Hommaforum Testi

HOMMAN KESKUSTELU => Kylänraitti => Topic started by: Kerttu Täti on 24.05.2016, 07:58:47

Title: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Kerttu Täti on 24.05.2016, 07:58:47
Luulisi tämän kiinnostavan myös täällä, eli ministeri Sanni Grahn-Laasosen ajama yliopistojen valintakokeiden poistohanke ja yo-kokeen siirtäminen valinnan mittariksi. Raflaavasta otsikosta huolimatta en sinällään halua syyllistää kympin tyttöjä, päin vastoin, maailma täynnä kiltiestä perheistä tulevia kilttejä, motivoituneita, uteiliaita ja tiedonhaluisia ihmisiä (kympin tyttöys ei ole sukupuoleen sidottu käsite) voisi olla huomattavasti parempi paikka.  Mutta sellainen on epärealistista, enkä siksi näe järkevänä koulutuksen putkiajattelun lisäämistä, enkä sosiaalisen liikkuvuuden vähentämistä. En myöskään koulutuksen arvostuksen kannalta tyttöistymisen entisestään lisäämistä, mitä tuo tulee tarkoittamaan. Itseäni moinen uudistus ei aikoinaan olisi haitannut, yo-koe kun ei olisi paremmin voinut mennä, mutta vuodet yliopistossa opettivat, että ihmiset kypsyvät eri aikaan ja on loistavaa, että sisään pääsee valintakokeen perusteella ihmisiä, joilla lukio on syystä tai toisesta mennyt huonommin. Valintakoe on hyvä motivaation mittari ja antaa mahdollisuuden korjata nuoruuden erheet. Rakas mieheni esimerkiksi kuuluu takapenkin poikiin, joka vasta myöhemmin herasi ylipäänsä opiskelemaan, eikä työn ohessa iltakoulussa suoritettujen yo-koetulostensa perusteella olisi mitään yliopisto-opiskelupaikkaa ansainnut. Kolmekymppisenä olimme kuitenkin jo henkisesti ja sivistyksellisesti samalla tasolla, nykyisin samoissa paikoissa akateemisine jatko-opintoinemme ja urinemme.

Lukiossa puolestaan jo nyt tähdätään liiaksi yhteen kokeeseen sanovat monet pedagogit.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/ylioppilastutkintoa-halutaan-hyodyntaa-paremmin-korkeakoulujen-opiskelijavalinnoissa-tuplakokeissa-ei-jarkea/5907140
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Tabula Rasa on 24.05.2016, 08:13:48
Njooh, eiköhän tuo ole tullut jo kaikille omilla aivoillaan ajatteleville selväksi että ulkoaopettelu ja silmänpalvonta ovat tämän päivän opetuksen valttikortteja. Kyseenalaistaminen, tutkiminen ja muut miehille luontaiset oppimismetodit on haudattu ja samalla tahdotaan haudata myös keskivertojantterien pyrkimykset opiskella eteenpäin.

Kymppirivi=kouluun. Seiska tai pari mukana=älä kuvittelekaan ammatillista korkeampaa tutkintoa. Tässä vielä että teknisesti taitava ei ole välttämättä kielissä niin lahjakas. Eli pakkoruotsista kiinni jäävät kemistin, fyysikon, inssin jne kovien tieteiden tutkinnot. Kun ammattienglannissakin olisi kylliksi tekemistä.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Gunnar Hymén on 24.05.2016, 08:15:10
wall of text hits you critically. you die.

kympin tyttö on nimenomaan sukupuoleen sidottu, minkähän takia kerttu täti yrittää muuta väittää? onko se G-L:ltä tällaista parempaa syrjintää ja seksististä käyttäytymistä, joka pitää hyväksyä kun on kerta ministerispuolen tyttöjä?
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Kerttu Täti on 24.05.2016, 08:19:42
Kympin tytöt eivät ole aivottomia suorittajia, vaan liiankin älykkäitä ja tutkivia yksilöitä, jotka hyvin nopeasti ja nuorena tajuavat mikä tässä maailmassa on oleellista. Joiltain tämä vie kauemmin, mutta kympin tytöt, kuten minä, eivät pelkää kilpailua, eivät kritiikkiä eivätkä kyseenalaistamista, vaan nimenomaan haluavat mukaan nuoruudessaan vähän hitaammallakin käyvät ja vähän hitaamminkin syttyvät henkilöt. Kympin tyttöys ei ole sukupuoleen sidottu, mutta biologinen kehitys hormonimyrkyineen vaikuttaa siihen milloin kukakin mihinkin herää, ja se kehitys liittyy sukupuoleen.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Tabula Rasa on 24.05.2016, 08:21:38
Meillä on kympin tyttöjä jokainen virasto täynnään. Helvetin hyvin menee.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Ernst on 24.05.2016, 08:23:41
Quote from: Kerttu Täti on 24.05.2016, 07:58:47
Kolmekymppisenä olimme kuitenkin jo henkisesti ja sivistyksellisesti samalla tasolla, nykyisin samoissa paikoissa akateemisine jatko-opintoinemme ja urinemme.

Jos olisin ilkeämielinen, kommentoisin tuota sivistyneisyystasokäsitystäsi. Äitini opetukset tulivat mieleeni. Siksi pidättäydyn.

Sosiaalisen liikkuvuuden tärkeydestä olen kanssasi samaa mieltä. Sitä ei saa hukata tehokkuuden nimissä.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Nikolas on 24.05.2016, 08:24:48
Yliopistoilla on omat pääsykokeensa juuri siksi että ylioppilaskoe ja lukion todistus eivät mittaa riittävän hyvin niitä kykyjä ja ominaisuuksia mitä yliopistot haluavat sisään pyrkivistä mitata.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Kerttu Täti on 24.05.2016, 08:26:28
Quote from: M on 24.05.2016, 08:23:41
Jos olisin ilkeämielinen, kommentoisin tuota sivistyneisyystasokäsitystäsi. Äitini opetukset tulivat mieleeni. Siksi pidättäydyn.




Oletko sivistysvastainen?
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: l'uomo normale on 24.05.2016, 08:28:52
Quote from: Nikolas Ojala on 24.05.2016, 08:24:48
Yliopistoilla on omat pääsykokeensa juuri siksi että ylioppilaskoe ja lukion todistus eivät mittaa riittävän hyvin niitä kykyjä ja ominaisuuksia mitä yliopistot haluavat sisään pyrkivistä mitata.

Yo-kokeessa pärjännyt pystyy ainakin vääntämään surkean proseminaarityön (oma saavutukseni). Sitten humpuukin kandi ja rutiinihommiin tietokonetta näpyttelemään. Riittääkö elinkeinoelämälle ja kansantaloudelle?
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Noottikriisi on 24.05.2016, 08:31:59
Quote from: Kerttu Täti on 24.05.2016, 08:19:42
Kympin tytöt eivät ole aivottomia suorittajia, vaan liiankin älykkäitä ja tutkivia yksilöitä, jotka hyvin nopeasti ja nuorena tajuavat mikä tässä maailmassa on oleellista.
Ja nykyään tilanne on sellainen että oleellista on omaksua, sisäistää ja oikeaoppisesti toistaa valmiiksi pureskeltua poliittisesti korrektia ja yleisesti hyväksyttyä konsensusoppia. Tämä on keskimääräisen yksilön kannalta paras tapa menestyä elämässä, saada ystäviä, rahaa ja vaikutusvaltaa.

Yhteiskunnan kehityksen kannalta taas on parempi että menestykseen on muitakin teitä kuin tehokkaasti läpäisty oikeaoppinen koulutusputki.
Olen siis samaa mieltä ketjun aloituksesta. :)
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: siviilitarkkailija on 24.05.2016, 08:35:29
Quote from: Kerttu Täti on 24.05.2016, 08:26:28
Quote from: M on 24.05.2016, 08:23:41
Jos olisin ilkeämielinen, kommentoisin tuota sivistyneisyystasokäsitystäsi. Äitini opetukset tulivat mieleeni. Siksi pidättäydyn.


Oletko sivistysvastainen?

No poikia kympin tytöiksi kutsuvalta tädiltä on turha edes kysyä onko hän feministi eli miesvihamielinen. Aikamme tragedia lienee se että moinen ihminen varmaan syvällä sielussaan kuvittelee olevansa tai uskoo olevansa kovinkin sivistynyt ja suvaitsevainen. Moisen harhaluulon ja vihan vallassa sivistynyttä esittävien Suomessa kuten muuallakaan euroopassa tuskin edes suvaitaan käsittää miten lähellä totaalista sotaa olemme.

Kympin tyttöjen vastapainona on nollan pojat jotka voivat ennenpitkää tappaa itsensä etteivät häiritse olemassaolollaan näiden kympin tyttöjen mielikuvia ja kuplatodellisuutta.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: MikkoAP on 24.05.2016, 08:38:32
Quote from: Tabula Rasa on 24.05.2016, 08:21:38
Meillä on kympin tyttöjä jokainen virasto täynnään. Helvetin hyvin menee.

No ei nyt ihan näinkään: virastot ovat täynnä kympin tytöille tyypilliseen ulkoisen hyväksynnän tavoitteluun taipuvaisia  (lähinnä) naisia, jotka eivät kyseenalaista sen hyväksynnän arvoa. Mutta väittäisin, että suurin osa heistä ei ole siltikään kympin tyttöjä, sillä ne kympit ovat useimmilta jääneet harvaan tai kokonaan saamatta.

Eivätkä kaikki kymppejä saavat tytöt ole kympin tyttöjä, vaikka kympin tytön syndrooma ihan todellinen ilmiö onkin.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Ernst on 24.05.2016, 08:39:57
Quote from: Kerttu Täti on 24.05.2016, 08:26:28
Quote from: M on 24.05.2016, 08:23:41
Jos olisin ilkeämielinen, kommentoisin tuota sivistyneisyystasokäsitystäsi. Äitini opetukset tulivat mieleeni. Siksi pidättäydyn.




Oletko sivistysvastainen?

Päinvastoin! Arvostan myös akateemisesti oppimattoman äitini sydämen sivistystä oman akateemisen sivistykseni lailla. En halua enkä osaa sijoitella meitä sivistyneisyystasoille.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Tabula Rasa on 24.05.2016, 08:45:01
Quote from: MikkoAP on 24.05.2016, 08:38:32
Quote from: Tabula Rasa on 24.05.2016, 08:21:38
Meillä on kympin tyttöjä jokainen virasto täynnään. Helvetin hyvin menee.

No ei nyt ihan näinkään: virastot ovat täynnä kympin tytöille tyypilliseen ulkoisen hyväksynnän tavoitteluun taipuvaisia  (lähinnä) naisia, jotka eivät kyseenalaista sen hyväksynnän arvoa. Mutta väittäisin, että suurin osa heistä ei ole siltikään kympin tyttöjä, sillä ne kympit ovat useimmilta jääneet harvaan tai kokonaan saamatta.

Eivätkä kaikki kymppejä saavat tytöt ole kympin tyttöjä, vaikka kympin tytön syndrooma ihan todellinen ilmiö onkin.

Puhe olikin nimenomaan kympintytöistä. Oikeasti pätevät, ne jotka naisina pärjäsivät työelämässä ennen syrjintäfeminismiä ovat yhä hatunnoston arvoisia. Näillä voi olla rivi kymppejä, mutta he eivät ole kympintyttöjä. Virkaloiset hienoilla papereilla ja puheilla ilman mitään käytännön taitoja taas kaiken halveksunnan kohde. Ja vielä halveksuttavampia ovat ne jotka ajavat tämän kehityksen jatkamista. Siis koenumerot ennen käytännön osaamista.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Malla on 24.05.2016, 08:45:56
"Kympin tyttö" on erittäin sukupuolisdonnainen käsite, jonka tarkoitus on vähättely ja epämääräinen leimaaminen. "Kympin pojista" en ole kuullut puhuttavan ainakaan samaan sävyyn, vaikka heitäkin on.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: J. Lannan haamu on 24.05.2016, 08:46:35
Kympin tytöillä ja sivistyksellä ei ole yhtään mitään tekemistä keskenään, päinvastoin.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: xor_rox on 24.05.2016, 08:48:00
Quote from: Tabula Rasa on 24.05.2016, 08:21:38
Meillä on kympin tyttöjä jokainen virasto täynnään. Helvetin hyvin menee.

Ikävä puoli tässä on se, että nämä virastot täynnään kympin tyttöjä määrittelevät normeja, joilla ohjaillaan jo nuorena hihansa käärineiden yrittäjien toimintaa.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: yks vaan on 24.05.2016, 08:53:37
Toisaalta ei tekis pahaa ruuvata pääsyvaatimuksia reilusti ylöspäin. Idioottikin saa korkeakoulupaprut käteen ja sen huomaa.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Tabula Rasa on 24.05.2016, 08:54:15
Quote from: Malla on 24.05.2016, 08:45:56
"Kympin tyttö" on erittäin sukupuolisdonnainen käsite, jonka tarkoitus on vähättely ja epämääräinen leimaaminen. "Kympin pojista" en ole kuullut puhuttavan ainakaan samaan sävyyn, vaikka heitäkin on.

Se että naiset saavat vapaasti olla älyvapaita. Miehet eivät typeryyttä katsele omassa porukassaan. Naisen älyvapaan toiminnan tuomitseminen taas tuo sen sata femakkoa ja ties mitä ämpärihäpeäjää itkemään miehen pahuutta, paskuutta, rasismia, ableismia, rakenteellista syrjintää, younameit-uusinta ämpäriyliopistomuotia. Tietysti on näiden ämmien tapaan toimivia pippelinkannattimia. Mutta ihan yhtä suuri loukkaus miehiä kohtaan kutsua noita miehiksi, kuin on sitä oikeasti pätevää naisporukkaa kohtaan kutsua kympintyttöjä naisiksi.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Tabula Rasa on 24.05.2016, 08:55:15
Quote from: yks vaan on 24.05.2016, 08:53:37
Toisaalta ei tekis pahaa ruuvata pääsyvaatimuksia reilusti ylöspäin. Idioottikin saa korkeakoulupaprut käteen ja sen huomaa.

Millä lailla sen tekee? Nythän vain ollaan lisäämässä ulkoaopettelun ja silmänpalvonnan tärkeyttä. Osaamistahan ei noilla keinoin tule yhtään lisää.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Malla on 24.05.2016, 08:56:04
Quote from: yks vaan on 24.05.2016, 08:53:37
Toisaalta ei tekis pahaa ruuvata pääsyvaatimuksia reilusti ylöspäin. Idioottikin saa korkeakoulupaprut käteen ja sen huomaa.

Eikä pelkästään pääsyvaatimuksia vaan etenkin opintosuoritusvaatimuksia.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Tabula Rasa on 24.05.2016, 08:57:30
Quote from: Malla on 24.05.2016, 08:56:04
Quote from: yks vaan on 24.05.2016, 08:53:37
Toisaalta ei tekis pahaa ruuvata pääsyvaatimuksia reilusti ylöspäin. Idioottikin saa korkeakoulupaprut käteen ja sen huomaa.

Eikä pelkästään pääsyvaatimuksia vaan etenkin opintosuoritusvaatimuksia.

Mitä niillä suorituspisteillä? Enemmänkin olisi tarvetta osaamispisteille. Eli osaa näyttää miten asia oikeasti toimii.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Kerttu Täti on 24.05.2016, 09:00:52
Quote from: M on 24.05.2016, 08:39:57
]

Päinvastoin! Arvostan myös akateemisesti oppimattoman äitini sydämen sivistystä oman akateemisen sivistykseni lailla. En halua enkä osaa sijoitella meitä sivistyneisyystasoille.

Aivan! Siksipä en käyttänytkään mitään muuta termiä. Sivistys vaatii sekä tietoja että ymmärrystä. On aivan sama miten tietonsa hankkii, mutta koulujen kautta laajan ja laajan kritiikkivarmistuksen saaman tietomäärän omaksuminen on varmempaa.

Tietoinen tyhmyydessä jumittaminen, opiskelun ja oppimisen halveksuminen ja em. syistä laiskassa umpimielisessä ns. kritiikissä piehtarointi ovat oman itsen ja oman potentiaalin paaluttamista tietämättömyyden kuplaan. Ei mitään arvostettavaa ja tavoiteltavaa siis. Uteliaiden, kriittisten ja aikaansaavien kympin tyttöjen syyllistäminen kertoo juuri edellämainitusta.

Virastojen kaaderit tuskin ovat kympin tyttöjä btw, ne pääsevät pidemmälle.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: ISO on 24.05.2016, 09:02:41
kympin tytöt ei kykene olemaan innovatiivisia eivätkä rakentamaan yhteiskuntaa, niitten taito on toimia niin kuin sanotaan ja oppia asiat niin kuin ne opetetaan.

Uudistus olis suuri mullistus yhteiskunnalle, se romahduttaisi lopullisesti korkeakoulututkintojen merkityksen työelämässä, kun yritysten kaipaamat osaajat eivät oliskaan enää korkeakoulututkinnon suorittaneita vaan alemman tason koulutuksella varustettuja.

Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Malla on 24.05.2016, 09:03:06
Quote from: Tabula Rasa on 24.05.2016, 08:57:30
Quote from: Malla on 24.05.2016, 08:56:04
Quote from: yks vaan on 24.05.2016, 08:53:37
Toisaalta ei tekis pahaa ruuvata pääsyvaatimuksia reilusti ylöspäin. Idioottikin saa korkeakoulupaprut käteen ja sen huomaa.

Eikä pelkästään pääsyvaatimuksia vaan etenkin opintosuoritusvaatimuksia.

Mitä niillä suorituspisteillä? Enemmänkin olisi tarvetta osaamispisteille. Eli osaa näyttää miten asia oikeasti toimii.

En puhunut suorituspisteistä vaan suorituksista ja niiden seurannasta (ja ohjaamisesta). Sitä hankaloittaa Suomessa se, että korkeakouluilla on ankara paine tuottaa kandeja, maistereita ja tohtoreita, usein laadusta tinkien.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Bwana on 24.05.2016, 09:04:07
"Äidin pikku nappisilmät" on termi, jota olen itse käyttänyt tuosta jengistä kohta kolmenkymmenen vuoden ajan. Sen kanssa ei tarvitse miettiä sukupuolia.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Linkster on 24.05.2016, 09:06:11
Quote from: Malla on 24.05.2016, 08:45:56
"Kympin tyttö" on erittäin sukupuolisdonnainen käsite, jonka tarkoitus on vähättely ja epämääräinen leimaaminen. "Kympin pojista" en ole kuullut puhuttavan ainakaan samaan sävyyn, vaikka heitäkin on.

No kyllä varmasti jokainen ymmärtää että tyttö tarkoittaa naispuolista ihmistä!
"Kympin tyttö" on ihmistä kuvaava ilmaus, jonka kohde omalla käyttäytymisellään, käytännön älyn lahjoillaan ja tekemisellään tuo julki.
"Kt" on oppikirjansa kannesta kanteen ulkoa osaava ns. fakki-idiootti, kelle ei voi antaa juuri minkäänlaisia käytännön soveltavia tehtäviä, jotka vaativat vaikkapa teknistä tahi muuten kekseliästä ongelmanratkaisua. Kyllä kympin poikaakin voi sanoa sellaiseksi, kyllä niitä on.Lukiosta tunnen yhden, joka täyttää tuon karmean normin.
Ikävintä tosiaan on se, että nämä "KT":t ovat  päässeet loistavien arvosanojensa myötä päättäviin toimiin ja virkoihin.
Title: Kympin tytöt ja pojat?! Halosen dokumentti:" Valkoinen raivo!"
Post by: siviilitarkkailija on 24.05.2016, 09:10:00
Quote from: Malla on 24.05.2016, 08:45:56
"Kympin tyttö" on erittäin sukupuolisdonnainen käsite, jonka tarkoitus on vähättely ja epämääräinen leimaaminen. "Kympin pojista" en ole kuullut puhuttavan ainakaan samaan sävyyn, vaikka heitäkin on.



http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001185339.html

QuoteVALKOINEN raivo -dokumenttielokuvassa kerrotaan Laurin (nimi muutettu) riipaiseva tarina siitä, millaista hänen elämänsä oli koulukiusauksen uhrina ja miksi hän alkoi suunnitella joukkosurmaa.

Kiusaaminen alkoi eliittikoulussa Laurin ollessa 9-vuotias – ensin sanallisesti, myöhemmin fyysisesti.

– Minua nimiteltiin pelleksi, nilviäiseksi, munattomaksi, iilimadoksi. Koulu sulki silmänsä. ...

Lauri oli isokokoinen ja olisi pärjännyt kiusaajilleen fyysisesti, mutta hän ei lähtenyt mukaan tappeluihin, vaikka kiusaajat häntä siihen usuttivatkin. Hän otti nyrkiniskut vastaan ilman vastarintaa. :facepalm:

Kristillisen kasvatuksen saanut Lauri oli oppinut, että hänen pitää olla kiltti kaikille – jopa kiusaajille.... :facepalm: :facepalm:

Selviämällä kiusaamisesta olen läpäissyt eräänlaisen erikoisjoukkojen koulutuksen. Koulutus on väkivaltaista ja henkisesti kuormittavaa; >:(

Kyllä on todella erikoinen koulutus jos on tuota mieltä saavutuksistaan? Mutta se ei ole tämän jutun pihvi vaan vihervasemmistolaisen roskamedian kuva ns kympinpojasta. Vastaus on että potentiaalinen koulusurmaaja joka ämpäri- tai kommariyliopistolla kertoo hautovansa asiaa edelleen ja pitävän itseään jonain erikoisjoukkojen koulutuksen saaneena selviytyjänä. Ennemminkin tapaus on pelkkä selviytymistarina itsemurhayrityksistä joihin yhteisö lahjakkaan pojan ajaa ja kristillisten hirviövanhempien haluttomuudesta antaa lapselleen oikeutta puolustaa itseään väkivaltaa vastaan.

Monikulttuurissa nyrkkeily ja paini ovat tärkempiä osaamisalueita kuin matematiikka, joka sekin on kivaa, mutta ei niin kivaa kuin kiusaajan hakkaaminen sinisenmustaksi. SE on todella kivaa ja luonnollisesti pahantahtoisen ja sairaan vihervasemmistolaisen roskaväen mielestä väärin!
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Siili on 24.05.2016, 09:13:48
Quote from: Linkster on 24.05.2016, 09:06:11
"Kt" on oppikirjansa kannesta kanteen ulkoa osaava ns. fakki-idiootti, kelle ei voi antaa juuri minkäänlaisia käytännön soveltavia tehtäviä, jotka vaativat vaikkapa teknistä tahi muuten kekseliästä ongelmanratkaisua.

Itse en kykene tekemään muita yleistyksiä kuin että korkeita arvosanoja säännönmukaisesti lukuisissa eri aineissa saavat ovat omaksuneet paljon tietoa ja kyenneet sen kontrollitilanteessa tuomaan esiin.  Millä ihmeen perusteella voidaan tehdä pidemmälle meneviä johtopäätöksiä?
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Stone on 24.05.2016, 09:14:25
Naapurissa lojuva kympin tyttö (vaimon sukua) on kammottava itsetuntoa vailla oleva naimaton läskivasara, tosin ihan hyväpalkkaisessa virkatyössä. En pane pahakseni älyä naisessa. Hulluja älykköjä olen paljon nähnyt, naisälykkö eroaa pienellä otoksella (200+) miesälyköstä, isompi otos on myös aikuiskouluttajana, en analysoi nyt, tuhansia kuitenkin. Älyköissä on eroa, miesälykkö on usein masentunut muriseva yksilö, maaniset miesälyköt palavat loppuun ja tekevät konkurssin. Naiset sen kun kalkattaa.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Ernst on 24.05.2016, 09:20:48
Quote from: Kerttu Täti on 24.05.2016, 09:00:52


Tietoinen tyhmyydessä jumittaminen, opiskelun ja oppimisen halveksuminen ja em. syistä laiskassa umpimielisessä ns. kritiikissä piehtarointi ovat oman itsen ja oman potentiaalin paaluttamista tietämättömyyden kuplaan. Ei mitään arvostettavaa ja tavoiteltavaa siis. Uteliaiden, kriittisten ja aikaansaavien kympin tyttöjen syyllistäminen kertoo juuri edellämainitusta.

Virastojen kaaderit tuskin ovat kympin tyttöjä btw, ne pääsevät pidemmälle.

Kympin tytöt ovat harvinaisia. Siksi heihin heijastetaan kaikenlaista ylistämisestä patologisoimiseen. Arvostan kaikkia, joilla on halu, tarve, kiinnostus ja kyky omaksua asioita. Viittaan mm. Robert Penn Warrenin romaaniin Jokin tässä elämässä. Sen päähenkilö ei jäänyt tietämättömyyden kuplaan, syljeskelemään isänsä lailla muulin persuksille kaupungista palatessa.

Arvostaa & tavoitella. Sillä rakennetaan kelpo yhteiskunta.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Linkster on 24.05.2016, 09:35:51
Quote from: Siili on 24.05.2016, 09:13:48
Quote from: Linkster on 24.05.2016, 09:06:11
"Kt" on oppikirjansa kannesta kanteen ulkoa osaava ns. fakki-idiootti, kelle ei voi antaa juuri minkäänlaisia käytännön soveltavia tehtäviä, jotka vaativat vaikkapa teknistä tahi muuten kekseliästä ongelmanratkaisua.

Itse en kykene tekemään muita yleistyksiä kuin että korkeita arvosanoja säännönmukaisesti lukuisissa eri aineissa saavat ovat omaksuneet paljon tietoa ja kyenneet sen kontrollitilanteessa tuomaan esiin.  Millä ihmeen perusteella voidaan tehdä pidemmälle meneviä johtopäätöksiä?

Ei pidäkään yleistää. Tunnen kaksi "kympin tyttöä" ja monta kympin tyttöä/poikaa. Eivät kaikki oppineet tietenkään ole "kympin tyttöjä",mutta valitettavan moni.
Jos et ymmärrä näiden kahden ryhmän eroa, et ole kohdannut ensin mainittuja "kympin tyttöjä" tai et vain halua asiaa tiedostaa.
Oppiminen ja sivistys on meidän yhteiskunnan perusta, opin soveltaminen käytäntöön on toinen asia - oikeastaan vielä tärkeämpi. Tuon seikan takia esim oman alani insinöörivaltaisessa joukossa on käytännön osaaminen kentällä se tärkein juttu.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Uuno Nuivanen on 24.05.2016, 09:43:01
Quote from: Kerttu Täti on 24.05.2016, 08:19:42
Kympin tytöt eivät ole aivottomia suorittajia, vaan liiankin älykkäitä ja tutkivia yksilöitä, jotka hyvin nopeasti ja nuorena tajuavat mikä tässä maailmassa on oleellista.

Höh, no miksi ne sitten mokuttavat täysillä, vaikka tietävät sen olevan vahingollista ja jopa hengenvaarallista?  ???
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Tabula Rasa on 24.05.2016, 09:43:35
Ja etenkin, miten se tai se päätös tai toimi vaikuttaa käytännössä. Nythän on teoria jonka mukaan monikulttuuri on rikkaus ja matut pelastaa talouden. Ja sitä teoriaa ei saa kritisoida millään faktoilla. Ei saa osoittaa mitä tuo tekee käytännössä. Ei saa kertoa mihin tuo tai tuo toiminta johtaa perustuen saman tapahtumiseen joka puolella eurooppaa ja pohjoisamerikkaa.

Simppelisti kympintytöt ovat auktoriteettiuskovaisia sanan varsinaisessa merkityksessä. Voivat olla hyviä ja hyödyllisiä jos auktoriteetit ajaisivat kansallista etua. Nyt kuitenkin virkavarkaiden joukko johdattelee lammaslaumaa eikä halua minkäänlaista järjenkäyttöä tai kritiikkiä itsestään selvistä ongelmista kuten matuväkivalta, turvallisuuden menettäminen, massatyöttömyys ja pätkätyöt joista johtuva toivottomuus jne.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Siili on 24.05.2016, 09:47:30
Quote from: Linkster on 24.05.2016, 09:35:51
Quote from: Siili on 24.05.2016, 09:13:48
Itse en kykene tekemään muita yleistyksiä kuin että korkeita arvosanoja säännönmukaisesti lukuisissa eri aineissa saavat ovat omaksuneet paljon tietoa ja kyenneet sen kontrollitilanteessa tuomaan esiin.  Millä ihmeen perusteella voidaan tehdä pidemmälle meneviä johtopäätöksiä?

Ei pidäkään yleistää. Tunnen kaksi "kympin tyttöä" ja monta kympin tyttöä/poikaa. Eivät kaikki oppineet tietenkään ole "kympin tyttöjä",mutta valitettavan moni.
Jos et ymmärrä näiden kahden ryhmän eroa, et ole kohdannut ensin mainittuja "kympin tyttöjä" tai et vain halua asiaa tiedostaa.

Eikö tuollainen ryhmittely ole juuri sitä yleistämistä?
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: guest8096 on 24.05.2016, 09:49:39
Quote from: Siili on 24.05.2016, 09:13:48
Quote from: Linkster on 24.05.2016, 09:06:11
"Kt" on oppikirjansa kannesta kanteen ulkoa osaava ns. fakki-idiootti, kelle ei voi antaa juuri minkäänlaisia käytännön soveltavia tehtäviä, jotka vaativat vaikkapa teknistä tahi muuten kekseliästä ongelmanratkaisua.

Itse en kykene tekemään muita yleistyksiä kuin että korkeita arvosanoja säännönmukaisesti lukuisissa eri aineissa saavat ovat omaksuneet paljon tietoa ja kyenneet sen kontrollitilanteessa tuomaan esiin.  Millä ihmeen perusteella voidaan tehdä pidemmälle meneviä johtopäätöksiä?

Omien ennakkoluulojen perusteella. Sitten voi myös keskustella muiden samanmielisten kanssa liioitellen ja vääristellään asioita ja vahvistaa näin omia ennakkoluulojaan.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Siili on 24.05.2016, 09:50:11
Turha
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Tabula Rasa on 24.05.2016, 09:51:50
Quote from: Frida Hotell on 24.05.2016, 09:49:39
Quote from: Siili on 24.05.2016, 09:13:48
Quote from: Linkster on 24.05.2016, 09:06:11
"Kt" on oppikirjansa kannesta kanteen ulkoa osaava ns. fakki-idiootti, kelle ei voi antaa juuri minkäänlaisia käytännön soveltavia tehtäviä, jotka vaativat vaikkapa teknistä tahi muuten kekseliästä ongelmanratkaisua.

Itse en kykene tekemään muita yleistyksiä kuin että korkeita arvosanoja säännönmukaisesti lukuisissa eri aineissa saavat ovat omaksuneet paljon tietoa ja kyenneet sen kontrollitilanteessa tuomaan esiin.  Millä ihmeen perusteella voidaan tehdä pidemmälle meneviä johtopäätöksiä?

Omien ennakkoluulojen perusteella. Sitten voi myös keskustella muiden samanmielisten kanssa liioitellen ja vääristellään asioita ja vahvistaa näin omia ennakkoluulojaan.

Lisäksi eivät myönnä näitä ennakkoluulojaan olevan olemassakaan. Hyvällä tytöllä kun ei ole ennakkoluuloja. Ja 100% varma fakta löytyy vain uskovilta.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Linkster on 24.05.2016, 09:57:17
Quote from: Siili on 24.05.2016, 09:47:30
Quote from: Linkster on 24.05.2016, 09:35:51
Quote from: Siili on 24.05.2016, 09:13:48
Itse en kykene tekemään muita yleistyksiä kuin että korkeita arvosanoja säännönmukaisesti lukuisissa eri aineissa saavat ovat omaksuneet paljon tietoa ja kyenneet sen kontrollitilanteessa tuomaan esiin.  Millä ihmeen perusteella voidaan tehdä pidemmälle meneviä johtopäätöksiä?

Ei pidäkään yleistää. Tunnen kaksi "kympin tyttöä" ja monta kympin tyttöä/poikaa. Eivät kaikki oppineet tietenkään ole "kympin tyttöjä",mutta valitettavan moni.
Jos et ymmärrä näiden kahden ryhmän eroa, et ole kohdannut ensin mainittuja "kympin tyttöjä" tai et vain halua asiaa tiedostaa.

Eikö tuollainen ryhmittely ole juuri sitä yleistämistä?
Tunnen kirjoitukseni " ryhmien" edustajat, koska ovat tuttujani. Olkoon nyt sitten mielestäsi mitä on,en osannut paremminkaan kuvata joukkoa ihmisiä.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Mato on 24.05.2016, 09:59:33
Tuli tästä kympin tyttö -keskustelusta mieleen, mitä eroa on Kympin tytöllä ja Kympin naisella. Ja ei, en tarkoita raha-asiaa, joten h**** -sanat voi jättää pois.

Minusta tuo Kympin tyttö kuvaa hyvin ulkoaoppimista ja käskyläisenä olemista. Jos taas Kympin tyttö on esimiesmiesasemassa, hän noudattaa ylempien esimiesten ohjeita ja jakaa ne suoraan alaisilleen, käyttämättä omaa älliä, miten pitäisi eri esimiestasoilla toimia.

Kympin nainen on sitten itsenäinen, omia ajatuksia tuottava, kehittävä ja huomioiva henkilö, joka osaa ottaa tilanteet siten kuin ne pitää ottaa. Nämä naiset ylenevät ilman lasikattoa. Kympin tytöstä voisi ehkä tulla Kympin nainen, jos osaa karistaa ulkoaoppimisen pois ja saada tilalle käytännön osaamista.

Aika sukupuoliasennoiduksi tuli tämäkin teksti, mutta sopii kyllä myös miespuolisiin vastaaviin tapauksiin. Kaikkia edellä mainittuja malleja olen omasta mielestäni tavannut, mutta tietty suurin osa on jostain välimallista, ei kovinkaan ääripäästä.

Mitä tulee koulutusvaatimuksiin, niin typerämpää esitystä en kyllä keksi, että vain yo-kirjoitusten perusteella pitäisi valita yliopistoon menevät. Liittyen em. Kympin naisiin, niin ei heidän polkunsa taida mennä useinkaan lukiosta yliopistoon, vaan siellä välissä on tullut tehtyä ja nähtyä elämäänkin liittyviä asioita.

Vielä kokemuksen perusteella, suoraan lukiosta yliopistoon, ilman mitään kestävämpää työkokemusta, ovat valmistuneet aika ulalla elämän todellisuudesta.. näistä tulee sitten niitä virkamiehiä ja -naisia, kun tutkinto on olemassa. Voidaan verrata poliittisiin broilereihin.

- Mato
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Tabula Rasa on 24.05.2016, 10:04:42
Kympintytön käsitys johtamisesta on lähinnä mielivaltaista määräilyä ja kiukuttelua jos ei totella. Minkäänlaista kykyä edestä johtamiseen saati uhrautuvaan toimintaan ei ole. Tai edes kykyä käsittää mitä edestä johtaminen vaatii. Uhriutumiseen ja prinsessointiin sitäkin enemmän.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Kim Evil-666 on 24.05.2016, 10:13:55
"Kympin tyttöjä" ei ole olemassakaan, katsoo sitä miltä kantilta tahansa.-Ei mulla muuta.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Asra on 24.05.2016, 10:19:15
Mielestäni naisten pääsyä yliopistoihin pitäisi päinvastoin hankaloittaa. He ovat vaarallisia päästessään vaikuttavaan asemaan yhteiskunnassa. Ja turha älähtää tästä kommentista ennen kuin olette valmiita tasa-arvon nimissä laittamaan puolustusvoimiin 50% naiskiintiön.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Kerttu Täti on 24.05.2016, 10:22:19
Kiinnitätte luovuutenne nyt kympin tyttöjen määrittelyyn ja märehtimiseen, ja aika todella mutu-ennakkoluuloisella ja umpiotietämättömällä tavalla, etten sanoisi.
-  Ei tuolla taktiikalla sosiaalista liikkuvuutta puolusteta, ja sen pitäisi oli koulutuksen osalta muille kuin kympin tytöille ja pojille huolen aiheena, ei mehevimmin asiansa ajallaan menestyksekkäästi hoitavien sättiminen. Se on mihinkään johtamatonta ajanhukkaa, kuvitelma että omaan tyhmyyteen mukaan vetäminen parantaa omaa asemaa. 

Sivuhuomiona jälleen kerran. Ei suvaitsevaisen tarvitse suvaita ekspansiivista suvaitsemattomuutta. Sehän olisi itsemurha. Jos suvaitsematon on suvaisematon päänsä sisällä niin asia on fine, mutta heti kun hänen suvaitsemattomuutensa muuttuu pienimmiksikin muihin kohdistuviksi teoiksi niin kyse on suvaitsevaisuuden rajoittamisesta. Suvaitsemattomien tekojen rajoittaminen ei oo suvaitsemattomuutta vaan suvaitsemisen puolustamista.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Siili on 24.05.2016, 10:35:40
Quote from: Asra on 24.05.2016, 10:19:15
Mielestäni naisten pääsyä yliopistoihin pitäisi päinvastoin hankaloittaa. He ovat vaarallisia päästessään vaikuttavaan asemaan yhteiskunnassa.

Enpä tiedä tuosta vaarallisuudesta.  Kyllä tasa-arvoinen länsi on kaikilla objektiivisilla mittareilla paremmin toimiva kuin patriarkaaliset ja keskiajalle henkisesti juuttuneet paskastaniat.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Ernst on 24.05.2016, 10:40:38
Quote from: Asra on 24.05.2016, 10:19:15
Mielestäni naisten pääsyä yliopistoihin pitäisi päinvastoin hankaloittaa. He ovat vaarallisia päästessään vaikuttavaan asemaan yhteiskunnassa. Ja turha älähtää tästä kommentista ennen kuin olette valmiita tasa-arvon nimissä laittamaan puolustusvoimiin 50% naiskiintiön.

Ajattelet mielivaltaisesti ja rinnastat asioita satunnaisesti mielesi mukaan. ei hyvä.

Sukupuolen perusteella yliopistoihin pääsyn hankaloittaminen on nyt ja tulevaisuudessa 1:1 laitonta. Käsitys naisten vaarallisuudesta on omasi ja islamin (PHYI).
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Siili on 24.05.2016, 10:42:08
Quote from: Kerttu Täti on 24.05.2016, 10:22:19
Sivuhuomiona jälleen kerran. Ei suvaitsevaisen tarvitse suvaita ekspansiivista suvaitsemattomuutta.

Hiukan tuntuu kuitenkin siltä, että nk. edistyksellisten voimien on hyvin vaikea kritisoida muslimikulttuuriin kuuluvaa suvaitsemattomuutta (esim. naisasialiitto unioni).  He ilmeisesti karttavat objektiivista kritisointia, koska pelkäävät pelaavansa poliittisten opponenttiensa pussiin.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Siili on 24.05.2016, 10:58:25
Tupla
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Malla on 24.05.2016, 11:11:39
Quote from: Kerttu Täti on 24.05.2016, 10:22:19

Sivuhuomiona jälleen kerran. Ei suvaitsevaisen tarvitse suvaita ekspansiivista suvaitsemattomuutta. Sehän olisi itsemurha. Jos suvaitsematon on suvaisematon päänsä sisällä niin asia on fine, mutta heti kun hänen suvaitsemattomuutensa muuttuu pienimmiksikin muihin kohdistuviksi teoiksi niin kyse on suvaitsevaisuuden rajoittamisesta. Suvaitsemattomien tekojen rajoittaminen ei oo suvaitsemattomuutta vaan suvaitsemisen puolustamista.

Suvaitsevaisuus on käsitteenä erittäin hankala. Arkikielessä se tarkoittaa usein sitä, että on samaa mieltä. Suvaitsematon on eri mieltä. Tulkitsijasta riippuen ihminen voi olla sekä suvaitsevainen että suvaitsematon.

Teko on myös yllättävän hankala käsite. Pieni suvaitseva teko voi olla katsominen tai katsekontaktin välttäminen. Aivan samoin kuin pieni suvaitsematon teko.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Tommi Korhonen on 24.05.2016, 11:45:08
Quote from: Malla on 24.05.2016, 08:45:56
"Kympin tyttö" on erittäin sukupuolisdonnainen käsite, jonka tarkoitus on vähättely ja epämääräinen leimaaminen. "Kympin pojista" en ole kuullut puhuttavan ainakaan samaan sävyyn, vaikka heitäkin on.
Kympin poikia on niin vähän. Kympin tytöt ovat (yli)mukautuvaisuuden ja ahkeruuden yhdistelmä, joka tyttöjen paremman keskittymiskyvyn ja miellyttämishalun (tässä suoritusmielessä) vuoksi johtaa kympin tyttöjen suhteelliseen yliedustukseen kympin xxx -joukossa.
Pojat alisuoriutuvat mieluummmin. Saattavat esim mukautua kyllä luokan menoon, mutta eivät mukaudu läksyjen ahkeraan lukemiseen. Mukautuva poika saattaa jopa syrjäytyä myöhemmin koska meni vain luokan jengin mukana. Tai sitten hän on se hiljainen, pätevä nörtti, mutta joka ei loista olemassaolollaan, ja todennäköisemmin hakeutuu johonkin insinöörimäiseen puurtamiseen kuin näkyvään yhteiskunnalliseen kympin poika -asemaan.

Suorituskykyiset pojat taas alfautuvat, ja ovat huomattavasti todennäköisemmin rehvakkaita, osa ehkä mulkkuja. Tämä on toinen haarautuminen, eikä suoraan liity tähän keskusteluun. Pojille ei ole luontaista olla huippu ja mukautuvainen. Ollaan sitten alfoja (jos fyysistä suorituskykyä on myös) tai sitten nörttejä, jotka hiljaisesti siirtyvät korkeakouluelämään ja sieltä sitten mihin nörtit siirtyvätkään. Voisi ehkä sanoa että nörttipoika on jossain määrin kympin tytön vastine.

Tämän sukupuolisen määräeron vuoksi kympin tyttö on hyvin sukupuolittunut käsite. Ja kyllä, kympin tyttöjen vaarallisuudesta johtuen myös vähättelevä.

Koska olen tasa-arvon kananttaja, olen samaa mieltä tässä ketjussa esitetystä kympin naisten käsitteestä. Ne ovat niitä suosittuja, suorituskykyisiä ja ehkä hieman pelottaviakin naisia joilla on kyky ja sosiaalinen kyky samassa paketissa. Koska esille tunkeminen ei ole niin tyypillistä, niin näitä kympin naisia on hieman vähemmän kuin alfa-miehiä, jotka asettuvat esim työelämässä hyvin samalla tavalla. En osaa tällä pohdinnalla sanoa olisivat kympin naiset myös samalla alfa-naaraita, mahdollisesti. Tosin seksuaalisen painoarvon vuoksi alfa-naaraat saattavat olla vähän eri ryhmä?

Minusta kympin naiset ovat ihan huimia! Ja ne ysin naisetkin ovat juuri se mitä suomalainen työelämä kaipaa suuresti; se on se osa joiden lasikatoista saa (ja pitää) olla huolissaan. Ehkä kasinkin tytöistä, mutta he ovatkin enemmän sitä suurta massaa muiden suureen massaan kuuluvien kanssa, ja problematiikka on vähän eri. Heidän oikeellinen sijoittumisensa yhteiskunnassa on saman tasoinen ongelma kuin hieman alisuoriutuneiden, muttei syrjäytyneiden miesten sijoittuminen. Gaussin käyrän keskiosat.
Kympin tytöt taas voivat olla mukautuvausuudessaan yhteisölle vaarallisia, jos se mahdollistaa virkamiehistössä esimerkiksi mokutuksen kaltaisia ilmiöitä. Tai huonoa henkilöstöjohtamista, kun kympin tyttö pääsee teknisen suorituskykynsä mukaiseen asemaan, mutta henkiset kyvyt eivät riitä kokonaisuuden motivoituneeseen ja itsenäiseen hallintaan.

Kympin tytöt saattavat olla myös itselleen vaarallisia, jos sitten inhimillisyyden rajat tulevat vastaan. Niinkuin ne nyt oravanpyöräkulttuurissa niin monille joskus tulevat. Silloin punnitaan itsetunto aika rankalla kädellä. En todellakaan kadehdi sitä kohtaloa kun keski-ikää lähestyvä kympin tyttö törmää uupumuksen seinään.

(Ja vähän feministeille vettä liekkeihin: miesten taloudellinen ja sosiaalinen syrjäytyminen on vähintään yhtä vakava asia, ei tässä sukupuolten surkeudesta kilpailla.)
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: sivullinen. on 24.05.2016, 11:53:41
Kympin tytöt pääsevät yliopistoon opiskelemaan somalian kielen kirjoitusta. Se on Pyrrhoksen voitto.

Kympin tytöt ovat erittäin kilttejä. Siinä ei tietenkään ole mitään pahaa. Se kuitenkin tekee heistä erittäin auktoriteettiuskovaisia, ja se aiheuttaa monia ongelmia, kuten monet jo ovat todenneet. He eivät uskalla kyseenalaistaa ja luoda mitään uutta ja itsenäistä. Se on huono asia. Vielä huonompi asia kuitenkin on, että auktoriteetti, johon he uskovat, on kyvytön luomaan mitään uutta ja itsenäistä ja siksi romahtamassa. Kympin tytöille opetetaan sosialismin itä-saksalaisen sosialismin koko kauneus ja syvyys, ja pian sillä tekee yhtä vähän kuin Marxilais-Leninläisyyden osaamisella.

Sosialismin ongelma ei ole se, että yhteiskuntaa johdetaan keskussuunnitteluviraston toimesta, vaan se, että keskussuunnitteluvirasto ei kykene tekemään toimivia suunnitelmia. Sosialismi on kuin ydinvoimala, joka on niin monimutkaiseksi rakennettu, ettei kukaan tiedä miten sitä pitäisi käyttää, eikä kukaan siksi uskalla laittaa sitä päälle tai tehdä mitään muutosta sen yksinkertaistamiseksi, ja siksi käyttämätön ydinvoimala on turha ja tuottaa vähemmän sähköä kuin yksinkertainen tuulimylly, ja se on viisautta, koska jos joku johonkin koskisi, koko voimala räjähtäisi ilmaan.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Siili on 24.05.2016, 12:00:11
Quote from: Malla on 24.05.2016, 11:11:39
Suvaitsevaisuus on käsitteenä erittäin hankala. Arkikielessä se tarkoittaa usein sitä, että on samaa mieltä. Suvaitsematon on eri mieltä. Tulkitsijasta riippuen ihminen voi olla sekä suvaitsevainen että suvaitsematon.

Toinen hankala käsite on "vihapuhe".  Hyvin monen "suvaitsevaisen" mielestä suurin piirtein kaikki itseä närkästyttävä puhe on vihapuhetta.  Tai ainakin kaikki sellainen, jossa kritisoidaan vierasta (eksoottista) kulttuuria.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Vaniljaihminen on 24.05.2016, 12:07:32
Kymppi ei tarkoita yleensä kyllä ainakaan sitä, että oman ajattelun kehittämiseen olisi juurikaan keskitytty ja se oman ajattelun kehittäminen on juuri sitä mitä maailma oikeasti tarvitsee viisaana itseään pitäviltä ihmisiltä. Eihän alta parikymppiselle oikeasti ole opetettukaan paljoa mitään muuta kuin jotain melko yleislaatuisia asioita, eivätkä lukion kurssit ole vielä kuin tuikahdus siitä mitä ne ovat yliopiston kursseihin verrattuna. Lukion kurssit ovat yleensä hemmetinmoisia tiivistelmiä ja ne luettuaan ylioppilas ei osaa ajatella muuten kuin sinänsä heikosti sovellettavilla abstraktioilla, samalla luullen että tietää jo kaikesta kaiken.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: siviilitarkkailija on 24.05.2016, 12:10:11
Quote from: Siili on 24.05.2016, 12:00:11
Quote from: Malla on 24.05.2016, 11:11:39
Suvaitsevaisuus on käsitteenä erittäin hankala. Arkikielessä se tarkoittaa usein sitä, että on samaa mieltä. Suvaitsematon on eri mieltä. Tulkitsijasta riippuen ihminen voi olla sekä suvaitsevainen että suvaitsematon.

Toinen hankala käsite on "vihapuhe".  Hyvin monen "suvaitsevaisen" mielestä suurin piirtein kaikki itseä närkästyttävä puhe on vihapuhetta.

...ja jotain toista närkästyttävä puhe on älykästä argumentointia.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Malla on 24.05.2016, 12:16:37
Quote from: Vaniljaihminen on 24.05.2016, 12:07:32
Kymppi ei tarkoita yleensä kyllä ainakaan sitä, että oman ajattelun kehittämiseen olisi juurikaan keskitytty ja se oman ajattelun kehittäminen on juuri sitä mitä maailma oikeasti tarvitsee viisaana itseään pitäviltä ihmisiltä. Eihän alta parikymppiselle oikeasti ole opetettukaan paljoa mitään muuta kuin jotain melko yleislaatuisia asioita, eivätkä lukion kurssit ole vielä kuin tuikahdus siitä mitä ne ovat yliopiston kursseihin verrattuna.

Ja eri maiden yliopistokursseissa on eroja. Kympin tyttöni on suorittanut yhden tutkinnon ulkomailla, nyt väsää toista Suomessa ja on melko hämmentynyt siitä, miten heppoisesti täällä saa hyviä arvosanoja. Riittää kun jotakin raapustaa.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Teaparty on 24.05.2016, 12:20:51
Tuntemani (aikuistuneet) kympin tytöt ovat kaikki harvinaisen selväjärkisiä ja suorasanaisia naisia. En mitenkään pysty yhdistämään heitä tähän Hommassa kehittyneeseen fiktiiviseen hahmoon.

Vakaumuksellisen kukkahattuilun ytimessä ovat tyhmät ruotsinkieliset naiset ja kotoa kommunismitartunnan saaneet krooniset hapannaamat. Ei siellä mitään koulumenestyjiä ole.

Mitä tulee ketjun aiheeseen, todellinen ongelma on koulutusinflaatio. Ei ole mitään järkeä kouluttaa verovaroilla 8-10 vuotta peruskoulun päälle ikäluokan enemmistöä johtajiksi ja akateemikoiksi. Se syö eläkekertymää, verotuloja ja etäännyttää työelämästä. Suurin syy järjettömiin mittoihin kasvaneeseen julkishallintoon on tuoliinpiereksinnän maistereiden parikymmentä vuotta kestänyt ylituotanto.

En olisi niin huolissani poikien mahdollisuuksista yliopisto-opintoihin. Tärkeintä on osata tehdä jotain oikeata työtä, ja hankkiutua työelämään mahdollisimman aikaisin - edes opintojen ohessa. Meidät on aivopesty uskomaan, että menestymisen ehto on lukio+maisterin tutkinto. Tämä ei kuitenkaan ole ollut todellisuutta enää pitkään aikaan.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: JJohannes on 24.05.2016, 12:46:55
Tätähän nyt on vatvottu jo vuosikaudet. Kun on kerran päätetty, että yo-tutkinto + valintakokeet = paha niin sitten näin on, vaikkei mitään järkevää vaihtoehtoakaan olisi. Nyt on vaan pakko uudistaa ja innovoida. Jotain tarttis tehrä ja tehostaminen ja kilpailukyky niinku! Eihän Ayn Randkaan varmaan missään yliopiston pääsykokeissa istunut! Toiset taas ehdottavat yo-tutkinnosta luopumista, koska kyllä lukion päättötodistuksen pitäisi kuulemma riittää.

Tietenkin perinteisesti yliopistoon mentiin juuri yo-kokeen tuloksilla. Kuitenkin näissä uusissa malleissa idea on se, että lukio-opinnoista ja ylioppilaskokeesta tulisi vähän kuten Iso-Britannian A-levels, eli koko yo-tutkinto ja lukio-opinnot pitäisi alusta asti rakentaa täsmälleen siihen yhteen opiskelupaikkaan hakua varten. Jos haluaa luonnontieteitä tai matematiikkaa lukemaan, täytyy lukiossa lopettaa kielten yms. opiskelu ja ottaa kaikki mahdolliset luonnontiedeaineiden pakolliset, syventävät ja soveltavat kurssit. Sen sijaan nykyjärjestelmän kauneus on se, että lukiossa hankitaan niin sanoakseni "akateeminen yleissivistys", joka on humanistille ja luonnontieteilijälle hyvin samankaltainen ja vasta sen jälkeen ruvetaan erikoistumaan. Uusissa suunnitelmissa alaa ei voisi enää vaihtaa, kun ei ole kirjoittanut tietylle alalle pääsyn kannalta optimaalisesti yo-kokeissa.

Suuria vaikeuksia tulee aiheuttamaan se, ettei tietyillä yliopistoaloilla haluttua osaamista voi "simuloida" lukion kursseilla tai oppiaineilla. Jälleen, esimerkiksi fysiikan kohdalla tilanne on tietysti selkeä: Tulevan fyysikon on fysiikan lisäksi hyvä lukea pitkä matematiikka ja kemiaa, ja vaikkapa pari kurssia maantietoa. Mutta mitä tulevan antropologin pitäisi opiskella lukiossa? Todennäköisesti antropologiaan katsottaisiin esim. maantiedon, äidinkielen ja psykologian arvosanoja. Toisaalta mukaan olisi ehkä myös pakko ottaa esim. vieraiden kielten arvosanoja koska nuo aineet eivät ole yhtä vahvasti kytköksissä antropologiaan kuin fysiikka, matematiikka ja kemia yliopistofysiikkaan. Eli antropologin opinnot voisi unohtaa, jos ei ole kiinnostanut lukea jostain moreenikerrostumista tai laattatektoniikasta tai jos se ala-asteen kolmannella aloitettu pitkä saksa ei sujukaan ihan laudatur-tasoisesti.

Tietenkin yliopistojen pääsykokeet jotka mittaavat ns. "motivaatiota" eli kykyä opetella ulkoa puisevia lakitekstejä tai lääketieteen termejä, ovat naurettavia. Mutta kuitenkin, ne yliopistojen pääsykokeet joissa minä olen ollut, ovat olleet ylioppilaskirjoituksia parempi paikka osoittaa omaa harrastuneisuuttaan ja omakätisesti hankittuja tietoja tietyiltä itseä kiinnostavilta aloilta. Nähdäkseni tässä voidaan juuri havaita motivaatio työssään: Kokelas ei ole tulossa opiskelemaan vain pakollisen pääsykoekirjan tietojen kanssa vaan on niin kiinnostunut alasta, että osaa jo sanoa siitä jotain ihan itsekin.

Sitten vielä sen verran, että yo-kirjoituksista luopuminen taasen olisi vakava virhe. Koulujen arviointikriteerit eroavat keskenään huomattavasti eivätkä numeroarvosanat ole vertailukelpoisia. Pelkkä kurssien suorittaminen ja kurssikokeiden tekeminen taas vähentäisi lukiotutkinnon arvovaltaa. Yo-kirjoitukset ovat vanhanaikaista arvokkuutta huokuva akateeminen kuulustelu, jossa kokelas osoittaa näiden muutamien koepäivien aikana hallitsevansa koko oppialansa, eli lukion tapauksessa akateemisen yleissivistyksen. Kirjoitukset ovat myös siitä hyvä, ettei niihin ainakaan uskoakseni voi täydellisesti onnistua pänttäämään. Ainakaan itse en edes yrittänyt. Yksittäisen kurssin kokeeseen voi lukea oppikirjan etu- ja takaperin läpi, mutta yo-kirjoituksissa luettavaa on niin paljon, että asian täytyy suurimmaksi osaksi tulla tuolta takaraivosta.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Kerttu Täti on 24.05.2016, 13:19:05
Quote from: siviilitarkkailija on 24.05.2016, 12:10:11
...ja jotain toista närkästyttävä puhe on älykästä argumentointia.

Ei minusta ole lainkaan vaikeaa erottaa vihapuhetta älykkäästä argumentaatiosta. Näiden kahden sotkemista kyllä näkee paljon, ja vastaanottoa aliarvioivaa kuvitelmaa siitä, että älyllisellä pikkunäppärällä sanailulla onnistutaan kätkemään vihamielinen sisältö. Puhumattakaan niistä harhoista, joissa uhkailu, henkilökohtaisuudet ja muu esimerkiksi Rajat kiinni-ryhmässä esitettävä avoin ja alatyylinen vihapuhe yritetään väittää jonkin sortin kriittiseksi argumentoinniksi.

Ei suvaitseminen tarkoita samanmielisyyden vaatimusta. Suvaitsevaisethan ovat hyvin erimielisiä monissa asioissa, esimerkiksi nyt vaikka talouspolitiikkaan liittyen. Ei Wahlroosilla ja Arhinmäellä oli paljonkaan yhteistä keskenään. Ei sellainen erimielisyys muodostu ongelmaksi. Ongelmaksi se muodostuu vasta, jos erimielisyydestä tulee tyypittelyn ja erilaisen kohtelun väline.

Quote from: JJohannesSitten vielä sen verran, että yo-kirjoituksista luopuminen taasen olisi vakava virhe. Koulujen arviointikriteerit eroavat keskenään huomattavasti eivätkä numeroarvosanat ole vertailukelpoisia. Pelkkä kurssien suorittaminen ja kurssikokeiden tekeminen taas vähentäisi lukiotutkinnon arvovaltaa. Yo-kirjoitukset ovat vanhanaikaista arvokkuutta huokuva akateeminen kuulustelu, jossa kokelas osoittaa näiden muutamien koepäivien aikana hallitsevansa koko oppialansa, eli lukion tapauksessa akateemisen yleissivistyksen.
Eivtkö AMKit jo nykyisellään sivuuta valinnoissa YO-kokeen, niihin haetaan lukion päästötodistuksella? Näin oli ainakin ennen opistojen osalta. Jos tuplakokeista halutaan luopua, YO-koe olisi järkevämpi karsittava, jolloin yliopistoihin haettaisiin pelkkien pääsykokeiden perusteella. Mutta luulisin, että taustalla on yliopistojen rahapula, pääsykokeet ovat kustannuserä. Ja tietysti valmennuskurssibusineksen suitsiminen, mikä tietenkin on hyvä asia, mutta jos hintana on keskieurooppalainen putkiajattelu, jossa se sosiaalinen liikkuvuus torpartaan vanhan luokkayhteiskunnan perinteitä noudattaen niin minusta mieluummin valmennuskurssit kuin luokkayhteiskunta.

Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Tabula Rasa on 24.05.2016, 13:28:40
Quote from: Teaparty on 24.05.2016, 12:20:51
Tuntemani (aikuistuneet) kympin tytöt ovat kaikki harvinaisen selväjärkisiä ja suorasanaisia naisia. En mitenkään pysty yhdistämään heitä tähän Hommassa kehittyneeseen fiktiiviseen hahmoon.

Vakaumuksellisen kukkahattuilun ytimessä ovat tyhmät ruotsinkieliset naiset ja kotoa kommunismitartunnan saaneet krooniset hapannaamat. Ei siellä mitään koulumenestyjiä ole.

Mitä tulee ketjun aiheeseen, todellinen ongelma on koulutusinflaatio. Ei ole mitään järkeä kouluttaa verovaroilla 8-10 vuotta peruskoulun päälle ikäluokan enemmistöä johtajiksi ja akateemikoiksi. Se syö eläkekertymää, verotuloja ja etäännyttää työelämästä. Suurin syy järjettömiin mittoihin kasvaneeseen julkishallintoon on tuoliinpiereksinnän maistereiden parikymmentä vuotta kestänyt ylituotanto.

En olisi niin huolissani poikien mahdollisuuksista yliopisto-opintoihin. Tärkeintä on osata tehdä jotain oikeata työtä, ja hankkiutua työelämään mahdollisimman aikaisin - edes opintojen ohessa. Meidät on aivopesty uskomaan, että menestymisen ehto on lukio+maisterin tutkinto. Tämä ei kuitenkaan ole ollut todellisuutta enää pitkään aikaan.

Niin, aikuistuneet. Nyt puhutaan näistä joilla on lukupäätä muttei kykyä ymmärtää lukemaansa. Papukaijatoistoa, ei omaa ajattelua. Kympin naiset ovat ihan oma lajinsa joista ei pitäisi puhua samana päivänä kympintyttöjen kanssa. Toiset pyrkivät kasvamaan, oppimaan ja ymmärtämään. Toiset pyrkivät hallitsemaan kapealla ja mahdollisesti täysin hyödyttömällä erikoisosaamisella ympäröivää todellisuutta joka eroaa valtavasti kirjojen teorioista.

Nyt ongelma on se ettei ole sellaista alaa joka takaisi töitä. Vastavalmistuneet inssit 10-20% työttömyys. Perustieteet, geologia, fysiikka, kemia, matikka jne eivät myöskään anna sen suurempaa varmuutta töistä. Lääkis ja hammaslääkis toki, mutta sisäänottopaikat eivät riitä alkuunkaan alalle haluaville. Jos tiedät jonkun alan josta töitä varmasti olisi niin kerro.

Jokainen ammattikouluala on ylibuukattu ja jokaista työpaikkaa kohti on 100-500 hakijaa. Sieltä turha edes kuvitella. Kilpailutilanne on jo nyt tiukka alalla olevien kesken.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: siviilitarkkailija on 24.05.2016, 13:30:17
Quote from: Kerttu Täti on 24.05.2016, 13:19:05
Ei minusta ole lainkaan vaikeaa erottaa vihapuhetta älykkäästä argumentaatiosta. Näiden kahden sotkemista kyllä näkee paljon, ja vastaanottoa aliarvioivaa kuvitelmaa siitä, että älyllisellä pikkunäppärällä sanailulla onnistutaan kätkemään vihamielinen sisältö.

Minusta vihapuheen erottaminen älykkäästä argumentaatiosta on hyvin vaikeaa. Esimerkiksi Suomen eurostoliittojäsenyyden ja finanssiunionin puolustaminen saattoi kuulostaa jonkun mielestä älykkäältä argumentaatiolta mutta mutta, kun sitä ajatellaan itsenäisyyden, suomalaisten hyvinvoinnin ja poliittisen turvallisuuden kannalta, kyse olikin täysin poskettomasta ja valtiollie tuhoisasta vihapuheesta.

Suomi on tehnyt valtiosopimuksia liittovaltion kanssa joita liittovaltio yksipuolisesti muuttaa, ilman että kukaan edes kohauttaa olkapäitään maamme valtiojohdossa. Mutta kun kansalainen kirjoittaa uskontopolitiikkaa kritisoivan tekstin, perässä on pahantahtoinen valtionsyyttäjä tai poliittisesti sitoutunut nettipoliisi.

Alatyylistä tekstiä tulee kaikilta mutta nuivilta tulee myös hyvää materiaalia. Vihervasemmistolaisilta tulee pelkkää vihaa, myrkkyä ja uhkailua.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Siili on 24.05.2016, 13:37:55
Quote from: Kerttu Täti on 24.05.2016, 13:19:05
Quote from: siviilitarkkailija on 24.05.2016, 12:10:11
...ja jotain toista närkästyttävä puhe on älykästä argumentointia.

Ei minusta ole lainkaan vaikeaa erottaa vihapuhetta älykkäästä argumentaatiosta. Näiden kahden sotkemista kyllä näkee paljon, ja vastaanottoa aliarvioivaa kuvitelmaa siitä, että älyllisellä pikkunäppärällä sanailulla onnistutaan kätkemään vihamielinen sisältö.

"Kätketty vihamielinen sisältö"?  Onko se hiukan samaa kuin "piilorasismi"?  :)

En suhtaudu kovin positiivisesti ajatukseen, että tunteita herättävää keskustelua pitäisi jotenkin juridisesti tukahduttaa.  Toki itse kukin saa paheksua toisen ulosantia, vaikka katsonkin, että turha taivastelu on bittien tuhlausta.

Mutta jotta päästäisiin samalle aaltopituudelle, niin Kerttu-Täti voisi antaa oman, mielestään selkeän, määritelmänsä vihapuheelle.  Tosin nk. suvaitsevaiset haluaisivat ilmeisesti pitääkin käsitteen epämääräisenä, jotta hieman kainommat väärinajattelijat eivät päästelisi ilmoille närkästyttäviä käsityksiään, vaikkeivät ne vihaa lietsoisikaan.

QuotePuhumattakaan niistä harhoista, joissa uhkailu, henkilökohtaisuudet ja muu esimerkiksi Rajat kiinni ryhmässä esitettävä avoin vihapuhe yritetään väittää jonkin sortin kriittiseksi argumentoinniksi.

Juu, taivasteluhan auttaa vitutukseen.  Mutta ihan tosissaan, miten ajattelit tilanteen korjata?  Miten somen kusipäät saataisiin hiljennettyä?


Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Kerttu Täti on 24.05.2016, 14:09:36
Quote from: Siili on 24.05.2016, 13:37:55
Juu, taivasteluhan auttaa vitutukseen.  Mutta ihan tosissaan, miten ajattelit tilanteen korjata?  Miten somen kusipäät saataisiin hiljennettyä?

Ei ole minun asiani sitä pohtia, mutta minusta jokaisella on oikeus paheksua henkilöihin kohdistettavaa vihaa. Se on ala-arvoista, se tähtää vaientamiseen väkivallalla uhkailelmalla. En tajua lainkaan ihmisiä jotka ko. toimintaa vähättelevät ja puolustavat.

Koska tiedän minkä saastamysrkyn kohteeksi näistä asioista omalla nimellään puhuvat joutuvat, millainen riesa ja pelon aihe se on, en esimerkiksi itse viitsi esiintyä aihepiirin keskuteluissa omalla nimelläni koskaan. Raukkamaista ehkä, mutta olen liian vanha jaksaakseni. Ja veikkaan, että kaltaisiani on lukuisia. Jos maahnmuuttokriittisillä on tavoitteena jokin järkevä keskustelu tästä aiheesta niin sitä ei tule tapahtumaan niin kauan kuin uhkailuja ja paskamyrskyjä puolustetaan.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Uuno Nuivanen on 24.05.2016, 14:13:20
Quote from: Kerttu Täti on 24.05.2016, 14:09:36
Koska tiedän minkä saastamysrkyn kohteeksi näistä asioista omalla nimellään puhuvat joutuvat, millainen riesa ja pelon aihe se on, en esimerkiksi itse viitsi esiintyä aihepiirin keskuteluissa omalla nimelläni koskaan. Raukkamaista ehkä, mutta olen liian vanha jaksaakseni. Ja veikkaan, että kaltaisiani on lukuisia.

Juu, meitä on Homma puolillaan.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Kerttu Täti on 24.05.2016, 14:14:48
Pahoittelen, onnistuitte kääntämään tämänkin ketjun maahanmuuttokritiikki vs suvaitsevaisuuskeskusteluksi ja vastoin parempaa harkintaa lähdin mukaan. Se ei mielestäni nyt liity otsikon aiheeseen lainkaan.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Siili on 24.05.2016, 14:20:39
Quote from: Kerttu Täti on 24.05.2016, 14:09:36
Jos maahnmuuttokriittisillä on tavoitteena jokin järkevä keskustelu tästä aiheesta niin sitä ei tule tapahtumaan niin kauan kuin uhkailuja ja paskamyrskyjä puolustetaan.

Onko marttyyrimoodi jälleen päällä?  Sinulla on ilmeisesti ylivoimaisia vaikeuksia ymmärtää, että ei ole olemassa monoliittia "maahanmuuttokriittiset".  Tämä rakkaus niputtamiseen lienee myös syy siihen, että käytät niin mieluusti monikon toista persoonaa tänne kirjoittaessasi (kuten juuri tätä ennen lähettämässäkin viestissä  :)). 

Jos haluat järkevää keskustelua, keskustele itse järkevästi ja perustellusti, nimellä tai nimimerkin takaa.  Saarnaaminen ja taivastelu eivät minusta ole järkevää keskustelua.  Sillehän ei kukaan voi mitään, että meitä on moneksi.  Silti olen ainakin itse käynyt mielestäni montakin järkevää keskustelua maahanmuuton kieppeiltä.  "Järkevä" ei siis tarkoita sitä, että opponentti on omaksunut omat mielipiteeni. 

Edit: tämä Kerttu-Tädin tekopyhyys on häkellyttävää.  Hän itse pisti keskustelun sivuraiteelle tällä saarnalla:

http://hommaforum.org/index.php/topic,113573.msg2294844.html#msg2294844

Sitten yht'äkkiä monikon toinen persoona onkin syyllinen sivuraiteelle menemiseen (edellinen viesti). 
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Vaniljaihminen on 24.05.2016, 14:24:07
Kyllä se kuule Gertrud on niin päin että nuivuus omalla nimellä on paljon suurempi hasardi kuin suvaitsevaisuus omalla nimellä. Eihän sitä tarvita kuin yksi puheenvuoro ja heti on leima otsassa loppuelämän. Suvaitsevaisuus vaatii zero balls - ainoa syy miksi asiaa ei testata on sen ilmeinen tulos, tai se, ettei vielä ole löydetty sellaista metodia, jolla saataisiin todistettua suvaitsevaisuuden olevan rohkeampi kannanotto.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Histon on 24.05.2016, 14:36:26
Quote from: Kerttu Täti on 24.05.2016, 14:09:36
Quote from: Siili on 24.05.2016, 13:37:55
Juu, taivasteluhan auttaa vitutukseen.  Mutta ihan tosissaan, miten ajattelit tilanteen korjata?  Miten somen kusipäät saataisiin hiljennettyä?

Ei ole minun asiani sitä pohtia, mutta minusta jokaisella on oikeus paheksua henkilöihin kohdistettavaa vihaa. Se on ala-arvoista, se tähtää vaientamiseen väkivallalla uhkailelmalla. En tajua lainkaan ihmisiä jotka ko. toimintaa vähättelevät ja puolustavat.

Koska tiedän minkä saastamysrkyn kohteeksi näistä asioista omalla nimellään puhuvat joutuvat, millainen riesa ja pelon aihe se on, en esimerkiksi itse viitsi esiintyä aihepiirin keskuteluissa omalla nimelläni koskaan. Raukkamaista ehkä, mutta olen liian vanha jaksaakseni. Ja veikkaan, että kaltaisiani on lukuisia. Jos maahnmuuttokriittisillä on tavoitteena jokin järkevä keskustelu tästä aiheesta niin sitä ei tule tapahtumaan niin kauan kuin uhkailuja ja paskamyrskyjä puolustetaan.

Näin varmasti on, mutta samasta syystä myös moni maahanmuuttokriittinen (ilman lainausmerkkejä) kirjoittaa nimimerkillä.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Kerttu Täti on 24.05.2016, 14:39:51
Jäsen Siili ja muut voivat varmaankin perustaa tälle suvaitsevaisuus vs. maahanmuuttokriittisyys asialle oman ketjunsa? - huom - omissa nimissään, ei takoituksenaan banalisoidan nimimerkkiäni, kuten tässä taannoin kävi. Jos ehdin osallistun keskusteluun siellä, mutta tämän ketjun otiskkoon suvaitsevaisuus aiheella nokittelu ei nyt mielestäni liity.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Pergolaattori on 24.05.2016, 14:50:46
Quote from: Kerttu Täti on 24.05.2016, 08:19:42
Kympin tytöt eivät ole aivottomia suorittajia, vaan liiankin älykkäitä ja tutkivia yksilöitä, jotka hyvin nopeasti ja nuorena tajuavat mikä tässä maailmassa on oleellista. Joiltain tämä vie kauemmin, mutta kympin tytöt, kuten minä, eivät pelkää kilpailua, eivät kritiikkiä eivätkä kyseenalaistamista, vaan nimenomaan haluavat mukaan nuoruudessaan vähän hitaammallakin käyvät ja vähän hitaamminkin syttyvät henkilöt. Kympin tyttöys ei ole sukupuoleen sidottu, mutta biologinen kehitys hormonimyrkyineen vaikuttaa siihen milloin kukakin mihinkin herää, ja se kehitys liittyy sukupuoleen.

Kympin tyttö? Oma stereotypiani: Persoonatyypiltään vahvasti J, todennäköisesti S, I ja T/F. Vahvat, joltain auktoriteetilta tulevat mielipiteet, pöytä pysyy siistinä ja kohtuullisen rationaalinen muttei niin että oikeasti haastaisi tai kyseenalaistaisi mitään.

Jämähtää tasolleen ja uraansa suoritettuaan normien mukaisesti ja saatuaan siitä systeemiltä positiivista palautetta. Jämähdys johtuu kuvitelmasta että suorituksistaan saamansa poikkeuksellinen kiitos määrittelee asteikot joilla ihmisiä arvotetaan. Mittarihan on jo tapissaan joten näillä mennään.?

Vaimonikin on kympin tyttö. Niistä kehkeytyy näköjään ihan hyviä kun ei naita kympin miehen kanssa. ;)


-
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Jorma M. on 24.05.2016, 15:00:50

Tämäkin SGL:n esitys on vain yksi pieni osa suurempaa Suunnitelmaa: satoja vuosia vanhojen kristillisten perinteiden, "suomalaisen hyveen" ja heteroseksuaalisten miespuolisten tuhoaminen. Tavoitteena on nollata lukioissa olevien teoreettisetkin mahdollisuudet olla mistään eri mieltä kuin Kokoomuksen liberaali-/mamusiipi.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: JJohannes on 24.05.2016, 15:06:21
Quote from: Kerttu Täti on 24.05.2016, 13:19:05
Eivtkö AMKit jo nykyisellään sivuuta valinnoissa YO-kokeen, niihin haetaan lukion päästötodistuksella? Näin oli ainakin ennen opistojen osalta. Jos tuplakokeista halutaan luopua, YO-koe olisi järkevämpi karsittava, jolloin yliopistoihin haettaisiin pelkkien pääsykokeiden perusteella. Mutta luulisin, että taustalla on yliopistojen rahapula, pääsykokeet ovat kustannuserä. Ja tietysti valmennuskurssibusineksen suitsiminen, mikä tietenkin on hyvä asia, mutta jos hintana on keskieurooppalainen putkiajattelu, jossa se sosiaalinen liikkuvuus torpartaan vanhan luokkayhteiskunnan perinteitä noudattaen niin minusta mieluummin valmennuskurssit kuin luokkayhteiskunta.

AMK:hon haetaan lukion päättötodistuksella, kyllä. Nähdäkseni yo-koe ja lukion arvosanat mittaavat joka tapauksessa hyvin eri tyylistä osaamista, kuten jo aiemmin sanoinkin. Valmennuskurssit ovat tietenkin vakava ongelma, mutta toisaalta niistäkin tehdään liian iso numero, koska niitä tarvitaan oikiksen ja lääkiksen tyyppisiin paikkoihin. Jos asioita ei tietoisesti muuteta siihen suuntaan, valmennuskursseilla ei pitäisi tulevaisuudessakaan olla isoa roolia muihin oppiaineisiin pyrkimisessä. Sitä paitsi valmennuskurssibisnes siirtyy aivan varmasti pian joka tapauksessa yo-kirjoituksiin, tehtiin mitä tahansa.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Tabula Rasa on 24.05.2016, 15:10:34
Nimenomaan Pergolaattori, kunnon mies eikä mikään kastraattimikkihiiri. Sillä se kympin tyttö tulee kympin naiseksi. Kunnon miehiä taas on tämä maa pullollaan. Se sitten että kympintytöt keskittyvät uskomaan auktoriteetteja esim. miesvihaajafemakoita jotka tekevät tavallisista suomalaisista miehistä demonisia epäolentoja.

Suomessa on hyviä miehiä maa täys. Kuitenkin femakkopropaganda keskittyy lyömään kiilaa miesten ja naisten väliin. Naisille uskotellaan että heidän korkea koulutuksensa yhdistettynä ulkonäköön tekisi heistä jotain niin ihmeellistä ettei suomimies ole siihen verrattuna mitään ja sen perusteella tavallisia miehiä kohdellaan kuin paskaa. Yhdistelmä eristymistä/eristäytymistä esim pelkkiin opintoihin keskittyminen vuosia ilman että juurikaan kontaktia ulkopuoliseen maailmaan antaa helposti pohjan vaikka minkälaisille mökkihöperyysilluusioille ja mielenterveysongelmille.

Yksinkertaistaen naisella on oman kuvitellun erinomaisuutensa vuoksi jalat tukevasti ilmassa. Illuusio on rakkaampi kuin todellinen elämä ympärillä. Jalat maassa ja järki päässä oleva perus suomimies voi ankkuroida tukevasti todellisuuteen. Eikä ole kuin yksi monista syistä. Suomimiehissä on paljon enemmän kuin ensikuvitelma antaa luulla.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: newspeak on 24.05.2016, 15:13:45
Koulutusjärjestelmämme ongelma ei suinkaan ole pääsykoe, vaikka opetusministeriössä on vuodesta toiseen tehty pitkää päivää hyviksi todettujen käytäntöjen purkamiseksi.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: newspeak on 24.05.2016, 15:23:12
Ulkomaalaisia opiskelijoita on Suomen korkeakouluissa jo 20 000
http://www.ksml.fi/kotimaa/Ulkomaalaisia-opiskelijoita-on-Suomen-korkeakouluissa-jo-20-000/299937

QuoteEilen iltapäivällä päättyneessä korkeakoulujen yhteishaussa reilua 50 000 aloituspaikkaa tavoitteli 152 000 hakijaa.
http://www.oph.fi/ajankohtaista/tiedotteet/101/0/korkeakoulujen_kevaan_yhteishaussa_152_000_hakijaa
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Siili on 24.05.2016, 15:29:08
Quote from: newspeak on 24.05.2016, 15:13:45
Koulutusjärjestelmämme ongelma ei suinkaan ole pääsykoe, vaikka opetusministeriössä on vuodesta toiseen tehty pitkää päivää hyviksi todettujen käytäntöjen purkamiseksi.

Minulla on sellainen käsitys, että pääsykokeita pidetään kohtuullisen oikeudenmukaisena menetelmänä jakaa sellaista yhteiskunnallista hyvää kuin ilmaista opiskelua:

https://en.wikipedia.org/wiki/Competitive_examination
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Siili on 24.05.2016, 15:29:52
Tupla
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Malla on 24.05.2016, 15:57:52
Quote from: JJohannes on 24.05.2016, 15:06:21

AMK:hon haetaan lukion päättötodistuksella, kyllä.

Ja monella alalla soveltuvuuskokeet päälle.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Malla on 24.05.2016, 16:10:09
Yksi mahdollinen malli on keskieurooppalainen, Hollannissa propedeuseksi eli P:ksi kutsuttu. Ensimmäinen vuosi on näytön paikka, ja jos opinnot tökkivät, hei-hei. Jossakin mennään vasta pääsykokeen kautta propedeuseen, Kaikki eivät saa P:tä ensimmäisen opiskeluvuoden päätteeksi vaan vuoden lisäaikaa näyttöön.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Siili on 24.05.2016, 16:12:38
Quote from: JJohannes on 24.05.2016, 15:06:21

AMK:hon haetaan lukion päättötodistuksella, kyllä.

Eiköhän sinne pääse myös ammattikoulun päästötodistuksella, yhdistettynä ammatilliseen kokemukseen?
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Artisti on 24.05.2016, 16:35:32
Lukion päästötodistuksen keskiarvoni oli vain 9,6. Enkä ole tyttö. Ei siis mitään jakoa jatkoon, jos tuo ehdotus kympin tytöistä menee läpi.  :D

Vaikeata on keksiä täysin tasavertainen pääsykoe, itsellänikään ei ollut mitään mahdollisuutta käydä (kuulemma lähes pakollista) valmennuskurssia. Päätin lukea pääsykoekirjat ulkoa ihan perinteisellä "hauki on kala" - metodilla, se osoittautui ihan hyväksi valmennuskurssiksi.. Mutta ei sinne pelkällä ulkoluvulla päässyt, lisäksi oli soveltava koeosio, johon ei voinut valmistautua mitenkään.

Periaatteessa on aivan sama, kuinka opiskelijat valitaan, kunhan valintamenettely on kaikille tasapuolinen. Tasapuolisuus on tärkeää siksi, koska koulutus kustannetaan verovaroin. Pelkästään ylioppilastutkintoon perustuva pääsykoe on periaatteessa tasapuolinen, mikäli annetaan mahdollisuus parantaa aiempia yo-tutkinnon arvosanoja. Ongelmaksi asia muodostuu, mikäli yo-tutkinnon arvosanoja ei saa korottaa myöhemmin. Nykyisinhän hyväksyttyä ylioppilastutkinnon arvosanaa ei saa enää korottaa, vaan arvosana on kiveen hakattu: https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppilastutkinto/kysymykset

Jollakin yo-kokelaalla saattaa olla huono elämäntilanne, ja koe menee huonosti sen vuoksi. Pelkästään ylioppilastutkintoon perustuva pääsykoe olisi tällöin katastrofi, mikäli nykykaavan mukaan mentäisiin, eikä koetta saisi uusia. Kyllä uusi yritys pitää antaa, jos motivaatio on kohdillaan.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Malla on 24.05.2016, 16:48:59
Quote from: Artisti on 24.05.2016, 16:35:32
Vaikeata on keksiä täysin tasavertainen pääsykoe, itsellänikään ei ollut mitään mahdollisuutta käydä (kuulemma lähes pakollista) valmennuskurssia. Päätin lukea pääsykoekirjat ulkoa ihan perinteisellä "hauki on kala" - metodilla, se osoittautui ihan hyväksi valmennuskurssiksi.. Mutta ei sinne pelkällä ulkoluvulla päässyt, lisäksi oli soveltava koeosio, johon ei voinut valmistautua mitenkään.

Se on ihan hyvä metodi, sillä kummitytsäkin meni lääkikseen ja tekulle niin (nysse on lekuri ja inssi). Taustalla saattoi tosin olla jo jonkinlaista oppimaan oppimista.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Kauhea Ihmismäinen Otus on 24.05.2016, 16:50:17
Kai te tajuatte, että nykyayateemi vasta suosiikn kympin tyttöjä? Kympin pojat nimittäin menevät inttiin 6-12kksi  samalla kuin kympin tytöt voivat uusia kursseja / lukea pääsykokeisiin?
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Kerttu Täti on 24.05.2016, 16:51:47
Quote from: Artisti on 24.05.2016, 16:35:32
Nykyisinhän hyväksyttyä ylioppilastutkinnon arvosanaa ei saa enää korottaa, vaan arvosana on kiveen hakattu: https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppilastutkinto/kysymykset

QuoteHyväksytyn kokeen saa uusia yhden kerran ilman aikarajaa.

Eli kyllä jokaisen aineen saa kerran käydä korottamssa. Lisäksi koko tutkinoon voi käsittääkseni uusia, mutta silloin vanha mitätöityy, eli jos haluaa hyvästä erinomaiseen korottaa niin siihen sisältyy epäonnistumisen riski. - Jos YO-kokeesta tulee valintakoe niin silloin kaikki rajoitukset tulisi tietenkin poistaa, mikä johtaisi arvostelun tiukkenmiseen ja suosisi ennen uudistusta kirjottaneita. Mikä olisi kuitenkin pienempi paha sentään kuin kylmä karsinta 18v:nä ja piste siihen.

E: Jos YO-kokeesta tehdään liian merkittävä ja sellainen, ettei korotusmahdollisuuksia ole, johtaa se varmasti kirjoitusten lykkäämiseen, YO-kokeisiin kohdistuviin valmennuskursseihin ja siihen että nuoret eivät valmistu lukiosta, mikä minusta on myös huono vaihtoehto.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Malla on 24.05.2016, 16:57:37
Quote from: Kauhea Ihmismäinen Otus on 24.05.2016, 16:50:17
Kai te tajuatte, että nykyayateemi vasta suosiikn kympin tyttöjä? Kympin pojat nimittäin menevät inttiin 6-12kksi  samalla kuin kympin tytöt voivat uusia kursseja / lukea pääsykokeisiin?

Eivät kaikki kympin pojat. Monikin tuttu meni vasta opintojen jälkeen. Ainakin silloin sai lykkäystä.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Eino P. Keravalta on 24.05.2016, 17:22:42
Sivistys ei ole sitä, mitä olet oppinut. Se on sitä, miten käytät sitä, mitä olet oppinut.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Eino P. Keravalta on 24.05.2016, 17:28:04
Koulutus ei välttämättä tee kenestäkään viisasta, mutta se kieltämättä antaa paljon paremmat mahdollisuudet toteuttaa typeryyttään.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Kerttu Täti on 24.05.2016, 18:19:54
Quote from: Eino P. Keravalta on 24.05.2016, 17:22:42
Sivistys ei ole sitä, mitä olet oppinut. Se on sitä, miten käytät sitä, mitä olet oppinut.

Ilman tiedollista oppimista sinulla on huomattavasti vähemmän opittua mitä käyttää. Olet paljon aseettomampi kaiken maailman vedätyksille, koska sinulta puuttuu sekä tietomäärän luomaa referenssipintaa että oppimisen mukanaan tuomia avaimia jäsentää eteesi tulevaa tietoa.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Artisti on 24.05.2016, 18:20:03
Quote from: Kauhea Ihmismäinen Otus on 24.05.2016, 16:50:17
Kai te tajuatte, että nykyayateemi vasta suosiikn kympin tyttöjä? Kympin pojat nimittäin menevät inttiin 6-12kksi  samalla kuin kympin tytöt voivat uusia kursseja / lukea pääsykokeisiin?

Minun mielestäni armeija voisi olla vain miesten paikka. Kyllä mies tällaisen epätasa-arvon kestää.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: siviilitarkkailija on 24.05.2016, 18:25:51
Hikiset ja pahalle haisevat armeijan metsätytöt on omalla jäljittelemättömällä tavallaan kauhean söpöjä kunhan ei joudu liian liki käkkimään moisen vieressä. Erästä ruokajonossa seisovaa kukkamekkotransua ja tätä pampulla mäjäyttänyttä kapiaista pohtiessani on pakko todeta ettei armeija sovi kaikille miehillekkään.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Artisti on 24.05.2016, 18:26:03
Quote from: Kerttu Täti on 24.05.2016, 18:19:54
Quote from: Eino P. Keravalta on 24.05.2016, 17:22:42
Sivistys ei ole sitä, mitä olet oppinut. Se on sitä, miten käytät sitä, mitä olet oppinut.

Ilman tiedollista oppimista sinulla on huomattavasti vähemmän opittua mitä käyttää. Olet paljon aseettomampi kaiken maailman vedätyksille, koska sinulta puuttuu sekä tietomäärän luomaa referenssipintaa että oppimisen mukanaan tuomia avaimia jäsentää eteesi tulevaa tietoa.

Mitä pitemmälle opiskelen, sitä vähemmän huomaan osaavani. Hirvittää se kaikkitietävä asenne, joka oli uran alkuvaiheessa. Totta on, ettei pelkkä opiskelu tee kenestäkään viisasta.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Siili on 24.05.2016, 18:35:32
Quote from: Artisti on 24.05.2016, 18:26:03
Mitä pitemmälle opiskelen, sitä vähemmän huomaan osaavani. Hirvittää se kaikkitietävä asenne, joka oli uran alkuvaiheessa. Totta on, ettei pelkkä opiskelu tee kenestäkään viisasta.

Valitettavasti tuo lukeneille nulikoille ominainen bessewisserismi ei aina karise iän myötä.  Kuten tälläkin palstalla havaitsee.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: newspeak on 24.05.2016, 18:37:59
Ylioppilastodistusta kannattaisi ehkä käyttää jatko-opintojen suhteen hyväksi hieman eri tavalla, esimerkiksi hyväksiluvuissa. "Kirjoititko ruotsin? Onneksi olkoon, sinun ei tarvitse olla kyseisen kielen kanssa enää jatkossa tekemisissä." Sama muiden kurssien kanssa, joiden oppisisältö on käytännössä ainoastaan lukiokurssien kertausta. Toisaalta jos lukiokursseilla ei ole mitään todellista tekemistä jatko-opiskelun kanssa, kuten mm. lääketieteessä, ei yo-todistuksella pitäisi olla mitään käyttöä myöskään opiskelijavalinnoissa.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Skeptikko on 24.05.2016, 18:44:02
Quote from: Kauhea Ihmismäinen Otus on 24.05.2016, 16:50:17
Kai te tajuatte, että nykyayateemi vasta suosiikn kympin tyttöjä? Kympin pojat nimittäin menevät inttiin 6-12kksi  samalla kuin kympin tytöt voivat uusia kursseja / lukea pääsykokeisiin?

Lisäksi varusmiesajalla on tyhmentävä vaikutus. Osittain unenpuutteen takia, osittain vähäisten älyllisten virikkeiden takia, asioiden unohtumisen takia jne.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: wjp on 24.05.2016, 18:46:26
Olin viikon pois netin piiristä luonnonhelmassa,joten lienen osin ulkona keskustelun ydinvirrasta. Ministeri G-Laasosen puheista kuitenkin haiskahtaa pyrkimys miesten pukemisesta virtuaaliseen burghaan,johon ylioppilaskokeen merkityksen lisääminen johtaa. Sopii jotenkin yhteen ideana uusien arabi-ja negridi-siitosuroiden tuontiin, joista ei liene tungosta korkeammille koulutuspaikoille. WanhaP
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Artisti on 24.05.2016, 18:50:06
Quote from: newspeak on 24.05.2016, 18:37:59
Ylioppilastodistusta kannattaisi ehkä käyttää jatko-opintojen suhteen hyväksi hieman eri tavalla, esimerkiksi hyväksiluvuissa. "Kirjoititko ruotsin? Onneksi olkoon, sinun ei tarvitse olla kyseisen kielen kanssa enää jatkossa tekemisissä." Sama muiden kurssien kanssa, joiden oppisisältö on käytännössä ainoastaan lukiokurssien kertausta. Toisaalta jos lukiokursseilla ei ole mitään todellista tekemistä jatko-opiskelun kanssa, kuten mm. lääketieteessä, ei yo-todistuksella pitäisi olla mitään käyttöä myöskään opiskelijavalinnoissa.

Meillä sai yrittää virkaruotsia pelkästään tenttimällä läpi, samoin englannin peruskurssi. Suoritin molemmat tentillä, opetukseen ei tarvinnut osallistua.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Skeptikko on 24.05.2016, 18:55:26
Quote from: Tabula Rasa on 24.05.2016, 08:13:48
Njooh, eiköhän tuo ole tullut jo kaikille omilla aivoillaan ajatteleville selväksi että ulkoaopettelu ja silmänpalvonta ovat tämän päivän opetuksen valttikortteja. Kyseenalaistaminen, tutkiminen ja muut miehille luontaiset oppimismetodit on haudattu ja samalla tahdotaan haudata myös keskivertojantterien pyrkimykset opiskella eteenpäin.

Olen jossain määrin samaa mieltä siitä, että liiaksi arvostetaan kyseenalaistamatta oppimista, mikä on sääli. Ensinnäkin oppiminen voi olla paljon syvällisempää, jos asiaa ei opi vain ulkomuistiin ja pureskelematta. Lisäksi, osa asioista ei ole tosiasiassa sellaisia, kuin ne on tapana opettaa. Esimerkiksi tieteellisessä tutkimuksessa suurissa läpimurroissa on tupannut olemaan kyse siitä, että on uskallettu kyseenalaistaa vallitsevia käsityksiä.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: sivullinen. on 24.05.2016, 19:01:21
Quote from: Siili on 24.05.2016, 15:29:08
Minulla on sellainen käsitys, että pääsykokeita pidetään kohtuullisen oikeudenmukaisena menetelmänä jakaa sellaista yhteiskunnallista hyvää kuin ilmaista opiskelua:

Hyvin sanottu.

Ja hyväksyttävää se olisi, jos näin olisi. Yhä enevässä määrin pääsykokeilla jaettava hyvä on kuitenkin olematonta hyvää. Ilmainen opiskelu kuulostaa lahjalta. Todellisuudessa se tarkoittaa lupaa käydä kuuntelemassa luentoja, joita kuuntelemassa voi muuten käydä muutenkin ja joita voi kuunnella Youtubesta; ohjausta kirjanluvussa; opintotukea ja -lainaa; ja lopulta tutkintotodistusta. Koska opintotuki on käytännössä pienempi kuin työmarkkinatuki ja yleinen toimeentulotuki, on rahallinen hyöty negatiivista. Ohjaus kirjan lukemiseen on minusta aika arvotonta; joku muu voi sellaista "mentorointia" arvostaa huomattavasti. Tutkintotodistus eli titteli on hieno asia. Sillä ei kuitenkaan enää pitkään aikaan ole ollut kovin suurta arvoa erilaisten positiivisen syrjinnän nimissä annettujen tittelien ja ylipäätään liiallisen tittelien jakamisen tuloksena, ja sosialismin romahdettua sosialistisen järjestelmän myöntämällä tittelillä ei ole mitään arvoa. Joten ainoaksi arvoksi opinnoista jää se, mikä aina on ollut opintojen suurin arvo, mutta joka on unohtunut sosialismin aikakaudella: varsinainen oppi. Oppia taas ei voi saada lahjaksi. Se on osin perintötekijöistä johtuvaa, osin oman harjoittelun tulosta ja osin onnea.

Sosialistien pyrkimykset tasapäistää kansaa politisoimalla yhteiskunnallisia instituutioita eivät suuressa määrin edesauta kansan tasapäistämisessä, mutta onnistuvat kyllä tuhoamaan yhteiskunnalliset instituutiot politisoimalla ne valtiovallan alle. Yliopistotkin olivat vielä parikymmentä vuotta sitten lähes itsenäisiä instituutioita. Siksihän niillä on omat valintakriteeritkin, joihin useimmiten kuuluu valintakoe parhaiten osaamisensa muilla keinoilla osoittaneita lukuunottamatta. Niistä yliopistoista ei enää ole paljoa jäljellä. Ensin luotiin erilaisia "tasa-arvoistavia" koulutusohjelmia, kuten naistiede; sitten poliitikot vaihtoivat rehtorit ja professorit tieteellisin perustein valituista poliittisin perustein valituiksi; sen jälkeen yliopistojen organisaatiot uudistettiin ja monikulttuurisuusohjelmia luotiin; ja nyt ollaan tässä. Viiden vuoden päästä yliopistossa olo ei enää ole minkään arvoista, eikä siellä kannata olla, vaikka olisi päässyt sisään. Mädätetty laitos on mätä.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Saturoitunut on 24.05.2016, 19:18:32
Ongelma ei ole se, että tytöt pärjäävät hyvin. Ongelma on se, että pojat pärjäävät huonosti. Nykyisestä koulutusjärjestelmästä vastaavat professorit, virkamiehet ym. pitäisi heivata niska-perse-otteella kadulle. He ovat näyttönsä jo antaneet: alati surkeampia tuloksia. He voivat etsiä uusia töitä vaikka Hesburgerilta.

Sen jälkeen pitäisi keksiä, miten pojille saa taottua päähän, että vain työtä tekemällä pärjää. Valmistuin hiljattain AMK:sta ja oman kokemukseni mukaan kaikki, jotka panostivat opintoihinsa ja osoittivat harrastuneisuutta ja kiinnostusta alaan, ovat alan töissä. Kortistoon valmistuivat ne sluibaajat, jotka läpäisivät kaiken rimaa hipoen ja joita kiinnostivat aivan muut asiat kuin se "oma" ala. Näille parikymppisille janttereille ei ollut vieläkään kasvanut järkeä päähän ja sen ansiosta he käytännössä hukkasivat sen neljä vuotta, jonka he opinahjon käytävillä maleksivat. Tämä siis elektroniikka-alalla.

Sitten vielä puhutaan "koulutusmääristä" niin kuin kaikki putkesta valmistuvat olisivat identtisiä keskenään. Todellisuudessa koulutusmääriä laskemalla vähennetään vain niiden kortistoon valmistuvien sluibailijoiden määrää. Ahkeraa porukkaa on niin vähän. Eikä pääsyvaatimuksia laskemalla saa yhtä ainutta osaavaa tyyppiä lisää. Vain sluibaajien määrä lisääntyy.

Koulutuksessa pitäisi poikien kohdalla kiristää ruuvia, nostaa vaatimustasoa ja tehdä selväksi, että vetelehtijöillä ei ole mitään tulevaisuutta.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Foundation on 24.05.2016, 19:22:44
Naisten opiskelun ja palkkaamisen kannattavuuteen olennaisesti vaikuttava raskausriski koskee myös kympin tyttöjä. Sanni jokapäiväisellä toiminnallaan itse on malliesimerkki siitä.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Vesa Heimo on 24.05.2016, 19:51:04
Quote from: Saturoitunut on 24.05.2016, 19:18:32
Ongelma ei ole se, että tytöt pärjäävät hyvin. Ongelma on se, että pojat pärjäävät huonosti.

Sen jälkeen pitäisi keksiä, miten pojille saa taottua päähän, että vain työtä tekemällä pärjää. Valmistuin hiljattain AMK:sta ja oman kokemukseni mukaan kaikki, jotka panostivat opintoihinsa ja osoittivat harrastuneisuutta ja kiinnostusta alaan, ovat alan töissä.tta.

No etkös tuossa vastannut kysymykseesi suoraan itse; Tytöt tekevät työtä pärjäämisen eteen keskimäärin enemmän kuin pojat-> oppimistulokset ovat parempia. Tytöt keskimäärin tekevät myös työtä sellaisten asioiden eteen jotka eivät juurikaan kiinnosta-> oppimistulokset ovat parempia.

Mitä siihen "tytöt pänttäävät ulkoa"- mantraan tulee; jos keskivertoluokan tytöille ja pojille annetaan vapaat kädet tehdä tutkielma itseä kiinnostavasta aiheesta, tytöt pärjäävät taas keskimäärin paremmin koska tekevät töitä sen eteen keskimäärin huomattavasti enemmän kun keskiverto pojat. Keskivertotytöillä kouluiässä itsereflektio, lähdekritiikki ja oman työn arviointi on monta askelta poikia edellä.

On totta että absoluuttisesta huipusta miehillä on yliedustus; miesten osaamisen gaussin käyrä on leveämpi (enemmän totaaliluusereita ja pärjääjiä), mutta tyttöjen keskimääräinen osaaminen on huomattavasti poikia edellä. Lisäksi tyttöjen kiinnostus keskittyy enemmän hoiva-opetusaloihin. Jos tytöt jostain syystä kiinnostuisivat enemmän insinööripuolesta, pojat olisivat oikeasti pulassa myös tällä sektorilla.

"Kympin tytöistä" ruikuttaminen on llähinnä laiskojen  epäonnistujien selittelyä ja itsepetosta.

Jos selittelyn sijaan vanhemmat alkavat vaatia pojilta akateemisissa taidoissa sitä mitä tytöt osaavat, ero tasoittuu. Jos osaamattomuutta paikkaillaan "pojat on poikia"- mantroilla ja sillä että 1% huipuissa on pojilla enemmistö, poikien taso vaan laskee. Jos ei vaadita, ei opita.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Eino P. Keravalta on 24.05.2016, 20:02:06
Quote from: Kerttu Täti on 24.05.2016, 18:19:54
Quote from: Eino P. Keravalta on 24.05.2016, 17:22:42
Sivistys ei ole sitä, mitä olet oppinut. Se on sitä, miten käytät sitä, mitä olet oppinut.

Ilman tiedollista oppimista sinulla on huomattavasti vähemmän opittua mitä käyttää. Olet paljon aseettomampi kaiken maailman vedätyksille, koska sinulta puuttuu sekä tietomäärän luomaa referenssipintaa että oppimisen mukanaan tuomia avaimia jäsentää eteesi tulevaa tietoa.

Se, mitä sanot, on tietysti totta.

Mutta en tarkoittanutkaan, etteikö oppimisesta olisi hyötyä. Tarkoitin vain, että oppiminen ei välttämättä takaa mitään sivistyksen suhteen, vaan todellinen sivistys näkyy ihmisyydessä, henkisessä kypsyydessä, suhteellisuudentajussa, sydämensivistyksessä ja kyvyssä kyseenalaistaa oppimaansa.

Kaikki oppineet eivät ole sivistyneitä, mutta kaikki sivistyneet ovat oppineita - tavalla tai toisella, kuka mitäkin.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Saturoitunut on 24.05.2016, 20:07:31
Quote from: Vesa Heimo on 24.05.2016, 19:51:04
Quote from: Saturoitunut on 24.05.2016, 19:18:32
Ongelma ei ole se, että tytöt pärjäävät hyvin. Ongelma on se, että pojat pärjäävät huonosti.

Sen jälkeen pitäisi keksiä, miten pojille saa taottua päähän, että vain työtä tekemällä pärjää. Valmistuin hiljattain AMK:sta ja oman kokemukseni mukaan kaikki, jotka panostivat opintoihinsa ja osoittivat harrastuneisuutta ja kiinnostusta alaan, ovat alan töissä.tta.

No etkös tuossa vastannut kysymykseesi suoraan itse; Tytöt tekevät työtä pärjäämisen eteen keskimäärin enemmän kuin pojat-> oppimistulokset ovat parempia. Tytöt keskimäärin tekevät myös työtä sellaisten asioiden eteen jotka eivät juurikaan kiinnosta-> oppimistulokset ovat parempia.

En vastannut, en sinne päinkään. Totta kai pojat pitää saada tekemään enemmän töitä, mutta miten? Samaten kuin kysymykseen "kuinka voitetaan lätkämatsi?" ilmiselvä, triviaali ja tyhjänpäivänen vastaus on "tehdään enemmän maaleja kuin vastustaja". Mutta miten se maalierotus omaksi hyväksi saadaan konkreettisesti aikaiseksi tällä meidän joukkueella juuri tuota vastustajaa vastaan?

Ilmiselvät vastaukset ovat näissä asioissa täysin tyhjänpäiväisiä. Lihava tietää, että vähemmän syömällä hän laihtuisi. Pelkkä tämä tieto ei kuitenkaan saa häntä syömään vähempää. Tupakoiva tietää, että tupakointi on terveydelle haitallista. Ei hän sitä silti lopeta. Tieto pitää saada jollain tavalla oikeasti iskostumaan. Usein ihmiset ottavat sen tosissaan vasta siinä vaiheessa, kun itsetuhoisen toiminnan riskit realisoituvat joko osittain tai kokonaan. Silloin voi olla jo liian myöhäistä.

Laiskuuden hinta ei ole pojille selvää ennen kuin he yrittävät turhaan hakea töitä ja kustantaa perheensä elämää. Silloinkin usein keksitään syyllinen jostain muualta. Kapitalisti riistää ja oikeistohallituskin leikkaa tukia. Eivätkä tytötkään näitä asioita todennäköisesti oikeasti ymmärrä, vaan he vain ovat poikia kiltimpiä ja kuuliaisempia ja tekevät niin kuin käsketään.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Eino P. Keravalta on 24.05.2016, 20:08:41
Quote from: Skeptikko on 24.05.2016, 18:44:02
Quote from: Kauhea Ihmismäinen Otus on 24.05.2016, 16:50:17
Kai te tajuatte, että nykyayateemi vasta suosiikn kympin tyttöjä? Kympin pojat nimittäin menevät inttiin 6-12kksi  samalla kuin kympin tytöt voivat uusia kursseja / lukea pääsykokeisiin?

Lisäksi varusmiesajalla on tyhmentävä vaikutus. Osittain unenpuutteen takia, osittain vähäisten älyllisten virikkeiden takia, asioiden unohtumisen takia jne.

Varusmiesaikana ihmistä nimenomaan pyritään tyhmistämään aivan tarkoituksella, jotta hänestä saadaan auktoriteettiuskoinen robotti, joka ei ajattele itse.

Keinoina ovat mm. mainitut unen ja älyllisten virikkeiden puute, mutta myös turhan työn teettäminen, auktoriteettiaseman korostaminen, aivopesu, henkinen ja joskus fyysinenkin väkivalta, pelolla hallitseminen, vapauden riisto, kostamismentaliteetti, sosiaalisen paineen kasvattaminen, kollektiivirangaistukset ja yksilöllisyyden kitkeminen.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Vesa Heimo on 24.05.2016, 20:17:17
Quote from: Saturoitunut on 24.05.2016, 20:07:31


En vastannut, en sinne päinkään.  Silloinkin usein keksitään syyllinen jostain muualta.

No vastasit taas. Vanhemmat kasvattavat lapset. Aikuinen ottaa vastuun itsestään ja tekemisestään, ei Grahn-Laasonen. Jos palkoille päästäkseen pitää osua tikkatauluun, omasta elämästään vastuullinen harjoittelee tikanheittoa. Luuseri ruikuttaa ettei työssä oikeasti tarvitse näitä taitoja ja täyttää sossupapereita sossun naistyöntekijän avustuksella kun kapasiteetti ei riitä edes siihen.

äUhrimentaliteetti ja "pojat on poikia" sekä "kympin tytöt eivät oikeasti tajua mistään mitään" ovat juuri sitä muiden syyttämistä omasta kyvyttömyydestä.

Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Endsong on 24.05.2016, 20:30:51
Quote from: Artisti on 24.05.2016, 18:26:03

Mitä pitemmälle opiskelen, sitä vähemmän huomaan osaavani. Hirvittää se kaikkitietävä asenne, joka oli uran alkuvaiheessa. Totta on, ettei pelkkä opiskelu tee kenestäkään viisasta.

Kunnes saavutat opintojesi intellektuaalisen päätepisteen, jolloin huomaat, että tieteenalasi perustuu suurimmilta osin pelkkään vedätykseen.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Saturoitunut on 24.05.2016, 20:33:01
Quote from: Vesa Heimo on 24.05.2016, 20:17:17
Quote from: Saturoitunut on 24.05.2016, 20:07:31


En vastannut, en sinne päinkään.  Silloinkin usein keksitään syyllinen jostain muualta.

No vastasit taas. Vanhemmat kasvattavat lapset. Aikuinen ottaa vastuun itsestään ja tekemisestään, ei Grahn-Laasonen. Jos palkoille päästäkseen pitää osua tikkatauluun, omasta elämästään vastuullinen harjoittelee tikanheittoa. Luuseri ruikuttaa ettei työssä oikeasti tarvitse näitä taitoja ja täyttää sossupapereita sossun naistyöntekijän avustuksella kun kapasiteetti ei riitä edes siihen.

äUhrimentaliteetti ja "pojat on poikia" sekä "kympin tytöt eivät oikeasti tajua mistään mitään" ovat juuri sitä muiden syyttämistä omasta kyvyttömyydestä.

Kaikkien perhetilanne ei ole samanlainen. Kaikkien kasvuympäristö ylipäätään ei ole samanlainen. Koulutusjärjestelmä voi kontrolloida vain sitä, mitä koulussa tapahtuu. On aivan hirvittävää tuhlausta antaa nuorten haahuilla ensimmäiset vuosikymmenensä vain sen takia, että he saivat kotoa huonot eväät elämälleen. Koulun tulee puuttua siihen.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Vesa Heimo on 24.05.2016, 21:08:29
Quote from: Saturoitunut on 24.05.2016, 20:33:01

Kaikkien perhetilanne ei ole samanlainen. Kaikkien kasvuympäristö ylipäätään ei ole samanlainen. Koulutusjärjestelmä voi kontrolloida vain sitä, mitä koulussa tapahtuu. On aivan hirvittävää tuhlausta antaa nuorten haahuilla ensimmäiset vuosikymmenensä vain sen takia, että he saivat kotoa huonot eväät elämälleen. Koulun tulee puuttua siihen.

Väitätkö ihan vakavissaan että koulu ei puutu? (en tarkoita 70-80l koulua jossa itse kasvoin). Koulu antaa tasan samat eväät kaikille ja tukitoimia on aivan tolkuttomasti.

Mitä "kympin tyttöihin" ja Einon armeijaan tulee; meillä piti armeijassa lukea joku 60-luvun puolustusvoimien strategiaopas sillä kannustimella että 25% pääsee lomalle. Roskaa suurelta osin, en indoktrioitunut "turhan" kirjan lukemisesta, mietin mikä on turhaa sitä lukiessa mutta opettelin ja vastasin silti kokeeseen kirjan mukaan. Sain 3pv lomaa. Tein työtä saavuttaakseni tavoitteen (loma) eikä siitä edes luku- ja kirjoitustaitoiselle juuri vaivaa ollut.  Toinen lähestymistapa olisi toki ollut se että havaitsen kirjan olevan roskaa ja hylkään kirjan ja lyhytkestoisen hyödyn lisäksi sen että mietin mikä toimii ja mikä ei.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Raksa_Mies on 24.05.2016, 21:22:34
Palan matkaa luin tätä viestiketjua ja on kyllä ihan kiukuttelua kiukuttelun vuoksi.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: sivullinen. on 24.05.2016, 21:28:09
Quote from: Vesa Heimo on 24.05.2016, 19:51:04
Tytöt tekevät työtä pärjäämisen eteen keskimäärin enemmän kuin pojat-> oppimistulokset ovat parempia. Tytöt keskimäärin tekevät myös työtä sellaisten asioiden eteen jotka eivät juurikaan kiinnosta-> oppimistulokset ovat parempia.

[...] Keskivertotytöillä kouluiässä itsereflektio, lähdekritiikki ja oman työn arviointi on monta askelta poikia edellä.

Viestissäsi oli paljon hyvää, mutta nämä kaksi kohtaa ovat keskenään ristiriitaisia ja osoittavat selvästi yhden merkittävän tekijän, jota ei tässä ketjussa ole vielä tuotu esiin. Voidaan nimittäin lysenkolaisesti olettaa kaikkien ihmisten olevan keskenään samanlaisia ja yhtä kyvykkäitä oppimaan. Silloin oppimiseen vaikuttaa ainoastaan opiskeluun käytetty aika ja tarmo. Tämä on sosialistien suosima ajatus. Mutta kuten sanot, ovat tytöt murrosiässä kehityksessä poikia edellä ja heillä on silloin paremmat valmiudet menestyä. Silloin tarmo ja käytetty aika eivät auta. Myöhemmin ero kuitenkin tasoittuu ja lopulta aikuiset miehet ovat huomattavasti aikuisia naisia kykenevämpiä ajattelemaan ja kaikkeen tieteelliseen toimintaan. Naiset taas pystyvät pitämään aistinsa avoimempina koko elämänsä ja ovat siksi kyvykkäämpiä hoivaamaan. Tämän lisäksi myös perintötekijät vaikuttavat merkittävästi; kaikilla ihmisillä ei ole edellytyksiä kasvaa tieteen osaajaksi, kuten ei kaikista ihmistä saa muokattua myöskään hyviä jalkapalloilijoita tai musikantteja. Tätä kutsutaan darwinismiksi. Se on sosialistien mielestä huijausta.

Sosialismin syy näille yliopistouudistuksille on tasapäistäminen. Se on sukupuolten välistä tasapäistämistä, "yhteiskuntaluokkien" välistä tasapäistämistä ja jopa rodullista tasapäistämistä. Sillä tavalla yritetään luoda sosialistista malli-ihmistä homo europeausia. Se on epäonnistumaan tuomittu hanke. Rodunjalostamista on niin monta kertaa ennenkin historiassa yritetty ja aina on epäonnistuttu. Edes sosialismin kaltainen totalitaristinen yhteiskuntajärjestelmä ei siihen tule pystymään. Ihmisyys ihmisessä taistelee sitä vastaan kaikin voimin. Halua tietää ei voi hallita eikä innoittaa.

Luomalla laitoksia, jotka eivät ole sopusoinnussa ihmisyhteisön lainalaisuuksien kanssa, luodaan laitoksia, jotka eivät toteuta tehtäväänsä. Yliopistot tulisivat kokemaan luostareiden kohtalon, jollei sosialismi olisi jo itse tuhonsa partaalla. Vielä ei onneksi olla tehty mitään pysyvää tai suurta mullistusta, etteikö sitä voitaisi kumota ja yliopistoja palauttaa tieteen pesäksi sosialismin kaaduttua. Tilanne on lohdullinen. Silti se tarkoittaa, ettei nykyisistä yliopistouudistuksista kannata niin suurta huolta kantaa, sillä ne eivät pitkäaikaisia. Ne ovat hetkellisiä mullistuksia, joita muistellaan muutaman vuoden päästä samalla innolla kuin Kataisen hallituksen tekemää Sote-uudistusta.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Tabula Rasa on 24.05.2016, 21:31:38
Quote from: Vesa Heimo on 24.05.2016, 21:08:29
Quote from: Saturoitunut on 24.05.2016, 20:33:01

Kaikkien perhetilanne ei ole samanlainen. Kaikkien kasvuympäristö ylipäätään ei ole samanlainen. Koulutusjärjestelmä voi kontrolloida vain sitä, mitä koulussa tapahtuu. On aivan hirvittävää tuhlausta antaa nuorten haahuilla ensimmäiset vuosikymmenensä vain sen takia, että he saivat kotoa huonot eväät elämälleen. Koulun tulee puuttua siihen.

Väitätkö ihan vakavissaan että koulu ei puutu? (en tarkoita 70-80l koulua jossa itse kasvoin). Koulu antaa tasan samat eväät kaikille ja tukitoimia on aivan tolkuttomasti.

Enpä peruskouluhelvetistä mene sanomaan että siellä puututaan. On vain meidän koulussa ei kiusata-kampanjoita joiden alle lakaistaan kaikki mihin pitäisi puuttua. Puuttuu sekä resurssit että työkalut. Luokkakoot tolkuttomia ja avustajiakaan ei riittävästi suhteessa oppilaiden tarpeeseen. Eli tarkista tietos.

jos keskivertoluokan tytöille ja pojille annetaan vapaat kädet tehdä tutkielma itseä kiinnostavasta aiheesta, tytöt pärjäävät taas keskimäärin paremmin koska tekevät töitä sen eteen keskimäärin huomattavasti enemmän kun keskiverto pojat.

Lähtökohta että tehdään tutkielma, eli paperi jostain vapaavalintaisesta aiheesta on pänttäysporukan heiniä ja tottakai se osa porukasta pärjää paremmin. Jos sen sijaan lähdettäisiin mielummin tekemään kokeellista käytännön hommaa niin huomattavasti suurempi osa pojista olisi kiinnostuneita. Vapaavalintainen koe ja selitys miksi kokeessa käy näin. Mutta kummasti ei ole rahaa sen enempää lisäkouluavustajiin kuin kokeiden tekemiseenkään.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: stefani on 24.05.2016, 21:45:27
Quote from: Kerttu Täti on 24.05.2016, 07:58:47
Luulisi tämän kiinnostavan myös täällä, eli ministeri Sanni Grahn-Laasosen ajama yliopistojen valintakokeiden poistohanke ja yo-kokeen siirtäminen valinnan mittariksi.

QuoteValintakoe on hyvä motivaation mittari ja antaa mahdollisuuden korjata nuoruuden erheet. Rakas mieheni esimerkiksi kuuluu takapenkin poikiin, joka vasta myöhemmin herasi ylipäänsä opiskelemaan, eikä työn ohessa iltakoulussa suoritettujen yo-koetulostensa perusteella olisi mitään yliopisto-opiskelupaikkaa ansainnut.

Kyllä tuo uutinen oli taas jälleen huolestuttava uutinen.

Mun henkilökohtaisella agendalla on koulutuksen teatterimaisuuden vastustaminen. Koulutuksen teatterimaisuudella tarkoitan, että koulutuksen oikea sisältö on kyseenalaisen vähäistä, ja koulutuksessa suoritetaan jotain typeriä leikkejä samalla teeskennelen, että opittaisiin jotain. Näen tämän Grahn-Laasosen ajaman projektin juuri askeleena teatterimaisuutta kohti. Vaikka tässä oli vasta kyse ylioppilastutkinnon merkityksen korostamisesta, pessimistisesti kykenen jo näkemään minne tämä suunta tulee viemään. Seuraava askel tulee olemaan ylioppilastutkinnon helpottaminen siten, etteivät tulokset enää korreloisi liikaa oikean suoritetun opiskelutyön kanssa.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Saturoitunut on 24.05.2016, 21:47:03
Quote from: Vesa Heimo on 24.05.2016, 21:08:29
Quote from: Saturoitunut on 24.05.2016, 20:33:01

Kaikkien perhetilanne ei ole samanlainen. Kaikkien kasvuympäristö ylipäätään ei ole samanlainen. Koulutusjärjestelmä voi kontrolloida vain sitä, mitä koulussa tapahtuu. On aivan hirvittävää tuhlausta antaa nuorten haahuilla ensimmäiset vuosikymmenensä vain sen takia, että he saivat kotoa huonot eväät elämälleen. Koulun tulee puuttua siihen.

Väitätkö ihan vakavissaan että koulu ei puutu? (en tarkoita 70-80l koulua jossa itse kasvoin). Koulu antaa tasan samat eväät kaikille ja tukitoimia on aivan tolkuttomasti.

Väitän ihan vakavissani, että oppimistulokset lipsuvat jatkuvasti yhä huonommiksi. Tuloksien puutetta ei voi korvata turhanpäiväisen sätkimisen määrällä.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Vesa Heimo on 24.05.2016, 21:50:03
Quote from: Tabula Rasa on 24.05.2016, 21:31:38


Enpä peruskouluhelvetistä mene sanomaan että siellä puututaan. On vain meidän koulussa ei kiusata-kampanjoita joiden alle lakaistaan kaikki mihin pitäisi puuttua. Puuttuu sekä resurssit että työkalut. Luokkakoot tolkuttomia ja avustajiakaan ei riittävästi suhteessa oppilaiden tarpeeseen. Eli tarkista tietos.

jos keskivertoluokan tytöille ja pojille annetaan vapaat kädet tehdä tutkielma itseä kiinnostavasta aiheesta, tytöt pärjäävät taas keskimäärin paremmin koska tekevät töitä sen eteen keskimäärin huomattavasti enemmän kun keskiverto pojat.

Lähtökohta että tehdään tutkielma, eli paperi jostain vapaavalintaisesta aiheesta on pänttäysporukan heiniä ja tottakai se osa porukasta pärjää paremmin. Jos sen sijaan lähdettäisiin mielummin tekemään kokeellista käytännön hommaa niin huomattavasti suurempi osa pojista olisi kiinnostuneita. Vapaavalintainen koe ja selitys miksi kokeessa käy näin. Mutta kummasti ei ole rahaa sen enempää lisäkouluavustajiin kuin kokeiden tekemiseenkään.

Väitän vakavissani että nykyperuskoulussa puututaan paljon enemmän kun 70-80l:n koulussa. VÄitän myös että tukitoimia on moninverroin enemmän tarjolla. Väitän että avustajia on enemmän kun 70-80 luvulla.

Eli erikseen pitäisi etsiä se yksittäinen metodi jossa keskiverto poika pärjää paremmin kun keskiverto tyttö? No kerro äläkä peittele. Tuolla tiedolla voi ratkaista 90% korkeakoulutuksen jakauman ongelmista. Minä sanon että faktisesti keskiverto tyttö voittaa keskiverto pojan tuossa kokeellisessakin puolessa 6-4.

Kokonaisuutena lässytetään siitä että pojat ei pärjää ja mietitään keinoja tasapäistää. Pojat punnertavat yläasteiässä penkistä enemmän kun tytöt. Pitäisikö painoja tasoittaa jotenkin ja tyttöjä kompensoida vaikka palomiehiksi?
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Vesa Heimo on 24.05.2016, 21:52:52
Quote from: Saturoitunut on 24.05.2016, 21:47:03

Väitän ihan vakavissani, että oppimistulokset lipsuvat jatkuvasti yhä huonommiksi. Tuloksien puutetta ei voi korvata turhanpäiväisen sätkimisen määrällä.

Minä väitän että kokonaisuudessaan oppimistulokset paranevat vrt. 70-80l:n ulkoaopetteluun jatkuvasti. Nykyisin sentään kirjan ulkopuolista tietoa ja osaamista arvostetaan suhteessa huomattavasti menneitä vuosikymmeniä eteenpäin. Minun kouluaikaan oppimistulosten suurin mittari oli karrikoidusti neuvostoliiton jokien osaaminen. Nykyisin sentään ainakin joskus kysytään että "miksi".
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: newspeak on 24.05.2016, 22:16:37
Quote from: Artisti on 24.05.2016, 18:50:06
Quote from: newspeak on 24.05.2016, 18:37:59
Ylioppilastodistusta kannattaisi ehkä käyttää jatko-opintojen suhteen hyväksi hieman eri tavalla, esimerkiksi hyväksiluvuissa. "Kirjoititko ruotsin? Onneksi olkoon, sinun ei tarvitse olla kyseisen kielen kanssa enää jatkossa tekemisissä." Sama muiden kurssien kanssa, joiden oppisisältö on käytännössä ainoastaan lukiokurssien kertausta. Toisaalta jos lukiokursseilla ei ole mitään todellista tekemistä jatko-opiskelun kanssa, kuten mm. lääketieteessä, ei yo-todistuksella pitäisi olla mitään käyttöä myöskään opiskelijavalinnoissa.

Meillä sai yrittää virkaruotsia pelkästään tenttimällä läpi, samoin englannin peruskurssi. Suoritin molemmat tentillä, opetukseen ei tarvinnut osallistua.

Tuosta kun kehitystä jatkettaisiin, ettei tarvitse tenttiä lainkaan, säästyisi taas pitkä penni. Mokuttamiseen ja maailmanparantamiseen se toki menisi, mutta kehitys kehittyisi.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Artisti on 24.05.2016, 22:22:03
Quote from: Eino P. Keravalta on 24.05.2016, 20:02:06
Quote from: Kerttu Täti on 24.05.2016, 18:19:54
Quote from: Eino P. Keravalta on 24.05.2016, 17:22:42
Sivistys ei ole sitä, mitä olet oppinut. Se on sitä, miten käytät sitä, mitä olet oppinut.

Ilman tiedollista oppimista sinulla on huomattavasti vähemmän opittua mitä käyttää. Olet paljon aseettomampi kaiken maailman vedätyksille, koska sinulta puuttuu sekä tietomäärän luomaa referenssipintaa että oppimisen mukanaan tuomia avaimia jäsentää eteesi tulevaa tietoa.

Se, mitä sanot, on tietysti totta.

Mutta en tarkoittanutkaan, etteikö oppimisesta olisi hyötyä. Tarkoitin vain, että oppiminen ei välttämättä takaa mitään sivistyksen suhteen, vaan todellinen sivistys näkyy ihmisyydessä, henkisessä kypsyydessä, suhteellisuudentajussa, sydämensivistyksessä ja kyvyssä kyseenalaistaa oppimaansa.

Kaikki oppineet eivät ole sivistyneitä, mutta kaikki sivistyneet ovat oppineita - tavalla tai toisella, kuka mitäkin.

Eräs fiksuimmista ja viisaimmista tuntemistani ihmisistä on ammatiltaan hitsaaja. Koulupohjana on peruskoulun jälkeen suoritettu hitsauskurssi, ei muuta. Mutta tämä hitsaaja lukee kaiken vapaa-aikansa kaikkia kirjallisuuden lajeja.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Reborn on 24.05.2016, 22:29:37
Kympin tyttö = suvakki on jonkinlainen fiktio. Minunkin käsitykseni mukaan kokonaisvaltaisesti lukiossa hyvin pärjäävät tytöt ovat usein ihan fiksuja noin muutenkin. Rajoja kiivaimmin avaavat sekopäät taas saattavat olla kympin tyttöjä äidinkielessä ja ruotsin kielessä, mutta luonnontieteissä usein kerrassaan surkeita.

Kriittisimpiä kympin tyttöjä kohtaan ovat yleensä kutosen tytöt ja pojat. Elämänkoululaisen nostaa omaa arvoaan kun väittää, ettei kirjoista saaduilla tiedoilla ole merkitystä
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Kameleontti on 24.05.2016, 23:10:13
Quote from: Vesa Heimo on 24.05.2016, 21:52:52
Quote from: Saturoitunut on 24.05.2016, 21:47:03

Väitän ihan vakavissani, että oppimistulokset lipsuvat jatkuvasti yhä huonommiksi. Tuloksien puutetta ei voi korvata turhanpäiväisen sätkimisen määrällä.

Minä väitän että kokonaisuudessaan oppimistulokset paranevat vrt. 70-80l:n ulkoaopetteluun jatkuvasti. Nykyisin sentään kirjan ulkopuolista tietoa ja osaamista arvostetaan suhteessa huomattavasti menneitä vuosikymmeniä eteenpäin. Minun kouluaikaan oppimistulosten suurin mittari oli karrikoidusti neuvostoliiton jokien osaaminen. Nykyisin sentään ainakin joskus kysytään että "miksi".

Pahoin pelkään, että tuo oli kovin lyhyt ja ohimenevä vaihe. Taisin itse onnistua hyvään saumaan. Tosin kävinkin teknillisen. Mutta toisaalta taas tämä, että jenkeissäkin teknillinen lähtee tähän, kertoo siitä et syöpä on vaarallisen levinnyt:

https://mitgsl.mit.edu/news-events/islamophobia-accelerating-global-warming

Itse olen alottanut ekaluokan vuonna -89 ja tuolla suhteellisen "maalla". Omasta mielestä näin jälkikäteen touhu oli aika tervejärkistä ja kommunismille ja suunnitelmataloudelle naurettiin tms.

Ja kuulun ite jokseenkin näihin ns kympin tyttöihin. Lukiossa ka oli parhaimmillaan 9,7. Itsekin olin jokseenkin kasvatettu silleen, että menestyä pitää ja pitää totella jne. Lukion pääsee silläkin läpi ja hyvin arvosanoin mutta kriisiä alkaa pukkaa sit kun onkin isommassa maailmassa ja ns kasvatus ja se miten pitää ajatella ja toimia alkoikin olla ristiriidassa sen kanssa miten ite ajatteli ja koki asioita.

Omaan kotoa pois muuttamiseen liittyi saman tien heti kohtsilleen WTC-isku. Tuppukylän nuorena se oli aika hirvittävää. Sitä vaan alkoi lukea asiasta kaikkea mahdollista ja sit jotenkin se ns. maailmankuva muuttui. Kamalan rumaksi. Tähän samaan saumaan voi vetää myös termin foliopipo.

Tunnen itseni noista kympin tytöistä, joilla on jokin tarve miellyttää jne. Järki voi sanoa muuta ja tunne ja ympäristö toista --> masennus. Kamala. Tajuaa mutta ei tajua. Sitä vaan pitää tajuta sen verran, että se pitää ehkä joidenkin kokea itse ihan syvimpien vesien kautta, että alkaa jokin järki taas viedä voiton. Maailma on ihan saakelin ruma paikka. Mut sille pitää oppia vittuilemaan takasin. Ja naisena tiedostaa, että naiset/tytöt on ehkä kenties sille manipuloinnille alttiimpia ja ns luonnostaan auktoriteettiuskovaisempia ja herkemmin huijattavissa jne. Kun sen tajuaa niin pitää alkaa itse tehdä työtä sen eteen, että voi vältellä pahimmat karikot. Ei oo helppoo.

Mutta noin lisäten niin tää nykyinen koulutusjärjestelmä tuntuu suosivan nimenomaan sitä, että tämmöset yhteiskunnat tullaan tuhoamaan. Feminisoi ja se alkaa olla itseään tuhoava systeemi.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Parsifal on 24.05.2016, 23:16:55
Quote from: Malla on 24.05.2016, 08:45:56
"Kympin tyttö" on erittäin sukupuolisdonnainen käsite, jonka tarkoitus on vähättely ja epämääräinen leimaaminen. "Kympin pojista" en ole kuullut puhuttavan ainakaan samaan sävyyn, vaikka heitäkin on.

Poika veti juuri kaikkien aikojen ennätyksen eli 12 laudaturia.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016052321607393_uu.shtml (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016052321607393_uu.shtml)

Sinänsähän on fakta, että tytöt ja pojat kehittyvät murrosiässä huimasti eri suuntiin ja tahtiin niin fyysisesti kuin henkisestikin, ja että koululaitos ei nykyisellään ota poikien tarpeita riittävästi huomioon. Yhtä päivänselvää on, että poikien tarpeet eivät ole Grahn-Laasosten tai muiden koulu-uudistajien listalla.

Quote from: Eino P. Keravalta on 24.05.2016, 20:02:06
Mutta en tarkoittanutkaan, etteikö oppimisesta olisi hyötyä. Tarkoitin vain, että oppiminen ei välttämättä takaa mitään sivistyksen suhteen, vaan todellinen sivistys näkyy ihmisyydessä, henkisessä kypsyydessä, suhteellisuudentajussa, sydämensivistyksessä ja kyvyssä kyseenalaistaa oppimaansa.

Kaikki oppineet eivät ole sivistyneitä, mutta kaikki sivistyneet ovat oppineita - tavalla tai toisella, kuka mitäkin.

Oppimista ja sivistystä väheksymättä (päin vastoin, olen aina ollut lukemisen ja klassisen sivistyksen kannattaja) täytyy todeta, että maailma on täynnä ihmisiä, jotka tietävät paljon kaikenlaista, mutta eivät ymmärrä mistään mitään. Lukeneisuuden määrä ei ole sivistyksen tai loogisen ajattelukyvyn tae, varsinkaan jos lukemisto koostuu vaikkapa marxilaisesta poliittisesta roskakirjallisuudesta.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Kameleontti on 24.05.2016, 23:59:45
Äläkää sekottako älyä ja osaamista tän termin kanssa siihen kiltteyteen ja auktoriteettiuskovaisuuteen, joka on ominaisempaa hameväelle.

Tähän vois muistella kouluaikoja kun kaks luokkakaveria bestikset keskenään oli kans ns kympin tyttöjä koulumenestykseltään. Toinen näytti "keskaria" niille, jotka koitti käydä päälle ja toinen sellanen, joka ei voinu ruokaa laittaa ilman millintarkkaa reseptiä et miten se kuuluis tehdä ja paidatkin piti pestä melkeen yksikerrallaan, ettei vaan mene sekasin koneessa jne. Kumpaako mahdan pitää fiksumpana? Riippuu toki mihin käyttötarkoitukseen tyypin haluaisin...
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Roope on 25.05.2016, 00:33:43
Quote from: Vesa Heimo on 24.05.2016, 21:50:03
Eli erikseen pitäisi etsiä se yksittäinen metodi jossa keskiverto poika pärjää paremmin kun keskiverto tyttö? No kerro äläkä peittele. Tuolla tiedolla voi ratkaista 90% korkeakoulutuksen jakauman ongelmista. Minä sanon että faktisesti keskiverto tyttö voittaa keskiverto pojan tuossa kokeellisessakin puolessa 6-4.

Kokonaisuutena lässytetään siitä että pojat ei pärjää ja mietitään keinoja tasapäistää. Pojat punnertavat yläasteiässä penkistä enemmän kun tytöt. Pitäisikö painoja tasoittaa jotenkin ja tyttöjä kompensoida vaikka palomiehiksi?

Esimerkiksi vuoden 2012 Pisan ongelmanratkaisutesteissä Suomi kuului suurimmalla marginaalilla niihin vain neljään maahan Euroopassa, joissa tytöt peittosivat pojat. Useimmissa maissa pojat olivat tyttöjä parempia ja vielä huomattavasti suuremmalla marginaalilla. Suomea lukuun ottamatta muut kolme maata eivät menestyneet testeissä erityisen hyvin, joten tyttöjen menestys tuskin johtui esimerkiksi muita maita paremmasta opetuksesta.

Tämä viittaa mielestäni siihen, että suomalaisessa koulujärjestelmässä on jotain aivan erityistä tyttöjä suosivaa. En ole huomannut aiheesta julkista keskustelua muuten kuin ainaista taivastelua poikien tyhmyydestä ja/tai laiskuudesta.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Endsong on 25.05.2016, 01:09:51
Quote from: Vesa Heimo on 24.05.2016, 21:50:03


Väitän vakavissani että nykyperuskoulussa puututaan paljon enemmän kun 70-80l:n koulussa. VÄitän myös että tukitoimia on moninverroin enemmän tarjolla. Väitän että avustajia on enemmän kun 70-80 luvulla.

Eli erikseen pitäisi etsiä se yksittäinen metodi jossa keskiverto poika pärjää paremmin kun keskiverto tyttö? No kerro äläkä peittele. Tuolla tiedolla voi ratkaista 90% korkeakoulutuksen jakauman ongelmista. Minä sanon että faktisesti keskiverto tyttö voittaa keskiverto pojan tuossa kokeellisessakin puolessa 6-4.

Kokonaisuutena lässytetään siitä että pojat ei pärjää ja mietitään keinoja tasapäistää. Pojat punnertavat yläasteiässä penkistä enemmän kun tytöt. Pitäisikö painoja tasoittaa jotenkin ja tyttöjä kompensoida vaikka palomiehiksi?

Minusta vaikuttaisi siltä, että esität tahallasi huonoa argumentointia. Mietin vain mistä moinen. Eiköhän pointti eri kehitysvaiheessa olemiseen liittyen ollut, että sukupuolilla pitäisi olla tasavertaiset edellytykset hakea jatkokoulutuspaikkaa, mikä ei toteudu, jos yo-kokeet toimivat myös pääsykokeena. Nykysysteemissä edellytykset ovat tasavertaiset sikäli, että valintakokeeseen voi mennä vanhemmallakin iällä; vaikka silloin kun saavuttaa täyden potentiaalinsa. Palomiesesimerkki olisi esimerkki eriarvoisuudesta, jos palomiesvalinta tehtäisiin yläasteikäisenä ja olisi tiedossa, että tytöt saavuttavat voimahuippunsa keskimäärin poikia myöhemmin.

Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: nollatoleranssi on 25.05.2016, 02:12:40
Quote from: Roope on 25.05.2016, 00:33:43
Quote from: Vesa Heimo on 24.05.2016, 21:50:03
Eli erikseen pitäisi etsiä se yksittäinen metodi jossa keskiverto poika pärjää paremmin kun keskiverto tyttö? No kerro äläkä peittele. Tuolla tiedolla voi ratkaista 90% korkeakoulutuksen jakauman ongelmista. Minä sanon että faktisesti keskiverto tyttö voittaa keskiverto pojan tuossa kokeellisessakin puolessa 6-4.

Kokonaisuutena lässytetään siitä että pojat ei pärjää ja mietitään keinoja tasapäistää. Pojat punnertavat yläasteiässä penkistä enemmän kun tytöt. Pitäisikö painoja tasoittaa jotenkin ja tyttöjä kompensoida vaikka palomiehiksi?

Esimerkiksi vuoden 2012 Pisan ongelmanratkaisutesteissä Suomi kuului suurimmalla marginaalilla niihin vain neljään maahan Euroopassa, joissa tytöt peittosivat pojat. Useimmissa maissa pojat olivat tyttöjä parempia ja vielä huomattavasti suuremmalla marginaalilla. Suomea lukuun ottamatta muut kolme maata eivät menestyneet testeissä erityisen hyvin, joten tyttöjen menestys tuskin johtui esimerkiksi muita maita paremmasta opetuksesta.

Tämä viittaa mielestäni siihen, että suomalaisessa koulujärjestelmässä on jotain aivan erityistä tyttöjä suosivaa. En ole huomannut aiheesta julkista keskustelua muuten kuin ainaista taivastelua poikien tyhmyydestä ja/tai laiskuudesta.

Niin miksi erot muualla maailmassa ovat päinvastaiset? Yksi syy voi johtua heikosta koulukurista, joka vaikuttaa eniten poikiin Suomessa. Kiltteys katsotaan eduksi ja häiriköille ei tehdä mitään.

Keskustelua ei käydä julkisuudessa aiheen puolesta, koska ongelmat koskevat poikia/miehiä. Tasa-arvovaltuutetut koostuvat yleensä n. 99%:sesti naisista ja hyvässä asemassa olevia miehiä ei kiinnosta poikien ongelmat, koska niitä pidetään "omana vikana". Naisten kohdalla ongelmat nähdään kollektiivisesti koskevan kaikkia naisia, kuten vaikkapa palkka-jutut. Siitä huolimatta, vaikka alakohtaiset palkat olisivatkin samoja miehille ja naisille.


Samasta syystä johtuu sekin, ettei ketään kiinnosta kritisoida julkisuudessa maahanmuuton koostuvan "nuorista miehistä". Jos Suomeen alkaisi tulla valtoimenaan nuoria naisia, niin yhtäkkiä useammassakin piirissä herättäisiin ongelmaan.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Tabula Rasa on 25.05.2016, 05:57:04
Quote from: Vesa Heimo on 24.05.2016, 21:50:03
Väitän vakavissani että nykyperuskoulussa puututaan paljon enemmän kun 70-80l:n koulussa. VÄitän myös että tukitoimia on moninverroin enemmän tarjolla. Väitän että avustajia on enemmän kun 70-80 luvulla.

Eli erikseen pitäisi etsiä se yksittäinen metodi jossa keskiverto poika pärjää paremmin kun keskiverto tyttö? No kerro äläkä peittele. Tuolla tiedolla voi ratkaista 90% korkeakoulutuksen jakauman ongelmista. Minä sanon että faktisesti keskiverto tyttö voittaa keskiverto pojan tuossa kokeellisessakin puolessa 6-4.

Kokonaisuutena lässytetään siitä että pojat ei pärjää ja mietitään keinoja tasapäistää. Pojat punnertavat yläasteiässä penkistä enemmän kun tytöt. Pitäisikö painoja tasoittaa jotenkin ja tyttöjä kompensoida vaikka palomiehiksi?

Miksi sitten psyykeltään raiskattuja kouluhelvetin läpikäyneitä on edelleen? Se että joskus ei puututtu ollenkaan on kovin kehno puolustus sille että jossain nimeämättömässä paikassa ehkä puututaan nykyään. Tukitoimet ovat sarjaa tilastotyöllistäminen, ne ovat olemassa mutta onko niistä oikeasti mitään muuta hyötyä kuin siitä palkan saavan virkaloisen hyöty. Jenkeissä sanotaan että koulut ovat ylihintaisia päiväkoteja minkä ivy league pelleilystä voi hyvin todeta. Ihan samaan eläintarhaan tämä monikulttuuripaska vie. Vie rauhan oppia niiltäkin joilla olisi mahdollisuuksia. Köyhillä ei ole varaa paeta islamisoituvasta lähikoulusta. Se tarkoittaa ettei koulussa pysty oppimaan koska häiriöt. Ja siksi myös oppimistulokset laskevat köyhimmissä kansanluokissa. Mokuhelvetistä kärsii pahiten köyhimmät suomalaiset.

Keinoja on monia. Mutta ilmeisesti sinulle käyvät ainoastaan sellaiset keinot mitkä tukevat naismaisten ihmisten oppimista. Vihaatko heteröjä noin yleisesti vai onko suomalaiset heterömiehet jotenkin erityisvihankohteenasi? Ja miksi? Ja en peittele. Ihme syytös.

Tasapäistäminen sinun mukaasi on siis sitä että yritetään parantaa miesten asemaa. Kun taas naisten aseman parantaminen on tasa-arvoa. Jepsjeps. Ja noista lihasvoimapuolista on tingitty jo joka alalla. Naisilla on kevennetyt kuntokokeet niin poliisikouluun kuin moniin muihinkin kouluihin. Ja ylipäänsä naisurheilu. Naiset saisivat urheilla ihan samassa sarjassa miesten kanssa, mutta mies ei saa tasa-arvon vuoksi pelata naisten sarjoissa. Feminististä tasa-arvoa. Ja näitä suosimisia on joka laajalla skaalalla. Mutta eipä siinä, miesvihaajat ajavat miljoonia miehiä työttömiksi ja toivottomaan tilaan. Sieltä se lyö takaisin.



Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Kerttu Täti on 25.05.2016, 07:57:30
^ minulle kyllä kelpaisi vallan mainiosti se, että nais- ja miesurheilu yhdistettäisiin jos samalla koulumaailman poikatukitoimet hyllytettäisiin. Naisten urheilua ei muutenkaan arvosteta, siitä uutisoidaan urheiluosioiden loppusivuilla ja naisten suosimat urheilulajit jäävät paljolti yksityisten yritysten ja naisten itsensä järjestämäksi vailla tukitoimia. Naiset ja tytöt maksavat harrastuspaikkansa ja harrastuksensa miehiä enemmän itse ja maksavat siitä täysimääräiset alv:it. Oli kyse sitten aerobic-tanssi-fitness-jooga akselin toiminnastta tai vaikkapa ratsastuksesta. Mikään ei muuttuisi, ja ratsastuksessa naiset ja miehet kisaavat jo muutoinkin erottelematta samassa sarjassa.

Tytöt ovat koulussa keskimäärin fiksumpia, tiedonhaluisempia ja nopeampia oppimaan - mikä tarkoittaa myös kykyä tiedon soveltamiseen, kriittiseen asenteeseen ja omien näkökantojen kyseenalaistamiseen sekä omaa etua laajemman yhteiskunnallisen kokonaisuuden ymmärtämiseen. Kuten vaikkapa tähän Grahn-Laasosen ehdotukseen sisältyvän riskin huomaamiseen. Siis siitä empaattisesti ja tukien huolta kantamiseen, että heistä koulussa jälkeen jääneet saattavat pudota lopullisesti rattailta. Jos siis jyvät poimitaan akanoista kategorisesti ja liian varhain sekä näiden putoamisvaarassa olevien sen hetkisiin kykyihin katsottuna liian laajaan ja työlääseen lukion ja yo-kokeen mittaamaan yleissivitykseen perustuen. 
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Tabula Rasa on 25.05.2016, 08:11:08
Ja mitenkäs viimeisen 30v lappaneet matumiehet vaikuttaa koulutuloksiin? Vai eikö nämä sotke sukupuolijakaumaa?

Mikä miesten harrastus on sellainen että sen maksaa joku muu kuin mies itse? En ole yhtään sellaista tavannut ja aika monenlaista kokeillut. Mutta jos jostain saa harrastusrahaa miehenä niin kerro ihmeessä mistä.

Muuten kerttutäti jatkaa tutulla miestenvähättelylinjalla. Tungetaan kiilaa sukupuolien väliin. Feminatsin ensimmäinen tuntomerkki.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Kerttu Täti on 25.05.2016, 08:12:16
^ kuka tämän aloituksen ilmaisemaan epäkohtaan tai olemassa olevan tiedon perusteella enemmän poikiin kohdistuvaan riskiin huomion kiinnitti, jäsen Tabula Rasa?
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Siili on 25.05.2016, 08:15:48
Quote from: Kerttu Täti on 25.05.2016, 07:57:30

Tytöt ovat koulussa keskimäärin fiksumpia, tiedonhaluisempia ja nopeampia oppimaan - mikä tarkoittaa myös kykyä tiedon soveltamiseen, kriittiseen asenteeseen ja omien näkökantojen kyseenalaistamiseen sekä omaa etua laajemman yhteiskunnallisen kokonaisuuden ymmärtämiseen.

Kiitos tästäkin saarnasta.

Meinaatko, että moisen voi päätellä koulumenestyksestä?  Jos itse olisin saarnaamiseen taipuvainen besserwisser, toteaisin yksioikoisesti, että tytöt ovat nöyrempiä ja auktoriteettiuskoisempia ja sen vuoksi toimivat enemmän opettajien ohjeiden mukaisesti ja siksi myös pärjäävät systeemissä.  Mutta kun en ole, niin tyydyn epäilemään että yllä olevan kirjoittanut puhuu suuta suuremmalla.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Tabula Rasa on 25.05.2016, 08:20:50
Quote from: Kerttu Täti on 25.05.2016, 08:12:16
^ kuka tämän aloituksen ilmaisemaan epäkohtaan tai olemassa olevan tiedon perusteella enemmän poikiin kohdistuvaan riskiin huomion kiinnitti, jäsen Tabula Rasa?

Eipä ole sitä näkynyt joka konkreettisesti tekisi asialle mitään. Tyhjää puhettahan maailmaan mahtuu.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Kerttu Täti on 25.05.2016, 08:24:21
Quote from: Siili on 25.05.2016, 08:15:48
Quote from: Kerttu Täti on 25.05.2016, 07:57:30

Tytöt ovat koulussa keskimäärin fiksumpia, tiedonhaluisempia ja nopeampia oppimaan - mikä tarkoittaa myös kykyä tiedon soveltamiseen, kriittiseen asenteeseen ja omien näkökantojen kyseenalaistamiseen sekä omaa etua laajemman yhteiskunnallisen kokonaisuuden ymmärtämiseen.

Kiitos tästäkin saarnasta.

Meinaatko, että moisen voi päätellä koulumenestyksestä?  Jos itse olisin saarnaamiseen taipuvainen besserwisser, toteaisin yksioikoisesti, että tytöt ovat nöyrempiä ja auktoriteettiuskoisempia ja sen vuoksi toimivat enemmän opettajien ohjeiden mukaisesti ja siksi myös pärjäävät systeemissä.  Mutta kun en ole, niin tyydyn epäilemään että yllä olevan kirjoittanut puhuu suuta suuremmalla.

No niinhän sinä kokoajan toteatkin. Ja aika moni muukin keskittyy tässä ketjussa nimenomaan saman toteamiseen.

Kommenttini koski jäsen Tabula Rasan yleistäviä väitteitä femakoiden miesvihasta. Totesin kommentissani asiat siten miten ne koulun perusteella ilmenevät. Minusta poikien pärjäämättömyys ei parane sillä että nollataan tyttöjen työllään ansaitsema menestys, siis kateuteen perustuvalla pyrkimyksellä vetää tytöt samaan lokaan oman itsen kanssa, vaan sillä että koulua ja valintoja mietitään kokonaisuutena, esimerkiksi molempien sukupuolten biologinen kehitys huomioiden, vaikka tällainen tarkstelu sotiikin omaa ja sukupuoleni absoluuttista saavutettua etua vastaan.

Quote from: Tabula Rasa on 25.05.2016, 08:20:50
Eipä ole sitä näkynyt joka konkreettisesti tekisi asialle mitään. Tyhjää puhettahan maailmaan mahtuu.
No, jos huomion kiinnittäminen käynnissä olevaan Grahn-Laasosen uudistushankkeeseen on tyhjää puhetta niin unohda koko juttu ja ehdotushanke ja hämmästy kun se tulee eteen.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Noottikriisi on 25.05.2016, 08:54:02
Pojat pärjäävät huonommin koulussa mutta miehet pärjäävät paremmin työelämässä.

Minusta tämä epäsuhta kertoo siitä että koulussa olisi korjaamisen varaa sillä ainakin minun lapsuudessani oli sanonta että koulussa opitaan elämää eikä koulua varten.

Olisi hedelmällisempää tutkia mitkä ovat ne ominaisuudet joista menestyminen työelämässä syntyy ja muuttaa koulujen opetussuunnitelmia ja -menetelmiä vastaamaan tähän käytännön tarpeeseen.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Kulttuurirealisti on 25.05.2016, 09:01:42
Quote from: Kerttu-tätiTytöt ovat koulussa keskimäärin fiksumpia, tiedonhaluisempia ja nopeampia oppimaan - mikä tarkoittaa myös kykyä tiedon soveltamiseen, kriittiseen asenteeseen ja omien näkökantojen kyseenalaistamiseen

Mielestäni ei tuollaista johtopäätöstä voi suoraan vetää. Nopea oppiminen ei välttämättä korreloi ollenkaan haluun tai kykyyn soveltaa tietoa luovemmin. Tuo lähinnä omien havaintojen pohjalta, eli ei mikään tutkittu kanta.

Toinen kysymys on sitten, onko keskimääräinen tyttö ahkerampi pänttääjä vai nopeampi oppimaan. Molemmat kuitenkin hyödyllisiä ominaisuuksia.

Mielenkiintoinen ketjunavaus joka tapauksessa.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Tabula Rasa on 25.05.2016, 09:05:03
Väitätkö sitten etteivät samat paskiaiset jotka huusivat neuvostovastaista huutele nyt homofobista, rasistia, fasistia, etuoikeutettua, miesten pahuutta ja paskuutta jne ole yhteiskunnallisesti merkittävissä asemissa? Seniilit opettajat jotka hourailevat ideologista paskaa mutteivat osaa vastata ensimmäiseenkään kysymykseen. Ämpäriyliopistot pahimpina mutta kaiken tuo neukkusyöpä on levittäytynyt vapaasti koko neukkulan olemassaolon ajan ja nyt nämä neuvostoaateliset hyvillä palkoillaan välttämättä ilman muuta osaamista kuin oikean ideologian tunnustaminen pyrkivät esittämään pätevää. Lisätään soppaan feministinen miesvihaliike mikä on saanut vapaasti levitä toisen polven femakoista eteenpäin niin ollaan tässä tilanteessa jossa virastot vihaavat suomalaisia ja tahtovat tuhota kaikki mahdollisuudet parantaa mahdollisuuksiaan laillisesti.

Koulutus ei auta työllistymään ilman suhteita ja suomalais- sekä miesvihamieliset koulut eivät anna suomalaiselle nuorelle mahdollisuutta verkostoitua koska vallalla olevat verkostot ovat euvostorähmällään olevat, feministipaskiaiset, rikkaat varkaat, neonvihreät, vasurianarkistit jne joista yhdelläkään ei ole intresseissä suomalaisen koulukkaan etu. Sen sijaan pakkoruotsin kaltaiset turhakkeet ja muut pakosti täytettävät osat koulutuksissa millä ei ole mitään tekemistä varsinaisen työelämän tarpeen kanssa turhauttavat, vievät aikaa ja vaivaa jolla olisi tähdellisempääkin käyttöä. Koulutus on me ollaan täällä vaan töissä-mentaliteettista pelleilyä jolla ei kukaan opi sellaista millä työllistyisi.

Simppelisti. Nykyjärjestelmä on niin suomalaisvihamielinen ettei se anna niillekään jotka tahtoisivat parantaa olojaan kouluttautumalla sellaista koulutusta millä olisi mahdollista työllistyä. Puhumattakaan tukiloukuista. Tee mitä hyvänsä parantaaksesi asemaasi taloudellisesti niin parin tonnin tuloista kela vie takautuvasti tulot ja päättää että olet yrittäjä eikä sinulla ole oikeutta tukiin. Satojen tuhansien tukiriippuvaisiksi ajaminen ja nyt heidän heitteille jättö antamatta näille edes oikeutta yrittää parempaa tulotasoa. Muutema tonni vuodessa on se mitä halpapätkäduuneista tienaa ja sillä ei edes osteta vuoden ruokia. Saati aleta rakentaa minkäänlaista elämää.

Jos tiedät laillisen keinon millä tavallinen suomalainen voisi tilannettaan parantaa niin kerro. Koulutus se ei ole kun kovissakin tieteissä vastavalmistuneiden työttömyys on melkein alalla kuin alalla 10-20%

Et ole niin typerä ettet ymmärtäisi kun sanon että kympin naiset ovat omilla ansioillaan eteneviä päteviä, kympintytönsyndrooma on taas oikea ongelma, jos kohta nimeä voisi vielä miettiä. Rautalanka, kympintyttö on kutsumanimi auktoriteettiuskovaiselle kaikkeenalistujalle. Kympin nainen kuvaa hyvin niitä naisia joilla on oikeasti kykyjä ja tahtoa. Ja koska et tee alkeellistakaan eroa päteviin ja oikean ideologian mukaan tanssiviin niin vaihtoehdoksi jää että haluat ymmärtää väärin. Ja en keksi muuta syytä miksi haluaisit ymmärtää väärin kuin kiilan lyöminen miesten ja naisten väliin.

Mutta koska suvakki niin ymmärrät kaikki naiset samanlaisiksi kunnes sinulle on hyötyä ymmärtää heidät erilaisiksi. Samaa paskaa tarjoaa lehdistö. Kaikki maahanmuuttajat, puolustellaan saksalaisinsseillä irakin luku ja kirjoitustaidottomia. Väite että nuivat vihaisivat kaikkia naisia, on suomalaisvihaajien leimakirves. Kun todellisuudessa rakastetaan älykkäitä ja omia puolustavia naisia ja vihataan suomalaisia vihaavia ja kampittavia paskiaisia ihan sukupuoleen katsomatta. Epäpätevät virkalurjukset joilla ei ole muuta elämää kuin hallintoalamaisten kyykytys on hyvinkin se kuva mikä virkaämmäjohdosta on. Sitten on se suuri joukko naisia joka tekee työnsä ja elää normaalia elämää, sekä se pieni joukko hyvinkin kykeneviä naisia jotka pärjäsivät jo ennen feminismiä. Mutta sinulle lienee vieläkin vaikeuksia erottaa väärintekijöitä joukosta koska he ovat naisia.

Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: ämpee on 25.05.2016, 09:08:02
Quote from: Roope on 25.05.2016, 00:33:43
Quote from: Vesa Heimo on 24.05.2016, 21:50:03
Eli erikseen pitäisi etsiä se yksittäinen metodi jossa keskiverto poika pärjää paremmin kun keskiverto tyttö? No kerro äläkä peittele. Tuolla tiedolla voi ratkaista 90% korkeakoulutuksen jakauman ongelmista. Minä sanon että faktisesti keskiverto tyttö voittaa keskiverto pojan tuossa kokeellisessakin puolessa 6-4.

Kokonaisuutena lässytetään siitä että pojat ei pärjää ja mietitään keinoja tasapäistää. Pojat punnertavat yläasteiässä penkistä enemmän kun tytöt. Pitäisikö painoja tasoittaa jotenkin ja tyttöjä kompensoida vaikka palomiehiksi?

Esimerkiksi vuoden 2012 Pisan ongelmanratkaisutesteissä Suomi kuului suurimmalla marginaalilla niihin vain neljään maahan Euroopassa, joissa tytöt peittosivat pojat. Useimmissa maissa pojat olivat tyttöjä parempia ja vielä huomattavasti suuremmalla marginaalilla. Suomea lukuun ottamatta muut kolme maata eivät menestyneet testeissä erityisen hyvin, joten tyttöjen menestys tuskin johtui esimerkiksi muita maita paremmasta opetuksesta.

Tämä viittaa mielestäni siihen, että suomalaisessa koulujärjestelmässä on jotain aivan erityistä tyttöjä suosivaa. En ole huomannut aiheesta julkista keskustelua muuten kuin ainaista taivastelua poikien tyhmyydestä ja/tai laiskuudesta.

Olisko tosiaan feminismi mädättänyt Suomen koululaitoksen ??
Sillä voisi selittää toisten suosimisen, ja suosiminen aina tapahtuu joidenkin toisten kustannuksella.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Siili on 25.05.2016, 09:08:46
Quote from: Noottikriisi on 25.05.2016, 08:54:02
Pojat pärjäävät huonommin koulussa mutta miehet pärjäävät paremmin työelämässä.

Minusta tämä epäsuhta kertoo siitä että koulussa olisi korjaamisen varaa sillä ainakin minun lapsuudessani oli sanonta että koulussa opitaan elämää eikä koulua varten.

Miten nimen omaan koulua pitäisi muuttaa, että naiset pärjäisivät paremmin työelämässä?  Voisiko olla, että tuo pärjäämättömyys johtuu jostain muista seikoista?
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Noottikriisi on 25.05.2016, 09:19:57
Quote from: Siili on 25.05.2016, 09:08:46
Quote from: Noottikriisi on 25.05.2016, 08:54:02
Pojat pärjäävät huonommin koulussa mutta miehet pärjäävät paremmin työelämässä.

Minusta tämä epäsuhta kertoo siitä että koulussa olisi korjaamisen varaa sillä ainakin minun lapsuudessani oli sanonta että koulussa opitaan elämää eikä koulua varten.

Miten nimen omaan koulua pitäisi muuttaa, että naiset pärjäisivät paremmin työelämässä?  Voisiko olla, että tuo pärjäämättömyys johtuu jostain muista seikoista?
En minä sanonut että koulua pitäisi muuttaa niin että naiset pärjäisivät paremmin työelämässä.
Sanoin että koulua pitäisi muuttaa niin että siellä opetettaisiin paremmin niitä taitoja joita tarvitaan työelämässä.

Se että koulutusputkensa kiitettävästi läpäisseet kympin tytöt itkevät työelämän epäoikeudenmukaisuutta jos eivät saakaan sitä mitä koulussa menestyminen lupasi kertoo että koulutusputki ei toimi optimaalisesti.

Koulutusputken muuttaminen saattaisi parantaa poikien koulumenestystä tai sitten se saattaisi parantaa naisten työmenestystä. Kumpikaan ei olisi minusta ongelma koska katson asiaa yhteiskunnan ja kansantalouden kokonaishyödyn kannalta.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Tabula Rasa on 25.05.2016, 09:23:50
Quote from: Siili on 25.05.2016, 09:08:46
Quote from: Noottikriisi on 25.05.2016, 08:54:02
Pojat pärjäävät huonommin koulussa mutta miehet pärjäävät paremmin työelämässä.

Minusta tämä epäsuhta kertoo siitä että koulussa olisi korjaamisen varaa sillä ainakin minun lapsuudessani oli sanonta että koulussa opitaan elämää eikä koulua varten.

Miten nimen omaan koulua pitäisi muuttaa, että naiset pärjäisivät paremmin työelämässä?  Voisiko olla, että tuo pärjäämättömyys johtuu jostain muista seikoista?

Eli naisten kohdalla pärjäämättömyyteen syitä etsitään ulkopuolelta. Muista seikoista. Miesten kohdalla taas heitetään päivästä toiseen miesten ominaisuuksista johtuvia syitä. Toisen porukan nostaminen jalustalle, toisen halveeraaminen demoniseksi. Samaa kuin mitä matujen kanssa tehdään, paapominen ja rahan tolkuton syytäminen kun kantikset elää kymmenettä vuotta pitkäaikaistyöttömänä johon kenelläkään ei ole intressiä puuttua. Synnytetään epäreilua asetelmaa ja siitä johtuvaa vihaa. Ja typerykset menevät halpaan ja alkavat syytellä toisiaan kun pitäisi syyttää sitä porukkaa joka ajaa piruparkoja toisiaan vastaan. Hallinto tekee päätökset. Koska se tekee päätöksiä jonka takia suomalaisista kasvava osa joutuu paarialuokkaan kotimaassaan se on suomalaisvihamielinen.

Muutan mieleni kun huolehditaan oman yhteiskunnan kaikista jäsenistä. Nyt köyhien auttamiseen tarkoitetut varat ja voimavarat on työnnetty matulointiin josta ei tule pitkässä juoksussa kuin ongelmia. Köyhät on unohdettu oman onnensa nojaan ja mitään keinoja nousta tuosta helvetistä ei käytännössä ole. Koulutuksella ei saa töitä, eli koulutus on täyttä paskaa. Työtä et saa tehdä koska menetät sen kädestäsuuhun leivän. Yrittäjyys on tuhoontuomittua taloushelvetissä. Jos edes olisi varoja perustaa yritys. Edes yrityksen tarvitsemiin työkaluihin tai muuhun tarpeistoon ei saa nykypätkäduuneilla kerättyä varoja. Pätkillä se on muutema tonni vuodessa. Eli vuosikymmen työtä josta ei saa syödä että voi edes ostaa asentajan tarpeiston useimmilla aloilla jotka jo nyt kilpailutilanteeltaan äärimmäisen kireitä. Uudella yrittäjällä ei sielläkään mahdollisuuksia jollei omaa suhteita.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Teaparty on 25.05.2016, 09:26:49
Lahjakkaimmat nuoret naiset tekevät liian usein tyhmiä opiskeluvalintoja, joita sitten katuvat kolmekymppisinä -aikansa julkisen sektorin koordinaatiohankevastaavina pätkätöissä pyörittyään.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Tabula Rasa on 25.05.2016, 09:30:10
Ja koulujen rahoituspohjan voisi muuttaa sellaiselle pohjalle että palkka tulisi vasta kun opiskelija työllistyy omalle alalle tai koulutustasonsa mukaiseen työhön. Jos opiskelija ei työllisty niillä opeilla mitä hän koulusta saa, miksi sellaisesta opetuksesta pitäisi maksaa palkkaa?
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Oho on 25.05.2016, 10:28:24
Quote from: Teaparty on 25.05.2016, 09:26:49
Lahjakkaimmat nuoret naiset tekevät liian usein tyhmiä opiskeluvalintoja, joita sitten katuvat kolmekymppisinä -aikansa julkisen sektorin koordinaatiohankevastaavina pätkätöissä pyörittyään.

No lahjattomat nuoret miehetkin tekevät tyhmiä valintoja, nimerkillä kokemusta on......

Mutta peruskoulu ja lukio ovat molemmat, tai ainakin 30 vuotta sitten olivat, sen verran helppoja, ettei niissä menestymisen perusteella voi kaksisia ennusteita tehdä. Tai no heikosti menestyneet tuskin menestyvät vaativammissakaan opinnoissa mutta hyvin menestyneiden jatkomenestyksestä ei taida juuri takeita olla. Lahjattomuuden saa kompensoitua kovilla istumalihaksilla.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Arvoton on 25.05.2016, 10:50:15
Oliks Einstein kympin poika? Ymmärtänyt, ettei.

Lukioaineissa enimmäkseen voi pärjätä hyvällä muistilla poislukien (varauksin) luonnontiedeaineet. Minusta hyvä muisti on älykkyyden osa, mutta valtavan tietovaraston omistava ihminen voi olla lähellä idioottia. "Oikean" maailmankuvan auktoriteeteilta imeneenä tietysti mitä hyödyllisin idiootti.

;D, tuli mieleeni lukion viimeisen äidinkielen kurssini pakolaiskriittinen kirjoitus v. 1984, josta sain kasin. Viimein olin jotenkin oppinut kirjoittamaan aineita. Sitä ennen sain aina max. seiskan. Näinköhän sellaista ainetta enää edes arvosteltasiin? Toki toivon, että oppilaan näkökanta ei saisi yhäkään vaikuttaa itse arvosteluun, vaan kirjoitustaito.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Finanz Schwein on 25.05.2016, 11:16:18
Nojuu, millä perusteella se pääsykoe perustuu vähemmän ulkoa pänttäämiseen kuin ylioppilaskoe? Mitään täydellistä tapaa mitata kykyjä yliopisto-opiskeluun ei ole. Sen sijaan on tårta-på-tårta ensin päntätä kirjoituksiin ja sitten pääsykokeisiin. Toki voidaan luoda jokin väylä kirjoitukset ryssineille, mutta huomattavasti suurempi osa voitaisiin ottaa niiden perusteella.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: valkobandiitti on 25.05.2016, 11:26:24
Ei tällä mitään kympin tyttöjä pyritä suosimaan. Tarkoitus on karsia toisinajattelijat opintoputkesta. Tiedostavat opettajat tarkkailevat oppilaita 12 vuoden ajan ja varmasti saavat kiinni kaikki rasistit ja ilmastoskeptikot ennen ylempiin oppilaitoksiin siirtymistä.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: newspeak on 25.05.2016, 11:29:54
Hakijamäärät ovat kolme kertaa suuremmat kuin aloituspaikkojen lukumäärä, joten väliinputoajia tulee aina olemaan, vaikka kaikki kirjoittaisivat 20 laudaturia. Arvosanapohjainen haku ainoastaan rajoittaa väliinputoajien mahdollisuuksia päästä elämässä eteenpäin, mikäli pyrkimyksenä on päästä opiskelemaan, mikä on monesti etenkin tässä työllisyystilanteessa ainoa mahdollisuus monelle ylipäätään edes saada kunnon työpaikka. 100 000 hakijaa jää vuosittain limboon. Sen pitäisi olla ensisijainen huolenaihe eikä suinkaan valintakriteerien.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: stefani on 25.05.2016, 11:33:17
Jos hallitus haluaa asettaa jonkin biaksen, joka esimerkiksi helpottaisi vähemmistöryhmien pääsyä yliopistoihin, se bias olisi helpompi toteuttaa lukiotasolla, kuin yliopisto-. Yliopistot eivät ota komentoja vastaan samalla tavoin kuin lukiot.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: newspeak on 25.05.2016, 11:36:34
Quote from: Finanz Schwein on 25.05.2016, 11:16:18
Nojuu, millä perusteella se pääsykoe perustuu vähemmän ulkoa pänttäämiseen kuin ylioppilaskoe? Mitään täydellistä tapaa mitata kykyjä yliopisto-opiskeluun ei ole. Sen sijaan on tårta-på-tårta ensin päntätä kirjoituksiin ja sitten pääsykokeisiin. Toki voidaan luoda jokin väylä kirjoitukset ryssineille, mutta huomattavasti suurempi osa voitaisiin ottaa niiden perusteella.

Kirjoitusten käyttämistä lähinnä valintakriteerinä seuraavaan kouluun korostuu, kuinka turhia asioita lukiossa lopulta opetetaan. Välimalli on tietenkin, että pääsykokeessa kysytään samoja asioita kuin kirjoituksissa. Tuo välimalli suosii ensisijaisesti niitä, jotka kirjoittavat samana keväänä kuin hakevat. Valintakokeet voidaan vaihtoehtoisesti myös järjestää myöhemmin, jolloin niihin voidaan valmistautua paremmin. Vaihtoehtoja on monia.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Punaniska on 25.05.2016, 11:40:38
Quote from: Finanz Schwein on 25.05.2016, 11:16:18
Nojuu, millä perusteella se pääsykoe perustuu vähemmän ulkoa pänttäämiseen kuin ylioppilaskoe? Mitään täydellistä tapaa mitata kykyjä yliopisto-opiskeluun ei ole. Sen sijaan on tårta-på-tårta ensin päntätä kirjoituksiin ja sitten pääsykokeisiin. Toki voidaan luoda jokin väylä kirjoitukset ryssineille, mutta huomattavasti suurempi osa voitaisiin ottaa niiden perusteella.

Tuossa on kyllä perää. Mutta miten valita sopivimmat oppilaat - siis ei  ei tunnollisimmat pänttääjät, vaan sopivimmat? Joku takarivin vääräleuka saattaisi olla parhain asianajaja, esim.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Oho on 25.05.2016, 11:58:43
Quote from: jostwix on 25.05.2016, 11:33:17
Jos hallitus haluaa asettaa jonkin biaksen, joka esimerkiksi helpottaisi vähemmistöryhmien pääsyä yliopistoihin, se bias olisi helpompi toteuttaa lukiotasolla, kuin yliopisto-. Yliopistot eivät ota komentoja vastaan samalla tavoin kuin lukiot.

Kyllä ottavat, yliopistot ovat sen verran persoja valtion budjettirahalle.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Lalli IsoTalo on 25.05.2016, 11:58:44
Quote from: sivullinen. on 24.05.2016, 19:01:21
Joten ainoaksi arvoksi opinnoista jää se, mikä aina on ollut opintojen suurin arvo, mutta joka on unohtunut sosialismin aikakaudella: varsinainen oppi.

Aika monella alalla suurin anti on opiskeluaikana solmitut sosiaaliset suhteet.

Niistä on arvaamatonta hyötyä sekä opiskeluaikana, että myöhemmin työelämässä, mm. siksi, että useimmat vähänkin vaativammat työpaikat jaetaan ilman julkista hakua, joka on kallis, aikaa vievä ja jossain määrin epäluotettavakin tapa hankkia työvoimaa. Toki suhteita voi solmio ilman opiskelupaikkaakin, mutta usein kansakunnan terävin kärki opiskelee maan parhaassa oppilaitoksessa, ja se terävimmän kärjen tuntemisesta on apua sekä omassa urakehityksessä, että alaisten palkkaamisessa.

Oletko koskaan kuullut lausetta "tunteeko kukaan hyvää ja luotettavaa remonttimiestä?"

Suhteet ja maine ratkaisevat suurimmassa osassa tapauksista sen kuka duunin saa, paikan tasosta riippumatta. Paikkoja on tosin julkisella puolella pakko panna hakuun, vaikka uusi työntekijä olisikin jo tosiasiallisesti valittu.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Artisti on 25.05.2016, 12:20:04
Tytöt kypsyvät nopeammin kuin pojat. 19-vuotias tyttö on jo aivojen rakenteeltaan aikuinen. Poikien aivot ovat kypsyneet jopa vasta 24-vuotiaana. Siksi pojille tekee hyvää käydä armeija siinä välissä. Mutta pojille pitäisi antaa mahdollisuus parantaa mahdollisuuksia päästä opiskelemaan myöhemmin, 19-vuotiaana suoritettu lukio on liian varhaisessa vaiheessa niiden poikien kohdalla, jotka kypsyvät vasta yli 20-vuotiaina.

Tytöt ovat hyviä noudattamaan sääntöjä. Kenellä on ollut nainen esimiehenä? Jos on olemassa sääntö, sitä noudatetaan kanssa, vaikka seuraukset olisivat katastrofaaliset. Pojat menevät sieltä missä aita on matalin ja miksi eivät menisi jos kerran niinkin pääsee, resursseja säästyy.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Lalli IsoTalo on 25.05.2016, 12:40:15
Quote from: Endsong on 24.05.2016, 20:30:51
Quote from: Artisti on 24.05.2016, 18:26:03

Mitä pitemmälle opiskelen, sitä vähemmän huomaan osaavani. Hirvittää se kaikkitietävä asenne, joka oli uran alkuvaiheessa. Totta on, ettei pelkkä opiskelu tee kenestäkään viisasta.

Kunnes saavutat opintojesi intellektuaalisen päätepisteen, jolloin huomaat, että tieteenalasi perustuu suurimmilta osin pelkkään vedätykseen.

OT

Ha ha haa! Minulle oli hirveä pettymys ensimmäisellä vuosikurssilla, kun filofian perusteet tms. oli pelkkää sanoilla kikkailua ilman varsinaista sisältöä. Myöhemmin huomasin, että kyse oli oikeastaan enemmän siitä, että luennoitsija oli leipääntynyt vanha juoppo. Mutta noin yleisemminkin nykyfilosofia kyllä vaikuttaa vähän sellaiselta himasmaiselta vedätykseltä. En kyllä saanut Esa Saarisen luonnoistakaan paljoakaan sisältöä irti, se oli enemmänkin fiilistelyä.

Mutta tämä on aiheen kannalta ot.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Lalli IsoTalo on 25.05.2016, 12:59:33
Quote from: Artisti on 24.05.2016, 22:22:03
Eräs fiksuimmista ja viisaimmista tuntemistani ihmisistä on ammatiltaan hitsaaja.

Tuosta tulikin, että sisäänpääsy yliopistoon voisi tapahtua useaa eri reittiä, niin kuin se kai nytkin osittain tapahtuu.

Ryhmä 1. yo-todistus + sisäänpääsykoe (85% kiintiö)

Ryhmä 2. ammatillisen tutkinnon suoritus + sisäänpääsykoe (10% kiintiö)

Ryhmä 3. oikeus osallistua sisäänpääsykokeeseen kaikki suomalaisille täysin taustasta riippumatta  (5% kiintiö). Ne jotka kuuluvat esim. 20%:n pääsykoeparhaimmistoon, pääsevät sisään.

Vaihtoehto kohdalle 3) tälle olisi se, että kaikki pääsevät suorittamaan ekan vuoden kursseja, parhaimmisto pääsee jatkamaan toiselle vuosikurssille, mutta se ehkä söisi liikaa opetusresursseja, joita siis tuhlattaisiin niihin, jotka eivät osoittaudu tämän ryhmän parhaimmistoon kuuluviksi.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Lalli IsoTalo on 25.05.2016, 13:18:23
Tunnen ainakin 5 naista, joilla on kympin keskiarvo (todennäköisesti enemmänkin, mutta tuttuni eivät yleensä brassaile tällaisilla asioilla). Vain yksi heistä on "kympin tyttö", siis aloitekyvyttömämpi ja vähemmän innovatiivinen kuin ne muut kympin tytöt, jotka eivät ole ns. "kympin tyttöjä".

Kaikki nämä 5 ovat tehneet hienon uran millä tahansa mittarilla mitattuna, ja useimmat ovat onnistuneet lisääntymäänkin siinä samalla.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Lalli IsoTalo on 25.05.2016, 13:25:44
Sitten vielä oppimisesta yleensä.

- Pari vuosikymmentä sitten kovasti korostettiin erilaisia oppimistyylejä (esim. visuaalinen oppija), mutta asiasta ei oikein ole saatu päteviä tieteellisiä todisteita, siis siitä että ihmiset oppivat eri tavoin. Itse kyllä kuulun siihen koulukuntaan, joka uskoo eri oppimistyyleihin, ja joka tykkää piirrellä mind mappeja. Lisää täällä: https://kielikompassi.jyu.fi/opioppimaan/oppimistyylit.htm

- Oppimisen ei tarvitse ankeaa, ahdistavaa tai stressaavaa, jollaiseksi toiset pänttäämisen kokevat. Itse asiassa rentoutunut ja hyväntuulinen ihminen oppii paremmin kuin siilipuolustukseen vetäytynyt. Toisin sanoen, jos oppitunnilla on hauskaa, se ei ollenkaan välttämättä tarkoita, että mitään ei opita ... vaikka voi se tietenkin sitäkin tarkoittaa, jos aika kuluu vitsien kertomiseen ja piirrettyjen kirkkoveneiden vertailuun.

- Tietotekniikka on hyvä renki, mutta huono isäntä.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Siili on 25.05.2016, 15:09:49
Quote from: Arvoton on 25.05.2016, 10:50:15
Oliks Einstein kympin poika? Ymmärtänyt, ettei.

Olet ymmärtänyt väärin, kuten moni muukin.  Einsteinin koulumenestys oli erinomainen:

http://gizmodo.com/5884050/einstein-actually-had-excellent-grades
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Siili on 25.05.2016, 15:12:46
Quote from: Oho on 25.05.2016, 11:58:43
Quote from: jostwix on 25.05.2016, 11:33:17
Jos hallitus haluaa asettaa jonkin biaksen, joka esimerkiksi helpottaisi vähemmistöryhmien pääsyä yliopistoihin, se bias olisi helpompi toteuttaa lukiotasolla, kuin yliopisto-. Yliopistot eivät ota komentoja vastaan samalla tavoin kuin lukiot.

Kyllä ottavat, yliopistot ovat sen verran persoja valtion budjettirahalle.

Juu, eiköhän kohta joku yliopisto perusta sisäänottoon omaa tupaha-kiintiötä,
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Malla on 25.05.2016, 15:36:12
Quote from: Siili on 25.05.2016, 15:09:49
Quote from: Arvoton on 25.05.2016, 10:50:15
Oliks Einstein kympin poika? Ymmärtänyt, ettei.

Olet ymmärtänyt väärin, kuten moni muukin.  Einsteinin koulumenestys oli erinomainen:

http://gizmodo.com/5884050/einstein-actually-had-excellent-grades

Joo, arvosteluskaala sotkee. Minullakin on nykyään vitosen tyttö entisen kympin tytön sijasta :)
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Mato on 25.05.2016, 15:57:14
Quote from: Siili on 25.05.2016, 15:09:49
Quote from: Arvoton on 25.05.2016, 10:50:15
Oliks Einstein kympin poika? Ymmärtänyt, ettei.

Olet ymmärtänyt väärin, kuten moni muukin.  Einsteinin koulumenestys oli erinomainen:

http://gizmodo.com/5884050/einstein-actually-had-excellent-grades

Taitaa olla nerojen ongelma muutenkin, eli normaaliluokassa pitkästyy ja käyttää aikaansa muuhun kuin kuunteluun. Alpertti ei sitten ollut kympin poika (vrt kympin tyttö). Kympin tyttö samalla neroudella voi olla hiljaa ja kuunnella ja saada kymppejä todistukseen. Voisiko kympin tyttö sitten miettiä fysiikkaa samalla antaumuksella kuin Albert, vai uskoisiko hän sen aikaisia tieteellisiä opinkappaleita ja yrittäisi viedä niitä eteenpäin uskollisena tutorille.

- Mato
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Malla on 25.05.2016, 16:04:24
Quote from: Mato on 25.05.2016, 15:57:14
Quote from: Siili on 25.05.2016, 15:09:49
Quote from: Arvoton on 25.05.2016, 10:50:15
Oliks Einstein kympin poika? Ymmärtänyt, ettei.

Olet ymmärtänyt väärin, kuten moni muukin.  Einsteinin koulumenestys oli erinomainen:

http://gizmodo.com/5884050/einstein-actually-had-excellent-grades

Taitaa olla nerojen ongelma muutenkin, eli normaaliluokassa pitkästyy ja käyttää aikaansa muuhun kuin kuunteluun. Alpertti ei sitten ollut kympin poika (vrt kympin tyttö). Kympin tyttö samalla neroudella voi olla hiljaa ja kuunnella ja saada kymppejä todistukseen. Voisiko kympin tyttö sitten miettiä fysiikkaa samalla antaumuksella kuin Albert, vai uskoisiko hän sen aikaisia tieteellisiä opinkappaleita ja yrittäisi viedä niitä eteenpäin uskollisena tutorille.

- Mato

Luitko jutun? Sen opinahjon 6 = Suomen 10.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Arvoton on 25.05.2016, 16:28:49
Quote from: Siili on 25.05.2016, 15:09:49
Quote from: Arvoton on 25.05.2016, 10:50:15
Oliks Einstein kympin poika? Ymmärtänyt, ettei.

Olet ymmärtänyt väärin, kuten moni muukin.  Einsteinin koulumenestys oli erinomainen:

http://gizmodo.com/5884050/einstein-actually-had-excellent-grades

Sorry, mafriiend, mut mä en tostakaan sivusta saanut käsitystä, että hän olisi ollut ennen yliopistoa mikään kuuliainen ja sovinnainen kympin tytön poikavastine. Mä EN kirjoittanut, että hän ei ollut mikään erityislahjakkuus. Jos kapinointi johti koulusta poistumiseen tai poistamiseen, se ei ymmärtääkseni tarkoita hyvää tai kympintyttömäistä täydellisyyttä koulumenestyksessä. Huh, voi olla, että olen ymmärtänyt kympin tyttö-termin väärin tai jotain.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Foundation on 25.05.2016, 19:59:26
Quote from: Mato on 25.05.2016, 15:57:14
Taitaa olla nerojen ongelma muutenkin, eli normaaliluokassa pitkästyy ja käyttää aikaansa muuhun kuin kuunteluun. Kympin tyttö samalla neroudella voi olla hiljaa ja kuunnella ja saada kymppejä todistukseen. Voisiko kympin tyttö sitten miettiä fysiikkaa samalla antaumuksella kuin Albert, vai uskoisiko hän sen aikaisia tieteellisiä opinkappaleita ja yrittäisi viedä niitä eteenpäin uskollisena tutorille.


Tätä lapsinerojen määrää.

QuoteSuomeen paluun jälkeen liian helpoksi muuttunut koulunkäynti ei enää oikein maistunut.

- Nokian matopeli pelasti käytännössä kaksi viimeistä vuottani lukiossa, koska koulu oli vähän tylsää.

- Olin käytännössä aina luokkani paras, mutta mikään hikari en koskaan ollut.

Varsinkin lukiossa muut elämän virikkeet alkoivat viedä Lepomäkeä mennessään.

- Olin vähän kapinallinen. Parasta elämässä oli koripallo, turnaukset, poikajengit ja muut. Kerran lähdimme vanhemmilta salaa korisjengin kanssa Turkuun yhden lätkäjengin perässä, Lepomäki naurahtaa.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016040221354179_uu.shtml
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Mato on 25.05.2016, 22:26:09
Quote from: Malla on 25.05.2016, 16:04:24
Quote from: Mato on 25.05.2016, 15:57:14
Quote from: Siili on 25.05.2016, 15:09:49
Quote from: Arvoton on 25.05.2016, 10:50:15
Oliks Einstein kympin poika? Ymmärtänyt, ettei.

Olet ymmärtänyt väärin, kuten moni muukin.  Einsteinin koulumenestys oli erinomainen:

http://gizmodo.com/5884050/einstein-actually-had-excellent-grades

Taitaa olla nerojen ongelma muutenkin, eli normaaliluokassa pitkästyy ja käyttää aikaansa muuhun kuin kuunteluun. Alpertti ei sitten ollut kympin poika (vrt kympin tyttö). Kympin tyttö samalla neroudella voi olla hiljaa ja kuunnella ja saada kymppejä todistukseen. Voisiko kympin tyttö sitten miettiä fysiikkaa samalla antaumuksella kuin Albert, vai uskoisiko hän sen aikaisia tieteellisiä opinkappaleita ja yrittäisi viedä niitä eteenpäin uskollisena tutorille.

- Mato

Luitko jutun? Sen opinahjon 6 = Suomen 10.

En tarkoittanut arvosanoja, vaan kympintyttö -termiin liittyvää kuuliaisuutta ja hyväkäytöksisyyttä. Albert ei tuntunut olevan kaikkein kuuliaisin, vaikka opiskelut sujuivat, siis ainakin pääosin. Sen vuoksi Albert ei sopinut ns. kympintyttö -gategoriaan. Lapsineroilla on lukemani mukaan samanlaisia ongelmia normaaliluokassa, eli ei jaksa keskittyä, kun asiat ovat helppoja, ja siten aikaa pitää saada kulumaan jollakin muulla tavalla.

Miten muuten Suomessa hallitaan lapsinerojen osaamisen käsittelyt ja haasteiden antamiset. Kun ei ole jostain syystä omalle kohdalle sattunut, niin tuota asiaa en ole pohtinut. Jenkkilästä olen joskus lukenut juttuja oikein erikoislapsineroista ja heidän yliopisto-opinnoistaan ala-asteikäisenä...

Mutta takaisin topicciin. Kyllähän monessa opinahjossa, varsinkin ylemmillä asteilla, on pääsykokeen lisäksi muitakin osaamisvaatimuksia, ja niin pitää ollakin. Ammattikorkeakoulut ovat itselleni tutumpia ja ylempään piti tehdä kirjallinen esitelmä jostain aiheesta ja haastattelu päälle. Niin, ja työkokemusta piti hankkia alasta ammattikorkeakoulun jälkeen, eli suoraan koulun penkiltä ei ollut helppoa päästä jatkamaan opintoja ylempään tutkintoon (en tiedä, kuinka pätevä tuo työkokemusvaatimus on tänä päivänä). Ja taidepuolella pitää osata muutakin kuin kertoa, milloin Rooman valtakunta kukistui.

Eli tuo SGL:n toteamus pelkästään yo-kirjoitusten tuloksista taisi olla pelkkä heitto... tai sitten ei...

- Mato

Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: sivullinen. on 26.05.2016, 00:39:05
Quote from: Lalli IsoTalo on 25.05.2016, 12:40:15
En kyllä saanut Esa Saarisen luonnoistakaan paljoakaan sisältöä irti, se oli enemmänkin fiilistelyä.

On tämä vähän aihettakin. Nimittäin voit näitä Esa Saarisen luentoja katsoa youtubesta (https://www.youtube.com/watch?v=Ft1KDXPKTlg). Youtube ei tarkasta, oletko tyttö, ja oletko täyden kympin arvoinen vai et. Jos haluat vielä syvällisemmin suorittaa filosofian opintoja, voit kirjoittaa Peräkammariin tai vaikka tähän ketjuun mietteitä Saarisen luennoista. Enemmän kuin Saarisen luentojen sisältö, minua kiinnostaisi se, mitä eroa koet olevan youtubesta katsotulla luennolla ja paikan päällä katsottuna? Jos ja kun olet käynyt Saarisen luennolla, ja jaksat katsoa hänen luentonsa youtubesta, pystyt vertailun tekemään. Mihin tarvitset yliopistoa?

Edellisessä viestissäsi väitit yliopistojen olevan paikka, jossa voi solmia sosiaalisia suhteita eli verkostoitua. Se on varmasti totta. Yliopistoista syntyy usein monenlaisia hyväveliverkostoja -- ja vähemmän korruptoituneita mielleyhtymiä aiheuttavia verkostoja --. Mutta jos yliopistoihin valitaan "positiviisen syrjinnän" nimissä naisia ja somaleita, niin sen jälkeen verkostossasi on naisia ja somaleita. Väheksymättä naisia ja somaleita ei niistä verkostoista suurta iloa taida olla. Hyödyllisten hyväveliverkostojen aika on ohi -- ollut jo kauan --. Nykyään paremmat verkostot saa verkosta. Täällä ei tarvitse verkostoitua sellaisten ihmisryhmien kanssa, joista ei koe olevan mitään hyötyä tai joiden mielipiteitä ei pidä kovin arvokkaina. Hommaforumilla on vähän naisia ja tuskin yhtään somalia. Lisäksi täällä olevat naiset ovat fiksuja tai ainakin yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneita, ja miehistäkin ne, jotka vain yrittävät helpolla saada paljon -- "pyrkyrit" -- ovat poissa. Ennemmin minä täällä verkostoidun kuin naistieteiden luennolla. Enkä usko edes Esa Saarisen luennolla kovinkaan monen jaksavan verkostoitua. Väitteesi kertoo enemmän Runebergin ja Kiven ajoista kuin nykyajasta. Kivi taisi jopa asua Runebergin kanssa samassa asunnossa hetken.

Jos vielä kerrattaisiin se, mitä filosofi Himanen kirjoitti Kukoistuksen käsikirjoituksessaan. Hän kertoi siinä antiikin Kreikasta. Siellä kaikki vapaat miehet kokoontuivat forumille keskustelemaan yhteiskunnan asioista. Siitä syntyi kaikkea kukoistavaa. Se oli äärimmäisen homogeeninen joukko -- ja kansallismielinen --. Neuvostoliiton synnyttivät neuvostot. Nekin olivat miehisiä keskustelupiirejä. Kaikki yhteiskunnan kehitys tapahtuu vapaiden miesten vapaan keskustelun tuloksena, ja verkosto tarkoittaa siinä lähinnä luottamusverkostoa eli luottamusta toisiin keskustelijoihin. Sosialistit eivät voi sellaista luottamusta luoda totalitaristisilla säädöksillään. Mikään ulkoinen mahti ei voi pakottaa keskustelijoita yhteen. Kaiken on tapahduttava vapaasti ja ihmisten -- eli pääosin miesten -- omasta halusta ja oman toiminnan kautta. Se on kukoistuksen käsikirjoitus. Mistähän sellaista kukoistusta voitaisiin löytää nykyajan Suomesta? Eikö vastaus ole ilmeinen?
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Lalli IsoTalo on 26.05.2016, 01:22:01
Quote from: sivullinen. on 26.05.2016, 00:39:05
Quote from: Lalli IsoTalo on 25.05.2016, 12:40:15
En kyllä saanut Esa Saarisen luonnoistakaan paljoakaan sisältöä irti, se oli enemmänkin fiilistelyä.

... minua kiinnostaisi se, mitä eroa koet olevan youtubesta katsotulla luennolla ja paikan päällä katsottuna?

Vuorovaikutus luennoitsijan kanssa. Kysymykset & vastaukset.

QuoteJos ja kun olet käynyt Saarisen luennolla, ja jaksat katsoa hänen luentonsa youtubesta, pystyt vertailun tekemään. Mihin tarvitset yliopistoa?

Vuorovaikutukseen. Siellä on tarjolla ohjaajia, mentoreita, rakastajattaria, ystäviä ja yhteistyökumppaneita. Viimeksi mainittuja ei pidä sekoittaa niihin hyvä veli -verkostoihin, joissa ei suosita parasta vaan sopivinta. Tämä on aivan HELVETIN tärkeä ero ymmärtää.

QuoteEdellisessä viestissäsi väitit yliopistojen olevan paikka, jossa voi solmia sosiaalisia suhteita eli verkostoitua. Se on varmasti totta. Yliopistoista syntyy usein monenlaisia hyväveliverkostoja -- ja vähemmän korruptoituneita mielleyhtymiä aiheuttavia verkostoja --. Mutta jos yliopistoihin valitaan "positiviisen syrjinnän" nimissä naisia ja somaleita, niin sen jälkeen verkostossasi on naisia ja somaleita. Väheksymättä naisia ja somaleita ei niistä verkostoista suurta iloa taida olla.

Ei ns. kovien tieteiden yliopistoja voidaan kokonaan täyttää somaleilla tai kiintiönaisilla. Lisäksi verkostoihin jää kuitenkin niitä joita ei syrjitä - kiintiöimättömät naiset, suomenruotsalaiset, juutalaiset sekä paras x% vhm:stä - siis kaikkia niitä jotka eivät ole oman viiteryhmänsä vittupäitä viiteryhmänsä perusteella. Aika harvat tuntuvat olevan.

QuoteHyödyllisten hyväveliverkostojen aika on ohi -- ollut jo kauan --. Nykyään paremmat verkostot saa verkosta.

Tapasin kerran älykkäältä vaikuttavan Homman miesjäsenen viedäkseni hänet Hommakerhoon, mutta  osoittautuikin naiseksi, tai ainakin sen oloiseksi.

QuoteEnkä usko edes Esa Saarisen luennolla kovinkaan monen jaksavan verkostoitua.

Sinulla se on uskon eikä kokemuksen asia.

QuoteJos vielä kerrattaisiin se, mitä filosofi Himanen kirjoitti ...

Himanen, rahanahneeksi juopoksi degeroitunut ihmisraunio.

Quote... kirjoitti Kukoistuksen käsikirjoituksessaan. Hän kertoi siinä antiikin Kreikasta. Siellä kaikki vapaat miehet kokoontuivat forumille keskustelemaan yhteiskunnan asioista. Siitä syntyi kaikkea kukoistavaa. Se oli äärimmäisen homogeeninen joukko -- ja kansallismielinen --.

Muinaisissa Kreikan kaupunkivaltioissa optimaalinen väestömäärä oli alhaisempi kuin nykyisissä kansallisvaltioissa.

Vertailu ei siis ole hedelmällinen.

Lukua 5000 on ehdotettu optimaalisen kaupunkivaltion kooksi. Niinpä kolmas lapsi ja loput siitä eteenpäin uhrattiin metsien jumalille, koska suurempaan väestönkasvuun ei ollut varaa. Samaa maatilaa ei voitu pilkkoa 8 pojalle.

Tuosta 5000 lukemasta noin 900* vapaata, syntyperäistä, maata omistavaa saattoi osallistua SUORAAN kansankokoukseen demokratiaan, vaikka kyllähän tuo 900 aika iso luku on demokraattiselle kansankokoukselle, puhemielessä, mutta ei äänestysmielessä.

* Tällaista oli elämä muinaisessa kreikassa http://www.antikvaari.fi/haku.asp?Currentpage=1&nimi=Sellaista%20oli%20el%E4m%E4%20antiikin%20Kreikassa&aika=0&tekija=&myyja=0&tryhma=0&kieli=kaikki&stype=full

Verkkotoiminnassa on kuitenkin se ylivertainen ominaisuus, että voit pitää yhteyttä samanmielisiin ympäri maailmaa. Ehkäpä nimimerkin kautta, ikinä tapaamatta. Se on oikein hyvä silläkin tavalla.

Ajatukset ovat tärkeämpi kuin asema, ulkonäkö tai jokin sellainen pikkujuttu. Olen alkanut uskoa ajatuksen voimaan melko pian sen jälkeen kun liityin Hommaan. Notta jotain pointtia sivullinen.sella kuitenkin on.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Parsifal on 26.05.2016, 01:48:42
Quote from: Kerttu Täti on 25.05.2016, 07:57:30
Tytöt ovat koulussa keskimäärin fiksumpia, tiedonhaluisempia ja nopeampia oppimaan - mikä tarkoittaa myös kykyä tiedon soveltamiseen, kriittiseen asenteeseen ja omien näkökantojen kyseenalaistamiseen sekä omaa etua laajemman yhteiskunnallisen kokonaisuuden ymmärtämiseen.

Ja kuitenkin naisista, varsinkin akateemisesti koulutetuista, paljon suurempi osuus on mokuttajia kuin miehistä.

Ehkäpä monien näennäinen tiedonhalu onkin miellyttämisenhalua, hinkua omaksua mahdollisimman hyvin vallitsevan sosiaalisen ympäristön ja auktoriteettien liturgiat ja näkemykset -- niin hyvässä kuin pahassa -- suomatta juuri ajatusta oppien varsinaiselle sisällölle ja seuraamuksille? Se selittäisi, miksi niin moni näennäisesti korkeakoulutettu onkin todellisuudessa tyhmä kuin saapas.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: sivullinen. on 26.05.2016, 03:12:42
Quote from: Lalli IsoTalo on 26.05.2016, 01:22:01
Quote... kirjoitti Kukoistuksen käsikirjoituksessaan. Hän kertoi siinä antiikin Kreikasta. Siellä kaikki vapaat miehet kokoontuivat forumille keskustelemaan yhteiskunnan asioista. Siitä syntyi kaikkea kukoistavaa. Se oli äärimmäisen homogeeninen joukko -- ja kansallismielinen --.

Muinaisissa Kreikan kaupunkivaltioissa optimaalinen väestömäärä oli alhaisempi kuin nykyisissä kansallisvaltioissa.

Vertailu ei siis ole hedelmällinen.

Esitin myös vertauksen neuvostoihin, joista muodostettiin lopulta Neuvostoliitto. Neuvostoliitossa väkimäärä oli aika suuri.

Nyt aletaan taas mennä ohi aiheesta. Jatkan silti. Opin jostain äskettäin ihmisyhteisön optimaalisen koon olevan noin 200. Sitä suurempaan määrään ihminen ei kykene luomaan luottamusta eli se on luottamusverkoston suurin mahdollinen koko. Se on samalla luonnollinen koko toimivalle keskustelupiirille. Monestako "hompanssista" sinulle on ehtinyt pitkän keskustelu-urasi aikana syntymään mielikuva? Osaatko arvioida edes likimain? Moneenko heistä luotat? En tarkoita luottamisella sitä, että antaisit heille kamerasi lainaan tai uskoisit salaisuuden, vaan sitä, että kykenet arvioimaan, minkälaiseen tehtävään heitä voisi asettaa vaikka sotatilanteessa; toista voit pitää sisukkaampana ja suorituskeskeisempänä, ja hänelle osaisit sovittaa toisen tehtävän kuin sille, jota pidät luovana taiteilijasieluna. Voisiko luku olla 200?

Toiseksi minusta se, mistä käytät nimitystä suositaan sopivinta, on täsmällisemmin sanottuna suositaan tarpeeksi luotettavaa. Minusta yliopistoissa syntyy luottamussuhteita ainoastaan tietyissä hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa, jotka liittyvät varsinaiseen opiskeluun vain etäisesti -- ja eivät edes ole rajoitettuja pelkästään opiskelijoille --. Opiskelijoille suunnatut bileet voisi olla yksinkertaisesti ymmärrettävä esimerkki; siellä juodaan veljen maljoja. Tosin niissä syntyvä luottamus on bileluottamusta. Se voi auttaa nostamaan luottamuksen tasolle, jossa sotatilanteessa voit luottaa toisen olevan samalla puolella kanssasi ja kenties myös ymmärtää tämän ruumillisia taitoja; se auttaa valitsemaan luotettavia sotamiehiä. Luotettavan kenraalin valinta on vaikeampi tehtävä. Se vaatii ajatusten yhteensovittumista. Ainoastaan se totuus, että yliopistoissa saman vuosikurssin opiskelijat usein käyvät samoilla luennoilla ja siten rakentavat tieteellisesti samankaltaista maailmankuvaa, auttaa tässä suhteessa. Bileluottamus voi tosin tätä vielä vahvistaa. Saman vaikutuksen saa kuitenkin myös Hommaforumissa -- ja yli vuosikurssirajojen --; täällä kaikki käyvät läpi samoja keskusteluketjuja. Jos vielä katsoisimme kaikki samoja Molyneuxin videoita ja kumartaisimme Mekkaa kohti samalla tavalla, voisimme luottaa huomattavasti enemmän toisiimme ja olisimme se järjestäytynyt suvaitsemaisuttomuus, josta vihamiehemme näkevät painajaisia.

En kuitenkaan nosta Hommaforumia forumiksi ylitse muiden. Tämä on uusin ajatukseni. Hommaforum on yksi foorumi -- eli tori tai neuvosto --. Sillä ei ole yksin voimaa. Se on sen heikkous. Yhdelläkään foorumilla ei ole yksin voimaa. Kaikkien foorumien yhdistyminen eli yhteistyö niiden välillä on avain. Verkosto on verkosto vasta, kun se yhdistää eri keskittymät; keskittymä on henkilöiden yhdistymä. Himasen kirjoituksessa korostui vielä se seikka, ettei verkosto voi syntyä, jos liian suuri osa verkoston jäsenistä on "epäsopivia". Jokainen foorumi kestää muutaman trollin ja muutaman ihmissuhdeasiotaan hoitavan neidon, mutta raja, jonka jälkeen kaikki luovuus katoaa, on aika alhaalla. Monien tarinoiden mukaan esimerkiksi Ruotsissa on mahdotonta käydä kasvotusten maahanmuuttopoliittista keskustelua kahta suuremmissa ryhmissä, koska kolmas on aina valtion vasikkana toimiva mamu. Ruotsissa asiakeskustelu siten mahdollista ainoastaan internetissä. Suomessakaan ei olla kaukana tästä tilanteesta. En tiedä, mutta jälleen uskon, ettei kukaan enää uskalla yliopistoissakaan kovinkaan avoimesti -- eli tuntemattomien opiskelijoiden läsnäollessa -- olla maahanmuuttoasioista "väärää mieltä", ja jos tilanne on tämä, niin minkäänlaisen luottamuksen syntyminen ihmisten välillä ei ole mahdollista. En siis usko yliopistojen kykenevän enää luomaan näitä verkostoja.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Lalli IsoTalo on 26.05.2016, 03:54:12
Pahoittelen ketjun lukijoille sivupolkua.

Quote from: sivullinen. on 26.05.2016, 03:12:42
Monestako "hompanssista" sinulle on ehtinyt pitkän keskustelu-urasi aikana syntymään mielikuva? Osaatko arvioida edes likimain? Moneenko heistä luotat?

Luotan noin seitsemään, jotka olen tavannut tarpeeksi monta kertaa. En luota keneenkään, jota en ole koskaan tavannut livenä. Sellainen luottamus olisi kävelyä olemattoman heikolla jäällä.

Minulla on - väärin asetetusta luottamuksesta johtuen - elämääni perusteellisesti ravistuttaneita kokemuksia, kahden hommahenkilön osalta. Minua vedätettiin ja kusetettiin linjoilla kuin hehtolitran mittaa. Minulla ei ollut pienintäkään aavistusta, että joku olisi kiinnostunut hommailustani niin paljon.

Vastakkaisiakin kokemuksia onneksi on.

Kiitos vaan kysymästä.

Mutta jos sinä aiot rakentaa jonkinlaista - siis sitä mitä ikinä oletkaan suunnittelemassa - niin sanon suoraan, että sinä et voi luottaa yhteenkään ihmiseen jota et ole tavannut, ja senkin jälkeen se luottamuksen rakentaminen kestää todella kauan, ja senkin jälkeen sinua voidaan kusettaa vuosien ajan.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Lalli IsoTalo on 26.05.2016, 04:10:02
Laitoin liitetiedostoon ot:tä siltä varalta että ylläpito sitä poistaa, ja joku haluaa kuitenkin lukea.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Hamsteri on 26.05.2016, 04:30:44
Hommassa on kysymys siitä, että kympin tytöt ja muutkin eurooppalaistytöt haluavat kansainvaeltajilta kyrpää. Kympin pojista ja ei kympin pojista on osa huijattu tyttöjen toimesta kustantamaan koko homma/Homma.

Hommalla yritetätään verkostoitua ampumaan/ei maksamaan/lähettämään kansainvaeltajat pois.

Hommalaiset ja ei hommalaiset epäonnistuivat. Kympin tytöt onnistuivat.

Onnistunein hommalainen on nyt maastamuuttaja. Loput ovat makrotason aisankannattajia omasta työstään.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Siili on 26.05.2016, 05:50:39
Quote from: Lalli IsoTalo on 26.05.2016, 01:22:01
Himanen, rahanahneeksi juopoksi degeroitunut ihmisraunio.

Esimerkki siitä, että kaiken taiteen sääntöjen mukaan sponssatusta lapsinerostakaan ei välttämättä tule yhteiskunnallinen siunaus?

http://hikipedia.info/wiki/Pekka_Himanen
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Mato on 26.05.2016, 09:50:30
Quote from: sivullinen. on 26.05.2016, 03:12:42
En siis usko yliopistojen kykenevän enää luomaan näitä verkostoja.

Minulla on kyllä eri käsitys. Nykyisin somen kautta voi pitää yhteyttä vanhoihin opiskelukavereihin ja tietää heidän urakehityksensä. Jos tulee tarve jotakin asiaa viedä eteenpäin, johon jollakin vanhalla opiskelukaverilla on kompetenssia tai sopiva työyhteisö, niin somen kautta löytyvät yhteystiedot on helppo ottaa käyttöön. Siten opiskelutoveruus ei unohdu, vaikka työpaikkakunta olisikin ihan muualla.

- Mato
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Oho on 26.05.2016, 10:26:49
Quote from: Hamsteri on 26.05.2016, 04:30:44
Hommassa on kysymys siitä, että kympin tytöt ja muutkin eurooppalaistytöt haluavat kansainvaeltajilta kyrpää.

Höpö höpö....
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: sivullinen. on 26.05.2016, 13:49:47
Quote from: Lalli IsoTalo on 26.05.2016, 03:54:12
Pahoittelen ketjun lukijoille sivupolkua.

Pahoittelen minäkin. Innostan kuitenkin Lallia yhä katsomaan E. Saarisen luentoja youtubesta. E. Saarinen esittää ensimmäisessä luennossaan myös omia näkemyksiään siitä, mitä eroa on katsoa luento paikanpäällä ja youtubessa. Tavallaan hänkin siis osallistuu keskusteluun; tavallaan hänkin on tässä ketjussa mukana ja puhuu aiheen vierestä -- eikä edes pahoittele tekoaan --. Siksi kysyisin Lallilla, miksi hän on valmis menemään E. Saarisen luennolle ja näkemään sen kaiken vaivan liikkua luentopaikalle, jos saman luennon voi nähdä youtubesta ilman pienintäkään vaivaa? Kysyin samaa jo aiemmin. En ollut tyytyväinen vastaukseen. Minusta luentotilanteessa ei synny vuorovaikutusta. Se syntyy tämän ketjun kaltaisessa keskustelutilanteessa. Erittäin harva on luennolla istuja edes kysyy mitään E. Saariselta; kättely ja länsäolo on ainoa vuorovaikutus, joka hänen kanssaan syntyy. Muiden luennolla olijoiden kanssa syntyvä vuorovaikutus on taas samaa vuorovaikutusta kuin kaupan kassajonossa saatava vuorovaikutus. Sillä voi itseään hämätä, ettei ole yksinäinen. Muuta vaikutusta sillä ei ole. Kassajonostakin voi löytää rakastajatteren -- jopa todennäköisemmin kuin yliopiston luennolta --. Jopa Tinderistä voi löytää rakastajatteren -- eikä häntä tarvitse nähdä kasvotusten ennen valintaa --.

"Äärirajoille" - 1/8 Filosofia ja systeemiajattelu 2015 Esa Saarinen (https://www.youtube.com/watch?v=Ft1KDXPKTlg)

Se, että ei luota kuin ihmisiin, jotka on nähnyt kasvotusten, on päätös. Se ei ole aito asia. Ihminen kykenee luomaan monenlaisia tunne-elämyksiä ja niille tarkoituksia. Niiden perusteella ihminen voi päättää keihin luottaa ja keihin ei. Sokean on luotettava ihmisiin, joita ei ole nähnyt. Muuten hän ei voi luottaa edes itseensä. Jääkiekkoa voi katsoa paikanpäältä, ja hallissa voi olla hyvä tunnelma. Kotikatsomossakin voi olla hyvä tunnelma. Yksin kotona katsottaessakin voi olla hyvä tunnelma. Kaikki on omasta päästä kiinni. Jos väittää, ettei kykene sanomaan, onko Patrik Laine hyvä pelaaja, ilman hänen näkemistään elävänä kasvotusten, luo keinotekoisia rajoja omalle arviointikyvylleen. Moni jääkiekon katselija osaa jopa sanoa, mitkä ovat Patrik Laineen vahvuudet ja heikkoudet eli osaisi asettaa hänet sopivaan rooliin joukkueessa, jos itse päätyisi valmentajaksi. Moni pitäisi häntä jopa "luottopelaajana". Me päätämme itse, mihin uskomme, mutta ajan ja tilanteen muuttuessa uskomuksemme ja päätöksemme muuttuvat huomaamattamme. Ei ole mitään lopullista totuutta. Kaikki on henkeä. Todellisuudessa toista ihmistä ei voi edes nähdä; voi nähdä ainoastaan auringosta lähtevän valon, joka heijastuu hänestä eli vielä täsmällisemmin fotonien kimpoilun hänen ympärillään olevan elektroniverhon voimakentästä.

Historiallisina murroskohtina, jollaista mekin juuri nyt elämme, todellisuus ja ihmisten mielikuvat eroavat huomattavasti toisistaan. Muodostamme mielikuvamme suuresta osasta maailmaa pelkästään muiden antamien selitysten perusteella. Nykyään se tarkoittaa Suomen sosialistista lehdistöä ja Yleä -- ja yhä enenevässä määrin somea, blogeja ja keskustelufoorumeita --. Siinä ei ole mitään uutta eikä mitään pahaa sinänsä. Vain se, että mielikuvat ja todellisuus ovat niin kaukana toisistaan, on pahaa ja suorastaan vaarallista; vain se, että Yle jatkuvasti valehtelee on pahaa. Se saa meidät elämään todellisuudesta irrallaan. Teemme elämäämme ohjaavia päätöksiä perustuen sosialistien valheisiin. Huomasin Nokian irtisanomisia käsittelevässä ketjussa jonkun jo pyrkivän katteettomaan optimismiin ja selittelevän työvoimapulan olevan totta, koska oli saanut itse potkut. Se on täyttä hulluutta. Se oli pakoa todellisuudesta sosialistien valheellisiin unelmiin, koska todellisuus on liian raskas kestettäväksi. Se on tie alkoholismiin. Se on tauti, joka Neuvostoliiton romahduksessa tappoi miljoonittain ihmisiä eli enemmän kuin mikään muu. Todellisuus on kestettävä. Hulluuden ei saa antaa voittaa.

Ja on myös muistettava, että todellisuus osaa puolustaa itseään päättäjien hulluutta vastaan. Yliopisto, joka mokuttaa, ei enää ole tieteen Mekka. Poliittinen päätös muuttuessaan teoksi ei ole irrallaan todellisuudesta. Suomen sosialistien valhemaailmassa eläminen ei tarkoita, että sosialistien hallitsema Suomi voisi todellisuudessa elää luonnonlaeista ja -lainalaisuuksista riippumatta. Todellisuus on aina todellista, vaikka jutut olisivat mitä tahansa. Ensimmäiset Suomeen saapuneet somalit taisivat olla sosialistisen Somalian Neuvostoliiton yliopistoihin lähettämiä poliittisin perustein valittuja eliitin lapsia, joista piti tulla sosialistisen Somalian uusi virkakoneisto. Neuvostoliiton romahtaessa yliopistoista katosi hetkessä heille suunnatut poliittisin perustein luodut sosialismin opetusohjelmat. Niissä opiskelleille oppilaille ei löytynyt paikkaa koko yhteiskunnassa; he joutuivat lähtemään pakolaisiksi Suomeen. Minne Suomen yliopistoihin poliittisin perustein valitut opiskelijat lähtevät pakolaisiksi Suomen sosialismin romahdettua? Venäjällekkö?
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Lalli IsoTalo on 26.05.2016, 14:39:49
Quote from: sivullinen. on 26.05.2016, 13:49:47
Innostan kuitenkin Lallia yhä katsomaan E. Saarisen luentoja youtubesta.

Yritin joskus, en innostunut.

QuoteSiksi kysyisin Lallilla, miksi hän on valmis menemään E. Saarisen luennolle ja näkemään sen kaiken vaivan liikkua luentopaikalle, jos saman luennon voi nähdä youtubesta ilman pienintäkään vaivaa?

Satuin silloin, joskus 1990-luvun alkupuolella, olemaan samassa rakennuksessa, ja oli hyppytunti, eikä YouTubea vielä ollut.

QuoteKysyin samaa jo aiemmin. En ollut tyytyväinen vastaukseen.

Minä olin tyytyväinen vastaukseeni!

QuoteMinusta luentotilanteessa ei synny vuorovaikutusta.

Totta helvetissä syntyy! Jo pelkästään se miten 1) yleisö reagoi luennoitsijan lavapresenssiin, vaikuttaa luennoitsijaan. Vedin itse hkkk:ssa kolmea eri kurssia 8 vuotta, joten tiedän asiasta jotain. Ja 2) usein yleisö huutelee välistä kuin Ben konsanaan eduskunnassa, haastaen luennointsijan ja esittäen hyviä lisänäkökohtia. Se on vuorovaikutusta. Sama voi tietenkin jossain määrin tapahtua myös periscopessa ja YouTubessa, Anssi Kelan livelähetykset on tästä hyvä esimerkki.

QuoteSe syntyy tämän ketjun kaltaisessa keskustelutilanteessa. Erittäin harva on luennolla istuja edes kysyy mitään E. Saariselta; kättely ja länsäolo on ainoa vuorovaikutus, joka hänen kanssaan syntyy.

Onpas flegmaattista tämä nykysukupolvi.

QuoteJopa Tinderistä voi löytää rakastajatteren -- eikä häntä tarvitse nähdä kasvotusten ennen valintaa --.

Tulevan rakastajattaresi on nähtävä sinun naamakuvasi ennen kuin sinut valitaan, joten en ymmärrä mikä on pointtisi.

Toki voit harrastaa ajatusseksiä jonkun anonyymin nettityyppin kanssa, mutta se vaatii
1) sukulaissieluisuutta ("heti tuntui siltä, kuin olisin tuntenut hänet koko ikäni"),
2) samalle taajuudelle virittäytymistä intensiivisen ajatustenvaihdon kautta, ja
3) esp-kykyjä (joiden olemassaoloa nykytiede ei tunnusta).

QuoteSe, että ei luota kuin ihmisiin, jotka on nähnyt kasvotusten, on päätös.

Niin on, koska ihmisten näkeminen livenä tarkoittaa hänen salattujen ajatustensa lukemista. Kysy tätä keneltä tahansa ennustajalta tai poliisikuulustelijalta.

Quote from: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/02/17/ajatusten-lukijaksiOlemus, äänenkorkeus, katse ja kädenliikkeet kertovat, mitä ihminen todella ajattelee ja tuntee - vaikka ne olisivat ristiriidassa puheen kanssa. Kehonkieleen perehtymällä voimme oppia ymmärtämään muita ja vaikuttamaan heidän mielipiteisiinsä ilman, että he edes huomaavat. Näin lupaa elekieleen ja sen tulkintaan perehtynyt ruotsalainen kouluttaja, kirjailija ja tv-persoona Henrik Fexeus, joka kirjassaan Ajatusten lukijaksi opastaa, miten ajatuksia luetaan.

Loppuosa tekstistä seilasi yhä kauemmaksi ketjun aiheesta, joten en kommentoi sitä. Katson sen kahden tunnin videosuosituksesi myöhemmin.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: sivullinen. on 26.05.2016, 16:41:57
"Sanotaan vaikkapa nyt ----

"Mitä tän kevään kuluessa jos ... kuvitellaan ett sä osallistut vaikka seitsemälle luentokerralle. Kuvitellaan näin.

"Jollekkin kerralle sä et ehkä pääsis kuvitellaan -- kuvitellaan et sä oot tääl seitsemän kertaa.

"Sit kuvitellaan että. Et sä tekisit niin et kuudella kerralla seitsemästä sä aivan tietosesti nii.. ää-ä.... suuntaat itses ennen taukoa --- nii.. puhumaan niitten ihmisten kanssa ketä siin sattuu olemaan ympärillä. Nii mä sanosin että, mitä tulee tapahtumaan jokseenkin automaattisesti -- on, että koskien niitä ihmisiä kenen kans se keskustelu siinä käynnistyy niin sun kuvas ni on erillainen, kun jos sitä ei olis syntynyt sitä keskustelua. Et jotenkin se keskustelu muovaa sun kuvaa niist ihmisistä tyypillisessä tapauksessa myönteisemmäks.

"Koska monet -- jotkut ihmiset ovat sellasia että.. et et ku me nähdään se ihminen me ollaan innostuneita. Sit on paljon sellaisia ihmisiä et me nähdään se ihminen me ei jostakin syystä olla erityisen innostuneita. Nyt mä en tarkoita et se olis mikään hyvä tai paha se vaan fakta et asia on näin.

"No tosias kuitenkin ihmises kuitenkin on paljon sellasta et se välitön vaikutelma, mikä automaattisesti tästä henkilöstä syntyy ei välttämättä kerro koko totuutta siit ihmisest ku jokainen ihminen on tosias hyvin monipuolinen. Nii tän takia se on kyllä aika harmi kyl et jos tyyppi tavallaan jää sen jonkun alkuvaikutelman, mikä on loppujen lopuks aika sattumalta automaattisesti hänest niinku heräs, ni vangiks.

"Kun tosiasia on se. Nyt mä sanon tän ilman mitään sen ihmeempää ää... arvolatausta. Must tä on vaan kertakaikkiaan fakta.


Haluat nähdä ihmisen kasvotusten, koska olet silloin innostunut. Innostuminen on tunne. Voit saavuttaa vastaan tunteen luomalla jonkinlaisen muun ympäristön. Tästä tunteita luovasta ympäristöstä -- ethoksesta -- olen jo useasti maininnut. Yliopiston luoma ethos koskee ainoastaan yhden aikakauden ihmisiä -- ja heistäkin vain yliopistoon haluavia eli tiettyä osaa --. Jos yliopistojen ethos murretaan, ei jäljelle jää enää sitä luovuuden käsikirjoituksessa käsiteltyä ilmapiiriä. Vaikka miten haluaisit pitää omaa maailmakuvaasi absoluuttisena ja ainoana ikuisena totuutena, se ei sitä ole. Vaikka omassa maailmankuvassasi kasvokkain kohtaaminen ja yliopistot olisivat merkittäviä luottamusverkostoja luovia paikkoja, niin ei ole kuin sinun omassa rajoittuneessa kokemusmaailmassasi, joka on enää hatara muisto 1990-luvulta. Maailma on muuttunut Lalliseni. Maailman on muuttunut ja muutos on pysyvä. Jos et halua tai kykene muuttamaan omaa maailmankuvaasi, todellisuutta vastaavaksi, et kykene elämään siinä tehokkaasti.

Sanomalla ensin, ettei tiede tunnusta esp-kykyjä, ja sen jälkeen sanot näkemisen livenä tarkoittavan mahdollistavan toisen ihmisen salattujen ajatusten lukemisen, harhaudut polulle, jota ei tieteellisesti voida kulkea. Tieteellisesti voidaan kuitenkin todeta esp-kykyjen olevan henkilön oman päänsisäistä harhakuvitelmaa, jossa ihminen kuvittelee kokevansa sellaista, mistä on lukenut. Kuvittelet kasvojen näkemisen olevan ainoa tapa luoda luottamusta, ja sen vuoksi et suostu hyväksymään mitään muuta tapaa luoda luottamusta, ja sen vuoksi kasvojen näkeminen on sinulle ainoa tapa luoda luottamusta. Sitä juuri tarkoitin sanomalla, sinun luovan arviointikyvyllesi keinotekoisia rajoja. Vaikka tällä yksittäisellä harhakuvitelmalla ei ole suurta vaikutusta ruumilliseen hyvinvointiinsi, se enteilee sinun olevan myös muutoin entisaikaisten kuvitelmien lumoissa, ja siten et voi nähdä omien aistiesi kautta sitä muutosta, mikä maailmassa tapahtuu. Todellisuudessa aistisi näkevät sen muutoksen ja muutos näkyy myös käytöksessäsi, mutta et hyväksy aistihavaintojasi todeksi ja kiellät itseltäsi myös käytöksesi tarkkailun. Olet antanut sosialistien aivopesun syöpyä niin syvälle itseesi, ettei ruumiisi enää voi luottaa aivojesi arvostelukykyyn ja päätöksen tekotaitoon, ja kiellät aivoiltasi osallistumisen elämääsi. Aivosi elävät toisessa todellisuudessa. Ilman aivojen käyttöä taas selviäminen elämässä on hyvin hankalaa. Sosialismin romahduksen taitekohta ei ole vielä tapahtunut, joten vielä ei ole hätää; osaat toimia ajattelematta. Taitekohdan jälkeen et kuitenkaan pysty toimimaan mitenkään; silloin toiminta vaatii ajatustyötä.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Endsong on 26.05.2016, 17:59:38
Quote from: Lalli IsoTalo on 25.05.2016, 12:40:15
Quote from: Endsong on 24.05.2016, 20:30:51
Quote from: Artisti on 24.05.2016, 18:26:03

Mitä pitemmälle opiskelen, sitä vähemmän huomaan osaavani. Hirvittää se kaikkitietävä asenne, joka oli uran alkuvaiheessa. Totta on, ettei pelkkä opiskelu tee kenestäkään viisasta.

Kunnes saavutat opintojesi intellektuaalisen päätepisteen, jolloin huomaat, että tieteenalasi perustuu suurimmilta osin pelkkään vedätykseen.

OT

Ha ha haa! Minulle oli hirveä pettymys ensimmäisellä vuosikurssilla, kun filofian perusteet tms. oli pelkkää sanoilla kikkailua ilman varsinaista sisältöä. Myöhemmin huomasin, että kyse oli oikeastaan enemmän siitä, että luennoitsija oli leipääntynyt vanha juoppo. Mutta noin yleisemminkin nykyfilosofia kyllä vaikuttaa vähän sellaiselta himasmaiselta vedätykseltä. En kyllä saanut Esa Saarisen luonnoistakaan paljoakaan sisältöä irti, se oli enemmänkin fiilistelyä.

Mutta tämä on aiheen kannalta ot.

Saarinen tai Himanen ovat filosofian nimiversioita, jotka palvelevat heidän omia intressejään. Filosofia eroaa muista tieteenaloista siinä, että filosofiassa ei teeskennellä, että tiedetään silloin kun ei tiedetä. Sellaisena se voi auttaa heräämään tietämisen unesta. Akatemialla on kuitenkin oma agendansa ja oma versionsa filosofiasta.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Lalli IsoTalo on 26.05.2016, 18:08:57
Quote from: sivullinen. on 26.05.2016, 16:41:57
Aivosi elävät toisessa todellisuudessa.

It takes one to know one!
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Endsong on 26.05.2016, 18:15:07
Quote from: sivullinen. on 26.05.2016, 16:41:57

Haluat nähdä ihmisen kasvotusten, koska olet silloin innostunut. Innostuminen on tunne. Voit saavuttaa vastaan tunteen luomalla jonkinlaisen muun ympäristön. Tästä tunteita luovasta ympäristöstä -- ethoksesta -- olen jo useasti maininnut. Yliopiston luoma ethos koskee ainoastaan yhden aikakauden ihmisiä -- ja heistäkin vain yliopistoon haluavia eli tiettyä osaa --. Jos yliopistojen ethos murretaan, ei jäljelle jää enää sitä luovuuden käsikirjoituksessa käsiteltyä ilmapiiriä. Vaikka miten haluaisit pitää omaa maailmakuvaasi absoluuttisena ja ainoana ikuisena totuutena, se ei sitä ole. Vaikka omassa maailmankuvassasi kasvokkain kohtaaminen ja yliopistot olisivat merkittäviä luottamusverkostoja luovia paikkoja, niin ei ole kuin sinun omassa rajoittuneessa kokemusmaailmassasi, joka on enää hatara muisto 1990-luvulta. Maailma on muuttunut Lalliseni. Maailman on muuttunut ja muutos on pysyvä. Jos et halua tai kykene muuttamaan omaa maailmankuvaasi, todellisuutta vastaavaksi, et kykene elämään siinä tehokkaasti.

Sanomalla ensin, ettei tiede tunnusta esp-kykyjä, ja sen jälkeen sanot näkemisen livenä tarkoittavan mahdollistavan toisen ihmisen salattujen ajatusten lukemisen, harhaudut polulle, jota ei tieteellisesti voida kulkea. Tieteellisesti voidaan kuitenkin todeta esp-kykyjen olevan henkilön oman päänsisäistä harhakuvitelmaa, jossa ihminen kuvittelee kokevansa sellaista, mistä on lukenut. Kuvittelet kasvojen näkemisen olevan ainoa tapa luoda luottamusta, ja sen vuoksi et suostu hyväksymään mitään muuta tapaa luoda luottamusta, ja sen vuoksi kasvojen näkeminen on sinulle ainoa tapa luoda luottamusta. Sitä juuri tarkoitin sanomalla, sinun luovan arviointikyvyllesi keinotekoisia rajoja. Vaikka tällä yksittäisellä harhakuvitelmalla ei ole suurta vaikutusta ruumilliseen hyvinvointiinsi, se enteilee sinun olevan myös muutoin entisaikaisten kuvitelmien lumoissa, ja siten et voi nähdä omien aistiesi kautta sitä muutosta, mikä maailmassa tapahtuu. Todellisuudessa aistisi näkevät sen muutoksen ja muutos näkyy myös käytöksessäsi, mutta et hyväksy aistihavaintojasi todeksi ja kiellät itseltäsi myös käytöksesi tarkkailun. Olet antanut sosialistien aivopesun syöpyä niin syvälle itseesi, ettei ruumiisi enää voi luottaa aivojesi arvostelukykyyn ja päätöksen tekotaitoon, ja kiellät aivoiltasi osallistumisen elämääsi. Aivosi elävät toisessa todellisuudessa. Ilman aivojen käyttöä taas selviäminen elämässä on hyvin hankalaa. Sosialismin romahduksen taitekohta ei ole vielä tapahtunut, joten vielä ei ole hätää; osaat toimia ajattelematta. Taitekohdan jälkeen et kuitenkaan pysty toimimaan mitenkään; silloin toiminta vaatii ajatustyötä.

Sivullinen taitaa itse kulkea sosialismin polkua hyväksymällä sosialistien todellisuusesitykset. Sosialistien keskeisiä satuja on kertomus siitä, että on olemassa  sosialismista vapaa puhdas elämänalue. Sosialismi ei voi kuitenkaan tällaisen elämänalueen olemassa oloa hyväksyä, koska se tarjoaisi vertailukohdan ja tekisi sosialismin sietämättömyyden ilmeiseksi jokaiselle. Niinpä sosialisti kertoo myyttejä tieteestä ja tietämisestä, jotka lumoavat sosialismin opetuslapset. Vihkimystään odottavat protososialistit uskovat, koska he haluavat korkeuksista oman oksansa. Sosialismikaan ei voi kiertää kapitalismin lainalaisuuksia, joihin kuuluu valheen kertomisen ja valheeseen uskomisen ekvivalenssi.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: J. Lannan haamu on 26.05.2016, 18:53:18
Tämäkin on osittainen off-topic, mutta mielestäni on rikos filosofiaa kohtaan kutsua Himasta tai Saarista filosofiksi.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Hamsteri on 26.05.2016, 18:57:46
Quote from: J. Lanta on 26.05.2016, 18:53:18
Tämäkin on osittainen off-topic, mutta mielestäni on rikos filosofiaa kohtaan kutsua Himasta tai Saarista filosofiksi.

Jaa, näkisin nuo kaksi klassisina filosofeina. Keksitään jotain bull shittiä oman mielemaiseman kautta ilman tiedettä, sitten kirja ja julkisen sektorin rahoitus.

Suurin osa filosofeista on huonompia kuin parhaat. -Filosofiaa.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Lalli IsoTalo on 26.05.2016, 19:18:34
sivullinen.sen suosittelema Esa Saarisen aloitusluento oli ilmeisten tyhjänpäiväisyyksien tajunnanvirtaa, jossa hän kuitenkin todisti oikeaksi väitteeni luentojen vuorovaikutuksesta kohdassa 21 min >.

"Sun kannalta se on eri asia katsoa tämä YouTubesta kuin olla tässä paikalla". "Kokemus syntyy erilaisena tässä salissa kuin jos sä katsot sen YouTubesta, lainausmerkeissä, "saman luennon"."

Kohdassa 40 min ei ollut tullut edes määritelmää pääaiheesta, systeemiajattelusta, joten lopetin kuuntelun ja siivoamisen.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: sivullinen. on 26.05.2016, 19:30:55
^ Videon lopussa Saarinen itse kertoo luennon olleen hänen itsensä mielestä yksi hänen parhaimmistaan. Minä olen siitä samaa mieltä. Tällä kertaa se oli pelkän todellisuuden kyseenalaistamisen lisäksi myös hyvin selkeästi ja monipuolisesti oman ajattelun ajattelua käsittelevä ja suorastaan poikkeuksellisen filosofinen. Olen kuunnellut näitä Saarisen luentoja paljon, joten osaan vertailla.

Systeemiajattelu on hänen kurssiensa yleinen teema. Se ei ollut tämän luennon teema. Tunnin kohdalla hän kuitenkin alkaa kertoa systeemistä yksi ja kaksi, joista vielä antaa tieteelliset viitteet eli niistä filosofoineen teoreetikon nimen. Oma lainaukseni on sitä seuraavasta kohdasta, jossa hän esittää tätä systeemien toimintaa esimerkin avulla. Onkohan tarpeen myös kirjoittaa auki sitä edeltänyt  tieteellisempi osuus samasta aiheesta teoriapohjan selventämiseksi? Suosittelen kuitenkin kuuntelemaan sen hänen itsensä sanomana.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Parsifal on 26.05.2016, 19:48:45
Quote from: Lalli IsoTalo on 26.05.2016, 14:39:49
QuoteJopa Tinderistä voi löytää rakastajatteren -- eikä häntä tarvitse nähdä kasvotusten ennen valintaa --.

Tulevan rakastajattaresi on nähtävä sinun naamakuvasi ennen kuin sinut valitaan, joten en ymmärrä mikä on pointtisi.

Toki voit harrastaa ajatusseksiä jonkun anonyymin nettityyppin kanssa, mutta se vaatii
1) sukulaissieluisuutta ("heti tuntui siltä, kuin olisin tuntenut hänet koko ikäni"),
2) samalle taajuudelle virittäytymistä intensiivisen ajatustenvaihdon kautta, ja
3) esp-kykyjä (joiden olemassaoloa nykytiede ei tunnusta).

Tietokonepelien ihmeellisessä maailmassa tunnetaan ilmiö nimeltä erp, mutta et välttämättä halua kuulla siitä sen enempää.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Lalli IsoTalo on 26.05.2016, 19:49:35
Huomaan, että tällainen leppoisa jutustelu, jollaiseksi tämä palasi, jotenkin antaa minulle enemmän.^^
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Lalli IsoTalo on 26.05.2016, 20:12:00
OT
Quote from: Parsifal on 26.05.2016, 19:48:45
Quote from: Lalli IsoTalo on 26.05.2016, 14:39:49
QuoteJopa Tinderistä voi löytää rakastajatteren -- eikä häntä tarvitse nähdä kasvotusten ennen valintaa --.

Tulevan rakastajattaresi on nähtävä sinun naamakuvasi ennen kuin sinut valitaan, joten en ymmärrä mikä on pointtisi.

Toki voit harrastaa ajatusseksiä jonkun anonyymin nettityyppin kanssa, mutta se vaatii
1) sukulaissieluisuutta ("heti tuntui siltä, kuin olisin tuntenut hänet koko ikäni"),
2) samalle taajuudelle virittäytymistä intensiivisen ajatustenvaihdon kautta, ja
3) esp-kykyjä (joiden olemassaoloa nykytiede ei tunnusta).

Tietokonepelien ihmeellisessä maailmassa tunnetaan ilmiö nimeltä erp, mutta et välttämättä halua kuulla siitä sen enempää.

No kyllähän sen googlasin. Tossa kuvailemassani esp-systeemissä sama tehdään ilman tietokonetta, siis pelkällä ajatuksen voimalla. Mutta eiköhän palata ketjun aiheeseen, tai sinnepäin.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Artisti on 26.05.2016, 20:23:34
https://www.youtube.com/watch?v=Y7rXlbHtcqM

It's amazing how a little dramatic music can make a crackpot sound like a philosopher.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Endsong on 26.05.2016, 23:31:48
Filosofia ja kympin tytöt ovat teemallisesti yllättävän lähellä toisiaan (muutoin kaukana). Kympin tytöt eivät ole olemukseltaan lainkaan filosofisia. Kympin tyttö opiskelee ahkerasti, on oma-aloitteinen ja kriittinen jne., on mitä tahansa hän olettaa mestarinsa odottavan. Kympin tyttö on innokas toteuttamaan mestarinsa - yhteiskunnassamme hallitsijasosialistin - toiveet. Voidaan sanoa, että kympin tyttö on alistunut mestarilleen. Kympin tytön vastinpari, kympin poika, on samaten alistunut. Myös hän on innokkaasti ahminut kaiken tarjotun tiedon, mutta ei niinkään miellyttääkseen mestariaan, vaan päästäkseen hänen lakeijakseen. Alistuminen on edellytys lakeijaksi pääsemiselle. Lopputulema on suunnilleen sama, vaikka siihen onkin päädytty eri reittejä pitkin.

Me sosialistit emme pidä avoimesta alistumisesta. Sinänsä tervehenkisesti me pidämme sitä häpeällisenä asiana ja pyrimme torjumaan sen pois mielestämme. Me näemme alistumisen epämääräisenä ja likaisena toimintana, jota voidaan harjoittaa korkeintaan epämääräisten seksileikkien muodossa. Päivätietoisuuteemme emme sitä halua. Islam edustaa meille sosialisteille omakuvamme vastakohtaa. Islam edustaa avointa ja kursailematonta alistumista uskontonsa jumalalle. Me sosialistit koemme tällaisen häpeilemättömän alistumisen jotenkin likaisena, säädyttömänä ja räävittömänä, jopa eläimellisenä. Me sosialistit haluamme teeskennellä, että mitään alistumista ei ole tapahtunut, vaan tällaisia me haluamme olla ja olemme osamme vapaasti valinneet.

Kympin tytöt ja muutkin naiset ovat vallankäytön suhteen herkkävaistoisia. He kyllä vaistoavat alistuneensa ja tiedostavat, kuinka heidän "vapaat valintansa" ovat vain yrityksiä toteuttaa mestarin oletetut toiveet. Mestarilla ei ole kympin tytöille kuitenkaan palkintoa tarjottavanaan, vaan hänen ankaruutensa on erityisen masentavaa. Vaikuttaa siltä, että mestarin toiveita ei voi koskaan täysin toteuttaa, sillä elämässä on kympin tytöllekin usein tarjolla vain epävarmuutta ja turvattomuutta. Siksi islam voi olla kympin tytölle houkutteleva vaihtoehto. Islamin mestari on tytölle armollisempi eikä vaadi tältä juuri mitään, kunhan vain pysyy poissa silmistä. Palkinnoksi tyttö saa taloudellista huolenpitoa ja turvallisuutta.

On selvää, etteivät lakeijat - sosialistimiehet - voi ratkaista naisten turvattomuuden ongelmaa, sillä samalla tavalla hekin ovat alistuneet. Ehkä kympin tytöt ovat oikeassa. Ehkä on parempi alistua avoimesti kuin pitää alistumista häpeällisenä salaisuutenaan, kuten on miehillä tapana. Filosofiaa kympin tytöt ja pojat joka tapauksessa vastustavat. Kympin tyttö ei halua kuulla mistään, mikä asettaa hänen mestarinsa vallan kyseenalaiseksi. Kympin poika ja muut sosialismin asiantuntijamiehet eivät taas halua kuulla mistään, mikä voisi paljastaa totuuden  heidän alistumisestaan.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: märtsy on 26.05.2016, 23:56:36
Inhoan tuota "kympin tyttö" -retoriikkaa. Kyse on ihan siitä, milloin kypsyy henkisesti. Kympintyttöys on vain sitä, että on tajunnut pelin hengen ja omat itsehallintataidot ovat kehittyneet sille asteelle, että pystyy etenemään järjestelmässä kitkatta. Pojat kypsyvät keskimäärin hitaammin.

Minua ihmetyttää 2 asiaa. Ensinnäkin, onko yliopistoilla autonomiaa vai eikö niillä ole? Yliopistoissa tiedetään paras pääsykarsintasysteemi, ei opetusministeriössä tai varsinkaan kokoomuksen puoluetoimistossa (joka nykyisin taitaa sijaita Liberassa). Toisekseen, ovatko persut hallituksessa vai eivätkö ole? Jos ovat, niin miksi he hyväksyvät sen, että poikien koulutusmahdollisuudet käytännössä aiotaan vetää vesiklosetista alas tämän uudistuksen myötä? Luulin, että miesasiamiehet olisivat persuissa jotenkin hyvin edustettuina.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Oho on 27.05.2016, 10:25:09
Quote from: märtsy on 26.05.2016, 23:56:36
Minua ihmetyttää 2 asiaa. Ensinnäkin, onko yliopistoilla autonomiaa vai eikö niillä ole?

Kenen lauluja laulat? Eli ei ole kuin juhlapuheissa....
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Mato on 27.05.2016, 11:04:34
Quote from: märtsy on 26.05.2016, 23:56:36
Inhoan tuota "kympin tyttö" -retoriikkaa. Kyse on ihan siitä, milloin kypsyy henkisesti. Kympintyttöys on vain sitä, että on tajunnut pelin hengen ja omat itsehallintataidot ovat kehittyneet sille asteelle, että pystyy etenemään järjestelmässä kitkatta. Pojat kypsyvät keskimäärin hitaammin.


Kympin tyttö on itsessään terminä kuvaus tietynlaisesta ihmisestä, lähinnä naispuolisesta, mutta laajennettuna menee miespuolisetkin. Termiä ei oikeastaan ole kuvattu missään (tai voi olla, mutta minä en ole siihen törmännyt). Nyt tässä threadissa ollaan tätä kuvausta pureskeltu ja yhdistetty laajentamaan näkökulmia aiheeseen.

Minusta tuo otsikko on raflaava, mutta suuntaa antava ja hyvää keskustelua on saatu aikaiseksi. Pelkkä lukion käyminen, kun sen vaikuttavuus on ollut koko ajan laskeva (mm. ammattilukioiden mukaan tulo), ei pitäisi olla minään kriteerinä yliopistoihin. Tai no, saahan se olla edelleen omana valintakriteerinä, mutta ei ainoana. Lukio tuntuu olevan nykypäivänä suurimmalle osalle nuorista se polku, kun ei oikein muutakaan keksi. Ja asennoituminen opiskeluihin on sitten sitä luokkaa... varsinkin poikalapsilla tuntuu olevan (paino sanalla tuntuu).

Palaakseni vielä tuohon Kympin tyttö -termiin, märtsy inhoaa retoriikkaa ja jatkaa omalla retoriikalla. märtsy on myös ihan yhtä oikeassa kuin monet muutkin kirjoittajat. Voisin haastaa tuon 'tajunnut pelin hengen' termin, mitä sillä tässä yhteydessä tarkoitetaan. Ensimmäiseksi tulee mieleen, että Kympin tyttö on tajunnut, miten seilata virastoympyröissä pääsemällä pitkälle mahdollisimman helpolla, siis ilman, että täytyy itse ajatella, miten toimia eri tilanteissa turvautuen auktoriteetteihin.

Poikien osalta samaa mieltä, että kypsyminen tapahtuu myöhemmin, eikös tutkimustulokset tue tätä (?). En tiedä, vaikuttaako myöhempi kypsyminen vai poikiin kohdistuvat erilaiset vaatimukset lapsena ja nuorena, he tuntuvat ottavan helpommin vastuun itsestään ja toimistaan, kunnes tulevat takamatkalta aikuisikään. (esimerkiksi, kumpi istuu kuskin paikalla autossa, kun pariskunta on liikenteessä?).

Ja edelleen, en näe mitään syytä, miksi lukion opintotulokset olisivat ainoa keino selvitä yliopistoihin. Mieluummin niin, että ammattikoulun, lukion tai muun keskiasteen koulutuksen jälkeen pitäisi olla töissä pari vuotta ennen kuin voi hakea yliopistoon. Nythän valmistuu maistereita, joilla ei ole mitään hajua työyhteisön dynamiikasta.

- Mato
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Endsong on 27.05.2016, 17:44:32
Kympin tyttö ja sosialisti ovat käsitteitä, jotka voidaan ongelmattomasti korvata joillain muilla sanoilla ilman, että asiasisältö merkittävästi muuttuisi. Kuten edellä huomautettiin kritiikin perustuminen sanavalintoihin on nimenomaan (anti-intellektuaalista) retoriikkaa ja viime kädessä politiikkaa. Omalta osaltani haluaisin kiittää forumin ansiokkaita kirjoittelijoita kuten sivullista ja siviilitarkkailijaa sosialismikäsitteen edistyneestä pejoratiivisesta käytöstä. Ehkä sosialismin pilkkaamista tulee vielä yleinen kansanhuvi, hauskaa se oli ainakin minulle.

"Pelin hengen" ymmärtämisestä mieleen tulee esimerkiksi vankilat, joissa osa vangeista ehkä tajuaa "pelin hengen" ja ryhtyy vasikoiksi yms. välittäjähahmoiksi vankien ja vartijoiden välille. Pelin hengen tajuaminen tarkoittaa, että kaikkihan me tässä omaa etuamme ajamme, joten miksi en minäkin. Näin lakeijat tyypillisesti perustelevat valintansa ja alistumisensa. Palkkioksi alistumisesta lakeija saa (kiusaamis)valtaa, mikä on asia, jonka lakeija kyllä muistaa ja alistuminen puolestaan on asian kääntöpuoli, jonka hän pyrkii itseltään ja muilta piilottamaan. Alistumisen hyöty on henkilökohtaista, mutta sen kustannukset tulevat yhteisön muille jäsenille maksettaviksi. Ehkä tässä vaiheessa yhteydet suvaitsevaisuus- ja mokutusasioihin alkavat olla ilmeisiä. Me sosialistit elämme haavemaailmassa, jossa näemme "epäkohtia" ympärillämme. Ajattelemme, että maailma olisi kohdillaan, asiat sujuisivat hyvin, mutta....maailmassa on "epäkohtia", jotka pitäisi korjata. Nämä epäkohdat toisaalta elähdyttävät sosialistia, koska ne antavat tarkoituksen hänen olemassa ololleen. Tarvitaan vain lisää politiikkaa, byrokratiaa, vakoilua, repressiota ja asiantuntijoita ym., joiden avulla "epäkohdat" voidaan korjata. Epäkohtien korjaaminen on kuitenkin mahdotonta ainakin kahdesta syystä. Ensimmäinen on, että jos epäkohdat tulisivat korjatuksi sosialistilta ja asiantuntijalta katoaisi olemassa olon tarkoitus ja sosialisti varjelee viime kädessä vain omaa olemassa oloaan. Toinen on se, että "epäkohdat" ovat seurausta alistumisesta ja olemassa olo, joka perustuu alistumiseen, ei voi tuottaa maailmaa, joka on vapaa. "Epäkohdat" ovat väistämättömiä.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Artisti on 27.05.2016, 17:54:28
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/opiskelijat-tervehtivat-paasykoeuudistusta-ilolla-nykyinen-jarjestelma-onkin-liian-raskas/5914600

Pahalta näyttää. Kyllä väylä yliopistoon pitäisi säilyttää myöskin lukion jälkeen. Tämä on paluu menneisyyteen, jolloin uravalinta tehtiin jo murrosikäisenä, pojat jäävät nyt pahasti jalkoihin. Harvemmin huutelen demareita apuun, mutta eikö tämä esitys yhtään häiritse työväenliikkeen edustajia?

Pojat eivät aina ehdi kypsymään vielä lukioiässä ja kirjoitukset menevät useimmin huonosti kuin tytöillä. Mutta armeijan jälkeen monet pojat tsemppaavat ja pääsevät pääsykokeen avulla opiskelemaan.

Myöskin kotiolot saattavat olla huonot. Itse en voinut mennä lukioon, koska alkoholistivanhempien juhlinta esti sen tehokkaasti. Armeijan jälkeen muutin omilleni ja menin saman tien puolipäivätöihin ja iltalukioon. Iltalukiossa kurssien tuntimäärä oli vain puolet päivälukion tuntimäärästä, joten opetus ei vastannut päivälukion opetusta. Opiskelu oli pääosin omatoimista, koulussa käytiin pääasiassa tarkistamassa kotitehtävät ja hakemassa uudet tehtävät. Luin ehkä noin 6-8 tuntia päivässä ja illalla koulu kesti 3 tuntia ma-to. Töitä tein 3,5-4 tuntia päivässä, se riitti elämiseen. Keskiarvoni oli 9,6 mutta kirjoitukset hiukan harmittivat, kirjoitin yhden laudaturin, kaksi eximiaa ja kaksi magnaa. Tuolla todistuksella ei olisi paperivalinnalla päässyt haluamalleni alalle, enkä saanutkaan hyötyä YO-todistuksesta, mutta pääsykokeiden kautta pääsin opiskelemaan ja huima sosiaalinen nousu toteutui kohdallani.

Harmittaa, jos yliopistoon pääsevät jatkossa vain kultalusikka suussaan syntyneet.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: newspeak on 27.05.2016, 18:09:00
Lopulta näkemyksi pääsykokeista on, että hakijat eivät noudata Gaussin käyrää, vaan ovat melko tasalaatuista porukkaa pisteytykseen katsomatta. Suosimisella valikoidaan enemmän persoonia.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Artisti on 27.05.2016, 18:16:21
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/myos-yliopistot-haluavat-uudistaa-paasykokeita-pikaisesti-tassa-ollaan-yhteisella-asialla/5914164

En ymmärrä, miksi ulkoluku nähdään huonona asiana. On totta, että tieto on digitalisoitua, mutta sen tiedon kaivaminen vie joskus aikaa, ja työ hidastuu huomattavasti ellei muista perusasioita ulkoa. Spesiaalitiedon kaivaminen saattaa viedä aikaa, mutta perusasioiden pitää tulla selkäytimestä. Sitäpaitsi, mikä estää järjestämästä soveltavia pääsykokeita, mihin ei voi ennalta valmistautua?

Jotenkin on sellainen kutina, että esimerkiksi maahanmuuttajille luodaan omia helpotuksia sisäänpääsyyn. Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että maahanmuuttaja pääsee opiskelemaan vapaan kilpailun kautta, mutta kynnystä ei saa alentaa kenenkään kohdalla. Nythän YO-kirjoituksissa esimerkiksi lukihäiriöinen saa yhden pykälän paremman arvosanan kuin hänelle oikeasti kuuluisi. Veikkaanpa, että maahanmuuttajan magna vastaa kantiksen eximiaa.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Saturoitunut on 27.05.2016, 18:24:11
Quote from: märtsy on 26.05.2016, 23:56:36
Inhoan tuota "kympin tyttö" -retoriikkaa. Kyse on ihan siitä, milloin kypsyy henkisesti. Kympintyttöys on vain sitä, että on tajunnut pelin hengen ja omat itsehallintataidot ovat kehittyneet sille asteelle, että pystyy etenemään järjestelmässä kitkatta. Pojat kypsyvät keskimäärin hitaammin.

Referoin tähän taas lempparitutkimukseni:

Charles Sheridan ja Richard King tekivät aikoinaan tutkimuksen (http://holah.co.uk/files/sheridan_king_1972.pdf) liittyen Stanley Milgramin aikaisempiin tutkimuksiin siitä, kuinka innokkaasti ihmiset noudattivat käskyjä tehdä pahaa. Kolmeatoista miestä ja kolmeatoista naista pyydettiin osallistumaan kokeeseen, jossa mukamas tutkittiin koiranpennun oppimista. Heidän piti nappia painamalla antaa koiranpennulle sähköisku aina kun se toimi "väärin". Sähköiskun voimakkuutta kasvatettiin jokaisella painalluksella ja koira ulisi aina sitä tuskaisemmin. Seitsemän ihmistä kieltäytyi jossain vaiheessa enää painamasta nappia. Kaikki kieltäytyjät olivat miehiä. Naiset itkivät ja voihkivat silminnähden järkyttyneinä -- ja painoivat "kiltisti" nappia aina pyydettäessä.

Kympin tytöt eivät siis ole välttämättä tajunneet yhtään mitään. Naisina he vain ovat taipuvaisempia tekemään juuri niin kuin heiltä odotetaan, ilman mitään omaa ajattelua.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Artisti on 27.05.2016, 18:37:01
Quote from: Saturoitunut on 27.05.2016, 18:24:11
Quote from: märtsy on 26.05.2016, 23:56:36
Inhoan tuota "kympin tyttö" -retoriikkaa. Kyse on ihan siitä, milloin kypsyy henkisesti. Kympintyttöys on vain sitä, että on tajunnut pelin hengen ja omat itsehallintataidot ovat kehittyneet sille asteelle, että pystyy etenemään järjestelmässä kitkatta. Pojat kypsyvät keskimäärin hitaammin.

Referoin tähän taas lempparitutkimukseni:

Charles Sheridan ja Richard King tekivät aikoinaan tutkimuksen (http://holah.co.uk/files/sheridan_king_1972.pdf) liittyen Stanley Milgramin aikaisempiin tutkimuksiin siitä, kuinka innokkaasti ihmiset noudattivat käskyjä tehdä pahaa. Kolmeatoista miestä ja kolmeatoista naista pyydettiin osallistumaan kokeeseen, jossa mukamas tutkittiin koiranpennun oppimista. Heidän piti nappia painamalla antaa koiranpennulle sähköisku aina kun se toimi "väärin". Sähköiskun voimakkuutta kasvatettiin jokaisella painalluksella ja koira ulisi aina sitä tuskaisemmin. Seitsemän ihmistä kieltäytyi jossain vaiheessa enää painamasta nappia. Kaikki kieltäytyjät olivat miehiä. Naiset itkivät ja voihkivat silminnähden järkyttyneinä -- ja painoivat "kiltisti" nappia aina pyydettäessä.

Kympin tytöt eivät siis ole välttämättä tajunneet yhtään mitään. Naisina he vain ovat taipuvaisempia tekemään juuri niin kuin heiltä odotetaan, ilman mitään omaa ajattelua.

Naiset noudattavat aina sääntöjä. Hyvin harva nainen rikkoo yhdessä sovittuja pelisääntöjä, vaikka seuraukset olisivat huonot toisen ihmisen kohdalla. Nainen keskittyy huonojen uutisten kertomiseen ja valittelee käsiensä olevan sidotut, mutta mies rikkoo mieluummin huonoa sääntöä jos siitä koituu jotain hyvää. Tämä on usein nähty ja koettu.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Tosiasiallinen Nuiva on 27.05.2016, 18:37:48
Ylioppilastodistuksen numerot ovat puhtaasti opettajien mielivallan alla. Kirjoitukset mittaavat kaikkia samalla mittarilla ja ilman opettajan henkilökohtaista biasta oppilasta kohtaan. Olisi askel tyrannian alle, jos kirjoitusten merkittävyyttä aletaan vesittää. Vain opettajien nuoleskelijat kiittävät.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: newspeak on 27.05.2016, 18:40:15
En varsinaisesti odota alle 25veeltä muuta kuin ulkoaopittua. Viisaus tulee ajan kanssa, eikä oikeasti viisasta olekaan. Google ei saa korvata oppimista.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Artisti on 27.05.2016, 18:41:14
Quote from: Tosiasiallinen Nuiva on 27.05.2016, 18:37:48
Ylioppilastodistuksen numerot ovat puhtaasti opettajien mielivallan alla. Kirjoitukset mittaavat kaikkia samalla mittarilla ja ilman opettajan henkilökohtaista biasta oppilasta kohtaan. Olisi askel tyrannian alle, jos kirjoitusten merkittävyyttä aletaan vesittää. Vain opettajien nuoleskelijat kiittävät.

Ruotsissa ei ole ylioppilaskirjoituksia, siellä lukion keskiarvo ratkaisee yliopistoon pääsyssä, ja matut saavat toki helpommin hyviä numeroita.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: newspeak on 27.05.2016, 18:44:18
Quote from: Tosiasiallinen Nuiva on 27.05.2016, 18:37:48
Ylioppilastodistuksen numerot ovat puhtaasti opettajien mielivallan alla. Kirjoitukset mittaavat kaikkia samalla mittarilla ja ilman opettajan henkilökohtaista biasta oppilasta kohtaan. Olisi askel tyrannian alle, jos kirjoitusten merkittävyyttä aletaan vesittää. Vain opettajien nuoleskelijat kiittävät.

Niinhän sinä luulet.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Artisti on 27.05.2016, 20:18:22
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/paasykoeuudistuksen-vaikutus-valmennuskursseihin-kilpailu-siirtyy-nuorempiin-ikaryhmiin/5916046

Eivät valmennuskurssit mihinkään katoa, ne vain alkavat aiemmin, kestävät pitempään (jopa koko lukion ajan) ja maksavat enemmän.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Tabula Rasa on 27.05.2016, 20:44:31
Quote from: Artisti on 27.05.2016, 20:18:22
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/paasykoeuudistuksen-vaikutus-valmennuskursseihin-kilpailu-siirtyy-nuorempiin-ikaryhmiin/5916046

Eivät valmennuskurssit mihinkään katoa, ne vain alkavat aiemmin, kestävät pitempään (jopa koko lukion ajan) ja maksavat enemmän.

Ja ne keillä ei ole varaa jäävät taas lapsipuolen asemaan.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Tabula Rasa on 27.05.2016, 21:53:21
Koulutus kannattaa, mutta kysymys siitä mitä koulutetaan. Ämpäriyliopistotieteet nyt ykkösenä mitä ei tarvita.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Artisti on 27.05.2016, 21:58:19
Quote from: Tabula Rasa on 27.05.2016, 20:44:31
Quote from: Artisti on 27.05.2016, 20:18:22
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/paasykoeuudistuksen-vaikutus-valmennuskursseihin-kilpailu-siirtyy-nuorempiin-ikaryhmiin/5916046

Eivät valmennuskurssit mihinkään katoa, ne vain alkavat aiemmin, kestävät pitempään (jopa koko lukion ajan) ja maksavat enemmän.

Ja ne keillä ei ole varaa jäävät taas lapsipuolen asemaan.

Nyt sosiaalinen nousu estyy varmasti. Hetken se oli periaatteessa mahdollista muttei enää uudistuksen jälkeen. Ja ökyrikkaiden lapsethan pääsevät aina ulkomaisiin yliopistoihin, kunhan täpäkkää löytyy.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Artisti on 28.05.2016, 08:49:14
Kuten arvelinkin, ja oma empiriani todistaa, maahanmuuttajien jälkeläiset saavat parempia kouluarvosanoja, kuin heille oikeasti kuuluisi.

Ruotsissa tehtiin tutkimus, että syrjitäänkö maahanmuuttajien jälkeläisiä kouluarvosanojen suhteen. Tutkimuksen tulos oli tutkimushypoteesin vastainen. Selvisi, että maahanmuuttajien jälkeläiset saavatkin itse asiassa parempia kouluarvosanoja kuin samantasoiseen suoritukseen yltäneiden kantaruotsalaisten jälkeläiset:
http://www.dn.se/nyheter/sverige/barn-till-invandrare-har-storre-chans-att-hoja-betyget/

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että Ruotsissa pääsee jatko-opintoihin pelkän lukion keskiarvon perusteella.

Suomi apinoi aina Ruotsia kaikessa. Toisen polven maahanmuuttajien jälkeläiset ovat käyneet koko peruskoulun ja lukion Suomessa ja näin ollen eivät tarvitse minkäänlaista tasoitusta ja kilpailuetua muihin nähden, mutta mistä vetoa, että näin tässä tulee vielä käymään?!
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Artisti on 28.05.2016, 08:56:21
Flashbackissa keskustelunavaus, jossa korkeakouluopiskelija avautuu siitä, että laboratoriotyössä kurssikaverina olevat maahanmuuttajat eivät aina osaa ratkaista välttämättömiä ensimmäisen asteen yhtälöitä, vaikka kaikilla sisäänpäässeillä pitäisi olla keskipitkä lukion matematiikka D (kurssit A-E) suoritettuna:
https://www.flashback.org/t2573685p2

Tuolla on muuten mielenkiintoista keskustelua myös siitä, että myös tytöt saavat parempia kouluarvosanoja kuin heille oikeasti kuuluisi, kun verrattiin poikiin. Kantis-pojat ovat siis kaikkein huonoimmassa asemassa.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: yks vaan on 28.05.2016, 12:34:26
Tuo on tulevaisuutta täälläkin. Itse tietenkin kannatan tiukkoja absoluuttista osaamista mittaavia kokeita. Ja tiukkaa minimirajaa, ihan sama vaatimustaso kaikille.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Artisti on 05.06.2016, 19:58:26
http://www.hs.fi/mielipide/a1464927010831?jako=2d0ae985f2ac67d830a9f1cbae33d0d8&ref=mob-traf-is-viihde-1

Hyvä mielipide. Tosin itsestään selvä. Nykyään tosin itsestäänselvyydet ovat huippuhienoja ajatuksia.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Olli_Johannes on 05.06.2016, 20:45:23
Quote from: Kulttuurirealisti on 25.05.2016, 09:01:42
Quote from: Kerttu-tätiTytöt ovat koulussa keskimäärin fiksumpia, tiedonhaluisempia ja nopeampia oppimaan - mikä tarkoittaa myös kykyä tiedon soveltamiseen, kriittiseen asenteeseen ja omien näkökantojen kyseenalaistamiseen

Mielestäni ei tuollaista johtopäätöstä voi suoraan vetää. Nopea oppiminen ei välttämättä korreloi ollenkaan haluun tai kykyyn soveltaa tietoa luovemmin. Tuo lähinnä omien havaintojen pohjalta, eli ei mikään tutkittu kanta.

Toinen kysymys on sitten, onko keskimääräinen tyttö ahkerampi pänttääjä vai nopeampi oppimaan. Molemmat kuitenkin hyödyllisiä ominaisuuksia.

Mielenkiintoinen ketjunavaus joka tapauksessa.

Nopea oppiminen lukiossa ei myöskään takaa nopeaa oppimista käytännön asioissa. Aikaisemmin pääosin  koulunkäyntiin keskittyneen kympintytön kehittyminen hyväksi ekologiksi voi kestää kauemmin kuin luontovalokuvaukseen ja bongaukseen keskittyneen pojan. Ihan lukion arvosanoista riippumatta. Jossain AMK inssin tilanteessa tai muuten käytännön tekniikkaan parissa ero voi olla isompikin.
Title: Vs: Sanni Grahn-Laasonen: Kympin tytöt yliopistoihin, muilta tie pystyyn
Post by: Foundation on 06.06.2016, 14:47:21
Quote from: Artisti on 05.06.2016, 19:58:26
http://www.hs.fi/mielipide/a1464927010831?jako=2d0ae985f2ac67d830a9f1cbae33d0d8&ref=mob-traf-is-viihde-1

Hyvä mielipide. Tosin itsestään selvä. Nykyään tosin itsestäänselvyydet ovat huippuhienoja ajatuksia.

QuoteOlin teinivuosinani varsin kypsymätön ja kulutin suurimman osan aikaani juhlimiseen, työssä käyntiin ja tyttöjen perässä juoksemiseen. Koulu tuli ehkä neljäntenä arvojärjestyksessä. Jostain kumman syystä, ehkä sukulaisten painostuksesta, siellä kuitenkin roikuin loppuun saakka ja kirjoitin ylioppilaaksikin.

Pojat ovat luontaisesti kiinnostuneita teini-iässä, esim. pornosta, tekniikasta ja urheilusta. Suomalaisen koululaitoksen tankkaava opetustapa feminisoi pojan viimeistellen sen lukiossa. Poika oppii reflektoimaan omia ajatuksiaan ja samalla tulee oppineeksi urashoppailun, jossa uusi ura on vain näyteikkunan takana valintaa ja kokeilua vailla.

QuoteMonen kuukauden luku-urakan jälkeen omaksi ja varmasti kaikkien muidenkin tuttujen yllätykseksi pääsin sisään Helsingin yliopistoon lukemaan lääkäriksi. Sittemmin ura on sujunut ihan mukavasti.

Sovella sitä epidemiologiaasi valtionvelkaan.

QuoteJohtopäätös

Sukupuolten segregaatio suomalaisilla työmarkkinoilla johtuu siitä, että tytöt ja pojat pääsevät valitsemaan ammattinsa vapaasti!

Köyhemmissä ja vähemmän kehittyneissä maissa naiset joutuvat valitsemaan ammatin, jossa on riittävät työllistymisen mahdollisuudet ja kilpailukykyinen palkka. Lopputuloksena on vähäisempi segregaatio naisten ja miesten ammattien välillä.

http://henrylaasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/174955-tyolaman-segregaatio-on-seuraus-mahdollisuudesta-valita