalevi Sorsa -säätiön tutkija Merja Jutila Roonin mielestä viranomaisten tehtävä on informoida maahanmuuttajia ja tehdä se nykyistä selkeämmin vaikeaselkoisten virastokielisten lappujen sijaan. Hän katsoo, että puolueiden tulisi kohdentaa enemmän tietoa maahanmuuttajille ja kertoa eroista puolueiden välillä.
---
Ensinnäkin miksi helvetissä muilla kuin Suomen kansalaisilla on ylipäätään kuntavaaleissa äänioikeus? Tuo EU-kansalaisia (+ Islanti ja Norja) koskeva säädös tulee varmaankin suoraan jostain EU-lainsäädännöstä, mutta lisäksi äänioikeus on muun valtion kansalaisella, jolla on ollut yhtäjaksoisesti kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan. Aivan käsittämätöntä paskaa.
Mitä vähemmän ulkomaalaiset sotkeutuvat Suomen kuntavaaleihin, sitä parempi. En kannata mitään jutussa kuvailtuja tiedotuskampanjoita enkä varsinkaan puolueiden tietoiskuja, joissa luvataan tietenkin vaaleista mitään ymmärtämättömille ulkomaalaisille yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista, jotta ääniä tippuisi.
http://www.aamulehti.fi/kotimaa/ulkomaalaisellakin-on-kuntavaaleissa-aanioikeus-mutta-vain-harva-aanestaa-miksi-24302002/ (24.2.2017)
QuoteUlkomaalaisellakin on kuntavaaleissa äänioikeus, mutta vain harva äänestää – Miksi?
Maahanmuuttajat eivät tiedä äänioikeudestaan. Se on merkittävin syy ulkomaan kansalaisten pieneen äänestysprosenttiin kuntavaaleissa.
39 prosenttia maahanmuuttajista, jotka eivät äänestäneet viime kunnallisvaaleissa, eivät myöskään tienneet äänioikeudestaan.
Näin kertoo Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija, valtiotieteen tohtorin Merja Jutila Roon.
Vaikka tietoa kuntavaaleista on tarjolla monella kielellä, on suurin ongelma silti ulkomaan kansalaisten ja maahanmuuttajien saavutettavuus.
– Yritämme tavoittaa ihmisiä, mutta se, onnistutaanko tässä, ei aina ole ihan varmaa. Kaikesta huolimatta tieto ei pääse perille, oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikön neuvotteleva virkamies Jussi Aaltonen sanoo.
Hänen mukaansa tiedottamisessa onkin parannettavaa.
– On tätä ainakin yritetty hoitaa Suomessa ja erilaisia aktivointiyrityksiä on ollut, Aaltonen sanoo.
Ulkomaan kansalaisten kuntavaalien äänestysprosentti on Suomessa selvästi alhaisempi kuin kantaväestön keskimäärin.
Vuoden 2012 vaaleissa keskimääräinen äänestysaktiivisuus oli lähempänä 60 prosenttia, mutta vain viidesosa ulkomaan kansalaisista käytti äänioikeuttaan.
Myös pohjoismaalaisittain ulkomaan kansalaisten äänestysaktiivisuus on huomattavan alhainen, sillä Ruotsissa vastaava luku oli edellisissä kuntavaaleissa lähes kaksikertainen Suomeen verrattuna.
Missään ei sanota, että "sinulla on äänioikeus"
Jutila Roonin mukaan viranomaisten tehtävänä on tiedottaa äänioikeudesta ja pitää huoli, että tieto on myös hyvin saatavilla.
Myös puolueiden tulisi Jutila Roonin mukaan kohdentaa enemmän tietoa maahanmuuttajille ja kertoa eroista puolueiden välillä.
Jokainen äänioikeutettu saa äänioikeudestaan ilmoituksen, mutta vain suomeksi ja ruotsiksi.
Jutila Roonin mukaan vaadittaisiin kuitenkin lakimuutos, jotta ilmoituskortti voitaisiin tarjota myös muilla kielillä.
Hän ehdottaakin, että ilmoituksen ohella lähetettäisiin lappunen, jossa lukisi useammalla kielillä, että paperissa on kyse äänioikeudesta.
Aaltonen pitää Jutila Roonin ehdotusta usealla kielellä varustetun lapun tarjoamisesta hyvänä kehittämisehdotuksena.
Hän kuitenkin muistuttaa, että äänioikeudenilmoituskortista löytyy englanniksi linkkaus verkkosivuille, joista löytyy lisää tietoa kuntavaaleista. Oikeusministeriö tarjoaa verkkosivuillaan tietoa kuntavaaleista 24 kielellä.
Tieto useilla kielillä
Aaltosen mukaan Väestörekisterikeskus myös lähettää äänioikeutetuille ulkomaan kansalaisille hyvissä ajoin ennen kuntavaaleja tiedotteen siitä, että heillä on vaaleissa äänioikeus. Tämä tieto lähtee suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, viroksi, somaliksi ja venäjäksi.
Jutila Roonin mielestä Väestörekisterikeskuksen kirje ei kuitenkaan ole tarpeeksi selkeä. Liitteenä oleva tiedote on hänen mukaansa vaikeaselkoista virastokieltä.
Vaikka siinä on selvitetty, millä perustein äänioikeus kuntavaaleissa määräytyy, ei missään sanota Jutila Roonin mukaan suoraan, että "sinulla on äänioikeus."
– Olen ehdottanut, että tätä pakettia selkeytettäisiin ja liitettäisiin mukaan vaikka värikuva äänioikeusilmoituksesta tekstillä, jossa sanotaan selkeästi, että jos saat tämän lapun postissa niin sinulla on äänioikeus Suomen kuntavaaleissa, Jutila Roon sanoo.
Kuntavaaleissa panostetaan maahanmuuttajien tiedottamiseen
Jutila Roon myös parantaisi ulkomainontaa ja tiedon tarjoamista sosiaalisessa mediassa. Aaltosen mukaan esimerkiksi Kuntaliitto aikoo tänä vuonna panostaa kuntavaaleissa myös maahanmuuttajille suunnattuun tiedottamiseen.
Oikeusministeriöllä on myös olemassa kolmikieliset selkovideot vaaleista.
Ministeriö myös rahoittaa yhdessä etnisten suhteiden neuvottelukunnan kanssa Moniheli ry:n toteuttamaa vaalipaneelitilaisuuksien sarjaa, joka kiertää ympäri Suomea parillakymmenellä paikkakunnalla.
Into vaatii työtä
Ulkomaalaisten osuus Suomen väestöstä on vielä tällä hetkellä melko alhainen, mutta se tulee kasvamaan. Jutila Roonin mielestä maahanmuuttajien äänestysinnon nostamiseksi tulisikin työskennellä entistä enemmän. – Yhteiskunnan eheyden kannalta tulee ongelmia, jos meillä on kasvava joukko ihmisiä jotka eivät tunne itseään osaksi suomalaista yhteiskuntaa, Jutila Roon sanoo.
Tutkimuksen mukaan Viron ja Venäjän kansalaiset usein tietävät oikeudestaan, mutta he eivät ole kiinnostuneita äänestämään. Monet muut taas eivät ole saaneet tietoa vaaleista ja äänioikeudestaan, vaikka kiinnostusta äänestämiseen löytyisikin.
– Heillä ei ole tarpeeksi tietoa suomalaisesta poliittisesta järjestelmästä, eikä siitä, mistä he olisivat ylipäätään äänestämässä.
Äänioikeus kuntavaaleissa on 18-vuotiaalla Suomen tai muun EU:n jäsenvaltion, Islannin ja Norjan kansalaisella, jonka kotikunta kyseinen kunta on 51. päivänä ennen vaalipäivää. Äänioikeus on vastaavasti myös muun valtion kansalaisella, jolla on ollut yhtäjaksoisesti kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan.
Rovaniemellä Arktiset maahanmuuttajat -järjestön demokratialähetit Yousra Alasaad, Khan Muhammad ja Semier Razak neuvovat toisia mamuja äänestämisessä. Moni maahanmuuttaja ei Muhammadin mukaan tiedä, että heillä olisi oikeus äänestää kuntavaaleissa, kun he ovat asuneet Suomessa kaksi vuotta.
Mahtavatkohan tällaiset demokratialähetit antaa "äänestysummikoille" vaivihkaisia vinkkejä siitä keitä kannattaa äänestää? "Tää vihreiden ehdokas on hei tosi hyvä, se on luvannut lisää rahaa ja palveluja maahanmuuttajille ja tukee muslimeja kaikessa". Jotkut autettavat eivät jutun mukaan osaa suomea tai edes englantia, niin mitäpä he ehdokkaiden ajamista asioista ymmärtäisivät ellei joku sitä heille kerro?
Tuollainen porukka on sitten omalta osaltaan vaikuttamassa vaalien lopputulokseen :facepalm:
http://www.lapinkansa.fi/lappi/demokratialahetti-auttaa-maahanmuuttajaa-aanestamaan-moni-ei-ole-koskaan-saanut-aanestaa-missaan-15930869/ (4.3.2017)
QuoteDemokratialähetti auttaa maahanmuuttajaa äänestämään: "Moni ei ole koskaan saanut äänestää missään"
Moni maahanmuuttaja ei tiedä oikeudestaan äänestää tulevissa kuntavaaleissa. Aman demokratialähettiläät opastavat muita maahanmuuttajia vaaleissa.
Irakilainen Muataz Mahhmod Abdulwahag on nuori mies, joka ei ole koskaan elämänsä aikana äänestänyt. Hän on kuullut, että Suomessa ihmisillä on äänioikeus, mutta ei ole täysin varma, mitä se tarkoittaa. Arktiset maahanmuuttajat (Ama) haluaa auttaa juuri heitä, joille äänestäminen Suomen vaaleissa ei ole tuttua.
Rovaniemellä Kauppakeskus Rinteenkulman demokratiatorilla Aman demokratialähettiläät Yousra Alasaad, Khan Muhammad ja Semier Razak pysäyttelevät ihmisiä ja kutsuvat heidät kahville demokratiatorille.
- Moni maahanmuuttaja ei tiedä, että heillä olisi oikeus äänestää kuntavaaleissa, kun he ovat asuneet Suomessa kaksi vuotta, Muhammad sanoo.
Demokratialähettiläät kertovat ihmisille, että vaalit ovat tulossa ja he voivat äänestää. Torilla näytetään harjoitusvaalien avulla, miten äänestäminen tapahtuu.
- Torilla saavat pysähtyä kaikki, ei tarvitse olla maahanmuuttaja, jotta saa jutella kanssamme, Alasaad muistuttaa.
Lähettiläät vierailevat myös maahanmuuttajien kotona kertomassa, mitä äänestysoikeus tarkoittaa.
Erilaisia äänestystapoja
Neljä vuotta Suomessa asunut Moein Pouharmari tutustui omatoimisesti Suomen demokratiajärjestelmään. Se on hänen mielestään hyvin mielenkiintoinen ja erilainen verrattuna moneen muuhun maahan. Kiinnostus yhteisiin asioihin sai hänet yhdessä vaimonsa kanssa ryhtymään demokratialähettilääksi.
Kuntavaalit ovat ensimmäiset vaalit, joissa hänellä olisi Suomessa äänioikeus.
- Kuulun bahai-uskoon. Se kieltää osallistumisen ja äänestämisen politiikkaan sidotuissa vaaleissa, Pouharmari kertoo.
Hän haluaa silti neuvoa muita maahanmuuttajia äänestysasioissa.
Alasaadin ja Pouharmarin kotimaassa äänestämässä käyneen ihmisen sormenpää upotetaan mustepulloon, jotta sama henkilö ei voi äänestää uudelleen samoissa vaaleissa.
- Suomen tapa, jossa äänestyslipuke leimataan ja äänestäjän henkilöllisyys varmistetaan, on monelle maahanmuuttajalle uusi asia.
Pakistanissa puolestaan ihmisen sormeen piirretään musteella viiva sen merkiksi, että hän on äänestänyt, Muhammad kertoo. Kun suomalainen kipaisee äänestyspaikalla esimerkiksi kauppakäynnin yhteydessä, Pakistanissa äänioikeuttaan käyttävä voi joutua varaamaan siihen koko päivän.
- Äänestäjälle annetaan vuoronumero, eikä koskaan voi tietää, kauanko joutuu odottamaan, Muhammad kuvailee.
Myös Kemi-Tornioon
Irakilainen Abdulwahag on ollut Rovaniemellä vasta 1,5 vuotta, joten hän ei pääse äänestämään huhtikuun kuntavaaleissa.
- Se on ihan ok. Ehdin tutustua Suomeen paremmin ja opetella tapoja ennen seuraavia vaaleja. Haluan kyllä päästä joskus äänestämään.
Aman mukaan edellisissä kuntavaaleissa vain noin 20 prosenttia maahanmuuttajista kävi äänestämässä. Yhdistys vie torinsa myös Kemiin ja Tornioon, jotta sielläkin kuultaisiin äänestysoikeudesta.
- Järjestämme siellä vastaavanlaisia demokratiatoreja, jotta sanomamme kuuluisi laajalle, Muhammad sanoo.
Demokratiatorin toiminta kiinnostaa rovaniemeläisiä Anu Pulkkista ja Heljä Hemminkiä. He pitävät tärkeänä, että joku kertoo maahanmuuttajille, millaiset vaikuttamisen mahdollisuudet heillä on uudessa kotikaupungissaan.
- Käytän oman äänioikeuteni aina. Äänestäminen on hyvä tapa vaikuttaa asioihin, Hemminki sanoo.
Sopivan ehdokkaan löytäminen on Pulkkisen mielestä välillä haastavaa.
- Täytyy kuunnella tarkkaan ehdokkaiden mielipiteitä ja asenteita. Jos ne kohtaavat omieni kanssa, siinä voisi olla ehdokkaani.
Lähettiläät vievät viestiä vaaleista eteenpäin useammalla kielellä. Kielitaitoa tarvitaan, sillä kaikki maahanmuuttajat eivät ymmärrä englantia tai suomea.
Jos ulkomaan kansalainen voi äänestää Suomessa, kyseessä on järjestelmän virhe ja se pitää korjata heti.
Jos kyseessä on EU-määräys, on erottava EU:sta.
Kyllä tuo äänestämättömyys kertoo kiinnostuksen puutteesta. Kun minulle on tullut maan virallisella kielellä virallisen näköinen lappu/kirje postissa, niin olen sen vaikka googlen käyttäjän kanssa käynyt läpi. Millainen maahanmuuttaja ei käy itselleen lähetettyjä virallisia tiedotteita läpi edes pääpiirteittäin?
^ Heh, sanos muuta. Mielestäni on silti hyvä, ettei kovin monia kiinnosta. Mitä useampi yli 2 vuotta maassa oleskellut ulkomaalainen jättää äänestämättä, sitä parempi suomalaisten kannalta, koska ulkomaalaisten ei kuulu olla äänestämässä kuntapäättäjistämme.
Erityisesti haittamatut äänestävät kuitenkin hyvin todennäköisesti kaiken maailman unelmaporukoita ja muita maamme tuhoajia. Näitä tahoja tietenkin kovasti harmittaa, kun matuja ei ole saatu aktivoitua ja nyt pitää sitten järjestää erilaisia tiedotuskampanjoita äänioikeudesta.
Quote from: Eino P. Keravalta on 04.03.2017, 18:35:08
Jos ulkomaan kansalainen voi äänestää Suomessa, kyseessä on järjestelmän virhe ja se pitää korjata heti.
Jos kyseessä on EU-määräys, on erottava EU:sta.
Juurikin näin.
Quote from: Eino P. Keravalta on 04.03.2017, 18:35:08
Jos ulkomaan kansalainen voi äänestää Suomessa, kyseessä on järjestelmän virhe ja se pitää korjata heti.
"Suomi kuuluu jokaiselle asuinpaikasta, elämäntilanteesta, äidinkielestä tai etnisestä taustasta riippumatta." (Hallitusohjelma 15.4.2007). Tämän perusteella äänioikeus Suomen vaaleissa kuuluisi myös esim. Nigeriassa asuvalle nigerialaiselle.
Enää ei eletä Vanhasen hallituksen aikaa, mutta ei kai Suomi ole voinut muuttua rasistisempaan suuntaan?
Tarvitsemme demokratiapartioita kaduille vaalipäivänä tarjoamaan ihmisille viinaa ja pilveä ja opastamaan äänestyspaikoille ja avustamaan vaalilipun täyttämisessä ja sen uurnaan pudottamisessa.
Quote from: l'uomo normale on 04.03.2017, 20:48:49
Tarvitsemme demokratiapartioita kaduille vaalipäivänä tarjoamaan ihmisille viinaa ja pilveä ja opastamaan äänestyspaikoille ja avustamaan vaalilipun täyttämisessä ja sen uurnaan pudottamisessa.
Tuo voisi toimia, jos viinaa ja pilveä jaettaisiin vasta äänestyskopissa käynnin jälkeen. Vaalien tulospalvelun seuraaminen ainakin olisi jännittävää. Äänestysprosentti olisi korkea, ja saattaisi tulla aika mielenkiintoisia siirtymiä.
Quote from: Alaric on 24.02.2017, 19:26:46
Aamulehden artikkelissa kerrotaan, että kovin harva ulkomaan kansalainen äänestää kunnallisvaaleissa. Viime kuntavaaleissa 20 % ulkomaan kansalaisista käytti äänioikeuttaan.
Oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikön neuvotteleva virkamies Jussi Aaltonen kertoo, että aktivoimisyrityksiä on ollut ja että tiedottamista pitäisi parantaa. Hänen mukaansa Väestörekisterikeskus lähettää äänioikeutetuille ulkomaan kansalaisille tiedon ennen vaaleja siitä, että he voivat äänestää. Aaltonen kertoo, että Kuntaliitto aikoo panostaa tänä vuonna maahanmuuttajille tiedottamiseen.
Jossakin on jo toteutettu se, mistä muualla vasta puhutaan ...
Quote from: akez on 15.02.2017, 19:41:17
Saksan integraatiovaltuutettu Aydan Özoguzin (sosiaalidemokraatit, SPD) johtama komissio esittää uutta toimintamallia Saksan muuttamiseksi maahanmuuttoyhteiskunnaksi. Saatesanoiksi poimin jutun lähes 1.300 kommentin joukosta yhden:
Patrick S.
Kiitos SPD. Lopultakin on selvää, minne matkan on määrä viedä.
QuoteSaksa Integraatio
Özoguz vaatii Saksan passia vailla oleville siirtolaisille äänioikeutta
Integraatiovaltuutettu Aydan Özoguzin johtama komissio on laatinut Saksalle toimintamallin. Kaksoiskansalaisuus ja äänestysoikeus kunnallisvaaleissa edistäisi osallisuutta.
Die Welt 14.2.2017 juttu saksaksi (https://www.welt.de/politik/deutschland/article162070856/Oezoguz-fordert-Wahlrecht-fuer-Migranten-ohne-deutschen-Pass.html)
(...)
2017-02-14 Saksa: Integraatiovaltuutettu Özoguz haluaa matuille äänioikeuden (http://hommaforum.org/index.php/topic,119402.msg2552788.html#msg2552788)
Lienee selvää, että matujen äänioikeus on tarpeen sen kehityksen ja niiden pyrkimysten nopeuttamiseksi, joista jotkut ovat jo kulisseissa sopineet. Valtion, kansalaisten ja demokratian vihollisista näissä "hanketohtoreissa" on kyse. Lyhyesti sanoen: Raskaista yhteiskunnan vastaisista rikoksista.
Quote from: akez on 16.02.2017, 22:08:45
Saksa Äänioikeus vailla Saksan passia oleville
"Özoguzin esitys on perustuslain vastainen"
Integraatiovaltuutettu Aydan Özoguz vaatii ilman Saksan kansalaisuutta oleville maahanmuuttajille äänioikeutta kunnallisvaaleissa. CDU/CSU-poliitikot reagoivat tyrmistyneinä. SPD vaarantaa esityksellään yhteiskuntarauhan.
Die Welt 15.2.2017 juttu saksaksi (https://www.welt.de/politik/deutschland/article162107950/Oezoguz-Vorschlag-ist-verfassungswidrig.html)
(...)
Mielenkiintoista tietoa, akez! Saksassakin siis vasta haikaillaan äänioikeutta matuille. Suomi on jälleen edelläkävijänä itsensä tuhoamisessa :facepalm:
Mikähän mahtaa olla tarina tämän Suomen käytännön takana? Missä vaiheessa tällainen ulkomaalaisten äänestysoikeus on ajettu läpi?
^ Epäilen lautakasaa ja käteistä.
Ei voi olla todellista, miten helvetissä ulkomaalaisella voi olla äänestysoikeus Suomessa, koska näin älytön laki on tullut voimaan??
Quote from: Java on 04.03.2017, 21:38:38
Ei voi olla todellista, miten helvetissä ulkomaalaisella voi olla äänestysoikeus Suomessa, koska näin älytön laki on tullut voimaan??
Helvetissäkin pääsevät äänestämään Suomen asioista, ja sen jotenkin huomaa.
Mikä uutinen tuo on? 90%+ ulkomaan kansalaisista suomessa on sitä nk. haittamaahanmuuttoa. Niitä ei vois vähempää kiinnostaa äänestäminen. Ilmainen raha ja kauniit naiset on ne mitä varten ne täällä pyörii?
Tässä edellinen demokratia?-artikkeli;
http://www.lapinkansa.fi/uusirovaniemi/demokratiakoulu-opettaa-maahanmuuttajille-kansalaisvaikuttamista-15562314/
-Demokratiakoulu päättyy tammikuussa 2017 harjoitusvaaleihin.
Olisi kiva lukea harjoitusvaalien tuloksista.
Quote from: Alaric on 04.03.2017, 21:15:29
Mielenkiintoista tietoa, akez! Saksassakin siis vasta haikaillaan äänioikeutta matuille. Suomi on jälleen edelläkävijänä itsensä tuhoamisessa :facepalm:
Mikähän mahtaa olla tarina tämän Suomen käytännön takana? Missä vaiheessa tällainen ulkomaalaisten äänestysoikeus on ajettu läpi?
Quote from: akez on 04.03.2017, 21:19:23
^ Epäilen lautakasaa ja käteistä.
@akez Jotain tällaista minäkin oletin, mutta tämä on oikeasti tullut voimaan jo aiemmin. Googlettelin hieman aiheen tiimoilta ja törmäsin tällaiseen Demokraatti-lehden juttuun, jossa sanotaan ulkomaalaisten äänioikeuden kuntavaaleissa olevan
vuoden 1992 lakimuutoksen peruja.
https://demokraatti.fi/tutkimus-kymmenet-tuhannet-ulkomaalaiset-eivat-tienneet-aanioikeudestaan-kuntavaaleissa/ (30.11.2016)
Etsin sitten hieman lisätietoja ja päädyin tarkastelemaan vuonna 1995 kumottua kunnallislakia (953/1976), johon tehdyssä muutoksessa 1718/1991 on mainittu tästä ulkomaalaisasiasta. Tuon muutoksen myötä Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin kansalaisilla oli 2 v. aikaraja ja muilla 4 v. Lakimuutos tuli voimaan 1.1.1992.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1991/19911718
QuoteAnnettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1991
Laki kunnallislain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kunnallislain (953/76) 16 §:n 2 momentti ja 102 c §:n 2 momentti,
sellaisina kuin ne ovat, 16 §:n 2 momentti 18 päivänä toukokuuta 1990 annetussa laissa (435/90) ja 102 c §:n 2 momentti 16 päivänä heinäkuuta 1990 annetussa laissa (655/90), sekä
lisätään lain 102 a-102 d §:ään, sellaisina kuin ne ovat mainitussa 16 päivänä heinäkuuta 1990 annetussa laissa, otsikko seuraavasti:
16 §
Äänioikeus
Äänioikeus on myös ulkomaalaisella, joka täyttää 1 momentissa säädetyt edellytykset ja jolla on ollut väestökirjalaissa tarkoitettu kotipaikka Suomessa neljän tai, jos hän on Islannin, Norjan, Ruotsin tai Tanskan kansalainen, kahden vaalivuotta lähinnä edeltäneen vuoden ajan.
102 a §
Neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä päättäminen
102 b §
Aloite neuvoa-antavan kansanäänestyksen toimittamisesta
102 c §
Äänestysoikeus
Äänestysoikeus kansanäänestyksessä on myös ulkomaalaisella, joka täyttää 1 momentissa säädetyt edellytykset ja jolla on ollut väestökirjalaissa tarkoitettu kotipaikka Suomessa vuoden alusta siihen päivään, jolloin kunnanvaltuusto on tehnyt päätöksen kansanäänestyksen toimittamisesta, sekä neljän tai, jos hän on Islannin, Norjan, Ruotsin tai Tanskan kansalainen, kahden äänestysvuotta lähinnä edeltäneen vuoden ajan.
102 d §
Äänestäminen
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992.
Äänestysoikeuteen neuvoa-antavassa kunnallisessa kansanäänestyksessä, jonka toimittamisesta on päätetty ennen tämän lain voimaantuloa, on kuitenkin sovellettava tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta lakia.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1991
Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO
Oikeusministeri
Hannele Pokka
Vuoden 1995 kuntalaissa oli sitten säädetty nuo nykyisinkin voimassaolevat aikarajat:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1995/19950365#Pidp3572400
Quote26 §
Äänioikeus ja äänestysoikeus
Äänioikeus kunnassa toimitettavissa kunnallisvaaleissa on Suomen sekä muun Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin ja Norjan kansalaisella, joka ennen vaalivuoden alkua on täyttänyt 18 vuotta ja jonka kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on vaalivuoden ensimmäisenä päivänä. Äänioikeus kunnallisvaaleissa on myös muulla edellä säädetyt edellytykset täyttävällä ulkomaalaisella, jos hänellä on ollut kotikunta Suomessa kahden vaalivuotta lähinnä edeltäneen vuoden ajan.
Äänestysoikeus kansanäänestyksessä on Suomen sekä muun Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin ja Norjan kansalaisella, joka ennen äänestysvuoden alkua on täyttänyt 18 vuotta ja jonka kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on sinä päivänä, jona valtuusto tekee päätöksen kansanäänestyksen toimittamisesta. Äänestysoikeus kunnallisessa kansanäänestyksessä on myös muulla edellä säädetyt edellytykset täyttävällä ulkomaalaisella, jos hänellä on ollut kotikunta Suomessa kahden äänestysvuotta lähinnä edeltäneen vuoden ajan.
Äänestysoikeus kunnan osa-aluetta koskevassa kansanäänestyksessä on vain henkilöllä, jonka asuinpaikka on asianomaisella kunnan osa-alueella.
On se ihan v*ttua, että miljardi kiinalaista ei äänestä Jepuan kunnallisvaaleissa.
Mitä ihmeen huumeita nämä käyttävät?
Quote from: Alaric on 04.03.2017, 22:18:14
... Googlettelin hieman aiheen tiimoilta ja törmäsin tällaiseen Demokraatti-lehden juttuun, jossa sanotaan ulkomaalaisten äänioikeuden kuntavaaleissa olevan vuoden 1992 lakimuutoksen peruja.
Pääministeri oli tuolloin kepun Esko Aho. Edellinen oli kokoomuksen Harri Holkeri, joka laski maahan humpuukiperustein ensimmäisen satsin somaleja suoraan Moskovasta.
Quote from: akez on 04.03.2017, 22:58:11
Quote from: Alaric on 04.03.2017, 22:18:14
... Googlettelin hieman aiheen tiimoilta ja törmäsin tällaiseen Demokraatti-lehden juttuun, jossa sanotaan ulkomaalaisten äänioikeuden kuntavaaleissa olevan vuoden 1992 lakimuutoksen peruja.
Pääministeri oli tuolloin kepun Esko Aho. Edellinen oli kokoomuksen Harri Holkeri, joka laski maahan humpuukiperustein ensimmäisen satsin somaleja suoraan Moskovasta.
...jotka työllistyivät luultavasti parissa vuodessa, kun taas kantasuomalaisen...
Nauruhermot on jo kuollut, ei pysty nauramaan.
Quote from: Alaric on 24.02.2017, 19:26:46
Oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikön neuvotteleva virkamies Jussi Aaltonen kertoo, että aktivoimisyrityksiä on ollut ja että tiedottamista pitäisi parantaa. Hänen mukaansa Väestörekisterikeskus lähettää äänioikeutetuille ulkomaan kansalaisille tiedon ennen vaaleja siitä, että he voivat äänestää.
Ööö... eikö väestörekisterikeskus lähetä ihan kaikille äänioikeutetuille tiedon siitä, että he voivat äänestää?
Sellainen sininen lirpuke, jossa lukee äänestyspaikan osoite, päivämäärä ja kellonaika?
Vai yrittääkö tuo uutinen väittää, että ulkomaalaisille lähetetään vielä jotain muutakin tietoa? Mitä häh ja kuka tämmöisen päätöksen on tehnyt?
Yksi radikaali musulmaani olisi mun mielestä pelkästään hyvä asia eduskunnassa, ainakin jos hän laukoisi samanlaisia mielipiteitä kuin joku imaami. Sellainen olisi pelkkää ammusten toimitusta tykistöllemme. Voisi Biaudet:lla olla siinä selittelemistä miksi on nytkin tuollaisia haalimassa maahan. Ja jos kyseinen musulmaani olisi vihreiden listoilla, tämän olisi pakko olla siellä äänestämässä translain tai tiesminkä puolesta.
Mutta ei, musulmaanien kannattaa äänestää jotain villeniinistöä ja olla ottamatta kantaa mihinkään, sillä enemmän joku sellainen heille ilmaista rahaa tuo kuin yksikään imaami.
Quote from: Oami on 05.03.2017, 21:14:59
Quote from: Alaric on 24.02.2017, 19:26:46
Oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikön neuvotteleva virkamies Jussi Aaltonen kertoo, että aktivoimisyrityksiä on ollut ja että tiedottamista pitäisi parantaa. Hänen mukaansa Väestörekisterikeskus lähettää äänioikeutetuille ulkomaan kansalaisille tiedon ennen vaaleja siitä, että he voivat äänestää.
Ööö... eikö väestörekisterikeskus lähetä ihan kaikille äänioikeutetuille tiedon siitä, että he voivat äänestää?
Sellainen sininen lirpuke, jossa lukee äänestyspaikan osoite, päivämäärä ja kellonaika?
Vai yrittääkö tuo uutinen väittää, että ulkomaalaisille lähetetään vielä jotain muutakin tietoa? Mitä häh ja kuka tämmöisen päätöksen on tehnyt?
Ehkä niiden ulkomaan kansalaisten lipukkeessa lukee myös, ketä pitää äänestää.
QuoteVaikka tietoa kuntavaaleista on tarjolla monella kielellä
Suomen (tai ruotsin) osaamisen tulisi olla edellytyksenä äänioikeudelle Suomessa, mikäli ulkomaalaisille on ihan pakko äänioikeus antaa.
Hölmölään lampsinut kansainvaeltaja-läpsyttäjä saa alkaa vaikuttaa äänestämällä heti Hölmölän politiikkaan. Edes hiekka ei ole sandaaleista täysin irronnut. Tämän takia kai niitä sisään auliisti päästetään, "poistamaan natsit vallasta"
Vuoden 2012 kuntavaaleissa äänioikeutettuja ulkomaiden kansalaisia oli vajaat 140 000. Näissä kuntavaaleissa vastaava luku on liki 180 000, joista 95 000 on EU:n ulkopuolelta tulleita.
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kuntavaaleissa-aanensa-saa-antaa-liki-180-000-ulkomaalaista/6365690 (27.3.2017)
QuoteKuntavaaleissa äänensä saa antaa liki 180 000 ulkomaalaista
Lähes 180 000 ulkomaan kansalaista pääsee äänestämään huhtikuun kuntavaaleissa. EU:n ulkopuolelta tulevia äänioikeutettuja on oikeusministeriön mukaan noin 95 000. Äänioikeus on myös yli 80 000 EU-kansalaisella.
Ulkomaisten äänioikeutettujen määrä on noussut reilusti viime kuntavaaleista. Silloin äänioikeutettuja ulkomaiden kansalaisia oli vajaat 140 000.
Kuntavaaleissa saavat äänestää EU-maiden, Islannin ja Norjan kansalaiset, joilla on kotikunta Suomessa. Muut ulkomaalaiset ovat äänioikeutettuja, jos heillä on ollut kotikunta Suomessa vähintään kaksi vuotta.
Ulkomaiden kansalaiset äänestävät kuntavaaleissa hyvin vähän. Vuoden 2012 vaaleissa ulkomaiden kansalaisten äänestysprosentti oli 19,6. Suomalaisista äänioikeutetuista 59,5 prosenttia äänesti vuoden 2012 kuntavaaleissa. Luvut perustuvat Tilastokeskuksen tietoihin.
:facepalm: Ei jumankeuta tätäkin järjettömyyttä!! Tämäkin hulluus tietenkin, koska ihmioikeudet ja kansainväliset sopimukset ja muu laadilaa. Tuloksena saadaan kasvava määrä maailmanhalausta jo kuntatasolle, kun maailmanhalaajat preppaavat kielitaidottomat mistään mitään tietämättömät toiseustoteeminsa vaaliuurnille.
Tämän jutun mukaan viime kuntavaaleissa erityisen aktiivisia ulkomaisia äänestäjiä ovat ruotsalaiset (45 prosenttia) ja somalit (40 prosenttia). Vähemmän kiinnostuneita olivat virolaiset (14 prosenttia) ja venäläiset (19 prosenttia).
Akatemiatutkija Hanna Wass sanoo, että ulkomaalaiset ovat otollista ryhmää poliittiselle populismille.
Moniheli-niminen järjestö kiertää Suomea kertomassa ulkomaalaisille mihin asioihin kuntavaaleissa voi vaikuttaa ja mitä eroa suomalaisilla puolueilla on. Keskiviikkona järjestetään monella paikkakunnalla tempaus, jossa käydään joukolla äänestämässä ennakkoon.
Mikäs hemmetti sitten on Moniheli (http://www.moniheli.fi/)? No sehän on
monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkosto. Jotenkin luulen, että se mitä he ulkomaalaisille eri puolueista kertovat, voi olla hieman värittynyttä ja tiettyyn suuntaan kallellaan...
http://www.ksml.fi/kotimaa/Ulkomaalaiset-%C3%A4%C3%A4nest%C3%A4v%C3%A4t-laiskasti-kuntavaaleissa-%E2%80%93-tutkija-muistuttaa-populismin-vaarasta/955808?pwbi=9ff9f27c95f2ad325bf2a31de3dd27c5 (27.3.2017)
QuoteUlkomaalaiset äänestävät laiskasti kuntavaaleissa – tutkija muistuttaa populismin vaarasta
Harva ulkomaalainen käyttää oikeuttaan äänestää kuntavaaleissa. Vuoden 2012 vaaleissa ulkomaiden kansalaisten äänestysprosentti oli 19,6, kun suomalaisista äänensä antoi 59,5 prosenttia, selviää Tilastokeskuksen tiedoista.
Ryhmä ei ole pieni, koska lähes 180 000 ulkomaan kansalaista pääsee halutessaan äänestämään huhtikuun kuntavaaleissa. EU:n ulkopuolelta tulevia äänioikeutettuja on oikeusministeriön mukaan noin 95 000. Äänioikeus on myös yli 80 000 EU-kansalaisella.
Ulkomaisten äänioikeutettujen määrä on noussut reilusti viime kuntavaaleista. Silloin äänioikeutettuja ulkomaiden kansalaisia oli vajaat 140 000.
Ruotsissa ja Somaliassa syntyneet aktiivisimpia
Alhainen äänestysaktiivisuus voi johtaa siihen, että ulkomaalaiset jäävät politiikassa marginaaliin.
– Suomessa ei aina huomata, kuinka otollista ryhmää he (vähän äänestävät) ovat poliittiselle populismille, sanoo akatemiatutkija Hanna Wass Helsingin yliopistosta.
Ulkomaalaisten äänestyskäyttäytymistä on tutkittu Suomessa vähän. Esimerkiksi heidän poliittisesta suuntautumisestaan ei tiedetä paljoakaan.
Wass arvioi, että alhainen äänestysinto liittyy ulkomaalaisten vaikeaan taloudelliseen asemaan, esimerkiksi matalaan koulutukseen ja ongelmiin työllistymisessä.
Oikeusministeriö julkaisi vuonna 2015 Wassin ja Marjukka Weiden raportin, jossa selvitettiin osallistumista vuoden 2012 kuntavaaleihin. Tutkijat selvittivät Tilastokeskuksen rekisteritietojen avulla neljän suurimman ulkomaalaisryhmän käyttäytymistä. Aktiivisimpia äänestäjiä olivat Ruotsissa syntyneet, joista äänesti 45 prosenttia äänioikeutetuista. Somaliassa syntyneistä äänioikeuttaan käytti 40 prosenttia. Virossa syntyneistä äänesti vain 14 prosenttia ja Venäjällä syntyneistä 19 prosenttia.
Somalialaistaustaisten äänestysintoa selittää osin se, että he ovat aktiivisia yhdistystoiminnassa, Hanna Wass arvioi. Äänestäminen on yksilön päätös, mutta yhteisöllisyyden tunne on tärkeää.
– Vaaditaan käsitystä siitä, että on joku yhteisö, jonka yhteisiä etuja voidaan ajaa äänestämällä, Wass selittää.
Kampanja vie äänestämään yhdessä
Ulkomaalaisten äänestysintoa yritetään nostaa tiedottamalla. Kaikkien vaalit -kampanja kiertää Suomea kertomassa, että kuntavaaleissa voi vaikuttaa vaikka siihen, säilyykö kunnassa uimahalli tai mitä kieliä lähikoulussa opetetaan. Myös politiikan perusasiat kiinnostavat Suomessa asuvia ulkomaalaisia, kertoo kampanjasta vastaavan Moniheli-järjestön toiminnanjohtaja Riitta Salin.
– Aika paljon kysytään, mitä eroa on suomalaisilla puolueilla ja niiden agendalla, Salin kertoo.
Moniheli järjestää keskiviikkona monella paikkakunnalla tempauksen, jossa käydään joukolla äänestämässä ennakkoon.
EU-kansalainen saa äänestää kuntavaaleissa, kunhan hänellä on kotikunta
Kuntavaaleissa saavat äänestää ulkomaalaiset, jotka täyttävät nämä vaatimukset:
– Heidän on oltava viimeistään vaalipäivänä (9.4.) 18 vuoden ikäisiä.
– EU:n jäsenvaltion, Islannin ja Norjan kansalaisilla on oltava kotikunta Suomessa.
– Muilla ulkomaalaisilla on pitänyt olla kotikunta Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään kahden vuoden ajan.
– EU:n tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa olevien pitää kirjallisesti ilmoittaa maistraattiin halustaan käyttää äänioikeuttaan.
– Vaaleista löytyy tietoa yli 20 kielellä sivulta vaalit.fi.
Virolaiset ja venäläiset pitäisi saada äänestämään kriittisiä, jotta neemut, mannet ja ählyt saadaan pois.
Somput äänestävät, jotta taikaseinä pysyy pystyssä suvakkien avulla. Ei tuota muuten pysty ymmärtämään. Käyhän se äänestäminenkin työstä.
Quote from: Hamsteri on 27.03.2017, 19:54:44
Virolaiset ja venäläiset pitäisi saada äänestämään kriittisiä, jotta neemut, mannet ja ählyt saadaan pois.
Virolaisia ja venäläisiä ehdokkaaksi niin alkavat äänestää.
Quote from: Eino P. Keravalta on 04.03.2017, 18:35:08
Jos ulkomaan kansalainen voi äänestää Suomessa, kyseessä on järjestelmän virhe ja se pitää korjata heti.
Jos kyseessä on EU-määräys, on erottava EU:sta.
Britanniassa asuva sukulaistyttöni saa Suomen kansalaisena äänestää vain paikallisvaaleissa, ei parlamenttivaaleissa.
Quote from: hulaq on 04.03.2017, 21:41:32
Mikä uutinen tuo on? 90%+ ulkomaan kansalaisista suomessa on sitä nk. haittamaahanmuuttoa. Niitä ei vois vähempää kiinnostaa äänestäminen. Ilmainen raha ja kauniit naiset on ne mitä varten ne täällä pyörii?
Enemmistö mamuista tulee kuitenkin työn, opiskelun tai avioliiton perusteella, vaikka aina kuvitellaan että kyllä ne kaikki on turvapaikanhakijoita.
Suurimmat ulkomaalaisryhmät ovat venäläiset ja virolaiset.
Paljon isompi ongelma on tällä hetkellä kylläkin se, että yllättävän harvat suomalaiset vaivautuvat enää äänestämään kuntavaaleissa. Nykyään voidaan vain haaveilla 1970- ja 1980-lukujen korkeista äänestysprosenteista.
Siitä tutkijoiden ja puolueiden kannattaisi olla enemmän huolissaan kuin ulkomaalaisten äänestysaktiivisuudesta.
Quote from: Takinravistaja on 27.03.2017, 20:24:00
Quote from: hulaq on 04.03.2017, 21:41:32
Mikä uutinen tuo on? 90%+ ulkomaan kansalaisista suomessa on sitä nk. haittamaahanmuuttoa. Niitä ei vois vähempää kiinnostaa äänestäminen. Ilmainen raha ja kauniit naiset on ne mitä varten ne täällä pyörii?
Enemmistö mamuista tulee kuitenkin työn, opiskelun tai avioliiton perusteella, vaikka aina kuvitellaan että kyllä ne kaikki on turvapaikanhakijoita.
Suurimmat ulkomaalaisryhmät ovat venäläiset ja virolaiset.
Aivot nyrjähtää, kun ei osaa päättää ovatko venäläiset haittamaahanmuuttoa vai kansakunta josta Suomen pitäisi ottaa mallia. :o
Quote from: Eisernes Kreuz on 27.03.2017, 20:35:09
Paljon isompi ongelma on tällä hetkellä kylläkin se, että yllättävän harvat suomalaiset vaivautuvat enää äänestämään kuntavaaleissa. Nykyään voidaan vain haaveilla 1970- ja 1980-lukujen korkeista äänestysprosenteista.
Siitä tutkijoiden ja puolueiden kannattaisi olla enemmän huolissaan kuin ulkomaalaisten äänestysaktiivisuudesta.
Eduskuntavaaleissa äänestäminen itse asiassa on paljon turhempaa sillä suurin osa laeista tulee joka tapauksessa EU:n kautta. Jos eduskunnan ja hallituksenkin lakkauttaisi turhina vanhentuneina instituutioina niin suurin osa suomalaisista ei lopulta huomaisi mitään eroa entiseen.
Quote from: Marius on 27.03.2017, 21:14:39
Miten muka ulkomaan kansalainen voi äänestää missään Suomen vaaleissa? Haloo!
Koska se on
kuntalainen. Niin kuin joku tuossa ylempänä mainitsi, Britanniassakin suomalainen saa äänestää paikallisvaaleissa.
Mutta kyllä pitäisi rajata, että vain esim. EU-kansalaiset niissäkään. Tässähän alkaa kohta epäillä, että vihervasurit ottaa itselleen joka vuosi 32000 uutta äänestäjää maahan ja turhapaikkahakemusten käsittely kestää sen kaksi vuotta, jonka jälkeen pääsevät suoraan uurnille.
Quote from: Marius on 27.03.2017, 21:14:39
Miten muka ulkomaan kansalainen voi äänestää missään Suomen vaaleissa? Haloo!
Kuntavaaleissa voi, kunhan on ollut tarpeeksi kauan kunnan asukas. Saanhan minäkin äänestää täällä Hollannissa kuntavaaleissa, mutta Suomessa en saa. Olen kirjoilla täällä Hollannissa, joten minulla ei ole virallista kotikuntaa Suomessa. Paikallisvaaleissa Hollannissa minut lasketaan yhtä paikalliseksi kuin muutkin tämän kaupungin asukkaat. Ja itse asiassa olenkin paikallisempi kuin monet aidot hollantilaiset. Olen asunut vuodesta 2002 lähtien 13 vuotta tässä samassa kaupungissa, siinä missä moni hollantilainen on muuttanut tähän kaupunkiin muutama vuosi sitten. Tämä on korkeakoulukaupunki, joten vuosittain tänne tulee uusia asukkaita, joista osa valmistuttuaan jää tänne asumaan. Mutta pitemmän asumisajan lisäksi mukanaoloni työelämässä tekee minusta opiskelijoita oikeutetumman äänestäjän paikallisvaaleissa. Kaupungin veroluonteiset maksut ja monet muut säännökset koskettavat minua enemmän.
Olen Suomen kansalainen ja sellaisena pysyn, joten minulla on äänioikeus Suomen valtakunnallisissa vaaleissa. Mutta vastaavasti minulla ei ole äänioikeutta Hollannin valtakunnallisissa tai edes lääninvaltuuston valeissa, koska en ole Hollannin kansalainen.
Kunhan tarpeeksi paljon ulkomaan kansalaisia äänestää Suomen vaaleissa,
niin Suomen kansalaiset eivät enää äänestä Suomessa.
Mikä tässä on vaikeaa ymmärtää ?
Quote from: Hamsteri on 27.03.2017, 19:54:44
Virolaiset ja venäläiset pitäisi saada äänestämään kriittisiä, jotta neemut, mannet ja ählyt saadaan pois.
Eli pitäisi saada äänestämään, kaikki virolaiset ja venäläiset kaverini ovat nuivempia kuin minä!
Yle haastatteli saksalaista Julia Neumannia, joka pääsee ensimmäistä kertaa äänestämään kuntavaaleissa Imatralla ja aikoo myös äänestää Saksan parlamenttivaaleissa syksyllä "uusnatseja" vastaan. Jutussa olevassa kuvassa hän ottaa vastaan vihreiden vaalimateriaalia...
http://yle.fi/uutiset/3-9537227 (1.4.2017)
QuoteSaksalaisnainen himoaa päästä äänestämään Suomen kuntavaaleissa – ja syksyllä Saksan parlamenttivaaleissa
Suurin osa suomessa asuvista ulkomaalaisista jättää äänestämättä, vaikka heillä olisi siihen oikeus. Neljä vuotta Imatralla asunut Julia Neumann ei jätä äänioikeuttaan käyttämättä.
Suomessa asuvilla ulkomaan kansalaisilla on äänioikeus kuntavaaleissa. Moni äänioikeutetuista maahanmuuttajista ei itsekään tiedä oikeudestaan äänestää uudessa kotimaassaan.
Eikä siitä ole kuullut moni suomalainenkaan, vaikka oikeus äänestää paikallisvaaleissa koskee muun muassa EU-maissa asuvia Suomen kansalaisia.
– Varo kissaa!
Nuori saksalainen Julia Neumann estää kissaa vilahtamasta ovenraosta ja toivottaa tervetulleeksi kerrostalokotiinsa Imatran Sienimäessä. Ensi viikon sunnuntaina 27-vuotias Julia Neumann äänestää ensimmäistä kertaa uuden kotimaansa kuntavaaleissa.
Toisin kuin iso osa maahanmuuttajista, Julia Neumann on erittäin hyvin perillä äänioikeuksistaan. Syksyllä hän aikoo äänestää entisen kotimaansa Saksan parlamenttivaaleissa.
– Saksassa on nyt ihan välttämätöntä käyttää äänioikeuttaan. Siellä on vaarana, että uusnatsit vahvistavat asemiaan, ja haluan äänestää heitä vastaan, Julia Neumann sanoo.
Ykkösaiheina työpaikat ja lapsiperheet
Myös Imatran kuntavaalit on Neumannin mukaan tärkeä vaikuttamisen paikka. Neumann on tällä hetkellä työtön työnhakija, ja sen vuoksi hän on ehdokkaiden vaaliteemoihin tutustuessaan kiinnittänyt huomiota erityisesti sellaisiin avauksiin, jotka synnyttäisivät uusia työpaikkoja.
– Työpaikat on tärkeä teema. Toinen tärkeä aihe minulle ovat lapset ja lapsiperheiden asiat, sillä haluaisin jossain vaiheessa omia lapsia, Julia Neumann listaa kriteereitään ehdokasvalinnassa.
– Sitten vielä koulut. Koulurakennukset ovat täällä Imatralla todella huonossa kunnossa, joten siihen asiaan pitää saada parannus.
Imatralainen Julia Neumannista tuli ensimmäisen kerran vuonna 2008. Silloin hän vietti onnellisen vuoden au pairina paikallisessa perheessä. Kiinnostus Suomea kohtaan oli syttynyt jo teini-iässä, kun suomalaisbändi The Rasmus vei Saksan Dresdenissä asuneen tytön sydämen.
Toisen kerran Neumann muutti Imatralle alkuvuodesta 2013. Sillä kerralla hän tuli jäädäkseen.
– Itsetuntoni on täällä parempi. Olen Suomessa onnellisempi kuin Saksassa, Neumann perustelee maahanmuuttoaan.
– Saksa ei enää tunnu kotimaalta. Kotini ja tärkeät ystäväni ovat Imatralla, Neumann sanoo.
Hänellä on Saksan kansalaisuus. Suomen kansalaisuutta Neumann ei ole näillä näkymin hankkimassa.
Maahanmuuttajat eivät tunne oikeuttaan
Edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2012 Suomessa oli 137 000 äänioikeutettua ulkomaan kansalaista. He muodostivat noin kolme prosenttia kaikista äänioikeutetuista. Tällä kertaa ulkomaan kansalaisten määrä on hieman lisääntynyt.
Vuonna 2012 äänioikeutetuista ulkomaan kansalaisista äänestämässä kävi vain 19,6 prosenttia. Koko maan äänestysprosentti oli tuolloin 58,2 eli kolminkertainen ulkomaalaisiin verrattuna.
Tiedot käyvät ilmi tutkija, valtiotieteen tohtori Merja Jutila Roonin viime vuoden lopulla julkaistusta tutkimuksesta "Maahanmuuttajat äänestäjinä Suomen kuntavaaleissa".
– Suurin syy ulkomaan kansalaisten alhaiseen äänestysaktiivisuuteen Suomen kuntavaaleissa on tiedon puute, Merja Jutila Roon sanoo.
Tutkija Merja Jutila Roonin mukaan tiedon saaminen Suomeen muuttaneelle ulkomaalaiselle on tehty kohtuuttoman vaikeaksi.
– Ilmoitus äänioikeudesta kolahtaa postiluukkuun ulkomaan kansalaiselle ihan samoin kuin kenelle tahansa Suomessa. Ongelma on siinä, että lappunen on kaikille täsmälleen samanlainen, äänioikeudesta kerrotaan vain suomen ja ruotsin kielillä, Jutila Roon kuvaa.
– Vasta ilmoituksen toiselta sivulta löytyy ensimmäinen lause englanniksi. Siinä kerrotaan, mistä voi halutessaan kysyä lisätietoja, mutta siinäkään ei sanota, että asia liittyy äänioikeuteen.
Englannin kieli puuttuu ehdokkaiden sivuilta
Julia Neumann ei vielä tiedä kenelle imatralaisehdokkaalle hän äänensä antaa. Valinnan tueksi Neumann on aloittanut ahkeran tiedonhankinnan aikakauden.
Viime viikolla hän osallistui Ylen järjestämään kuntavaalitenttiin Imatran kaupungintalolla. Tentistä Julia Neumann sanoo saaneensa perustietoja ehdokkaita asettaneista puolueista.
Seuraavaksi hän sukelsi nettiin. Vaikka Neumann puhuu hyvää suomea tyylikkäällä Etelä-Karjalan murteella, nettiteksteissä häntä jäi harmittamaan englanninkielisen tiedon puute.
– Pitempää tekstiä on vaikea ymmärtää. Jos ei tajua yhtä tiettyä sanaa, voi olla että ymmärtää väärin koko tekstin sanoman.
– Ehdokkaiden kohdallakin on usein vain kuva ja nimi. Miten se auttaa minua äänestyspäätöksessä, Neumann kritisoi.
Virolaisia eniten
Ylivoimaisesti suurimman ryhmän Suomessa asuvista ulkomaan kansalaisista ovat virolaiset. Heitä on Suomessa asuvista ulkomaalaisista noin viidennes eli runsaat 50 000 ihmistä. Seuraavaksi suurin ryhmä ovat Venäjän ja sen jälkeen Ruotsin kansalaiset.
Tutkija Merja Jutila Roonin mukaan ulkomaan kansalaisten tietoisuus äänestämisen mahdollisuudesta on lisääntynyt.
– Aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna uutta oli se, että ne Virosta ja Venäjältä tulleet, jotka eivät äänestäneet Suomen 2012 vaaleissa, olivat kuitenkin äänioikeudestaan tietoisia: venäläisistä 63 prosenttia ja virolaisista 88 prosenttia, Jutila Roon kirjoittaa tutkimuksessaan.
Äänioikeuden suhteen EU-kansalaiset ja EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset ovat Suomessa eri asemassa. EU-maan kansalaiselle äänioikeus myönnetään, jos hänen kotikuntansa on ollut sama suomalainen kunta 51 päivää ennen vaalipäivää. EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten on pitänyt lisäksi asua Suomessa kaksi vuotta pidempään.
Entä kuinka Ruotsissa? Vertailu länsinaapurin vastaavien lukujen kanssa kertoo ulkomaalaisten Suomea aktiivisemmasta osallistumisesta vaaleihin.
Ruotsin vuoden 2010 kuntavaaleissa ulkomaan kansalaisten äänestysaktiivisuus oli noin 36 prosenttia. Kansalaisuuden saaneista yli 70 prosenttia käytti äänioikeuttaan.
Vai että tiedon puute on suurin syy mamujen äänestämättä jättämiseen? No voisiko millään järkevällä tasolla kuvitella saatikka sitten vaatia, että nti Neumann hakisi itse tietoa eikä vain odottaisi sen kolahtavan postiluukusta sisään ???
Neumann onnistuu olemaan haitallinen kahdessa maassa naisten äänioikeuden takia. Tuleva julkisen sektorin duuni pois ja paskomaan valkoisia lapsia tuollaiset.
Aika läppä, että sillä on jo kissa. Nähtävästi matut puuttuu.
Närpiön keskusvaalilautakunta on tehnyt rikosilmoituksen tapauksessa, jossa maahanmuuttajia on houkuteltu Facebookissa äänestämään kunnallisvaaliehdokkaan kanssa ja tarjottu tästä kahvit. Rkp:n ehdokas Emina Arnautovic tuli ennakkoäänestyspaikalle noin kolmenkymmenen äänestäjän kanssa.
Svenska Yle: S-Ö: Upprop till att förhandsrösta polisanmäls i Närpes (https://svenska.yle.fi/artikel/2017/04/06/s-o-upprop-till-att-forhandsrosta-polisanmals-i-narpes) 6.4.2017
Quote from: Roope on 06.04.2017, 12:47:36
Närpiön keskusvaalilautakunta on tehnyt rikosilmoituksen tapauksessa, jossa maahanmuuttajia on houkuteltu Facebookissa äänestämään kunnallisvaaliehdokkaan kanssa ja tarjottu tästä kahvit. Rkp:n ehdokas Emina Arnautovic tuli ennakkoäänestyspaikalle noin kolmenkymmenen äänestäjän kanssa.
Svenska Yle: S-Ö: Upprop till att förhandsrösta polisanmäls i Närpes (https://svenska.yle.fi/artikel/2017/04/06/s-o-upprop-till-att-forhandsrosta-polisanmals-i-narpes) 6.4.2017
Mitä tällaisessa tapauksessa käytännössä tapahtuu, jos valtuutettu tuomitaan? Lähinnä ehdokkaan ja puolueen äänien kohtalo kiinnostaa, sanktiot ehdokkaalle eivät niinkään.
Näin käy, kun ahtisaaret kehottaa ja eminat toteuttaa.
Saatiinpa ulkomaalaisiin liittyvä
äänestyskaustikin näihin vaaleihin.
Porvoossa joillakin mamuilla on ollut vaikeuksia äänestää, kun heillä ei ole ollut vaalivirkailijoiden vaatimaa viralllista henkilöllisyystodistusta.
Porvoon ennakkoäänestyspaikoilla eivät henkilöllisyystodistuksina kelvanneet Ranskan passi ja ranskalainen ajokortti eikä muukalaispassi yhdessä suomalainen Kela-kortin kanssa. Ainakin ranskalaiset henkilöllisyystodistukset kelpasivat sitten myöhemmin, kun keskusvaalilautakunta oli puuttunut asiaan.
Hyvä, että äänestäminen on tehty näille mahdollisimman vittumaiseksi ainakin joissain paikoissa. Vaikka lain mukaan saavatkin äänestää, niin ei näillä silti pitäisi sitä oikeutta olla.
http://yle.fi/uutiset/3-9553602 (7.4.2017)
QuoteMaahanmuuttajia ei päästetty äänestämään Porvoossa – muukalaispassi ja Kela-kortti eivät kelvanneet henkilöllisyyden todistamiseen
Porvoossa ennakkoäänestäminen on estetty joiltakin maahanmuuttajilta sen vuoksi, että heillä ei ollut vaalivirkailijoiden vaatimaa viralllista henkilöllisyystodistusta.
Oikeusministeriön mukaan äänestäjän ei tarvitse esittää suomalaista henkilöllisyystodistusta, jos sellaista ei ole. Henkilöllisyys vaalipaikalla voidaan todistaa myös muilla tavoilla.
Porvoon ennakkoäänestyspaikoilla eivät henkilöllisyystodistuksina kelvanneet Ranskan passi ja ranskalainen ajokortti eikä muukalaispassi yhdessä suomalainen Kela-kortin kanssa. Ranskan passi hyväksyttiin toisella äänestyskerralla.
Äänestämään pyrkineillä oli myös kaikissa kolmessa Ylen tietoon tulleessa tapauksessa mukanaan henkilö, joka olisi voinut todistaa heidän henkilöllisyytensä.
Muukalaispassi ja Kela-kortti eivät riittäneet
Porvoolainen Sabrina Kuusiniemi on avustanut useita maahanmuuttajia äänestämisessä. Hän järkyttyi, kun tie äänestyskoppiin nousi pystyyn kahdella ennakkoäänestyspaikalla Porvoossa.
Kuusiniemi oli mukana, kun kaksi useita vuosia Suomessa asunutta ja kuntavaaleissa äänioikeutettua kongolaista naista pyrki äänestämään.
Naiset eivät halua kertoa tapahtumista omilla nimillään, mutta he ovat antaneet Kuusiniemelle luvan kertoa kohtelustaan.
Kummallakin kerralla äänestämään menneelle naiselle ilmoitettiin, että muukalaispassi ei käy henkilöllisyyden todistamiseen, vaan mukana pitää olla virallinen henkilöllisyystodistus.
Kuusiniemen mukaan vaalivirkailijat eivät ryhtyneet selvittämään naisten henkilöllisyyttä millään muulla tavalla.
Toisessa tapauksessa äänestäjällä oli muukalaispassin lisäksi mukana suomalainen Kela-kortti ja ilmoituskirje äänioikeudesta. Toisella naisella oli myös mukana Kela-kortti, mutta ei ilmoitusta äänioikeudesta.
Ilmoitusta ei tarvitse esittää äänestäessä, riittää kun todistaa henkilöllisyytensä.
Naisten mukana ennakkoäänestyspaikoilla ollut Sabrina Kuusiniemi on harmissaan siitä, että Suomessa laillisesti asuvilta ja kunnallisvaaleissa äänioikeutetetuilta estetään mahdollisuus käyttää äänioikeuttaan.
Naiset aikovat mennä äänestämään uudelleen varsinaisena vaalipäivänä sunnuntaina.
Ranskan passi ei kelvannut aluksi
Vuosia Porvoossa asunut mies ei liioin haluaa kertoa tapahtumista omalla nimellään.
Hän kertoo Yle Uutisille, että ensimmäinen yritys äänestää estyi, sillä vaalivirkailijat eivät kelpuuttaneet hänen ranskalaista passiaan, ranskalaista ajokorttiaan eivätkä Kela-korttiaan riittäviksi todisteiksi hänen henkilöllisyydestään.
Mies kertoi tapahtuneesta tuttavalleen ja tätä kautta Porvoon keskusvaalilautakunta sai tiedon asiasta. Parin päivän päästä mies kävi vaimonsa kanssa uudelleen samalla ennakkoäänestyspaikalla. Tällä kertaa vaalivirkailijat uskoivat hänen henkilöllisyytensä.
Mies epäilee, että vaikeudet selittyvät vaalivirkailijoiden kokemattomuudella.
(...)
Vaalijohtaja: Kokonaisharkinta olennaista
Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä ei voi ottaa suoraan kantaa yksittäisiin tapauksiin. Hän kuitenkin arvioi, että naisten kohdalla on hyvinkin voinut olla riittävästi tapoja todistaa henkilöllisyys.
– Kuulostaa siltä, että varmastikin siinä on saattanut olla ihan riittävässä määrin todistelua henkilöllisyydestä. Mutta nämä ovat tapauskohtaisesti arvioitavia. Täältä kirjoituspöydän takaa on jonkin verran vaikea lähteä yksittäistapauksia kommentoimaan.
Vaalijohtaja Jääskeläisen mukaan nykyisissä vaaliohjeissa kokonaisharkinta on vahvasti mukana.
– Dokumentaation ei tarvitse olla suomalainen henkilöllisyystodistus, jos henkilöllä ei niitä ole. Silloin täytyy käyttää muuta dokumentaatiota ja muita keinoja henkilöllisyyden todistamiseen.
– Oleellista on se, että se todistelu, on se sitten dokumenteilla tehty, tai saattajien kautta tehtyä, vakuuttaa vaalitoimitsijan.
Jääskeläinen korostaa, että ohjeistus on ollut sama jo useissa vaaleissa.
– Kysymyshän ei ole siitä, että jollakin tietyllä dokumentilla saa todistaa henkilöllisyytensä ja jollakin tietyllä dokumentaatiolla ei saa. Sellaista luetteloa on hankala kirjoittaa, mutta toki ohjeistusta ja neuvontaa aina jatkossa kehitetään sen mukaan kun tilanne vaatii.
Jääskeläinen muistuttaa, että henkilöllisyyden todentaminen ei ole aina helppo asia aina kantasuomalaistenkaan kohdalla.
– Nykyisellä ohjeistuksella pärjätään, koska siinä on otettu huomioon esimerkiksi sellaiset erityistilanteet, jossa äänestäjällä ei ole mitään dokumentaatiota. Sellaisiakin äänestäjiä saattaa olla liikkeellä, ja silloinhan ei tule varmasti kyseeseen muu kuin tällainen henkilötunnistaminen.
No niisk niisk.
Suostun haastateltavaksi positiivisesta tapauksesta, sillä käydessäni ennakkoäänestämässä, samaan aikaan paikalla oli pinnallisen ulkomuotoon perustuvan arvioni mukaan kaksi ulkomaan kansalaista äänestämässä. Äänioikeutetut vaikuttivat japanilaisilta ja asioivat äänestyspisteessä englanniksi, näyttivät selkeästi oikeanlaisen henkilöllisyystodistuksen ja saivat virkailijalta lipukkeen ja osasivat mennä koppiin rustaamaan numeroa.
Kyllä minun silmiini näytti siltä että nämä ulkomaalaissävytteiset henkilöt ainakin saivat äänestää, oikeanlaisilla papereilla, ongelmitta.
Semisti ketjun aiheeseen liittyvää, joten törkkään tämän tänne.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3851773/Ulkomaalaistaustaiset+aanestavat+yha+laiskasti++somalialaiset+aktivoituivat+kuntavaaleissa (22.2.2018)
QuoteUlkomaalaistaustaiset äänestävät yhä laiskasti – somalialaiset aktivoituivat kuntavaaleissa
Ulkomaalaistaustaisten äänestäjien osuus kasvaa Suomessa nopeasti, mutta äänestysaktiivisuus on edelleen heikkoa.
Viime kevään kuntavaaleissa somalialaisten äänestysaktiivisuus nousi kuitenkin reippaasti, parikymmentä prosenttiyksikköä 57 prosenttiin. Tutkijat arvioivat, että karttunut kokemus suomalaisesta yhteiskunnasta on voimistanut vaikuttamishalua.
Äänestysaktiivisuus oli selvästi vilkkaampaa Suomessa syntyneiden eli toisen sukupolven ulkomaalaistaustaisten keskuudessa kuin ulkomailla syntyneiden.
Tiedot käyvät ilmi kuntademokratiaa koskevasta tutkimuksesta.
Kuntavaaliehdokkaiden ja valtuustoihin valittujen määrässä ulkomaalaistaustaiset ovat vahvasti aliedustettuina suhteessa äänioikeutettujen määrään. Puolueista suhteessa eniten ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita oli vihreillä, kristillisdemokraateilla ja Rkp:llä.
Tutkijat Josefina Sipinen ja Hanna Wass huomauttavat, että ulkomaalaistaustaisen väestön poliittisen integraation kehitystä on tärkeää seurata, sillä se on olennainen osa heidän laajempaa kotoutumistaan.