Tätä kysymystä ja ylipäätään yksityistämisen puolestapuhujia näkee harvoin. Miksi?
Aina kun valtio tyrii tavalla tai toisella, ihmiset vastaavat tähän tapahtumaan vaatimalla lisää valtion valtaa ja rahoitusta. Tällä hetkellä Suomi on kehittyneistä maista varsin sosialistinen. Valtio omistaa koulutuksen, terveydenhuollon, väkevän alkoholin myynnin sekä sata ellei tuhat muuta asiaa. Pohjoismaihin sekä varsinkin Suomeen on kehittynyt kulttuuri, jossa ylin auktoriteetti on aina valtio, ja sen kuuluu säännellä kaikkia eri osia elämästä, ja jos valtio sanoo että asia on näin, niin se on näin.
Britannian teollinen vallankumous sekä Saksan Wirtschaftswunder eli "talousihme" tapahtuivat silloin, kun valtio päätti jättää kansan rauhaan. Miksi täälläpäin aina koetaan, että valtio on edistynein ja parhain instituutio, vaikka historia näyttää asian olevan päinvastoin?Suomen sosialisoitu terveydenhuolto on melko huonolaatuista, ja koulutus on valtion päätös laittaa nuorien aivoihin mitä tahansa haluavatkin. Terveydenhuollon huonoa tilaa ja koulutuksen säännöstelyä ei paranna se, että ihmisillä ei myöskään ole varaa ostaa yksityisiä palveluita korkean verotuksen takia.
Tällä tavoin valtio voi käytännössä pakottaa sinut käyttämään omia palveluitaan, ja saada sinut riippuvaiseksi niistä. Usein kuulen valitusta, kuten esimerkiksi "Hitto kun tuet ei taaskaan tullu" joka saa minut hyvin kriittiseksi valtiosta, sillä se on selvästi "orjuuttanut" kansan.
Mielipiteitä tästä?
Syy Suomen julkisten palveluiden kurjaan tilaan on juuri "yksityistäminen" ja uuden julkisjohtamisen oppi. Yksityistäminen tarkoittaa Suomessa ja muissa läntisissä teollisuusvaltioissa sitä, että otetaan julkinen verorahoitteinen palvelu ja aletaan tarjota sitä ns. markkinaehtoisesti. Eli palvelua rahoitetaan edelleen verovaroista, mutta sitä joko huononnetaan kustannusten leikkaamiseksi tai siihen käytettyä summaa korotetaan, jotta voidaan maksaa "markkinaehtoisia" voittoja välimiehille. Koko konsepti on läpimätä. Ajatellaanpa vaikka julkista vs. "yksityistä" päiväkotia:
- Julkisessa päiväkodissa käytetään esim. 10 000 euroa per lapsi verovaroja vuodessa lapsen hoitoon. Koko 10 000 euron summa kuluu vuokriin, palkkoihin yms. kuluihin.
- "Yksityisessä" päiväkodissa käytetään edelleen samat 10 000 euroa per lapsi verovaroja vuodessa lapsen hoitoon. Koska "markkinaehtoisuus", näistä ainoastaan 9 000 euroa käytetään vuokriin, palkkoihin yms. joka näkyy huonompana palveluna ja 1 000 euroa verovaroja menee voittoina "yksityisen" päiväkodin omistajalle. Koska pitäähän yrittäjän saada kapitalismissa voittoa!
Periaatteessa ajattelu menee toki tietysti niin, että vaikka "yksityinen" palveluntarjoaja ottaakin välistä omat voittonsa, esimerkiksi sen 1 000 euroa, markkinaehtoisuus tehostaa palvelua niin paljon, että päiväkotihoitoon tarvitsee pistää enää vaikkapa 8 000 euroa per lapsi, jolloin verovaroja tarvitsee käyttää ainoastaan 9 000 euroa. Kuitenkin käytännössä näin tapahtuu erittäin harvoin, sillä "yksityistäminen" luo luonnollisia monopoleja ja yksityistämisjärjestelmä takaa, että voitto on taattu. Tavallisestihan markkinataloudessa jotain palvelua tarjoavan yrityksen voitto riippuu täysin palvelun kysynnästä. Oikeasti yksityinen lääkäriasema voi jonakin vuonna tehdä miljoonan persnettoa, seuraavana miljoonan voittoa. "Yksityinen" lääkäriasema, joka pelaa palvelusetelien ja KELA-korvausten piirissä tekee aina miljoonan voittoa, koska niin on sovittu. Mitään riskejä ei "yksityisellä" yrittäjällä käytännössä ole.
Uuden julkisjohtamisen oppi taas huonontaa julkisia palveluita sillä tavalla, että ne laitetaan kilpailemaan keskenään vahingollisella tavalla ja niille luodaan fiktiivisiä velvoitteita. Hyvänä esimerkkinä on Senaatti-kiinteistöt, joka on ottanut haltuunsa esim. yliopistojen, ministeriöiden, virastojen yms. tilat. Senaatti-kiinteistöt on "lakifiktiota", eli näennäinen firma, jonka omistaa valtio mutta jolle valtio jatkuvasti maksaa rahaa kiinteistöjen vuokrina. Tämä on suurinpiirtein sama kuin joku vuokraisi itselleen itse omistamansa asunnon ja joka kuukausi maksaisi omalta tililtä omalle tililleen vuokraa vaikkapa 1000 euroa, maksaen tietysti välissä arvonlisäverot ja mahdollisesti vielä palkkaisi kirjanpitäjän pyörittämään koko ruljanssia.
JJohannes laittoikin jo asian pihviksi.
Otetaan esimerkiksi Senaatti-kiinteistöt ja aletaan tarkastelemaan. Valtionyhtiö Senaatti-kiinteistöt vuokraa tilojaan valtion käyttöön. Maksaja on veronmaksaja. Voitot käärii Senaatti-kiinteistöt, mikä on veronmaksajan ylläpitämä.
Sitten Senaatti-kiinteistöt myyvät myös:
http://www.senaatti.fi/myynnissa
Opportunisti ostaa ja vuokraa rakennuksen valtiolle tai kunnalle. Veronmaksaja maksaa. Vuokra nousee eikä veronmaksaja pääse edes rykäisemään väliin.
Kannattaa lukea tämä kirja jossa perusteet:
http://www.adlibris.com/fi/kirja/kansallisomaisuuden-ryosto-9789510361399
QuoteParinkymmenen vuoden aikana eriväriset hallituskokoonpanot ovat myyneet kymmenien miljardien edestä maata, metsää, kiinteistöjä ja yrityksiä - kaikkien suomalaisten verorahoilla kerättyä yhteistä varallisuutta - alennuksella yksityiselle pääomalle. Kansallisomaisuuden halpamyynti on tehty ilman poliittista keskustelua, vaivautumatta kysymään mitään äänestäjiltä. Jos yhteistä omaisuutta ei olisi myyty yhteiskunnan osakesalkun arvo ja osinkotuotto olisivat vuonna 2007 olleet jo kaksinkertaisia. Mediassa visusti vaietun tutkimuksen mukaan valtionyhtiöiden yksityistyminen ja myynti ovat aiheuttaneet veronmaksajille noin viidentoista miljardin euron tappion. Taloustoimittaja Seppo Konttinen tekee tuoreessa pamfletissaan Kansallisomaisuuden ryöstö tilinpäätöksen harjoitetusta politiikasta: "Jos äänestäjät olisivat aikoinaan saaneet äänestää valtionyhtiöiden kohtalosta, olisi sijoituksia tehty suomalaisiin pörssiyhtiöihin. Fortum olisi yhä kansan omaisuutta eikä Ensoakaan olisi myyty ruotsalaisille. Sähkö olisi edullista ja työpaikat olisivat säilyneet Kemijärvellä. Maan eliitin takinkääntö valtion omistajapolitiikassa on vääjäämättä tullut veronmaksajille kalliiksi."
Kirjassa käsitellään muiden tapausten ohella Fortumia; tästä aiheesta on kirjoittanut hyvin myös Pauli Vahtera:
http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2011/02/13/veronmaksajien-rahoja-menetetty-fortumissa-15-miljardia-euroa/
^Olen muuten itsekin ollut 3 vuotta sitten Kemijärven sellutehtaalla ihmettelemässä asiaa erään kansanliikkeen järjestäneen AY-hepun kanssa, tarkoituksena tehdä jotain journalismia aiheesta persuille jos olisivat olleet kiinnostuneita (eivät, ei sopinut Putkos-linjaan joka keskittyy vihreisiin joka ei ole todellinen syy alasajo-trendille). Aika rajattoman suuri kompleksi, jossa porot vaeltelivat vapaana pihalla kun oli suljettu pois voittoa tuottavana . Syynä tiettävästi iso rakennemuutos, että ennen kuin oli parikymmentä sellufirmaa, määrä kutistui vähitellen kolmeen jotka ostivat kaikki muut. Nämä sitten sopivat keskenään, että jokainen lakkauttaa yhden tehtaan jolloin kapasiteettiä siivotaan pois Suomen markkinoilta ja kaikki Putkoset ja vastaavat saadaan sitten kirkumaan erikoisetuuksia tälle teollisuudenalalle lisää, eli toisin sanoen valtion kiristäminen. Stora Enso lopetti voittoa tuottavan ja paikallisesti valtavasti työllistävän Kemijärven tehtaan sitten omana osionaan, jonka seurauksena osakekurssit nousivatkin. Paikalliset järjestivät jopa jonkun sortin kansanliikkeen, jotta valtio pakkolunastaisi itselleen hyvän tuottoisan bisneksin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kemij%C3%A4rven_massaliike
http://www.kemijarvenmassa.fi/massaliike/
Oli sinne korvaavaakin toimintaa saatu silloin; Jyri Häkämiehen kaverin liimapalkkitehdas johonkin rakennukseen joka sai miljoonia julkista tukea ja onnistui tuottamaan yhden (1) liimapalkin ennen alasajoaan. Nyt siellä on kai taas jotain pientä toimintaa.
Julkinen firma ei näin toimisi. Kemijärven massiivinen sellukompleksi oli Kekkosen suurimpia aikaansaannoksia jolle Lapin teollistaminen ihan maamme omin ylijäämävaroin oli sydämenasia. Kun kuljeskeli ja katseli massiivista hylättyä tehdaskompleksia jossa porolaumat vaeltelivat vapaana minustakin tuli kertaheitolla Kekkoslainen kun tajusi mitä kaikkea niinä köyhempinä aikoina aidosti saatiin aikaan - ja miten se sitten uusliberalismin hengessä myytin alihintaan Storaensolle joka sitten teki näin. Menneet vuosikymmenet itsenäisyyden ajalta mielletään ankeiksi ja köyhiksi, mutta silloin kuitenkin nimenomaan rakennettiin tälläisiä isoja projekteja samanaikaisesti pitäen valtiota velatomana. Nyt uusliberaalin EU-Suomen elintaso on osittain tullut kaiken menneiden saavutusten dumppaamisessa alehintaan vain taloustiedeidologisista syistä, ja samaan aikaan velkaa lisää koko ajan. Tämä se siinä yksityistämisessä mättää.
Quote from: hattiwatti on 27.06.2016, 02:45:14
Julkinen firma ei näin toimisi. Kemijärven massiivinen sellukompleksi oli Kekkosen suurimpia aikaansaannoksia jolle Lapin teollistaminen ihan maamme omin ylijäämävaroin oli sydämenasia.
Oli muitakin vaikuttajia (https://tampub.uta.fi/handle/10024/82553) "Tehdas leimautui myös maalaisliiton mallitehtaaksi, koska sen alkuvaiheen rahoitusta vietiin eteenpäin maalaisliiton vähemmistöhallituksissa ja sen äänekkäin kannattaja eduskunnassa oli Kemijärveltä kotoisin oleva kansanedustaja Olavi Lahtela. Hän oikeastaan jatkoi siitä mitä isänsä M.O. Lahtela oli tehnyt eduskunnassa aiemmin. Lahtelat tekivät vahdinvaihdon 1958 eduskuntavaaleissa. "
Jotakin hyvää suku saanut aikaiseksi.
Suomessa ja monissa muissa maissa valtio on perinteisesti hoitanut suuren osan luonnollisista monopoleista. Nyt kun Suomessa ja erityisesti EU-alueella on innostuttu yksityistämään, niin sijoittajat ovat kiinnostuneita ensisijaisesti noista luonnollisista monopoleista. Luonnollinen monopoli on vähän kuin saisi verotusoikeuden (aikoinaan kuninkaat muuten vuokrasivat verotusoikeuden yksityisille toimijoille, mikä johti siihen, että verot olivat todella mielivaltaisia -- olikin suuri innovaatio kun verottaja siirrettiin suoraan valtion haltuun).
Hyvä esimerkki on Caruna. Julkisessa omistuksessa ollut sähköverkko on vähitellen siirretty veroparatiisiyhtiöiden omistukseen ja samalla "viranomaisvalvonta" ainoastaan takaa sen, että voitot ovat riittäviä (ilmeisesti sitä tasoa mitä kauppaa tehtäessä sovittiin). Talousmielessä luonnollisten monopolien myyminen on aina typerää. Kyseessä on sama keino, jolla entisissä komukkamaissa tehtiin oligarkeista satumaisen rikkaita, poliittiset päättäjät möivät valtion omaisuuden (erityisesti luonnolliset monopolit tai luonnonvarat) pilkkahintaan omille kavereilleen.
Suomessa esimerkiksi ministeri Bernerin esittämä tieverkon yhtiöittäminen ja meneillään oleva sote-uudistus sisältävät aivan samoja perusteluja ja toimintamalleja kuin vanhojen komukkamaiden omaisuuden uusjako.
Ennen kuin joku vetoaa USA:n esimerkkiin, niin kannattaisi tarkemmin katsoa sitä jenkkimallia. Jenkkilässä on todella tiukka antitrustilainsäädäntö ja valtiovalta säätelee monia elinkeinoelämän alueita paljon tiukemmin kuin yksikään EU-maa. Lisäksi USA:n säätely on häpeämättömän poliittista, kun valta vaihtuu, niin säädösten tulkinta muuttuu radikaalilla tavalla.
Quote from: Ari-Lee on 27.06.2016, 01:28:20
JJohannes laittoikin jo asian pihviksi.
Otetaan esimerkiksi Senaatti-kiinteistöt ja aletaan tarkastelemaan. Valtionyhtiö Senaatti-kiinteistöt vuokraa tilojaan valtion käyttöön. Maksaja on veronmaksaja. Voitot käärii Senaatti-kiinteistöt, mikä on veronmaksajan ylläpitämä.
Sitten Senaatti-kiinteistöt myyvät myös:
http://www.senaatti.fi/myynnissa
Opportunisti ostaa ja vuokraa rakennuksen valtiolle tai kunnalle. Veronmaksaja maksaa. Vuokra nousee eikä veronmaksaja pääse edes rykäisemään väliin.
En nyt oikein ymmärrä tätä vollotusta senaatti-kiinteistöstä. Miten Ari Lee tämä pitäisi hoitaa?
Yksityistämisellä lienee huono maine sen vuoksi, miten luokattoman kehnolla ja vastuuttomalla tavalla yksityistämiset on tavattu Suomessa toteuttaa -- siihen liittyvästä poliittisesta hyvä veli -kähminnästä puhumattakaan. Tällaisen perseilyn jos minkä suomalaiset hallitsevat puoluekannasta riippumatta.
Olen täysin vapaan markkinatalouden kannattaja ja ymmärrän yksityisen sektorin olevan kaiken talouden perusta, mutta silti säilyttäisin tietyt peruspalvelut valtion hallussa.
Koska yksityistäminen on ollut valheellista asiakasläänitysten antamista suurille toimijoille, ei mitään vapaata kilpailua, jossa ruohonjuuritasolta asti voisivat kansalaiset itse järjestää tahtomiaan palveluita ilman ylempää tulevaa simputtamista.
Quote
Valtio yksityistää...
Caruna korotti sähkönsiirron hintoja tämä vuoden alussa kymmenillä prosenteilla. Asiakkaiden on mahdotonta väistää korotuksia, koska yhtiöllä on alueillaan jakelumonopoli. Nykyisillä säännöillä Energiavirasto arvioi korotuksia vasta vuonna 2020.
A-Katsastus myytiin eteenpäin kolmen vuoden kuluttua huomattavasti korkeammalla hinnalla. Avaaminen kilpailulle on parantanut palvelua, mutta toisaalta katsastusten hinnat ovat kohonneet paljon nopeammin kuin muu hintataso. Hinnat lähes kaksinkertaistuivat vuosina 2002–2008.
Destian myynti ei ole aiheuttanut suurempaa keskustelua. Viime vuoden tammi–syyskuussa Destian liikevaihto oli kasvussa, mutta kannattavuus oli heikompi kuin vastaavaan aikaan vuonna 2014.
Digitalla oli lähetysten monopoli, ja asiakkaiden mielestä Digita peri lähettämisestä liian kovaa hintaa. Digitan liikevoittoprosentti on ollut koko 2000-luvun erittäin korkea. Tätä nykyä yhtiön omistaa australialainen varainhoitaja First State Investments. Digita on maksanut kannattavuuteensa nähden Suomeen vain vähän veroja.
Yara pääsi Kemira Growhow'n avulla seoslannoitteissa monopoliasemaan. Kaupan jälkeen Yara korotti tuntuvasti lannoitteiden hintoja, mikä herätti voimakasta arvostelua Suomessa. Kauppaan kuuluivat myös kaivosoikeudet Soklissa, jonne Yara on suunnitellut fosfaattikaivosta. Alhaiset maailmanmarkkinahinnat kuitenkin panivat suunnitelmat jäihin viime syksynä.
MONOPOLIYRITYSTEN myynti saa tuomion niin Kuismalta kuin rahoituksen alan Aalto-professorilta Matti Keloharjulta.
"Se hakee typeryydessään vertaistaan", Kuisma sanoo Caruna-kaupasta.
http://www.hs.fi/talous/a1455171645836
Yksityistäminen voi kannattaa, jos alalle syntyy aitoa kilpailua ja yksityinen taho pystyy tehostamaan toimintaa julkiseen nähden esim. paremmilla prosesseilla ja organisaatiolla. Yksityistäminen ei ehdottomasti kannata, jos ala on luonnollinen monopoli tai sinne syntyy oligopoli. Valtion track record viime aikojen suuremmissa yksityistämisissä ei ole erityisen hyvä, enemmän tai vähemmän kaikki ovat tuottaneet huonoja tuloksia. Caruna ja Digita ovat karmeita esimerkkejä.
Siksi koska Suomi Oy on yksityistänyt juuri ne alat ja insituutiot jossa ei ole eikä tule kilpailua ja pitänyt tiukasti kiinni niistä joissa yksityistämien voisi toimia (apteekit, alko, uhkapelit, raideliikenne jne). Eli rehellisesti ja suoraan sanottuna päin vittua meni tämäkin.
Suurin hyöty yksityistämisestä tulee tietenkin siitä että pitässä juoksussa työehdot harmonisoituvat yksityisen puolen vastaavien kanssa. Julkisen sektorin hommissa etenkin ns. paskahommissa edut ovat huomattavan paljon paremmat kuin yksityisellä puolella.
Ei varmaankaan kovin moni yksityisen puolen puistotyöntekijä tai siivoaja saa lounareita, kulttuuriseteleitä, liikuntaseteleitä ja 7 viikon lomia/lomarahoja.
Ja yksityisellä puolella ketään ei pidetä töissä pelkästä pitämisen ilosta, jos et ole tuottava työntekijä niin kenkää. Näin organisaatio ja hallinto pysyvät järkevällä tasolla.
Jos ois pari miljardia ylimmääräistä kassassa niin en tiedä kuinka hullu idea olisi alkaa rakentamaan vaihtoehtoista sähköverkkoa taajamiin. Pääkeskukseen vaan katkaisija josta valitaan kummasta verkosta syöttö otetaan kiinteistöön. Samalla vois vetää valokaapelit nettiä varten.
Saattaisi saada kohtalaisen hyvä tuoton pääomalle aika nopealla aikatalululla.
Quote from: yrmio on 07.08.2016, 12:15:45
Jos ois pari miljardia ylimmääräistä kassassa niin en tiedä kuinka hullu idea olisi alkaa rakentamaan vaihtoehtoista sähköverkkoa taajamiin. Pääkeskukseen vaan katkaisija josta valitaan kummasta verkosta syöttö otetaan kiinteistöön. Samalla vois vetää valokaapelit nettiä varten.
Tällainen idea olisi oikeaa yksityistämistä ja kannattamisen arvoinen. Englannissa -- ainakin suurkaupunkien alueilla -- on vähän tämän suuntainen järjestelmä. Siellä on sähköverkkoyhtiöiden tolppia tien varsilla, ja jos haluaa vaihtaa sähköverkkoyhtiötänsä, tullaan lähimmästä tolpasta vetämään johdonpätkä oman talon nurkalle. Se on helppoa ja toimivaa. Sadan metrin sähköjohdon maksaminen ja asennuksesta koituvat kulut eivät ole merkittävän suuria -- jos ei sitten halua kerran vuodessa vaihtaa verkkoyhtiötä --. Yksi ongelma siitä kuitenkin syntyy: Sähköjohtoja ja tolppia on enemmän kuin sosialistissa maissa, missä kilpailua ei ole eikä vaihtoehtoisille tolpille ole tarvetta. Markkinatalous tuo halvat hinnat ja hyvän palvelun, mutta tuo se myös sosialismissa tarpeetonta ylijäämää. Sosialistien mielestä on kai hullua ja turhuutta sekin, miksi suurissa kauppakeskuksissakin on sekä Prisma että Citymarket -- ja joskus vielä Lidlkin --; niissähän on käytännössä lähes samat tavarat hyllyillä ja hinnatkaan eivät eroa muutamaa euroa enempää. Tarkemmin ajateltuna, onkin ihme, miten sosialistisessa Suomessa voi niin olla. Mutta syynä ei olekaan markkinatalous ja kilpailun halu, vaan se, että Prisma ja Citymarket kuuluivat perinteisesti eri poliittisiin leireihin: Aikoinaan oli työläisten kauppa Elanto, osuusperiaattella toimiva S-Ryhmä ja yrittäjävetoinen K-ryhmä, ja ihmiset kävivät kaupoissa ideologisin perustein.
Englannin ja Suomen ero on tietenkin asutusrakenteen erilaisuus. Englannissa asutaan tiiviisti kaupungeissa, mutta silti jokaisella on oma talonsa eli jonkinlainen rivitalon pätkä. Suomessa tällaista tiivistä pientaloasutusta ei ole. Espoossa, joka voisi olla lähin vaihtoehto, on yksityistaloja, mutta kaikilla on pihaa ja asuntotiiviys on paljon pienempi. Suurin osa Suomesta on maaseutua. Siellä eri sähköverkkoyhtiöiden johtoja ei voida vetää suoraan jokaiseen maataloon. Siellä pitäisi ottaa käyttöön vanha tapa, jossa kartano omista itse sähkökaapelinsa lähimmälle keskusalueelle asti. Silloin tällä matkalla olisi kyllä "sähköverkkoyhtiöllä" monopoli, mutta se "sähköverkkoyhtiö" olisi talon omistaja itse. Samalla tavalla voitaisiin toimia myös kaupunkien kerrostaloissa -- tai niissähän taitaa pääosin olla jo nykyään puoliksi englantilainen käytäntö, ja aito markkinatalouteen perustuva kilpailutus olisi mahdollista ja jopa olemassa --. Suomeen ei voida suoraan matkia mistään muusta maasta toimivaa markkitalouteen perustuvaa järjestelmää maamme erilaisuudesta johtuen. Meidän on siinäkin suhteessa otettava vain mallia muista ja hiottava itse yksityiskohdat vastaamaan omia erikoisuuksiamme -- ja toivottava näin syntyvän toimivan järjestelmän --.
Sähköverkkoyhtiöiden markkinatalouteen vieminen olisi nyt jokatapauksessa Carunan korruptiotapausten johdosta tärkein ja merkittävin asia yksityistämisen alueella.
Vastustan yksityistämishankkeita korruption takia. Joitain jo tehtyjä yksityistämisiä pitäisi uudelleentutkia rehellisen lainvalvontakoneiston* toimesta.
*heh heh
Koska yksityistäminen kuulostaa tavan pulliaisen korvissa siltä, että 1) valtio antaa oman säädellyn monopolinsa yhden yksityisen sijoittajatahon käsiin, 2) varmistaa, ettei monopoli vahingossakaan pääse särkymään ja 3) ulkomainen sijoittaja pitää huolen, että jokaisen köyhän kukkaro tulee ompeleita myöden putsatuksi.
Yksityistäminen on aina hyvä asia, pois lukien veronmaksajien rahoilla bisnestä tekevät ja pörssiyhtiöt.
Yksityistäminen on väärä sana/tapa. Avoin markkina olisi parempi. Ha mitä (esim) katsastuksiin tulee, mikäs on tilanne nyt?
Quote from: yrmio on 07.08.2016, 12:15:45
Jos ois pari miljardia ylimmääräistä kassassa niin en tiedä kuinka hullu idea olisi alkaa rakentamaan vaihtoehtoista sähköverkkoa taajamiin. Pääkeskukseen vaan katkaisija josta valitaan kummasta verkosta syöttö otetaan kiinteistöön. Samalla vois vetää valokaapelit nettiä varten.
Saattaisi saada kohtalaisen hyvä tuoton pääomalle aika nopealla aikatalululla.
Minä tiedän... olisi erittäin hullu idea.
Quote from: takalaiton on 07.08.2016, 11:51:17
Yksityistäminen voi kannattaa, jos alalle syntyy aitoa kilpailua ja yksityinen taho pystyy tehostamaan toimintaa julkiseen nähden esim. paremmilla prosesseilla ja organisaatiolla. Yksityistäminen ei ehdottomasti kannata, jos ala on luonnollinen monopoli tai sinne syntyy oligopoli. Valtion track record viime aikojen suuremmissa yksityistämisissä ei ole erityisen hyvä, enemmän tai vähemmän kaikki ovat tuottaneet huonoja tuloksia. Caruna ja Digita ovat karmeita esimerkkejä.
Carunasta tulikin mieleeni tämä:
Jätelakiuudistus kuohuttaa: "Onko hallitus tekemässä tässä uudet "carunat"?"
http://www.talouselama.fi/uutiset/jatelakiuudistus-kuohuttaa-onko-hallitus-tekemassa-tassa-uudet-carunat-6628718
Quote
Jätelaitosyhdistys JLY:n mukaan jätelakiuudistus lisäisi kuntalaisten maksuja ja heikentäisi pienyrittäjien asemaa, mikäli se toteutuu valmisteltavana olevassa muodossa.
"Hyötymässä ovat voittojaan maksimoivat suuret yksityiset jätehuoltoyritykset, häviäjinä ovat tavalliset kuntalaiset ja pienyrittäjät. Kohtuuhintaisen jätehuollon perusteet vaarantuvat. Kuntalaisten jätemaksut uhkaavat nousta jopa 30 prosentilla. Samalla vaarantuu koko kiertotalouden kehitys Suomessa", toteaa Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Riku Eksymä tiedotteessa.
Quote from: Finnish Awakening on 27.06.2016, 00:29:42
Aina kun valtio tyrii tavalla tai toisella, ihmiset vastaavat tähän tapahtumaan vaatimalla lisää valtion valtaa ja rahoitusta.
Näin on, koska Suomi on ilmapiiriltään umpivasemmistolainen maa. Kansa on kerta kaikkiaan indoktrinoitu aina hakemaan syytä yksityisestä sektorista ja pelastusta julkisesta, ei koskaan päinvastoin.
Miten se indoktrinointi on tehty? No, sopii katsoa kuka käyttää valtaa koulutuksessa ja tiedonvälityksessä. "Viestinnällä vallankumoukseen".
Kun vallalla on yksityissektorin vastainen narratiivi, siinä kiertävät yhä uudestaan samat vakioselitykset, jotka ovat joskus jopa surkuhupaisen naiiveja. Ne voivat silti hyvin, koska niillä on puolellaan tsuurnalismin hegemonia. Kuka tahansa puolivillainen poliitikko voi milloin tahansa heittää vaikkapa selityksen, että yksityisellä sektorilla asiat tulevat automaattisesti kalliimmiksi, koska siellä pääomalla on hinta, omistaja haluaa (ai gamala) "voittoa", joka on jo tässä narratiivissa jo sanana kauhistus. Julkiselle sektorille sama pääoma on jotenkin mystisesti ilmaista. Tämä menee läpi kuin väärä raha, koska se sopii vallitsevaan narratiiviin.
Yleisimmin julkiseen puoleen liitetään kaiketi mielikuvissa seuraavat ajatukset: tehottomuus, byrokratia, innovaatioiden puute, resurssien tehoton käyttö, budjettivastuun puuttuessa jopa tuhlailu, vastuuttomuus päätöksien taloudellisista seurauksista, tyhjänpäiväisen henkilökunnan suuri määrä, suuret hallintokulut, vanhoillisuus tai jatkuva kallis uudistaminen vain uudistamisen vuoksi ilman siitä saatavia hyötyjä...
Vastaako todellisuus aina mielikuvia on toinen kysymys, monissa tapauksissa se kuitenkin varmasti vastaa ainakin joidenkin osa-alueiden osalta. Joku on myös aina "isäntä" myös julkisessa laitoksessa, työpaikkakiusaamisen osalta kuulee surullisia tarinoita myös julkiselta sektorilta, jossa ei pitäisi olla yhtään ilkeää työntekijää riistävää "patruunaa". Toki Suomessa on edelleen monia työpaikkoja, joiden "patruuna" on jopa hänen lähimpien sukulaistensa mukaan kohtelee työvoimaa riistävällä tavalla. Ei ole kauaa, kun kuulin tapauksesta joka muistutti paremminkin 1700-luvun meininkiä.
On hyvä kysymys miksi koululaitosta ei ole ajateltu yksityistettäväksi. Itse näkisin yksityistämisen toimivan parhaiten esimerkiksi yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja ylä- sekä alakouluissa. (Yksityisiä päiväkoteja on jo olemassa. Toki myös joitain yksityisiä yliopistoja, mutta yhtään valtion haltuun aikoinaan sosialisoitua yliopistoa/korkeakoulua ei ole kaiketi palautettu yksityisomistukseen?)
Ennen kuin kukaan pitää minua vastuuttomana uusliberaalina, haluan todeta likettäneeni ylempänä olevia viestejä, joissa on kritisoitu yksityistämiseen liittyviä paikoin suuriakin epäkohtia. Olen näiden viestien kanssa täysin samaa mieltä siitä, ettei yksityistäminen ole automaattinen väylä onneen. Pahimmillaan firmat menevät lyhytjänteisille uusliberaaleille, joita ei kiinnosta toiminnan jatkuvuus. Monille on tärkeää vain kerätä lyhyehkössä ajassa mahdollisimman suuri summa rahaa, minkä jälkeen tyhjäksi imetyn "paskan" voi myydä jollekulle uudelle omistajalle.
Jotkut firmat on myös myyty täydellisen puoli-ilmaiseksi, selkeästi Suomessa ei ole osattu yksityistämistä - tai sitten näin on toimittu ideologisista syistä, koska ostajat eivät ole olleet valmiita maksamaan enempää, mutta julkisen vallan on ollut pakko luopua toiminnasta päätetyn ideologian vuoksi hinnalla millä hyvänsä.
Quote from: Skeptikko on 02.03.2017, 19:49:40
Carunasta tulikin mieleeni tämä:
Jätelakiuudistus kuohuttaa: "Onko hallitus tekemässä tässä uudet "carunat"?"
http://www.talouselama.fi/uutiset/jatelakiuudistus-kuohuttaa-onko-hallitus-tekemassa-tassa-uudet-carunat-6628718
Quote
Jätelaitosyhdistys JLY:n mukaan jätelakiuudistus lisäisi kuntalaisten maksuja ja heikentäisi pienyrittäjien asemaa, mikäli se toteutuu valmisteltavana olevassa muodossa.
"Hyötymässä ovat voittojaan maksimoivat suuret yksityiset jätehuoltoyritykset, häviäjinä ovat tavalliset kuntalaiset ja pienyrittäjät. Kohtuuhintaisen jätehuollon perusteet vaarantuvat. Kuntalaisten jätemaksut uhkaavat nousta jopa 30 prosentilla. Samalla vaarantuu koko kiertotalouden kehitys Suomessa", toteaa Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Riku Eksymä tiedotteessa.
Tässä lähikunnassa mentiin mukaan tämänkaltaiseen kokeiluun pilottihengessä. Reilun vuoden kokeilun jälkeen tästä rimpuillaan irti epätoivon vimmalla. Hinnat nousivat rajusti ja varsinkin matkailusesongin aikaan palvelu on täysin ala-arvoista.
Quote from: jmk on 02.03.2017, 19:52:24
Quote from: Finnish Awakening on 27.06.2016, 00:29:42
Aina kun valtio tyrii tavalla tai toisella, ihmiset vastaavat tähän tapahtumaan vaatimalla lisää valtion valtaa ja rahoitusta.
Näin on, koska Suomi on ilmapiiriltään umpivasemmistolainen maa. Kansa on kerta kaikkiaan indoktrinoitu aina hakemaan syytä yksityisestä sektorista ja pelastusta julkisesta, ei koskaan päinvastoin.
Miten se indoktrinointi on tehty? No, sopii katsoa kuka käyttää valtaa koulutuksessa ja tiedonvälityksessä. "Viestinnällä vallankumoukseen".
Kyllähän toinen vähintään yhtä tärkeä seikka on oikeistolaisten (niiden harvojen) ulosanti. Heidän rikkinäinen levy pyörii kahden asian ympärillä. Työntekijät ovat laiskoja ja työttömien pitäisi poimia marjoja.
Kuka oikeasti viitsii edes kuunnella tuollaisia tyyppejä?
Quote from: Hornsmith on 02.03.2017, 23:07:44
Quote from: Skeptikko on 02.03.2017, 19:49:40
Carunasta tulikin mieleeni tämä:
Jätelakiuudistus kuohuttaa: "Onko hallitus tekemässä tässä uudet "carunat"?"
http://www.talouselama.fi/uutiset/jatelakiuudistus-kuohuttaa-onko-hallitus-tekemassa-tassa-uudet-carunat-6628718
Quote
Jätelaitosyhdistys JLY:n mukaan jätelakiuudistus lisäisi kuntalaisten maksuja ja heikentäisi pienyrittäjien asemaa, mikäli se toteutuu valmisteltavana olevassa muodossa.
"Hyötymässä ovat voittojaan maksimoivat suuret yksityiset jätehuoltoyritykset, häviäjinä ovat tavalliset kuntalaiset ja pienyrittäjät. Kohtuuhintaisen jätehuollon perusteet vaarantuvat. Kuntalaisten jätemaksut uhkaavat nousta jopa 30 prosentilla. Samalla vaarantuu koko kiertotalouden kehitys Suomessa", toteaa Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Riku Eksymä tiedotteessa.
Tässä lähikunnassa mentiin mukaan tämänkaltaiseen kokeiluun pilottihengessä. Reilun vuoden kokeilun jälkeen tästä rimpuillaan irti epätoivon vimmalla. Hinnat nousivat rajusti ja varsinkin matkailusesongin aikaan palvelu on täysin ala-arvoista.
Yksityistämisessä on monta ongelmaa, joista mielestäni isoin on sen moraalittomuus.
Julkisyhteisön omistama infra, vaikkapa sähköverkko, on rakennettu veronmaksajien rahoilla, mutta yksityiselle myytäessä siitä ei maksajille palaudu penniäkään. Verrattavissa tilanteeseen jossa asuntosakeyhtiön yksi asukas myy yhteisen ruohonleikkurin ja pistää rahat liiveihin, tai siihen että minä myyn naapurin auton ja sosialisoin siitä saatavat tulot.
Toinen ongelma politiikka. Valintoja ohjaa omien sidosryhmien intressit, jolloin ajaudutaan usein tilanteeseen jossa monopoliasemaan pääsevä yritys on se joka tarjoaa parhaimmat kestit. Tietty sitä voi arvuutella olisiko kuluttajan kannalta mikään paremmin mikäli Digitan tai Carunan tilalla olisi jotkut toiset yritykset, mutta mikäli kuluttajan ja veronmaksajan kannalta tarjolla on vain huonompia vaihtoehtoja, retorisena kysymyksenä voisi kysyä miksi ylipäänsä pitäisi yksityistää.
Kolmantena on yksityistettävien yritysten ja toimintojen laatu. Kyseessä on pitkälti luonnolliset monopolit tai sellaiset toiminnot joita vastaan ei voi kilpailla rakentamatta järjettömän kallista kilpailevaa infraa(puhelin, vesi, sähkö, tietoliikenne, tieverkosto, jne.) joten kustannustaso nousee takuuvarmasti, riippumatta siitä nousevatko ylläpitokustannukset tai mitkään muut toiminnan pyörittämiseen liittyvät _välttämättömät_kustannukset. Uuden tj:n ja hallituksen johtoryhmän viisinumeroinen vuosipalkka ja parin miljoonan bonukset eivät ole välttämättömiä. Monopoliasemassa olevalla yksityisellä ei ole kovin suurta motivaatiota tuottaa hyvää varsinkaan halvalla, vaan palvelun osalta pyritään antamaan mahdollisimman vähän, veloittamalla kuitenkin mahdollisimman paljon. Voidaan ehkä väitellä, onko sillä merkitystä maksaako huonosta palvelusta valtiolle vai yksityiselle, mutta valtiolla on perinteisesti ollut jotain häpyä hinnoittelun suhteen, ja se on silti "kahdesta kusipäästä se meidän oma kusipää", kuten sanonta kuuluu.
Yksityistämisen osalta ei myöskään oteta takapakkia, eikä päätöksiä tehneitä ihmisiä sido minkäänlainen vastuu(kuten ei politiikassa ylipäänsä) mikäli myöhemmin huomataan uuden mallin olevan keskeisiltä osiltaan kohtuuton tai toimimaton. Julkisyhteisötkin voivat olla hyviä ja tehokkaita, mutta silloin pukki ei voi olla kaalimaan vartijana. Esim. malli jossa vuosibudjetin alittaminen johtaa yksikön tulotason alenemiseen seuraavalle vuodelle, johtaa ainoastaan niihin "ostettiin 50 läppäriä joulukuussa ettei raha mene hukkaan" -tyyppisiin tilanteisiin. Pers'tuntumalla väittisin myös, että siellä suunnalla tulosvastuu ja rahan arvostaminen ei ehkä ole samalla tasolla kuin muilla, sillä "valtion rahaahan se on, eikä mikään ole mistään pois".
Byrokratia ja viranomaissääntely ei ainakaan katoa yksityistämisessä mihinkään vaan keksitään parhaimmillaan uusi virasto valvomaan, että yksityistetty luontainen monopoli saa varmasti rahansa.
Caruna on maksanut vuoden 2016 150 miljuunan liikevoitostaan veroja 0.26%. Kyllä valtion kannatti myydä! :facepalm: Rikolliset perkeleet! >:(
https://yle.fi/uutiset/3-9707226?origin=rss
Vähän eri sanoilla sanon, mitä ketjussa on sanottu aiemmin.
Yksityistämisen ongelma on, että siinä on vahva intressiristiriita päättävien tahojen ja kansan edun välillä. Päättävät tahot haluavat veivata maksimit ulos niin, että saavat itse vihreitä oksia, ilmaisia matkoja jne. Kansan etu taas olisi, että julkisessa taloudessa pyrittäisiin järkevään taloudenhoitoon.
Quote from: Faidros. on 09.07.2017, 09:51:54
Caruna on maksanut vuoden 2016 150 miljuunan liikevoitostaan veroja 0.26%. Kyllä valtion kannatti myydä! :facepalm: Rikolliset perkeleet! >:(
https://yle.fi/uutiset/3-9707226?origin=rss
Pidän Häkämies/Pekkarinen koplausta kannattavimpana yksittäisenä koplauksena( mistä meillä on tietoa. Mitä Kokkeli-Katainen myi??), mutta kyllä pitkään juoksuun tuo Jan Vapaavuori/Haavisto/?
on kannattavin. Suoranainen bisneksen taideteos!!
https://maailmankuva.com/politiikka/korruptio-korporatismi/growhow-kaupassa-lahjoitettiin-soklin-miljardien-arvoiset-malmit/25
Olisi muutama sananen näistä vielä lisää noin oikeudenkäyttömielessä mielessä, mutta pahasti päätyy
väkivaltafantsuksi, joten suukki kiinni..
Mitä enemmän julkinen sektori sekaantuu palvelujen tuottamiseen, joko tuottamalla ne, tai säätelemällä niiden tuottamista lainsäädännöllisin keinoin, sitä todennäköisemmin tuloksena on korruptiota, tehottomuutta ja epäonnistuneita hankkeita.
Julkista sektoria pitäisi Suomessa leikata rajusti, mutta kukapa sen tekisi. Ylisuureksi paisuneen julkisen sektorin pienentäminen on erittäin vaikeata, vaikka sitä jouduttaisiin pyörittämään ulkomaisella lainanotolla, kuten Suomi tekee. Tällaisen tien päässä odottaa konkurssi - enemmin tai myöhemmin.
Quote from: Mika on 09.07.2017, 12:00:00
- - Julkista sektoria pitäisi Suomessa leikata rajusti, mutta kukapa sen tekisi. Ylisuureksi paisuneen julkisen sektorin pienentäminen on erittäin vaikeata, vaikka sitä jouduttaisiin pyörittämään ulkomaisella lainanotolla, kuten Suomi tekee. Tällaisen tien päässä odottaa konkurssi - enemmin tai myöhemmin.
Mutta jos yhteiskunta ostaa samat palvelut sitten firmalta, niin eihän se julkinen varojen käyttö kutistunut? Yksityinen kuluttaja voi valita monissa asioissa, ostaako ollenkaan, mutta julkisen puolen täytyy monessa tapauksessa tuottaa tiettyjä palveluita kuitenkin jollain tavalla. Silloin saattaisi olla halvempaa tuottaa itse.
Ja entä jos jokin julkinen palvelu onkin kannattava? Eihän sitä silloin kannata yksityistää. Toisaalta yksityistämisessä monesti yksityistetään juuri tuottavat osat, koska ei-tuottavia ei kukaan halua pyörittää ellei esim. yhteiskunta maksa. Mutta silloin yhteiskunnalla ei olisi kannattavia osia ja lisäksi kustantaisi ei-kannattavat. Eihän yhteiskuntakaan pysy pystyssä, jos se ei ole kokonaisuudeltaan positiivisella puolella. Miten tämä ratkaistaan? Käytännössä yhteiskunnan tulisi elää varojensa mukaan. Jos ei ole varaa, niin sitten ei ole palvelujakaan. No miten kansa tähän regoisi? Sehän pitää mielenosoituksen leikkauksia vastaan.
Minun mielestäni Suomessa yksityistämisellä on huono maine ansaitusti. Suomessa oli vanhastaan paljon valtionyhtiöitä, mutta ne erosivat merkittävästi entisten sosialistimaiden valtionyhtiöistä. Suomen valtionyhtiöistä monet nimittäin toimivat markkinavetoisesti. Ne eivät olleet valtion omistuksessa ja kontrollissa, vaan osittaisessa valtoin omistuksessa ja markkinatalouden mukaan toimivan johdon kontrollissa. Valtio oli sijoittajan asemassa ja sai kuten mikä tahansa sijoittaja osinkotuloja. Sen sijaan että valtio myi pois omistuksiaan näissä yrityksissä yksityistämisen nimissä, valtion olisi kuulunut pitää omistuksensa.
Suomessa hyvinvointivaltio toimi pitkään siksi, ettei koko valtion budjettia tarvinnut repiä veronmaksajien selkänahasta. Valtion kassa sai osinkotuloja Kemiralta, Ensolta ynnä muilta sekä Suomessa että kansainvälisesti toimivilta suuryrityksiltä. Lisäksi sekä kansan moraali ja yhtenäisyys että julkishallinnon maalaisjärjen käyttö venyttivät pennejä pitkälle. Veroja maksettiin tunnollisesti, koska ne hyödyttivät omaa kansaa. Valtion palveluita ei ylikäytetty, koska omillaan pärjääminen oli ylpeydenaihe ja tukien vastaanotto taas häpeän aiheuttaja. Julkishallinto koetti saada palvelut toimimaan vähillä kustannuksilla ja esim. lasten päivähoidossa käytettiin järkeä. Omassa kotikylässäni ei ollut 1980-luvulla tarhaa, joten tarharakennuksen ylläpitokustannuksia ei ollut. Silti kylän lapset olivat omassa kylässään kunnallisessa päivähoidossa. Kylässä oli useita perhepäivähoitajia ja kahdesti viikossa seurakunta järjesti alle kouluikäisille kerhotoimintaa 2 tuntia kerrallaan. Kerhotilat olivat ala-asteen koulun yhteydessä. Nykyään kylässä on kunnan ylläpitämä tarha, enkä ole ollenkaan vakuuttunut siitä, että se on ollut askel parempaan ja halvempaan päin.
Yksityistämisboomin alkamisen jälkeen monia palveluita ja valtion toimintoja on ajettu alas, osin syystäkin. Verorasitus ei ole laskenut alasajojen myötä. Valtion omistuksia valtionyhtiöissä oltaisiin voitu käyttää alentamaan verotusta, jos niistä olisi pidetty kiinni.
Quote from: Finnish Awakening on 27.06.2016, 00:29:42
Tätä kysymystä ja ylipäätään yksityistämisen puolestapuhujia näkee harvoin. Miksi?
Aina kun valtio tyrii tavalla tai toisella, ihmiset vastaavat tähän tapahtumaan vaatimalla lisää valtion valtaa ja rahoitusta. Tällä hetkellä Suomi on kehittyneistä maista varsin sosialistinen...
Mielipiteitä tästä?
Kun valtio tyrii, se voi kävellä luoksesi ja lain mukaan pistää käden taskuusi ja ottaa rahasi ja jatkaa kannattamatonta toimintaa. Kyn tavis tyrii, hän ei voi kävellä luoksesi ja ottaa rahojasi, lain mukaan jatkaaaseen mielestään kivaa toimintaa. Mutta kun liikepankki tyri, eduskunta ja korporaatiokommunistit siirsivät taas maalitolppia, kävelivät luoksemme, ottivat lain mukaan rahaa että liikepankki saattoi jatkaa mielestään tärkeämpiä töitä.
Onko tällainen maa kapitalistinen? Sosialistinen? Sekopäinen? Jotta voimme pohtia edes yksityistämisen lähtökohtia, meillä pitäisi olla käsitys missä olemme nyt. Mistä yksityistetään? Mihin suuntaan? Miksi mm "muka oikeistolaisena esiintyvä" puolue siirtyy johtavasti tukemaan verovaroin ja takuita antamalla kaatuvia liikepankkeja? Ja myöhemmin SAKSASSA, KREIKASSA?
Suomessa ei ole oikeistolaisia puolueita jotka vastuullisesti tekisivät oikeistolaista politiikkaa. Tunnen mm korp.komm.kokm nuoria jotka HAAVEILEVAT ULKOMINISTERIÖN KEHITYSYHTEISTYÖ HOMMISTA! Mitä #tun oikeistolaista tsi yksityisomistuksen ja yrittämisen tukijoita mokomat on? Tosiasiassa pelkkää vasemmistovetelää sakkia.
Onko tämä kansa kykenevä yksityistämään? Ei. Ihan rehellisesti yksityistämisemme onnistuu kuin DDR:ssä Treuhandin kanssa. Se ei onnistunut saksalaisilta Saksassa.Et saa demaria opetettua istumaan pytylle koska jos oppisi kakkaamaan pyttyyn, niin millä se sitten ilahduttaisi itseään keittiön lattialla?
Luonnollisia monopoleja ei pitäisi koskaan yksityistää vaikka olisi x kertaa tehokkaampi kuin yhteisessä omistuksessa. Kaiken muun pääoman voikin sitten yksityistää.
Tänään Posti on ilmoittanut lopettavansa kirjeiden jakelun tiistaisin. (En pysty linkittämään mutta jokainen lehti uutisoi asiasta)
Tässä esimerkki luonnollisesta monopolista ( kuten VR) jota pikkuhiljaa pienin lainmuutoksin "yksityistetään".
Pienet- ja suuret logistiikkayhtiöt ovat vesikielellä odottamassa, että "kilpailu" vapautuu ja kas kummaa! Muutaman vuoden päästä isoja taajamia (kaupunkeja) hoitaa yksityiset yritykset ja Valtion omistama Posti ja VR hoitaa sitten veronmaksajien piikkiin harvemmin asutut seudut.
Tähän asti niin VR kuin Posti on olleet velvoitettuja palvelemaan koko Suomea Helsingistä - Utsjoelle asti (joo ei ne raiteet mene sinne mutta ymmärrätte pointin) ja homma on toiminut suhtkoht liiketaloudellisesti edes sinnepäin.
Tulevaisuudessa sitten kermankuorijat hoitavat VR:n osalta lähiliikenteen ja isot kaupungit kuten postinjakelussa myös.
Ja voin taata, ettei hinnat asiakkaan kannalta laske - edes taajamissa koska ROI (return of invest)
Kuka voittaa taas tässäkin yhtälössä?
Vihje: ei ainakaan veronmaksaja eikä asiakas kuten ei myöskään valtio
( eipä uskoisi että kepun ollessa pm- puolue tuo postilain muutos tuli voimaan, koska kepu on pitänyt aluepolitiikasta kiinni mutta nyt puhaltaa uudet liberaalit arvot ja tase töihin a'la perneri ja sipilö)
Quote from: Aimo Räkä on 16.07.2017, 15:28:42
Luonnollisia monopoleja ei pitäisi koskaan yksityistää vaikka olisi x kertaa tehokkaampi kuin yhteisessä omistuksessa. Kaiken muun pääoman voikin sitten yksityistää.
Pienessä maassa ei kuitenkaan pääsääntöisesti tule yksityistää mitään keskeistä infra(toiminto)a, oli se monopoli tai ei. On eri asia saada kilpailu toimimaan 5 tai 40 miljoonan (keskisen Euroopan tiiviisti asutussa) valtiossa, kuin 5 miljoonan harvasti asutussa, pitkien etäisyyksien tundrareservaatissa, jonne kv markkinatalous ei pikkupennosten takia nokkaansa pistä.
Quote from: Finnish Awakening on 27.06.2016, 00:29:42
Mielipiteitä tästä?
Valtio voi omistaa kahdella motiivilla: investointimielessä ja palvelumielessä.
Investointiomistus noudattaa samaa logiikka kun yksityinen yritys, eli tarkoitus on tehdä sillä rahaa. Valtion tapauksessa pönkitetään kassaa, jotta verotustarve olisi pienempi.
Palveluinvestointi on poliittinen päätös, missä hyväksytään negatiivinen tuotto sillä verukkeella, että kansalaisille halutaan tarjota yhdenvertaisesti palveluja. Käytännössä investoidaan siis tappiollisesti, jotta kaikki voisivat ottaa osaa palveluista.
Palveluomistuksen yksityistämisen ongelma on, että se on lähes aina luonnostaan tappiollista. Koska se on tappiollista markkinoita ei ole ja siitä tulee monopoli. Tappiollisuus taas perustuu siihen, että veronmaksaja, ei loppuasiakas, kustantaa toiminnan. Ts. maksaja on olemassa kustannuksista viis.
Monopolin voi kuitenkin tehdä voitolliseksi korottamalla hintoja ja koska veronmaksaja ottaa laskun mukisematta, yksityistäjät haluavat juuri päästä käsiin valtion tarjoamiin palveluihin.
Tällaiset monopolit eivät koskaan ole tehokkaita maksajalle koska markkina-alaisuus puuttuu. Jos siis valtion palveluita yksityistetään, hinta aina nousee ja / tai laatu heikkenee. Näin on myös joka kerta käynyt kun ketjussa jo mainittuja luonnollisia valtion monopoleja on yksityistetty.
Tämän takia yksityistämisellä on syystäkin huono maine.
Mutta myös valtion investointiomistusten myyminen on niittänyt huonoa mainetta. Hyvin moni valtion tekemä yrityskauppahan on epäonnistunut koska omistuksia on myyty rankkaan alihintaan, jonka perusteella ostaja on käärinyt valtavat voitot.
Syy miksi näin usein menee, on se, että yleensä myyntihalu syntyy vasta kun yksityisen sektorin toimija alkaa lobbaamaan poliitikkoja. Joku investointiporukka voi esim. alkaa soittelemaan ministereille, että nyt pitäisi pistää omistukset lihoiksi. Hanketta aletaan sitten ajamaan poliittisesti ja lopulta syntyy myyntipäätös. Alkuasetelma on siis jo sellainen, että valtio tulee tekemään huonot kaupat.
Tällaiset kaupat tietenkin ärsyttävät kansalaisia kun syntyy mielikuva, että kavereille myydään veronmaksajien omaisuutta ilmaiseksi.
Jäsen Totin yllä ansiokkaaseen mielipiteeseen lisäystä sen verran, että poliitikkojen on myös pirun paljon helpompaa myydä omaisuutta ja pitää kulisseja pystyssä kuin leikata mistään rahoitusta.
Heti pukkaa yleislakkoa, mielenosoitusta jne. Poliitikot ovat kuitenkin valittu arkadianmäelle kansansuosiolla ja sitä kansansuosiota saa parhaiten omassa vaalipiirissään hommaamalla siltarumpua sen kaikissa eri muodoissaan.
Hetken se lämmittää kuten kusi pakkasella housuissa mutta näillä mennään.
Sitten kun se omaisuus on yksityistetty miltei kokonaan, niin sen ajan(tulevaisuuden) poliitikoilla ei sitten kivaa olekaan..., sitten pitää tehdä niitä "rakennemuutoksia", eikä mitään kosmeettisia leikkaa/ liimaa heikennyksiä.
Quote from: Laskentanuiva on 25.07.2017, 16:30:34
Jäsen Totin yllä ansiokkaaseen mielipiteeseen lisäystä sen verran, että poliitikkojen on myös pirun paljon helpompaa myydä omaisuutta ja pitää kulisseja pystyssä kuin leikata mistään rahoitusta.
Heti pukkaa yleislakkoa, mielenosoitusta jne. Poliitikot ovat kuitenkin valittu arkadianmäelle kansansuosiolla ja sitä kansansuosiota saa parhaiten omassa vaalipiirissään hommaamalla siltarumpua sen kaikissa eri muodoissaan.
Hetken se lämmittää kuten kusi pakkasella housuissa mutta näillä mennään.
Sitten kun se omaisuus on yksityistetty miltei kokonaan, niin sen ajan(tulevaisuuden) poliitikoilla ei sitten kivaa olekaan..., sitten pitää tehdä niitä "rakennemuutoksia", eikä mitään kosmeettisia leikkaa/ liimaa heikennyksiä.
Samaa mieltä pois lukien nuo yleislakot. Ne on todella harvinaisia Suomessa ja hyvä niin. Mutta todellakin ei ole halua ja osaamista leikata oikein yhtään mistään. Julkisen sektorin työpaikkojen määrä on noin tupla Saksaan verrattuna väkiluku huomioiden, mutta halua potkia hilavitkutin- ja kielitieteiljät suojatyöpaikoistaan ei vain ole. Tarvitsemmeko esimerkiksi onnellisuustutkijaa? Ja ymmärrän kyllä Kotuksen olemassaolon, mutta 80 työntekijää??!?? Kotuksen suurinta antia on kuukauden sana. Esimerkiksi kesäkuun kuukauden sana oli Sormihyrrä ;D
Quote from: Laskentanuiva on 25.07.2017, 14:27:29
Tässä esimerkki luonnollisesta monopolista ( kuten VR) jota pikkuhiljaa pienin lainmuutoksin "yksityistetään".
Pienet- ja suuret logistiikkayhtiöt ovat vesikielellä odottamassa, että "kilpailu" vapautuu ja kas kummaa! Muutaman vuoden päästä isoja taajamia (kaupunkeja) hoitaa yksityiset yritykset ja Valtion omistama Posti ja VR hoitaa sitten veronmaksajien piikkiin harvemmin asutut seudut.
Tähän asti niin VR kuin Posti on olleet velvoitettuja palvelemaan koko Suomea Helsingistä - Utsjoelle asti (joo ei ne raiteet mene sinne mutta ymmärrätte pointin) ja homma on toiminut suhtkoht liiketaloudellisesti edes sinnepäin.
Tulevaisuudessa sitten kermankuorijat hoitavat VR:n osalta lähiliikenteen ja isot kaupungit kuten postinjakelussa myös.
VR:llä ei ole yli 20 vuoteen ollut muuta velvoitetta omistajaansa kohtaan kuin tuottaa voittoa. Tämä aina siitä saakka, kun VR yhtiöitettiin vuonna 1995. Se on johtanut aika äärimmäiseen kermankuorintaan, missä VR hankkii voittonsa sieltä mistä helpoimmalla saa ja yksinkertaisesti lopettaa kaiken huonommin tai epävarmemmin kannattavan liikenteen. Aivan saman logiikan mukaan kuin kaikki muutkin monopolit, joilla ei ole muuta velvoitetta kuin voiton tuottaminen.
Junaliikenne ei myöskään ole luonnollinen monopoli toisin kuin raiteiden omistaminen (josta jälkimmäisestä huolehtii Liikennevirasto). Useimpien Euroopan maiden rautateillä on runsaasti eri liikennöitisijöitä sekä henkilö- että tavaraliikenteessä.
Kuluttajakuvakulmasta hintojen nousu on hyvä syy vastustaa yksityistämistä. Omakohtaisesti sähköfirman yksityistäminen johti nopeasti sähkölaskun kaksinkertaistumiseen. Tällä hetkellä sähkön hinta on kulutukseen nähden melkoinen kilpailutuksesta riippumatta.
Quote from: orientexpressen on 31.07.2017, 00:09:40
VR:llä ei ole yli 20 vuoteen ollut muuta velvoitetta omistajaansa kohtaan kuin tuottaa voittoa. Tämä aina siitä saakka, kun VR yhtiöitettiin vuonna 1995. Se on johtanut aika äärimmäiseen kermankuorintaan, missä VR hankkii voittonsa sieltä mistä helpoimmalla saa ja yksinkertaisesti lopettaa kaiken huonommin tai epävarmemmin kannattavan liikenteen. Aivan saman logiikan mukaan kuin kaikki muutkin monopolit, joilla ei ole muuta velvoitetta kuin voiton tuottaminen.
VR:n lähes kaikki syrjäseutujen liikenne on yhteiskunnan ostamaa liikennettä. Valtio siis käytännössä maksaa liikenteestä VR:n ilmoittaman hinnan. Monet bussiyrittäjät ovat kertoneet julkisuudessa, että linja-autoilla tämä liikenne saataisiin hoidettua paljon halvemmalla.
Muistaakseni joitain vuosia sitten oli joku teollisuuden tms. kuljetustehtävä, joka olisi voitu tehdä rautateillä, mutta yksityisen kuorma-autofirman tarjous kuljetustehtävästä oli monta kertaa halvempi kuin VR:n ilmoittama hinta. Tässä ei ollut kyse aivan vähäisistä määristä, harmi etten enää muista yksityiskohtia. Kuitenkin autoja oli ajossa useita ja ajotehtävä kesti ajallisesti kaiketi useita vuosia. (Olisiko ollut jotain maa-aineksen siirtoja?)
HSL:n alueella lähijunaliikenne on yhteiskunnalle monta kertaa kalliimpaa VR:n suorittamana kuin HSL:n oma metroliikenne.
Quote from: newspeak on 31.07.2017, 00:19:12
Kuluttajakuvakulmasta hintojen nousu on hyvä syy vastustaa yksityistämistä. Omakohtaisesti sähköfirman yksityistäminen johti nopeasti sähkölaskun kaksinkertaistumiseen. Tällä hetkellä sähkön hinta on kulutukseen nähden melkoinen kilpailutuksesta riippumatta.
Tarkoitat varmaankin sähkönsiirtoa ja sen kaksinkertaistumista? Huomioithan verot sieltä pois? Nykyään verojen osuus on melkoinen.
Vastauksena otsikon kysymykseen: varmaankin pääosin siksi, että Suomen ns. kokoomus/keskustalainen "yksityistäminen" ei ole suinkaan tarkoittanut kilpailun avaamista entisille monopolisektoreille vaan sitä, että entisestä monopolifirmasta tehdään "yksityinen" monopolifirma, jolla ei ole kilpailijoita. Koska tällä firmalla ei ole valtion asettamia kohtuullisuusrajoja, käytännössä se tarkoittaa että joku sähkön kaltainen perushyödyke tulee maksamaan kuluttajille joka vuosi enemmän, toisin kuin julkisen sektorin omistamissa yhtiöissä. Toinen hyvä esimerkki on Suomen digilähetysoikeuksien myyminen Digitalle - tästä saatiin aikoinaan jotain muutaman kymmentä miljoonaa euroa (?) ja tähän mennessä maksettavaa on luvanhaltijoille/veronmaksajille tullut jotain puolen miljardin edestä. Tämä näin niin kuin lonkalta ja googlaamatta heitettynä.
Lyhyemmin: yksityistämisellä on Suomessa huono maine, koska Suomessa ei osata yksityistää.
Quote from: SmallFish on 09.08.2017, 11:13:29
Lyhyemmin: yksityistämisellä on Suomessa huono maine, koska Suomessa ei osata yksityistää.
Joissakin tapauksissa, joita tulikin esille, yksityistäminen on tehty niin tolkuttomasti, että herää epäilys korruptiosta. Näyttöä ei ole vielä näkynyt, mutta onhan niitä kaiken maailman Cayman-saarten pankkitilejä. Ja hillotolppia EU:ssa jne.
Perusedellytyksenä yksityistämisissä pitäisi olla, että alalle syntyy heti kilpailua. Infraa ei pidä oikeastaan koskaan yksityistää, siitä syntyy juuri yksityisiä monopoleja, joissa hinnat voidaan pitää korkeina.
Quote from: Kulttuurirealisti on 09.08.2017, 14:34:41
Quote from: SmallFish on 09.08.2017, 11:13:29
Lyhyemmin: yksityistämisellä on Suomessa huono maine, koska Suomessa ei osata yksityistää.
Joissakin tapauksissa, joita tulikin esille, yksityistäminen on tehty niin tolkuttomasti, että herää epäilys korruptiosta. Näyttöä ei ole vielä näkynyt, mutta onhan niitä kaiken maailman Cayman-saarten pankkitilejä. Ja hillotolppia EU:ssa jne.
Perusedellytyksenä yksityistämisissä pitäisi olla, että alalle syntyy heti kilpailua. Infraa ei pidä oikeastaan koskaan yksityistää, siitä syntyy juuri yksityisiä monopoleja, joissa hinnat voidaan pitää korkeina.
KLun katsoo vaikka suomalaisen arvauskeskuksen sähellystä, on yksityistäminen ehdottoman kannattava juttu. Näin silloinkin vaikka ulkolainen toimija keräisi fyrkat ja jättäisi verot maksamatta. Säästyy rutosti rahaa.
QuoteSenaatti-kiinteistöjen kanssa sotajalalla oleva puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) on löytänyt uutta kritisoitavaa kyseisestä valtion liikelaitoksesta, jolta puolustushallinto ostaa tilapalvelunsa.
Ministeri on kiinnittänyt huomiota Senaatin toimitusjohtajan palkkaan, jonka kiinteä osa oli viime vuonna 244 090 euroa ja jonka päälle on maksettu 54 000 euron muuttuva osa eli bonus. Liikelaitoksen toimitusjohtajana on toiminut vuodesta 2012 Jari Sarjo.
–On aivan kohtuuton lähtökohta, että valtion liikelaitoksessa, ei pelkästään Senaatissa, tienataan tällaisia summia. Pidän sitä suorastaan hävyttömänä ja loukkauksena kansanvallalle, että tällaisia palkkioita kehdataan ylipäätään nostaa. Tämä bonusjärjestelmä on suorastaan pöyristyttävä, ministeri Niinistö sanoo Uudelle Suomelle.
Vuositasolla Senaatin toimitusjohtajan saama korvaus on siis lähes 300 000 euroa "bisneksestä, jossa ei ole mitään riskiä", kuten puolustusministeri asian muotoilee. Pätkätöissä oleville maan hallituksen ministereille ei esimerkiksi makseta likimainkaan näin hyvin.
Senaatti-kiinteistöt on ollut viime päivinä enemmänkin Niinistön ärhentelyn kohteena. Hampaankolossa on vuokran määrä, jonka liikelaitos perii. Puolustushallinto maksaa Senaatille vuositasolla 150 miljoonaa euroa vuokria. Armeija on Senaatin suurin asiakas.
Tästä menoerästä Niinistö haluaa eroon irtautumalla Senaatti-kiinteistöistä, minkä seurauksena Puolustusvoimien käyttämät kiinteistöt tulisivat puolustusministeriön alaisuuteen.
Uutta on, että asiaa pohditaan puolustusministeriön sisällä työryhmässä, mutta kuulemma myös muiden ministeriöiden välillä kansliapäällikkötasolla.
–Olemme käynnistäneet hyvässä yhteistyössä sisäministeriön ja oikeusministeriön kanssa selvityksen, jossa muodostettaisiin tällainen turvallisuuskiinteistöt tai mikä se nimi nyt olisi. Siinä olisi puolustushallinnon kiinteistöjen lisäksi ainakin poliisin, rajavartiolaitoksen ja rikosseuraamusviraston ja ehkä tullin kiinteistöt. Nyt käytännössä lapioidaan rahaa valtion budjetista Senaatti-kiinteistöille.
Viime kädessä Niinistö on huolissaan siitä, että rahat ovat pois maanpuolustuskyvystä. Sotilaallisen maanpuolustuksen kuluista 11 prosenttia menee hänen mukaansa kiinteistökuluihin ja "summa on vaarassa jopa kaksinkertaistua vuosikymmenen kuluessa".
–Jos muutosta ei saada aikaan, nykyinen malli jossa vuokrat vain kasvavat johtaa siihen, että meidän maanpuolustuskyky heikentyy.
Senaatti-kiinteistöt-liikelaitos teki viime vuonna noin 621 miljoonan euron liikevaihdon ja 157,5 miljoonan euron tuloksen. Voitosta päätettiin tilinpäätöksen mukaan tulouttaa 135 miljoonaa euroa valtiolle.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/250065-300-000-eu-palkkaa-bisneksesta-ilman-riskia-puolustusministeri-jussi-niinisto
Quote
Suomalaiskoulu myydään ruotsalaiselle sijoitusyhtiölle 11 miljoonalla eurolla: "Saimme aikaan hyvän diilin"
Ruotsalainen kiinteistösijoitusyhtiö SBB ostaa koulun Imatralta ja saa muihin kaupungin kouluihin etuosto-oikeuden.
Imatran kaupunki myyvastarakennetun koulukeskuksen kiinteistösijoitusyhtiölle. Koulu valmistui viime vuonna, ja sen rakentaminen maksoi 10,8 miljoonaa euroa. Nyt kaupunki myy koulun samaan hintaan ruotsalaiselle kiinteistösijoitusyhtiö Samhällsbyggnadsbolaget i Norden AB:lle (SBB).
– Kyse ei ole pelkästään yhden kiinteistön myynnistä. Imatran kaupungille omistaminen ole itsetarkoitus. Meille tärkeintä on toiminta ja kunnolliset tilat, ei omistaminen, toteaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anna Helminen.
Imatra vuokraa koulun käyttöönsä 20 vuodeksi. Vuokran suuruutta ei kerrota vielä julkisuuteen.
X
Suomessa vielä harvat julkistilat, kuten koulut ja päiväkodit ovat yksityisomistuksessa. Kuntaliiton mukaan kaksi prosenttia kuntien kiinteistöistä on käytössä leasing-sopimuksella ja viisi prosenttia on vuokrattu ulkopuoliselta taholta.
93 prosenttia kuntien käyttämistä tiloista on kuntien omassa tai kuntakonsernin omistuksessa.
Johtaja Miika Kotaniemi kiinteistöjärjestö Raklista uskoo, että kiinteistösijoitusyhtiöiden omistamat julkirakennukset lisääntyvät tulevaisuudessa. Kotaniemen mukaan markkinoille on tullut malleja, josta hyötyvät sekä kunnat että sijoitusyhtiöt.
Eräs tällainen molempia hyödyttävä malli on Kotaniemen mukaan elinkaarimalli, jossa kunta tilaa rakennuksen, esimerkiksi koulun yksityiseltä toimijalta. Toimija vastaa rakennuksen toteuttamisesta ja ylläpitämisestä jopa kymmenien vuosien ajan. Julkinen puoli maksaa kiinteistöstä säännöllisiä palvelumaksuja.
Imatralle on valmistumassa uusi koulukeskus elinkaarimallilla.
X
https://yle.fi/uutiset/3-11317084?origin=rss
Kiinteistösijoittajat haluavat tuottoa, joten veronmaksajien on tämä tuotto maksettava.
Uutisessa puhutaan elinkaarimallista, mutta kuinka paljon vuokrat tulevat maksamaan verrattuna siihen, että kaupunki hoitaisi itse kiinteistöä? Tämä on veronmaksajan kannalta olennaisin kysymys.
Toki nyt kunnalla on vajaat 11 miljoonaa vähemmän lainaa, mutta samalla on myös vähemmän lainan vakuutena toimivaa omaisuutta. Olen varmasti vanhanaikainen, mutta tuntuu elämälle vieraalta, että kunnat eivät enää omista julkisia rakennuksia. Pitkällä aikavälillä verorasitus kun on näin toimittaessa suurempi. Toki jos aikoo muuttaa kunnasta pois muutaman vuoden sisällä, niin ehkä sitten tämä myyntihinta on voinut estää kuntaveron nousupaineita muutamaksi vuodeksi, mutta jossain vaiheessa tämä säästö maksetaan takaisin lisämaksujen kera.
Tämä kuulunee yksityistämistä koskevaan ketjuun. Ilman vettä mikään ei elä ja teollisuus ei pyöri.
QuoteSUOMEN SININEN KULTA
Maailman väestö kasvaa ja sitä mukaa kasvaa myös vedenkulutus. Viimeisen sadan vuoden aikana vedenkäyttö maailmassa on kuusinkertaistunut ja kasvaa yhä. Suurin veden käyttäjä on teollisuus.
Vettä kuluttaa jokainen ihminen elääkseen tai käyttämiensä tuotteitten valmistamiseen. Suomen asukas kuluttaa joka päivä vettä noin 155 litraa. Toistaiseksi vettä riittää jokaiselle Suomessa, joskin kinaa on herättänyt kastellaanko ruokaa tuottavat pellot vai golfkentät. Molempiin ei kuivina vuosina vettä Suomessa aina riitä.
Suomen lain mukaan maanomistaja ei omista maallaan olevaa vettä vaikka hänellä on oikeus kaivaa maalleen kaivo ja käyttää vettä. Teollinen käyttö omalla maalla vaatii luvan. Perustuslain mukaan vesi kuuluu kaikille, sitä ei voi omistaa.
Vesi on kuitenkin suurta bisnestä huolimatta siitä, että YK vuonna 2010 hyväksyi puhtaan veden ihmisoikeudeksi. Eräitten mielestä vesi on pikemminkin elintarvike ja ihmisoikeus ei tarkoita ilmaista. Maailman sijoittajat ovat havainneet veden tarpeen ja haluavat omistukseensa maailman vesivarat, myös Suomen. Tämä onnistuisi lakia muuttamalla.
Suomella on runsaat ja Unescon tutkimuksen mukaan maailman puhtaimmat vesivarat, jotka kortit oikein pelaamalla voivat 30 vuoden kuluttua olla samanlainen vaurauden ja hyvinvoinnin lähde kuin öljy on nyt Norjalle. Maailma tarvitsee vettä ja meillä on sitä. Suomi voi tulevaisuudessa myydä vettä ulkomaille hyvään hintaan, mikäli pidämme vesivaramme omissa käsissämme.
Suomi on jo antanut malminsa ulkomaisten liikemiesten haltuun pikkurahasta ja vesi on vaarassa mennä samaa tietä. Suomea ei turhaan sanota Pohjolan Kongoksi. Jos pelaamme korttimme väärin, vesi on suomalaisille samanlainen kirous kuin koboltti, timantit ja muut mineraalit Kongolle, rikkaus joka menee ulkomaalaisten taskuihin väestön saadessa vain rippusia kansallisomaisuudestaan.
Viron pääkaupunki Tallinna möi vesiyhtiönsä kansainvälisille sijoittajille ja katui katkerasti veden kuluttajahinnan noustessa roimasti ja yhtiön virolaisten työntekjöitten saadessa potkut. Vedestä saadut rahatkin katosivat osinkoina ulkomaille. Tallinnalta kesti 20 vuotta korjata ulkomaalaisten liikemiesten aiheuttama vahinko, joka olisi vältetty pitämällä Tallinnan vesilaitos virolaisten omistuksessa.
Teoriassa yksityistäminen tuo varallisuutta ja parantaa palveluja mutta käytännössä yksityistäminen tuo varallisuutta vain kapitalisteille, sillä hintoja nostetaan ja huonontaa palveluja, koska palvelujen huonontaminen laskee kuluja ja siis lisää voittoja. Tästä on olemassa surullisenkuuluisa esimerkki, kun Suomen hallitus möi sähkön kantaverkon ulkomaalaisille.
Toivon, mutta en luota, Suomen päättäjien tulevaisuudessa ajavan suomalaisten asiaa ja pitävän suomalaisten sinisen kansallisomaisuuden Suomen omistuksessa, poissa ison rahan käsistä.
Veden tarve tulee vain lisääntymään. Jo 1980-luvulla ennustettiin 2000-luvulla sotia käytävän vesivaroista, kuten on käyty öljystä. Suomen sininen kulta on suomalaisille joko turmion tuova gorillan koura tai hyvinvointia puskeva Kalevalan sampo.
Tämä taitaa olla seuraava iso ryöstö.
Quote
TILAAJILLE
Uutinen
Halpa vesi voi olla pian historiaa Suomessa – rapistuva infra nielee 800 miljoonaa euroa 20 vuodessa, nyt myös suursijoittaja tähyää apajille
Kyösti Jurvelin17.11.202007:02SIJOITTAMINENLAKIKUNNAT
Kuka saa omistaa miljardien eurojen vesiverkkoja? Kevan toimitusjohtajan Timo Kietäväisen mukaan Suomessa kysymystä tarkastellaan liian mustavalkoisesti.
Suomessa laaditaan parhaillaan vesihuoltouudistusta ja siihen liittyvää lakiohjelmaa. Vesihuoltolain uudistamisessa otetaan kantaa myös vesilaitosten ja -yhtiöiden omistamiseen.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/23bcb93c-f72e-4b83-a92d-342d7e4fb4cc
Quote
TILAAJILLE
Kommentti
Kommentti: Tuleeko kuntien vesilaitoksista seuraava Caruna?
Kyösti Jurvelin17.11.202008:03SIJOITTAMINENKUNNATLAKI
Useat raportit piirtävät vesihuollosta osin surullista kuvaa. Jotain pitäisi eittämättä tehdä.
Useissa kunnissa mietitään nyt, mitä pitäisi tehdä niiden taseissa olevalle omaisuudelle. Tällöin katse kohdistuu myös vesi- ja viemäritoimintaan.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/bf7d76ce-7e6d-4315-8069-d9ef7600808e
Quote
X
Sijoitusyhtiö Ahlström Capital kertoo myyvänsä entisen valtionyhtiön, infrastruktuuri-alan palveluyhtiö Destian ranskalaistaustaiselle niin ikään infra-alalla toimivalle Colas-konsernille.
Kaupan odotetaan tapahtuvan vuoden 2021 loppuun mennessä, mutta se edellyttää kilpailuviranomaisten hyväksyntää. Osapuolet ovat päättäneet olla julkistamatta kauppahintaa.
Destia on maanteiden ja rautateiden rakentamisesta ja ylläpidosta tunnettu yhtiö, jonka juuret ovat Tielaitoksessa. Suomen valtio omisti Destian kokonaan vuoteen 2014 asti, jolloin se myytiin Ahlström Capitalille 148 miljoonan euron hintaan.
Colas-konserniin kuuluvan Euroopassa, Lähi-idässä ja Afrikassa toimivan Colas EMEA:n toimitusjohtaja Francis Grass kertoo tiedotteessa, että osto on mahdollisuus vahvistaa konsernin läsnäoloa Pohjois-Euroopassa.
X
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008218978.html (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008218978.html)
OK, vastaanpa ihan uudella tavalla kysymykseen.
Yksityistäminen nähdään tässä väärin, eli annetaan jonkinlaiselle julkishomman tekeminen voittoa tuottavalle firmalle.
Se ei ole välttämättä vain noin, minulla on parempi malli.
Yksityistäminen voisi olla että annetaan homma säätiön hallintaan. Säätiön tehtävä olisi tehdä em. palvelu mahdollisimman tehokkaasti, tuottamatta itse voittoa. Säätiön ja julkisostajan välillä olisi SLA (Service Level Agreement noin kotimaisen nimen puutteessa): kuinka, miten ja millä aikataululla palvelu tehdään. Säätiö voi tuottaa itse tai ostaa palvelut.
Säätiön sääntöihin laitetaan että sen päättävä elin muodostuu julkis osto ja tekninen riippumaton konsultointi. Jiukis puolen valta on ainoastaan budjetti, käytäntöön ei saa katsoa.
Mun käsitys on että FinnGrid toimii jo jotenkin tuohon suuntaan. Sama on tehtävissä vaikka koko terveydenhuoltoon, jos tahtoa on. Mitään uutta lainsäädäntöä ei tarvita.
Toki on varmaan liian oikeistoliberaalista.
Quote from: ohkurin_narsi on 28.08.2021, 04:21:13
OK, vastaanpa ihan uudella tavalla kysymykseen.
Yksityistäminen nähdään tässä väärin, eli annetaan jonkinlaiselle julkishomman tekeminen voittoa tuottavalle firmalle.
Se ei ole välttämättä vain noin, minulla on parempi malli.
Yksityistäminen voisi olla että annetaan homma säätiön hallintaan. Säätiön tehtävä olisi tehdä em. palvelu mahdollisimman tehokkaasti, tuottamatta itse voittoa. Säätiön ja julkisostajan välillä olisi SLA (Service Level Agreement noin kotimaisen nimen puutteessa): kuinka, miten ja millä aikataululla palvelu tehdään. Säätiö voi tuottaa itse tai ostaa palvelut.
Säätiön sääntöihin laitetaan että sen päättävä elin muodostuu julkis osto ja tekninen riippumaton konsultointi. Jiukis puolen valta on ainoastaan budjetti, käytäntöön ei saa katsoa.
Mun käsitys on että FinnGrid toimii jo jotenkin tuohon suuntaan. Sama on tehtävissä vaikka koko terveydenhuoltoon, jos tahtoa on. Mitään uutta lainsäädäntöä ei tarvita.
Toki on varmaan liian oikeistoliberaalista.
Kuka sitä säätiötä hallinnoi? Minulla tuli tässä jostain syystä, en oikein tiedä miksi, mieleen Veikkaus, yleishyödyllinen himmeli, jonka hallinnoijat jakavat monopolin kautta varoja
myös hämäriin osoitteisiin, kavereille ja mokutukseen. Siellä missä on monopolilla suojeltu rahavirtalähde, siellä on useita tahoja laittamassa isoja haaveja sen virran alle. Kun politiikan tarkoitus liian monille vedättäjille on pekkarointi (törkeä kotiinpäin vetäminen ja jopa oman lähipiirin suosiminen), niin miten säätiö estäisi tätä monopolin väärinkäyttöä paremmin kuin muut toimintamallit? Kysyn siis ihan vilpittömästi.
Quote from: https://fi.wikipedia.org/wiki/Mauri_Pekkarinen#%E2%80%9DPekkarointi%E2%80%9D"Pekkarointi" -termillä tarkoitetaan kotiinpäinvetämistä, josta näkyvimmäksi esimerkiksi nimettiin Kärkisten silta.[19] Yleensä "pekkaroinnilla" viitataan kansanedustajien ja ministereiden väitettyyn oman vaalipiirin ja kotiseudun suosimiseen esimerkiksi budjettimäärärahojen jakamisessa.
Heh, tuota on tosiaan tullut mietittyä monessa kuppilakeskustelussa...
Hallinto säätiössä perustuu sen perustuskirjaan, missä sanotaan mihin ja miten varoja käytetään.
Toimihenkilöt ja hallitus taas pitää valita puhtaan meritokraattisesti. Ei poliitikkoja - oleellista on että poliitikot ei saa nimittää, vaan säännöissä sanotaan miten ja millä ehdoin em henkilöt valitaan ja vaihdetaan.
Väärinkäytöksiä varten säännöissä voidaan määritellä riippumaton valvova elin, joiden jäsenet taas valitaan politiikasta riippumattomasti. Valtiotason yleishyödyllisessä säätiössä voisi esimerkiksi säätää että tietyt virkamiehet kuuluvat tähän valvovaan elimeen jne.
Mutta ajan tuossa takaa erityisesti sitä, että säätiömuoto mahdollistaa rakentaa täysin uudenmuotoisia hallintorakenteita jo olemassaolevan lainsäädännön puitteissa.
Voisiko joku kertoa esimerkin kansallisomaisuudeksi laskettavan monopoilistisen yhtiön onnistuneesta kaupinnasta ulkomaiselle pääomalle. Valtio sai rahat moolokin kitaansa, lämmitti kuin vesikusi hetken.
Myyty yritys alkoikin tuottaa voittoa, kun sen kuluttajaorjat maksoivat korotettuja riistohintoja ilman vaihtoehtoa.
Huono maine on merkityksetön uusille omistajille. Artisti maksaa. Tai itkee ja maksaa.
Quote from: Radio on 01.09.2021, 02:01:26
Voisiko joku kertoa esimerkin kansallisomaisuudeksi laskettavan monopoilistisen yhtiön onnistuneesta kaupinnasta ulkomaiselle pääomalle. Valtio sai rahat moolokin kitaansa, lämmitti kuin vesikusi hetken.
Myyty yritys alkoikin tuottaa voittoa, kun sen kuluttajaorjat maksoivat korotettuja riistohintoja ilman vaihtoehtoa.
Huono maine on merkityksetön uusille omistajille. Artisti maksaa. Tai itkee ja maksaa.
Tuon esimerkin minäkin haluaisin kuulla, en usko että on. Ahneet poliitikot vauhdissa.
Luonnolliset monopolit, kuten esim sähköverkkoyhtiöt, pitäisi minusta tehdä esittämälläni säätiöpohjalla, ns. non-profit.
Poliittiset monopolit taasen, esim Alko, saa puolestani kaatua.