Nelivuotiaana ilmeisesti kehitysmaasta adoptoitu poika raiskasi adoptiosiskoaan:
http://www.hs.fi/kotimaa/a1478751941841
Asian paljastuttua päätettiin lastensuojeluviranomaisten siunauksella, että perhe voi asua vielä yhdessä, terapian ja lisääntyneen valvonnan kera. Eipä auttanut:
QuoteVarotoimet eivät silti riittäneet. Onni pääsi kuin pääsikin hiipimään yöllä Annan luo ilman, että vanhemmat heräsivät.
Onni sijoitettiin nuorisokotiin, jotta Anna saisi elää ja kasvaa rauhassa.
Hirmuinen tragedia, jolla ei passaa mässäillä. Sinänsä hyvä, että tuodaan esiin myös tällaisia keissejä, jotta maailman parantamisesta innostuneet wanna-be kasvattivanhemmat ymmärtävät toimintaan liittyvät henkilökohtaiset riskit paremmin.
Juttua lukiessa pitää muistaa, että jutun kirjoittajalla (Satu Vasantola) ei ole kummoista katu-uskottavuutta objektiivisena journalistina.
Muistakaa nyt sitten oikeasti että adoptiovanhemmat eivät pääsääntöisesti ole mitään maailmanparantaja wannabe -suvakkeja vaan ihan tavallisia lapsettomia pareja. Adoptiot tehdään suurelta osin ulkomailta ihan siitä käytännön syystä että suomalaisia lapsia ei paljon ole adoptioon tarjolla.
Ja vaikka olisivat mitä suvakkeja, on tällä jutulla mässäily kyllä vastenmielistä. Kyseessä kun ei ole mikään kehitysmaakulttuurin tuotos vaan aika selkeästi sairas yksilö ja ihan oikea yksittäistapaus.
Tuliko jutusta Ilmi, minkä ikäinen "Onni" oli tai minkä ikäisenä hänet oli adoptoitu.Tuo nelivuotias oli vain esimerkki.
Surullista, mutta olen nyt hyvin ikävä v***umulkvisti ja totean, ettei tuollaisia traumatisoituneita Onneja pitäisi adoptoida. Jos lapsi jo kävelee, niin se on adoptiolle kehitysmaasta jo no-no. Löytyy niitä adoptoitavia vauvojakin ja ei tarvitse ottaa traumariskiä tai ottaa sitten kantispenskan pienemmillä riskeillä.
Quote from: Siili on 11.11.2016, 09:55:04
Asian paljastuttua päätettiin lastensuojeluviranomaisten siunauksella, että perhe voi asua vielä yhdessä... Eipä auttanut...
Lastensuojeluviranomaisten siunauksella on Suomessa murhattu (mm. Pikku-Eerika) ja raiskattu (mm. Oulun demari-isän uhri) turhan monta lasta.
Pitäisi tosiaan yrittää olla mässäilemättä, mutta ihmettelen taas kerran lastensuojeluviranomaisten toimintaa:
QuoteYhdessä lastensuojelun kanssa päätettiin, että perhe voisi asua edelleen yhdessä.
Käsittämätöntä, että "Anna" alistettiin elämään tällaisessa tilanteessa. Pojan traumojen hoito oli tärkeämpää kuin tytön pelastaminen?
Quote from: Billy Hill on 11.11.2016, 10:01:11
Ja vaikka olisivat mitä suvakkeja, on tällä jutulla mässäily kyllä vastenmielistä. Kyseessä kun ei ole mikään kehitysmaakulttuurin tuotos vaan aika selkeästi sairas yksilö ja ihan oikea yksittäistapaus.
Ihmisen geeniperimän merkitystä mentaalisiin kykyihin ei voi kylliksi yliarvioida. Täten kehitysmaalaisten adoptointi ei ole yksin adoptioperheen asia. Potentiaalisesti haitallisten yksilöiden maahantuonti on siis yhteiskunnallinen ongelma, eikä sitä pidä hyväksyä millään verukkeella.
Quote from: Mr.Reese on 11.11.2016, 10:08:58
Surullista, mutta olen nyt hyvin ikävä v***umulkvisti ja totean, ettei tuollaisia traumatisoituneita Onneja pitäisi adoptoida. Jos lapsi jo kävelee, niin se on adoptiolle kehitysmaasta jo no-no. Löytyy niitä adoptoitavia vauvojakin ja ei tarvitse ottaa traumariskiä tai ottaa sitten kantispenskan pienemmillä riskeillä.
Adoptoitavia vauvoja ei juurikaan ole ja kotimaisia adoptioita tapahtuu koko maassa vuodessa ehkä n. 40-50 kpl , ja monista maista sai Suomeen adoptioon sairaita /vammaisia lapsia normaalijonoa nopeammin ja nykyään adoptiovanhemmilta voidaan vaatia mm. riittävää koulutustasoa yms. juttuja
http://www.ampiaisakka.com/adoptio/adoptio_maat_intia.htm
http://www.ampiaisakka.com/adoptio/adoptio_maat_kiina.htm
http://www.ampiaisakka.com/adoptio/adoptio_maat_etiopia.htm
Adoption pääongelma on tietysti, ettei ole juurikaan pätevää ennakkotietoa, millainen luonne ja olemus lapsella on biologisten vanhempiensa perinnön johdosta.
Quote from: Billy Hill on 11.11.2016, 10:01:11
Ja vaikka olisivat mitä suvakkeja, on tällä jutulla mässäily kyllä vastenmielistä. Kyseessä kun ei ole mikään kehitysmaakulttuurin tuotos vaan aika selkeästi sairas yksilö ja ihan oikea yksittäistapaus.
Mikä on mielestäsi mässäilyä? Minusta on erinomainen asia, että jaetaan julkisesti tietoa myös epäonnistuneista adoptioista ja niiden seurauksista.
"Kehitysmaakulttuurilla" voi olla sen verran tekemistä asiassa, että tuo "Onni" oli ilmeisesti adoptoitu ulkomaalaisesta lastenkodista, josta Onni ilmeisesti tapansa omaksui:
QuoteOnni oli aiemmin kertonut isompien lasten kiusanneen lastenkodissa, mutta nyt paljastui, että nämä olivat myös hyväksikäyttäneet Onnia.
En tunne suomalaisten lastenkotien arkea, mutta ainakin vielä minulla on uskoa, etteivät siellä sentään vanhemmat lapset hyväksikäytä nuorempiaan.
Pommia rakennellaan.
"
MYÖHEMMIN auttajatahoja on kyllä ollut, mutta vanhempien mukaan sosiaalityöntekijöillä ei ole ollut aikaa eikä nuorisokodissa ole tarjottu Onnille hoitoa. Nuorisokoti on kaukana, joten Onnin psykoterapia lopetettiin pitkän välimatkan vuoksi. Perheterapiasta on ollut puhetta, mutta sitä ei ole saatu.
"Onni on nuorisokodissa vain säilytyksessä. Mitään terapiaa tai hoitoa hän ei saa. Nuorisokoti ei juuri pidä yhteyttä meihin ja sosiaalityöntekijää on vaikea saada kiinni. Joskus on mennyt kaksi ja puoli kuukautta ennenkuin sosiaalityöntekijä on vastannut soittopyyntöön tai sähköposteihin", Saija sanoo."
Mikä on arvionne kyseisen pojan tulevaisuudesta? Itse epäilen, että raiskauskäräjillä tavataan jokuseen kertaan.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 11.11.2016, 10:27:18
Quote from: Billy Hill on 11.11.2016, 10:01:11
Ja vaikka olisivat mitä suvakkeja, on tällä jutulla mässäily kyllä vastenmielistä. Kyseessä kun ei ole mikään kehitysmaakulttuurin tuotos vaan aika selkeästi sairas yksilö ja ihan oikea yksittäistapaus.
Ihmisen geeniperimän merkitystä mentaalisiin kykyihin ei voi kylliksi yliarvioida. Täten kehitysmaalaisten adoptointi ei ole yksin adoptioperheen asia. Potentiaalisesti haitallisten yksilöiden maahantuonti on siis yhteiskunnallinen ongelma, eikä sitä pidä hyväksyä millään verukkeella.
Jutun mukaan joka viidennellä adoptoidulla 20% on "vakavia ongelmia". Jos noista vaikka puolet joutuu laitokseen lapsina, niin se on se 50-100 000/ vuosi per nenä veronmaksajien taskuista. Päälle sitten aikuiselämän suorat ja epäsuorat kulut. Aika kallista hedelmällisyydenhoitoa.
Minä olen joskus noin 10 vuotta sitten tavannut erään tuttavan luona pariskunnan joka oli adoptoinut mustan afrikkalaisen pojan jonka nimi oli Onni, tämä Onni oli tuolloin noin 5 vuotias eikä pariskunnalla ollut tuolloin muita lapsia.
Quote from: Siili on 11.11.2016, 10:29:59
Mikä on mielestäsi mässäilyä? Minusta on erinomainen asia, että jaetaan julkisesti tietoa myös epäonnistuneista adoptioista ja niiden seurauksista.
Ei vielä mikään mutta tällaisilla jutuilla on taipumusta eskaloitua anonyymeillä keskustelupalstoilla. Myös Hommalla, vaikka tämä fiksuimmasta päästä foorumeita onkin.
Quote from: Golimar on 11.11.2016, 10:41:00
Minä olen joskus noin 10 vuotta sitten tavannut erään tuttavan luona pariskunnan joka oli adoptoinut mustan afrikkalaisen pojan jonka nimi oli Onni, tämä Onni oli tuolloin noin 5 vuotias eikä pariskunnalla ollut tuolloin muita lapsia.
Kuten aravat saattoi:
QuotePerheenjäsenten nimet on muutettu perheen yksityisyyden suojelemiseksi.
Quote from: Siili on 11.11.2016, 09:55:04
QuoteVarotoimet eivät silti riittäneet. Onni pääsi kuin pääsikin hiipimään yöllä Annan luo ilman, että vanhemmat heräsivät.
Onni sijoitettiin nuorisokotiin, jotta Anna saisi elää ja kasvaa rauhassa.
Kumma, ettei Annaa sijoitettu lastenkotiin ja jätetty Onnia kotiinsa.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 11.11.2016, 10:27:18
Quote from: Billy Hill on 11.11.2016, 10:01:11
Ja vaikka olisivat mitä suvakkeja, on tällä jutulla mässäily kyllä vastenmielistä. Kyseessä kun ei ole mikään kehitysmaakulttuurin tuotos vaan aika selkeästi sairas yksilö ja ihan oikea yksittäistapaus.
Ihmisen geeniperimän merkitystä mentaalisiin kykyihin ei voi kylliksi yliarvioida. Täten kehitysmaalaisten adoptointi ei ole yksin adoptioperheen asia. Potentiaalisesti haitallisten yksilöiden maahantuonti on siis yhteiskunnallinen ongelma, eikä sitä pidä hyväksyä millään verukkeella.
Toisaalta kotimaisten adoptiolasten kohdalla voi olla vielä todennäköisempää, että lapsella on jollekin vakaville mielenterveysongelmille altistavia geenejä tai aivot tuhottu äidin odotusaikaisella ryyppäämisellä. Suomessahan ei taida adoptioon juuri lapsia päätyä, paitsi todella päihdeongelmaisilta tai vakavista mielenterveysongelmista kärsivillä, kun on sosiaaliturvajärjestelmä. Kehitysmaista voi päätyä pelkän köyhyysenkin takia.
Tosin tietenkin on niin, että suomalaisista adoptiolapsista meidän täytynee kuitenkin pitää huoli, kun ulkomaille lähettäminen ei nauti suurta suosiota Suomessa, mutta ulkomaantuonti on vapaaehtoisempaa.
Quote from: Billy Hill on 11.11.2016, 10:01:11
Muistakaa nyt sitten oikeasti että adoptiovanhemmat eivät pääsääntöisesti ole mitään maailmanparantaja wannabe -suvakkeja vaan ihan tavallisia lapsettomia pareja. Adoptiot tehdään suurelta osin ulkomailta ihan siitä käytännön syystä että suomalaisia lapsia ei paljon ole adoptioon tarjolla.
Olisiko mitään järkeä siinä, että kun terve suomalainen nainen terve suomalainen sikiö sisällään menee hakemaan aborttia taloudellisin ja sosiaalisin perustein, tarjottaisiin taloudellista tukea raskauden loppuun saattamiseen ja turvalliseen adoptioon lapselle?
QuoteJos lapsi tulee vaikka nelivuotiaana Suomeen, me emme voi tietää, mitä kaikkea hän on kokenut ennen adoptiota. Joskus ongelmat ovat niin suuria, ettei mikään perhe tai minkäänlainen vanhemmuus riitä", Kettunen sanoo.
Perhe ei riitä vaan pitäisi olla myös erilaista terapiaakin ja varsinkin sellaista missä voi kertoa ilman niitä vanhempia mitä kaikkea on tapahtunut. Sen pohjalta pitäisi lähteä kasaamaan elämää. Vaikuttaisi että adoptiolapselle pitäisi riittää se perheeseen pääsy ja perhe sitten hoitaisi ongelmat, vielä ilman taustatietoja.
Voi vaan ihmetellä että minkälaisista lastenkodeista tänne tuodaan lapsia. On varmaan Onninkin elämä aika perseellään, on jossain säilytyksessä ilman minkäänlaista kuuppalääkärin hoitoa, hylättynä eikä varmaan edes ymmärrä mitä teki väärin(ja mitä lie tekee öisin muitten lasten kanssa?). 18-vuotiaana heitetään kadulle tai omaan kämppään. Kävelevänä aikapommina.
Quote from: Lasse on 11.11.2016, 11:01:19
Olisiko mitään järkeä siinä, että kun terve suomalainen nainen terve suomalainen sikiö sisällään menee hakemaan aborttia taloudellisin ja sosiaalisin perustein, tarjottaisiin taloudellista tukea raskauden loppuun saattamiseen ja turvalliseen adoptioon lapselle?
Minusta liberaalimpi suhtautuminen sijaissynnytyksiin olisi myös harkitsemisen arvoista.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sijaissynnytys#Suomi
Quote from: Lasse on 11.11.2016, 11:01:19
Olisiko mitään järkeä siinä, että kun terve suomalainen nainen terve suomalainen sikiö sisällään menee hakemaan aborttia taloudellisin ja sosiaalisin perustein, tarjottaisiin taloudellista tukea raskauden loppuun saattamiseen ja turvalliseen adoptioon lapselle?
"Taloudelliset ja sosiaaliset" syyt eivät tässä maassa tarkoita vilua ja nälkää.
Mielestäni kehitysmaalaisten adoptoinnissa on perimmältään kyse hedonismista. Jokainen normaali mies haluaa omien jälkeläistensä muistuttavan ulkoisesti häntä itseään. Sama pätee lapsen henkisiin kykyihin. Onko adoptiolapsi siis pelkkä näyttelyesine, joka kertoo adoptioperheen suvaitsevaisesta maailmankuvasta? Mitä tapahtuu lapsen ja vanhempien suhteille ristiriitatapauksissa? Heitetäänkö lemmikki aina viranomaisten huostaan? Taistellaanko lapsesta avioerossa vaiko siitä kumpi joutuu ottamaan kontolleen riidankylväjän? Veri on vettä sakeampaa, mutta tässä tapauksessa ei näin ole.
Quote from: Lasse on 11.11.2016, 11:01:19
Quote from: Billy Hill on 11.11.2016, 10:01:11
Muistakaa nyt sitten oikeasti että adoptiovanhemmat eivät pääsääntöisesti ole mitään maailmanparantaja wannabe -suvakkeja vaan ihan tavallisia lapsettomia pareja. Adoptiot tehdään suurelta osin ulkomailta ihan siitä käytännön syystä että suomalaisia lapsia ei paljon ole adoptioon tarjolla.
Olisiko mitään järkeä siinä, että kun terve suomalainen nainen terve suomalainen sikiö sisällään menee hakemaan aborttia taloudellisin ja sosiaalisin perustein, tarjottaisiin taloudellista tukea raskauden loppuun saattamiseen ja turvalliseen adoptioon lapselle?
Ei.
Ks. yllä Kaupunkisuunnittelijan perustelut.
Quote from: RP on 11.11.2016, 11:20:20
"Taloudelliset ja sosiaaliset" syyt eivät tässä maassa tarkoita vilua ja nälkää.
En niin uskonutkaan. Meinasin vaan, että kun gradua opintotuella pakertava hupsu likka pamahtaa AsfalttiKukkii -bileissä paksuksi, annetaan taloudellinen(kin) motiivi saattaa tuleva lapsi adoptiovalmiiksi.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 11.11.2016, 11:20:37
Mielestäni kehitysmaalaisten adoptoinnissa on perimmältään kyse hedonismista. Jokainen normaali mies haluaa omien jälkeläistensä muistuttavan ulkoisesti häntä itseään. Sama pätee lapsen henkisiin kykyihin. Onko adoptiolapsi siis pelkkä näyttelyesine, joka kertoo adoptioperheen suvaitsevaisesta maailmankuvasta?
Joissain tapauksissa on aivan perusteltua, että jättää tekemättä biologisesti omia lapsia, jos esimerkiksi kärsii (mahdollisesti) jostain vakavasta perinnöllisestä sairaudesta, jonka periytyvyyttä ei tunneta kunnolla. Ja taustalla voi olla sekin, että pyrkii auttamaan epäsuotuisissa oloissa olevia lapsia.
Minusta voisi olla myös mielenkiintoinen haaste kokeilla kasvattaa jotain hyvin nuorena kasvatettavaksi saatua mustaa lasta (joka ei olisi kärsinyt vakavasta aliravitsemuksesta tms) ja katsoa, että saisiko länsimaiseen kulttuuriin kasvattamalla olennaisesti paremman lopputuloksen, kuin sillä, että musta lapsi kasvatetaan afrikkalaiseen kulttuuriin, jonka lopputulokset eivät yleensä kovin häikäiseviä ole olleet. Silloin saataisiin enemmän tietoa esimerkiksi siitä, että missä määrin esimerkiksi erot mustien heikommassa pärjäämisessä älykkyysteissä ja muutenkin elämässään ovat perinnöllisiä ja missä määrin kyse on ongemallisesta kulttuurista, aliravitsemuksesta ja muista epäsuotuisista ympäristötekijöistä.
PS, kun katsoo esimerkiksi tämän videon, niin ymmärrän kyllä hyvin, jos tällaisessa ALS-suvussa oleva ei halua omia biologisia lapsia:
ALS DISEASE MUST WATCH VIDEO - ANTHONY CARBAJAL'S STORYhttps://www.youtube.com/watch?v=DrsJrIcX9lw
Tässä puolestaan hyvä esimerkki siitä miten tällainen sairaus voi muuttaa urheilevan, hyväkuntoisen ihmisen muutamassa kuukaudessa ihmisraunioksi, joka ei pysty kuin mongertamaan ja kulkemaan pyörätuolissa, ennen kuin sitten tukehtuu hengiltä:
Kevin O'Donnell
https://www.youtube.com/channel/UCaA1eGpHa4GZQM7cqpJWGSQ
Quote from: Siili on 11.11.2016, 10:29:59
QuoteOnni oli aiemmin kertonut isompien lasten kiusanneen lastenkodissa, mutta nyt paljastui, että nämä olivat myös hyväksikäyttäneet Onnia.
En tunne suomalaisten lastenkotien arkea, mutta ainakin vielä minulla on uskoa, etteivät siellä sentään vanhemmat lapset hyväksikäytä nuorempiaan.
Ainakin ennen tällaista hyväksikäyttöä on ainakin jossain määrin esiintynyt. Muistelen jostain YLEstä, Hesarista tms lukeneeni asiasta.
PS, kas tässä eräs esimerkki:
Dokumenttiprojekti: Varastettu lapsuus
http://yle.fi/vintti/yle.fi/tv1/juttuarkisto/dokumentit/dokumenttiprojekti-varastettu-lapsuus2679.html
Quote
Seksuaalista väkivaltaa, simputusta, raippoja ja pitkiä eristysrangaistuksia. Näitä kaikkia löytyy Suomen koulukotien historiasta.
Toimittaja Ari Lehikoisen dokumentti antaa äänen poikakodeissa 1950 - 60 -luvulla olleille. Heille, joita ei ole yleensä kuultu eikä kuunneltu.
Quote from: Golimar on 11.11.2016, 10:41:00
Minä olen joskus noin 10 vuotta sitten tavannut erään tuttavan luona pariskunnan joka oli adoptoinut mustan afrikkalaisen pojan jonka nimi oli Onni, tämä Onni oli tuolloin noin 5 vuotias eikä pariskunnalla ollut tuolloin muita lapsia.
Oliko se onni?
Quote from: Lasse on 11.11.2016, 11:01:19
Quote from: Billy Hill on 11.11.2016, 10:01:11
Muistakaa nyt sitten oikeasti että adoptiovanhemmat eivät pääsääntöisesti ole mitään maailmanparantaja wannabe -suvakkeja vaan ihan tavallisia lapsettomia pareja. Adoptiot tehdään suurelta osin ulkomailta ihan siitä käytännön syystä että suomalaisia lapsia ei paljon ole adoptioon tarjolla.
Olisiko mitään järkeä siinä, että kun terve suomalainen nainen terve suomalainen sikiö sisällään menee hakemaan aborttia taloudellisin ja sosiaalisin perustein, tarjottaisiin taloudellista tukea raskauden loppuun saattamiseen ja turvalliseen adoptioon lapselle?
Yksi sana, jonka olen oppinut naistutkimuksen kurssilla; Patriarkaatti.
Kellä Onni on, se Onnin kätkeköön?
Vuoden raiskaili pikkusiskoaan ja kieltäytyy puhumasta vanhemmilleen, kun nämä ovat törkeästi puuttuneet hyväksikäyttöön...
Joo...selvää tulevaisuudenrakentaja-ainesta...tai sitten ei... :facepalm:
Quote from: jahve on 11.11.2016, 10:28:15Adoptoitavia vauvoja ei juurikaan ole ja kotimaisia adoptioita tapahtuu koko maassa vuodessa ehkä n. 40-50 kpl , ja monista maista sai Suomeen adoptioon sairaita /vammaisia lapsia normaalijonoa nopeammin ja nykyään adoptiovanhemmilta voidaan vaatia mm. riittävää koulutustasoa yms. juttuja
Adoptiot ulkomailta pitäisi lopettaa, piste. Meillä täällä kotomaassa on vissiin 16 000 lasta/nuorta, jotka odottavat sijaiskotipaikkaa. Ei ole mitään järkeä tuottaa ulkomailta tänne lapsia.
OK, eihän adoptio ja sijaisvanhemmuus ole ihan sama asia, mutta kaikesta huolimatta niissä on h*lvetin paljon samaa. En minä nyt ihan hirveästi näistä asioista tiedä, mutta sen verran kuitenkin, että vaimon kanssa jonotetaan sijaislasta. Asiaa varten piti käydä Pride-koulutus, jossa adoptio- ja sijaisvanhemmuuskuvioita käytiin läpi. Pääpiirteittään voidaan sanoa, että käytännössä kaikki adoptio- tai sijaislapset ovat enemmän tai vähemmän rikki. Hylätyksi tuleminen ja ilman vanhempia kasvaminen jättävät jälkensä lapsen päänuppiin.
Jos adoptiot ulkomailta kiellettäisiin, niin täällä pääsisi muutama lapsi enemmän laitoksista tavalliseen perhe-elämään käsiksi. Se on ensinnäkin selvää taloudellista säästöä ja sen lisäksi puhdasta maalaisjärkeä. Vähän sama homma rescue-koirien kanssa eli jos oman maan eläintalot ovat täynnä eläimiä, niin mitä helkkarin järkeä on lähteä ulkomailta eläimiä tänne pelastamaan?
Nimimerkkisi merkitys sai oudon käänteen.
Tämä siis vitsinä onni4me:lle.
Tämä kehitysmaalaisten adoptointi on tuplaseuraus suvakkiudesta.
Suomessa kun homolesbo avioliitot suvaitsevaisesti hyväksyttiin, niin adoptiomahdollisuus venäjältä katkesi siihen.
Paremmin tälläiset suomalaisen näköiset lapset olisivat "kotoutuneet" impivaaraamme ilman todellisia tai kuviteltuja traumoja.
Quote from: P on 11.11.2016, 11:30:21
Quote from: Golimar on 11.11.2016, 10:41:00
Minä olen joskus noin 10 vuotta sitten tavannut erään tuttavan luona pariskunnan joka oli adoptoinut mustan afrikkalaisen pojan jonka nimi oli Onni, tämä Onni oli tuolloin noin 5 vuotias eikä pariskunnalla ollut tuolloin muita lapsia.
Oliko se onni?
Tapasin tuon pariskunnan ja heidän adoptiolapsensa vain yhden kerran, enkä ole myöhemmin kuullut heistä mitään.
Quote from: Skeptikko on 11.11.2016, 11:28:30
Joissain tapauksissa on aivan perusteltua, että jättää tekemättä biologisesti omia lapsia, jos esimerkiksi kärsii (mahdollisesti) jostain vakavasta perinnöllisestä sairaudesta, jonka periytyvyyttä ei tunneta kunnolla. Ja taustalla voi olla sekin, että pyrkii auttamaan epäsuotuisissa oloissa olevia lapsia.
En väittänytkään etteikö näin olisi. Kirjoitin kaukomaista maahantuoduista kehitysmaalaisista lapsista, jotka eivät muistuta millään muotoa adoptioisäänsä. Itsekin isänä ja isoisänä en ilahtuisi jos kotiini pelmahtaisi lauma eri värisiä käkkäräpäitä.
Mitä tulee kehitysmaiden lasten auttamiseen, niin se ei ole validi argumentti adoption puolesta. On aivan selvää että suuri (ja tulevaisuudessa yhä suurempi) osa kehitysmaiden lapsista elää ankeissa oloissa. Syy on kuitenkin kehitysmaiden paskakulttuurien, jotka geeniperimältään tyystin erilaiset ihmiset ovat vuosituhansien aikana muodostaneet. Kun huomio suunnataan yksittäisiin ihmisiin, suuri kuva hämärtyy ja unohdetaan että massiivisesta länsimaisesta taloudellisesta tuesta huolimatta ei ole kyetty puuttumaan kehitysmaiden suurimpaan ongelmaan eli väestöräjähdykseen. On siis perusteltua olettaa, ettei näin tulee tapahtumaan tulevaisuudessakaan. Ongelmaa vain hoidetaan sillä, että väestörajähdyksestä ei enää saa puhua.
Quote from: Lasse on 11.11.2016, 11:24:33
Quote from: RP on 11.11.2016, 11:20:20
"Taloudelliset ja sosiaaliset" syyt eivät tässä maassa tarkoita vilua ja nälkää.
En niin uskonutkaan. Meinasin vaan, että kun gradua opintotuella pakertava hupsu likka pamahtaa AsfalttiKukkii -bileissä paksuksi, annetaan taloudellinen(kin) motiivi saattaa tuleva lapsi adoptiovalmiiksi.
Mutta miten tuo tehtäisiin maksamatta sentään suoranaista palkkiota tuollaisesta tapahtumasta? Terveydenhuollon palvelut ovat nytkin ilmaisia ja lapsi ei ennen syntymäänsä vielä mainittavampia rahallisia satsauksia vanhemmiltaan tarvitse.
(Palkkiolinjalla saisimme varmaan lukea toisenlaisista tapauksista, jotka eivät tälläkään palstalla suurempaa tukea nauttisi)
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 11.11.2016, 11:20:37
Mielestäni kehitysmaalaisten adoptoinnissa on perimmältään kyse hedonismista. Jokainen normaali mies haluaa omien jälkeläistensä muistuttavan ulkoisesti häntä itseään.
Suomesta tai läntisestä Euroopasta lapsia ei ole adoptoitavaksi. Venäjältäkään ei enää, ja lienikö aiemminkaan todennäköisyys häiriötapauksen saamisesta sen pienempi. Aasialaiset erottuvat myös vanhemmistaan (ja sieltä on saanut viime vuosina voittopuolisesti tyttöjä, jos tällä oli merkitystä). Osa vanhemmista on varmaan halunnut juuri afrikkalaisen. Toisille se on vain ollut vaihtoehto saada lapsi.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 11.11.2016, 12:03:40
En väittänytkään etteikö näin olisi. Kirjoitin kaukomaista maahantuoduista kehitysmaalaisista lapsista, jotka eivät muistuta millään muotoa adoptioisäänsä. Itsekin isänä ja isoisänä en ilahtuisi jos kotiini pelmahtaisi lauma eri värisiä käkkäräpäitä.
Jaa-ah...kaukomaalaisen pikkutytön "isänä" olen vahvasti eri mieltä. Tyttö ei tosiaan muistuta minua ja kutsuukin minua omalla kielellään sedäksi. Joskus kun oli nähnyt isänsä ohimennen kysyin, miksei mennyt juttelemaan ja vastasi, että minä/me pidämme parempaa huolta ja rakastamme häntä enemmän kuin oma isä.
Mitäpä siihen sanomaan? Vanhemmuus ei tosiaan ole biologiasta kiinni.
Quote from: RP on 11.11.2016, 12:20:14
Mutta miten tuo tehtäisiin maksamatta sentään suoranaista palkkiota tuollaisesta tapahtumasta? Terveydenhuollon palvelut ovat nytkin ilmaisia ja lapsi ei ennen syntymäänsä vielä mainittavampia rahallisia satsauksia vanhemmiltaan tarvitse.
Nuo ovat käytännön ongelmia, jotka ovat varmasti helpommin ratkaistavissa, kuin ideologiset esteet.
Uskon, että jotkut todella preferoivat suomalaissiköiden vetämistä viemäriin ja moniongelmaisten käkkäräpäiden importointia.
Adoptiosynnyttäjälle äitiyspäiväraha mediaani/keskiarvon suuruisena, ei miniminä voisi olla yksi kohtuullinen insentiivi.
Quote from: onni4me on 11.11.2016, 12:45:59
Jaa-ah...kaukomaalaisen pikkutytön "isänä" olen vahvasti eri mieltä.
Mitäpä siihen sanomaan? Vanhemmuus ei tosiaan ole biologiasta kiinni.
Puhuin asiasta yleisellä tasolla ja kehitysmaiden lasten adoptoinnista Suomeen. Mitä taas tulee uusperheiden muodostamiseen ja kumppanin lasten "adoptoimiseen", niin siihen en ole ottanut kantaa. Vastustan luonnollisesti kehitysmaasta hankitun kumppanin ja hänen lapsikatraansa maahantuontia Suomeen. Jos "adoptio" tapahtuu Suomessa, niin se on jokaisen oma asia.
Quote from: Lasse on 11.11.2016, 11:01:19
Olisiko mitään järkeä siinä, että kun terve suomalainen nainen terve suomalainen sikiö sisällään menee hakemaan aborttia taloudellisin ja sosiaalisin perustein, tarjottaisiin taloudellista tukea raskauden loppuun saattamiseen ja turvalliseen adoptioon lapselle?
Suomessa jokainen lapsi on toivottu ja haluttu. Jos omat vanhemmat ei syystä tai toisesta pysty tai halua, niin jonossa on lukematon määrä lapsettomia isiä ja äitejä, jotka lapsen haluaisivat.
Quote from: Billy Hill on 11.11.2016, 10:01:11
Muistakaa nyt sitten oikeasti että adoptiovanhemmat eivät pääsääntöisesti ole mitään maailmanparantaja wannabe -suvakkeja vaan ihan tavallisia lapsettomia pareja. Adoptiot tehdään suurelta osin ulkomailta ihan siitä käytännön syystä että suomalaisia lapsia ei paljon ole adoptioon tarjolla.
En tunne kaikkia ulkomailta adoptoineita, mutta kaikki tietämäni ulkomailta adoptoineet ovat mainitsemiasi "maailmanparantaja wannabe -suvakkeja". Voi johtua siitäkin, että tunnen liikaa yliopistoporukoita. On kuitenkin mielestäni kuvaavaa, että kukaan tuntemani adoptoija ei ole valinnut esimerkiksi venäläistä lasta (http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/pietarissa-jo-10-000-katulasta-orvot-juoksulapset-uusi-ilmio/2186542), vaan lapset tiedetään jo ulkonäöstä Kiinasta tai Afrikasta adoptoiduiksi.
Quote from: Roope on 11.11.2016, 13:06:20
Quote from: Billy Hill on 11.11.2016, 10:01:11
Muistakaa nyt sitten oikeasti että adoptiovanhemmat eivät pääsääntöisesti ole mitään maailmanparantaja wannabe -suvakkeja vaan ihan tavallisia lapsettomia pareja. Adoptiot tehdään suurelta osin ulkomailta ihan siitä käytännön syystä että suomalaisia lapsia ei paljon ole adoptioon tarjolla.
En tunne kaikkia ulkomailta adoptoineita, mutta kaikki tietämäni ulkomailta adoptoineet ovat mainitsemiasi "maailmanparantaja wannabe -suvakkeja". Voi johtua siitäkin, että tunnen liikaa yliopistoporukoita. On kuitenkin mielestäni kuvaavaa, että kukaan tuntemani adoptoija ei ole valinnut esimerkiksi venäläistä lasta (http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/pietarissa-jo-10-000-katulasta-orvot-juoksulapset-uusi-ilmio/2186542), vaan lapset tiedetään jo ulkonäöstä Kiinasta tai Afrikasta adoptoiduiksi.
Venäläiset eivät anna terveitä lapsia adoptoitaviksi. Ja onhan se totta, että kehitysmaalaisen lapsen onnistumisen mahdollsiuudet ovat ihan toiset täällä kuin Afrikassa.
Mistä pääsee aika epäkorrektiin päätelmään; Somalitytöllä on suomalaisten adoptoimana paljon monipuolisemmat ja vapaammat mahdollisuudet elämänsä suhteen verrattuna siihen, että olisi somalivanhempien kasvattama Suomessa.
Adoptiolapsi Afrikasta on suvaitsevaisuuden kliimaksi, jossa nimenomaan ihonvärillä on merkitystä julistettaessa omaa suvaitsevaisuutta ympäröivälle yhteiskunnalle.
En väitä näin olevan 100%:ssa tapauksista, mutta useimmissa kyllä.
Tummaihoisen tai selvästi kaukoaasialaisen näköisen adoptoiva hankkii roppakaupalla proxy-uhripääomaa. Valtterin äiti on tästä kirjaesimerkki.
Quote from: Punaniska on 11.11.2016, 13:11:31
Venäläiset eivät anna terveitä lapsia adoptoitaviksi.
Tällaisesta en ole kuullutkaan. Ovatko sadat Suomeen adoptoidut venäläislapset kaikki vammaisia vai mistä on kyse?
Nyttemminhän Venäjä ei enää suostu adoptioihin, mistä kiitos Suomeen saadulle sukupuolineutraalille avioliittolaille.
Keski-Euroopan psykiatriakytkentäni vuoksi olen hiukan kriittinen kahdelle asialle. Ne ovat:
1. Kehitysmaa-adoptiot Suomeen.
2. Kaltoin kohdeltujen eläinten "pelastaminen" Suomeen.
Perustelut
1. Toistamme virhettä. Seuraukset ovat kielteisiä sekä adoptoiduille että yhteisöille, ml. perhe.
2. Sama asia.
Quote from: Roope on 11.11.2016, 13:44:31
Nyttemminhän Venäjä ei enää suostu adoptioihin, mistä kiitos Suomeen saadulle sukupuolineutraalille avioliittolaille.
Tilanne ei ole vallan huono tai edes moitittava. Venäläisten pitääkin huolehtia omistaan, myös vailla vanhempia olevista lapsistaan. Kun en Venäjää enkä venäläisiä ihmisiä karsasta, niin totean, että eivätköhän he tästä haasteesta selviä ilman meitä.
Summaan: kehityssuunta on terve ja hyväksyttävä.
Quote from: M on 11.11.2016, 13:54:23
Tilanne ei ole vallan huono tai edes moitittava. Venäläisten pitääkin huolehtia omistaan, myös vailla vanhempia olevista lapsistaan. Kun en Venäjää enkä venäläisiä ihmisiä karsasta, niin totean, että eivätköhän he tästä haasteesta selviä ilman meitä.
Venäjän kasvatukseenhan kuuluu viemäreissä elävät katulapset ja tuohtumus ulkomaille, jotka kehtaavatkin ehdottaa, että voisivat auttaa. Sinällään toki maailmanlaajuisesti tarkasteltuna on yksi ja sama, että auttavatko ulkopuoliset Venäjän viemärilapsia, jonkun muun kehitysmaanlapsia tai sitten eivät. Tosin samantapaista Mad Max -menoa on vaikka jossain Romaniassakin:
Life UNDER the streets - Album on Imgur
http://imgur.com/gallery/1kFrw
Vähän vanhempi video Venäjältä:
Children of Leningradsky - Part 1/3 HQ - YouTube
https://www.youtube.com/watch?v=mfXyMLUshX4
Ruotsissa muuten näiden marokkolaisten katulasten elämä alkaa vähitellen lähentyä tuota venäläisvideota...
Quote from: Siili on 11.11.2016, 11:10:45
Minusta liberaalimpi suhtautuminen sijaissynnytyksiin olisi myös harkitsemisen arvoista.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sijaissynnytys#Suomi
Äitiyden pilkkominen munasolu-, kohtu- ja toimeksiantaja-äidin osiin ja lasten muuttuminen mittatilaustuotteiksi varmasti edistääkin ehjän minäkuvan ja terveen itsetunnon omaavan uuden sukupolven kasvua ...?
Miksi ylipäänsä pitää pelleillä vakavia sivuoireita aiheuttavilla ja avioliittoja rikkovilla hedelmöityshoidoilla, kun voisi alkaa sijaisvanhemmaksi?
Quote from: Mangustin on 11.11.2016, 17:31:30
Quote from: Siili on 11.11.2016, 11:10:45
Minusta liberaalimpi suhtautuminen sijaissynnytyksiin olisi myös harkitsemisen arvoista.
Miksi ylipäänsä pitää pelleillä vakavia sivuoireita aiheuttavilla ja avioliittoja rikkovilla hedelmöityshoidoilla, kun voisi alkaa sijaisvanhemmaksi?
Jos kyse on vain jostain sperman ruiskutuksesta sijaissynnyttäjään, niin ei siinä luulisi tulevan kummoisiakaan sivuoireita. Ja kun puuhassa on monta kertaa ennenkin helposti synnyttänyt nainen, niin homma sujunee useimmiten aikamoisella rutiinilla. Sijaisvanhempana taas tuppaa saamaan vain jotain kakkoslaatuisia lapsia (kuten näitä mielenterveysongelmia aiheuttavia geenimuotoja perineitä tai FAS-lapsia) ongelmaperheistä ja loputonta kädenvääntöä biologisen perheen ja sijaisvanhempien välillä.
Quote from: Lasse on 11.11.2016, 11:01:19
Quote from: Billy Hill on 11.11.2016, 10:01:11
Muistakaa nyt sitten oikeasti että adoptiovanhemmat eivät pääsääntöisesti ole mitään maailmanparantaja wannabe -suvakkeja vaan ihan tavallisia lapsettomia pareja. Adoptiot tehdään suurelta osin ulkomailta ihan siitä käytännön syystä että suomalaisia lapsia ei paljon ole adoptioon tarjolla.
Olisiko mitään järkeä siinä, että kun terve suomalainen nainen terve suomalainen sikiö sisällään menee hakemaan aborttia taloudellisin ja sosiaalisin perustein, tarjottaisiin taloudellista tukea raskauden loppuun saattamiseen ja turvalliseen adoptioon lapselle?
Eihän se käy. Lesbopariskunta voi tilata siemenensä esimerkiksi tanskalaisesta spermapankista, jottei varmasti kukaan tule kyselemään, tai lapsi pysty isästään kyselemään.
Muistaakseni kuitenkin sperman voi valita rodun perusteella. Oikaiskaa jos olen väärässä.
Quote from: P on 11.11.2016, 10:38:40
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 11.11.2016, 10:27:18
Quote from: Billy Hill on 11.11.2016, 10:01:11
Ja vaikka olisivat mitä suvakkeja, on tällä jutulla mässäily kyllä vastenmielistä. Kyseessä kun ei ole mikään kehitysmaakulttuurin tuotos vaan aika selkeästi sairas yksilö ja ihan oikea yksittäistapaus.
Ihmisen geeniperimän merkitystä mentaalisiin kykyihin ei voi kylliksi yliarvioida. Täten kehitysmaalaisten adoptointi ei ole yksin adoptioperheen asia. Potentiaalisesti haitallisten yksilöiden maahantuonti on siis yhteiskunnallinen ongelma, eikä sitä pidä hyväksyä millään verukkeella.
Jutun mukaan joka viidennellä adoptoidulla 20% on "vakavia ongelmia". Jos noista vaikka puolet joutuu laitokseen lapsina, niin se on se 50-100 000/ vuosi per nenä veronmaksajien taskuista. Päälle sitten aikuiselämän suorat ja epäsuorat kulut. Aika kallista hedelmällisyydenhoitoa.
Tämäpä tämä. Jos ei ole varaa tai halua maxaa niin sitten ollaan ilman.. Itse olen (tahtomattani) nähnyt yhden klassikkokeissin asian tiimoilta: varakas yrittäjäperhe adoptoi suklaavauvan arwostuksensa kohottamiseksi ja josta tuli sitten ihan aito Neekeri. Heti kun oli 16 "vanhemmat" potkaisivat Neekerin yhteiskunnan elätiksi ja sitten koko setti; huimausaineet, ryöstöt, raiskaus (ainakin yksi) ja mittavat yhteiskunnan "tukitoimet".. Miksi vitussa mun pitää maxaa näistä? En kyllä enää kauaa maksakaan..
Quote from: Skeptikko on 11.11.2016, 17:37:08
Jos kyse on vain jostain sperman ruiskutuksesta sijaissynnyttäjään, niin ei siinä luulisi tulevan kummoisiakaan sivuoireita. Ja kun puuhassa on monta kertaa ennenkin helposti synnyttänyt nainen, niin homma sujunee useimmiten aikamoisella rutiinilla.
Sijaissynnytys ei ole lapsettomuuden hoitokeinoja Suomessa, onneksi. Mainitsemallasi oman munasolun inseminaatiolla hommassa ei ole biologisesti mitään ongelmia, vieraalla munasolulla sensijaan pre-eklampsian ja raskausmyrkytyksen riski kohoaa. Psyykkiset vaikeudet ovat sitten ihan toinen juttu. Vaikka raskauteen suhtautuisi projektityönä, niin kroppa kiintyy omaan poikaseensa ja suree sen menetystä.
Hedelmöityshoidoissa on kaatuneen maidon ongelma, ei osata lopettaa ajoissa. Alunperin ehkä mentiin tutkimuksiin vain ottamaan selvää, miksi vauvaa ei tule, sitten ystävällinen lääkäri suosittelee ensin hellempiä hoitoja, rahaa palaa, pää on sekaisin hormonipiikeistä ja tuhlatuille resursseille halutaan vastinetta. "Lahja"soluihin päädytään yleensä siinä vaiheessa kun euroja on mennyt n. 20 000, yhdellä kierroksella onnistumis-P on 0,4, että sellaiset >30k on ihan itse haudotun adoptiolapsen hinta. Mitä järkeä?
QuoteSijaisvanhempana taas tuppaa saamaan vain jotain kakkoslaatuisia lapsia (kuten näitä mielenterveysongelmia aiheuttavia geenimuotoja perineitä tai FAS-lapsia) ongelmaperheistä ja loputonta kädenvääntöä biologisen perheen ja sijaisvanhempien välillä.
Kakkoslaatuiset lapset ovat suomalaisia lapsia, jotka tarvitsevat hoivaa siinä missä priimalaatuisetkin. Mielenterveysongelmien puhkeaminen tapahtuu perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksesta, ja suotuisissa oloissa joku neurologinen epätyypillisyys tuottaa erityislahjakkuutta.
Lapsettomuusteollisuuden menetelmillä saa keskimääräistä useammin ns. kakkoslaatuisia lapsia: ICSI:ssä rikotaan munasolun pinta ja siittiö pakotetaan soluun. Siitä tulee helposti vikoja soluelimiin (jotka siis periytyvät kaikkiin linjan tytärsoluihin, tulevaan lapseen ja hänen jälkeläisiinsä) ja epigeneettiset katkaisijat voi kääntyä virheasentoon.
Quote from: Faidros. on 11.11.2016, 17:58:15
Muistaakseni kuitenkin sperman voi valita rodun perusteella. Oikaiskaa jos olen väärässä.
Voi toki, lisäksi voi valita silmien ja hiusten värin, veriryhmän ja ammatin/opiskelualan. Lisämaksusta voi tehdä valinnan persoonallisuustestin, purkkirunkkarin söpöjen vauvakuvien ja ääninäytteen seksikkyyden perusteella. My body my choice!
Tässäpä maailman suurimman pankin katalogi, sieltä selaamaan sopivaa isälientä:
https://dk.cryosinternational.com/donor-search
Mitä sitä suotta tilailemaan, ilmaiseksi saa priimaa ja tuoretta kirurgigeeniä kun hengailee vokin lähistöllä.
Quote from: Roope on 11.11.2016, 13:06:20
Quote from: Billy Hill on 11.11.2016, 10:01:11
Muistakaa nyt sitten oikeasti että adoptiovanhemmat eivät pääsääntöisesti ole mitään maailmanparantaja wannabe -suvakkeja vaan ihan tavallisia lapsettomia pareja. Adoptiot tehdään suurelta osin ulkomailta ihan siitä käytännön syystä että suomalaisia lapsia ei paljon ole adoptioon tarjolla.
En tunne kaikkia ulkomailta adoptoineita, mutta kaikki tietämäni ulkomailta adoptoineet ovat mainitsemiasi "maailmanparantaja wannabe -suvakkeja". Voi johtua siitäkin, että tunnen liikaa yliopistoporukoita. On kuitenkin mielestäni kuvaavaa, että kukaan tuntemani adoptoija ei ole valinnut esimerkiksi venäläistä lasta (http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/pietarissa-jo-10-000-katulasta-orvot-juoksulapset-uusi-ilmio/2186542), vaan lapset tiedetään jo ulkonäöstä Kiinasta tai Afrikasta adoptoiduiksi.
No ketään ei kiinnostaisi pr-alalla toimivan adoptioäidin tarinat pysäkille jääneestä Valerista.
Quote from: Mr.Reese on 11.11.2016, 18:17:07
Mitä sitä suotta tilailemaan, ilmaiseksi saa priimaa ja tuoretta kirurgigeeniä kun hengailee vokin lähistöllä.
Hehe. Tästä tulikin mieleeni joku tapaus jenkeistä, kun hedelmällisyystohtori käytti omaa spermaansa usean sadan lapsen hedelmöittämiseen.
Kai se jossain netin syövereissä lienee.
Ihan omasta kokemuksesta voin kertoa, että hyvät perilliset voi hankkia myös ilman "verisidettä".
Ja ihan luonnollisella tavalla, pitämällä huolta niistä lapsista joille olet antanut lupauksen siitä.
Quote from: P on 11.11.2016, 18:43:21
No ketään ei kiinnostaisi pr-alalla toimivan adoptioäidin tarinat pysäkille jääneestä Valerista.
Tottakai tiedostava ja parempi ihminen valitsee kakaran pr-arvon mukaan. Syvällinen pohdinta pistää miettimään, että olisiko sillä adoptoidulla ollut sittenkin onnellisempi elämä kotiseudullaan afrikassa kuin täällä vanhempiensa toiseusmannekiinina. Tietty Waltteri olisi seilannut kumiveneellä tänne 20 vuotiaana eli Waltterin saa holhokiksi joka tapauksessa. Myöhemmin ne on vaan nimeltään Muhammedeja, Yusufeja tai Abdeja, mutta sydämestään sama pysäkille jäänyt Waltsu..
Quote from: Lasse on 11.11.2016, 11:01:19
Quote from: Billy Hill on 11.11.2016, 10:01:11
Muistakaa nyt sitten oikeasti että adoptiovanhemmat eivät pääsääntöisesti ole mitään maailmanparantaja wannabe -suvakkeja vaan ihan tavallisia lapsettomia pareja. Adoptiot tehdään suurelta osin ulkomailta ihan siitä käytännön syystä että suomalaisia lapsia ei paljon ole adoptioon tarjolla.
Olisiko mitään järkeä siinä, että kun terve suomalainen nainen terve suomalainen sikiö sisällään menee hakemaan aborttia taloudellisin ja sosiaalisin perustein, tarjottaisiin taloudellista tukea raskauden loppuun saattamiseen ja turvalliseen adoptioon lapselle?
Adoptioon antaminen on Suomessa tabu. Naista pidetään tyhmänä, huorana ja huonona; meni nyt ensinnäkin pamahtamaan paksuksi huonoon tilanteeseen ja sitten ei edes huolehdi lapsestaan. Vaikka nykymeno on mitä on, niin tämä asia ei uskoakseni tule hetkeen muuttumaan. Leima otsassa eläminen on iso taakka.
Quote from: Datsy on 11.11.2016, 19:22:03
Adoptioon antaminen on Suomessa tabu. Naista pidetään tyhmänä, huorana ja huonona; meni nyt ensinnäkin pamahtamaan paksuksi huonoon tilanteeseen ja sitten ei edes huolehdi lapsestaan. Vaikka nykymeno on mitä on, niin tämä asia ei uskoakseni tule hetkeen muuttumaan. Leima otsassa eläminen on iso taakka.
^ Toisaalta lapsensa adoptioon luovuttanut äiti voidaan adoptoivassa perheessä nostaa jalustalle, hänestä tehdään perheen enkeli ja suojeluspyhimys joka lempeästi hymyillen katselee pilvenreunalta. Taivaaseen asti nostamalla saadaan sopiva mentaalinen etäisyys bio-äitiin eikä yli-inhimillisen, ihmeellisen enkelinaisen tuskaa tarvitse ajatella.
http://www.adoptionbirthmothers.com/rainbow-unicorns-and-the-mythical-birthmother-who-wants-to-relinquish-her-child/
Kv-adoptiot ja kohdunvuokraus kehitysmaissa muistuttaa kiusallisen paljon seksiturismia. Koska ensimmäisiä kuluttaa varakkaat naiset ja homot, ei niiden epäkohtia ja ihmiskauppaa sovi arvostella.
Quote from: Impi Syvärivi on 11.11.2016, 10:19:56
Pitäisi tosiaan yrittää olla mässäilemättä, mutta ihmettelen taas kerran lastensuojeluviranomaisten toimintaa:
QuoteYhdessä lastensuojelun kanssa päätettiin, että perhe voisi asua edelleen yhdessä.
Käsittämätöntä, että "Anna" alistettiin elämään tällaisessa tilanteessa. Pojan traumojen hoito oli tärkeämpää kuin tytön pelastaminen?
Järkyttävää. Näyttää poliisiasialta. "Onnia" ei olisi pitänyt päästää lähellekään "Annaa" enää milloinkaan. Taas virkamiehet ja ei-biologiset vanhemmat jättivät lapsen seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi, kuten Oulun tapauksessa.
Tässä on myös selvä vaara, että "Onni" raiskaa muita tyttöjä.
Ihmiset ovat kummallisia, jos teet jotakin erilailla kuin normaaliin perhekäsitykseen kuuluu.
Kaikkein pahimpia arvostelijoita ovat ne jotka elävät omaa onnelaansa keskimääräistä elämää kaikkein keskimääräisemmin. Heillä on parhaimmat lähtökohdat arvostella muita, koska keskimääräisyys.
Itse olen rajattujen kykyjeni mukaan "huolehtinut" tai lähinnä "perään katsonut" parista tyypistä jo yli 20 vuotta. Ei verisiteitä, ei adoptiota, ei mitään.
Harrastusta, mopoja, lainaa, asumista..jne...
Naisystäväni ovat vaihuneet useasti, mutta suhde "lapsiin"(armeijan käyneitä hemmoja nykyään) on säilynyt aina.
Täytyy sanoa, että joskus vihlaisee kovasti, kun joku(tahattomastikin?) toteaa: Eihän noi ole sun omia.
Noh, eihän ne olekaan. :-\