Tämä ei yllätä sinänsä yhtään, kun on tiedossa millainen poliittinen ilmapiiri Suomessa oli tuolloin. Kertokaapas 80-luvulla (ja toki aiemminkin) koulussa olleet, että millainen mielikuva opetuksesta jäi? Neutraalia vai puolueellista?
Mielenkiintoista pohdintaa Kotrolta kyllä tuo, että miten NL:n esittäminen positiivisessa valossa saattaa vaikuttaa yhä edelleen kansalaisten mielipiteisiin.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/197548-suomessa-opetettiin-erikoista-kuvaa-neuvostoliitosta-1980-luvulla-kehuja-ei-saastella (http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/197548-suomessa-opetettiin-erikoista-kuvaa-neuvostoliitosta-1980-luvulla-kehuja-ei-saastella)
QuoteSuomessa opetettiin erikoista kuvaa Neuvostoliitosta 1980-luvulla: "Kehuja ei säästellä"
Filosofian opettaja Arno Kotro ihmettelee Suomessa 1980-luvulla käytettyjen Historia ja me -kirjasarjan antamaa kuvaa Neuvostoliitosta. Hän kertoo hämmästeellensä kirjan antamaa positiivista kuvaa Neuvostoliitosta jo nuorena koululaisena.
–Olin kuitenkin käynyt perheen kanssa Leningradissa. Olin nähnyt kauppojen tyhjät hyllyt, elintarvikepulan, loputtomat jonot, rähjäiset talot, yleisen alakulon. Tiedossa oli, että itänaapurissa ei ollut demokratiaa eikä sananvapautta. Ihmettelin kun koulukirjat antoivat maasta aivan toisenlaisen kuvan, Kotro kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.
Kotron ihmettelee, että kahdeksannelle luokalle tarkoitettu historiankirja jättää kertomatta talvisodan syyn ja väittää, että sosialismi toimii, eikä Neuvostoliitto ole sotinut toisen maailmansodan jälkeen.
–Kun Historia ja me tarkastelee Neuvostoliittoa, kehuja ei säästellä. Neuvostoliiton taloudellinen kehitys on ollut nopeaa. Koululaitos on kehittynyt ripeästi, Kotro kertoo.
Kommunistien hallitsemaa Itä-Saksaa eli DDR:ää, joka käsitti Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeen, hehkutetaan kirjassa.
–Tehokkaan suunnitelmatalouden ansiosta DDR:n kansantulo on ripeästi noussut ja oli 1970-luvun puolimaissa lähes sama kuin Suomen henkeä kohti laskettuna. DDR on kehittänyt teollisuuden ohella erityisesti koululaitostaan, korkeakoulujaan, terveydenhoitoa ja urheilua, Kotro siteeraa kirjaa.
Neuvostoliiton johtajien Josif Stalinin ja Vladimir Leninin hallitsemia aikoja kirjassa kuvaillaan ihailevaan sävyyn.
–Räikeämpää ristiriitaa sanojen ja tekojen välillä on vaikea kuvitella. 1920- ja 30-luvun Neuvostoliittoon laskeutui painajaismainen kaikkialle ulottuvan pelon ilmapiiri: kuka tahansa saattoi joutua kuulusteltavaksi, kidutettavaksi, pakkotyöleirille. Stalinin organisoimissa kansanmurhissa, teloituksissa ja nälänhädissä kuoli kymmeniä miljoonia syyttömiä ihmisiä, Kotro kertoo.
Yhdysvaltoja kirja käsittelee kovin ottein. Vietnamin sodan kauheuksista kerrotaan yksityiskohtaisesti, mutta Kotron mukaan "Neuvostoliiton oma Vietnam, Afganistanin sota, kuitataan muutamalla myötäsukaisella rivillä".
–Historia ja me vetää mietteliääksi. Ensinnäkin pitää kysyä, miten on mahdollista, että Kouluhallitus hyväksyy oppikirjaksi umpipuolueellista historiankirjoitusta. Kenpäties silläkin oli asian kanssa tekemistä, että Kouluhallituksen pääjohtaja oli Suomi–Neuvostoliitto-Seuran johtokunnan jäsen ja sittemmin puheenjohtaja? Kotro pohtii.
–Toinen kysymys on tärkeämpi ja ansaitsisi laajaa julkista keskustelua. Sopii miettiä, millaisen mentaalisen ja poliittisen vahingon vahvasti valikoivan ja vinon historian syöttäminen koulussa on saanut aikaan. Ei olisi ihme, jos se yhä vaikuttaisi poliittiseen ilmapiiriin, kansalaismielipiteeseen ja parhaillaankin käytävään turvallisuuspoliittiseen keskusteluun, hän lisää.
Kotro kertoo blogin kommenteissa opiskelleensa Historia ja me -kirjaa yläkoulussa Helsingin Kruunuhaassa.
Itse blogikirjoitus: http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218761-uskomaton-oppikirja (http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218761-uskomaton-oppikirja)
Quote(...)
Tammikuussa 1924 vahvistettiin Neuvostoliiton perustuslaki. Meille kerrotaan, että "sen nerokas suunnittelija Lenin oli kuollut kymmenen päivää aikaisemmin. Sairaanakin hän oli jatkanut uuden valtiojärjestelmän kehittämistä".
Peruskoulun kirja tosiaan luonnehtii Leniniä nerokkaaksi. Etevä hän toki olikin – ainakin siinä mielessä, että hän onnistui polkaisemaan pystyyn massiivisen tappokoneiston ja keskitysleirit. Siitä ei tietenkään puhuta, vaan mieluummin kerrotaan perustuslaista:
"Perustuslaki, johon tehtiin vähäisiä muutoksia v. 1936, takaa kaikille kansalaisille laajat sosiaaliset, poliittiset ja henkilökohtaiset oikeudet. Kaikille on taattu laajat sosiaaliset, poliittiset ja henkilökohtaiset oikeudet. Kaikille on taattu oikeus työhön (työttömyyttä ei tunneta lainkaan), lepoon, vanhuudenturvaan, turvaan sairauden sattuessa ja sivistykseen. Miehillä ja naisilla on samat oikeudet ja samat mahdollisuudet yhteiskunnassa. Perustuslaki takaa omantunnon-, sanan-, paino- ja kokoontumisvapauden."
Räikeämpää ristiriitaa sanojen ja tekojen välillä on vaikea kuvitella. 1920- ja 30-luvun Neuvostoliittoon laskeutui painajaismainen kaikkialle ulottuvan pelon ilmapiiri: kuka tahansa saattoi joutua kuulusteltavaksi, kidutettavaksi, pakkotyöleirille. Stalinin organisoimissa kansanmurhissa, teloituksissa ja nälänhädissä kuoli kymmeniä miljoonia syyttömiä ihmisiä.
(...)
Eikö hän ihmettele, mitä kaikkea roskaa koululaisille kerrotaan nykyään?
Se on aivan sama mitä koulukirjoissa kirjoitettiin 1970-luvulla, kun kävin lukiota. Kaikki tiesivät, Neuvostoliitto on aivan hirveää paskaa alusta loppuun, eikä mikään toimi, edes propaganda.
Nykyään puolet kansasta ei tunnu tietävän, että monikulttuuri on aivan hirveää paskaa alusta loppuun, eikä mikään toimi. Ero nuoruuteni on aivan kammottava!
Kirjoista en muista mitään, mutta jouduimme katsomaan maailman huonoimman elokuvan, Luottamus.
Ehkä tuo kommarimeininki vähän kiihtyi Suomessa 1980-luvulla?
Tässä on sellainen logiikka, että Lenin oli hyvä, koska se väsäsi tuollaisen lainsäädännön.
Stalin oli sitten paha, Koska Neuvostoliitto oli Leninin jäljiltä sellainen kaaos, ettei laeista pystytty edes kertomaan ennen kuin toisen maailmansodan jälkeen, jolloin kansa oli omaksunut edes turpa kiinni ja tottele -mallin ja lakikirjat voitiin panna myyntiin ulkomaisia vieraita varten.
Putin on sitten aivan hirvittävän paha, koska venäläisillä on nykyisin suunnilleen ne oikeudet, joista Lenin haaveili, ja OMON pamputtamassa niitä, jotka haaveilevat siitä kaaoksesta.
Venäjä asetti tuontikieltoja länsimaisten elintarvikkeiden tuonnille, koska ne ei täyttäneet Venäjän korkeita laatuvaatimuksia.
Nyt vissiin pitäs kieltää omakin tuotanto?
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016062021766222_ul.shtml
Sitten vähän oikeaakin tietoa mukaan. Nimittäin, Leninin ja Stalinin ansiosta maaorjista koulutettiin luku- ja kirjoitustaioinen kansa aika nopeasti. Haluttiin, että kansa saa itse lukea ja ymmärtää Marxia ja Engelsiä, mutta ei ymmärretty, että myös muu kirjoitettu teksti sai samalla lukijoita :)
Siperiaan tuomittiin sitten miljoonia pakkotöihin ilman perustetta, koska Stalin halusi sinnekin kaupunkeja sekä rautateitä ja maanteitä. Moni jäi sinne, mutta moni myös vapautettiin kymmenen vuoden pakkotyön jälkeen ja sai kunnianpalautuksen. Ei tietenkään millään mittarilla hyväksyttävää toimintaa, mutta pirun tehokasta. Ilman tätä käytäntöä Uralin ja Tyynen meren välissä tuskin olisi muuta kuin Taigaa.
Mää muistelisin, että meillä oli ala-asteella noita "Historia ja me"-oppikirjoja, aloitin peruskoulun -90.
Quote from: törö on 20.06.2016, 21:08:04
***
Putin on sitten aivan hirvittävän paha, koska venäläisillä on nykyisin suunnilleen ne oikeudet, joista Lenin haaveili, ja OMON pamputtamassa niitä, jotka haaveilevat siitä kaaoksesta.
OMOH voisi mennä peilin eteen. Heitin tämän joskus venäläisille liikekumppaneille, toki hiukan löyhemmässä, epämuodollisemmassa tilanteessa. Oliko suksee, en ole ihan varma.
https://vaestotiede.wordpress.com/2014/12/15/venajan-oligarkit/
Pitääkö tämä paikkansa? Jos pitää niin Neuvostoliiton kommunismi oli huikea menestystarina, kun oikeasta näkövinkkelistä katsoo. Ei ihan täydellistä mut läheltä hipoo...
Itse synnyin 80-luvulla ja ekaluokan alotin siis -89. Ei muistoja siis 80-luvusta juuri. Mutta joskus chattailly mm. yhen Viron venäläisen tyypin kanssa (pirun fiksu tapaus kaikin puolin, opiskellut briteissä mutta palasi takasin Tallinnaan...) Se ei ollut kuullut juuri mitään mm Talvisodasta mutta kehui paljon Stalinin aikaansaannoksia mm. teollistamisen suhteen. Ei toki kaikkea niellyt mutta sen jutuista sai mielikuvan, että ei se kaikki neukkulassakaan ihan pahaa ollut. Samoin ku yks virolainen työkaveri joskus sanoi, et joskus tuntuu et se kommunismi oli parempi köyhälle ku nykymeno...
(Ja sivukommenttina Syyrian sodasta kommentteja lukeneena pitkin nettiä niin jotkut sanoo, että kun nykyinen Assad alkoi vapauttaa markkinoita entisestä kommunismista niin köyhien olot heikkeni ja siksi sunnit, joita köyhät suurimmaks osaks on, alkoi kapinoida Assadia vastaan. Rikkaampi väestö on shiioja, kristittyjä tms)
Sanotaanko näin, että kyllä 70-80 luvuilla kouluissa Neuvostoliiton suhteen oltiin aika kritiikittömiä. Esim. omassa koulussani mm. historian tunneilla käytiin syväluotaavasti läpi Neuvostoliiton historiaa varsin neutraalisti ja sitä tuutattiin suhteessa muiden maiden historioihin melkoiset määrät.
Myös omien muistikuvieni mukaan suurin osa opettajista oli joko kommareita, tai vasemmistolaisia ja sen huomasi. Minkäänlaista kritiikkiä en tosiaan muista opetustunneilta ryssää kohtaan. USA sen sijaan sai kritiikkiä mm. Vietnamin sodan takia.
Täytyy samaan syssyyn todeta, että nykyään valtakunnassa vellova moku-propaganda ylittää kyllä kevyesti tuon ajan Neukkula mielisyyden, mikä on todella huolestuttavaa ja paljon kertovaa kansakuntamme tilasta.
Näyttää olleen suuria eroja kouluissa ja kouluissa.
Mm. Vankileirien saaristo Solovetskista Kolymaan, holodomor ja Natsi-Saksassa sotavankeina olleiden jatkoleirittäminen käsiteltiin lukion historiantunneilla 1982-85.
Kiitos kuuluu loistavalle opettajalle.
Epäilijöille: koo, kyllä Suomessa lukio tuli käytyä. :P
80-lukua hieman ylihypetetään kultaisena vuosikymmenenä. Menee kuitenkin normaalin nostalgian piikkiin.
Suomessa opetetaan erikoista kuvaa discoilu-maahaanmuutosta 2010-luvulla.
Quote from: Kim Evil-666 on 20.06.2016, 21:54:59
***
Täytyy samaan syssyyn todeta, että nykyään valtakunnassa vellova moku-propaganda ylittää kyllä kevyesti tuon ajan Neukkula mielisyyden, mikä on todella huolestuttavaa ja paljon kertovaa kansakuntamme tilasta.
Muistan 70-luvun kansakouluajoilta, miten minut laitettiin joulujuhlassa lausumaan pale-myönteistä propagandapaskaa, enkä ole oikein voinut sitä anteeksi antaa, myöhemminkään. Saatanan 8-vuotias. Ja 'aktiivien' äänituutti kultaisin kutrein, värisevällä pikkupojan äänellä. HV.
Onneksi 3. luokka -> minulla oli hyvä opettaja. Häntä ette ette tuntisi, jos nimen lausuisin. Poikansa tuntisitte, ehkä. Kova alku oli elämälle hänelläkin, enkä nimeään tässä lausu.
80-luvulla taisi vielä olla enemmän eroa kävikö koulunsa Helsingissä, Tampereella tai muussa suuremmassa kaupungissa tai kävikö koulunsa pikkupaikkakunnalla. Itse olin koulussa pikkukylässä ja opettajat olivat oikeistolaisia. Ei ryssiä kuitenkaan arvosteltu.
Vaikka kävin peruskoulun pääosin 80-luvulla, muistikuvani Neuvostoliiton tuputuksesta ovat varsin pehmeitä. Siis sillä tapaa, ettei niitä kauheasti tarvinnut ihmisen ottaa huomioon, humpuukiahan monet niistä jutuista olivat, se tiedettiin jo silloin.
Asiaan saattoi kuitenkin osaltaan vaikuttaa perhetausta. Suku on aina ollut aatteeltaan umpivalkoista, joskin tiettyjä 30-luvulla natsismiin höyrähtäneitä sukulaisia syvästi halveksunutta porukkaa. 80-luvulla ei yleisestä ilmapiiristä huolimatta ollut epäilystäkään siitä, etteikö Reagania ja Thatcheria olisi pidetty suvussa kovassa arvossa, vähintäänkin siksi että jokainen tiesi jo naperona mikä oli vaihtoehtona, ja että jos sen vallan alle joutuisimme, olisimme kaikki varmalla tappolistalla.
En rehellisesti osaa sanoa millaisena olisin nähnyt tuon 80-lukulaisen Ukrainan viljavainioiden ja neuvostokansallispukujen tuputuksen ellei minulle olisi kasvatettu sitä vastaan paksua nahkaa käytännössä jo ennen peruskouluun päätymistä. Ehkä toisenlaisena, mutta jälkiviisaana on helppo sanoa, ettei ollut välttämättä huono asia saada juuri näitä ennakko-odotuksia ja niihin rakentunutta pysyvää vihamielisyyttä puhdasta valtioautoritäärisyyttä kohtaan. Kovasti vaikuttaa siltä, että harva "suvaitsevaisuuden" puolesta taisteleva edes ymmärtää sitä millaiset hallintojärjestelmät dominoivat suuria osia Eurooppaa vielä sukupolvi sitten. Siksipä kai he kuvittelevatkin että mahdollisimman dogmaattinen "suvaitsevaisuus" on avain onneen, kun itse ainakin pidän moista näkemystä lähinnä kansojen vankilana.
Minulle on jäänyt 80-luvusta mieleen aito pelko ydinsodasta, varsinkin Reaganin ollessa presidentti. Kun Gorbatsov tuli neukkujen johtajaksi niin alkoi parempi aika.
Mieleen on jäänyt myös lukuisat rauhanmarssit joissa oli hysteerinen tunnelma. Vasta jälkeenpäin ymmärsin että ne oli kommarien propagandaa.
Quote from: JoKaGO on 20.06.2016, 21:29:56
Sitten vähän oikeaakin tietoa mukaan. Nimittäin, Leninin ja Stalinin ansiosta maaorjista koulutettiin luku- ja kirjoitustaioinen kansa aika nopeasti. Haluttiin, että kansa saa itse lukea ja ymmärtää Marxia ja Engelsiä, mutta ei ymmärretty, että myös muu kirjoitettu teksti sai samalla lukijoita :)
Siperiaan tuomittiin sitten miljoonia pakkotöihin ilman perustetta, koska Stalin halusi sinnekin kaupunkeja sekä rautateitä ja maanteitä. Moni jäi sinne, mutta moni myös vapautettiin kymmenen vuoden pakkotyön jälkeen ja sai kunnianpalautuksen. Ei tietenkään millään mittarilla hyväksyttävää toimintaa, mutta pirun tehokasta. Ilman tätä käytäntöä Uralin ja Tyynen meren välissä tuskin olisi muuta kuin Taigaa.
Tuon jälleen esille Stolypinin maareformin, jolle hän itse ehti määritellä noin 20 vuoden toteuttamisen aikajänteen, jotta se tuottaisi toivottuja tuloksia. Ensimmäisen kymmenen vuoden seurauksia oli mm. lukutaidon nopea kasvaminen kauttaaltaan maaseutuväestön keskuudessa ja 2-3 miljoonaa uutta siperialaista.
Bolsevikit nimenomaan kunnostautuivat aivan aluksi ei-kirjallisen propagandan tuottamisessa erityisesti mm. animaatioelokuvin. Punaiset lukutaitokampanjat tulivat sitten hivenen myöhemmin.
Helsingissä kävin ala-asteen 70-luvulla ja yläasteen sekä lukion 80-luvulla. Ei muistikuvia kirjoista. Kommunistia minusta ei tullut, joten opetus ollut neutraalia. Kivaa oli.
Propagandaelokuvia oli katsottava. Araik Armenialainen, dokumentti NLn avaruusteknologian saavutuksista...
Isä kertoi kotona, että armenialaiset olivat samanlaisia uskovaisia kuin mekin, he vain eivät saaneet käydä kirkossa. Samoin isä kertoi, että Amerikkalaiset olivat käyneet kuussa NL ei. Oma opettaja ohitti pakkopropagandan hienosti. Isä kertoi kotona, miten oli käynyt niille, jotka halusivat jäädä Neuvostoliittoon. Ja muut tutut lisää. Kuuntelin sunnuntaina pienenä poikana liturgiaa radiosta, ja ihmettelin, että mitä vaarallista tässä oli. Luin lisää, täti toi lastenkirjoja Eestistä. Sitten aloin ymmärtää. Opin jo ala- asteella mitä tarkoittaa propaganda. Kaverin kotona kehuttiin NL:a ja lapsetkin pakotettiin lukumaan Maailma ja Me lehteä. Hyvällä ei katsottu, kun olin kaverilla kylässä. Nyt tiedän syyn. Kohdallani järjestelmä ei onnistunut. Eikä onnistu tässäkään "Aikamme suuressa vaiheessa"...
Maahanmuutto on uusi neuvostoliitto.
Koulukirjat on täynnä hirveetä maahanmuuttomyönteistä valehtelua ja ihailua.
Sama porukka asialla, ne on vaan aivottomia lampaita joilla on aina jokin asia mitä ne seuraa näkemättä sen vikoja.
No kotonani sain hyvin neuvostovastaisen kasvatuksen, siinäkin määrin sellaisen että myöhemmin jopa kyseenalaistinkin sen. Nyttemmin olen enimmäkseen palannut samoille linjoille kasvatukseni kanssa.
Koska kävin ala-asteeni Pohjanmaalla, en kokenut mitään neuvostopropagandaa syötettävän ainakaan opettajieni taholta. Näin tosin aikanaan lastenlaulukonsertin, jossa kappaleessa "Mikkihiiri Merihädässä" mainittu laiva Suomen Joutsen oli muutettu "rauhan joutseneksi", koska esittäjän mielestä kyseessä oli sotalaiva.
Sittenhän tuli näitä opettavaisia itäeurooppalaisia lastenelokuvia, mutta en minä niitä oikein koskaan ole moittinutkaan, nehän olivat itse asiassa parempia kuin nämä nykyiset sisällöttömät vain ajan tappamiseksi tehdyt, aina onnellisesti päättyvät lastenelokuvat. Minulle luettiin vanhoja suomalaisia kansansatuja Matista ja Peikosta, hölmöläisistä sekä eläinsatuja. Olisin mielelläni luetuttanut myös Grimmin satuja mutta niitä ei aivan varhaislapsuudessani ollut saatavissa. Minua viehättivät myös kreikkalaiset tarut.
---
Jos Arno Kotro ihmettelee miksi Neuvostoliittoon suhtauduttiin kritiikittömästi silloin, niin Kotro tietäköön, että neuvostomielisyys oli sen ajan monikulttuurisuutta. Poliittisella korrektiudella hallittiin silloinkin yhteiskunnan absurditeetteja.
Quote from: ISO on 20.06.2016, 22:55:51
Maahanmuutto on uusi neuvostoliitto.
Koulukirjat on täynnä hirveetä maahanmuuttomyönteistä valehtelua ja ihailua.
Sama porukka asialla, ne on vaan aivottomia lampaita joilla on aina jokin asia mitä ne seuraa näkemättä sen vikoja.
Joo. On oikeastaan aika hassua, että nimen omaan oikeisto pitää nykyään kynsin hampain kiinni Leninin lainsäädäntömallista, jonka vasemmisto ujutti politiikkaan, ja vasemmisto Hitlerin kehittämästä hyvinvointiyhteiskunnasta, jonka oikeisto ujutti politiikkaan.
Kitkaa syntyy siitä, että vasemmisto haluaisi rajoittaa leniniläisiä oikeuksia ja oikeisto hitleriläistä hyvinvointimallia.
Minkä takia ne oikeastaan tappelivat keskenään 30-luvulla?
Aivopesun määrää silloin, ja nyt. Monikulttuuri on uusi kommunismi, jota ei saa kieltää. Muuten fasisti rasisti.
Mieluummin sitten fasisti rasisti, jos monikulttuurin kieltäminen sen edellyttää.
Paljon on kyllä kavereita monista kulttuureista, mutta ei "monikulttuurista" niinkään.
Quote from: ISO on 20.06.2016, 22:55:51
Maahanmuutto on uusi neuvostoliitto.
Koulukirjat on täynnä hirveetä maahanmuuttomyönteistä valehtelua ja ihailua.
Sama porukka asialla, ne on vaan aivottomia lampaita joilla on aina jokin asia mitä ne seuraa näkemättä sen vikoja.
Vaikka ne edelliset ovatkin kohta mullan alla, on selkeästi nähtävissä se että ihmisille joille todellisuus on liian raskasta oman egon kannalta kohdata ovat niin neuvostomielisyys kuin monikulttuurikin uskontoina "ratkaisuja" heidän kokemaansa maailmantuskaan. Selkeimmillään tämä näkyy siinä sukupolvessa joka on ensin lähtenyt maanisesti neuvostomaniaan ja sen heidät petettyään uudelleen multikulturalismiin.
Pelottavampi sukupolvi on toisaalta se, joka ei tiedä aiempien vuosikymmenten Neuvostoliitosta ja sen kannattamisen kiihkomielisestä luonteesta mitään, vaikka heille onkin kerrottu kaikki natsi-Saksan täydellisestä pahuudesta. He saavat vielä yhteiskunnassamme paljon tuhoa ja kärsimystä aikaan, ja he tekevät sen kaiken hymyssä suin, varmoina maailmaa parantavasta erityisestä ja erehtymättömästä luonteestaan. Molemmat aallot läpikäyneillä voisi olla sentään edes hiukan väsymystä taakkanaan siitä miten edellinen järjestelmä paljastuikin joksikin muuksi kuin paratiisiksi.
Quote
Filosofian opettaja Arno Kotro ihmettelee Suomessa 1980-luvulla käytettyjen Historia ja me -kirjasarjan antamaa kuvaa Neuvostoliitosta. Hän kertoo hämmästeellensä kirjan antamaa positiivista kuvaa Neuvostoliitosta jo nuorena koululaisena.
Arno Kotro on syntynyt vuonna 1969 eli hän ei pysty muodostamaan aikalaiskokemusta 1980-luvusta muuten kuin angstisen teini-ikäisen muistikuvin. 1980-luku oli vielä suomettumisen aikaa. SPD:n Kalevi Sorsa oli valittu 1978 sosialistisen internationalin puheenjohtajaksi, jonka agenda kirjoitettiin NL:ssa. Sorsa oli ulkoministerinä 1987–1989 ja toimi myös Suomalais-Neuvostoliittolaisen taloudellisen yhteistyökomission puheenjohtajana vuosina 1983–1989. Pääministerinä Sorsa toimi 1980-luvulla 1982–1983 ja 1983–1987.
Sorsa oli myös SDP:n idänsuhteiden arkkitehti. Kekkosen avulla Sorsa kehitti likeiset suhteet NL:n poliittiseen johtoon, jotka olivat olleet viileät koko sotien jälkeisen ajan. Kalevi Sorsan johtamassa puolueessa ei ollut enää asevelisosialistilinjalle sijaa. Sen sijaan hän vei SDP:n vasemmalta ohi koko tuon aikaisen ulkopoliittisen linjan. Sorsaa voi pitää 1980-luvun suurena suomettajana.
1980-luvun vertaaminen nykyaikaan on osittain perusteltua, jos ajatellaan millaista valhetodellisuutta media syötti kansalle. Valhetodellisuus oli kuitenkin niin absurdia ja sodasta kulunut niin vähän aikaa, ettei juuri kukaan uskonut sitä. Valheen voi kuka tahansa mennä todentamaan Leniksen (Leningrad) ryyppyseissulla.
1980-luku oli kuitenkin vahvan talouskasvun aikaan ja ihmisten tulevaisuudenusko oli vahva. Neekereitä ei näkynyt juurikaan edes Helsingissä. Suomessa vallitsi täystyöllisyys ja taloutta alettiin vapauttaa nopeasti sääntelystä 1980-luvun lopulla. Hallitus sitoi markan Euroopan valuuttayksikköön ecuun korkealla kurssilla, eli noudatti vahvan markan politiikkaa. Päättäjät eivät uskoneet varoituksia ja kaikki päättyi 1990-alun lamaan, jolloin bruttokansantuote laski 13 % ja työttömyys nousi 3,5 %:sta 18,9 %:iin.
Suomen omat päättäjät siis tunaroivat kaiken 1980-luvulla. Se on syynä siihen, että joudumme nyt kärsimään eurosta ja EU:n integraatiosta. Kun kaikki meni perseelleen, Suomessa todettiin että on parempi jos muut päättävät asioistamme.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 20.06.2016, 23:15:29
Quote
Filosofian opettaja Arno Kotro ihmettelee Suomessa 1980-luvulla käytettyjen Historia ja me -kirjasarjan antamaa kuvaa Neuvostoliitosta. Hän kertoo hämmästeellensä kirjan antamaa positiivista kuvaa Neuvostoliitosta jo nuorena koululaisena.
Arno Kotro on syntynyt vuonna 1969 eli hän ei pysty muodostamaan aikalaiskokemusta 1980-luvusta muuten kuin angstisen teini-ikäisen muistikuvin. 1980-luku oli vielä suomettumisen aikaa. SPD:n Kalevi Sorsa oli valittu 1978 sosialistisen internationalin puheenjohtajaksi, jonka agenda kirjoitettiin NL:ssa. Sorsa oli ulkoministerinä 1987–1989 ja toimi myös Suomalais-Neuvostoliittolaisen taloudellisen yhteistyökomission puheenjohtajana vuosina 1983–1989. Pääministerinä Sorsa toimi 1980-luvulla 1982–1983 ja 1983–1987.
Sorsa oli myös SDP:n idänsuhteiden arkkitehti. Kekkosen avulla Sorsa kehitti likeiset suhteet NL:n poliittiseen johtoon, jotka olivat olleet viileät koko sotien jälkeisen ajan. Kalevi Sorsan johtamassa puolueessa ei ollut enää asevelisosialistilinjalle sijaa. Sen sijaan hän vei SDP:n vasemmalta ohi koko tuon aikaisen ulkopoliittisen linjan. Sorsaa voi pitää 1980-luvun suurena suomettajana.
***
Sorsa oli loistava mies tehtävässään, koska oli kännissä 24/7. Neuvostoliiton valinta, mutta eipä pressaksi asti päässyt.
Quote from: JoKaGO on 20.06.2016, 21:29:56
Sitten vähän oikeaakin tietoa mukaan. Nimittäin, Leninin ja Stalinin ansiosta maaorjista koulutettiin luku- ja kirjoitustaioinen kansa aika nopeasti. Haluttiin, että kansa saa itse lukea ja ymmärtää Marxia ja Engelsiä, mutta ei ymmärretty, että myös muu kirjoitettu teksti sai samalla lukijoita :)
Siperiaan tuomittiin sitten miljoonia pakkotöihin ilman perustetta, koska Stalin halusi sinnekin kaupunkeja sekä rautateitä ja maanteitä. Moni jäi sinne, mutta moni myös vapautettiin kymmenen vuoden pakkotyön jälkeen ja sai kunnianpalautuksen. Ei tietenkään millään mittarilla hyväksyttävää toimintaa, mutta pirun tehokasta. Ilman tätä käytäntöä Uralin ja Tyynen meren välissä tuskin olisi muuta kuin Taigaa.
Olisi varmasti ollut muutakin kuin tundraa ja taigaa:). Kerenskin tavallnen hallitus olisi normalisoinut Venäjän hallinnon, demokratian ja talouden, ja maa olisi sieltä vähitellen luonnonrikkauksiensa vauhdittamana hilautunut muun maailman mukana nykypäivään.
Eikös se ollut Ahti Karjalainen joka oli aina kännissä ja josta neukut halusivat Kekkosen seuraajan? Kuitenkin kepu ei valinnut häntä edes pressaehdokkaaksi.
Quote from: Sydämistynyt on 20.06.2016, 23:22:55
Quote from: JoKaGO on 20.06.2016, 21:29:56
Sitten vähän oikeaakin tietoa mukaan. Nimittäin, Leninin ja Stalinin ansiosta maaorjista koulutettiin luku- ja kirjoitustaioinen kansa aika nopeasti. Haluttiin, että kansa saa itse lukea ja ymmärtää Marxia ja Engelsiä, mutta ei ymmärretty, että myös muu kirjoitettu teksti sai samalla lukijoita :)
Siperiaan tuomittiin sitten miljoonia pakkotöihin ilman perustetta, koska Stalin halusi sinnekin kaupunkeja sekä rautateitä ja maanteitä. Moni jäi sinne, mutta moni myös vapautettiin kymmenen vuoden pakkotyön jälkeen ja sai kunnianpalautuksen. Ei tietenkään millään mittarilla hyväksyttävää toimintaa, mutta pirun tehokasta. Ilman tätä käytäntöä Uralin ja Tyynen meren välissä tuskin olisi muuta kuin Taigaa.
Olisi varmasti ollut muutakin kuin tundraa ja taigaa:). Kerenskin tavallnen hallitus olisi normalisoinut Venäjän hallinnon, demokratian ja talouden, ja maa olisi sieltä vähitellen luonnonrikkauksiensa vauhdittamana hilautunut muun maailman mukana nykypäivään.
Leirityksillä diktaattorit, kuten Josef, saavat parin vuoden boostin perusinfraan, mutta ei tuon varaan yhteiskuntia rakenneta.
Kuten kommunistit eivät ole oppineet vieläkään,
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 20.06.2016, 23:15:29
Leniksen (Leningrad)
Eka kerta kun kuulen Lenskiä kutsuttavan Lenikseksi.
Historianopettajani kertoi kyllä suomettumisesta ja samoin Suomen historian neukkuversioista, jonka kuvasi täydeksi vääristelyksi. Sivistynyt vasemmistolainen. Kyllä kaikki tiesivät että siellä suunnalla kaikki on ihan vinossa. Osa oli ehkä aiemmin selittänyt asiaa itsellen sillä, että kyse oli jostain tietoisesta kulutuskriittisestä valinnasta yksinkertaisemman hyväksi, mutta 1980-luvulla siihenkään ei kyllä uskonut enää kuin jotkut tynnyrissä eläneet korpikommunistit. Ylikriittinen suhtautuminen kaikkeen amerikkalaiseen on sen sijaan tuosta ajasta jäänyt henkiin tähän päivään saakka. Koskee kyllä koko Eurooppaa. Tosin Trumpin nousu on osoittanut että sekään epäluulolo ei ole perusteetonta.
Quote from: JoKaGO on 20.06.2016, 21:29:56
Siperiaan tuomittiin sitten miljoonia pakkotöihin ilman perustetta, koska Stalin halusi sinnekin kaupunkeja sekä rautateitä ja maanteitä. Moni jäi sinne, mutta moni myös vapautettiin kymmenen vuoden pakkotyön jälkeen ja sai kunnianpalautuksen. Ei tietenkään millään mittarilla hyväksyttävää toimintaa, mutta pirun tehokasta. Ilman tätä käytäntöä Uralin ja Tyynen meren välissä tuskin olisi muuta kuin Taigaa.
Tehokasta? Millä mittarilla? Mikä lisäarvo on siinä, että autiomaa saatiin asutettua? Eikö tehokkaampaa olisi ollut antaa ihmisten asua halaumassaan paikassa? Varmasti se olisi ollut tuottavampaa ja tehokkaampaa.
Quote from: Axel Cardan on 20.06.2016, 23:24:32
Tämä ei nyt kuitenkaan ole suoranaisesti Neuvostoliiton vika?
Tai Sorsan?
Aika paljon neukkujen vika:
Quote
Tutkijakolmikon mukaan Moskovan idänkaupan lakkautuspäätös 18. joulukuuta 1990 tuli yllätyksenä Suomen establishmentille, ja tämä toteamus pitää kyllä paikkansa.
Näin ei kuitenkaan olisi tarvinnut olla. Suomen Pankin idänkaupan osastopäällikkö Kari Holopainen oli jo vuosia varoittanut idänkaupan pilarien murtumisesta. Neuvostoliiton maksukyky oli alkanut horjua jo 1980-luvun puolivälissä, mutta sitä ei havaittu – tai ei haluttu havaita (ks Kari Holopainen: Orpo piru, Opus liberum 2007).
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/1990-luvun-laman-paasyy-erikoinen-idankauppa/
Sorsan syytä oli se, että se otti vetoketjun pesänrakennusaineeksi:
https://www.youtube.com/watch?v=kzKj4fNEAtE
Quote from: Kerttu Täti on 20.06.2016, 23:35:38
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 20.06.2016, 23:15:29
Leniksen (Leningrad)
Eka kerta kun kuulen Lenskiä kutsuttavan Lenikseksi.
Historianopettajani kertoi kyllä suomettumisesta ja samoin Suomen historian neukkuversioista, jonka kuvasi täydeksi vääristelyksi. Sivistynyt vasemmistolainen. Kyllä kaikki tiesivät että siellä suunnalla kaikki on ihan vinossa. Osa oli ehkä aiemmin selittänyt asiaa itsellen sillä, että kyse oli jostain tietoisesta kulutuskriittisestä valinnasta yksinkertaisemman hyväksi, mutta 1980-luvulla siihenkään ei kyllä uskonut enää kuin jotkut tynnyrissä eläneet korpikommunistit. Ylikriittinen suhtautuminen kaikkeen amerikkalaiseen on sen sijaan tuosta ajasta jäänyt henkiin tähän päivään saakka. Koskee kyllä koko Eurooppaa. Tosin Trumpin nousu on osoittanut että sekään epäluulolo ei ole perusteetonta.
"Reaalisosialismi in a nut shell" Just se, mitä sinä harjoitat. Muuten kyllä, mutta
sabotaashi rasisimi.
Gorbatsovin valtaannousun jälkeen neukuista sai julkisestikin puhua suurin piirtein niinkuin asia on. Ennen Gorbaa oli kaksi lyhyttä kautta tutisevien vanhusten johtoa, Andropov ja Tsernenko.
Työkaverini joka on serbi kertoo että Jugoslaviasta sai 80-luvulla vapaasti matkustaa länteenkin. En ole ihan varma uskonko häntä.
Kommenteissa:
"Kaverini näytti tänä keväänä erästä lukion kirjaansa, missä tehtävissä käskettiin pyytämään anteeksi afrikkalaisten orjuutta ja piti kertoa miten me olemme vastuussa siitä ja miten voimme sen korvata. Sain pienen kakomisreaktion."
:o
Quote from: -PPT- on 20.06.2016, 23:44:29
Työkaverini joka on serbi kertoo että Jugoslaviasta sai 80-luvulla vapaasti matkustaa länteenkin. En ole ihan varma uskonko häntä.
Ruotsi oli täynnä jugoja jo 1980-luvulla. Tietenkin saivat mennä ulkomaille töihin, koska omassa maassa ei ollut mitään. Kuten kehitysmaissa yleensäkin, rahalähetykset olivat merkittävä ulkomaan valuutan lähde maalle.
Quote from: Toni R Jyväskylästä on 20.06.2016, 23:51:15
Kommenteissa:
"Kaverini näytti tänä keväänä erästä lukion kirjaansa, missä tehtävissä käskettiin pyytämään anteeksi afrikkalaisten orjuutta ja piti kertoa miten me olemme vastuussa siitä ja miten voimme sen korvata. Sain pienen kakomisreaktion."
:o
15-vuotias väritteinen koripallolahjakkuus surmasi veitsellä yli 80-vuotiaan isotätini, "home-invasionin" yhteydessä, Minnesotassa. Kauheeta koripallolahjakkuuden hukkaamista.
Paikallinen lehti "Minnesota Star" itki kovasti koripallolahjakkuuden vastoinkäymisiä.
Sai kyllä, ja Jugoslaviaankin pääsi mm. Interreilillä.
Trumpin fanittaminen saa vain surulliseksi, että taasko nuoriso on valmus hurahtamaan siihen, joka huutaa eniten? :facepalm:
Neuvostoliitolla oli vain "rauhanohjuksia", kun opiskelijakaverit vouhottivat Rauha-miekkareissa Amerikan Pershing-ohjuksia vastaan 1980-luvun alussa. :facepalm:
Tarvittiin muuan Ronald Reagan, joka käski Berliinin muurilla: "Please, Mr. Gorbatshov, tear this wall down", kun yksi vouhotus romahti omaan mahdottomuuteensa.
Mulla on myös kokemuksia tuosta 80-luvun peruskoulumaailmasta Helsingissä. En muista mitä niissä historiankirjoissa kirjoitettiin, mutta muistan jo silloin olevan ihmisiä jotka olivat kriittisiä tuohon NL-juttun ym. No siinä ei mitään ihmeellistä, mutta siinä onkin se pointti, että vietin nuoruuttani Itä-Helsingin duunarilähiössä. Jotenkin epämääräisesti kyllä muistan, että kukaan ei oikeastaan ottanut ihan todesta joitain sosialismi vs. kapitalismi esityksiä. Solidaarisuus-ammattiliittokin Puolassa sai yhden meidän luokan koiraleuan keksimään ihan poskettomia ja älyvapaita juttuja sosialismista, mitä nyt vaan 7-luokkalainen osaa. Hauskaa kuitenkin oli.
Minun muistaakseni kukaan ei uskonut 1980-luvulla koulussa koulukirjojen sisältämää propagandaa Neuvostoliitosta. Katsottiin, että Neuvostoliitto uhkailee Suomea ja siksi kirjoissa pitää olla valheellista propagandaa.
Nykyinen monikulttuuripropaganda saattaa upota koululaisiin helpommin, koska ei voi syyttää Neuvostoliittoa siitä. Propaganda ei enää tule ulkoa pakotettuna vaan on systeemin sisäistä. Toivottavasti monikulttuurisuus ei jalostu nationalismin tapaan maailmansodiksi.
Arno Kotro ei ensimmäistä kertaa kyseistä koulun historiankirjaa kritisoi. Markku Jokisipilä kertoo lisää (http://jokisipila.blogspot.fi/2009/03/venalaiset-ja-suomalaiset.html):
Quote from: JokisipiläHistorian Opiskelijain Liiton vuosikokous julkaisu 31.3.1973 julkilausuman "Oikean tiedon puolesta - YYA velvoite historian opetukselle ja tutkimukselle", jossa todettiin mm. seuraavaa:
...Yliopisto- ja korkeakoululaitokselle asettuu erittäin vaativa tehtävä suomalais-neuvostoliittolaisten ystävyys- ja yhteistyösuhteiden vaalijana ja edelleenkehittäjänä. Sen tehtävänä on tuottaa tietoa Suomen ja Neuvostoliiton suhteista, niiden luonteesta ja historiasta sekä niistä mittaamattomista mahdollisuuksista, joita yhteistyö Neuvostoliiton kanssa Suomelle tarjoaa kaikilla elämänaloilla. Ennenkaikkea sen tehtävänä on kasvattaa sivistyneistö, joka sekä tiedollisesti että asenteellisesti kykenee ymmärtämään Suomen ja Neuvostoliiton kansojen yhteiset perustavaa laatua olevat edut ja yhteistyön Suomelle tarjoamat valtavat kehitysmahdollisuudet...
...Suomen ja Neuvostoliiton hyvät ja luottamukselliset suhteet ja niiden edelleen kehittäminen voivat perustua vain sille, että Suomen puolelta myönnetään näiden suhteiden hoidossa tapahtuneet virheet ja laiminlyönnit ja otetaan oppia niistä...
...YYA-sopimuksen 25-vuotisjuhlavuonna on painokkaasti vaadittava, että yliopisto- ja korkeakoululaitos ottaa paikkansa Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyden lujittamisessa ja edelleen kehittämisessä. Historia-aineiden kohdalla ensimmäinen askel tällä tiellä on neuvostovastaisten oppikirjojen korvaaminen sellaisilla, jotka tarjoavat oikeaa tietoa Neuvostoliitosta...
Yritin kaivaa tietoa siitä, ketkä HOL:n hallituksessa vuonna 1973 istuivat, mutta netistä en löytänyt, joten lähetin asiasta tiedustelun järjestön nykyisille toimijoille. Jos joku lukijoista ehtii ensin, kommenttipalstalle vaan. Nimien tietäminen voisi avata mielenkiintoisia näkökulmia.
Vastaus kysymykseen löytyy kommenttiosiosta.
Noin yleensä kaikki tiesivät neuvostopropagandan olevan täyttä paskaa, "Näin naapurissa"-ohjelman valetta ja "Säveliä Neuvostoliitosta" hyvän syyn hankkia kasettimankkari. Ajan hermolla oleva edistyksellinen (lue: vasemmistolainen, kommarit ja sossut) nuoriso narisi "kaupallisuudesta" (tuottava toiminta on epäilyttävää, pinnallista ja -HYI- amerikkalaista) ja hurahti rauhankasvatukseen ja -marsseihin samalla tavalla kuin nykyään monikulttuuriin, antirasismiin ja ilmastonmuutokseen. Nuorisosta näitä ei ollut edes kymmentä prosenttia mutta toimittajaksi asti ehti moni.
Toista mieltä olevat leimattiin rauhanvastustajiksi, neuvostovastaisiksi ja taantumuksellisiksi. Suomalaisten toimittajien mielestä Ronald Reagan oli vaarallinen hullu ja länttä irvittiin mieltä vailla. 80-luvun puolivälissä SDP-nuorten julkaisun kannessa luki "neukkuekstra", joka aiheutti rytmihäiriöitä, itseruoskintaa ja anteeksipyyntöjä television ajankohtaislähetyksiä myöten (https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&ved=0ahUKEwjc_NuxzrfNAhWnQpoKHURJBOAQFgglMAE&url=http%3A%2F%2Fhandle.dtic.mil%2F100.2%2FADA345986&usg=AFQjCNEFJaFYk1z3a7IArvh-MTkl6s0zAg&cad=rja).
QuoteForeign policy observers who will remain anonymous say that the Soviets expressed
their concern about these negative phenomena to them even before President
Koivisto became involved. The embassy on Tehtaankatu [Tehdas Street]
brought to the attention of the Foreign Ministry a television game on the Finnish
market called Raid over Moscow, in which one can by means of a home computer
conduct a raid on Moscow and attack the Kremlin and Soviet leaders.
Moscow, for its part, has given attention to Finnish newspaper articles. The
Soviets have set their sights on the Social Democratic Youth LIPPU paper's
"Neukkuekstra" [Soviet Extra?], the Construction Workers' Union's RAKENTAJA
paper, YDIN, and on men's papers writing about Soviet spies, among others.
According to the foreign policy experts, there were enough signals that the
foreign policy leadership began to prevent "danger in advance".
Attention was given to these negative phenomena in Finland and at the highest level before
the Soviet Union became publicly involved in this matter in the columns of
PRAVDA. There would probably be commentaries on PRAVDA's articles in Finnish
newspapers and thus the snowball would only grow.
Järjellä ei ilmiötä voi selittää. Kaipa sitten oli helpompaa olla porukalla räkimässä yhteistä kohdetta varmuuden vuoksi siltä varalta, että Neuvostoliitto Suomen miehittäisi. Raukkamaisia pieniä rottia.
Mitäs se Gorbatsov sanoikaan...
"The most puzzling development in politics during the last decade is the apparent determination of Western European leaders to re-create the Soviet Union in Western Europe."
"...Yliopisto- ja korkeakoululaitokselle asettuu erittäin vaativa tehtävä suomalais-neuvostoliittolaisten ystävyys- ja yhteistyösuhteiden vaalijana ja edelleenkehittäjänä. Sen tehtävänä on tuottaa tietoa Suomen ja Neuvostoliiton suhteista, niiden luonteesta ja historiasta sekä niistä mittaamattomista mahdollisuuksista, joita yhteistyö Neuvostoliiton kanssa Suomelle tarjoaa kaikilla elämänaloilla. Ennenkaikkea sen tehtävänä on kasvattaa sivistyneistö, joka sekä tiedollisesti että asenteellisesti kykenee ymmärtämään Suomen ja Neuvostoliiton kansojen yhteiset perustavaa laatua olevat edut ja yhteistyön Suomelle tarjoamat valtavat kehitysmahdollisuudet...
...Suomen ja Neuvostoliiton hyvät ja luottamukselliset suhteet ja niiden edelleen kehittäminen voivat perustua vain sille, että Suomen puolelta myönnetään näiden suhteiden hoidossa tapahtuneet virheet ja laiminlyönnit ja otetaan oppia niistä...
...YYA-sopimuksen 25-vuotisjuhlavuonna on painokkaasti vaadittava, että yliopisto- ja korkeakoululaitos ottaa paikkansa Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyden lujittamisessa ja edelleen kehittämisessä. Historia-aineiden kohdalla ensimmäinen askel tällä tiellä on neuvostovastaisten oppikirjojen korvaaminen sellaisilla, jotka tarjoavat oikeaa tietoa Neuvostoliitosta..."
Yllä oleva onkin hyvinkin tuttua ja nykymenoa vastaavaa juttua eikä tarvitse muuttaa kuin pari sanaa:
Yliopisto- ja korkeakoululaitokselle asettuu erittäin vaativa tehtävä suomalais-monikultturisten ystävyys- ja yhteistyösuhteiden vaalijana ja edelleenkehittäjänä. Sen tehtävänä on tuottaa tietoa Suomen ja monikulttuurin suhteista, niiden luonteesta ja historiasta sekä niistä mittaamattomista mahdollisuuksista, joita yhteistyö monikulttuuristen piirien kanssa Suomelle tarjoaa kaikilla elämänaloilla. Ennenkaikkea sen tehtävänä on kasvattaa sivistyneistö, joka sekä tiedollisesti että asenteellisesti kykenee ymmärtämään Suomen ja monikulttuurin yhteiset perustavaa laatua olevat edut ja yhteistyön Suomelle tarjoamat valtavat kehitysmahdollisuudet...
...Suomen ja monikulttuuristen piirien hyvät ja luottamukselliset suhteet ja niiden edelleen kehittäminen voivat perustua vain sille, että Suomen puolelta myönnetään näiden suhteiden hoidossa tapahtuneet virheet ja laiminlyönnit ja otetaan oppia niistä...
...Monikulttuurisen Suomen 25-vuotisjuhlavuonna on painokkaasti vaadittava, että yliopisto- ja korkeakoululaitos ottaa paikkansa Suomen ja monikulttuuristen piirien ystävyyden lujittamisessa ja edelleen kehittämisessä. Historia-aineiden kohdalla ensimmäinen askel tällä tiellä on monikulttuurisvastaisten oppikirjojen korvaaminen sellaisilla, jotka tarjoavat oikeaa tietoa monikulttuurista.
Quote from: niemi2 on 21.06.2016, 01:59:31
Mitäs se Gorbatsov sanoikaan...
"The most puzzling development in politics during the last decade is the apparent determination of Western European leaders to re-create the Soviet Union in Western Europe."
Voi jehna. Ihan kuin olisimme hypänneet aikakoneella muutaman vuosikymmenen takaiseen aikaan. Monikulttuuri on taas kuuminta hottia ja rauhan yhteisöä ylistetään. Tällä kertaa olemme kuitenkin paljon pahemmassa liemessä, sillä lainsäädäntö tulee meille suoraan Brysselistä, taakkaa jaetaan vimmatusti kaikilla politiikan alueilla ja maan ykköspoliitikkojen urahissi kulkee nykyään politbyroon jäsenyyteen asti.
Quote from: Lalli IsoTalo on 20.06.2016, 21:02:51
Se on aivan sama mitä koulukirjoissa kirjoitettiin 1970-luvulla, kun kävin lukiota. Kaikki tiesivät, Neuvostoliitto on aivan hirveää paskaa alusta loppuun, eikä mikään toimi, edes propaganda.
Nykyään puolet kansasta ei tunnu tietävän, että monikulttuuri on aivan hirveää paskaa alusta loppuun, eikä mikään toimi. Ero nuoruuteni on aivan kammottava!
Kirjoista en muista mitään, mutta jouduimme katsomaan maailman huonoimman elokuvan, Luottamus.
Ehkä tuo kommarimeininki vähän kiihtyi Suomessa 1980-luvulla?
jeps,kommunisteille lähinnä naureskeltiin kun jutut mahtavasta neuvostoliitosta ei ihan vastannut todellisuutta.Sitä toki pelätiin koska ikinä tiennyt mitä ne seuraavaksi keksii.Tolloin oli vielä itä-kauppa voimissaan ja tuolla käytiin dokailemassa yms kuten nytkin mutta ilmapiiri oli vähän erillainen eli putkaan et halunnut joutua koska pahimmassa tapauksessa et sieltä päässyt pois eikä suomi olisi pystynyt auttamaan sua mitenkään yms. :D
Quote from: -PPT- on 20.06.2016, 22:22:23
80-luvulla taisi vielä olla enemmän eroa kävikö koulunsa Helsingissä, Tampereella tai muussa suuremmassa kaupungissa tai kävikö koulunsa pikkupaikkakunnalla. Itse olin koulussa pikkukylässä ja opettajat olivat oikeistolaisia. Ei ryssiä kuitenkaan arvosteltu.
Itse en muista että helsingissä olisi opettajat jotenkin ihailleet kommunismia tai siitä toitottaneet.Tietenkin täällä oli noita noiden "kultuuri" yms juttuja sekä diplomaatteja.NL:n suurlähetystön(ja parin muun) vieressä ei kannattanut/saanut pyöriä ja siellä taisi olla aina pari poliisia ajamassa kakaroita ja muita pois.Tolloinhan oli loikkareita ja jo toi kertoi siitä ettei nl mikään "paratiisi" (mitä jotkut väitti sen olevan ihan vakavissaan) ollut jos omat kansalaiset halusi sieltä pois länsimaihin.. :D :D
/edit
uutisissa taidettiin aina joskun mainita että nl on ylittänyt 5v suunnitelman eli tuottanut terästä/viljaa niiin ja niin paljon yms ja yleensä noi jutut sai aikaan lähinnä naurua koska kaikki tiesi ettei ne pitänyt paikkaansa.Noi propaganda jutut tolloin on tainnut muuten vahvistaa sitä mielikuvaa venäläisistä että ne valehtelee koko ajan eikä mihinkään niiden kertomiin juttuihin kannata uskoa. :D
Quote from: Kerttu Täti on 20.06.2016, 23:35:38
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 20.06.2016, 23:15:29
Leniksen (Leningrad)
Eka kerta kun kuulen Lenskiä kutsuttavan Lenikseksi.
Historianopettajani kertoi kyllä suomettumisesta ja samoin Suomen historian neukkuversioista, jonka kuvasi täydeksi vääristelyksi. Sivistynyt vasemmistolainen. Kyllä kaikki tiesivät että siellä suunnalla kaikki on ihan vinossa. Osa oli ehkä aiemmin selittänyt asiaa itsellen sillä, että kyse oli jostain tietoisesta kulutuskriittisestä valinnasta yksinkertaisemman hyväksi, mutta 1980-luvulla siihenkään ei kyllä uskonut enää kuin jotkut tynnyrissä eläneet korpikommunistit. Ylikriittinen suhtautuminen kaikkeen amerikkalaiseen on sen sijaan tuosta ajasta jäänyt henkiin tähän päivään saakka. Koskee kyllä koko Eurooppaa. Tosin Trumpin nousu on osoittanut että sekään epäluulolo ei ole perusteetonta.
köh,amerikkalaisuushan oli just in tolloin.Amerikanraudat ja hampurilaiset yms oli kovassa huudossa tohon aikaan,varsinkin elektroniikka(kaikki muistaa varmaan ensimmäiset nl kotitietokoneet ja pelikonsolit? ;D).Ei ihan menty ladalla cruisingeihin mitä tolloin järjestettiin.. :)
Tämä alkoi koulunsa 82 ja jonkin verran muistan propagandaa ja sen jopa hieman uponneen minuun.
Nykypäivän propagandaan on minusta se ero että silloin jopa sai olla eri mieltä, toisin kuin tänään moku-unelman suhteen ja oppi kuinka vahva on opettajien vaikutus kun kertovat asioista, oikeista tai vääristä.
Quote from: -PPT- on 20.06.2016, 23:44:29
Työkaverini joka on serbi kertoo että Jugoslaviasta sai 80-luvulla vapaasti matkustaa länteenkin. En ole ihan varma uskonko häntä.
Minulla on yksi, joka kävi syntymässä lännessä, jossa vanhemmat olivat töissä (ei minään valtion lähettiläinä), ja jopa sitten palasivat kotiinsa.
Jugoslaviallakin oli oma versionsa kommunismista, mutta Nevostoliiton itäblokkiahan se ei ollut (Stalin epäonnistui toiveissaan saada Tito vaihdettua mieleisemmäkseen marionetiksi).
Isot pojat kertoi kuinka he 60-luvulla kävivät katsomassa Rijekassa TT-ajoja prätkillä. Elivät herroiksi länsivaluutalla.
www.formula1-dictionary.net/preluk.html
Jugoslavia ei todellakaan ollut NL.
Korhosen Pena on näköjään voittanut siellä 350cc luokan vuonna -75.
Quote from: -PPT- on 20.06.2016, 23:23:17
Eikös se ollut Ahti Karjalainen joka oli aina kännissä ja josta neukut halusivat Kekkosen seuraajan? Kuitenkin kepu ei valinnut häntä edes pressaehdokkaaksi.
karjalaisen ahdille kävi, niin kuin monelle muulle aikalaiselleen, että alkoholisoitui pahasti luodessaan suhteita ja verkostoja.
Silloin tapana oli juoda kovaa viinaa aamusta iltaan oli tilanne tai tapahtuma mikä hyvänsä.
Siinä alkoholisoitui moni muuten hyvä mies pahasti, eikä alkoholismista paraneminen ole kaikille helppoa.
Quote from: Axel Cardan on 21.06.2016, 00:00:04
Siis NL:n systeeminhän piti joka tapauksessa romahtaa ennemmin tai myöhemmin. Mikä on siis kenenkin vika? Ketä syytetään? NL:ääkö siitä, että NL ei tajunnut romahtavansa? Vaiko onko syy siinä, että Suomessa ei tajuttu, että tämä iänikuinen tavaranvaihto jalosteista öljyyn ei voi enää jatkua? Meidänhän siinä piti olla fiksuja ja ymmärtää, että jäänmurtajille ja junavaunuille on vastapuolellakin rajallinen tilaus. Ja jos siinä tilanteessa sitouduttiin Ecuun, niin (1) miten se on NL:n vika (kannattiko se sitä?) ja (2) miten se on Sorsan vika?
Ja jos valuuttamme ja EU:ta ajatellaan, niin mikä on Ahon, Lipposen ja Niinistön osuus?
Aika (liian) moni tuntui tuolloin uskovan, että NL on ikuinen. Kun ulkomaankaupasta 25% loppui kuin seinään, niin työttömyys räjähti. Viime kädessä vastuu tästä riskien vähättelystä kuului tietenkin suomalaisille päättäjille aivan kuten rahoitusmarkkinoiden vapauttamisesta, jossa ei talouden ylikuumenemisen vaaraa ei yleisesti nähty. Holkerin hallitus vapautti pääomaliikkeet ja pankit pystyivät lisäämään luotonatoa nopeammin (myös valuuttalainoin) kuin pelkän talletuskasvun avuin. Riskipääoman saanti vapautui ja pörssikurssit kolminkertaistuivat neljässä vuodessa ja asuntojen hinnat kaksinkertaistuivat. Tämä aika oli vahva näyttö siitä, mihin kaikkeen Kokoomus pystyy (Koiviston taustatuella) kun sille antaa
jallitushallitusvaltaa.
Aho siirtyi luontevasti entisenä Kannuksen elinkeinoasiamiehenä Suomen konkurssipesän selvittelijäksi aisaparinaan Iiro Viinanen vuonna 1991. Ahon hallitusohjelmassa EU-jäsenyyteen otettiin jo kantaa. Niinistö oli tietenkin juonimassa EU-jäsenyyden puolesta kuten myös takinkäännön tehnyt entinen vasemmistoradikaali Lipponen. Paavo Väyrynen vastusti näkyvästi EU-jäsenyyttä, joka oli teemana vuoden 1994 pressanvaaleissa. Kalastajatorpalla pidettiin Bildenberg-kokous vuonna 1994, jossa askelmerkit Suomen EU- (ja euro-) jäsenyyteen linee lopullisesti hahmoteltu.
"Valco-Sorsa" oli talousnero, joka tuli kuuluisaksi toimiessaan valtion kuvaputkitehtaan hallintoneuvoston puheenjohtajana - siis
valtion kuvaputkitehtaan - aiheuttaen tunaroinnillaan mittavan kuprun veronmaksajille. Palkkioksi talousosaamisestaan, Sorsa
siivottiin nimitettiin poliittisen uransa päätökseksi Suomen pankin johtokuntaan 1987.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 20.06.2016, 23:15:29
Quote
Filosofian opettaja Arno Kotro ihmettelee Suomessa 1980-luvulla käytettyjen Historia ja me -kirjasarjan antamaa kuvaa Neuvostoliitosta. Hän kertoo hämmästeellensä kirjan antamaa positiivista kuvaa Neuvostoliitosta jo nuorena koululaisena.
Arno Kotro on syntynyt vuonna 1969 eli hän ei pysty muodostamaan aikalaiskokemusta 1980-luvusta muuten kuin angstisen teini-ikäisen muistikuvin. 1980-luku oli vielä suomettumisen aikaa. SPD:n Kalevi Sorsa oli valittu 1978 sosialistisen internationalin puheenjohtajaksi, jonka agenda kirjoitettiin NL:ssa. Sorsa oli ulkoministerinä 1987–1989 ja toimi myös Suomalais-Neuvostoliittolaisen taloudellisen yhteistyökomission puheenjohtajana vuosina 1983–1989. Pääministerinä Sorsa toimi 1980-luvulla 1982–1983 ja 1983–1987.
Sorsa oli myös SDP:n idänsuhteiden arkkitehti. Kekkosen avulla Sorsa kehitti likeiset suhteet NL:n poliittiseen johtoon, jotka olivat olleet viileät koko sotien jälkeisen ajan. Kalevi Sorsan johtamassa puolueessa ei ollut enää asevelisosialistilinjalle sijaa. Sen sijaan hän vei SDP:n vasemmalta ohi koko tuon aikaisen ulkopoliittisen linjan. Sorsaa voi pitää 1980-luvun suurena suomettajana.
1980-luvun vertaaminen nykyaikaan on osittain perusteltua, jos ajatellaan millaista valhetodellisuutta media syötti kansalle. Valhetodellisuus oli kuitenkin niin absurdia ja sodasta kulunut niin vähän aikaa, ettei juuri kukaan uskonut sitä. Valheen voi kuka tahansa mennä todentamaan Leniksen (Leningrad) ryyppyseissulla.
1980-luku oli kuitenkin vahvan talouskasvun aikaan ja ihmisten tulevaisuudenusko oli vahva. Neekereitä ei näkynyt juurikaan edes Helsingissä. Suomessa vallitsi täystyöllisyys ja taloutta alettiin vapauttaa nopeasti sääntelystä 1980-luvun lopulla. Hallitus sitoi markan Euroopan valuuttayksikköön ecuun korkealla kurssilla, eli noudatti vahvan markan politiikkaa. Päättäjät eivät uskoneet varoituksia ja kaikki päättyi 1990-alun lamaan, jolloin bruttokansantuote laski 13 % ja työttömyys nousi 3,5 %:sta 18,9 %:iin.
Suomen omat päättäjät siis tunaroivat kaiken 1980-luvulla. Se on syynä siihen, että joudumme nyt kärsimään eurosta ja EU:n integraatiosta. Kun kaikki meni perseelleen, Suomessa todettiin että on parempi jos muut päättävät asioistamme.
Neuvostoliitto ei kuulunut Sosialistiseen Internationaaliin, eikä SI:n agendaa kirjoitettu NL:ssa vaan Lontoossa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosialistinen_internationaali
Quote from: MW on 20.06.2016, 23:19:09
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 20.06.2016, 23:15:29
Quote
Filosofian opettaja Arno Kotro ihmettelee Suomessa 1980-luvulla käytettyjen Historia ja me -kirjasarjan antamaa kuvaa Neuvostoliitosta. Hän kertoo hämmästeellensä kirjan antamaa positiivista kuvaa Neuvostoliitosta jo nuorena koululaisena.
Arno Kotro on syntynyt vuonna 1969 eli hän ei pysty muodostamaan aikalaiskokemusta 1980-luvusta muuten kuin angstisen teini-ikäisen muistikuvin. 1980-luku oli vielä suomettumisen aikaa. SPD:n Kalevi Sorsa oli valittu 1978 sosialistisen internationalin puheenjohtajaksi, jonka agenda kirjoitettiin NL:ssa. Sorsa oli ulkoministerinä 1987–1989 ja toimi myös Suomalais-Neuvostoliittolaisen taloudellisen yhteistyökomission puheenjohtajana vuosina 1983–1989. Pääministerinä Sorsa toimi 1980-luvulla 1982–1983 ja 1983–1987.
Sorsa oli myös SDP:n idänsuhteiden arkkitehti. Kekkosen avulla Sorsa kehitti likeiset suhteet NL:n poliittiseen johtoon, jotka olivat olleet viileät koko sotien jälkeisen ajan. Kalevi Sorsan johtamassa puolueessa ei ollut enää asevelisosialistilinjalle sijaa. Sen sijaan hän vei SDP:n vasemmalta ohi koko tuon aikaisen ulkopoliittisen linjan. Sorsaa voi pitää 1980-luvun suurena suomettajana.
***
Sorsa oli loistava mies tehtävässään, koska oli kännissä 24/7. Neuvostoliiton valinta, mutta eipä pressaksi asti päässyt.
Ihan uutta tietoa Sorsasta. En ole tiennyt että hän oli rapajuoppo. Et kai sekoita Ahti Karjalaiseen?
Quote from: Sydämistynyt on 20.06.2016, 23:58:16
Sai kyllä, ja Jugoslaviaankin pääsi mm. Interreilillä.
Trumpin fanittaminen saa vain surulliseksi, että taasko nuoriso on valmus hurahtamaan siihen, joka huutaa eniten? :facepalm:
Neuvostoliitolla oli vain "rauhanohjuksia", kun opiskelijakaverit vouhottivat Rauha-miekkareissa Amerikan Pershing-ohjuksia vastaan 1980-luvun alussa. :facepalm:
Tarvittiin muuan Ronald Reagan, joka käski Berliinin muurilla: "Please, Mr. Gorbatshov, tear this wall down", kun yksi vouhotus romahti omaan mahdottomuuteensa.
Muutenko Berliinin muuria ei olisi kaadettu?
Quote from: Takinravistaja on 21.06.2016, 10:03:22
Neuvostoliitto ei kuulunut Sosialistiseen Internationaaliin, eikä SI:n agendaa kirjoitettu NL:ssa vaan Lontoossa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosialistinen_internationaali
Wiki-linkit ovat yhtä tyhjän kanssa. Parikymppiset nörtit päivittelevät sitä lämpimikseen huhupuheiden perusteella ja toiset samanlaiset uskovat kaiken.
SI oli nimenomaan NL:n propagandaväline.
EDIT: NL ei kuulunut SI:iin, johon kuului siis muiden maiden kuin NL:n sosialisteja. Agenda puolestaan kirjoitettiin Moskovassa.
No, nyt kun koulussa ei enää opeteta häpeäyliopistojen turhia reaalihömppäaineita, niin nykykoululaiset ovat valmiit luovuttamaan loputkin Karjalasta Venäjälle. Leikatkaa vaan lisää perussuomalaiset yleissivistaävät koulutuksesta, niin sen lisäksi että Odinit palvovat valloittajamaiden jumalia niin Suomi lakkaa kokonaan olemasta, kun kukaan kantasuomalainen ei siitä tiedä yhtään mitään.
http://www.viikonloppu.com/?p=118619
Quote from: Kerttu Täti on 21.06.2016, 10:31:16
No, nyt kun koulussa ei enää opeteta häpeäyliopistojen turhia reaalihömppäaineita, niin nykykoululaiset ovat valmiit luovuttamaan loputkin Karjalasta Venäjälle. Leikatkaa vaan lisää perussuomalaiset yleissivistaävät koulutuksesta, niin sen lisäksi että Odinit palvovat valloittajamaiden jumalia niin Suomi lakkaa kokonaan olemasta, kun kukaan kantasuomalainen ei siitä tiedä yhtään mitään.
Malttia, Kerttu-täti. Vielä ei ole juhannusaatto.
Quote from: Siili on 21.06.2016, 10:35:40
Malttia, Kerttu-täti. Vielä ei ole juhannusaatto.
Toivottele vain sitä malttia oppimattomuuden ja tietämättömyyden ihannoijille. Olisi ihan ikiva, että jotain jäisi jäljelle suomalaisesta sivistyksestä kun plokinaattorit leikkaavat opetusta :)
Quote from: Kerttu Täti on 21.06.2016, 10:43:20
Quote from: Siili on 21.06.2016, 10:35:40
Malttia, Kerttu-täti. Vielä ei ole juhannusaatto.
Toivottele vain sitä malttia oppimattomuuden ja tietämättömyyden ihannoijille. Olisi ihan ikiva, että jotain jäisi jäljelle suomalaisesta sivistyksestä kun plokinaattorit leikkaavat opetusta :)
:'(
Quote from: ISO on 21.06.2016, 08:50:28
Quote from: -PPT- on 20.06.2016, 23:23:17
Eikös se ollut Ahti Karjalainen joka oli aina kännissä ja josta neukut halusivat Kekkosen seuraajan? Kuitenkin kepu ei valinnut häntä edes pressaehdokkaaksi.
karjalaisen ahdille kävi, niin kuin monelle muulle aikalaiselleen, että alkoholisoitui pahasti luodessaan suhteita ja verkostoja.
Silloin tapana oli juoda kovaa viinaa aamusta iltaan oli tilanne tai tapahtuma mikä hyvänsä.
Siinä alkoholisoitui moni muuten hyvä mies pahasti, eikä alkoholismista paraneminen ole kaikille helppoa.
Ei se mikään pakko kuitenkaan ollut. Johannes Virolainen pyöri samoissa piireissä eikä tiettävästi koskaan edes maistanut viinaa.
Joidenkin mielestä viina vie eikä sille mahda mitään, mutta kaveripiiristä löytyy kumminkin aina joku kuskaamaan niitä ryyppyreissuille ja takaisin, joten puheiden arvo todisteena on nolla.
Ensinnäkin Suomessa opetettiin NORMAALIA AIKAKAUDEN POLIITTISTA HISTORIAA. Olin tuolloin koulussa ja kävin kovan väittelyn opettajani kanssa historiankirjoituksen polittiisuudesta ja puolueettuudesta. Väitin että vanha ja avoimesti puolueellinen historia on parempaa kuin peitelty tai kirjoittajan tietämään värittämä. Emme koskaan päässeet yhteisymmärrykseen. Sain huonon numeron mutta sisimmässäni ymmärsin olevani oikeassa. Ja olen edelleen. Mikä on itseasiassa historian kirjoituksen ydin.
A Kontro ei kykene ymmärtämään aikaa (mistä syystä hän on ämpäriyliopiston listoilla)
Kommariyliopistojen ja muun paskasakin pahuus on ziljoona kertaa isompi ongelma kuin pahainen historian vääristely. Historian vääristely pitää suhteuttaa tieteiden, taiteiden, talouden ja koko poliittisen ja jornalistisen maailmankuvan vääristelyyn. Historiasta on toki helppo ottaa asia tikun nokkaan. Mutta mutta...se on triviaalia tai harmitonta.
Isompi ongelma on esim finanssipolitiikan päätöksenteon luovutus pois maasta epädemokraattisesti valitulle eurofiilijoukon huijarijohtajille. Mitä sitten? Ei muuta kuin pysyvä taantuma ja taloustuho ja kun asiaa kritisoidaan, kriitikkoa vastaan hyökätään kympillä. Hänet tuhotaan kuten neuvostoliitossa tuhottiin ihmiset jotka kritisoivat talous ja yhteiskuntajärjestelmää.
Vääristely kuuluu historiaan. Älkää katsoko kommunismin tuottamaa "me ja Neuvostoliitto" kirjaa NEGATIIVISENA ilmiönä. Katsokaa sitä POSITIIVISENA HISTORIAN VÄÄRISTELYNÄ. Sillä sitä se on...vasta kun katsoo ilmiöitä itsenään voi asioista oppia jotain. Pelkkä jälkikäteen tehty puhdistuminen ja tuomio ei auta mitään.
Kuten se ei auta nykyisin vallalla olevan monikulttuurin ja eurostoliiton palvonnan kanssa toimittaessa.
Tästä tulee mieleen yksi pieni anekdootti. Kun I - maailmansodan Sommen (muistaakseni) taistelussa sakemannit olivat linnoitetuissa asemissa, takamaastossa joku oli maalannut talon seinään tekstin "älkää vihatko vaan ihmetellään". Lause sopii moneen vyörytystaistelun torjuntatilanteeseen.
Quote from: Kim Evil-666 on 20.06.2016, 21:54:59
Sanotaanko näin, että kyllä 70-80 luvuilla kouluissa Neuvostoliiton suhteen oltiin aika kritiikittömiä. Esim. omassa koulussani mm. historian tunneilla käytiin syväluotaavasti läpi Neuvostoliiton historiaa varsin neutraalisti ja sitä tuutattiin suhteessa muiden maiden historioihin melkoiset määrät.
Myös omien muistikuvieni mukaan suurin osa opettajista oli joko kommareita, tai vasemmistolaisia ja sen huomasi. Minkäänlaista kritiikkiä en tosiaan muista opetustunneilta ryssää kohtaan. USA sen sijaan sai kritiikkiä mm. Vietnamin sodan takia
Meillä oli ihan päin vastoin. Kävin turkulaista yhteiskoulua ja sen jälkeen lukiota. Opettajat saattoivat kertoa lapsena kokemaansa talvisotaa mm. että kun hakivat turvaa meren jäältä niin pommikoneet tulivat niin matalalla "että näin ryssän silmänvalkuaiset".
Sen muistan hyvin, kun jostain ylemmältä taholta oli tullut määräys näyttää itsenäisyyspäivänä neukkujen otoksia Saksan keskitysleirien vapauttamisesta, niin ne esitettiin Finlandia-hymnin ja isänmaallisten puheiden jälkeen sanomalla, että nämä on nyt vaan pakko näyttää, mutta asiat eivät ehkä sittenkään ole ihan noin.
Oli hyvät opettajat kaikin puolin.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 21.06.2016, 10:21:09
Quote from: Takinravistaja on 21.06.2016, 10:03:22
Neuvostoliitto ei kuulunut Sosialistiseen Internationaaliin, eikä SI:n agendaa kirjoitettu NL:ssa vaan Lontoossa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosialistinen_internationaali
Wiki-linkit ovat yhtä tyhjän kanssa. Parikymppiset nörtit päivittelevät sitä lämpimikseen huhupuheiden perusteella ja toiset samanlaiset uskovat kaiken.
SI oli nimenomaan NL:n propagandaväline.
EDIT: NL ei kuulunut SI:iin, johon kuului siis muiden maiden kuin NL:n sosialisteja. Agenda puolestaan kirjoitettiin Moskovassa.
Sama juttu rauhanliiton yms kanssa.Vihreät taitaa nykyään kuulua samaan popposeen.
Käsi ylös kaikki jotka uskovat Päivi Lipposen kyenneen käsittelemään kriittisesti eurostoliiton edesottamuksia tai edes antamaan kriittiselle eu:ajattelulle sijaa koulunsa historianopetuksessa? Siis niinkuin aikuisten oikeesti kriittiselle ajattelulle?
Ps paskimman neukkuelokuvan tittelistä kisaa "Valkoinen laiva" Aitmatov filmatisointina...itse nukahdin kesken Derzu Uzalaa. Myöhemmin tajusin että tuotos oli läpimätää neuvostoimperialismia. Mutta joku siitä(kin) tykkäsi.
Aloitin peruskoulun vuonna -79 Ylöjärvellä. Myötäsukainen asenne Neuvostoliittoon ja sosialismiin yleisemmin ei rajoittunut historiantunteihin vaan mieleen on jäänyt, että esimerkiksi ala-asteen musiikin tunneilla demariopettajamme laulatti meillä paljon venäläisiä lauluja: Uralin pihlaja, Moskovan illat, Huopikkaat jne. Suurta ja mahtavaa veisattiin myös usein, mutta enpä muista, että esimerkiksi Tähtilippua olisi laulettu kertaakaan. Lukiovuoteni (Tampereella) ajoittuivat Neuvostoliiton ja tietysti laajemmin itäblokin hajoamisen vuosiin, mutta en muista, että kukaan muu kuin äidinkielen opettajamme olisi osoittanut avointa iloaan näiden tapahtumien johdosta. Mutta kävimme toki esimerkiksi koko lukio katsomassa Pekka Parikan Talvisota-elokuvan nyt jo edesmenneessä elokuvateatteri Hällässä.
Kotikasvatus onneksi rokotti kaikenlaista sosialismin ihailua vastaan, mutta silti yleinen lmapiiri oli sellainen, että eipä tullut mieleen haastaa opettajia esimerkiksi perustelemaan tarkemmin oppikirjojen kritiikittömiä ja osin täysin valheellisia väitteitä vaikkapa Neuvostoliiton suunnitelmatalouden hyödyistä.
Quote from: sine qua non on 21.06.2016, 12:12:01
Kotikasvatus onneksi rokotti kaikenlaista sosialismin ihailua vastaan, mutta silti yleinen lmapiiri oli sellainen, että eipä tullut mieleen haastaa opettajia esimerkiksi perustelemaan tarkemmin oppikirjojen kritiikittömiä ja osin täysin valheellisia väitteitä vaikkapa Neuvostoliiton suunnitelmatalouden hyödyistä.
Kommunismi kuten eu-liittovaltiopolitiikan palvonta oli ja on uskontoon verrannollista. Tällöin pitää muistaa että ollaan tekemisissä ihmisen käsityskykyä suurempien voimien kanssa. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Sitä että ihmisten mieliin syntyvä käsitys historiasta voidaan vääristää tai vaikka keksiä tyhjästä. Kuten esimerkiksi vihervasemmistolaisen kommariyliopiston tuotteen keksimä Suomen siirtomaahistorian taakka. Suomi on kuulemma velkaa siirtomaahistoriansa vääryyksistä. Mikä ei kestä mitään analyyttistä tarkastelua mutta tukee kivasti huuhaakoulutetun suvispellen omaa mielikuvitusmaailmaa.
Miksi ihmeessä kukaan keksii tai noin räikeästi vääristää historiaa?
Vastaus on absoluuttisen voiman hallinnasta. Absoluuttinen voima hallinnossa oikeuttaa kaikkeen. 1+1=3, historia on väärennettävissä hallitsija on kaiken, sääntöjen ja tiedon yläpuolella. Sellainen voima on houkuttanut ihmisiä halki historian. Tällöin mm vastustajan tapattaminen ei ole mitään. Ei yhtään mitään.
vrt Neuvostoliiton väärennetyt valokuvat ja epäsuosioon joutuneiden kohtalot.
Quote from: sine qua non on 21.06.2016, 12:12:01
Aloitin peruskoulun vuonna -79 Ylöjärvellä. Myötäsukainen asenne Neuvostoliittoon ja sosialismiin yleisemmin ei rajoittunut historiantunteihin vaan mieleen on jäänyt, että esimerkiksi ala-asteen musiikin tunneilla demariopettajamme laulatti meillä paljon venäläisiä lauluja: Uralin pihlaja, Moskovan illat, Huopikkaat jne. Suurta ja mahtavaa veisattiin myös usein, mutta enpä muista, että esimerkiksi Tähtilippua olisi laulettu kertaakaan.
Minulle slaavilaiset iskelmät laulatettiin vasta yläasteella, joten kaiketi se oli silloinkin yksittäisten opettajien valinta. Radiosta kuuli silloin tosi paljon venäläistä musiikkia, nykyään sitä ei kuule kuin jossain toivekonserteissa - molli on vaihdettu duuriin melko perusteellisesti. Slaavilaisen melankolisen iskelmän puuttuminen nykysuomalaisesta populaarimusiikista taitaa vaan osoittaa, kuinka paljon meille syötettiin idän kulttuurivaikutusta aikanaan.
Itse asiassa jopa kaipaan hieman niitä, sen verran kauan viimeisestä onkin.
Quote from: siviilitarkkailija on 21.06.2016, 11:12:33
Ensinnäkin Suomessa opetettiin NORMAALIA AIKAKAUDEN POLIITTISTA HISTORIAA. Olin tuolloin koulussa ja kävin kovan väittelyn opettajani kanssa historiankirjoituksen polittiisuudesta ja puolueettuudesta. Väitin että vanha ja avoimesti puolueellinen historia on parempaa kuin peitelty tai kirjoittajan tietämään värittämä. Emme koskaan päässeet yhteisymmärrykseen. Sain huonon numeron mutta sisimmässäni ymmärsin olevani oikeassa. Ja olen edelleen. Mikä on itseasiassa historian kirjoituksen ydin.
____
Vääristely kuuluu historiaan. Älkää katsoko kommunismin tuottamaa "me ja Neuvostoliitto" kirjaa NEGATIIVISENA ilmiönä. Katsokaa sitä POSITIIVISENA HISTORIAN VÄÄRISTELYNÄ.
Nyt, jos yritit parodiaa tms. meni vähän yli. Ei tuossa tietoisessa vääristelyssä ollut silloin mitään normaalia ja se inhotti minua valtavasti. Kotona asiat puhuttiin ihan eritavalla, kuin virallisessa totuudessa ja minua neuvottiin olematta puhumatta muualla siitä , mitä kotona puhuttiin. Kotona puhuttu osoittautui kestävämmäksi todellisuudeksi, kuin pian romahtanut propagandatodellisuus. Aikakauden henki oli ihan mätä. Ei sellaisessa paskanpuhumisessa ole mitään normaalia, kuten ei ole nykyisessäkään onton virallisen totuuden hymistelyssä.
Ymmärrän opettajaasi, miksi antoi huonon arvosanan. Ei historiankirjoituksen tavoite ole kirjoittaa vain aikansa kestävää propagandapaskaa. Moni käärmeöljykauppias toki kirjoittaa ja jotkin yhteiskunnat moista suosivat, mutta ei tahallisessa valehtelussa ole mitään hyvää ja rakentavaa. Tai "Positiivista".
Pakko sanoa, että vedit minut hiljaiseksi.
Quote from: Kameleontti on 20.06.2016, 21:54:09
https://vaestotiede.wordpress.com/2014/12/15/venajan-oligarkit/
Pitääkö tämä paikkansa? Jos pitää niin Neuvostoliiton kommunismi oli huikea menestystarina, kun oikeasta näkövinkkelistä katsoo. Ei ihan täydellistä mut läheltä hipoo...
Itse synnyin 80-luvulla ja ekaluokan alotin siis -89. Ei muistoja siis 80-luvusta juuri. Mutta joskus chattailly mm. yhen Viron venäläisen tyypin kanssa (pirun fiksu tapaus kaikin puolin, opiskellut briteissä mutta palasi takasin Tallinnaan...) Se ei ollut kuullut juuri mitään mm Talvisodasta mutta kehui paljon Stalinin aikaansaannoksia mm. teollistamisen suhteen. Ei toki kaikkea niellyt mutta sen jutuista sai mielikuvan, että ei se kaikki neukkulassakaan ihan pahaa ollut. Samoin ku yks virolainen työkaveri joskus sanoi, et joskus tuntuu et se kommunismi oli parempi köyhälle ku nykymeno...
En kyllä oikein jaksa uskoa, että aitovirolainen puhuu lempeään sävyyn venäläisistä. Nimittäin tunnen aika joukon virolaisia ja olen Tallinnassa viettänyt paljon aikaa työn takia. Ja enpä ole sieltä kuullut mitään kaunista venäläisistä. Monilla tulee silmiin aivan sumea viha kun vaan mainitseekin venäläiset. Joku perus keski- ikäinen nainen saatta jopa fantasioida venäläisten ampumisesta. Se viha on jotakin suurempaa kuin mitä oli joskus suomalaisten ryssäviha.
Tietenkin sillä poikkeuksella, että 90- alussa syntyneet virolaiset alkavat ajatella asiaa hieman erilailla ja esim. vaikkapa -96 syntynyt nykyään 20- vuotias virolainen ajattelee asiaa ihan eri näkökulmasta kuin vaikkapa -66 syntynyt 50- vuotias.
Juttelin Maria Kaljusteen kanssa ja hän sanoi, että ainoa hyvä puoli venäläisissä on se, että sitten kun Virossa alkaa olemaan pakolaisia sen verran, että ne liikkuvat kaupungilla ja ahdistelevat naisia, niin venäläiset vetävät niitä turpaan huolella. Venäläinen ei nimittäin anna kehisten ahdistella naisiaan kuten ruotsalaiset, saksalaiset, suomalaiset ja länkkärit yleensä.
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 21.06.2016, 10:21:09
Quote from: Takinravistaja on 21.06.2016, 10:03:22
Neuvostoliitto ei kuulunut Sosialistiseen Internationaaliin, eikä SI:n agendaa kirjoitettu NL:ssa vaan Lontoossa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosialistinen_internationaali
Wiki-linkit ovat yhtä tyhjän kanssa. Parikymppiset nörtit päivittelevät sitä lämpimikseen huhupuheiden perusteella ja toiset samanlaiset uskovat kaiken.
SI oli nimenomaan NL:n propagandaväline.
EDIT: NL ei kuulunut SI:iin, johon kuului siis muiden maiden kuin NL:n sosialisteja. Agenda puolestaan kirjoitettiin Moskovassa.
Sosialistinen Internationaali on länsimaiden sosialidemokraattien järjestö. Neuvostoliitolla ei ole ollut siihen mitään asiaa, eikä muillakaan kommunistipuolueilla.
Quote from: Melbac on 21.06.2016, 11:26:32
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 21.06.2016, 10:21:09
Quote from: Takinravistaja on 21.06.2016, 10:03:22
Neuvostoliitto ei kuulunut Sosialistiseen Internationaaliin, eikä SI:n agendaa kirjoitettu NL:ssa vaan Lontoossa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosialistinen_internationaali
Wiki-linkit ovat yhtä tyhjän kanssa. Parikymppiset nörtit päivittelevät sitä lämpimikseen huhupuheiden perusteella ja toiset samanlaiset uskovat kaiken.
SI oli nimenomaan NL:n propagandaväline.
EDIT: NL ei kuulunut SI:iin, johon kuului siis muiden maiden kuin NL:n sosialisteja. Agenda puolestaan kirjoitettiin Moskovassa.
Sama juttu rauhanliiton yms kanssa.Vihreät taitaa nykyään kuulua samaan popposeen.
Rauhanliittokaan ei ole Neuvostoliiton järjestö.
Rauhantyötä jo vuodesta 1907
Suomen Rauhanliitto - Finlands Fredsförbund toimii kattojärjestönä yli kymmenelle suomalaiselle rauhanjärjestölle; toimijoina on aina aseistakieltäytyjistä kristilliseen rauhanliikkeeseen asti. Yksityishenkilöt voivat liittyä Rauhanliittoon tukijäseniksi.
Rauhanliitto on aktiivinen jäsen International Peace Bureaussa, maailman vanhimmassa ja laaja-alaisimmassa rauhanjärjestössä. Sen sijaan Suomen Rauhanpuolustajissa NL-lla oli rooli. Sillä hallitsi taistolaiset ja Keskustapuolue.
Quote from: Vaniljaihminen on 21.06.2016, 12:54:41
Quote from: sine qua non on 21.06.2016, 12:12:01
Aloitin peruskoulun vuonna -79 Ylöjärvellä. Myötäsukainen asenne Neuvostoliittoon ja sosialismiin yleisemmin ei rajoittunut historiantunteihin vaan mieleen on jäänyt, että esimerkiksi ala-asteen musiikin tunneilla demariopettajamme laulatti meillä paljon venäläisiä lauluja: Uralin pihlaja, Moskovan illat, Huopikkaat jne. Suurta ja mahtavaa veisattiin myös usein, mutta enpä muista, että esimerkiksi Tähtilippua olisi laulettu kertaakaan.
Minulle slaavilaiset iskelmät laulatettiin vasta yläasteella, joten kaiketi se oli silloinkin yksittäisten opettajien valinta. Radiosta kuuli silloin tosi paljon venäläistä musiikkia, nykyään sitä ei kuule kuin jossain toivekonserteissa - molli on vaihdettu duuriin melko perusteellisesti. Slaavilaisen melankolisen iskelmän puuttuminen nykysuomalaisesta populaarimusiikista taitaa vaan osoittaa, kuinka paljon meille syötettiin idän kulttuurivaikutusta aikanaan.
Itse asiassa jopa kaipaan hieman niitä, sen verran kauan viimeisestä onkin.
Suomalaiset ovat aina tykänneet slaavilaisesta melankoliasta iskelmissä. Omille vanhemmilenkiaan ei duurivalssit ja tangot oikein kelvanneet.
Itse kävin kouluni ennen 1980-lukua.
Oma historiikkini on sellainen, että olen ollut Suomessa, monien muiden vaikutteiden ohella, myös suorassa NL-vaikutuksessa. En tosin käynyt siellä itse paikanpäällä, kuin vasta myöhemmin. Ne olivat ihan hienoja kokemuksia.
Kansakouluaikana en muista, että siinä koulussa olisi paljonkaan muutoin puhuttu NL:sta, muuta kuin aiemmasta sota-ajasta, jolloin NL oli "itsestäänselvästi" ollut vihollisemme. Suomalaisisänmaallisuus oli kansakouluopetuksessa vahvaa, laulettiin koulun juhlissa Siniristilippumme, ym. isänmaallista.
Sitten oppikoulun puolella sainkin tuhdin paketin NL:a, tämä oli opettajakohtaista, sattui olemaan semmoiset opettajat. NL:a ylistettiin nimenomaisesti sen sankaruuksista Venäjän vallankumouksessa, sekä 2. maailmansodassa, jossa NL löi fasismin. Myös NL saavutuksista tieteen ja koulutuksen alalla. En oikein tiennyt mitä ajatella, joten suhtauduin varovaisen myönteisesti, että heillä nyt on sellainen elämäntapa, meillä suomalaisilla omamme.
Kun kävin Israelin kibbutzeilla, siellä sain heti vahvan annoksen sosialismia. Monet kibbutzityöläiset olivat entisiä natsien keskitysleirivankeja, sekä myös puna-armeijan sotilaita, myös NL:sta. Tapasin kerran miehen, joka oli pommittanut jotain itä-Suomen paikkakuntaa, en saanut selvää, mitä. En oikein tiennyt miten päin olla, sanoako päivää, vaiko sylkäistä. En tehnyt kumpaakaan.
Israel oli vielä tuohon aikaan varsin sosialistinen, joten sosialistinen ajattelu ja elämäntapa tulivat suoraan käytännön elämän kautta tutuksi.
Eli olen saanut siis "monikulttuurisuuskasvatuksen" ihan käytännössä jo lapsena ja suhtauduin myöntyväisesti siihen ajatukseen, että ihmiset elävät eri tavoin, omissa maissaan, eikä ole minun asiani arvostella heitä. Elän kussakin kulttuurissa, mikäli mahdollista, sen kulttuurin sääntöjen mukaan ja heitä kunnioittaen. Israelissa tosin itse koin vahvaakin rasismia.
Eli nuoruusvuoteni olivat varsin sosialismitäyteiset, minun itseni ollessa vain lähinnä myöntyväinen, että sosialismi on varmaan ihan hyvä juttu, hienoa ja kiitos kun toimitte oikein, mut olisitte voineet jättää ne Suomen ja Helsingin pommitukset väliin. Spasiiba ja harasoo.
Aloitin ala-asteen 80-luvun alkupuolella. Ala-asteelta en muista propagandaa. Voi toki olla että sitä oli, mutta en ymmärtänyt sitä. Muistan ala-asteeni lähinnä melko konservatiivisena paikkana. Jonkinlaista kolonialismista kertovaa historian opetusta muistan silloin jo hieman oudoksuneeni.
Yläasteen historian opettaja(tar) taas oli kunnon vanhan liiton koti, uskonto, isänmaa -kokoomuslainen. Opetus oli täynnä kokoomuspropagandaa, mutta se oli myös isänmaallista. Kyseinen opettaja ei tosin paljoa käyttänyt historian oppikirjaakaan materiaalina, vaan piti pikemminkin kalvosulkeisia.
Voimakastahtoinen ja vaativa opettaja, jonka tunneilla ei kukaan pulissut tai häröillyt. Hän opetti myös yhteiskuntaoppia. Kokoomuspropaganda häiritsi ja muistan kyseenalaistaneeni sitä silloin, kun taas jotkut lähinnä ns. kympin tytöt luultavasti muodostivat koko poliittisen näkemyksensä koska opettaja sanoi.
Opettaja ei siis ollut järin objektiivinen, mutta se hyvä puoli siinä oli, että mitään neukkupropagandaa siellä ei suvaittu. Ikävä kyllä luulen että monikulttuurisuus taas olisi uponnut häneen kuin kuuma veitsi voihin. Sellaisia merkkejä oli havaittavissa jo silloin, ja onhan se Kokoomuksen linja.
Peruskoulun jälkeisissä opinnoissa muistan sen ajan kun EU-jäsenyys tuli ajankohtaiseksi. Oppilaitoksessani oli mm. käytävillä isoja EU-myönteisiä julisteita, ja eräät opettajat yrittivät vaikuttaa meihin, juuri äänioikeutemme saaneisiin nuoriin että äänestäisimme liittymisen puolesta.
Muistan oman historian ja yhteiskuntaopin opettajan Kuusankoskelta ja hän oli omien sanojensa mukaan vasemmistolainen mutta demareiden jäsenkirjasta luopunut. Mutta jestas miten se äijä vihasi kepua! Oppikirjatkin olivat kuulemma kepulaisten kirjoittamaa propagandaa.
Veikkaan että sama äijä ei päivääkään olisi ollut niissä opettajan hommissa esim Lapualla.
Quote from: Takinravistaja on 21.06.2016, 14:29:09
Sen sijaan Suomen Rauhanpuolustajissa NL-lla oli rooli. Sillä hallitsi taistolaiset ja Keskustapuolue.
Muistan 70-luvulla nähneeni jopa pienessä maaseutukaupungissa Rauhanpuolustajien marssin.
Vaikka taisin olla alle mopoikäinen, ymmärsin,että se oli täyttä sirkusta ja käsikirjoitettu Moskovan hyväksymän kaavan mukaan. Marssilla vastustettiin USAn politiikkaa, mutta NLn politiikasta ei puhuttu mitään eikä muidenkaan sosialistileirin maiden asioista.
Marssijat olivat hyväuskoisia hölmöjä tai pakotettu mukaan, varsinkin joidenkin lasten ja nuorten ilme kertoi selvästi, että ihan omasta halusta eivät olleet mukana.
Tähän muistoon liittyy aina näkemäni Lapinlahden Lintujen sketsi, jossa Mikko Kivinen kerää nimiä adressiin rauhan puolesta. Kannattaa katsoa, sellaista viihdettä ei enää tehdä, ei siis uskalleta tehdä, ettei loukattaisi Hyviä Ihmisiä.
Quote from: P on 21.06.2016, 13:58:44
Quote from: siviilitarkkailija on 21.06.2016, 11:12:33
Ensinnäkin Suomessa opetettiin NORMAALIA AIKAKAUDEN POLIITTISTA HISTORIAA. Olin tuolloin koulussa ja kävin kovan väittelyn opettajani kanssa historiankirjoituksen polittiisuudesta ja puolueettuudesta. Väitin että vanha ja avoimesti puolueellinen historia on parempaa kuin peitelty tai kirjoittajan tietämään värittämä. Emme koskaan päässeet yhteisymmärrykseen. Sain huonon numeron mutta sisimmässäni ymmärsin olevani oikeassa. Ja olen edelleen. Mikä on itseasiassa historian kirjoituksen ydin.
____
Vääristely kuuluu historiaan. Älkää katsoko kommunismin tuottamaa "me ja Neuvostoliitto" kirjaa NEGATIIVISENA ilmiönä. Katsokaa sitä POSITIIVISENA HISTORIAN VÄÄRISTELYNÄ.
Nyt, jos yritit parodiaa tms. meni vähän yli. Ei tuossa tietoisessa vääristelyssä ollut silloin mitään normaalia ja se inhotti minua valtavasti. Kotona asiat puhuttiin ihan eritavalla, kuin virallisessa totuudessa ja minua neuvottiin olematta puhumatta muualla siitä , mitä kotona puhuttiin. Kotona puhuttu osoittautui kestävämmäksi todellisuudeksi, kuin pian romahtanut propagandatodellisuus. Aikakauden henki oli ihan mätä. Ei sellaisessa paskanpuhumisessa ole mitään normaalia, kuten ei ole nykyisessäkään onton virallisen totuuden hymistelyssä.
Ymmärrän opettajaasi, miksi antoi huonon arvosanan. Ei historiankirjoituksen tavoite ole kirjoittaa vain aikansa kestävää propagandapaskaa. Moni käärmeöljykauppias toki kirjoittaa ja jotkin yhteiskunnat moista suosivat, mutta ei tahallisessa valehtelussa ole mitään hyvää ja rakentavaa. Tai "Positiivista".
Pakko sanoa, että vedit minut hiljaiseksi.
Olisi mukava kertoa että historiankirjoittajat ovat rehellisiä, aitoja ja objektiivisia. Eivät ole. Ovat ihmisiä kuten sinä ja minä. Olemme vaikutuksille alttiita.
Minä EN halua kertoa tai rautalangasta vääntää ihmiselle sitä mikä on oikein tai väärin. Haluan että ihminen näkee ja tekee itse päätökset ilman ohjailua tai vääntöä. Nimenomaan että päättää itse! Se on hyvää historiankirjoitusta.
Haluamme puhtaan ja objektiivisen historiankirjoituksen. Kerron että sitä ei ole. Kaikki historiankirjoitus on jollain lailla vinksallaan. Lukijoina voimme päätellä mitä uskomme ja mitä emme. Ei millään pahalla. Kaikki valehtelee. Käyttäkäämme päätä ITSE löytääksemme totuuden.
Siksi valheellinen kommarihuuhaa on MYÖS MERIKITTÄVÄÄ HISTORIAA. Nyt se tuntuu turhalta. Ajan mittaan tuolle valheelle kasvaa arvoa.