2017-02-24 Vain harva ulkomaan kansalainen äänestää kuntavaaleissa

[Alaric]

Aamulehden artikkelissa kerrotaan, että kovin harva ulkomaan kansalainen äänestää kunnallisvaaleissa. Viime kuntavaaleissa 20 % ulkomaan kansalaisista käytti äänioikeuttaan.

Oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikön neuvotteleva virkamies Jussi Aaltonen kertoo, että aktivoimisyrityksiä on ollut ja että tiedottamista pitäisi parantaa. Hänen mukaansa Väestörekisterikeskus lähettää äänioikeutetuille ulkomaan kansalaisille tiedon ennen vaaleja siitä, että he voivat äänestää. Aaltonen kertoo, että Kuntaliitto aikoo panostaa tänä vuonna maahanmuuttajille tiedottamiseen.

Kalevi Sorsa -säätiön tutkija Merja Jutila Roonin mielestä viranomaisten tehtävä on informoida maahanmuuttajia ja tehdä se nykyistä selkeämmin vaikeaselkoisten virastokielisten lappujen sijaan. Hän katsoo, että puolueiden tulisi kohdentaa enemmän tietoa maahanmuuttajille ja kertoa eroista puolueiden välillä.

---

Ensinnäkin miksi helvetissä muilla kuin Suomen kansalaisilla on ylipäätään kuntavaaleissa äänioikeus? Tuo EU-kansalaisia (+ Islanti ja Norja) koskeva säädös tulee varmaankin suoraan jostain EU-lainsäädännöstä, mutta lisäksi äänioikeus on muun valtion kansalaisella, jolla on ollut yhtäjaksoisesti kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan. Aivan käsittämätöntä paskaa.

Mitä vähemmän ulkomaalaiset sotkeutuvat Suomen kuntavaaleihin, sitä parempi. En kannata mitään jutussa kuvailtuja tiedotuskampanjoita enkä varsinkaan puolueiden tietoiskuja, joissa luvataan tietenkin vaaleista mitään ymmärtämättömille ulkomaalaisille yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista, jotta ääniä tippuisi.

http://www.aamulehti.fi/kotimaa/ulkomaalaisellakin-on-kuntavaaleissa-aanioikeus-mutta-vain-harva-aanestaa-miksi-24302002/ (24.2.2017)

Ulkomaalaisellakin on kuntavaaleissa äänioikeus, mutta vain harva äänestää – Miksi?

Maahanmuuttajat eivät tiedä äänioikeudestaan. Se on merkittävin syy ulkomaan kansalaisten pieneen äänestysprosenttiin kuntavaaleissa.

39 prosenttia maahanmuuttajista, jotka eivät äänestäneet viime kunnallisvaaleissa, eivät myöskään tienneet äänioikeudestaan.

Näin kertoo Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija, valtiotieteen tohtorin Merja Jutila Roon.

Vaikka tietoa kuntavaaleista on tarjolla monella kielellä, on suurin ongelma silti ulkomaan kansalaisten ja maahanmuuttajien saavutettavuus.

– Yritämme tavoittaa ihmisiä, mutta se, onnistutaanko tässä, ei aina ole ihan varmaa. Kaikesta huolimatta tieto ei pääse perille, oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikön neuvotteleva virkamies Jussi Aaltonen sanoo.

Hänen mukaansa tiedottamisessa onkin parannettavaa.

– On tätä ainakin yritetty hoitaa Suomessa ja erilaisia aktivointiyrityksiä on ollut, Aaltonen sanoo.

Ulkomaan kansalaisten kuntavaalien äänestysprosentti on Suomessa selvästi alhaisempi kuin kantaväestön keskimäärin.

Vuoden 2012 vaaleissa keskimääräinen äänestysaktiivisuus oli lähempänä 60 prosenttia, mutta vain viidesosa ulkomaan kansalaisista käytti äänioikeuttaan.

Myös pohjoismaalaisittain ulkomaan kansalaisten äänestysaktiivisuus on huomattavan alhainen, sillä Ruotsissa vastaava luku oli edellisissä kuntavaaleissa lähes kaksikertainen Suomeen verrattuna.

Missään ei sanota, että "sinulla on äänioikeus"

Jutila Roonin mukaan viranomaisten tehtävänä on tiedottaa äänioikeudesta ja pitää huoli, että tieto on myös hyvin saatavilla.

Myös puolueiden tulisi Jutila Roonin mukaan kohdentaa enemmän tietoa maahanmuuttajille ja kertoa eroista puolueiden välillä.

Jokainen äänioikeutettu saa äänioikeudestaan ilmoituksen, mutta vain suomeksi ja ruotsiksi.

Jutila Roonin mukaan vaadittaisiin kuitenkin lakimuutos, jotta ilmoituskortti voitaisiin tarjota myös muilla kielillä.

Hän ehdottaakin, että ilmoituksen ohella lähetettäisiin lappunen, jossa lukisi useammalla kielillä, että paperissa on kyse äänioikeudesta.

Aaltonen pitää Jutila Roonin ehdotusta usealla kielellä varustetun lapun tarjoamisesta hyvänä kehittämisehdotuksena.

Hän kuitenkin muistuttaa, että äänioikeudenilmoituskortista löytyy englanniksi linkkaus verkkosivuille, joista löytyy lisää tietoa kuntavaaleista. Oikeusministeriö tarjoaa verkkosivuillaan tietoa kuntavaaleista 24 kielellä.

Tieto useilla kielillä

Aaltosen mukaan Väestörekisterikeskus myös lähettää äänioikeutetuille ulkomaan kansalaisille hyvissä ajoin ennen kuntavaaleja tiedotteen siitä, että heillä on vaaleissa äänioikeus. Tämä tieto lähtee suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, viroksi, somaliksi ja venäjäksi.

Jutila Roonin mielestä Väestörekisterikeskuksen kirje ei kuitenkaan ole tarpeeksi selkeä. Liitteenä oleva tiedote on hänen mukaansa vaikeaselkoista virastokieltä.

Vaikka siinä on selvitetty, millä perustein äänioikeus kuntavaaleissa määräytyy, ei missään sanota Jutila Roonin mukaan suoraan, että "sinulla on äänioikeus."

– Olen ehdottanut, että tätä pakettia selkeytettäisiin ja liitettäisiin mukaan vaikka värikuva äänioikeusilmoituksesta tekstillä, jossa sanotaan selkeästi, että jos saat tämän lapun postissa niin sinulla on äänioikeus Suomen kuntavaaleissa, Jutila Roon sanoo.

Kuntavaaleissa panostetaan maahanmuuttajien tiedottamiseen

Jutila Roon myös parantaisi ulkomainontaa ja tiedon tarjoamista sosiaalisessa mediassa. Aaltosen mukaan esimerkiksi Kuntaliitto aikoo tänä vuonna panostaa kuntavaaleissa myös maahanmuuttajille suunnattuun tiedottamiseen.

Oikeusministeriöllä on myös olemassa kolmikieliset selkovideot vaaleista.

Ministeriö myös rahoittaa yhdessä etnisten suhteiden neuvottelukunnan kanssa Moniheli ry:n toteuttamaa vaalipaneelitilaisuuksien sarjaa, joka kiertää ympäri Suomea parillakymmenellä paikkakunnalla.

Into vaatii työtä

Ulkomaalaisten osuus Suomen väestöstä on vielä tällä hetkellä melko alhainen, mutta se tulee kasvamaan. Jutila Roonin mielestä maahanmuuttajien äänestysinnon nostamiseksi tulisikin työskennellä entistä enemmän. – Yhteiskunnan eheyden kannalta tulee ongelmia, jos meillä on kasvava joukko ihmisiä jotka eivät tunne itseään osaksi suomalaista yhteiskuntaa, Jutila Roon sanoo.

Tutkimuksen mukaan Viron ja Venäjän kansalaiset usein tietävät oikeudestaan, mutta he eivät ole kiinnostuneita äänestämään. Monet muut taas eivät ole saaneet tietoa vaaleista ja äänioikeudestaan, vaikka kiinnostusta äänestämiseen löytyisikin.

– Heillä ei ole tarpeeksi tietoa suomalaisesta poliittisesta järjestelmästä, eikä siitä, mistä he olisivat ylipäätään äänestämässä.

Äänioikeus kuntavaaleissa on 18-vuotiaalla Suomen tai muun EU:n jäsenvaltion, Islannin ja Norjan kansalaisella, jonka kotikunta kyseinen kunta on 51. päivänä ennen vaalipäivää. Äänioikeus on vastaavasti myös muun valtion kansalaisella, jolla on ollut yhtäjaksoisesti kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan.

[Alaric]

Rovaniemellä Arktiset maahanmuuttajat -järjestön demokratialähetit Yousra Alasaad, Khan Muhammad ja Semier Razak neuvovat toisia mamuja äänestämisessä. Moni maahanmuuttaja ei Muhammadin mukaan tiedä, että heillä olisi oikeus äänestää kuntavaaleissa, kun he ovat asuneet Suomessa kaksi vuotta.

Mahtavatkohan tällaiset demokratialähetit antaa "äänestysummikoille" vaivihkaisia vinkkejä siitä keitä kannattaa äänestää? "Tää vihreiden ehdokas on hei tosi hyvä, se on luvannut lisää rahaa ja palveluja maahanmuuttajille ja tukee muslimeja kaikessa". Jotkut autettavat eivät jutun mukaan osaa suomea tai edes englantia, niin mitäpä he ehdokkaiden ajamista asioista ymmärtäisivät ellei joku sitä heille kerro?

Tuollainen porukka on sitten omalta osaltaan vaikuttamassa vaalien lopputulokseen

http://www.lapinkansa.fi/lappi/demokratialahetti-auttaa-maahanmuuttajaa-aanestamaan-moni-ei-ole-koskaan-saanut-aanestaa-missaan-15930869/ (4.3.2017)

Demokratialähetti auttaa maahanmuuttajaa äänestämään: "Moni ei ole koskaan saanut äänestää missään"

Moni maahanmuuttaja ei tiedä oikeudestaan äänestää tulevissa kuntavaaleissa. Aman demokratialähettiläät opastavat muita maahanmuuttajia vaaleissa.

Irakilainen Muataz Mahhmod Abdulwahag on nuori mies, joka ei ole koskaan elämänsä aikana äänestänyt. Hän on kuullut, että Suomessa ihmisillä on äänioikeus, mutta ei ole täysin varma, mitä se tarkoittaa. Arktiset maahanmuuttajat (Ama) haluaa auttaa juuri heitä, joille äänestäminen Suomen vaaleissa ei ole tuttua.

Rovaniemellä Kauppakeskus Rinteenkulman demokratiatorilla Aman demokratialähettiläät Yousra Alasaad, Khan Muhammad ja Semier Razak pysäyttelevät ihmisiä ja kutsuvat heidät kahville demokratiatorille.

- Moni maahanmuuttaja ei tiedä, että heillä olisi oikeus äänestää kuntavaaleissa, kun he ovat asuneet Suomessa kaksi vuotta, Muhammad sanoo.

Demokratialähettiläät kertovat ihmisille, että vaalit ovat tulossa ja he voivat äänestää. Torilla näytetään harjoitusvaalien avulla, miten äänestäminen tapahtuu.

- Torilla saavat pysähtyä kaikki, ei tarvitse olla maahanmuuttaja, jotta saa jutella kanssamme, Alasaad muistuttaa.

Lähettiläät vierailevat myös maahanmuuttajien kotona kertomassa, mitä äänestysoikeus tarkoittaa.

Erilaisia äänestystapoja

Neljä vuotta Suomessa asunut Moein Pouharmari tutustui omatoimisesti Suomen demokratiajärjestelmään. Se on hänen mielestään hyvin mielenkiintoinen ja erilainen verrattuna moneen muuhun maahan. Kiinnostus yhteisiin asioihin sai hänet yhdessä vaimonsa kanssa ryhtymään demokratialähettilääksi.

Kuntavaalit ovat ensimmäiset vaalit, joissa hänellä olisi Suomessa äänioikeus.

- Kuulun bahai-uskoon. Se kieltää osallistumisen ja äänestämisen politiikkaan sidotuissa vaaleissa, Pouharmari kertoo.

Hän haluaa silti neuvoa muita maahanmuuttajia äänestysasioissa.

Alasaadin ja Pouharmarin kotimaassa äänestämässä käyneen ihmisen sormenpää upotetaan mustepulloon, jotta sama henkilö ei voi äänestää uudelleen samoissa vaaleissa.

- Suomen tapa, jossa äänestyslipuke leimataan ja äänestäjän henkilöllisyys varmistetaan, on monelle maahanmuuttajalle uusi asia.

Pakistanissa puolestaan ihmisen sormeen piirretään musteella viiva sen merkiksi, että hän on äänestänyt, Muhammad kertoo. Kun suomalainen kipaisee äänestyspaikalla esimerkiksi kauppakäynnin yhteydessä, Pakistanissa äänioikeuttaan käyttävä voi joutua varaamaan siihen koko päivän.

- Äänestäjälle annetaan vuoronumero, eikä koskaan voi tietää, kauanko joutuu odottamaan, Muhammad kuvailee.

Myös Kemi-Tornioon

Irakilainen Abdulwahag on ollut Rovaniemellä vasta 1,5 vuotta, joten hän ei pääse äänestämään huhtikuun kuntavaaleissa.

- Se on ihan ok. Ehdin tutustua Suomeen paremmin ja opetella tapoja ennen seuraavia vaaleja. Haluan kyllä päästä joskus äänestämään.

Aman mukaan edellisissä kuntavaaleissa vain noin 20 prosenttia maahanmuuttajista kävi äänestämässä. Yhdistys vie torinsa myös Kemiin ja Tornioon, jotta sielläkin kuultaisiin äänestysoikeudesta.

- Järjestämme siellä vastaavanlaisia demokratiatoreja, jotta sanomamme kuuluisi laajalle, Muhammad sanoo.

Demokratiatorin toiminta kiinnostaa rovaniemeläisiä Anu Pulkkista ja Heljä Hemminkiä. He pitävät tärkeänä, että joku kertoo maahanmuuttajille, millaiset vaikuttamisen mahdollisuudet heillä on uudessa kotikaupungissaan.

- Käytän oman äänioikeuteni aina. Äänestäminen on hyvä tapa vaikuttaa asioihin, Hemminki sanoo.

Sopivan ehdokkaan löytäminen on Pulkkisen mielestä välillä haastavaa.

- Täytyy kuunnella tarkkaan ehdokkaiden mielipiteitä ja asenteita. Jos ne kohtaavat omieni kanssa, siinä voisi olla ehdokkaani.

Lähettiläät vievät viestiä vaaleista eteenpäin useammalla kielellä. Kielitaitoa tarvitaan, sillä kaikki maahanmuuttajat eivät ymmärrä englantia tai suomea.

[Eino P. Keravalta]

Jos ulkomaan kansalainen voi äänestää Suomessa, kyseessä on järjestelmän virhe ja se pitää korjata heti.

Jos kyseessä on EU-määräys, on erottava EU:sta.

[Finka]

Kyllä tuo äänestämättömyys kertoo kiinnostuksen puutteesta. Kun minulle on tullut maan virallisella kielellä virallisen näköinen lappu/kirje postissa, niin olen sen vaikka googlen käyttäjän kanssa käynyt läpi. Millainen maahanmuuttaja ei käy itselleen lähetettyjä virallisia tiedotteita läpi edes pääpiirteittäin?

[Alaric]

^ Heh, sanos muuta. Mielestäni on silti hyvä, ettei kovin monia kiinnosta. Mitä useampi yli 2 vuotta maassa oleskellut ulkomaalainen jättää äänestämättä, sitä parempi suomalaisten kannalta, koska ulkomaalaisten ei kuulu olla äänestämässä kuntapäättäjistämme.

Erityisesti haittamatut äänestävät kuitenkin hyvin todennäköisesti kaiken maailman unelmaporukoita ja muita maamme tuhoajia. Näitä tahoja tietenkin kovasti harmittaa, kun matuja ei ole saatu aktivoitua ja nyt pitää sitten järjestää erilaisia tiedotuskampanjoita äänioikeudesta.

Jos ulkomaan kansalainen voi äänestää Suomessa, kyseessä on järjestelmän virhe ja se pitää korjata heti.

Jos kyseessä on EU-määräys, on erottava EU:sta.

Juurikin näin.

[Mika]

Jos ulkomaan kansalainen voi äänestää Suomessa, kyseessä on järjestelmän virhe ja se pitää korjata heti.

"Suomi kuuluu jokaiselle asuinpaikasta, elämäntilanteesta, äidinkielestä tai etnisestä taustasta riippumatta." (Hallitusohjelma 15.4.2007). Tämän perusteella äänioikeus Suomen vaaleissa kuuluisi myös esim. Nigeriassa asuvalle nigerialaiselle. 

Enää ei eletä Vanhasen hallituksen aikaa, mutta ei kai Suomi ole voinut muuttua rasistisempaan suuntaan?   

[l'uomo normale]

Tarvitsemme demokratiapartioita kaduille vaalipäivänä tarjoamaan ihmisille viinaa ja pilveä ja opastamaan äänestyspaikoille ja avustamaan vaalilipun täyttämisessä ja sen uurnaan pudottamisessa.

[Mika]

Tarvitsemme demokratiapartioita kaduille vaalipäivänä tarjoamaan ihmisille viinaa ja pilveä ja opastamaan äänestyspaikoille ja avustamaan vaalilipun täyttämisessä ja sen uurnaan pudottamisessa.

Tuo voisi toimia, jos viinaa ja pilveä jaettaisiin vasta äänestyskopissa käynnin jälkeen.  Vaalien tulospalvelun seuraaminen ainakin olisi jännittävää.  Äänestysprosentti olisi korkea,  ja saattaisi tulla aika mielenkiintoisia siirtymiä.

[akez]

Aamulehden artikkelissa kerrotaan, että kovin harva ulkomaan kansalainen äänestää kunnallisvaaleissa. Viime kuntavaaleissa 20 % ulkomaan kansalaisista käytti äänioikeuttaan.

Oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikön neuvotteleva virkamies Jussi Aaltonen kertoo, että aktivoimisyrityksiä on ollut ja että tiedottamista pitäisi parantaa. Hänen mukaansa Väestörekisterikeskus lähettää äänioikeutetuille ulkomaan kansalaisille tiedon ennen vaaleja siitä, että he voivat äänestää. Aaltonen kertoo, että Kuntaliitto aikoo panostaa tänä vuonna maahanmuuttajille tiedottamiseen.

Jossakin on jo toteutettu se, mistä muualla vasta puhutaan ...

Saksan integraatiovaltuutettu Aydan Özoguzin (sosiaalidemokraatit, SPD) johtama komissio esittää uutta toimintamallia Saksan muuttamiseksi maahanmuuttoyhteiskunnaksi. Saatesanoiksi poimin jutun lähes 1.300 kommentin joukosta yhden:

Patrick S.

Kiitos SPD. Lopultakin on selvää, minne matkan on määrä viedä.

Saksa Integraatio

Özoguz vaatii Saksan passia vailla oleville siirtolaisille äänioikeutta

Integraatiovaltuutettu Aydan Özoguzin johtama komissio on laatinut Saksalle toimintamallin. Kaksoiskansalaisuus ja äänestysoikeus kunnallisvaaleissa edistäisi osallisuutta.

Die Welt 14.2.2017 juttu saksaksi
(...)

2017-02-14 Saksa: Integraatiovaltuutettu Özoguz haluaa matuille äänioikeuden

Lienee selvää, että matujen äänioikeus on tarpeen sen kehityksen ja niiden pyrkimysten nopeuttamiseksi, joista jotkut ovat jo kulisseissa sopineet. Valtion, kansalaisten ja demokratian vihollisista näissä "hanketohtoreissa" on kyse. Lyhyesti sanoen: Raskaista yhteiskunnan vastaisista rikoksista.

Saksa Äänioikeus vailla Saksan passia oleville

"Özoguzin esitys on perustuslain vastainen"

Integraatiovaltuutettu Aydan Özoguz vaatii ilman Saksan kansalaisuutta oleville maahanmuuttajille äänioikeutta kunnallisvaaleissa. CDU/CSU-poliitikot reagoivat tyrmistyneinä. SPD vaarantaa esityksellään yhteiskuntarauhan.

Die Welt 15.2.2017 juttu saksaksi
(...)

[Alaric]

Mielenkiintoista tietoa, akez! Saksassakin siis vasta haikaillaan äänioikeutta matuille. Suomi on jälleen edelläkävijänä itsensä tuhoamisessa

Mikähän mahtaa olla tarina tämän Suomen käytännön takana? Missä vaiheessa tällainen ulkomaalaisten äänestysoikeus on ajettu läpi?

[akez]

^ Epäilen lautakasaa ja käteistä.

[Java]

Ei voi olla todellista, miten helvetissä ulkomaalaisella voi olla äänestysoikeus Suomessa, koska näin älytön laki on tullut voimaan??

[Emo]

Ei voi olla todellista, miten helvetissä ulkomaalaisella voi olla äänestysoikeus Suomessa, koska näin älytön laki on tullut voimaan??

Helvetissäkin pääsevät äänestämään Suomen asioista, ja sen jotenkin huomaa.

[hulaq]

Mikä uutinen tuo on? 90%+ ulkomaan kansalaisista suomessa on sitä nk. haittamaahanmuuttoa. Niitä ei vois vähempää kiinnostaa äänestäminen. Ilmainen raha ja kauniit naiset on ne mitä varten ne täällä pyörii?

[simppali]

Tässä edellinen demokratia?-artikkeli;

http://www.lapinkansa.fi/uusirovaniemi/demokratiakoulu-opettaa-maahanmuuttajille-kansalaisvaikuttamista-15562314/

-Demokratiakoulu päättyy tammikuussa 2017 harjoitusvaaleihin.

Olisi kiva lukea harjoitusvaalien tuloksista.

[Alaric]

Mielenkiintoista tietoa, akez! Saksassakin siis vasta haikaillaan äänioikeutta matuille. Suomi on jälleen edelläkävijänä itsensä tuhoamisessa

Mikähän mahtaa olla tarina tämän Suomen käytännön takana? Missä vaiheessa tällainen ulkomaalaisten äänestysoikeus on ajettu läpi?

^ Epäilen lautakasaa ja käteistä.

@akez

Jotain tällaista minäkin oletin, mutta tämä on oikeasti tullut voimaan jo aiemmin. Googlettelin hieman aiheen tiimoilta ja törmäsin tällaiseen Demokraatti-lehden juttuun, jossa sanotaan ulkomaalaisten äänioikeuden kuntavaaleissa olevan vuoden 1992 lakimuutoksen peruja.

https://demokraatti.fi/tutkimus-kymmenet-tuhannet-ulkomaalaiset-eivat-tienneet-aanioikeudestaan-kuntavaaleissa/ (30.11.2016)

Etsin sitten hieman lisätietoja ja päädyin tarkastelemaan vuonna 1995 kumottua kunnallislakia (953/1976), johon tehdyssä muutoksessa 1718/1991 on mainittu tästä ulkomaalaisasiasta. Tuon muutoksen myötä Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin kansalaisilla oli 2 v. aikaraja ja muilla 4 v. Lakimuutos tuli voimaan 1.1.1992.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1991/19911718

Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1991

Laki kunnallislain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kunnallislain (953/76) 16 §:n 2 momentti ja 102 c §:n 2 momentti,

sellaisina kuin ne ovat, 16 §:n 2 momentti 18 päivänä toukokuuta 1990 annetussa laissa (435/90) ja 102 c §:n 2 momentti 16 päivänä heinäkuuta 1990 annetussa laissa (655/90), sekä

lisätään lain 102 a-102 d §:ään, sellaisina kuin ne ovat mainitussa 16 päivänä heinäkuuta 1990 annetussa laissa, otsikko seuraavasti:

16 §
Äänioikeus

Äänioikeus on myös ulkomaalaisella, joka täyttää 1 momentissa säädetyt edellytykset ja jolla on ollut väestökirjalaissa tarkoitettu kotipaikka Suomessa neljän tai, jos hän on Islannin, Norjan, Ruotsin tai Tanskan kansalainen, kahden vaalivuotta lähinnä edeltäneen vuoden ajan.

102 a §
Neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä päättäminen

102 b §
Aloite neuvoa-antavan kansanäänestyksen toimittamisesta

102 c §
Äänestysoikeus

Äänestysoikeus kansanäänestyksessä on myös ulkomaalaisella, joka täyttää 1 momentissa säädetyt edellytykset ja jolla on ollut väestökirjalaissa tarkoitettu kotipaikka Suomessa vuoden alusta siihen päivään, jolloin kunnanvaltuusto on tehnyt päätöksen kansanäänestyksen toimittamisesta, sekä neljän tai, jos hän on Islannin, Norjan, Ruotsin tai Tanskan kansalainen, kahden äänestysvuotta lähinnä edeltäneen vuoden ajan.

102 d §
Äänestäminen

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992.

Äänestysoikeuteen neuvoa-antavassa kunnallisessa kansanäänestyksessä, jonka toimittamisesta on päätetty ennen tämän lain voimaantuloa, on kuitenkin sovellettava tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta lakia.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1991

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Oikeusministeri
Hannele Pokka

Vuoden 1995 kuntalaissa oli sitten säädetty nuo nykyisinkin voimassaolevat aikarajat:

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1995/19950365#Pidp3572400

26  §
Äänioikeus ja äänestysoikeus

Äänioikeus kunnassa toimitettavissa kunnallisvaaleissa on Suomen sekä muun Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin ja Norjan kansalaisella, joka ennen vaalivuoden alkua on täyttänyt 18 vuotta ja jonka kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on vaalivuoden ensimmäisenä päivänä. Äänioikeus kunnallisvaaleissa on myös muulla edellä säädetyt edellytykset täyttävällä ulkomaalaisella, jos hänellä on ollut kotikunta Suomessa kahden vaalivuotta lähinnä edeltäneen vuoden ajan.

Äänestysoikeus kansanäänestyksessä on Suomen sekä muun Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin ja Norjan kansalaisella, joka ennen äänestysvuoden alkua on täyttänyt 18 vuotta ja jonka kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on sinä päivänä, jona valtuusto tekee päätöksen kansanäänestyksen toimittamisesta. Äänestysoikeus kunnallisessa kansanäänestyksessä on myös muulla edellä säädetyt edellytykset täyttävällä ulkomaalaisella, jos hänellä on ollut kotikunta Suomessa kahden äänestysvuotta lähinnä edeltäneen vuoden ajan.

Äänestysoikeus kunnan osa-aluetta koskevassa kansanäänestyksessä on vain henkilöllä, jonka asuinpaikka on asianomaisella kunnan osa-alueella.

[MW]

On se ihan v*ttua, että miljardi kiinalaista ei äänestä Jepuan kunnallisvaaleissa.

Mitä ihmeen huumeita nämä käyttävät?

[akez]

... Googlettelin hieman aiheen tiimoilta ja törmäsin tällaiseen Demokraatti-lehden juttuun, jossa sanotaan ulkomaalaisten äänioikeuden kuntavaaleissa olevan vuoden 1992 lakimuutoksen peruja.

Pääministeri oli tuolloin kepun Esko Aho. Edellinen oli kokoomuksen Harri Holkeri, joka laski maahan humpuukiperustein ensimmäisen satsin somaleja suoraan Moskovasta.

[MW]

... Googlettelin hieman aiheen tiimoilta ja törmäsin tällaiseen Demokraatti-lehden juttuun, jossa sanotaan ulkomaalaisten äänioikeuden kuntavaaleissa olevan vuoden 1992 lakimuutoksen peruja.

Pääministeri oli tuolloin kepun Esko Aho. Edellinen oli kokoomuksen Harri Holkeri, joka laski maahan humpuukiperustein ensimmäisen satsin somaleja suoraan Moskovasta.

...jotka työllistyivät luultavasti parissa vuodessa, kun taas kantasuomalaisen...

Nauruhermot on jo kuollut, ei pysty nauramaan.

[Oami]

Oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikön neuvotteleva virkamies Jussi Aaltonen kertoo, että aktivoimisyrityksiä on ollut ja että tiedottamista pitäisi parantaa. Hänen mukaansa Väestörekisterikeskus lähettää äänioikeutetuille ulkomaan kansalaisille tiedon ennen vaaleja siitä, että he voivat äänestää.

Ööö... eikö väestörekisterikeskus lähetä ihan kaikille äänioikeutetuille tiedon siitä, että he voivat äänestää?

Sellainen sininen lirpuke, jossa lukee äänestyspaikan osoite, päivämäärä ja kellonaika?

Vai yrittääkö tuo uutinen väittää, että ulkomaalaisille lähetetään vielä jotain muutakin tietoa? Mitä häh ja kuka tämmöisen päätöksen on tehnyt?

[Vaniljaihminen]

Yksi radikaali musulmaani olisi mun mielestä pelkästään hyvä asia eduskunnassa, ainakin jos hän laukoisi samanlaisia mielipiteitä kuin joku imaami. Sellainen olisi pelkkää ammusten toimitusta tykistöllemme. Voisi Biaudet:lla olla siinä selittelemistä miksi on nytkin tuollaisia haalimassa maahan. Ja jos kyseinen musulmaani olisi vihreiden listoilla, tämän olisi pakko olla siellä äänestämässä translain tai tiesminkä puolesta.

Mutta ei, musulmaanien kannattaa äänestää jotain villeniinistöä ja olla ottamatta kantaa mihinkään, sillä enemmän joku sellainen heille ilmaista rahaa tuo kuin yksikään imaami.

[mmm]

Oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikön neuvotteleva virkamies Jussi Aaltonen kertoo, että aktivoimisyrityksiä on ollut ja että tiedottamista pitäisi parantaa. Hänen mukaansa Väestörekisterikeskus lähettää äänioikeutetuille ulkomaan kansalaisille tiedon ennen vaaleja siitä, että he voivat äänestää.

Ööö... eikö väestörekisterikeskus lähetä ihan kaikille äänioikeutetuille tiedon siitä, että he voivat äänestää?

Sellainen sininen lirpuke, jossa lukee äänestyspaikan osoite, päivämäärä ja kellonaika?

Vai yrittääkö tuo uutinen väittää, että ulkomaalaisille lähetetään vielä jotain muutakin tietoa? Mitä häh ja kuka tämmöisen päätöksen on tehnyt?

Ehkä niiden ulkomaan kansalaisten lipukkeessa lukee myös, ketä pitää äänestää.

[Shemeikka]

Vaikka tietoa kuntavaaleista on tarjolla monella kielellä

Suomen (tai ruotsin) osaamisen tulisi olla edellytyksenä äänioikeudelle Suomessa, mikäli ulkomaalaisille on ihan pakko äänioikeus antaa.

[Spesialisti]

Hölmölään lampsinut kansainvaeltaja-läpsyttäjä saa alkaa vaikuttaa äänestämällä heti Hölmölän politiikkaan. Edes hiekka ei ole sandaaleista täysin irronnut. Tämän takia kai niitä sisään auliisti päästetään, "poistamaan natsit vallasta"

[Alaric]

Vuoden 2012 kuntavaaleissa äänioikeutettuja ulkomaiden kansalaisia oli vajaat 140 000. Näissä kuntavaaleissa vastaava luku on liki 180 000, joista 95 000 on EU:n ulkopuolelta tulleita.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kuntavaaleissa-aanensa-saa-antaa-liki-180-000-ulkomaalaista/6365690 (27.3.2017)

Kuntavaaleissa äänensä saa antaa liki 180 000 ulkomaalaista

Lähes 180 000 ulkomaan kansalaista pääsee äänestämään huhtikuun kuntavaaleissa. EU:n ulkopuolelta tulevia äänioikeutettuja on oikeusministeriön mukaan noin 95 000. Äänioikeus on myös yli 80 000 EU-kansalaisella.

Ulkomaisten äänioikeutettujen määrä on noussut reilusti viime kuntavaaleista. Silloin äänioikeutettuja ulkomaiden kansalaisia oli vajaat 140 000.

Kuntavaaleissa saavat äänestää EU-maiden, Islannin ja Norjan kansalaiset, joilla on kotikunta Suomessa. Muut ulkomaalaiset ovat äänioikeutettuja, jos heillä on ollut kotikunta Suomessa vähintään kaksi vuotta.

Ulkomaiden kansalaiset äänestävät kuntavaaleissa hyvin vähän. Vuoden 2012 vaaleissa ulkomaiden kansalaisten äänestysprosentti oli 19,6. Suomalaisista äänioikeutetuista 59,5 prosenttia äänesti vuoden 2012 kuntavaaleissa. Luvut perustuvat Tilastokeskuksen tietoihin.

[Impi Waara]

  Ei jumankeuta tätäkin järjettömyyttä!! Tämäkin hulluus tietenkin, koska ihmioikeudet ja kansainväliset sopimukset ja muu laadilaa. Tuloksena saadaan kasvava määrä maailmanhalausta jo kuntatasolle, kun maailmanhalaajat preppaavat kielitaidottomat mistään mitään tietämättömät toiseustoteeminsa vaaliuurnille.

[Alaric]

Tämän jutun mukaan viime kuntavaaleissa erityisen aktiivisia ulkomaisia äänestäjiä ovat ruotsalaiset (45 prosenttia) ja somalit (40 prosenttia). Vähemmän kiinnostuneita olivat virolaiset (14 prosenttia) ja venäläiset (19 prosenttia).

Akatemiatutkija Hanna Wass sanoo, että ulkomaalaiset ovat otollista ryhmää poliittiselle populismille.

Moniheli-niminen järjestö kiertää Suomea kertomassa ulkomaalaisille mihin asioihin kuntavaaleissa voi vaikuttaa ja mitä eroa suomalaisilla puolueilla on. Keskiviikkona järjestetään monella paikkakunnalla tempaus, jossa käydään joukolla äänestämässä ennakkoon.

Mikäs hemmetti sitten on Moniheli? No sehän on monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkosto. Jotenkin luulen, että se mitä he ulkomaalaisille eri puolueista kertovat, voi olla hieman värittynyttä ja tiettyyn suuntaan kallellaan...

http://www.ksml.fi/kotimaa/Ulkomaalaiset-%C3%A4%C3%A4nest%C3%A4v%C3%A4t-laiskasti-kuntavaaleissa-%E2%80%93-tutkija-muistuttaa-populismin-vaarasta/955808?pwbi=9ff9f27c95f2ad325bf2a31de3dd27c5 (27.3.2017)

Ulkomaalaiset äänestävät laiskasti kuntavaaleissa – tutkija muistuttaa populismin vaarasta

Harva ulkomaalainen käyttää oikeuttaan äänestää kuntavaaleissa. Vuoden 2012 vaaleissa ulkomaiden kansalaisten äänestysprosentti oli 19,6, kun suomalaisista äänensä antoi 59,5 prosenttia, selviää Tilastokeskuksen tiedoista.

Ryhmä ei ole pieni, koska lähes 180 000 ulkomaan kansalaista pääsee halutessaan äänestämään huhtikuun kuntavaaleissa. EU:n ulkopuolelta tulevia äänioikeutettuja on oikeusministeriön mukaan noin 95 000. Äänioikeus on myös yli 80 000 EU-kansalaisella.

Ulkomaisten äänioikeutettujen määrä on noussut reilusti viime kuntavaaleista. Silloin äänioikeutettuja ulkomaiden kansalaisia oli vajaat 140 000.

Ruotsissa ja Somaliassa syntyneet aktiivisimpia

Alhainen äänestysaktiivisuus voi johtaa siihen, että ulkomaalaiset jäävät politiikassa marginaaliin.

– Suomessa ei aina huomata, kuinka otollista ryhmää he (vähän äänestävät) ovat poliittiselle populismille, sanoo akatemiatutkija Hanna Wass Helsingin yliopistosta.

Ulkomaalaisten äänestyskäyttäytymistä on tutkittu Suomessa vähän. Esimerkiksi heidän poliittisesta suuntautumisestaan ei tiedetä paljoakaan.

Wass arvioi, että alhainen äänestysinto liittyy ulkomaalaisten vaikeaan taloudelliseen asemaan, esimerkiksi matalaan koulutukseen ja ongelmiin työllistymisessä.

Oikeusministeriö julkaisi vuonna 2015 Wassin ja Marjukka Weiden raportin, jossa selvitettiin osallistumista vuoden 2012 kuntavaaleihin. Tutkijat selvittivät Tilastokeskuksen rekisteritietojen avulla neljän suurimman ulkomaalaisryhmän käyttäytymistä. Aktiivisimpia äänestäjiä olivat Ruotsissa syntyneet, joista äänesti 45 prosenttia äänioikeutetuista. Somaliassa syntyneistä äänioikeuttaan käytti 40 prosenttia. Virossa syntyneistä äänesti vain 14 prosenttia ja Venäjällä syntyneistä 19 prosenttia.

Somalialaistaustaisten äänestysintoa selittää osin se, että he ovat aktiivisia yhdistystoiminnassa, Hanna Wass arvioi. Äänestäminen on yksilön päätös, mutta yhteisöllisyyden tunne on tärkeää.

– Vaaditaan käsitystä siitä, että on joku yhteisö, jonka yhteisiä etuja voidaan ajaa äänestämällä, Wass selittää.

Kampanja vie äänestämään yhdessä

Ulkomaalaisten äänestysintoa yritetään nostaa tiedottamalla. Kaikkien vaalit -kampanja kiertää Suomea kertomassa, että kuntavaaleissa voi vaikuttaa vaikka siihen, säilyykö kunnassa uimahalli tai mitä kieliä lähikoulussa opetetaan. Myös politiikan perusasiat kiinnostavat Suomessa asuvia ulkomaalaisia, kertoo kampanjasta vastaavan Moniheli-järjestön toiminnanjohtaja Riitta Salin.

– Aika paljon kysytään, mitä eroa on suomalaisilla puolueilla ja niiden agendalla, Salin kertoo.

Moniheli järjestää keskiviikkona monella paikkakunnalla tempauksen, jossa käydään joukolla äänestämässä ennakkoon.

EU-kansalainen saa äänestää kuntavaaleissa, kunhan hänellä on kotikunta

Kuntavaaleissa saavat äänestää ulkomaalaiset, jotka täyttävät nämä vaatimukset:

– Heidän on oltava viimeistään vaalipäivänä (9.4.) 18 vuoden ikäisiä.

– EU:n jäsenvaltion, Islannin ja Norjan kansalaisilla on oltava kotikunta Suomessa.

– Muilla ulkomaalaisilla on pitänyt olla kotikunta Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään kahden vuoden ajan.

– EU:n tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa olevien pitää kirjallisesti ilmoittaa maistraattiin halustaan käyttää äänioikeuttaan.

– Vaaleista löytyy tietoa yli 20 kielellä sivulta vaalit.fi.

[Hamsteri]

Virolaiset ja venäläiset pitäisi saada äänestämään kriittisiä, jotta neemut, mannet ja ählyt saadaan pois.

[ArtturiE]

Somput äänestävät, jotta taikaseinä pysyy pystyssä suvakkien avulla. Ei tuota muuten pysty ymmärtämään. Käyhän se äänestäminenkin työstä.

[Shemeikka]

Virolaiset ja venäläiset pitäisi saada äänestämään kriittisiä, jotta neemut, mannet ja ählyt saadaan pois.

Virolaisia ja venäläisiä ehdokkaaksi niin alkavat äänestää.